heinäkuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. Metsä odottaa Saapuminen metsään on kuin kotiinpaluu. 44 N:o 7/25 | 2. Karsikkometsässä puut kantavat muistoa menneistä
040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. la sulj.) | Puh. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00. 2 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk
Huolella valitut sanat, säkeet ja sitaatit ovat Raamatusta, tunnetuilta ajattelijoilta ja runoilijoilta. Ainut vastaus tällä hetkellä on tukea Ukrainaa ja Lähi-idän alueen maita sekä sotilaallisin että diplomaattisin keinoin kohti suurempaa yhteyttä ja yhteistyötä lännen kanssa. Tämä olisi horjuttanut Iranin synkkää mahtia ja jättänyt sen Lähi-idän kehityksen ulkopuolelle. Friedman on analysoinut asiaa kiinnostavasti. Ukrainan sota alkoi siitä, kun Ukraina halusi liittyä lähemmäksi länttä – siis mukaan maailmaan, missä käydään kauppaa yhdessä ja torjutaan maailmanlaajuisia uhkia yhdessä. Iranin tapauksessa, missä poliittinen valta kietoutuu uskontoon, se turmelee vielä absoluuttisemmin. Lähi-itään erikoistunut New York Timesin pitkäaikainen näkökulmatoimittaja Thomas L. Friedman muistuttaa, että Venäjä ja Iran ovat läheisiä yhteistyökumppaneita, koska niiden tavoitteena on samanlainen maailma. 040 735 2096 Uskon aarteita Heimo Hatakka Luomiskertomus Jaakko Löytyn ja Kaija Pispan elämä Tarina kahden ihmisen kamppailusta, rakkaudesta ja luomisen ihmeestä. Samalla se olisi jättänyt Venäjän entistä eristäytyneemmäksi. Siinäpä kysymys, joka vie katsomaan suurempaa kuvaa kahden meneillään olevan konfliktin takana. Lähi-idässä taas USA oli onnistuneesti lähenemässä alueen suuren mahdin Saudi-Arabian kanssa. Niinpä Putinin Venäjä hyökkäsi Ukrainaan ja Iranin asiamiehet Hamas ja Hizbollah puolestaan Israeliin – eristäytyneen maailman puolesta. Kirjapaja 29,90 (34,90) JuhanaTarvainen Murtunut Kristuksen ruumis Painava puheenvuoro kirkon – Kristuksen ruumiin – rakentumiseksi. Siinä Venäjä ja Iran hallitsevat pelolla koko maailmaa. Äkillisiä loistoratkaisuja tilanteeseen ei ole. Mutta miksi näin on. Se olisi tarkoittanut Saudi Arabian ja Israelin suhteiden normalisoimista ja vakavaa keskustelua palestiinalaisvaltion mahdollisuudesta. Väyläkirjat 22,90 (25,00) Sari Savela Sanoja sinulle iloni on Sanoja, jotka rikastuttavat arkea ja juhlaa. Länsimaiset vaikutteet ovat sellaiselle vallalle rajattomuutta. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Siitä puuttuvat yksilönvapaus, oikeusvaltioperiaate ja sananvapaus. Friedmanin analyysi tilanteesta on hyvin selventävä. Sley-Media 24,90 (27,00) Esko Miettinen Suomalainen pyhiinvaellus Kirjassa matkataan pyhän jäljillä Pernajasta Pajalaan, Kalannista Kemiöön, uukuniemeltä Nivalaan ja Hattulasta Hietaniemeen. Perussanoma 22,90 (25,50) Köynnösristiriipus rose 65,20 Helmiristiriipus hopeaa 65,00 Herran siunaus -riipus Suomen Pipliaseura 59,00 Venäjä ja Iran tavoittelevat samanlaista maailmaa M ukana vai ulkona, yhdessä vai eristäytyneenä. Liekö siihen suurempaa syytä kuin se, että absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti. 3 www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10-15 (heinäk. Mikä järki on olla haluamatta yhteistyötä ja mukana oloa. la sulj.) | Puh. Sen liittyminen EU:hun olisi tuonut ison lisän lännen maataloudelle, teknologialle ja sotilasvoimalle. Siinä maailmassa kukoistavat, yksinvaltius, teokratia, korruptio. Se olisi tarkoittanut paitsi Israelille turvallisia naapurisuhteita myös arabimaille laajempaa yhteyttä länteen
66 Ensi pyhänä 70 Suntio & kirkko: Sami Kokkonen veistää, juoksee ja näyttelee 72 Kirkkokahvit 78 Radio ja tv 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Lennart Koskinen. 52 Emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen tunnustaa olevansa aiempaa laiskempi lukija. 33 Väitös: Kristityt katsovat pornoa ja häpeävät sitä 35 Kolumni: Elämä on opettanut, ettei ehdottomia totuuksia ole Isoja ajatuksia 36 Tansaniassa pienviljelijät taistelevat olosuhteita vastaan 42 Kirjailija Antti Hurskainen ja psykoottiset lunastajat 52 Kari Mäkiselle lukeminen on yksinäisyyden voittamista 56 Essee: Kirkkovieras nukkekodissa Kulttuuri 48 Bach muutosten kourissa 50 1800-luvun naistaiteilijoiden vaikea uravalinta Pyhä 60 Luomakunta: Kaunis ja hankala valkoposkihanhi 62 Soili Haverinen oli yksityisajattelija, josta kasvoi yhteisön jäsen 65 Hartaus: Luomakunta iloitsee – entä minä. 7/25 |K uv a: Ra m i M ar jam äk i. Hyvät tarinat ja taitavat lauseet tempaavat silti yhä mukaansa. 4 sisällys 7/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Piispojen ohje antaa mahdollisuuden vihkiä homopareja, mutta ei velvoita siihen 8 Elina Heinonen: ”Kirkon pitäisi olla ympäristöasioissa kirittäjä” 10 Pölyttäjäretkellä haaviin voi jäädä vaikka mitä 14 Jaana Leikas: Tekoäly on hyvä renki mutta huono isäntä 19 Näkökulma: Klikkiotsikoiden aika on ohi 20 Nuorisotyöntekijöistä on kirkossa kova pula 27 Mika Ijäs aloittaa Kotimaan piirtäjänä 28 Jyväskylän seurakunnan Lehtisaari on taas auki yleisölle Teologia 30 Mitä kirkossa ajatellaan Raamatusta
Venla Bernelius ja Tommi Karjalainen kertovat nuorten osaamisen ja odotusten eriytymisestä. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Herra Jumala oli tapansa mukaan armahtanut, tällä kertaa Niniven suurkaupungin, jonne hän oli lähettänyt Joonan saarnaamaan tuomiota. 5 Profeetta Joonalla meni omasta mielestään huonosti. Ahdistus on suuri. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 6.8. Joskus Jumalan sallimukset ovat kuitenkin käsittämättömiä. Kyproksen viimeisessä maroniittikylässä Kormantiksessa tapaamme muun muassa Harikan, Sofian ja Petruksen (kuvassa). Jumala kuitenkin kasvatti Joonaa huomaamaan, mitä ovat sääli ja armo. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi |K uv a: M ark o M an nil a. Tästä Joona pettyi ja teki lakon, mikä auringonpaahteessa istumisineen sai jo koomisiakin piirteitä. Haastattelussa Betoni-Jussilla elämäntyöstään palkittu stuntmies ja pappi Reijo ”Reka” Kontio. JUSSI RYTKÖNEN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Elokuun Kotimaassa teemana on koulutus. Maailmassa meillä on ahdistus. Vierailemme myös Tansaniassa Nguyen yläkoulussa. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Lukemattomat kilvoittelijat Raamatussa ja myöhemmin kirkon perinteessä ovat myös kapinoineet Jumalaa vastaan. Talous romahtaa, terveys menee, kuolema kolkuttaa oveen. Mutta Jumala on syntisille hyvä ja armollinen, vaikka emme sitä Herramme elämänmittaisina oppilaina jaksaisi joka hetki ymmärtääkään. Herätysliikkeiden väkeä kohtaamme kristillisillä kesäjuhlilla ja selvitämme, minkälainen on liikkeiden suhde kirkkoon. Siihen ei ymmärrys yllä. Kylällä on oma kieli ja kulttuuri ja erilainen uskonto kuin naapureilla. Eihän ihminen sellaista halua. Kuitenkin lopulta on ollut tyytyminen siihen, että Herra tietää paremmin ja kuljettaa meitä kohti kotia – vaikka sitten outoja teitä, metsäpolkuja ja joskus pimeitäkin uria pitkin
Mikäli kirkkoherra ja neuvosto eivät pääse yhteisymmärrykseen, asia siirtyy tuomiokapitulin ratkaistavaksi. 15-vuotiaiden ikäluokasta rippikoulun kävi 73 prosenttia. ”Tällöin tuomiokapitulin päätöstä ohjaa piispainkokouksen pastoraalinen ohje, joka toteaa toimitusten soveltuvan kirkkotilaan”, Salomäki toteaa. Salomäen kirjeen saatuaan Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala ilmoitti 18.6., että Lapuan hiippakunnassa tehtyjen uusien linjausten nojalla Jyväskylän seurakunnan kirkkotilat ovat avoinna samaa sukupuolta olevien vihkimiselle. Ainakin kolme piispaa on nyt Kotimaan saamien asiakirjojen mukaan oheistanut kirjeellä hiippakuntansa seurakuntia pastoraalisen ohjeen soveltamisessa käytäntöön. Piispojen ohje antaa mahdollisuuden vihkiä homopareja, mutta ei velvoita siihen P iispainkokous antoi 3.6. Heistä äidinkielenään kotimaisia kieliä puhuvia oli 49019. Niin Lapuan hiippakunnan piispa Matti Salomäki kuin Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka ja Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo painottavat kirjeissään, että pastoraalinen ohje ei muuta kirkon avioliittokäsitystä. ”Seurakunnissa ei pidä luoda tilannetta, jossa yksittäistä pappia velvoitettaisiin välillisesti tai välittömästi vihkimään tai siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja eikä tästä ole syytä tehdä seurakunnissa myöskään papistoa jakavia tai arvottavia käytäntöjä. 73% Piispainkokouksen ohjeen mukaan avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia eikä niiden soveltuvuudesta kirkkotilaan tarvita erillistä päätöstä. tuomiokapituleille pastoraalisen ohjeen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä ja siunaamisesta kirkossa. Papeille ei kummastakaan ratkaisusta pidä koitua mitään seuraamuksia. Ohjeen henki on se, että voimme toimia yhteisesti, vaikka avioliittoteologisista painotuksista olemme erimielisiä”, Laajasalo toteaa kirjeessään. FREIJA ÖZCAN Heistä kastettiin rippikoulun aikana 1131. Piispat muistuttavat myös, että työntekijöiden on tärkeä kohdata kaikki vihkimistai siunauspyynnön esittävät henkilöt avoimesti ja arvostavasti. Konfirmaatiomessussa on vuosittain arviolta 500 000 osallistujaa. Kaisamari Hintikka muistuttaa kirjeessään, että keskustelu kirkkotilojen sopivuudesta samaa sukupuolta olevien parien vihkimiselle on joissakin seurakunnissa ollut seurakuntalaisia haavoittavaa. Kirkkoon liittyi kaiken kaikkiaan rippikoulun aikana 1415 nuorta. Hän muistuttaa kuitenkin, että kirkon käytöstä päättävät kirkkojärjestyksen mukaan kirkkoherra yhdessä kirkkotai seurakuntaneuvoston kanssa. 6 uutiskatsaus rippikoulu Rippikoulun kävi vuonna 2024 48 682 14–16 vuotiasta nuorta Koonnut: Freija Özcan Yli 17-vuotiaat mukaan lukien rippikoulun käyneitä oli vuonna 2024 49 627, joista kastettiin 1428 ja kirkkoon liittyi 1933. Kirkkotilojen käytöstä vihkimiseen selkeimmän hallinnollisen ohjeen antaa Matti Salomäki. Aiemmin Lapuan tuomiokapituli oli tehnyt asiasta kielteisen päätöksen. Hän toteaa yksinkertaisesti, että avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia, joiden soveltuvuudesta kirkkotilaan ei tarvita erillistä päätöstä. Se antaa papeille mahdollisuuden vihkiä samaa sukupuolta olevia pareja, mutta ei velvoita heitä siihen. | Kuva: Jukka Granström. Piispojen painotukset tulkinnassa poikkeavat hieman toisistaan. Hän toteaa, että piispainkokouksen ohjeen mukaan avioliittoon vihkiminen ja avioliiton siunaaminen ovat kirkollisia toimituksia eikä niiden soveltuvuudesta kirkkotilaan tarvita erillistä päätöstä
Tuomiokapitulin päätöksessä kielteistä kantaa perustellaan maantieteellisillä tekijöillä. Arkkihiippakunnassa päätös koskee ehtoollislupaa Länsi-Porin alueella sijaitsevalla Aatuntien rukoushuoneella. Huhtikuussa seurakunta päivitti yhteistoimintasopimuksen vastaamaan tilannetta, jossa Sleyn aluepastorina toimii Inkerin kirkon pappi. Länsi-Porin seurakuntaneuvosto oli aikaisemmin puoltanut luvan myöntämistä. Sleyn kotimaantyön johtajan Juhana Tarvaisen mukaan kyse on hengellisestä väkivallasta. Eikä tavallista kristillistä elämää, johon luonnollisena osana kuuluu ehtoollinen, pidä lopettaa siksi, että se on kirkollisten virkamiesten mukaan tarpeetonta.” SEPPO KEMPPAINEN T urun arkkihiippakunnan ja Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulit ovat evänneet luvan ehtoollisen viettoon kahdelta niiden alueella toimineelta Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) jumalanpalvelusyhteisöltä. Meillä on seurakuntalaisten joukko, jotka tarvitsevat messua. Inkerin kirkossa papiksi vihitty Rusama ei tee yhteistyötä naispappien kanssa. Koska Sleyn Etelä-Pohjanmaan piiri ei hyväksynyt päivitettyä yhteistoimintasopimusta, tuomiokapituli ei antanut lupaa ehtoollisen viettämiseen kappelissa. 7 Sleyn paikallisyhteisöiltä evättiin ehtoollislupa Porissa ja Seinäjoella antoi huomautuksen Sleyn paikallisyhteisölle siitä, että ehtoollista on jaettu Aatuntien rukoushuoneella ilman tuomiokapitulin lupaa. Seinäjoen seurakunnalla ja Sleyn Etelä-Pohjamaan piirillä oli viime vuoden loppuun asti voimassa yhteistoimintasopimus, joka koski toimintaa Hyvän Paimenen kappelissa. Sleyn mukaan ehtoollisenviettoa aiotaan jatkaa päätöksistä huolimatta.. En pidä mahdollisena sellaista vaihtoehtoa, että seurakunta jää ilman sanaa ja ehtoollista. Samalla tuomiokapituli Ehtoollislupien epääminen on herättänyt kiivasta kritiikkiä. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituli päätti puolestaan evätä ehtoollisluvan Hyvän Paimenen kappelissa Seinäjoella kokoontuvalta Sleyn paikallisyhteisöltä. . | Kuva: Jukka Granström Taustalla vaikuttaa kiista pappisvirasta. Jumalanpalveluksista Hyvän Paimenen kappelissa on viime syksystä lähtien vastannut Sleyn aluepastori Matti Rusama. Tähän taustaan viitataan myös Länsi-Porin seurakuntaneuvoston asiaa koskevassa käsittelyssä. Sley:n toiminnassa on ollut mukana pappeja, jotka on vihitty papiksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ulkopuolella ja jotka eivät hyväksy naista papiksi. Keväällä toimintaa jatkettiin kirkkoherran väliaikaisen luvan perusteella. Tuomiokapitulin mukaan Aatuntien rukoushuoneella ei ole tarpeellista jakaa ehtoollista, koska alueen seurakuntalaisilla on mahdollisuus osallistua kaikille avoimiin messuihin, joita pidetään maantieteellisesti lähellä rukoushuonetta. Messujen säännöllinen toimittaminen sen sijaan edellyttää Suomen evankelisluterilaisessa kirkossa vihityn papin käyttöä liturgisissa tehtävissä. Koen hengellistä vastuusta työstä, johon minut on kutsuttu. Sleyn mukaan Porissa on mukana ainoastaan Suomessa vihittyjä pappeja. Seurakunnan näkemyksen mukaan Rusama voi toimittaa messua ainoastaan yksittäistapauksina kirkkoherran luvalla. Kapituli päätöksestä huolimatta Rusaman mukaan jumalanpalvelustoimintaa ja myös ehtoollisen jakamista on tarkoitus jatkaa Hyvän Paimenen kappelissa. Myös Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen korostaa Sleyn kotisivuilla samaa näkökulmaa: ”Säännöllistä ehtoollista ei takaa byrokraatin leima paperissa vaan Kristuksen lupaus
Se vaatisi, että myös valtakunnallisesti ja globaalisti tehdään päätöksiä, jotka eivät ole meidän käsissämme. Meillä liikenteen vaikutus on pienempi kuin vaikkapa pohjoisen seurakunnissa, mutta toisaalta meillä on paljon kiinteistöjä. Olemme ottaneet käyttöön työsuhdematkaliput, ja työsuhdepyörät ovat tulossa. Esimerkki tällaisesta on kivihiilestä luopuminen Helsingissä, mikä tulee vähentämään yhtymän päästöjä. 3 Tiekartan tavoitteena on vähentää päästöjä 80 prosenttia vuoden 2019 tasosta vuoteen 2030 mennessä. Olemme ostaneet jo pitkään vain uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä, ja peruskorjaushankkeissa mietitään energiantuotantoa. – Seurakuntien hiilijalanjäljestä suuri osa syntyy kiinteistöistä, ja sieltä saadaan suurimmat vaikutukset. Ennallistettuja soita on reilut 17 prosenttia koko metsäalasta. Helsingin yhtymän metsä-alasta monimuotoisuusohjelma METSOssa on yhteensä reilut 28 prosenttia. Miksi. Mutta se, mitä metsillä tehdään, vaikuttaa. – Paljon asioita on jo suunniteltu, käynnistetty tai käynnistymässä. Tehdyt toimenpiteet eivät kuitenkaan mene hukkaan, vaikka tavoitteeseen ei päästäisikään. 8 ”Kirkon pitäisi olla ympäristöasioissa kirittäjä” Helsingin seurakuntayhtymä otti käyttöön keväällä oman hiilineutraaliustiekartan. Halusimme tiekartan, joka ottaa huomioon meidän tilanteemme. 5 Mikä rooli metsällä on. Loppusuoralla on myös hankintaselvitys hiilineutraalista krematoriosta. – Energia ja kiinteistöt ovat meilläkin suurimmat päästölähteet. Mikä tilanne on Helsingissä. Voimmeko vaikuttaa seurakuntalaisiin, tilojen käyttäjiin tai poliittisiin päättäjiin. 2 Helsingin seurakuntayhtymä on tehnyt oma hiilineutraaliustiekarttansa. Mutta muut tekevät sen päätöksen, mistä kiinteistöistä luovutaan. 1 Mitkä ovat keskeisimpiä alueita, joilla seurakunta voi tehdä jotain ympäristön eteen. – Kokonaiskirkollisesti metsillä on suuri rooli hiilijalanjäljessä. Onko tämä realistista. Ympäristö pitäisi kuitenkin ottaa huomioon ihan kaikissa toimissa. 6 Millä keinoilla hiilineutraaliutta Helsingissä tavoitellaan. – Halusimme toteuttaa kirkon strategiaa hiilineutraaliudesta, ja toisaalta totesimme, että joissain asioissa Helsinki on erilainen toimija kuin muut seurakunnat. Miten liikutaan, millaista ruokaa tarjotaan, kierrätetäänkö jätteet. Yhtymän yhteiset lentopäästöt on kuukauden henkilö Elina Hienonen – ympäristöasiantuntija. Seurakuntavaalien alla olisi hyvä hetki kysyä, mitä tulevat päättäjät ajattelevat ympäristöasioista, sanoo yhtymän ympäristöasiantuntija Elina Hienonen. Meillä on jo luovuttu monista kiinteistöistä ja varmasti tulevaisuudessa on tulossa lisää luopumisia. 4 Koko kirkon hiilineutraaliustiekartan mukaan suurin päästölähde kirkossa on kiinteistöt. – Pelkästään omilla toimenpiteillä emme pääse tavoitteeseen. Niistä osa on suojelluilla alueilla. Helsingin yhtymällä metsää ei ole paljon, yhteensä 249 hehtaaria
Vaikka kiinteistö-osastolla tehtäisiin kaikki mahdollinen, se ei riitä. Ratkaisuja on, kyse on siitä, löytyykö tahtoa. – Hanke, jossa mietitään tulevaisuuden hautaustapoja ja ympäristön huomioimista niissä. Yksi osa-alue on lämmön talteenotto. Maapallo ei häviä mihinkään, mutta ihmisille elinkelpoiset ympäristöt häviävät. On mietittävä, miten ympäristö voidaan tässä ottaa huomioon. 9 Kenen vastuulla ilmastokriisin ratkaisut ovat, yksilön vai poliitikkojen. Muidenkin työalojen pitää tehdä osansa. – Hiilijalanjälkiajattelu lähtee yksilöstä. 7 Työskentelet myös hiilineutraalin krematorion hankintaselvityksen parissa. – Hankkeessa on tarkasteltu myös erilaisia vaihtoehtoja tuhkaamiselle, kuten kompostointia, mutta Suomen lainsäädäntö ei tällaista vielä salli. Tarkoituksena on kehittää jotain, mikä olisi vähähiilistä ja vähäpäästöistä. 8 Suomen hiilineutraaliustavoitetta vuoteen 2035 mennessä on viime aikoina kyseenalaistettu politiikassa. – Energia on tärkeä osa-alue, paljonko ja millaista energiaa kulutetaan. Tässä tapauksessa lämpö ei synny vainajasta vaan polttoaineesta ja arkusta. Yksilön suurin vastuu liittyykin siihen, ketä äänestää. On myös tärkeää ymmärtää, että tämä on jokaisen asia. Kohta meillä on seurakuntavaalit, joten olisi hyvä kysyä tulevilta päättäjiltä, mitä he ajattelevat ympäristöasioista. Se, joka sanoo, että yritetään mennä edes mahdollisimman pitkälle. Toinen iso alue on kiinteistöt, paljonko niitä on, miten niitä hallitaan ja korjataan. Hänen mukaansa seurakuntien ympäristötyöhön tarvitaan resursseja. Selvitämme öljyn, kaasun ja biopolttoaineiden käyttöä sekä sähkökrematorioita, joita on joissain maissa jo käytössä. Suurin vastuu kuitenkin on isoilla toimijoilla ja päättäjillä. Jos luovutaan tavoitteista, luovutaan toivosta ja sanotaan, ettei meillä ole tulevaisuutta. | Kuva: Esko Jämsä. 9 kompensoitu jo toista vuotta. Lisäksi teemme kokoajan pieniä ylläpitotoimenpiteitä esimerkiksi valaistuksen suhteen, jotka pienentävät myös kokonaishiilijalanjälkeä. NOORA WIKMAN Ympäristöasiantuntijan työnkuvaan kuuluu kaikenlaista projektien johtamisesta hiilijalanjäljen laskemiseen, raportointiin ja ympäristölupa-asioihin, Elina Hienonen kertoo. – Olisi outo viesti, jos seurakunnassa kukaan ei tekisi vastuullisuuteen ja arvoihin liittyvää työtä. – Kirkon pitäisi puhua toivosta ja olla kirittäjä. Me muodostamme yhteisöt ja ihmiskunnan ja jokaisella on vastuu. – Toivoisin, ettei tätä valtion taholta kyseenalaistettaisi. Mikä se on. Hautauskulttuuri on muuttumassa niin, että tuhkaukset yleistyvät. Hankkeen rahoitus on myönnetty ympäristöministeriön Vähähiilisen rakennetun ympäristön ohjelmasta, jonka rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (RRF). Miksi seurakunnan tai muiden yhteisöjen pitäisi kantaa tästä vastuuta
Heliölän olalla keikkuu kaksi haavia. Pohjalla kulkeva Lehtioja on vain aavistus siitä, millaiset voimat savimaata ovat kaivertaneet. Edelleen jatkuva laidunnus on estänyt perinneympäristön umpeen kasvamisen. Kesäisellä pölyttäjäretkellä tutustuttiin harvinaiseen pikkuapolloon ja nautittiin luonnonkukkaniityistä perinneympäristössä. Sekä retki että retkikone ovat osa Luontoja ympäristökoulujen liiton ja Suomen ympäristökeskuksen yhteistä Pölyttäjät viestintuojina -hanketta. Pitkällä kielellä mettä saa kerättyä apiloiden ja virnojen kukkatorvista. Alas viettävälle polulle on painunut sorkanjälkiä. Keltasirkku ryystää viljelyssä olevan pellon ja koiranputkea puskevan niityn välillä. Janne Heliölä haavii purkkiinsa isohkon, kellertävän kimalaisen. Koiranputkien lisäksi rinteillä kukkivat niittyleinikit, harakankellot, nurmitädykkeet, puna-apilat, peurankellot, pienen pienet lemmikit, metsäkurjenpolvet, tähtimöt ja niittynätkelmät Siellä täällä pilkahtaa keto-orvokki. Hetken päästä niityn ylle ilmestyy toinen. – Kimalaisten kielen pituus määrittää, mitä kasveja ne pystyvät käyttämään ravinnokseen, Heliölä kertoo. Häntälän notkoissa on Suomen vahvin pikkuapollokanta. Toinen pääsee retkeläisten käsiin, ja pian haavissa räpistelee pieni, tumma perhonen. Nokimittari, Heliölä tunnistaa. Lyhytkielinen mantukimalainen saa ruokailtua vadelman kukilla, mutta apilan syvä kukkatorvi on sille hankala, ellei se puraise torTarttuvatko pölyttäjät Minna Lukkalan haaviin. Heliölän, Saari-Vesterisen ja Ihantolan luotsaamalla Pölyttäjät viestintuojina -retkellä on tarkoitus tutustua paikalliseen lajistoon ja internetistä löytyvään pölyttäjäretkikoneeseen. Kiurut lurittavat, kun joukko ympäristökasvattajia, opettajia ja muita pölyttäjistä kiinnostuneita suuntaa tutkija Janne Heliölän, projektipäällikkö Sanna Saari-Vesterisen ja järjestöpäällikkö Maija Ihantolan perässä kohti Häntälän notkoja. Pikkuapollon toukat aterioivat pystykiurunkannuksilla, ja täällä niitä piisaa. Useampia ei vielä näy. Perhosille riittää oma ateria.. Se on pitkäkielinen kirjokimalainen. Aikuisille perhosille kelpaa useampikin ravintokasvi. 10 uutiset Mitä jäi haaviin Häntälän notkoissa. Kun notko sukeltaa jyrkästi alaspäin ja edessä aukeaa veden uurtama jokilaakso, porukka pysähtyy ja hiljenee. Hankkeen idea on saada tutkittua tietoa opettajien, ohjaajien, kasvattajien ja muiden tietoa kaipaavien saataville. Tieto kiehtoo runoilija Heli Laaksosta, joka on retkellä keräämässä materiaalia uutta kaunotietoluontokirjaansa varten. Jäljistä näkee, että sateella savinen maa on taatusti liukasta niin nautojen kuin ihmisten kulkea. Suomessa tärkeimpiä pölyttäjiä ovat kimalaiset, erakkomehiläiset, tarhamehiläinen, kukkakärpäset, perhoKimalaiset keräävät sapuskaa kokonaiselle yhdyskunnalle. | Kuva: Ari Korkala veen reikää, josta kielen saa sisään. Pikkuapollon lentoaikaan mennessä pystykiurunkannukset ovat jo kuihtuneet, mutta naaraat löytävät lakastuneet kasvinosat tuntoja hajuaistinsa avulla, ja laskevat munansa niille. Joku äkkää etäämpänä lentävän yksilön. J uhannusviikko alkaa pilvisenä, mutta lämpimänä Someron Häntälässä. Toukat ovat tarkempia. Syy löytyy sapuskasta. Retkeläisten silmät hakevat maisemasta kutakuinkin kaaliperhoisen kokoista, vaaleaa päiväperhosta, uhanalaista pikkuapolloa
Luonnosta tai ympäristökysymyksistä kiinnostuneet seurakuntien työntekijät ovat tervetulleita myös Luontoja ympäristökoulujen liiton järjestämiin koulutuksiin ja retkille. Puntarpäät ja koiranputket aaltoilevat tuulenvireessä. Ja siinä niitä nyt on! Siellä täällä valkosiipinen pikkuapollo nousee lepattelemaan kukkien ylle. Luontoja ympäristökoulujen liiton Maija Ihantola sanoo, että luonnosta nauttiminen ja luontokokemusten tuoma hyvinvointi on olennainen osa luonnon vaalimista. Pölyttämisessä kimalaiset hakkaavat perhoset mennen tullen, sillä ne keräävät sapuskaa kokonaiselle yhdyskunnalle. Sel». Ihantola näkee, että luontoja ympäristökoulujen ja seurakuntien yhteisenä tavoitteena on tarjota toimintaa lapsille ja nuorille taustasta riippumatta. Pölyttäjät pitävät huolta marjaja hedelmäsadoista, kimalaiset esimerkiksi siitä, että poimijoille riittää mustikoita, puolukoita ja vadelmia. Perhosille riittää oma ateria. Kasvihuonevihannesten pölytystä varten Suomeen tuodaan vuodessa noin kymmenentuhatta kontukimalaispesää. Osa retkeläisistä jatkaa kohti alueelle rakennettua laavua, yksi jää lounastamaan perhosten keskelle. Lehtokerttu pulisee. Aurinko kuultaa ohuen pilviverhon takaa. Suomesta tästä ei kuitenkaan ole selviä todisteita. Erityisen tärkeää se on lasten ja nuorten kohdalla. Ihmisen levittämä kontukimalainen on aiheuttanut luonnonpölyttäjille haittaa eri puolilla maailmaa. Retkillä voi tavata myös samanhenkisiä ihmisiä. On tauon aika. 11 set ja sarvijäärät. Luontohavainnot, luontotieto ja luontokokemukset ovat hyvä lähtökohta keskustelulle siitä, mikä meille on arvokasta yksilöinä ja yhteisöinä ja millaisia merkityksiä liitämme asioihin. Kasvihuoneilta karanneiden ja etelästä levinneiden kontukimalaisten jälkeläisiä on jo niin paljon, että se on Helsingin yleisin kimalaislaji
12 lainen kokemus on jäänyt Pöytyä-Orivesi 4H-yhdistyksen toiminnanjohtaja Minna Lukkalan haaviin. Samalla on vahvistunut oman työn merkitys. Kokeile pölyttäjäretkikonetta: https://mappa.fi/polyttajaretkikone/. Saari-Vesterinen sanoo, että seurakunnilla on paljon mahdollisuuksia lisätä pölyttäjien hyvinvointia. Pätkän hautausmaalla kasvaneesta iäkkäästä puusta voi jättää pystyyn lahopökkelöksi, jossa erakuutiset Nina Puistovaara tutkii niittyhopeatäplää ennen kuin se päästetään takaisin vapauteen. Kirkon pihaan voi esimerkiksi kasvattaa luonnonkukkaniityn. Retkikone tarjoaa ajantasaista tietoa siitä, mitä lajeja omilla retkiseuduilla voisi nähdä ja miten ne elävät. Yhteistyötä ehdotti seurakunnan nuorisotyönohjaaja. Retkeläiset istuvat rinneniityllä ja seuraavat, kun Sanna Saari-Vesterinen havainnollistaa pölyttäjäretkikoneen käyttöä. Luonnon omat ekosysteemit eivät toimi ilman niitä. KATRI PURANEN Lintujen ja kasvien tunnistuksessa auttoivat retkeläiset Sanna Jahkola, Maria Salin ja Johanna Sahila. – On tärkeää kertoa lapsille ja nuorille selkärangattomien elämästä, Lukkala pohtii. Kuvassa maakimalainen. | Kuva: Ari Korkala Kimalaiset ovat pölytyksen superpuurtajia. Teijon luontokoulun ympäristökasvattaja Hanna Raivikko kertoo opastavansa tänä kesänä luonnontutkimiseen Salon seurakunnan lasten ja nuorten leireillä. Vaikka suomalaisten pölyttäjien kannoissa ei ole havaittu hälyttäviä notkahduksia, pölyttäjiä kannattaa vaalia. | Kuva: Ari Korkala komehiläiset pesivät kovakuoriaisten nakertamissa rei’issä. Tieto auttaa näkemään kauneutta siinäkin, mitä olemme tottuneet pitämään rumana – siinä, missä on elämää. Leirikeskuksen alueelle voi rakentaa risuista ympäristötaideteoksen, joka tarjoaa talvehtimisja pesäpaikkoja monille hyönteisille. – Luontokouluilla on osaamista, välineitä ja menetelmiä, joita myös seurakunnat voivat hyödyntää, Raivikko sanoo. Mukaan valitut lajit kertovat jostakin myönteisestä tai kielteisestä muutoksesta ympäristössä. Kaikissa vaiheissaan kukkaniitty ei näytä uhkealta
Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 13 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. 58 N:o 6/25 | 4. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. kesäkuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v 3 kk LEHTI + DIGI Tarjoushintaan: 28 € Tilaus on määräaikainen Koodi: JNS2025 (Norm. 40,50 €) Körtti lukee kirkkouutiset Kotimaasta https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/2064. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. yht. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 1 Strateginen eläin Lehmä on pitänyt perheitä hengissä ja sen vieressä harmitus lievenee
14
TEKSTI | JUSSI RYTKÖNEN – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI ajankohtaista Kuka. T ekoälystä on monta mielipidettä. – Miellämme tekoälyn usein humanoidi-robotiksi, joka on vuorovaikutuksessa ihmisen kanssa. Jaana Leikas Koulutus: Filosofian tohtori (kognitiotiede), Jyväskylän yliopiston kognitiotieteen dosentti Työ: Johtava tutkija VTT:ssä, tutkii innovaatioiden ja teknologian eettisyyttä ja vastuullista käyttöä. Siitä on jo nyt monenlaista apua ihmisen työssä ja tiedon käsittelyssä, mutta myös elämänlaadun ja turvallisuuden kohentamisessa. Ihminen tavoittelee hyvää elämää ja sen laatua. Kehitys on ollut huimaa. Sitä ei usein edes huomaa. Leikaksen mukaan tekoälyllä on huikeat mahdollisuudet parantaa sitä. Hän uskoo ihmisen kykyyn tavoitella teknologian kehityksessä hyvää, mutta koko yhteiskunnan läpäisevä arvokeskustelu olisi tarpeellinen. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n johtava tutkija, kognitiotieteen tohtori Jaana Leikas tutkii työkseen innovaatioiden ja teknologian eettisyyttä ja vastuullista käyttöä. – Teollisuudessa ja terveydenhoidossa on paljon käyttöalueita, joilla saamme olla tekoälystä kiitollisia. Myös Suomen tekoälykeskuksen (FCAI) etiikan asiantuntijaryhmän puheenjohtaja. On sekin tekoälyä, mutta chat-robotit ovat todellisuutta jo kaupassa ja palveluissa, esimerkiksi terveydenhoidossa. Toisaalta tekoälyn pelätään myös hävittävän työpaikkoja, auttavan ihmisen valvonnassa, rikkovan yksityisyyden rajoja sekä heikentävän demokratiaa ja sekoittavan valhetta totuuteen. Mahdollisuuksia on paljon ja kehitys nopeaa. ». 15 Tekoäly on todella hyvä renki mutta huono isäntä tulevaisuus | Jaana Leikas tutkii työkseen teknologian eettisyyttä. Kiinnostaa: Ihmisyys ja inhimillisyys teknologiassa ja tekoälyssä Ihminen tavoittelee hyvää elämää ja sen laatua. Leikkauksissa käytetään tekoäly-robottikäsiä. Tekoälyllä on huikeat mahdollisuudet parantaa sitä. Hän muistuttaa, että tekoäly on jo nyt usein monella tavalla osa meidän arkeamme. Suomessa on kehitetty tekoäly-injektioneula
16 Jaana Leikaksen mukaan kirkossa voitaisiin miettiä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää työssä.
Tekoäly on eri aloilla jo synnyttänyt uusia ammatteja ja menestystarinoita. ». Autoritaarisissa maissa se on jo todellisuutta. Pysäköinnin avuksi on kehitetty parkkeeraus-appeja. Mutta ainakin yleiskuvan saa nopeasti. Yksi tekoälyn konkreettisista uhista liittyy Leikaksen mukaan siihen, että sen avulla voidaan häiritä demokraatajankohtaista Tekoäly osaa selittää vaikkapa elämän tarkoitusta sellaisessa moodissa, että ihmisen on helppo uskoa ja ottaa vastaan. Leikas toteaakin, että myös kirkossa voitaisiin miettiä, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää työssä. Siinä ihmisen ajattelua ja tunteitakin kyetään kartoittamaan. – Se kuviteltiin pitkään turvatuksi huipputyöksi. – Hyvin tärkeitä kysymyksiä tässä yhteydessä ovatkin, mitä ovat ihmisyys ja inhimillisyys. Jos itsensä ja perheensä elättäminen on ollut monille identiteettikysymys ja jos se ei enää voi olla sitä – pitääkö työhön suhtautua uudella lailla. – Työ on luterilaisessa maailmassamme ollut hirveän tärkeää. Tekoälyä on Leikaksen mukaan myös netin hakukoneissa ja käännösohjelmissa. Iso kysymys on, kenelle kaikki tuo tieto päätyy ja mihin sitä käytetään. Jo nyt se osaa pyytää anteeksikin ja miettiä uudelleen, jos siltä kysytään, oletko aivan varma vastauksistasi. Leikas ei usko, että tekoäly voisi koskaan täysin korvata ihmistä vuorovaikutuksessa. Esimerkkinä ohjelmoijan työ. Se osaa selittää vaikkapa elämän tarkoitusta sellaisessa moodissa, että ihmisen on helppo uskoa ja ottaa vastaan. Siksi se voi yltää vain keskinkertaiseen. Ikääntyvä väestö voi myös syrjäytyä sen teknologian käyttäjänä. Isoja dokumentteja ohjelmat kääntävät minuuteissa. Siellä yksilöitä voidaan tekoälyn avulla tunnistaa massoista. Hän pohdiskelee erityisesti uutta metaverse-teknologiaa. Ammattikouluja yliopistomaailmassa pitäisi Leikaksen mukaan ottaa entistä vahvemmin monitieteellisesti esille myös filosofian ja teknologian etiikan kysymyksiä. – On tärkeää opettaa koulussa perustaitoja, jotta kaikki osaavat hyödyntää myös tekoälyä. Leikas ei näe kehitystä pessimistisesti. Tekoälyssä on potentiaalia moneen. Mutta yksittäisen ihmisen näkökulmasta on kyllä melkoinen juttu, jos häntä koko ajan valvotaan. Se ei toistaiseksi kykene luomaan, kuten ihminen. – Ajotietokone tarkkailee auton ja kuljettajan toimintaa ja esimerkiksi auttaa pysymään tarvittaessa kaistalla. – Niitä kyllä on, vaikka eihän meillä kuitenkaan siinä määrin kuin vaikkapa Kiinassa. Sehän on tietysti hienoa, jos haetaan rikollisia. Voisiko kehittyneestä tekoälystä puutteineenkin tulla joillekin filosofi tai profeetta. Sillä ei myöskään ole ihmisen kykyjä eettiseen harkintaan ja päätöksentekoon. Mutta ammattien katoamisen seurauksia emme Leikaksen mukaan ole kunnolla miettineet. – Suomen kielen suhteen käännösohjelmat ovat vielä usein käyttäjän kontrollia ja varmistamista vaativia, mikä vie aikaa. 17 – Olen ollut myös ikäteknologian tutkija. Iltakävelyillään kotikaupungissaan Tampereella Leikaksella on tapana bongata kameroita. Tekoälyn kehittyessä ja laajentuessa eri alueille yksityisyyteen joudutaan Leikaksen mukaan ehkä suhtautumaan eri tavoin, kuin aikaisemmin. Toisaalta on riskejäkin. Uhkaako tekoäly kehittyessään töitä, joihin nyt tarvitaan ihminen. Tekoälyn avulla harjoitettava ihmisten massavalvonta on Leikaksen mielestä huolestuttava tulevaisuudenkuva. Se tarkoittaa digitaalista tilaa, jossa hyödynnetään virtuaalista todellisuutta. Tällaisen myötä voi vain kuvitella, minkälainen on yhteiskunta, jossa yksityisyyttä ei enää ole. – Siitä voi tulla. Myös useimmat uudet autot ovat täynnä tekoälyä. Suomessakin kameroita on julkisissa tiloissa. Nykyteknologian yhtenä valvonnan ääriesimerkkinä Leikas mainitsee Shanghain pandemia-ajan robottikoirat, jotka valvoivat kaduilla ihmisten toivottua käyttäytymistä. Leikas on mukana opetusministeriön asiantuntijaryhmässä, jossa pohditaan opetustyön muuttumista tekoälyn maailmassa. Se on joissakin asioissa ylivoimaisen tehokas, mutta lopulta se monistaa Leikaksen mukaan pohjimmiltaan vain sitä, mitä ihminen on sille opettanut. Mutta nyt ajatellaan, että se nimenomaan voi kadota: tekoäly on hyvä ohjelmoija. Mutta koulussa pitäisi opettaa myös kriittistä ajattelua, empatiaa ja moraalisen käyttäytymisen malleja. Ja totta kai se voi luoda oman filosofiansa ja paketoida sen hienostuneesti. – Varmasti tiettyjä ammatteja katoaa. Tekoälyllä voidaan entistä paremmin tuottaa turvallisuutta ja sosiaalisuutta sekä vähentää yksinäisyyttä. Tekoäly auttaa myös sähköauton latauksessa. Valvonnalla halutaan edistää turvallisuutta. Mutta toiset ammatit muuttuvat ja tekoälyn myötä tulee myös uusia ammatteja. Ne ovat tulevaisuudessa hyvin tärkeitä. – Kyse on siitä, miten eri teknologioita käytetään kestävällä tavalla. – Oli melkein järkyttävää nähdä, kun se robotti huuteli ihmisille komentojaan. Toiset ohjelmat voivat äänen perusteella kirjoittaa dokumentin reaaliajassa. Leikas ei täysin torppaa ajatusta
Voisiko eduskuntakin pitää kerran kuussa arvokeskustelupäivän. Suomessa teknologialla on Leikaksen mukaan aina ollut itseisarvo ja teknologiausko on ollut vahvaa. – On tärkeää, että kansalaiset oppisivat keinoja erottaa manipulaatiot oikeasta informaatiosta. Manipuloidussa tiedossa piilee uhka koko demokraattista järjestelmää kohtaan: ellei uutisvirtaan voida luottaa, ei pian luoteta yhteiskunnan järjestelmissäkään muuhunkaan. Sillä on valtavat mahdollisuudet siihenkin. 18 tisia prosesseja. Sitä voidaan hyödyntää pienissä toimijaryhmissä tai valtioiden tasolla. Leikas uskoo ihmisen kykyyn tavoitella teknologian kehityksessäkin viime kädessä hyvää. – Siitä syystä emme ole käyneet kovin paljon arvokeskustelua. Tekoäly saavutuksineen, lupauksineen ja riskeineen on jo osa elämäämme. – Siellä tekoälyllä on valtava voima. Leikas muistuttaa, että syypää ei ole teknologia, vaan ihmiset. Ytimessä on silloin sosiaalinen media. – Ei niin, että se olisi vain kirkon tehtävä, vaan kirkko, yritykset, päättäjät ja kansalaiset yhdessä. ajankohtaista Manipuloidussa tiedossa piilee uhka koko demokraattista järjestelmää kohtaan. Jaana Leikas on myös ikäteknologian tutkija. Tekoäly voi rapauttaa demokratiaa ja tunnetta yhteenkuuluvuudesta niinkin, että alustatalouden kehittyessä valtaakin jaetaan uudestaan. Silloin on Leikaksen mukaan myös kysyttävä, mihin robotit meidät vapauttavat. – Parhaimmillaan teknologia, myös tekoäly, vapauttaa meidät rutiinitehtävistä, olemaan oikeasti ihmisiä toisille ihmisille. Meistä alkaa tulla entistä skeptisempiä ja skeptisimpiä ovat nuoret aikuiset. Siksi Leikas peräänkuuluttaa koko yhteiskunnan läpäisevää arvokeskustelua aiheesta. Miten käytämme lisäajan eettisesti oikealla tavalla. Siksi tarvitaan keskustelua siitä, miten teknologia meihin vaikuttaa ja mitä ovat moraalinen ja eettinen vastuu asiassa. Meille voidaan syöttää myrkyttynyttä informaatiota. – Tutkijana ajattelen, että on löydettävä keinot, joilla tekoäly parantaa demokratiaa. He tietävät, miten koneitten välityksellä voi huijata. Se vaatii tulevaisuudessa paljon työtä. Kysymykset ovat valtavan isoja. Olemme vain ajatelleet, että teknologia on hyvä asia. – Meidän on oltava kriittisiä optimisteja ja pysyttävä koneen herrana. Esimerkkinä Leikas havainnollistaa muokatut audiot tai videot, jossa tunnetut poliitikot puhuvat omalla äänellään täyttä lööperiä. Tekoälyn avulla voidaan tuottaa turvallisuutta ikääntyneille, mutta he voivat myös syrjäytä uuden teknologian käyttämisestä.. – Joidenkin tutkijoiden mukaan yksityisillä firmoilla on jo liikaa valtaa. Kieliteknologia kehittyy nopeasti. – Monelle on jo käynyt niin. Mutta onko meillä ymmärrystä kysyä myös niitä vaikeita kysymyksiä, joita teknologiaan liittyy
Kotimaassa otsikon pitää vastata sisältöä ja olla samalla kiinnostava. Valokuvat olivat pääasiassa mustavalkoisia ja ne kehitettiin pimiössä. Kohta olen kirjoittanut viimeisen juttuni ja otsikkoni ennen eläkkeelle jäämistä. Maailma on nyt monessa suhteessa pahempi paikka kuin 42 vuotta sitten. Vuosikymmenten mittaan olen tehnyt sekä huonoja että hyviä otsikoita.. Siitäkin huolimatta, että joistakin jutuista tiedetään jo etukäteen, etteivät ne todennäköisesti nouse luetuimpien juttujen joukkoon. Vähiten luettujen juttujen aiheet liittyvät usein esimerkiksi kirkkojen kansainväliseen apuun. Viimeisin suurin muutos on tekoälyn käyttäminen. Viime viikkoina olen kirjoittanut esimerkiksi suntion työstä, rauhan esteistä Ukrainassa, diakoniaviranhaltijan terveisistä hallitukselle, luomuemolehmätilallisesta Seinäjoella, Hailuodon uudesta kirkkoherrasta ja Yhdysvaltain kansainvälisen avun lakkauttamisen vaikutuksista Ugandassa. Siksi Kotimaassa kirjoitetaan niistä. Suuri kiitos teille lukijat. Edellä mainitut aiheet ovat tärkeitä, mutta on muitakin tärkeitä aiheita. Sen antama lupaus sisällöstä pitää paikkansa. Toki lukijallakin on mahdollisuus vaikuttaa. Helsingin Sanomien päätöksellä on toivottavasti vaikutusta iltapäivälehtiin, joissa klikkiotsikoita on paljon enemmän. Juttuliuskat liimattiin taittoon mehiläisvahalla ennen lehden painamista. Klikkiotsikot yrittävät vihjailemalla, epämääräisyydellä ja liioittelevilla adjektiiveilla houkutella jutun avaamiseen. 19 Klikkiotsikoiden aika on ohi V astaava päätoimittaja Erja Yläjärvi ilmoitti alkukesästä Helsingin Sanomien luopuvan klikkiotsikoista kaikissa kanavissaan. Vähitellen työtä helpottivat ATK ja internet. Kaikkia tekoälyn tuomia muutoksia toimitukselliseen työhön ei vielä tiedetä. Sitten sain käyttööni sähköisen kirjoituskoneen. Esimerkiksi Iltalehti otsikoi 11.6. | Kuva: Jesperi Virtanen Alkuvaiheessa uraani kirjoitin mekaanisella kirjoituskoneella. Uutisia välitettiin telex-laitteella. näin: ”Tänään kello 10.43 tapahtuu jotain erityistä”. Täydelliseksi ei tässä työssä tule koskaan. Kotimaan toimittajana olen saanut tehdä juttuja monipuolisista aiheista. Ilman teitä ei olisi tänä vuonna 120 vuotta täyttävää Kotimaata. Helsingin Sanomien päätös on palaamista lukijan palvelemiseen. Aina ei ole onnistuttu, mutta yritetty on. Aloitin työurani kokopäiväisenä toimittajana 42 vuotta sitten. Hyviäkin kehityssuuntia on ollut. Yhä useampi lapsi maailmassa pääsee kouluun. Hyvä otsikko kertoo mistä jutussa on kyse. Eniten lukijoita Kotimaassa saavat jutut, jotka käsittelevät seksuaalivähemmistöjä tai vanhoillislestadiolaisuutta. Vuosikymmenten mittaan olen tehnyt sekä huonoja että hyviä otsikoita. Kuvassa esimerkkejä iltapäivälehtien otsikoinnista kesäkuussa. Mitä vähemmän klikkiotsikkojen takana olevia juttua avataan, sitä vähemmän toimitukset käyttävät niitä. näkökulma Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi Klikkiotsikot houkuttelevat lukijaa avaamaan jutun. Ukraina ja Gaza ovat siitä esimerkkejä. Maailma on myös entistä arvaamattomampi erityisesti Yhdysvaltojen suhteen
20 Haussa nuorisotyönohjaaja, myös epäpätevät huomioidaan rekrytointi | Kirkon nuorisotyönohjaajista on pulaa ympäri maata. Seurakunnissa tilanteeseen on yritetty sopeutua eri tavoin – paikoin viroista luopumalla ja kelpoisuusehdoista tinkimällä.