vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –8 Passi sairauden maahan Yliopistonlehtori Ullamaija Seppälä sairastui syöpään ja siitä syntyi kirja sairastumisen ja sairastamisen prosessista 20 4 Sharia-lain tutkija Joonas Maristo: Islam on monien tulkintojen uskonto 8 Yllätysero: Opko jättää Suomen teologisen instituutin 12 Diakoniatyöntekijä Tiia Helander auttaa löytämään toivoa Kolarin kylissä Kokous-, kurssija leiritilat 16-17. helmikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 9. N:o 7 | 16
Seuraavaksi ryhdytään analysoimaan heidän näkemyksiään ja laskemaan kirkkopoliittisia voimasuhteita. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kiinnostavaa, että jo tuhansia vuosia sitten pahat sanat olivat ahdistava ongelma. Mitä enemmän omaa persoonaa ja vahvuuksia tuo esille, sen helpompi on päästä haastatteluvaiheeseen. Haastateltava ei voi etukäteen varmasti tietää, minkälaista osaamista tai persoona työnantaja tarkkaan ottaen hakee. Hakemuksen lähettämisen kanssa ei siis kannata aikailla. 4 Miksi seurakuntaan kannattaa hakea töihin. Seurakuntaan voi lähettää myös avoimen hakemuksen. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se on ensimmäinen vaihe, jossa hakijoita karsitaan. Osa paikoista saatetaan täyttää niiden perusteella. | Kuva: Pena Potkonen Herra pelastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta, lupaa psalmilaulaja psalmissa 91. 1 Miten hakija voi erottautua edukseen kesätyönhaussa. – Hakemus kannattaa ehdottomasti suunnitella ja laatia huolella. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja Voimia ja viisautta kirkolliskokousedustajille K irkolliskokoukseen on valittu jälleen edustajat. Vaikka edustajat ryhmittyvät edustaja-aloitteiden taakse usein näkemyksellisistä syistä, kirkolliskokouksessa syntyy myös aloitteita, joiden taakse yhdistyy edustajia yli kirkkopoliittisten rajojen. Rukouselämää vahvistaaksemme rukoilkaamme paitsi kirkolliskokousedustajille myös uudelle presidentillemme Alexander Stubbille voimia ja viisautta tehtävään. EMILIA KARHU Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 3 Onko kesätöihin yleensä paljon hakijoita. Kirkolliskokous on myös tutustumisen ja verkostoitumisen paikka. – Seurakunnilla on pitkä kokemus työllistäjänä. Lisäksi rippikouluihin palkataan isosia. – Kaikkein tärkeintä on mennä avoimella, rohkealla mielellä ja pyrkiä olemaan oma itsensä. Tulevalla nelivuotiskaudella edustajat saavat eteensä ainakin selvityksen Kirkon keskusrahaston rahoittaman toiminnan ja talouden sopeuttamisesta, mitä todennäköisimmin jälleen aloitteita tasa-arvoiseen avioliittoon vihkimisestä sekä yllättäen uudelleen henkiin nousseen prosessin diakonaatista. – Isoskokemuksesta on hyötyä myöhemmin elämässä myös kirkon ulkopuolella. – Määrä vaihtelee suuresti. Kirkollisissa piireissä usein päivitellään kirkolliskokouksen jäykkyyttä ja tylsyyttä. TUIJA PYHÄRANTA PÄIVI HIRVONEN – Joensuun ev.lut. Se päättää opillisista asioista, hallinnosta, lainsäädännöstä ja taloudesta. Täysistunnossa käydään usein sähäkkää keskustelua ja ruokapöydissä kiinnostavaa juonittelua. Jesajan kirjassa tarjotaan tähän selkeä tuki: ”Opetelkaa tekemään hyvää, tavoitelkaa oikeudenmukaisuutta, puolustakaa sorrettua, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asiaa.” Lisäksi kannustan itseäni ja sinua: Puhutaan myös itsellemme hyväksyvästi ja armahtaen, yritetään edes. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sitä ennen kuitenkin paljon onnea valituille ja Jumalan siunausta vaativaan ja vastuulliseen tehtävään! Kirkolliskokous on kirkon ylin päättävä elin. Vaikka huippunopea tiedonvälitys ei levittänyt niitä sekunneissa miljoonien ihmisten luettavaksi, sanoilla osattiin haavoittaa, leimata, syyttää ja sivaltaa silloinkin. Niihin tehtäviin, joihin ei vaadita tiettyä koulutusta, tulee todella paljon hakemuksia. Mukana on uusia edustajia ja uudelleen valittuja konkareita. Nuori työntekijä saa hyvää kokemusta työnteosta turvallisessa työpaikassa, jossa osataan huolehtia perehdytyksestä. Se voi liittyä esimerkiksi kirjoittamiseen, musiikkiin, valokuvaukseen, kielitaitoon tai kykyyn tulla hyvin toimeen ihmisten kanssa. 139) Tämä on totta yhtä aikaa kaiken riittämättömyytemme ja epätäydellisyytemme kanssa. viikon henkilö ”Mitä enemmän omaa persoonaa ja vahvuuksia tuo esille, sen parempi” Seurakuntiin haetaan kesätyöntekijöitä muun muassa hautausja puistopalveluihin, rippikoulutyöhön, kirkon oppaiksi ja leirikeskuksen keittiötyöhön. Kotimaan toimitus todistaa muuta: kirkolliskokouksen seuraaminen on ollut mieluinen ja innostava tehtävä. Kannustavia, rohkaisevia, tukevia, avaria ja ymmärtäviä. Jos työkokemusta tai alan koulutusta ei vielä ole, voi pohtia, olisiko jokin sellainen harrastus tai persoonallisuuden piirre, josta voisi olla työnantajalle hyötyä. Silloin työnantajan on helpompi miettiä, minkälaista perehdytystä työntekijä tarvitsee. Aiemmassa työssäni toisen alan rekrytointitehtävissä isoskoulutusta arvostettiin paljon. Kaksi kertaa vuodessa viikon verran Linnasmäen opistolla kokoontuva joukko tekee hyvin, jos tutustuu myös niihin, jotka ajattelevat toisin kuin itse. Myös seurakuntien arvot tukevat sitä, että meille on hyvä tulla töihin. Mikäli Sley ja Kansanlähetys eivät kevään aikana korjaa toimintaansa Inkerin kirkon pappisvihkimysten suhteen, niiden erottaminen virallisen lähetysjärjestön asemasta saattaa tipahtaa kirkolliskokousedustajien pöydälle. | Kuva: Jani Laukkanen 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Henkilöstöpäällikkö Päivi Hirvonen Joensuun seurakuntayhtymästä antaa vinkkejä työnhakuun. Pääsiäistä kohti kulkiessa voisimme ottaa tavoitteeksi viljellä hyviä sanoja. Se lisää ymmärrystä ja siis kirkon yhteyttä. Kannattaa myös tutustua organisaatioon sekä hakemaansa tehtävään ja miettiä omien vahvuuksiensa lisäksi sitä, mitä ei vielä osaa. Siinä saa kokemusta ryhmien ohjaamisesta ja erilaisten ihmisten kohtaamisesta. Hakemuksessa kannattaa avata omaa osaamistaan, verrata sitä työpaikkailmoitukseen tai haettavaan tehtävään ja kuvata myös oma motivaatio eli se, miksi työpaikkaa hakee. ”Minä olen ihme.” (Ps. 2 Miten työhaastatteluun voi valmistautua. Itä-Suomen yliopiston teologinen koulutus ja seurakuntien hyvä maine työnantajana on auttanut siinä, että hakijoita on riittänyt. Ihminen on maan tomua ja suuri ihme yhdessä ja samassa paketissa. Voisi sanoa, että kirkolliskokouksen ja Kaikkivaltiaan välissä ei ole väliporrasta suojana toisin kuin kuningas Englannin kirkossa, joten edustajien on syytä vakavin mielin hoitaa tehtävänsä. seurakuntayhtymän henkilöstöpäällikkö N:o 7 | 16. En ole aiemmin kiinnittänyt huomiota lupauksista jälkimmäiseen. Viimeisimpiä tällaisia on ollut aloite, jossa pyydetään piispainkokousta pohtimaan keinoja kirkon rukouselämän vahvistamiseksi. helmikuuta 2024 6 ystävyys Ikäero ei haittaa Leena Heiskasta ja Sanna Kauhasta 20 taistelu pää kaupungista 80 vuotta sitten neuvostokoneet yrittivät pyyhkäistä Helsingin kartalta 27 Virtasalmi Kirkko vihittiin käyttöön ja Raili Koskinen siunattiin virkaan 18 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset Kesätyöpaikkoja saatetaan täyttää jo hakuaikana, henkilöstöpäällikkö Päivi Hirvonen muistuttaa
Hän ei osta ajatusta, että ihmisoikeuksien huono tola muslimimaissa johtuisi yksinomaan islamista. Ranskassa opiskellessaan Maristo huomasi, että islam oli siellä näkyvä osa yhteiskuntaa, ja samalla monet poliitikot halusivat työntää sen pois julkisesta tilasta. Esimerkiksi shiialaisuudessa imaamilla ajatellaan olevan jumalallinen mandaatti tekstien tulkintaan. Sharia eli islamilainen oikeus tarkoittaa juuri tätä tulkintaa. Islamissa opetetaan, että profeetta Muhammed sai Koraanin sisällön ilmestyksinä enkeli Gabrielin välityksellä. Tutkija Joonas Maristo on myös kääntäjä. Teoksesta löytyy sekin tieto, että islamista luopuminen on stigmatisoitu kaikissa muslimienemmistöisissä valtioissa. He siis antavat tulkinnalle saman jumalallisen arvovallan kuin itse ilmoitukselle. Islamin mukaan pyhän kirjan syntyprosessi oli puhdas ja virheetön. Kaikki ihmiset eivät tunnista eiajankohtaista ” Monissa muslimi enemmistöisissä maissa keskustellaan suhteesta länsimai den ihmisoikeuksiin. Esimerkiksi elinsiirroista on modernilla ajalla syntynyt viisi erilaista kantaa, Maristo selittää. DANIELLE MIETTINEN 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Eikä hän osta sitäkään, että ihmisoikeusajattelun juuret olisivat yksinomaan kristillisessä ihmiskuvassa. Hänen seuraava teoksensa on kokoelma 1300-luvulla eläneen persialaisen mystikko Hafezin runojen suomennoksia. Länsimaissa keskustelu islamista kiertyy usein ihmisoikeuksiin. Joonas Maristo on opiskellut Ranskan Lyonissa arabian kieltä ja islamin tutkimusta. Maristo on penkonut juurta jaksaen yli tuhat vuotta vanhoja arabianja persiankielisiä islamilaisia tekstejä. Hän väitteli Helsingin yliopistossa tohtoriksi arabialaisesta ja persialaisesta historiankirjoituksesta. Selvää on kuitenkin, että teksti on ollut yhteisölle alusta asti hyvin tärkeä ja sitä on kopioitu mahdollisimman tarkkaan. – Toisaalta monien valtioiden lainsäädännöstä löytyy maininta uskonnonvapaudesta, joskaan se ei toteudu samalla tavalla kuin länsimaissa. Luonnollisesti tulkintoja on monia. Maristo sanoo ymmärtävänsä tämän ristiriidan. Sittemmin palaset yhdistettiin. Maristo painottaa, että islamilainen oikeus ei ole rivi lakikirjoja, niin kuin Suomen Laki, joka seisoo vihreäselkäisenä rivistönä suomalaisen oikeusoppineen kirjahyllyssä. Esimerkiksi huivikielto kuohutti ranskalaisia. Islamilaisessa maailmassa Koraanin syntyprosessia ei ole lähestytty tieteellisesti. Taustalla on paljon muutakin yhteiskunnallista kehitystä ja esimerkiksi toinen maailmansota. Maristo on pannut merkille, että Suomessa keskusteluilmapiiri on sallivampi ja vieraanvaraisempi. | Kuva: Jukka Granström vätkä tunnusta sen arvoja. Sharia on tulkintatraditio. – Välillä ihmettelen, miten itsevarmasti monet länsimaissa ajattelevat, että kaikki kansat automaattisesti hyväksyisivät ihmisoikeusjulistuksen sisällön. Toisaalta totuudet ovat tekstistä nousevassa teologiassa usein osatotuuksia. Profeetan elämästä kertovat ja Koraanin lausumia täsmentävät hadithit ovat siihen nähden toissijaisia. Sukellus islamilaisen oikeuden historiaan ja moderniin soveltamiseen vahvisti hänen käsitystään islamista monien tulkintojen uskontona. – Monet muslimit ajattelevat, että myös sharia, ilmoituksen tulkinta, tulee Jumalalta, mutta käsitys tästä vaihtelee. Siksi ilmoitusta on ollut tarpeen tulkita. Islamissa Koraanilla on pyhin paikka Jumalan ilmoituksena. Maristo on käsitellyt kirjassaan lyhyesti myös uskonnonvapautta, lähinnä länsimaissa elävien muslimivähemmistöjen näkökulmasta. Sharian monet merkitykset (Gaudeamus). – Asia on paljon monimutkaisempi. Tulkinnat elävät jatkuvasti. Suomessa ei ole niin vahvaa kulttuuri-identiteettiä eikä myöskään kokemusta suuresta maahanmuutosta. Lisäksi hän on analysoinut, miten näitä varhaisia tekstejä on eri aikakausina ja kulttuureissa tulkittu. Taustansa vuoksi Koraanin synty kiinnostaa häntä historiatieteen kysymyksenä, mutta syntyprosessista on jäänyt hyvin vähän jälkiä. En johtaisi ihmisoikeuksia suoraan kristinuskosta, Maristo toteaa. – Runouden kääntäminen on esteettisesti mielenkiintoista ja älyllisesti haastavaa. Siksi profeetan sanoilla ja esimerkeillä on oikeuskäytännössä tärkeä paikka. – Jotenkin näin. Tutkimuksista syntyi tuore kirja Islamilaisen oikeuden historia. Joissakin maissa siitä voi saada jopa kuolemantuomion. Jos uskonnonvapautta ei voi parantaa lännestä käskemällä, voiko islamin oma tulkinta muuttua. Koska tekstit ovat vanhoja, ne eivät mitenkään pysty vastaamaan kaikkiin kysymyksiin, joita muuttuvassa maailmassa tulee vastaan. Maristo on huomannut, että monet muslimit eivät kuitenkaan tee eroa ilmoituksen ja tulkinnan välillä. Maristo huomauttaa, että universaaliksi tarkoitettu julistus ei käytännössä ole universaali. – Tämä on herkkä aihe. Kaiken kaikkiaan haditheja on tallella kymmeniä tuhansia. – Ranskalaisilla on voimakas halu suojella ranskalaista kulttuuria. Koraanissa on lopulta hyvin vähän selkeitä ohjeita ja sääntöjä. Meillä media käsittelee räikeimpiä ylilyöntejä, Maristo huomauttaa. Hiljattain kuollut egyptiläinen tunnettu uskonoppinut Yusuf al-Qaradawi esitti, että 90 prosenttia sharian ohjeista ja säännöistä on sellaisia, joista ei ole lainoppineiden keskuudessa yksimielisyyttä. S hariasta on sanottu, että se on kaikki ja ei mitään. – Emme tarkalleen tiedä, miten teksti on koottu. Islamin normisto ja länsimaiden projektina syntynyt YK:n ihmisoikeuksien julistus ovat kuitenkin monissa kysymyksissä yhteen sovittamattomia. Ne kirjoitettiin ensin nahanja luunpalasille, sitten kivitauluihin ja viimeisenä paperille. Työpöydälle hahmottui monikerroksinen kirjallinen ja eletyn elämän peili, joka sisältää ohjeita, suosituksia ja määräyksiä uskonnonharjoituksesta, kaupankäynnistä, politiikasta ja perheelämästä. Kunkin maan lainsäädäntä heijastaa sen omaa arvopohjaa, eikä se välttämättä ole yhteensopiva ihmisoikeusjulistuksen kanssa. – Tulkinta on aina elänyt ajassa ja paikassa, ja siksi samasta tekstistä on tehty erilaisia johtopäätöksiä. – Monissa muslimienemmistöisissä maissa keskustellaan suhteesta länsimaiden ihmisoikeuksiin. Perusteluna oli usein sekulaarin yhteiskunnan ihanne. Jos shariasta yrittää puristaa yhden totuuden, onko se vähän kuin ottaisi varpusparvesta yhden varpusen ja sanoisi, että tässä on totuus. Tutkija Joonas Maristo kertoo, että erikoinen ilmaisu viittaa aineiston laajuuteen ja moni tulkintaisuuteen. Tämän vuoksi Suomessa voidaan keskustella rauhallisemmin, Maristo vertaa. – Muutos tapahtuu hitaasti. Islamissa uskoa ja oikeutta ei voi erottaa islam | Tutkija Joonas Maristo kirjoitti kirjan shariasta. Perimätiedon mukaan Muhammed ei osannut lukea eikä kirjoittaa, vaan hän välitti ilmestykset seuraajilleen. Maristo on kirjassaan kuvannut islamin piirissä vaikuttavia pyrkimyksiä kohti vähemmistöjen oikeuksia ja sukupuolten tasa-arvoa. Vaikka tulkinta viittoo kovin moneen suuntaan, ”sharian polun” seuraamista pidetään jokaisen muslimin velvollisuutena. Jotkut islamilaiset uskonoppineet näkevät ihmisoikeuksien omaksumisen mahdollisena
Myöhempi kristillinen käsitys ihmisestä puhtaana sieluna ruumiissa, joka pitää sielua himojen vankina on kreikankielisten käännösten tuottamaa ajatusharhaa. Meillä kaikilla on enemmän yhteistä kuin eroaSapatin rauhaa maalle ja ihmiselle ” Käyttöön otettuna moinen riemuvuosi kaataisi varmasti maailman talouden. Maailman suuret pyörät eivät helposti seisahdu. Olet minulle kuin taivaan lahja, Heiskanen sanoo ja katsoo hymysuin Kauhasta. Kauhasellea on myös selkeä vastaus. Leena Heiskanen nostaa esille erään tärkeän yhteisen tekemisen. FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi P itkällä länsimaisella rauhankaudella tuntui jo selvältä, että ihminen on kehittynyt. – Kukat ovat minulle tärkeitä, ja hoidamme niitä yhdessä. Kauhanen on myös innostunut ystävänsä kautta entistä enemmän kukista. Auttelen Leenaa myös teknisten laitteiden kanssa, Kauhanen sanoo. Ihmisiä me olemme, eläviä sieluja. Se löytyy myös 3. Ihailen, miten eri puolet yhdistyvät hienosti toisiinsa. – Kun Leena sanoi kaupassa maksaessa käsillä olevan parhaan rahaan, en ymmärtänyt mitä se tarkoittaa. Aika kuluu muutoin kaikenlaisissa askareissa ja touhuissa. näin meillä Ystävyys ei katso ikää L ämmin tunnelma väreilee tamperelaisen Leena Heiskasen, 75, ja Sanna Kauhasen, 32, tavatessa Heiskasen asunnossa. Kumpikin kokee sen rikkaudeksi. Leenan kanssa ollessa ne ovat syrjässä. | Kuva: Giulia Marotta / Pixabay 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. – En ole huomannut ainoatakaan haittapuolta. Tai olisiko se levon ottamista strategiaksi kirkossa ja omassa seurakunnassa. Ystävänsä ansiosta Kauhanen on oppinut laittamaan asioita paremmin tärkeysjärjestykseen, tällaisia ovat esimerkiksi läheisiin ihmisiin liittyvät asiat. Kauhanen muistaa kuitenkin yhden pienen eroavaisuuden. Minulla ei ollut muuttaessa kaupungissa tuttuja. Mooseksen kirjan ensimmäisestä luomiskertomuksesta. – Sanna kertoo myös sellaisia juttuja ulkomaailmasta, joista en muuten tietäisi mitään. Nyt kaikki tuntuu olevan toisin. Ajatukset ovat kääntyneet huomattavasti valoisammaksi. Kerro se meille! toimitus@kotimaa.fi vuuksia, kertoi Helsingin Puistopolun peruskoulun apulaisrehtori Suaad Onniselkä, joka on uskonnoltaan muslimi. – Onpas mukava nähdä taas. Kauhanen sanoo olevansa samoilla linjoilla. – Luonnon pyhyyden taju pitäisi palauttaa meidän ajatteluumme, Kainulainen totesi. Siinä Jumala luo maailman kuudessa päivässä ja seitsemäntenä päivänä hän lepää. – Olen saanut häneltä pistokkaita kotiin vietäväksi. Se palauttaisi varmasti myös ihmisten keskinäisen kunnioituksen. Tarvitsemme sapatin rauhaa. – Nyt tarvitaan vauhdin hiljentämistä, levollisuutta, hiljaisuutta, Jumalan luomistyön kunnioittamista ja levon tarjoamista sille, hän painotti. – Sielu ei ole osa ihmistä, vaan ihminen on elämän voiman omaava sielu, Laato totesi. Onniselkä muistutti myös, että sekä juutalaisissa, kristillisissä että islamilaisissa yhteisöissä pohditaan nyt ekologisia kysymyksiä. Levon ajatus on mielenkiintoinen. Vinkkaa paikallisuutinen! Onko sinulla vinkki hyvästä toimintatavasta tai hauskasta ideasta omassa seurakunnassasi. On hienoa saada ystäväksi nuorempi ihminen, Heiskanen sanoo. Kaksikko tapasi toisensa tamperelaisen Mummon Kammarin ystävätoiminnan kautta kolme vuotta sitten. Hänestä uskontojen kannattaa yhdistää voimiaan ekokysymysten äärellä ja etsiä luontosuhdetta. Ystävyys on tuonut elämään positiivista energiaa. Toisistaan tietämättä kaksi teologista seminaaria on pohtinut tänä keväänä ihmistä: Teologiset opintopäivät tammikuun alussa Kauniaisissa ja Karjalan teologisen seuran symposium viime viikolla Joensuussa. Leena antaa asiaan selventävän vastauksen. Ystävysten välillä on alusta saakka ollut lämmin tunnelma, ja yhdessäolo on ollut antoisaa, Kauhanen kertoo. Se voisi olla mukava reissu, Sanna pohtii Leenan nyökätessä hyväksyvästi. Kaksikon jutustelu soljuu eteenpäin naurun säestyksellä. | Kuva: Tomi Olli ” Leenan kanssa ollessa älylaitteet ovat syrjässä. Hoivaan niitä kotona mahdollisimman hyvin. Mutta uskonnot voisivat nostaa esiin ja tarjota merkittäviä mahdollisuuksia levolle ja luontosuhteelle. Levoton maailmantilanne repii paitsi turvallisuudentuntua myös ihmisyyttä itseään. Laadon mukaan sana sielu ilmaisee ihmistä toiminnallisena henkilönä. Silloin ollaan aidosti koko ajan läsnä, kiire ja hulina jäävät taakse. Olen saanut osan kukista toisilta ihmisiltä, ja muistelemme hoidon lomassa, keltä mikäkin on tullut. Teologit, nuo aina ajan hermolla sykkivät kaikkeuden asiantuntijat, ovatkin jo tarttuneet kysymykseen: Mikä on ihminen. – Se on tietenkin tasaraha, niin synnyinseudullani Savossa sanotaan. Mutta ilman luontosuhdetta ja ilman lepoa olemme vähemmän eläviä. Ystävysten mielessä on myös suunnitelmia tuleville päiville. Käyttöön otettuna moinen riemuvuosi kaataisi varmasti maailman talouden. – Leena on empaattinen, helposti lähestyttävä ja määrätietoinen ihminen. Olen saanut hänen elämänkokemuksensa kautta laajuutta ja syvyyttä ajatuksiini. Kauhanen taas ilmoittautui mukaan korona-aikaan, kun kalenteriin tuli tyhjää. Kun aloin vielä sairastella, tunsin oloni yksinäiseksi. Tai miten voisin tarjota lepoa luonnolle. Koska olen saanut ne Leenalta, liittyy niihin omanlainen tunnelma. – Tiesin hänet tavatessani oikean ihmisen osuneen kohdalleni. – Hän on opettanut myös läsnäoloa. – En ole alkuperäinen tamperelainen. Hän kertoo saaneensa Kauhaselta positiivista energiaa. Olisiko se nuorille tarjottuja uskontojen välisiä leirejä Suomen luonnossa. Kuopion hiippakunnan hiippakuntadekaani Sakari Häkkinen päätti symposiumin luentoon 1. – Leena ei halua katsoa Tanssii tähtien kanssa -ohjelmaa toisin kuin minä. – Teemme esimerkiksi kryptoja miettien yhdessä mitä mihinkin tulee, ulkoilemme ja kahvittelemme. Hän on positiivinen ja reipas ihminen. Mooseksen kirjasta, jossa Israelin kansaa kehotetaan antamaan joka seitsemäs vuosi maan levätä ja joka viideskymmenes vuosi viettämään riemuvuotta, jolloin menetetyt omistusoikeudet palautetaan, orjat vapautetaan ja syödään vain sitä, mitä maa itsessään tuottaa. – Minulla ei myöskään ole enää isovanhempia, joten silläkin oli vaikutuksena siihen, miksi päädyin Mummon Kammarin toimintaan. Yksi esimerkki on hänen koiraharrastuksensa. Heiskasella on tähän selvä syy: – Se ei vain ole mieluinen minulle, hän sanoo. ilmiö & näkökulma Paluu luontosuhteen ja levon vaalimiseen tukee elävän sielun kokonaisvaltaista hyvinvointia. Pyhyyden taju palauttaa luonnolle sen koskemattomuuden, Kainulainen uskoo. – Tunnen samoin kuin Leena. Karjalan teologisen seuran symposiumin ytimessä tuntui voimakkaana paluu luomistyön perusasioihin ja ihmisen luontosuhteeseen. E ko t e o l o g i n a tunnettu pappi Pauliina Kainulainen oli samaa mieltä Onniselän kanssa. En kuitenkaan koe Leenaa varamummokseni, vaan aidoksi ystäväksi. Teologisilla opintopäivillä Åbo Akademin professori Antti Laato muistutti Vanhan testamentin ihmiskuvan moderniudesta. Kaksikko ei koe olevansa eri mieltä juurikaan mistään. Heprean kielen mukaan ihminen on ”elävä sielu”. Häkkinen vetää tästä modernin ekologisen sovelluksen ja ulottaa sapatin koskemaan nykymaailmaa. Ei liene yllätys, että molemmissa seminaareissa ihmisen olemusta etsittiin luomiskertomuksesta. Leena Heiskasella ja Sanna Kauhasella on ikäeroa yli neljäkymmentä vuotta. Leena Heiskanen ja Sanna Kauhanen tapaavat yleensä kerran viikossa. Entä mitä lepo olisi minulle ja läheisilleni. Sana sielu on siis yhtä kuin ihminen. TOMI OLLI ystävänpäivä | Leena Heiskanen ja Sanna Kauhanen tapasivat Mummon Kammarin ystävätoiminnassa. Sain vihjeen ottaa yhteyttä Mummon Kammarin ystäväpalveluun, Heiskanen kertoo. Individualismin nimissä annamme itsellemme luvan kommunikoida rumasti. Siinä ihminen nähdään nykyajan tapaan kokonaisvaltaisena olentona. – Yksi ajatus olisi kesällä käydä sisävesiristeilyllä päivämatkana. Silti ajatus siitä, että jo muinoin ymmärrettiin säännöllisen levon merkitys maalle ja loppuun tiristetylle ihmiskunnalle, tuntuu ihanan viisaalta ja pohtimisen arvoiselta. Leena Heiskanen pohtii tarkasti ystäväänsä analysoidessaan. Kaikki mitä ihminen on, kokee ja havainnoi, muodostaa hänen sielunsa. – On yhteisöllisyyttä, kun voimme keskustella toistemme kanssa kauniisti, vaikka olisimme eri mieltä. – Islamilainen teologia opettaa, että me kaikki olemme Aatamin heimoa. Kauhanen sanoo Heiskasen savolaisen murteen tuoneen hauskoja tulkintaeroja. Yli neljänkymmenen vuoden ikäero ei haittaa Leena Heiskasta ja Sanna Kauhasta. Oman ikäisten kanssa ovat älylaitteet yleensä aina käytössä
Hän on saanut päätöksen johdosta niin onnitteluita kuin kyselyitäkin. Siksi jäsenyys on Tuovisen mukaan vienyt paitsi pääsihteerin työaikaa mutta myös ”henkistä energiaa” asioihin, jotka eivät ole Opkon työn ytimessä. Podcastia voi kuunnella osoitteessa voitaivas. Opko ei kuitenkaan ole seurakunta tai järjestä jumalanpalveluksia. Tämäkään kysymys ei kuitenkaan Mika Tuovisen mukaan vaikuttanut eropäätökseen. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Opkon liittohallituksen puheenjohtajan Mika Tuovisen mukaan syynä eroon oli Opkon halu keskittyä järjestön ydintehtävään. Kirkossa oli ort.fi-sivuston mukaan viime vuoden lopussa 55 957 jäsentä, mikä on 619 henkeä vähemmän, kuin vuotta aikaisemmin. Viime syksynä Opkon pääsihteeri Jussi Miettinen sanoi Kotimaan haastattelussa henkilökohtaisena kantanaan, että ”Jeesuksen Kristuksen Herrakseen ja Vapahtajakseen tunnustavat papit kaikissa Suomen evankelis-luterilaisissa seurakunnissa, herätysliikkeissä ja järjestöissä” ovat hänen uskonveljiään ja -sisariaan sukupuolesta riippumatta. – Olemme pohtineet, missä kaikessa olemme mukana ja mihin keskitymme. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Opko erosi STI:stä – Virkakysymys ei päätökseen vaikuttanut järjestöt | Opkon virkanäkemyksessä on sävyero verrattuna siihen, mitä virasta STI:n perustamisasiakirjassa sanotaan. 28 €) Tee tilaus viimeistään 18.2.2024 niin tilauksesi alkaa vuoden odotetuimmasta pääsiäislehdestä.. Eropäätös on herättänyt Mika Tuovisen mukaan reaktiota ”laidasta laitaan”. TUIJA PYHÄRANTA Mika Tuovisen mukaan syynä eroon oli halu keskittyä Opkon ydintehtävään, eli koululaisten ja opiskelijoiden voittamiseen Kristukselle. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Sansa perusteli päätöstä ristiriidalla, joka oli vallinnut STI:n sääntöjen ja Sansan toiminnan välillä koskien naisten pappeutta. O piskelijaja koululaislähetys Opko on eronnut Suomen teologisen instituutin (STI) jäsenyydestä. Lue analyysi valituista edustajista ja ota talteen istuntojärjestys 1.3. Vuoden perheneuvontateko on podcast Nuorten mielenterveysongelmista kertova Voi taivas! -podcast palkittiin Vuoden perheneuvontatekona viime viikolla. + 6,9 snt/min. Haverisen mukaan STI:n vaikuttavuus opiskelijoiden parissa on viime vuosina kasvanut. Entä kirkkopolitiikka. Ortodoksisen kirkon jäsenmäärä alle 56 000 Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä jatkoi pienentymistään viime vuoden aikana. fi ja Soundcloud-, Spreakerja Spotify-sovelluksissa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Opkon nykyisessä linjassa suhteessa pappisvirkaan voi havaita sävyeron suhteessa tähän asiakirjaan. Janatuinen kysyi, eikö Opko enää ole STI:n kanssa samoilla linjoilla suhteessa raamattunäkemykseen ja virkakysymykseen tai haluaako se ottaa hajurakoa luterilaiseen teologiaan. Tuovisen mukaan kysymys virasta ei ole Opkon työssä olennainen, koska Opko ei järjestä jumalanpalveluksia. Tuloksia ei ollut vielä saatavilla Kotimaan mennessä painoon. Henkilökohtaisesti Tuovinen kertoo, että hallituksen eropäätös tuntui vaikealta. Aiheina jaksoissa ovat mielenterveysja syömishäiriöt, päihteet, syrjäytyminen, viiltely, seksuaalisen identiteetin etsintä, yksinäisyys ja kiusaaminen. Kirkkoon liittyi (983) viime vuonna lähes yhtä monta henkeä kuin kirkosta erosi (989), ja kirkosta eroaminen ylipäätään väheni edellisestä vuodesta 189 hengellä. Toivomme, että voimme edelleen tehdä yhteistyötä, Tuovinen sanoo. STI on itselleni ollut tärkeä järjestö, ja näen että heillä on tärkeä tehtävä kristikunnassa. – Jotkut kysyivät, olemmeko luopumassa herätyskristillisestä perinnöstämme. Se ei Opkon liittohallituksen puheenjohtajan Mika Tuovisen mukaan kuitenkaan ollut eropäätöksen taustalla. Vaikka STI tekee työtä opiskelijoiden parissa, Opkossa koettiin, että STI:stä ei saatu tukea Opkon ” Tämähän ei vaikuta Opkon teologiaan millään lailla. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 (Norm. | Kuva: Philippe Gueizzas Uusi kirkolliskokous valittiin Tiistaina 13.2. Ajallisesti eropäätös osui kohtaan, jossa kahden STI:n merkittävän jäsenjärjestön, Sleyn ja Kansanlähetyksen, asema Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestöinä on ollut uhattuna. uutiset omaan opiskelijatyöhön. Opko tekee yhteistyötä monien eri tavoin papinvirasta ajattelevien yhteisöjen kanssa. STI:n nykyinen pääsihteeri Soili Haverinen kirjoitti Seurakuntalaisen blogissa, että Opkon päätös tuli hänelle ”aivan puun takaa”. Opkon suhdetta Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon Tuovinen kuvaa hyväksi mutta ei kovin tiiviiksi. lyhyesti 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024 askel 1/24 ~ 1 Etenevä sairaus ei ole vienyt tietokirjailija Matti Laineman elämäniloa Janne Pulkkinen jätti rikollisen elämän ja auttaa nyt muita Nojatuolimatka maailman pyhiin paikkoihin Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi ADOPTIOLAPSI ON AIVAN OMA PIENI IHME HAUTAUSMAALLA ESIRUKOUS KANTAA JA LOHDUTTAA MARIA HOVILAINEN: TEEMU RINNE: TUOMASMESSULAISET: irtonumero 9,50 € 2/24 Laulaja Aarne Pelkonen ja identiteetin murros: ”Olen joutunut taistelemaan paljon pääni sisällä” asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Entinen Japanin-lähetti ja Opkon työntekijä Mailis Janatuinen pohti Seurakuntalaisen blogissa, onko eropäätöksen taustalla teologisia syitä. – Ainoa ratkaiseva syy oli se, että annamme pienenä organisaationa työntekijöillemme mahdollisuuden keskittyä ydintyöhömme eli koululaisten ja opiskelijoiden voittamiseen Kristukselle, Tuovinen sanoo. Miettinen totesi, ettei Opkolla ole virkakysymyksestä virallista linjaa, mutta toisaalta myös, että pääsihteerinä hän vastaa Opkon teologisesta linjasta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kotimaalle Tuovinen sanoo, ettei tiedä onko siinä, miten STI opiskelijoita tavoittaa, varsinaisesti tapahtunut viime vuosina muutosta. Kirkkokunnan ikärakenne kuitenkin merkitsee sitä, että kokonaisjäsenmäärä pieneni: kastettuja oli 208 ja kuolleita 758. Sarjan toivotaan rohkaisevan nuoria ja heidän vanhempiaan hakemaan apua ja keskustelemaan näistä asioista yhdessä, sanoo podcastin ideoinut johtava perheneuvoja Sari Sundvall-Piha. – Monella paikkakunnalla meidän opiskelijatyötä tehdään evankelis-luterilaisten seurakuntien tiloissa, ja olemme siitä iloisia. Mika Tuovisen mukaan tämäkään ei vaikuttanut eropäätökseen tai sen ajankohtaan ”ainakaan tietoisesti”. – Eihän tämä itselleni helppo päätös ollut. Kysymys pappisvirasta oli taustalla, kun toinen STI:n perustajajärjestö Sansa päätti jättää STI:n vuoden 2022 lopulla. Myös työntekijöistä valtaosa on maallikkoja. Asiakirjan allekirjoittaminen mainitaan STI:n säännöissä edellytyksenä jäsenyydelle. Erityisesti nuorten vanhemmille suunnattu podcast koostuu kahdeksasta asiantuntijahaastattelusta. käydyissä kirkolliskokousvaaleissa valittiin edustajat uudelle nelivuotiskaudelle. STI perustettiin 1980-lopulla nimenomaan teologian opiskelijoiden tueksi. Niinpä myös STI:n jäsenjärjestöjen välisissä keskusteluissa ovat korostuneet tähän liittyvät asiat kuten virka kysymys ja kirkkosuhde. Eropäätös nyt sattui tähän ajankohtaan. Opko on yksi STI:n seitsemästä perustajajärjestöstä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – Se, missä STI pyrkii järjestöjä yhdistämään, ei ole niin paljon kohdistunut tavoittavaan opiskelijatyöhön, Tuovinen sanoo. – Tämähän ei vaikuta Opkon teologiaan millään lailla. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 3 kk 24 € Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Tilaus on määräaikainen. Mika Tuovisen mukaan tällaisia syitä taustalla ei ole. STI:n seitsemän perustajajärjestön allekirjoittamassa teologisessa yhteistoiminta-asiakirjassa vuodelta 1987 todetaan, että papinvirka kuuluu vain miehille. ilmestyvästä Kotimaasta. Opkon sisällä virkakysymyksestä vallitsee Tuovisen mukaan omantunnonvapaus. STI:ssä oli meille kysymys yhdestä, kieltämättä tärkeästä, liittoumasta. Tuovisen mukaan STI:n muissa jäsenjärjestöissä ovat viime vuosina painottuneet jumalapalvelusyhteisöjen rakentamiseen liittyvät kysymykset
Kirkkojärjestyksen 8 luvun 13 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kirkkoherra on seurakunnan jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa ja muussa hengellisessä työssä toimivien viranhaltijoiden ja työntekijöiden ylin esimies. Odottaa näkevänsä kirjan uskollisen filmatisoinnin ja pettyy. Tiina Lymin loistavasti käsikirjoittama elokuva on hieno esimerkki siitä, miten elokuva on saanut kirjasta vaikutteita, mutta on viime kädessä itsenäinen taideteos. Lähellä ovat koulun lisäksi koripalloharkat, musiikkiopisto, kirjasto, partio, isovanhemmat, serkut ja kaverit. WILHELMIINA HONKANEN pappi Kuopio Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kaikkien kokemukset ovat kuulemisen arvoisia. PIRKKO-LIISA KASTARI Tampere | kolumni | ” M ites oot sopeutunut Lapualle Helsingissä asumisen jälkeen. Ennen kaikki oppivat tämän laulun koulussa, vaikka varmaan moni ei ole osannut yhdistää sitä Krimin sotaan eli Oolannin sotaan. Arvoa on syytä antaa erityisesti niille, jotka rohkenevat erilaisuudestaan huolimatta tuoda omat näkemyksensä pelotta esiin. Tulevalla kaudella keskeisinä arvoina kirkolliskokouksella lienee turvata seurakuntien toiminnan mahdollisuudet koko Suomen alueella sekä rakentaa yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuutta eri tavoin ajattelevien kesken. Miksi niin paljon Krimin sotaa, kun kirja vain sivuaa sitä. Kirjan uskollinen elokuvallinen kuvittaminen kuitenkaan harvoin onnistuu. Ei toteutunut läheisyysperiaate. Pykälän soveltamisohjeessa todetaan, että ylin johto johtaa seurakunnan toimintaa ja taloutta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olin kotonani Helsingin monumentaalikeskustassa. Aistit avoinna keskittyneenä kuuntelemaan. Se vahvistaa myös uskoa ja vakaumuksellisuutta, jota Sam Hardwick mielipidekirjoituksessaan peräänkuulutti ( Kotimaa 26.1.). Sota tuntui Ahvenanmaan lisäksi Suomen rannikoilla Kokkolasta Loviisaan. Kuten Olli Löytty toi esiin, ei kirkolliskokoustyöskentely aina ole kovinkaan hohdokasta eikä palkitsevaa ( Kotimaa 12.1.). Toiseen kuoroon tiistai-iltaisin Vanhalle ylioppilastalolle oli vielä lyhyempi matka. Jos johtava talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltija olisi kirkkoherran alaisuudessa, silloin kirkkoherran alaisuudessa olisi myös johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan alainen henkilöstö. Kissa kurnahtaa. Suuressa pääkaupungissa nuorena yliopisto-opiskelijana elämän piiri muodostui myös lähelle. Kiitän kuuluttajia, jotka kertovat hartaista sävelistä oleellisen tiedon. Vähäpätöisintä ei myöskään liene osallistua tämän maailman moninaisen hädän ja pelon lievittämiseen lähellä ja kaukana. ” Kaikkien kokemukset ovat kuulemisen arvoisia. Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n hallituksen puolesta, TAPIO YLILUOMA Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n puheenjohtaja Kirkon moniäänisyyttä on turha pelätä K otimaa-lehden mielipidepalstalla kannettiin huolta kirkon päättäjien uskonnollisesta vakaumuksesta ( Kotimaa 26.1.) Tämä on hyvä lähtökohta. KiHV ry:n hallituksella on velvollisuus seurakuntien johtavien talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijoiden edustajana tuoda esille, että tämä ei ole kirkollisen järjestelmän eikä lainsäädännön mukaista. Se alkoi jouluviikolla. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Liikennepalapeliin oman lisänsä toivat näennäisen lähellä asuvat ystävät ja sukulaiset. ” Matka yhteen suun taan saattoi saman kaupungin sisällä kestää tunninkin. Ilahduin, että elokuva herättää tietoisuuteen Suomen historian vaiheen, joka on unohdettu. Kerttu hyppää kylkeen, minä syvemmälle peiton alle. Johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan alaisuuteen kuuluu se henkilöstö, joka ei ole kirkkoherran alaisuudessa. Lukiolaisena ehti käydä hyppytunnilla kotona. Kiitos siitä, että Radio 1 on nähnyt viisaaksi aloittaa päivän rauhoittavasti hartaudella, sekoittamatta hartautta uutisvirran keskelle. K irkon Hallintovirkamiehet (KiHV) ry:n hallitukselle on tullut tietoon, että seurakunnissa on tehty ratkaisuja määritellä hallintosäännössä kirkkoherra johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan esihenkilöksi. Huomasin ohjelmatiedoissa kiinnostavan hartauspuhujan. Koulu, konservatorio, koripallo, kirjasto, kaverit ja kirkko olivat kaikki kävelytai korkeintaan pyöräilyetäisyydellä kotoa. Krimin sota on tullut minulle läheiseksi, koska kirjoitan elämäkertaa Hangon taistelun sankarista kenraalimajuri Georg von Mollerista. Kirkkoherra on seurakunnassa piispallisen vallan edustajana. Merkkivuosi ei näkynyt missään. Kokemuksia on kuitenkin yhtä paljon kuin on kokijoitakin. Jos päätät yhteisösi asioista, on luonnollista, että sinun edellytetään jakavan yhteisösi arvot ja vakaumuksen, uskonkin. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Kirkkoherran, kuten muunkin papiston, oleminen tuomiokapitulin ja piispan alaisuudessa on määritelty kirkollisessa lainsäädännössä. Tällä viikolla käydyissä kirkolliskokousvaaleissa valittiin kirkon uskollisia palvelijoita päättämään seuraavaksi nelivuotiskaudeksi kirkon asioista. ESA OIKARINEN kirkkoherra, VT Paltamo ” Kirkkoherra on seurakunnassa piispallisen vallan edustajana. Esihenkilövaltaa käyttää toimielin kollegiona. Nyt maaseutukaupungin keskustassa asuessa perheen eskarilainenkin voi itse kävellä koulusta kotiin. Ikkunasta näkyy kotikirkon torni, kuten näkyi lapsuuden kerrostalokodin keittiön ikkunasta, ja itse asiassa ylioppilaskodin olohuoneestakin. Kämppiksien kanssa käveltiin Kamppiin kuoroharjoituksiin maanantai-iltaisin. Kiitos Miikka-Pekka Heikkilä, Anna Pöyhönen sekä kaikki, jotka sävelet kuullaksemme kokoavat. Kirja kertoo kiehtovasti, miten Englantiin sotavangeiksi joutuneet suomalaiset sotilaat tekivät Ja se Oolannin sota oli kauhia -laulun. Matka yhteen suuntaan saattoi saman kaupungin sisällä kestää tunninkin. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Koska kirkollisessa lainsäädännössä ei ole erikseen määritelty johtavan talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijan esihenkilöä, hän on suoraan seurakunnan hallintoa yleisesti johtavan kirkkoneuvoston tai yhteisen kirkkoneuvoston alainen. Kirkkohallituksen hallintosääntömallin perusteluissa lukee seuraavaa: ”Kirkkoherra päättää hengellisen työn viranhaltijoiden ja työntekijöiden henkilöstöasioista.” ”Seurakunnassa taloudesta vastaavan viranhaltijan päätösvalta muun kuin hengellistä työtä koskevan henkilöstön osalta voi olla samansisältöinen kuin kirkkoherralla hengellistä työtä tekevien osalta.” Kaksinapaisen johtamisjärjestelmän vahvistaa se, että muusta palkkausjärjestelmästä erillisessä ylimmän johdon palkkausjärjestelmässä ovat rinnakkain sekä kirkkoherrat että johtavat talouden ja henkilöstöhallinnon viranhaltijat. Kirkon hallintohierarkiassa on sisäänkirjoitettuna kaksinapainen seurakunnan johtamisjärjestelmä, jossa on hyvät ja huonot puolensa. Kenraalia varmaan jotenkin muistetaan kesällä hänen asuinpaikkakunnallaan Kurussa. Kokkolassa kyllä tiedetään Halkokarin kahakka, jossa suomalaiset siviilit torjuivat englantilaisten maihinnousun. Kiitän Yleä uudesta lähetysajasta. Hangon sotatapahtumista järjestetään elokuussa seminaari. On hartaitten sävelien ja aamuhartauden aika. Kirja ja elokuva ovat eri teoksia Toimittaja Emilia Karhun arvio Tiina Lymin Myrskyluodon Maijasta (2.2.) sai vastaamaan, että elokuvan pitkä osuus Krimin sodasta on päin vastoin olennainen. Katselin elokuvaa historian tutkijana. Tuosta alkaen aamuni on alkanut uudella tavalla. Sentään ilmestyi Pirjo-Liisa Niinimäen ja Jerker Örjansin kirja He tekivät laulun. Uusia kivoja asuinalueita, koteja ja naapureita löytyi kyllä toistensa perään muuttaessamme parin vuoden välein aina vähän kauemmas päärautatieasemalta. mielipiteet Seurakunnissa oltava kaksinapainen johtamisjärjestelmä esihenkilöt | Kirkon Hallintovirkamiehet ry:n hallitus ottaa kantaa seurakuntien johtamisjärjestelmään. Elämän tila oli hahmotettavissa. Yksittäisen edustajan vaikutusmahdollisuudet voivat tuntua vähäisiltä ja asioiden tärkeysjärjestys väärältä. Viime vuonna Krimin sodan alkamisesta tuli 170 vuotta. Ajauduin asumaan Heränneiden ylioppilaskodille eli Körttikselle, aivan ydinkeskustan ja yliopiston tuntumaan. Näin jälkeenpäin ajattelen, että jossain mieleni syövereissä en koskaan tottunut siihen. Tietenkin ymmärrän myös toimittajaa, joka on lukenut Anni Blomqvistin kirjat moneen kertaan. Arki pyöri ilman, että tarvittiin päivittäin autoa tai vanhempia kuskaamaan. Sitten koitti aika, jolloin pariutumisen ja perheen kasvun myötä ei enää ollut varaa asua Helsingin kantakaupungissa, ei ainakaan niin väljästi, kuin mitä lapualaismorsian olisi hyväksi nähnyt. Molemmat ovat parhaimmillaan, kun eivät kopioi toisiaan. Lastemme syntymät, innostava ensimmäinen papinvirkani Töölön seurakunnassa ja opiskeluajalta säilyneet harrastuskontaktit värittävät noiden vuosien muistot kirkkailla ja kylläisillä väreillä. Seurakunnan johdossa kirkkoherra on pappeuteen pohjautuvan episkopaalisen rakenteen edustaja. Mahtaa olla iso ero.” Kasvoin Kuopiossa, suomalaisittain keskikokoisen kaupungin keskustassa. Työpäivän keskellä ehtii käydä kotona vaikka syömässä. Mikäs tässä kotiutuessa, kun elämänsä tilan hahmottaa. Kuitenkin kahta aikuista ja kolmea lasta piti liikutella jatkuvasti polkupyörien, bussien, lähijunien ja joskus taksien sekä laina-autojen avulla asuinlähiön, työpaikkojen ja houkuttelevan ydinkeskustan välejä. Elämän tila oli liian laaja hahmotettavaksi. Puoli seitsemän on hyvä aika hartaudelle Radio rapsahtaa. Kirkkoherra ei ole luottamushenkilöhallinnon alainen eikä kirkkotai seurakuntaneuvostolla ole toimivaltaa puuttua kirkkoherran johtaman hengellisen työn, julistuksen ja opetuksen sisältöön. Kello on puoli seitsemän. Se, että kirkkoherra toimii kirkkoneuvoston puheenjohtajana, ei tarkoita kirkkoneuvoston alaisen viranhaltijan esihenkilöyttä. Kiitän hartauspuhujia, jotka virittävät uutta ajattelemista, jakavat lohtua, opettavat ymmärtämään erilaisuutta. Hyrisen virren tahdissa: ”Minun sydämeni on levollinen, minun mieleni on tyyni.” Ei huono alku päivälle, kiitos ”puoli seiskan”. Läheisyysperiaate TUOMAS MEURMAN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Lapualle kotoutuva savolainen, perheenisä ja nuorisopappi. Virkaehtosopimuksen 1 § kuuluu seuraavasti: Ylimmällä johdolla tarkoitetaan kirkkoherran virkaa ja sen haltijaa sekä työnantajaa edustavaa johtavaa talousja henkilöstöhallinnon virkaa ja sen haltijaa. Ihmisethän sen kodin tekevät. Uudet sukupolvet eivät tunne edes laulua. Istun keittiön pöydän ääressä. Se tuo monille toivoa toivottamassa maailmassa, kirkossakin
Kuitenkin erityisen tärkeää on muiden näkövammaisten vertaistuki ja seura. Kahvistelun jälkeen alkaa odotettu bingo. Näkövammaisten bingossa numerot on merkitty myös pistekirjoituksella. – Tässä seurassa ei tarvitse hävetä, jos ei näe kaikkea, Helander sanoo. – Vaikein asia tässä työssä on keittää kahvia, kun en itse sitä juo, Helander sanoo ja nauraa. Vähän ennen kello yhtä kerholaiset saapuvat seurakuntatalolle autokyydein, kävellen ja potkureilla. Keittiöön kuuluu laulua, kun lasten ja nuorten kuoro harjoittelee seurakuntasalissa. Kerhon jälkeen Helanderilla on aikaa pitää ruokatauko. Punaiset ympyrät löytävät oikeille paikoilleen ja pian kuuluu ensimmäinen huuto: Bingo! Kerhon päätteeksi Helander ohjaa vielä pienen jumpan. – Kun ei pääse liikkumaan, niin kotona on aika yksinäistä, Leo Uusitalo lisää. Kerho on toiminut 20 vuoden ajan yhteistyössä Lapin näkövammaisten yhdistyksen kanssa. – On haastavaa, kun työkenttä on niin laaja. Kohtaamisia Kolarin kylissä Diakoniatyöntekijä Tiia Helander auttaa ihmisiä löytämään toivoa haastavissa elämäntilanteissa. Samaan aikaan ruokailemassa on lastenohjaaja Anne Grip. Kolarin seurakunnan työyhteisössä on yhdeksän henkeä. Talvi on Helanderin lempivuodenaika. Helanderin työ on monialaista, sillä pienen seurakunnan ainoana diakoniatyöntekijänä hän tekee työtä kaikkien asiakasryhmien kanssa. – Ei se näkö varmaan parane yhtään, vaikka ottaisi lehden lyhyemmäksi ajaksi, Leena Lantto sanoo ja nauraa. Oikeasti kahvinkeitto on Helanderin tehtävä listan helpoimmasta päästä. K olarin seurakunnan keittiössä on hiljaista. Silti hän sai kerran huvittavan puhelun. Porinaja kutomispiiriläiset osallistuvat langanvetoon, joka on vanha perinne. Nivelet vetreinä on hyvä lähteä kotiin. Kerhojen alkamisajat on pitänyt suunnitella niin, etteivät ne mene koulukyytien kanssa päällekkäin. Kerhossa alusta asti käyneen Eero Liikamaan näkökenttä on nuppineulan pään kokoinen. Joka kerta kerhon ohjelmaan kuuluu kahvistelu. Helanderin työpäivä on alkanut yhdeksältä työpalaverilla. Seurakunnan diakoniatyöntekijä Tiia Helander lataa keskittyneesti kahvinpuruja kahvinkeittimeen. Kerhossa tiedotetaan näkövammaisten omista asioista, kuten esimerkiksi tapahtumista, lakimuutoksista, kuljetuspalveluista ja etuuksista. Vitsit lentävät tämän tästä, sillä näkövammaiset osaavat nauraa itselleen. Toisaalta erilaisten ihmisten kanssa toimiminen ja työnkuvan kokonaisvaltaisuus on myös rikkaus. Pohjoiseen hänet toi luonto. Aurinko on taas alkanut paistaa talven pimeimmän jakson jälkeen ja sen valo siivilöityy sälekaihtimien välistä sisään. Yhteisvastuuseen liittyvä tapaaTiia Helander on viihtynyt Kolarissa kuuden vuoden ajan. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Kerhossa ei puhuta pelkästään rajoitteista. Helanderin vastuualue pienessä Kolarin seurakunnassa on suuri samoin kuin alue, jossa hän kiertää. Kollegaa Helanderilla ei pienessä työyhteisössä ole. Toiminnan aloitti jo eläkkeelle jäänyt diakonissa Tuija Partanen. – Taksia ei meinannut saada, Liikamaa kertoo. Kolarin näkövammaisten kerholla on pitkä historia. Sanoin, että en mie näe lukea. TEKSTI & KUVAT | SUSANNA VILPPONEN » reportaasi ” Vaikein asia tässä työssä on keittää kahvia. Piirissä ovat (vas.) Elise Lappea-Alavuotunki, Emmi Vaattovaara, Ethel Satta, Inkeri Vaattovaara, Anneli Vaattovaara, Ritva Kemi ja Hilja Koivumaa (edessä). Siinä sormus pujotetaan yhteen lankaan ja kun langat pudotetaan, sormuksen saanut voittaa pienen palkinnon. Tuolloin kerho kulki nimellä kuurosokeiden kerho ja oli ensimmäinen laatuaan Suomessa. Helander selostaa tarkkaan, mitä kahvipöydästä löytyy. Hän jatkoi, että ota edes kolmen kuukaudeksi. Vuoden ensimmäinen kerho aloitetaan kuulumisten vaihdolla. minen Kolarin peruskoululla on peruuntunut, joten Helanderilla on nyt aikaa järjestellä rauhassa seurakuntasalia kuukausittain kokoontuvaa näkövammaisten kerhoa varten. – Lehtikauppias soitti ja kauppasi lehteä. Eero Liikamaa saapuu kerhoon hieman myöhässä. Pitkien välimatkojen kunnassa kerhoihin saapumiseen vaikuttaa myös taksikyytien saatavuus. Juttelun lisäksi kerhossa on aktiviteetteja käsitöistä kesän grillailuihin. Vertauksen vuoksi isoissa seurakunnissa toimivat diakoniatiimit ja diakoniatyöntekijöillä on omat vastuualueensa. Osa diakoniatyöntekijöistä keskittyy esimerkiksi ikäihmisiin. – Täällä näkee muita ja voi nauraa ja höpöttää, kertoo Marjaana Tiensuu
Voin käydä pari tuntia Rovaniemellä ihmettelemässä kaupunkielämää ja tulla sitten takaisin kotiin. – Ihmisillä on todella haastavia elämäntilanteita. Helander on itse ollut mukana kahdessa eri kriisitilanteessa. – Jos lunta on tuiskuttanut niin että tiet ovat tukossa, ihmiset eivät aina välttämättä pääse paikalle. – Täällä ei ole mitään, mistä ei voitaisi puhua, Anne Pulli lisää. Työssä jaksamista edistää merkityksellisyyden tunne. Pakkanen on kiristynyt lähemmäs 30 astetta. Runsas matkailijoiden määrä alueella näkyy diakoniatyössä lähinnä kriisitilanteissa. Marjaana Tiensuu kulkee kovasta pakkasesta huolimatta näkövammaisten kerhoon potkurilla, jota hän kutsuu avomersuksi. – Koko kirkolle on elintärkeä kysymys, kuinka vapaaehtoiset otetaan huomioon toiminnassa. – En tiedä onko sellaista diakoniatyöntekijää, joka laittaisi työpäivän jälkeen oven kiinni eikä ajattelisi enää mitään kotona. – Etsimme yhdessä ihmisen kanssa, mistä toivoa voisi löytää. Kylistä tunnetuimmat ovat Äkäslompolo ja Ylläsjärvi, jotka ovat matkailijoiden suosiossa. Apu voi olla taloudellista, sosiaalista tai hengellistä. Helander ajattelee, että diakoniatyön tavaramerkkinä on toivo ja sen ylläpitäminen. ” Ennenhän sitä kylästeltiin jatkuvasti, mutta nyt sellainen kulttuuri on kadonnut. Pääasiassa vapaaehtoisvoimin pyörivässä kerhossa Helanderin rooli on mahdollistaa toimintaa. Usein diakoniatyöntekijä kuuntelee ja keskustelee. Nyt pohjoisessa on vierähtänyt seitsemän vuotta. Vaikka Kolarin seurakunta on pieni, kunta on itsessään iso. Sieppijärven porinapiirissä tärkeää on yhteisöllisyys. Lopulta kuitenkin yksi asia kannattelee aina. Heidän kanssaan voi pohtia yhdessä esimerkiksi haastavia asiakastilanteita. Rentoutuakseen Helander katsoo usein jääkiekkoa. – Tilanteet ovat haastavia työntekijälle, sillä ne tulevat yllättäen ja silloin pitää toimia nopeasti. Kun Lappea-Alavuotunki palasi asumaan kotikylälleen Sieppijärvelle, hän alkoi pohtia mitä toimintaa kylällä voisi järjestää. Välillä Helanderista tuntuu, että työtä on liikaa. Jos kaikki työpäivät olisivat vain täynnä vaikeiden asioiden kanssa tehtävää työtä, se olisi raskasta. Kylät ovat Helanderin työssä keskeisiä. Neulomispiirin idean keksi Elise Lappea-Alavuotunki. Valosta ei sen sijaan ole ulkona enää tietoakaan, kun Helander suuntaa auton kohti etelää kello viideltä. Osan ihmisistä Helander tapaa vain kerran, toisten kanssa yhteistyö jatkuu vuosien ajan. Säät vaikuttavat Helanderin työhön. Pienessä seurakunnassa vastuualueet ovat laajat. Helander ajattelee, että diakoniatyötä tarvitaan yhteiskunnassamme yhä enemmän. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Alueen diakoniatyöntekijät myös tapaavat kaksi kertaa vuodessa. Sukkapuikot kilisevät Sieppijärvellä tasaisesti parin tunnin ajan. Usein apua tarvitsevat kamppailevat erilaisten haasteiden kanssa. Etenkin, jos suosikkijoukkueella Lahden Pelicansilla on ollut peli. Ihminen pystyy tiettyyn määrään ja lopun hoitaa Jumala. Diakoniatyöntekijä auttaa esimerkiksi etuuksien hakemisessa ja saattaa ihmisiä kunnallisen avun piiriin. Vaille kuusi Sieppijärven kirkon ovi kuitenkin käy ja paikalle pölähtää joukko naisia. Bingoa metsästämässä Irja Jäske, Eeva Vesterinen ja etualalla Leena Lantto. Kerhot ovat Helanderin mielestä mukavaa vasta painoa yksittäisten ihmisten kohtaamiselle. Helanderin mukaan vapaaehtoisten rooli diakoniatyössä on merkittävä ja korostuu entisestään. Diakonia on usein viimeinen auttamistaho, jonka puoleen käännytään, Helander sanoo. ” Ihmisten ei pidä tulla kirkon luo, vaan kirkko tulee ihmisten luo. Ne ovat olleet pysäyttäviä kokemuksia, kun iloinen loma muuttuukin suruksi onnettomuuden takia. Silloin kausityöntekijät tarvitsivat keskusteluapua, kun työt loppuivat yhtäkkiä pandemian takia. Sitten on aika suunnata kotiin. Seurakunta välittää ne leskeksi jääneille. Täysikuu valaisee pimeää tietä. Mutta pallottelemme ideoita muiden työkavereiden kanssa. Ajokilometrejä tulee parhaimmillaan satoja viikossa. – Kaikki asiat eivät ole omilla harteilla, vaan on suurempi apu. Alunperin Lahdesta kotoisin olevan Helanderin toi pohjoiseen luonto ja laskettelu. Taaempana kerholaiset Tuija Partanen ja Eeva Vesterinen. – Mietin miksi neuloisin kotona yksin kun voin porista näiden kaikkien kivojen ihmisten kanssa. Työssään diakoniatyöntekijänä Helander tapaa ihmisiä päivittäin. Tunturikylissä ihmisten määrä voi nousta sesonkeina 20 000–25 000 henkeen, kun taas osassa kyliä asuu vain muutama ihminen. Kolari koostuu erilaisista kylistä, joiden koko ja ikärakenne ovat erilaisia. Laskettelukeskus Ylläs sijaitsee Äkäslompolon kylässä. – Arkityössä kaipaan samaa työtä tekevää. – Jos miettii nykyisen hallituksen tekemiä muutoksia, niin ajat eivät tule helpottamaan. Helander on tapaamisten ja erilaisten ryhmien vetämisen lisäksi tiedottaja, some-päivitysten tekijä ja mainosten graafinen suunnittelija. Helander on kunnan kriisiryhmässä mukana seurakunnan edustajana. – Työssä onnistumisena pidän, jos joku palanen asiakkaan arjessa on loksahtanut paikoilleen. Yleensä arkiset ja konkreettiset asiat kuten halkojen hakkaaminen tai luontoharrastukset auttavat nollaamaan pään. – Ajattelen, että ihmisten ei pidä tulla kirkon luo, vaan kirkko tulee ihmisten luo. Diakoniatyössä pystymme auttamaan nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Säillä on vaikutusta siihen pääsevätkö paikalliset tulemaan kerhoihin. Diakoniatyön ydin on heikommassa asemassa olevien ihmisten auttaminen. Kun kuuntelee päivittäin ihmisten kohtaamia vaikeita asioita, jäävät ne välillä päähän pyörimään. Onneksi onnettomuuksia tapahtuu harvoin. Kun toppavaatteet on saatu riisuttua, kädestä löytyvät jo kutimet. Palkitsevaa on, jos pitkäaikaisen asiakkaan tilanne helpottuu ja taakka kevenee. Kerhossa neulotaan omien töiden lisäksi lohtuhuiveja ja -sukkia. – Kun teemme yksin työtä, niin kollegoiden tapaaminen on tosi tärkeää. Puolen tunnin kotimatka on hyvä siirtymä työroolista vapaa-aikaan. Hän käy piirissä kerran kuukaudessa, mutta muulloin naiset kokoontuvat keskenään joko toistensa luona tai Sieppijärven kirkossa. Parikymmenen minuutin ajomatkan päässä on Sieppijärven kylä, jossa kokoontuu porinaja kutomispiiri. Siksi yksin työtä tekevälle tärkeää onkin työn rajaaminen. Työhuoneelta Helander nappaa mukaansa läppärin, sillä seuraavan päivän aamun kokouksen voisi hoitaa myös etänä. Korona-aikana diakoniatyölle oli myös tarvetta. Esimerkiksi vakava sairastuminen, yksinäisyys, päihdetai mielenterveysongelma tai läheisen joutuminen vankilaan ovat esimerkkejä tilanteista, joissa diakoniatyöhön hakeudutaan. – Minulla ei ole enää halua lähteä etelään. – Ei voi kohdata muita, jos ei itse jaksa. Kun kutimet on pistetty pussiin, Helander suuntaa takaisin Kolarin keskustaan. – Kun matkailijoita on paljon, saattaa myös sattua. Toivo ei ole yltiöpositiivista elämää, vaan pieniä valonpilkahduksia pimeässä. Kuitenkin omaa työnkuvaa ajatellen tärkeitä ovat Lapin rovastikunnan muut diakoniatyöntekijät. Helander pohtii, mahtavatko kyläläiset lähteä liikkeelle kovaan pakkaseen. Silti iltatyön jälkeen kierrokset jäävät usein päälle ja uni ei tule heti. – Työ on rinnalla kulkemista. Näkövammaisten bingossa numerot on merkitty myös pistekirjoituksella. – Ennenhän sitä kylästeltiin jatkuvasti, mutta nyt sellainen kulttuuri on kadonnut, Pulli sanoo
Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. 6 KK LEHTI JA DIGI Tarjoushintaan: 51, 00 € (Norm. Kurssit ovat maksuttomia matkakuluja lukuun ottamatta. 17.5. Kurssien tavoitteena on uusien näkökulmien saaminen muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja oman identiteetin uudelleen rakentaminen. Uusi kristillinen taideterapiakoulutus 40 op alkaa maaliskuussa 2024 Helsingissä, tai tule opiskelemaan ratkaisukeskeiseksi terapeutiksi ja sielunhoitoterapeutiksi 80 op kristillisessä viitekehyksessä. Seuraava Erosta eheäksi -kurssi: Erosta eheäksi ® -kurssi 25.-29.6.2024 Seuraavat Yhtäkkiä yksin -kurssit: Yhtäkkiä yksin ® -kurssi 11.-15.6.2024 Yhtäkkiä yksin ® -kurssi 15.-19.10.2024 Lisätietoja kursseista ja ohjeet niille hakemiseen: www.elakeliitto.fi tai numerosta 040 7257 340 / sopeutumista tukevien kurssien suunnittelija Oletko aina halunnut yhdistää taiteen ja terapian. Eläkeliitto järjestää sopeutumista tukevia kursseja yli 50-vuotiaille, vähintään puoli vuotta ja pääsääntöisesti korkeintaan kolme vuotta aiemmin eronneille tai leskeksi jääneille henkilöille. + 6,9 snt/min. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen. Osallistuminen ei edellytä Eläkeliiton jäsenyyttä. Käy katsomassa koko valikoima nettisivuillamme. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Varaa paikkasi! L E I R I T , R E T K E T J A K U R S S I T KIRKKOHISTORIALLISESSA MILJÖÖSSÄ www.aholansaari.fi Oletko eronnut tai jäänyt leskeksi. 0500 209 630, myynti@tunturikeimio.fi www.tunturikeimio.fi Vapaat majoitusviikot: vko 6, 7, 12, pääsiäisenä 28.3.-5.4. Leskeyteen ja eroon liittyviä asioita käsitellään kursseilla yhdessä vertaisten kanssa ammattilaisten ohjauksessa. 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024 kokous-, kurssija leiritilat kokous-, kurssija leiritilat Parhaat paikat 40 upeaa kohdetta eri puolilla Suomea. Yhtäkkiä yksin ® -kurssit on suunnattu yli 50-vuotiaille leskeksi jääneille. Seuraava kurssimme alkaa Tampereella toukokuussa. Me tarjoamme sinulle • kokousja koulutuspäivät • virkistysja Tyhy-päivät • ryhmäruokailut ja-majoitukset • leirikoulut ja leirit • juhlatilaisuudet • saunaillat Tutustu paikkoihin osoitteessa kirkonpaikat.fi ja ota yhteyttä! Meidän jäsenpaikoissamme onnistuvat ympärivuotisesti muun muassa: kirkonpaikat.fi Kokous-, kurssija leiritilat ilmestyy kaksi kertaa vuodessa helmija syyskuussa. Tarkoituksena on löytää oma, uusi elämänpolku. Laskun voi jakaa kahteen erään. KESÄ 2024 MENOVINKIT Ilmoitusvaraukset 8.5. 81,00 €) Kotimaa – Syvällistä sisältöä ja ajankohtaisia uutisia. Kurssit järjestetään Lehmirannan lomakeskuksessa, Salossa. eteenpäin Kotimaassa Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 22.3. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Hae mukaan Eläkeliiton järjestämille kursseille! Erosta eheäksi ® -kurssit on tarkoitettu avotai avioeron kohdanneille yli 50-vuotiaille. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. PÄÄSIÄISEN TUPLANUMERO Ilmoitusvaraukset 14.3. ja 14.4. Hakuaika koulutuksiin on NYT! hakemukset@kristillinenterapiainstituutti.fi Lisätiedot ja hakuohjeet: www.kristillinenterapia.fi tunturikeimio Tunturikeimiö Ainutlaatuinen retkeilyja toimintakeskus Muoniossa Koe kevättalven Lappi Keimiötunturin huipulla! Varaa nyt retki itsellesi tai isommalle porukalle: p. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1811 Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin
| Kuva: Kuvakaappaus 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Pe 23.2. Jos kirjallisuudessa harrastettaisiin sisältövaroituksia, Blasimin novellien eteen sellainen pitäisi lisätä ainakin raa’asta väkivallasta. Toisaalta aiheena ovat turvapaikanhakijoiden kokemukset Euroopassa ja erityisesti Suomessa. Shiiataustainen, nykyään uskonnoton Blasim käsittelee teksteissään myös poliittista islamia. – Suuntasimme uudistetun näyttelyn tietoisesti saamelaisille; miten me kerromme oman tarinamme. Alexander Stubb näyttää käkisalmelaisessa tehtaassa silloin paljon nuoremman presidentti Vladimir Putinin kuvaa ja kysyy: ”Joko näitte Putinin.” Alexander Stubb sanoo, että Karjalan merkityksestä pitää puhua avoimesti, mutta hän ei pidä realistisena sen palauttamista. Kootut novellit. Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 17.2. Toinen vihje: The Guardian on kutsunut häntä jopa parhaaksi elossa olevaksi arabiankieliseksi kirjailijaksi. Ti 20.2. Ma 19.1. Pääsalin seiniä kiertävät suuret luontokuvat kertovat Saamenmaan kahdeksasta vuodenajasta. 040 520 3177 Holgers Stubb ja silloinen europarlamentaarikko Alexander Stubb Käkisalmesta kertovassa jaksossa. Kuka suomalainen kirjailija on kyseessä. Samassa ohjelmassa esiintyvä käkisalmelaislähtöinen toimittaja Martti Valkonen kertoo, että ”kotiseudun menettäminen äkkiä on vaikuttanut meihin koko elämämme ajan.” Niin totta miljoonien ihmisten elämässä eri puolilla maailmaa. Ympyrän muotoon asetetuilta tv-ruuduilta välittyy värikäs ja elinvoimainen kertomus saamenpuvuista. Säveltäjä Janne Salmenkangas, Tampere. Hän onkin kertonut kirjoittavansa Suomessa niistä teemoista, joista ei olisi voinut Irakissa kirjoittaa: politiikasta, uskonnosta ja seksistä. Esimerkiksi Onkalossa päähenkilö putoaa kuoppaan, joka paljastuukin kokonaan toiseksi ulottuvuudeksi. Ti 20.2. Liturgina kappalainen Riikka Pajunen Saarnaajana kappalainen, rovasti Päivi Laalo Avustaa kirkkoherra Tarja Meijer Tekstinlukijana Tarja Pulkkinen Esirukouksen lukee Taina Pajunen Kanttorina ja urkurina Johanna Linna. Ensimmäinen vihje: hän on voittanut brittiläisen The Independent -lehden arvostetun kirjallisuuspalkinnon vuonna 2014. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Mäntsälän kirkosta. I narissa sijaitsevassa Saamelaismuseo Siidassa vieraili viime vuonna noin 68 000 kävijää. Hiljattain julkaistuun novellikokoelmaan Täyslaidallisia on koottu kaksi aiemmin julkaistua kokoelmaa Vapaudenaukion mielipuoli (2012) ja Irakin purkkajeesus (2013). Oikea vastaus on Hassan Blasim, ja jos et vielä ole tutustunut Blasimin novelleihin, niin juuri nyt on paras hetki korjata tilanne. kulttuuri Saamelaisräppiä laavunuotiolla ja muita elämyksiä museo | Siidan uudistettu näyttely on informatiivinen ja elämyksellinen kokonaisuus. Ma 19.1. Ke 21.2. Siinä tiivistyy hienosti yksi näyttelyn pääteemoista, maan ja ihmisen välinen yhteenkuuluvuus, joka on saamelaisuudessa keskeistä. Blasim kirjoittaa yhtä sujuvasti irakilaisesta pikkukylästä, Abu Ghraibin vankilasta, suomalaisesta vastaanottokeskuksesta ja uusnatsien baarista. 40 €) Tilaukset verkkokaupasta www.timontieto.fi tai sähköpostilla: timo.v.lehtonen@gmail.com Maksut tilisiirrolla tai mobilepay:lla p. Cappella Sanctae Mariae ja Chorus Sanctae Mariae laulavat. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 18.2. Laitin Pohjoisen haravoitu metsä ja Rástegáisá: vaatimien suojelija ottavat kantaa yhteiskunnalliseen keskusteluun ja maankäytön kysymyksiin Saamenmaalla. Vuonna 1998 avattu Siida on Suomen ainoa saamelaismuseo. WSOY 2023. Kiittävistä kritiikeistä huolimatta kirjastojen varausjonot ovat varsin maltillisia. klo 15 Ohjelmaa uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Teologian maisteri Maria Mountraki, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. 298 sivua. MARI TEINILÄ Karjalaisten kolme kaupunkia katsottavissa Yle Areenassa. TUIJA PYHÄRANTA Stubb kävi Käkisalmessa | tv-vinkki | Yle Areenan aarrearkusta löytyy kolmiosainen vuonna 2007 valmistunut televisiosarja Viipurista, Sortavalasta ja Käkisalmesta. Täyslaidallisissa, kuten muissakin Blasimin teoksissa, limittyvät kaksi teemaa: Toisaalta hän kirjoittaa synnyinmaansa lähihistoriasta, sen verisistä sodista sekä aatteellisesta ja uskonnollisesta heilunnasta. Luonto on vahvasti läsnä näyttelyssä. Jälkimmäiset asuivat varhaislapsuuttaan Käkisalmessa. Perusnäyttely koostuukin kahdesta osasta, saamelaiskulttuureja ja pohjoisen luontoa esittelevistä osista, jotka on sijoitettu lomittain kahteen näyttelysaliin. | radio ja tv | Valokuvataiteilija Marja Helanderin ja Mauri Lähdesmäen moniosainen videoinstallaatio Läpi aikojen sijoittuu pääsalin keskelle. Hiljaisuuden Ystävien toiminnanjohtaja Juha Tanska, Hamina. Norjassa saamelaismuseoita on useita. Talvikaudella avoinna ma–la 10–17. Blasimilla on taito pitää tekstissä yllä inhimillistä toivoa nimenomaan huumorin kautta myös epäinhimillisten olosuhteiden keskellä. Usein tarina alkaa kuin dokumentti mutta saa pian kummallisia piirteitä. Todentuntuinen sekoittuu epätoteen ja houreisiin. Olimme varmoja, että jos kerromme tarinan tarpeeksi hyvin, myös vierailijat ymmärtävät sen kulttuuritaustasta riippumatta, näyttelyn käsikirjoittajana toiminut emeritusprofessori Veli-Pekka Lehtola kertoo. Hän kiertää Käkisalmea yhdessä isänsä Göran Stubbin ja setänsä Holger Stubbin kanssa. Näyttely on kokonaisvaltainen elämys. Pe 23.2. Blasim on kirjoittanut pääasiassa novelleja, ja ehkä siksi hänen teoksensa eivät ole saaneet Suomessa lukevalta yleisöltä aivan sitä huomiota, joka niille kuuluisi. | viikon kirja | Surrealistisia kertomuksia Irakista ja Suomesta Hassan Blasim: Täyslaidallisia. Tunnusta on jaettu vuodesta 1977 lähtien uudelle tai uudistuneelle eurooppalaiselle museolle. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. Puhujana pastori Esa-Pekka Mattila. Siida on parhaillaan ehdokkaana Vuoden eurooppalainen museo 2024 -kisassa. TV-ruuduilla näkyvä videoinstallaatio kertoo saamenpuvuista. ” Blasim kirjoittaa yhtä sujuvasti pikku kylästä Irakissa ja uusnatsien baarista Suomessa. TV1 klo 10 Tuhkakeskiviikon messu Pyhä Marian kirkossa Helsingissä. Tarinoiden tunnelma ei silti ole pelkästään synkkä vaan hetkittäin jopa hersyvän hauska. Lisäksi mukana on kolme uutta, tätä kokoelmaa varten suomennettua novellia. Näyttelyn nimi Enâmeh láá mii párnááh – Nämä maat ovat lapsiamme on peräisin inarinsaamelaisen Matti Morottajan runosta. Sarjan nostalgisuutta ja ennen kaikkea traagisuutta lisää Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Horisontti su 18.2. Piispa emeritus Seppo Häkkinen, Mikkeli. Näyttelyn taiteellisena johtajana on toiminut kuvataiteilija Outi Pieski. Katolisen messun johtaa piispa Raimo Goyarrola, Kanttorina Ann-Catrin Weckström, urkurina isä Martti Savijoki SCJ. Kuvakaappaus ohjelmasta Karjalaisten kolme kaupunkia. Käkisalmea koskevassa osuudessa nähdään Suomen tasavallan presidentiksi valittu silloinen europarlamentaarikko Alexander Stubb. Kirjan painos myydään loppuun! Pääset tutustumaan näihin kirkkoihin, vaikka raja on suljettu! KIRJATARJOUS! Hinta lehden lukijoille 18 € + lähetyskulut 6,90 € (ovh. Kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki, Helsinki. Siida-rakennuksessa toimii Saamelaismuseon ohella YläLapin luontokeskus. Siidan uudistettu perusnäyttely on ollut esillä kesästä 2022 lähtien ja tähän mennessä sen on nähnyt yli 113 000 museokävijää. Suomentanut Sampsa Peltonen. Iltahartaus ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 17.2. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, Lapua. Kolmas vihje: hän on kotoisin Irakista, mistä hän pakeni Saddam Husseinin hallintoa Suomeen 2000-luvun taitteessa. To 22.2. Myös salin lattiapintaa on hyödynnetty oivaltavasti: kuvataiteilija Anni Rapinojan luonnonmateriaaleista toteutettu Ruijan polku on sijoitettu lasilevyn alle osaksi lattiarakenteita. Pastori, viestintäyrittäjä, Taneli Hassinen, Helsinki. teos itsellesi tai lahjaksi. | Kuva: Minnamaria Koskela Hanki nyt upea ja laaja Karjalan kirkkoja ja tsasounia käsittelevä 416 s. Räppi sopii tarkoitukseen hyvin ja laavun eteen tehty nuotiotuli, vaikkakin keinotekoinen, tehostaa elämystä. Pienen salin keskelle on rakennettu laavu, jonka kattoon heijastuu räppäri Ailu Vallen ja kumppaneiden menneiden sukupolvien tuntoja kuvaava musiikkivideo. Rovasti Kalevi Kasala, Ortodoksinen kirkko, Lohja. Saamelaisissa kulttuureissa yhteys maahan ja ympäristöön rakentuu muistitiedon ja perinteiden kautta. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. To 22.2. Ke 21.2. Oman erikoisen kierteensä tekstiin tuo se, että muutamissa novelleissa on mukana henkilö nimeltään Hassan Blasim. MINNAMARIA KOSKELA Saamelaismuseo ja Luontokeskus Siida Inarissa. Tuottaja-toimittaja Mari Ahvenjärvi, Ulvila. Toteutustapa on onnistunut. Sen välillisenä seurauksena raja Venäjälle on kiinni. – Otimme kerrontaan avuksi taiteen, sillä taide pystyy paremmin tuomaan esiin merkityksiä ja arvoja kuin teksti, Lehtola sanoo. Saamenkäsityön eli duodjin taitajan Jouni S. Toinen tärkeä teema onkin menneisyys. Näitä tosielämän teemoja Blasim käsittelee painajaisiin vivahtavan fantasian avulla. Pääsali tarjoaakin kaiken muun ohella esteettömän luontoretken, johon myös liikuntarajoitteiset ja pienet lapset voivat osallistua. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Nurmijärven Helluntaiseurakunnasta. 300 kuvaa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa kadonneista kirkoista. Seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. Nonstoppina pyöriviä videoita on mukava istahtaa katsomaan tv-ruutujen eteen asetetuille pehmeille raheille
Tämän Seppälä myöntää olevan yksi kirjansa ”piiloagendoista”. 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Nyt teos etenee kronologisesti sairastumisesta toipumiseen, monien vaiheiden ja pohdintojen kautta. Joskus sairaan rooli puski päälle, mutta suurimman osan ajasta minulla oli voimakkaampana jokin muu kuin sairaan identiteetti. – Se kuvastaa ja peilaa potilaan tuntemuksia ja kokemuksia. Toivon Seppälä toivoo silti tarttuvan. – Olen aina pitänyt Helene Schjerfbeckin maalauksesta Toipilas. – Uskoin koko ajan, että asiat voivat kääntyä parhain päin. Siksikin oman sairauskertomuksen aukikirjoittaminen tuntui luontevalta. Sairastamisessa on aina paljon samaa ja yhtenevää, vaikka diagnoosi olisikin toinen. Ullamaija Seppälä, 64 Dosentti, vanhempi yliopistonlehtori Juuri nyt olen huomaavinani ympärilläni kevään merkkejä. Hän uskoo kirjan tarjoavan moneen suuntaan uusia näkökulmia. Matka sairauden maahan on alkamassa. Paranemisen jälkeen hänen muistiinpanoistaan muodostui teos. Kun saa kuulla sairastuneensa vakavasti, elämä muuttuu. – Se auttoi minua palauttamaan mieleeni hetkiä, yksityiskohtia ja tapahtumien kulkua. Seppälä haluaa korostaa, että vaikka työssä käyminen oli hänelle paras tapa kestää elämä TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM haastattelu Ullamaija Seppälä uskoo tarinan voimaan. – Ymmärrän paremmin, mikä minulle on elämässä tärkeää. – En halunnut jäädä edes sairauslomalle. Kun sitten Ateneumissa näin muistikirjan, jonka kantta kaunisti tuttu Schjerfbeckin maalaus, niin ostin sen oitis. Samalla Seppälä tietää, että edessä on vielä monta vaihetta ja tunnetta. Tämän kirjan olen aina halunnut kirjoittaa. Tarina kantaa. – Eniten toivoa toivat läheiset ihmiset ja heidän tukensa sekä lapset ja lapsenlapset, jotka vierellä kasvoivat. – Vaikka kirjoitan vaikeista asioista ja melko toteavastikin, on elämänasenteeni positiivinen. Lisäksi teos lienee ensimmäinen kirja syövästä tällä kielialueella, missä omakohtainen kertomus ja tutkijan näkökulma yhdistyvät. Hoitajat olivat hyviä keskustelijoita ja läsnä. Olen pitkään halunnut tehdä tällaisen kirjan. Erityistä kiitollisuutta Seppälässä herättää perheen lisäksi ystäväpiiri. Aluksi työterveydessä ei otettu Seppälää oireineen vakavasti. Lopulta sitten ”sain” sairauden, josta kirjoittaa. Kun muistiinpanot oli aika muokata kirjaksi, Seppälä sai rytmillistä apua ja muistin virkistystä myös almanakastaan. ” Vaikka sairaus olikin synkkä, mahtui sairastamisaikaan paljon valoa ja kiitoksen aihetta. Epäilys on vaihtunut varmuudeksi, spekulaatioiden aika on ohi. Pahimmat epäilyt ovat muuttuneet todeksi. Pian kuitenkin valkeni, että kyseessä olikin vaikeimman asteen syöpä, joka vaati rankkoja hoitoja. Kauaa ei Seppälä vastausta joudu pohtimaan. Jo pian diagnoosin saatuaan Seppälä käveli Ateneumin puotiin ja päätti hankkia muistikirjan. Nyt tuosta hetkestä on kulunut jo useampi vuosi. Vaikka sairaus olikin synkkä, mahtui sairastamisaikaan paljon valoa ja kiitoksen aihetta. – On valitettavaa, että niin sanottuihin ”navanalussairauksiin” liittyy edelleen häpeää ja jännitystä. Mistä Seppälä sitten sai toivoa tulevaan ja voimaa uskoa siihen, että kaikki voi kääntyä hyväksi. – Se oli hienoa. Aluksi näytti siltä, että syöpä on hoidettavissa helposti ja vähätöisellä leikkauksella. – Olen lukenut paljon ihmisten kertomuksia sairastamisesta. Jokaisen on löydettävä oma tapansa sairastaa. Seppälä ryhtyi toivomaan, että saisi Kuka. Sitten kaikki sujui kuin pulkkamäessä eikä reilua viikkoa pidempiä odotuksia juuri tullut. Seppälä kertoo silti vältelleensä sairaan identiteettiä. Helsingin yliopistossa vanhempana yliopistonlehtorina työskentelevä Seppälä on aiemmin julkaissut muun muassa laajan tutkimuksen epilepsiaa sairastavien lasten perheiden kokemuksista. Päätin, että jään vasta, kun on pakko. Minunkin diagnoosini paheni koko ajan. Lopulta hän kuitenkin pääsi tähystykseen. Se oli Seppälän tarkoituskin. – En halunnut hoitaa sairauttani yksityisellä, koska luotan julkiseen terveydenhuoltoon ja sen osaamiseen. Seppälä pitää tärkeänä sitä, että sairauksista puhutaan. Seppälä selvisi syövästä. Tutkimukset olivat riittämättömiä eikä asia edennyt. Sen avulla tutkimuksesta saa kiinnostumaan myös sellaiset ihmiset, jotka eivät välttämättä muuten tutkimuskirjallisuuteen tarttuisi. Seppälällä tuo matka alkoi 60-vuotispäivän kynnyksellä. Monesta työkaverista löytyi yllättäviä puolia. Siitä Seppälä puhuu ja kirjoittaa paljon. Seppälä toivoo kirjan tavoittavan monta sairastavaa ja heidän omaistaan, mutta lisäksi myös terveydenhuollon henkilökuntaa ja tutkijoita. Nyt matka sairauden maahan on takana ja kirja tulossa kauppoihin. Toivonkipinä ei häviä täysin kertaakaan ja eteenpäin mennään. Aikakauslehdissä on kuukausittain esillä joku, joka kertoo avoimesti sairastamisestaan. – Tuntuu todella hyvältä, että kustantaja löytyi ja kirja on viimein valmis. vakavan sairauden kanssa, ei se toimi samoin kaikkien kohdalla. Harrastan lukemista, koiran ja lastenlasten kanssa puuhailua sekä lumettomaan aikaan mökkeilyä. Ullamaija Seppälä on juuri saanut kuulla lääkäriltä sairastavansa suolistosyöpää. – Epävarmuus on sairastuneen seuralaisena alati. Optimisminsa taustalla Seppälä näkee monta tekijää. Yksi ikävimpiä matkakumppaneita sairastuessa on epävarmuus. Heistä jäi todella positiivinen kuva. – Sairas ihminen ei ole ikinä pelkästään sairas ihminen. Seppälä tietää puolestaan myös rukoillun. Ainoana varjopuolena Seppälä pitää kiirettä. Toisaalta eteenpäinkin on päästy. Ei voi ikinä tietää paljonko elämää on jäljellä, ja siksi elän nyt tietoisempana siitä, miten haluan aikani ja päiväni käyttää. A urinko paistaa Hakaniemessä. Koko ajan sitä pohtii, mitä seuraava tutkimus tuo tullessaan. Välillä tuntui, että keskusteluihin potilaan kanssa ei juuri jäänyt aikaa, eikä esimerkiksi tutkimusten tuloksia ehditty avata. – Uskon tarinan voimaan. Syöpäkertomus ilmestyy helmikuun lopussa Vastapainon kustantamana. Millaisen jäljen kokemus jätti Seppälään. Yksi mikä todella terävöityi, on läheisten ihmisten, ystävien ja perheen merkitys. Heidän kanssaan sain olla sama ihminen kuin ennen sairautta. Se näkyy kirjassa. Sen myötä hän arvelee kirjansa kiinnostavan myös heitä, jotka eivät muuten tutkimuskirjallisuuteen tarttuisi. Schjerfbeckin taulun mukaisesti olla joskus itsekin toipilas. Silti hänen olonsa on ihmeellisen kevyt eikä se selity pelkällä vuorokauden syömättömyydellä. Jokaisen on löydettävä oma tapansa. Teos on tutkimus sairastumisen ja sairastamisen prosessista. Kirjailija vaikuttaa tyytyväiseltä kirjaansa. – Sain olla hyvässä hoidossa. – Sitä kautta pääsin erikoissairaanhoidon piiriin. Sekä kirjassaan että haastatteluhetkessä hän kertoo, että moniin vaivoihin liitetään edelleen häpeää ja nolouden stigmaa. Minäkin olin ihan normaali ihminen, joka eli sairauden kanssa. Toisaalta kohtaamisista välittyi tunne siitä, että kyseessä ovat ammattilaiset, jotka pitävät huolta ja välittävät. Raskas matka on silti taas ajankohtainen, sillä Seppälän kokemus jalostui kirjaksi. Ehkä taustalla auttoi myös elämässä kantanut lapsuuden usko. Sairastunut ihminen saa ”passin sairauden maahan”, Seppälä sanoo yhdysvaltalaisintellektuelli Susan Sontagia mukaillen. Kertomus syövästä ja toivosta Ullamaija Seppälä sairastui syöpään ja ryhtyi pitämään päiväkirjaa. Yksi positiivinen yllätys Seppälälle oli julkisen terveydenhuollon toimivuus
historia Useissa Helsingin rakennuksissa ja patsaissa näkee edelleen pommitusten jälkiä. – Ilmasuojelumiehet joutuivat muun muassa raivaamaan raunioita ja kohtasivat varmasti ” Ilmapuolustus oli varautunut suur hyökkäykseen varsin hyvin. – Sulkutulitaktiikka toimikin hyvin pelottaen vihollislentäjiä. Kotimaa toi useassa kirjoituksessa esille myös sosiaalisen näkökulman. Tällä asuinseudullani on tapahtunut jotakin sellaista, joka on muistamisen arvoista. Helsinkiläisten kohtalo riippui nyt pitkälti siitä, miten tehtävään huolella koulutettu Ilmatorjuntarykmentti 1 suoriutuisi tehtävästään. Jalovaaran teos antaa monipuolisen kuvan kolmessa osassa tapahtuneesta suurtaistelusta, jossa panokset olivat kovat maamme tulevaisuudenkin kannalta. Kirkkohistorian tutkijana ja kirkon luottamushenkilönäkin tunnettu Jalovaara kertoo, että hän sai inspiraation kirjaan kotikulmiltaan Helsingin Vuosaaresta. Sotimiseen on vaikea keskittyä, jos koko ajan pelkää kotirintaman tilannetta. Aiheeseen perehtyessä tuli mieleen, että helmikuun 1944 pommituksista voisi kirjoittaa uuden kirjan. Pyrittiin maalle pois pommien jaloista. – Maamme hallitus olisi silloin joutunut hakemaan erillisrauhaa antautumisen kaltaisessa tilanteessa. Rintamamiesten mielialoihin kohdistettiin erityistä huomiota. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Jalovaaran mukaan ilmapuolustus oli varautunut suurhyökkäykseen varsin hyvin. Ilmavalvonnan toimivuus oli erityisen tärkeää. – Ihmisiä yleisesti kiinnostaa erityisesti oman alueen historia. Lehdissä kerrottiin varsin hyvin tapahtuneesta, mutta niitä tietoja ei kansalaisten keskuudessa välttämättä uskottu. Neuvostoliitto pyrki tavoitteeseensa massiivisella voimalla. – Tuntui liian uskomattomalta, että ilmatorjunnan sulkutuli olisi pysäyttänyt satoja vihollisen pommikoneita. Hekin kyllä kehittyivät. Sota on aina myös teknologista kilpajuoksua. Jo Saarijärven Paavo kesti koettelemuksia turvaten Jumalan apuun. Lehden etusivulla oli dramaattinen kuva raunioista, jonka alla oli ote psalmista 57: ”Minä turvaan sinun siipiesi suojaan, kunnes onnettomuudet ovat ohitse”. Tulipaloja sammuttavat palokunnat joutuivat toimimaan äärimmäisen kovissa olosuhteissa ja palomiehiä kuolikin. – Pitäisi aina nähdä myös se, mitä hyvää minun elämässäni ja ympärilläni on. Tiedettiin sensuurin valvovan tarkasti mediaa. Siihen aikaan ei tunnettu mitään kriisien jälkihoitoa. Katuvaloja ammuskeltiin pimeiksi ja ryöstelyäkin tapahtui. Olisin kuitenkin huolissani siitä, miten nykyajan ihminen selviytyisi tilanteessa, jossa sähkö, vesihuolto ja muu infra ei toimi. Talon sisäänkäynti Liisankatu 17:ssä on vaurioitunut pommituksissa. – Meitä suosi myös se, että venäläisten kokemus viholliskaupunkien pommittamisesta ei ollut samaa luokkaa kuin länsiliittoutuneiden. Hyökkäysten aikana esiintyi jonkin verran epäjärjestystä. – Toki evakuointi oli myös viranomaisten toivomus. Mitä me nykyajan ihmiset voimme oppia kahdeksan vuosikymmenen takaisista tapahtumista Helsingissä. Kolmen sepän patsas Helsingin ytimessä on tuttu maamerkki monelle. Runsaan neljän tuhannen miehen joukkoa komensi everstiluutnantti PekSirpaleet kaupungilla kertovat tuhosta ja selviytymisestä karmeita näkyjä. ka Jokipaltio, joka oli kokenut ja päättäväinen ammattilainen. Tämän kaiken huolen keskellä pitäisi kuitenkin pystyä elämään mahdollisimman normaaliin tapaan. Se on osaltaan myös identiteetin säilyttämistä. Sekin oli kotirintaman lujittamista. Ville Jalovaara nostaa esiin Ukrainan. Patsaan jalustan kolot ovat pommituksen jälkiä. Tämän seurauksena olisimme joutuneet Saksan ja Neuvostoliiton väliseksi taistelutantereeksi. Pommitusten jatkuessa huoli kotirintaman kestävyydestä ja mielialoista sai Kotimaan pääkirjoituksissa ja kolumneissa toistuvasti huomiota. Ja jokaisesta hyökkäyksestä opittiin lisää. Sen lisäksi ilmastoja talouskriisitkin painavat monien mieltä. Nimimerkki Seppä huomautti, että kristittyjen tehtävä on pommisuojissakin vaientaa huhujen levittelijät ja valaa rohkeutta kohtalontovereihin. Ilmatorjunnan sotilaiden lisäksi tärkeässä roolissa oli myös ilmasuojelu, joka vastaa nykyajan väestönsuojelua. – Tapahtumiin liittyy hyvin paljon erilaisia myyttejä. Mitä aikaisemmin havainnot koneista saatiin, sen todennäköisemmin torjunta onnistuisi. Suurin osa molskahti vaarattomasti mereen. Suomalaisten taktiikkana oli ampua kymmenistä raskaista ilmatorjuntatykeistä vihollisen eteen sulku, joka säikäyttäisi punakoneet pudottamaan pomminsa ennenaikaisesti. Sotaa käyvissä maissakin toki jotenkin eletään, mutta kauheaa se on. Jalovaara ajatteli kirjoittaa kotiseutulehteen artikkelin Vuosaaressa toimineesta ilmatorjuntapatterista. Tuolloin kaksi kertaa viikossa ilmestynyt Kotimaa-lehti noteerasi näkyvästi jo ensimmäisen pommituksen. Siinä hän antaa laajan lähdeaineiston valossa kokonaiskuvan 80 vuoden takaisesta rajusta taistelusta. Neuvostokoneet pyrkivät silloin pyyhkäisemään pääkaupunkimme kartalta. Poikkeusolojen tavalliseen tapaan huhujakin levisi kulovalkeana. Kolmena yönä pääkaupunkia vastaan lähetettiin peräti 500–800 pommikonetta yötä kohti. Lehti kertoi myös toimijoista, joiden kautta pystyi auttamaan menetyksiä kokeneita. Lehti haki esimerkkejä maamme historiasta ja kirjallisuudesta asti. Osa niistä oli amerikkalaisvalmisteisia. Ville Jalovaara on ollut Helsinki 1944 -kirjan ilmestymisen jälkeen suosittu luennoitsija aiheesta. – Sotilaat haluavat, että heidän omaisensa ovat turvassa. Pudotetuista pommeista vain 4-5 prosenttia osui Helsingin kaupunkialueelle. Pelot eivät saa lamaannuttaa arkea, Jalovaara neuvoo. Voimmeko ylipäätään. – Sammutustyötähän ei voinut jättää kesken, vaikka pommitus edelleen jatkui. – Malmin lentokentältä toimi myös saksalaisia yöhävittäjiä, mutta niiden rooli torjunnassa jäi vähäiseksi. Ville Jalovaaran mukaan on tärkeää pitää mielessä tämäkin osa maamme historiasta. Siellä kokonainen suuri kansakunta on pakkotilanteessa saanut päälle kriisivaihteen. Suomella oli jonkin verran Saksasta saatuja huippusalaisia tutkia. Se oli kuitenkin täysin totta. Valtiovallan keskeisenä intressinä oli pitää kansalaiset rauhallisina. Neuvostoliitto halusi kovien ilmaiskujen tyrmäyssarjalla Helsinkiin pakottaa Suomen irtautumaan sodasta. Piti vain kestää, koska rintamallakin kestettiin. Vaikeassa tilanteessa kaivattiin kaikilta osapuolilta myötätuntoa toisia kohtaan. Moni Helsingin asukas oli joutunut äkisti siirtymään maaseudulle turvaan. Pois lähteville junille oli valtavat jonot. Samaa asennetta oli nyt havaittavissa pääkaupungin asukkaiden suhtautumisessa ”bolsevikien terrorihyökkäyksiin”. – Pakon edessä meilläkin varmasti opittaisiin monenlaisia asioita. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM H istoriantutkija, dosentti Ville Jalovaara julkaisi viime syksynä teoksen Helsinki 1944 – taistelu pääkaupungista (SKS). Ensimmäisen pommituksen jälkeen Helsingissä esiintyi jonkin verran pakokauhua. Helmikuun 1944 taistelun jälkiä on edelleen havaittavissa eri puolilla Helsinkiä. Monissa kaupunginosissa on myös jäljellä tykkiasemia ja muita muistoja silloisesta Helsingin ilmapuolustuksesta. Helsingistä haluttiin saada pois kaikki, joiden oleminen siellä ei ollut välttämätöntä. Niitä syntyi erityisesti kolmena yönä helmikuussa 1944. Suursodan painostava uhka leijuu nyt Euroopan yllä vakavammin kuin pitkään aikaan
Tiettyä historian ironiaa on ollut siinä, että uskontoa marxilaisittain harhana ja huijauksena pitänyt, kirkkoa vastustanut ja vainonnut Lenin päätyi itse Neuvostoliitossa ja muissa sosialistisissa maissa todellisuudessa marxismi-leninismin ideologian – liki uuden uskonnon – pyhimyksen asemaan. Aineistona on 15 000 ruotsalaisnuoren haastattelut. Kuvassa Lenin puhuu vuonna 1913. Sisällissodan aikana sen uhriksi joutui ehkä miljoona ihmistä. Kirkko ja papisto olivat Leninille vain hallitsevien luokkien osa. Suunnasta laajaan aineistoon perustuvan raportin voi kuitenkin ajatella kertovan. Kristinusko oli Leninille myös kilpaileva ideologia, jota vastaan piti taistella. ” Uskontoa harhana pitänyt Lenin päätyi itse Neuvostoliitossa ja muissa sosialis tisissa maissa pyhi myksen asemaan. Takana olivat oikeustieteen opinnot, vuosikymmenien vallankumousjuonittelut, vilkas poliittinen toiminta, marxilaisen filosofian kehittely ja ahkera kirjoittaminen, Siperian-vankeus, pitkät pakolaisvuodet Euroopassa ja Venäjän verinen sisällissota. Sen ytimessä olivat ateistinen kommunistinen diktatuuri sekä demokratian, vapauden ja oikeudenmukaisuuden murskaaminen. Karjalais-suomalaisen SNT:n valtion kustannusliike, Petroskoi 1956). Voisiko kirkko olla se taho, joka myös näinä aikoina luo uskoa yhteisöjen voimaan, mahdollisuuteen vaikuttaa ja parempaan tulevaisuuteen. Edellisellä kerralla se vielä oli perinteisiä yhteisöjä ja jaettuja arvoja korostava ”uskonto”, nyt avarampi ja yksilöllisempi ”katsomukset ja hengellisyys”. Terrori noudatti neuvostovaltion perustajan oppeja. Leninin mausoleumi Moskovan Punaisella torilla muodostui pyhiinvaelluspaikaksi, jossa Leninin muumio lepäsi arkussaan kuin jokin ihmeitätekevä punainen reliikki. Paljon myöhemmin Venäjä ja maailma oppi tuntemaan hänet nimeltä Lenin. Siksi kirkonkin tuhoaminen oli bolševikkien asialistalla. Ruotsin raportin mukaan selvä muutos on tapahtunut siinä, että nuoria eivät enää kiinnosta niinkään suuret kysymykset vaan ennemmin ne, joilla on merkitystä tässä ja nyt. Ehkä teologin koulutusta saanut georgialaissyntyinen tuleva diktaattori tajusi myös Leninin hahmon näennäisuskonnolliset, poliittisesti hyödynnettävät ulottuvuudet. Kaiken taustalla vaikuttavat epävarmat maailmanajat. | Kuva: Wikimedia commons | kolumni | K irkon tulevaisuudesta kiinnostuneiden kannattaa olla nyt tarkkana. Jos vastausta halutaan etsiä perhearvojen ja turvallisuuden korostamisesta, siihen varmasti löytyy kristinuskon perinteestä aineksia. Heitä kuvataan poliittisesti apaattisiksi ja turvallisuushakuisiksi individualisteiksi, jotka arvostavat perhettä ja terveyttä. Ehkä mielekkäämpi suunta voisi silti löytyä jostain muualta. Nuorisolle Leninistä tehtiin myös jonkinlainen lasten ystävän, suuren opettajan ja joulupukin risteymä. Millaisia Z:t sitten ovat. Ajan riento kuohuvalla Neuvosto-Venäjällä (1917–1922) ja 1922 syntyneessä Neuvostoliitossa oli kuitenkin raju. ” K uollut Lenin ei saanut levätä rauhassa.” Näin kirjoittaa brittiläinen historioitsija Robert Service tunnetussa Lenin-elämäkerrassaan, joka julkaistiin suomeksi 2004. Joidenkin tutkijoiden mukaan Leniniä ei voitaisi pitää erityisen militanttina ateistina. Leninin maailmankatsomuksessa uskonto kuului luokkayhteiskunnan ylärakenteeseen ja edusti henkistä sortoa, joka esti näkemästä työtätekevien luokkien riistoa selkeästi. Mutta marxilaisittain uskonto kuului luokkayhteiskunnan ylärakenteeseen. Munkkius ei tässä viittaa hengellisyyteen vaan pikemmin askeettiseen elämäntapaan: kovaan kuntoiluun, tiukkaan ruokavalioon, päihteettömyyteen ja meditointiin. Kapitalismin kimppuun filosofian, retoriikan, aseiden ja terrorin voimalla hyökänneelle Leninille uskonto ja kirkko eivät ehkä olleet niitä ensimmäisiä asioita. Muutaman sivun raportti on tietysti karkea yleistys eikä varmasti tee oikeutta kokonaiselle sukupolvelle. Sen mukaan yksi ruotsalaisnuoria kiinnostavista trendeistä juuri nyt on monk mode, suomeksi munkkimoodi. Tässä ahjossa taottiiin se Lenin, joka lopulta valtaan päästyään pääsi kokeilemaan teorioitaan myös kirkkoon ja uskontoon. huhtikuuta 1870. Mutta ilmeisesti uskonto oli hänelle pohjimmiltaan myös jonkinlainen arvoitus. Kiinteästi uskonnollisiin yhteisöihin kuuluvien osuus on pysynyt 2000-luvulla tasaisena. Samoin miljoonia ihmishenkiä olemassaolonsa aikana vaatinut työja keskitysleirijärjestelmä Gulag aloitti toimintansa jo 1918. Jotain voi päätellä myös siitä, miten nuoret ovat vastanneet barometrissä vuosittain toistuvaan kysymykseen kuulumisen kokemuksista. Jotain muutoksesta voi päätellä jo otsikosta. ”Punainen terrori” vastustajien hävittämiseksi hyväksyttiin neuvostovaltion linjaksi syyskuussa 1918. Suhde tulevaisuuteen on pessimistinen. Tavoitteena on tehokkuus ja sen avulla menestys. Maailmanhistoriaan syvän jäljen piirtänyt venäläinen vallankumouksellinen ja Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Uljanov syntyi porvarilliseen perheeseen Volgan varrella sijaitsevassa Simbirskissä 22. Kyse on siis suomalaisessa kirkollisessa keskustelussa ylikorostuneen aseman saaneita millenniaaleja nuoremmasta sukupolvesta. Kasteessa nuori Uljanov liitettiin pari päivää myöhemmin Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kaupungin Pyhän Nikolauksen katedraalissa. Kirkon kysymykseksi jää, miten se voisi puhutella nuoria, joiden katse on kiinnittynyt lähelle. Ne luokat piti tuhota. teologia Neuvostoliiton perustaja Vladimir Iljitš Lenin käynnisti uskonvainot aatehistoria | Sata vuotta sitten kuollut venäläinen vallankumousjohtaja oli marxilainen ateisti, jonka aikana Neuvosto-Venäjällä alkoi kommunistisen terrorin ja pakkovallan myötä kehitys kohti Jumalan kieltävää yhteiskuntaa. ” Miten kirkko voisi puhutella nuoria, joiden katse on kiinnittynyt lähelle. tammikuuta 1924 kuoli, päättivät muut nuoren neuvostovaltion johtajat, että Lenin syväjäädytetään ja palsamoidaan näytteille. Vielä vuonna 1905 kirjoittamassaan Sosialismi ja uskonto -pamfletissa Lenin kannatti myös yksilöiden uskonnonvapautta – mutta suhteessa puolueeseen näin ei ollut: puolue ei voinut suhtautua välinpitämättömästi ”uskomusten muodossa esiintyvään tiedottomuuteen, sivistymättömyyteen tai pimentolaisuuteen”. Myöhemmin Stalin vain lavensi sitä, minkä Lenin oli perustanut. Niin tai näin, sukupolvensa kristillisen yhtenäiskulttuurin kasvattina Lenin aikakauden muiden ateistien tavoin ainakin hyvin tiesi, mitä kirkko opetti ja mitä hän kirkossa vastusti. Kun Venäjän lokakuun 1917 vallankumouksen – oikeammin vallankaappauksen – pääarkkitehti 21. osa, s. Kun vallankumous koittaisi, ”tässä keskiaikaisesta homeesta puhdistetussa poliittisessa järjestelmässä proletariaatti ryhtyy laajaan, avoimeen taisteluun hävittääkseen taloudellisen orjuuden, joka on ihmiskunnan uskonnollisen pimittämisen todellinen alkulähde”. Sukupolvi Z:n munkkimoodi TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia asioita. Se palveli valtaapitävien luokkien etuja ja oli ”kansan oopiumia”, joka esti näkemästä työtätekevien luokkien riistoa selkeästi. Riippumatta siitä, mitä Lenin oli aikaisemmin uskonnosta ehkä kirjoittanut, alkoivat poliittisiin ja muihin vastustajiin kohdistuneen terrorin ohessa jo hänen elinaikanaan myös uskonnonvastainen propaganda, vainot, kirkkojen tuhoaminen sekä pappien vangitseminen ja murhaaminen. Kirkko piti täydellisesti erottaa valtiosta – ja esimerkiksi koulut kirkosta. Bolševikkina Lenin piti pitkään uskontoa yksityisasiana. I. Leninin luoma hirviömäinen poliittinen järjestelmä eli Neuvostoliitto päättyi mahdottomana vasta 1991. Toki Lenin ymmärsi hyvin myös kirkon merkityksen uskoville ja kirkkoinstituution vallan, myös sen vallan ihmismieleen. Pian tarjolla on tutkittua tietoa 15–29-vuotiaiden uskonnollisuudesta juuri nyt. Viimeksi uskonto on ollut Nuorisobarometrin teemana vuonna 2006. Nyt kuulutaan kiinteästi – tai ei lainkaan. V. Lenin ilmaisi uskontokritiikissään tahattomasti myös koko kommunistisen aatteen pseudouskonnollisen ja -kiliastisen luonteen: sorretun luokan taistelu kapitalismin mustia voimia vastaan oli ”taistelua paratiisin luomiseksi maan päälle”. Yhden kiteytyksen Venäjän vallankumouksen kauheiden seurauksien juurisyistä antoi paljon myöhemmin Nobel-kirjailija, itsekin Gulagin kauhut kokenut Aleksandr Solženitsyn: Kaikki tapahtui, koska ”ihmiset ovat unohtaneet Jumalan.” JUSSI RYTKÖNEN Jutun lähteinä on käytetty verkkolähteitä sekä teoksia Robert Service: ”Lenin” (WSOY 2004), Lenin: ”Über die Religion” (Dietz Verlag Berlin 1988), jossa erityisesti: Sosialismi ja uskonto (1905, myös suomennettu Vladimir Lenin, ”Teokset”, 10. Melko löyhästi kuuluvien osuus on pienentynyt ja erittäin löyhästi tai ei lainkaan kuuluvien osuus on selvästi kasvanut. Keväällä julkaistaan jälleen Nuorisobarometri, ja tällä kertaa sen teemana on katsomukset ja hengellisyys. Tässä varhaiset bolševikit ilmeisesti poikkesivat nykyisestä niin sanotusta uusateismista. Toisin sanoen suomalaisten perinteinen uskonnollisuuden muoto kuuluminen ei nuoria enää puhuttele. Ruotsin Nuorisobarometrin hiljattain julkaisema Sukupolviraportti 2024 kertoo Z-sukupolven eli vuosina 1996–2010 syntyneiden ajattelusta. Kirkollisesti kiinnostava yksityiskohta löytyy Trendiraportista. Hänen muistoaan palvottiin monin tavoin kulttuurissa, hänen opetuksiaan toisteltiin politiikassa ja propagandassa kuin mantraa ja niitä opetettiin koululaitoksessa nouseville polville. Leninin puoliso Nadežda Krupskaja vastusti suunnitelmaa, mutta varsinkin Iosif Stalin halusi tulevasta mausoleumista koko maailman kommunistien yhdistävän symbolin. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Etukäteen trendejä voi yrittää haistella myös länsinaapurista. Ensimmäisiä uhreja olivat jo vuodesta 1921 alkaen kymmenet ortodoksiset piispat ja tuhannet ortodoksisen ja muiden kirkkojen papit ja saarnaajat
Selvinnyt niistä ja voittanut ne Hengen johdatuksessa. Äitini ja vanhin siskoni olivat juhlassa mukana. Olin perustamassa Huiluupaekka-toimintaa, viime vuonna siitä tuli 30 vuotta täyteen. Vanha elää uuden rinnalla ja voi pitkään vaikuttaa uutta enemmän. |K uv itu s: G un D am én Älä saata ahdistukseen, älä epätoivoon, älä harhaan, vaan vapauteen kaikesta pahan vallasta. 1:16–20, 1.Moos. Hyvä sana saattaa tulla eri tilanteista, kuten liturgian yksittäisestä kohdasta. . Vaikeuksista on ennenkin selvitty. | kirkko & minä | Tulitikkulaatikoita kirkon marmorimurusista Raili Koskinen O piskellessani diakoniatyöntekijäksi Sisälähetysseuran oppilaitoksessa Pieksämäellä osallistuin rovastikunnalliseen Yhteisvastuu-tapahtumaan. Se ei lakkaa olemasta eikä sitä pääse pakoon edes Hengen johdatuksessa. 2:9, 17–18, Mark. Liturginen väri on violetti tai sininen. Juuri äsken Jeesusta on hellitty ja Jumala on tuntunut rakastavan häntä ihan täysillä. Virtasalmen kirkko on minulle rakas. Vihitty käyttöön kesäkuussa 1978. Keksin myös aikoinaan Ihmissuhdeiltamat. Me muut taas huojumme Hengen uuden ja oman egon vanhan komentokeskuksen välillä. Käyn joskus Huiluupaekassa ja lähetyspiirissä. Enkelit taas ovat suojelevia voimia. Villieläimet kuvaavat sitä, millaista elämä on. Ahdistukset ja epätoivo piinaavat. Kirjoitin myös runomuotoisen kronikan kirkostamme. Ikuisesti. . Vuonna 1882 käyttöön vihitty arkkitehti Konstantin Kiseleffin suunnittelema puukirkko paloi toukokuussa 1976. Entinen kirkkoherramme Pertti Repo antoi hyvän nimityksen alttarinäkymälle ”sekalainen seurakunta”. Se on yksin jäämistä ja myös oman voiman ja vallan menettämistä. Israelin esivanhemmat vaelsivat neljäkymmentä vuotta autiomaassa saavuttaakseen Luvatun Maan. Kirkko on kaunis, siinä on paljon valoisuutta. Markuksen evankeliumi 1:12–13 Heti sen jälkeen Henki ajoi Jeesuksen autiomaahan. Järjestäessäni retkiä eri puolille Suomea, tein tulitikkulaatikoihin kirkon marmorimurusista päällyksen ja annoin niitä ruokailuja majoituspaikoissa kiitokseksi kirkon kuvakortin kera. Tekstit: Ps. Paanukaton on tehnyt Taisto Alitolppa. Täyttäessäni viisikymmentä runoilija Maaria Leinonen tuli lausumaan syntymäpäiväjuhlaani runoja Virtasalmen kirkkoon. Sillä sinun, Äiti, on Valtakunta, sinun, Kristus, on valo ja voima, sinun, Eläväksi tekijä, on kaikki kirkkaus ja hehku. 91:1–4, 11–12, 5.Moos. paastonajan sunnuntai on aiheeltaan ”Jeesus, kiusausten voittaja”. Jeesus osaa antaa Hengen johtaa ihan kokonaan. Oman pitäjän Ankeleen dolomiittikalkkikivi on sen materiaalina erikoisuus. VIRPI KIRVES-TORVINEN 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. Nykyisin Katja Hietala työskentelee Pieksämäen seurakunnan kanttorin viransijaisena. Ne ovat todellisuuden synkkä puoli, kaikki tuhoava ja pelottava, mitä elämään kuuluu. PyyNykyisin Juvalla asuva Raili Koskinen, 78, muistelee lämmöllä työuraansa Virtasalmen kirkossa Pieksämäellä. 1:12–13. pyhä J eesus on juuri käynyt kasteella. Hän on nähnyt kyyhkysen laskeutuvan häneen taivaasta ja tiennyt saavansa Hengen. Siellä on erityisen hyvä akustiikka, penkit ovat ihanat istua. paastonajan sunnuntai | Henki vie autiomaahan ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. Läheskään kaikki tulijat eivät mahtuneet sisälle kirkkoon, pahvimukitkin taisivat loppua kesken. | Kuvat: Virpi Kirves-Torvinen Virtasalmen kirkko . Uusi kirkko oli suuri asia, ihmiset olivat innoissaan. Sen yhteydessä vierailin Virtasalmen vanhassa puukirkossa. Hän eli villieläinten joukossa, ja enkelit pitivät hänestä huolta. Katsoo että tämä syö ja juo, koska muutenhan ei jaksa. Hän on kokenut vaikeudet ja vastukset. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Harhaiset toiveet ja luulot eksyttävät. Se on ollut valtava ja varmaan myös ihana kokemus. Sellaisessa innossa ihminen voi uskaltaa antautua Hengen valtaan, Jumalan johdatettavaksi. Siellä myös Risto Tapionlinna vihki minut ja mieheni Veikon 1995. Elämää kuvaavat autiomaa, Saatana, koettelemukset, villieläimet ja enkelit. Hengen johdatusta voi kuvata niin, että Hengestä tulee uusi komentokeskus ihmiseen. Henki on silti todellinen ja johtaa, jos sen antaa johtaa. Elämä ei Hengen johdossakaan ole pelkkää taivaiden avautumista tai kirkastusvuorikokemusta. Nuorena työntekijänä olin siitä hulinasta hieman pyörryksissä. Enkeli voi siksi olla joku, joka huolehtii ihan arkisesti. Jäin eläkkeelle vuonna 2006. Oppia elämään päivä kerrallaan Jumalan kädestä. Mutta nyt sama Henki ajaakin Jeesuksen autiomaahan. Myöhemmin otin kuvan nuorimmasta siskostani palaneen kirkon raunioilla. sin juvalaista tenavatähteä Katja Puolakkaa kirkkoon laulamaan Yhteisvastuun kiitosjuhlaan 1990-luvulla. Raamatussa enkeli huolehtii erämaavaelluksella profeetta Eliasta. . Neljäkymmentä päivää hän oli autiomaassa Saatanan kiusattavana. Mooses paastosi Siinain erämaassa neljäkymmentä päivää saadessaan laintaulut. Hän on nähnyt taivaan aukeavan ja kuullut Jumalan vakuuttavan hänelle rakkauttaan. ” Muuttaessani Virta salmelle 1978 uuden kirkon ulkoseinien maalaustyö oli kesken. . Olen esitellyt kirkkoa niin missiehdokkaille, seurakuntien ryhmille kuin matkailijoillekin. Uuden kirkon on suunnitellut arkkitehti Olavi Reima. Aamen. Vieläkin joku seurakuntalainen saattaa soittaa. Silmä lepää, kun katson ikkunoista ulos lumisia oksia. Pitää sinnitellä, riippua kiinni Jumalassa ja pärjätä vähällä. On ollut rikkaus järjestää tilaisuuksia. Isä meidän -rukouksen innoittamana rukoilen usein näin: | 1. Moni suri vielä vanhan kirkon kohtaloa. Alussa ollut mosaiikkikrusifiksi olisi voinut jäädäkin, se oli kaunis. Tunnelma oli juhlallinen. Oli kaunis kesäpäivä. Saatana on sisäinen vastustaja, joka koettelee kilvoittelijaa. Autiomaa kuvaa kilvoittelua – hengellisen polun vaikeuksia ja sitkeyttä niissä. Joku pala on mustunut, toinen lohjennut. Enkeli voi olla myös ihmeellinen, yllättävä käänne. Aikamäärä, neljäkymmentä päivää, luo tässä kuitenkin toivoa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Piispa Paavo Kortekangas vihki uuden kirkon käyttöön kesäkuussa, samalla hän siunasi minut diakoniatyöntekijän virkaan. Muuttaessani Virtasalmelle 1978 uuden kirkon ulkoseinien maalaustyö oli kesken. 8:3, Jes. 91:15, Ps. Erämaasta palaava Jeesus on koeteltu Messias. Autiomaassa on myrkkykäärmeitä ja skorpioneja. Taivaan Isä yllättää metkasti. ensi pyhänä 1. Erityismateriaalina paikallinen Ankeleen dolomiittikalkkikivi. Tutustuimme Kotimaa-lehden kirjeenvaihtoilmoituksen kautta. 3:1–7 (8–9), Hepr. Mutta sitten alkavat vaikeudet
Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Kirkko valmistui metsäiselle kalliolle vuonna 1969 Arantolan tuolloin asuessa Jyväskylässä. seurakuntayhtymään yhteisen kasvatuksen johtajaa. JOHANNA ARANTOLA-HATTAB Kirjoittaja on Hannele Arantolan tytär. Hän oli keskeisesti kirjoittamassa kylähistoriaa muun muassa Kittola-kirjaan. Kaksi Oton veljeä kuoli sodassa. Otto haki Kuopiosta Suomen Pankin konttorista valtionosuudet tien rakentajille ja suoritti itse tietyön viimeisen lanauksen 1953. Haemme Tampereen ev.lut. Viime vuosina Otto Jääskeläistä viehätti Väisälänmäen kanava, joka yhdistäisi pohjoisen ja eteläisen Onkiveden sekä parantaisi virtauksia ja vesistön laatua. Hän keräsi Lapinlahden kirkkoon liittyvää perinnettä. Hei kasvatuksen ja johtamisen ammattilainen, tule töihin Tampereelle! Etsitkö työtä, jolla on merkitys. Suuri sija Jääskeläisen sydämessä oli kulttuurilla, erityisesti kuvataiteella. Pyynnöstä hän kävi myös kertomassa kokemuksistaan Harjavallassa alaja yläasteella, jossa hänen esiintymisensä videolla ”Koivu ja tähti, sota-ajan muistoja aikalaisten kertomana” herätti kiinnostusta. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. III seurakuntapastoriksi 12.1.–30.6.24. Ensimmäinen on Eemil Halosen Kylväjä-reliefi, joka on Oton Pekka-ukin ja Heta-mummon hautakivessä. Perhe, lapset ja lapsenlapset olivat Hannelelle rakkaita. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Ympyrä sulkeutui. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Etsimme kappalaista! bit.ly/vihdinkappalainen Lue lisää & hae viimeistään 26.2. Otto oli sekä kylväjä että säkkimies. Mahdoton kuitenkin toteutui. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Hän oli 86-vuotias ja syntynyt Lapualla 8. Oton pitkästä elämästä tulee mieleen kaksi Jääskeläiselle suvulle tärkeää muistomerkkiä. kappalaiseksi 1.2.–30.6.24 virkavapaana omasta virastaan, Juhani Romppainen Kuopion yhtymän Alavan seurakuntaan sijoitettuun rovastikuntapastorin virkaan 1.2.24 lukien, Marjukka Borgman Kallaveden vs. Hän avioitui vuonna 1962 pastori Heikki Arantolan kanssa. Hän oli 99-vuotias. Siinä on Pekka-ukin jykevä olemus. Otolle Savon herännäisyys oli omakohtaista uskoa. 1967 lossi alkoi kulkea ja Martikkalasta päästiin sujuvasti Lapinlahdelle. TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Ulvilan seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 6.3.2024 klo 15.00 . Seppä) kuoli 11 joulukuuta 2023 Harjavallassa äkillisen sairastumisen uuvuttamana. Vuonna 1974 hän vastasi Rautalammin kirkon, Suomen suurimpiin lukeutuvan puukirkon, kunnostussuunnitelmista. Jo uransa alkuvaiheessa hän erikoistui kirkollisten rakennusten suunnitteluun ollen yksi kolmesta Jyväskylän Halssilan kirkon arkkitehdeistä. Jääskeläinen syntyi Lapinlahdella 9.4.1924. Arantolan tunnetuin rakennus on Levitunturin juurelle vuonna 1998 valmistunut Marian kappeli, jonka värit liittyvät vahvasti Lapin luontoon. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. | kuolleet | | hiippakuntauutisia | Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Minna Marjaniemi Kankaanpään kappalaiseksi 1.2.24 lukien, Tuomo Norvasuo Naantalin vs. Hän kehitti merkittävän tilan maaja metsätaloutta. Kalle kaatui 13.12.1939, samana päivänä kuin Otto 84 vuotta myöhemmin, ja Heikki 17.12.1939. Hakuaika päättyy 11.3.2024 klo 15.00 . Otto Jääskeläistä jäivät kaipaamaan oman perheen ja laajan suvun lisäksi runsas ystävien ja tuttujen joukko eri puolilla Suomea. Hän oli koko elämänsä ajan yksityisyrittäjä, joka yhdisti erinomaisesti kotitoimiston avulla perheen ja uran. keminmaa@evl.fi tai ari.rautakoski@evl.fi Tarkempi hakuilmoitus löytyy Keminmaan seurakunnan kotisivulta https://www.keminmaanseurakunta.fi/uutiset/-/news/133556131 Keminmaan seurakunta etsii NUORISOTYÖHÖN työsuhteista työntekijää Finska församlingen i Stockholm söker ny KOMMINISTER 100 % • till barnoch ungdomsverksamheten. seurakuntien kanssa seurakuntien yhteistä kasvatusta ja johtaa oman yksikkönsä toimintaa. Työuransa jälkeen hän kiinnostui rotukissojen kasvattamisesta, ja parhaimmillaan talo olikin täynnä vilkkaita egyptinmaun pentuja. Tyttärentyttärensä hän vei tervehtimään heitä tämän ollessa yhtä vanha kuin mitä Hannele oli tuolloin ollut. Uskall atko unelm oida. Jos vastasit kyllä, saatat olla etsimämme henkilö. Läs mer på: www.svenskakyrkan.se/finskaforsamlingen KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Vieremän seurakunnan kirkkoherran viran. Linkki hakuilmoitukseen ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. kirkkoherraksi 1.2.–3.9.24, Pasi Virta Kokemäen vt. seurakuntayhtymän johtavaksi oppilaitospastoriksi 12.1.24 lukien, Malla Lepistö Kuopion Puijon vs. Hakemukset osoitetaan Keminmaan seurakunnan kirkkoneuvostolle 23.2.2024 klo 15 mennessä, os. Hän oli hommaamassa Martikkalaan sähköjä ja puhelinta. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. joulukuuta 2023 Lapinlahdella. Hän aloitti koulunsa Kittolanniemen – kotitilansa – maille rakennetulla Martikkalan koululla, josta siirtyi keskikouluun Raudaskylään Ylivieskaan. Satakunta kiehtoi, sillä Hannelen isän puoleinen Sepän suku oli sieltä, ja sinne hän oli myös vastavalmistuneena arkkitehtina piirtänyt ensimmäisenä työnään vanhemmilleen modernin talon Kokemäenjoen rannalle. Hän kertoi mielellään ajastaan sotalapsena Ruotsissa vuosina 1944– 45. Hän oli myös säkkimies, joka sai korjata satoa, nauttia sen hedelmistä ja ennen kaikkea jakaa saamaansa meille, jotka tunsimme hänet. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Kokemus oli hänelle monella tapaa myönteinen, ja hän piti yhteyttä myös Ruotsin morin ja farin kanssa molempien eläessä yli 100-vuotiaiksi. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Kun veljet kaatuivat, Otto Jääskeläisen elämäntehtäväksi tuli isännyys Kittolanniemen tilalla Lapinlahdella. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hakuaika päättyy 6.3.2024 klo 16. Hänestä erityisesti puilla oli rauhoittava vaikutus, ja hän halusi myös omasta makuuhuoneestaan katsella ympäröiviä puita. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Innostutko haasteista ja uuden kehittämisestä. Lapinlahden valtuusto piti sitä mahdottomana. Hannele Arantola valmistui arkkitehdiksi vuonna 1963 Teknillisestä korkeakoulusta. kappalaiseksi 1.2.24 lukien, Hanna-Leena Piittala Porin Teljän seurakuntapastoriksi 18.1.–31.7.24. Paikkoja avoinna EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Erityisesti Martikkalan ja Väisälänmäen asukkaat ovat saaneet nauttia hänen työnsä hedelmiä. Tiestön rakentamiseen Jääskeläinen paneutui voimalla. Hän oli Johan ja Johanna Jääskeläisen nuorin lapsi. Myös Jääskeläisen sukuseura oli lähellä sydäntä. Toinen on Eemil Halosen Säkkimies, jonka Otto sai valita sukuhaudalle kiitoksena työstään Halosten Museosäätiössä. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Pitkän uransa aikana hän suunnitteli töitä useille kansanopistoille sekä Suomen Kirkon Sisälähetysseuralle monia kohteita, kuten oppilaitosrakennuksia ja Pieksämäelle Sisälähetysseuran Raamattutalon uuden kirjapainon. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Panu Pohjolainen Kuopion ev.lut. Haluatko olla mukana rakentamassa parempaa arkea ja tulevaisuutta lapsille, nuorille ja perheille. SEURAKUNTAYHTYMÄ Toivomme hakijalla olevan kirkkohallituksen määrittelemä kirkon nuorisotyönohjaajan kelpoisuus. II kappalaiseksi 12.1.–30.6.24, Veli Mäntynen Kallaveden vs. Kun Otto kävi kylässä, hän halusi aina lopuksi laulaa virren. Virkaa haetaan KirkkoRekry:n kautta. Kappelissa luonnon valolle on annettu tilaa, ja valon käyttö olikin Arantolan rakennuksissa aina keskiössä. Törmälän kurssikeskuksen vanhan navetan hän muutti viehättäväksi pieneksi kirkoksi. 24 %. Katso hakuilmoitus: kirkkorekry.fi TAMPEREEN EV.LUT. Koulu keskeytyi talvisotaan. | kuolleet | Hannele Arantola Arkkitehti Hannele Arantola (s. huhtikuuta 1937. Oletko yhteisö nraken taja. Hän teki elämänsä kylvötyötä viljelijänä, vaikuttajana ja kirjoittajana. Ville Ojala avoinna olevaan Vaara-Karjalan kirkkoherran virkaan osa-aikaisesti (30 %) oman virkansa ohella 1.2.24 lukien kunnes virka täytetään, kuitenkin enintään 26.10.24 saakka. Julistetaan haettavaksi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Otto Jääskeläinen Maanviljelijä, vanhaisäntä, veteraani Otto Jääskeläinen kuoli 13. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Sittemmin lossin on korvannut näyttävä silta. kirkkoherraksi 1.2.24 lukien, Tiina Sampakoski Keski-Porin vs. Sellaisena me hänet muistamme, taitavana suunnittelijana ja jalat vahvasti maan pinnalla seisovana asioiden toteuttajana. Yhteisen kasvatuksen johtaja suunnittelee ja kehittää yhdessä Tampereen ev.lut. MIKAEL PENTIKÄINEN Kirjoittaja oli Otto Jääskeläisen naapuri. Jääskeläisen kehittämishalu kohdistui myös laajemmalle. Hänellä oli loistava muisti ja erinomainen kirjoitusja kertojataito. Valtava ponnistus oli Saaristotie vesistöjen yli. 24 %. Ensiksi piti saada tie Väisälänmäelle. Hannelen läheiset muistavat hänet aktiivisena ja eri asioista innostuvana henkilönä. Otto ymmärsi taidetta, joka oli keskeisellä sijalla Oton ja Eevan kauniissa kodissa. Hän oli vaikuttamassa keskeisenä perustajana siihen, että Lapinlahdelle tuli Halosen taidemuseo. Eläkepäivinään Hannele Arantola suunnitteli tyttärelleen kaksi valoisaa kotia sekä itselleen ja Heikille omakotitalon Harjavaltaan, jonne he muuttivat reilun kolmenkymmenen Espoon vuoden jälkeen. seurakuntapastoriksi 1.2.–3.9.24, Saara Palmunen Turun Martinseurakunnan vs
32 2. Tapaniseksi. Tuskin olisin muuten vaikka Kurt Vonnegutiin tarttunut.” Kirjallisuuden ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Olli Löytty Parnasson 1/24 haastattelussa | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Joukkuelaisten uudet oivallukset ja onnistumiset ilahduttavat. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Näin presidentinvaalien jälkimainingeissa kerrottakoon, että hän?toimi myös kolme kertaa presidentin valitsijamiehenä ajalla ennen kansanvaalia. Montako museokävijää on jo nähnyt Siidan perusnäyttelyn. Mysteerikuvan henkilö tunnistettiin Oulun piispa L.P. Arkistonhoitaja kaivoi yhdestä lempilähdeteossarjastaan eli pappismatrikkeleista tiedot, että vuonna 1893 syntynyt teologian tohtori Leonard Pietari (Pekka) Tapaninen toimi Oulun hiippakunnan piispana vuosina 1963–1965. Koska talvi tuntuu vain jatkuvan, tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut lämpimässä ilmanalassa otetun perhekuvan. Avela on koulutukseltaan teologian maisteri ja työskentelee oppilaanohjaajana Vuoniityn peruskoulussa. | Kuva: Jukka Granström 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 16.2.2024 Kotimaa | 16.2.2024. 2. Liikekielessä voi käyttää luovuutta ja leikitellä. Tapaninen oli IKL:n kansanedustaja vuosina 1933–1936. – Kun menee veden alle, uimahallin hälyä ei kuulu ja voi katsella ympärilleen ja olla omassa maailmassaan. Hän oli kirkon hommissa aikamoinen kapinallinen, joka toi sinne uudenlaista kehitysmaa-ajattelua. 15.2. Valmentaessaan Avela ei voi olla turvallisuussyistä altaassa itse. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 113 00 |K uv a: G un D am én Harrastuksena taitouinti Essi Avela O sallistuessaan oman lapsensa kanssa naperouintiin Essi Avela päätyy tekemään altaalla usein jotain taitouintiin liittyvää temppua. Isoveljet vaimoineen iskivät myös lapsena käteen kirjoja. Torpedoissa on neljätoista harrastajaa parikymppisistä viisikymppisiin, joista osa osallistuu kilpailuihin. Suurin osa suorituksesta tehdään hengittämättä. Avela tekee joukkueensa koreografiat. – Taitouinnin pitää näyttää helpolta. Sitä ennen hän ehti harrastaa lajia itse kymmenen vuotta. 3. 500 –80 3. Naapuri sai houkuteltua Avelan lapsena lajin pariin. Taitouinnissa yhdistyvät kestävyys, taito ja voima. ”Isoveljeni [Jaakko Löytty] oli ehdottomasti nuoruuden sankarini. Valmentamisella hän on huomannut vaikutuksia myös henkiseen hyvinvointiin; gradustressikin keveni aikoinaan sen myötä. Koreografian pitää kertoa tarina, osaaminen ja tuoda esiin eleganssi jokaiselle omalla tyylillä. Erilaisia vaihtoehtoja on useita, kuten esimerkiksi yhdistetty vapaaohjelma (combo), akrobatiaohjelma (highlight) ja pariuinti (duet). VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Koreografian pitää kertoa tarina, osaa minen ja tuoda esiin eleganssi jokaiselle omalla tyylillä. Musiikki kuuluu veden alle kaiuttimien avulla. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Komitea kääntyy asiasta ulkoministeriön puoleen anomuksella, että ministeriö tämän luvan venäläisiltä viranomaisilta hankkisi. – Käytän uidessanikin usein taitouinnin tekniikoita, kuten esimerkiksi scullingia eli vedenpoljentaa, Helsingin Uimareiden Torpedot-joukkueen vastuuvalmentaja Essi Avela kertoo. Yksityiskohtien hiominen sor mien asennoista lähtien kiehtoo Avelaa. Taitouinnin monipuolisuus koukutti saman tien. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Montako pommikonetta Neuvostoliitto lähetti Helsinkiin yhtenä yönä. Altaan lisäksi Torpedot kuivaharjoittelevat lattiatasanteella koreografiaa eli kuivaavat. Kuinka vanha on Sanna Kauhanen. Tunnistaako kukaan kuvassa olevia henkilöitä. 1. 1. Harjoitukset ovat yleensä myöhään illalla Pirkkolan ja Itäkeskuksen uimahalleissa. Myös kehonhuolto ja lihaskuntoharjoitteet kuuluvat kuvaan. 1924 Miltei tykkänään papittomaksi jääneen Inkerin nykyisestä surkeasta uskonnollisesta tilasta esitettiin kokouksessa selostus, jonka johdosta päätettiin ryhtyä entistä pontevampiin toimenpiteisiin matkaluvan hankkimiseksi niille papeille, jotka ovat valmiita lähtemään seurakuntatyöhön nykyiseen Inkeriin. Helsingin Uimareiden Torpedot-joukkueen vastuuvalmentaja Essi Avela on valmentanut taitouimareita vuodesta 2005. Vapaa-ajallaan hän valmentaakin mielellään aikuisia, koska siinä voi keskittyä pelkästään taitouintiin. Sitä ennen hän oli joutunut eroon vanhoillislestadiolaisuuden valtauomasta. Silloin kun se on mahdollista, hän kelluu mielellään klipsi nenässä ylösalaisin pinnan alla
Iloni moninkertaistui, kun näin papukaijoja korkealla palmuissa. Olimme suunnitelleet matkaa Kanarian saarille jo kahdesti aiemmin. Palmut synnyttävät, ainakin meissä suomalaisissa, muistumia ja kuvitelmia paratiisista. Kyllä sitä voisi olla kirkkoherra helvetissäkin, tuomiorovasti vitsaili. Kun kiertoajelu oli päättynyt, kirkkoherrat kiittelivät opasta mielenkiintoisesta päivästä. – Eivät. Toiset nyökyttelivät ja ihastelivat kaikkialla olevia palmuja. Opas otti homman vastaan, ja pian hän seisoi bussin etuosassa toivottamassa suomalaiset kirkkoherrat mukaan kieltoajelulle helvettiin. Paratiisi palmun juurella Palmut kasvavat lämpimässä ilmanalassa. Ensin matka peruuntui vaimon sairastuttua vakavasti. Aamen luomakunta Hotellialueen palmuja Gran Canarialla. Mutta nyt onnistui. Ensimmäinen yllätys matkalaisille oli, että helvettiin ei johtanut portti vaan maantiehen oli piirretty viiva, jonka toisella puolella helvetti alkoi kuin puolihuolimattomasti. Palmulajeja en ryhtynyt tunnistamaan, niitä tunnetaan noin 2 500. Kaksi lajia niitä tunnistin, kauluskaijan ja munkkiartin. Ihmiset niiden juurella. Niitä olin kaivannut. – Vie bussilastillinen kirkkoherroja helvettiin. Olimme hotellialueella, jossa kasvoi paljon palmuja. – Tervetuloa. – Katsokaa, täällä onkin kaunista, huudahti eräs kirkkoherra. Tarina kertoo työttömäksi joutuneesta matkaoppaasta. Kanariansaaret ovat suomalaisten suosima talvinen lomakohde, sillä ilmasto on suotuisa. Siivet vain heiluvat tuulessa kun suojelijat pitävät huolta meistä sielun papukaijoista ja elämän rakkikoirista. | Kuva: Olli Seppälä 32 ~ Kotimaa | 16.2.2024. Kuvan palmuissa papukaijat levähtivät. Kaikki näytti tutulta ja kodikkaalta. Jos turistialueet eivät aivan paratiisillisia olekaan, palmut luovat omaa tunnelmaansa. Matkan tarjoaa Taivaalliset Kirkollisveronmaksajat ry. Seuraavalla kerralla flunssa iski matkaseurueeseen juuri ennen reissun alkua. Ja palmuthan olivat muovia, kuten varmaan huomasitte… OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, sinun enkelisi ovat palmuja. Palmujen näkeminen on yksi lomani kohokohta. – Ovatko he kuolleet, opas kysyi. Oli palmuja ja kaikkea. Hänen luokseen ilmestyi enkeli, joka tarjosi työtä. Pian kirkkoherrat näkivät kukin seurakuntansa kirkon, seurakuntasalit ja toimistot. Viet heidät tutustumaan paikkaan, josta he työssään niin paljon puhuvat. Opas vastasi: – Mutta kiinnitittekö huomiota siihen, että kirkoissa ja seurakuntatiloissa ei ollut ihmisiä. Ei liian viileä eikä kuuma. Tuomiorovasti sanoi kaikkien puolesta: – Pakko sanoa, että helvetti vaikutti mainettaan paremmalta paikalta. Sen vuoksi ne meitä suomalaisia innostavat. K olmas kerta toden sanoo