vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 7 8 Valkeakosken kirkon purku herättää tunteita Myös uskonto näkyy Ruotsin vaaleissa. 12 4 Ka nn en ku va : Le ht ik uv a 11 3. Mutta mitä kirkossa tapahtui hulluna vuonna. Mies ja ääni 1968 Ylioppilaat valtasivat oman talonsa
Me muistamme eri asioita. – Tällä hetkellä käännämme Vanhaa testamenttia lomwen ja lambian kielille. | Kuva: Jukka Granström ClAPPeRtOn MAyuni Malawin Pipliaseuran pääsihteeri KOTIMAA | 6.9.2018 2. Olli SePPälä Toimittaja kääntää katseen 50 vuoden takaisiin tapahtumiin. Koska vuosi 1968 on kuohuvan vuosikymmenen tiivistymä. 4 Kävit Oulun hiippakunnan lähetysjuhlilla. Lisäksi pyrimme tekemään Raamattuun liittyvää opiskelumateriaalia kaikille suurille Malawissa puhuttaville kielille. Kun listasin vuoden 1968 tapahtumiin Aristoteles Onassiksen ja Jacqueline Kennedyn häät, kolmikymppiset työtoverit kysyivät, kuka on Aristoteles Onassis. Hämmästelin itsekseni asiaa ja tajusin, että kaikki eivät saa samaa mahdollisuutta – eri syistä johtuen. Lambiankielinen Vanha testamentti valmistuu parin vuoden aikana. Me unohdamme näinä päivinä olla kiitollisia, kun kaikkialta tulee huonoja uutisia. Lisäksi lukutaitohankkeet etenevät. Oli kesäkuun 5. 1 Mitä työtehtäviisi kuuluu. Oli mellakoita ja ennen näkemättömiä asioita. Olin käynyt äitini kanssa katsomassa pääsykokeen tuloksia Meilahden yhteiskoulun oveen liimatusta lapusta. Luokkakaverini ei yllättäen pääsytkään oppikouluun. Lisäksi väestömme kasvaa hyvin nopeasti. Antti BeRg ”Eräs piirre, josta malawilaiset tunnistaa, on lämmin sydän” Haluaisin, että voisimme tulevaisuudessa keskittyä enemmän nuorille suunnattuun raamattuopetukseen, kertoo Malawin Pipliaseuran pääsihteeri Clapperton Mayuni. – Haluaisin, että voisimme keskittyä enemmän nuorille suunnattuun raamattuopetukseen. Juttu kirkon hullusta vuodesta 1968 alkaa sivulta 12. Samana iltana kotipihalla joku kertoi, että Yhdysvalloissa presidenttiehdokas Robert Kennedyä oli ammuttu. 2 Millaisia käännöshankkeita Malawissa on meneillään. Pääsykokeeseen liittyy toinenkin muisto. Silloin radikalismin ja muutospaineen vuoksi asiat kuohuivat yli. päivä. Tautiin liittyvä häpeä on vähentynyt. Millaista siellä oli. – Pääsihteerinä valvon kaikkea työtä, jota meillä Malawin Pipliaseurassa tehdään: kääntämistä, julkaisutoimintaa, levitystä, lasten ja nuorten parissa tehtävää työtä, lukutaidon opetusta. Jutun tekeminen oli kiinnostavaa, sillä asiat olivat minulle tuttuja. Ilmastonmuutoksen takia kuivuus on ollut suurena vaivana. Kansasta 80–85 prosenttia on maanviljelijöitä. Muutoksen vuosikymmen tarvitsee symbolinsa. Moni koki 60-luvulla, että maailma on tullut hulluksi. 3 Millainen yhteiskunnallinen tilanne Malawissa on. – Malawi on yksi maailman köyhimmistä maista. Vanhat hyvät asiat ja arvot uhattiin heittää tunkiolle. Muisto palasi mieleni, kun kirjoitin juttua kirkon vuodesta 1968. Miksi 50 vuoden takaiset tapahtumat ovat erillisen muistamisen arvoisia. Malawin Pipliaseuran pääsihteeri Clapperton Mayuni on vierailulla Suomessa. Kierrän myös ympäri maailmaa, tapaan kumppaneitamme, sovin yhteistyöstä ja kerron hankkeiden edistymisestä Malawissa. Ensimmäistä kertaa yhteiskunnallisuus ja tasa-arvo välähtivät mielessäni. Hän puhui nöyrällä tavalla kiitollisuudesta. – Toisaalta Malawissa on saatu hiv-tartunnat kuriin erilaisilla hankkeilla. – Jumalanpalvelus oli liikuttava, kun Oulun hiippakunnan piispa saarnasi viimeisillä lähetysjuhlilla ennen eläkkeelle jäämistään. Eräs piirre, josta malawilaiset tunnistaa, on lämmin sydän. 5 Mitä hankkeita teillä on tulevaisuudessa. Uskon, että pitkällä aikavälillä talouskin varmasti kasvaa. aluksi | viikon henkilö | Merkitseviä muistoja Pääsin oppikouluun vuonna 1968. Lomwenkielinen käännös valmistuu ensi touko-kesäkuussa. Niinpä
Hänen murhastaan tuli tänä vuonna kuluneeksi 50 vuotta. Ehkä aineen häviämättömyyden laki koskee myös rakkautta: sen tilalle voi tulla suru, mutta silloinkin on kyse rakkaudesta eri muodossa. Elokuussa uutisoitiin uusia paljastuksia pedofiiliskandaalista Pennsylvanian osavaltiosta. Siksi ei pidä osoittaa sormellaan vain Amerikkaa, vaan on katsottava myös kohti omaa kotimaata ja tämän maan poliitikkojen arvopohjaa. Valonsäteet synnyttävät hetkeksi kimaltelevan mikromaailman hämähäkinseitteineen ja kohmeisine pikkuhyönteisineen. artturi KiViNeVa Kirjoittaja on sairaalapappi Seinäjoelta. Maanantaina esitetään uusintana TV1:ssä dokumentti yhdysvaltalaisesta pastorista ja ihmisoikeustaistelijasta Martin Luther Kingistä. Vainajan tytär Meghan McCain totesi muistopuheessaan, että hänen isänsä mukaan Amerikka on ollut aina suuri, kenenkään ei tarvitse tehdä sitä jälleen suureksi. Myös katolinen kirkko on ollut uutisten aiheena. Yhdysvallat pysyvät uutisissa myös marraskuussa pidettävien kongressivaalien eli niin sanottujen välivaalien myötä. John McCainin entiset poliittiset kilpakumppanit Barack Obama ja George W. Tämä Vatikaania ja jopa jo paavin asemaa horjuttava tekojen sarja on aiheuttanut käsittämättömän määrän kärsimystä ja surua. Yhdysvallat on ollut suomalaisessa julkisuudessa myös elokuvakulttuurin puolella. Kotimaan johtokunta ei löytänyt muuta mahdollisuutta kuin toistaiseksi keskeyttää Kotimaan julkaiseminen. Trumpin ongelmat vain kasvavat epävaltiomiesmäisen käyttäytymisen ja tempoilevan politiikan myötä. Y hdysvallat on näkynyt uutisissa näinä viikkoina monesta eri syystä. Washingtonilaiseen katedraaliin oli kokoonnuttu saattamaan John McCainia, senaattoria ja republikaanien presidenttiehdokasta, yhtä Yhdysvaltain vaikutusvaltaisinta poliitikkoa. Molemmat painottivat sitä, että Yhdysvallat on menettänyt poliitikon, joka toteutti Amerikan syvimpiä arvoja korostamalla jokaisen ihmisen tasa-arvoisuutta. Tämä pätee muuallakin maailmassa. Bush puhuivat tilaisuudessa. Kansakunnan suuruus mitataan sen arvoissa KOTIMAA | 6.9.2018 3. Elokuvan kritiikki kohdistui myös Donald Trumpin lausuntoihin. Johtokunta tulee kuitenkin tekemään kaikkensa, jotta lehti pääsisi niin pian kuin mahdollista jälleen ilmestymään. Jukka Leppilampi laulaa syksyn nyansseista: ”Ehkä luonto on viisas sittenkin, saa ja antaa, eikä kerää…” Silti mikään ei täällä häviä, vaan muuttaa vain muotoaan. Hälytyskellojen pitää aina soida, kun poliitikko nostaa jonkin ihmisryhmän tai kansallisuuden muita paremmaksi. Lehden teksti on ollut niin epäselvää, että kiusaantuneet lukijat ovat terveisillään kääntyneet toimituksen puoleen pyytäen parannusta. ”Mitä tämä on?” kyselivät autiomaassa nälkäiset valitun kansan vaeltajat, kun aamukasteen mentyä maan pinnalla jäljellä oli ”hienoa ja rapeaa, ohutta kuin kuura” (2. ?. Pian aurinko nousevalta radaltaan sulattaa ja haihduttaa tuon aikaan ja paikkaan sidotun installaation pois. Äskettäin levitykseen tullut Spike Leen ohjaama elokuva BlacKkKlansman kuvaa Ku Klux Klan -järjestön toimintaa ja vaikutusta afroamerikkalaisten kohteluun tämän päivän Yhdysvalloissa. Kaikki suuret amerikkalaiset ja Amerikkaa suureksi tehneet ovat olleet niitä johtajia, jotka ovat edistäneet ihmisoikeuksien toteutumista sekä kaikkien kansalaisten tasavertaisia mahdollisuuksia. Niiden myötä selviää, saavatko demokraatit enemmistön kongressissa. Tällä hän osoitti kritiikkiä presidentti Donald Trumpia kohtaan. Syysaamujen ilo on kuurainen nurmikko tai niitty auringon nousun aikaan. 1918 ???????. Sitä kukin sai kerättyä juuri oikean määrän, eikä mitään saanut jättää huomiseksi. Mutta kun kirjapainolta on puuttunut tarvittavia painatusaineita, on tässä oltu ylivoimaisten vaikeuksien edessä. Uskaliasta – ja samalla ainut mahdollisuus. Moos. Lauantaina oli mahdollisuus seurata Yle Areenasta suoraa lähetystä muistotilaisuudesta. Ja kun menee lähelle, näkee paljon. Tuo tuntematon ihme, Mooseksen sanoin leipä, sai nimekseen manna. Manna on yhtä aikaa herkkä ja vahva kuva Jumalan huolenpidosta. Miehestä, jolla oli unelma tasa-arvoisemmasta ja sitä kautta suuremmasta Amerikasta. 16). Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikko: Gun Damén Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT Kotimaan työ on saanut taistella mitä suurimpien kirjapaino-olojen vaikeuksien kanssa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 6.9. Yhdysvaltain kestouutinen onkin presidentti Donald Trump, joka näyttäytyy täysin toisenlaisena johtajana kuin McCain
Valkeakosken kirkon kohtaloa on pohdittu seurakunnassa pitkään. Lisäksi keskustan hautausmaalla on Kappelikirkko. Nykyisin omaa uskoa ei ole yhtä helppoa tuoda esille esimerkiksi työelämässä. Oikea termi on kriisinhallintajoukko. Piispa Laajasalo valitsee Vuoden kristillisen kirjan Vuoden kristillisen kirjan valitsee piispa Teemu Laajasalo. Se on pohtinut erilaisia vaihtoehtoja, kuten kirkon myymistä, yhteiskäyttöä muiden toimijoiden kanssa sekä erilaisia korjausvaihtoehtoja. Loppukilpailukirjat julkistetaan lokakuun alussa Turun kirjamessuilla. Karppila esitti asian jättämistä pöydälle, mutta esitystä ei kannatettu. Seurakunnan mukaan kirkon korjaaminen vaatisi mittavaa peruskorjausta, joka maksaisi 4,9 miljoonaa euroa. –. Virallisesti kirkko suhtautuu kielteisesti samaa sukupuolta olevien parien kirkolliseen vihkimiseen tai heidän avioliittonsa siunaamiseen. uutiset | lyhyesti | | Valkeakosken kirkko | V alkeakoskella vastustetaan kirkon purkamista. Sääksmäen kirkkoon mahtuu noin 500, Metsäkansan kirkkoon 200 ja Kappelikirkkoon 230 henkeä. – Kävimme asioita läpi pikku hiljaa ja teimme uusia selvityksiä. Ongelmiin puututtiin: kellaria remontoitiin, kirkon salaojitus uusittiin ja sisätiloja otsonoitiin. Papit vihkineet tai siunanneet sata sateenkaariparia Espoolaisen papin Aija Pöyrin pitämän anonyymin tilaston mukaan luterilaisen kirkon papit ovat vihkineet 64 ja siunanneet 32 sateenkaariparia maaliskuusta 2017 lähtien. Vuonna 2013 kirkossa todettiin kosteusvahinkoja ja kellarikerroksesta löydettiin selvää sienikasvustoa. Kun faktat olivat edessä, päätös oli tehtävä, sanoo kiinteistötyöryhmän puheenjohtaja Marja Heikkinen. Vuodesta 2011 lähtien kirkko on ollut vuoden kylmimpään aikaan suljettuna, sillä se ei pysy lämpimänä. Seurakunnalle jäisi kolme kirkkoa. Työryhmään kuuluvat Ulla Karppila ja Arto Saarinen ovat lisäksi valittaneet päätöksestä kirkkohallitukselle. Puhemies Risikko on huolissaan uskonnonvapaudesta Eduskunnan puhemies Paula Risikko (kok.) on huolissaan kristittyjen asemasta, kertoo sanomalehti Ilkka. Nyt kirkon pääsisäänkäynti on suljettu työmaa-aidalla. Heikkisen mukaan kirkko on niin huonossa kunnossa, ettei sen korjaaminen olisi järkevää. Remonttien jälkeen kirkon sisäilma todettiin puhtaaksi, mutta osassa kellarikerrosta haisee edelleen selvästi home. Esiraati valitsee kilpailuun lähetettyjen teosten joukosta kuusi kirjaa loppukilpailuun. Viisi pappia on saanut teosta tuomikapituliltaan rangaistuksen. Pöyri painottaa, että kaikki toimitukset eivät tule hänen tietoonsa ja että yhteensä toimituksia on varmasti yli sata. Kolme viikkoa myöhemmin kirkkovaltuuston kokouksessa hän esitti, ettei kirkkoa pureta eikä tonttia myydä. KOTIMAA | 6.9.2018 4. Vuonna 1969 valmistunut Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko olisi mittavien korjausten tarpeessa, ja sen käyttökustannukset ovat vuosittain noin 100 000 euroa. Viime keväänä seurakunnan yt-toimikunta asetti kirkon käyttökieltoon työturvallisuuteen vedoten. Kirkon purkaminen voitti äänestyksen kuitenkin selvin luvuin: purkamisen puolesta äänesti 22 valtuutettua ja Karppilan vastaehdotuksen puolesta kolme. Metsäkansan kyläkirkko ja Sääksmäen keskiaikainen kivikirkko sijaitsevat kumpikin noin 10 kilometrin päässä Valkeakosken keskustasta. Kilpailun voittaja ja yleisöäänestyksen voittaja julkistetaan Helsingin kirjamessuilla 28.10. Seurakunnan kiinteistötyöryhmä on selvittänyt kirkon tulevaisuutta vuodesta 2013 lähtien. Samaa mieltä on kirkkoherra Markku Antola. Seurakunnan tehtävä ei ole säilöä rakennuksia, ellei niitä tarvita, Antola sanoo. – Asia oli tullut aiemmin esiin joissain käänteissä, mutta en pitänyt mahdollisena, että meillä päätettäisiin purkaa kirkko. Karppila kuuli purkuesityksestä pari päivää ennen viime helmikuussa pidettyä kirkkoneuvoston kokousta, johon hän joutui yllättäen varajäsenenä. Oikaisu Kotimassa (30.8.) kerrottiin poliisipappi Jaani Vilkkilän työskennelleen aiemmin rauhanhallintajoukoissa. Kaksi äänesti tyhjää. Sääksmäen kirkkovaltuusto päätti Valkeakosken kirkon purkamisesta kirkkoneuvoston esityksen mukaisesti viime maaliskuussa. Purkusuunnitelman vastustajat ovat valittaneet päätöksestä Kirkkohallitukseen. Päätöksen mukaan tuhatpaikkaisen kirkon tilalle ei rakenneta uutta kirkkoa ja tontti myydään. – Kirkko on äärimmäisen kallis korjata ja ylläpitää, eikä se ole välttämätön seurakunnan toiminnan kannalta. Seurakunnalla ja kirkon purkamista vastustavalla työryhmällä on keskenään erilainen käsitys kirkon kunnosta. Purkamista vastustavan ryhmän mukaan noin kahden kolmen miljoonan euron remontti riittäisi. Kesällä 2017 seurakunta teetti kirkosta kuntokartoituksen, ja tämän vuoden alussa kiinteistötyöryhmä esitti kirkkoneuvostolle kirkon purkamista. Aitaan kiinnitetyssä lapussa varoitetaan, että klinkkerilaatoilla verhoillusta päätykolmiosta tai kellotapulista saattaa irrota osia. Kirkkovaltuutetulle Ulla Karppilalle ehdotus kirkon purkamisesta oli järkytys. Irtoamisvaarassa olevien laattojen lisäksi kirkon sisäilma arveluttaa. Seurakunnan tiedottajan Marjaana Pason muKirkon purku synnytti kiivaan vastarinnan talous | Sääksmäen seurakunta haluaa purkaa remontin tarpeessa olevan Valkeakosken kirkon. Joukko paikkakuntalaisia on koonnut yhdeksänjäsenisen työryhmän, joka luovutti maanantaina kirkkohallitukselle vetoomuksen ja adressin kirkon puolesta. Kristittyjä ollaan työntämässä kaappiin samalla, kun kaikki muut ovat tulossa kaapista ulos, Risikko sanoi lehden mukaan sunnuntaina puheessaan Seinäjoen Vapaaseurakunnassa
Jos esimerkiksi katon eristys jätetään tekemättä, ei rakennusta kuitenkaan voisi käyttää talviaikaan. Immosen mukaan ne tosin pienenisivät merkittävästi, jos kirkon lämmityksessä siirryttäisiin maalämpöön. kaan osa työntekijöistä saa kirkon sisäilmasta oireita. Hän muistuttaa, että korjattaisiin rakennus miten vain, suuret käyttökustannukset jäävät. Kirkkoherra Markku Antolan mukaan pelkkien PTS-ehdotuksessa kuvattujen remonttien tekeminen ei olisi seurakunnan näkökulmasta tarkoituksenmukaista. Antolan mukaan maalämmön järjestäminen suureen kiinteistöön ei ole mahdollista. Immosen mielestä suunnitelmassa on mukana tarpeettomia kuluja, kuten kirkon kuparikaton ja päätykolmioiden uusiminen. Kirkosta toissa kesänä tilattu kuntokartoitus sisälsi PTS-ehdotuksen seuraavalle kymmenelle vuodelle. Kari Immosen mielestä PTS-ehdotuksessa listatut korjaukset sekä maalämpöön siirtyminen riittäisivät. Korjauskustannusten lisäksi erimielisyyttä on siitä, olisiko Sääksmäen seurakunnalla halutessaan varaa korjata kirkko. – Siinä on käyty läpi sellaiset asiat, jotka on pakko tehdä, jotta rakennusta voidaan käyttää. Kirkon purkamisen vastustajat pitävät kirkon ympäröimistä työmaa-aidalla liioitteluna, jonka tarkoituksena on viestiä, että kirkko on jo menetetty. – Kunnossapito ja peruskorjaus ovat kaksi eri asiaa. Kirkkovaltuutetuille kirkon korjaamisesta ja käytöstä syntyviä kustannuksia Kirkon korjaaminen ei ole järkevää, sanoo kirkkoherra Markku Antola. | Kuvat: Jukka Granström » KOTIMAA | 6.9.2018 5. Siinä esitetty arvio korjauskustannuksista oli noin 2,1 miljoonaa euroa. Kirkkovaltuuston päätöksessä ei kerrota lainkaan, mikä olisi vaihtoehtoinen tapa edetä, vaan tuodaan esiin vain mammuttimainen peruskorjaussuunnitelma, Immonen sanoo. Valkeakosken kirkko otettiin pois käytöstä viime keväänä. Kari Immonen, Riikka-Leena Eerola-Nieminen ja Ulla Karppila vetoavat kirkon puolesta. Peruskorjaustarvetta kirkossa ei ole. Pääsisäänkäynti on suljettu työmaa-aidalla. Yksi kirkon purkamista vastustavista paikkakuntalaisista on kuntotutkimuksiin perehtynyt diplomi-insinööri Kari Immonen. Hänen mielestään kirkkovaltuutettuja on johdettu harhaan, kun heille esitettiin kirkon purkamisen vaihtoehtona 4,9 miljoonan euron arvoinen hankesuunnitelma kirkon korjaamiseksi
Seurakunnan taloutta on 2000-luvulla rasittanut yhteisöverotuoton pieneneminen ja seurakunnan laskeva jäsenmäärä. – Jos seurakunta ei arvosta kirkkoja, niin en välttämättä sellaiseen seurakuntaan halua kuulua. Antolan arvion mukaan jumalanpalveluksiin osallistuu pyhästä riippuen 30–200 seurakuntalaista. Eerola-Nieminen ei mielellään kutsuisi keskustaan jäävää Kappelikirkkoa kirkoksi, vaikka se virallisesti sellainen onkin. Hänen mukaansa sitä on totuttu pitämään siunauskappelina. Viime marraskuussa seurakunta otti käyttöön strategian Tienviitat 2022, jossa todetaan, että ”ihmiset ovat seiniä tärkeämpiä”. Helsingissä on noin 643 000 asukasta ja kirkossa tilaa 1300:lle. – On strategiamme mukaista, että toimimme vuokratiloissa, Antola sanoo. Tuija PyhäranTa Veikko Larkaksen suunnittelemassa kirkossa on istumapaikkoja tuhannelle ja komeat urut. Hän huomauttaa, ettei Valkeakoskella ole kirkon lisäksi enää jäljellä kuin muutama arvokas julkinen rakennus. Kirkon rakennusvaiheessa Karppila asui työmaan lähistöllä ja seurasi ikkunasta kirkon rakentamista. – Kyllä kirkossa olisi kävijöitä, jos siellä järjestettäisiin tapahtumia kuten konsertteja, työryhmään kuuluva Riikka-Leena Eerola-Nieminen sanoo. Valkeakoskella on noin 21 000 asukasta, joista noin 15 500 kuuluu kirkkoon. Olennainen kysymys on, tarvitseeko Sääksmäen seurakunta komeaa kirkkoa keskusta-alueella. Purkamisen vastustajat huomauttavat, että seurakunnalla on käytettävänään 3,7 miljoonaa euroa sijoitusvarallisuutta. havainnollistettiin kertomalla, että ne voitaisiin kattaa lakkauttamalla 11 virkaa tai tointa tai koko päiväja iltapäiväkerhotoiminta. Hän kehuu kirkon 39-äänikertaisia urkuja huippulaadukkaiksi. Tällä vuosikymmenellä suurta kirkkoa on tarvittu Antolan mukaan vain pari kertaa: Arja Korisevan ja Vesa-Matti Loirin konsertteihin. Hän esittelee Valkeakosken kirkon kävijätilastoja vuodesta 2012 lähtien eli ajalta, jolloin kirkko on ollut talvikauden suljettuna. Kari Immosen mielestä Valkeakosken kirkon tapaus on tärkeä periaatteellisesti. Niistä koituneita tappioita on tasapainotettu myymällä kiinteistöjä, lakkauttamalla virkoja ja nostamalla veroprosenttia 1,65:een. Tuona aikana vuosittaisten kävijöiden määrä on vaihdellut 1300:sta 6400:aan. Ulla Karppila huomauttaa, että hieman Valkeakoskea suuremmassa 25 000 asukkaan Sastamalassa on 11 kirkkoa ja kaksi kappelia. Markku Antolan mukaan kustannuksia pienentää se, että purkutyön suorittava yritys saa viedä katon kuparit mukanaan. Hänen mukaansa adressiin on kirjoittanut nimensä myös moni rippikouluikäinen. Seuraavaksi purkupäätös ja siitä tehty valitus tulevat kirkkohallituksen täysistunnon käsiteltäviksi. Kadun toisella puolella on kaksi hoivakotia. En olisi myöskään taannoin äänestänyt seurakuntavaaleissa ehdokastani, jos olisin arvannut hänen kannattavan kotikirkkoni tuhoamista. Kirkkovaltuuston mielestä ei tarvitse. Työryhmän mukaan allekirjoituksia kirkon purkamista vastustavaan adressiin on kertynyt jo yli tuhat. Ulla Karppilalle kirkko on rakas. Hän painottaa, ettei kirkkoa pureta siksi, ettei sitä voisi korjata. Kirkon purkamisen seurakunta on arvioinut maksavan 450 000 euroa. Ja vaikka kirkkoväki mahtuu sinne tavallisena pyhänä vaivatta, ei se tai muutkaan Sääksmäen seurakunnan kirkot ole yhtä tilavia kuin Valkeakosken kirkko. Kappelikirkko on niin kaukana, ettei sinne ketään pyörätuolilla viedä, Ulla Karppila sanoo. Purkuhankkeen vastustajien mielestä neljä kirkkoa ei ole suuri määrä Valkeakosken kokoiselle paikkakunnalle. Useimpina pyhinä he siis mahtuvat 230-paikkaiseen Kappelikirkkoon. Kirkon purkamista vastustava työryhmä on kirkon tarpeellisuudesta toista mieltä. Tämä linjaa myös tulevaisuutta. – Kun Tyrvään kirkko paloi, ei ne sitä olisi tarvinneet, mutta heti pantiin talkoot ja seurakunnan rahojakin meni aika paljon. He perustelevat näkemystään sillä, että rakennus on suuri ja sen rakenteista löydettiin kuntokartoituksessa asbestia. Kirkon purkamisen vastustajat pitävät vertausta asiattomana. Seurakunnan mukaan käytettävissä oleva sijoitusvarallisuus tarvitaan muiden kiinteistöjen hoitamiseen. Ryhmän mielestä kirkko olisi tarpeellinen esimerkiksi alueen vanhuksille. Tiedottaja Marjaana Paso vertaa puolestaan Valkeakosken kirkon istumapaikkoja Helsingin tuomiokirkkoon. – Se on täysin mahdollista. Tampereen tuomiokapituli asettui lausunnossaan puoltamaan kirkkovaltuuston päätöstä. Kirkkohallituksen jälkeen purkulupaa täytyy hakea vielä Valkeakosken kaupungilta. Kirkko on rakas myös Riikka-Leena Eerola-Niemiselle, joka on muun muassa päässyt kirkossa ripille. – Niistä on pyörätuolillakin vaivaton hoitohenkilökunnan, omaisten tai vapaaehtoisten tuoda kirkkoon. – Veroprosentilla toimiminen on tiensä päässä. Toinen asia on, onko se järkevää. Seurakunnan talouspäällikkö Eija Tuomioja kertoo laskeneensa, että tuleviin remontteihin tarvitaan seuraavien 20 vuoden aikana 4,2 miljoonaa euroa. – Mutta ei tämä ole vain vanhusväestön surunaihe, Riikka-Leena Eerola-Nieminen lisää. – Kysymys kuuluu, millä perusteella päätös käyttökelpoisen kirkkorakennuksen purkamisesta voidaan tehdä. uutiset KOTIMAA | 6.9.2018 6. Hänen mielestään kirkollisvero velvoittaa seurakuntaa varjelemaan kulttuuriperintöä ja pitämään huolta arvokkaasta omaisuudestaan. Sitä ei voi enää nostaa, Tuomioja sanoo. Tämä on arvovalinta. Suuria yleisötapahtumia varten seurakunnan käytettävissä on kuitenkin kaupungin muita tiloja. Purkamisen vastustajien mielestä kustannukset on arvioitu alakanttiin. Hän tuli Valkeakoskelle diakonissaksi 1967 ja työskenteli siellä aina eläkkeelle jäämiseensä 2000-luvun taitteessa. Urakkaa ei ole kuitenkaan vielä kilpailutettu
Lisäkierroksia syytökset saavat siitä, että paavi Franciscus on tunnetusti liberaali ja arkkipiispa Viganò konservatiivi. Viganòn asenteellisuudesta kielii myös se, että hän painottaa homoseksuaalisuuden vaikutusta hyväksikäyttötapauksissa, Ketola kertoo. Ketolan mukaan erimielisyydet johtavat 1960-luvulle Vatikaanin toiseen kirkolliskokoukseen. Paavin eroamiselle on hänen mukaansa toistaiseksi heikot perusteet. Kuva on viime viikon keskiviikolta. Keskeisimpiä aiheita Viganòn tekstissä oli entisen Washingtonin arkkipiispan, kardinaali Theodore E. Hän ei siis myöntänyt tai kieltänyt syytösten paikkansapitävyyttä. Paavi Franciscus pitää viikoittain audienssin Pietarinaukiolla. Ketola pitää syytöksiä epäselvinä, sillä Viganò ei ole vielä esittänyt konkreettisia dokumentaarisia todisteita. Tähän mennessä paavi Franciscus on kuitenkin vastannut niihin kehottamalla niukkasanaisesti lukemaan tarkkaan, mitä Viganò todella kirjoitti. Yhdysvaltalaiset hiippakunnat ovat maksaneet monissa tapauksissa korvauksia hyväksikäytöstä syyttäneille. Antti Berg ” Viganò identifioituu Franciscuksen kriitikkoihin ja liikkuu heidän seurassaan. Kardinaali McCarrick on syytetty pappisseminaareihin osallistuneiden aikuisten miesten seksuaalisesta Kovia syytöksiä paavi Franciscusta vastaan hyväksikäyttö | Katolinen arkkipiispa Carlo Viganòn 11-sivuisen kirjelmän mukaan paavin johdolla on suojeltu katolisessa kirkossa seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneitä pappeja. Arkkipiispa Carlo Maria Viganò, entinen Vatikaanin Yhdysvaltain-nuntius, on kirjoittanut 11-sivuisen kirjelmän siitä, kuinka katolisessa kirkossa on suojeltu paavi Franciscuksen johdolla seksuaaliseen hyväksikäyttöön syyllistyneitä pappeja. Nuntiukset ovat Vatikaanin lähetystöjä vastaavissa virastoissa apostolisissa nuntiatuureissa työskenteleviä korkea-arvoisimpia diplomaatteja. – Viganò identifioituu Franciscuksen kriitikkoihin ja liikkuu heidän seurassaan. Myös Viganòn kirjeen julkaisi ensiksi kaksi konservatiivista verkkosivustoa. – Ne ovat tietynlaisia tabuja katolisessa kirkossa. McCarrickin suojelu. Syytökset ovat vakavia, etenkin kun ne tulevat katolisen kirkon huipulta. | katolinen kirkko | K atolisessa kirkossa kuohuu, kun paavi Franciscus on kohdannut suurimman kriisinsä. Viganò vaatii paavia eroamaan. | Kuva: Alberto Pizzoli / AFP / Lehtikuva ahdistelusta. – Mikko Ketola KOTIMAA | 6.9.2018 7. Monet kirkolliset ja maalliset mediat ovat tarkasti seuranneet sitä, millaisen reaktion Viganòn syytökset saavat aikaan Vatikaanissa. Samaan aikaan he vaativat puhdistamaan kirkkoa homoseksuaalisesta uhasta. Kiistaa on käyty median välityksellä. Monet ovatkin nähneet Franciscukseen kohdistuneissa väitteissä konservatiivien hyökkäyksen, jolla pyritään saamaan epämiellyttävä paavi eroamaan. Osa katolilaisista piti kokouksen päätöksiä väärinä ja pois pelastuksesta vievinä. – Nämä Viganòn edustamat tahot kaatavat helposti hyväksikäyttötapaukset yksinomaan homoseksuaalien niskaan. Keskustelussa näkyy selvästi jakolinja konservatiiveihin ja liberaaleihin, vahvistaa kirkkohistorian yliopistonlehtori Mikko Ketola Helsingin yliopistosta. Tämä kriittisten ryhmä on ollut alusta lähtien Franciscuksen oppositiona. Käytännössä konservatiiveja ärsyttää Franciscuksen salliva asennoituminen puheissaan eronneista ja uudelleen vihittyjen mahdollisuudesta päästä ehtoolliselle. Sitten on myös näitä varovaisen myönteisiä lausuntoja esimerkiksi homoseksuaaleista ja ei-uskovista. Papiston puhdistamisessa homoseksuaaleista olisi kova urakka, sillä eri asiantuntijoiden mukaan 25–45 prosenttia katolisista papeista on homoseksuaaleja. Tuolloin paavi Johannes XXIII:n aloittama ja Paavali VI:n sulkema kokous muutti katolista kirkkoa avoimemmaksi. Tämä kriittisten ryhmä on ollut alusta lähtien Franciscuksen oppositiona
Åkesson väittää, että kirkkoa hallitsevat ihmiset, jotka eivät itse usko kirkon sanomaan. Mikään puolue ei enää profiloidu kristilliseksi, vaikka kd:n nimessä kristillisyys mainitaan ja puolueessa puhutaan kristillisestä arvopohjasta. Tässä suhteessa ajat ovat muuttuneet. Suhtautuminen islamiin ja tunnustuksellisiin kouluihin jakaa mielipiteet jyrkästi. Puolue ehdottaa määrärahojen tuplaamista historiallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpitoon, kun taas toiset puolueet pitävät nykytasoa hyvänä. Kuitenkin puolueen kotisivuilla heti seuraavassa kohdassa sosiaalidemokraatit vastustavat uskonnollisia kouluja. En usko, että vaalitulos kovin paljon poikkeaa ennusteista, professori Magnus Hagevi arvelee. syyskuuta valitsemaan kansanedustajat valtiopäiville ja kuntien päättäjiksi. Monikulttuurisuus ja moniuskontoisuus ovat ruotsidemokraateille kirosanoja. Myös moskeijoiden rukouskutsut ovat aiheuttaneet poliittista vääntöä. Ruotsidemokraatit hämmentää Ruotsin poliittista kenttää kansallismielisillä ja muukalaisvihamielisillä kannanotoillaan. Hän haluaa, että Ruotsin kirkon rahat menevät ”oikeisiin kohteisiin”. Perinteisesti Ruotsia hallinneet vanhat puolueet sosiaalidemokraatit ja kokoomus ovat mielipidemittausten mukaan menettämässä otettaan ja maahanmuuttovastainen populistipuolue ruotsidemokraatit on noussut toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Uskonto näkyy Ruotsin vaaleissa aiempaa enemmän Toivoa tulevaisuuteen julistaa teksti Equmeniakirkon tapahtumassa, jossa puoluejohtajia tentataan näiden arvoista ja suhteesta kirkkokansaa lähellä oleviin asioihin. Jopa 20 prosentin kannatuslukuja mittaava puolue rajoittaisi maahanmuuttoa ja vaatii tiukkaan sävyyn maahanmuuttajien sopeuttamista ruotsalaisiin arvoihin ja perehtymistä ruotsin kieleen. Toisaalta uskonnonvapauden nimissä ne olisi sallittava, mutta ruotsalaiseen yhteiskuntaan niiden ei katsota kuuluvan. Vahvassa nousussa oleva ruotsidemokraatit antaisi enemmän rahaa Ruotsin kirkolle. | Kuva: Kaj Aalto KOTIMAA | 6.9.2018 8. Kun Runar Sögaard kysyi Åkessonilta (puoluejohtaja) uskooko tämä Jumalaan, tämä vastasi: ’Kyllä, jos Jumala tarkoittaa normeja ja arvoja’.” Ruotsidemokraatit ovat vaikuttaneet jo pitkään Ruotsin luterilaisen kirkon sisällä. Ruotsissa on myös 11 islamilaista vapaakoulua, jotka sosiaalidemokraatit ja muutamat muut haluaisivat kieltää. Niihin suhtaudutaan ristiriitaisesti. Pääsin kysymään kasvotusten puoluejohtaja Jimmie Åkessonilta, miksi puolue haluaa vaikuttaa Ruotsin kirkossa. Periaatteessa ruotsidemokraatit haluavat pitää uskonnon ja politiikan erillään, mutta käytännössä kirkkoa käytetään hyväksi poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa. Puolueessa ei esimerkiksi pidevaalianalyysi | Maahanmuuttopolitiikka värittää Ruotsin vaalikamppailua. Linné-yliopiston valtio-opin professori Magnus Hagevi on seurannut Ruotsin politiikkaa pitkään. Haluamme haastaa heidät, Jimmie Åkesson sanoo Kotimaalle. uutiset | politiikka | R uotsalaiset käyvät vaaliuurnille 9. – Kysymys on suhtautumisesta islamilaiseen vähemmistöön Ruotsissa. Kristinuskolla pitää Ruotsissa olla erityisasema. – Ruotsin kirkko on mennyt väärään suuntaan. – Uskonto on nyt esillä enemmän kuin vaaleissa yleensä, vaikka se ei tietenkään ole keskeinen aihe, Magnus Hagevi toteaa. – Keskusta ja ruotsidemokraatit ovat vahvassa nousussa, sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettävät kannatustaan. ”Papit ja imaamit eivät saa ohjata ruotsalaista koulua”, he julistivat jo keväällä. Vuorossa ruotsidemokraattien Jimmie Åkesson, jota haastatteli evankelista Britta Hermansson. Niitä ei ainakaan haluta lisää, koska niissä pelätään pesivän opetusta, joka johtaa radikalisoitumiseen. Kyse on yksityisistä vapaakouluista, joihin lukeutuu myös 58 kristillistä koulua ja yksi juutalainen koulu. Toisaalta ruotsidemokraatit puhuvat Ruotsin kristillisestä perinteestä, jota Ruotsin kirkko sen mukaan parhaiten vaalii. Kirjailija ja teologian tohtori Joel Halldorf luonnehtii kolumnissaan Dagen-lehdessä ruotsidemokraattien (Sverigedemokraterna, SD) linjaa: ”SD:lle on tunnusomaista kristillinen identiteetti ilman kristillistä uskoa. Myös tunnustuksellisten vapaakoulujen tulevaisuudesta keskustellaan. Hän on tutkinut erityisesti seurakunta-aktiivien vaalikäyttäytymistä. Se on osa sosiaalidemokraattista valtarakennetta. Sitä puolue tietysti kannattaa. Puoluesihteeri Richard Jomshof ihailee Jeesusta (ja inhoaa Muhammedia), mutta ei usko hänen sanomaansa. Kun vapaakirkollinen väki 1960-luvulla äänesti pääasiassa kansanpuoluetta (nykyinen liberaalit) ja 2000-luvulla 70 prosenttia heistä kannatti kristillisdemokraatteja, vuonna 2018 hajonta on suuri. Hagevi mainitsee sosiaalidemokraattisen puolueen vaalivideon, jossa puhutaan uskonnonvapaudesta
Luterilaisissa kirkoissa sen enempää kuin vapaissa suunnissakaan ei enää ohjata äänestämään tiettyä puoluetta. Kesäkuussa Ruotsin kirkon lehti kyseli papeilta ja diakoneilta, miten he äänestäisivät. – Emme halua, että kirkko tukee terroristeja. Ruotsin kirkkohan tukee palestiinalaisia, jotka taistelevat Israelia vastaan, Jimmie Åkesson sanoo. Keskustapuolue nousi yllättäen suosituimmaksi puolueeksi ja ohitti viime vaaleissa suosituimman ympäristöpuolueen. Kaj aalto ” Keskusta ja ruotsidemokraatit ovat vahvassa nousussa, sosiaalidemokraatit ja kokoomus menettävät kannatustaan. Niinpä Jehovan todistajien valtionapuhakemukset uskonnollisille yhdyskunnille on evätty. Mielipidemittaukset osoittavat lukuja, jotka eivät muistuta mitään aiempaa”, kirjoittaa toimittaja Kristoffer Morén Kyrkans Tidningissä. Livets Ordin johtaja varoitti äskettäin äänestämästä ruotsidemokraatteja, Magnus Hagevi kertoo. Ruotsin kirkko on profiloitunut ympäristökysymyksissä ja vaatii inhimillistä pakolaispolitiikkaa. Eräs muslimiryhmä on kieltänyt kannattajiaan äänestämästä Ruotsin vaaleissa. ”Tämän vuoden vaalit ovat erilaiset, ja keskiöön nousevat toisenlaiset kysymykset. Keskustan kannatus elokuussa ilmestyneen DN/Ipsos kyselyn mukaan on 10,1 %. –Magnus Hagevi KOTIMAA | 6.9.2018 9. Suosituin puoluejohtaja oli keskustan Annie Lööf, johon luotti 28 prosenttia Ruotsin kirkon työntekijöistä. Hän vastaili toimittajien kysymyksiin ennen vapaakirkollisen Equmeniakirkon vaalitapahtumaa, jossa hän oli tentattavana muiden kahdeksan puoluejohtajan tapaan. Sen sijaan varoituksen sanoja kuullaan monen papin suusta. Elokuussa pidettävät puoluejohtajien kyselytunnit on jo 50 vuotta vanha perinne, joka vetää tuhatpäisen yleisön Göteborgista noin 60 kilometriä koilliseen sijaitsevaan pieneen Vårgårdaan. Seuraavina olivat vasemmiston Jonas Sjöstedt, (18 prosenttia) ja sosiaalidemokraattien Stefan Löfven (15 prosenttia). – Yksittäiset papit ja saarnaajat saattavat kehottaa äänestämään tiettyä puoluetta, mutta useammin varoitetaan jostain politiikasta. Puoluepolitiikka vaikuttaa kirkon ja seurakuntalaisten elämään. tä samaa sukupuolta olevien parien vihkimisestä kirkossa, mikä hyväksyttiin kirkolliskokouksessa vuonna 2009. Ruotsidemokraatit julistautuu arvokonservatiiviseksi puolueeksi. Kaksi viikkoa ennen vaalipäivää Kyrkans Tidningissä komeilee kokosivun mainos, jossa komeilee Annie Lööf ja teksti: ”FRAMÅT! (Eteenpäin!) Inhimillisyyden puolesta.” Muiden puolueiden mainoksia ei samassa lehdessä ole. Kristilliset lehdet kuten Kyrkans Tidning, Dagen ja Sändaren ovatkin kyselleet puolueiden kantoja uskonnon asemaan kouluissa, ympäristökysymyksiin, kirkkorakennusten säilyttämiseen, kirkollisiin instituutioihin kuten hoitokoteihin, uskonnonvapauteen ja kehitysyhteistyöhön. Suurin puolue on sosiaalidemokraatit 24,9 %, toisena ruotsidemokraatit 19,0 %, kolmantena moderaatit 17,7 %, viidentenä vasemmistopuolue 9,5 %, kuudentena ympäristöpuolue 6,1 %, seitsemäntenä liberaalit 5,9 % ja kahdeksantena valtiopäiväpuolueista kd 4,0 %. Jehovantodistajat, joita Ruotsissa on noin 20 000, suhtautuvat kielteisesti vaaleihin osallistumiseen
Ruokailuvälineet ovat silloin jo tyhjät! Loppujen lopuksi. On jouduttu omituiseen seremoniaan ehtoollisen vieton loppuosassa: tullaan ja mennään vuorotellen alttarikaiteen luokse ja vaihdellaan tehtäviä. Opitaan toinen toisiltaan ja lisätään, mikä tuntuu hyvältä. Ehtoollisleipienkin olisi kernaasti oltava pelkkää leipää ilman kuvia. Kirkon menetettyä paljon asemastaan nainen kelpaa helpommin jo vähän vaativampiinkin tehtäviin. KOTIMAA | 6.9.2018 10. mielipiteet Mitä on kirkon naisistuminen. Tämä on nykyään yleisesti ymmärretty. Onneksi ei enää ole muodissa pappien nyökkäily ja hymyily, kun ihmiset nousevat ehtoollispöydästä. Tieteellisesti professori Helge Nyman kuitenkin selvitti, että moinen kiistely on tietämättömyyttä ja lähes naurunalaista. Tätä haluaisin lähestyä toiselta suunnalta. Yli käyttäytymistapojenkin nousee pyhä asenne. Vanha piintyneisyys seuraa yhä. Ja ollaan nöyriä eikä rohjeta polvistua alttarikaiteen sisäpuolelle. Avustajat polvistuvat vierekkäin lattialla tai alttarikaiteen polvistumistyynyllä. Hyvä niin! Alttarin edessä tehtävää liturgista palvelua vain hipaistiin. Kaikki ymmärtävät, että tässä kumarretaan Kristukselle eikä suinkaan papeille. Ainoa seikka, mikä on jäänyt mieleeni, oli viisaus: Ei pidä laskea kyynärpäitään alttarin päälle, se olisi sivistymätöntä. On hyvä, että esitetään erilaisia mielipiteitä naisten määrän lisääntymisestä johtotehtävissä. Vuosia sitten oli kiivas kiista siitä, saako messua toimittava pappi (selebrantti) nauttia sakramentin ilman, että joku toinen antaisi sitä hänen suuhunsa. Pyhän ehtoollisen viettämisestä tuleville pastoreille ei puhuttu mitään, oppikoot sitten seurakunnissa. Se ei tuntunut huolettavan moniakaan kristittyjä. TUloSSa! 27.9. Muutos johtunee siitä, että nykyään noustaan yksitellen eikä enää ”pöydittäin”. Jos kerran on huoli, on se ilmaistava. Mutta naiseuden hyväksyminen tasavertaiseksi toisen sukupuolen kanssa etenee hyvin hitaasti sekä kirkossa että yhteiskunnassa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. On tosiasia, että messun toimittaminen on tänäänkin varsin kirjavaa. Kenties joku hurskas seurakuntalainen tai diakonissa voisi astua esiin, milloin kirkkoherra tuntee tarvetta saada ehtoollislahjat. Naiset pääsevät nyt tiettyihin heille uusiin tehtäviin. Seija Molina, TT, VTM Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Tämä on rauhallinen ja vaikuttava sakramentin jaon loppu. Siunattakoon toisissa yhteyksissä, tässä on kyse enemmästä. Nyt ollaan Suurimman Kuninkaan asialla. Messu on itse asiassa rukouskokous. Kysymys on siitä, miten ymmärretään Jumalan luominen ja miten vastataan tämän päivän ihmisten tarpeisiin, olipa välineenä mies tai nainen. Tietenkin pappisvirassa oli toisin. Vielä nytkin on jossakin määrin käytössä tapa, että antaessaan ehtoollisen seurakuntalaiselle pappi vahvistaa sen tehoa panemalla kätensä polvistuneen päälle. Kysymys ei ole vain yksittäisestä virasta tai asemasta kirkossa. Miehiin kirkon työ ei enää vetoa. Viime aikoina on tullut esille huoli kirkon naisistumisesta, jonka myötä kirkon arvostus heikkenee. Leipää ei millään muotoa tee Herramme ruumiiksi leipomossa prässätty Ristiinnaulitun kuva. Kuviteltiin tässä vaikeassa tilanteessa eri mahdollisuuksiakin. Se on huono tapa. Ehtoollisen toimittaja antaa sakramentin kullekin ehtoollisavustajalle ja sitten itselleen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Naispappeuskeskusteluun kirkko hädin tuskin ehti mukaan joutumatta marginaaliin. Alusta alkaen on ollut selviö, että selebrantti on nauttinut pyhittämänsä ehtoollisen ilman auttavia käsiä. Ilmestyy joka kuukausi Kotimaa-lehden liitteenä! TeeMa: Seurakuntavaalit K un muinoin opiskelin papiksi, puheiden ja saarnojen pitämistä neuvottiin runsaasti. Ehtoollisessa vain leipä ja viini pyhitetään (konsekroidaan). Heiltä odotetaan kiitollisuutta ja ymmärrystä sille, etteivät naisten kyvyt ole ainakaan vielä riittäviä ihan kaikkeen. Ehtoollisen nauttija, joka tajuaa tämän yksinkertaisen asian, on vaivaantunut, jos jakava pappi näyttää pyhitetyssä leivässä olevaa kuvaa katseltavaksi. Suren meidän naisten herkkäuskoisuutta. Kirkko on menettänyt yhteiskunnassa tapahtuneiden nopeiden muutosten tähden arvostustaan huolestuttavan paljon. eino lehTiSaari Rovasti, Huittinen Messussa ollaan Kuninkaan asialla liturgia | Messun toimittaminen on tänäänkin varsin kirjavaa, kirjoittaa rovasti Eino Lehtisaari. Eivätkö naiset ole olleet kautta aikojen enemmistönä kirkon tilaisuuksissa ja toiminnassa. Se väheksyy Kristuksen ruumiin ja veren todellista läsnäoloa pyhitetyissä elementeissä. On vain unohdettu, että se pätee myös silloin, kun ehtoollisavustajia on useita. Sellaisesta muodista on syytä luopua. Emme ole tekemisissä uuden ilmiön kanssa. Kun leipälautanen ja malja ovat nyt loppuneet pyhitetyistä elementeistä ja maljaan jäänytkin on huuhdeltu vedellä, ei pidä enää suorittaa seurakuntalaisille tarkoitettua kohottamista. Olen ymmärtänyt joidenkin pohtivan, miten kirkko menettää arvovaltaansa ja arvostustaan yhteiskunnassa, koska siitä tulee yhä enemmän naisten kirkko. Ei ollut ainuttakaan naista. Messun toimittaja apulaisineen ja koko kirkkokansa kokee ainutlaatuista: Kristus syntyy keskellemme. Kaunis ja teologisesti pätevä loppu ehtoollisenjaossa on, että pääliturgi (siis se, jolla on yllään messukasukka), on alttarin keskikohdalla kuten kuuluukin
Jopa Raamatun lukeminen tabletilta nähtiin kielteisessä valossa. Koin hyvää, turvallista, vahvaa julistusta. Tyttöjen ja poikien, naisten ja miesten vastakkainasetteluun ei ole syytä. Se oli uskoa vahvistavaa, mutta minua häiritsivät muutamat vihjaavat ”osoittelut”. Minun kirkkoni pitäisi olla meidän kirkkomme, koska kirkossa pitää suostua yhteisön osaksi. Tapaa, jolla aurinko siivilöityy ikkunan läpi alttarille, tullaan kuitenkin vuosien jälkeen varmemmin muistelemaan kuin tapaa, jolla pappi saarnasi. He tuovat rakkaan pyhimyksensä alttarille anopinkielen, pyyhkivät pölyä rippituolista, kirjoittavat ahdistuksensa nurkistaan käpristyneeseen rukousvihkoon, jättävät salkun kädestään ja polvistuvat kesken lounastunnin, kiinnityttävät kiitoslaatan sivualttarin seinään ja istuvat pitkät illat matkamuistotiskillä kartuttamassa rapistuneen kirkon remonttirahastoa. Valitettavasti näyttää siltä, että tämä ”profetia” on nyt toteutumassa. Mielestäni evankeliumin edistämisen kannalta kaikenlainen osoittelu on surullista. C anterburyn katedraalin työmaa-aidassa oli kypäräpäinen nainen. Jos kirkko hylkää pojat, eivät he miehiksi kasvettuaan enää tarvitse kirkkoa mihinkään. Vuorollaan ilmo-kirkkoherran ”herätyssaarnat” korostavat evankeliumin ydintä. seppo HäKKinen Kirjoittaja on Mikkelin hiippakunnan piispa. Mieluummin opetellaan tuntematon virsi kuin lauletaan se lapsuudesta tuttu. Opetusneuvos, rovasti Pentti Tapion syntymästä tulee kuluneeksi sata vuotta 8.9. ” Vaalien sloganeista #minun mielipiteeni, #minun sanani, #minun ajatukseni ja #minun arvoni puuttuu tärkein: #minun rakkaani. Vain työntekijä saa avata kaapin oven. Kuitenkin on muistettava, että pojat ja miehet kaipaavat usein toisenlaista seurakuntaelämää kuin tytöt ja naiset. He lakaisevat ja keräilevät piuhoja lattialta iltamessun jälkeen. Naiset suhtautuvat uskontoihin ja uskonnollisuuteen miehiä myönteisemmin. Nyt on poikatyön aika. Naiset osallistuvat seurakuntaelämään miehiä aktiivisemmin. Itseymmärryksensä opettamiseen ihastunut kirkko pihtaa sitä, mitä ihmiset rakastavat. Kristityn miehen malli on kadonnut lähes tyystin poikien maailmasta. Myös eteläisessä Euroopassa näen kirkon rakastajia. Naiset identifioivat itsensä kristityiksi ja luterilaisiksi miehiä useammin. Kirkkoa on vaikea rakastaa myös siksi, että kirkko on kiinni. Näin hyvin on meillä täällä Kiteellä. Miehet sen sijaan lukeutuvat ateisteiksi naisia useammin. Hän kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaikuttajien joukkoon sekä suomalaisen poikatyön suurten persoonien sarjaan. Kun se paloi, sadat ja tuhannet suomalaiset itkivät sitä ja kertoivat, mitä se oli heille merkinnyt. Työmaan työnjohtajan lisäksi pieni koulutyttö, kirkon arkistonhoitaja, katedraalin turistiopas ja Canterburyn arkkipiispa kertoivat, miksi rakastavat kirkkoaan, remontissa ollutta upeaa katedraalia. Kirsi-pappi hyvällä lauluäänellään vei yksin messun läpi persoonaansa siihen ripauttaen. Hänet tunnetaan erityisesti poikien pappina ja poikatyön kehittäjänä. Meillä Suomessa on vaikea rakastaa kirkkoaan. Arkkitehti on määrännyt tarkoin, mitä sen seinällä saa olla. Suntio pitäisi lattian mieluummin itsellään kuin päästäisi sille kuraiset kengät, ja sinitarrasta seinässä on käyty kirkkomme kiivaimpia keskusteluja. Pentti Tapio kiteytti vuonna 1958 julkaistussa kirjassaan Täällä on poika poikatyön ja ylipäänsä kristillisen kasvatuksen perimmäisen tarkoituksen: ”Tässä on seurakunnan poikatyön tehtävä; johtaa pojat Jeesuksen silmien eteen kasvamaan. Nyt on tärkeä ottaa todesta Tytöt ja pojat seurakuntalaisina -kehittämisasiakirjan kysymys: ”Entä jos tarjoamme lapsille rohkeasti tyttökerhoja ja poikakerhoja sukupuolisensitiivisellä otteella?” Eikä vain kerhotoimintaa, vaan kaikkea seurakuntaelämää. ”Milloin työ herkiitte juoksemasta nuihen poikien perästä ja ruppeette oikeeks papiks?” Näin sai nuori pastori Pentti Tapio kuulla savolaismummolta, mutta ei herennyt poikatyöstä. Siinä on myöskin seurakunnan poikatyön onnistumisen salaisuus, että se kokonaisuudessaan suoritetaan Jumalan kasvojen edessä.” Tämä perustava havainto toivottavasti rohkaisee seurakuntien kasvatustyössä. Reissullani toisaalla, isossa kaupungissa, kävin One Way Missionin tilaisuudessa. Tarkkaavaisuuteeni oli syynsä. Poikien Keskuksen pitkäaikaisena toiminnanjohtajana, Joka Poika -lehden päätoimittajana ja Partaharjun leirikylän johtajana Pentti Tapio on vaikuttanut merkittävällä tavalla kristillisen kasvatuksen historiaan. leena-kanttori soitti ja lauloi taitavasti. Ylivieskan kirkko tuskin oli sen tiuhemmassa käytössä kuin muutkaan suomalaiset kirkot. Kirkko ei anna minun rakastaa itseään tavalla, joka minulle sopii. #minunkirkkoni Kaisa Raittila Kirjoittaja on toimittaja ja kirjailija. On poikatyön aika luterilainen messu on turvallinen Viime sunnuntaina osallistuessani messuun olin valveilla, kriittisenäkin. Aidassa luki ”I love my cathedral because…” eli ”Rakastan kirkkoani, koska…”. Poikaja miestyölle on selkeä tarve yhteiskunnan rakenteiden ja kulttuurin muuttuessa. Kaikkein passiivisimpia ovat nuoret miehet. Pentti Tapion ja muiden poikatyön veteraanien työ kaipaa jatkajia. Toivottavasti niin ei käy muiden kirkkojemme kohdalla, jotka omistajiltaan suljettuina käpertyvät kapeuteensa ja menettävät merkityksensä ja joita ymmärretään itkeä vasta sitten, kun niitä ei enää ole. ”Elleivät seurakunnat hoida poikia, niin miehet tulevat ja kaatavat kirkon.” Näin poikatyön veteraani totesi vuosikymmeniä sitten. Helinä RönKKönen KOTIMAA | 6.9.2018 11. Vaalien sloganeista #minun mielipiteeni, #minun sanani, #minun ajatukseni ja #minun arvoni puuttuu tärkein: #minun rakkaani. Seurakuntavaalien hashtagia #minunkirkkoni on moitittu minäkeskeisyydestä. Naiset kuuluvat kirkkoon miehiä enemmän, vastaavasti miehet eroavat kirkosta naisia enemmän. Periluterilaisen messun liturgiaa ja rukouksia arvosteltiin kaavamaisena. Se avataan armollisesti silloin tällöin, kun joku on vahtimassa, miten me kirkon omistajat omaamme pidämme. Museovirasto varjelee sen käyttöä. Siitä tuli hänen elämäntehtävänsä, jota tuhannet pojat ja miehet kiitollisina muistavat
Uudistuksia ja muutoksia vaadittiin laajalla rintamalla. historia Kirkon hullu vuosi 1968 Vuotta 1968 on sanottu hulluksi vuodeksi, koska silloin yhteiskunnallinen kuohunta äityi jopa väkivaltaisuuksiin. KOTIMAA | 6.9.2018 12. TeksTi | olli seppälä – kuvaT ja oTsikoT vuoden 1968 koTimaa-lehdisTä vuoden 1968 tapahtumat ja ajan henki näkyivät myös kotimaan sivuilla kuvissa ja otsikoissa. Kirkon näkökulmasta koko 60-luku oli hullu
Hieman samoilla linjoilla Simojoen kanssa oli piispoista ainoastaan Porvoon hiippakunnan piispa Karl-Erik Forssell. Kolmannelle kaudelle valittu presidentti Urho Kekkonen armahti Salaman 1968. Valtaus oli osa liikehdintää, jossa vaadittiin uudistuksia yliopiston hallintoon. Olkoonkin, että sama kehityskulku jatkui vielä pitkälle 1970-luvulle. Jälkikäteen julkisuudessa on moneen kertaan naureskeltu, että ylioppilaat valtasivat oman talonsa – mitä radikaalia siinä muka on. – Turha Vanhan ylioppilastalon valtaamiselle on naureskella. Televisio yleistyi ja toi Vietnamin sodan ja koko maailman olohuoneisiin. Se merkitsi sotienjälkeisen ajan sisäänpäin kääntymisen ja jähmettyneisyyden loppua sekä Suomessa että läntisessä maailmassa laajemminkin. Palmu muistelee, että teologeista paikalla olivat ainakin Martti Lindqvist, Juhani Iivari, Reijo Käkelä ja Martti Hirvonen. Iskusana kuului: ”yksi mies, yksi ääni”, Heikki Palmu muistaa. Siinä oli kyse talon valtaamisesta Ylioppilaskunnan hallitukselta, joka koettiin taantumuksellisena. Vuonna 1970 enemmistö oli jo kaupunkilaisia. Palmu kokee, että kirkkoon syntyi 1960-luvun lopulla virkakielto. Palmu oli paikalla kihlattunsa ja tulevan vaimonsa Kristiina Hiltusen kanssa. Hän oli profiloitunut kirkon jämäkkänä äänenä Hannu Salaman jumalanpilkkaoikeudenkäynnissä 1966. – Kirkko ei tajunnut radikaalin sukupolven arvoa, mutta yhteiskunta tajusi ja monet vanhan valtaajista olivat sittemmin keskeisissä yhteiskunnallisissa tehtävissä, Palmu sanoo. Talous elpyi ja ihmisten kulutustavat muuttuivat – kuluttamisesta tuli osa elämäntapaa. Kaupunkien lähiöt olivat uusi asumismuoto, joka haastoi seurakunnat muun muassa rakentamaan uusia toimitiloja. Suomi kaupungistui ryminällä. Palmu itse koki vihkimyksen saannin vaikeuden 1970-luvun alussa Oulun hiippakunnassa, mistä hänen romaaninsakin kertoo. Talon ulkopuolella roikkui banderolli, jossa luki: ”Vallankumous yliopistolla on alkanut!” Vanhan valtauksessa oli mukana myös teologian opiskelijoita. Symbolisesti 1960-luvun Suomessa ehkä merkittävin yhteiskuntarauhaa järisyttänyt ja keskustelua aiheuttanut tapahtuma oli vanhan ylioppilastalon valtaus marraskuun lopussa 1968. Maastamuutto oli myös vilkasta. Ylipäätään nuorison käsite sai aivan uuden merkityksen. 1960-luku on kuitenkin monin tavoin erityinen vedenjakaja. Papeiksi ei haluttu liiaksi vasemmistolaisiksi tai aseistakieltäytyjiksi leimattuja pappeja. Huippuvuosina 1968 ja 1969 Ruotsiin muutti noin 40 000 suomalaista kumpaisenkin vuonna. Läpi muutoksen vuosikymmenen vuodesta 1964 aina vuoteen 1978 kirkkoa johti arkkipiispa Martti Simojoki. Muu piispakunta näki radikalismissa ensisijaisesti uhkan. Meillä väl» KOTIMAA | 6.9.2018 13. 1960-luku oli vasemmistoradikalismin ja äänekkäiden opiskelijaliikkeiden aikaa Länsi-Euroopassa, mutta myös Suomessa. ” Heinäkuussa joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen opiskelijoita maalasi kirkon betonirakenteeseen sanan Biafra. Kodinkoneet helpottivat arkea. Maailma muuttuu vuosikymmen kerrallaan. Simojoki koettiin Heikki Palmun mukaan kirkon radikaalien parissa kaikesta huolimatta ymmärtäväisenä ja uusia ajatuksia sietävänä. Vielä 1950-luvulla enemmistö suomalaisista asui maalla. Heikki Palmu on kuvannut tapahtumia 2016 ilmestyneessä muistelmaromaanissa Oulusa koulusa. Tai ainakin muutoksia on helpompi hahmottaa kymmenen vuoden jaksoissa, vaikka elävässä elämässä muutokset eivät noudata kalenterirajoja. Nuorisomusiikki levisi kulovalkean tavoin. Seksuaalinen vapautuminen, ärhäkkä poliittisuus, radikalismi, erilaiset vapautusja yhdenasianliikkeet, vastakulttuurit ja huumausaineet antoivat myös vuosikymmenelle leiman
Eduskunta hyväksyi Suomen liittymisen OECD:hen (taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö). . Hippiliike oli myös vallitsevan perhekeskeisen ja porvarillisen elämäntyyliin avointa kritiikkiä. . Helsingissä allekirjoitettiin Uuteenkaupunkiin sijoittuvan Saab-Valmet-autotehtaan perustamissopimus. YK:n yleiskokous torjui Kiinan kansantasavallan jäsenyyden YK:ssa. Saimaan kanava vihittiin uudelleen käyttöön. Yhdysvalloissa tapahtui peräjälkeen kaksi koko maailmaa järkyttänyttä salamurhaa: pastori Martin Luther King ja presidenttiehdokas Robert Kennedy ammuttiin. Varsovan liiton joukot valtasivat Prahan. Presidenttiehdokas Robert Kennedy murhattiin Yhdysvaloissa. Suomeen Jeesus-hipit rantautuivat kuitenkin vasta 1970-luvun alussa. Optimistinen kehitysusko koki kolauksen kun Neuvostoliitto miehitti ”ihmiskasvoisesta sosialismista” haaveilleen Tšekkoslovakian pääkaupungin Prahan elokuussa 1968. Jeesuksesta tuli ”supertähti”. Edistyksen voimia huudettiin rauhantyöhön taantumusta ja sotaa vastaan. Arkkipiispa Makarios III valittiin Kyproksen presidentiksi. Miehitetty avaruusalus Apollo 8 kiersi Kuun. Suomessa konsiili ei herättänyt juurikaan suuren yleisön KOTIMAA | 6.9.2018 14. . . . Beatles-yhtyeen musiikillisesti merkittävin albumi The Beatles (tunnetaan nimellä ”Valkoinen tupla”) ilmestyi. Risto Lehtonen valittiin Ylioppilaiden kristillisen maailmanliiton pääsihteeriksi sen yleiskokouksessa Espoossa. . ”Vanhan valtaus” Helsingissä. Ihmiskunnan näkökulma laajentui, kun vuoden 1968 lopulla yhdysvaltalainen miehitetty avaruusalus Apollo 8 kiersi Kuun. . Itävalta poisti kuolemanrangaistuksen. . . Vietnamin sodassa My Lain verilöyly, jossa amerikkalaiset sotilaat tappoivat satoja siviilejä. tyttiin laajoilta väkivaltaisilta yhteydenotoilta opiskelijoiden ja virkavallan välillä toisin kuin Ranskassa, jossa opiskelijat ja poliisi ottivat yhteen toukokuussa 1968. . . . Teologisesti 1960-luvun merkkitapaus oli Vatikaanin toinen konsiili eli kirkolliskokous 1962–1965, joka toi katolisen kirkon monissa asioissa kertaheitolla nykyaikaan. ” 1960-luvulla alettiin puhua uudesta hengellisestä nuorisomusiikkista, oman aikansa gospelista. . Presidentti Kekkonen valittiin kolmannelle kaudelle. . Talviolympialaiset Grenoblessa. Yhdysvalloissa hippiliikkeen alakulttuurina syntyi myös niin sanottu Jeesus-hippiliike, joka yhdisti rajoja rikkovan vastakulttuurin ja konservatiivisen herätyskristillisyyden ennennäkemättömällä tavalla. . Seuraavana vuonna vuorossa oli miehitetty lento Kuuhun. Laivanvarustaja Aristoteles Onassis ja Yhdysvaltain presidentin leski Jacqueline Kennedy avioituivat. Pastori Martin Luther King murhattiin Yhdysvalloissa. historia Vuoden 1968 tapahtumia . Paavi Paavali VI tuomitsi syntyvyydensäännöstelyn. Sanoituksiin tuli kantaaottavia sävyjä. Saksassa opiskelijajohtaja Rudi Dutschke haavoittui mellakan aikana sattuneessa ampumavälikohtauksessa. . Suomessa poliittinen aktiivisuus nousi uuteen tietoisuuteen. Tämä on osa kristillistä vakaumustamme, joka ei rajoja tunne”, todettiin pääkirjoituksessa (23.8.). . ”Ihmisen sydän ei voi vaieta silloin, kun lähimmäisen oikeuksia poljetaan. 1950-luvun jähmettynyt aikakausi loppui, ja liberaali ajattelu ja kehitys vahvistuivat. . . Kotimaan pääkirjoitus käsitteli miehitystä otsikolla ”Masennuksen päivä”. Kesäolympialaiset Méxicossa. Richard Nixon valittiin Yhdysvaltojen presidentiksi. . Myös hippiliikkeen nousu alkoi, mikä merkitsi vapaamman elämäntyylin ihanteen syntyä
Kirkossa voikin syystä puhua pitkästä hullusta vuosikymmenestä. – Simojoki otti konservatiivisia kantoja, mutta suhtautui samaan aikaan minuun myönteisesti ja oli pappisvihkimyksessä puhunut minusta kauniisti äidilleni, Pursiainen muistaa. Hänet nimitettiin myös vt. Lokakuussa 1968 kokoontui kirkolliskokous Turussa. Yhteiskunnan kuohunta näkyi Kotimaan sivuilla joskus vahvasti. Hän sanoo, ettei silloinkaan oikein nähnyt valtauksen mielekkyyttä, vaan piti sitä jotenkin höperönä. helmikuuta lehden kansijuttuna oli lakko ja sen eettinen pohdinta. Kolme piispaa kannatti selvityksen tekemistä erillisestä seurakuntatiedekunnasta, joka kouluttaisi pappeja. Vuosi 1968 oli Terho Pursiaiselle eräänlainen välivuosi yhteiskunnallisesta osallistumisesta, eikä hän osallistunut mielenosoituksiin. Pursiainen oli suuren yleisön silmissä yksi aikansa tunnetuimmista ”punapapeista” ja ”partaradikaaleista”. kiinnostusta, mutta professori Seppo A. Vastaajina olivat muun muassa SAK:n puheenjohtaja Niilo Hämäläinen ja STK:n toimitusjohtaja Päiviö Hetemäki. Tapaus oli merkittävä, sillä kirkolliskokouksia oli tuolloin varsin harvoin. Vuoden 1968 tapahtumat mielenosoituksineen saivat lopulta aikaan hyvää. Esimerkiksi 28. Teinosen aktiivisen kirjoittelun ansiosta kokouksen anti oli ainakin ekumeenisesti suuntautuneiden teologien tiedossa. Pursiainen sanoo olleensa Vanhan valtauksen aikaan kiinni muissa töissä. Kotimaa ilmestyi kaksi kertaa viikossa, tiistaisin ja perjantaisin. Keväällä hän luki itsensä kiivaasti valmiiksi, sai pappisvihkimyksen, meni naimisiin ja aloitti syksyllä Helsingissä Ressun eli Reaalilyseon uskonnonopettajana. Nikolainen kannatti lämpimästi aloitetta. Hän aloitti toimessa vasta 1969 alussa. Terho Pursiainen oli kesän 1968 apupappina Laitilassa Varsinais-Suomessa itselleen etuudestaan tuntemattomassa ympäristössä. » Kotimaa vuoden 1968 kuohuissa Vuoden 1968 alussa Kotimaan päätoimittajana oli Simo Talvitie, mutta tosiasiallisesti lehteä johti toimituspäällikkö Osmo Katajamäki. – Siellä nousi vastustus erityisesti parrastani, mutta sain yllättäen tukea vanhoilliselta rukoilevaiselta liikkeeltä, jonka saarnamiehillä oli perinteisesti ollut parta, Pursiainen kertoo hymyillen. Uusi käännös hyväksyttiin 24 vuotta myöhemmin eli 1992. Mutta tavallisimmin kirkolliset omat asiat täyttivät lehden palstat. Nykyisin kirkolliskokous istuu kahdesti vuodessa. – Tietysti ymmärrän tapahtuman historiallisen arvon ja sen, että valtaus innosti ja yhdisti vasemmistohenkisiä opiskelijoita. Turussa keskusteltiin muun muassa useista kirkon lainsäädäntöja hallintouudistuksista ja naispappeudesta. päätoimittajaksi, kun uudeksi päätoimittajaksi valittiin elokuussa teologian lisensiaatti Leino Hassinen. Vuonna 1968 arkkipiispa Martti Simojoki vihki papiksi Terho Pursiaisen, vaikka Kuopion piispa Olavi Kares oli kieltäytynyt vihkimästä tätä. Yhtenä toiveena olikin, että kirkolliskokous voisi kokoontua joka toinen vuosi. Kirkon näkökulmasta 1968 ei ollut erityisen hullu vuosi, sillä koko vuosikymmen oli kirkon mullistusten aikaa. Saman numeron etusivulla oli seuraavia otsikoita: ”Rotukysymys vaatii nopeita ratkaisuja”, ”Canterburyn arkkipiispa: Lopettakaa aseiden vienti Nigeriaan”, ”KMN esittää vastalauseen Kreikan vankien kohtelusta ja lounaisafrikkalaisten tuomioista” ja ”Englannin piispat vetoavat Vietnamin rauhan puolesta”. – Ehkä Simojoella oli ymmärrys siitä, että jotain välttämätöntä on nuorison keskuudessa meneillään. Lähetekeskustelussa professori Aimo T. Mutta eihän symbolisen tapahtuman tarvitsekaan olla erityisen rationaalinen, Pursiainen sanoo. Kirkon roolissa suhteessa yhteiskuntaan tapahtui peruuttamaton muutos: kirkosta tuli oma kuplansa, jolla oli entistä vähemKOTIMAA | 6.9.2018 15. Kokouksessa oli myös esillä asessori Samuel Lehtosen, opettaja Martti Mäkelän ja kirkkoherra Leino Hassisen tekemä aloite uudesta raamatunkäännöksestä
Kirkon nuorisoja rippikoulutyö muotoutuivat, ja ne saivat vankan aseman. Tapaus herätti laajaa huomiota. Lisäksi valmistui useita seurakuntataloja ja -keskuksia. Pidättekö rakentavana vallankumouksen toteuttamista mielenosoitusten ja julkisten riitojen järjestämisen keinoin”, Lyytikäinen kirjoitti ja arveli, että osallistumalla kirkollisiin vaaleihin pääsisi vaikuttamaan paremmin. tammikuuta 1968 luotiin katsaus kirkon ja kristinuskon asemaan yhteiskunnassa. 1960-luvulla alettiin puhua uudesta hengellisestä nuorisomusiikkista, oman aikansa gospelista. Anneli Janhonen katseli vuotta 1968 Kotimaan toimittajana, jonka erikoisalueena olivat ulkomaanuutiset. Ylipäätään Janhonen muistaa 60-luvun voimakkaampana ja herätteitä antavampana kuin seuraavat vuosikymmenet. Kirkosta eroamista helpotettiin 1969, mutta se ei aiheuttanut suurta kasvua eroluvuissa. Kotimaassa pastori Risto Lyytikäisen mielipide oli otsikoitu ”Avoin kirje Helsingin vallankumousteologeille”. 1964 syntyi OPKO eli Suomen Evankelisluterilainen Opiskelijaja Koululaislähetys. Tosin 60-luvulle asti kirkko noteerattiin yhteiskunnallisessa keskustelussa sen vuoksi, että se on kirkko, mutta uudessa tilanteessa kirkko noteerattiin sen perusteella, mitä sillä oli sanottavaa. Vuosi 1968 oli luterilaisen kirkon rakennuskannan näkökulmasta erityisen murheellinen. Sanoituksiin tuli kantaaottavia sävyjä. – Kyseisen vuoden kohokohtani oli osallistuminen toimittajana Kirkkojen maailmanneuvoston yleiskokoukseen Uppsalassa. Hailuodon kirkko oli vanhin puukirkkomme. Kokous taisi kestää kolmisen viikkoa. Niitä lehdessä olikin paljon. Samana vuonna ilmestyi myös Terho Pursiaisen pamfletti Uusin testamentti. Maallistumisen kauhistelijoita riitti, mutta pääkirjoituksessa tilannetta ei kuitenkaan pidetty epätoivoisena: ”Pikemminkin on syytä sanoa, että veltto välinpitämättömyys ja kirkkomme passiivinen jäsenyys on vaihtunut aktiiviseksi arvojen puntaroinniksi, akanoiden erotteluun jyvistä.” KOTIMAA | 6.9.2018 16. Silloin ilmestyi Jouko Lehtosen aseistakieltäytymistä käsittelevä Kirkon kiväärit – Onko viides käsky vesitetty. Janhonen muistuttaa, että 60-luvulla ja pitkään sen jälkeenkin luterilaiseen kirkkoon kuului yli 90 prosenttia suomalaisista. Heinäkuussa joukko Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen opiskelijoita maalasi betonirakenteeseen sanan Biafra, jolla kritisoitiin ”miljoonakirkon” rakentamisen kustannuksia samalla kun Afrikassa nähtiin nälkää. Kansankirkkoihanne kärsi kolauksen, kirkon mielipiteellä oli entistä vähemmän painoarvoa. Kotimaan pääkirjoituksessa 9. SEKL eli Suomen Evankelisluterilainen Kansalähetys näki päivänvalon 1967. Luku putosi alle 90 prosentin vasta 1980-luvun alkuvuosina. – Minun näkökulmastani kirkko ei suinkaan 1960-luvulla elänyt umpiossa tai sumpussa. Monia ”hullun vuoden” liikehdinnän hedelmiä kannettiin kirkossa vasta seuraavana vuonna eli 1969. ”Temppeliaukion kirkon seinän töhriminen tuskin oli tarkoituksenmukaista käyttäytymistä. Kirkkoon ja kristilliseen uskoon kohdistunut kritiikki ei ollut laimentunut vaan päinvastoin kasvanut vuosi vuodelta. Kristillinen opiskelijaliike pirstoutui yhteiskunnalliseen ja herätyshenkiseen blokkiin. historia ” 1960-luvulle asti kirkko noteerattiin yhteiskunnallisessa keskustelussa sen vuoksi, että se on kirkko, mutta uudessa tilanteessa kirkko noteerattiin sen perusteella, mitä sillä oli sanottavaa. Uusia vuonna 1968 valmistuneita kirkkorakennuksia olivat ainakin Järvenpään, Pieksämäen, Kokkolan Ykspihlajan, Helsingin Kannelmäen, Vantaan Itä-Hakkilan ja Turun Pallivahan kirkot. Temppeliaukion kirkon rakentaminen aloitettiin helmikuussa 1968. Äänekoskella syynä oli tuhopoltto. män asiaa yhteiskunnan neuvottelupöytiin. Se oli myös ensimmäinen ulkomaanmatkani toimittajana tai taisi olla ensimmäinen kerta kun Kotimaa lähetti oman toimittajansa seuraamaan suurta kirkkoliittojen kokousta, Janhonen sanoo. Kumpikin teos sai aikaan kiivasta keskustelua. Silloin tuli tuhosi kolme kirkkoa: Äänekosken, Hailuodon ja Pispalan vanhan kirkon Tampereella
Kirkko yritti uudistua, mutta tuli muuta yhteiskuntaa jäljessä nykyaikaan. Suomen ortodoksisen kirkon arkkipiispana 1960-luvulla oli Paavali (arkkipiispana 1960– 1987). Myös poliittiset puolueet olivat aktiivisesti mukana, vaikka selkeitä valintatunnuksia ei vielä sallittukaan. Tässä mielessä suomalaisten kutsuminen maailman luterilaisimmaksi kansaksi ei pitänyt paikkansa. Katolisen kirkon piispoina Suomessa toimivat 60-luvulla ensin Gulielmus Cobben ja vuodesta 1967 alkaen Paul Verschuren (piispana vuoteen 1998 saakka). Hän painotti erityisesti organisaatiouudistuksia, mutta muistutti, että myös suhtautumisessa toisiin kristittyihin eli ekumeniassa olisi parantamisen varaa. ”Nyt olisi seurakunnissamme rehellisesti, sumeilematta nähtävä seurakuntalaistemme kristillisen tiedon yleinen hataruus ja tehtävä tämän näkemisestä oikeat, rohkeat päätelmät.” Arkkipiispan sihteeri Tapio Saraneva sanoi samaisessa Kotimaassa, että kirkossa oli paljon asioita, jotka pitäisi ajatella uudelleen. Silloin alettiin noudattaa demokraattista ja suhteellista valintatapaa. Simojoki edusti ajattelussaan niin sanottua uuskansankirkollisuutta, joka laajensi kansankirkkoajatuksen maamme rajojen ulkopuolelle: kirkko ei ollut olemassa vain kaikkia suomalaisia varten – riippumatta siitä kuuluvatko he kirkkoon vai eivät – vaan kaikkia maailman ihmisiä varten. Simojoki halusi myös uudistaa kirkkoa, jotta sen rakenteet eivät estäisi ihmisiä kohtaamasta evankeliumia. Ennen valintaansa arkkipiispaksi hän toimi Kuopion piispana 1951–1959 ja Helsingin piispana 1959–64. Hän oli arkkipiispana 1964–1978. Pääkirjoituksessa arveltiin, että kirkkoon kohdistettu pettymys ja kritiikki tuli ottaa seurakunnissa haasteena: opilliset kysymykset tuli nostaa vahvemmin ihmisten tietoon. Pääkirjoituksen laatija arveli, että valtaosa suomalaisista ei osaisi kertoa luterilaisen uskon sisällöstä. Hän täytti 60 vuotta 17. Martti Simojoki oli mielipidevaikuttaja, joka osallistui aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun. Olen yksinkertaisesti joutunut pakon eteen. Hän kuoli vuonna 1999 Helsingissä. Simojoki oli kirkon roolin ja arvostuksen kannalta vaikean radikalismin ajan piispa. Jälkikäteen on helppo arvioida, että kirkon ongelma 1968 ei ollut pelkästään jäsenistön kristillisen tiedon puute, vaan takertuminen vanhaan niin asenteissa, rakenteissa kuin toimintatavoissakin. Hän joutui painottelemaan vanhoillisten ja edistyksellisten kannanottojen välillä. Pääkirjoituskin oli otsikoitu ”Tiedon tarve”. Mutta siitä olen onnellinen, että puuttuessani johonkin hyvin vaikeaan asiaan minun ei ole yhtään kertaa tarvinnut jälkeenpäin katua.” Simojoki oli syntynyt 1909 Uudessakaupungissa. Esimerkiksi pitkään puhuttanut seurakuntavaalien uudistus sai 60-luvulla vauhtia ja ensimmäiset uudenlaiset vaalit pidettiin 1970. syyskuuta 1968. Kotimaan syntymäpäivähaastattelussa hän sanoi: ”Sellainen ajatus on väärä, että olisin määrätietoisesti pyrkinyt ajamaan jotain asiaa, siihen olen liian heikko. KOTIMAA | 6.9.2018 17. Kuohuvan vuosikymmenen piispa Kirkkoon 1960-luvulla kohdistettu kritiikki leimasi arkkipiispa Martti Simojoen kautta
Valkoinen liina ja viinit ja kaikki. Siinä kuollut lapsi lupaa olla yhä läsnä pääskyn lennossa ja veden loiskinnassa ja tulla takaisin iltatuulen hyväilyssä. Timo Kiiskinen omisti Terhokodille kappaleensa Valon voimalla. Juhlakonsertin ja levyidean äiti on Terhokodin vapaaehtoinen Milla Haro. Kahdeksalta suomalaiselta lauluntekijältä tilattiin levylle kymmenen uutta laulua, jotka ovat saaneet inspiraationsa kuoleman läheisyydestä. Jiri Kurosta itseään levyllä puhuttelee esimerkiksi Anna-Mari Kaskisen sanoittama, Jenni Karjalaisen säveltämä ja Yonan tulkitsema kappale Äidille. järjestettävän Pelko pois -konsertin ja levyn tuotto ohjataan saattohoitotyön tukemiseen, erityisesti saattohoidon vapaaehtoisten kouluttamiseen. Laulujen tyylit ja tunnelmat vaihtelevat laidasta laitaan. Sovituksista ja taustoista vastaa Kaihon karavaani. kulttuuri | konsertti ja levy | Terhokodin juhlakonsertti laajentui levyprojektiksi saattohoidon hyväksi. – Siitä välittyy kiehtova ajatus, jonka mukaan me kaikki tanssimme koko elämän kohti kuolemaa. – Jos joku haluaa vielä kerran syödä rapuillallisen, hänelle järjestetään sellainen. hautajaiset, virret ja kaikki kuolemaan liittyvä vetävät muusikko Jiri Kurosta puoleensa. Finlandia-talolla Helsingissä ensi maanantaina 10.9. K oitan flirttailla avoimesti kuoleman kanssa ja haluan tiedostaa, että aikani ei ole rajaton. – Jiri Kuronen KOTIMAA | 6.9.2018 18. On luvallista olla kuoleva tai kuolevan omainen ja puhua kaikesta tilanteeseen liittyvästä. Näin sanoo Kaihon karavaani -orkesterin kosketinsoittaja ja haitaristi Jiri Kuronen. Osa solisteista esiintyy Finlandia-talon konsertissa, jossa kuullaan myös Pepe Willbergiä. Yle taltioi konsertin ja se esitetään TV:ssä 16.9. – Laulussa on toiveikas sävy. Olemme myös huomanneet, että kuolemasta puhuessa ei voi koskaan sivuuttaa rakkautta. 28-vuotiaana hän ymmärsi, että on olemassa vastaranta. Emilia Karhu Lippuja hyväntekeväisyyskonserttiin myy Lippupiste. Uusissa kuolemakappaleissa soivat elämä ja tunteiden koko kirjo. Lauluja esittävät Musiikki torjuu pelkoja ja tukee hyvää kuolemaa levyllä Kiiskisen lisäksi Mikko Kuustonen, Laura Närhi, Yona, Olavi Uusivirta, Jukka Perko, Maria Ylipää, Viitasen Piia, Samuli Edelmann ja Tuure Kilpeläinen. – Olemme kiitollisia, kun olemme päässeet tekemään työtä näin ison ihmisyyden peruskysymyksen parissa. Hän on yksi Terhokodin 30-vuotisjuhlakonsertin ja Kuolemantanssi-levyn aktiivisista puuhamiehistä. Kuolemaa vasten voin peilata nykyhetkeä. Toisaalta Kurosta kiehtoo myös levyn nimikappale Olavi Uusivirran Kuolemantanssi, joka on täynnä rytmiä, energiaa, ilottelua ja etnistä meininkiä. Nuorena Jiri Kuronen ajatteli olevansa kuolematon. Terhokoti henkii hänen mukaansa rauhallisuutta ja jopa iloa. Toivon, että jokainen löytäisi levyltä jonkun laulun, joka puhuttelee ja koskettaa juuri häntä, Kuronen sanoo. Toisaalta hän kokee aina herätessään riemua, kun näkee yöpöydällä tekstin: Joka aamu on armo uus. Maiset vaivat eivät enää paina, mutta ihmisen sielu on ajaton ja ikuinen. Kuronen arvostaa suuresti saattohoitolääkäreiden, hoitajien ja vapaaehtoisten työtä kuolevien ja heidän omaistensa parissa. Aiemmin soudin rannattomalla aavalla, tyhjyydessä. Lauluntekijät ja muusikot ovat puhuneet projektin aikana paljon kuolemasta myös keskenään. Kuolema ei ole loppu. Elämän rajallisuus kannustaa minua tekemään oikeampia ja parempia ratkaisuja, Kuronen pohtii. – Jotkut kappaleet ovat lohduttavia ja siunaavia, jotkut haastavat ja joissain korostuu kiitollisuus. Teksti on runsas. | Kuva: Jukka Granström ” Olemme kiitollisia, kun olemme päässeet tekemään työtä näin ison ihmisyyden peruskysymyksen parissa. – Toivon levyn ja konsertin viestivän, että kuolema ei ole vain ahdistavaa hiljaisuutta vaan myös kohtaamisia, valoa ja lohtua. – Kun sain ensimmäisen utuisen havainnon siitä, soutamiseni helpottui
Brittiläinen dokumentti kertoo Martin Luther Kingin elämästä ja kohtalosta. Dokumentissa kuultava kongressiedustaja John Lewis on ollut tunnettu ihmisoikeusaktivisti 60-luvulta lähtien. Springsteen lukee otteita omaelämäkerrastaan ja myös tarttuu kitaraansa Nigel Colen ohjaamassa dokumentissa. Haastateltavina ovat muun muassa Kingin läheinen ystävä Dorothy Cotton, Pulitzer-palkittu kirjailija Tim Weiner sekä Hooverista kirjoittanut Richard Gid Powers. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Mies ja ääni 1968 Ylioppilaat valtasivat oman talonsa. klo 21.00 Historia: Kulttuurien juurilla. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –3 7 8 Valkeakosken kirkon purku herättää tunteita Myös uskonto näkyy Ruotsin vaaleissa Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. King oli Yhdysvaltain hallinnon hampaissa. Punikkeja, vakoojia, pidätyksiä, isättömiä lapsia, hajonneita perheitä. Historia: Tähtäimessä Martin Luther King TV1 maanantaina 10.9. Naishahmot jäävät heikoiksi, toivottavasti heidän roolinsa laajenevat ja syvenevät jatkossa. Yle Teema & Fem Ti 11.9. Ison härän tarina seuraa Savon takamaille, nykyisen Leppävirran tienoille, asettunutta kuvitteellista Rautaparran perhettä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Tässä on supisuomalainen Harry Potter! Härkä nousee tuhovoimien symboliksi, jonka ihmisten vihanpito lietsoo esiin. klo 19.00. klo 15.05 Pisara. Veljekset Heiska ja Tenho nousevat keskushenkilöiksi. Jo ensimmäisessä osassa, Ikimetsien sydänmailla (2017) Kamula esitteli vakuuttavasti tarinankertojan taitonsa. 50 vuotta musiikintekoa: rockin supertähden avoin tilitys elämästään lapsuusvuosista lähtien. Uhkana erämaassa ovat toiset heimot, jotka kilpailevat samoista saalisapajista. Kamula kuvaa muinaiset askareet ja metsästysreissut tarkasti mutta onnistuen säilyttämään lukijan mielenkiinnon. Terapeutti, mindfulness-ohjaaja Miia Moisio. KOTIMAA | 6.9.2018 19. 12 4 Ka nn en ku va : Le ht ik uv a 11 3. TV1 La 8.9. Mutta mitä kirkossa tapahtui hulluna vuonna. Ihmisoikeusaktivistin ja rotusorron vastustajan Martin Luther Kingin salamurhasta tuli keväällä kuluneeksi 50 vuotta. 603 sivua. Hän oli yhdessä Martin Luther Kingin kanssa organisoimassa rotusorron vastaisia marsseja, jotka lähtivät liikkeelle Selman kaupungista Alabamasta vuonna 1965. | dokumentti | Kotimaan numeron 34 hyväksi jutuksi äänestettiin Saaren orpokotijuhlista kertonut juttu Helenan helmoissa. Lewis oli mukana myös vuonna 1963, kun King piti kuuluisan I Have a Dream -puheensa Washingtonissa Lincolnin muistomerkillä. Gummerus 2018. Sarjalle on luvassa jatkoa. Siksi uskonnon ja taiteen välinen suhde on usein kiistanalainen. Tähtäimessä Martin Luther King Martin Luther King | Kuva: Yle kuvapalvelu Mikko Kamula on tarttunut monien kansojen tuntemaan ison härän myyttiin Metsän kansa -sarjan toisessa osassa. Anne Flinkkilän vieraana on rakastettu näyttelijä Eeva Litmanen, joka on tehnyt sukumatkan omille juurilleen ja oppinut jotakin myös itsestään. Tuija Tiihonen Mikko Kamula: Iso härkä. TV1 La 8.9. Taidot punnitaan hurjassa taistelussa härkää vastaan. Kömpelö dialogi on kirjan heikoin lenkki, mutta vetävä kerronta avaa myöhäiskeskiajan elämää niin fantasian kuin historian ystäville. Kamula on onnistuneesti liittänyt demonisen härän osaksi huikeaa saagaansa 1400-luvun lopun Savosta. Jumaluuden kunnioittamisen ja jumalanpilkan välinen raja on veteen piirretty viiva. Kansatieteeseen perehtynyt tutkija ammentaa luontevasti aineksia vanhoista kansantaruista. Nuorempi omaa erityisiä lahjoja, ja hänestä tulee tietäjän oppipoika. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Kirjapalkinnon voitti Saini Knuutila Seinäjoelta. Edgar Hooverin johtaman FBI:n pelottelukampanja Kingiä vastaan oli erityisen tyly. Mary Beard tutkii eri uskontokuntien tapaa hyödyntää taidetta pyhillä paikoilla. Häpeän synty. Usko henkiin ja niille uhraaminen on erottamaton osa metsän kansan arkea, vaikka kirkon opistakin on jo kuultu. On kiinnostavaa nähdä, kuvaako kirjailija jatkossa tarkemmin muinaisen luonnonuskonnon ja kristinuskon rinnakkaiseloa ja mittelöä, johon nyt vasta viitataan. 4/9. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Aina näihin päiviin saakka on esitetty epäilyjä siitä, että Yhdysvaltain hallitus olisi sotkeentunut Kingin salamurhaan. ”Kyllähän moni varmasti ihan mielellään Neitsytmariaa ja Kiesusta rukoilisi, mutta miksi meidän pitää samalla hylätä vanhat haltijat, joita ilman ei edes vilja kasva”, mummo ihmettelee. Hän marssittaa esiin suomalaisille tuttuja hahmoja haltijoista vetehisiin. Kuten historian esikuvansa, myös kirjan Rautaparrat ovat lähteneet Juvalta veroja pakoon ja repivät elantonsa metsää kaskeamalla. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. klo 20.00 Bruce Springsteen: omin sanoin. Jumalan kuva. klo 17.10 Flinkkilä & Tastula. Yle Teema & Fem La 8.9. Jättihärkää yritetään kaataa niin Kalevalassa kuin Kreikan ja Lähi-idän mytologioissa. J
Hyrckiä kiinnosti myös teologian opiskelu. Olet silti hyvin arvostettu kouluttaja ja puhuja psykokentällä. Jäin siskoni varjoon. – Pienessä piirissä puhuminen on luontevaa, mutta esimerkiksi esitelmien pitäminen on ollut aina vaikeata. – Kun sisään tuli lauma lapsia, hän otti meidät vastaan ja auttoi pukeutumisessa. Työtoverit taas kutsuivat isää filosofiksi. – Minut pakotti esiintymään Raamatun ajatus, joka oli minulle nuoresta lähtien tärkeä mutta kivulias: Ihminen ei saa panna kynttiläänsä vakan alla, Hyrck tunnustaa. Myös omien vanhempien hengellisyys oli avaraa ja hyväksyvää, ei ankaraa eikä vaativaa. – Pappi piti palopuheita seurakuntanuorille. Isä sanoi, ettei ihminen voi elää jyrkimpien kristillisten näkemysten mukaan. – Tuollainen hyvin jyrkkä näkökulma ei koskaan puhutellut minua. Hän on pohtinut paljon, miksi puhuminen on niin haasteellista. Isä luki paljon lapsilleen ja kävi syvällisiä keskusteluja. – Isäni kertoi unistaan, ja niistä puhuttiin. Mielisairaanhoitaja-äidin ja ihmisiä ymmärtävän isän perheessä oli Hyrckin tulevaa ammatinvalintaa ja terapeuttista työtä tukevia ulottuvuuksia. Hän vaati meitä todistamaan Jumalasta ja jakamaan kadulle traktaatteja. – Isäni oli hyvin inhimillinen ihminen. Sosiaalipsykologian opintojensa aikana Riitta Hyrck luki rinnakkain Raamattua ja Eino Kailan kirjaa Persoonallisuus. – Tajusin, että Raamattu ja psykologiahan puhuvat samoista asioista! Koin huikean heureka-elämyksen havaitessani, miten paljon psykologista viisautta Raamattuun sisältyi. Hän työskenteli ylikonstaapelina Malmilla ja oli alueen romaneille kuin terapeutti. Sosiaalipsykologi, psykoterapeutti ja psykoanalyytikko ymmärtää, että ensimmäiset ikävuodet ovat ihmisen kehityksen kannalta ”valtavan vaikuttavia”. Psykoanalyytikon kielellä patsas viestii ”sisällyttämisestä”. TeksTi | JAnne VillA – kuVAT | JukkA gRAnsTRöm Psykoanalyytikko armon asialla KOTIMAA | 6.9.2018 20. – Johtuuko se siitä, että siskoni vastasi lapsena aina puolestani. – Kristinusko välittyi hyvin myönteisesti. haastattelu Kuka. Hyrck sai seurakuntakodissa vastaanotetuksi tulemisen kokemuksen myös ”aina ystävälliseltä ja lähes legendaariselta” vahtimestarilta Hilda-tädiltä. – Seurakuntanuorissa yksi poika sanoi, ettei koskaan kuullut ääntäni, kun isosiskoni vastasi aina minulta kysyttäessä. Rakastava Jumala kantaa ihmistä, jonka hän on sisällyttänyt mieleensä. – Tuo turvapatsas tulee minulle vieläkin mieleen, kun koen jonkun ahdistuksen, Riitta Hyrck kertoo. Patsaasta tuli pienelle helsinkiläistytölle symboli tavasta, jolla Jeesus ottaa ihmiset suvereenisti vastaan. Pyhäkoulun jälkeen Riitta Hyrck jatkoi seurakunnan kerhossa ja kerhonjohtajana. Hänestä tulikin puhuja – ja minusta kuuntelija. Hilda-täti toteutti konkreettisesti Kristus-patsaan välittämää vastaanottamisen ajatusta. Riitta Hyrck, 73 Työ: sosiaalipsykologi, psykoterapeutti, psykoanalyytikko ja näiden kouluttaja Perhe: leski, kaksi tytärtä ja lapsenlapsi Asuu: Kirkkonummella K ädet ojollaan seisova Kristus-patsas tervehti pyhäkoululaisia Agricolan seurakuntakodin ikkunalaudalla. Lapsuuden lempeä Jumala ja varhaislapsuuden rakastavat vuorovaikutussuhteet vanhempien kanssa kuulostavat melkeinpä liian hyvältä psykologin kasvualustalta, kuten myöhemmin osittain osoittautuikin. – Ajattelin kuitenkin, että teologina jatkuva puhuminen olisi yhtä piinaa. Uskonkysymyksiä on käsitelty turhan vähän terapiakentällä, sillä monille psykoterapeuteille ja psykoananalyytikoille se on vaikea ja vaiettukin aihe, myöntää Riitta Hyrck. Henki ja keskustelukulttuuri avartuivat onneksi jo minun aikanani. Uskossa täytyy olla mukana inhimillinen puoli. Mielen tiedostamaton puoli oli perheessämme elävää todellisuutta. – Hilda oli minulle niin tärkeä, että kutsuin hänet häihini