vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 Tässä lehdessä liitteenä: Ihmisyyden kriisi Syyrian Idlibissä Suurin maan sisäinen pakolaisaalto sodan aikana 6 4. 10 14 Miksi valkoiset evankelikaalit suosivat Trumpia. Koulukoira Milli rauhoittaa tunnilla levottomat lapset Emerituspiispa Mikko Heikka lenkkeilee ketun kanssa N:o 9 / 6. maaliskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Le ht ik uv a 11 5
Kehon tasolla se on tyytymistä omaan kuolevaisuuteen, rapistumiseen ja laiskanpulleuteen samalla kun tuntee viisaaksi potkia itseään hakemaan hyvää oloa. Tuija PyhäranTa Miikka Peltomaa osallistuu keskusteluun hoitavasta musiikista Musiikkitalon Organo-salissa lauantaina 7.3. teemana on hoitava musiikki. Luultavasti sillä on merkitystä, onko musiikki potilaan mielimusiikkia. Lisäksi aivovammapotilaiden hoidossa musiikin kuuntelun on huomattu nopeuttavan kuntoutumista. Heikka on oikeassa. Tapahtuman kummina toimii lääkäri Miikka Peltomaa. Lisätietoa www.helsinkiorganfestival.fi. Mitä tapahtuisi, jos tavoittelisin kohtuullista toimeentuloa, kohtuullista onnellisuutta ja kohtuullista kuntoa tai kohtuullista käsitystä itsestäni. – Lasten kasvavissa aivoissa nähdään ilmeisen myönteisiä toiminnallisia ja rakenteellisia muutoksia lyhyenkin musiikin harrastamisen jälkeen. Jos Raamatun viisaus jotain korostaa, niin ennen kaikkea kohtuutta. Silloin aletaan vältellä muiden seuraa, kun kaverin puheesta ei saa joukossa selvää. Elämänkaaren toisessa päässä kuulo heikkenee, ja usein ongelmana on puheen erottamisen vaikeus hälyssä. Toimeentulon suhteen se on tavoittelun ja jakamisen vaikeaa tasapainottelua. aluksi | viikon henkilö | Helsingin kansainvälisen urkufestivaalin 6.–8.3. Olen yhä intohimoinen kuorolaulaja. Uskonnon saralla kohtuus on itsensä kanssa kamppailemista sen välillä, ettei ole liian hurskas eikä liian jumalaton. kello 14. Kohtuus on tavattoman vaikeaa. Sen harjoittaminen johtaa yllättävän vapautuneeseen mutta haastavaan elämään. | Kuva: Patrik Stenstrom Miikka PelTOMaa Musiikkija unilääkäri, dosentti ei mitään liikaa ”K ohtuus on Jumalan armotalouden mittatikku”, emerituspiispa Mikko heikka lausahtaa tämän lehden sivulla 11. Äärilaidalla on kiva puuhastella. Viime vuosina ymmärrys terveysvaikutuksista on lisääntynyt erityisesti neurotieteen kehityksen myötä. Musiikin tuottaminen ja laulaminen hoitaa. Entä politiikan osalta – sitä sopii miettiä. Se nimittäin avaa eteen laajan kirjon mahdollisuuksia. 3 Onko jokin tietty musiikki hoitavampaa kuin toinen. ”Ymmärrys musiikin vaikutuksista terveyteen on lisääntynyt” Miikka Peltomaa on erikoistunut musiikkilääketieteeseen. Mitä se on. – Tämä on alue, jota emme vielä riittävän hyvin tunne. 1 Olet erikoistunut musiikkilääketieteeseen. 2 Minkälaisia terveysvaikutuksia musiikilla on. Dementian yhteydessä musiikki säilyy aivan ainutkertaisena keinona virkistää aivoja. Freija Özcan Toimituspäällikkö intoutuu kohtuudesta. Ajattelun osalta kohtuus vaatii ristiriitaisuuksien sietämistä ja niiden kanssa tasapainoilemista omassa päässä. KOTIMAA | 6.3.2020 2. Lempilajejani on barokkimusiikki, jazz ja urkumusiikki. – Polkuni musiikkiin ja musiikkilääkäriksi alkoi poikakuorosta. 4 Minkälainen musiikki sinua hoitaa. Positiivisten tunteiden kautta saamme aivot aktivoitumaan ja parantavia vaikutuksia syntymään. – Ytimessä on osaaminen, joka kohtaa muusikon ammatissa syntyvät erityiset terveyshaasteet. Eräässä tutkimuksessa huomattiin, että uusi kuoroharrastus paransi kuuloa nimenomaan tällä elämänlaadun kannalta kriittisellä alueella. Kohtuuden sijaan ihminen tuntuu olevan varsin taipuvainen äärimmäisyyksiin niin ajatusten kuin toiminnankin saralla. Sitä voi miettiä, miten paljon paremmin maailman asiat olisivat, jos me kaikki pitäisimme kohtuutta tavoitteena kaikessa. Toinen tutkimusalue on musiikin vaikutukset terveyteen. Se on jännittävää, asettaa rajattomalle rajoja ja on toisaalta myös helppoa, koska äärimmäisyys on yksinkertaista
KOTIMAA | 6.3.2020 3. Tätä kirjoittaessa Suomesta on löytynyt seitsemän koronatartuntaa. Näin on onnistuttu estämään koronan lisäksi muiden vakavien tautien tarttumista. Herra kuulee rukoukset ja vastaa niihin siten, kuin ihmiselle on hyvä. Me olemme hädässämme kuitenkin malttamattomia. Entä ylioppilaskirjoitukset, järjestetäänkö ne. Lisäksi se nostaa esille sielunhoidon tarpeen mahdollisen lisääntymisen. Kuolemanpelko on istutettu ihmiseen syvälle. 1970 Kotimaa 6.3.1970. Hätääntynyt Hiskia rukoili Herraa, joka armahti häntä ja lisäsi hänen elämäänsä 15 vuotta. Ehtoollista voi viettää myös ensi sunnuntaina. Elämän kovissa paikoissa perimmäinen apu Herraansa huutavalle tulee edelleenkin taivaasta. ihminen ei muutu, vaikka ajat muuttuvat. ?. Hän sairastui. Tähän mennessä suomalaisissa ei ole ollut havaittavissa paniikkia, vaikka joissakin kaupoissa vessapaperihyllyt ovat tyhjentyneet. Jumalan edessä on vain anteeksiantoa ja pelastusta pyytävä syntinen, ei jotakin hänelle automaattisesti kuuluvaa vaativa yksilö. Monella huolen sekainen epätietoisuus saattaa kohdistua ennen kaikkea lähiaikojen suunnitelmiin. Sen turmelemattomuus on niin itsestään selvä kristillinen totuus, että sen pitäisi kuulua jatkuvasti kirkon saarnatuoleista, teologisen tiedekunnan oppituoleissa ja näkyä kaikkien kristittyjen jokapäiväisistä elämäntavoista. Kirkkohallitus on lähettänyt alkuviikosta seurakuntiin koronaa käsittelevän yleiskirjeen. Useimmat meistä tahtovat elää, hinnalla millä hyvänsä. Koko maailmassa tartuntoja on todettu yhteensä noin 80 000. 6.3. Hiskialla meni sittenkin hyvin. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jerusalemkin säästyisi Assyrian sotakoneelta. Pääkirjoitus. Kuningas Hiskialla ei mennyt hyvin. Etenkin iltapäivälehdistöä on osin syystäkin syytetty korona-uutisoinnissa paniikin lietsomisesta. Ensi pyhää vietetään kristillisenä raittiussunnuntaina. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Yhä useampia sairauksia voidaan hoitaa, elämä on turvallista ja elinikä on pidentynyt. Siksi uutiset uuden ajan arvaamattomista kulkutaudeista ovat niin pelottavia. – – Terveys ja kunnon ylläpitäminen ovat Jumalan kallisarvoinen lahja. Tätä ihminen ei aina hädässään ymmärrä. Hän sai vierihoitoa armosta, joka tuntui suloiselta kuin paisetta hoitava viikunakakku. Koronaan liittyvässä uutisoinnissa median lisäksi jokainen mediankäyttäjä on vallankäyttäjä. Todelliset luvut tartuntojen määrästä lienevät suurempia. Medialla iso vastuu myös koronan suhteen M uutamassa viikossa koronavirus on tuottanut maailmaan uuden vakavan huolen ja kielteisen uutisaiheen. Kirje korostaa malttia sekä seurakuntien ja paikallisten terveysviranomaisten yhteydenpidon merkitystä. Se on ymmärrettävää. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli myyntijohtaja: Otto Mattsson Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Paniikin sijaan yksityiset kansalaiset tuntevat huolta. Ainakaan vielä ei ole syytä harkita tilaisuuksien tai jumalanpalveluksien peruuttamista. Niillä saadaan mahdollisimman paljon kävijöitä ja sitä kautta enemmän myytyjä ilmoituksia. Vieraaksi tullut profeetta Jesaja kehotti häntä järjestämään asiansa, sillä kuningas tulisi kuolemaan. Parhaimmillaan huoli on kuitenkin saanut aikaan sen, että käsiä pestään entistä useammin ja huolellisemmin. Mistähän tänään saisi sitä samaa viikunakakkua. JuSSi RytKöNeN Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kansalaisen kannattaa nyt valita erityisen huolella mitä medioita käyttää tiedonlähteinään. Onko viisasta osallistua jumalanpalveluksiin ja ehtoolliselle. Toteutuuko pitkään odotettu matka ulkomaille. Tosin motiivina ei ole paniikin synnyttäminen, vaan klikkiotsikoiden tekeminen. Koska raitis elämäntapa on luonnollinen osa kristittynä elämistä, on paikallaan puhua siitä, ainakin kerran vuodessa yhteisesti ja nimenomaan paastonaikana. Klikkien maksimointia on se, että toinen iltapäivälehdistä kertoo seuraavansa tilannetta ”hetki hetkeltä” ja toinen lehti listaa päivä päivältä – tyyliin Päivä 61 – esimerkiksi tartuntojen määrän
Tapahtuman tämänvuotisena teemana oli Jeesuksen käsky rakastaa vihollisia. Trump jakaa kristittyjä Yhdysvalloissa P astori Jarmo Tarkki on Suomen ja Yhdysvaltojen kaksoiskansalainen. – Yhdysvalloissa meillä on mahdollisuus kirjoittaa äänestyslipukkeeseen kenen tahansa mielestämme tehtävään sopivan henkilön nimi. Viimeksi käytin tätä oikeuttani ja äänestin tunnettua utahilaista mormonisenaattoria, jota pidän moraalisesti paljon Trumpia johdonmukaisempana. Professori Cecil M. Suomalaispapin ääni menee demokraatille KOTIMAA | 6.3.2020 4. Piikikkäät kommentit siirsivät rakastamisen testipallon jälleen Trumpin kriitikoille. Vai onko kyse siitä, että Trumpia vihaavat ihmiset eivät ole pelastettuja. Robeck kuuluu helluntailaiseen, pääosin valkoihoisista muodostuvaan Assemblies of God -kirkkokuntaan. Tilaisuudessa puhunut Harvardin yliopiston professori Arthur Brooks muistutti kuulijoita siitä, että käsky koskee myös politiikan peliareenoita. Gallupien mukaan noin 80 prosenttia heistä aikoo äänestää häntä ensi marraskuun presidentinvaaleissa. Hän katsoo Trumpin hallinnon tehneen myös hyviä asioita, mutta kritisoitavaa on vielä enemmän: Trumpin ylimielinen ja vihamielinen käytös, rikkaita eniten hyödyttävä talouspolitiikka, maahanmuuttopolitiikka, Pariisin ilmastosopimuksesta irrottautuminen… Robeck sanoo, ettei omantunnonsyistä voi ajatella äänestävänsä Trumpia mutta ei myöskään sellaista sosiaalista agendaa, jota useimmat nykydemokraatit ajavat. Presidentti myönsi itsekin, että vastustajien rakastaminen on vaikeaa. Ensi marraskuun presidentinvaalissa hänen äänensä menee luultavasti jälleen demokraattiehdokkaalle, olipa se esivaalien jälkeen kuka tahansa. Bakkerin video on yksi Yhdysvaltojen vaalivuoden alun erikoisista tapauksista. Valkoihoisia evankelikaaleja on Yhdysvalloissa noin viidennes väestöstä. Myös siellä puhuttiin rakkaudesta. Kun ottaa huomioon Bakkerin poleemisen tyylin ja hänen muut kannanottonsa Trumpin puolesta, tulkinta kallistuu jälkimmäiselle kannalle. uskonto ja politiikka | Yhdysvaltojen vaalivuosi on alkanut puheella rakastamisesta ja sen vaikeudesta. – – Sinä annat anteeksi, kun olet pelastettu.” Lyhyestä lausumasta ei käy ilmi, tarkoittiko Bakker rakkaustestillään sitä, että Trumpin käytös on tehnyt hänen rakastamisestaan inhimillisesti mahdotonta. ”Vain pelastetut ihmiset pystyvät rakastamaan Trumpia. Trumpin suosio valkoisten evankelikaalisten kristittyjen keskuudessa on yleisesti tiedossa. uutiset | presidentinvaalit | D onald Trump on testi sille, onko ihminen pelastettu, julisti televisioevankelista Jim Bakker kuvaruudussa. ” Erityisesti monet vanhemmat amerikansuomalaiset ovat republikaaneja ja Trumpin kannattajia. Toinen sellainen nähtiin kansallisella rukousaamiaisella pääkaupungissa Washingtonissa helmikuun alussa. – Toivon demokraattien ehdokkaaksi Amy Klobucharin tai Pete Buttigiegin kaltaista maltillista demokraattia. Myös Bernie Sandersilla ja Elizabeth Warrenilla on hyviä ideoita, mutta lopullisissa vaaleissa heidän mahdollisuutensa ovat pienemmät, Tarkki arvioi. – – Sinun täytyy antaa anteeksi [hänelle]. Heille keskeisiä syitä Trumpin kannattamiseen ovat hänen tukensa syntymättömien lasten suojelulle, uskonnonja omantunnonvapautta vahvistavat toimet, hänen Israel-myönteisyytensä sekä konservatiivisten tuomareiden nimittäminen korkeimpaan oikeuteen ja liittovaltion tuomioistuimiin. Brooksin jälkeen mikrofonin taakse astui Trump, joka kyseenalaisti häntä viime kuukausien virkarikosoikeudenkäynnissä arvostelleiden henkilöiden uskon ja moraalin. Jos Bakker olisi videollaan sanonut, että demokraattijohtaja Nancy Pelosin rakastaminen on testi sille, oletko pelastettu, Trump ei olisi ehkä testiä läpäissyt. – Voi olla, että minun on pakko päätyä jälleen samanlaiseen ratkaisuun
– Liian harvat valkoiset evankelikaalit ajattelevat vakavasti laajempia, systeemisiä moraalisia kysymyksiä, jotka liittyvät esimerkiksi rasismiin, köyhyyteen ja ympäristömuutoksiin, Robeck harmittelee. Puheessaan Trump kyseenalaisti häntä viime kuukausien virkarikosoikeudenkäynnissä arvostelleiden henkilöiden uskon ja moraalin. Vaikka ELCAa ei pidetä evankelikaalisena, myös sen piiristä löytyy Trumpin kannattajia. Myles Cullen / White House – Pääsääntö näyttää olevan, että erityisesti monet vanhemmat suomalaiset täällä ovat republikaaneja ja sen seurauksena Trumpin kannattajia. Sen mukaan Trump on hyvin suosittu myös niiden valkoisten protestanttien keskuudessa, jotka eivät identifioidu evankelikaaleiksi. Myös teologiset painotukset vaikuttavat. Suurena pelkona on myös se, että valkoiset jäävät vähemmistöön. Samoin amerikansuomalaisista. Kalifornialaisen Fullerin teologisen seminaarin professorin Cecil M. – Nämä kristityt ovat tyypillisesti köyhiä, ja monet heistä ovat ilman työtä. ”Ei-evankelikaalisia” protestantteja on runsaasti esimerkiksi luterilaisissa, reformoiduissa ja metodistisissa kirkoissa. Etnisten vähemmistöjen köyhät kristityt painottavat evankeliumin sosiaalisia ja yhteisöllisiä merkityksiä. Yllättävämmän galluptuloksen tarjosi Pew Forum -tutkimuslaitos tammikuussa. Nuorempien keskuudessa tilanne näyttää olevan päinvastoin. Sama koskee valkoihoisia katolilaisia. KOTIMAA | 6.3.2020 5. Etnisten vähemmistöjen äänistä suurin osa on perinteisesti mennyt demokraateille. | Kuva: D. Ei-valkoiset maahanmuuttajat nähdään siksi suurena uhkana. Etenkin yrittäjähenkiset ihmiset kannattavat tyypillisesti republikaaneja. Tarkin työkenttänä olevat suomalaisseurakunnat ovat osa maan suurinta luterilaista kirkkoa ELCAa (Evangelical Lutheran Church in America). He löytävät paljon enemmän toivoa demokraattien lupauksista kuin republikaanien tavanomaisesta ohjelmasta, kirkkohistoriaa ja ekumeniikkaa opettava Robeck toteaa. TeksTiT: Heikki salmela Tilaa Askel itsellesi tai lahjaksi. Valkoisille kristityille tärkeitä ovat uskonnonvapautta ja yksilöetiikkaa koskevat asiat. Trumpilla näyttää olevan vastaus näihin pelon tunteisiin, Tarkki arvioi. Presidentti Trump puhui kansallisella rukousaamiaisella 6. Robeckin mukaan puoluevalintaan vaikuttaa erityisesti yhteiskunnallinen asema. Toinen tärkeä tekijä Trumpin kannatuksessa on poikkeuksellisen hyvinvoiva talous. Ennakkogallupien mukaan esimerkiksi useimmat latinotaustaiset katolilaiset ja mustaihoiset protestantit aikovat jälleen äänestää demokraattia. – Trumpin politiikassa ihanteena on aika, jolloin miehet olivat vallassa, naiset kotona, erirotuiset ghetoissaan ja seksuaalisia vähemmistöjä ”ei ollut”. Suomalaissiirtolaisten pappina työskentelevän Jarmo Tarkin mukaan näihin ihmisiin vetoaa Trumpin harjoittama ”nostalgiapolitiikka”. helmikuuta Washingtonissa. Kyselyn mukaan myös tässä ryhmässä on enemmän niitä, jotka aikovat äänestää Trumpia marraskuussa, kuin niitä, jotka eivät aio. Tälle ryhmälle Trump on tarjonnut kaikkea sitä, minkä se oli Barack Obaman kaudella kovaa vauhtia menettämässä. Tämä on koskenut myös näihin ryhmiin kuuluvia kristittyjä, eivätkä ensi marraskuun vaalit näytä olevan poikkeus. Asiakaspalvelu 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Le ht ip is te is sä • H yv än el äm än er ik oi sl eh ti Innostavia tarinoita suurista ja pienistä elämän muutoksista. – Työttömyys on ennätyksellisen alhaalla, ja palkat ovat alkaneet nousta, joskin varsin hitaasti vähäosaisilla ja todella huikeaa vauhtia parempiosaisilla
fi, pelastakaalapset.fi/ syyria KOTIMAA | 6.3.2020 6. Yleisimmät kohdemaat ovat Turkki (3,5 miljoonaa), Libanon (lähes miljoona) ja Jordania (yli 650 000). Idlibin maakunnassa on lähes miljoona maan sisäistä pakolaista. Tämä on Syyrian sodan suurin yksittäinen pakolaisaalto. . Turkin takana on NATO, ja Syyria saa puolestaan tukea Venäjältä. Turkin vastaiselle rajalle mottiin jääneiden pakolaisten ja taisteluiden keskellä elävien siviilien kärsimys näkyy mediassa yllättävän vähän, arvioivat avustusjärjestöt. Hyviä uutisia on luvassa ainakin säärintamalta. Järjestö osallistuu kansainvälisten kumppaniensa kautta terveydenhuollon, ravitsemuksen, vaatetuksen ja koulutuksen tarjoamiseen Idlibin maakunnan lapsille. Se toimittaa hoitotarvikkeita, puhdasta vettä, käymälöitä, huopia, talvivaatteita ja saippuaa. Laakso huomauttaa, että vaikka Idlibin tilanne on vaikea ja kaoottinen, toivottomuuteen ei ole syytä. Lääkärit Ilman Rajoja on lisännyt avustustarvikkeiden jakelua. Kuolleita 250 000– 400 000. Siviilien ja pakolaisten ahdinkoa alueella on mahdotonta enää kuvailla, toteaa Lääkärit Ilman Rajoja -järjestön viestintäpäällikkö Päivi Hurttia. Ulkomaille sotaa paenneita 5,6 miljoonaa, joista 2,6 miljoonaa on lapsia. Niitä ei kunnioiteta riittävästi. – Sairaaloita ja kouluja pommitetaan surutta, Hurttia kertoo. – Olemme kaiken aikaa pyrkineet myös neuvottelemaan sodan oikeussäännöistä. Kuva on pakolaisleiriltä idlibistä 27.2. Suomen Punaisen Ristin kansainvälisen avustustoiminnan johtaja Kalle Löövi epäilee, että mediaa pelottaa. – Pidämme myös yllä lapsiystävällisiä tiloja, joissa lapset voivat olla lapsia myös kriisin keskellä. fi, laakaritilmanrajoja. Olemme saaneet nähdä, että pienen ihmisen suuttumuksella voi olla vaikutusta, vaikka vastassa olisivat suurvallat, Laakso kannustaa. Danielle Miettinen Siviilien ahdinko syvenee Idlibissä katastrofiapu | Humanitaarinen kriisi Idlibissä on jäänyt mediassa koronan sekä Kreikan ja Turkin välisen rajan pakolaistilanteen varjoon. – Tuemme myös liikkuvien terveyspisteiden toimintaa ja jaamme pakolaisille turvallisia lämmitystarvikkeita, Syyriassa itsekin työskennellyt Päivi Hurttia sanoo. Syyrian hallituksen joukot ovat saaneet kapinallisilta suunnilleen kaikki muut alueet takaisin hallintaansa, mutta eivät Idlibiä. SPR kerää katastrofiapua pakolaisten auttamiseksi Idlibissä. – Olemme erityisen huolissamme sodan vaikutuksista lasten mielenterveyteen, Pelastakaa lapset -järjestön vaikuttamistyön asiantuntija Tapio Laakso sanoo. Presidentti Bashar Al-Assadilla on vastassaan kapinallisryhmittymien lisäksi myös Turkin joukkoja. idlibin maakunnassa luoteis-Syyriassa on lähes miljoona Syyrian sisäistä pakolaista. Löövi toteaa, että alueelle on myös vaikea päästä, minkä vuoksi järjestöt eivät ole pystyneet tarjoamaan medialle aineistoa tavalliseen tapaan. . Lehden mennessä painoon maakunnasta taisteltiin verisesti. Puolet syyrialaisista lapsista on elänyt koko elämänsä konfliktin keskellä, ja yli kaksi miljoonaa lasta ei käy sodan vuoksi koulua. . Yöpakkaset näyttäisivät olevan tältä talvelta Idlibissä ohi. Heistä vähintään puolet on lapsia. Siviilejä on pakotettu jäämään taistelualueille, Kalle Löövi sanoo. Sairaaloiden hoitohenkilökunta on järkyttynyttä, mutta sinnittelee auttaakseen jatkuvasti sisään tuotavia uusia vakavasti loukkaantuneita potilaita. | Kuva: Umit Bektas / Reuters / Lehtikuva Yhdeksän vuotta sotaa Syyriassa . Keräyksiä: punainenristi. – Alueella on ihmisiä avustustehtävissä. Suomalainen voi paitsi lahjoittaa keräykseen myös pitää Idlibin tilannetta esillä sosiaalisessa mediassa ja muissa verkostoissaan. Ihmiset myös väsyvät pitkiin konflikteihin, ja uudet aiheet työntyvät otsikoihin, tällä kertaa esimerkiksi koronavirus. Apu kanavoidaan Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Syyrian Punaisen Puolikuun kautta. Myös siviilikohteisiin on isketty rajusti. – Täytyy olla kova media, että lähtee tällaisia toimijoita arvostelemaan. uutiset | syyrian sota | K enties pahin humanitaarinen kriisi Syyrian yhdeksän vuotta kestäneessä sodassa on juuri nyt käynnissä Luoteis-Syyrian Idlibin maakunnassa. Haavoittuneiden ja pysyvästi vammautuneiden määrä moninkertainen
Risto Saarisen mukaan kirkon ja valtion ”sinfonia” ortodoksisella Venäjällä ei tarkoita, että ne soittaisivat samaa instrumenttia, mutta ne ovat harmoniassa. Homoseksuaaliset suhteet jyrkästi torjuva Moskovan patriarkaatti ei silloin mielestään saanut Suomen kirkolta selkeitä kantoja perheja avioliittoteologiassa. Suhteiden jäähtyminen ei Saarisen mielestä liittynyt Mäkisen henkilöön tai tekemisiin, vaan patriarkaatin ”ekumeenisiin luotauksiin”. Katolisen kirkon kanssa Kirill haluaa Saarisen mukaan olla hyvissä väleissä. Kirillin kutsujia ovat Suomen evankelis-luterilainen, ortodoksinen ja katolinen kirkko. – Oma mielipiteeni on, että Kari Mäkisen aikana Venäjän ortodoksinen kirkko lähetti kirkoille koepalloja ja testasi protestanttien ja katolisen kirkon valmiuksia, Saarinen pohdiskelee. Moskovan patriarkaatin agendaan kuuluvat Saarisen mukaan myös kansallisvaltioiden puolustaminen sekä seurakuntien luominen venäläisille ympäri maailmaa. Patriarkka kirill vierailee suomessa toukokuussa suomen evankelis-luterilaisen, ortodoksisen ja katolisen kirkon kutsusta. Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen muistuttaa Moskovan patriarkan olevan paavin ja ekumeenisen patriarkan jälkeen maailman merkittävin kirkollinen johtaja Vierailu on Saarisen mielestä merkittävä myös siksi, että kirkkojen väliset oppikeskustelut jatkuvat jälleen normaalisti. Kirkollisten tapaamisten ohella pyritään siihen, että patriarkka voisi tavata myös tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Ruotsin kirkkoa Moskova on kohdellut vielä ikävämmin, Saarinen sanoo. – Edellisen kerran Moskovan patriarkka, tuolloin Aleksi II, vieraili Suomessa vuonna 1994. Korjaantumiseen saattoi Saarisen mukaan vaikuttaa myös Suomen arkkipiispan vaihtuminen. | ekumenia | M oskovan patriarkaatin eli Venäjän ortodoksisen kirkon johtaja patriarkka Kirill vierailee Suomessa 4.–6. – Sormituntumalta sanoisin, että kirkko ja valtio ovat viime vuosina lähentyneet. Oppikeskustelut keskeytyivät vuonna 2014. Siihen liittyy myös ortodoksikirkon läheisyys. Vierailu edeltää Suomen evankelis-luterilaisen ja Venäjän ortodoksisen kirkon oppikeskusteluja, jotka pidetään Turun kristillisellä opistolla 14.–17. toukokuuta. – Mäkisestä tuli ”uhri”. – Siksi yhteistyö kirkon ja valtion välillä on tiivistä, jossain määrin ehkä jopa väistämätöntä, Kääriäinen sanoo. | Kuva: Saint-Petersburg Theological Academy ” Suhteiden jäähtyminen ei Saarisen mielestä liittynyt Mäkisen henkilöön tai tekemisiin. Kimmo Kääriäinen toteaa, että Venäjän ortodoksinen kirkko on kansan suuren enemmistön kirkko. – Tämä näkyy Venäjän kirkon sosiaalieettisissä ja ihmisoikeuslinjauksissa. toukokuuta. KOTIMAA | 6.3.2020 7. Kirkon ulkoasiain osaston johtaja Kimmo Kääriäinen arvioi vierailun olevan osoitus kirkkojemme välisistä hyvistä suhteista. Patriarkka tapaa Suomessa kolmen kirkon johtoa sekä Venäjän ortodoksisen kirkon Pokrovan seurakuntaa. Sen yhtenä tehtävä oli valmistella paluuta virallisiin oppikeskusteluihin. Sen sijaan Konstantinopolin ekumeenisen patriarkaatin kanssa välit ovat nyt poikki. Suunnitelmissa on lisäksi seminaari yhteistyössä ulkoministeriön kanssa. Kyse on siitä, että molemmat osapuolet hyötyvät tilanteesta, Saarinen arvioi. Niissä länsi on rappeutumassa ihmisoikeuksien liian yksilöllisten tulkintojen myötä. Jussi Rytkönen ”Moskovan patriarkaatti tarjoaa läntisen elämäntavan vaihtoehtoa” venäjä | Suomessa toukokuussa vierailevalle Moskovan patriarkka Kirillille pyritään järjestämään kirkollisten kohtaamisten ohella tapaaminen myös presidentti Sauli Niinistön kanssa. Tämä osoittaa luottamusta dialogin jatkoon, Saarinen arvioi. – Tämä johtuu Ukrainan tilanteesta. kuva on patriarkan vierailulta Pietarin teologisessa akatemiassa vuonna 2016. Venäjän ortodoksisen kirkon suhde valtioon ja presidentti Vladimir Putinin hallintoon herättää länsimaissa kysymyksiä. Saarisen mukaan yleisen nationalismin ja konservatismin hengessä poliittiset johtajat ovat hakeutuneet kirkkojen läheisyyteen myös Puolassa ja Unkarissa. – Ne katkesivat jollakin tavalla vuonna 2014, mutta on sittemmin palautettu entiselle tasolle. Patriarkan vierailu ajoittuu Suomen ja Venäjän kirkkojen oppikeskustelujen 50-vuotisjuhlallisuuksien aikaan. – Vuonna 2017 asetettiin kirkkojemme välinen yhteydenpitoryhmä. – Käsitykseni mukaan myös Putin haluaa nykyisin pitää esillä vanhaa venäläistä elämäntapaa. Kirillin aikana patriarkaatin suuri linja ekumeniassa on Saarisen mukaan ollut tarjota vaihtoehtoa läntiselle elämäntavalle. Esimerkiksi vuoden 2016 Pyhään ja suureen synodiin Kreetalla ei Moskovasta lähdetty. Työ on tuottanut hyvää hedelmää, Kääriäinen sanoo
Monet ihmiset mieltävät seurakuntayhtymän organisaatioksi, joka johtaa siihen kuuluvia seurakuntia. Toinen asia on erityisesti peruskoulun koko ala-astetta koskeva opetuksen läheisyysperiaate. Kallioniemen oletus, että uskonnollisia kouluja ei laajasti syntyisi, jos nykyistä järjestelmää radikaalisti muutetaan, on vailla pohjaa. Alkuun ET:n opiskelijoita oli vähän, vuosien mittaan joukko kasvoi. Jos yhtymä alkaa toimia ”seurakuntien tontilla”, seurakuntalaisten käsitys organisaatioista ja niiden rooleista hämärtyy. Hän on valmis tähän, vaikka yleensä yhteiskunnassa vähemmistöjen oikeuksia painotetaan. Risto KRogeRus rovasti, Jyväskylä Oman uskonnon opetuksesta vientituote ” Ongelma onkin juuri tässä: uskonnoille yhteistä pohjaa ei hevin löydy. Se, että ovi uskonnonopetukseen näille lapsille pidettiin auki, oli vähemmistöjen oikeuksien turvaamista. koulu | Uskonto on monien vähemmistöjen identiteetin ytimessä, vaikka sen merkitys luterilaisessa enemmistössä onkin ohentunut, kirjoittaa Risto Krogerus. Lisääntyneen maahanmuuttajaväestön vuoksi johtava työväenpuolue piti sitä välttämättömänä. Suomalaisesta koulusta on tullut tunnettu vientituote. Oman uskonnon opetus voisi hyvin olla osa tätä menestystuotetta. Yhtymä on palveluorganisaatio, jonka itsenäiset seurakunnat ovat perustaneet tuottamaan talouden ja hallinnon palveluja seurakunnille. Emme kaipaa islamilaisia emmekä muitakaan ääriryhmien kouluja. A rto Kallioniemi kirjoitti ( Kotimaa 28.2.), että yhteinen elämänkatsomusopetus on välttämätön peruskoulussa. Hänen mielestään se olisi ratkaisu ”uskontoihin tarvittavan yleissivistyksen ja monilukutaidon saamiseen”. Tätä ei muuta se, että monille luterilaisessa enemmistössämme uskonnon merkitys on ohentunut. Seurakuntien itsenäisyyttä ei pidä rajoittaa turhan yksityiskohtaisilla perussopimuksilla. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Ranskan esimerkki on varoittava. Kotoisille ortodokseille ja katolilaisillekin se on hyvin tärkeä. Suurten maailmanuskontojen opetus kuuluu vasta yläasteelle ja lukioon. Pitkään kaikki Suomen helluntailaiset kuuluivat väestörekisteriin ja heidän luontainen paikkansa uskonnonopetuksessa oli elämänkatsomustieto. Tulevissa kouluratkaisuissa on varmistettava, että uskonnonopetusta ei anneta uskontokuntien edustajien käsiin, vaan opettajilta tulee edellyttää sekä alan akateeminen että pedagoginen pätevyys. Näinhän asia ei ole. Yhteinen katsomusaine on Norjassa. Onhan pääkaupunkiseudullakin lukuisa joukko vähemmistöjä, joiden identiteetin ytimessä on uskonto. Oman uskonnon opetus nousi siitä, että jokaisen lapsen tuli saada oman uskontonsa mukaista opetusta, ei kuitenkaan tunnustuksellista, jos syntyy kolmen oppilaan ryhmä. Opetuksessa painottuu laimea valistushumanismi. Kansankäräjien päätöksin opetuksessa keskitytään siihen, mikä uskonnoille on yhteistä. Suomessa ei ole koulupakkoa, vain oppivelvollisuus. Ei ihme, että laitoksista halutaan erota. eRKKi Hellman Rymättylä Seurakuntayhtymä on ongelmallinen organisaatio KOTIMAA | 6.3.2020 8. Tämän tulisi koskea myös uskonnonopetusta. Erityisesti on varottava hämärtämästä seurakunnan ja yhtymän välistä roolia, esimerkiksi siirtämällä seurakuntien toimintoja, kuten pappien ja diakonian toimia, yhtymiin. Uskonnottomat rinnastettiin muihin vähemmistöihin ja näillä lapsilla oli sama oikeus kuin muillakin. Seurakunta valitsee omista jäsenistään päättäjät, jotka yhdessä muiden seurakuntien päättäjien kanssa sopivat, miten taloutta ja hallintoa on yhdessä järkevä hoitaa. Opetus tulee antaa yhteiskunnan valvomissa kouluissa. Ongelma onkin juuri tässä: uskonnoille yhteistä pohjaa ei hevin löydy. Yhtymällä ei ole yhtään henkilöjäsentä tai päättäjää yhteisessä kirkkoneuvostossa ja -valtuustossa. Kallioniemen ajatus siitä, että uskonnolla ei olisi merkitystä identiteettiä rakentavana tekijänä, on outo. Ministeri Li Anderssonin aloite avata ET luterilaisille oppilaille paljastaa, että hän ei tunne ET:n syntyhistoriaa ja siksi näkee tässä tasa-arvo-ongelman. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Seurakuntayhtymä on ihan hyvä palveluorganisaatio, kunhan ei sotketa rooleja. Seurakunnat koetaan laitoksina, ei meidän yhteisönä. Uuden kirkkolain myötä ollaan päivittämässä seurakuntayhtymien perussopimuksia. Kirkot ja uskontokunnat valittavat, että niille tärkeitä asioita ei opeteta. Suurin osa vanhemmista halusi lapsensa mieluummin evankelisluterilaiseen uskontoon kuin ET:oon, jonka he kokivat kristinuskon vastaiseksi opetukseksi. Tähän tarpeeseen syntyi elämänkatsomustieto. On yllättävää, että Kallioniemi sivuuttaa vähemmistöjen oikeudet. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Tässä yhteydessä on jälleen kerran muistettava yhtymän rooli palvelujen tuottajaorganisaationa. Li Anderssonin uusi aloite on torjuttava perusteissaan virheellisenä
Olin raivoissani. Mutta tunnistin heti, että sellainen minä olin. Päivi Huuhtanen-Somero 29.2. ”Häpeän sinua!” Matti HeRneSaHo Kirjoittaja on turkulainen pappi ja Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. Onko syy pietismin isän Philipp Jakob Spenerin (1635–1705), joka oli valmis määrittämään kristillisyyden keskeisimmäksi ihanteeksi yhtäältä henkilökohtaisen todistamisen ja toisaalta dogmaattisten kysymysten välttelyn. Kotimaa24:n lukijablogeissa sanottua KOTIMAA | 6.3.2020 9. Haluan ottaa sinusta mallia. Työn rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Meillä kysymys liittyy Kirkon Ulkomaanavun (KUA) toimintaan Kirkkojen Maailmanneuvoston EAPPI-ohjelmassa, johon osallistuvat sitoutuvat myös Israeliin liittyvään ”valistustyöhön”. Reino KuRKi-Suonio Tampere Antisemitismi ja kirkko ” En koskaan aio halveksia tai hävetä sitä nuorta miestä, joka tiesi kaiken ja oli mielestään ratkaisu kirkon ongelmiin. Pari vuotta sitten tapasin Karin pubissa. Meillä BDS:ä edustaa Suomen ICAHD, jonka kanssa myös KUA/EAPPI on järjestänyt yliopistokiertueita. EAPPI-ohjelma tukee palestiinalaisten ja israelilaisten väkivallattomia rauhanpyrkimyksiä sekä kaikkien osapuolten ihmisoikeuksien samanarvoista toteutumista. Sen myötä minusta tuli intomielinen julistaja. En halua rakastaa itseäni vain sellaisena kuin olen, vaan myös sellaisena kuin olin matkani jokaisessa vaiheessa. Paiskasin Karin kanssa kättä ja vietimme mukavaa iltaa. Kerroin herätysvisiostani, jonka mukaan seurakunnan pitäisi kutsua jokaista ihmistä henkilökohtaiseen uskoon. EAPPI-ohjelma on perustettu Jerusalemin kirkkojen johtajien pyynnöstä ja se tekee yhteistyötä paikallisten yhteisöjen ja kirkkojen, israelilaisten ihmisoikeusryhmien sekä kansainvälisten järjestöjen kanssa. Olin juuri kuullut, että Kari-pappi tulisi olemaan televisio-ohjelmassa, jossa vihitään pyhään avioliittoon toisilleen tuntemattomia pareja. Anteeksi Kari. Työ on ihmisoikeusperustaista ja perustuu kansainväliseen lakiin ja YK:n päätöslauselmiin. Kirkon Ulkomaanapu ja EAPPI eivät boikotoi Israelia tai Israelin valtion alueelta tulevia tuotteita tai hyväksy rasismia, antisemitismiä tai islamofobiaa. Jussi Rytkönen mainitsi kolumnissaan ( Kotimaa 7.2.), että antisemitismi piiloutuu myös ”hyväksytyn” Israel-kritiikin kaapuun. Jyrki Härkönen 1.3. Suomen EAPPI-ohjelma ei ole koskaan ollut mukana BDS-liikkeen toiminnassa eikä koskaan ohjeista tai rohkaise ketään tukemaan BDS-liikkeen toimintaa. Jouni HeMbeRg toiminnanjohtaja Kirkon Ulkomaanapu Paaston sanoma: muista ja auta lähimmäisiäsi enemmän kuin omaa itseäsi ja hyvinvointiasikin. N äin kirjoitin Kari Kanalan sähköpostiin. Omaa historiaansa ei tarvitse hävetä. Muista nyt toimia, äläkä ota paastoa pelkkänä itsesi tutkisteluna. Sen sijaan toivon, että elämäni varrella voisin innostaa niitä nuoria, joiden into läikkyy yli. Kirkon ulkomaanapu ja eaPPi-ohjelma tukevat dialogia Lähi-idässä Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelma (Ecumenical Accompaniment Program in Palestine and Israel), jota Kirkon Ulkomaanapu toteuttaa Suomessa, herättää aika ajoin keskustelua. Vaikka mitä tapahtuisi, en koskaan aio halveksia tai hävetä sitä nuorta miestä, joka tiesi kaiken ja oli mielestään ratkaisu kirkon ongelmiin. BDS:n toiminta muun muassa yliopistojen kampuksilla on monissa maissa tuomittu antisemitismiä lietsovana. Jokaisen kirkon työntekijän ja muun vastuunkantajan pitäisi ymmärtää, että omat pettymyksemme ja traumamme eivät saa koskaan ohjata työtä, jota teemme. Kunpa minusta tulisi siinä kaltaisesi. Juttujani kuunnellut työntekijä huokaisi ja totesi ylimielisesti: ”Tuollainen minäkin olin sinun ikäisenäsi.” Silloin päätin, etten koskaan tule hänen kaltaisekseen. Tähän liittyvää rajanvetoa on IHRA (International Holocaust Remembrance Alliance) pyrkinyt selventämään antisemitismin ohjeellisella määritelmällä (2016), jonka Suomikin on allekirjoittanut. Kari, en häpeä sinua. Miksi spontaani puhe vie kirkossa koko ajan enemmän tilaa historian ääneltä. Kun hyväksyy oman matkansa, voi kohdata myös toisen ihmisen arvostavasti. Siitä innosta kiinni pitäminen on ollut minulle tietoinen päätös. Vasta kun pystyy hyväksymään, rakastamaan ja arvostamaan omaa tarinaansa sellaisena kuin se on, voi oppia arvostamaan ja hyväksymään toisten tarinat. Tuohon päätökseen johti eräs aivan tietty kokemus. Kun Auschwitzin vapautuksen 75-vuotispäivään liittyi vakava huoli antisemitismin voimistumisesta – myös meillä – voi kysyä, mikä on siinä kirkon osuus ja vastuu. Mistä muusta kirkolla on yhtä huutava pula kuin innostuneista nuorista, jotka omasta mielestään tietävät, miten koko Suomi voidaan evankelioida. Käytöstapani, kirkkopoliittiset Facebook-päivitykseni ja maailmankuvani ovat ehkä hieman vuosien myötä rakentuneet, mutta sama tuli palaa sisälläni edelleen. Olin tavallinen arvoliberaali seurakuntanuori, kunnes kymmenen vuotta sitten tulin karismaattiseen herätykseen. Katumusharjoituksena kannustan loppukauden ajan kannattamaasi Arsenalia. Hän kysyi minulta: ”Muistatko Matti, että olet kirjoittanut minulle häpeäväsi minua?” En muistanut. Ohjelma ei voi vaikuttaa siihen, millaisia aatteita samoissa tapahtumissa olevilla ihmisillä on. Niin Jumalakin tekee. Ohjelmasta esitetään usein julkisuudessa tarkoitushakuisesti virheellisiä väitteitä, kuten myös Kurki-Suonion kirjoituksessa. Jo vuonna 2014 Juhani Huttunen valotti Kirkko ja Kaupunkl -lehdessä ohjelman yhteyttä BDS-liikkeeseen (Boycott, Divestment, Sanctions), joka IHRA:n kriteerien mukaan on antisemiittinen. Et koskaan puhu kenestäkään pahaa. Lähes kymmenen vuotta sitten keskustelin seurakunnan työntekijän kanssa. Tuemme dialogia, joka on rauhanprosessien ytimessä. Parikymppisen konservatiivisen nuoren miehen viha johti vihaviestiin moiselle liberaalin kristillisyyden airuelle
Mikko Heikka sanoo kulkeneensa opiskeluajan körttiläisten Seuratuvan ja Ylioppilaiden Kristillisen Yhdistyksen (YKY) väliä. Kuka. – Olen onnellinen, että sain elää sen vuosikymmenen. P. Hän tapasi YKY:n kahveilla Suomen kielen opiskelijan Tuuli Vuorisen, jota pyysi seurakseen kuuntelemaan Ritva Ahosen lausuntailtaa. Sen sijaan herännäisyys tuli tutuksi erityisesti lukioaikana Kemin körttiseuroissa. Leinonen tokaisi, että ei sentään, pappi sinusta tulee. Järjestely on toiminut hyvin, Heikka sanoo. Piispa ja kettu Emerituspiispa Mikko Heikan kodin seinällä roikkuu taulu, jonka hän näki lapsena pappilan seinällä Ylitorniolla. Heikan lisäksi Ylitornion seurakuntanuorista lähti monta muutakin teologian opiskelijaa. Taulu on niin sanottuun Marraskuun ryhmään kuuluneen taiteilijan Mikko Carlstedtin tekemä öljyvärityö. – Päätin, että kahtena päivänä viikossa kirjoitan, kolmena hoidan lapsenlapsia. Seinällä oikealla ylhäällä on pyhää perhettä esittävä taulu, josta kerrotaan tarkemmin jutussa. – Rippikoulun päätteeksi olimme kirkkoherra Hannes Leinosen luona. Lenkkikaveri on latinakieliseltä nimeltään Vulpes vulpes eli kettu. Siellä virisi kiinnostus kristinuskon yhteiskunnalliseen tulkintaan. | Kuva: Olli Seppälä ” Jumala tahtoo kaikille kohtuullista toimeentuloa ja hengellistä hyvää. Hän kysyi, mitä ajattelin tehdä isona. Mikko Heikka kotonaan Espoon Mankkaalla. Heikka muutti Mankkaalle vuotta ennen eläkkeelle jäämistään Espoon piispan virasta. – 60-luku alkoi omalta osaltani varsinaisesti keväällä 1964 eräästä Ylioppilaslehden artikkelista. Mikko Heikka, 75 Kotoisin: Syntynyt Ylitorniolla, kirjoitti ylioppilaaksi Kemissä, asunut Helsingissä ja nyt Espoossa Työura: Pappina Meilahden (1968– 1973) ja Munkkiniemen (1974–1989) seurakunnissa, Helsingin tuomiorovasti 1989–2003 ja Espoon hiippakunnan piispa 2004–2012 Perhe: vaimo Tuuli Heikka, neljä lasta ja kuusi lastenlasta Viimeksi luettu romaani: Elena Ferranten Kadonneen lapsen tarina Lempimusiikki: barokkimusiikki, erityisesti passiot haastattelu K un emerituspiispa Mikko Heikka, 75, lähtee iltaisin lenkille Mankkaan entisen kartanon mailla sijaitsevasta rivitaloasunnostaan, hänellä on usein lenkkikaveri. Heikan Mankkaan kodin seinällä on tauluja, joihin useimpiin liittyy merkitsevä tarina. He tapaavat läheisessä metsikössä. Seuratuvalla oltiin kiinni perinteessä, mutta YKY:ssä alkoivat puhaltaa 60-luvun tuulet. Erityisesti silmään pistää suurikokoinen öljyvärityö, joka esittää pyhää perhettä. Heikan perheeseen syntyi neljä lasta, kolme poikaa ja yksi tyttö. Se alkoi kiehtoa mieltäni. – Kiinnostus teologiaan heräsi viimeistään silloin, kun löysin pappilan kirjahyllystä kreikankielisen Uuden testamentin. YKY ja 60-luku olivat Heikalle tärkeitä myös siksi, että YKY:ssä hän tapasi tulevan vaimonsa. Laadimme siihen Heikki Laitisen kanssa vastauksen laulun muodossa. Taululla on vahva yhteys Mikko Heikan lapsuuteen ja kirkolliseen uraan. Heikka sanoo, että 60-luvun perintönä hänellä on ollut rohkeutta ajatella asioita uudella tavalla. Kaunishäntäinen repolainen on kipittänyt Heikan kaverina jo vuosia. Me lapset keräsimme sotaromua, kuten kypäriä. Heidän ensikohtaamisensa meni seuraavasti: Mikko Heikka kirjoitti teatteriarvosteluja ja sai aina kaksi vapaalippua esitykseen. Erityisesti muistan ihmetelleeni löytämiäni saksalaisen upseerin kahtia leikatun olkamerkin palasia, Heikka muistelee. Sikäläinen pastori L. Siellä Heikka näki sen pikkupoikana pappilan seuroissa. Vastasin, että upseerin uraa olen ajatellut. KOTIMAA | 6.3.2020 10. – Sodan jäljet näkyivät vielä vuosia. Vuorinen suostui, ja teatteri-illan päätteeksi Körttikodilla syötiin Runebergin tortut ja juotiin kahvit. Eläkevuodet ovat kuluneet kirjallisissa töissä ja lastenlapsia hoitaessa. Tuuli Heikka on tehnyt työuransa kirjastonhoitajana ja suomen kielen opettajana. Tunsin vetoa älyllisiin ja teologisiin haasteisiin. Hän maalasi taulun Vesilahden seurakunnalle, joka ei kuitenkaan pystynyt lunastamaan sitä. Tapaninen osti sen ja vei mukanaan Ylitornion pappilaan. Laulu tehtiin Körttikodin keittiön pöydän ääressä. Ylitornio oli vahvasti lestadiolaista seutua, mutta Heikka ei omassa perhepiirissään juurikaan tutustunut siihen. Kaksi viikkoa myöhemmin alkoi Lapin sota, ja Heikan perhe pakeni Ruotsin puolelle. Heikan opinnot alkoivat syksyllä 1963. Mikko Heikka syntyi Ylitorniolla 1944 samana päivänä, kun sotiminen Suomen ja Neuvostoliiton välillä lakkasi. Aikanaan taulun peri Tapanisen poika, jonka mukana se tuli Espooseen. Vuonna 1963 Tapaninen valittiin Oulun piispaksi ja taulu ripustettiin piispantalon seinälle. Siitä lähtien mottoni on ollut ”katso, uudeksi minä teen kaikki”. Sieltä päästiin takaisiin Suomeen vasta seuraavana keväänä
Ennen valintaansa uuden Espoon hiippakunnan ensimmäiseksi piispaksi vuonna 2004 Mikko Heikka ehti toimia seurakuntapappina Helsingissä sekä Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherrana eli tuomiorovastina 15 vuotta. Siitä oli hänen mukaansa suuri apu, kun uutta hiippakuntaa rakennettiin. Väitöskirja käsitteli saksalaisen Moltmannin toivon teologiaa, ja se valmistui 1983. Aiemmin on haastateltu Erik Vikströmiä, Matti Sihvosta, Juha Pihkalaa, Voitto Huotaria, Jukka Paarmaa, Jorma Laulajaa, Wille Riekkistä, Gustav Björkstrandia, John Vikströmiä ja Eero Huovista. Aiheen eli Jürgen Moltmannin hänelle antoi jo graduvaiheessa professori Osmo Tiililä. Viime aikoina on kuitenkin herännyt kiinnostus nimenomaan taloustieteilijöiden keskuudessa kuulla teologisia näkökulmia. Hän on ollut saman aiheen kimpussa aiemminkin vuonna 2016 ilmestyneessä esseekokoelmassaan Kapitalismi, kristinuskon musta joutsen?. Nyt hänellä on työpöydällään viimeistelyä vaille valmis käsikirjoitus, jonka nimi on Aineeton kapitalismi. – Moltmannin teologia nousi hänen omista kokemuksistaan toisen maailmansodan raskaissa vaiheissa. Kun Heikka oli Espoon piispana, hän tapasi Rafael Tapanisen piispantarkastuksen yhteydessä ja törmäsi taas Carlstedtin tauluun. Nimenomaan kohtuus on Jumalan armotalouden mittatikku, Heikka sanoo. Viime vuosina Mikko Heikka on viettänyt paljon aikaa Kansalliskirjastossa. Teologeillakaan ei ole juuri ollut kiinnostusta aiheeseen. Tärkeä vaihe Heikalle oli väitöskirjan tekeminen. Tuomiorovastina Heikka näki läheltä, mitä piispan työ on. Se käsittelee uskonnon ja talouselämän suhteita. Moltmann koki selvinneensä sodasta kristillisen toivon avulla. Heikka sanoo olevansa dialogimallin kannalla kirkon ja talouselämän kohtaamisessa. Nyt se on muutaman mutkan jälkeen Mankkaan kodin seinällä. Olli Seppälä Haastattelu on osa Kotimaassa julkaistavaa sarjaa, jossa tavataan eläkkeellä olevia piispoja. KOTIMAA | 6.3.2020 11. – Vuosisatojen ajan teologialla ja talouselämällä oli keskusteluyhteys, jota teologia jopa dominoi, mutta sittemmin talouselämä ja -tiede irtautuivat omille teilleen. Häneltä ilmestyi toissa vuonna kirja Uskonnot kohtaavat, jossa käsitellään uskontojen asemaa globaalissa maailmassa ja uskontodialogin ajankohtaisia kysymyksiä. – Jumalan armotalous merkitsee sitä, että Jumala tahtoo kaikille kohtuullista toimeentuloa ja hengellistä hyvää. Hän puhuu myös Jumalasta ekonomistina
Myös erakkoluonteisen isän käytös tulee ymmärrettäväksi. Kun hän näkee kuolleen ankeriaan heräävän henkiin, rationaalinen ajattelu ei enää oikein riitä. Kiltti komedia surusta Omaelämäkerrallisessa elokuvassaan Klaus Härö on Stefan. Omaelämäkerrallisessa osuudessa kirja kuvaa loppukesien iltoja, jolloin poika ja isä kalastavat ankeriaita joen penkalla. Ankerias onnistuu sekoittamaan kirjailijassa tämän pakan. Ankeriaaseen liittyy edelleen lukuisia arvoituksia. Nykyisin ankeriaat ovat uhattuina muun muassa liikakalastuksen seurauksena. Erilaisia tapoja selviytyä läheisen menetyksestä kuvataan varsin sympaattisesti, vaikka näkökulma onkin Härön. kulttuuri | elokuva | ” Suru on kuin hiekkalasti, sanoo pappi. Nisse taas kääntää keskustelun toisensa jälkeen lämmityspannuun. Elokuvan nimi voisi viitata tuonpuoleiseen, mutta tässä se tarkoittaa hautajaisjärjestelyjä. Stefan haluaisi puhua ja muistella. Kuteakseen se palaa takaisin Sargassomerelle. Kirjan omaelämäkerrallisessa osuudessa poika kasvaa aikuiseksi, isä vanhenee, sairastuu vakavasti ja kuolee. Hykerryttävä on kohtaus, jossa pappi saapuu keskustelemaan perheen kanssa ennen hautajaisia. Ruotsissa viime vuonna ilmestynyt kirja palkittiin Augustpriset-palkinnolla. KOTIMAA | 6.3.2020 12. Elokuvassa Brita-mummoa ja Lenaa murehduttavat muun muassa kukkavalinnat. 272 sivua. Tammi 2020. Kahvipöydän äärellä puhutaan Leilasta sen verran kuin Nisse hänestä suostuu puhumaan, eli eipä juuri. Yllättäen paikalle pyyhältänyt Nissen sisko Elsa ( Lena Labart) taas yrittää ottaa emännän paikan entisessä lapsuudenkodissaan. Klaus Härön omaelämäkerrallinen elokuva kertoo erilaisista tavoista surra. Näin luvataan Klaus Härön uuden elokuvan Elämää kuoleman jälkeen ( Livet efter döden) alussa. Tuija PyhäranTa Surutalo täyttyy kukista, mutta nissen (Peik Stenberg) mielestä surijoita ei pitäisi kutsua hautajaisiin. Nisse sanoo surreensa riittävästi etukäteen. Kuka sen tarvittaessa osaisi korjata, ellei hän. Sitä ei voi viedä kauhakuormaajalla, vaan se on kannettava pois käsin kourallinen kerrallaan. Jotenkin on nuivaa, että jälleen kerran kirjan suomennetussa nimessä uskonnollinen sana on siivottu pois. Suomentanut Maija Kauhanen. Nissen mukaan vaimon toiveena olivat pienet hautajaiset, vaikka ilmeiseltä vaikuttaa, että ne ovat hänen oma toiveensa. Kirjan ruotsinkielinen nimi Ålevangeliet viittaa evankeliumiin. V iittaukset tosielämään ovat tarkoituksellisia. nissen sisko Elsa (Lena Labart) on tullut kylään kutsumatta. Nisse-isä ( Peik Stenberg) ja Stefan-poika ( Martin Paul) yrittävät selvitä syöpään kuolleen vaimon ja äidin menetyksestä kumpikin omalla tavallaan. Stefanin tehtäväksi jää ilmoittaa surijoille, etteivät he ole tervetulleita. Svensson kirjoittaa kauniisti yhteisistä hetkistä sekä yhteydestä pojan ja isän välillä. Jo silloin nuori elokuva-alan opiskelija kirjasi muistiin sukulaistensa surutalossa käymiä absurdeja keskusteluja. Suru on kuin suuri hiekkalasti, sanoo pappi. Pojasta, isästä ja maailman arvoituksellisimmasta kalasta. Sieltä se kulkee tuhansien kilometrien matkan Euroopan vesistöihin. Svensson kirjoittaa ankeriaaseen liittyvästä tutkimuksesta ja tiedosta. Kaikki tarmo keskitetään käytännön asioihin, jotta surulle ei tulisi tilaa. Uskontoa koskevissa pohdinnoissaan Svensson päätyy siihen, että uskominen on jättäytymistä jonkin varaan. Härön äiti kuoli hänen ollessaan 23-vuotias. Vasta silloin paljastuu osa tämän elämän salaisuuksista. | Kuva: Citizen Jane Productions | viikon kirja | ruotsalaisen toimittajan Patrik Svenssonin esikoiskirja Ankeriaan testamentti on kiehtova sekoitus tietokirjaa ja omaelämäkerrallista teosta. Mari TEiniLä Patrik Svensson: Ankeriaan testamentti. ”Vain hullu uskoo uudestisyntymään, mutta joskus olen toivonut, että saisin olla hullu, ja luulen, että isäkin toivoi sitä toisinaan”, Svensson kirjoittaa. Ankeriaaseen perehtyminen herättää kirjailijassa uskoon liittyviä pohdintoja, vaikka hän toteaakin päätyneensä uskomaan tieteeseen uskonnon kustannuksella ja rationaaliseen transsendentiaalisen kustannuksella. Näinhän kävi muun muassa john irvingin teoksessa Ystäväni Owen Meany, jonka englanninkielinen nimi olisi ollut suoraan käännettynä Rukous Owen Meanyn puolesta. Ankerias saa alkunsa Sargassomerellä
Noin miljoona suomalaista on joko työttömänä tai työskentelee osatai määräaikaisessa työsuhteessa. Maanviljelijä Franz Jägerstätter ( August Diehl) käy armeijan harjoituksissa, mutta sota näyttää laantumisen merkkejä, ja hän saa palata kotiin. Sitä tehtiin niin pitkään ja hartaasti, että kaksi elokuvan keskeistä näyttelijää ehti kuolla ennen filmin valmistumista. Yhä uudelleen he tivaavat Franzilta, mitä hyötyä hänen uppiniskaisuudestaan on. TV1 pe 13.3. Minulle elokuva sanoo, että ehkä Kristuskin vain jotenkin tunsi tien ja sen, kuinka se piti kulkea loppuun saakka. Jägerstätter alkaa ymmärtää, minkä puolesta hän ei voi taistella. Tasa-arvosta Suomessa keskustelemassa Tanja Auvinen, Minna Taipale ja Minna Rikkinen. Aika kuluu, ilmapiiri kovenee, kansallissosialismi saa jalansijaa. Teema&Fem, ti 10.3. Amerikkalaisohjaaja Terrence Malickin elokuva Franz Jägerstätterista pohjautuu tositapahtumiin. TV1 la 7.3. Kukaan ei tule koskaan kuulemaan hänestä ja hänen sankariteostaan. TV1 ke 11.3. klo 20.04 Tottumiskysymys (12). Jeesus kuitenkin kulkee Franzin mukana vankeudessa ja kuolemaan saakka, useina viitteinä läpi elokuvan. Suurimpana on yksi kysymys: Mitä on Kristuksen seuraaminen. FReIja Özcan | painettua sanaa | Kristusta, sillä ei ole kärsinyt riittävästi. Mihin se johtaa, mihin sillä päästään. Juoni on yksinkertainen: se kertoo suoraviivaisesti etenevän kertomuksen miehestä, joka pitää periaatteistaan ja moraalistaan kiinni niin itsepintaisesti, että on valmis ottamaan vastaan kuolemantuomion. Hän sanoo Franzille, ettei pysty vielä maalaamaan aitoa Itsepintaisesti Kristuksen tiellä Toinen maailmansota katkaisee Franz jägerstätterin (august Diehl) ja hänen vaimonsa Fanin (Valerie Pachner) rauhallisen viljelijäelämän. Mistä saisin avun?”. Teema&Fem, la 7.3. klo 9.55 Talvisodan muistohetki. klo 18.30 Uudistaja – nainen imaamina. Kirkkoinstituutio ei tue Franzia tämän omantunnonratkaisussa. Tiesi, vaikka huusi: Jumalani, Jumalani, miksi hylkäsit minut. Sillä tavalla saa jo kahdessa viikossa tietää, onko nukkunut riittävästi. | viikon tv-vinkit | | elokuva | Unilääkäri ja dosentti Henri Tuomilehto kertoo Marita Kokon tekemässä ja Iiro Iimmosen kuvaamassa kiinnostavassa haastattelussa työelämän kehittämisen erikoislehdessä Telmassa (1/2020), miten hyvään uneen voi oppia. Kyläyhteisö huomaa, ryhtyy hylkimään poikkiteloin asettujaa. Suora lähetys talvisodan päättymisen 80-vuotispäivänä järjestettävästä muistohetkestä Helsingin tuomiokirkossa. Sitten mies kutsutaan aseisiin ja pian vankilaan, sillä hän kieltäytyy vannomasta uskollisuudenvalaa Adolf Hitlerille. Naisen elämän hetkiä, jotka jäävät yleensä piiloon. Yllättäen Tuomilehto ei tuomitse kännykän käyttöä ennen nukkumista. | Kuva: Reiner Bajo / Iris Productions KOTIMAA | 6.3.2020 13. Lisäksi Tuomilehto neuvoo testaamaan sopivaa unen määrää lisäämällä uniaikaa aina puoli tuntia tai tunnin. Valtionjohto osallistuu tilaisuuteen. Myös elokuva on pitkä, miltei kolmituntinen, ja harras. Seitsemän suomalaisen elokuvaohjaajan yhteisteos sukeltaa kirpeällä huumorilla vakavien asioiden äärelle. Katoliset papit vetoavat uskollisuuteen esivallalle. klo 13.40 Pisara. A lussa on itävaltalainen maaseutu, Alpit ja onnellinen perhe-elämä. Diakoni Minna Ågren. klo 19.00 Prisma: Koira ja ihminen. Elokuvan suuri moraalinen kysymys onkin, onko oikein valita periaate ja hylätä lähimmät. klo 12.05 Horisontti. Jos nautit siitä, että katsot kivaa sarjaa, luet verkkolehteä tai pelaat pasianssia, siitä vaan”, Tuomilehto sanoo. Kamera viistää Alppeja yhä uudelleen, kuin lausuen psalmin sanoin: ”Minä kohotan katseeni vuoria kohti. Syyrialaisen isän ja suomalaisen äidin tytär Sherin Khankan perusti Tanskaan naisten moskeijan. Dokumentti selvittää, miksi koirat ja ihmiset ymmärtävät toisiaan ja miten ainutlaatuinen rooli koirilla on yhteiskunnassamme. Malickin elokuville tyypilliset luontokuvat tukevat viestiä. Näin kannattaa tehdä, koska nukkuminen on helpoin tapa parantaa terveyttä, hyvinvointia ja suorituskykyä. ”Illan pitäisi olla koko vuorokauden mukavinta aikaa. He eivät näe muuta vaihtoehtoa kuin taipumisen. Tarinallisuuden sijaan elokuva upottaa katsojan päähenkilöiden mielentiloihin. TV1 to 12.3. Järkkymättömän päätöksen tehnyt mies saa jostain uskon siihen, että Kristus on hänen kanssaan samalla tiellä. Yle Radio 1 su 8.3. Jeesus tulee mukaan elokuvan alkuvaiheessa, kohtauksessa, jossa vanha taidemaalari valmistelee Kristus-kuvaa paikallisessa kirkossa. MeRI ToIVanen A Hidden Life on tositapahtumiin pohjaava tarina Hitlerin vastustamisesta ja omantunnon lujuudesta. klo 19.00 Dokumenttiprojekti: Unelma työstä. Eletään toisen maailmansodan syttymisen aikaa
Millissäkin on labradoria, mutta sen lisäksi myös englanninsetteriä sekä belgianpaimenkoiraa. Se on ylpeästi epäsäätyisen rakkauden tulos, koska on onnekseen perinyt näiden rotujen hyvät puolet. reportaasi KOTIMAA | 6.3.2020 14. Järvenpään seurakunnan virallisena seurakuntakoirana Milli työskentelee Järvenpäässä Kartanon ja Saunakallion alakouluissa. Millin salainen ase on tunneäly. Koiran tulee olla terve, totteleva, hyväkäytöksinen, sosiaalinen, rohkea, luotettava, luokseen kutsuva, lempeä ja ennen kaikkea kiinnostunut ihmisistä. Työkoirista suurin osa on labradorinnoutajia. Millin työsarkana koulussa on kohentaa oppilaiden oppimista ja On olemassa viitisenkymmentä erilaista koiranvirkaa, työtä, jotka eivät ihmisiltä luonnistu. M illi on kahdeksanvuotias koulukoira. Milli onkin parantanut monen pienen koululaisen koirapelon. Se on myös vieraillut JärvenMilli lataa lasten rakkausakut pään seurakunnan varhaisnuorisoleireillä, lemmikkikerhoissa sekä Saapas-päivystyksissä. ” Tunnilla Milli etsii vaistonvaraisesti oppilaita, joilla on vaikeaa joko kotona tai koulussa. Työtään se on tehnyt jo viisi vuotta. Koulukoiran tehtävään vaaditaan erityinen luonne. TeksTi ja kuvaT | jarmo ÖsTerman viihtymistä. Se on rauhallinen, hyväksyy kaikki ja kuuntelee lapsia luoden välittämisen tunteen, todistaa Kartanon koulun vararehtori ja erityisopettaja Tuija Lindström. Milli on Järvenpään seurakunnan virallinen koulukoira. Vaalea turkki täplineen näyttää hauskalta eikä pelota lapsia. Palaute on ollut pelkästään positiivista. Millin virkanimike on Laturikoira, koska se lataa lasten rakkausja keskittymisakkuja. Millin aamu alkaa yleensä seitsemän aikaan korvien läpsytyksellä. Suurin osa niistä perustuu koiran loistavaan hajuaistiin. – Milli sopii mainiosti työskentelemään kouluympäristössä. Koulut näyttivät vihreää valoa koulukoiralle saatuaan luvat ja allergia-asiat kuntoon ja tiedotettuaan koulukoiran tulosta oppilaiden vanhemmille
Valheenpaljastuskin Milliltä käyttää. Koululla tervehtimään rientää kymmeniä äänekkäitä lapsia, mikä vaatii koulukoiralta hyviä hermoja. Kun lasten jutut menevät joskus puppuosastolle, se alkaa vinkua hiljaa. Milli on luokan rauhanrakentaja, sillä lapset tietävät, että sen herkät korvat ja rauhaarakastava luonne eivät kestä kovia ääniä ja levottomuutta. Sen on tarkoitus herättää perheen ihmiset keittämään kahvia toisilleen ja valmistamaan koirien ateriat. Lähestyjiä ja lempeitä käsiä on välitunnilla jonoksi asti. Milli itse laskeutuu venyttelemään vasta, kun sen herkkä vainu aistii lihaherkkujen tuoksun. Unessa käpälät juoksevat, kirsu nykii ja Milli ääntelee vienosti. Koulukoiralta kesti jonkun aikaa kotisohvalla tästä toipuessa. Silittelyn ohella Milli antaa myös halata itseään, vaikka se ei ole kovin tyypillistä koiralle. Koiran avulla lapset voivat oppia sosiaalisuutta, ryhmässä toimimista ja ryhmäytymistä, kun luokalla on yhteinen lemmikkiystävä. KOTIMAA | 6.3.2020 15. Määränpään se arvaa jo, koska sille on puettu tutut pinkit kouluvaljaat. Kotona sillä on kasvamassa jo uran jatkaja, vuoden vanha pitkäkarvainen saksanpaimenkoira Nita. Vereen erittyy oksitosiinia, joka on kiintymyksen ja sosiaalisuuden ”halihormoni”. Koulukoiran työpäivä voi olla kolmen tunnin pituinen. Ja mikä parasta: samalla myös opettajan työ helpottuu. Kun on töihin lähdön aika, Milli hyppää autoon innoissaan. Yleensä se lähestyy oppilasta varovasti ja laskee pään hänen syliinsä. Milli saa koululaisilta myös fanipostia. Järvenpään seurakunnan virallinen seurakuntakoira liikkuu tunnilla oman laumansa joukossa lukien lasten kehon kieltä. Kotiin päästyään Milli nukkuu tuntikausia sikeästi lempilelunsa, Herra Huttusen vieressä. Erään kerran kun muuan luokka joulun alla oli erityisen kuohuva ja häiriköi, Milli aisti luokan ja kouluttajansa tunteet, meni nurkkaan vinkumaan pää painuksissa. Työssä se käyttää myös mustaa huivia, jossa lukee ”Järvenpään seurakuntakoira Milli”. Työpäiviä on korkeintaan kaksi viikossa. (Vas.) Koulukoiran tehtävään vaaditaan erityinen luonne. Millin on kouluttanut tehtäväänsä Järvenpään seurakunnan erityisnuorisotyön ohjaaja Minna Österman, joka on kasvattanut koiria vuosikymmeniä. Samalla kortisolin, eli stressihormonin määrä vähenee kehossa. Millillä on jo monia kollegoja suomalaisissa kouluissa. Se rauhoittelee luokan kuohuvat tunteet. Eläimiin kohdistuva empatia lisää empatiaa myös ihmisiä kohtaan. Koiran silittäminen laskee verenpainetta ja sydämen sykettä. Koira-avusteisella pedagogiikalla on paljon annettavaa lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemisessa varhaiskasvatuksessa. Silloin sitä ei saa häiritä. On todistettu, että oppilaiden tarkkaavaisuus ja oppimiskyky paranevat koulukoiran myötä. Ruuan jälkeen Milli lepäilee nojatuolissa vielä vajaan tunnin, jonka jälkeen on rennon aamulenkin vuoro. Ääntäkin riittää. Kulkiessaan luokassa tunnilla Milli etsii vaistonvaraisesti oppilaita, joilla on vaikeaa joko kotona tai koulussa
Miten se suhtautuisi meihin. – Vaikka elämän syntyä ei vielä ole voitu luonnontieteissä selittää, tutkijat olettavat, että suotuisissa olosuhteissa aine luonnostaan Maan ulkopuolinen elämä mullistaisi teologian kehittyisi itseään monistavaksi eli elämäksi. Siinä oleva aine prosessoituisi tässä skenaariossa pikkuhiljaa kohti elämää ja ehkä myös kohti älyllistä elämää. Yleensä siihen liittyy panenteistinen käsitys Jumalasta. Ne ovat luomisteologia, oppi pelastuksesta ja etiikka. KOTIMAA | 6.3.2020 16. Olisiko se älykäs ja moraalinen, omat aggressionsa ratkaissut viisauden tuoja. Jos kosmoksesta löytyisi myös Maan ulkopuolista älykästä elämää – tieteessä sitä kutsutaan ETI:ksi, ”Extra terrestrial intelligence” – miten se vaikuttaisi teologiaan ja Jumala-uskoon. Kaikki lähtee liikkeelle luomisteologiasta. | Kuva: Seth Shostak / SETI Institute toriaan sopivan pelastusteon planeetalla X. ETI:n kohtaaminen voisi mullistaa teistisen maailmankatsomuksen, mutta myös ateistisen. Jotkut kristityt saattavat ajatella, että meillä on Jumalan antama tehtävä tehdä niin. – Jos jokin laji ei olisi tuhonnut itseään, komppaisin itse sen puolesta, että se olisi meille ystävällinen. – Luonnontiede syöttää aiheesta koko ajan lisää materiaalia. Jos ETI todella tulisi kaukaisessa aurinkokunnassa vastaan, luomisoppia vaikeampi asia teologisesti olisi Nissisen mielestä soteriologia eli pelastusoppi. Miten pelastus sitten tapahtuukin, se on Jumalan asia, Nissinen toteaa. Joidenkin tutkijoiden mielestä kohtaisimme joko mikrobeja tai superälykkäitä olentoja. Kaikkialla on samat luonnonlait ja alkuaineet. Miten me suhtautuisimme siihen. Monet teologit edustavat Nissisen mukaan nykyisin teististä evoluutiota. Voisiko se olla Jumalan kuva, kuten ihminen. JussI RyTKönEn ” Miten pelastusopin kanssa sopisi yhteen, että jossakin muuallakin olisi pelastusta tarvitsevia olentoja. Nissisen mukaan on kaksi vaihtoehtoa. Siksi myös filosofia ja teologia joutuvat ottamaan kantaa siihen, mitä varsinkin älyllisen elämän löytyminen muualta merkitsisi, hän sanoo. – Mutta sen syntymisen reunaehdot ovat kapeat: monien asioiden olisi oltava juuri kohdallaan. Nissinen viittaa luonnontieteilijöihin, joiden mukaan maailmankaikkeuden vakiot, kuten painovoima ja sähkömagnetismi, viittaisivat elämän syntymisen mahdollisuuteen. ”ETI-teologien” mielipiteet siis jakautuvat siinä, olisiko inkarnaatioita yksi vai monia. Mutta monien mielestä ihmiskunnalla ei ole mitään takeita siitä, että kohtaaminen vieraan älyn kanssa olisi välttämättä rauhanomainen. Kristinuskossa Jeesuksen rooli ja pelastusteko ihmiskunnan puolesta ovat ohittamattomia. Tässä mallissa Jumala ei vaikuta tapahtumien kulkuun puuttumalla luonnonlakien toimintaan. Minkälaisia olisivat vieraan älyn uskonto ja maailmankatsomus. Keskeinen kysymys ihmisille olisi, minkälainen olio vieras elämänmuoto olisi eettisesti, hyvä vai paha. Älykkään elämän kohtaaminen Maan ulkopuolella aiheuttaisi Nissisen mukaan työskentelyn tarvetta kolmella teologian osa-alueella. Teologit yleensä suhtautuvat kuitenkin rauhallisesti ajatukseen ETI:stä. Ensimmäinen on, että Kristuksen pelastusteko koskee koko universumia, jolloin ongelmaksi jää vain tiedon saattaminen muihin mahdollisiin sivilisaatioihin. Tätä tutki Vesa Nissinen helmikuun alussa Helsingin yliopistossa tarkastetussa uskonnonfilosofian väitöskirjassaan ”Moderneja teologisia tulkintoja kosmisesta evoluutiosta ja Maan ulkopuolisen älyllisen elämän mahdollisuudesta”. Jos elämän edellytykset Maassa katoavat, täältä pitäisi joka tapauksessa lähteä. Teologian kielellä se tarkoittaisi, että Jumalan luomistahto kaikkialla on elämän syntyminen, Nissinen tiivistää. M aailmankaikkeudesta on löydetty tuhansia eri tähtiä kiertäviä planeettoja. Kristuksen teko Golgatalla oli ainutkertainen. Mutta miten Jumala voisi jättää muualla olevat olennot oman onnensa nojaan. Pohjalla on ajatus evoluutiosta, joka koskee koko maailmankaikkeutta. Siinä ajatellaan, että Kristus – Logos – voi ottaa erilaisia hahmoja ja suorittaa kussakin tilanteessa kyseisen elämänmuodon ja sivilisaation hisAllenin teleskooppijärjestelmä Kaliforniassa tarkkailee, olisiko kosmoksen kohinan seassa merkkejä maan ulkopuolisesta älystä eli ETI:stä. Vai olisiko se sittenkin sci-fi-elokuvien julma ja ihmisiä syövä Alien. – Miten sen kanssa sopisi yhteen, että jossakin muuallakin olisi pelastusta tarvitsevia olentoja. Sivilisaatioita voi nousta ja kadota. teologia | uskonnonfilosofia | Iso kysymys ihmiskunnalle voisi olla, minkälainen vieras elämänmuoto olisi eettisesti: ystävällinen vai vihamielinen. Tämä johtuu siitä, että kulttuurinen evoluutio on kosmoksen mittasuhteissa vain nopea välähdys. – Pitäisikö ihmisten lähteä levittäytymään avaruuteen. – Itse kallistuisin toisen vaihtoehdon puoleen
Uutta on se, että konferenssin järjestävät teologian ja uskonnontutkimuksen alojen tieteelliset seurat yhdessä. Tervo-Niemelän mukaan yhteiselle tapahtumalle oli nyt tilausta siksi, että teologian ja uskonnontutkimuksen aiheet mahtuvat yhä harvemmin oppiainerajojen sisälle. Kettu repolainen tarjosi – oravan ohella – rautakauden suomalaisille kovan ja arvonsa hyvin säilyttävän valuutan. Mahdollisesti perättömän tarinan mukaan kosmonautti Juri Gagarin olisi 1961 todennut, ettei nähnyt avaruudessa Jumalaa. Entäpä seuraava askel. Esitelmissä tarkastellaan teologian ja uskonnontutkimuksen näkökulmasta myös muun muassa populaarikulttuuria, ympäristökriisiä, tunteita, etiikkaa, tekoälyä, huumoria, urheilua sekä hyvyyttä ja pahuutta. ”Kettu” taas on merkinnyt alun perin nahkaa. En ole osannut tällaista tapahtumaa kaivata, mutta nyt sen puuttuminen tuntuu sulalta hulluudelta. Tarustossamme ketulla on ollut osansa kulttuurin vakiintumisessa, jopa oluenpanossa. Niinpä esillä on laaja kirjo tutkimusmaailman ajankohtaisia aiheita uskonnon ja politiikan välisistä suhteista runolliseen jumalapuheeseen, uskonnollisissa yhteisöissä tapahtuvasta seksuaalisesta hyväksikäytöstä katsomuskasvatukseen muuttuvassa yhteiskunnassa. Hauki, ”veden koira”, on ollut tärkeä ravintokala. Professorin mielestä konferenssin ohjelma osoittaa, että valtava osa alan tutkimuksesta on ajankohtaista ja yhteiskunnallisesti merkittävää. kello 17–19. Kaikille avoin ja maksuton tilaisuus on konferenssin avauskeskustelu uskonnosta ja populismista. Suurin osa tapahtuman osallistujista on tutkijoita. Useimmille ihmisille tullee kuitenkin avaruuden ihmeellisiä kuvia katsellessaan päinvastainen, ”taivaallinen” olo. M iksi vasta nyt. Kotka oli myös parantajien lintu: loitsuissa se lainasi voimakkaat kyntensä ja voimansa tietäjälle, joka paransi sairauksia. Ylipäätään sana ”repo” tämän pedon nimenä on ikivanha suomalais-ugrilainen termi. Oheinen juttu ETI-väitöskirjasta pakottaa miettimään tarkasti vanhoja hyviä käsitteitä. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura 2019. Lisäksi Kalevalassa hauki luovutti leukaluunsa Väinämöisen soittopelin raaka-aineeksi. Aiemmin eri teologiset oppiaineet ovat pysyneet omissa poteroissaan ja niiden tieteelliset seurat ovat järjestäneet omia seminaarejaan. Helsingissä järjestetään Suomen ensimmäiset Teologian ja uskonnontutkimuksen päivät 19.– 20.3. Siipi taivoa tapasi, toinen vettä viepraeli.” Karjalaisissa häissä kotka ”kokko” suojeli valvoen ihmistä kahden elämänvaiheen rajalla. Se järjestetään Helsingin yliopiston Tiedekulmassa keskiviikkona 18.3. Repo on ollut myös aina liikkeellä oleva myyttinen sanansaattaja. Tarjoan haasteen. Liisa Kasken kerronta kansamme menneisyyden eläinmyyteistä on piristävää ja suorastaan ekologista luettavaa. Mitä kansanrunous sitten kertoo esi-isiemme suhteesta näihin luontokappaleisiin. Ketunmetsästys olikin kaupantekoa ihmisen ja haltian välillä. Mitä tarkoittaa Taivas ” Teologian ja uskonnontutkimuksen aiheet mahtuvat yhä harvemmin oppiainerajojen sisälle. Kirjan sivuille on päässyt kaloja, lintuja, nisäkkäitä, hyönteisiä, matelijoita, hämähäkki ja sammakko. 264 sivua. | kirja | | kolumni | Liisa Kaski: Myyttiset eläimet. JuSSi RytKönen Ilmakehän jatkumo avaruus on ääretön, mitä ihmisjärki ei oikein tajua. Meille näkyvä ilmakehän osa on suomen kielessä taivas. Englannin kieli erottaa nämä käsitteet: sky ja heaven. Ajatus kohtasi heti innokkaan vastaanoton. Ala ansaitsisi sen. On selvää, että Jumalan todellisuus ei ole fyysisen avaruuden osa, vaan jotakin muuta. Metsästysloitsuissa ketun saaliinhaltija oli Käreitär-niminen olento. Niin paljon tarjottavaa sillä on 2020-luvun suomalaiselle yhteiskunnalle. Hieman antropomorfinen kala on ollut myös tietäjän apueläin tai -henki. tapahtuma, joka olisi pitänyt jo järjestää MeRi toivanen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Suomalaisilla on muinaisista ajoista ollut käsityksiä siitä, että tietyillä eläimillä on salaperäisiä ominaisuuksia ja voimia ja tarvittaessa niiltä voi pyytää apua. Toisaalta se kertoo myös muinaissuomalaisten ja eläinten suhteesta, jossa on ollut mukana aimo annos luonnon ihmeiden ja salaperäisyyden kunnioitusta. Ohjelma pitää sisällään yli 200 esitelmää. Esimerkkeinä laajasta valikoimasta voisi ottaa hauen, ketun ja kotkan. KOTIMAA | 6.3.2020 17. Yhtäältä se muistuttaa vieraantumisestamme luonnosta ja omasta historiastamme. Ajatus alaa kokoavasta tapahtumasta sai alkunsa, kun Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä ehdotti sitä Suomalaisessa Teologisessa Kirjallisuusseurassa. Esitelmien pitäjiä on ohjeistettu puhumaan niin, että sisältö on ymmärrettävää muillekin kuin tiedeyhteisön sisältä tuleville. ”Lenti kokko koilta ilman, havukainen halki taivaan. Tapahtumasta kannattaisi järjestää vielä kansantajuisempi versio, jossa suuri osa ohjelmasta olisi avointa kaikille. Se on kysymys, joka herää, kun tutustuu kevään teologisen suurtapahtuman ohjelmaan. Se viittaa myös Jumalan asuinsijaan hengellisessä mielessä. Mutta uskomme mukaan Jumala on läsnä kaukaisimmallakin tähdellä ja kosmoksen tyhjyydessä. Ensisijaisena lähteenä Kaskella on ollut eläimiä koskeva vanha kalevalamittainen runous. Tarua ja totta eläinten mahdista. Mukaan on kuitenkin tulossa myös yli sata teologian ja uskonnontutkimuksen alojen perustutkinto-opiskelijaa, nelisenkymmentä kirkon työntekijää ja 250 lukiolaista pääkaupunkiseudulta. Liisa Kaski esittelee kirjassaan Myyttiset eläimet nelisenkymmentä Suomessa esiintyvää eläinlajia ja niihin kytkeytyviä myyttejä
Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Olli Seppälä Kangasalan kirkossa rovasti emil ponsimaa nousi saarnastuoliin ja oli juuri aloittamassa, kun jostain ilmestyi koira nuuskimaan alttarikaiteen ympärille. Milloin Moskovan patriarkka vieraili Suomessa edellisen kerran. Kuva on Pyhän Sydämen kappelista, joka oli tuolloin Helsingin Evankelisen Opiston kirkkosali. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Missä ja milloin kuva on otettu. | Ku va Jy rk i Ja ntu ne n 1 Moskovan patriarkka Kirill on tulossa Suomeen toukokuussa. 3 Kuka on maalannut Ilomantsin kirkon enkelit. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. lukijoiden mielestä juttu oli valistava ja hyvä kuvaus maaseudun muutoksesta ja maanviljelijäperheen elämästä nyky-Suomessa. Haapaniemi). 2 Mitä tarkoittaa ETI. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Sill oin pat ria rkkan a oli Ale ksi ii. Eräs vastaajista oli kuvassa kitaraa soittava Juha Haapaniemi, joka kertoi, että kuvan yhtye on Scopus ja kuvassa on hänen lisäkseen vasemmalla kontrabassoa soittava Kullervo puumala ja keskellä Kaisa pärnänen (os. Se on Virtasten koira ja ainoa siitä perheestä, joka käy kirkossa. Mistä tilanteesta on kyse. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. 1 Vuo nna 199 4. Kirjapalkinnon voitti Tuulikki Tolvanen Joroisista. Voit perustella valintasi lyhyesti. Kotimaan nro 7 parhaaksi jutuksi äänestettiin päivi Ketolaisen kirjoittama ja kuvaama reportaasi ”Viljelijän leipä on yhä tiukemmassa”. Tämänviikkoisessa kuvassa joukko eri-ikäisiä miehiä istuu puolikaaressa. Haapaniemen mukaan tilaisuus saattaa olla Scopuksen 10-vuotiskonsertti vuonna 1979. Tunnistatko kuvan henkilöitä. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Vuosikymmenten kuluessa Scopuksessa soitti ja lauloi kaikkiaan yli 20 henkilöä. Suntio kavahti näkyä, nappasi kolehtihaavin ja lähestyi sillä sohien koiraa, joka vain katseli tilannetta uteliaana. kirkkokahvit | kasku | | paras juttu | | 3 kysymystä | | vastaus | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Ponsimaa sanoi: – Suntio rauhoittuu nyt. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. 3 Sam uel elm gre n 18 KOTIMAA | 6.3.2020. |K uv a: Ko tim aa n ku va -a rk is to Viime viikon mysteerikuvasta moni tunnisti sekä yhtyeen että paikan. 2 eng lan nin kie lin en lyh enn e viitt aa san oih in ”ex tra ter res tria l int elli gen ce” eli Maa n ulk opu olis een äly kkä äse en elä mää n
Ensimmäisenä aaltona pidetään Yhdysvalloissa 1900-luvun alussa syntynyttä helluntailaisuutta. KOTIMAA | 6.3.2020 19. Ilmiön saama huomio on helppo ymmärtää, sen verran erikoiselta touhu näytti. Sieltä alkoi paljon julkisuutta saanut ”Toronton siunaus”. Ilmiö sai paljon huomiota, mutta ihan kaikkia se ei naurattanut. N auruherätyksen voidaan sanoa kuuluvan karismaattisuuden kolmanteen aaltoon. Ihmiset puhkesivat tapahtumissa spontaanisti nauruun, kokemuksensa mukaan Pyhän Hengen vaikutuksesta. Suomeen 1990-luvun puolivälissä rantautunut nauruherätys olisi nimensä puolesta voinut olla tarpeellinen piristysruiske talviunta nukkuvalle kirkkokansalle. Nauru ilmeni jopa niin voimakkaana, etteivät ihmiset pysyneet jaloillaan, vaan makasivat hekottamassa lattialla. Suomessa ei nykyisin ole liikettä, joka erityisesti korostaisi nauramista. Suomalainen River Church Finland on osa Howard-Brownen perustamaa Revival Ministries Internationalia. Tapahtumissa todistettiin käytöstä, joka muistutti humalaisen käytöstä. Suomessa nauruherätykseen suhtauduttiin torjuvasti. Tämän karismaattisuuden kolmannen aallon seurauksena syntyi esimerkiksi seurakunta Vineyard Christian Fellowship. Toinen aalto nousi 1960-luvulla perinteisten kirkkojen, kuten episkopaalisen ja katolisen kirkon sisältä. Voit kuunnella sen Kotimaa24:ssä, Spotifyssa tai käyttämässäsi podcast-sovelluksessa. EEro HiEtala ja HEikki rusama Nauruherätyksestä kerrotaan lisää Kirkon ihmeellisimmät tarinat -podcastissa. Sen tapahtumissa nauramista voi yhä todistaa. Pastori Rodney Howard-Browne on käynyt useita kertoja Suomessa pitämässä kokoussarjoja. Pyhän Hengen aikaansaannoksiksi väitettyjä ilmiöitä pidettiin manipuloinnin ja joukkosuggestion tuloksina. Niissä alettiin korostaa armolahjoja, joita oli totuttu pitämään esillä vain helluntaiherätyksessä. Vielä erikoisempaa oli, että Naurua, hoipertelua ja eläinten ääniä naurun ohella kuultiin myös karjumista ja eläinten ääntelyä muistuttavaa metelöintiä. Ihmiset hoipertelivat ja pysyivät pystyssä vain vaivoin. Eräs nauruherätyksen keskeisistä saarnaajista, eteläafrikkalainen Rodney Howard-Browne, kutsuikin itseään Pyhän Hengen baarimikoksi. 1970-luvulla alkoi liikehdintä, jossa syntyi useita vanhoista kirkkokunnista riippumattomia seurakuntia. Tämä ympäri maailmaa levinnyt ilmiö sai osakseen paljon huomiota erikoisten tapojensa kuten naurun vuoksi. ” Eteläafrikkalainen Rodney Howard-Browne kutsui itseään Pyhän Hengen baarimikoksi. Nauruherätys, jos sitä edes koskaan on täysin omaksi liikkeekseen voinut sanoa, on sulautunut osaksi useiden uuskarismaattisten liikkeiden kokemuspalettia. Se sai osakseen kovaa kritiikkiä perinteisten kirkkokuntien ja myös monien karismaattisten liikkeiden taholta. Sanotaan, että juuri |K uv a: M att eu s Pen tti hän toi niin kutsutun pyhän naurun kotimaastaan Pohjois-Amerikkaan
Tiedot ja kuva toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi. Ei voi koskaan tietää, ketä Jumala tulevaisuudessa käyttää johdattaakseen meidät rikkaampaan elämään Kristuksessa! 25,50 (28,00) AIKAMEDIA 25 50 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Kaikella on aikansa KOTIMAA | 6.3.2020 20. Kirkkoherra valittiin välillisellä vaalilla seurakuntaneuvoston kokouksessa keskiviikkona 26.2. Agricolan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Seppo Apajalahti jäi eläkkeelle tässä kuussa. Saamelaiskäräjät on valinnut saamelaisten edustajaksi kirkolliskokoukseen Aslak Pekkalan, 46, Inarin seurakunnasta. Kirjan käytännölliset harjoitukset johdattavat länsimaissa nousussa olevaan meditatiiviseen ja kontemplatiiviseen valokuvaukseen. Alava sai äänestyksessä seitsemän ääntä ja Tampereen Harjun seurakunnan johtava kappalainen Markku Komulainen viisi ääntä. 020 754 2350 Tervetuloa kirjanjulkistus tilaisuuteen 12.3. Ammatiltaan Aslak Pekkala on rajavartija ja sairaanhoitaja. Vuosina 2004–2011 hän työskenteli Kauniaisten suomalaisen seurakunnan seurakuntapastorina. 23,90 (29,90) 23 90 Peter ja Joel Halldorf Uskon todistajat Monimuotoinen valikoima eri traditioiden piirissä vaikuttaneiden henkilöiden tekstejä päivähartauskirjana. Kuinka rohkenemme uskoa, että tarina Jeesuksesta on tosi ja luotettava kun näyttää, ettei kristilliselle uskolle löydy todisteita. 26,90 (32,90) 26 90 22 50 Johanna Tanska, Juha Tanska Lempeä linssi Lempeä linssi vie lukijansa katsomisen ja valokuvaamisen avulla hiljaisuuden kiehtoville poluille. Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori. Mikko Alava on vihitty papiksi vuonna 2003. Samalla hän hahmottelee uudenlaista tapaa lähestyä Raamattua. Kalevi Virtanen kertoo omasta matkastaan ihmisenä ja kristittynä. Miten oman minuuden löytäminen ja Jumalan löytäminen liittyvät yhteen. klo 12–14 Sacrumin myymälään. Aina kun tutustuu itselle vierasta kristinuskon suuntausta edustaviin uskon todistajiin, nöyryys pääsee voitolle itseriittoisuudesta. 22,50 (25,00) VÄYLÄKIRJAT Kalevi Virtanen Vapaa pudotus armoon – Kirja ihmiseksi kasvamisesta Mistä tulen, kuka olen, mihin kuulun, mikä on elämäni tarkoitus. Tarvitsemme uskon todistajia. Johanna ja Juha Tanska ovat maanläheistä elämäntapaa etsivä aviopari. V U O R O P U H E L UA Juha Pentikäinen Synnyin Talvisotaan Professori Juha Pentikäinen pohtii kirjassaan syvällisesti mitä hänelle on merkinnyt syntyä Talvisotaan. Teoksen sivuilta avautuu tienviittoja levollisen tilan löytämiseen itsessä, suhteessa toiseen ihmiseen ja todellisuuteen. Miten se usko, jonka varassa kirjoittaja elää, on vuosikymmenien aikana muuttunut. Tänä keväänä valittu kirkolliskokous kokoontuu ensimmäiselle istuntoviikolleen Turun kristilliselle opistolle 4.–8.5. Kirkkoherran virkaa hakivat myös Uudenkaupungin seurakunnan kappalainen Samuel Mäkinen, Helsingin seurakuntayhtymän sairaalasielunhoidon päällikkö Jussi Ollilla, Vantaan Hakunilan seurakunnan seurakuntapastori Tuomo Kahenvirta, Helsingin seurakuntayhtymän ohjelmapäällikkö Aarne Kiviniemi, Kirkon koulutuskeskuksen johtamiskouluttaja Minna Rikkinen ja Agricolan suomalaisen seurakunnan kappalainen Tuire Huovinen-Westerlund. tiedoksi Itä-Uudellamaalla sijaitseva Agricolan suomalainen seurakunta on valinnut uudeksi kirkkoherrakseen Helsingin Vartiokylän seurakunnan kappalaisen Mikko Alavan. Matka kulkee kirjaimellisesta raamatullisuudesta uskoon, joka on ennen muuta suhde. | perheuutiset | | nimitykset | Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma 9–19, ti-pe 9–17, la 10–15 Puh. Helsingin Vartiokylän seurakunnan kappalainen hän on ollut vuodesta 2011 lähtien. Uskontojen vuoropuhelua tarvitaan hänen mukaansa nykymaailmassa enemmän kuin koskaan. Kun tarkastelemme heidän elämää, jotka ovat ennen meitä seuranneet Jeesusta, ymmärrämme, mitä kristittynä oleminen tarkoittaa. Perheuutiset-palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kultaja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä
alv 10 %. Hinnat sis. Virkaan valittavan tulee olla Suomen evankelisluterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Haastattelut pidetään 30.3. Viran hyvä hoitaminen edellyttää yhteistyötä seurakunnan eri työalojen, diakonian eri yhteistyötahojen ja vapaaehtoisten toimijoiden kanssa. Arvostamme yhteistyötaitoja ja kykyä toimia luontevasti monenlaisten ihmisten parissa. KOTIMAA | 6.3.2020 21. Haemme 13 hengen diakoniatiimiimme diakonian osaajaa, jolla on kokemusta diakoniatyöstä ja intoa ottaa vastuuta työn kehittämisestä ja toteuttamisesta. 050 431 5080 Pääsiäislehtien nipputilaustarjous seurakunnille Lähetä tilauksesi 23.3. 040 804 9360. Tehtävänä on kehittää ja toteuttaa diakoniatyötä huomioiden erityisesti heikoimmassa asemassa olevien perheiden ja henkilöiden hyvinvointi. Tiedot www.evl.fi/rekrytointi ja www.kauniaistenseurakunta.fi Tiedustelut: talouspäällikkö Eeva-Mari Salmi puh. sekä soveltuvuustesti erikseen ilmoitettavana ajankohtana. Tarjoamme mahdollisuutta tilata Askelen pääsiäisnumeroa (ilmestyy 2.4.) edullisesti jaettavaksi seurakunnan tilaisuuksiin tai lahjaksi seurakuntalaisille 1,69 euron kappalehintaan. Minimitilaus 20 kpl. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kotimaan pääsiäislehtilehti tarjoaa runsaasti ajankohtaista ja innos tavaa luettavaa jokaiselle seurakuntalaiselle. Hämeenlinnanseurakunnat.fi/tyopaikat Hämeenlinna-Vanajan seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Virkapaikkana on seurakunnan diakoniakeskus ja työalueena koko Hämeenlinna-Vanajan seurakunta. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. klo 12 mennessä osoitteeseen seurakunta@kotimaa.fi Ilmoita tilatessasi lehti / tilausmäärä / lehtien lähetys osoite / yhteyshenkilö + puhelin. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä todistus terveydentilastaan. 24 %. Kauniaisten seurakuntayhtymässä on haettavana Kauniaisten kirkon SUNTIO-VAHTIMESTARIN TOIMI 20.3.2020 klo 16 mennessä. Hintoihin lisätään postituskulut. Virkaan sovelletaan kuuden kuukauden koeaikaa. Viran peruspalkka on 502 vaativuusryhmässä 2376,07 euroa. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €.• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Yhteisöömme kuuluu 40 000 jäsentä ja noin 70 työntekijää. ja ti 10.3. Tilaa Kotimaa-lehden pääsiäisnumeroa (ilmestyy 3.4.) yhden euron kappalehintaan. ja 31.3. Lisätiedustelut ti 3.3. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. klo 15 osoitteeseen Hämeenlinna-Vanajan seurakunta/Diakonian virka, PL 65, 13101 Hämeenlinna tai sähköpostitse, virpi.kylmalahti@evl.fi. Työtehtäviin kuuluu laaja-alainen diakoniatyö, joka sisältää muun muassa sielunhoidolliset keskustelut, taloudellisen auttamisen, kotikäynnit ja ryhmä-, retkisekä leiritoiminnan. Työn hoitaminen edellyttää IT-taitoja ja erilaisten viestimien hallintataitoja. Hakemukseen ei tarvitse liittää tutkintotai työtodistuksia, ne pyydetään haastatteluun kutsuttavilta. Kelpoisuusehtona on kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädöskokoelma nro 124) 1§:n mukainen tutkinto. klo 9–12 johtava diakonian viranhaltija Virpi Kylmälahti p. Lisäksi maksetaan työkokemukseen perustuvaa KirVESTES:n liitteen 1 mukaista kokemuslisää. Paikkoja avoinna Tapahtumia Hyvinkään seurakunnassa on haettavana 27.3.2020 klo 15 mennessä PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN JOHTAVAN PERHENEUVOJAN VIRKA Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa seurakunnan kotisivuilla osoitteessa https://www.hyvinkaanseurakunta.fi/info-ja-asiointi/ avoimettyopaikat Hämeenlinna-Vanajan seurakunta on yksi Suomen suurimmista seurakunnista ja osa Hämeenlinnan seurakuntayhtymää. HAKEMINEN Lähetä hakemuksesi ja ansioluettelosi viimeistään 13.3. 24 %. Virka on otettava vastaan 1.6.2020 alkaen tai sopimuksen mukaan
Pastori Pirjo Metsälä, Helluntaikirkko, Keuruu. 11.00 Ortodoksinen liturgia Oulusta. Silti näkyä kuvaillaan kuin uskonnollista ilmoitusta: ”Se pussi vain tanssi, kuin pieni lapsi, joka haluaisi leikkiä kanssani. Poika jäi makaamaan elottoman näköisenä, ja monet sanoivatkin: ”Nyt hän kuoli.” Mutta Jeesus tarttui häntä kädestä ja auttoi hänet jalkeille, ja hän nousi. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Marko Patronen. Yliopistonlehtori Sini Mikkola, Joensuu. Jeesuksen nähdessään henki heti kouristi poikaa, ja tämä kaatui, kieriskeli maassa ja kuolasi. Pikemminkin maailma ahdistaa. Kuten filosofi Martin Heidegger kirjoitti: ”Kokemus olemisesta sellaisena, mikä on toista kaikelle olevalle, suodaan ahdistuksessa, olettaen, että emme ahdistuksen kohdatessa, siis pelkässä ahdistuneessa pelossa, karta hiljaista ääntä, joka virittää meidät syöverin kauhuun.” Joskus syöverin kauhu voi tehdä ihmiselle hyvää. Itse asiassa jo maailman tiedostaminen maailmana ahdistaa. Kirkkoherra Irina Kaukinen, Turku. pe 13.3. Liturginen väri on violetti tai sininen. Kirkkoherra Heli Ulvinen saarnaa. Se tarjoaa aavistuksen esiripun takaisesta todellisuudesta – mitä tai ei-mitään se sitten onkaan. Viisitoista minuuttia. Mooseksen kirjaa. Hän muistuttaa, ettei ahdistus takaa sen todempaa tietoa olemisesta kuin hurmaantunut hämmästys tai eroottinen halu. Teologi David Bentley Hart korostaa, että kauneudella on voima aiheuttaa samanlainen reaktio. Kun. Minä uskon, auta minua epäuskossani! Elokuvassa American Beauty on hieno monologi. La 7.3. Alttarilla on kaksi kynttilää. Ti 10.3. Ei-mihinkään kohdistuva pelko on tällöin synnin synnyttämää kyvyttömyyttä tunnistaa Jumalan läsnäolo, tunne ylimaallisesta kauneudesta taas armoa, joka raivaa tiensä tietoisuuteen läpi langenneen maailman muurien. Virret: 915, 508, 482, 314, 340. To 12.3. Sinä päivänä tajusin, että kaikkien asioiden takana on kokonainen elämä, ja tämä uskomattoman hyväntahtoinen voima halusi minun tietävän, ettei ole syytä pelätä, koskaan.” Niin. Minullakin oli pienenä päivähoitaja, joka kertoi Jumalan paiskaavan kuritonta lasta tarvittaessa kuumalla kivellä päähän. Hanna-Leena Toivola. 9: 20–27 He toivat pojan Jeesuksen luo. Ke 11.3. ”Henki on monet kerrat kaatanut hänet, jopa tuleen ja veteen, jotta saisi hänet tapetuksi. Ti 10.3. Olemassaolon oivaltamisen kyytipojaksi tuppaa nimittäin ajatus olemattomuudesta. Pastori Hilkka Ovaska, Metodistikirkko, Lappeenranta. La 7.3. ma 9.3. Mentaalisesti moukaroidut hakevat vertaistukea keskustelupalstoilta, teologisesti epävireiset tuomiontorvet raastavat kuin stadionillinen vuvuzeloja. Seurakuntapastori Santeri Kaleva, Helsinki. Ahdistuneelle tuonpuoleinen huokuu ei-mitään. paastonajan sunnuntai (Reminiscere) on aiheeltaan ”Rukous ja usko”. ma 9.3. 10.00 Jumalanpalvelus Lammin kirkosta. Pappi Nona Lehtinen, Tornio. Kanttori ja kuoron joht. Se riuhtaisee ulos arkipäivän apatiasta ja paljastaa silkan olemassa olemisen ihmeellisyyden. Kappalainen Markku Koistinen, Joensuu. Haltioitunut aistii kaiken taustalla perimmäisen kauneuden. Kor. pyhä | ensi pyhänä | | radio & tv | 2. Avustava pastori kappalainen Sari Järä. Mark. Maailma kaataa ihmisen tuleen ja veteen, maailma kouristaa rajusti ja jättää lopulta elottomana makaamaan. |K uv a: An ni in a M ik am a KOTIMAA | 6.3.2020 22. Uusinta klo 23. Sääli meitä ja auta, jos sinä jotakin voit!” ”Jos voit?” vastasi Jeesus. To 12.3. Ei ihmekään, että moni heittäytyy maailman tuuliin heti kun mahdollista. iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Urkuri Kimmo Puunenä. 20:1–7, 1. paastonajan sunnuntai | Tanssiva muovipussi LAuri KemppAinen Kirjoittaja on rap-artisti, pastori ja teologian tohtori Yle radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. 25:1–10, 2. Kirkkoherra Laura Laitinen, Petäjävesi. Jeesus kysyi pojan isältä: ”Kuinka kauan hänellä on ollut tämä vaiva?” ”Pienestä pitäen”, vastasi mies. 10:12–13, Mark. pe 13.3. Ke 11.3. | 2. N opeallakin googlettelulla käy selväksi, että kristinuskosta osataan tehdä hyvin ahdistava asia. 9:17–29. Ei uskon pitäisi olla ahdistavaa. Kolehti kootaan evankelioimiseen median kautta aasialaisille Medialähetys Sanansaattajat ry:n kautta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 8.3. Yliopistopappi Laura Mäntylä, Helsinki. Minusta näyttää, että kauhu ja hurmos voivat myös vuorotella saman persoonan kokemusmaailmassa. Viestintäpäällikkö Meri-Anna Hintsala, Espoo. Tekstit: Ps. Rovasti Päivi Sipponen, Elimäki. Silloin kun epäusko väistyy, alkaa muovipussikin tanssia. Näyttelijä Satu Silvo lukee 1. ”Kaikki on mahdollista sille, joka uskoo.” Silloin pojan isä heti huusi: ”Minä uskon! Auta minua epäuskossani!” Kun Jeesus näki, että väkeä tuli aina vain lisää, hän käski saastaista henkeä sanoen: ”Mykkä ja kuuro henki, minä käsken sinua: lähde pojasta äläkä enää mene häneen!” Henki huusi, kouristi poikaa rajusti ja lähti hänestä. Puheen yhteydessä näytetään korutonta videokuvaa ilmassa tempoilevasta muovipussista. Mutta ei uskon pitäisi olla ahdistavaa. Tekstinlukijat Timo Leino ja Taru Silpola. Lammin seurakunnan kirkkokuoro, Marjaana Viitala laulu
Kahden vuoden päästä remontin valmistumisesta Paras mahdollinen kirkko |K uv a: Si rp a Ik on en punamultamaalatun kirkon julkisivu homehtui täysin. Maija p. Ilomantsin kirkko on paikallaan viides, ja sitä on korjattu vuosien varrella useaan otteeseen. Olin mukana kirkon isossa remontissa 1993–1994, jossa pääarkkitehtina oli Jari Reponen. Myös Ilomantsin ainutlaatuinen sadan enkelin kuvakirkko on voinut saada vaikutteita ortodoksisen kirkon läheisyydestä. Minusta tuli Ilomantsin ystävyysseurakuntatyön toimikunnan puheenjohtaja 1999. Siitä saakka olen saanut olla mukana henkisesti rikkaassa yhteistyössä. Myös Põltsamaan Nigulisten kirkko ja Kangasalan kirkko ovat muodostuneet minulle läheisiksi. Sakariston ovien enkelit vastaavat ortodoksisen kirkon ikonostaasin sivuovien ylienkeleitä. | Kirkko & minä | M uutin Ilomantsiin vuonna 1988 työn perässä. Lattiat notkuivat, ja maalaukset hilseilivät. Ortodoksikirkon rinnalla luterilainen kirkko on kuitenkin jäänyt usein vähemmälle huomiolle. Samassa perheessä on usein sekä luterilaisia että ortodokseja. Niissä on hieman huumoria. Se oli mielestäni kauneimpia pyhättöjä näkemistäni erämaakirkoista. Tunsin suurta mielenkiintoa asiaa kohtaan, ja korjaustyö toteutui ohjeitteni mukaan. KOTIMAA | 6.3.2020 23. Ilomantsin seurakunnalla on taloudellisia haasteita, mutta kirkolla on edessä välttämätön kattoremontti. Lokakuussa ennen remonttia kirkko täyttyi ääriään myöten. Kuvat maalasi 1830–1832 Samuel Elmgren. Rakenteellisesti kirkko oli säilynyt hyvin. Nykyinen kirkkoherramme Seppo Kuosmanen on laajasydämisenä jatkanut hyvin tätä perinnettä. Silloinen kirkkoherramme Martti Miettinen oli perustamassa ystävyystoimintaa Põltsamaan ja Kangasalan seurakuntien kanssa. Jouduimme uusimaan vain muutaman hirren pätkän. Näin on ollut minunkin lapsuuden perheessäni Polvijärvellä. Lattiat notkuivat, ja maalaukset hilseilivät. Se tunnetaan myös sadan enkelin kirkkona. | Kuva: Freija Özcan ilomantsin kirkko . Ratkaisuksi tuli homepesu ja öljyäminen. rauno ratilainen eläkkeellä oleva rakennusmestari rauno ratilainen on ollut mukana ilomantsin seurakunnan remonteissa yli kolmekymmentä vuotta. Virpi KirVes-TorVinen ” Kirkko täyttyi ääriään myöten. Kirkko on värikäs kuvakirkko. Samuel Elmgrenin interiöörimaalaukset ovat hyvin lämminhenkisiä. Kaikilla tekijöillä oli yhteinen päätös tehdä paras mahdollinen kirkko. Rakennettu 1796 Henrik Johan Mechelinin johdolla. Yksityiskohtia emme saaneet muuttaa, mutta vaalensimme penkit arkkitehdin ohjeiden mukaan. Ilomantsin historiassa ortodoksinen ja luterilainen kirkko ovat eläneet rinnakkain. Remontin aikaan 1990-luvun alussa käytössä olivat luonnonmaalit. Olin mukana ekumeenisessa vastuuryhmässä kaksikymmentä vuotta. Ilomantsin seurakunnan silloinen talouspäällikkö Matti Karvinen oli selvittänyt rakennustaustani ja kertoi minulle Naarvan erämaakirkon kosteusongelmista. Se oli katastrofi. Vesi tuli sateella seinästä läpi. En tuntenut sieltä juuri ketään.
Keväällä mökin metsä ja peltomaisema voittaa toki lintujen äänissä kaupungin, mutta nyt tilanne on vielä hetken toinen. Olli Seppälä Urbaanissa luontokuvassa on yksinäinen tilhi taustallaan talviauringon valaisema Helsingin tuomiokirkko. Jumala katseli, kuinka ihmiset rakensivat komeita kirkkoja. – Ikkunasyvennyksissä on hämähäkinseittejä, sanoi kirkkoneuvoston puheenjohtajan vaimo. P iipahdin mökillä katsomassa tilannetta. – Rovastilla on naamari, ilmoitti pieni poika. Anna meille ymmärrystä kaikenlaisesta erilaisuudesta. | Kuva: Mika Seppälä Rukous Oi, Metsän Jumala, sinä Kaikkein Korkein myös kaupungeissa. – Pulut viihtyvät sakastin ikkunalaudalla – ja jälki on sen mukaista, mutisi rovasti. – Tapulissa on lepakoita, kauhisteli apupappi. – Urkupillissä pesii varpunen, kiukutteli kanttori. Anna ihmisten ja eläinten elää sovussa niin pellossa kuin cityssä. Lintuslangilla tällaista keidas aluetta kutsutaan ruderaatiksi. Kuuntelin, mutta en kuullut mitään. Kaupungeissa ja niiden liepeillä on lisäksi usein monipuolisia biotooppeja, joissa eri lajit viihtyvät. Hän päätti antaa rakennukset myös eläinten asunnoiksi, luomakunnan temppeleiksi. Niinpä eräänä sunnuntaina kun rovastilla oli saarnavuoro, Jumala päätti pyytää villisikaa astumaan saarnastuoliin. Lintukuvaajalle urbaani ympäristö ei ole pelkästään huono saati ikävä asia. Harmitti, mutta muuta ei voinut tehdä kuin toivoa, ettei tulva innostu enempää. Sitten tuli taas hiljaista. Ruderaatit tuppaavat käydä vähiin tehorakentamisen seurauksena ainakin pääkaupunkiseudulla. on joutomaa, joka kasvaa erilaisia rikkakasveja. Kun palasin mökiltä kaupunkiin, alkoi kuulua lintujen ääniä. Ihmiset eivät tästä pitäneet, sillä heistä eläimet kuuluivat luontoon, eivät kalustettuihin huoneisiin. Ilma oli lievästi kolea, vaikka ajankohtaan nähden lämmin. Niin tapahtui, ja seurakunnan keskuudessa kuului kohahdus. Yllättäen korppikin lensi pääkaupungin taivaalla. – Vintillä pesii naakkoja, harmitteli taloudenhoitaja. Niiden siemenet ovat linnuille varsinkin syysja talviaikaan ruoka-aitta. Joki tulvi, ja varastorakennuksen kulma oli veden alla. Taivas oli pilvessä. Metsä ja jokilaakso olivat hiljaisia. Aamen. Ihmiset ryhtyivät häätämään eläinkunnan edustajia loitommalle Herran Huoneesta, mutta Herrasta idea ei ollut hyvä. Villisikaa hymyilytti, mutta se sanoi: – Katsokaa metsän eläimiä ja taivaan lintuja, eivät ne ihmistä vainoa, miksi siis ihminen niitä. Jossain vaiheessa kuulin talija sinitiaisen äänen. Aivan erinomainen biotooppi Kaupungin valot Kaupungissa luonto voi olla lähempänä kuin metsässä. luomakunta KOTIMAA | 6.3.2020 24. Lintuvalokuvaajalle rakennettu ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia, kuten oheisessa veljeni ottamassa kuvassa, jossa on tilhi ja talviauringossa kylpevä Helsingin tuomiokirkko. Kaupunkien puistoissa pääsee myös lähemmäksi monia lintuja kuin villissä luonnossa. – Onko tämä jotain Jumalan outoa huumoria, mutta kirkon kellarissa on rottia, sanoi suntio