N:o 6 | 9. – tukijoissa on kirkollista väkeä. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –7 Seurakuntalaisissa on voimaa Veijo Vierumäen vetämä miestiimi pystytti Lahteen lapsille sopivasti mitoitetun kirkon 14 4 Masiiwa Gunda: Hyväntahtoisen valkoisen miehen taakkaa tulee haastaa 6 Sley ja Kansanlähetys saivat piispoilta ohjeet korjata toimintaansa 8 Stubb vai Haavisto. helmikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ju ha Ta nh ua 11 9
Kääntykää, niin saatte elää!” Voisiko tämä alkava paaston aika olla käännös kohti rauhaa. Toisaalta voi hyvin olla, että kysymyksiä tuleekin sellaisista aiheista, joista ei ole viime aikoina kokouksissa niin paljon puhuttu. Varsinaista keskustelua ei käydä. – Kirkkolain uudistuksen myötä kaikkien seurakuntien ja yhtymien piti päivittää hallintosääntönsä. – Demokratian toteutuminen kirkollisessa päätöksenteossa on peili sille, kuinka vahvasti olemme kansankirkko. – Kyselytunneilla valtuutetut saavat tehdä johtaville viranhaltijoille kysymyksiä yhtymän työn sisällöistä, hallinnosta ja taloudesta. Kansankirkon suunnan tulee olla se suunta, johon enemmistö sen jäsenistä on valmis yhdessä kulkemaan. Entistä laajempi jäsenistön osallistuminen ja kirkollisen demokratian vahvistaminen kehittävät ja uudistavat kirkkoa tavalla, joka palvelee sen jäsenistön todellisia tarpeita ja odotuksia. Niissä kysymyksiä ei tarvitse lähettää etukäteen. Meillä Oulussa hallintosäännön uudistusta valmistelleet valtuutetut tarttuivat tähän. Kun samaan aikaan otsikot Yhdysvalloista kertovat, miten istuva presidentti Joe Biden ottaa tulevissa vaaleissa tähtäimeensä vastaehdokkaaksi todennäköisesti nousevan Donald Trumpin, joka puolestaan jo haukkuu Bidenia, voi miettiä miten erilaisessa poliittisessa maailmassa me suomalaiset elämme. Mielenkiinnolla odotan niitä. Leimautuisiko Trump sankarin sijasta nillittäjäksi. Samaa sopii odottaa tulevalta presidentiltä näinä levottomina aikoina. Helsingin Sanomien entinen päätoimittaja ja nykyinen Milttonin kasvuja teknologiajohtaja Kaius Niemi näki ehdokkaiden sivistyneen keskustelun ja vastavuoroisen kehumisen toisaalta vastavoimana someräyhäämiselle, mutta myös rokotteena populismia vastaan. – Mahdollisuus valmistautua kunnolla lisää todellisen tiedon määrää. – Vaikea arvata heidän puolestaan. ”Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään niin kuin taistelutantereella kiitävä ratsu. Miksi Oulussa päädyttiin toisenlaiseen ratkaisuun. EMILIA KARHU Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja Tulevalta presidentiltä sopii odottaa suoraselkäisyyttä ja tyyneyttä P residentinvaalien jännittävä taisto huipentuu sunnuntaina vaaliuurnilla. Onnellista on, että molemmilta loppusuoran ehdokkailta löytyy näitä ominaisuuksia. | Kuva: Jaani Föhr Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Mäntyniemen ”arvokuiskaajalta” vaaditaan ulkoja turvallisuuspoliittisen osaamisen lisäksi nöyryyttä, sivistystä, viisautta ja yhdistävää otetta. Pysyvyys tuntuu turvalliselta. Voittipa vaalit kumpi tahansa, kovin pieleen ei mennä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jos toinen kehuu sinua samalla, kun itse kaivat hänestä vain negaatioita, muutut nillittäjäksi. Demokratian merkitys on sama kirkossa kuin koko yhteiskunnassa laajemminkin. TUIJA PYHÄRANTA AARNE KIVINIEMI – Oulun seurakuntayhtymän johtaja N:o 6 | 9. Kysymykset pitää toimittaa kaksi viikkoa etukäteen, kysymys voi kestää minuutin ja vastauksen jälkeen kysyjällä on tilaisuus esittää kaksi lyhyttä lisäkysymystä. Kyselytunnit ovat avoimia myös yleisölle. Kaikki kysymykset ovat ilman muuta tervetulleita. Haikarakin taivaalla tietää muuttoaikansa, kyyhkyset ja pääskyset osaavat tulla, kun niiden aika on. Kohti sodan ja tuhoamisen loppumista. Taisto on tosin ehkä väärä sana, sillä suomalaisittain presidentinvaalit käydään sivistyneesti keskustellen ja toinen toistaan kehuen – toisin kuin vaikkapa merten takana Yhdysvalloissa. 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Emme ymmärrä pysähtyä, katsoa ympärillemme ja kuunnella. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Sen yhteydessä Kirkkohallitus lähetti mallin siitä, millainen hallintosääntö voisi olla, ja siinä mallissa oli mukana kyselytunti. Se sai yksimielisen kannatuksen myös yhteisessä kirkkoneuvostossa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa. 3 Minkälaisista aiheista arvelet valtuutettujen esittävän kysymyksiä. helmikuuta 2024 11 seurakunnassa Metsäkansan kirkossa häärivät pienet taiteilijat 22 essee Kielikuvilla on suuri valta kirkossakin 25 kolumni Nuorissa muhii hengellinen muutos 18 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset Aarne Kiviniemi odottaa mielenkiinnolla, mitä Oulun yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet haluavat yhtymän johtavilta viranhaltijoilta kysyä. Samaisesta podcastista nousi esiin sekin näkökulma, että vaikka eduskuntavaaleissa voidaan suomalaisittain räyhätä, presidentillisyys mielletään jo lähtökohtaisesti toisin. Haastetta riittää siinä, että kirkon jäsenistöstä niin pieni osa osallistuu päätöksentekoon. Miten mahtaisivat amerikkalaiset äänestäjät käyttäytyä, jos Biden ryhtyisi urakalla kehumaan Trumpia. Kohti levollisempaa luotuisuuden rytmiä, jossa ymmärtäisimme tehdä asiat kun niiden aika on, ja osaisimme myös pysähtyä, lopettaa ja olla tekemättä. Aihetta pohdittiin kiinnostavasti konsulttitalo Milttonin Vaaliteltta-podcastissa. 5 Mihin demokratiaa kirkossa tarvitaan. Presidentti Sauli Niinistön saappaat ovat silti isot täytettäväksi jo pelkästään siksi, että 12 vuodessa kansalainen ehtii tottua ja kiintyä presidenttiin – eihän meistä niin kaukana ole vielä sekään aika, kun presidentti pysyi samana hyvin pitkään. viikon henkilö ”Kansankirkon suunnan tulee olla se, johon enemmistö jäsenistä on valmis yhdessä kulkemaan” Oulussa yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet pääsevät jatkossa esittämään johtaville viranhaltijoille suoria kysymyksiä yhteisen kirkkovaltuuston kyselytunneilla. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen (virkavap.) artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Jumala valittelee profeetta Jeremian suulla, että hänen kansansa ei ymmärrä, mikä sille on hyväksi ja oikein. Myös yleisö voi seurata kyselytunteja paikan päällä. On tärkeä, että kirkon jäsenten mielipiteillä ja ajatuksilla on merkitystä. Turvallisuutta on luonut myös Niinistön suoraselkäinen ja tyyni esiintyminen kotona ja maailmalla. 2 Miten idea kyselytunneista syntyi. Se on ehkä viihteellisempää, mutta työn kehittämisen kannalta on parempi, että vastauksiin valmistaudutaan kunnolla. Yhteisen kirkkovaltuuston kokouksissa on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua hallinnon uudistamisesta, taloudesta, kiinteistöistä ja henkilöstöresursseista. Sotatantereet vain tömisevät, puhelimet piippaavat, valot välkkyvät ja ihmiset nääntyvät, uupuvat ja kuolevat. Mutta minun kansani ei halua tietää, mitä Herra on sille säätänyt.” Miten tunnistettavaa myös meidän ajassamme! Jokainen juoksee kiireesti omaa tietään. 4 Kyselytunnit ovat tuttuja eduskunnasta ja kirkolliskokouksesta. Valmistautumatta saattaa helposti jäädä jotain sanomatta tai voi tulla kärjistettyä. Hesekielin kirjassa Herra sanoo: ”En minä tahdo kenenkään kuolemaa. 1 Mitä kyselytunneilla tapahtuu, yhtymäjohtaja Aarne Kiviniemi
Entä Diet rich Bonhoeffer, ajatteletteko, että hän on saksalainen. – Kysyin saksalaiselta professorilta, onko Kristuksen ruumiilla varaosia. Ja miksi tulla toisten virheitä ruotimaan, kun olisi omissakin asioissa tekemistä.” Gunda tunnistaa vastarinnan. Gunda kysyy. Onneksi elän Jumalan armosta, en meriiteistä. Tarkoituksena oli pitää yllä ihonväriin perustuvaa arvojärjestystä. Siellä oli töissä myös valkoinen diakoni. Eurooppalaisilla lentoasemilla väri yhtäkkiä vaihtuu. Jotta heidät voitaisiin pelastaa, eurooppalaisten perheiden oli pantava hiukan rahaa säästöön lähetystyötä varten. Gunda kehuu pyrkimyksiä. Tämän tehtävän ympärille järjestettiin Kirkko hallituksessa tammikuussa työpaja. – Olisi helpompi matkustaa puhumaan Ruandaan. Akateemisissa ja kirkollisissa ympyröissä vähempiarvoiseen asemaan asettaminen on erilaista kuin tavallisen kansan parissa. – Valkoisesta miehestä voisi tulla piispa Zimbabwessa. Kun uusi pappi aloitti virassaan, seurakuntalaiset toivat lapsensa vain diakonin kastettaviksi. Puhujan pieni matkalaukku odottaa Kirkon talon naulakolla pääsyä paluulennolle Geneveen. Siellä Gunda tuntee itsensä hyvin mustaksi. ”Löydettyjen” kansojen elämäntapoja ja kulttuureja pidettiin primitiivisinä. – Mutta jos niin kuitenkin kävi, meidän on Kristuksen evankeliumin tähden noustava vastustamaan sellaisia etuoikeuksia, jotka eivät ole oikeudenmukaisia, Gunda vaatii. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. – Se oli hyvin epämiellyttävää. Epäröin, osaanko toimia Suomessa niin, että minut hyväksytään. Ei erikseen valkoista, mustaa ja keltaista. Lähetysseura on nostanut kolonialististen rakenteiden purkamisen näkyvästi esiin työssään ja pyrkii siirtämään päätösvaltaa entistä enemmän paikallisille kirkoille. Yleisö saa pohdittavakseen kuumottavia kysymyksiä. Muut istuvat työpöytien takana. Etniseen taustaan kohdistuva töykeys ei tunnu mukavalta, mutta Gunda sanoo pärjäävänsä sen kanssa. Kolonisoijien mielestä heillä ei ollut tietoa eikä historiaa. Mutta rakenteisiin kiinnittynyt epätasa-arvo on hänelle paljon vaikeampi pala. He eivät tunteneet Jumalaa eikä Jumala tuntenut heitä. Pelko nousee traumasta. – Mutta jos haluat olla varteenotettava teologi, sinun on keskusteltava Martti Luthe rista ja Karl Bart hista. Eurooppalainen alkoi mieltää itsensä valkoiseksi sen toiseuden kautta, johon hän kasvoi maailmalla siirtomaita hankkiessaan. Anglikaaninen kirkko investoi 1700-luvulla orjakauppaan saadakseen varoja pappien palkkoihin, Masiiwa Gunda kertoo. Jos emme kadu ja tee parannusta kolonisoivista teoistamme, emme yhteisönä parane, Masiiwa Gunda muistuttaa. Kristuksella on kuitenkin vain yksi ruumis. Ajattelen kuitenkin, että Jumala on päättänyt käyttää minua instrumenttinaan. Voisiko zimbabwelaisesta miehestä tulla Suomen luterilaisen kirkon piispa. Esiin nousee kontekstuaalinen teologia. Hän osallistui Lähetysseuran valtaa käsitelleeseen symposiumiin ja kutsui täkäläisiä lähetystoimijoita arvioimaan itseään kolonialismin perinnön näkökulmasta. Orjakaupalle oli luotava oikeutus, ja toinen väri sopi tähän tarkoitukseen. – Kun menen kotiin Zimbabween ja tarjoan vanhoille koulukavereilleni oluen, he kutsuvat minua heidän valkoiseksi miehekseen. Yhdysvalloissa maksettiin valkoiselle työntekijälle palkkaa yksi dollari enemmän kuin mustalle työnjohtajalle. Masiiwa Gundan mukaan siirtomaaideologia piti sisällään uskomuksen, että eurooppalaiset olivat muiden ihmisten yläpuolella. Kun vastaan tulee anteeksipyydettävää, anteeksi kannattaa pyytää. ”Mitä sitä vanhoja kaivelemaan, kun on ajankohtaisia katastrofeja käsillä. Tilaisuuden puheenjohtaja, kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Risto Jukko pyytää zimbabwelaista Masiiwa Gundaa nousemaan puhujapöydän taakse. Hänen ei ollut helppoa tulla puhumaan Suomeen, vaikka kutsujat ovat halunneet osoittaa arvostusta. E pätasa-arvo täytyy tunnistaa, tunnustaa ja sitä ylläpitävät rakenteet pitää purkaa. Hyväntahtoisen valkoisen miehen taakkaa tulee haastaa, torjua ja vastustaa. Ei erikseen valkoista, mustaa ja keltaista. Tällä kertaa tunteita nostattavaa teemaa käsitellään lähetystyön näkökulmasta. Rasistisesti käyttäytyvä ihminen on itsekin yleensä ikävien asioiden uhri. Kolonisoimista oikeutettiin holhottavien takapajuisuudella. Kysyin häneltä, emmekö voisi kävellä yhdessä ja hän voisi auttaa minua löytämään lahjan vaimolleni. Gunda muistuttaa, ettei mustan ja valkoisen erottelu ole ollut olemassa aina. Kelpasin käyttöön, kun varsinainen osa ei ollut saatavilla. Masiiwa Gundan mukaan tällainen asenne on edelleen nähtävissä kaikilla elämänalueilla, joita kolonialismi hallitsi. – On jatkuvasti vakuutettava, että meriitteihini voi luottaa. – Kun te puhutte kirkkoisä Au gustinuksesta, ajatteletteko, että hän on afrikkalainen. Kun Gunda kulki marketissa etsimässä vaimolleen mekkoa syntymäpäivälahjaksi, myymäläetsivä kulki häpeilemättä hänen perässään. Olemme samalla puolella. Gunda kertoo mustasta katolisesta papista, joka palkattiin saksalaiseen seurakuntaan. Luovumme vääristä ajatusmalleista ja epätodesta identiteetistä. Masiiwa Gunda matkusti Suomeen Lähetysseuran kutsusta. Hänen valkoista kollegaansa saatellaan kuin ruhtinasta, mutta afrikkalainen juuttuu paperisotaan ja kysymysten tulvaan. Prosessilla on nimikin: dekolonisaatio. Olla valkoinen ja olla musta tarkoittaa paljon muutakin kuin pigmentin määrää ihossa. Hyvät asiat, jotka olen elämässä saanut, ovat armoa, eivät ansiota. He olivat laiskoja, seksuaalisuutensa hallitsemia juopottelijoita. Rasismista puhuttaessa mielessä voi pyöriä vastalauseita. Katolisessa kirkossa diakonitkin saavat kastaa. Syntyy pieni hässäkkä, sillä Gunda ei mielellään puhu toisten yläpuolelta. Täällä pohjoisessa käytännöllisyys ratkaisee, ja vieras suostuu asettumaan mikrofonin taakse. Heillä oli velvollisuus sivistää, opettaa ja kristillistää kansat. Sitä ennen Gunda vielä muistuttaa, että tulevaisuus rakennetaan aina menneisyyden päälle. DANIELLE MIETTINEN ajankohtaista ” Kristuksella on kuitenkin vain yksi ruumis. Värillä on siis vieläkin väliä. Kyse on ideologiasta. – Sitoudumme siihen, että vääryydet korjataan. Valkoisuus menee paljon syvemmälle kuin ihonväri. – Maailmassa on jotain pahasti pielessä ja me olemme kaikki tämän uhreja. Kun Gunda pysähtyi katsomaan leninkiä, etsiväkin pysähtyi muka tutkimaan tuotteita. Rasismista on tehtävä parannus lähetystyö | Zimbabwelainen teologian tohtori Masiiwa Gunda haluaa, että kaikenväriset voisivat uskoa olevansa arvokkaita Jumalan kuvia. Hänen mielestään kaikkien on osallistuttava kolonialismin haavaa parantavaan prosessiin, niidenkin, joiden ei ollut koskaan tarkoitus haavoittaa ketään. Hän rohkaisee kirkkoja ja muita lähetystoimijoita kaivautumaan arkistoihinsa. Minusta tuntui usein, että minä olin varaosa. Syntyi kolonisoinnin oikeuttava arvohierarkia. Dekolonisaatiossa on kysymys tämän vaikutuksen purkamisesta, Gunda selittää. Lähetystyön yhteydessä sillä tarkoitetaan usein länsimaiden ulkopuolella syntynyttä missiologista ajattelua, joka rikastuttaa oikeaa teologiaa erilaisuudellaan. Vaikka Masiiwa Gunda on väitellyt tohtoriksi saksalaisessa yliopistossa, hän kokee edelleen edustavansa monelle jotakin, mikä tulee oikean teologian ulkopuolelta. Valkoinen tarjoaa ja asuu Genevessä. Kristillinen usko edellyttää, että kukaan ei ole välinpitämätön, kun toista ihmistä kohdellaan tai on kohdeltu rasistisesti
– Daniel Nummela uutiset tekijöilleen vihkimystä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon hiippakunnilta ja tukevat vihkimyksen saamista tätä kautta. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – Prosessi jatkuu tämän mukaisesti ja toivon mukaan tästä alkaa avoin mutta myös toiveikas keskustelu, Säilä kommentoi. Järjestöjen asema joutui tarkasteluun, kun niiden työntekijöitä vihittiin papiksi Inkerin kirkossa viime syyskuussa. FREIJA ÖZCAN Piispainkokous tarttui Sleyn ja Kansanlähetyksen toimintaan, kun niiden työntekijöitä vihittiin papeiksi Inkerin kirkossa 3.9.2023. Säilän mukaan siellä, missä Sleyllä on ajatuksia ordinaatioista, niissä edetään piispainkokouksen Sleyn hallitukselle osoittaman kirjeen mukaisesti. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kirjallisten selvitysten ja suullisten kuulemisten perusteella piispainkokoukselle on käynyt myös selväksi, että kumpikin järjestö on valmis ohjaamaan työntekijöitään pappisvihkimysprosessiin Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Nummelan mukaan Kansanlähetyksellä ei ollut tarkoitusta kiertää kirkon virkakäsitystä Inkerin kirkon pappisvihkimyksen kautta. Mikkelin piispan tehtäviin kuuluu Suomen kirkon suhteiden hoito Inkerin kirkkoon. Selvityksessään Sley ja Kansanlähetys molemmat kieltävät olleensa tietoisia prosessista, vaikka Kansanlähetyksen oma työntekijä on ollut keskeisessä roolissa Inkerin kirkon uusien työntekijöiden rekrytoinnissa ja koulutuksessa. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1440 Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Nummelaa huolettaa kuitenkin se, että tapahtunutta tunnutaan hänen mukaansa käytettävän nyt pelkän sopimusrikkomuksen sijaan virkakäsityksen ratkomiseen ja herätysliikkeiden tilaa yritetään kaventaa. Myös Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela on ilahtunut siitä, että keskustelu jatkuu sen sijaan, että järjestöt olisivat menettäneet virallisen asemansa kirkon lähetysjärjestöinä. ”Tästä syystä Venäjällä toimivien kirkon lähetysjärjestöjen toimintaympäristö ja tilanne on vakava ja riskialtis”, piispainkokous toteaa. Sleyllä ja Kansanlähetyksellä on neljä kuukautta aikaa korjata toimintansa piispainkokous | Etätyö Venäjällä ei enää kelpaa perusteeksi, vaan pappisvihkimystä on haettava Suomesta. Kummankin järjestön Suomessa asuvien työntekijöiden meneillään olleet pappisvihkimysprosessit Inkerin kirkon kanssa on nyt keskeytetty. Tapahtuma osui samaan päivään, kun Mikkelin tuomiokirkossa vihittiin piispaksi Mari Parkkinen. 40,50 €). Kansanlähetyksen hallitus käsittelee piispojen päätöstä tulevissa kokouksissaan ja pyrkii antamaan oman päätöksensä huhtikuun loppuun mennessä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Arkkipiispa Ta pio Luoma sai siitä tiedon vihkimystä edeltävänä yönä sähköpostitse. Pappisvihkimyksiä voidaan kuitenkin edelleen toteuttaa ulkomailla järjestöjen kumppanikirkoissa, jos työntekijä asuu ja työskentelee kohdemaassa. P iispainkokous teki viime viikolla päätöksen, että Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) ja Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys saavat neljä kuukautta aikaa korjata toimintaansa, mikäli ne haluavat edelleen jatkaa kirkon virallisina lähetysjärjestöinä. – Meidän näkökulmastamme kyse oli lähetysyhteistyöstä. | Kuva: Aarne Ormio 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024 asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaa Kotimaa – Ikkuna kirkon maailmaan ja suomalaiseen yhteiskuntaan Tilaus on määräaikainen. + 6,9 snt/min. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Sleyllä on kuitenkin Virossa työntekijä ja Ugandan pakolaisleirillä työskentelevä työntekijä, joiden mahdollisesta pappisvihkimyksestä järjestö on keskustellut kumppanikirkkojensa kanssa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Piispainkokous ilmaisee myös huolensa sopimusrikkomuksen tapahtumisesta juuri Venäjällä tilanteessa, jossa Venäjä käy laitonta hyökkäyssotaa Ukrainassa. 3 KK LEHTI JA DIGI Tarjoushintaan: 28, 00 € (Norm. – Astuimme välittömästi korjaavien toimenpiteiden aikaan, Säilä toteaa. Hän pitää tärkeänä sitä, että prosessi käydään läpi aidosti ja huolellisesti. toukokuuta saakka vastata siihen. Sleyn ja Kansanlähetyksen hallitukset ovat saaneet nyt piispainkokoukselta virallisen kirjeen päätöksestä ja niillä on aikaa 31.5. Näistä vihkimyksistä on kuitenkin neuvoteltava etukäteen piispainkokouksen kanssa ja tehtävä kirjallinen ilmoitus kirkon lähetystyön toimikunnalle ennen kuin mitään toimenpiteitä tai päätöksiä on tehty. Piispainkokous näki vihkimyksen rikkomuksena järjestöjen allekirjoittamaa lähetyksen perussopimusta vastaan ja aloitti asiasta järjestöjen kuulemisen. Edelleen korjaavana toimenpiteenä edellytetään, etteivät Sley ja Kansanlähetys edistä työntekijöidensä papiksi vihkimistä Inkerin kirkossa tai missään muussakaan luterilaisessa kirkossa, jos järjestön työntekijä asuu vakituisesti Suomessa ja käy vihkimyksen antavassa kirkossa vain satunnaisesti tai tekee sinne etätyötä. Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä toteaa olevansa kiitollinen piispainkokoukselta saamastaan kirjeestä ja sen sisällöstä, johon Sleyn hallitus seuraavaksi paneutuu. Korjaavina toi menpiteinä järjestöiltä edellytetään, että ne pyytävät tästedes pappisvihkimystä toivoville työn” Vaikuttaa siltä kuin tämän pappisvihkimyksen varjolla yritettäisiin ratkaista kaikki kirkon ja herätysliikkeiden väliset virkakysymystä koskevat ongelmat. – Pikkaisen olen ihmeissäni siitä, että vaikuttaa siltä kuin tämän pappisvihkimyksen varjolla yritettäisiin ratkaista kaikki kirkon ja herätysliikkeiden väliset virkakysymystä koskevat ongelmat, Nummela miettii. Kirjallisten ja suullisten kuulemisten perusteella piispainkokous toteaa nyt, että kumpikin järjestö selkeästi haluaa jatkaa kirkon lähetysjärjestönä ja on valmis korjaamaan sopimuksenvastaista menettelyään. Niinpä piispainkokous antaa Sleylle ja Kansanlähetykselle neljä kuukautta aikaa korjaaviin toimenpiteisiin. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Piispainkokouksen saaman tiedon mukaan Inkerin kirkossa on ollut meneillään uusi prosessi, jossa Sleyn ja Kansanlähetyksen työntekijöitä oli tarkoitus vihkiä papiksi. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Kumpikin järjestö on piispainkokoukselle antamassaan kirjallisessa selvityksessä pahoitellut tapahtunutta ja siitä aiheutunutta tilannetta sekä ilmaissut haluavansa parantaa viestintäänsä ja toimintaansa lähetyksen perussopimuksen mukaiseksi. Itse pappisvihkimystä se ei kuitenkaan pahoittele eikä virkakäsitystään. Järjestö on ilmaissut pahoittelunsa siitä, että vihkimys osui samaan aikaan Mikkelin piispanvihkimyksen kanssa ja viestintä tapahtumasta epäonnistui. Lähetystyön toimikunta esittää asian piispainkokoukselle
2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Teini-ikäisestä asti Pekalla on ollut kutsumus rakentaa reilua ja oikeudenmukaista maailmaa. 2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Monipuolinen, kansainvälinen, korkea akateeminen koulutus ja työkokemus vahvistavat hänen ulkopoliittista osaamistaan. Pekalla on tuore ulkoja turvallisuuspolitiikan osaaminen ulkoministerikaudelta. tammikuuta. Hänellä on syvä ulkopoliittinen kokemus, joka on kertynyt erityisesti Eurooppaja ulkomaankauppaministerinä, ulkoministerinä, pääministerinä, Euroopan komission puheenjohtajan neuvonantajana, Euroopan parlamentin jäsenenä, tutkijana ulkoministeriössä ja CMI:n puheenjohtajana sekä rauhanneuvottelijana. Pekka vaistoaa hyvin tunnelmia, osaa analysoida asioita, merkkejä ja ilmapiiriä loistavasti. Viime vuodet Suomessa ovat olleet merkityksellisiä. 2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Hän etsii meitä yhdistäviä tekijöitä. Erityisen merkittävää on hänen kykynsä kuunnella ja keskustella eri mieltä olevien ihmisten kanssa rakentavasti. Hänellä on kyky tarkastella asioita ennakkoluulottomasti yhteisiä ratkaisuja etsien. Ulkoja turvallisuuspolitiikka on hänen vahvuutensa. Hän myöntää virheensä. Lisäksi Pekalla on kokemusta YK:n tehtävistä. Tästä hänelle on jäänyt hyvä kontaktiverkosto Suomen kannalta keskeisimpiin tahoihin. Arvojohtajana hän haluaa rakentaa avointa, turvallista ja kansainvälistä Suomea. Tulevan presidentin on tärkeää tietää Natoon hakemisen vaiheet ja tuntea henkilökohtaisesti mukana olleet ihmiset. Nämä vaikuttavat hänen taitoonsa toimia kriiseissä. Haavisto vai Stubb. Uudessa maailmanpoliittisessa tilanteessa ulkopolitiikan johtaminen vaatii kansainvälistä kokemusta, asiantuntemusta ja verkostoja. Alexander Stubb (vas.) ja Pekka Haavisto Ilta-Sanomien presidentinvaalitentissä 30. KOONNEET | NIILO RANTALA & MARI TEINILÄ uutiset Kari Kanala Kirkkoherra 1) Miten Pekka Haavisto yhdistää kansan. Pekalla on sydämen viisautta. 2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Hän kykenee muodostamaan yhteisen tilannekuvan, hän havainnoi, kuuntelee, käy vuoropuhelua kaikkien kanssa, oppii kuulemastaan ja tiivistää johtopäätökset hänelle tyypillisellä tavalla kolmeen pointtiin. 2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Hän kykenee tuomaan eri tavoin ajattelevia saman pöydän ääreen keskustelemaan, kuten esimerkiksi tavatessaan eri kirkkokuntien ja uskontojen edustajia. Ulkopolitiikan kokemusta on kertynyt pääministerinä, ulkoministerinä, Eurooppaja ulkomaankauppaministerinä, kansanedustajana ja europarlamentaarikkona. Hän on myös empaattinen ja sympaattinen henkilönä. Kokemukseni mukaan Pekka pysähtyy kuuntelemaan ihmistä. Näitä taitoja hänellä on. Edellisistä presidenteistä lienee vain Martti Ahtisaari on ollut yhtä kansainvälisesti orientoitunut ja kokenut kuin Stubb. – Tukijat kertovat miksi Presidentinvaalien toinen kierros huipentuu sunnuntaina 11. Lujat neuvottelijantaidot. Ulkopolitiikka on presidenttiehdokas Stubbin mukaan yksi tärkeimpiä teemoja tulevan tasavallan presidentin aikakaudella. 2) Ja mitkä ovat hänen ulkopoliittiset vahvuutensa. Onhan Stubbin ulkopoliittinen osaaminen ja kokemus poikkeuksellisen vaikuttava. Rauhanvälittäjän asenne ja kokemus näkyy sekä kuuluu. Jouni Hemberg Toiminnanjohtaja emeritus (KUA), tietokirjailija 1) Miten Pekka Haavisto yhdistää kansan. Tunnen Pekan jo vuosien takaa hänen oltuansa pitkään KUA:n hallituksen jäsenenä. Pekassa on myös kaunista ujoutta, siksi hän ymmärtää myös hiljaisempia ihmisiä, eikä hänellä ole tarvetta olla aina pääosissa. En halua tuomita, haluan ymmärtää. Uskon, että tämän taustan, näiden taitojen ja yhteisten kohtaamisten kautta Alexander Stubb yhdistäisi kansaa presidenttinä. Kotimaa etsi kirkollisesta väestä kummankin ehdokkaan kannattajia ja pyysi heitä vastaamaan kahteen kysymykseen ehdokkaastaan. Pekkaan luotetaan ja hänellä on raudanluja kokemus rauhanvälittäjänä ja myös diplomatiassa. helmikuuta varsinaiseen äänestyspäivään. Stubbilla on suomalaiseksi poliitikoksi poikkeuksellisen kansainvälinen opiskeluja työkokemus. Hän osaa toimia erilaisten ihmisten kanssa ja luo ympärilleen kunnioittavaa yhteisöllisyyttä. Hänellä on poikkeuksellisen laaja kielitaito. Pekasta huokuu rautainen tahto edistää Suomen asiaa maailmalla. Pekka on väsymätön verkostoituja ja hänellä on valtava määrä kansainvälisiä yhteyksiä eri puolille maailmaa ja myös muualla kuin läntisessä maailmassa. Vain Pekka Haavistolla presidenttinä olisi tämä kokemuksellinen tietotaito käytössään, ja nyt se on korvaamattoman arvokasta. Alexander Stubbin persoonassa ja osaamisessa kiteytyy tietyllä tavalla moni Suomessa laajasti arvostettu asia: osaaminen, toimeen tarttuminen, eteenpäin katsominen, kansainvälisyys ja rauhan rakentaminen. Marianne Heikkilä Järjestöjohtaja ja luottamushenkilö, rovasti 1) Miten Alexander Stubb yhdistää kansan. Kuten hän itse sanoo: Presidenttinä en halua jakaa, haluan yhdistää. Hän tulee monikielisestä ja -kulttuurisesta taustasta ja on nähnyt paljon maailmaa. Pekalla on ymmärrystä Venäjästä, jossa hän on ollut yhteydessä ihmisoikeusaktivisteihin ja ympäristönpuolustajiin, jotka ovat tätä nykyä maanpaossa. | Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa Kirsi Ojansuu-Kaunisto Seurakuntapastori 1) Miten Pekka Haavisto yhdistää kansan. 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Pekka Haavisto on saanut syntymälahjaksi rauhanrakentajan kyvyt. Olen tehnyt hänen kanssaan yhteistyötä eri puolilla maailmaa rauhanja avustustyöhön liittyen. Alex Stubbilla on murroskauden yhdistäväksi presidentiksi luontaiset ominaisuudet. Pekan osaamisen keskeisiä tekijöitä ovat lähes 40 vuoden rauhanvälityskokemus sekä EUja YK-tausta. Stubb laittaa itsensä likoon isänmaan puolesta. Hän on halunnut auttaa ihmisiä ja elinympäristöämme. Hän ei ole ylimielinen eikä katso ketään ylhäältä alaspäin, vaan aina samalta tasolta. Juuri siksi hänen vahvuutensa on ennen kaikkea ulkopolitiikassa. Hän on painottanut rakentavaa yhdessäoloa ja sitä, että hän haluaisi aktiivisesti kiertää maata ja kuunnella sekä kohdata erilaisia ihmisiä. Hän kantoi vastuuta omakohtaisesti läpi koronapandemian, Venäjän hyökkäyssodan alkuvaiheet ja Nato-prosessin. Heikki Arikka Toimitusjohtaja, pastori 1) Miten Alexander Stubb yhdistää kansan. Vähemmän on puhuttu hänen nykyisestä tehtävästään professorina yliopistollisessa Eurooppa-Instituutissa. Alexander Stubb puhuu kunnioittavan vuorovaikutuksen tärkeydestä ja toimii omalla esimerkillään. Haluan rakentaa siltoja. Hänellä on käytössään laajat ja toimivat kansainväliset verkostot sekä monipuolinen ja vahva kielitaito. Tarvitsemme toivoa, yhteistyötä sekä uskottavuutta ulkoja turvallisuuspoliittisissa päätöksissä. Pekka on kuunteleva ja kokonaisuuksia hyvin ymmärtävä. Arvostan korkealle sitä, että hän on antanut kokemusta ja mentorointia nuorille ja toisaalta saanut oppia nuorilta, jotka ovat erikoistuneet kansainväliseen politiikkaan. Haavisto hoiti sangen monimutkaiset neuvottelut Suomen viemiseksi Natoon. Hän toimii rauhallisesti ja viisaasti tiedolla johtaen. Varmaan siksi Ahtisaari kutsui Stubbin puheenjohtajaksi perustamansa CMI:n hallitukseen. Huomionarvoista on, että Pekka pyrkii antamaan äänen heille, joiden ääni ei nyt julkisuudessa kuulu. Tarvitsemme vakautta, avoimuutta ja länsimielisyyttä Suomen ulkopolitiikan johtamiseen Mono Kuoppala Kasvatuksen tiimivastaava, nuorisotyönohjaaja 1) Miten Alexander Stubb yhdistää kansan. Pekka Haavisto oli silloin ulkoministerinä. Se on hyvän johtajan merkki
Tällaista vähättelyä kohdatessani olen hengähtänyt toisenkin kerran syvään. Sitä ei ole päätetty etukäteen toisin kuin monissa muissa maissa. – Kun pysähdytään tekemisen pariin, ei kukaan muu voi sanoa, mikä on oikein tai väärin. Näyttelyn taitelijat ovat lähipäiväkotien lapsia. – Myös ryhmän mukana olleet aikuiset sanoivat, että eipä ole aiemmin tullut katsottua kirkkoa näin tarkasti. Luhtala antoi ryhmien mukaan kansiot, joissa oli tietoa menetelmästä, Metsäkansan kirkosta ja vinkkejä työskentelyyn. Kesäkuussa saan äänestää ehdokastani europarlamenttiin. Papit äänestävät pappeja ja maallikot maallikoita. TUIJA PYHÄRANTA Taiteen tekemisen kautta kirkosta jää lapsille vahva muistijälki, lastenohjaaja Tiina Luhtala sanoo. Valkeakosken alueella päiväkotiyhteistyöstä vastaava Luhtala kysyi päiväkodeista kiinnostusta tulla mukaan taidepolulle osallistuttuaan Siltasen järjestämään koulutukseen Linnasmäen opistolla (ent. – Lapsille oli selvästi tärkeää päästä näyttämään omat teoksensa. Kyse on siitä, mitä tekijä siinä hetkessä tuntee ja kokee. Kuvassa etualalla Kuopion hiippakunnan maallikkoedustajat Marjatta Pulkkinen ja Pekka Niiranen. Menen äänestyskoppiin, kirjoitan ehdokkaani numeron ja herkistyn. Luhtala ei kuitenkaan heti kertonut, mitä taulu esittää, vaan kysyi lapsilta, mitä siitä heille tulee mieleen ja minkälainen tunnelma siinä heidän mielestään on. | Kuvat: Tiina Luhtala 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024 Kirkko keskellä kylää Yrittäjyys, pitkä käytännön kokemus hallitustyöskentelystä ja kristillinen arvopohja antavat minulle hyvät valmiudet kirkolliskokoustyöskentelyyn. Nykyisen käytännön mukaan kirkkoon kuuluvista täysi-ikäisistä Äänioikeus puuttuu valtaosalta kirkon jäseniä – epäkohta on jo aika korjata ” Tällaista vähättelyä kohdatessani olen hengähtänyt toisenkin kerran syvään. Saan käyttää äänioikeuttani kirkollisissa vaaleissa joka neljäs vuosi, kun seurakuntaani ja seurakuntayhtymääni valitaan luottamushenkilöitä. Taiteilijat ovat iältään 4–5-vuotiaita. Taustalla on Anna Kai sa Siltasen kehittämä katsomusja taidekasvatuksen menetelmä Kirkkokuvista. Sen pitäisi olla jo mennyttä maailmaa. Näissä vaaleissa äänioikeutettuja ovat vain papisto sekä kirkon luottamustehtäviin valitut luottamushenkilöt. Ja että he toimivat aktiivisesti sen eteen. Aion maksaa jatkossakin, vaikka kirkon tai oman seurakuntani päätökset eivät aina miellytä. Taloudellisesti kestävä pohja auttaa kirkkoa pysymään elinvoimaisena • Seurakuntalaisten ja luottamushenkilöiden roolia kirkon hallinnossa on vahvistettava. Pappien heikko äänestysprosentti on hämmentävää. Toisaalta se ei ole yhtään sitä, sillä äänioikeuteen liittyy niin paljon. Niinpä. Metsäkansan kirkon näyttelyssä oli alkuvuodesta esillä Kärjenniemen ja Vanhankylän päiväkodin lasten teoksia. He osallistuivat viime syksynä Sääksmäen seurakunnan lastenohjaajan Tii na Luhtalan järjestämälle taidepolulle. Metsäkansan kirkko on rakennettu 1930-luvulla vuorineuvos Emil Aaltosen lahjoituksen turvin. Luhtala uskoo, että taiteen tekemisen kautta kirkosta jää lapsille vahva muistijälki. • Kirkon tehtävä on kutsua ihmisiä Jumalan yhteyteen ja pysyä juurillaan julistaen Raamatun sanomaa. Seurakuntavaalissa valintaani ohjaa paikallisuus. Onpa esillä kirkon pienoismallikin. Toki tunnereaktio äänestyskopissa on vähän noloa. Aamupäivän aikana kirkon arkkitehtuuriin ja taiteeseen, väreihin ja muotoihin tutustuttiin kokemuksellisesti. Niin kuin on aina vaaleissa. Taidenäyttelyn avajaisia vietettiin tammikuussa. Yhdessä tutustuttiin muun muassa alttaritauluun, johon on kuvattu Maria ja Elisabeth lapsineen. ilmiö & näkökulma Kirkolliskokous kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. On hienoa, kun valtio luottaa kansalaiseensa. Seuraavaksi oli lasten vuoro vierailla kirkossa. Kirkossa sai liikkua vapaasti alttarialuetta lukuun ottamatta. Kirkon etuosassa huomion kiinnittävät suuret foliosta ja pahviputkista tehdyt urkupillit. | Kuva: Jukka Granström näin meillä Kirkkotaidetta omin käsin M etsäkansan kirkossa Valkeakoskella on ollut alkuvuodesta esillä pienten taiteilijoiden töitä. Se on tehty lelumagneeteista. Äänestän henkilöä, jonka tiedän vaikuttavan kotiseurakuntani toimintaan itselleni tärkeissä asioissa, esimerkiksi ajavan edullisen kasvisruokailun järjestämistä seurakunnan tiloissa. – Lasten saapuessa kirkko oli pimeänä. Seinillä kynttilälampettien alla on kartongista ja silkkipaperista tehtyjä jäljitelmiä. Kirkolliskokoukseen valitaan 32 pappisedustajaa sekä 64 maallikkoedustajaa. Ensi sunnuntaina saan kuitenkin käyttää ääntäni presidentinvaalissa. Toiseksi tulos on lähes aina jännittävä. Moni innostuikin piirtämään jo kirkossa. Katselimme sitä ensin taskulamppujen valossa, Luhtala kertoo. Sellaisia kokemuksia kun saisi jokainen elämässä, on sitten lapsi tai aikuinen. Kirkko tarvitsee suoraviivaista, ketterää ja demokraattista päätöksentekoa. – Menetelmä on katsomuskasvatuksellinen. maallikkojäsenistä äänioikeutettuja on noin 0,3 prosenttia. Eli äänioikeuttaan saa käyttää se henkilö, ketä olen äänestänyt yli vuotta aiemmin seurakuntavaalissa. Eräs arvostettu kirkolliskokousedustaja sanoi kerran minulle, että jos kaikilla maallikoilla olisi äänioikeus, niin hehän saattaisivat äänestää ketä vain kirkolliskokoukseen. Tuskin kaikilla seurakuntien luottamushenkilöillä on ehdolle asettuessaan näkemystä kokonaiskirkkoa koskevista asioista. Pitäisikö edes olla. • Olen vahva talousosaaja, joka hahmotan kokonaiskuvan talouden tulevaisuuden haasteista. Turun Kristillinen opisto). Esillä oli kyniä ja paperia. Seurakuntavaaliehdokkaasta en yleensä tiedä, mitä painopisteitä hänellä on kokonaiskirkkoa koskevissa asioissa. Kun äänestän koko seurakuntayhtymän luottamushenkilöä, valintaani vaikuttaa esimerkiksi se, miten paljon hän on ohjaamassa varoja kansainväliseen diakoniaan ja lähetystyöhön. Olen ollut koko ikäni Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen ja maksanut kirkollisveroa 45 vuotta. Lapset pääsivät myös katsomaan, miltä kirkko näyttää lattialla maaten tai toisaalta urkuparvelta. Kirkon kuuluu ylläpitää traditiota, sitä täytyy kuitenkin sanoittaa ja mahdollistaa aikaan liittyvin sanoin JAANA METSÄRANTA Ehdolla kirkolliskokousedustajaksi Lapuan hiippakunnasta 70. Valtaenemmistö kirkon jäsenistä on siis vailla äänioikeutta. Viimeksi vuonna 2020 käydyssä vaalissa äänioikeutetuista maallikoista äänesti 87 prosenttia ja papeista 66 prosenttia. Kiitos kirkolle tästä luottamuksesta. Valmiit teokset hän haki päiväkodeista ja pystytti näyttelyn yhdessä suntion kanssa. Heille oli lähetetty erillinen kutsu. Paikalla oli muun yleisön lisäksi pieniä taiteilijoita perheineen. Valtio ja kunta luottavat harkintakykyyni. Taiteen tekeminen jäi päiväkotiin. Yritän uskoa siihen, että osa kirkolliskokousedustajista, myös papeista, pitää perusteltuna kirkolliskokousedustajavaalin äänioikeuden laajentamista koskemaan kaikkia kirkon jäseniä. Tähän voivat siis kaikki osallistua, Luhtala kertoo. Näyttelyyn on ripustettu muun muassa lasten piirustuksia kirkon alttaritaulusta, Kristus-patsaasta, ikkunoista ja kirkkoa ympäröivästä muurista. Mukaan ilmoittautui kaksi ryhmää. Taidepolku alkoi Luhtalan vierailulla päiväkodeissa. jaanametsaranta.fi yrittäjä Seinäjoen srk:n kirkkovaltuuston varapj. Eikö kirkko kiinnosta. Ensinnäkin äänioikeus muistuttaa siitä, että elän kansalaisena demokratiassa, jossa vapaissa vaaleissa saan äänestää presidenttiä, kansanedustajaa, EU-parlamentaarikkoa ja kunnanvaltuutettua. Enkä voi tietää, ketä hän puolestaan äänestää seurakuntavaaleista yli vuoden päästä järjestettävässä kirkolliskokousedustajien vaalissa. Siellä hän kertoi kirkon historiasta lapsille lattiakuvien avulla. MARI TEINILÄ mari.teinila@kotimaa.fi S unnuntaina äänestyskopissa on taas herkkä hetki, kun kirjoitan presidenttiehdokkaani numeron. Sen sijaan en saa äänestää ensi viikolla 13.2., kun vaalissa valitaan edustajat kirkon korkeimpaan päätäntäelimeen kirkolliskokoukseen sekä jäsenet vähemmän valtaa omaavaan hiippakuntavaltuustoon
Tähän vaikuttavat esimerkiksi työttömyysturvaan ja asumistukeen kohdistuvat leikkaukset sekä opintotuen indeksijäädytykset. Hallitus tietää hyvin, että nykyinen perustoimeentulotuen taso ei ole reaaliarvoltaan riittävä. On totta, että siunauksen ilmoittaminen on joissain tapauksissa mennyt hankalasti paperilomakkeen avulla ja tämä on varmasti johtanut välinpitämättömyyteen asiassa. Vaikkei sitä ymmärtäisikään. Olen kerran käynyt niitä paikan päällä kuulemassa. Sitä soitetaan usein jouluaattona. On hyvä pohtia, ylläpidämmekö jäsenrekisteriä viranomaistoimintoja varten vai siksi, että kirkkona olemme kiinnostuneita jäsenistöstämme. Kelloja on valettu, varasteltu, käännetty ja kätketty. Me emme siis odota maailmanloppua, vaan Jeesuksen ilmestymistä kirkkaudessaan! ILPO NURMENNIEMI ” Kelloja on valettu, varasteltu, käännetty ja kätketty. Kello kutsuu väkeä kokoon tai varoittaa vaarasta. Sekularismi antaa tilaa. Pahalta ja väärältä kuitenkin tuntuu näiden kirkon pappien, Eero Junkkaalan ja Lea Kujan pään, vapaaehtoistyön ja persoonien asiaton leimaaminen ”sairaiden demonisoijiksi”, ilman sen kummempia näyttöjä. Kannanottoja tarvitaan jatkossa enemmän kuin aikoihin, jotta diakoniatyön tosielämästä kerättyyn tietoon perustuva huoli saadaan aidosti päättäjien korviin. Näin niidenkin ääni kuuluu vielä kauemmas. Ja silti Malmilla avustettiin taloudellisesti lähes 60 000 eurolla vuonna 2023. Monet rajoittavat uutisten seuraamistaan. rekisteri | Hautaan siunaamisista kerättävällä tiedolla on suuri merkitys. Monen kirkon kellotornista näkee kauas. He kaipaavat parempaa ajattelemista. Kuopiolainen kirkonvartija on tehnyt näistä kellotuksista pitkän listan, joka on nähtävissä netissä. Malmilla diakoniatyön taloudellista apua saavista asiakkaista yli 90 prosenttia onkin perustoimeentulotuen piirissä. Kirjoitus käsittelee kysymystä siitä, mikä tarkoitus kirkon jäsentiedolla on. Jeesuksen kertomat maailmanlopun yleiset merkit eivät jätä ketään toivottomuuden suohon. Vanhat kellotapulit ovat hyvin koristeellisia ja säilyneet paikallaan, vaikka kirkko olisi poltettu tai purettu. Suomessa kauaksi kuulunut kello on Turun tuomiokirkon kello. lukuun. Asemilla, vetureissa, laivoissa ja autoissa on omat kellonsa. RISTO NIHTILÄ ” Tätä tietoa ei ole helposti saatavilla ilman jäsentietojärjestelmää. Sivutuotteena työllisyys kasvaa ja Suomen julkinen talous vahvistuu. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Heistä valtaosa turvautuu perusosan ulkopuolisissa tarpeissa sosiaalitoimen täydentävään toimeentulotukeen. Kirkon tornin kello toimii myös ajannäyttäjänä viisareineen ja numerotauluineen niin aikaansa seuraaville kuin ajasta jääneille myöhästyneille, varsinkin hyvän sään aikana ja etsikkoaikana ennen yhdettätoista hetkeä. Joskus kellolta on mennyt ääni tai viety kieli. Näitä ajannäyttäjiä ja lyönneillään aikaa ilmoittavia on muissakin torneissa kuin kirkontorneissa. Ahdistettuna lopunajassa Päivittäiset uutiset toistavat meille yhä uudestaan ja uudestaan sanomia sodista, maanjäristyksistä, tulvista, nälänhädästä, kuivuudesta, luonnonmullistuksista, Venäjän hirmuteoista Ukrainassa, murhista, kulkutaudeista ja niin edelleen. No tietenkin niin, että hallitusohjelmassa kaavaillaan toimeentulotuen velvoittavuutta. Se, että diakoniatyössä paikataan yhteiskunnan turvaverkkojen aukkoja, ei ole uutta. Esimerkiksi Euroopan sosiaalisten oikeuksien komitea on suosittanut Suomelle perustoimeentulotuen tason nostamista. Voisikohan uutisten lukija lukea joskus nämä ennusmerkit kauhujen keskellä. Näitä kauhun uutisia kuunnellessani palaan Matteuksen evankeliumin 24. Helsinkiläiset diakoniatyöntekijät luovuttivat viime syksynä kannanoton eduskunnan sosiaalija terveyslautakunnan puheenjohtajalle Krista Kiurulle (sd.). Kirkonkellolla on monta tehtävää. Joidenkin ihmisten ahdistava kokemus henkivalloista elämässään on kaiketi asia, jota ei voi vähätellä tai turhentaa. mielipiteet Mihin kirkko käyttää jäsentietoaan. Tieto siunauksesta on merkityksellinen ja sen vuoksi jäsentietojärjestelmään valmistellaankin parhaillaan sähköistä ilmoituskanavaa, jonka avulla ylimääräiset työvaiheet jäävät pois. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Tunnettu tarinoista ja elokuvasta on Notre Damen kellonsoittaja. Kelasta kuuluu kuitenkin huolestuttavia uutisia. Kelloja soitetaan Jumalan ja juhlan kunniaksi tai kuolinkelloina vainajille. Kirkollisten toimitusten asema on voimakkaassa muutoksessa, avioliiton ja kasteen asemaa seurataan jo tarkasti. Joskus siltä on viety kieli. Toimeentulotuki on kriisiytymässä – diakoniatyö maksaa viulut AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Faktoja ja oikeaa tietoa on tarjolla vaikkapa Ettei tarvitse pelätä -kirjassa tai pastorien avoimissa haastatteluissa ja luennoissa. Lontoossa on Big Ben ja Helsingissä sanotaan aseman kellon olevan köyhiä varten. Hyvinkään vanhan kirkon tornissa on kuoro laulanut. Maailmamme tuho on lähellä! Ahdistus ja toivottomuus valtaavat mielet. Petteri Orpon (kok.) iloisten veikkojen tavoitteena on syksyyn 2025 mennessä vahvistaa ne toimenpiteet, joilla perustoimeentulotuen saajien määrä puolittuu. Oletko sinä itse hyvä vai paha kello. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jäsentiedon ja sen perusteella tehtävien johtopäätösten kannalta on keskeistä tietää, siunataanko kirkon jäsen hänen kuollessaan vai ei. Vielä kauemmas kuuluvat taas Kremlin kellot. Pienestä lisävaivasta huolimatta on hyvä, että lainsäätäjät ovat nähneet kirkon toimijana, jota kiinnostaa myös jäsentensä hautaamisen tavat. Miten tämä lisää työllisyyttä. Näin se voi toimia myös vartiotornina tai näkötornina turisteille. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Kelan arvion mukaan tänä vuonna perustoimeentulotuen piiriin tulee 25 000 uutta taloutta. Biologinen kellomme käy jatkuvasti joillain edistäen ja joillain jäljessä. Jossain seurakunnassa valittiin kanttori laittamalla hakijat kävelemään jäätä pitkin kauas selälle ja laulamaan. Suomen yleisradio on välittänyt soiton kauas maailmalle. Hän, jonka ääni kuului kaikkein kauimpaa, tuli valituksi. Näin sanoo sananlasku ja elämä on osoittanut, että näin on. TIMO PAATTINIEMI eläkerovasti, Lohja Onko sinulla mielipide. Ihmisillä on kaulakelloja, rannekelloja, munakelloja, herätyskelloja, seinäkelloja ja taskukelloja. K otimaassa (19.1.) julkaistussa kirjoituksessa keskusrekisterin johtajat kritisoivat kirkkolain määräystä hautaan siunaamisen ilmoittamisesta kirkon yhteiseen jäsenrekisteriin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Uskonnot sekoittuvat. Silti toimeentulotuen saajien asema tulee heikentymään tulevina vuosina entisestään. Kirkonkellojen soittoaiheita ja tapoja on tutkittu ja lueteltu. Minimissään tämä tarkoittaa perustoimeentulotukea sekä kunnan sosiaalitoimen täydentävää toimeentulotukea. Tätä tietoa ei ole helposti saatavilla ilman jäsentietojärjestelmää. Perustoimeentulotuen saajat ovat toisiksi suurin ryhmä taloudellisen sosiaaliturvan kokonaisuudessa. Perustoimeentulotuen saajaa voitaisiin velvoittaa ottamaan vastaan työtä jopa oman asuin alueensa ulkopuolelta, mikäli työtehtäviä on saatavilla. Omaa puhtiaan työllistymistalkoisiin tuovat myös työttömyyskorvauksen suojaosuuden poistuminen ja omavastuuajan pidentyminen. Kelloilla pitää olla soittaja. Tallinnan ja Krakovan kirkon torneista olen kuullut iltasoittoja. Hän lähettää enkelinsä suuren pasuunan pauhun soidessa kokoamaan Jeesuksen omat kaikilta ilmansuunnilta. Fyysisesti kirkon kello on usein kirkon tornissa tai kirkon vieressä kellotapulissa. Nykyiset uutiset löytyvät sieltä. Onko sinun kirkossasi hyvä kello. Ei pidä leimata, vaikka ei ymmärrä Timo Teinikivi ottaa vahvasti kantaa eksorkismiin ( Kotimaa 15.12.) Uskontojen uhrit-järjestön tukihenkilönä hänellä on ymmärrettävä huoli hengellisestä väkivallasta. Lopussa kun kuu pimenee ja aurinko ei anna valoansa, Ihmisen Pojan merkki näkyy taivaalla suurella voimalla ja kirkkaudella. ” Kelasta kuuluu kuitenkin huolestuttavia uutisia. Konevitsan luostarin kelloista on tehty sävellys. Kaikki maan sukukunnat parkuvat. Kuinkahan moni ehtii vuorokauden aikana vilkaista Helsingin päärautatieaseman kellotornin kellotauluja kiireissään tai ajankuluksi ilman aikojaan. Malmin seurakunnassa lähtökohta diakonisen taloudellisen avun saamiselle on, että ihminen on ensin hakenut kaikki hänelle kuuluvat sosiaaliturvaetuudet. THL toteaa raportissaan saman: leikkausten johdosta perustoimeentulotukea tarvitsevien määrä kasvaa 27 prosenttia, eli noin 100 000 ihmisen verran. TUOMO KAHENVIRTA Kirkkohallitus, rekisterijohtaja Hyvä kello H yvä kello kauas kuuluu ja paha vielä kauemmaksi. | kolumni | V uonna 2023 perustoimeentulotukea sai noin 37 2000 henkilöä ja 26 0000 kotitaloutta. Me jokainen voimme olla oma kellokkaamme, ja antaa äänemme kuulua, mutta ei kuitenkaan liian kovaa ja kauas, ettemme muuttuisi pahaksi kelloksi. Kaikki riippuu kellon laadusta ja vallitsevasta tilanteesta. Kelloja on kätketty poliisin tai sodan pelossa ja etsitty ja löydetty, kun tilanne on rauhoittunut
Lahden Launeen kirkolle kokoontui kirkkoherra Heikki Pelkosen johdolla vapaaehtoisten miesten tiimi tammikuun alkupuolella. Ensimmäisen sektorin muodostavat yritykset, toisen valtio ja kunnat, kolmannen sektorin erilaiset organisaatiot, kuten kirkot, seurakunnat ja erilaiset järjestöt. Miehet ovat huomioineet lapsia muutenkin. – Toisin on vaikkapa Yhdysvalloissa, siellä ei ole mitään vaatimattomuutta. – Ilmoitin seurakunnalle, että se ei saa taloudellisesti tukea meitä, miestiimin on hoidettava tämä tehtävä itse. – Sanon usein, että auttaminen on ihmiskunnan ensimmäinen sektori. Seurakunnissa voidaan toimia vapaaehtoisesti joko työntekijän ohjauksessa tai omatoimisesti. Hän on tutkinut uskonnollisten yhteisöjen, järjestöjen ja yksityishenkilöinä toimivien ihmisten arvoja, motiiveja ja toimintaa vapaaehtoistoiminnan kentällä. Jopa aivojemme mielihyväkeskukset reagoivat siihen, kun autamme muita. Ennen kuin meillä on ollut mitään yrityksiä, valtioita tai organisaatioita, meillä on ollut ihmisiä, jotka ovat toimineet yhteisöissä toisiaan auttaen. Suomalaisten vapaaehtoistoiminnan taustalla korostuvat arvot, sanoo Grönlund. Grönlund tarkastelee vapaaehtoistoimintaa laajana ilmiönä, joka saa monenlaisia muotoja. Omatoimiset ryhmät ovat syntyneet kysynnästä ja auttamisen halusta. Ihmislajin selviytymiselle on ollut hyväksi, kun ihmiset ovat auttaneet toisiaan. Sitten etsimme lahjoittajia. TEKSTI | TARJA VÄNSKÄ – KUVAT | JUHA TANHUA » vapaaehtoistyö ” Jopa aivojemme mielihyväkeskukset reagoivat siihen, kun autamme muita. – Kun sunnuntaisin jaoin virsikirjoja kirkkoon tuleville ihmisille, toivoin, että meillä olisi huomattavasti enemmän lapsia ja nuoria jumalanpalveluksissa. Lutherin mukaan hyvät teot ovat Jumalan lahjaa: ne eivät ole ihmisen tekoja, vaan Jumala on saanut ihmisessä aikaan halun tehdä hyvää muille. Hän vetää muun muassa puutyöryhmää. On kehittynyt neljäs sektori, vapaamuotoinen kansalaisaktivismi, jossa ihmiset itseorganisoituvat sosiaalisessa mediassa toimimaan omatoimisesti jonkin asian vuoksi. Hyviä tekoja tekemässä Suomalainen vapaa eh tois toiminnan kenttä on laaja ja monipuolinen. – Tulevaisuudessa ihmisten voi olla vaikea sopeutua siihen, että sanotaan ”tässä on sulle tehtävä, ota tai jätä”, vaan ihmiset haluavat ajatella ja tehdä itse, Henrietta Grönlund sanoo. Arvot kertovat mihin uskomme ja mikä mielestämme on oikein ja hyvää. Kulttuurilaitosten ja sairaaloiden seinillä näkyvät suuret kasvokuvat ja nimet heistä, jotka ovat lahjoittaneet laitoksille suuria summia. Verstaalla tehdään linnunpönttöjä, ja sieltä voi tilata vaikka omaan tarpeeseen mitoitetun saunajakkaran. Henrietta Grönlund kertoo Martti Lutherin vaikutuksen näkyvän suomalaisessa hyvän tekemisen kulttuurissa vaatimattomuutena. Grönlund näkee itseorganisoituvan vapaaehtoistoiminnan nousevana trendinä, vaikka organisoitua vapaaehtoistoimintaa on tulevaisuudessakin. Tarkoituksena on kerätä sata banaanilaatikkoa täyteen muun muassa vaatteita eri ikäisille sekä muita tarvikkeita. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Launeen miesryhmän pystyttäessä joitakin vuosia sitten Lohjan Vivamossa Lastenkirkkoa, Vierumäki ajatteli, että Launeelle on tehtävä samanlainen. Verstaalla tehdyistä puutöistä saadut rahat lahjoitetaan esimerkiksi lastenkotien toiminnan tukemiseen. Esimerkiksi suurimman osan puutavarasta lahjoittivat meille hollolalaiset maanviljelijät, mistä heille suuri kiitos. Veijo Vierumäki on ollut mukana miestiimissä lähes 20 vuotta. Tämä ajatus on jäänyt elämään suomalaisten keskuuteen niin, että hyvät teot eivät ole meidän tekojamme, eikä niillä pidä kerskailla. Tutkimusten mukaan puolet suomalaisista osallistuu vapaaehtoistoimintaan vuosittain. Kaupungistuminen ja sosiaalinen media ovat vuosien kuluessa muuttaneet ihmisten käyttäytymistä. Kollektiivisia tavoitteita ja yhteisölähteisyyttä on suomalaisessa yhteiskunnassa aiempaa vähemmän. Veijo Vierumäki on toiminut miestiimissä 19 vuoden ajan ja vetänyt muun muassa puutyöryhmää seurakunnan tiloissa. Miehet rakensivat lasten mitoille sopivan kirkon kirkkoherra Pelkosen annettua suostumuksensa. – Tutkittaessa vapaaehtoistyötä ja ihmisten arvoja, painottuvat usein toisiin ihmisiin suuntautuvat arvot, kuten hyväntahtoisuus ja niin sanottu universalismi eli halutaan miettiä yhteistä hyvää laajasti. Asialle oli tehtävä jotain. Toiset miehistä ovat mukana seurakunnan työntekijöiden organisoimassa toiminnassa, kuten messu avustajina, toiset kokoontuvat omatoimisesti ilman työntekijän läsnäoloa. P uhuttaessa vapaaehtoistoiminnasta tarkoitetaan yleensä palkatonta, omasta tahdosta tapahtuvaa, organisoitua yhteisten asioiden edistämistä tai niiden ihmisten auttamista, jotka eivät kuulu perheeseen tai lähipiiriin. Ne ohjaavat ihmisten valintoja ja toimintaa. Veijo Vierumäki kertoo, että miestiimin kansainvälinen tehtävä on tänä vuonna Ukrainan avustaminen. Ihmiset tekevät vapaaehtoistyötä usein kolmannen sektorin yhteisöissä. Henrietta Grönlund on Helsingin yliopistossa työskentelevä Suomen ensimmäinen kaupunkiteologian professori. Tärkeänä nähdään se, että kaikilla ihmisillä olisi hyvä olla ja planeetta voisi hyvin. – Kaikki rahat mitä puutöistä saamme, lahjoitamme jonnekin, esimerkiksi muutaman lastenkodin toiminnan tukemiseen, Vierumäki sanoo. – Se on joku evoluutiossa kehittynyt lajiominaisuus. Kuva ja nimi pienenevät summan pienentyessä. Grönlund innostuu kertoessaan, miten valtavasti vapaaehtoistyöllä on hyviä vaikutuksia: se lisää onnellisuuden, elämän mielekkyyden ja merkityksellisyyden kokemusta sekä mielenterveyttä ja fyysistä terveyttä, pidentäen jopa ihmisen elinikää
asti Tutustu laajaan valikoimaan verkkokaupassa tai myymälässä Titta Sevanto Räyhä Tarina rauhasta pienille lapsille. 9,90 (19,90) Jaakko Heinimäki, Kaisa Kariranta Tapakristityn tyylikirja – Miten elää ja kuolla kristillisesti 13,90 (27,90) Lauri Maarala, Matti Pikkujämsä (kuv.) Gurun opissa 9,90 (25,90) Sakari Orava, Tarja Lappalainen Elämäni urheilukirurgina 16,90 (35,00) Mikko Heikka Uskonnot kohtaavat – Mahdollisuus parempaan maailmaan. Kun omaiset ilmoittavat, että heillä ei ole yhtään arkun kantajaa tai heitä ei ole tarpeeksi, niin minulle soitetaan, kokoan miehet ja tulemme paikalle. Tänä päivänä Irene Nummelan mukaan löytyy myös uudenlaista omaehtoista toimintaa, jollaista ei ole seurakunnissa aiemmin ollut, kuten Äijäkuppilaa, meditoivia hartausryhmiä, monenlaisia jumppapiirejä ja Helppi Läksykerhoa. ~ 17 Kotimaa | 9.2.2024 16 ~ Kotimaa | 9.2.2024 ALE ALE Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. – Usein omaehtoinen toiminta lähtee siitä, että jokin asia on henkilökohtaisesti tärkeä ja ihminen haluaa toimia sen parissa. – Tulemme julkaisemaan uuden työpajamallin vapaaehtoistoiminnan kehittämiseksi seurakunnissa. Koko 90 x 180 mm. Tulevana kesänä Tampereella pidettävien Kirkon juhlien ohjelmassa yhtenä teemana on omaehtoinen vapaaehtoistoiminta. Tammikuun miesten kokoontumisessa Launeen kirkolla Kunnaksella oli kahvinkeittotehtäviä. Kirkon vapaaehtoistoiminnan arvoiksi on valittu kristillinen usko ja lähimmäisenrakkaus, tasavertaisuus, vastuullisuus ja laadukkuus, Nummela sanoo. Mitä uutta silloin on tarjolla. Kirkon tehtävänä on myös tarjota ihmisille mahdollisuus antaa Aatos Kunnas on mukana vapaaehtoisten miesten tiimissä Launeen seurakunnassa. Nykyisin seurakunnat ympäri maan voivat ilmoittaa miesten tapahtumia sivuston kalenteriin ja kartalle. Kiehtovasti ja yksityiskohtaisesti kuvitettu isokokoinen kirja sopii erityisesti nuorille. Tämä teologinen näkemys on otettu Jokainen on osallinen -asiakirjaan kirkon vapaaehtoistoiminnan perustaksi. 9,90 (23,90) Raija Sollamo, Mika S. Reijo Salonen sai idean rakentaa miesryhmän kanssa nettiin sivuston miestenilta.fi, jotta miehet löytäisivät Launeen seurakunnan miehille järjestämät tapahtumat. 15,90 (28,00) Uusi testamentti ja Psalmit Kaunis, ja kestävä kovakantinen taskumalli. 11,90 (36,00) Lars Aejmelaeus Paavali – Elämä ja kirjeet Helposti lähestyttävä kokonaiskuva Paavalista, joka on jättänyt leimansa niin kirkkohistoriaan kuin yleiseen kulttuurihistoriaankin. Perinteisesti seurakunnissa on toiminut itse organisoituneita raamattuja rukouspiirejä sekä erilaisia keskusteluryhmiä ja käsityökerhoja. – Ryhmä perustettiin 8?10 vuotta sitten, koska sille oli kysyntää. Kasteen ja ehtoollisen kautta seurakuntalaiset on kutsuttu Kristuksen ja toistensa yhteyteen. 1992-suomennos. Vapaaehtoistoiminta on jaettu Jokainen on osallinen -asiakirjassa kolmeen eri osa-alueeseen: organisoidut vapaaehtoistehtävät, omaeh toinen toiminta sekä luottamushenkilötoiminta. Kunnas kertoo toimineensa myös arkun hautaansaattajien ryhmän yhdyshenkilönä sen perustamisesta lähtien. Hän sanoo itse pitäneensä kotipyhäkoulua lapsille neljänkymmenen vuoden ajan. 9,90 (18,90) Jeesuksen ajan arkipäivä Inspiroivaa tietoa Jeesuksen ajan elämästä. 040 735 2096 Kristillisten kirjojen ale 13.2. 5,00 (19,00) Hyvän yön Raamattu Tukevasivuinen lastenraamattu sisältää kymmenen raamatunkertomusta pienille. 8,90 (19,30) Kuutti Lavonen, Osmo Rauhala, Pirjo Silveri Tyrvään Pyhän Olavin kirkko – Sata ja yksi kuvaa 19,90 (44,70). Mallia voi käyttää erityisesti sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät ole mukana seurakunnan toiminnassa, Nummela kertoo. Miestenpiiri on rakentanut Launeen kirkolle Lasten kirkon. 9,90 (17,90) Martti Lindqvist Pieni kirja ihmisestä Pohdintaa ihmisenä olemisen salaisuudesta. – Seurakuntalaisilla on paljon käyttämättömiä voimavaroja, jotka löytyvät, kun annetaan avaimet, tilaa ja luottamusta. Idea, materiaalit ja rakentaminen toteutettiin omaehtoisesti. Kirkon vapaaehtoistoimintaa on kehitetty vuosikymmenien aikana. Irene Nummelan mukaan myös omaehtoisella toiminnalla on kirkossa pitkät perinteet. Vapaaehtoistoiminta nähdään siten osana kirkon olemusta. ” Seurakuntalaisilla on paljon käyttämättömiä voimavaroja, jotka löytyvät, kun annetaan avaimet, tilaa ja luottamusta. Kirkko on olemuksellisesti yhteisö, Kristuksen ruumis, jossa on eri jäseniä. omaa aikaansa ja osaamistaan seurakunnan yhteiseen käyttöön. Hän on pitänyt kotipyhäkoulua lapsille neljänkymmenen vuoden ajan. Pajunen Kuolleenmeren kadonnut kansa – Qumranin kirjoituksia Arvostettujen suomalaisten tutkijoiden teos valaisee radikaalin uskonnollisen yhteisön kehitystä aikana, jonka tunnemme Uuden testamentin perusteella. Lisäksi kirkon vapaaehtoistoiminnan taustalla ovat kirkon yhteisen strategian arvot usko, toivo ja rakkaus. Monessa seurakunnassa on annettu elintilaa niille, jotka ovat olleet oma-aloitteisia ja halunneet toimia seurakunnan yhteydessä ilman seurakunnan työntekijän ohjausta. – Jumalan luomana jokainen ihminen on arvokas. Kirkkohallituksen asiantunti jan Irene Nummelan mukaan Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa toimi 78 000 vapaaehtoista vuonna 2022. Viimeisimpiä ovat netistäkin löytyvät Jokainen on osallinen -asiakirja ja Tasavertaisina ja osallisina -loppuraportti. Monet kirkon eri toimialojen organisoidut vapaaehtoistehtävät, kuten toimiminen isosena rippileirillä, kuorolaulajana tai lähetyspiirissä, liittyvät kirkkolaissa määriteltyihin seurakunnan tehtäviin. Miestiimin kahvinkeittoryhmässä työskentelevän Aatos Kunnaksen mielestä on tärkeää, että lapsille kerrotaan Jeesuksesta jollakin tavalla ja hän näkee, että Lastenkirkko on siihen yksi sopiva toimintatapa. – Kirkon perustehtävä on kutsua ihmisiä osallisuuteen ja yhteyteen. 5,90 (34,00) Juha Santamo Alkukirkon salaisuus 12,00 (29,00) Juliana Norwichlainen Jumalan rakkauden ilmestys 8,90 (18,90) Maija Paavilainen Mummoälyä Iloksi ja osviitaksi mummoälyä vasta harjoitteleville sekä polulla jo pidemmälle ehtineille. Kirkkohallitus on tuottanut 2000-luvulla useita julkaisuja seurakuntien vapaaehtoistoiminnan uudistamiseksi
Horisontti su 11.2. Herbertin kirjat ovat kuitenkin peräisin jo 1960–70-luvuilta. Ke 14.2. NOORA WIKMAN Sillä silmällä kahdeksan tuotantokautta on katsottavissa Netflixissä. Tarinan keskiössä on Atreidesien suvun suuri toivo Paul Atreides, josta Dyynin erämaassa kuoriutuu profeetta ja messias Muad´Dib. Kampauksia vaihdetaan, uusia vaatteita hankitaan ja koteja järjestellään uuteen uskoon, mutta kaikki tämä jää sarjan edetessä kakkossijalle. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tan France, Bobby Berk, Karamo Brown, Antoni Porowski, Jonathan Van Ness ovat Fab Five. Vuonna 1790 uskonnonharjoittaminen kiellettiin ja kirkko haluttiin tuhota. R anskan vallankumouksesta muistetaan ensinnä komea iskulause ”vapaus, veljeys ja tasa-arvo”, mutta myös sen jälkeinen terrori on syytä muistaa. Kun aikuiset taistelevat heidän tulevaisuudestaan, profeettaisänsä laajennetun tajunnan omaavat lapset joutuvat etsimään omaa identiteettiään erämaan ja mahtisukujen välissä: Onko elämän mentävä ennustusten mukaan vai voiko oman kohtalonsa sittenkin valita. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. | Kuva: Iiana Panich-Linsman / Netflix Ranskan vallankumouksen jumalattomissa melskeissä mestattujen marttyyrinunnien kärsimystietä Kansallisoopperassa siivittävät Francis Poulencin hengelliset sulosävelet, joita Hannu Linnun johtama orkesteri innoittuneesti tulkitsee. Pilkallisen väkijoukon kerrotaan hiljentyneen hengennaisten mestauksen hetkellä, niin kuin yleisönkin veti hiljaiseksi nunnien nöyryys ja usko. ” Kristinusko ja islam ovat kadonneet galaksista jo kauan sitten. Sotilas Iina Kulmala, Pelastusarmeija, Vaasa. Samalla erämaakansan ikiaikainen elämäntapa ja sen tuottama viisaus alkaa kadota. Suomentanut Natasha Vilokkinen. Pe 16.2. + 6,9 snt/min. Liturgina seurakuntapastori Marja Kotakorpi. Kirkon nuorisotyönohjaaja Aki Eväkoski, Kotka. Päähenkilö Blanche ( Tuuli Ta kala) on pelokas ja ailahteleva, nykytermein erityisherkkä aatelistyttö, joka pakenee maailman melskeitä turvapaikkana pitämäänsä luostariin. Fab Five kohtaa jokaisen sankarinsa lämpimästi, tämän epävarmuuksia ja kipuja kuunnellen. Nunnat kohtaavat yhdessä laulaen kohtalonsa. Radio1 klo 20 Katolinen messu. Ihmiskunta on palannut feodaaliaikaan. Herbertin luoma maailma sijoittuu kaukaisiin galakseihin 23 000 vuotta meidän aikamme jälkeen. Juuri ennen kuin murhaajien pääpukari Maximilien Robers pierre joutui itse giljotiiniin, kohtasi 16 karmeliittaluostarin asukasta saman kohtalon. Henkiin jäänyt äiti Marie kirjoitti tragediasta muistelmat. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Jos joku ei jaksa innostua katoliseen kärsimysmystiikkaan kytkeytyvistä osioista, on jo yksinomaan viimeinen kohtaus liturgisine Salve-lauluineen pakahduttavan kokemuksen takaaja. Papit, munkit ja nunnat olivat vainon kohteita. To 15.2. Uusimmalla, New Orleansissa kuvatulla kaudella mukana ovat esimerkiksi huippuluokan klarinetisti, kuurojen koulun liikunnanopettaja ja entinen katolinen nunna. Dyyni on klassikko kuten Star Wars, mutta syvempi ja synkempi. Karmeliittaooppera on vaikuttava teos naisista, jotka kieltäytyivät luopumasta uskostaan. Teatteri-ilmaisultaan superlahjakas Iris Candelaria tekee tästä olemisen ja ylistämisen riemua pulppuavasta ja ”sielultaan innokkaasta” – koomiseksi sivuhenkilöksi aluksi luullusta – sisaresta esityksen yllättävän dynamon. Uskonnon kysymykset nousevat Dyynin lapsissa esiin voimakkaammin kuin sarjan aiemmissa teoksissa. Nimi Dyyni tulee kaikkein alistetuimmalta, hiekkaerämaan peittämältä planeetalta. WSOY suomensi niistä Dyynin ja Dyynin messiaan 80-luvulla. Iltahartaus ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 10.2. Kristillisen uskon kauneus voittaa terrorin kauheuden. Dyynin lapsissa eletään kadonneen messiaan jälkeistä aikaa. Kiinnostavimmaksi ja sykähdyttävimmäksi sarjassa nousevat ihmiset. Tuomas Akvinolaista jopa siteerataan. JANNE VILLA Francis Poulencin Karmeliittasisaret Suomen kansallisoopperassa. Ti 13.2. Teologian tohtori Anneli Vartiainen, Järvenpää. Ke 14.2. Pe 16.2. He turvautuvat tuskan keskellä taivaallista rauhaa säteillen kuoleman voittajaan. To 15.2. 586 sivua. Tuon kauhun kauden kahden viimeisen viikon aikana vuonna 1794 mestattiin yli 1300 ihmistä. Viisikko on avoimesti ja anteeksipyytelemättä omia itsejään ja kertoo myös samaistuttavasti omista kipukohdistaan. WSOY 2023. Nunnat nauttivat viimeisen ehtoollisen ja tekevät marttyyrivalan. Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 10.2. Vieraana Arto O. Blanchen karmeliittanimi on Kristuksen kärsimyksen | radio ja tv | sisar. | viikon kirja | Valta ja uskonto kietoutuvat toisiinsa kaukana tulevaisuudessa Frank Herbert: Dyynin lapset. Seurakuntapastori Tiia Karvinen, Tampere. Muad´Dibin muisto on synnyttänyt kiihkeän uskonliikkeen, joka jollain tavalla matkii kristinuskon syntyä. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. Musiikki on Janne Villan mukaan moderniin syntyaikaansa nähden klassisella tavalla kaunista. Frank Herbertin vanha tieteisklassikko Dyyni on ajankohtainen, koska siitä on tuotannossa jälleen kerran uusi sarja elokuvia. Hän johtaa Dyynin erämaakansan kapinaan, mutta katoaa itse vallan ja ennaltanäkemisen raskauden repimänä erämaahan. Galaksien valta on nyt Dyynillä. klo 15 Entä jos sinulla olisi elämää jäljellä vain 100 päivää. kulttuuri Karmeliittojen kärsimys ooppera | Diktaattorien ja terroristien tyrannia ei ole koskaan eettisesti eikä ajallisesti kestävää laatua, mutta marttyyrinunnien hellittämätön usko innoittaa tänäänkin. Kristinusko ja islam ovat kadonneet galaksista jo kauan sitten, mutta kaiku niistä näkyy vielä pyhissä muistelmissa ja uskonnollisessa kielessä. Kirjailija, pastori Jaakko Heinimäki, Helsinki. Hellittämätön usko oli Poulencin mukaan todellista vallankumouksellisuutta. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Jakso toisensa jälkeen Fab Five muistuttaa, että jokainen ihminen on kaunis, ja saa katsojan pyyhkimään silmäkulmiaan. Jumalan palvelukset Sunnuntai 11.2. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 (Norm. Mystinen benegesserittojen sisarkunta toteuttaa kaiken taustalla omaa salaista näkyään uudesta messiaasta kuin jonkinlainen illuminaatin ja luostarilaitoksen sekoitus. Mitä tekisit ja miksi. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Muad´Dibin lapset, kaksoset Leto ja Ghanima joutuvat valtajuonittelujen keskiöön. 28 €) Tee tilaus viimeistään 18.2.2024 niin tilauksesi alkaa vuoden odotetuimmasta pääsiäislehdestä.. Tuottaja-toimittaja Mari Ahvenjärvi, Ulvila. Tämä havahduttaa melankoliseen pohdintaan siitä, voivatko uskonnot kuolla vai muuttuvatko ne vain aikojen kuluessa ja miten paljon. Se koettiin nyt Kansallisoopperassa ensi kertaa. Dyynin lapset on suomennettu ensimmäistä kertaa viime vuoden puolella. Häntä pidettiin suotta pinnallisen kevytmielisenä, sillä säveltäjällä oli myös vahvat hengelliset kokemuksensa ja kristillinen usko, jonka ilmaisu huipentuu Karmeliittaoopperassa. | Kuva: Ilkka Saastamoinen 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024 askel 1/24 ~ 1 Etenevä sairaus ei ole vienyt tietokirjailija Matti Laineman elämäniloa Janne Pulkkinen jätti rikollisen elämän ja auttaa nyt muita Nojatuolimatka maailman pyhiin paikkoihin Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi ADOPTIOLAPSI ON AIVAN OMA PIENI IHME HAUTAUSMAALLA ESIRUKOUS KANTAA JA LOHDUTTAA MARIA HOVILAINEN: TEEMU RINNE: TUOMASMESSULAISET: irtonumero 9,50 € 2/24 Laulaja Aarne Pelkonen ja identiteetin murros: ”Olen joutunut taistelemaan paljon pääni sisällä” asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ma 12.2. Herättäjä-Yhdistyksen toiminnanjohtaja Kalle Hiltunen, Lapua. Huom! Klo 18 Katumuskanoni ortodoksiselta seminaarilta Joensuusta. Nyt mahtisuvut läänittävät planeettoja ja juonittelevat päästäkseen galaksien keisarin asemaan. FREIJA ÖZCAN Pintaa syvemmälle | tv-vinkki | Vuonna 2018 Netflix uudisti 2000-luvun alkuvuosilta tutun tosi-tv-ohjelman Sillä silmällä. Ohjelmassa on edelleen viisi seksuaalivähemmistöön kuuluvaa henkilöä (Fab Five), jotka auttavat jokaisessa jaksossa yhtä arjen suossa rämpivää henkilöä näkemään itsensä uusin silmin. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Salonen ja Leo Stranius. ”Munkiksi ja pojanretaleeksi” kutsuttu iloluonteinen Poulenc tunnettiin hersyvän humoristisista ja surrealistisista teoksistaan. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kärsimystien keskelläkin elämäniloa ilmentävä Constance näyttää kristusmaisena hahmona valoisaan tapaansa toisillekin suuntaa taivaan kirkkauteen ja myös Blanche löytää rohkeutensa. Hiekkaerämaa on saatu kukoistamaan vihreänä. 3 kk 24 € Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Tilaus on määräaikainen. Nimi viittaa Jeesuksen tuskaan ennen ristiinnaulituksi joutumista. Rehtori Anita Syväsalmi, Adventtikirkko, Nummela. Se pohtii sitä, miten helposti uskonto kietoutuu valtaan ja mitä pahaa se yhdistelmä saa aikaan. Kahdeksan tuotantokauden aikana Fab Five on kohdannut aivan tavallisia ihmisiä, joilla on kuitenkin oma uskomaton tarinansa kerrottavana. Katolilainen kirjailija Georges Bernanos teki tapahtumista näytelmän, jonka pohjalta säveltäjä F rancis Poulenc loi vuonna 1957 oopperan Karmeliittasisaret. Ti 13.2. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Entä miten paljon omamme on muuttunut alkuperäisestä ja mitä merkitystä muutoksella on. Vakavamielisen ja vähän tosikkomaisen nuoren nunnan temperamentin vastapainona on hilpeä, Blanchen aluksi pinnallisena pitämä ja paheksuma sisar Constance. Radio1 klo 10 Meditatiivinen rukouslaulumessu Kallion kirkosta Helsingistä. Ma 12.2. Musiikin johto Hannu Lintu. Onko vanha viisaus sittenkin uutta parempi. Pastori Markus Asunta, Rajamäki. Ohjaus Olivier Py. Väsyneillä stereotypioilla pelaavan muuttumisleikin sijaan 2020-luvun Sillä silmällä on kaikkea muuta kuin pinnallista hömppää. Dyyni osa kaksi saa Suomen ensi-iltansa helmikuun lopulla, pääosissa Timothy Chalamet ja Zen daya
Kierrellessään divareita Kopponen tutustui Valkeakoskella toimineeseen yrittäjään ja tarjoutui tälle avuksi sarjakuvapalKuka. Nettiä ei tuolloin ollut, joten Kopponen etsi puhelinluettelon keltaisilta sivuilta tietoa paikallisista snooker-saleista. Snooker Centerissä harjoitteli useita huippuja, mukaan lukien myöhemmin Suomen kaikkien aikojen menestyneimmäksi pelaajaksi noussut Robin Hull ja kuusinkertainen Suomen mestari Ville Pasanen. Kopposta kiehtoi snookerissa ennen kaikkea sen haastavuus. S uomessa eletään parhaillaan ennennäkemätöntä snooker-huumaa. Pappi, joka jäi koukkuun snookeriin Teologian opinnot viivästyivät, kun Petri Kopponen hurahti snookeriin katsottuaan sitä televisiosta. Snooker-harrastus pysyi mukana arjessa vielä pappisviran aikana, mutta seuraava urasiirto pakotti Kopposen vähentämään vihreän veran äärellä vietettyjä tunteja. Eräänä päivänä yrittäjä kertoi, että myisi mielellään liikkeen. Kisatilanteessa Kopponen kärsi varsin yleisestä snooker-pelaajien vaivasta: kilpailujännityksestä. Lajin suosio näkyy myös tv-katsojien määrissä. ” Ensimmäinen lyönti heitti puoli metriä pussista. Välillä käteni vapisivat. Hän innostui ja siitä se lähti. – Juttelin tutulleni, joka oli ostanut sarjakukymppisiä naisia, jotka todennäköisesti eivät ole koskaan pelanneet snookeria, mutta nauttivat sen seuraamisesta. Suomen tv-kanavista snookeria esittää Kutonen, jonka kaikkien aikojen katsotuin ohjelma on viime toukokuussa pelattu snookerin MM-kisojen finaali. Joulukuun alussa Tampere-talossa järjestetty huippupelaajien näytösottelu myytiin nopeasti täyteen. Kopposen mukaan snooker on erinomainen tv-laji. – Kun katsoo Eurosportin lähetyksiä, katsomossa istuu viisiSuurimpana saavutuksenaan snookerissa Petri Kopponen pitää SM-pronssia vuodelta 2001. – Jossain vaiheessa rupesi tuntumaan siltä, että olin ajautumassa pahaan työuupumukseen. Petri Kopponen, 56 Yrittäjä Juuri nyt seuraan Eurosportilta snookeria ja odotan, että talven selkä taittuisi. Nyt yksinyrittäjyyttä on takana kahdeksan vuotta. Lopulta tie vei samaan tehtävään Nokian seurakuntaan. Nykyisin hän toimii pappina lähinnä tuttujen perheiden ja pariskuntien kasteja vihkitilaisuuksissa. Aika on kulunut oman antikvariaatin pyörittämiseen. Sieltä kannattaa kysyä tekniikkaopastusta. Niin meistä tuli divarin yrittäjiä. Nykyisin hän nauttii lajista lähinnä kotisohvalla. Suomen edustajana hän matkasi EMja MM-kisoihin muun muassa Intiaan ja Maltalle. – Snooker on erittäin vaikea laji. – Ensimmäinen lyönti heitti puoli metriä pussista. Kaikki treeni voi mennä hukkaan, jos hermot eivät pidä. Kaksikko ehti pyörittää liikettä runsaan kolmen vuoden ajan, kunnes näkemykset yrityksen kehittämisestä erosivat ja hyvässä yhteisymmärryksessä Kopponen osti yrityksen kokonaan itselleen. Entinen aktiivipelaaja Petri Kopponen voi hyvällä omallatunnolla kutsua itseään Suomen pappiskunnan taitavimmaksi snookeristiksi. Hän ei tiennyt lajista juuri mitään ennen kun törmäsi siihen sattumalta televisiossa. Harrastan antikvariaatin pitämistä (en ole koskaan pitänyt tätä työnä). Siihen aikaan kisoihin osallistui 70–80 pelaajaa, joista vähintään puolet oli varsin taitavia. Urapolku on vienyt Kopposen ammattipelaajasta papiksi ja antikvariaatin pitäjäksi. Hyväksi pelaajaksi kehittyminen edellyttää kymmeniä tuhansia toistoja. Luen laadukasta kaunokirjallisuutta, mutta liian vähän. Kopponen toimi papin virassa ensin Pirkkalassa, kunnes sai haluamansa viran nuorisopappina tamperelaisessa Härmälän seurakunnassa. Kopponen tunnustautuu all in -ihmiseksi. – Se oli sattuman kauppaa. Aluksi Kopponen ei uskaltanut edetä asiassa. Rukoilen säännöllisesti iltarukouksen, mutta usein nukahdan kesken. Kilpailujännitys vei suorituksestani aina parhaan terän. – Kansainvälisissä kisoissa pelasin lähes aina alle tasoni. Ura jatkui vielä Kopposen täytettyä 40 vuotta, jolloin ovet avautuivat seniorisarjan kansainvälisiin kisoihin. Snookerissa menestyminen vaatii paljon ajan uhraamista lajiharjoitteluun. Hän on pannut merkille lajin suosion kaikissa ikäryhmissä. Tuolloin elettiin 1990-luvun alkua. – Olin mielestäni parempi pelaaja kuin mitä tulokset antavat ymmärtää. Se oli siihen aikaan suomalaisen snooker-kulttuurin kehto, Kopponen sanoo. En osannut erottaa työtä ja vapaa-aikaa enkä rajoittaa työtuntieni määrää. viani. – Ratakadulla aloin kunnolla kehittyä pelaajana. Siksikin pidän SM-pronssia suurimpana saavutuksenani. Hän kertoo uppoutuvansa täysillä kaikkeen, mitä tekee. Viimeiseen kahteen vuoteen Kopponen ei ole koskenutkaan snooker-keppiin. Lajin haastavuus korostuu tiukoissa paikoissa, joissa vaaditaan kovaa henkistä kanttia. Siitä tuli koukuttava fiilis, kun huomasin, miten paljon vaikeampaa pelaaminen on verrattuna siihen, miltä touhu näyttää televisiossa. Treenasin päivittäin ja jossain vaiheessa olin myös töissä snooker-salilla. Snooker onkin Kopposen mukaan erinomainen tv-laji. TEKSTI | PAULI REINIKAINEN – KUVA | RAMI MARJAMÄKI haastattelu kalla. Taktiikkaa voi oppia, vaikka ei olisi koskaan koskenut keppiin. Kopponen ei pelästynyt, vaan aloitti intensiivisen harjoittelun. Kaikkiaan pappisvuosia kertyi uran aikana kymmenen. Vuotta myöhemmin treenipaikaksi vaihtui Helsingin Ratakadun Snooker Center, jonka yrittäjänä toimi nykyisin paremmin Eurosportin snooker-selostajana tunnettu Aki Kauppinen. Hän muistaa elävästi, kuinka jäi välittömästi koukkuun lajiin. Keräsin nuorena sarjakuvia, ja jossain vaiheessa tajusin, että niitähän on kaapeissa edelleen melkoisesti. – Yhtään liioittelematta voi sanoa, että teologian opintoni viivästyivät 3–4 vuotta snookerin takia. Nykyisin Kopponen nauttii lajista kotisohvalla. Sellainen löytyi Helsingin keskustasta. Siksi päätin sanoa itseni irti. Kopposen mukaan lajista kiinnostuneiden kannattaa etsiä lähin sali. Kopposen snookeruran kohokohta oli SM-pronssi, jonka hän voitti vuonna 2001. Niin on käynyt paitsi snookerin kohdalla, myös työelämässä. Äänestä kirkolliskokoukseen! Seppo Pirhonen Tampereen hiippakunnasta Tavoitteet, tausta ja kokemus: www.seppopirhonen.fi 136 Hiippakuntavaltuustoon 14 Tietokirjailija seppo.pirhonen@urjamedia.fi Opettaja ~ 21 Kotimaa | 9.2.2024 20 ~ Kotimaa | 9.2.2024
Toinen kommentoija sanoo vierastavansa ajatustani, että uskossa oleminen olisi kolossa olemista. Se joka on uskossa, olkoon rauhassa, ja se joka kokee kulkevansa hengellistä tietä, jatkakoon kulkuaan. Totuuden kolossa olemisesta. Maallinen on katoavaista ja sen vuoksi on pysyttävä liikkeellä. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Toki ymmärrän, mitä uskossa oleminen tarkoittaa, ja voin jopa itse joskus myöntää olevani uskossa, jos tunnistan, että kysyjälle se on sillä tavoin latautunut termi, ettei hän ymmärrä selityksiäni. Uskossa oleminen edellyttää olemista ja uskoa. Tosin hänen tarjoamansa kaidan tien lisäksi on toinen tie, lavea tie, joka johtaa kadotukseen. Kommenteista selviää, että sanoilla on itse kullekin vahva tunnemerkitys. ”Tie valmis on, voin löytää sen keskellä kysymyksien”, lauletaan Tytti Jäppisen sanoittamassa ja Harri Piitulaisen säveltämässä virressä 511. essee | Kirkollisessa elämänpiirissä kielikuvilla on suuri valta ja vaikutus. Jeesus sanoo olevansa myös elämä, joka avaa kolmen käsitteen näköalaa. Hänen mukaansa uskossa ei niinkään olla vaan tullaan joksikin, kasvetaan myös. Sen vuoksi ei virallisesti ole olemassa Suomen katolista kirkkoa vaan katolinen kirkko Suomessa. Kolmas kommentoija sanoo, että olla uskossa on kuin olisi ahtaassa huoneessa. Viides kommentoija oli sitä mieltä, että olla-verbi tekee uskosta vääjäämättä staattista, paikallaan olevaa. Lause ”minä olen tie, totuus ja elämä” on mielikuvilla ladattu. Hengellisellä tiellä on kulkemista hidastavia kuoppia. Hengellinen tie on ajattomuuden tie, jota kuljetaan ajallisesti pukeutuneena. TEKSTI | OLLI SEPPÄLÄ – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Istutko kuopassa vai kuljetko tiellä. Huomionarvoista on, että käsitteet ovat eri paria. Niiden nimi on ”olla uskossa”. Mutta hän on myös tiellä mukana vaeltamassa, kanssakulkijana. Kun on uskossa ei välitä siitä, mitä ympärillä tiedetään tai tapahtuu. Matkalla oleva kirkko on mielikuvana lohdullinen. Laulava Jumalan kanssa on eteenpäin kulkeva kuoro. Kilvoittelukoloissaan asuvat erakotkin kulkevat hengellistä tietä, mutta hämärissä tosin, sillä silloin muita kulkijoita on vähemmän. Niin ei tarvitsisi olla. Katolinen kirkko yrittää olla globaalein. Jos hengelliseltä tieltä kääntyy takaisin, on silti hengellisellä tiellä. Uskosta puhuttaessa käytetään jatkuvasti kielikuvia ja myös taistellaan niiden synnyttämillä mielleyhtymillä. Oikeat sanat kutsuvat hyviä asioita, väärät sanat pahoja asioita. ”Maan korvessa kulkevi lapsosen tie”, lienee kaikille tuttu. Ja vaikka kirkon sanoman syvin olemus näyttää pysyneen muuttumattomana, on se sekin kokenut muutoksia, ainakin tulkinnoissa ja näkökulmien painotuksissa. ”Meitä kuljeta tahtosi tiellä, vaikka outo on joskus se tie”, todetaan Markku Penttilän sanoittamassa ja säveltämässä virressä 930. Yhteisö myös antaa yksilölle kuvat, joiden varaan rakentaa hengellistä todellisuutta. Tarkkaan ottaen kirkolla ei ole kotimaata, vaikka kansallisia kirkkoja on pilvin pimein. Olen tien miehiä. Siihen voisi jatkaa: tulla uskoon, kasvaa uskossa ja vahvistua uskossa. Korvissani ”olla uskossa” kuulostaa siltä kuin kyykkisi kolossa piilossa ja peloissaan. Sen pinnalla on hyvä kulkea. ”Se tie vie viimein taivaaseen, mutta tie se on tuskien”, lauletaan virressä 77. Kuudes kommentoija muistutti, että kyllä ihmiset tietävät mitä ”olla uskossa” tarkoittaa: se kertoo juuri sillä hetkellä vallitsevasta asiantilasta, joka tosin voi muuttua tulevaisuudessa. Ei ole vaikea arvata, kumpi kielikuva herättää minussa enemmän myönteisiä mielikuvia. Kristinuskon keskushenkilö on tie. Mutta hänelle käsite ”olla uskossa, toivossa ja rakkaudessa” laajentaa tilaa, se avaa ikkunat. Tunnetuin tieteemainen raamatunkohta lienee Jeesuksen näkemys itsestään: ”Minä olen tie, totuus ja elämä” (Joh 14:6). Virret ilmentävät kirkkoyhteisön näkemystä yksilön hengellisestä elämästä ja sen mielikuvista. Uskonnollisella totuudella kun on sellainen ominaisuus, että se hylkii muita totuuksia. Hänen kokemuksensa mukaan Kristukseen uskominen on iloa, rauhaa, turvallisuutta ja kelpaamisen tunnetta. ”Kulkea hengellistä tietä” sen sijaan kuulostaa korvissani siltä kuin olisi matkalla jonnekin, mutta ilman kiirettä tai pakkoa. Elämässä on tiellä kulkemisen avaruutta ja kulkija tuntee kasvoillaan totuuden tuulahduksia. Niinpä ei ole ihme, että lauluissa ja virsissä puhutaan paljon tiestä. Hengellinen tie on myös avarampi paikka kuin uskossa olon ahdas kolo. Myös Raamattua lukeva ihminen törmää tiehen tuon tuosta ja eri merkityksissä. Neljäs kommentoija alkoi pohtia verbiä: olla uskossa, elää uskossa vai pysyä uskossa. Ne voivat myös kumota toisensa. Tie on konkreettinen kielikuva, elämä psykologinen ja totuus filosofinen käsite. Kristillinen kirkko on pohjimmiltaan in via, matkalla oleva kirkko. Mutta itselleni en sano olevani uskossa, enkä Jumalallekaan. K irjoitin taannoin Kotimaa.fi-sivuston blogiini lyhyen kirjoituksen, jonka otsikkona oli: Oletko uskossa vai kuljetko hengellistä tietä. Ne synnyttävät mielikuvia, joiden avulla elämme, ja joiden voimasta me jaksamme olla olemassa. Etsijällä ei ole varmuutta, joka uskossa olevalla on. Siinä ei tavoitella täydellisyyttä, vaan ollaan keskeneräisiä, ollaan matkalla jonnekin ja tulossa joksikin. Jumalan lapsen tiestä lauletaan virressä 498. Kristillisissä piireissä on kautta aikain tunnettu viehtymystä sanamagiaan eli juuri oikeanlaisten sanojen käyttöön – väärän sanan käyttäminen voi olla merkki jopa uskosta luopumisesta tai ei-toivottujen vaikutteiden hivuttautumisesta. Blogikirjoitukseni alla on yli 100 kommenttia. Kirkon historia on suuri kertomus jatkuvasta ulkoisesta muutoksesta. Jos uskosta luopuu eli nousee kolosta ylös, on ulkona. Enkä suinkaan ole näkemykseni kanssa yksin. Kumpikaan mielikuva ei ole toiselta pois. ”Tulkoon tie sinua vastaan”, aloittaa An naMari Kaskinen suomentamansa irlantilaisen laulun, joka on virsikirjassa numero 979. Siinä on valinnanvaraa. Eräs kommentoija arvelee, että hengellisen tien kulkija on etsijä eli vasta etsimässä sitä, minkä uskossa oleva on löytänyt. Mutta kun Jeesus sanoo olevansa totuus, hän puhuu ”uskossa olemisesta”. Uskossa oleminen on kupla, jossa usko on varmaa ja helppoa. Kirjoitin, koska sanoilla on väliä. ” Kristillinen kirkko on pohjimmiltaan in via, matkalla oleva kirkko. Tulkitsen Jeesuksen sanan niin, että hän on hengellinen tie, ikään kuin tiepohja. ” Korvissani ”olla uskossa” kuulostaa siltä kuin kyykkisi kolossa piilossa ja peloissaan
Sinä sen sijaan pelästyit palvelustyttöä. Saavutinkin tämän, osaksi Ranskan avulla, osaksi rahan vastustamattomalla voimalla. Paavi ja Luther olivat jo kironneet toisensa, rintamat olivat lukkiutuneet eikä sopua ollut tiedossa. Julius: Ne ovat vanhanaikaisia. Molemmat kävivät Italiassa ja huomasivat, kuinka papit hoitivat virkansa huolimattomasti ja välinpitämättömästi. Molemmat olivat pappeja, oppineita tohtoreita, teologian professoreita ja raamatuntutkijoita. Opastettuina ja opastamatta. Kun reformaation hovimaalari Lucas Cranach nuorempi laati vuonna 1558 ryhmäkuvan Martti Lutherista ja hänen työtovereistaan, hän sijoitti wittenbergiläisten joukkoon myös vaisusti hymyilevän Erasmuksen. He tiesivät vihan syyn. Pelko ei ollut aiheeton. Pietari: Tuo ei muistuta sitä avainta, jonka Kristus antoi minulle. Kun Erasmuksen kuolema tuli puheeksi Martti Lutherin päivällispöydässä, isäntä totesi tämän pitäneen arvossa ainoastaan itseään, eläneen jumalattomasti, kuolleen ilman pappia ja sakramenttia ja menneen helvettiin. Keskustelu jatkuu samaan tapaan. Nyt kirkon ja varttuneempien kirkon jäsenten on yhdistettävä voimat, jotta nuoret saavat kasvaa vapaina vanhempiensa traumoista ja löytää itse kristinuskon syvyyksiä. Kun Luther katkaisi välinsä paavinistuimeen, Erasmus jäi vanhaan kirkkoon. Uskonto ei Suomessa ole aina näyttäytynyt ikkunana toiseen todellisuuteen ja syvempään ymmärrykseen itsestä ja maailmasta. Saa uskoo mihin uskoo.” Kehitys on hienoa, joskin hämmentävää. Erasmuksen kirjoittama latinankielinen rukouskirja ilmestyi useina painoksina. Pietari ei päästä paavia sisään, mutta tämä käskee sotilaitaan murtamaan portin. Kerjäläisveljet huolehtivat siitä. Pietari: Oletko rukoillut ja paastonnut. Pietari: Oletko tehnyt ihmeitä. Väittely Lutheria vastaan ei tuonut Erasmukselle paavinistuimen suosiota. Olen suuren paavi Sikstuksen sisarenpoika. Kuulehan, minkälaista ruhtinasta halveksit. Erasmus ja Luther, ystävistä vihollisiksi reformaation historia | Martti Lutherin mukaan Erasmus Rotterdamilainen oli etevä kielimies, joka joutui helvettiin. Kristinuskon kohonnut brändiarvo nuorten silmissä ei selity pelkillä konfirmaatiolahjoilla tai kaverien perässä menemisellä. Pöytävieraina olleet Wittenbergin professorit eivät välttämättä yhtyneet Martti-tohtorin kirouksiin. Sain kuppataudin, mutta en menettänyt toivoani. Sisään ei pääse ilman niitä. Yleisö palkitsee oivalluksen naurulla. Nämä olivat heidän pääteoksensa, joiden vaikutus näkyy myös Mikael Agricolan Uudessa testamentissa ja myöhemmissä suomalaisissa Raamatuissa. Erasmus seurasi sotapäällikön loisteliasta triumfikulkuetta ja kysyi, oliko paavi Kristuksen vai Julius Caesarin seuraaja. E rasmus Rotterdamilainen kuoli Baselissa heinäkuun 12. Kuinka tuntisin kruunun, jollaista kukaan barbaarinen tyranni ei uskaltaisi kantaa. Hän oli joka tapauksessa muninut sen munan, josta Luther hautoi kanan. Pietari: Mitkä ovat ansiosi. Hän oli aikansa kuuluisin oppinut, Kreikan ja Rooman sivistyksen tuntija, mutta myös johtava teologi, joka oli uudistanut Uuden testamentin tutkimuksen. Entä jos kyse on siitä, että keskuudessamme kasvaa ensimmäinen melko neutraalista maaperästä nouseva nuoriso. Kristus ei koskaan maininnut mistään sellaisesta. Katolinen kirkko pani 1559 sekä Lutherin että Erasmuksen kirjat indeksiin eli kiellettyjen kirjojen luetteloon. Erasmus ei pitänyt tästä kanasta. Erasmus ei pitänyt tästä kanasta. Isäkapina, jopa kulttuurillinen isänmurha, on todellisuutta. ”Vaikka Erasmus ja Luther olivat eläessään toistensa vastustajia, kuoltuaan he esiintyivät yhdessä hurskauden opettajina”, kirjoittaa eräs Erasmus-tutkija. Uskonnosta on tavallaan tullut kielletty hedelmä: jokin, joka on olemassa, mutta samalla jokin, mitä yhteisö ja yhteiskunta ei enää tuputa. Millä arvovallalla sinä julistat minut kirkonkiroukseen. Nyt puhaltavat toiset tuulet. Joihinkin on lisätty Lutherin laatima rukoilemisen opas. Viimeisen vuoden aikana olen törmännyt lukuisiin uutisiin ja tutkimuksiin, missä nuoren Suomen kannel soi heleästi, näin nuorekkaasti asian ilmaistakseni. Portti on kiinni. Hän pelkäsi Lutherin uudistusten tuovan mukanaan kaaosta ja sekasortoa. Pietari: Bulla. Kristuksen kirkko ei ole kenellekään muulle niin suuressa kiitollisuudenvelassa kuin minulle. Philipp Melanchthon antoi arvoa Erasmus Rotterdamilaiselle ja yritti turhaan sovitella kiistaa. ”Kielletään se”, hän sutkauttaa. Julius: En ole sotimiseltani ehtinyt. Ehkä päinvastoin. Julius: Sinähän olet pelkkä pappi, jos sitäkään. | Kuvat: Wikimedia Commons 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Nykyään uskonto saa hädin tuskin näkyä, ja vilahduksistakin käydään keskustelua. Ylen haastattelema 19-vuotias Elmeri kertoo, että sitä, että uskoo Jumalaan, ei enää pilkata. Erasmus ja Luther olivat kiistelleet tahdon vapaudesta, eikä Lutherilta tämän jälkeen liiennyt hyvää sanaa vastustajastaan. Kuka sinä olet. Erasmus Rotterdamilaisen päätyö oli Uuden testamentin kreikankielinen alkuteksti ja Lutherin taas Raamatun saksannos. He toivovat, että heidän ikätoverinsa löytäisivät tien sinne minne hekin. ”Erasmus muni munan, Luther hautoi kanan”, aikalaiset sanoivat. Pari vuotta myöhemmin Erasmuksen ranskaksi käännettyjä kirjoja – ja niiden kääntäjä – poltettiin roviolla. Juliuksen kuoleman jälkeen ilmestyi ilman tekijännimeä pilkkakirjoitus paavin ja Pyhän Pietarin keskustelusta taivaan portilla. Julius: Etkö näe tätä avainta, kolminkertaista kruunua ja kultaa ja jalokiviä välkehtivää viittaa. Nuorten uskontosuhde on muuttunut mutkattomammaksi NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita ” Entä jos kyse on siitä, että keskuudessamme kasvaa ensimmäinen melko neutraalista maaperästä nouseva nuoriso. Kaveripiirini on monikulttuurinen, jossa uskotaan eri jumaliin, mutta kaikki uskaltavat sanoa, mihin uskovat.” Samoilla linjoilla olivat Ylen helmikuun alussa haastattelemat nuoret. Kun kristinoppia ei kaadeta kurkusta väkisin, herättää se uudella tavalla uteliaisuutta. Erasmus aloitti kirkonkritiikin ja Luther jatkoi sitä. Rukouskirjaa luettiin sekä katolisella että protestanttisella puolella, ja sen rukouksia siirtyi molempien kirkkokuntien rukouskirjoihin. Eikä tätä unohdettu Roomassa. Reaktio aiheuttaa vastareaktion, ja useimmiten republikaanipresidenttiä seuraa demokraatti. Aikaisempi ”taotaan Raamattua päähän” -attityydi on jäänyt historiaan. Joku on peukaloinut lukkoa. Hän sanoi viihtyvänsä paremmin niiden epäkohtien keskellä, jotka hän tunsi, kuin niiden epäkohtien parissa, joita hän ei tuntenut. Bulla on jo valmiina. Nuorten ripari-intoa koskevassa jutussa kuultu Roope summaa, että ”ihmiset ymmärtävät ja hyväksyvät paljon paremmin toiset kuin joskus ennen vanhaan. Ei ole sattumaa, että sodan kokeneen sukupolven lapsista tuli Yhdysvalloissa hippejä. Molemmat arvostelivat piispojen ahneutta ja paheellista elämää, pappien avioliittokieltoa, pyhiinvaelluksia, anekauppaa ynnä muita epäkohtia. Erasmus Rotterdamilaisen kuoleman jälkeen kiistakumppanit pääsivät sopuun myös luterilaisella puolella. Nainen lannisti rohkeutesi, minulle sen sijaan eräs ennustajaeukko lupasi kolminkertaisen kruunun. Julius: Voittamattoman Juliuksen on mahdotonta antaa periksi Pietarille, kalastajalle ja melkeinpä kerjäläiselle. Paavin suojeluksessa järjestetyt härkätaistelut muistuttivat Erasmusta Rooman barbaarisesta menneisyydestä. Molemmat olivat entisiä luostariveljiä, jotka olivat riisuneet munkinkaapunsa, ensin Erasmus, sitten Luther. Vuoden 1525 kiista tahdon vapaudesta käytiin latinaksi, eikä professorien teoksilla ollut paljon lukijoita. Jo aikalaiset veivät sen Erasmuksen nimiin. Marraskuussa 1506 Erasmus saapui Bolognaan, jonka paavi Ju lius II oli juuri valloittanut. Oletko opettanut oikeaa oppia. Portinvartija! Nukutko vai oletko juovuksissa. He olivat tottuneet siihen, että Lutherilla oli tapa sijoittaa vastustajansa helvettiin perkeleen, paavin ja turkkilaisten seuraan. Pietari: Kuolematon Jumala, mikä löyhkä. päivän vastaisena yönä 1536. Julius: Kuulehan nyt! Mikäli et avaa, lyön sinua kirkonkirouksen salamalla. Vuoropuhelu alkaa seuraavasti: Julius: Mitä pirua. Erasmus Rotterdamilaisella ja Martti Lutherilla oli paljon yhteistä. Kullan ja jalokivet poljen jalkoihini. He eivät muutoinkaan pitäneet kaikkia hänen viisauksiaan yhtä suuressa arvossa kuin modernit Luther-tutkijat. Tapahtumien kulkuun niillä ei ollut mitään vaikutusta. Molempien vaikutukset näkyvät myös suomalaisissa Raamatuissa. Kun kuuntelin vanhempien sukulaisteni kertomuksia menneiden vuosikymmenten koulumaailmasta, ymmärsin, miksi monet etääntyivät kirkosta. Hän julkaisi Erasmuksesta kiittävän muistokirjoituksen. SIMO HEININEN ” Erasmus muni munan, Luther hautoi kanan, aikalaiset sanoivat. Ulkoa opetteleminen, painostaminen ja ”näin se on” -mentaliteetti sakeuttivat evankeliumin kirkkauden. Kauhisteltu kurssimuutos tuskin koituu kristinuskon kohtaloksi. Tuskin on sattumaa sekään, että suomalainen kulttuuriväki hurahti 1960-luvulla sankoin joukoin taistolaisuuteen. teologia | kolumni | I smo Leikola vitsailee YouTubesta löytyvällä stand up -keikallaan, että on keksinyt keinon saada nuoret lukemaan. Joulukuun lopulla Yle kertoi espoolaisnuorista, jotka pitävät kirkon viestiä kiinnostavana ja hyvänä. Erasmus julkaisi Uuden testamentin kreikankielisen alkutekstin, Luther käänsi Raamatun saksaksi. Lutherin mukaan Erasmus oli etevä kielimies, mutta muuten tyhjänpuhuja, rationalisti, epikurolainen, areiolainen ja ateisti, ”jonka kaikissa kirjoituksissa ei ole lausettakaan uskosta Kristukseen eikä syntien voittamisesta”. Hänen suosiollaan ja omalla tarmollani saavutin kardinaalinhatun. Esimerkiksi koulumaailmassa on tapahtunut täyskäännös. ”Siitä on vähemmän noloa puhua. Mikael Agricola suomensi 38 Erasmuksen ja viisi Lutherin rukousta. Eivätkö uusateistit 2000-luvun alussa julistaneet uskontojen kuolemaa. Olen ligurialainen enkä juutalainen kuten sinä
Miksi he pyytävät tällaista nyt, kun Jeesus selvin sanoin kertoo, että hänen tiensä vie kärsimykseen ja kuolemaan. Alttarilla on kaksi kynttilää. Rapatun tiilikirkon on suunnitellut Kauko S. Mietiskelin asiaa jonkun aikaa ja juttelin sen jälkeen kirkkoherran kanssa. | kirkko & minä | Kirkossa on hyvä olla Jouni Pollari A lavuden kirkosta tuli kotikirkkoni nelisenkymmentä vuotta sitten muutettuani perheeni kanssa kaupunkiin. Mutta minä en määrää siitä, kuka istuu oikealla ja kuka vasemmalla puolellani. Jeesus ei lupaa veljeksille kunniapaikkoja, mutta hän ei myöskään suoraan moiti. Tottuminen uuteen ammattiin sujui kuitenkin hyvin, koin muutoksen johdatuksena. TOMI OLLI Alavuden kirkko tuli tutuksi Jouni Pollarille, 67, kun hän lomautuksen jälkeen vaihtoi työtä autonkuljettajasta suntioksi. Ne paikat ovat niiden, joille ne on tarkoitettu.” – – Ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi kaikkien puolesta.” |K uv itu s: G un D am én ensi pyhänä Laskiaissunnuntai on aiheeltaan ”Jumalan rakkauden uhritie”. En Alavudelle muuttaessani vielä osannut arvata, miten tärkeä kirkosta tulisi minulle niin seurakuntalaisena kuin myös seurakunnan työntekijänä. 10:32–45. Valmistui vuonna 1914 . Opetuslapsia ei vielä kutsuttu kuolemaan, vaan jatkamaan palvelutyötä, julistamaan, opettamaan, parantamaan, rukoilemaan, kantamaan toisten taakkoja, rakentamaan rauhaa, luomaan toivoa ja lohtua. Alavuden kirkossa on myös vahvasti esillä kolminaisuus, mikä ilmenee monissa kohdissa kuten esimerkiksi ikkunoissa. Isoin muutos uudessa ammatissa olivat ihmiset ja heidän kohtaamisensa. Tekstit: Ps. ” Alavuden kirkossa on myös vahvasti esillä kolminaisuus. Esiintyminen synnyttää myös juhlallisen ja kunnioittavan olon. Kenestäkään ei ollut juomaan samaa maljaa ja ottamaan samaa kastetta kuin Jeesus. Laulaminen on minulle tärkeä harrastus, aloitin sen ystäväni ansiosta. 21:3, Ps. Ajattelin, että sehän vasta hurja homma olisi, sillä minulla ei ollut mitään tietoa sellaisesta työstä. Markuksen evankeliumi 10:32–45 – – Jeesus kutsui taas luokseen kaksitoista opetuslastaan ja alkoi puhua heille siitä, mitä hänelle oli tapahtuva: ”Me menemme nyt Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylipappien ja lainopettajien käsiin. Liturginen väri on vihreä. Olin ensin harjoittelijana ja kävin sen jälkeen erillisen suntiokoulutuksen. Kallio. Silloin jouduin lomautetuksi. 31:2–6, Ps.116:12 (–13), Hes. Voitteko te ottaa sen kasteen, jolla minut kastetaan?” ”Voimme”, he vastasivat. pyhä H erran kärsivä palvelija on julistanut Jumalan valtakuntaa, parantanut sairaita, antanut näön sokeille ja kuulon kuuroille sekä vapauttanut ihmisiä pahojen henkien vankeudesta. Nyt olen jälleen mukana samoissa kuvioissa tuntisuntiona. Hän sanoi, että kokeillaan joku kerta laulamista yhdessä, ja siitä harrastus lähti käyntiin. 18:30–32, 1. Mutta kolmen päivän kuluttua hän nousee kuolleista.” Jaakob ja Johannes, Sebedeuksen pojat, tulivat Jeesuksen luo ja sanoivat: – – ”Kun kirkkautesi tulee, anna meidän istua vierelläsi, toisen oikealla ja toisen vasemmalla puolella.” Jeesus sanoi heille: ”Te ette tiedä mitä pyydätte. Jeesuksen kärsimystien päässä hänen vierellään ei ollut yhtään opetuslasta. He tuomitsevat hänet kuolemaan ja luovuttavat hänet pakanoille, ja nämä pilkkaavat ja sylkevät ja ruoskivat häntä ja tappavat hänet. Tein lopulta suntion töitä eläkeikään saakka. Häntäkin odottavat malja ja kaste: on suostuttava arvosteltavaksi, tuomittavaksikin, on käytävä monen koettelemuksen läpi. Olen esiintynyt kirkossa erilaisten kokoonpanojen kanssa, kuin myös yksin laulaen. Palvelutehtävässään hän joutuu kantamaan toisten taakkoja, kenties kärsimäänkin. Laulan nykyisin kirkkokuorossa ja Virsiveljet-lauluryhmässä. Joku voi pyrkiä johtajaksi vain päästäkseen esiin; mutta joutuessaan johtamaan hän pian huomaa, että onnistuu siinä vain toisia palvellen. Kor. Päätökseni oli alan vaihto. Istuin hänen kanssaan eräässä kirkkokonsertissa, jossa lauloimme mukana. Kirkko ja seurakunta muotoutuivat vähitellen tutuiksi muun muassa lasten kerhojen kautta. Alavuden kirkko on muodoltaan pitkäkirkko, jota kattaa korkea aumakatto. Kirkossa ollessani mieleni valtaa rauhallisuus ja kunnioitus, sillä kyseessä on pyhä paikka, minun on siellä hyvä olla. Silloin Jeesus sanoi heille: ”Sen maljan, jonka minä juon, te vielä juottekin, ja sillä kasteella, jolla minut kastetaan, kastetaan myös teidät. Ohjaako veljeksiä kunniantai peräti vallanhimo, vai haluavatko he yksinkertaisesti olla mahdollisimman lähellä Jeesusta. Ollessani lomautettuna tapasin entisen suntion, joka kehotti minua ryhtymään suntioksi. |K uv a: To m i O lli 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Onko teistä juomaan sitä maljaa, jonka minä juon. Tein ajohommia kuusikymmentävuotiaaksi. He olivat kaikki paenneet. 2:4–6, Mark. Paikat Jeesuksen vierellä oli tarkoitettu toisille: hänen kirkkaudessaan, ja samalla suurimmassa pimeydessään, Jeesuksen oikealla ja vasemmalla puolella oli kaksi rosvoa. | Kuva: Tiia Monto / Wikimedia commons Alavuden kirkko . Ympäristö oli täysin erilainen. Tapoihimme kuuluu rukoilla ennen harjoitusta, silloin kaikki voivat kertoa avoimesti minkä asian puolesta haluavat rukoiltavan. Kuorot ovat minulle tärkeitä, erityisesti Virsiveljet on hyvin merkityksellinen ryhmä. Oskari Paatelan maalaama alttaritaulu esittää Jeesuksen ottamista ristiltä. Kirkossa minuun teki alussa vaikutuksen ulko muoto, joka on varsin erilainen moniin muihin kirkkoihin verrattuna. Aiemmassa työssäni olin ajanut autoa suurimman osan ajasta yksin. . Kokoonnumme kerran viikossa ja samalla vaihdamme kuulumiset laidasta laitaan. Kolehti kerätään Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon ihmisten ja luonnon aiheuttamien kriisien uhreille. Kaksi opetuslasta, veljekset Jaakob ja Johannes, pyytävät saada kunniapaikat Jeesuksen vierellä ”kun hänen kirkkautensa tulee”, tai sananmukaisemmin ”hänen kirkkaudessaan”. Ehkä Jeesus näkee vilpittömän hyvän pyrkimyksen siinäkin, missä toiset ihmiset näkevät vain pyrkyryyttä. Kirkossa esiintyminen on todella hienoa, on antoisaa kertoa sanaa laulujen kautta. Nyt hän lähtee kohti Jerusalemia täyttämään toisen puolen tehtävästään: antautumaan sovitusuhriksi ja lunastamaan kaikkien syntivelan. Tein suurimman osan elämäntyöstäni ratin takana, sillä ajoin ensin linja-autoa kolmetoista vuotta, minkä jälkeen siirryin rekkahommiin lähes kolmeksikymmeneksi vuodeksi. Halu päästä eturivin paikoille voi kyllä kertoa turhamaisuudesta. | laskiaissunnuntai | Kärsimään ja palvelemaan TUUKKA KAUHANEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Tim. 13, 1
Peruspalkka on vaativuusryhmän 601 mukainen (3258,86 €). ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Kysellä voi khra Heikki Valkamalta (heikki.valkama@evl.fi , 040 867 5096), joka on ollut täällä kohta 20 v papinhommissa. Ja olisi kiinnostunut virittelemään uutta toimivaa sapluunaa jumalanpalveluksista. Samalla hänen kotiseurakuntansa Juva rakensi muiden tukemana Järvikandan kunnantalosta kirkon. Tuntui kuin koko Mikkelin hiippakunta olisi herännyt auttamaan. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Nurmijärven seurakunta hakee Johtavaa nuorisotyönohjaajaa Viranhaltija vastaa nuorisotyön johtamisesta ja toimii nuorisotyönohjaajien lähiesihenkilönä. 24 %. Juureva ja hyvin hoidettu noin 8000 jäsenen seurakunta on ikärakenteeltaan terve. myöntänyy Pro ecclesia -mitalit teologian tohtori Matti Peiposelle (Espoon hiippakunta), DI Jussi Pekka Kotiaholle (Mikkelin hiippakunta), rovasti Lis-Mari Helene Liljeströmille (Porvoon hiippakunta) ja varatuomari Risto Jaakko Kalevi Tuorille (Tampereen hiippakunta). Ei jää yksin tässäkään tärkeässä asiassa. Seurakunnan talous on poikkeuksellisen vahvalla pohjalla. Keskellä Suomea 4-tien varrella (120 km Ouluun, Kajaaniin ja Kokkolaan, 220 km Jyväskylään). Virkaan valittu voi päästä töihin jo elokuussa 2024. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Yksin ei tarvitse töitä tehdä. Katso kirkkorekry.fi ssä Oulun kapitulin tarkemmat kriteerit ja menettelyohje miten haet. Hän oli syntynyt 6.10.1928 ja kasvanut Kaavin Maarianvaaran kylällä. Paikkoja avoinna Siunaus on toimitettu 27.1.2024 Juvan kirkossa, hautaan laskeminen 28.1.2024 Kaavilla. Hän oli sukurakas, mutta hänelle tärkeä ”varaäitiys” ulottui vielä laajemmalle. Iissä kirkkoon kuuluu yli 81 % asukkaista ja seurakunta on arvostettu yhteistyökumppani ja luonteva yhteisöllisyyden rakentaja. Sähköpostiosoitteet muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Hakuaika päättyy 11.3.2024 klo 15.00. Ota yhteyttä ja pyydä tarjous! Helvi Savolainen Diakoniasihteeri Helvi Savolainen kuoli Juvalla 95-vuotiaana 30.12.2023. 6 kk vanha). Tuomiokapituli haastattelee hakijat kokouksessaan 21.3.2024 Oulussa. Kuntakin voi hyvin ja on yritysvetoinen. Diakonissaksi hän valmistui Lahden Diakonissalaitoksesta 1958. Mikkelin tavoin Helvi toimi eläkevuosiensa Juvalla monipuolisesti seurakunnallisissa palvelutehtävissä. Hänet kutsuttiin entiseen oppilaitokseensa seurakuntadiakonian opettajaksi ja oppilaskodin valvojaksi. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Työyhteisömme voi hyvin. 050 433 4095. saakka. Hänen lähiystävänsä MarjaTerttu Valkeavuoren venyvyys Helvin tukemisessa viime sairauden vaikeutuneissa vaiheissa oli ihailtavaa. | kuolleet | | arvomerkit| Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkohallitus on 23.1. Tarkempi hakuilmoitus: www.iinseurakunta.fi Kotimaassa Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 22.3. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. klo 15 mennessä KirkkoRekry.fi-palvelun kautta. Virsi 623:7 Kiitollisina kaivaten sukulaiset ja ystävät Kärsämäen seurakunnassa on haettavana KIRKKOHERRAN VIRKA Seurakunta on 2000 jäsenelle turvallinen ja hengittävä hengellinen koti PohjoisPohjanmaalla. Toimiessaan Tammelan Osuuskaupan pääkirjanpitäjänä Forssassa hän löysi kirkosta kutsumuksensa. Seurakuntasisarena hän palveli Orimattilassa, Joutsenossa, Nokialla ja Rääkkylässä. www.nurmijarvenseurakunta.fi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Seurakunnat UUSIKAARLEPYY Su 11.2 klo 12 Messu Jepuan kirkossa, Edman, Ringwall. Utsjoen, Iin, Pelkosenniemen seurakuntien kirkkoherran virat Rovaniemen seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika 11.3.2024 saakka. Erilaisista teologisista painotuksista huolimatta kohtaamme toisiamme tietäen, että me kaikki olemme silti Kärsämäen seurakunnan jäseniä. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Täällä on tultu hyvin toimeen keskenämme. Täällä on hyvätasoisen perusopetuksen lisäksi oma hyväksi mitattu lukio. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. Lisätietoja antavat khra Tapani Ruotsalainen, puh. | kuolleet | ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Ratkaisevasti hän onnistui kasvattamaan seurakuntien pitovoimaa diakonian viranhaltijoihin pitämänsä tiiviin tukiyhteyden, ei vähiten järjestämänsä ja antamansa työnohjauksen avulla. Herätysliikkeitä ovat lähinnä Heränneet ja Rauhanyhdistys. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Lämmin kiitos osanotosta. Rakkaamme diakonissa Helvi SAVOLAINEN s. Helviä ajatellessa mieleen ovat tulleet ne maalaisisännän sanat, joita arkkipiispa Martti Simojoki siteerasi: ”Kun diakonissa astuu pirttiin, on kuin päivä alkaisi paistaa.” SIMO S. Iin seurakunnassa haettavana KIRKKOHERRAN VIRKA Iin seurakunta on perustettu 1300-luvulla ja se on yksi Oulun hiippakunnan vanhimmista seurakunnista. Hänen tunnusomaisen sisukkuutensa pohjaa vahvistettiin sotavuosien työvelvollisuuden ponnistuksissa. Noin 20 hengen työyhteisö palvelee seurakuntalaisia laajalla alueella Oulun rajalta aina Pudasjärven, Simon ja Ranuan kunnan rajoille saakka. Virka täytetään 1.6.2024 alkaen. Seurakunta odottaa kirkkoherran virkaan henkilöä, joka tulee juttuun lähimmäisten kanssa. Oulun hiippakunnan tuomiokapitulille osoitetut hakemukset toimitetaan KirkkoRekry-palvelun kautta. Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kärsämäen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 12.2.2024 saakka. Tervetuloa Kärsämäelle! Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. SALO Kirjoittaja on Helvi Savolaisen työtoveri ja ystävä. Perheelliselle turvallinen paikka muuttoa ajatellen. Hänen arvostettua ammattipätevyyttään selitti kymmenvuotinen toiminta alan avainelimessä, Kirkon diakoniatoimikunnan työvaliokunnassa 1966 alkaen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. 040 515 7633 ja pappisasessori Ilkka Mäkinen, puh. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Hakemukseen on liitettävä omasta tuomiokapitulista saatava nimikirjaote sekä lääkärintodistus (T-lomake, enint. Siitä tehtävästä hänet valittiin 1971 Mikkelin hiippakuntasisareksi, sittemmin hiippakuntasihteeriksi. Hakuilmoitukset ovat kokonaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. Eläkkeelle jäätyään 1991 Helvi sai kutsun Viron kirkon diakonian kehittämistyöryhmään. Useista hänen hoitamistaan kansainvälisen diakonian projekteista huomattavin oli Puolan sotatilan aikainen keräys 1982. Sähköiset hakemukset tulee toimittaa 23.2. 30.12.2023 Juva Taivaaseen, ah taivaaseen ikävöitsee sydämeni. Hän opiskeli kielen ja palveli tarmokkaasti kuutisen vuotta. Vaikka eletään maalla, ei olla syrjässä nyky-yhteiskunnasta ja sen kehityksestä. 24 %. Yhden papin seurakunnille ollaan Kalajoen rovastikunnan tasolla miettimässä, miten vapaa-ajan tuurausjärjestelmä järjestettäisiin. Katseeni luon Jeesukseen, vain hän riittää turvakseni, kunnes pääsen katsomaan aina hänen kasvojaan. Koulunkäynnin rajoituttua ”sota-ajan oppivelvollisuuteen” hän sai myöhemmin suoritetuksi merkanttia vastanneen tutkinnon ja kirjanpitokurssin. Rippikouluiässä hän kuormasi ja kuljetti jääkuorrutettuja tukkeja. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. 6.10.1928 Kaavi k. PÄÄSIÄISEN TUPLANUMERO Ilmoitusvaraukset 14.3. Hakuaikaa on 12.2
Hillon maku toi mieleen kirsikan, olin siihen tyytyväinen. Hän kokeilee mielellään myös erilaisten makujen sekoituksia. Toivon, että jokainen löytäisi oman tapansa olla yhteydessä luomakuntaan. Ensikipinä syttyi jo lapsuudessa. – Tänä syksynä en ehtinyt kerätä pihlajanmarjoja, sillä tilhiparvi ehti ensin. Seurasin usein mielenkiinnolla juuri hänen tekemisiään. ilmestyneen et-lehden haastattelussa | 3 kysymystä | Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Tähän liittyen Martti Pentti muistutti siitä, että tänä vuonna tulee kuluneeksi sata vuotta nyt jo tuon ilmaisissa olevan Kirsi Kunnaksen syntymästä. – Työ tarvitsee vastapainoa, minulle sellaista on käsillä tekeminen, missä ajatukset irtautuvat työelämästä. ”Arvokkainta, mitä voi toiselle antaa, on olla kiinnostunut hänestä. Sen tulos tulee yleensä näkyviin vasta myöhemmin. Tunnistaako kukaan kuvan henkilöä. Noi n 0,3 pro sen till a 2. Eniten syntyy punaja mustaherukkahilloa. Aronia, rommi ja vanilja sopivat marmeladiksi, ruusunlehdet eivät. Käytettävät raakaaineet Aila hankkii omasta puutarhasta sekä tuttavilta. Minun tapani on puutarhan hoitaminen ja siihen liittyen säilöminen. – Osa kalastaa, marjastaa tai hoitaa puutarhaa, se on heidän yhteyttään luomakuntaan. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Ja sitten kuunnella. Luonnollinen väestölisäys pienenee. Mikä on Petri Kopposen snooker-uran kohokohta. Ruotsalainen kansanaines pahiten uhattu. Lisäksi lukijoilta saa usein arvokasta lisätietoa kuvasta, suuri kiitos teille kaikille tietojanne jakaville. 1924 Maamme väestöä uhkaa vaara. Saadaksemme asiasta tarkempaa selvyyttä käännyimme köyhäinhoidon ylitarkastajan, tri Ville Hytösen puoleen, joka jo toimensa takia joutuu seuraamaan näitä asioita. – Yksi varsin tuore onnistunut kokeilu oli aronian, rommin ja vaniljan yhdistelmä. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä ja varmistamisessa. Hän nauttii kehittäessään uusia hillosekoituksia. Maan väestöä ylläpitää varsinaisesti savokarjalainen kansanaines. Jotkut osoittivat myös oikeutettua närkästystä siitä, eikö arkistonhoitaja tai toimitus tunnistanut kyseistä henkilöä. Nykyäänkin sokeria on paljon kaupassa myynnissä olevissa tuotteissa. Nykyään hänen käsissään syntyy monenlaisia hilloja sekä marmeladeja. Kenen lahjoittamin varoin Metsäkansan kirkko rakennettiin 1930-luvulla. Kysyä, mitä kuuluu. 3. Voimakkaan makuiset hillot ovat kirkkoherra Juha Ailan suosikkeja. TOMI OLLI ” Tänä syksynä en ehtinyt kerätä pihlajanmarjoja, sillä tilhiparvi ehti ensin. Ilman agendaa, niin, että ei yritä opettaa toista. Raaka-aineina hän käyttää monia luonnon antimia, kuten vaikkapa kurpitsaa. Syinä avioliittojen vähentyminen, keinotekoinen ehkäisy ja myöhäiset avioliitot. 8.2. Juha Aila näkee työn ja harrastuksen kahtena täysin erilaisena asiana. – Tuntuu hyvältä syödä hilloja sekä marmeladeja pakkassäässä, niiden nauttiminen niin arkena kuin juhlana lämmittää. – Meitä asui kolme sukupolvea samassa yhteisössä. Erikoisin marmeladi on ollut ruusunlehtimarmeladi. Oman käden jäljen nauttiminen maistuu hyvältä myös talvikelissä. Innostus säilömistä kohtaan syttyi Ailalla jälleen tosimielessä parikymmentä vuotta sitten perheen muutettua Ikaalisiin. 1. Itse taas käytän sokeria selkeästi vähemmän. Lopputulos maistui hajuvedeltä. Sain siitä selvän palautteen, ettei tarvitse tehdä uudelleen. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Aila kokee säilömisen olevan samalla yhteydenpitoa luomakuntaan. SM -pr ons si vuo nna 200 1 Harrastuksena hillot Juha Aila I kaalisten seurakunnan kirkkoherra Juha Aila on innokas hillojen tekijä. 2. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan arvokkaan ja sivistyneen näköisestä henkilöstä työpöytänsä äärellä. Kuinka suurella osuudella kirkon täysi-ikäisistä maallikkojäsenistä on äänioikeus kirkolliskokousvaaleissa. Osasta mysteerikuvia arkistonhoitajalla on toki aavistus, mutta tarkkana ja huolellisena ihmisenä hän tahtoo varmistaa oletuksensa. Näin yksinkertaista se on.” Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen 32.1. Em il Aal tos en 3. Suurin merkitys oli isoäidilläni, Marjat ta-mammalla, joka teki mehuja sekä hilloja. – Sokeria käytettiin silloin säilymisen vuoksi hyvin runsaasti. – Haluan hillojen olevan voimakkaan makuisia, vähäinen sokeri mahdollistaa juuri tämän. 1. Papin työn on ihmisten kohtaamista, puheiden kirjoittamista ja pitämistä. Voimakkaan makuisia hilloja on Ailan mukaan kätevä syödä lettujen lisäksi vaikkapa liharuokien tai jäätelön kanssa. | Kuva: Rami Marjamäki 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 9.2.2024 Kotimaa | 9.2.2024. Käsillä tehtäessä on myös lopputulos varsin nopeasti nähtävissä. Runoilija Kirsi Kunnashan se on kuvassa, kuten monet lukijat tunnistivat. Aila tekee vuosittain monia erilaisia hilloja. Hän näkee suurimman eron entisaikojen säilömiseen sokerin käytössä
32 ~ Kotimaa | 9.2.2024 Paitsi rajat työlle. HERRA ON MINUN PAIMENENI, EI MINULTA MITÄÄN PUUTU. Lue lisää: www.akiliitot.fi/kirkolliskokous2024. Papeista ja kanttoreista 69 % kokee kuukausittain olevansa henkisesti tyhjiin puserrettu työstään, heistä lähes puolet viikoittain. (AKI-liittojen jäsentutkimus 2022)