vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –7 Ukraina ja 52 enkeliä Taiteilija Heljä Liukko-Sundström teki kaksi keramiikkateosta satavuotiaaseen Humppilan kirkkoon. N:o 6 | 10. Toinen niistä on kannanotto Ukrainan sotaan. helmikuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 6 12 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 8. 18 Sosiaalisessa mediassa toimii monenlaisia kristillisiä harhauttajia Ystävyyden Majatalon isäntä Daniel Nylund etsii rehellistä tapaa elää
Lapsia ei pidä tuomita ymmärtämättömyydes tä. Toinen toistaan kannustava ystävyys onkin yksi parhaita asioita tällä joskus karulla laidunrinteellä, kuten runoilija Lassi Nummi aikanaan kuvasi elämää. Valitettavan usein ensimmäinen mielleyhtymä heistä ei ole Jeremia tai Joona, vaan nokkaansa nyrpistävä fariseus. Välillä alle 15vuotiais ta vää rintekijöistä puhutaan ihan ros voina, vaikka heillä on kesken kasvuiset aivot. Päivääkään ei mene, ettenkö ajattelisi tai tapaisi jotakuta ystävistäni. Mihin mediaan ja keihin ih misiin minä luotan. Marja ja Mailis tapaavat noin kerran viikossa. Siihen määrään mahtuu jos jonkinlaista asiantuntijaa, joilla on samaan asiaan aivan toisistaan poikkeavia kantoja. Jo kainen tilanne on mahdollisuus oppia toimimaan toisin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Samalla kannattaa myös lähtökohtaisesti poh tia ja kyseenalaistaa kaikkea saamaansa tietoa ja teoriaa, vaikka se olisi mieluistakin. – Järjetön määrä traumoja. Parasta olisi jos pystyy seuraamaan vähän kaikenlaista mediaa ja sellaisiakin näkemyk siä, jotka tuntuvat epämukavilta. Eipä Joonakaan työtään kerjännyt. Kyseinen päivä ei vaikuta arkeeni, sillä vietän ystävänpäivää joka päivä. He löysivät toisensa Alavuden seurakunnan ystävätoiminnan kautta. On vaikea luottaa saamaansa tietoon jo yksistään siitä syystä, että tietoisuuteen tulviva tiedon määrä on niin suunnaton. Vietetäänhän ensi viikolla 14.2. Kaivausten tulokset ovat kristikansallekin sikäli erinomaisen arvokkaita, että ne luovat valoa Raamatun sekä Vanhan että Uuden testamentin kertomuksiin. ?. Nykyinen Gasan kaupunki on rakennettu kummulle, joka kätkee sisälleen vanhan Gasan. Maailma on täynnä puhetta, jossa sanoja uskoo tietävänsä mitä Jumala tahtoo ja vaatii. Moni pitää uskonnollisia näkemyksiään Jumalan antamina. Ei mitään sen kummempaa. Tiedemiehen lapio ei lepää; yhä uusia sorakumpuja se aukoo ja kaivaa esille muistomerkkejä, jotka kertovat meille entisaikojen elämästä. He kahvittelevat ja käyvät joskus kävelyllä. Kuka jakoi ja mistä. Ei tiedon tulvan seulominen silloinkaan toki ihan noin yksiselitteistä ollut. Vanha kunnon Occamin partaveitsi on tässä hyvä periaate: yksin kertaisin selitys asioihin on useimmiten paras. Mailis sanoo oppineensa Marjalta, että kaikesta voi selviytyä ja mennä rohkeasti eteenpäin. Ketä pitäisi uskoa, kun ei kuitenkaan itse voi tutkia asiaa pohjia myöten. Keskustelupalstoilla eläkeläiset kertovat, kuinka koko elämä on mennyt kiusaamisen takia pi lalle. TUIJA PYHÄRANTA ”Aikuisten maailmassa kiusaaminen täyttäisi rikoksen tunnusmerkit” Heikki Turkka on tehnyt pitkään työtä lasten ja nuorten kanssa. Keventääkseen tiukkapipon mainettaan Jeremia korosti Herran lähettäneen hänet näiden sanojen kera: en minä tätä sano vaan Herra! Jeremia oli vakuuttunut valtakirjastaan. 6–7): olemme taipuvaisia uskomaan tietoa, joka vahvistaa maailmankuvaamme, ja vält tämään tietoa, joka horjuttaa sitä. Kaivauksissa on löydetty vanhoja muureja eri aikakausilta. Suurin osa kaikista nuorten rikoksista on tyhmyyt tä, ei rikollisuutta. Vanhan testamentin kontekstissa tuntuu uskottavalta, että profeetta nauttii Jumalan suorista ohjeista, mutta monet omassa ajassamme huutavat Luojan tahdon tulkit hämmentävät. – Kiusaaminen on harhaanjohta va ja vähättelevä termi, jonka alle menee niin fyysistä kuin henkistä väkivaltaa. Jankuttaa nyt jatkuvasti ihmisille siitä, mitä saa ja mitä ei saa tehdä! Väsyttävintä ei liene edes hokeminen vaan moralistin rooliin joutuminen. Alavuden seurakunta, Mirjami Majuri ja paikallinen Punaisen Ristin osasto ansaitsevat aplodit ystävien löytämisen mahdollistamisesta! MARI TEINILÄ mari.teinila@kotimaa.fi Toimittaja antaa aplodit Alavudelle. Heitä ei ole kovin montaa, mutta he ovat sitäkin rakkaampia. Tiimipäällikkö Heikki Turkan mielestä koulukiusaamisessa on kyse väkivallasta, jonka seuraus ten vakavuutta ei ymmärretä riit tävän hyvin. Herran suoma valtuutus pohdituttaa. Niistä oli saatettu poistaa ihmisiä. Tärkeää on, että saa vaihtaa luotettavassa seurassa kuulumisia ja puhua maailman tapahtumista. Voidaan todeta löytöjen mukaan, että Gasan historia ulottuu noin puolentoista tuhatta vuotta eKr. | Kuva: Jukka Granström HEIKKI TURKKA Tiimipäällikkö ja kouluttaja Aseman Lapset ry:ssä Joka päivä ystävänpäivä K aupoissa on jo pitkään näkynyt sydämenmuotoisia suklaarasioita. Kuviakin opittiin koulussa epäilemään silloin, kun niissä oli venäläisiä johtohahmoja. Nykyään se kuitenkin on pal jon vaikeampaa. – Isompien lasten kanssa voi li säksi pohtia, missä menisi eri ti lanteissa rikosoikeuden raja. Päiväkodeissa pitäisi käydä lasten kanssa läpi tunnetaitoja ja yrittää ymmärtää, miten tilanteet synty vät. 1923 Uusia kaivauslöytöjä Palestiinasta. Maailman pa rasta laillisuuskasvatusta olisi, jos kasvattajat ja poliisit teki sivät sen yhdessä ilman pelot telua. Kun sosiaalisessa mediassa eteen tupsahtaa verenpainetta kohottava Ilta lehden kansikuva, aika nopealla tarkistuksella saattaa kin huomata, että se on koostettu tarkoitushakuisesti useammasta vanhasta kannesta. 9.2. Koska tiedon tulvaa ja sen laatua ei mitenkään pys ty täysin seulomaan, ainoaksi mahdollisuudeksi oike astaan jää tarkkailla sitä, mistä lähteistä tieto tulee. Silloin tiedettiin, että noin pitää kirjoittaa Venäjästä mutta totta se ei välttämättä ole. – Aika lailla kaikki kiusaaminen on henkistä tai fyysistä väkivaltaa. Silloin tiedettiin, että jos jotain lehdessä lukee, se on totta. Sekin on silti henkistä väkivaltaa. Ulossulkeminen on kiusaamisen muodoista ainoa, jolle ei ole vas tinetta rikoslaissa. Miksi. 3 Kiusaamista tapahtuu jo päiväkodeissa. Niiden manipuloiminen on jo niin helppoa. Diakoni Mirjami Majuri on järjestänyt ystävätoimintaa yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin Alavuden osaston kanssa. Silloin on tie toisempi maailman menosta. Mitä enemmän profeettojen työstä lukee, sitä uuvuttavammalta heidän hommansa vaikuttaa. 2 3 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 aluksi. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. 5 Mitä kouluväkivallasta seuraa. Pait si jos se koski Venäjää. Jos kiusaaminen vie täisiin aikuisten maailmaan, se täyttäisi usein rikoksen tunnus merkit. Kuviin ja videoihin ei voi luottaa lainkaan. Tie tysti seuraukset ovat yksilölli siä, mutta ihminen voi menet tää turvallisuudentunteensa, luottamuksen aikuisiin ja mah dollisuuden jatkoopintoihin. Ja toi saalta: mikään ei yleensä mene niin huonosti kuin en nustetaan. Mutta lapset eivät tajua sen seurauksia, eivätkä aikuiset puutu siihen riittävästi. – Ei pitäisi. Tomi Ollin kirjoittamassa jutussa sivulla 27 ystävykset Marja Sallila ja Mailis Korjonen kertovat tarinaansa. 2 Onko kaikki kiusaaminen väkivaltaa. 1 Koulukiusaamisen sijaan puhut kouluväkivallasta. Minkä ikäisten kanssa pitäisi puhua väkivallasta. | viikon henkilö | Yhteisvastuukeräyksen kotimainen yhteistyökumppani Ase man Lapset ry käyttää keräys varoja koulukiusaamisen ja katu väkivallan vastaiseen työhön. Niin tietysti ala ja yläkoulus sakin pitäisi. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 4 Pitäisikö myös rikos oikeudellisia rangaistuksia soveltaa alle 15-vuotiaisiin. ???????. NIILO RANTALA Kaikkea tietoa kannattaa kyseenalaistaa E nnen oli kunnollista. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. ystävänpäivää. – Ehkä nyt ei siellä kuitenkaan. Hänestä kiusaaminen on vähättelevä ja harhaanjohtava termi. Siinä voi sitten sortua vahvistusharhaan, jos ta journalistiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo puhuu tässä Kotimaan numerossa (s. Myös Jeremia joutuu toistuvasti varoittamaan vääristä teistä ja pahoista teoista
– Vuonna 1923 voimaan tullut uskonnonvapauslaki oli osa isoa demokratisointiliikettä. Hän kertoo Suomessa syntyneestä iso isästään, joka meinasi pikkupoi kana tulla perheineen karkotetuk si Venäjälle, koska juutalaisilla ei vielä ollut täällä kansalaisoikeuk sia ja kristinusko oli ainoa sallittu uskonto. – Ei saa koskaan pilkata toisen uskontoa tai demonisoida min kään uskonnon edustajia. Ainakin jonkinasteista us konnonvapautta on pyritty tur vaamaan jo 1700luvulla rauhan sopimuksissa. Westerlund muistuttaa, että an tisemitismi on jälleen lisääntynyt ympäri maailmaa. – Uskonnonvapautta pitää kohdella kuin aarretta ja kiillot taa joka päivä, ettei se pölyty. Hänen mu kaansa historia selittää, miksi us konnonvapaus on suojeltu lähes kaikissa kansainvälisissä ihmisoi keussopimuksissa. Hakuprosessi uskonnolli seksi yhdyskunnaksi voi siis tuot taa ongelmia. – Hakemusten ja lomakkeiden täyttöön olisi hyvä saada apua. Juhlassa jaettiin palkintoja kirjallisuuden lisäksi muun muassa kuvataiteille ja tutkimukselle yhteensä 338 000 euron edestä. Gustav Björkstrandille kirjallisuuspalkinto Emerituspiispa Gustav Björkstrand on saanut 45 000 euron arvoisen Karl Emil Tollander -kirjallisuuspalkinnon teoksesta Svenska psalmförfattare i Finland. – Julkinen tila ei ole koskaan tyhjä eikä neutraali. Suomesta Mykkänen nostaa esiin rakenteellisena ongelmana esimerkiksi sen, että vain evan kelisluterilaisella ja ortodoksi sella kirkolla on oikeus kerätä veroja. Lopulta perheeseen syn tymässä ollut vauva ja armahdus pelastivat perheen. Suomes sakin ymmärrettiin, että samojen oikeuksien antaminen kaikille vahvistaa koko maata ja sen tule vaisuutta. Jar din ystävä pääsi poliisikouluun, mutta joutui lopettamaan sen, koska Suomessa poliisi ei voi käyt tää muslimihuivia virkatehtävissä. Paavi otti Kongon pääkaupungissa Kinshasassa pitämässään messussa kantaa maan mineraalirikkauksiin, jotka ovat olleet keskeinen syy aseellisiin konflikteihin. – Lisäksi eduskunnassa käsitel lään tällä hetkellä uutta eläinsuo jelulakia, joka ehdotetussa muo dossaan estäisi kokonaan juutalai suuteen ja islamiin kuuluvan eri tyisen teurastustavan. Meidän ei pidä vaieta epä kohdista, vaan näyttää maailmal le, että emme hyväksy rasismia ja antisemitismiä. Myös vihapuhe heikentää Myk käsen mukaan käytännössä us konnonvapautta. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vahvistettujen jäsentilastojen mukaan vuoden 2022 lopussa kirkkoon kuului 65,1 prosenttia väestöstä. – Olen syntynyt Suomessa ja osaan taistella tääl lä. Tietoisuus ja si vistys ovat tärkeitä tässä taiste lussa. Suomessa on Helsingin seudulla kolme buddhalaisuuden opettajaa, mutta kuinka turvata myös tulevaisuudessa kelpoisia opettajia, Rinne kysyy. – Pätevien uskonnonopetta jien koulutus on kuitenkin on gelma. puheenjohtajan Pia Jardin koke muksen mukaan aina luottaa. Hänen mukaansa vähemmistöuskontojen edustajien on tärkeä puolustaa toistensa oi keuksia sekularismin lisääntyessä. On helppo tutustua eri tavoin ajatteleviin ja ottaa kantaa. Tämä on sivistyksen kulmakivi. Oikeusminis teriön vuonna 2022 julkaiseman selvityksen mukaan uskontonsa takia vihapuhetta kohdanneista 30 prosenttia kertoi vihapuheen vaikuttaneen heidän uskonnon harjoitukseensa. Hän kertoo, että muslimit ei vät uskalla Suomessa ostaa tonttia moskeijaa varten, koska he pelkää vät, että rakennusluvat tyssäisivät poliittisen päätöksenteon jossain vaiheessa. S uomalaisten poliittisten päättäjien haluun tukea omilla kasvoillaan uskon nonvapautta ei voi Suo men islamilaisen neuvoston vs. – Vaikka emme tykkäisi tois temme uskonnoista tai olisi us konnollisesti samaa mieltä mis tään, meidän on tuettava tois temme uskonnonvapautta. Amerikkalaisen Pewtutki muskeskuksen vuonna 2019 jul kaiseman selvitykseen mukaan uskonnonharjoittamiseen koh distuvat rajoitukset olivat vuo sien 2007–2017 aikana kasva neet ympäri maailmaa, myös Suomessa. Hänen mu kaansa sekä Suomessa että maail malla on meneillään murros, jossa pohditaan uskonnon asemaa julki sessa tilassa. Joulukuussa 1917 juutalaisille myönnettiin Suomessa kansalais oikeudet, mutta niiden hakeminen oli pitkä ja hankala prosessi. – Uskonnonvapaus on demo kraattisen yhteiskunnan kulmaki vi. Kirkon jäseneksi liittyi viime vuonna 20 300 henkilöä lähes saman verran kuin edellisvuonna. Afrikka ei ole kaivos, joka pitää tyhjentää, tai maa-alue, joka pitää ryövätä. Sainin mukaan kaikki suoma laiset eivät kuitenkaan ole sisäistä neet syvällisesti uskonnonvapaut ta arjessa. Myöskään armeijassa huivin käyt tö ei ole sallittua. Palkinto jaettiin sunnuntaina Svenska Litteratursällskapet i Finlandin vuosijuhlassa. Historian merkitystä ei saa kos kaan aliarvioida, sanoo juutalai nen Yvonne Westerlund. Uskonnonvapaus on perusoi keus, ei erivapaus, painottaa vä hemmistökristittyjä edustava Suo men anglikaanisen kirkon pappi Tuomas Mäkipää. Uskonnonvapaudesta riip puu moniarvoisuus, joka on kulu neiden vuosisatojen aikana voitet tu kalliilla hinnalla. Hän osoitti sanansa ulkomaille: – Pitäkää näppinne erossa Kongosta, pitäkää ne erossa Afrikasta. Krishna-liikkeeseen kuuluva nuori hindulainen Gurmann Saini ajattelee, että in ternet, sosiaalinen media ja vapaa de mokratia auttavat uskonnonvapauden toteutumisessa. Jos uskonto siivotaan pois tilasta, siitä ei tule neutraali vaan uskonnoton tila. Molemmat valtiot ovat sotien ja väkivallan runtelemia. Kirja käsittelee virsirunoilijoita ruotsinkielisessä virsikirjassa. Uskontoja ei pidä vain sietää, vaan ne pitää ottaa osaksi yhteis kuntaa. Jardi toimii uskontojen yhteis työjärjestö USKOTfoorumin pu heenjohtajana. Mutta miten saamme muual ta tulleet muslimit kokemaan, että he ovat osa yhteiskuntaa ja Suo mi on myös heidän maansa, jos sa heillä on oikeus harjoittaa us kontoaan. Muitakin ongelmia uskonnon vapauden toteutumisessa on. – Taustalla ovat muun muas sa Euroopan lukuisat uskonnon sävyttämät konfliktit sekä vuosi sataiset vainot uskonnon perus teella. Pia Jardi painottaa, että ei ole olemassa yhtä islamia tai yhtä oi ihmisoikeudet | Suomessa on ollut hyvä uskonnonvapauslainsäädäntö jo sata vuotta. Myös uskontolukutaitoa tarvitaan niin päätöksenteossa, koulutuk sessa, kaupunkirakentamisessa, rauhantyössä kuin arjen askareis sakin. Sen jalkauttaminen arkeen on tärkeää. Kirkosta eronneiden määrä kasvoi Kirkosta eronneiden, 63 700, sekä kuolleiden määrät, 51 000, kasvoivat merkittävästi viime vuonna. Käytännössä sen toteutumisessa on kuitenkin yhä ongelmia, kertovat vähemmistöuskontojen edustajat. Uskonnonvapaus on yksi van himpia perus ja ihmisoikeuksia, islamilaisessa järjestötoiminnas sa aktiivinen väitöstutkija Merilii Mykkänen sanoo. 4 5 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 uutiset. | Kuva: Emilia Karhu | lyhyesti | oikeaa tapaa olla muslimi. Jardi on yksi vähemmistöus kontojen edustajista, jotka puhui vat uskonnonvapauslain 100vuo tisjuhlavuoden kunniaksi järjes tetyssä seminaarissa tammikuun lopulla eduskunnan pikkuparla mentissa. Paavi muistutti, ettei Afrikka ole kaivos Paavi Franciscuksen kuusipäiväinen vierailu Kongon demokraattiseen tasavaltaan ja Etelä-Sudaniin päättyi sunnuntaina. Historiallisten syiden lisäksi us konnonvapaus on Mykkäsen mu kaan tärkeä niin henkilön ihmis arvon, omanarvon tunteen, identi teetin kuin moraalisen hyvinvoin ninkin kannalta. Kasteessa kirkon jäsenyyden sai noin 25 000 alle 1-vuotiasta. Hän kan taa huolta maahan muuttajataustaisten muslimien osalli suuden tunteesta suomalaisessa yh teiskunnassa. – Natsisloganeita näkyy joka paikassa. Se on arvokas voimavara myös ateisteille, agnostikoille ja skepti koille. He ei vät yleensä puhu suomea eivätkä välttämättä englantiakaan, kertoo Suomen Buddhalaisen Unionin hallituksen puheenjohtaja Irma Rinne. EMILIA KARHU ” Jos uskonto siivotaan pois julkisesta tilasta, siitä ei tule neutraali vaan uskonnoton tila. Us konnollisia ihmisiä ei pidä laittaa yhteiskunnassa piiloon. Vuotta aiemmin kirkkoon kuului 66,5 prosenttia väestöstä. Rinteen mukaan oman uskon non opetus on erityisen tärkeää vähemmistöuskontojen maahan muuttajataustaisille lapsille ja nuorille. Suomen suurimpien buddha laisten yhdyskuntien johtohen kilöt ovat kotoisin muun muassa Vietnamista ja Thaimaasta. Nyt tarvitaan siviiliroh keutta. Ennakkoluuloja, natsi-sloganeita ja huivinkäyttörajoituksia | uskonnonvapaus | Uskonnonvapauden juhlaseminaarissa puhuivat muun muassa Tuomas Mäkipää Suomen anglikaanisesta kirkosta, Irma Rinne Suomen Buddhalaisesta Unionista, Pia Jardi Suomen islamilaisesta neuvostosta ja Yvonne Westerlund Helsingin juutalaisesta seurakunnasta. Lopettakaa Afrikan tukehduttaminen. – Eniten rajoitukset olivat kasvaneet Euroopassa, jonka pi täisi olla ihmisoikeuksien edel läkävijä
Se voi päinvas toin tarjota oivan väylän päästä esille omalla sanomallaan. Disinformaatiossa taas harhaan johtavaa tietoa levitetään tahalli sesti, Vehkoo sanoo. Kristillinen kenttä ei ole immuu ni sosiaalisen median valheellisel ta informaatiolta. Jokainen voi olla vastuullinen in formaation tuottaja ja levittäjä. – Se tarkoittaa sitä, että olem me taipuvaisia uskomaan sellais ta tietoa, joka vahvistaa maail mankuvaamme ja taas hyljeksi mään sellaista, joka taas on maa ilmankuvaamme vastaan. Inten siteetti kuitenkin vaihtelee. Kolmas varsinkin koronaaika na näkynyt suuntaus sosiaalises sa mediassa on ollut erilaisten, jo vanhempien salaliittoteoreettis ten myyttien kietoutuminen yh teen kristillisten teemojen kanssa. Valaskiven mukaan esimerkiksi erilainen antisemitistinen sisältö on verkossa lisääntynyt nopeasti. – Voi olla niin, että vanhemmil la ikäluokilla on enemmän vai keuksia näiden asioiden tunnis tamisessa. Näis sä videoissa ei ole lainkaan hen gellistä sisältöä. Olemmehan koulu tettuja ja meillä on keskimäärin hyvä medialukutaito. Katja Valaskivi | Kuva: Mika Federley / Helsingin yliopisto sisältövirtaan kavereiden, suku laisten tai tuttavien jakamina. – Koska rapsodia.fi:n sisällöt on lokalisoitu suomeksi tekstityk sin ja kirjallisin lyhennelmin, ne ovat levinneet pandemian aikana hyvin paitsi suomalaisessa sosi aalisessa mediassa, myös joitakin kertoja esimerkiksi TV7:ssä ja Al fatv:ssä. Ennen tie don jakamista eteenpäin on syytä miettiä myös sitä, voiko joku taho hyötyä siitä. Heti tapahtuman jälkeen ei sitä tietoa kuitenkaan vielä ole. Katja Valaskivi toteaa, että nämä toimijat eivät edusta min käänlaista valtavirtaa. Jos sattuu joku yllättävä, traa ginen tapahtuma, niin ihmisten tiedonjano on silloin valtava. Siinä to dettiin koronarokotusten vastus taminen Raamattuun vetoamalla vastuuttomaksi. Verkon valheellisesta sisäl löstä puhuttaessa avaintermejä ovat misinformaatio ja disinfor maatio. Tällaisille ajatuksille länsimais ta ”woketusta” kritisoiva Putin on pikemminkin liittolainen kuin vi hollinen. Tampereen yliopiston journa listiikan työelämäprofessori Johanna Vehkoo on jo pitkään toi mittajana ja tietokirjailijana seu rannut tätä maailmaa. Internet, so siaalinen media ja pikaviestimet ovat kiistämättömien positiivisten vaikutusten ohella muodostuneet valetiedon ja erilaisen trol lauksen pesäksi. Sivustolta löytyy edelleen myös hengellistä mate riaalia. Viimeisen vuoden aikana Ve näjän Ukrainaan käynnistämä hyökkäyssota on taas noussut vale tiedon suosikkiteemaksi. Di sinformaatiota voi siis päätyä le vittämään vahingossa. Suomessa on Katja Valaskiven mukaan pieniä kristillisiä toimi joita, joilla usein on juuret ulko mailla, ja jotka aktiivisesti kään tävät ja sopeuttavat muualla tuo tettuja sisältöjä. Myös kristillisellä kentällä toimii monenlaisia harhauttajia, joiden intressit ovat hyvinkin kirjavat. – Miksi oikein olen tätä jaka massa. – Pitää arvioida sitä, onko ky seessä fakta vai mielipide. Väärää tietoa naamioidaan myös kristilliseen kaapuun | salaliittoteoriat | ” Pitää arvioida sitä, onko kyseessä fakta vai mielipide ja mihin tieto perustuu. Onko se totta, vai puhut teleeko asia nyt minua vain joten kin tosi syvällisesti. Jos on tunnekuohussa jonkun asian takia ja jakaa sisältöä lähin nä pöyristymisen takia, niin silloin kannattaa pysähtyä hetkeksi miet timään. – Usein sisällöt kiertävät omaan Nigerialaisen konservatiivisen pastorin ympärille syntynyt kotimainen sivusto julkaisee hengellisen sisällön lisäksi erilaisiin salaliittoteorioihin linkittyviä videoita. – Olen pyrkinyt määrätietoises ti tuomaan tätä aihepiiriä suoma laiseen journalismikeskusteluun. Jos, niin mis tä syystä. – Tässä tilanteessa disinfor maation levittäjät iskevät aina. Myös suomalaisten korona toimien vastustajien videot nou sivat sivustolla etusivulle. Toinen trendi, josta näkyy kai kuja suomalaisissa somekeskuste luissa on kulttuurisota ja keskus telu ”woketuksesta”. – Tutkimukset osoittavat, että USA:ssa on liikehdintää, joka to teuttaa etnouskonnollista projek tia, jossa tavoitteena on puhdas valkoinen ja kristillinen valtio. Jokaisella on kuitenkin herkät kohdat, joista väärä tieto menee läpi, jos ei ole varuillaan. – Tällaisella hetkellä esille nou sevat marginaaliset ryhmät, jotka eivät oikein muuten löydä paik kaansa julkisuudessa. Hän on muun muassa kirjoit tanut Ylelle Valheenpaljastajani mistä juttusarjaa ja podcastia vuo desta 2015. Vehkoon mukaan tietyissä ti lanteissa kannattaa olla erityisen tarkkana. – Edellinen on tahattomasti le vitettävää, harhaanjohtavaa tietoa. – Siinä käytetään hyväksi vuo sisatoja vanhoja myyttejä juutalai sista kristittyjä vahingoittamaan pyrkivinä epäihmisinä. Työelämäprofessori ei näe asiaa näin yksinkertaisena. – Erityisesti ne aiheet koros tuvat, jotka jakavat sillä hetkellä voimakkaasti ihmisten mielipi teitä. Vehkoo on myös kir joittanut aiheesta kirjoja. – Pandemian aikana kyseinen verkkosivusto nosti Suomessa sys temaattisesti etusivulleen korona toimia vastustavia ja salaliittoteo rioita levittäviä videoita, jotka oli tekstitetty suomeksi. Jos nuo taidot ovat olleet hyvät paine tun median suhteen, niin ne voivat siirtyä myös digiin. Suomessakin sellaisia ovat olleet esimerkiksi maa hanmuutto sekä korona pandemia. Siellä pyöri muun muas sa monenlaisia parantajina ja hy vinvointivalmentajina esiintyviä ihmisiä. Valheellisen sisällön perkaa miseen on kehitetty erilaisia työ kaluja. Johanna Vehkoo muistuttaa ilmiöstä nimeltään vahvistus harha. V iime vuosituhan nen lopulla ajatel tiin kovin optimis tisesti, että verkko yhdistää vähitel len koko ihmiskunnan. Hänen mukaansa valheellista tietoa leviää verkossa aina. Johanna Vehkoo | Kuva: Jonne Renvall / Tampereen yliopisto Entä sitten ikäkysymys. media | Kuka tahansa voi haksahtaa verkkomaailmassa valetietoon. Yksi esimerkki on rapsodia.fi. Helsingin yliopiston uskonnon ja mediatutkimuksen professori Katja Valaskivi kertoo, että ta vallisen ihmisen on hyvin vaikeaa tietää, koska joku käyttää tarkoi tuksellisesti kristillisiä teemoja po liittisista syistä ja pyrkien vaikut tamaan. Paras neuvo on kuitenkin käyttää kriittistä ajattelua. Suomalaisten uskotaan pärjäävän varsin hyvin hui jausten kanssa. – Näissä keskusteluissa salaliitto teoriat saattavat esiintyä yhdessä kristillisen apokalyptisen ajattelun kanssa, tai vaikkapa pu heessa Pedon merkistä. Joskus kuulee sanottavan, että erityisesti hieman vanhempien ihmisten on haastavaa tunnistaa internetin tai somen valheellista sisältöä. Sil loin niiden alkuperäisen tuottajan tarkoitukset jäävät hämäriksi. Vaan toisin kävi. Mutta pitkälti kyse on siitä, miten hyvät lähdekritiikin taidot ihmisellä muuten on. Ajatukset levisivät pandemian aikana kui tenkin kristillisissäkin piireissä siinä määrin, että se huomattiin. – Esimerkiksi Helluntaikirkko antoi aiheesta lausunnon vuoden vaihteessa 2020–2021. Juuri silloin kannattaakin pysäh tyä ja olla mieluummin jakamatta kuin jakaa. Jo hanna Vehkoo antaa nyrkkisään nöksi itsensä tarkkailuun. Sen juuret ovat nigerialaisen kon servatiivisen pastorin ympärille syntyneessä televangelistikirkossa. Koronan aikana digitaalinen maail ma oli tulvillaan rokotekielteistä sisältöä. Ja mi hin tieto perustuu, viitataanko esimerkiksi lähteisiin. VESA KEINONEN 6 7 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 uutiset
Raamattu on pyhien kirjojen kokoelma ja doku mentti, jossa Jumalan pelastus tahto ja rakkaus ilmaistaan meille. On ymmärrettävää, että rikkaan ja moniilmeisen kokoelman tulkin noista syntyy myös kiistoja. Se ker too luottamuspulasta. Arkkipiispasta on kuitenkin ymmärrettävää, että yhteiskunnan nopeassa arvomuutoksessa ihmi nen tuntee hämmennystä. Se muun muassa tuo yhtei sön uskonrauhan piiriin. Esoteeriseen perinteeseen lin kittyvässä yhteisössä uskotaan yhteen Jumalaan, josta kaikki uskonnot on luotu. Kirkko on va javaisten ja raadollisten ihmisten yhteisö, joka etsii tietä tässä ajassa kohti ikuisuutta. Nykyään se pitää ma jaa PohjoisSavossa Suonenjoella vanhan maatalousoppilaitoksen tiloissa. Me kiitämme siitä, että jokainen ihminen kantaa tuota rakkauden kipinää sydämessään, sillä se tuo sielulle pelastuksen.” Silloin hakemus hyväksyttiin. His toria taas osoittaa, että mitä kir kon puhtauteen tulee kristittyjen pahimpia vihollisia tuntuvat ole van toiset kristityt. Luxia Gift of Life joutui teke mään kolme hakemusta ennen kuin niistä viimeinen hyväksyt tiin. Mitä Jumalalla siis olisi asiaa huolestuneille. Rekisteröinnin kautta sille halut tiin pysyvä rakenne. Kristittyjen iden titeetti ei perustu oikeaan tulkin taan, oppiin tai moraalikäsityksiin vaan Kristukseen. Luoma viittaa Paavaliin, joka kehotti kristittyjä selvittämään, mikä on Jumalan tahto. – Ei kukaan ole kirkon töissä ellei perustana olisi usko, että Jeesus on Her ra. Raamattu on ja py syy kirkon peruskirjana. Suomi on maa, jossa jopa uskon nolliset opit muotoillaan byrokra tian rattaissa. – Luotanko minä siihen, että Jumala on kaikkivaltias ja haluaa ihmisille hyvää, Luoma kysyy ja toteaa, että uskoa kristityiltä kyl lä löytyy. – Vuorisaarnassa Jeesus opas taa hyvin toisenlaiseen logiikkaan kuin mihin ihminen on tottunut. Tästä avautuu kaikki mitä kirkko tekee. Keskustellessaan kirkon työn tekijöiden ja papiksi vihittävien kanssa Luoma kertoo kohtaavan sa vilpitöntä halua kuulla Jumalan tah toa ja etsiä sitä Raa matusta. Luxia Gift of Life -yhteisön pyhiä kirjoituksia ovat sen viimeisimmän ja hyväksytyn yhdyskuntajärjestyksen mukaan Uusi testamentti (erityisesti Vuorisaarna), Tiibetin buddhalaiset opetukset ja harjoitukset, Kalevala, Pekka Ervastin teokset ja muut kristosofiset teokset sekä Patrick Winquistin kirjoittama Largimi y Raj -kirjasarja. Silti lain täyttäminen on osoit tautunut hankalaksi erityisesti uuspakanallisille ja esoteerisille yhteisöille. No, oli miten oli, Suonenjoella ol laan lopputulokseen tyytyväisiä. Rekisteröidyn uskonnollisen yh dyskunnan asemaa Luxia Gift of Life päätti hakea viime vuonna. | Kuva: Jukka Granström 8 9 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 uutiset. Sen mukaan uskonnollisen yh dyskunnan toiminnan tulee poh jautua ”uskontunnustukseen, py hinä pidettyihin kirjoituksiin tai muihin yksilöityihin pyhinä pi dettyihin vakiintuneisiin toimin nan perusteisiin”. – Turvallisuutta saatetaan ha kea toisen ihmisen nujertamises ta. Mutta mui den pyhinä pidettyjen toiminnan perusteiden kuvaaminen kirjalli sesti on ilmeisen hankalaa. – Viesteissä kuvastuu huoli sii tä, että kirkko ei ole oikealla tiellä. Se on Pyhän Hengen työ tä. Siitä Luoma on tyytyväinen, että kirkon vastuunkantajien puo lesta ilmeisesti rukoillaan paljon. Luoman saamissa palautteissa on viitattu Roomalaiskirjeen 12:2 varoitukseen olla mukautumatta ”tämän maailman menoon”. Vaikka se ei ole tarkoitus, laki suosii toisia perinteitä yli toisten. Toisinaan kyse on kuitenkin myös muusta. Kristuksen antama turva sen sijaan ylittää rajat ja antaa levol lisen vapauden kuulla toisten nä kemyksiä ja kuulla myös, mitä Ju mala puhuu toisen ihmisen kautta. Oman ilmoi tuksensa mukaan se ylläpitää suomalaisen teosofin Pekka Ervastin perintöä. | kirkko & translaki | A rkkipiispa Tapio Luomalle eduskun nan hyväksymä uusi translaki on näkynyt kansalaispalautteena. Minkälaista yhteisöä sitten voi daan pitää uskonnollisena. Ark kipiispa tulkitsee kohdan viittaa van Jeesuksen kritisoimiin inhi millisen ajattelun rakenteisiin, ei niinkään yksittäisiin näkemyksiin. Niiden perusteella yhteisö kor jasi yhdyskuntajär jestystä vastaamaan paremmin lain mää ritelmää. Etuja siitä kuitenkin on, kuten tutkija Teemu Taira Kotimaan (3/23) haastattelussa toi ilmi. Kysymyksen taustalla hän näkee ihmisten henkilökohtaisen mielikuvan siitä, millainen kirkon pitäisi olla ollakseen puhdas. Polarisoidu taan, koska on poik keavia käsityksiä sii tä, miten maailma saadaan kuntoon. – Mutta osaanko siitä tehdä oi keita johtopäätöksiä käytännön elämään. Arkkipiispalta on tivattu, onko evankelisluterilainen kirkko luo punut Jumalan sanasta. Hel pompaa on rustata suosiolla us kontunnustus. – Se on tosi tärkeää. Jokaisesta hakemuksestaan yhteisö sai asiantuntijalautakun nan lausunnon, jossa päätöstä pe rusteltiin. Hän tunnistaa saman kysymyk sen kristillisen kirkon koko histo riasta. Jokaisella kierroksella siihen muun muassa lisättiin pyhiä kir joituksia. Tässä yhteydessä vastausta pitää etsiä uskonnonvapauslaista. Yhteisö syntyi parikymmentä vuotta sitten Patrick Winquistin ympärille. Rekisteröityminen ei ole mi kään edellytys uskonnon harjoit tamiselle. Se nimit täin sai silloin rekiste röidyn uskonnollisen yhdyskun nan aseman. Luotan sii hen, että Jumala kuulee nämä ru koukset ja johdattaa kirkkoa. Oppi byrokratian rattaissa | ilmiö & näkökulma | ” Kolmatta hakemusta varten muotoiltiin uskontunnustus. ”Turvallisuutta saatetaan hakea toisen nujertamisesta” – Jeesuksen mukaan Jumalan tahto on, että rakastat lähimmäistä, et asettele hengellistä elämääsi näyteikkunaan, et murehdi ja että ensimmäiset tulevat viimeiseksi, viimeiset ensimmäiseksi, arkkipiispa Tapio Luoma muistuttaa. – Sorrumme toisinaan puhu maan toisistamme ikävästi taval la, joka ei tee oikeutta toiselle osa puolelle. Esimerkiksi siitä, että hakemukses sa ei ole ymmärret ty mainita yhteisön pyhää kirjaa. Usein kyse on muotoseikoista. Se hyväksyy, mutta myös hylkää useita hakemuksia joka vuosi. Käytännössä edellytysten täytty mistä arvioi Opetus ja kulttuuri ministeriön alainen asiantuntija lautakunta. Näin uskonnonvapauslain juhla vuonna tämä on vähän ikävä aja tus. Arkkipiispa muistuttaa, että vii me kädessä kirkon tuomitsee Ju mala, eivät ihmiset. Uskonnonvapauslain määritelmä uskonnolle ei ole erityisen ahdas: uskonnollinen yhteisö on sellainen, jonka toiminta perustuu johonkin pyhänä pidettyyn. Vaikka yhdyskuntajärjestystä jouduttiin pariin otteeseen ruk kaamaan, siihen ei kirjattu mitään sellaista, minkä takana yhteisö ei voisi seistä. Nyt yh teisö voi jatkaa sille tärkeää perin nettä aivan virallisesti. – Ei hänkään ollut loppuun saakka sitä mieltä, että Jumalan tahto on ylhäältä annettu mono liitti. Pyrkikää asettumaan toisen ase maan. Luoma korostaa, että erilaiset mielipiteet eivät ole ongelma. Sitä pitää kysyä aina uudes taan muuttuvassa ajassa. – Ei ole. Koittakaa sietää ja ymmär tää toinen toistanne, rakastakaa toisianne, Luoma lainaa Paavalia. Uudistusliikkeiden myötä on aina kysytty, pitääkö olla huo lissaan. Hakemusta varten muotoiltu uskontunnustus ei varsinaisesti ole yhteisön käytössä, mutta se on silti kelvollinen kuvaus siitä, mihin yhteisön jäsenet uskovat. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Juttua varten on haastateltu asiantuntijalautakunnassa uskontojen asiantuntemusta edustavaa FT Kimmo Ketolaa sekä Luxia Gift of Life -yhteisön perustajaa Patrick Winquistia. Siihen meidän pitäisi luottaa ja uskoa. ” Ei Paavalikaan ollut loppuun saakka sitä mieltä, että Jumalan tahto on ylhäältä annettu monoliitti. – Näin kun haastatellaan, usein kysytään, mitä kirkolle kuuluu. | Kuva: Olli Seppälä lisääntyneestä tur vattomuuden tun teesta. Soisin, että sitä luettaisiin, tutkittaisiin ja opetettaisiin paljon. Kolmatta hakemusta varten muotoiltiin uskontunnustus: ”Me uskomme yhteen ainoaan Juma laan, Lähteeseen, joka rakkaudel la luo ja ylläpitää elämää maail mankaikkeudessa iankaikkisesti. Se lisää jännitteitä. Pitäisi kysyä myös, mitä Jumala tekee, mitä Jumalalla on asiaa, mikä on kristillisen us kon vastaus ihmisen kaipuuseen. – Puhukaa hyvää toisistanne. Taval lisesti yhteisö tekee lausunnon pe rusteella uuden hakemuksen, joka sitten hyväksytään. FREIJA ÖZCAN L uxia Gift of Life yhtei söllä oli loppuvuodesta aihetta iloon. On gelma on, jos niiden kanssa ei tul la toimeen. Tämä on kirkon hengellinen ydin. Jeesuksen mukaan Jumalan tah to on, että rakastat lähimmäistä, et asettele hengellistä elämääsi näy teikkunaan, et murehdi ja että en simmäiset tulevat viimeiseksi, vii meiset ensimmäiseksi. Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan asema koetaan yh teisössä merkityksellisenä. Emme me voi toisessa synnyttää uskoa tai muuttaa mie lipiteitä. Luomasta suomalaisen keskus teluilmapiirin kiristyminen kertoo arvot | Arkkipiispan mielestä erilaiset mielipiteet eivät ole ongelma, mutta se on, jos niiden kanssa ei tulla toimeen. Niillä kun ei yleensä ole yksilöityjä pyhiä kirjoituksia tai uskontunnustusta. Arkkipiispa myöntää, että kirk ko näyttää usein puhuvan enem män itsestään kuin Jumalasta ja se saattaa tuntua etäännyttävältä. Tarkalleen ottaen sellaisia ei laissa vaaditakaan. Se kin on tärkeää
Ih mettelin, kun sain lausunnon luet tavakseni. Rukoukselle oli tilaa. Se tarkoittaa arvostusta ja kunnioitusta kaik kia lähimmäisiä, myös transih misiä kohtaan. Venettä johdet tiin luottaen koulutukseen, kokemukseen ja tieteeseen, ja siksi oli mahdollista tietää suunta, sijainti, turvalliset rantautumispaikat, pysyä hengissä ja päästä perille. Minulla on muutamia alueita, joihin odotan luontaista taimettumista, mutta taimia on tullut niukasti. On taivas, on helvetti, on syn ti (muttei perisynti). Miehistö toimi yhteisö nä. ”Riittää!”, sanoi kapteeni Bligh, ”Heittäkää ankkuri, Mr. Erilaiset huuhaahengellisyyden kuviot tuli si pystyä voittamaan sanomalla, että todellinen juttu on täällä ja muut ovat kopioita tai kor vikkeita. Ilmastonmuutoksen inhot taviin vaikutuksiin lukeutuu nuor ten tulevaisuudenkuvan hämärty minen ja pelko tuhoon tuomitusta maailmasta. Luukkaan Jumalalle on ominais ta, ettei hän vaadi kultillisjuridis ta uhria vaan spirituaalisen: ”Hy lätköön jumalaton tiensä ja vää rintekijä juonensa, kääntyköön takaisin Herran luo, sillä hän ar mahtaa, turvautukoon Jumalaan, sillä hänen anteeksiantonsa on runsas” (Jes. ” Ilmiselvä mahdollisuus on se, että ajassamme on runsaasti henkisestä ja hengellisestä kiinnostuneita. Heidän annettiin ottaa mukaan jonkin verran tavaraa ja ruokaa. Mutta se ei tapahdu pelkällä hiljentymisellä, vaan tarvitaan toivon siivittämää tiukkaa tarttumista toimeen. Kieli on jo osin vanhentunutta ”villeine alkuasukkaineen”. Koska kuusivaltaisilla alueilla usein kirjanpainajat vaanivat, silloin ainoa järkevä ratkaisu on avohakkuu. ” Nyt venettämme heittelevät nopeasti muuttuva ilmasto ja luontokato. Miehistö pai noi päänsä Blighin kiittäessä kaikkivaltiasta Jumalaa heidän pe lastumisestaan. Oleellista on sitoutuminen, motivaatio, innos tus ja tietystikin ajankäyttömah dollisuudet. Isojen runkojen poiminen suurilla koneilla vahingoittaa juuria, taimia ja pieniä kuusia ja lisäksi metsän laatu heikkenee, kun parhaat puut aina poistetaan. ”Rukoilkaa, jos haluatte, mutta minun käsitykseni mukaan Jumala odottaa tällaisessa tilantees sa jotain parempaa kuin rukouksia.” Miehistö tarttui äyskäreihin. Joillakin alueilla taimia tulee, toisilla ei juuri lainkaan. Cole!” Airot vedettiin veneeseen. Jos papisto, nuorempi tai vanhempi, tässä lipsuu, se ei ole Luukastaan lukenut. Kehotan seurakuntia huolellisesti harkitsemaan, millaista hakkuuta niiden metsissä toteutetaan. Ajatuksena olisi siis pystyä selittämään ja pe rustelemaan kirkosta etääntyneille ja etsijöille, eiytimessäoleville, kirkon ja uskon merkitys ja järjellisyys. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. En ole markionisti vaan samaa mieltä Juhanin kanssa sii tä, että tulkintojen on mahdollista elää toistensa kanssa rinnakkain. Tähän tulisi koota paras mahdollinen teo loginen tieto ja näkemys sekä oppien tulkinnat. Oli tultu perille. 55:7). Kapteeni Blighin toivo MIKKO PYHTILÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lähetystyön asiantuntija Suomen Lähetysseurassa. Saman laista epätoivoa on taas ilmassa. Niitä voimme eri muodoissa tarjota. Jonain päivänä nykyisistäkin kriiseistä on selvitty. Laki koskee kaikkia, sillä jokainen voi vaihtaa juridisen sukupuolensa pelkällä ilmoituksellaan. 1:27). Viha voisi kohdistua ainoas taan teloittajiin ja kohdistuisikin, jollei Jeesus rukoilisi heille an teeksiantoa (Luuk. Väljä toiveeni vahvemmasta luukaslaisuudesta oli omana kap paleenaan, koska tarkoitin sen yleiskommentiksi (suhde omai suuteen, rakkauden kaksoiskäs ky, arjen kristillisyys), en pelkäs tään sovitusopilliseksi. 23:34). UPI HEINONEN Kuopion Alavan seurakunnan luottamushenkilö Kirkolla on mahdollisuuksia uuden kauden kynnyksellä kirkon tulevaisuus | Ei ole väärin ottaa kirkossa oppia markkinointiajattelusta, kirjoittaa Upi Heinonen. Sekametsiä kannattaa nykyisin suosia. Toki yhteistyötä jo tehdään, mutta tehoa voi saada lisää. Moos. On päivä, jo säädetty, jona koko maailma tuo mitaan oikeudenmukaisesti (Ap. ”Rukoilkaamme”, sanoi Bligh. Selviytymiseen vaadittiin, että jokainen teki töitä enemmän kin, kuin mihin tiesi pystyvänsä. Uusi translaki ei ole tehty vain transihmisille, joista moni on vastustanut sitä. Satunnaisia luentoja ja keskusteluti laisuuksia on eri seurakunnissa pidetty, mutta nyt tarvittaisiin lisää pitkäjänteisyyttä, suunni telmallisuutta sekä vaikuttavuutta, Jäsenten ja luottamushenkilöiden tiedot, ko kemus, verkostot ja kaiken kaik kiaan kyvykkyydet pitäisi pa remmin valjastaa kirkon ja seu rakuntien käyttöön. Kuoleva Jeesus, marttyyri, jättää henkensä luottavaisena Isän kä siin. Jatkuvan kasvatuksen hyvät tulokset vaativat monilla alueilla hyvää tuuria, kun taas hyvin hoidetulla jaksottaisella metsänhoidolla voidaan varmistaa, että puustoa saadaan riittävästi. Historiallinen romaani Nordhoff-Hall: Meren voittajat (1966) pohjautuu kapteeni Blighin lokikirjoihin vuodelta 1789. Olisi tärkeää luoda valta kunnallinen luento, semi naari ja tiedotustoiminta kokonaisuus sekä medioiden käyttöohjelma, jolla uskon järjellisyys tänä päivänä perustel laan. Löysin kirjasta kuitenkin koskettavaa ajankohtaisuutta. Kaikki lähti siitä, että Luukkaan parissa viettämäni nelisenkymmentä vuotta ovat saa neet minut perin juurin työlään tymään siihen, että enempiä ajat telematta edellytetään Luukkaan muiden evankelistojen tavoin pi tävän Jeesuksen kuolemaa sovi tuskuolemana – mikä on väärin paitsi häntä itseään myös kuuli joita kohtaan. MARKKU OJANEN psykologian professori (emer.) Lempäälä L aivalla oli syttynyt kapina. Niitä ovat kunta, järjestöt, tiede ja tutkimuslaitokset, yritykset ja niin edelleen. Heikoimpia vahvistettiin parhailla paloilla. Kysymys sovitusopista ja Luuk kaasta kirkon olisi kuulunut suun nata itselleen, sanotaanko viimeis tään 1?500 vuotta sitten, semmin kin kun Luukkaan evankeliumi ja Apostolien teot kattavat run saan neljänneksen koko UT:n kaanonista. Ilmiselvä mahdollisuus on se, että ajas samme on runsaasti henkisestä ja hengelli sestä kiinnostuneita ihmisiä, jotka kaipaavat oravan pyörään helpotusta, voimaantumista ja rauhoittumista. On mieletön ajatus, että suku puoli olisi pelkkä ilmoitusasia ja että jokainen voisi päättää oman sukupuolensa. Haas teista olemme kyllästymiseen asti saaneet kuulla, ja tietysti niitäkin riittää, mutta kirkol la on myös mahdollisuuksia. Luomakunta huokaa syvään milloin jylisevän myrskytuulen voimalla, milloin vain kui viin kuumeisiin köhäyksiin kyeten. Kaikki jaettiin tasan ja kulutus suhteutettiin ruoka ja vesivaroihin. Kapteeni William Bligh ja 18 hänelle uskollista miestä pakotettiin soutuveneeseen Tyynenmeren ulapalle. Selviytymistä ei jätetty yksilöiden valinnoiksi. Kirkkohallitus siteerasi Moo seksen kirjaa: miten Jumala kat soi kaikkea luomaansa, ja kaikki oli hyvää (1. Myös ”jakelussa” on mah dollisuuksia: minne, miten ja milloin ja kenen pitää mennä – siis ovet auki ulospäin. Veneeseen ahdettu seurakunta koki varmasti epätoivoakin. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023. Suuri mahdollisuus on suunnitelmallinen ja pitkäjänteinen yhteistyö, siis ”strateginen kumppanuus” tärkeiden ulkopuolisten taho jen kanssa. En esittänyt, että Luuk kaantulkintani pitäisi tulla ”hal litsevaksi”. Myrskysi ja vene oli uppoamaisillaan. On nälkää, kuivuutta, tulvia ja kuo lemaa. Viestinnän kehittäminen ja uudistaminen kaikilla tavoilla ja foorumeilla on työ, joka kai paa tekijäänsä. Mutta miten sen sanoo, onkin toinen kysymys. Miehistön miettiessä mat kan pituutta Bligh vastasi: ”Mutta siitä huolimatta asemamme ei ole aivan toivoton”. PEKKA AITTAKUMPU kansanedustaja, sosiaalija terveysvaliokunnan jäsen Oulu Kirkkohallitus astui harhaan translaissa Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Riskit väärinkäytöksiin ovat ilmeiset. ”Ei, Mr. Tämän vuoksi Luukas olettaakseni hämmästelisi, mistä lähtökohdista kysymys ris tistä yksinomaan Jumalan hyvyy den merkkinä ylipäätään nousee. Totuus muodostuu uskonnosta ja tieteestä. Helposti unohtuu, että avohakkuun jäljiltä metsiin pääsee sellaisia kasveja ja eläimiä, joita ei lainkaan näe yksipuolisissa jatkuvan kasvatuksen metsissä. 1:31). Kiitos systemaatikkokollega Juhani Forsbergille kysymyksistä ( Kotimaa 5/23). Surullisinta on, että su kupuoliristiriitaa kokeva saattaa jäädä ilman apua, kun sukupuo len vaihtamiseen ei tarvita min käänlaista lääkärin kohtaamista. Toisaalta sovitusop pi tai paremminkin opit ovat mel koinen ongelmakimppu sinänsä. Moos. JARMO KIILUNEN Uuden testamentin dosentti (emer.) Jarmo Kiilunen vastaa Jatkuva kasvatus ei sovi kaikkialle Olen seurannut kohta 70 vuotta oman ja naapurien metsien hoitoa. Jatkuvan kasvatuksen metsät eivät ole erityisen monimuotoisia varsinkaan silloin, kun kuuset tai männyt ovat vallitseva puulaji. t. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Käsittelimme sote-valiokunnassa translakia, johon Kirkko hallitus antoi lausuntonsa. Kristilliseen etiikkaan kuu luu erottamattomana lähim mäisenrakkaus. Kirkkohallituk sen myönteinen kanta lakiin so tii paitsi tervettä järkeä ja luon nonlakeja myös kirkon peruskir jaa Raamattua vastaan. Myös tukea ja mah dollisesti koulutusta tarvitaan. Mr. Kirkon avainvaikuttajien mukanaolo toteutuk sessa olisi välttämätöntä. Kirk kohallitus ei lainannut tässä yh teydessä olennaista: ”mieheksi ja naiseksi hän loi heidät” (1. Istutetut taimet kasvavat nopeammin luontaisiin taimiin verraten ja voidaan istuttaa sopivin välein. Fryer”, vastasi Bligh. Ylösnousemuskeskeisissä idän kir koissa koko oppia tunnetusti kar sastetaan, ellei pidetä suoranaise na harhana. Näin isoissa kysymyksissä uu denlaisten linjausten takana tu lee olla kirkolliskokous. Monet ovat ihmetelleet, millä mandaatilla Kirkkohallituksen virastokollegio antoi lausunton sa. Kuului loiskaus, kun ankkuri putosi ve teen. Oli selvä tavoite ja kulkusuunta. Fryer ehdotti kaptee nille, että miehistö rukoilisi yhdessä. Olisi ollut parempi, että Kirk kohallituksen lausuntoa transla kiin ei olisi pyydetty. Edessä oli lähes mahdoton matka: yli 6?000 kilometriä Timo reille soutuveneellä ja niillä varusteilla. Se on ohjan nut monia harhaan tai vahvista nut vääriä käsityksiä. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, ettei jäädä tu leen makaamaan, vaan rohkeasti ja aktiivisesti mennään kohti tulevaisuutta tarvittaessa uusia uria aukoen. Ei ole väärin ja turhaa ottaa sopivasti oppia markkinointiajattelusta koh deryhmineen, ydinviesteineen sekä ”asiakkai den” sitouttamisohjelmineen. 17:31). korvaa | kolumni | O n näkökulmakysymys kuinka tulevaisuutta katsotaan. Sen jälkeen kaapattu HMS Bounty katosi horisonttiin. Nyt venettämme heittelevät nopeasti muuttuva ilmasto, luon tokato ja muut vakavat ympäristöongelmat
– Olen syntynyt Raamatun kansien väliin, minut on imetetty Jumalan sanalla ja kasva tettu Herran pelossa, hän muotoilee. – He ovat toipujia, kuten mekin olemme. Hänet heitettiin ulos seurakunnasta, ja ikään kuin olosuhteiden pakosta, hänen isän sä oli siinä porukassa, joka päätöksen teki. – Meitä on täällä yleensä kymmenkunta asukasta. Tai omassa käytöksessäni. – Päätin, että minun hengellisyyteni keskei nen ulottuvuus on se, mikä toteutuu tässä mei dän välillämme. Vuonna 1988 perustetussa Ystävyyden Maja talossa voi tietysti majoittua. Siellä järjestetään myös kursseja ja juhlia, mutta ennen kaikkea kyseessä on yhteisö, jossa kirjavista taustois ta tulevat asukkaat pyörittävät arkea yhdessä, talkoovoimin. Ilmeisesti on, kos ka valokuvaaja katoaa jonnekin ilmestyäkseen uudelleen vasta tunnin kuluttua. Teiniiässä Nylund sai hylkäämiskokemuk sen. Va lokuvaaja innostuu muuttuneista olosuhteista, ja niinpä Ystävyyden Majatalon isäntä Daniel Nylund joutuu poseeraamaan pihalla tuimaa säätä vasten. Siirrymme pihan kautta takkahuoneelle. Siksi ihmiset olivat Ykköstien hippi Ystävyyden Majatalon isäntä Daniel Nylund etsii rehellistä tapaa elää ihmisten kanssa. Osa oli tatuoituja gangs tereita, huumekauppiaita ja prostituoituja. Toinen kerros oli tarkoitettu lähetyssaar naajien tilapäiseksi kodiksi, kun he vierailevat kotimaassaan. – Näin, että nämä ovat rehellisyydessään ja vihkiytymisessään tosissaan. – Monilla on pelottava kokemus ajatusten » 12 13 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 haastattelu. Vakituisia asukkaita on kymmenkunta. Luen kaikkea mikä liittyy Markuksen kertomukseen Jeesuksesta ja opiskelen René Girardia. Syi nä olivat tupakka, alkoholi ja tytöt. – Jeesushipeissä oli jotain alkukantaista yh dessäolon vilpittömyyttä. Paljastun niin pie neksi, että annan noin mitättömän asian sa tuttaa itseäni. – Ja saada vertaistukea sekä te rapiaa ja päästä sen kautta tar peeksi hyvän elämän syrjään kiinni, Nylund kuvailee. Lehti tuleekin kanssamme kierrokselle esittelemään paikkoja. Ajattelin heti, että näiden kyytiin minä lähden. Nylund kiersi porukan mukana Suomessa ja ulkomaillakin. Suomessa ei tarjota ystä vyyttä, varsinkaan missään valtateillä. Pyydän anteeksi asioita, asenteellista puhetta tai moukkamaista käytöstä. – Arjen rehellisyys on usein vaikeaa sik si, että se voi koskea niin pieniä asioita, että niistä ei kehtaisi puhua. – Rajua porukkaa. – Ketä muutakaan. Hän kutsuu sitä Jeesuksen seuraamiseksi. TEKSTI | PETRI VÄHÄSARJA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Kuka. – Tunsin myötätuntoa isääni kohtaan, kun hän joutui tekemään tuollaisen päätöksen. He olivat perustaneet Yhdysvalloissa Jeesuskom muunin ja tulivat Eurooppaa kiertämään, Ny lund kertoo. Hän pitää Salossa sijaitse vaa paikkaa yhdessä puolisonsa, psyko terapeutti Soile Lehden kanssa. Koti Pohjan kunnassa oli helluntailainen. – Opiskelen ja kirjoitan yöt, Nylund kertoo. Sellainen avoin kas vokkain eläminen oli raikas vastakohta perin teiselle kokouskulttuurille. Da niel Nylund istahtaa siihen ja kertoo, miten hä nestä tuli Jeesushippi. – He ovat toipujia, kuten mekin olemme, majatalon isäntä Daniel Nylund sanoo. Ystävyyden Majatalossa voi majoittua paitsi lyhytaikaisesti, myös vakituisesti. ” Teini-iässä Nylund heitettiin ulos seurakunnasta. Tuoli muistuttaa boheemia valtaistuinta. Seurakunnasta erottamista seurasivat Nylun din elämässä ”tuhlaajapojan vuodet hippiajan kukoistuksen keskellä”, mutta melko pian Ny lundille oli selvää, että Jeesusta hän haluaa edelleen seurata. Ne, jotka asuvat vakituisesti, ma joittuvat tuossa sivutalossa, Daniel Nylund näyttää. Ajomatkan aikana talvi on yllättäen palan nut ja lunta tulee vaakatasossa naamaan. Eli puhutaan totta siitä, mikä sinun käytöksessäsi ja asenteessasi viikon aikana satutti. Nylundia naurattaa, kun kysyn, että mitä se ”totta puhuminen” oikein tarkoittaa. Helluntailaisyhteisö oli Ny lundin mukaan ”fundamentalis tinen”. Järvi on jäässä ja kaunis. Ensimmäinen ajatus on: koira haudattuna. Tyyliin istutaan nuo tiolla ja puhutaan totta. – Nurkan takana oli aina piilos sa armottomuus ja hylätyksi tule misen pelko. – Olen pienestä asti ollut kokouksissa. Hipit eivät istuneet ri vissä kuuntelemassa yhtä. Mennään rohkeasti tutustumaan Ystävyyden Majataloon. Majatalo tarjoaa eri tavoin särkyneille tai muuten vain haasteellisessa tilanteessa olevil le ihmisille mahdollisuuden viettää yhteisöllis tä elämää. – Se ei ollut minulle mikään kriisi. Rukoilen melkein aina, enkä juuri koskaan. – Kun isä rakensi talon, hän teki kaksikerrok sisen. Olen näh nyt sen kymmeniä ellen sa toja kertoja Turun ja Hel singin välillä liikkuessani. – Ryhmästä heitetään kolme sanaa, joista sit ten rakentuu illan dialogi. Tämä kerros valmistui ennen oman perheen tiloja. Kello on vähän yli neljä iltapäivällä. Sisällä hän toteaa olevansa aamukahvia vailla. Kolmantena iltana keskitytään luovaan dia logiin. Isä oli maallikkosaarnaaja ja ”vanhemmistoveli” eli kuului seurakunnan johtajiin. M oottoritien varressa törröt tää kyltti, jossa lukee Ystä vyyden Majatalo. Keskustelemme siitä, onko sininen hetki juuri nyt. tarkkoja siitä, mitä itsestään puhuvat. Hän selit tää asiaa majatalonsa arjen kautta. Sen pitää olla totta ja sen ver ran armollista, että myös uskaltaa olla tosi. Hänestä tuli Jeesushippi, joka perusti myöhemmin useammankin yhteisön ja lopulta majatalon, jossa nyt olemme. Toinen ilta viikossa on varattu sille, että ku kin voi kertoa missä kulkee omien haasteiden sa kanssa. Se antoi liukumäen tavalliseen elämään, Nylund ku vailee. Isä ni hoiti saarnaajan tehtäväänsä suurella into himolla. Daniel Nylund, 71 Ystävyyden Majatalon isäntä Juuri nyt suren ukrainalaisten kärsimystä. Nylund oli juuri lopettanut lukion, kun hän löysi Helsingissä amerikansuomalaisen Jim Palosaaren Jeesushippiporukan. Se on avautumista tilaan, jossa kaikki vaikuttavat kaikkiin taval la, joka mahdollistaa uusien oivallusten synty misen. Sellai sesta syntyy piilotteleva, epäaito vuorovaikutus kulttuuri. Palosaari oli 1960–70lukujen Jeesusliikkeen keskeisiä johtajia. – Yksi ilta viikossa on varattu täällä siihen, että pestään hampaamme
– Mutta ne pitävät uteliaana, Nylund pohtii. – Tärkeintä on oppia tiedostamaan, kenen haamua seuraa. Omia kirjojakin on syntynyt useita. Viihdyn nykyään pa remmin mysteerien ääressä kuin nuorena, Ny lund sanoo. Nylund nauraa katketakseen muistellessaan erästä varhaista oivallustaan. Olin hillittömän utelias maailman luontees ta. Yksi ilta viikossa on majatalossa varattu ”hampaiden pesuun”. – Paljon on tapahtunut. – Mietin silloin luomisen ja evoluution suh detta. – Markus kirjoittaa, että Juudas vain teki mitä teki ja hirttäytyi – piste. Vasta kun syntyi kokemus, että olemme sel vittäneet välimme, osallistuimme ehtoolliseen, joka muistutti meitä osallisuudestamme niihin synteihin, joiden uhriksi Jeesus antautui he rättääkseen meidät näkemään itsemme ja Ju malan uudessa valossa. Hän ei oikein allekirjoi ta sitä. Ehkä isoäidiltäni, joka oli minulle rehellisyyden malli, Nylund pohtii. Vanha ajatus Raamatusta pelkästään Ju malan ilmoituksena tai ilmoituksena Jumalasta ohittaa sen, mitä Raamattu kertoo ihmisyhtei sön ja yksilön luonteesta. Nyt Nylund kertoo olevansa kiitollinen, tyytyväinen ja on nellinen. – Olin lannistumassa vaikeuksien alle, mutta syöpädiagnoosi kirkasti pääni kerralla. He heijastavat kertomuksiin omia tulkintojaan ja ennakko luuloja. Nylundin seuraava kirjaprojekti käsittelee kin hänen suhdettaan Raamattuun. Se oli anteeksi saanei den Jumalan Pojan murhaajien ateria. Ihmiset pelkää vät puhua arvoistaan ja mielipiteistään. ” Jeesus antoi kaikille mahdollisuuden mennä itseensä. Nylund pitää Ystävyyden Majataloa yhdessä puolisonsa, psykoterapeutti Soile Lehden kanssa. – Tämä tekee minusta tietysti huonon lute rilaisen, mutta minun on ylivoimaisen vaikea sulattaa Anselm Canteburylaisen sovitusteo riaa, jonka mukaan Kristuksen uhraaminen oli välttämätöntä Jumalan takia, ei ihmisen takia. – Hermostuin Eckhart Tollen mäkkäriver sioon keskiaikaisesta mystiikasta niin pahasti, että halusin tutkia myös hänen arkkimystik koaan Mestari Eckhartia. Sillä tiellä häntä on auttanut mystikko Mestari Eckhart, jonka ajatusten satoa Ny lundin pian ilmestyvä kirja Mestari Eckhart ja Eckhart Tolle – Arjen hengellisyyttä etsimässä arvioi. Ehtoollinen oli koko illan ses sio. Tämä on tapani seurata Jee susta. Se he rätti huomaamaan, mihin surkeiluun elämääni tuhlaan. – Joka aamu, kun menen nukkumaan, panen korvanappiini kosmologisen luennon ja nukah dan siihen. Yhteen elämänkaareen mahtuu huikeita muutoksia. Girardin mukaan kaikki halu ni ovat muilta opittuja eli mimeettisiä. Daniel Nylundilla ei ole teologin koulutusta, mutta hän on lukenut teologiaa paljon ja harjoittaa sitä itsekin. Se auttoi minua herää mään omasta uhriutumisestani ja ottamaan isomman vastuun hyvinvoinnistani. Diagnoosin saatuaan Nylund käveli torin te rassille, tilasi oluen ja totesi, että ”masentunei suuteni loppuu tähän”. Luterilaiseen kirkkoon Nylund kuitenkin kuuluu, vaikka hän ei kirkossa käykään. Kaikki alkoi viimeisestä ehtoollisesta, jolloin Jeesus sa noi ”yksi teistä”. Emme me tappaneet, he tappoivat. Eckhart Tolle on Kanadassa asuva kirjailija, jonka henkistä kasvua kä sittelevistä teoksista on tullut kansainvälisiä bestsellereitä. Toi von silti, että jotain jäisi korvien väliin. Teologiaa Nylund harjoittaa muun muassa Teoblogisivustollaan. Perinteinen tulkinta Juudaksesta on Nylun din mielestä ollut sytykkeenä jopa antisemitis mille. – Nostan hattua, mutta jään paikalle ihmettelemään. Sain oivalluksen, että Esausta sanottiin, että hän oli hyvin karvainen. Avantouimarit ovat saapuneet. Sitten oveen koputetaan. Teologin koulutusta Daniel Nylundilla ei ole, mutta hän on lukenut teologiaa paljon. Käsit tääkseni monet kirkkoisistä puhuivat saman kaltaista kieltä. – Mielestäni kristityksi kääntyminen on mui den syyttelyn sijaan sitä, että minä löydän itses täni Kristuksen murhaajan. Nylund kertoo vielä, miten nousi aikanaan pit kästä masennuksesta. Siinä oli puuttuva linkki ihmisen ja apinan välillä! Miksei kukaan muu ole sitä huomannut. – Minulla on yli kymmenen vuotta ollut virt sarakon syöpä. vaihdosta. Yksi niistä oli Luojan ja luodun välinen ero. – Eckhart Tolle sulattaa ne monistiseksi yk seydeksi, mutta Mestari Eckhart puhuu luo makunnasta, joka on transsen denttisen eli tuonpuoleisen ju maluuden läpäisemä. 14 15 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 haastattelu. Girardin kautta hänelle avautui myös Vanha testamentti uudesta näkökulmasta. Ei ole vakuuttavampaa ja haastavampaa anteeksi an tajaa kuin omien syntiemme uhri, Nylund se lostaa. Elinai kanani maapallon väestö on kol minkertaistunut, ja jos elän vie lä parikymmentä vuotta, tulee se aika, kun väkimäärä alkaa laskea. Selvin esimerkki on Juudas. – Luin jo nuorena kaiken mitä käsiini sain. On aika antaa tilaa. – Edelleen näemme, että Jumala jostain syys tä tarvitsi Jeesusta uhrikseen voidakseen tai ha lutakseen vapauttaa anteeksiantonsa ihmis kunnan ylle. Sillä tavalla Jeesuksen kuolema viime kädessä meni Jumalan piikkiin. – Se on kertomus ihmisen ja Jumalan suh teesta. Nylund kertoo oppineensa ranskalaiselta filo sofilta René Girardilta, että kaikki – myös auk toriteetteja vastustavat hipit – seuraavat ajatte lussaan ja toiminnassaan jotakuta. – Hän sai kantaa sellaista syntiä, jota opetus lapset eivät halunneet nähdä itsessään. Hän antoi kaikille mahdolli suuden mennä itseensä, mutta kaikki alkoivat vain katsoa ympärilleen. Olen aloittanut sivis tykseni lukemalla ulkowc:ssä olevia lehtiä, ja nyt juttelen pöntöllä tekoälyn kanssa. Olen aina halunnut oppia ymmärtämään todellisuutta. Lopulta hän on Saatana itse. Silloin puhutaan totta siitä, mikä toisten tai omassa käytöksessä viikon aikana satutti, ja pyydetään anteeksi. Olin kuljettanut mukanani niin kutsuttuja luo vuttamattomia uskomuksia Jumalasta, jotka Eckhartin myllyssä muuttuivat. Kosmologiset teoriat ovat niin vai keita, etten ymmärrä niistä juuri mitään. – Mestari Eckhart vei maisemiin, jossa eksak tit sanat loppuvat ja runolliset alkavat. Some pahentaa sitä. toilla Juudas muuttuu koko ajan pahemmaksi. Raamatun vaikeiden kohtien suhteen Nylundin isä oli Luthe ria lainaten kehottanut ”nosta maan hattua ja jatkamaan eteen päin”, mutta poika ei sellaiseen suostu. Jumala on kaikessa ja kaikki on Jumalassa, mutta Jumala on silti enemmän kuin kaikki. Muilla evankelis ” Arjen rehellisyys voi koskea niin pieniä asioita, että niistä ei kehtaisi puhua. Juudaksesta tehtiin Nylundin mukaan ”ope tuslasten ja myöhemmin koko kristikunnan syntipukki”. Se on aggressiivisesti uusiutuva mutta ei aggressiivisesti leviävä. – Minulla on kyllä ikävä ehtoollista Jee sushippien kanssa. Eivät suuret kaan kysymykset minua enää riivaa. Mistä köhän minä sain sen tajun, että rehellinen vuo ropuhelu on jotakin muuta kuin se uskonnol linen jauhanta, jonka keskellä kasvoin. Nylundia vaivaa perinteinen luterilainen ”oikeussaliteologia”. Seurasimme Paavalin neu voa, että älkää jakako Herran ehtoollista epä puhtain sydämin. – Hengellinen elämäni on täällä näiden ih misten parissa. Sitä kutsutaan teo logisesti panenteismiksi. – Juudas oli yhtä kuin juutalaiset. Hänen teksteistään oli vaikea saada mitään tolkkua. – Uudessa testamentissa evankelistat kertoi vat Jeesus–tarinansa oman rikkinäisen kielen sä ja muistoperintönsä kautta
Liuhto arvelee naisten toivoneen vain sodan päättymistä. Siviilejä ja vastarintaliikkeen jäseniä kuhisevaa kaupunkia kuvaava elokuva merkitsi ilmestyessään vallankumousta. Liuhto kertoo toimittajan työn lisäksi vapaaajan arjesta Afganistanissa. Ilmastonmuutoksen seurauk sena Helsinki on jäänyt veden alle ja pääkaupunki on siirretty Lah teen. Demoni lentää ensiksi Turkuun, sillä sitä on nimitetty maailman pirullisimmaksi kaupungiksi. Samalla Liuhto epäilee, ettei media tule koskaan kun nolla analysoimaan omaa osuut taan talibanien valtaannousuun. 358 sivua. Se on vuoden 2025 Suomen eurovii suvoittaja. Siviilit päätyivät sekä lännen että talibanien uhreiksi. Maasta pois muutettuaan Liuh to on tehnyt sinne useita työmatkoja, myös sen jälkeen kun talibanit ottivat vallan. Pinan ja isä Pietron keskustelu sodan mielettömyydestä tiivistää olen naisen: ”Eikö Kristus kuule meitä?” NIILO RANTALA Rooma – avoin kaupunki on katsottavissa Yle Areenassa. Kokous-, kurssija leiritilat 16 17 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 kulttuuri. Vuoden 1913 Helsingissä sielun vihollisella on helpompaa. Etu oikeutetut ymmärtävät, että ennen noudatettiin väärää oppia, kun py rittiin rakastamaan kärsiviä. Miehenkipeä konttoristi ( Inka Tiitinen) lankeaa hetken hurmaan ja nautintoon, vanha paroni ( Mikko Vihma) potenssi lääkkeeseen. MARI TEINILÄ ” Kirjaan sisältyy toimittajille harvinaista itsekritiikkiä. Kirjaan sisältyy toimittajille harvinaista itsekritiikkiä. kunkin heikoimpaan kohtaan ja lempikuolemansyntiin. | elokuva | Rooman kohtalonhetkiä Halki toisen maailmansodan elokuvat tarjosivat vuoron perään eskapis mia ja propagandaa. Se kuvattiin lähes ko konaan todellisessa ympäristössä, yhä sotivassa Euroopassa. WSOY 2022. Vaka vanha fasismi on taas voimissaan. Tuttuun tapaansa Hurme käyttää musiik kia monipuolisesti. ”Tahdon sulle olla hyvin jul ma, oisit mulle kiinnostava pul ma, tuskaa sulle voisin hyvinkin mä tuottaa…” Karaokebaaris sa lauletaan Dannyn ja Helmin duettoa Mennään Helvettiin. Äärioikeistolaiset vallanpitäjät ovat eristäneet köyhät ghettoon, jossa kansaa kuolee väkivaltaan, tauteihin ja toivottomuuteen. Liberaali, ”mo derni siirappipappi” ( Mikko Virtanen) ei usko helvettiin eikä paholaiseen, joita pitää satuina, ja allekirjoittaa pa holaisen sopimus paperin nauraen. JANNE VILLA Syrjäinen Suomi on säilynyt jokseenkin ”desatanisoimattomana” kolkkana. Elämä on mo nella tapaa ka rua ja vaarallista, vaikka helpompaa kuin paikallisella väestöllä ainakin siinä suhteessa, että aina voi läh teä maasta. Asmodeus (loistoroolissa Vappu Nalbantoglu) väittää, että demonit voisivat ostaa joka ainoan sielun, sillä kaikki ihmiset ovat ostettavissa. Alkukuvat marssivista natseista ja pakoretkestä öisen Rooman katoilla tempaavat heti dokumentaariselle matkalle. Satiirisesti ja hitusen kärjiste tysti kuvattu Lahti lähentelee mo nille helvettiä maan päällä. Liuh don mukaan toimittajat keskit tyivät liikaa raportoimaan Ka bulista. Tapahtumapaikkoina ovat vanha Helsinki ja tulevaisuuden dystooppinen Lahti. Siksi on harmi, että se on saanut niin vähän julki suutta. Liuhto tuntee Afganistaninsa. | teatteri | Juha Hurmeen komedia selvittää kysymystä Helvetissä. Kyseessä ei kenties ollutkaan ir tovitsien ja karikatyyrien kokoon tumisajo, vaan huumorin alle kät ketty moraliteetti: Mistä hinnasta sinä myyt sielusi. K ullakin on omat de moninsa, jotka voivat viedä kevyesti tuhoon niin yksilön kuin koko maailman, esittää Juha Hurmeen Helsingin Kaupunginteatteriin oh jaama näytelmä Asmodeus ja 1313 sielua. Ahne juristi ( Unto Nuora) myy itsensä rahasta, filatelisti ( Paavo Kääriäinen) uniikista postimer kistä. Ensimmäinen näytös perustuu Runar Schildtin (1888–1925) ro maaniin. Papin mahduttaminen elokuvan sankarikaartiin on Rossellinilta kan nanotto: uuden Italian rakentamiseen kaivataan kirkkoakin. Näytel män sykkivänä dy namona säihkyvä, suloisen sukkelas ti ja pirullisen nok kelasti ihmisten lii viin uiva Vappu Nalbantoglu te kee Asmodeuksesta hurmaavan mani puloijan, joka iskee Millä hinnalla myymme sielumme. Keväällä 1945 Roomassa kuvattu Rooma – avoin kaupunki on jotain tyystin muuta. | Kuva: Wikimedia Commons | viikon kirja | Mitä jäi kertomatta Maija Liuhto: Toimittajana Kabulissa. | Kuva: Otto-Ville Väätäinen ” Demonikin taitaa tuntea myötätuntoa näitä surkuhupaisia mutta sittenkin kummallisen sympaattisia kiusattuja kohtaan. Demo nikin taitaa jo tuntea myötätuntoa näitä surkuhupaisia mutta sitten kin kummallisen sympaattisia kiu sattuja kohtaan. ”On tärkeä ymmärtää, mi ten omahyväiseltä näyttää, jos emme ota huomioon maan his toriaa, perinteitä ja kulttuuria tai omien maittemme osallisuutta – myös naisten – kärsimässä väki vallassa”, Liuhto kirjoittaa. Nyt rakastetaan vain vahvoja. Talibanin suosion kasvuun af ganistanilaisten parissa vaikutti muun muassa se, että maan sil loisen hallituksen ja Yhdysval tain joukkojen si viileihin kohdis tuneisiin iskuihin kiinnitettiin liian vähän huomiota. Sentimen taalinen musiikki säestää herkimpiä kohtauksia, mutta muutoin ohjaaja Roberto Rossellini ei kikkaile. Liuhto tarjoaa monipuolisen kuvan maasta, jossa sota on jat kunut enemmän tai vähemmän viimeiset 40 vuotta. Herkullisten hahmojen ja naurut kirvoittavien kohtausten jälkeen katsoja saattaa yllätyksek seen huomata, että esitys jää hier tämään mielessä. Näytelmä nauraa vakavillekin asioille, lankeemuksille sekä yh teiskunnan ajautumiselle seka sortoon. Hän on avustanut Ylen ja Helsingin Sanomien lisäksi kansainväli siä medioita kuten Al Jazeeraa ja Los Angeles Timesia. Kotimaa-lehdessä 17.2.2023 Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi vielä tänään. Huomiotta jäivät ne osat Afganistania, jossa tavalli nen kansa joutui muiden kuin talibanien tekemien sotarikos ten kohteeksi. Asmodeus uskoo kuitenkin, että maan, jonka kan sallissankari on piispanmurhaa ja Lalli, täytyy olla pohjimmiltaan paha. Kokonaisuu den hahmottamista olisivat aut taneet kartat Kabulista ja koko Afganistanista. Liuhto kritisoi myös sitä, et teivät länsimaat riittävästi ky syneet ja kuunnelleet, mitä esi meriksi afganistanilaiset naiset itse tahtoivat. Mielenkiintoisiksi hahmoik si nousevat Pina sekä isä Pietro, joka lukeutuu elokuvahistorian keskei simpiin pappiskuvauksiin. Kirjan jälkipuheessa Liuhto tiivistää kirjansa sanoman länsi maiden epäonnistumisen syihin Afganistanissa ja siihen miksi Taliban onnistui toissa vuon na niinkin nopeasti nousemaan valtaan. Itsemurhaan päätynyt kirjailija tiesi, miltä heikon ihmi sen epäonnistuminen ja toivotto muus tuntuvat. Reipashenkiselle revyylle anta vat taidokkaasti tahdin koloratuu risopraano, sellisti Piia Komsi ja basisti Ville Herranen. Asmodeus lyö vetoa, että saa voi tettua kolmessa päivässä 1300 sie lua. Liuhto asui Kabulis sa vuosina 2015–2018. Ympäristöliike on radikali soitunut. Aktivisti Tintti Thurn berg ( Mikko Virtanen) on val miina ekoterroriiskuun. Sen seurauksena lukijalla voi olla välillä vaikeuksia pysyä mukana kirjan lukuisissa afganistanilai sissa poliitikoissa. Vain määrästä ja tavasta on neuvoteltava. Apokryfisestä Tobitin kirjasta tuttu demonien kuningas Asmo deus lyö vetoa, että saa kolmessa päivässä 13 suomalaista testament taamaan sielunsa paholaiselle. ”Vääryys oli synnyttänyt syvää katkeruut ta maan hallitusta ja länsimai sia joukkoja kohtaan ja johtanut lopulta Talibanin tuen massiivi seen kasvamiseen”, Liuhto kir joittaa. Hi taat ja harvasanaiset turkulaiset ovat täynnä palavaa halua suorit taa kuolemansyntejä, mutta heillä on niihin murheellisen vähän tilai suuksia. Kaksoisbluffi, kuten kalleimpansa uusista pe lipanoksista kauppaava, rahansa hävinnyt uhkapeluri ( Kai Lähdesmäki) sanoisi. Anna Magnanin tulkitsema Pina juoksee rakastettunsa perään Roberto Rossellinin elokuvassa. Suomi kiinnostaa sielujen met sästysmaana, sillä luterilaisuus, väestön yksinkertaiset elintavat ja suurkaupunkien puuttuminen ovat tehneet siitä haastavan paikan pa holaisen työlle. Moderni tietotekniikka, kän nykkä ja nettiklikkaukset mahdol listavat tehokkaamman työsken telyn. Toimittaja Maija Liuhdon kirja Afganistanista on yksi tärkeim mistä viime vuonna ilmestyneis tä kirjoista. Toinen näytös Lahdessa 2026 on Hurmeen itsensä kirjoittama. Juha Hurmeen dramatisointi teoksesta suhtau tuu lempeän ymmärtäväisesti sor tuviin lajitovereihin
Vehmaan kivikirkko on noin 700 vuotta vanha. Ja sa moin poikani Markon siunausti laisuudessa. Niistä yksi on Ukrainan väreissä sininen ja keltainen. Hullut valtiot eivät ole ih misten vika. Edellinen kirkko oli tuhoutunut tulipalossa uuden vuodenpäivänä 1917. Takaseinälle tein seitsemän Enke liaiheista lampettia. Tässä jutussa keramiikkataiteilija Heljä Liukko-Sundström, 84, kertoo miten teokset syntyivät. He jäivät katsomaan työskentelyäni ja luon noksia, vaikka sanoin, että tahtoi sin olla yksin. Sitten yhtäkkiä sano taan, että teillä on tunti aikaa läh teä ja saatte ottaa mukaan vain sen minkä jaksatte kantaa. Välittömästi syntyi ajatus, että Ukraina on ainakin toisen teoksen aihe. Tehtiin kivi kirkko, ettei se enää pala. Uk rainaaiheisella työlläni tahdon muistuttaa siitä, millaista on kun sodan takia joutuu lähtemään ko distaan. Toiseen kirkkosiipeen tein Toi vo – uusi sukupolvi aiheisen työn kasteesta ja uudesta sukupolvesta. Olen huoman nut, että ihminen on joka puolella sama. Taiteilijan on tärkeää yrittää syventyä toisen ihmisen tilantee seen, Ukrainatyöni kohdalla sii hen, miltä tuntuu lähteä omasta kodistaan. Kuusivuotias tyttö sanoi Ukrainaaiheisesta luonnok sesta äidilleen, että katso, niillä on mummukin mukana. Pappia ei kuvassa näy, sillä hän on vähän myöhässä. Ukrainatyöhöni tuli 52 enke liä. Hän näki heti oleellisen asian. Se on kannanottoni Ukrai nassa käytävää sotaa vastaan. Ukraina nousi heti aiheeksi Humppilan kirkon uudet teokset Ukraina ja Toivo – uusi sukupolvi julkistettiin kynttilänpäivänä. Valtaosa enkeleistä on levot tomia, mutta yksi enkeleistä ottaa vastaan kodistaan paenneen per heen. He olivat kokeneet saman, mitä ukraina laiset elävät nyt todeksi. Siinä on vihreää, riemuiten men nään kohti uutta elämää. Koti on aina syvällä ih misen sielussa. Keramiikkataideteokset sopivat hyvin kivikirkkoon. Tein luonnoksia yksin ateljeessani. Paikkakunta jakautui sisäl lissodassa, mutta silti heti sodan jälkeen he päättivät rakentaa yh dessä kirkon. Vanhoihin ki vikirkkoihin maalatut kuvat voi vat olla vähän pelottaviakin, mut ta olen ehdottomasti sitä miel tä, että kirkoissa pitää olla kuvia. Kuvassa oleva poika katsoo pikkusiskoaan juuri niin kuin Marko aikoinaan katsoi siskoaan, kun hänet kastettiin. Tahdoin tehdä lampetit, koska kirkon takaseinä on mielestäni aina ollut liian paljas ja siksi kolkko. Kastetta kuvaavaan teokseeni olen tallentanut Markopoikani noin viisivuotiaana. En muista so taajasta mitään. Siinä ole vaa mummua, äitiä, itkevää vau vaa ja matkalaukkuja. Mitä lapset sitten katselevat, jos kirkoissa ei ole kuvia. Josef Stenbäckin suunnittelema kirkko on rakennettu harmaasta graniitista. Yhteensä noin 27 000 euroa maksaneeseen hankkeeseen saatiin 70 prosentin rahoitus maaseudun kehittämiseen perustetulta LounaPlussalta ry:ltä ja loput 30 prosenttia rahoitettiin keräyksellä. Nyt Kauko ja Marko lepäävät tuolla tien toisella puolella hautausmaalla. Liukko-Sundströmin puoliso Kauko Sundström oli kotoisin Humppilasta, ja Heljä Liukko-Sundströmillä on siellä ateljee. Synnyin Varsinais-Suomessa Vehmaalla vuosi ennen talviso dan syttymistä. Kun morsiuspari kävelee kirkon käytä vää kohti ulkoovea, he näkevät edessään vain paljaan takaseinän. Heljä Liukko-Sundströmin keramiikkatyöt viimeistelevät vaikuttavalla tavalla kirkkotilan, jonka koristelu oli aikoinaan jäänyt niukaksi. Äiti puolestaan osoitti vaunuis sa olevaa vauvaa ja sanoi, että tuol la vaunuissa oleva vauva on minun äitini. En tahtonut että minua häiritään. Ukrainatyötä suunnitellessani muistelin mitä oma äitini oli pu hunut karjalaisista evakoista. Marko menehtyi keskiikäisenä haimasyöpään. Täytyy kes kustella itsensä kanssa. Hän oli pyytänyt minua kuvit telemaan, että on kaunis päivä, perheen äiti on leipomassa ja lap set leikkivät. K un seurakunnasta soitettiin ja pyydet tiin keramiikkateok sia 100 vuotta täyt tävään kirkkoon, olin heti valmis. MARI TEINILÄ Teokset rahoitettiin osin keräyksellä Viime sunnuntaina Humppilassa julkistettiin messun yhteydessä keramiikkataiteilija, professori Heljä Liukko-Sundströmin tekemät kaksi suurta keramiikkateosta sekä seitsemän lampettia. enkelit. Sen kyllä muis tan kun karjalaiset tulivat koti seuduilleni Vehmaalle. Tä män taideteoksen avulla Humppi lan kirkossa muistetaan aina Uk raina. Humppilan ja sen kirkon yh dessä tekemisen historia?oli myös yhtenä syynä suuren tilaustyön vastaanottamiselle. Mielessäni oli psalmin 23 sanat viheriäisistä nii tyistä. Koti pitää jättää. Minulla on ollut näyttelyitä eri puolilla maailmaa. 18 19 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 kulttuuri. Kerran eräs äiti ja hänen tyttä rensä tulivat ateljeeseeni. Kirkon tehtävä on kutsua lap sia kirkkoon. Hänen äitinsä oli joutunut vauvana pakenemaan perheineen Karjalasta. Humppilan kirkko täytti viime vuonna sata vuotta. Me muut ihmiset olemme ne Heljä Liukko-Sundström | Kuvat: Jukka Granström Kastetta kuvaavaan teokseen Toivo uusi sukupolvi on kuvattu Heljä Liukko-Sundströmin Marko-poika noin viisivuotiaana. Niissä on riit tävästi monumentaalisuutta. Täällä Humppilassa asuu pal jon ihmisiä, joiden ei ole koskaan tarvinnut jättää kotiaan. Kasteessa yhdistyvät kirkon parhaat asiat. Ensin maalasin kaksi kuukaut ta luonnosta Ukrainasta, hyvän ja pahan kohtaamisesta. Kaikki luova työ lähtee ajattelus ta. Kirkkoherra Ilkka Wiion mukaan muutamalla paikkakuntalaisella oli syntynyt ajatus siitä, voisiko Heljä Liukko-Sundströmiltä pyytää taideteoksia kirkkoon juhlavuoden kunniaksi. Se on kuin vuorelle kiipeämistä ja silloin pitää olla yksin. Kolkko takaseinä tässä kirkossa osui silmiini myös puolisoni Kaukon siunaustilaisuudessa
Köyhyyden ja turvattomuuden vuoksi perheet eivät päästä lapsiaan kouluun. | Kuva: Björn Udd / Kirkon Ulkomaanapu 20 21 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 reportaasi. Maailman ruokaohjelman WFP:n arvion mukaan Somaliassa 1,5 mil joonaa alle 5vuotiasta lasta kärsii akuutista aliravitsemuksesta. Ennen kaikkea toivon, että lapseni pys tyvät käymään koulunsa. KUA tukee turvallista kouluunpaluuta Keniassa esimerkiksi Marsabitin alueella. Siksi myös hätäapua on ajateltava paljon laajemmin kuin pelkkien perustarpeiden täyttämisenä. J oitakin sateita on tullut kevään 2020 jälkeen, mutta ne eivät ole tarpeeksi. Tänä vuonna Yhteisvastuukeräyksessä huomioidaan erityisesti KUA:n työ Keniassa, jossa katastrofirahaston avulla tuetaan nuorten koulunkäyntiä maan köyhimmillä, kuivuudesta kärsivillä alueilla. Kirkon Ulkomaanavun tuottama juttu kertoo, mihin KUA:n katastrofirahaston varoja käytetään. Osa niistä tulee joka vuosi Yhteisvastuukeräyksen kautta. Siitä Yhteisvastuukeräyksestä saatu osuus oli viime vuonna noin 675 000 euroa. Sillä tavalla he toivot tavasti, jos Jumala suo, saavat paremman elä män nyt, vaikka kuivuus on vienyt meiltä kar jan ja viljelymaat. Kirkon Ulkomaanapu (KUA) on myön tänyt katastrofirahastostaan yhteensä 600?000 euroa kuivuudesta kärsivien yh teisöjen auttamiseen Somaliassa ja Ke niassa. – Jätimme kotimme, kun omistamamme karja kuoli ja heinäsirkat tuhosivat sadon, ker too seitsemän lapsen äiti. Monilla ei ole varaa tai mahdollisuutta ostaa tarpeeksi ruokaa. | Kuva: Mohamed Abdihakim / KUA Yhteisvastuu auttaa katastrofeissa Yhteisvastuukeräyksen tuotoista ohjataan 60 prosenttia Kirkon Ulkomaanavun (KUA) katastrofirahastoon. Se tarkoittaa, että hätäapua on ajateltava paljon laajemmin. Fadumo on sijoittanut saamaan sa kuukausittaista noin 76 euron käteis avustusta pienen yrityksensä käynnistä miseen. Kuivuus on ajanut kymmeniä tuhansia ih misiä liikkeelle Afrikan sarvessa. Neljään vuosikymme neen ei Somaliaa, Keniaa ja Etiopiaa ole koe tellut yhtä paha tilanne. – Saamme nyt kuukausittaista käteisavus tusta, ja odotan sen saamista yhtä paljon kuin sateita. Lähdön syis sä korostuu erityisesti se, ettei kotiin enää voi jäädä. Katastrofirahaston hätäapua saatetaan mo nesti ajatella välttämättömyystarvikkeiden, puhtaan juomaveden, ruoan ja lämpimien vaat teiden jakeluna. Hän on kotoisin Dinsoorista, joka sijaitsee runsaan viiden kymmenen kilometrin päässä maan si säisten pakolaisten leiristä. Todellisuudessa yhä suurempi osa maailman kriiseistä pitkittyy ja elämä pa kolaisena venyy jopa vuosien mittaiseksi vai heeksi. Hän toivoo yrityksen takaavan kestävän toi meentulon. Myös Baidoan alueella Somaliassa KUA on tukenut katastrofirahastostaan jo kaksi vuotta sitten lasten kouluun pääsemistä. Vuonna 2022 lähes nälänhädäksi kärjistynyt kuivuus ei ole Somalian ainoa kriisi. Kun sateita ei tule, karja kituu ja lopulta kuolee. Tämä lisää yhteisöjen välisiä konflikteja, joihin myös nuoret joutuvat mukaan. Koko Afrikan sarven alueella kuivuus on aiheuttanut yli 20 miljoonan ihmisen elä mään vaikuttavan katastrofin, joka hakee ver taistaan lähihistoriasta. Somalialainen äiti ja lapsi kuvattiin Somaliassa maan sisäisten pakolaisten leirillä Baidoan alueella keväällä 2022. KUA:n katastrofirahaston varoista on viime vuosina ohjattu suuri osa eri tyisesti koulutuksen tukemiseen. – Työskentelen kovasti perheeni elannon eteen. Hätäapua suunnataan nyt koulutuksen tukemiseen Maailman kriisit pitkittyvät. Ilmastokriisi vaikeuttaa paimentolaisperheiden elämää ja toimeentuloa laidunmaiden pienentyessä. Kaikki on mennyt. Katastrofirahaston koko on noin 2–2,5 miljoonaa euroa. Maata vaivaa myös yli 30 vuotta kestänyt konflikti ja turvattomuus, joka saa ihmiset pakenemaan kodeistaan pa kolaisleireille. Maailman ruokaohjelma WFP arvioi Somaliassa 1,5 miljoonan alle 5-vuotiaan lapsen kärsivän akuutista aliravitsemuksesta. Yksi Somaliassa pakolaiseksi ajautuneista on Fadumo Addow Ibraahim, 40. Kriisin pitkittyessä leireilläkin tarvitaan kouluja. Monelle kaikki tar koittaa karjaa. Kenian pohjoisja itäosissa ilmastonmuutos on vienyt paimentolaisilta toimeentulon ja kärjistää turvallisuustilannetta. Kuivuus, Ukrainan sota ja inflaatio ovat nostaneet rajusti ruoan hintaa Somaliassa
Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. Käteisjakelu auttoi uuden alkuun. Kouluissa jaettiin pandemian aikana myös kasvomaskeja ja hygieniatarvikkeita ja tiedotettiin koronavi rukselta suojautumisesta. | Kuva: Antti Yrjönen / KUA Pellolta kulotuksen yhteydessä levinnyt tulipalo vei keväällä 2022 Nepalin kaukolännessä Kailalin alueella Belmati Devi Chaudharylta ja hänen pojaltaan Sanjay Chaudharylta kodin ja toimeentulon, kun perheen siat kuolivat palossa. Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. + 6,9 snt/min. Turvallisen ja esteettömän kouluympäristön sai katastrofirahaston tuella 5 037 lasta. | Kuva: Uma Bista / KUA Koululaiset jonottivat kouluun Etelä-Sudanin Yeissä syyskuussa 2021. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lisäksi 6 961 lasta osallistui erityisesti koulupudokkail le tarkoitetuille tukiopetuskursseille ja lapsille jaettiin koulutarvikkeita ja oppimateriaaleja ja järjestettiin koulusulkujen aikana etäopetusta matkapuhelimilla. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. KUA:n katastrofirahastosta on tuettu kotimaahansa palanneiden perheiden lasten ja nuorten koulunkäyntiä koronasulkujen jälkeen. Käteisavustuksia sai toissa vuonna 1 200 kotitaloutta (yhteensä 7 583 ihmistä). Samuel Ayki joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä palatessaan pakolaisleiriltä kotiin Etelä-Sudanin Yeihin. | Kuva: Antti Yrjönen / KUA Nepalin Kailalin alueella keväällä 2022 tulipalossa kotinsa menettänyt Rupaniya Chaudhary, 18, sai KUA:n katastrofirahastosta käteisavustusta, jonka turvin hänen on mahdollista päästä pahimman yli. Perhe on saanut KUA:n käteisavustusta. ELISA RIMAILA Kirjoittaja työskentelee Kirkon Ulkomaanavussa digitaalisen viestinnän asiantuntijana. Syksyllä 2022 Aykin onnistui jatkaa opintojaan. | Kuva: Uma Bista / KUA Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. yht. Lisäksi lapset saivat osallis tua vapaaajan aktiviteetteihin ja 57 opettajaa sai pedagogista koulutusta. EteläSudanissa on tuettu myös koulutuksen kehittämistä ja koulujen hygienian parantamis ta sekä tartuntatautien ja koronan ehkäisyä ja kamalla hygieniatarvikkeita. Koodi: KTYSTÄVÄ23 Muista ystävää lehdellä ja lahjalla! LEHTI 4 kk + DIGI JA LAHJA Tarjoushintaan: 46 ,90 € (Norm. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Syyriassa KUA kunnosti yhdessä syyrialai sen kumppaninsa St. Hanna Ekolan Muistikirja. Kirjan jokaisella aukeamalla on Hanna Ekolan teksti. EteläSudanin Yeissä ja Fangakissa hank keen tarkoituksena oli saada lapset palaamaan kouluun koronapandemian jälkeen ja vahvistaa paluumuuttajien, maan sisäisten pakolaisten ja haavoittuvassa asemassa olevien paikallis yhteisöjen ruokaturvaa ja toimeentulomahdol lisuuksia. Sen avulla 2 000 koulupudokasta, joista 800 oli tyt töjä, sai mahdollisuuden palata kouluun. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. i Vuonna 2021 Baidoan leirin kouluihin pal kattiin 50 opetusalan ammattilaista ja oppima teriaaleja hankittiin 3 000 oppilaalle. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Ephrem Patriarchal De velopment Committeen kanssa 11 koulua Da ra’an ja Damaskoksen maaseuduilla. KUA on tukenut katastrofirahastostaan koulu tusta myös esimerkiksi EteläSudanissa, Ugan dassa, Syyriassa ja syksystä 2022 alkaen lisäksi Keniassa. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Kirjaa voi käyttää päiväkirjana, muistikirjana tai omien runojen luonnoskirjana. Hän työskenteli ahkerasti saadakseen rahoitettua opintonsa. 73,90 €) Tilaus on määräaikainen 22 23 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 reportaasi
Toiseksi kirkkoisien ja Lutherin välistä linkkiä heidän samankal taisessa näkemyksessään Kristuk sen persoonan ja Hänen pelasta van työnsä erottamattomuudesta tulee vahvistaa. Hä nestä on luonnollista, että ih miset ahdistuvat ilmastonmuu toksesta, sillä se uhkaa meidän kotiamme. 24 25 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 teologia. JUSSI RYTKÖNEN Miikka Ruokanen: Miten uskoa, kun ei voi uskoa. Lastenelokuvat sen puolesta vielä julistavat, mutta muuten siitä puhuminen on käynyt vähiin. Kirjoitelmien punaisena lankana kulkee halu ymmärtää, mistä on kyse ja mitä pitäisi ajatella. Ehkäpä hänen kannattaisi tarjota kiitollisuu den vaalimista lääkkeeksi myös kirkollisen ja yhteiskunnallisen ajattelun isompaan polarisoitu miseen. Ystävyyssuhdehan parisuhdekin par haimmillaan on, ja ystävyyssuhteiden kirjo on muuten kin kattavampi. Kolmanneksi kristologisen ja pneumatologisen armon erotta mattomuus ja samanaikaisuus partisipaation ymmärtämises sä ykseytenä Kristuksen kanssa Pyhässä Hengessä on samankal taista patristisessa ja Lutherin ar moopissa. Siitä voi olla kirjailijalle kiitollinen. Hyvät ystävät saavat olla myös eri mieltä. Niistä ensimmäinen on, että yksin uskon kautta periaate tu lee ymmärtää vahvan pneumato logisesti. Ystävyys lepää kuitenkin lannistettuna seinätaulujen ja halpojen aforismien maailmassa. Miten reagoi Jeesus. Jeesus ystävystyi helposti – ihmi set kokivat tulevansa kuulluiksi ja kohdatuiksi. | kirja | Piispa etsii ymmärrystä polarisoituneessa maailmassa Jari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Luther kieltää ihmi Sidotun ratkaisuvallan usko sen mahdollisuuden vapauttaa it sensä epäuskostaan. Hän palasi ystäviensä luokse, joskaan Juu das ei enää tähän tapaamiseen saapunut. Väyläkirjoilta on myös Kuopi on piispa Jari Jolkkosen uusin teos. Olisiko kaiken ytimessä kuitenkin ystävyys. Niiden välistä hän koittaa hakea ymmärtäväistä ti laa ja selvittää, mistä erilaiset nä kemykset nousevat ja miksi. Sa malla sitä voi pitää tärkeänä päi vityksenä Luthertutkimuksessa. Se sai heidät itsensäkin kuuntelemaan ja kohtaamaan. Hän analysoi kattavasti termien ja väitteiden taustoja ja merkityksiä ja tekee niistä johtopäätöksiä. Millaisen esimerkin se antaa. Samalla hän ottaa uskon to desta. Lutherin antropologiasta on joskus keskusteltu: onko ihmi nen ruumissielu vai kolmijakoi sesti ruumissieluhenki. Kirja perustuu Ruoka sen englanninkieliseen väitöskir jaan Trinitarian Grace in Martin Luther´s The Bondage of the Will (Oxford University Press, 2021). Kuulijoiden kanssa jaetaan hetkiä ystävien juhlissa tai pidoissa. Rauta rautaa hioo, ihminen hioo ihmistä NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Marttitohtori vastasi Eras muksen väitteisiin kuuluisaksi tul leella kirjallaan De Servo Arbitrio (Sidottu ratkaisuvalta). Toinen on ateisti, joka pitää kristinuskoa absurdina systeeminä. Aikamme sanoja ovat kontaktit ja verkostoituminen. Ei evankeliumienkaan ystävyys ollut kepeää harmoniaa. Hän on selväs ti hyvin voimakkaasti sitä mieltä, että äärilaitojen ja ristiriitaisuuksien maailmassa pitää voida kyseenalais taa ja pohtia erilai sia näkemyksiä, jot ta tietäisi mitä itse ajattelee. Jaakko Elenius kirjoitti, että kun ”ystävä pettää ja ystävyys lop puu, silloin alkaa rakkaus”. Emme luota toistemme hyviin lähtökoh tiin ja vilpittömiin tavoitteisiin”, Jolkkonen pohtii. Luther käyttää molempia jakoja, mutta Ruokasen mukaan hän sijoittuu paremmin patristiseen trikoto miseen kuin myöhempään kato liseen dikotomiseen ihmiskäsitykseen. Hän tiesi pettäneensä ystävän. Jos ihmissuhteita peilaa raamatullista taustaa vasten, on merkil listä että ystävyydestä keskustellaan niin vähän. FREIJA ÖZCAN ” Avuksi ahdistukseen Jolkkonen tarjoaa kiitollisuuden vaalimista. Se riitti tekemään olosta sietä mättömän. Ystävä voi olla sisar, työtoveri, naapuri tai kuka tahansa, jonka kanssa yhteinen taajuus löytyy. P arisuhteista puhutaan paljon. Luther osoittau tuu Ruokasen mu kaan myös rohkeak si ja radikaaliksi pe lastusvarmuuden puolustajaksi. Ystävyys jatkuu. Opetuslapset eivät olleet pelkkiä oppilaita – he olivat mestarinsa ystäviä, jotka jakoivat saman leivän ja yhteisen viinin. Lutherille on selvää, että vain Pyhä Henki voi vapauttaa ihmisen epäuskon eli synnin tilasta. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Helsingin yliopiston dogma tiikan emeritusprofessori Miikka Ruokanen on selvittänyt Lutherin ja Erasmuksen väittelyä uutuus teoksessaan Miten uskoa kun ei voi uskoa. Ruokasen havaintojen mu kaan teologiset ongelmat ovat suu ria, mutta ”tietynasteinen” lähen tyminen ja sovinto voisi olla mah dollinen. Toisaalta hän näkee sen reaktiona julkiseen keskuste luun. Poh tii hän myös kirkon tilaa, tulevaisuutta ja valtakysymyksiä. Se yltää hälinän yli. Ehkä ystävyydestä kasvaa rakkaus. Useat hänen opetuksensa alkavat sa nalla ”ystäväni”. H ollantilainen myö häisrenessanssin yleisnero Erasmus Rotterdamilainen kritisoi teoksessaan De libero arbitrio (Tahdon vapaudesta) Martti Lutherin aihetta koskevaa teo logiaa. Ruokasen Lutherlöytö on en nen kaikkea Kolminaisuuden ja Pyhän Hengen aseman kirkasta minen. Jolkkonen tunnustaa omaa vansa tieteellisen maailmanku van. Se koostuu joukosta eriai heisia kirjoitelmia, joissa piispa pohtii kirkon uskon suhdetta tieteeseen, kulttuurin ilmiöihin ja politiikkaan. Tut kimus on hyvin yksityiskohtainen ja paikoitellen jopa perinpohjai nen. Martti Lutherin ja Erasmuksen väittely ihmisen vapauden rajoista. | Kuva: Jukka Granström ” Jos ihmisellä olisi vapaa ratkaisuvalta, se Lutherin mukaan turhentaisi Kristuksen uhrin. Häntä kertoo pettyneensä opiskeluaikanaan liberaalin ajat telun kannattajiin, ja häntä ärsyt tävät selvästi ilmiöt cancel ja woke. Kirjan loppuluvun Jolkkonen omistaa ilmastoahdistukselle ja, yllättäen, kiitollisuudelle. Erasmuksen ja Lutherin ajattelu edustivat Ruokasen mukaan jopa kahta erilaista kristinus kon paradigmaa. Tähän ystävä piiriin mahtui kiivailijoita, duunareita ja maineensa menettäneitä. Hän ei suhteita solmiessaan verkostoitunut voittoa tavoitellen, vaikka taitavien ver konkäyttäjien kanssa ystävystyikin. Sen vuoksi olisi toivottavaa näh dä julkisuudessa aiheesta uutta asiantuntijoiden keskustelua. ” Juudas ei tiennyt pettäneensä Jumalaa. Hän tiesi pettäneensä ystävän. Entä onko Lutherin ja Erasmuk sen hyvin erilaisten katsomusten välille mahdollista rakentaa sil taa. Jolkkosen kirjaa lukiessa tun tuu siltä, että vaikkei kaikesta sa maa mieltä olisikaan ainakin on tullut ajatelleeksi asioita. Avuksi ahdistukseen Jolkko nen tarjoaa kiitollisuuden vaali mista, sillä kiitollinen ihminen ei jähmety kauhusta vaan saa myös aikaan asioita. Juudas ei hirttäytyessään välttämättä tiennyt pettäneensä Juma laa. Jos ih misellä olisi vapaa ratkaisuvalta, se Lutherin mukaan jopa turhentaisi Kristuksen uhrin. Sekin olisi suotavaa, että tämän teoksen ohella myös itse Lutherin Sidottu ratkaisuvalta alkaisi uu delleen kulua myös luterilaisten teologien käsissä. Ruokasen tutkimus on vaikeas ta, mutta teologisesti hyvin mer kittävästä aiheesta ymmärrettä västi kirjoitettua tutkimusta. Väittelyitä piisaa ja louk kaantumisia tulee. Helsingin yliopiston dogmatiikan emeritusprofessori Miikka Ruokanen selvittää uudessa kirjassaan Martti Lutherin ja Erasmus Rotterdamilaisen väittelyä. Re formaattori käyttää ennalta mää räämisen, valinnan ja välttämättö myyden käsitteitä pelastus ja ar moopissaan osoittaakseen, että pelastava armo annetaan lahjana, ilman ihmisen aloitetta tai yhteis työtä. Ainakin sellaisen, että ystäviä ei kannata valita hyöty mielessään tai samanmielisyyttä vaatien. Olihan Jeesuksen julkisen toiminnan kiehtovimpia ulottuvuuksia hänen ystävyyten sä erilaisten ihmisten kanssa. Näyttää sil tä, että emme enää ymmärrä tois temme kieltä tai ajattelua. 395 sivua. Jeesuksen ystävyyssuhteet olivat yllättäviä, eivätkä ne rakentuneet hyödyn varaan. Mutta ei hän ihan suoraviivaisesti konservatiiviksikaan suostu. Eräs ystäväni inhoaa mielimusiikkiani. On nähtävä 500 vuoden takaiset väärinymmärrykset ja vir hetulkinnat. | systemaattinen teologia | Miikka Ruokasen uusi Luther-monografia on sisäänajo reformaattorin merkittävän teoksen uskonmaailmaan ja sen tulkintaan. 278 sivua. ”Omaa aikaamme sävyttää kai ken pirstaloituminen. Koetetaan jaksaa olla ystäviä niillekin, joita emme aina ymmärrä. ”Mutta vaikka hyväksymme ilmastonmuutoksen tosia siana, tästä ei seuraa, että meidän pi täisi omaksua tuomionpasuu naa puhaltava alarmismi”, hän kirjoittaa ja muistuttaa, että toi voa on ja kehitystä edelleen voi daan korjata. Ruokanen liikkuu tutkimukses saan sekä uusilla että suomalaisen Luthertutkimuksen jo kyntämil lä mailla. Erasmus taas uskoo Jumalan käskyjen ja kielto jen myönteiseen vaikutukseen ih misen uskon syntymisessä. Jolk konen tarkastelee kirkkoa, kult tuuria ja politiikkaa ääripäiden kautta: tiede vastaan usko, libe raalit vastaan konservatiivit, radi kaali vasemmisto vastaan vaihto ehtooikeisto. Lähei simmät ystävät itse asiassa pettivät Jeesuksen: yksi kavalsi, toinen kielsi ja kolmas epäili. Hän kritisoi eräitä Tuomo Mannermaan tulkinnan ra joituksia ja ehdottaa Mannermaan koulukunnan tulkintaan Lutherin armo ja vanhurskauttamisopista kolmea ”korjaavaa näkökohtaa”. Kirjapaja 2022. Suomenkielisessä kirjassaan Ruokanen käy läpi Erasmuksen ja Lutherin erimielisyyksien juu risyitä, kulkua ja argumentaatiota. Väyläkirjat 2022. Lai taoikeiston räyhäämistä hän pitää pelottavana mutta haluaa myös muistuttaa vasenta laitaa kom munismin tuottamista kauhuista. Ystävyys vailla parisuhdeulottuvuutta on helppo ajatus, mutta parisuhde vailla ystävyyttä kuulostaa kol kolta. Kun Kirjapajan julkaisemien kaikenlaisten teologisten kirjojen määrä on nykyään vähentynyt, on mukavaa, että pieni rovaniemeläi nen Väyläkirjat tuottaa asiaan har rastuneille luettavaa, joka pölyttyi si muuten pöytälaatikoissa
Täy tyyhän sitä olla makeaa kahvin Ystävyys Mailis Korjonen ja Marja Sallila kanssa. Se oli radion ansio. | harrastaja | L ämmin nauru säes tää Alavudella asu vien Mailis Korjosen, 74, sekä Marja Sallillan, 55, tapaa mista. Yleensä ystävykset viettävät aikaa Sallilan kotona. – Olin jäänyt eläkkeelle, eli ai kaa oli käytettävänä. Nyt on tuloksena noin 440 erilaisen requiemin kokoelma, jossa teoksia on eri aikakausilta ja tyyleiltä. – Saamme vapaaehtoisille il maiset ystävätoiminnankurssit ja koulutukset. Emme ole asioista juurikaan eri mieltä, vaikka kumpikin antaa toiselle uusia näkökulmia, Sallila sanoo. kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 10.2.2023 | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, jois ta ei kunnolla käy ilmi milloin ja missä kuvat on otettu tai keitä niissä on. Niitäkin toki kuuntelen edelleen, mutta requiem on jäänyt päällimmäiseksi. Kahvittelun lomas sa keskustelu liikkuu aiheesta toiseen. – Sitä kautta löytyy jokaiselle sopiva vapaaehtoistehtävä. Hetket ovat odotettuja. 3. Mikä lintu tunnetaan myös ohrarääkkinä. Kuka teki uuden alttariteoksen Humppilan kirkkoon. Olipa messu! Se sytytti kuuntelijan niin, että aloin tutkia genreä laajemmin. Se on meille molem mille tärkeää, Korjonen sanoo. Tunsin ole vani hieman kuin tyhjiössä, ja niinpä päätin ilmoittautua ystä vää tarvitsevaksi. Nykyään kaksikko tapaa kerran viikossa yleensä Marja Sallilan luona. Olen harrastanut klassista kouluajoista saakka. Tuolloin Cimarosa oli minulle täysin tuntematon säveltäjä. 2. – Minulla on taustalla kak si avioeroa, ja tyttäreni lapsineen asuu kaukana. En ole myöskään työelämässä mukana. Vuoden 1970 syksyllä pyhäinpäivän tienoilla radio-ohjemaan oli merkitty Domenico Cimarosan Requiem. Missä on Lehtimäen kirkko. Eteläpohjalaiset viettävät aikaa myös ulkoillen sekä ostoksilla käy den. | radiomuistelo | Olipa messu! Radiokanavat ovat vuosien varrella toimittaneet tärkeää kulttuuritehtävää erityisesti klassisen musiikin alueella. Olin myös mukana muissa seurakunnan ku vioissa. Mukana ovat myös kissani Ekku ja Manu, Sallila kertoo. Hel jä Liu kko -Su nds trö m 2. Kysyttäessä, mitä toinen on tuonut elämään, on kummallakin sanottavaa. | Kuva: Tomi Olli 26 27 KOTIMAA | 10.2.2023. Juttelemme paljon myös kudonnasta. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa julkaisee näitä kuvia pyytäen lu kijoiden apua kuvien tunnistami seen. – Olen oppinut Marjalta, että kaikesta voi selviytyä ja mennä rohkeasti eteenpäin, Korjonen toteaa. 1. – Kerromme kuulumiset puo lin ja toisin ja käymme läpi ajan kohtaisia asioita Suomesta ja maa ilmalta. – Samalla täytetään loma ke, jossa näkyy vapaaehtoistuen tarve ja toivomukset. Ensi kesäksi on suunnitteilla käynti kesäteatterissa. Hän haastattelee uudet vapaaehtoiset. Requiem-tuntemukseni ulottui tuskin Mozartia ja Verdiä kauemmas, ehkä Fauré.... Paavo Kettusen mukaan ne olivat ensimmäiset kirkon opiskelijapäivät, joita hän oli kirkon korkeakoulusihteerinä laittamassa liikkeelle: ”Kokemus oli hyvä, mutta traditio ei kestänyt kauaa.” Kuvasta tunnistettiin Jaana Rantalan lisäksi Emmanuel Nyamsika, (vas.) Narsis John Sebikwekwe ja Felix Mweta sekä Yonas Gorfe ja Falres Ilomo. Sillä on suuri mer kitys. Cimarosan Requiemin esitti Cantores Minores, ja radio välitti sen koko kansalle. Kuvan henkilöt olivat mukana Järvenpään seurakuntaopiston Tansania-projektissa. Ystävätoiminnan kautta toisiinsa tutustuneet Marja Sallila (vas.) ja Mailis Korjonen tapasivat toimittajan Alavuden ABC:llä. Nikulainen. Marja Sallila etsi ystävää saa dakseen elämäänsä lisää sisäl töä. Ensimmäisen elävän sinfoniakonsertin koin vasta myöhemmin ja Berliozin gigantin Requiemin livenä Lontoossa 1986, solistina Stuart Barrows, toinen äärikokemus! PENTTI KAUPPI Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään radiomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin muistosi televi siosta ja radiosta. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. He löysivät toisensa run saat kahdeksan vuotta sitten Ala vuden seurakunnan ystävätoimin nan kautta. Majuri toimii seurakunnan ys tävävälittäjänä. – Keittelen silloin kahvit ja lai tan pöytään leipomuksiani. Kyseessä on jälkimmäinen, ja kuvassa ollaan matkalla kirkon opiskelijapäiville Jyväskylään vuonna 1987. Kartoitus käynnin jälkeen käyn yhdessä va paaehtoisen kanssa ystävää tar vitsevan luona ja sovimme peli säännöistä. Olin juuri ostanut uuden Tandberg-kelanauhurin, jolla aloin pyydystää kiinnostavia musiikkiohjelmia. Alavuden seurakunnassa ystävätoimin ta alkoi vuonna 2013. 1. Ala jär vel lä Ete läPoh jan maa lla Edellisen viikon (Kotimaa 5/23) mysteerikuvasta käytiin keskustelua muun muassa siitä, onko kuvassa junaan nouseva henkilö Saara Ojanen vai Jaana Rantala s. Omalla kohdallani yksi ohjelma toi elämän mittaisen harrastuksen. TOMI OLLI ” Kumpikin antaa toiselle uusia näkökulmia. Sitä kautta diakoni ehdotti ystäväksi lähtöä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro viestillä osoitteeseen toimi tus@kotimaa.fi, aiheeksi mystee rikuva, tai Kotimaan Facebooksi vuilla, jossa kuva myös julkais taan. Aluksi kiehtoivat suuret orkesteri teokset, sinfoniat ja konsertot. När hi 3. Tämän viikon mysteerikuvas sa kuusi ihmistä näyttää olevan laivan kannella, mutta keitä he ovat ja minne menossa. Requiem-messuista tuli tuon yhden kuuleman perusteella pääharrastukseni. Ystäviä kaivataan esimerkiksi ikäihmisille. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Radiomuistelo”. Seurakunta organi soi toimintaa yhdessä Suomen Punaisen Ris tin Alavuden osaston kanssa. Kun seurakunta saa tiedon ys täväntarpeesta, Majuri käy ensin kartoituskäynnillä. Dia koni Mirjami Majuri kiittelee yh teistyötä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Mailis Korjosen vaikutin va paaehtoiseksi ystäväksi lähtöön oli selvä. – Minä taas olen saanut ja op pinut Mailikselta erityisesti po sitiivisuutta. Hänen kanssaan ollessa tulee hyvä mieli
Reinhard Slenczka Kansainvälisesti tunnettu teologi, professori emeritus Reinhard Slenczka kuoli 4.11.2022 Würzburgissa Baijerissa. Oletko kiinnostunut turistipapin tai turistikanttorin työstä. 044 0188533 jussi.peraaho@evl.fi. Aira oli poliitikkona ”tinkimätön tiukkapipo” puolustaessaan perinteisiä kristillisiä arvoja, raittiustyötä sekä tarkkaa taloudenpitoa. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Hakemukset tulee toimittaa pe 3.3.2023 klo 15 mennessä sähköpostitse osoitteeseen lapuan.tuomiokirkkoseurakunta@evl.fi tai postiosoitteeseen Lapuan tuomiokirkkoseurakunta, Koulukatu 2, 62100 Lapua. EV.LUT.¤ KIRKKO VAASASSA Vaasan seurakuntayhtymässä on haettavana HALLINTOPÄÄLLIKÖN VIRKA Työpaikkailmoitus löytyy kokonaisuudessaan verkkosivulta vaasaevl.fi/tyopaikat. Heidelbergissa Slenczka avioitui ja sai täysvaltaisen pappisvihkimyksen evankelisessa kirkossa. Lue koko ilmoitus: www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/työpaikat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 28 29 KOTIMAA | 10.2.2023 KOTIMAA | 10.2.2023 tiedoksi. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hän antoi merkittävän teologisen panoksen Latvian kirkolle laaja-alainen oppineisuutensa ja akateeminen opetuskokemuksensa pohjalta. Aira pääsi opiskelemaan Helsingin Kauppakouluun 1944. Niin ikään Slenzcka toimi Erlangenissa tunnetun Martin-Luther-Bundin opiskelija-asuntolan kappalaisena. Hän muutti vaimonsa lääkäri Gisella Slenczkan (ent. Kunniatohtorin arvon hän sai Yhdysvalloissa Missouri-synodin St. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Sansa etsii Hallintojohtajan sijaista Lue lisää osoitteessa sansa.fi/tyopaikat Lapuan tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana DIAKONIATYÖNTEKIJÄN VIRKA Virka täytetään 1.6.2023 alkaen. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Hän hoiti systemaattisen teologian professuuria ensin Heidelbergissä 1970–1981 ja sen jälkeen Erlangen-Nürnbergin yliopistossa aina eläkkeelle jäämiseensä 1996 asti. Tarkemmat tiedot www.juvanseurakunta.fi Lahden seurakunnat hakee diakonian viranhaltijaa 1.5.2023 alkaen vakinaiseen virkasuhteeseen. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Mika Pulkkinen Kuopion seurakuntayhtymän hallintojohtajaksi 1.1.23 lukien, Panu Pohjolainen Kuopion seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajaksi 1.1.–30.6.23, Jani Kaarresalo Siilinjärven seurakuntapastoriksi 1.2.–31.8.23, Satu Karjalainen Kuopion ev.lut. Suhteiden vaalimista lasten perheisiin, muihin sukulaisiin ja ystäviin hän piti mieluisana tehtävänään. Palesto syntyi 18.4.1926 Jalasjärven Alavallissa maanviljelijäperheeseen. Hengellisten asioiden tultua yhä tärkeämmiksi hän aloitti nuorisotyönohjaajan opinnot Helsingin evankelisessa kansankorkeakoulussa 1949. Ackermann) kanssa Latviaan. Hän toimi siellä kaksi nelivuotiskautta, raivasi tietä ja värväsi uusia vastuunkantajia luoden pienelle puolueelle vankan aseman Seinäjoelle. Tuomiokapitulin pappisasessoriksi ensimmäiselle kolmivuotiskaudelle valittiin Kankaanpään seurakunnan Honkajoen kappeliseurakunnan kappalainen, rovasti Anna-Kaisa Hautala. Pitkän rikkaan elämän myötä Airan näkökannat lievenivät, mutta periaatteitaan hän ei päivittänyt. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Irina Kaukinen Säkylä-Köyliön kirkkoherraksi 15.1.23 lukien, Hanne Tuulos Turun Mikaelinseurakunnan seurakuntapastoriksi 1.1.23–30.9.24, Menni Heikkinen Kustavin ja Taivassalon seurakuntien yhteiseksi kirkkoherraksi 25.3.–31.8.23. Tunnetusti itäiseen Eurooppaan tuotiin kommunismin luhistumisen jälkeen paljon vanhoja, mutta käyttökelpoisia saksalaisia autoja. Aira kuului myös Kristillisen Liiton valtakunnallisen naisjärjestön hallitukseen, ja hän oli Kunnallisen eläkelaitoksen valtuuskunnan jäsen. Myöhemmin Seinäjoesta tuli kotikaupunki. Israel oli hänelle sydämenasia. seurakuntayhtymän oppilaitosteologin sijaiseksi virkavapaana omasta virastaan 12.1.–30.6.23. sairaalasielunhoitajaksi 15.2.23–21.4.24, Mari Ruuska Launeen seurakuntapastoriksi 15.2.23–21.4.24, Ulla Junell Lappeenrannan seurakuntayhtymän sairaalasielunhoitajaksi 1.2.23 lukien, Katja-Margit Takatalo Hollolan V kappalaiseksi 1.5.23 lukien, Tomi Koho Asikkalan seurakuntapastoriksi 1.3.23 lukien, Johanna Haaraoja Elimäen seurakuntapastoriksi 1.3.23–7.1.24, Laura Hienonen Lappeenrannan III kappalaiseksi 1.1.23 lukien. Toimittuaan pari vuotta Bernin yliopiston professorina Slenczka siirtyi takasin Heidelbergiin. Hän toimi vuosia pyhäkoulunopettajana sekä vieraili vanhainkodeissa ja sairaaloissa. Professori Slenczkan tuotanto oli laaja ja varsin monipuolinen, erityisesti systemaattisen teologian alueella. Mielipidekirjoittajana Aira uskalsi ravistella valtavirran vakiintuneita käsityksiä ja kyseenalaistaa hivuttautuvia trendejä. | kuolleet | | hiippakuntauutisia | Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Ville Hakulinen Lahden seurakuntayhtymän vs. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Hae mukaan: merimieskirkko.fi/rekry VAASAN¤ EV.LUT. Slenczka toimi vuoteen 2005 Latvian evankelis-luterilaisen kirkon teologisen korkeakoulun rehtorina ja opettajana. Aira oli sosiaalinen ja yhteisöllinen. Hän kantoi päävastuun perheen huoltamisesta, hoiti leipätyön ja luottamustoimet, mutta aikaa liikeni harrastuksillekin. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Airan ollessa 13-vuotias isä joutui sotaan. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Juvan seurakunnassa on haettavana talouspäällikön viransijaisuus ajalle 20.3.–31.12.2023. Häntä huoletti kirkon maallistuminen. Haastattelut ovat viikolla 10, ensijaisesti 8.3.2023. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hän opetti rehellisyyttä, anteeksiantoa ja myötätuntoa ja oli itse hyvä esimerkki. Jäätyään eläkkeelle Slenzcka sai kutsun Riikaan 1997 perustetun Luther-akatemian johtoon. Hän teki sinne monta matkaa, työskenteli kibbutsillakin ja toimi taloudenhoitajana Raamattukoulussa Jerusalemissa, jossa hän juhli 70-vuotispäiviään. Slenczka opiskeli teologiaa, filosofiaa ja slavistiikkaa kolmessa läntisen Saksan yliopistossa ja Pariisissa 1950-luvulla. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Hans Tuominen Vantaankosken kirkkoherraksi 1.3.23 alkaen, Elisa Varkemaa Sipoon suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi 1.2.23 alkaen, Toni Mäki-Leppilampi Töölön VII seurakuntapastoriksi 1.2.23 alkaen, Elina Pöysti Helsingin seurakuntayhtymän sairaalapapiksi 1.1.23 alkaen, Leevi Helo Haagan seurakuntapastoriksi 1.1.23–31.12.24, Jenni Pesola Vantaankosken osa-aikaiseksi (50%) seurakuntapastoriksi 9.1.23– 14.8.24, Riikka-Eliina Juhantalo Kallion seurakuntapastoriksi 1.2.–31.8.23, Suvi-Maria Roine Tikkurilan seurakuntapastoriksi 1.1.–31.8.23, Annaelina Mäkilampi Tikkurilan seurakuntapastoriksi 16.1.–31.10.23, Lisa Enckell Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospapiksi 1.1.–31.8.23, Jan Ahonen Helsingin seurakuntayhtymän osa-aikaiseksi (50%) kasvatuksen pastoriksi 1.1.23 alkaen. JOUKO TALONEN Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kirkkohistorian emeritusprofessori, joka on tehnyt tutkimustyötä Riiassa. Hakemukset toimitetaan 27.2.2023 kello 16 mennessä. Valmistuttuaan Aira palasi Jalasjärvelle seurakunnan tyttötyöntekijäksi. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. | kuolleet | Aira Haavisto Suomen Kristillisen Liiton (nyk. Hän harrasti kuorolaulua, uppoutui välillä runojen maailmaan, pyöräili työja vapaa-ajan matkat ja kävi pulahtamassa avantoon vielä yli kahdeksankymppisenä. MERI-SISKO VUORISTO JA ERKKI RAITTILA Kirjoittajat ovat Aira Haaviston tytär ja pitkäaikainen ystävä. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hae työpaikkaa 3.3.2023 klo 12.00 mennessä täyttämällä hakemus sähköisesti osoitteessa https://kirkkorekry.fi. Aira Aili Maria Haavisto os. Merkintä ”diakonian virka” tulee näkyä sähköpostin otsikossa tai kuoressa. Louisin Concordia-seminaarista 2003. KIRKKO Vaasan seurakuntayhtymässä on haettavana SAIRAALASIELUNHOIDON JOHTAJAN VIRKA Työpaikkailmoitus löytyy kokonaisuudessaan verkkosivulta vaasaevl.fi/tyopaikat. Hän sai enimmäkseen myönteistä palautetta – ajoittain tosin myös ärhäkästi risuja vanha kantaisesta ajattelusta. 040 825 6198, heli.paakkonen@evl.fi tai kirkkoherra Jussi Peräaho p. Aira pääsi ensimmäisenä Suomen Kristillisen Liiton valtuutettuna Seinäjoen kaupunginvaltuustoon 1977. Slenczka oli suosittu opettaja ja teologinen auktoriteetti niin Riian Luther-akatemiassa kuin ylipäänsä Latvian kirkollisissa piireissä. Hän oli 91-vuotias ja syntynyt Kasselissa 1931 papin perheeseen. Aira oli myös Seinäjoen seurakunnan kirkkovaltuuston jäsen neljä kautta 1974–94. Lapset perheineen aina viidenteen polveen asti, muut sukulaiset ja uskollisten ystävien piiri kiittävät ja kaipaavat häntä. Tiedustelut: diakoniapappi Heli Pääkkönen p. 044 719 1260 tai riku.suokas@evl.fi. Kristillisdemokraatit) paikallinen uranuurtaja ja seurakunnan monitoimija Aira Haavisto menehtyi 11.11.2022 Seinäjoella. Aira kuului pikkulottiin, joiden tunnuslaulun hän muisti aina. Hän toimi aluksi Kurhessen-Waldeckin maakirkossa vikaarina, mutta siirtyi 1958 systemaatikko Edmund Schlinkin assistentiksi Heidelbergin yliopistoon ja väitteli teologian tohtoriksi 1960. Slenczka vertasi itseään Riikaan tuotuun ”vanhaan autoon”, joka vireänä eläkeläisenä loi vielä uuden uran Baltiassa. Hakemukset toimitetaan 13.2.2023 kello 16 mennessä. Siellä hän tapasi Pentin, jonka kanssa hän avioitui ja sai seitsemän lasta. 24 %. Tiedusteluihin vastaa diakonian ja sairaalasielunhoidon johtaja Riku Suokas puh. Hän toimi myös mainitun yliopiston teologisen tiedekunnan dekaanina 1980-luvun loppupuolella. 24 %. Hakuaika päättyy 24.2.2023 kello 12. Kuvaavaa Slenczkaa kohtaan osoitetusta arvostuksesta on, että hänelle omistettiin Saksassa peräti neljä juhlakirjaa hänen täyttäessään 60, 65, 70 ja 85 vuotta. Akateemisen teologian perinne on jatkunut perheessä, sillä Slenczkan poika Notger toimii professorina Berliinissä. Hän oli paneutunut esimerkiksi ekumeniaan ja idän kirkkoihin
Kuorot: Kamarikuoro Musica Vocale, joht. Inhimillisen hyvyyden kohtaa minen voi auttaa luottamaan Ju malan hyvyyteen. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Lapsena kä vin pyhäkoulussa ja myöhemmin varhaisnuorten kerhossa. Oli se silti raskasta aikaa. Se oli sellainen tapa, ja opin siihen, että lapsena mentiin kirkkoon van hempien mukana. Kolmisen vuotta sitten kuoli äitini ja tätini. Pe 17.2. Se oli minulle iso asia, että pystyin sen puheen edes pitämään. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Johanneksen evankeliumi 4:31–38 – – Mutta Jeesus jatkoi: ”Minun ruokani on se, että täytän lähettäjäni tahdon ja vien hänen työnsä päätökseen. Olen aina tuntenut siellä oloni tervetul leeksi. Jotenkin se on vaan hyväksyttävä. On lahjaa meillä monta, vaan yhteinen on tie, kun kansaa kahleetonta maan ääriin tuuli vie. Rippi koulun jälkeen olin leireillä isose na ja kävin seurakunnan nuorten illoissa ja konserteissa. To 16.2. Minua on lohduttanut surussani kristillinen jälleen näkemisen toivo ja sellai nen ajatus, että elämä jatkuu siel lä rajan takana, kun sielu lähtee eteenpäin. Muu tin Lehtimäelle, ja saimme neljä lasta. Isä kun jäi yksin asumaan hei dän yhteiseen kotiinsa. Se, keneen ja miten us komme, muotoutuu vuorovaikutuksessa toisten kans sa. Joel Haahtela kirjoittaa pienoisro maanissaan Adèlen valinta: ”Ih miset odottavat helposti nopeita ihmeitä, mutta hitaita ihmeitä he eivät edes huomaa. Jumalan palveluksissa on vanhempaa väkeä vähän. On uskon siemen hento. Jos joudut sinne, missä on uskon pimein yö, et kulje eksyksissä, vaan jatkuu Luojan työ. Kun vihdoin aika on, jo puhkeaa puu lehtiin loisteessa auringon. Rakkauden teot ovat kylvämis tä, josta kylväjä ei usein itse ole tie toinen. Niin kauan työtä tehtiin. Äitiä en ehtinyt surra oikein kunnolla, kun piti huolehtia isäs tä. Kylväjä on saattanut olla myös opettaja, seurakunnan työntekijä tai naapuri, joka on tarjonnut ja noiselle lapselle lasin mehua. jalkinemuotoilija Milla Helenius, Baptistiyhdyskunta, Tampere. M inua on auttanut paljon kiitollisuus elämästä ja siitä, mitä kaikkea hy vää olen vanhempieni kautta saa nut. opetusneuvos Marja Liisa Toivanen, Vantaa. Saarnaajana Jukka-Pekka Ruusukallio. Toivon, että ihmiset lähti sivät aina aktiivisesti mukaan seu rakunnan toimintaan. Alttarilla on kaksi kynttilää. Taas lähde pulppuaa. Kiitollisuus on jännä asia: kun ajattelen myönteisesti, se tuo tunteen hyvästä ja kiitollisuuden siitä kaikesta, mitä on ollut. Ja maailma on kuitenkin täynnä hitaita ihmeitä. Liturginen väri on vihreä. La 11.2. Haahtelan sanoin: ”On myös ihmisiä, joista valuu yli. 30 31 KOTIMAA | 10.2.2023 pyhä KOTIMAA | 10.2.2023. Hän kaipauksen kohtaa. Ma 13.2. sunnuntai ennen paastonaikaa on aiheeltaan ”Jumalan sanan kylvö”. Hänelle voi ker toa sisimmät ajatukset, häneltä voi pyytää apua, ja hän vastaa meille omalla ajallaan ja tavallaan. Ke 15.2. Kylväjä tekee oman osuu tensa, mutta kasvu ei ole hänen hallittavissaan. Horisontti su 3.1. Tomi Satomaa, lapsikuoro Loiste, joht. Onneksi on erilaisia ti laisuuksia. Muusikot: Tomi Satomaa, urut, ja Anna Satomaa, huilu. 2. Ke 15.2. Pappina Elina Ahola. TARJA VÄNSKÄ ” Äitiä en ehtinyt kunnolla surra, kun piti huolehtia isästä. Ihan joka pyhä ei tule käytyä kir kossa, mutta minulla on vieläkin tapana, että sunnuntaisin kello kymmenen kuuntelen kirkonme not radiosta, televisiosta, striimat tuna tai tallenteena Lehtimäen, Alajärven tai Alavuden kirkoista. Usein johdatuksen voi nähdä vas ta jälkikäteen.” Joskus taas yhden ”lähdeih misen” kohtaaminen voi merkitä käännekohtaa, toivon syttymis tä. kappalainen Kaisa Heininen, Helsinki. Yön halki Kristus johtaa ja uskon uudistaa. Tänä vuonna käynnistyy kol mas kauteni kirkkovaltuuston jä senenä. Konsertit vetävät ihmisiä enemmän. Kor. Kylväjä kylvää koko elämällään. Museovirasto luokittelee Lehtimäen kirkonseudun valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. | radio & tv | MAIJA P. sunnuntai ennen paastonaikaa | Hitaita ihmeitä ki on Jumalan kädessä, hän suo kasvun.” Välillä voi olla vaikeaa uskoa, että kylväminen tuottaa satoa. Tekstit: Ps. Palveluksen toimittaa pastori Ioannis Lampropoulos. Koen saaneeni seurakunnal ta lohdutuksen sanoja. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. Per heeni kävi aika usein jumalanpal veluksessa Töysän kirkossa. Toiset ovat tehneet työn, mutta te pääsette korjaamaan heidän vaivannäkönsä hedelmät.” | 2. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Profeetta Elian kirkosta Ilomantsista. Olemme siskon kanssa molemmat olleet isän tyttöjä. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Hetkellä suotuisalla se nousee pintaan maan. Ja vaikket vielä huomaa kasvua siemenen, on Jumalamme luomaa myös usko hiljainen. Läheisen opettama iltarukous on halki sukupolvien ollut uskon punainen lanka. artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Ti 14.2. Lehtimäen kirkosta tuli kotikirkkoni. Se maahan kylvetään. Sen avulla lapsel le syntyy käsitys, että Jumalaan voi olla yhteydessä. Se ei jää pimeään. Pyhäpäivän toisessa lukukap paleessa (1 Kor. Se on lämminhen kinen ja mukaansa kutsuva. Ei mikään sitä estä, kun ihme tapahtuu. johtava pastori Riikka Hartikainen, Helsinki. diakoni Katariina Ottosson, Turku. Halusin pitää isän hautajaisissa pu heen isälle. Pe 17.2. 44:2–5, Hoos. Se hiljaa mullan alla saa kasvaa rauhassaan. Anna Satomaa. Lohdutuksen sanoja Agrologi, maanviljelijä Hanna Koivulampi sai lohtua Lehtimäen kirkosta, kun lyhyen ajan sisällä kuolivat niin äiti, täti kuin isäkin. Radio 1 klo 10 Musiikkijumalanpalvelus Paraisten kirkosta. klo 15. 44:24, 27, Ps. Isäni kuoli pari vuotta sitten. kappalainen Tuija Kruus, Pori. Tekstinlukijana Yngve Lostedt. La 11.2. Kotoa ohjattiin mukaan seura kunnan toimintaan. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäjohtaja Hanna Paavilainen, Helsinki. Su run keskellä sain apua perheel täni sekä ystäviltäni. Asuin lapsuuteni ja nuoruuteni Töysässä EteläPohjanmaalla. He ovat niin täynnä että heidän voimaan sa riittää muille ja he luovuttavat sitä maailmaan.” Hengellisille isille ja äideille on näinä aikoina suuri tarve. Kaik kien kylväjien voima on kirkkain Aurinko, ylösnoussut Kristus. . Kylvämistä voi olla kaikki se, mi ten suhtaudumme toisiin ihmisiin ja ympäristöön, jossa elämme. To 16.2. Kirkkokuoroa johtaa kanttori Darja Potkonen. seurakuntapastori Aija Pöyri, Espoo. kirkkoherra Pauli Niemelä, Kiiminki. Niin kevyt on sen lento. Meillä kotona ja koko suvussa, on pidetty tärkeä nä hengellisiä asioita. 3:7–15, Joh. Kävin myös seurakunnan järjestämässä suru ryhmässä. K aikki kristityt on kut suttu kylvämään. 4:31–38. Katolisen kirkon tulevaisuudennäkymistä keskustelemassa ovat dosentit Jyri Komulainen ja Mikko Ketola. Olen puhunut surus tani ihan avoimesti, sillä enem män saa ystävien tuesta, kun puhuu asiasta mahdollisimman paljon. Sitä uskoa olen saanut seurakunnalta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 1.1. 10:12–13, 1. Ma 13.2. Tässä pitää paikkansa sanonta: ’Toinen kylvää, toinen korjaa.’ Minä olen lähettänyt teidät korjaamaan satoa, josta ette ole nähneet vaivaa. Niin uskon siemenestä voi vielä kasvaa puu. Sadonkorjaaja saa palkkansa jo nyt, hän kokoaa satoa iankaikkiseen elämään, ja kylväjä saa iloita yhdessä korjaajan kanssa. Minut ja mieheni vihittiin Töy sän kirkossa. pastori Teemu Toivonen, Ortodoksinen kirkko, Helsinki. Ti 14.2. | Kuva: Santeri Viinamäki / Wikimedia Commons Hanna Koivulampi Lehtimäen kirkko . Lehtimäen seura kunnan pappi tuli kastamaan lapset kotona. Ymmärrän kyllä, että vanhalle ihmiselle tulee sai rauksia ja jossakin vaiheessa elä mä loppuu. 3: 7–15) tode taan: ”Istuttaja ei ole mitään, ei myöskään kastelija, vaan kaik ANNA-MARI KASKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija, sanoittaja ja Lastenmaalehden päätoimittaja. Te sanotte: ’Neljä kuuta kylvöstä korjuuseen.’ Minä sanon: Katsokaa tuonne! Vainio on jo vaalennut, vilja on kypsä korjattavaksi. Jacob Rijfin suunnittelema kirkko on rakennettu vuonna 1800. Uusinta. Lehtimäki on nykyään osa Alajärven seurakuntaa Etelä-Pohjanmaalla. TV1 klo 10 Kynttiläkirkko Ikurin jääveistospolulta Tampereelta
Nykykäytössä sanonta on tosin uhitteleva. Tarinasta voidaan kertoa myös hieman kristillisempää ja mo dernimpaa versiota. Kauppa mikä kauppa. – No mikä ettei. Vanha suomalainen kansanta rina tietää, miten närhi sai ko Finalistin parempi höyhenpuku Närhi on hieman salaperäinen metsien lintu. mean höyhenpukunsa epäreilus sa vaihtokaupassa käen kanssa. Mutta kun käki olisi halunnut parin tuhannen vuoden kulut tua perua vaihtokaupan, närhi ei suostunut. Esi merkiksi närhi oli väriltään har maaraitainen ja sillä oli kaamea ääni. Niin närhi lennähti käen luok se ja kysyi: – Kaunis käki, suostuisitko vaihtamaan höyhenpukua mi nun kanssani. – Voi Luoja, minkä minulle teit, hylkiöksi loit, närhi valitti kohta loaan. Lentävän närhen kauneus paljastuu vasta valokuvassa. Samaan aikaan käki kukkui ja keikisteli koreassa puvussaan. Joskus hiljaisessa metsässä, jos sa mieli lepää, kuuluu kesken kai ken kauhea rääkäisy. | Kuva: Jani Hannuksela 32 KOTIMAA | 10.2.2023 luomakunta. Kaikki otukset eivät olleet täysin tyytyväisiä ulkomuotoonsa. Ja niin käki sai nykyisen har maan pukunsa ja närhi kirjavan ja kauniin pukunsa. – Mutta eihän mikään estä sinua kysymästä, josko käki suos tuisi vaihtokauppaan. – Ei maailma kadehtimalla parane, vastasi Jumala hymyil len. Kansanomainen sanonta ”näyt tää närhen munat” ei välttämättä ole mitenkään hävytön vaan vii tannee alun perin siihen, että när hen pesää eli sen munia on vaikea löytää. – Katso nyt tuotakin itserakasta käkeä, närhi sanoi Jumalalle. Aamen. Luotua voi kyllä eri keinoin korjailla, mutta jossain vaiheessa on pak ko hyväksyä tilanne, Jumala fi losofoi. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, höyhenpukujen Herra, Anna itse kullekin hänen tarvitsemansa olemassaolo: mieli, keho ja henki. – Ja miksi suostuisin, käki ku kahti. Käki ja närhi tyytyivät Luojan evoluutiota myötäilevään ratkai suun. Kansan suussa närhellä on ollut monia nimiä, kuten on näri, närri, paskonärhi, hohkoharakka, met säharakka, ohrarääkki sekä, yllät tävää kyllä, ruisrääkkä, joka nykyi sin on kokonaan toisen lajin nimi. Närhi on kaunis ja värikäs lintu, jos onnistuu näkemään sen läheltä. – Minusta nykyinen tilanne on hyvä kummankin kannalta. Anna minulle lisää aikaa löytää jälleen polun pää ja kulkea kohti valoa. Linnut menivät Juma lan luokse kysymään neuvoa. Kulkija säi kähtää sydänjuuriaan myöten en nen kuin muistaa, että närhihän se siellä ilmoittelee olemassaolos taan. J os pitäisi järjestää lin nuille laulukilpailu, jonka aiheena olisi ru min ääni, niin finalis tien joukossa olisi var masti närhi. Nimittäin kun Jumala oli luo nut kaikki maailman eläimet, alkoi kuulua erilaista napinaa. – Ihan vaikka vaihtelun vuoksi, närhi sanoi