Stewart kirjoitti tietokirjan aarteenetsijä Valter Juveliuksesta 20. joulukuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –5 1 Yksinäisen joulu on nyt tavallista hiljaisempi Koronan vaikutus kirkkoon on vuoden uskontouutinen Kadonneen arkin metsästys Timo R. 12 4 N:o 50-51 | 18
Stewart kertoo omituisesta suomalaisesta liitonarkin etsijästä ja samalla muistelee omia joulujaan Pyhällä maalla. 4 Miltä tuntuu olla mukana saattamassa ihmisiä karanteeniin joulun alla. Betlehemissä oli tavallista hiljaisempaa. 3 Onko suntion ammattitaidosta hyötyä jäljitystyössä. Olimme kaukana kaikesta, eikä tekemistä ollut muuta kuin pelata korttia ja kuunnella isän kertomia kummitustarinoita. Saan palkan kirkolta, mutta työpanokseni annetaan viruksen torjuntaan. On tärkeää löytää mahdollisimman monet altistuneet, jotta he eivät veisi tietämättään huonoa lahjaa muille. Erityisen hyvin muistan kaksi toisiinsa nähden hyvin ääripäihin asettuvaa joulua. | viikon henkilö | Reilut kolmekymmentä Helsingin ja Vantaan seurakuntien työntekijää on siirtynyt tekemään koronajäljitystä. Pakkanen laski jouluksi neljäänkymmeneen. Vettä tihkui niskaan, kun turvatarkastusten jälkeen vihdoin pääsimme Syntymäkirkon aukiolle. – Olen oppinut paljon lisää koronan taudinkuvasta ja leviämisestä. 2 KOTIMAA | 18.12.2020 aluksi. Vain muutamia kaltaisiani ulkomaalaisia kibbutsnikkejä ja turisteja koitti päästä joulun tunnelmaan ja nieleskeli koti-ikävää. 1 Miten päädyit koronajäljittäjäksi. Toisen hyvin muistamani joulun minäkin vietin Betlehemissä. – Kun altistuneelle saadaan tieto, hän voi antaa suuren lahjan läheisilleen jäämällä kotiin eristyksiin. – Soitamme koronatartunnan saaneille ja selvitämme, keitä kaikkia he ovat saattaneet tartuttaa. Puhelut sujuvat yleensä hyvässä hengessä, koska sairastuneet ymmärtävät asian vakavuuden ja haluavat auttaa tartuntaketjun katkaisemisessa. Yksi heistä on Kallion kirkon suntio Timo Pentikäinen. Sää oli viileä ja harmaa. Lisäämme olennaisia tietoja ja karsimme epäolennaisia. Oli joulu 1987. Toisen vietin koululaisena perheeni kanssa Kiilopäällä, missä meillä oli tunturissa kämppä ennen kuin alueelle perustettiin UKK-puisto. Tästä on kaikille etua, eikä minun tarvitse pyöritellä peukaloita töissä. EMILIA KARHU ”Altistunut antaa suuren lahjan läheisilleen eristäytymällä” Joulu on silti joulu, vaikkei sitä voisi juhlia kuten ennen, sanoo koronajäljittäjäksi siirtynyt suntio Timo Pentikäinen. Muistetaan, että joulu on silti joulu, vaikkei sitä voisi juhlia kuten ennen. Vaikka ajat ovat kurjat, on ollut mielenkiintoista oppia uutta. FREIJA ÖZCAN Toimituspäällikkö antautuu joulumuisteloihin. 5 Mitä olet oppinut. Sairastunuthan tartuttaa jo 48 tuntia ennen kuin saa itse oireita. – Kyllä, koska suntion työ on ihmisten kohtaamista ja ohjaamista eteenpäin esimerkiksi diakoniatyöntekijöille. Koulutus kesti noin viikon. Palestiinalaisten kansannousu, intifada, oli alkanut juuri joulukuun alussa. Ne kummitusjututkin muistan oikein hyvin, koska keskellä erämaata kaamoksessa ne tuntuivat todella hyytäviltä. Hyvää koronajoulua! Ehkä sekin jää poikkeuksena mieleen. Taisimme laulaa jotain. Suurin osa täyttää etukäteen sähköisen lomakkeen, jonka tietoja käymme puhelussa läpi. – Olin jo keväällä Helsinki-avussa soittamassa ikäihmisille. Tämän lehden sivulta 20 alkavassa haastattelussa Timo R. Suntion työtä on nyt vähemmän, koska tilaisuuksia ei voida järjestää. Kun kuulin mahdollisuudesta siirtyä koronajäljittäjäksi, kiinnostuin heti. | Kuva: Jukka Granström TIMO PENTIKÄINEN koronajäljittäjä ja suntio Poikkeusjoulut E lämän varren jouluista jäävät parhaiten mieleen ne poikkeuksellisimmat. 2 Mitä koronajäljittäjän työ on käytännössä. Teen koronajäljitystä ainakin vuodenvaihteeseen saakka ja suntion töitä vain harvakseltaan
Lapsella kihelmöivä ilo – enää muutama päivä – ja vanhemmilla stressi – aikaa on vähän, joulu pääsi taas yllättämään ja paljon on tekemättä. Kantamalla vastuunsa. Monenlainen odotus, eri maustein. Voideltua. Ilouutista Vapahtajan syntymästä ei ole kuitenkaan peruttu. Esimerkiksi toiselle ihmiselle sanotut välittämisen, lohdutuksen ja kannustuksen sanat. Jaksaa, jaksaa. Avaamalla sydämensä: ”Tule, Herra Jeesus!” ”Vain lyhyt aika enää, ja Libanonin vuoret muuttuvat hedelmätarhaksi, ja tarhat ovat laajoja kuin metsät.” PÄIVI PUHAKKA 18.12. Valtaosa hyvistä teoista jää aina julkisuudelta piiloon. Viime viikkoina on toistettu ajatusta, ettei joulua ole peruttu. ?. Siitä syntyvä mielipaha on ymmärrettävää. Harva on voinut välttyä pandemian kuluttavalta vaikutukselta. Raamatun mukaan luomakuntakin odottaa, huokaa ja vaikeroi synnytystuskissa. Syvimmin korona koskettaa niitä ihmisiä, jotka ovat menettäneet sille läheisensä. Nuoren äidin myötä aasi kantoi vuosisataista odotusta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Avuntarvitsijoiden määrä on kasvanut, mutta samalla on kasvanut niiden ihmisten määrä, jotka tahtovat antaa apua. Se oli sitä aikaa. Odottaa voi monin tavoin. ”Vain lyhyt aika enää…” Odotus tiivistyy. Välittäminen ja toinen toisestaan huolehtiminen on vahvistunut. 3 KOTIMAA | 18.12.2020. Ilouutista ei ole kuitenkaan tarkoitettu vain eläville. Saarnaajan luokse tulee arasteleva ihminen ja pyytää hätäisesti: Rukoilkaa minun puolestani. Jokainen on kutsuttu juhlimaan Vapahtajan armorikasta syntymäjuhlaa. Tätä kirjoittaessa Suomessa 461 ihmistä on menehtynyt koronaan. Länsi-Suomessa on elossa vielä vanhuksia jotka muistavat, miten heidän kotikylässään aikoinaan koottiin kylän väki yhteiseen iltarukoukseen rukoustorvea soittamalla. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Vielä vähän matkaa ja ollaan perillä. Valoa on sittenkin enemmän kuin pimeää. 1970 Kotimaa 18.12.1970. Esimerkiksi seurakuntien työntekijät ja monet muut toimijat ovat jakaneet ruoka-apua ja soittaneet ikäihmisille kysyäkseen kuulumisia. Mies kantoi vastuunsa ja huolehti turvallisuudesta, vaikka tiesi, ettei lapsi ollut hänen. Kesällä pitkien valoisten päivien aikana moni ehti jo tuudittautua siihen, että pahin vaihe pandemiaa on voitettu. Jumalan maailma on silläkin tavalla suuri, että Ilouutinen koskee myös edesmenneitä. Ehkä jonakin vuonna talvi ei enää yllätä autoilijaa, kun sitä ei tule. Kuitenkin: yhä rukoillaan paljonkin. Odotus tiivistyi myös tiellä, jolla raskaana oleva nainen ja hänen miehensä kulkivat aaseineen. Kuluneen vuoden raskautta on lisännyt epätietoisuus siitä, milloin tämä koronan tahdittama aika on ohi. Moni saarnamies lienee saanut myös osalleen esirukouspyyntöjä. Se ei pidä kokonaan paikkaansa, moni joutuu luopumaan läheistensä kanssa vietetystä joulusta. Sodat tai kulkutaudit eivät ole sitä koskaan ennenkään peruuttaneet, vaikka yksilöiden elämään ne ovat voineet tuoda menetyksiä myös joulupyhinä. Ilolla. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut myös paljon hyvää. Nyt on toinen aika. Messiasta. ’’Sillä kun puhalteli, ei kauaa kulunut, kun kansaa rupesi seuroihin lappaamaan’’, kertoi muuan vanhus muistelmiaan rukoustorvesta. Omana aikanamme sen kantokyky on uhattu, se on jopa raiskattu. Rukous kirvottaa yhä sielujen kuormia, rukous vetää yhäti taivaallisia voimia alas ihmisten sydämeen. | pääkirjoitus | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Tänäkin jouluna Suomen Turusta julistetaan joulurauha, vaikka poikkeuksellisella tavalla ilman paikalle kokoontunutta yleisöä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Koko maailmassa pandemiaan kuolleita on tilastoitu yli 1,6 miljoonaa. Tai pettymys siitä, ettei pääse Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen saati joulukirkkoon. Hengellinen kokous on päättynyt. Todellinen määrä lienee suurempi. Pitämällä huolta lapsista ja heidän tulevaisuudestaan. Raskas vuosi päättyy joulurauhaan K ulunut vuosi 2020 on ollut raskas
Aikaisempina vuosina mukana on ollut toimittajia myös eri medioista. | Kuva: Olli Seppälä ” On hätkähdyttävää ajatella nyt, että tuolloin kättelemättömyys tuntui merkittävältä rajoitukselta. Kotimaa on julkaissut paperilehdessä ja verkossa lukuisia uutisia siitä, miten koronapandemia vaikuttaa seurakuntien ja kirkollisten järjestöjen toimintaan. Se oli Theology in the Making, aivan uusi aatos, artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen kommentoi. 4 KOTIMAA | 18.12.2020 uutiset. Seurakuntien sopeutuminen koronaepidemian aiheuttamiin rajoituksiin voidaan ajatella kokonaisuutena, mutta se voidaan myös jakaa pienempiin osiin, kuten kirkon digiloikkaan tai kirkollisten toimitusten sopeutumiseen poikkeusoloissa. kirjoittaman uutisen otsikko oli: Seurakunnille ohjeet koronaviruksen torjuntaan – ”Kaikesta kättelystä tulee pidättäytyä”. – On hätkähdyttävää ajatella, että tuolloin kättelemättömyys tuntui merkittävältä rajoitukselta, Toivanen sanoo nyt. Poikkeuksellisesti valinnan teki tänä vuonna Kotimaa-lehden toimitus. Koronarajoitukset poikivat muun muassa kirkollisen keskustelun etäehtoollisen viettämisen mahdollisuudesta tai mahdottomuudesta, mitä toimittaja Emilia Karhu piti kiinnostavana. Vuoden uskontouutinen on koronavirus ja kirkko Korona-aikana osa kasteista viivästyi tai vaati erityisjärjestelyjä, kuten vieraiden määrän rajoittamista tai kasvomaskien käyttämistä. Jumalapalvelusten striimauksesta eli reaaliaikaisista verkkolävuosi 2020 | Kirkkojen ja seurakuntien sopeutuminen koronaepidemian aiheuttamiin rajoituksiin on Kotimaan toimituksen mielestä vuoden uskontouutinen. Vuoden ikäinen Cosmo äitinsä Kanerva Medelin sylissä. Toimittaja Meri Toivasen 3.3. – Minusta riemastuttavan erikoista oli pääsiäisen aikaan Eero Huovisen lanseeraama ajatus siitä, että hän voi nauttia sakramentin jotenkin hengessä, etämessun aikana. Suomalaisiin seurakuntiin koronan vaikutukset alkoivat yltää maaliskuun alussa. Ei siis ihme, että koronaviruksen vaikutukset Suomen luterilaisen kirkon elämään ja seurakuntien notkea sopeutuminen uuteen tilanteeseen ovat vuoden uskontouutinen. Rovasti Tapio Leskinen kastoi lokakuussa Cosmo Uolevi Medelin tämän kotona Helsingissä. | lyhyesti | | journalismi | K oronavirus ja covid-19-tauti ovat hallinneet vuoden 2020 uutisointia niin Suomessa kuin maailmalla. Koronapandemian aiheuttamat rajoitukset ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskuntien elämään ovat vaikutuksiltaan maailmalaajuiset. Ensimmäinen uutinen ilmestyi helmikuun alussa ja kertoi, että Suomen Lähetysseura evakuoi epidemian takia viisi työntekijäänsä Hongkongista
Lue lisää: www.kirkonalat.fi. Osa lapsista jäänee kokonaan kastamatta, uutisessa arveltiin. Koronaviruksen vuoksi seurakunnat joutuivat järjestelemään toimintaansa monin paikoin uusiksi, myös rippikoulujaan. OLLI SEPPÄLÄ 5 KOTIMAA | 18.12.2020. Samaa sukupuolta olevien avioitumisen mahdollistava laki astui voimaan 1.3. | Kuva: Aarne Ormio hetyksistä tuli yksi seurakuntien elämää määrittävistä toiminnoista kuluvana vuonna. 2016: Aleppon kellot eli Helsingin Kallion seurakunnasta jopa kansainväliseksi levinnyt tempaus, jossa soitettiin surukelloja Syyrian Aleppon taistelujen uhrien muistoksi. Olemme vahva edunvalvoja ja yhteis kunnallinen vaikuttaja. Koronan tai sen epäilyn takia vain pari kolme leiriä jouduttiin keskeyttämään kesän ja syksyn aikana. – Pidän turkkilaista näkökulmaa esillä ja sanon, että maailman laajuudessa Hagia Sofian muuttaminen moskeijaksi oli melkoinen uskontouutinen. – Päiväkohtaisten puheenaiheiden lisäksi on tärkeää olla perillä kulttuurin pitkistä kehityslinjoista. Naisilla on ollut perinteen siirtäjinä ja kannattelijoina historiallisesti merkittävä rooli. Hyvää Joulua kaikille lukijoille! Toivottaa Kirkon alat ry Vuoden uskontouutisia Kotimaan aiemmissa kyselyissä vuoden uskontouutisiksi ovat nousseet seuraavat aiheet. 0207 912 530. Myös muslimien pyhiinvaellus Mekkaan jouduttiin perumaan koronaviruksen leviämisen estämiseksi. Presidentti Donald Trumpin esiintyminen Raamattu kädessä osana vaalikampanjaa noteerattiin myös itseään suuremmaksi symboliksi, joka liittyy Yhdysvaltojen kristillisen oikeiston rooliin politiikassa. Pipliaseuran Uuden testamentin mobiilialustalle tehty käännös UT2020 on myös yksi vuoden uutistapahtumista. Arkkipiispan valinta Arkkipiispa Tapio Luoman valinta vuoden uskontouutiseksi on Kirkon tutkimuskeskuksen keräämät tiedot, joista selviää, että naisten ja erityisesti nuorten naisten uskonnollisuus on vähenemässä. Kirkkoa uutinen haastaa miettimään sen omaa roolia muutoksessa ja toimimaan sen mukaisesti. Suomessa otsikoihin nousi lokakuussa jyväskyläläinen pieni ranskankielinen, lähinnä kongolaisista koostuva seurakunta. Apulaisoikeusasiamiehen linjaus, joka kielsi koulujen joulujuhlien järjestämisen kirkkotilassa. 2017: Uusi avioliittolaki ja sen seuraukset kirkolle. Alan edunvalvontaa jo vuodesta 1957. – Sekin on uutinen, että hauta on suljettu, vaikka Kirjan mukaan se oli auki, kivi oli vieritetty haudan suulta ja hauta oli tyhjä. Koronan lisäksi Kotimaan toimituksessa nostettiin esiin myös muita kuluneen vuoden merkityksellisiä uskontouutisia. Kehitys ei vaikuta vain uskontoon vaan pitkällä tähtäimellä kokonaiseen elämänmuotoon. Eri yhteyksissä – kuten Turun piispanvaalissa – nousi sosiaalisessa mediassa jälleen kerran kipakkaa sananvaihtoa joogasta yleensä ja erityisesti kristillisestä joogasta. 2019: Koulujen joulujuhlat. Olemme perehtyneet kirkkojen ja kristillisten järjestöjen eri toimialojen ja tehtävien erityis piirteisiin. 2018: Piispat. Vuoden mittaan uutiset maailmalta kertoivat myös muutamien uskonnollisten tilaisuuksien olleen tartuntaryppäiden alkulähteitä. Syyksi nähtiin se, että keväällä syntyneiden vauvojen ristiäisiä siirrettiin kokoontumisrajoitusten takia kesään. Kirkon alat on evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen sekä helluntailiikkeen työntekijöiden oma ammattiliitto. Uutistulvan ja yksittäisten tapahtumaraporttien keskellä koen erityisen hyödylliseksi perehtyä suurempia kokonaisuuksia hahmotteleviin ja taustoittaviin juttuihin, Luoma sanoo. 2015: Islam ja sen ympärillä erityisesti ääri-islamista käyty laaja keskustelu. Kotimaassa elokuussa julkaistun uutisen mukaan kasteiden määrä laski vuoden alkupuoliskolla yli kolmella tuhannella edelliseen vuoteen verrattuna. Sen hengellisestä tilaisuudesta lähti liikkeelle kymmeniä koronatartuntoja, ja karanteeniin määrättiin yli 700 ihmistä. Ota yhteyttä: kirkonalat@kirkonalat.fi tai p. Sen katkeamisella olisi mittavat, ehkä jopa ennennäkemättömät seuraukset. Koronan vaikutus tuntuu myös kaikkien kirkkojen ja uskontojen elämässä ympäri maailmaa. Jyväskylän tapauksesta kertonut Kotimaa.fi:n uutinen on sivuston vuoden kymmenen luetuimman jutun joukossa. Se kiihdytti koko kristikuntaa, sanoo toimituspäällikkö Freija Özcan. Viime kesänä myös perinteiset herätysliikkeitten suuret kesäjuhlat jouduttiin perumaan tai ne toteutettiin verkossa. Esimerkiksi pääsiäisenä Jerusalemissa Pyhän haudan kirkko oli suljettu. Siinäkin nähtiin ainesta vuoden uskontouutiseksi. Toisaalta yhteistä on tyhjyys: ei Jeesusta eikä turisteja, kommentoi toimitussihteeri Päivi Puhakka. Valinta pitää sisällään erilaisia uutistapahtumia, joita kaikkia yhdistää piispuus, korkea vihkimysasema kirkossa. Arkkipiispa Tapio Luoma. – Nämä ovat uutisia, jotka ansaitsevat huomiota. Neuvottelemme työehtosopimukset kolmelle sopimusalallemme: • evankelis-luterilainen kirkko • ortodoksinen kirkko • kristilliset järjestöt. Luoman mukaan kyseinen uutinen edustaa laadukasta tietoa, sillä se perustuu tutkimukseen ja kertoo laajasta ja vaikuttavasta ilmiöstä. – Ulkomaanuutisista olen hyvin kiinnostunut, sillä nykyisessä maailmassa kaukaisillakin asioilla on merkitystä suomalaisten elämän kannalta. Samalla nuorten miesten hengellisyys näyttäisi olevan kasvussa. Tapio Luoma kertoo Kotimaalle seuraavansa uutisia mielellään niin sanomalehdistä, radiosta ja televisiosta kuin verkostakin. Kirkon alat ry on Suomen moniammatillisin kirkollisten alojen ammattiliitto
– Työntekijät ovat kuitenkin säilyttäneet toimintakykynsä, he ovat luovia ja taitavia. Jos Jumala suo. Kouvolassa on päätetty, että loppiaiseen asti kaikki jumalanpalvelukset striimataan ilman läsnä olevaa seurakuntaa. Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtaja Eija Grönvall kertoo, että vuoden aikana diakonia-asiakkaiden määrä on kasvanut, mutta niin on myös diakonialle lahjoittavien määrä. Keväällä Kouvolassa lopetettiin diakoniatyön kotikäynnit. 6 KOTIMAA | 18.12.2020 uutiset. Vuosi on osoittanut, että loppujen lopuksi meillä on tosi hyvä valmius reagoida jos jonkinlaisiin tilanteisiin. – On ollut ilo jakaa avustuksia eteenpäin. Perinteisesti jumalanpalveluksia on tullut televisiosta pyhäpäivinä ja epäsäännöllisin välein sunnuntaina. Keväällä seurakunnat opettelivat toteuttamaan tilaisuuksiaan verkkolähetyksinä. Myös hoivapuolelle on saatu sijaisia kaupungilta. | lyhyesti | | pandemia | S eurakunnissa eri puolilla Suomea valmistaudutaan poikkeukselliseen jouluun. Se on voinut jatkua aikataulussa koko pandemia-ajan. Nivala on eniten huolissaan niistä, jotka ovat muutenkin yksin. Opit tulevat käyttöön myös jouluna, jolloin hartauksia tuotetaan striimattuina koteihin. – Jos jumalanpalvelus on säännöllinen, käyttäjä löytää sen helpommin. Tv-jumalanpalvelus ensi vuonna joka sunnuntai Televisiojumalanpalveluksia voi ensi vuonna seurata Yle 1:stä joka sunnuntai klo 10 ja lisäksi pyhäpäivinä. Näin siksi, että televisiojumalanpalvelusten määrän lisääntyessä Kirkon viestinnän käytössä olevat resurssit pysyvät kuitenkin ennallaan. Sijaisille tarjotaan tarvittaessa maksuton asunto opiskelija-asuntolasta. Sotilashallinnon papit käyttivät sotilasasua. Tilanteet muuttuvat nopeasti. Käytännössä aivan uusia jumalanpalveluksia lähetetään ensi vuonna 36 kertaa ja loput sunnuntait katetaan uusinnoilla. virheellisesti Lauri Leikkosen olleen sotilaspastori. Keväällä oli helpompaa, Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Eija Nivala sanoo. Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa. Joulu on jo kristittyjen toinen suuri juhla, jota ihmiset viettävät tänä vuonna erillään toisistaan. Se on tullut tässä konkreettiseksi huokaukseksi. Yksi koronaa sairastanut asukas oli kuollut. – Yksinäisyys on lisääntynyt valtavasti ja kotikäyntejä toivotaan. Todellisuudessa hän toimi jutussa käsitellyn väitöskirjan mukaan suomalaisen sotilashallinnon alaisen Aunuksen piirin luterilaisena pappina. Ylivieskan kirkko paloi tuhopoltossa pääsiäisenä 2016. mennessä tartunnan oli saanut 19 asukasta ja 25 työntekijää. Tällä kertaa jaettiin 80 joulukassia, joissa oli muun muassa kinkkua, silliä, pullia, leipää, tähtitorttuja ja suklaata. – Ensi pääsiäisenä meillä on tarkoitus olla kirkon vihkiäiset. Gärdström uskoo, että se jatkuu myös pandemian jälkeen. Kirkkoherra Keijo Gärdström sanoo, että häntä puhuttelee tänä jouluna erityisesti Raamatun sana, jonka mukaan meillä on tulevaisuus ja toivo. Hyvänä esimerkkinä hän nostaa esille seurakuntayhtymän kanttorit, jotka ovat tehneet hienoja sisältöjä verkkoon. – Olemme opetelleet striimaukset kantapään kautta, Kouvolan seurakunnan kirkkoherra Keijo Gärdström sanoo. 14 000 jäsenen seurakunnassa jumalanpalvelukset lähetetään nyt nettiradion välityksellä. Ylivieskassa on meneillään myös uuden kirkon rakentaminen. Kauneimmat joululaulut striimataan verkossa, samoin aattohartaus. Oikaisu Kotimaassa väitettiin 11.12. Vuoden aikana on opeteltu tekemään seurakuntarajat ylittävää yhteistyötä. Yksi Valonan osastoista on muutettu Pieksämäen kaupungin 15 paikkaiseksi covid-osastoksi, jolla hoidetaan sairaalatasoisesti koronatartunnan saaneita asukkaita. Sanoma on silti ikiaikainen: pimeydessä vaeltaville loistaa kirkkaus. Syksyllä ne aloitettiin uudestaan, maskit kasvoilla. Maanantaihin 14.12. Marras-joulukuun pimeydessä ja toisen korona-aallon keskellä huomaa, että ihmiset turhautuvat ja väsyvät. Kouvolan seurakunta on perinteisesti järjestänyt diakoniatyön jouluruokailun. Seurakunta tukee Valonan henkilökuntaa Vaikea koronatilanne jatkuu Kirkkopalveluiden omistamassa vanhuspalvelujen asumispalveluyksikössä Valonassa Pieksämäellä. Suomessa edellinen korona-aallon huippu osui pääsiäiseen. Kun ei ole ollut säännöllistä sykliä, katsoja on joutunut aina tarkistamaan lehdestä tai netistä, tuleeko sitä, ohjelmapäällikkö Kimmo Saares Kirkon viestinnästä perustelee muutosta. Koronatilanteen paheneminen on kiristänyt rajoituksia. Pieksämäen seurakunnan papit antavat keskusteluapua Valonan asukkaiden omaisille ja yksikön henkilökunnalle. – Se, mitä netin kautta lähetetään, ei tavoita ehkä juuri heitä, jotka seurakuntaa eniten tarvitsevat. Hänen sotilasarvonsa oli kapteeni. Lisäksi heitä on rekrytoitu esimerkiksi Diakonia-ammattikorkeakoulun verkostojen kautta. Kotimaa tutustui neljän seurakunnan joulusuunnitelmiin. Jäseniä on yhteensä noin 60 000. – Silloinkin oli kriisi, kun Vapahtaja syntyi tähän maailmaan. Marian ja Joosefin tavoin meidänkin täytyy olla kuuliaisia esivallalSeurakunnat tekevät toisenlaisen joulun kokemukset | Kirkot eivät voineet koota ihmisiä pääsiäisenä eivätkä ne voi tehdä sitä joulunakaan
Kouluille ja oppilaitoksille on nauhoitettu videotervehdyksiä. 30 000 jäsenen Espoonlahden seurakunta pitää kirkkonsa auki 21.12.– 1.1. arkija pyhäaukiolojen mukaisesti. Elintarvikejakelu kirkolla jatkuu. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa suuri kirkkaus.” MARI TEINILÄ, MERI TOIVANEN Kouvolan seurakunnan diakoniatyön johtaja Eija Grönvall seisahtui seimen äärelle Kouvolan hiljentyneessä keskuskirkossa. le ja noudattaa koronaan liittyviä ohjeistuksia. – Vuoden tärkein oppi työyhteisössä on ollut, että meillä on yhteinen missio. – Korona ei ole meitä uuvuttanut, vaan enemmänkin se, että mahdollisuus työntekoon on pienentynyt. Aulasta voi hakea, kirkkoherra Jouni Turtiaisen mukaan ”kymmenessä sekunnissa”, myös seurakunnan emäntien tekemän ruoka-annoksen lämpörasiassa. Niitä voi kuunnella vaikka parvekkeelta. Jouluaaton päivystyksen aikana kirkolta striimataan lyhyt hartaus. Työalojen pakka on mennyt sekaisin. Päiväkerhot ovat Espoon seurakunnissa jatkaneet toimintaansa, sillä ne rinnastetaan kaupungin varhaiskasvatukseen, seurakuntayhtymän viestintäpäällikkö Urpu Sarlin kertoo. Juha Luukkonen miettii jouluaamun profetiaa ja sen tänä vuonna erityisen vahvaa sanomaa: ”Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Pääkaupunkiseudun seurakuntien jäsenilleen lähettämästä joulukalenterista on Sarlinin mukaan tullut tänä vuonna erityisen paljon ”positiivista hyrinää”. | Kuva: Johannes Wiehn ” Silloinkin oli kriisi, kun Vapahtaja syntyi tähän maailmaan. Seurakunnan alueella ei ollut joulukuun puoliväliin mennessä havaittu tiettävästi yhtään koronatartuntaa. Turtiainen sanoo itse olevansa tässä vaiheessa vuotta väsynyt mutta onnellinen. Häntä tuuraava henkilö kuuluu riskiryhmään. Kirkossa voi hiljentyä, ja paikalla on kolmen tunnin ajan joka päivä pappi tai muu työntekijä. Uudet työtavat ovat motivoineet. Ne lähettävät verkossa joulun ajan tilaisuuksia ja Kauneimpia joululauluja eri päivinä ja vuorokaudenaikoina. Espoon seurakuntayhtymässä on kuusi seurakuntaa. Taloyhtiöt ovat voineet tilata seurakunnan musiikkiryhmän laulamaan ulos joululauluja. Striimauksiin siirtymistä ei ole tarvinnut Rautavaaralla opetella. Pandemian myötä Rautavaaralla on lopetettu kaikki kotikäynnit. Turtiaisen mukaan tämä joulu osoittaa, että Kristuksen syntyminen sydämeen ei todellakaan ole olosuhteista kiinni. Yksi joulunajan innovaatioista ovat Kauneimpien joululaulujen pihalaulut. Palvelutalossa seurakunnan hartaudet on lopetettu, mutta kirkkoherra on käynyt siellä tapaamassa kuolevia ihmisiä. – Olemme peruneet vuoden loppuun asti kaiken kokoavan toiminnan paitsi jumalanpalvelukset. Haastattelua tehtäessä kokoontumisrajoitus koski yli 50 henkilön tilaisuuksia. 7 KOTIMAA | 18.12.2020. Tämänhetkisen tiedon mukaan joulukirkko toimitetaan, mutta meillä on pieni pelko siitä, tiukkenevatko kokoontumisrajoitukset sitä ennen, kirkkoherra Juha Luukkonen sanoo. – Olemme ensimmäisiä itäsuomalaisia seurakuntia, joka aloitti säännölliset jumalanpalvelusten striimaukset jo kuusi vuotta sitten. Yksipappisen seurakunnan todellisuudesta kertoo, että Juha Luukkonen on toimittanut kaikki seurakunnan jumalanpalvelukset maaliskuusta lähtien, myös lomiensa aikana. Pohjois-Savossa sijaitsevassa Rautavaaran seurakunnassa on 1 300 jäsentä. Joulun alla parisataa seurakuntien työntekijää ja vapaaehtoista soittaa tervehdyksen noin kahdeksalletuhannelle seurakuntiin kuuluvalle yli 80-vuotiaalle
Ei toimi hänen puolestaan. Hakee asiakkaan sieltä, minne julkinen tai yksityinen palveluntarjoaja ei ylety. Perheestä ja kodista huolehtiminen oli parasta, mitä hän tiesi. Jasmin ei ole hänen oikea nimensä. . Eräs Suomessa asuva arabimies lupasi Jasminille hyvän elämän, jos tämä suostuisi menemään hänen kanssaan naimisiin. Vaikeudet alkoivat, kun yksi perheen lapsista jäi auton alle. Sisällissodan puhjettua vuonna 2011 Suomeenkin alkoi kantautua uutisia presidentti Bašar Al-Assadin hallinnon hirmuteoista. Asioita ei enää hoideta hänen ylitseen eikä ohitseen. . ihmisarvo ja osallisuus | Jasmin itkee, hymyilee ja halaa. Puoliso oli puuseppä, joka taiteili rakentamiinsa huonekaluihin kauniita puukaiverruksia. Säätiö auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä auttamaan itseään ja löytämään äänensä yhteiskunnassa. Turkki ei ollut pakolaisille onnela. Kolmetoista vuotta sitten Jasmin oli onnellinen perheenäiti Syyrian Damaskoksessa. Syyriassa on raskasta olla yksinhuoltaja. Kidutus ja lapseen kohdistunut seksuaalinen väkivalta eivät ole riistäneet pakolaisleskeltä toivoa. – Välillä minusta tuntui, että ilman kielitaitoa elämä on vaikeampaa kuin Syyriassa sodan keskellä. Luulin, että muutkin olisivat sellaisia. Hallituksen vastaisesta toiminnasta syytettyjä miehiä ja naisia kidutettiin Damaskoksen vankiloissa. Jasminin silmiin nousee kyynelten ryöppy. Jasminin ollessa suomenkielenkurssilla, mies yritti raiskata hänen yläkouluikäisen tyttärensä. Poika selvisi onnettomuudesta, mutta vuoden kuluttua vietettiin perheenisän hautajaisia. Ei rakenna riippuvuusverkkoja, vaan tukee asiakkaan omia voimavaroja. Jokainen päivä oli kauhea. Hän oli saanut hyvän miehen ja ihania lapsia. . Jasmin, syyrialainen pakolaisnainen, istuu ikkunan ääressä Kide-säätiön toimitiloissa. Moneen vuoteen Jasmin ei voinut ajatellakaan uutta suhdetta, mutta vähitellen hän pehmeni. Uusia unelmia rikottujen tilalle Kide-säätiö on nuori ihmisoikeusjärjestö . Mielessä ei ole ollut tilaa vaativan taidon haltuunottoon. Pöydällä on kännykkä, jonka kautta arabiaa äidinkielenään puhuva mies tulkkaa keskustelua. En saanut yhteiskunnalta mitään tukea. Jasminin mieli on ollut raskas, mutta tänään on parempi päivä. Kaunis nainen, joka oli toisaalta vahva ja toisaalta avuton, veti Suomessa puoleensa arabiaa puhuvia miehiä. – Minut pidätettiin väärän ilmiannon vuoksi. Jasmin pystyy toistaiseksi hoitamaan asioitaan vain arabiaksi. – Ajattelin, että saisimme toisistamme tukea ja hän suojelisi myös lapsiani. Hän joutui niin hirveään shokkiin, että sairastui vakavasti. . Mukana myös paperittomien auttamisesta tunnettu ylilääkäri Pekka Tuomola. Toimintaa tukevat sosiaalija terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA, Helsingin ja Espoon kaupungit sekä yksityiset yritykset ja rahoittajat. Vankilassa Jasmin päätti, että jos hän selviää elävänä ulos, hän muuttaa naapurimaahan Turkkiin niin pian kuin pystyy. Kidutetut ovat kertoneet silmittömästä hakkaamisesta, seksuaalisesta väkivallasta, sähköshokeista, katosta riiputtamisesta, palovammojen aiheuttamisesta kiehuvalla vedellä ja nukkumisen estämisestä. Jasminilla oli kotikampaamo, jossa piipahti silloin tällöin naapuruston rouvia. Tuo esille asiakkaan äänen. Hänen vierellään istuva Kide-säätiön hankejohtaja Anna Gestranius laskee toisen kätensä Jasminin hartioille ja ottaa toisella kädellä kiinni hänen kädestään. Kide-säätiön tarjoama mobiilitulkkauspalvelu Túlka on mullistanut Jasminin maailman. Miljoonat syyrialaiset yrittivät löytää katon päänsä päälle ja jotakin syötävää maassa, jossa asui jo ennestään valtavasti pakolaisia muun muassa Afganistanista ja Irakista. | Syyrian pakolaiset | V aloisa ystävä kurkistaa pitkästä aikaa Helsingin Kontulan kerrostalojen välistä. – Puolisoni Syyriassa oli kunnioittanut perhettään ja tehnyt kaikkensa sen eteen. Se oli virhe. Hän on asunut Suomessa jo viisi vuotta, mutta kieliopinnoista huolimatta suomi on pysynyt mysteerinä. 15 työntekijää. ” Välillä minusta tuntui, että ilman kielitaitoa elämä on vaikeampaa kuin Syyriassa sodan keskellä. 8 KOTIMAA | 18.12.2020 uutiset. Turvapaikka-arpajaisissa Jasminin kohdalle osui Suomi. Olin pidätettynä 31 päivää, mutta se tuntui 31 vuodelta. – Miehelleni kerrottiin, että poikamme kuoli. Yksi aikuinen lapsi jäi perheineen Turkkiin ja toinen Syyriaan. Hallituksen puheenjohtajana Paavo Voutilainen. Ehkäisee etnistä käpertymistä ja väkivaltaista radikalisoitumista. Jasmin ilmoitti itsensä ja nuorimmat lapsensa turvapaikanhakijoiksi YK:n pakolaisjärjestön UNHCR:n toimistoon. Kevyempi olo ei johdu ennen muuta auringosta, vaan tunteesta, että asiat alkavat sittenkin järjestyä. – Kasvatin yksin viittä lasta. . – Oikeastaan hän oli taiteilija, Jasmin sanoo hymyillen
Tällä hetkellä Jasminia huolettaa kuitenkin eniten Damaskokseen jäänyt tytär perheineen. Olen rohkea nainen, mutta vieraassa maassa tarvitsen apua. – En tiennyt keneltä olisin voinut saada apua. – Heillä on kolme pientä lasta, eivätkä he saa mistään kaasua. Perheen joulua ei varjosta virus, vaan kova arki Syyriassa. – On haikeaa juhlia joulua, kun tyttäreni ei saa hankittua perheelleen juuri mitään. Jasmin seuraa Syyrian uutisia tarkasti. Eikä kukaan tee meille pahaa. Jasmin aikoo kuitenkin järjestää Suomessa oleville lapsilleen joulujuhlan, sillä onhan Jeesus islamissakin tärkeä henkilö; neitsyt Mariasta syntynyt profeetta Issa. Osa hallituksen entisistä pienipalkkaisista on kymmenkertaistanut tulonsa. Hän haluaa silti toimia annettujen terveysohjeiden mukaan ja on käynyt viranomaisten toiveesta viisi kertaa koronatestissä. Poikani on mennyt naimisiin. Millaisena sinnikäs äiti ja isoäiti näkee perheensä elämän kymmenen vuoden kuluttua. Itsellesi tai lahjaksi. Kaikilla lapsillani on Suomen kansalaisuus ja hyvä ammatti. Sota on syönyt maan taloudesta puolet, rahan arvo on romahtanut, ja kaupankäynti on siirtynyt harmaalle sektorille. Sodassa on aina myös rikastujia. Anna Gestranius auttoi asiakastaan tekemään pahoinpitelystä rikosilmoituksen. He katselevat luksusautojensa ikkunoista, kuinka köyhät jonottavat katujen varsilla leipää. – Pidän jatkuvasti yhteyttä Damaskoksessa asuvaan tyttäreeni ja sisaruksiini. Juuri nyt huomiota kaipaisi perheen poika, joka vaikuttaa äidin mielestä masentuneelta. Jasmin ja Anna Gestranius ovat pohtineet yhdessä perheen psykososiaalisen tuen tarvetta ja ottaneet yhteyttä sopiviin viranomaisiin. – Lasteni vuoksi en halua katsoa taaksepäin vaan eteenpäin. Oikeusjutun käsittely on vielä kesken. DANIELLE MIETTINEN Osa vantaalaisesta Jasminista on jäänyt sodan repimään Syyriaan. Poliisikuulusteluissa Jasmin sanoi luottavansa siihen, että tässä maassa on mahdollista saada oikeutta. 9 KOTIMAA | 18.12.2020. Korona on melkoinen haaste sodan räjäyttämälle terveydenhuollolle, mutta sitä Jasmin ei osaa pelätä – ei Syyriassa eikä Suomessa. – Olemme kaikki yhdessä, meillä on oma asunto ja auto. Ihanaa, että minulla on nyt Anna, joka auttaa minua. Teon jälkeen tytär yritti tehdä itsemurhan. | Kuva: Jukka Granström 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Ota ensimmäinen askel kohti hyvää elämää ja tilaa Askel
” Kun Siionin muurit murtuvat, suviseurojen teltta kasvaa kaikki syliinsä sulkevaksi hengelliseksi yhteisöksi. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Tulkitsen tämän metaforan linkittyvän saarnaaja Kaarle Helistenin vertaukseen kristityistä linnunpoikasina, joka kasvavat kahden kuoren, kirkon ja maallisen esivallan, sisällä. Jään odottavalle kannalle kysyen: Onko tulevaisuuden kirkko paikka, jossa nälkäinen matkaaja saa leipää ja lepoa vai muotoutuuko kirkosta immanenttinen, verkostomaisesti toimiva solidaarisuusyhteisö. Lehikoinen sanoitti kirkon viestiä Juhani Tammisen viljelemän sloganin avulla: Keep it simple! Sodan jälkeen rakennettu hyvinvointiyhteiskunta tarjosi opintien ja urakehityksen mahdollisuudet tasavertaisesti erilaisista lähtökohdista tuleville nuorille. Piispainkokous totesi joulukuun kokouksessaan, että kaikki seitsemän lähetysjärjestöä ovat noudattaneet Yhteinen todistus -toimintaperiaatteita ja lähetystyön perussopimusta. Kirkon lähetystyön toimintaperiaatteissa todetaan, että lähetystyötä toteutettaessa kirkon lähetysjärjestöjen tulee toimia kirkon päätöksen mukaan. korvaa 10 mielipiteet KOTIMAA | 18.12.2020 J ussi Rytkösen laatima vaalianalyysi koskien Turun piispanvaalia oli syvällistä ja ajatuksia herättävää luettavaa ( Kotimaa 11.12.). Esimerkiksi Etiopiassa Mekane Yesus -kirkossa naispuolisten pappien asema on jo riittävän vaikea ilman, että suomalainen lähetysjärjestö omalla esimerkillään ja näkemyksillään heikentää sitä entisestään. Kysyn tätä siksikin, että olen työskennellyt aiemmin useita vuosia rekrytointiteemojen parissa Pappisliitossa, teologisessa tiedekunnassa sekä tuomiokapitulissa. Keille kirkossa toimitaan portinavaajina. Uteliaana kuuntelen, miten Mari-piispa sanoittaa ja tulkitsee uudelleen ihmisen koti-ikävää tämän ajan hälyäänien keskellä. KAISA-LIISA PEHKONEN-SUORANTA Varhaiskasvatuksen pappi, työnohjaaja ja hiippakuntavaltuutettu Itäisen vaalitarkkailijan huomioita arkkihiippakunnan piispanvaali | Onko kirkollisella uralla eteneminen mahdollista tasavertaisesti kaikille kyvykkäille papeille, kysyy Kaisa-Liisa Pehkonen-Suoranta. Seuratessani vaalia ymmärsin, että käsitykseni urakehityksestä ja vastuisiin kasvamisesta on erilainen kuin nuoremmalla teologipolvella, jolle työelämä näyttäytyy enemmän projekteina ja joiden otteessa yrittäjyys korostuu. Kirkon uudessa Ovet auki -strategiassa todetaan: Edistämme yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Vain miespuolisia pappeja palkkaavat järjestöt ovat kirkon siunauksella ja rahoituksella toimivia työnantajia, jotka harjoittavat systemaattista syrjintää. Piispainkokous on väärässä – suuri osa järjestöistä on toiminut vastoin kirkkomme päätöksiä ja opetusta. Tuolloin myönnetty niin sanottu omantunnonvapaus koskee yksittäisiä pappeja, ei suinkaan järjestöjä. Näin ”itäisen vaalitarkkailijan” vinkkelistä näytti myös siltä, että Turussa oli tilausta karismaattiselle johtajatyypille. Millaista yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa tällaiset järjestöt edistävät, jotka eivät palkkaa naispuolisia pappeja tai opettavat homouden olevan syntiä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla.. Mari Leppänen puhuu lyyrisesti kirkosta turvapaikkana ja suojana elämän kamppailuissa. Elämään kuului suuri perhe ja ystäväjoukko, seuroja sekä arjen ja pyhän vuorottelua kirkkovuoden rytmissä. Tämän pitäisi ulottua myös järjestöjen rekrytointipolitiikkaan. Jouni Lehikoinen kertoi puolestaan taustastaan duunariperheen ainokaisena, jota pohjoiskarjalainen isoäiti johdatti hengellisten asioiden pariin. Tässä vaalissa kiinnitin huomiota siihen, että kirkolliset vaikuttajat ja yliopistoväki asettuivat laajamittaisesti Mari Leppäsen tueksi. Mietin, onko kirkollisella uralla eteneminen enää mahdollista tasavertaisesti kaikille kyvykkäille papeille – heillekin, jotka eivät ole saaneet lähipiirissään menestymisen mallia tai heille, jotka ajattelevat avioliitosta perinteisellä tavalla. Ehkäpä juuri tämä tausta kasvatti Lehikoisesta pidetyn kansanmiehen. Kirkolliskokousedustajat Viivi Ali-Löytty, Marja Heltelä, Mirva Lehtinen, Olli Löytty, Hanna Mithiku, Päivi Raunu, Wiking Vuori Piispainkokous sulkee silmänsä yhdenvertaisuudelta Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Uskonkysymykset avautuivat tälle kerrostalon pommisuojassa rokkia paukuttavalle nuorelle rippikoulussa. Kirkossa on vain yksi virkakäsitys, vuonna 1986 päätetty: pappisvirka ei ole sidottu sukupuoleen. Kirkon pitäisi aktiivisesti purkaa syrjiviä rakenteita, jotka tulehduttavat yhteistyötä kotimaassa kirkon sisällä ja asettavat vähemmistöjä hankalaan asemaan myös ulkomailla. Kun Siionin muurit murtuvat, suviseurojen teltta kasvaa kaikki syliinsä sulkevaksi hengelliseksi yhteisöksi. Piispainkokous antaa omalla päätöksellään näille järjestöille mandaatin jatkaa räikeää syrjintää ja vahingoittavaa opetusta niin kotimaassa kuin kohdemaissakin. Näistä ajatuksista pääsimme osallisiksi jo Anna-Maija Raittilan rikkaan tuotannon välityksellä. Turun vaalin mediayhteydet oli hoidettu viimeisen päälle, mikä mahdollisti jännitysnäytelmän seuraamisen meille eri puolilla Suomea asuville tykkääjille. Siinäpä meille muille seliteltävää, kun yritämme puhua kirkosta Jeesuksen seuraajien yhteisönä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Mari Leppänen kertoi rikkaasta uskonperinnöstään, joka kannatteli häntä läpi nuoruusvuosien. Mietin vaalia myös osallisuuden näkökulmasta
ESA AHONEN Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston jäsen 11 KOTIMAA | 18.12.2020 Tämä on ollut kirkon strategia viime vuosina. Siksi kirkkojen työntekijöinä meidän pitää ottaa vastuu ja tukea avun tarpeessa olevia perheitä. On näkemyksiä, joiden mukaan myönteisyyttä ei ole koskaan liikaa, toisten mielestä myös kielteistä palautetta tarvitaan, eikä sitä tule peitellä tai pehmentää. Kotimaa kertoi 18.9. Emme siis tiedä, kuinka meidän pitäisi toimia. Tähän suuntaan koetin kirjoituksessani johdatella. ” Hän huolehti sairaista, nälkäisistä, köyhistä, hengellisesti janoisista sekä yhteisöjen syrjäytyneistä.. MARKKU OJANEN Lisää porkkanaa, ei keppiä O len työskennellyt koulukuraattorina Betlehemin alueen luterilaisissa kouluissa sekä sosiaalityöntekijänä paikallisen sairaalan sosiaalitoimessa. Palestiinalaiset kristityt elävät yhä vaikeammissa olosuhteissa johtuen Palestiinan sekä Lähi-idän poliittisesta ja sosiaalisesta tilanteesta. Me jaamme ruokaa, mutta me annamme myös koulutusta muun muassa rauhankysymyksiin, sosiaaliseen ja sukupuoleen liittyvään oikeudenmukaisuuteen, lasten suojelemiseen, terveelliseen ruokavalioon, ajanhallintaan, itsetuntemukseen ja stressin vähentämiseen. Suomen Kuvalehti 28/2019 totesi Britannian tuolloisen ulkoministerin Jeremy Huntin uskovan, että ”kristittyjen vainoista on länsimaissa vaiettu poliittisen korrektiuden nimissä.” Eipä ole tilanne muuttunut kirkkomme suhtautumisessa kärsiviin kristittyihin. Kirkon diakonisen työn, ihmisten kohtaamisen ja palvelun, innoituksena on se, miten Raamattu kertoo Jeesuksen tavasta kohdata ja palvella ihmisiä. Kuitenkin on tarpeen muistuttaa myös siitä kalliista armosta, joka on evankeliumin perusta. Jäi sellainen olo, että enemmistön mielestä tämä asia ei koske meitä, kun se ei palvele millään tavoin Helsingin seurakuntia eikä budjetista oikein löydy paikkaa tällaiselle tuelle. Palestiinalaishallinnolla ei ole mahdollisuutta tukea taloudellisesti ilman tuloja jääneitä ihmisiä. Wurmbrand oli toki ristiriitainen hahmo, mutta hän puhui totta, kun muut kiemurtelivat poliittisen painostuksen edessä. Hän ei tuominnut, vaan kuunteli ja auttoi apua pyytäviä. miten suomettunut kirkko sulki ovet kommunistimaiden vainottujen kristittyjen puolustajalta Richard Wurmbrandilta 1970-luvulla. Niinpä kalliin armon julistaminen on myönteistä, vaikka siinä on mukana ankaria sanoja ihmisen itsekkyydestä, siitä synnin turmeluksesta. Hän opetti ihmisiä seuraamaan antamaansa esimerkkiä. Jos emme halua ottaa kantaa sortoa vastaan, pian voi tulla meidän vuoromme. Myönteisyydestä, lempeydestä ja pehmeydestä huolimatta kirkot tyhjenevät. Tänään minua hävettää olla tällaisen vauraan, välinpitämättömän kirkon jäsen, joka ei edes symbolisesti halua osoittaa tukeaan kärsiville maailmanlaajuisen kirkon jäsenille. Hän huolehti sairaista, nälkäisistä, köyhistä, hengellisesti janoisista sekä yhteisöjen syrjäytyneistä. | kolumni | Kiinnostaako meitä vainottujen kristittyjen tilanne. Mieleen tulee myös Dietrich Bonhoefferin varoitus halvasta armosta. Yhden moittivan kommentin sain. Sanat kielteinen ja myönteinen voivat kuitenkin johtaa harhaan, sillä kielteiseltä vaikuttava voi olla myönteistä ja päinvastoin. Työssäni olen nähnyt, miten vaikeassa sosioekonomisessa tilanteessa perheet elävät. ” (Käännös vuonna 1941 suomennetusta kirkkopostillasta.) Englannista kääntänyt: Mari Teinilä Betlehemin perheet RANA ZEIDAN Kirjoittaja on ELCJHL:n diakoniaprojektin koordinaattori. Rajanveto on vaikeata, sillä elämässä tarvitaan paljon myös lempeää, terapeuttista saarnaamista. Johtaako ylenpalttinen myönteisyys synnin merkityksen väheksymiseen. Siksi monet kristityt palestiinalaiset ovat muuttaneet ulkomaille. En pysty vaikenemaan, koska 1970-luvulla vaiettiin, eikä historiaa ole pakko toistaa. Pohdiskelin sen toimivuutta kirjoituksessani ”Keppi vai porkkana?” ( Kotimaa, 20.11.) Odotin kirjoituksen herättävän keskustelua, sillä kirjoituksen teema osuu kristinuskon ytimeen. Ellet kuulu niihin, joihin Kristus evankeliumissaan viittaa, puutteenalaisiin ja köyhiin, niin tiedä, että uskosi ei ole vielä aito, ja että vielä et itsessäsi ole maistanut Kristuksen hyväätekoa ja työtä. Se vaikuttaa lasten koulutukseen ja kaikkeen muuhun elämään. Ja toki löytyi monta muutakin tekosyytä. Samaan aikaan kun ETYK-kokouksen asiakirjoissa puhuttiin ihmisoikeuksista, niiden puolustajalta evättiin kirkkojen käyttö ja pääsy maallisiin tiloihin, kuten Töölön kisahalliin tai Dipoliin. Betlehem ja sen lähialueet ovat riippuvaisia turismista. Lainaan Martti Lutherin sanoja: “Jumalan palveleminen on juuri lähimmäisen palvelemista ja rakkaudessa hyvän tekemistä, tarvitkoon sinua sitten lapsi, vaimo, palvelija, vihollinen, ystävä.... Diakoniatyö ei hyödytä vain kirkon jäseniä, vaan koko yhteisöä. Jordanian ja Pyhän Maan luterilainen kirkko (ELCJHL) pyrkii suojelemaan tätä yhteisöä tarjoamalla diakonista ja sosiaalista tukea. Ilman että sitä kirkossamme olisi missään päätetty, olemme historian karvaiden kokemusten perusteella päätyneet siihen, että mitä myönteisemmän kuvan kirkosta annamme, sitä parempi. Oma näkemykseni on varmaan lähempänä edellistä. Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkovaltuuston kokouksessa esitettiin äskettäin pientä määrärahaa Open Doors järjestölle, joka on keskittynyt puhumaan vainottujen kristittyjen ihmisoikeuksien puolesta eri maissa. Korona-pandemian seurauksena tämäkin alue meni kiinni ja moni jäi työttömäksi. Jotta lasta tai nuorta voisi tukea kunnolla, pitää työskennellä koko perheen hyväksi. Vaikka olemme suvaitsevaisia, ymmärtäväisiä ja myönteisiä, kirkon kritiikin mukaan sekään ei riitä. Psykologiassa on pohdittu sitä, mikä on vuorovaikutuksessa hyvä myönteisten ja kielteisten sanojen ja tekojen suhde. Kristityt ovat maailman vainotuin uskonnollinen ryhmä – 260 miljoonan kristityn arvioidaan olevan vainojen kohteena. Se merkitsee sitä, että ihmisiä ei ahdisteta, pelotella saati tuomita – korkeintaan arvostelemme varovasti yhteiskunnallisia rakenteita. Lisäksi järjestämme sosiaalista yhdessäoloa ja annamme yksityisille ihmisille heidän tarvitsemaansa neuvontaa. Tätä työtä kirkko tekee monin eri tavoin. Tämän seurauksena vähemmistönä eläneiden palestiinalaiskristittyjen läsnäolo alueella on vähentynyt entisestään
Kuusela on saanut elämäänsä paljon sisältöä ja uusia ihmisiä Turun tuomiokirkkoseurakunnan yksin asuvien ryhmästä sekä vapaaehtoistyöstä Liedon seurakunnassa. – Se on harmittanut kovasti. Oli mukavaa, kun oli seuraa. He muodostavat lähes 45 prosenttia kaikista asuntokunnista. Toivoisin kovasti, että rajoitukset menisivät pois ja joulun tilaisuudet voitaisiin järjestää. Marraskuussa Markku Grönman sai sydänkohtauksen. Aiempina vuosina Kuusela on viettänyt joskus joulua naapurin tyttären luona, mutta nyt sekään ei käy päinsä. Jäätyään yksin Grönmanista tuli aktiivinen seurakunnassa kävijä. Pääsiäinen ja juhannus menivät jo koronan vuoksi pilalle. Joulun turvallinen sanoma on hänelle voimassa ympäri vuoden: Jeesus syntyi maailmaan ja vapahti ihmiset synneistä. Keväällä kaikki toiminta jäi koronan vuoksi tauolle, ja nyt sama on tapahtunut jo toistamiseen. – Muualla yhteiskunnassa kirkon sanoma on nykyään piilossa. Erityisesti yli 65-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisen kymmenen vuoden aikana. – Joulua on vaikea miettiä. Olen kuin tonttu omissa oloissani vaan. Grönmanin mukaan on hyvä punnita erilaisten riskien painoarvoa. Lehden painoon mennessä oli vielä toivoa, että aattotilaisuus voidaan järjestää 10 hengen voimin. ” Kun minulla oli yhtenä päivänä oikein vaikea olo, laitoin seurakuntaan viestiä. Markku Grönman ja Tarja Kuusela ovat saaneet seurakunnasta korvaamatonta apua yksinäisyyden hälventämisessä. Grönman toimi pitkään äitinsä omaishoitajana, kunnes äiti joutui vuonna 2013 hoitolaitokseen ja kuoli 2014. Siihen ei kuulu lahjoja, joulukuusta tai edes jouluruokia. Seurakuntatalolla on tarkoitus olla yhteinen aattoilta, mutta sekin saatetaan joutua perumaan. Luultavimmin ei tule, koska hän ei juuri matkustele missään. Jumalanpalveluksissa, erilaisissa vapaamuotoisissa seurakuntailloissa ja kevyempää musiikkia hyödyntävässä Pyhäparkissa hän tapasi ihmisiä ja vähitellen myös tutustui heihin. – Tuntuu vaikealta keksiä mitään kannustavaa sanottavaa muille yksin eläville, kun en keksi ratkaisuja itsellenikään. Mutta kun on vaikka kolme vuotta käynyt messussa, saattaa joku jo sanoa hiljaa että päivää. Neljä vuotta sitten isän kuoltua hän havahtui asiaan vahvasti. Seurakunnassa on ollut luontevaa jutella myös uskonasioista. – Olen ihan itkenyt tulevaa joulua, kun joudun luultavasti rajoitusten vuoksi viettämään sen aivan yksin. Grönman ei itse pelkää koronaa erityisen paljon. Grönman muistelee lämmöllä lapsuuden jouluja perheen ja suvun kanssa. Meitä yksin asuvia on Suomessa todella paljon. Liedossa asuva osastosihteeri Tarja Kuusela, 58, ei nuorempana arvannut, että tulisi kärsimään yksinäisyydestä. Hänen kotikylällään naapuriapu onneksi toimii, ja eläimet tulivat hoidetuksi sairaslomallakin. Oli kiva tavata tuttuja ja puolituttuja, joita en ole pitkään aikaan koronan vuoksi nähnyt. Grönman on houkutellut naapureita mukaan myös seurakunnan toimintaan. Olen saanut uusia näkökulmia. Nyt on onneksi julkisuudessakin puhuttu, että vanhuksia ohjeistettiin keväällä vähän liian jyrkästi. – En minä sinne aidan takia mennyt, mutta saatiin me sekin tehtyä. Muutto kerrostaloon on lisännyt yksinäisyyttä entisestään. Yksi viimeisen kymmenen vuoden aikana yksin asumaan jääneistä on maanviljelijä Markku Grönman, 61, Ikaalisista. ”Olen ihan itkenyt tulevaa joulua” Yksin eläville tuleva koronajoulu voi olla ahdistava. Siitä tulee väsynyt ja huono olo. yksinasujat 12 KOTIMAA | 18.12.2020. S uomessa on kaikkiaan yli 1,2 miljoonaa yksinasuvaa ihmistä. – Moni vanhus on varmaan kuollut ahdistukseen ja kunnon rapistumiseen, kun ei enää pääse eikä uskalla lähteä ulos. Niin minäkin teen. Hän on auttanut vanhuksia ulkoilemaan, tehnyt keittiöhommia ja osallistunut jumalanpalvelusryhmään. – Äidille sai aina kertoa päivän tapahtumat. Kukaan ei tule heti taputtelemaan selkään. Se tulee, jos tulee. – Pitkään salasin asiaa, mutta nyt olen puhunut yksinäisyydestä sekä seurakunnassa että töissä avoimemmin. Pieni valopilkku arjessa oli seurakunnan aitatalkoot vanhan pappilan ympäristössä. On ollut ihana lukea kirkossa kauniita ja toivoa tuovia joulun raamatuntekstejä. Hän viljelee kotitilaansa ja kasvattaa lihakarjanautoja. Sen kuitenkin sanon, että menkää välillä edes naapuriin, jollei siellä asu mikään maailmanmatkaaja. Emme halua eristäytyä, vaan tykkäisimme tehdä asioita muiden kanssa. Markku Grönman ymmärtää hyvin, että seurakunnalla ei ole muuta mahdollisuutta kuin noudattaa tarkasti ohjeistuksia. Illalla kaksikin eri ihmistä soitti minulle. Olen ollut yksinäinen. Seurakunnassa on ollut mielenkiintoista kuulla, miten eri tavoin ihmiset näistä asioista ajattelevat. Mitä useammin kirkossa käy, sitä mukavammalta se alkaa tuntua. – Tuntuu, että nyt joulumieltä ei tule mistään. Joulun tunnelman Grönman on löytänyt seurakunnasta, esimerkiksi Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksista ja joulukirkosta. Hän toteaa, että seurakuntaan ei kotiuduta nopeasti. Kesällä aika kului ulkotöissä pellolla yksinkin, mutta nyt on ollut aika synkkää, kun ei näe ketään eikä voi puhua kenenkään kanssa. Yleensä aattohartaus, jouluyön messu ja jouluaamun jumalanpalvelus ovat olleet minulle tärkeitä. Nyt kaikki toiminta ja tapaamiset ovat korona vuoksi jäissä. – Se on sellaista jäyhää ja hidasta menoa. Yksin ollessaan hän on viettänyt joulua karsitusti. Joku on lähtenytkin
Se edistää yksinasuvien perusturvallisuutta ja keskinäistä yhteistoimintaa sekä kannustaa omaehtoiseen kansalaistoimintaan. Liedon joulupiha joulumusiikkeineen tuo iloa ja tunnelmaa koko joulunajan. Illalla kaksikin eri ihmistä soitti minulle. yksinasuvat.fi 13 KOTIMAA | 18.12.2020. Kyllä se helpotti, kun sai käydä asioita ja tunteita läpi. Välillä laulettiin, rukoiltiin ja syötin eväitä. Se oli valtavan ihanaa! EMILIA KARHU Suomessa on yli 1,2 miljoonaa yksinasujaa. Hän haluaa kiittää lämpimästi sekä Turun tuomiokirkkoseurakuntaa että Liedon seurakuntaa saamastaan tuesta. Tavoitteena on yksinasuvien inhimillisen ja tasavertaisen elämän toteutuminen yhteiskunnassa. Työpäivän jälkeen Kuusela aikoo käydä hiljentymässä Turun tuomiokirkossa ja ihailla siellä näytteillä olevia seimiasetelmia. Kuusela aikoo kaikesta huolimatta tänäkin jouluna koristella kotia joulupalloin ja koristenauhoin, nauttia led-kynttilöiden valosta ja lukea itsekseen jouluevankeliumin. – Kun minulla oli yhtenä päivänä oikein vaikea olo, laitoin seurakuntaan viestiä. Niissä voi olla täysin rehellinen ja jäsentää niin synkkiä ajatuksia kuin kiitosaiheitakin. Se tekee aloitteita ja esityksiä ja antaa lausuntoja, järjestää koulutus-, keskustelu ja esitelmätilaisuuksia, toimii yhteistyössä yksinasuvien kannalta merkityksellisten yhteisöjen kanssa sekä osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun. Niille, jotka asuvat kuoleman varjon maassa, loistaa kirkkaus. Kuusela on löytänyt koronan vuoksi elämäänsä yhden uuden harrastuksen ja ilonlähteen: pyhiinvaellukset. Kuuselaa on auttanut myös se, että hän on kirjoittanut kirjeitä ja rukouksia Jumalalle. Erityisen lohdullinen jouluinen raamatunkohta löytyy tänä vuonna Jesajan kirjasta: Kansa, joka pimeydessä vaeltaa, näkee suuren valon. Ilman seurakuntia koronasta ei olisi hänen mukaansa selvitty. Tarja Kuusela toteaa, että yksinäisyys on haaste mielenterveydelle muutenkin, mutta erityisesti korona-aikaan ja juhlapyhinä. Yhdistys toimii vapaaehtoispohjalta. – Osallistuin ryhmän mukana 22 kilometrin pyhiinvaellukselle Tarvasjoen kirkolta Liedon kirkolle. On ihanaa, että seurakuntaan voi ottaa yhteyttä matalalla kynnyksellä ja apua saa, kun sitä pyytää. Myös joulukalenteri on tuonut iloa. Yhdistys pyrkii estämään ja ehkäisemään sosiaalisesta ja taloudellisesta syrjäytymisestä aiheutuvia haittoja. Naapurilähiö-hankkeessa yhdistys rakentaa yksinasuvia hyödyttävää naapuriavun mallia. | Kuva: Vastavalo Yksinasuvat ry kannustaa kansalaistoimintaan Yksinasuvat ry on vuonna 2009 perustettu yhdistys, joka kehittää yksinasuvien sosiaalista, terveydellistä, taloudellista ja oikeudellista asemaa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana erityisesti yli 65-vuotiaiden ja alle 30-vuotiaiden yksinasujien määrä on kasvanut voimakkaasti. Sieltä on paljastunut yllättäen englanninkielisiä tekstejä Raamatusta
Takarivissä vasemmalta Rosa ja Reinhold Rautanen sekä Johanna Rautanen. Tätä ennen se oli tiedustellut Reinin lähetysseuran johdolta, oliko Frieda tarpeeksi hurskas työhönsä opettelevan nuorukaisen vaimoksi. Rautanen sai patsaan, muille riittivät nimet sen jalustassa. Kaksi päivää hänen tulonsa jälkeen vietettiin Johannan nuorimman tyttären Anna Friederiken eli Friedan 15-vuotissyntymäpäivää. Kaksi kuukautta myöhemmin, 23. E nsimmäiset lähetyssaarnaajat saapuivat 150 vuotta sitten Ambomaalle nykyisen Namibian pohjoisosaan. Frieda Kleinschmidt oli lähetyssaarnaajasukua. heinäkuuta 1870. kesäkuuta 1869 tuleva lähetyssaarnaaja kirjoitti päiväkirjaansa: ”Olen kosinut vihreässä laaksossa.” Friedan holhooja Hahn vastusti aluksi romanssia. Otjimbinguessa hänet sijoitettiin asumaan lähetyssaarnaaja Kleinschmidtin lesken Johannan talouteen. Useimmat heistä olivat jo kihloissa, mutta ajan tavan mukaan heidän piti odottaa pari vuotta lähetyskentällä elämäntoveriaan. | Kuva: Museovirasto/Suomen Lähetysseuran kokoelma 14 KOTIMAA | 18.12.2020 historia. Otjimbinguessa Hahn opetti Rautaselle ja hänen tovereilleen hererokieltä, ja he perehtyivät lähetystyöhön ennen lähtöään omalle työkentälle. Vasemmalla Rautasten tytär Anna Tönjes ja Herman Tönjes. Sitä ja koko Lounais-Afrikan lähetystyötä johti Carl Hugo Hahn, jonka ehdotuksesta Suomen Lähetysseura oli valinnut työkentäkseen Ambomaan. Pari kihlausta purkautui, kun vanhemmat eivät päästäneet tyttäriään pimeään Afrikkaan pakanoiden ja villipetojen pariin. Paikalle pystytettiin viime vuonna Martti Rautasen patsas, jonka jalustaan kaiverrettiin myös hänen seitsemän toverinsa nimet. Sylissä olevat lapset ovat Tönjeksien. Hänen isovanhempansa olivat Lontoon Lähetysseuran lähetti Johann Heinrich Schmelen ja tämän (aikaisemmin hottentoFrieda Rautanen, lähetyssaarnaajan vaimo Lähetyssaarnaajasuvun tytär Frieda Kleinschmidt opetti miehensä Martti Rautasen siihen elämänpiiriin ja elämäntapaan, johon hän oli kasvanut. Suomen Lähetysseuran johtokuntakin oli antanut vaadittavan luvan. TEKSTI??|??SIMO HEININEN Edessä oikealla Frieda ja Martti Rautanen. Hän muistutti miestään tästä, ja niin tämä taipui ja vihki 18-vuotiaan Friedan ja 23-vuotiaan Martin avioliittoon syyskuussa 1872. Rautasella ei ollut kotimaassa morsianta, mutta asia oli korjattavissa. Juhannusaattona 1888 hän kirjoitti päiväkirjaansa: ”Kaksikymmentä vuotta tästä päivästä jätin hyvästit rakkaalle äidilleni, sisarelleni ja useille rakkaille ystävilleni Helsingin satamassa. Kaikki työtoverini ovat jälleen Suomessa, ainoastaan minulle on Herra osoittanut sanomatonta armoaan, että saan olla täällä.” Ensimmäiset lähetit saapuivat keväällä 1869 Otjimbinguen lähetysasemalle Hereromaalle Namibian keskiosaan. He tapasivat Ondongan heimon kuninkaan 9. Hän jäi lähetyskentälle kuolemaansa saakka vuoteen 1926. Lyhyet seurusteluajat eivät tosin olleet lähetysmailla harvinaisia. Se oli Reinin lähetysseuran asema. Lähetysaseman emäntä Emma Hahn oli suostunut kosintaan kahden viikon tutustumisajan jälkeen
Saksasta tuli heidän kotikielensä, ja lapset saivat saksalaiset nimet. Ne olivat paitsi kristinuskon myös eurooppalaisen kulttuurin ja elämäntavan tukikohtia. Heidän tyttärensä Johanna avioitui Schmelenin työtoverin, Reinin lähetysseuran Heinrich Kleinschmidtin kanssa. Tämä ei tullut Martti Rautasen mieleen. Rautanen hallitsi kielen täydellisesti ja kirjoitti laajat päiväkirjansa saksaksi. Frieda opetti Martille äidinkielensä. Olukondan isäntäväki sai kesMartti Rautanen seurakuntalaisten keskellä August Penttisen vastaanottojuhlassa Olukondassa. Afrikka oli heille yhtä outo ja vieras kulttuuri kuin heidän miehilleen. Kun sairaudet koettelivat muita lähettiperheitä, he palasivat Suomeen. Hänen käydessään Tampereella 1900-luvun alussa eräs lähetysystävä pyysi häntä tulemaan seuraavalla kerralla pidemmäksi aikaa Suomeen. | Kuva: Museovirasto/Suomen Lähetysseuran kokoelma ” Täkäläiset olot ovat minulle hyvin vieraat, enkä voi täällä hyvin. Uusi uskonto sai ensimmäiset kannattajansa lähetysasemien palvelusväestä. » 15 KOTIMAA | 18.12.2020. Kun Ambomaalle tuli 1917 tieto Suomen itsenäistymisestä, se ei tehnyt Martti Rautaseen mitään vaikutusta. Haluaisimme mieluummin tänään kuin huomenna matkustaa kotiin, sillä pidämme Ondongaa oikeana kotimaanamme. Hänen oikea isänmaansa oli Ondonga. ”Pakanat eivät useinkaan ymmärrä meidän saarnaamme, mutta he voivat nähdä meidän elämäntapamme”, Rautanen sanoi nuoremmalle lähetille, joka valitti kuulijoidensa penseyttä. Saksalainen Schmelen oli Lontoon lähetysseuran lähetti, Venäjällä syntynyt Hahn palveli Reinin lähetysseurassa samoin kuin hänen englantilainen vaimonsa. Martti Rautasen äidinkieli oli suomi, mutta hän oli syntynyt ja kasvanut Inkerinmaalla Venäjällä. Isäntä huolehti kurituksesta. Lähetyskoulusta hänellä ei ollut pelkästään hyviä muistoja. Frieda oli afrikkalainen, syntynyt ja kasvanut Afrikassa. Rautasten asemalla Olukondassa renkejä, paimenpoikia ja piikoja oli yleensä toista kymmentä kerrallaan. Martin lähettitoverit – eivät tosin kaikki – saivat luokseen suomalaiset morsiamensa. Siihen sopeutuminen kysyi aikaa ja kärsivällisyyttä. Talous oli Friedan vastuulla, ja siihen kuului myös palvelijoiden käytännön ohjaaminen ja alkeisopetus. Lähetysasemat olivat ”saaria pakanuuden valtameressä”. Frieda ei koskaan opetellut suomea. Hän osasi äidinkielensä lisäksi hollantia ja englantia, hereroa ja Ondongan kieltä ndongaa. i teiksi kutsuttuun) khoi-alkuperäiskansaan kuulunut vaimo Zara. Hän opetti muutakin. Nuoret seurustelivat saksaksi. Oltuaan kolme kuukautta ensimmäisellä matkallaan Helsingissä 1891 Rautanen kirjotti Hahnille kaipaavansa Afrikan kesää, ”sillä kuumuutta kestää paremmin kuin kylmyyttä. ”Jumala minua siitä varjelkoon”, Rautanen vastasi. Ambomaan lähetit osasivat ndongaa ja jonkin verran saksaa, ja vielä vanhoilla päivillään ”Tante Frieda” kirjoitti Suomeen palanneille läheteille saksaksi. Frieda oli sen sijaan omassa maassaan. Tultuaan Helsinkiin lähetyskouluun hän joutui vaihtamaan venäläiset vaatteensa suomalaisiksi, ”joka aluksi oli minulle outoa, vaan pian siihen totuin”. Ensimmäisten lähettien saarnat eivät saaneet runsasta kuulijakuntaa eivätkä ymmärrystä. He tulivat todelliseen tarpeeseen, mutta heillä oli toinen tausta kuin Friedalla. ”Minulla on kaksi isänmaata, taivas ja Ambomaa”, hän sanoi lähetysystäville. Hän totutti miehensä siihen elämänpiirin ja elämäntapaan, johon hän oli Otjimbinguessa ja lähetyssaarnaajasuvun jäsenenä kasvanut. Lähetysasemilla noudatettu erilainen elämänmuoto sen sijaan vaikutti, joskin hitaasti. Täkäläiset olot ovat minulle hyvin vieraat, enkä voi täällä hyvin.” Frieda oli ensimmäistä kertaa Euroopassa eikä osannut maan kumpaakaan kieltä. Äidinkielellä ja kansallisuudella ei ajan lähetystyössä ollut suurta merkitystä
Hollantilainen kullanetsijä oli tullut jalkaisin etelästä ja jatkoi matkaansa pohjoiseen. Lähetystyöllä oli kallis hinta. Mies ja kaksi isänmaata; Kirsti Kena, Eevat apostolien askeleissa. Hänen piti liittyä sisaruksiinsa ja matkustaa Suomeen kesällä 1896 ilman vanhempiaan, mutta hän kuoli äkkiä yöllä ennen lähtöään. | Kuva: Pirre Saario/Suomen Lähetysseura titä ja majoittaa tuttujen valkoisten kauppiaiden lisäksi myös satunnaisia kävijöitä. maaliskuuta 1927, viisi kuukautta isänsä jälkeen. Tällöin oli kulunut sata viisikymmentä vuotta siitä, kun hänen äidinäitinsä isä oli perustanut lähetysaseman Oranje-virran pohjoispuolelle. Rautasille syntyi yhdeksän lasta, joista kolme eli täysi-ikäiseksi. ”Herra ainoastaan tietää, jos me enää häntä milloinkaan täällä maan päällä tulemme näkemään! Se tuntuu kovalta. maaliskuuta 1937, viimeisenä Ambomaan pioneerisukupolvesta. Jotkut viipyivät viikon. Reinhold palasi Olukondaan kesällä 1902, kaksi vuotta Johannan jälkeen, toimi isänsä apuna ja tämän siirryttyä syrjään Olukondan aseman hoitajana. ”Sellaiset vieraat tekevät meistä ja varsinkin Friedasta lopun”. Ruotsalainen kreivi, joka oli erotettu laivastosta ja tullut Afrikkaan raitistumaan, kertoi tekaistuja tarinoita leijonanmetsästyksestään. Rautaset lähettivät keväällä 1885 ainoan elossa olevan poikansa, kahdeksanvuotiaan Reinholdin Suomeen, ”kunnioitettavan johtokunnan isällisen huolenpidon alle”, kuten isä kirjoitti lähetysjohtajalle. helmikuuta 1966. Frieda Rautanen kuoli 13. Anna oli käynyt saksalaista kansakoulua ja ruotsalaista yhteiskoulua ja palasi 1898 vanhempiensa avuksi. Johanna Rautanen kuoli 23. Ajan tapa oli lähettää kouluikäiset lapset sukulaisten luo tai lähetysseurojen omiin lastenkoteihin ja kouluihin. historia Jaicom Oy onnittelee Kotimaata 115-vuotispäivän johdosta ja kiittää yli vuosikymmenen kestäneestä antoisasta yhteistyöstä. Hän sai saattaa heidät ja sisaruksensa hautaan. Museoalue, johon kuuluu myös 1800-luvun lopulla rakennettu kirkko, esittelee sekä Lähetysseuran työn historiaa että paikallista kulttuuria. Hän toimi isosiskonsa tavoin Olukondassa opettajana ja vanhempiensa tukena. Kirjallisuutta: Matti Peltola, Martti Rautanen. Annan tilalle tuli syksyllä 1900 seitsentoistavuotias Johanna, joka oli samoin käynyt saksalaista kansakoulua ja ruotsalaista yhteiskoulua. Hän on luonteeltaan hyvin ujo ja helläluontoinen, ja vaatisi ei kovaa kohtelemista.” Käydessään Suomessa 1891 Rautasilla oli mukanaan kolme tytärtään, joista he jättivät kaksi vanhempaa sukulaisten hoitoon Helsinkiin. Oi Herra, vahvista meitä!” Suomen matkalla mukana ollut kolmivuotias Frieda palasi vanhempiensa mukana kotiin. Ero kesäkuussa 1892 oli ”sydäntä raastava”, Rautanen kirjoitti päiväkirjaansa. Rautaset saivat Suomeen jättämänsä lapset takaisin. Tämä on yksi kaikkein kovimmista kohdista lähetyssaarnaajan elämässä, että täytyy lapset jo pienoisina luotansa luovuttaa. 16 KOTIMAA | 18.12.2020. ”Pieni kahdeksanvuotias Johanna syleili äitiään ja huusi itkien: ´Äiti, minä tahdon myös mukaan, äiti, minä tahdon myös mukaan.`Hänet piti väkisin irrottaa meistä. Näin he olisivat suojassa epäterveelliseltä ilmastolta ja säästyisivät pakanuuden saastuttavalta vaikutukselta. Hän oli Lähetysseuran ensimmäinen naislähetti, mutta solmi jo kahden vuoden kuluttua avioliiton Reinin lähetysseuran Hermann Tönjesin kanssa ”palaten siis tavallaan takaisin siihen saksalaiseen lähettijoukkoon, josta hänen äitinsä oli kotoisin” (Matti Peltola). Naislähetit Suomen Lähetysseuran työssä 1870-1945. Rautaset antoivat hänelle tupakkaa sekä housut ja paidan vaihtovaatteiksi. Lapset unhoittavat vanhempansa, eikä heillä ole kotia! Kyllä me sen uskomme, että Kunnioitettava Johtokunta lupauksensa mukaan tulee lapsestamme hellää huolta kaikin puolin pitämään, vaan sittenkin ja erittäin minä pyydän rakasta pastoria huolta pitämään lapsestamme. ” Ajan tapa oli lähettää kouluikäiset lapset sukulaisten luo tai lähetysseurojen omiin lastenkoteihin ja kouluihin. Ambomaa oli kuumealuetta, eikä malarialta osattu suojautua. Hän kuoli 8. Pelko leikkitoverien ja lastentyttöjen vaikutuksesta huomattiin pian turhaksi, mutta ilmastolle ei mahdettu mitään. Samalla haluamme toivottaa kaikille Kotimaan lukijoille rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta! Rautasten pitkäaikainen koti, Olukondan lähetysasema on vuodesta 1995 lähtien ollut Nakambale-museo
Kotimaan toimitus kiittää lämpimästi lukijoita kuluneesta vuodesta Rauhallista joulua ja valoisaa uutta vuotta! Kuvassa etänä työskentelevä toimitus pitää teams-kokousta. 17 KOTIMAA | 18.12.2020. Vuoden 2021 ensimmäinen Kotimaa ilmestyy 8.1. Kotimaata on korona-aikana tehty useammalta paikkakunnalta käsin
Vielä reaktorin räjähdyksen jälkeenkin läheisen kylän ortodoksipappi isä Leonid rauhoitteli vaimoaan: ”Meillä on nyt voimakas tiede, he kyllä ratkovat kaikki ongelmat.” Plokhyn tutkimuksesta käy ilmi, että ilman onnea ja pelastusmiehistöjen uhrautumista onnettomuuden seuraukset olisivat olleet monin kerroin vakavammat. Plokhyn kirjan voima on tarkkuus, jolla hän kuvaa tapahtumien etenemistä nojaten alkuperäislähteisiin. Ydinkatastrofin historia. Onnettomuus aiheutti lähialueelle voimakkaan radioaktiivisen laskeuman, joka levisi naapurimaihin. | Kuva: Lehtikuva/AFP/Genya Savilov ” Ydinenergiaosaamista oli neuvostopropagandassa hehkutettu niin paljon, että siihen uskoivat kirkonmiehetkin. Nyky-Venäjä varjelee Neuvostoliiton mainetta, eikä sen arkistoihin ole kriittisillä tutkijoilla asiaa. Erityisesti auktoritaaristen maiden, kuten Kiinan, Venäjän ja Egyptin voimalahankkeet huolettavat häntä. Reaktorin hallinta menetettiin, ja seurasi valtava räjähdys. Otava 2020. VILLE JALOVAARA Sergei Plokhy: Tšernobyl. Moni lähialueella kuitenkin kohtasi ennenaikaisen kuoleman säteilyn johdosta. K eväällä 2018 olin matkalla Helsingistä Ukrainan pääkaupunkiin Kiovaan. 441 sivua. Ukrainan sosialistisessa neuvostotasavallassa V. Mihail Gorbatšov oli noussut Neuvostoliitossa valtaan edellisenä keväänä, mutta MosKun Eurooppa kävi ydintuhon partaalla | kirja | Turistit ostavat naposteltavaa ja matkamuistoja Tšernobylin suljetulla alueella. Sergei Plokhyn kirja kuvaa Tšernobylin ydinonnettomuutta tarkasti. Ilmaston lämpenemisen vastaisen taistelun ollessa agendalla ydinvoiman hyväksyttävyys on kansalaisten silmissä toista luokkaa kuin 1980-luvun lopussa. Juuri näin kävi Neuvostoliitossa vuonna 1986 katastrofaalisin seurauksin. Reaktorin huollon yhteydessä tehtiin koe, jonka tarkoitus oli selvittää, pystyykö generaattori hidastuessaan tuottamaan energiaa jäähdytysjärjestelmälle, kunnes varajärjestelmä kytketään päälle. I. Vuonna 2019 ilmestynyt HBO:n televisiosarja teki alueesta suositun turistikohteen. Plokhy pohtii, voiko maailma kohdata vielä jonain päivänä uuden Tšernobylin. Hetkeä ennen kuin lentokone aloitti lähestymisen kohti Boryspilin kenttää, alapuolella näkyi valtava teräksinen auringossa kiiltävä halli. Ukrainassa vuoden 2014 vallankumous muutti tilanteen, ja kirjassa on ennennäkemätöntä aineistoa Kiovan KGB arkistosta. Reaktorissa oli suunnitteluvirhe, jonka seurauksena säätösauvojen liikuttaminen ja jäähdytysveden kiehuminen saivat aikaan ketjureaktion. Ydinenergiaosaamista oli neuvostopropagandassa hehkutettu niin paljon, että siihen uskoivat kirkonmiehetkin. 18 KOTIMAA | 18.12.2020 kulttuuri. Säteilyarvojen kohoaminen havaittiin Suomessa seuraavana päivänä, mutta ne kuitattiin mittarihäiriöksi ja keväiseksi ilmiöksi. Sukeltajat onnistuivat kuitenkin avaamaan laitoksen alla sijaitsevat venttiilit, ja tilanne stabiloitui. Leninin mukaan nimetyssä Tšernobylin ydinvoimalaitoksessa tapahtui 26.4.1986 maailmanhistorian vakavin ydinvoimalaonnettomuus. kova turvautui silti onnettomuuden tapahduttua entiseen tapaan salailuun ja lännen syyttelyyn. Voimmeko olla varmoja, että näissä maissa turvamääräyksiä noudatetaan tunnollisesti, vai onko tärkeämpää tuottaa edullista energiaa kansalaisten pitämiseksi tyytyväisinä. Kapteeni ei kuuluttanut katsomaan ”nähtävyyttä”, mutta tunnistin uutiskuvista, että kyseessä oli 34 vuotta aiemmin räjähtäneen Tšernobylin ydinreaktorin päälle rakennettu uusi teräksinen suojakupu. Kirja ilmestyi suomeksi syksyllä. Plokhy suhtautuu periaatteessa myönteisesti atomienergiaan, mutta varoittaa tuudittautumasta ajatukseen, että vanhojen neuvostoreaktorien sulkemisen myötä riskit olisivat poistuneet. Ukrainalaisamerikkalaisen historioitsijan Sergei Plokhyn kaksi vuotta sitten julkaistu The History of a Nuclear Catastrophe kertoo, kuinka kylmän sodan suurvaltapolitiikka yhdistettynä Neuvostoliiton ydinvoimaloiden leväperäiseen turvallisuuskulttuuriin aikaansai miljoonien ihmisten elämään vaikuttaneen ydinkatastrofin ja joudutti neuvostoimperiumin hajoamista. Tämä olisi saastuttanut puoli Eurooppaa elinkelvottamaksi. Reaktorin ytimen sulamisen pelättiin aiheuttavan suuremman räjähdyksen, joka olisi tuhonnut kolme viereistä voimalayksikköä. Kokeen aikana hätäjärjestelmät kytkettiin vastoin turvamääräyksiä pois. Supervalta myönsi onnettomuuden vasta kaksi päivää myöhemmin, kun ruotsalaiset raportoivat idästä tulleesta radioaktiivisesta saastepilvestä
NOORA WIKMAN-HAAVISTO 19 KOTIMAA | 18.12.2020. Unelmia ja joulupalloja Itäisessä Kiinassa lähellä Shanghaita sijaitsee yli miljoonan asukkaan moderni kaupunki, Yiwu. | Kuva: Horopter Film Production Tuoreessa WWF-lehdessä (4/2020) pohditaan, miten selittää lapselle, ettei halua ympäristösyistä ostaa mitään turhaa. Samalla tunsin sympatiaa dokumentin ihmisiä kohtaan. 18 € L I V E S T R E A M 21.12.2020 KLO 19.00 Perhonen on kaikkine vaiheineen vertauskuvallinen olento. Dokumentti on elokuvamainen. Aarnio-Linnanvuoren mukaan aikuisen pitää myös varautua siihen, ettei lapsen palaute ole positiivista. Dokumentin koskettava hetki on, kun yksi työläisistä sanoo, ettei oikein muista, miksi länsimaissa vietetään joulua. OLLI SEPPÄLÄ Dokumenttielokuva Merry Christmas, Yiwu on katsottavissa Yle Areenassa. Mutta mitä kauemmin olen elänyt, sitä hiljaisemmaksi Jumala on käynyt ja sitä harvemmin löydän itsestänikään tarvetta hänelle.” OLLI SEPPÄLÄ Selja Ahava: Nainen joka rakasti hyönteisiä. Tästä kaikesta on tietoinen Selja Ahava neljännessä romaanissaan Nainen joka rakasti hyönteisiä. Merry Christmas, Yiwu antaa hitaalla tempollaan katsojalle aikaa ymmärtää näkemänsä. Hän oli luonnontieteilijä ja kuvittaja, jonka tarkat kuvat perhosen kehitysvaiheista ja kukista löydettiin uudelleen 1900-luvun loppupuolella. | viikon kirja | | painettua sanaa | | viikon kirja | J O U L U K O N S E R T T I PEKKA SIMOJOKI • JIPPU EVE & OSSI • PEKKA LAUKKARINEN OLLI HELENIUS • HEIDI SIMELIUS JARI LEVY HOUSEBAND LIPUT ALK. Munasta kuoriutuu toukka, joka koteloituu ja siitä lopulta esiin ilmestyy perhonen, jotain ihan muuta kuin varhaisemmat kehitysasteet antavat ymmärtää. Aihe on ajankohtainen etenkin joulun alla, kun lelukuvastoja selataan hartaasti ja lomien jälkeen kaverit esittelevät lahjasaalistaan. Tehtaan johto päivittelee, kuinka pohjattomia joulukoristeiden markkinat ovat. ”Hän puhui kasvien ja eläinten yksityiskohdissa ja lähimmäisten toiveissa. Ahavan kirja kertoo tarinan poikkeuksellisesta naisesta keskellä aikaa, joka olisi mieluiten nähnyt naisen perinteisissä askareissa. | dokumentti | Markkinat joulukoristeille ovat kyltymättömät, mutta tehtaan työntekijät eivät aivan muista, miksi länsimaissa vietetään joulua. Ainakin minulle tuli vähemmän mukavia mielleyhtymiä meikäläisestä jouluja kulutushysteriasta. 331 sivua. Perhonen on myös kristillinen symboli. Uhkakuvia ympäristökatastrofista ei kannata maalailla, ja kieltojen sijaan kannattaa tarjota parempia vaihtoehtoja. Gummerus. Kuvattuaan Marian elämää 1600-luvulla kerronta hyppää höyrylaivojen aikaan. Hänen sanansa olivat joka paikassa ja ihmiset kuulivat sen. Työ on vain työtä, toimeentulon hankkimista. Ahava kuvaa myös Marian uskonnollista pohdintaa, sillä ajatus toukista ja niiden kehittymisestä perhosiksi ei ollut kaikille selvää. Oikeassa elämässä Maria Sibylla Merian matkusti Alankomaiden siirtomaahan Surinamiin (nykyisin Suriname). Se alkaa ikään kuin historiallisena romaanina, jonka esikuva on sveitsiläissyntyinen Maria Sibylla Merian (1672– 1717). Hän tekee tiliä elämästään lakastumisen, kuoleman edessä. Kirjan lopussa Maria on vielä vanhuudessaan nykyajan Berliinissä. Maria toteaa, kuinka Jumala oli hänen nuoruudessaan kaikkialla, kodissa ja arjessa, luonnossa ja tähtitieteessä. Kirjassa nimittäin kuvataan kuin vahingossa Jumala-uskon hiipumista luonnontieteiden saadessa jalansijaa. Maria matkustaa Japaniin. Serbialaisen Mladen Kovacevicin dokumenttielokuva Merry Christmas, Yiwu (2020) vie katsojan pieniin joulukoristetehtaisiin ja tutustuttaa hänet tehtaiden työläisiin, heidän arkeensa ja unelmiinsa. Sieltä saattavat olla lähtöisin myös monen suomalaisen kodin edulliset joulupallot tai pikkuväen tonttuhatut. Erikoiseksi Ahavan kirjan tekee sen outo kaari. Siellä on yli 600 tehdasta, jotka tuottavat muulle maailmalle tonnikaupalla kimaltelevia ja välkkyviä joulukoristeita. Ympäristökasvatuksen asiantuntijan Essi Aarnio-Linnanvuoren mukaan keskeistä on selvittää, miten tärkeä tietty tavara tai vaate on lapselle. Yiwun tehtaat eivät millään pysty tyydyttämään markkinoita – myös Kiinassa on omaa kysyntää joulukoristeille. Erittäin suositeltava joulunpyhien tv-meditaatio. Nainen joka rakasti hyönteisiä on tulkittavissa feminististen silmälasien takaa, mutta myös teologisten. Selittää, että kaikkea ei voi hankkia vain siksi, kun kaikilla muillakin on. Kovacevicin dokumentti ei selitä tai liikoja informoi, se vain näyttää verkkaisesti ja pitkin kohtauksin tapahtumia, joihin ei suurta draamaa sisälly. Pitkäaikaisen toiveen toteutumiseksi voi tinkiä jostain muusta, ja hankinnasta voi tehdä juhlallisen hetken
Mutta kuka oikein oli Valter Juva ja miten hän eksyi löytöretkelle, joka muistuttaa enemmän Indiana Jones -elokuvien juonikuvioita kuin vakavasti otettavaa tiedettä ja arkeologiaa. Juveliuksella oli taipumuksia mystiikkaan, masennukseen ja pitkiin ryyppyputkiin. Suomessa hänestä tehtiin paljastusten jälkeen pilapiirroksia, joista eräässä salakirjoitusekspertti ratsastaa Ilmestyskirjan oriin näköisellä korskuvalla ratsulla pilvissä kohti aurinkoa, Talmud kainalossa ja tulenlieska päässään loimuten. – Minun oli taustoitettava huolella kirjassani sitä, mitä Juvelius alkoi harrastaa, Timo R. Ensi kertaa Timo R. Valter pelastautui pakkopullalta tuntuneesta maanmittarin ammatista 1908 Viipurin työväenopiston rehtoriksi. Sieltä Juva, oikealta nimeltään Valter Juvelius tuli vastaan, mutta missään ei oikein kerrottu hänen tutkimushankkeistaan. Mutta ainakin sen voi sanoa, että pappa oli patistamassa Valteria alalle, johon hän ei oikein koskaan sopeutunut. Sitten hän ajautui intohimonsa vietäväksi. Perustiedot olivat yleisesti tiedossa. – Näiden selitysten kanssa, varsinkin historian hahmon ollessa kyseessä, kannattaa aina olla varovainen. Sen, jossa itäisen maakunnan koivikot tuuhettuvat ja keväinen käki kukkuu. TEKSTI | JANNE KÖNÖNEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM ” Juvelius alkoi uskoa löytäneensä väitöskirjansa sivutuotteena hepreankielisestä Vanhasta testamentista piiloteltuja viestejä. U seimmat tuntevat laulun Karjalan kunnailla. Hänen isänsä oli maanmittari, joka työskenteli ensin Pohjois-Suomessa ja sitten Hämeenlinnassa, jonne perhe muutti Valterin ollessa lapsi. Työpäivän jälkeisillä pikkutunneilla hahmottui teoria, jonka mukaan Vanhan testamentin teksteissä oli paljon muutakin kuin vain se, mitä 20 KOTIMAA | 18.12.2020 haastattelu. Hänen äitinsä kuoli suhteellisen nuorena ja ”pappa” oli ankara kasvattaja. – Väitöskirjani aihe oli kristillinen sionismi Suomessa ja sitä varten luin paljon suomalaisia Israel-aiheisia kirjoja 1800–1900-lukujen taitteesta. Stewart sanoo. Töiden ohessa hän opiskeli lisää, julkaisi runokokoelmia, joissa Karjalan kunnaillakin ilmestyi, ja suomensi muun muassa Topeliuksen satuja ja Runebergin runoja. Juvelius oli avioitunut Hanna Alopaeuksen kanssa vuonna 1894, ja pari oli adoptoinut tyttären, Irjan. Juveliuksen vuonna 1906 hyväksytty väitöskirja käsitteli juutalaisten ajanlaskua. Stewartin teoksessa Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys (Gaudeamus 2020) omalaatuinen tieteen ja pseudotieteen rajalla liikkunut älykkö, jonka omituisena harrastuksena oli etsiä Raamatun lehdille piilotelluiksi luultuja salakirjoituskoodeja. Maanmittarin Raamattu kätki liitonarkin koordinaatit ”Suomen Indiana Jones” uskotteli brittirahoittajille paljastaneensa yhden historian suurimmista arvoituksista Temppelivuorella. Moni on saattanut huomata nuottiviivaston alla myös herkän tekstin tekijän, Valter Juvan nimen. Mutta Valter Juva ei ollutkaan mikään tavallinen kansallisromantikko. Stewart tutustui Valter Juvan tarinaan asuessaan Jerusalemissa vuosina 2010–2013. Emme tiedä mistä mikin oikeasti johtuu, Stewart pohtii. Lyhyesti ja yksinkertaistaen sanottuna: Juvelius alkoi uskoa löytäneensä väitöskirjansa sivutuotteena hepreankielisestä Vanhasta testamentista piiloteltuja viestejä. Laulun perusteella voisi otaksua tekijää yhdeksi niistä 1900-luvun alun runebergilaisen ajan kansallisista herättäjistä, jotka antoivat koko elämäntyönsä kotimaansa ja maakuntansa identiteetin nostattamiseen. Juvelius tiesi, että heprean konsonantteja voitiin käyttää myös numeroina. Juveliuksesta tuli isänsä kollega, maanmittari. Juvan harrastus ja teoriat olivat pitkään salaisuus, josta hän ei hiiskunut juuri edes omalle perheelleen, saati sitten tutkijakollegoille tai lehdistölle. Juva-Juvelius syntyi 1865 Pyhäjoella. Stewart on etsinyt selityksiä Juveliuksen myöhemmille vaiheille juuri lapsuuden kokemuksista. Myöhään iltaisin perheenisän työhuoneessa paloi lamppu. Hänestä kuoriutuu Timo R