7 Ka nn en ku va : Sa ka ri A la su ut ar i / Va st av al o 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 6 8 Tässä lehdessä liitteenä: Metsää on enemmän kuin ennen Mutta mikä on paras metsänhoitotapa. 4 Sotilaspapit isossa kertausharjoituksessa Kajaanissa Suomalaisten leskien suru muuttuu
– Aholansaari on minulle tärkeä paikka. Myös monipuoliset rakentamisen mahdollisuudet kiehtovat. – Saimme kavereiden kanssa sellaisen idean, että olisipa hauska rakentaa ”Ahis” eli Aholansaari Minecraftissa, tuttu peli kun se meille kaikille siinä porukassa oli. Isänmaan rakastaminen ja tarpeen vaatiessa puolustaminen ylittää kirkkokuntien ja uskontojenkin rajat. | Kuva: Eino Rissanen KAlle rissAnen lukiolainen Kirkosta voit ammentaa myös resilienssiä T ässä lehdessä kerrotaan Kajaanissa pidetystä sotilaspastorien ja -diakonien kertausharjoituksesta (sivut 8–9). – Ei ole ainakaan suunnitelmissa, mutta eihän sitä koskaan tiedä, jos vaikka rupeaisin luomaan jotain uutta sinne. Mieleen on jäänyt muun muassa ulkopuolisen toimijan eräälle seurakunnalle vetämät valmiusharjoitukset. KOTIMAA | 5.9.2019 2. Heidän ammattimainen toimintansa herätti syvää luottamusta. Ari MinAdis ”Ei siinä sitten kauaa kestänyt, kun oli jo pelit pystyssä” Pelit ovat Kalle rissaselle hauskaa ajanvietettä, eikä hän suunnittele uraa niiden parissa. Siihen osallistui luterilaisten lisäksi myös useita ortodokseja. Ei siinä sitten kauaa kestänyt, kun oli jo pelit pystyssä. Pelasin nimittäin pienenä lapsena päivät pitkät juuri Minecraftia. 2 Mikä pelissä kiehtoo. 3 Miksi päätit luoda Aholansaaren peliin. Projekti ei siis ole vielä kokonaan valmis. On vaikeaa kuvitella suomalaisten resilienssin kestävän ilman kirkon toimintaa. Minulla on ollut toimittajana ilo perehtyä henkisen huollon ja kriisivalmiuden kysymyksiin. Käytännössä toimittiin rinta rinnan kenttäekumenian hengessä. Kävin siellä riparin, ja siitä lähtien olen aktiivisesti pyörinyt saaressa esimerkiksi isosena, leireillä ja talkootöissä. Olen saanut sieltä paljon kokemuksia ja kavereita. Tämä ilmenee erilaisten kertausja valmiusharjoitusten ohella arkipäiväisemmilläkin tavoilla. Pelimaailma koostuu kokonaan sadoista erilaisista kuutioista, joiden avulla voi rakentaa melkein mitä vaan. Yksi projektin ideoitsijoista ja rakentajista on 15-vuotias Kalle Rissanen Lapinlahdelta. VesA Keinonen Toimittaja vannoo yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden nimiin. Nykyään puhutaan resilienssistä. Kirkkomme osuus resilienssin ylläpitäjänä on keskeinen. Oma seurakunta on se paikka, josta saa monenlaista tukea elämän kolhiessa. Saatavilla on esimerkiksi erilaisia puukuutioita, kivikuutioita, multakuutioita ja jopa lasikuutioita. aluksi | viikon henkilö | Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen asuinpaikkana tunnettu Aholansaari on nyt olemassa myös virtuaalisesti Minecraft-pelimaailmassa. Sillä tarkoitetaan sopeutumiskykyä ennakoimattomissa, yllättävissä muutostilanteissa. – Minua kiehtoo osittain pelin nostalgisuus, niin hauskalta kuin se kuulostaakin. Resilienssiä tarvitsevat yksilöt, organisaatiot ja koko yhteiskunta. Virtuaalisessa saaressa rakennamme edelleen uusia alueita. – Minecraft on vuonna 2009 julkaistu, valtavan suosion saanut ”hiekkalaatikkomainen” peli. Maanpuolustus on toki paljon muutakin kuin aseellista toimintaa. En ole luonut itse koko maailmaa, vaan meitä aktiivisia rakentajia on useampia. 4 Mitä Aholansaari merkitsee sinulle. Oli upeaa huomata, miten hienosti papit, diakoniatyöntekijät ja muut työntekijät ottivat kasvavan paineen alla vastuuta. Peli on nimenomaan tunnettu siitä, että siinä on suuri vapaus rakentaa. 1 Mikä on Minecraft. 5 Aiotko luoda muitakin oikeassa maailmassa olevia paikkoja peliin. Kuutiot muistuttavat oikean elämän materiaaleja
Hänen Henkensä lempeä tuuli puhaltaa ympärilläni, puhaltaa minussa. Kohtuus on hyvä mitta, myös postissa K otimaan tilaaja pääsee lukemaan tätä lehden numeroa paperiversiona vasta ilmestymispäivän jälkeen. Hänen luoksensa tulee merimiespappi ja rupeaa puhumaan hänelle iäisyysasioista. Mieleen nousee kysymys, mitä minusta ajatellaan, jos puhun Jumalasta. FreiJa ÖzcaN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Näin monelle käy helposti etenkin nykyään. Jos palvelujen kirjoa laajentamalla taataan Postin perustehtävän jatkuminen, se on pelkästään hyvä asia. Kohtuullisuus on kaikessa hyvä mitta, sitä sen pitäisi olla myös Postissa sekä kaikissa muissa valtion omistamissa yhtiöissä. Saarnaaja ei ole neuvoton, vaan alkaa laulaa tuttua kotimaan virttä. Entä mitä sanon, jos toinen kiistää Jumalan olemassaolon. Hän on kanssani syvimmässä yksinäisyydessäni. Oikea kysymys Jumalasta puhumiseni tai puhumattomuuteni takana kuitenkin on se, mitä minä itse ajattelen Jumalasta. ?. Osin siksi, että kirjepostin lähettäminen ja paperilehtien tilaaminen ovat vähentyneet huomattavasti. On hyvä, että posti on yrittänyt löytää luovia ratkaisuja vaikeaan tilanteeseensa. KOTIMAA | 5.9.2019 3. Posti on ollut jo pitkään vaikeuksissa. Pidetäänkö minua tyhmänä. Tuotteiden myynnin siirtyminen kaupoista verkkoon on osin loiventanut tätä kierrettä, mutta vain osin. Toimitusjohtajan ilmoitus jättää oma palkkansa nostamatta kahtena kuukautena on kaunis ele, mutta kokonaiskuvaa kohtuullisuudesta ja kohtuuttomuudesta se ei muuta. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 9.9. Silloin suhde Jumalaan ei ole soljunut joka soluun ja elämän vivahteisiin. Esimerkiksi Oulun kaupunki tilaa kotihoidon palvelut kaksivuotisella sopimuksella Posti Kotipalvelulta. Mutta mies ei halua sellaista kuulla. Viime vuosina posti on laajentanut toimintaa kotipalveluihin. On helppo puhua sellaisesta, jonka tuntee sydämessään. Postin palveluksessa on jo 600 hoiva-alan ammattilaista. Kaukana vieraalla maalla on suomalainen merimies kuolemaisillaan. Kohtuuttomuus korostuu, kun julkisuuteen on tullut tieto, että Posti Groupin toimitusjohtaja ansaitsee kuukaudessa noin 82 000 euroa. Joku varustautuu puhumaan Jumalasta opettelemalla ulkoa raamatunlauseita. Pahoittelemme tilannetta. Se merkitsisi heille jopa yli kolmasosan palkanalennusta jo ennestään mataliin palkkoihin. Posti on yrittänyt löytää uusia toimintatapoja laajentamalla palveluja muun muassa ruohonleikkuuseen. Hänen kanssaan voin punnita ajatukseni, tunteeni, kasvaa rauhassa erottamaan hyvä pahasta, valo pimeydestä. Syynä on Postin sunnuntai-iltana alkanut lakko. Hän vavahtelee ja kääntyy laulajan puoleen. Kun Jumalasta pitäisi puhua, kieli kangistuu kuin Mooseksella aikanaan. Kuulostaa kohtuuttomalta. Hyvin vakaumuksellinenkin kristitty saattaa tuntea Jumalan ulkokohtaisesti sääntöjen kautta. Merkillistä! Se vaikuttaa sairaaseenkin. Sunnuntaina alkaneen Postin lakon taustalla on työnantajan päätös siirtää pakettipostin lajittelijat toisen työsopimuksen piiriin. 1919 ???????. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 mari teiNiLä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Kotimaa 9.9.1919. Toinen harjoittelee apologeettisia väitteitä kunnes on valmis murskaamaan kaikki vastaväitteet. Siitä luovuttiin pari vuotta sitten, mutta aivan turhaan kyseistä kokeilua pilkattiin. Syyksi posti on ilmoittanut esimerkiksi työntekijäpulan. Paatunut raukka, elämän nautintojen maljan pohjaan saakka juonut. Kyyneleet valuvat silmistä ja hän kertoo äidistään, miten hyvä hän oli ollut, miten hän lastaan rakasti, miten paljon hänestäkin toivoi. Millä tavalla minä tunnen Hänet. Tai tiukkapipoisena. Mitä vähemmän on postimaksujen maksajia, sitä kalliimpaa on lähetysten perille kuljettaminen. Toinen tapa tuntea on tämä: Häntä hengitän, Hänessä elän. Tosin jo ennen lakkoa valitettavan usein viikoittain ilmestyvät aikakauslehdet Kotimaa mukaan lukien on jaettu vasta päivää, tai montakin päivää ilmestymisen jälkeen
Tavoitteet ja metsän historia määrittelevät metsänhoitotavan seminaari | Seurakuntien metsäseminaarissa Kolilla pohdittiin, miten metsää pitää hoitaa ja voiko siitä hyvällä omallatunnolla odottaa tuottoa. Kuuntelemaan on tullut kirkkoherroja ja taloudesta vastaavia Kuopion ja Oulun hiippakuntien alueelta. Yhtäältä ilmastonmuutoksen uhatessa on suojeltava metsiä hiilinieluna ja -varastona. Vuoteen 2050 mennessä ilmastopäästöt pitäisi globaalisti saada nollaan. Suomessa ja pohjoisella alueella lämpötila on noussut runsaat viisi astetta talvisin esiteollisesta ajasta. Paikalle on kutsuttu asiantuntijoita alustamaan aiheesta. Sen sijaan sitä pienentävät nuorten metsien osuuden lisääminen, hakkuutähteiden ja kantojen korjuu sekä intensiiviset harvennukset. Ylhäältä laskeutuvat kuusen oksat siivilöivät auringon valoa maaperään, joka pursuaa saniaista, varpua ja kukkia. Jyhkeät, tummat rungot kohoavat korkealle. Metsien ja ilmaston vuorovaikutuksen professori Jaana Bäck Helsingin yliopistosta muistuttaa, että ilmasto on globaali ja kaikki kasvihuonepäästöt vaikuttavat koko maapallolla. Ilomantsin seurakunnan metsässä kasvaa kuusta. – Kirkko ei voi hoitaa metsiä mutu-tuntuman ja moraaliposeerauksen pohjalta. Muutama helsinkiläinenkin on liittynyt joukkoon. Hiilivarastoa kasvattavat Bäckin mukaan hiilen luontaisen kiertoajan pidentäminen, eri-ikäiskasvatus, myöhennetyt harvennukset ja kaatuneen, lahoavan puun lisääminen metsissä. – Hiilinielu on uudistushakkuun jälkeen vuosikymmeniä pienempi kuin vanhassa metsässä. Seurakuntien metsäseminaari on järjestetty Jolkkosen ja Oulun hiippakunnan piispan Jukka Keskitalon aloitteesta. Pääosa niistä sijoittuu Kuopion ja Oulun hiippakuntien alueelle. Jolkkosen kysymys on, miten seurakunta voi hyvällä omallatunnolla odottaa metsistään tuloja. – Jos jatketaan tähän malliin, olemme menossa kohti yli neljä astetta lämpimämpää maailmaa tämän vuosisadan loppuun mennessä, Riuttanen toteaa. | Kuva: Freija Özcan KOTIMAA | 5.9.2019 4. Se ei kuitenkaan riitä. Sen arvo on 90 miljoonaa euroa. Metsänhoitotapaa on Bäckin mukaan mietittävä tapauskohtaisesti ottaen huomioon metsän historia. Ilomantsin seurakunnalla on talousmetsää noin 1 400 hehtaaria. – Olemme sumussa ja nyt pitäisi löytää suuntaa, mihin kuljetaan, Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen avaa metsänhoitoa käsittelevää Seurakuntien metsäseminaaria Kolilla. Se ei tarkoita sitä, että lämpeneminen olisi kaikkialla tasaista. Varaston palautuminen tapahtuu pitkän ajan kuluessa, Bäck sanoo. Kirkon metsäomaisuus kokonaisuudessaan on noin 167 000 hehtaaria. Hän muistuttaa seminaarialustuksessaan, että maapallon keskilämpötila on lämmennyt yhden asteen esiteollisesta ajasta. Parasta on tukeutua tieteelliseen tutkimukseen ja kysyä, miten metsiä voi hoitaa eko-oikeudenmukaisesti, Jolkkonen sanoo. Tutkijatohtori Laura Riuttanen Helsingin yliopistosta on ollut mukana laatimassa kirkon ilmastostrategiaa Hiilineutraali kirkko. Toisaalta metsästä saatavat tuotot ovat elintärkeitä seurakunnille. Riuttanen kertoo, että luonnollisia hiilinieluja kasvattamalla voidaan sitoa hiiltä biomassaan. uutiset | metsä | T uuli suhisee hiljaa puissa. On seurakuntia, joilla metsää on vielä enemmän. Kaatuneen puun ympärille on kehittynyt ryteikkö kuusimetsässä, joka kuuluu Ilomantsin seurakunnalle. Lisäksi on löydettävä keinoja sitoa hiiltä pois ilmakehästä. Siksi ei ole sama, miten suomalaisia metsiä hoidetaan. Se on kuitenkin puulaji, jonka terveyttä ilmastonmuutos uhkaa. Teknisiä innovaatioitakin on kehitteillä, mutta ne ovat Riuttasen mukaan vielä lapsenkengissään. Vuonna 2017 kirkon tuotto metsistä oli 22,4 miljoonaa
Metsänhoito-ohjelmien tekijät kannattaa kilpailuttaa ja etsiä sellainen, joka sopii omiin tavoitteisiin. Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi kasvihuonepäästöt on kuitenkin saatava alas ja hiilinieluja kasvatettava. Kotimaalle Riuttanen tarkentaa myöhemmin, että jos ajatellaan hiilineutraalin tarkoittavan, että metsien nielut ovat yhtä suuret kuin kiinteistöjen lämmittämisestä syntyvät päästöt, voi kirkko olla jo hiilineutraali. – Ammattilainen osaa sitten metsäsuunnitelman kautta sanoa, mitkä toimenpiteet ovat tarpeen ja kuinka paljon hakataan. Maaperää osataan muokata paremmin. – Hiilinielu palautuu suhteellisen nopeasti. Metsän jatkuvan kasvatuksen osalta Remes näkee, että sillä on paikkansa, muttei siihen kokonaan voi siirtyä. – Markku Remes – On olemassa myös neuvontaa siihen, miten jatkuvaa metsänkasvatusta voi kannattavasti tehdä Suomessa. – Onko kirkko siis jo hiilineutraali, professori Jyrki Kangas kysyy. Freija Özcan Onko kirkko jo hiilineutraali. – Maaperää suojellaan ja sitä muokataan varovaisesti. KOTIMAA | 5.9.2019 5. Uudistettavina puulajeina suositaan havupuita lehtipuiden sijaan. Lisäksi Suomi hyötyy tällä hetkellä ilmastonmuutoksesta. Ne voisivat tuottaa 50 miljoonaa euroa enemmän, ellei ympäristötavoitteita otettaisi huomioon. – Omana elinaikanani metsien kasvu on tuplaantunut. Mitä vanhempi metsä, sitä hitaampaa on hiilen imeminen. – Jos halutaan nopeita ratkaisuja, metsissä paras keino on lisätä lannoitusta heti. Metsäntutkimus on edistynyt ja viljelymateriaali on parantunut. Pitkällä aikavälillä metsä kasvaa uudelleen. Akseli Gallen-Kallela ei viihtynyt Puijolla kun siellä oli autiota, mutta käykääpä siellä tänään, Remes napauttaa. Se nostaa nopeasti hiilinielua ja hiilivarastoa. Seminaarin loppukeskustelussa asiantuntijat päätyvä siihen, että seurakunta päättää omista metsistään. Nuori puusto kasvaa ja alkaa imeä enemmän kuin vanha puusto. Vähimmäistavoite puuston keskiläpimitalle on hyvä olla 25–30 cm. Kunnostusojitustarvetta pyritään välttämään. Ylisukupolvisestikin täytyy osata ajatella. Maijalan mielestä tukkija sahapuun osuuden on oltava hakkuusta mahdollisimman suuri. – Kokonaispuusto on lisääntynyt puolitoistakertaiseksi 50 vuoden aikana. Se lisää puuston kasvua ja hiilen sitoutumista maaperään. Pieni hämmennys valtaa metsäseminaarin yleisön kesken keskustelun, kun Laura riuttanen toteaa seurakunnilla olevan niin paljon metsää, että ne saattavat jo sitoa kiinteistöjen lämmityksestä syntyvän hiilen. Esimerkiksi Metsähallitus on Kankaan mukaan valinnut punnitusti metsänhoidossa tietyn yhdistelmän tuoton ja ympäristötavoitteiden välillä. Lyhyellä aikavälillä hakkuut ovat haitallisia ja tuottavat hiilidioksidia ilmaan. Jalostettua viljelymateriaalia priorisoidaan ja terveyttä vaalitaan lannoituksella. Hakkuun jälkeen puustoa uudistetaan välittömästi. Kun tavoitteet muuttuvat, suunnitelmaa pitää muuttaa. Se ei esimerkiksi sovi alueille, joilla ilmenee juurikääpää. Se on valtava hiilinielu ja -varasto verrattuna sadan vuoden takaiseen, Remes toteaa. Hyvässä metsänhoidossa määritellään, painotetaanko tuottoa vai ympäristötavoitteita ja missä määrin mitäkin. Lieksan ja Nurmeksen seurakuntien metsiä hoitava metsäasiantuntija Henri Maijala on suunnannut energiansa metsänhoito-ohjeeseen, jossa on huomioitu hiilensidonnan näkökulma. ” Omana elinaikanani metsien kasvu on tuplaantunut. Riuttanen vastaa, että ihmispäästötkin on kompensoitava, joten hiilinieluja on kasvatettava. Metsien kasvun paraneminen on Remeksen mukaan monen tekijän summa. Kiire ei saa johtaa hätiköityihin ratkaisuihin. Itä-Suomen yliopiston metsäbiotalouden professori Jyrki Kangas painottaa tavoitteiden merkitystä. Ilmastostrategian mukaan kirkon pitäisi olla hiilineutraali vuoteen 2030 mennessä. Ilmastoahdistus on johtanut siihen, että metsissä tehdään virheitä. Sen vaikutus metsän kasvuun on noin kolmasosa. Metsät tuottavat valtiolle vuosittain 100 miljoonaa euroa. – Turvallisin tie kestävään kehitykseen on huolehtia, että metsä kasvaa hyvin, ja ennaltaehkäistä metsätuhot. Jos ei tiedä, mitä tehdä, pitäisi ohjata energiansa jotenkin muuten kuin lähteä toimimaan. Se voi lisätä myös metsäpaloja. Maijala painottaa, että kaksi kolmasosaa hiilestä on metsässä sitoutuneena maaperään. Metsäkeskuksen johtava asiantuntija Markku Remes huomauttaa, että Suomen metsiä on käytetty kestävästi. Kankaan mukaan ilmastotavoitteiden osalta keskeistä on aikajänne
010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Tallinna Oberammergau | herätysliikkeet | H erättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja, rovasti Tapani Rantala kommentoi Kotimaalle herännäisyyttä koskevia lausuntoja, joita Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen esitti järjestönsä Hengellisillä syventymispäivillä. – Ihmistä ja Jumalaa ei ole kristinuskon mukaan erottamassa toisistaan Raamattu vaan synti. Esimerkkeinä Rantala mainitsi moraalin, teot, vaatimukset, Raamatun ja kirkon. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi PEKING JA KIINAN MUURI 2.-9.11.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana toimii Kotimaa-lehden toimituspäällikkö, pastori Freija Özcan. Hänen mukaansa sillä ei väheksytä Raamatun merkitystä. uutiset Kiinan muuri VIULUNSOITTAJA KATOLLA musikaalimatka Tallinnaan 5.-6.10.2019 Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana päätoimittaja Mari Teinilä. Raamattu on pyhä, mutta sillä voidaan rakentaa myös esteitä. Hinta: 2 598 € /hlö Lisätiedot: Lomalinja, p. Meidän kaikkien opettajien ja pappien pitää olla tarkkana, ettei opetus Raamatusta ole sellaista, joka estää syntisen ja Kristuksen kohtaamisen. Vuosia täyttänyttä Raamattuopistoa hän onnittelee ja kiittää sen tekemästä työstä. Kotimaa kertoi viime viikolla Vartiaisen puheesta Raamattuopiston 80-vuotisjuhlassa Kauniaisissa. – Tänä kesänä on kuultu hengellisillä kesäjuhlilla sellaistakin puhetta, ettei mikään saa tulla Jumalan ja ihmisten väliin, ei edes Raamattu, Vartiainen sanoi ja jatkoi: – Sillä kai tarkoitettiin, että jos Raamatussa on jotain sellaista joka loukkaa minua ja minun arvojani, sen voi ohittaa ja etsiä yhteyttä Jumalaan ohi Raamatun ja Raamatusta välittämättä. Rantala pitää oleellisena sitä, mikä on Raamatun ymmärtämisen avain. – Katekismuksessa todetaan, että Kristus ja hänen rakkautensa meitä kohtaan on avain Raamatun ymmärtämiseen. Rantalan mukaan Raamattua tarkasteltaessa myös todellisuus ja tieteellinen tutkimus on otettava vakavasti. Salaisuus on niin syvä. Vartiaisen mukaan tällainen puhe ei ”tietenkään ole kovin kristillistä”, ja erityisen kaukana se on luterilaisesta uskosta. Tapani Rantala toteaa, että Lauri Vartiainen tarttui herättäjäjuhlien tiedotustilaisuudessa esitettyyn tokaisuun ja kärjisti siitä oman tulkintansa ja kritiikkinsä. – Se, että pieni ihminen on Jumalan ja Kristuksen edessä, ei ole rationaalinen prosessi. – Se ei tarkoita, että jokainen virke ja jokainen kohta on yhtä tärkeä. Hinta: 349 €/hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Se, ettei Kristuksen ja syntisen väliin mahdu mitään, on herännäisyydessä toistuvasti esillä pidetty painotus, Rantala tarkentaa. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi LUTHERIN KAUPUNGIT JA OBERAMMERGAUN KÄRSIMYSNÄYTELMÄ 25.-30.5.2020 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. Kristus ilmoittaa Raamatussa itsensä, Rantala toteaa. Tapani Rantala | Kuva: Jukka Granström heinäkuussa körttien herättäjäjuhlilta Nivalasta. Rantalan mukaan tulkinta meni metsään mutta tarjosi rakennuspalikan Vartiaisen omaan puheeseen. Rantala sanoo, että kaikki kirkon herätysliikkeet rakentavat kirkkoa, usein myös yhteisymmärryksessä. Väliin ei mahdu mitään. Puheessa Vartiainen viittasi körttien herättäjäjuhliin. KOTIMAA | 5.9.2019 6. Vartiainen ei maininnut puheessaan suoraan, mitä kesäjuhlia hän tarkoitti. – Minulla ei ollut tarkoitus eikä syytä vähätellä Raamattua tai kirkkoa, jonka niin ikään mainitsin omassa lausunnossani. Hinta: 1 595 € /hlö Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Ymmärtäminen ei siis avaudu kaikilla avaimilla. Tapani Rantala sanoi juhlien tiedotustilaisuudessa, ettei Kristuksen ja syntisen väliin pidä päästää eikä asettaa ketään. Raamatun tulkinta ja lukeminen ei kuitenkaan ole helppoa. Herännäisyyden painotuksissa se, miten Kristus kohtaa syntisen, on salaisuus, Rantala sanoo. Kotimaa24 uutisoi Tapani Rantala: Raamatulla voidaan rakentaa myös esteitä raamattu | Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Tapani Rantala kommentoi lausuntoja, joita Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen esitti herännäisyydestä. MeRi Toivanen ” Siltä kannalta, mikä auttaa syntistä kohtaamaan Kristuksen, on keskeisempiä ja vähemmän keskeisiä kohtia. Siltä kannalta, mikä auttaa syntistä kohtaamaan Kristuksen, on keskeisempiä ja vähemmän keskeisiä kohtia
Samaan ilmiöön liittyvät uushenkisyys ja enkelikokemukset. Uusperheillä tarkoitetaan usein kolmi-nelikymppisten perheitä. KOTIMAA | 5.9.2019 7. Meri ToiVAnen ” Paikalleen voidaan jättää muutakin kuin kuva, vaikka saappaat eteiseen. Surussa suhde edesmenneeseen puolisoon saa erilaisia ilmenemismuotoja. – Kotisaattohoidon lääketieteellinen tuki saattaa olla kunnossa, mutta potilas ja omainen tarvitsevat muutakin, Auli Vähäkangas sanoo. – Nykyään ei ajatella, että kaikki pitäisi laittaa heti pois. Kun Auli Vähäkangas tapasi saattohoidossa olevia ja heidän omaisiaan, hän huomasi, kuinka moni jäi vaille tukea. Näin kertoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Suremiseen vaikuttaa myös perhemuotojen muuttuminen. – Kun puhutaan uusperheistä, tarkoitetaan usein kolmi-nelikymppisten perheitä. Yhteiseen kotiin suhtaudutaan karkeasti ottaen kahdella eri tavalla. Kokemus on kuitenkin voinut olla, että puoliso on muistuttanut autohuollosta ja sanonut, että muista ottaa pölykapselit mukaan. Kun perhesuhteisiin liittyy aiempaa enemmän ihmisiä, surutilanteista tulee vaikeampia. Jotkut lesket haluavat tehdä asunnosta nopeasti oman kotinsa. Erilaisille suremisen tavoille on aiempaa enemmän tilaa. Tutkimuksen ensimmäisiä tuloksia esiteltiin viime viikolla Helsingissä hankkeen ympärille järjestetyssä konferenssissa. Tulokset keskittyvätkin pitkälti heidän suruunsa, Auli Vähäkangas kertoo. Kaikkien kanssa keskusteltiin rauhassa ja pitkään. Toisaalta erityisesti uusperhekuviot tekevät suremisesta aiempaa monimutkaisempaa. Kuka saa päättää hautajaisjärjestelyistä. – Nytkin haastateltavat saattoivat sanoa hämillään, että tämä nyt on vähän tällaista höpsöä tai että olenkohan puhunut haamun kanssa. Kenen viereen vainaja haudataan, kun viimeiseksi jäänyt suhde on pitkä muttei ensimmäinen. Suremisen rituaalitkin muuttuvat. Toiset jättävät paikoilleen kaiken puolisosta muistuttavan. Suorittavasta surutyö-käsitteestä on hänen mukaansa päästy kaikkiaan hyvin eroon. Tutkimusryhmä löysi heidät julkisen tai yksityisen terveydenhuollon kautta. Viimeksi mainituista puhutaan Uusperhekuviot muuttavat suomalaisten leskien surua tutkimus | Lesket puhuvat entistä avoimemmin hetkistä, joissa he tuntevat edesmenneen puolisonsa läsnäolon, professori Auli Vähäkangas sanoo. Muutoksessa ovat myös hengellinen ja henkinen puhe. Paikalleen voidaan jättää muutakin kuin kuva, vaikka saappaat eteiseen, Vähäkangas sanoo. – Tiedetään, että suru kulkee mukana elämän loppuun asti. Suhde voi olla unia, ihannoivaa puhumista, erilaisia läsnäolon kokemuksia. Tutkimukseen osallistui 30 haastateltavaa. | suru ja saattohoito | S uomalaisten leskien suru muuttuu. 70–80-vuotiaiden uusperheiden kuvioista pitäisi puhua nykyistä enemmän, sanoo pastoraaliteologian professori Auli Vähäkangas, joka haastatteli kuolevia ja heidän omaisiaan. Haudalla käydään edelleen, mutta tärkein muistelemisen paikka voikin olla koti, luontokohde tai paikka, johon puolison tuhka on siroteltu. Hän johtaa saattohoitoon pureutuvaa monitieteistä tutkimushanketta, jossa on haastateltu kotisaattohoidossa olevia, heidän omaisiaan ja menetyksen kokeneita. Aiempaa avoimempi puhe läsnäolokokemuksista liittyy Vähäkankaan mukaan kulttuurin muutokseen. 70–80-vuotiaiden uusperheiden kuvioista pitäisi puhua paljon nykyistä enemmän, Vähäkangas sanoo. Suurin osa tutkimukseen haastatelluista menetyksen kokeneista omaishoitajista oli leskiä. | Kuva: Jukka Granström avoimemmin kuin menneinä vuosikymmeninä, Vähäkangas sanoo. Myönteisenä esimerkkinä Vähäkangas nostaa esiin Helsingin seurakuntayhtymän, joka kouluttaa saattohoidon vapaaehtoisia koteihin
– Sotilaspastorin pitää olla joko luterilaisen tai ortodoksisen kirkon virkaan vihitty pappi, kertoo harjoitusta johtanut Kainuun prikaatin kenttärovasti Penna Parviainen. Osa ehtoollistilaisuudesta oli kirkkokuntien yhteinen, mutta ehtoollisen jaon kumpikin kirkkokunta toimitti erikseen, koska ehtoollisyhteys kirkkokuntien väliltä puuttuu. Ekumenia nousi harjoituksen aikana niin usein esiin, että sitä voisi luonnehtia harjoituksen yhdeksi aiheeksi. Kyse oli noin tuhannen miehen organisaatiosta. Sotilaspapisto kuuluu nykyään toimintakykysektoriin, jonka tehtävänä on pitää sotilaat fyysisesti ja henkisesti toimintakykyisinä. Sotilaspapiston osaamisaluetta on henkinen toimintakyky myös eettisestä näkökulmasta. Valmius korostuu yhä selvemmin KOTIMAA | 5.9.2019 8. Sotilasdiakoneja osallistui harjoitukseen niin luterilaiselta kuin ortodoksiselta puolelta. Ortodoksit valtasivat kolme ensimmäistä sijaa. – Papit tarvitsevat aseen itsepuolustusta varten ja puolustaakseen seurassaan olevia ihmisiä, perustelee harjoituksen pääkouluttaharjoitus | Kainuun prikaatin suojissa Kajaanissa pidetty kertausharjoitus oli ortodoksisille sotilaspastoreille ja sotilasdiakoneille suurin itsenäisen Suomen aikana. – Yksi syy kertausharjoitusten tarpeeseen on se, että puolustusvoimauudistuksen myötä valmius korostuu yhä selvemmin koulutustehtävien ohella, taustoittaa Parviainen. Ortodoksisia kirkonmiehiä oli käsketty riviin kolmetoista ja luterilaisia kymmenen. Samalla harjoitukseen osallistujat perehtyvät uuteen sotilaspapin oppaaseen. Viides käsky kieltää tappamisen, mutta voimakeinojen käyttö oman maan ja kansan puolustamiseksi ei ole syntiä. Sillä kaavalla nykyistäkin pappien tarvetta suunnitellaan. Luterilaiset ja ortodoksiset sotilaspapit ja -diakonit istuivat rinta rinnan luennoilla ja keskustelutilaisuuksissa, punnersivat lihaskuntoteistissä ja mittasivat kestävyyskuntoaan Cooperin testissä. Harjoituksen kenttävaiheessa järjestettiin ehtoollinen toiselle kertausharjoitukseen käsketylle joukolle ja toimittiin muutenkin papillisissa tehtävissä kentällä olleen joukon parissa. Ammunnat toteutettiin simulaattorilla, mutta tositilanteessa kirkollisellekin henkilöstölle jaetaan rynnäkkökiväärit. ” Simulaattoriammunnoista muodostui kirkkokuntien välinen kisa. Pappien yhtenä tärkeänä kriisiajan tehtävänä on kaatuneiden huolto, ja myös sen toimintoja on määritelty uudelleen. Harjoitella pitää, jotta sodan ajan organisaation perustaminen ja sen toiminta sujuisi mahdollisimman kitkatta poikkeusoloissakin. Kertausharjoitusten avulla sotilaspappien ja -diakonien osaaminen päivitetään uusien normien mukaiseksi. Simulaattoriammunnoista muodostui kirkkokuntien välinen kisa. Joukkojen henkisestä toimintakyvystä jaksaa pitää paremmin huolta, kun oma fyysinen toimintakyky on riittävällä tasolla. Tietopäivitys sodan ajan papeiksi sijoitetuille on niiltäkin osin tarpeen. Papin avuksi voi olla sijoitettuna sotilasdiakoni, jonka siviilikoulutus on esimerkiksi nuoriso-ohjaaja. Kun kahden kansankirkkomme edustajat toimivat harjoituksessa yhdessä, kenttäekumenia kriisiaikojen varalle kehittyy kuin itsekseen. He ovat valmiina auttamaan joka päivä niin palvelukseen kuin siviilielämäänkin liittyvissä tilanteissa. uutiset | sotilaspapit | S otilaspapisto päivitti kriisiajan osaamistaan Kajaanissa pidetyssä kertausharjoituksessa elokuun lopulla. Ortodoksit valtasivat kolme ensimmäistä sijaa. Harvinaisen suuren ortodoksisten pappien ja diakonien harjoituksen yhtenä tarkoituksena on luoda keskinäisen yhteydenpidon foorumi niille, joille on kriisiajan tehtävä puolustusvoimien riveissä. Kriisiaikoja varten rauhan ajan puolustusvoimat laajennetaan tarvittaessa moninkertaisiksi käskemällä reserviläiset siviiliaskareistaan lippujen alle. Harjoituksen tarkoituksena oli myös tuottaa toimiva konsepti tuleviin pappien ja diakonien harjoitusiin. Pappejakin tarvitaan silloin sotaväessä paljon enemmän kuin rauhan aikana. Varusmiehiä lähinnä ovat varuskuntien sotilaspastorit. Harjoitukseen käsketyille papeille ja diakoneille jaettiin tarpeellinen sotilasvarustus aseita lukuun ottamatta. Koulutus 2020 -konsepti sisältää osion nimeltä taistelijan mieli. Kriittistä harjoituspalautetta tuli siitä, että ei päästy ampumaan kovilla. Viime sodissa pataljoonalla tai patteristolla oli yleensä oma sotilaspappi. Ortodoksien menestystä selitti se, että yksi heistä on entinen maajoukkueampuja. Joukkojen keskuuteenhan pappi nimenomaisesti kuuluu
Kirkollisiin sodan ajan tehtäviin olen saanut koulutuksen kertausharjoituksissa, kertoo neljännessä kirkollisen alan harjoituksessaan oleva Räsänen. Sotilaspastori Simo Korkalainen, siviilissä Järvi-Kuopion seurakunnan kappalainen Nilsiästä, kertoo olleensa viimeksi kertaamassa 21 vuotta sitten tulenjohtajana. Jotkut ovat harjoitelleet sotilaskoulutuksensa mukaisessa tehtävässä aiemmin, kunnes tuli käsky kirkollisiin tehtäviin. Jos komentaja käskee, niin heilautan rynnäkkökiväärin olalle. Sotilaspastori on erikoisupseerin tehtävä, ja sitä hoitavan henkilön henkilökohtainen sotilasarvo voi olla mikä vain. Hänen näkemystään tukee johtava ortodoksinen sotilaspastori Mikko Sidoroff, siviilissä Joensuun ortodoksisen seminaarin rehtori. Harjoitukseen osallistuneet reservin sotilaspastorit ja -diakonit kokoontuivat kouluttajineen ryhmäkuvaan Kajaanin ortodoksisessa kirkossa toimitetun liturgian jälkeen. | Kuva: Seppo Simola KOTIMAA | 5.9.2019 9. Niinpä mukana olleiden sotilasarvot vaihtelivat reservin jääkäristä upseeriin. Monet olivat ensimmäisessä harjoituksessaan, mutta kuudenkin harjoituksen konkareita oli mukana. Talvisodan alla pohdittiin pappien aseistamista, mutta yhtenäistä linjaa ei tuolloin löytynyt. Kansainvälisesti ei ole yhtenäistä linjaa vieläkään. Seppo Simola Kirjoittaja on historiaan ja sotilasaiheisiin erikoistunut vapaa toimittaja. – Varusmiespalveluksen jälkeen jäin seitsemäksi kuukaudeksi kouluttajakersantiksi. Suomalaisten koviin kokemuksiin viime sodissa viitaten hän jatkaa, että on oikein puolustautua aseellisesti vielä suurempaa pahaa vastaan laillisen esivallan käskystä. – Kirkollisen alan harjoitus ei tullut yllätyksenä. – Pappi menettää pappeutensa, jos surmaa ihmisen, kertoo ortodoksinen sotilaspastori Jyrki Penttonen, joka on siviilissä Kajaanin ortodoksisen seurakunnan kirkkoherra. Pitkiä ja rasittavia harjoituspäiviä kevensi papillinen huumori. Omasta suhtautumisestaan aseen kantamiseen Penttonen toteaa, että jos ase on vaikeana aikana pääsylippu oman lauman luo, niin sitten asetta pitää kantaa. Aseen kantaminen jäi kunkin sotilaspapin henkilökohtaiseksi valinnaksi. Harjoituksen yhteishenki vaikutti mainiolta, ja kenttärovasti Parviainen kertoi harjoituksen jälkeen, että reserviläisiltä saatu palaute oli hyvä. – Suhteeni aseen kantamiseen on hyvin pragmaattinen. – Esimerkiksi USA:n ja Saksan armeijassa papilla on kentällä mukanaan aseistettu assistentti, joka käyttää asetta tarvittaessa, sanoo kenttäpiispa Pekka Särkiö, joka oli mukana harjoituksessa osan aikaa. jana toiminut maavoimien kenttärovasti Vesa Aurén. Tiesin, että minulla on kriisiajan sijoitus sotilaspappina, Korkalainen kertoo. Ortodoksisessa kirkkokunnassa suhtautuminen pappien aseistamiseen on ongelmallisempi. Sen avulla hitsattiin kokoon ekumeenisesti yhtenäistä reservin sotilaspapistoa kriisiajan tarpeisiin. Ortodoksisena sotilasdiakonina harjoituksessa palvellut reservin kersantti Antti Räsänen on siviilissä Joensuun ortodoksisen seurakunnan kanttori
ehtoollinen | Ehtoollisella pitäisi voida seistä luontevasti. Mikä estää luterilaista kirkkoamme ottamasta uudelleen käyttöön vuosien 1886 ja 1913 ytimekkäät jakosanat ”Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis/veri” vähintäänkin vaihtoehtoisesti. Nykyinen Jumalanpalvelusten kirja (2000) jättää sulkeet pois mutta laittaa aloitussanat ”Meidän Herramme” hakasulkeihin, ehkä osin ruotsalaista esikuvaa seuraillen (”Kristi kropp, för dig utgiven”). Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Ei olisi pahitteeksi, jos pappi messun tai ehtoollisen alussa rohkaisisi seurakuntalaisia niin halutessaan jäämään rohkeasti seisomaan. Mikä kiinnostavinta, vuoden 1886 käsikirja toi muassaan mahdollisuuden lausua vain alkuosa ”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis/veri”. Ortodoksisen sisarkirkkomme tavallisimmassa, Pyhän Krysostomoksen liturgiassa yhdistyvät syntien anteeksi saaminen ja iankaikkinen elämä. P olvistuminen ehtoollispöytään ja siitä ylös nouseminen, eli pääseminen, saattaa iän myötä käydä kankeasti. Vuoden 1913 käsikirja sitten mahdollisti lisäyksen ”sinun puolestasi annettu/ vuodatettu.” Vuoden 1958 käsikirjakomitean ohjepainoksessa (1959) lisäys on sulkeissa – ratkaisu, jonka vuoden 1968 käsikirja virallisti. JarmO Kiilunen Vantaa Oikaisu Prakash Dhakalin haastattelussa ( Kotimaa 29.8.) siteerattiin Kahden maan kansalainen -laulua. Jutussa kerrottiin, että kappale on Jaakko Löytyn. Miksi mysteeriä, ”salaisuutta Kristuksen”, pitäisi selittää – edes Raamatulla. Toiseksi: miksi korostaa sovitusoppia, kun ehtoollisessa kysymys on paljosta muustakin. Vanhemmassa, Pyhän Jaakobin liturgiassa sanotaan lyhyesti ”Kristuksen ruumis” tai ”Kristuksen veri, Elämän malja”. (Tästä tiedosta, kuten eräistä muistakin tärkeistä vihjeistä kiitän liturgisiin kysymyksiin perehtynyttä pastori Risto Pottosta). Ehtoollisvieras nimeltä mainiten tulee osalliseksi ”Jeesuksen Kristuksen kalliista ja pyhästä Ruumiista ja Verestä syntiensä anteeksi saamiseksi ja iankaikkiseksi elämäksi”. Vaikka nykyiset jakosanat ”sinun puolestasi annettu/vuodatettu” Kaksi ajatusta ehtoollisen vietosta ” Miksi mysteeriä pitäisi selittää – edes Raamatulla. Käytäntö omaksuttaisiin nopeasti. Se säilyi vuoden 1886 käsikirjan kautta vuoden 1913 käsikirjaan. ovat sinänsä vanhat ja eri puolilla kristikuntaa käytetyt, ne ovat ongelmalliset kahdesta syystä. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Myös ehtoollisen jakosanat kaipaavat yksinkertaistamista, kirjoittaa Jarmo Kiilunen. Keräysluvat: Manner-Suomi RA/2016/517, Ahvenanmaa ÅLR 2018/7388. Toivotuksessa toteutuu varhaiskirkollinen ajatus ehtoollisesta kuolemattomuuden lääkkeenä. alv 24 %). Seisomisesta pitäisikin nykyistä selvemmin tulla normaali vaihtoehto, jolloin jokainen ehtoollisvieras voisi asennosta riippumatta kokea olonsa luontevaksi, vailla pelkoa joutua silmätikuksi. Näitä ongelmia ei ollut vanhimmassa jo Westhin koodeksin (1545–1549) ja Agricolan Messun (1549) lanseeraamassa versiossa: ”Meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen ruumis/veri kätkeköön sinun ruumiisi ja sielusi iankaikkiseen elämään”. Tai mieluimmin kaikkein kiteytetyimmän muodon ”Kristuksen ruumis”, ”Kristuksen veri”. Osalle ehtoollisvieraista seisomaan jääminen olisi joka tapauksessa luonnollisinta. Sitä paitsi ehtoollisen vastaanottaminen seisten on yleinen käytäntö sekä katolisessa äitikirkossamme että ortodoksisessa sisarkirkossamme. KOTIMAA | 5.9.2019 10. Jaa iloa merkkipäivänäsi Perusta merkkipäiväkeräys Lahjoituspalvelu 020 7127 256 (arkisin klo 9–15) suomenlahetysseura.fi/merkkipaiva Hinnat 020-numeroihin soitettaessa: kiinteästä puhelinverkosta ja matkapuhelinverkosta 8,4 snt/min (sis. Ensiksi: miksi toistaa sanat, jotka vain hetkeä aikaisemmin on lausuttu asetussanoissa. Kaikista kristikunnan jakosanoista pelkistetyin on katolisessa eukaristiassa käytetty muoto, jossa pappi lausuu vain kaikkein välttämättömimmän ja olennaisimman: ”Kristuksen ruumis”, ”Kristuksen veri”. Kappale on Löytyn säveltämä, mutta sen on sanoittanut Kaija Pispa. Alttarikaiteetkin voivat olla hankalia polvistua
Se olisi väärin ja tyhmää myös kirkon kannalta. Yllä esittämäni ovat kysymyksiä. Kotimaa24:n blogeissa sanottua Partioliike toteuttaa käytännössä kristinuskoa, mutta puhuu siitä vähemmän. Lähtökohta on hyvä sille ”syntisten solidaarisuudelle”, joka rakentaa siltoja sekä kristittyjen kesken että kristittyjen ja kaikkien muiden ihmisten välille. Vasta seuraavana iltana ymmärsin koskettaneeni kättä, jonka sormi oli sivellyt Turun palossa saatua palovammaa. Joka tapauksessa Lutherin esimerkki laukaisi hajoamisen automaatin, joka jatkaa työtään loputtomasti. Omassa yksinäisyydessäni olen kysynyt, eikö tuon pitäisi ollakin protestanttisen kirkon autuaallisin kutsumus. Eikö heillä olisi mahdollisuus lyödä myös selkeästi veljenkättä. Ja minä olen sentään syntynyt 1980-luvun puolivälissä, jolloin yhteinen kansa tunsi Turun kaupungin paremmin Matista ja Teposta kuin sen edellisvuosisadalla tuhonneesta suurpalosta. Maalliset ihmisryhmät ja kansatkin kykenevät neuvotteluun ja yhteistyöhön, mutta uskonnon alueella tuskin milloinkaan. Myös he tunnustavat tilansa minulle. Paitsi tietysti siinä tapauksessa, että puhutaan pitkäikäisistä ihmisistä. Ei historia kerro meille yksin menneestä, se kertoo myös meistä itsestämme, ja menneisyydestä on aina helpompi ottaa oppia kuin tulevasta. Professori Kaarlo Arffman on rohkeiden körttien ajattelevassa seurassa laukaissut ajatuksia, joita omassa maallikon yksinkertaisuudessani olen salassa pohdiskellut kauan ( Kotimaa 29.8.). Katolisissa messuissa ”tunnustan Jumalalle kaikkivaltiaalle ja teille kaikille, että olen tehnyt paljon syntiä ajatuksin, sanoin, teoin ja laiminlyönnein omasta syystäni, omasta syystäni, omasta suuresta syystäni”. Antti HeiKKinen Kirjoittaja on kirjailija ja teatterintekijä Nilsiästä. Jotenkin vain kuvittelen, että tämä olisi Jeesuksen opetuslapsille oikea ja sovelias tehtävä. Samalla tavoin on nähtävissä myös vanhojen katolisten kirkkojen vahvuus. Markku Jalava 30.8. Niin ajatellen on kaukainenkin historia yllättävän lähellä ja aika osoittautuu suhteellisemmaksi käsitteeksi kuin arvaammekaan. Partiossa myös kunnioitetaan muidenkin pyhiä asioita ja toimitaan yhdessä eri uskontoja harjoittavien kanssa. Tai ainakin melkein kokonainen, taisi siitä yksi neljännes säästyä. Hän oli viettänyt lapsuutensa Seinäjoella ja muisteli naapurissaan asunutta, varhaisvuosinaan korkealle iälle ehtinyttä Gerda-tätiä. Vuonna 2005 haastattelin muuatta hyvän matkaa yli yhdeksänkymppistä rouvaa. Ennemmin tarkoitan ilmiöitä, aaltoja ja ihmisten tekoja. Mutta niin se maailma muuttuu, onhan Turun palosta aikaa jo monen ihmisiän verran. Minäpä todistan, jos ette usko. Ajatukseni kiertyy päätelmään, josta on tullut päähänpinttymä, henkilökohtainen ongelma: Luterilaisen kirkon autuaallisin kutsumus olisi raivata esteet ja palata takaisin äitikirkkonsa yhteyteen. Professori Arffman näkee luterilaisen kirkon kuihtumisen. MArtti issAKAinen kirjailija, varakanttori ja seurakunnan luottamusmies, Heinävesi Katoamiseen kutsuttu kirkko. Silloin 192 vuotta merkitsee vain kahta ihmisikää ja jos aikaa mitataan vaikkapa kahdella satakolmevuotiaalla, päästään vuosiin, jolloin Napoleonkin oli vielä sotimiskunnossa. Miksi Jeesuksen opetuslapsina esiintyvä kristikansa hyväksyy tämän, mutta ei mistään hinnasta päinvastaista, sovintoa ja ehjäksi tekemistä. Yksioikoisuuteni hymyilyttää itseänikin. Ja tämä pätee paljon arkisempiinkin asioihin kuin Turun palo. Jokaisen profeettana esiintyneen ympärille kehittynyt kuppikunta pitää oikeutenaan perustaa oman kirkon tai lahkon. Ne kestivät jopa läpi sosialismin ajan vainojen. Gerda-täti oli antanut pikkuneidin sivellä länttiä sormellaan, se oli tuntunut hassun sileältä paikalta muuten niin ryppyisessä ihossa. Ekumenian nimellä tapahtuva uskonnollinen harrastelu tuntuu vaivaannuttavalta hyssyttelyltä. T ämän viikon tiistaina tuli kuluneeksi 192 vuotta Turun palosta. Kättelin haastattamaani rouvaa sekä hänen luo saapuessani että poislähtiessäni. Miksi näin. Syntisyyteni ei jää vain Jumalan ja minun väliseksi salaisuudeksi, vaan se tulee julkiseksi tiedoksi. Luterilaisen messun synnintunnustuksissa synnit tunnustetaan vain Jumalalle – oli tunnustajana sitten ’minä’ tai ’me’. Paavit, piispat ja profeetat kykenivät päättämään erosta. Kuka oli oikeassa ja kuka väärässä, siihen en ota kantaa. En tiedä olisivatko myös oikeita vastauksia. Suuntaan katolisessa messussa tunnustukseni kaikille läsnäolijoille, vaikka en tekojani sen kummemmin heille erittele. Timo-Matti Haapiainen 30.8. Se on ammoiselta tuntuva aika ja nykypäivänä koko tapaus tuntuu suorastaan pöhköltä – miten voi kärähtää maan tasalle kokonainen kaupunki. Naapurin tädin ansiosta haastattelemani rouva oli oppinut puhumaan jo pikkulikkana hyvää ruotsia ja hämmästellyt lapsensilmillään tämän silmäkulmassa vaaleana paistanutta kolikonkokoista orkosta. Jos vaaditaan partiota tiiviimmin kirkon toiminnan sisälle, suljetaan monia ulkopuolelle. Hankalapa olisi moista onnettomuutta kuvitella nykypäivänä sattuvaksi, siksi hyvin löytyy Suomen maasta sammutusväkeä ja -kalustoa. Täti oli kertonut sen olevan palovamma, jonka hän oli saanut päälleen lentäneestä kekäleestä paetessaan äitinsä sylissä palavasta Turusta. Professori näkee mitä on tapahtumassa – luterilaiset kirkot tulevat kuolemaan. Historia nykäisee KOTIMAA | 5.9.2019 11. Tämä kirkko syntyi hirveästä riidasta ja välirikosta. Enkä tiedä, voisiko tämä ratkaista myöskään professori Arffmanin esittämää ja tarkoittamaa ongelmaa. Historia on yllättävän lähellä ja lisäksi se toistaa itseään – enkä tarkoita nyt sitä, että turkulaisten pitäisi hamstrata koteihinsa vaahtosammuttimia. ” Ei historia kerro meille yksin menneestä, se kertoo myös meistä itsestämme. Tiedän sen kysymysten ja kommervenkkien ryteikön, jonka keskellä tässä painitaan
Vähitellen kuvataiteilija Anna Ruthin alttaritaideteoksesta paljastuu enemmän pohtimisen aiheita kuin ensi näkemältä. Toukokuussa hän maalasi ensimmäiset kaksi osaa alttaritaulustaan tilan aukioloaikoina suoraan kahdelle seinälle. Viimeisimpänä hän on tehnyt seinäprinttejä vuonna 2020 valmistuvaan Keski-Suomen Sairaala NOVA:an. Hän ei ollut maalannut ihmishahmoja pitkään aikaan. Jos miettii pelkästään kristittynä olemiseen liittyviä lokeroita, se voi ahdistaa. Samalla se tuntui jännittävältä. Ruth ei kuulu kirkkoon, mutta hän on kasvanut katolisessa perheessä. Pyyntö oli Ruthille suuri kunnia. Tyylillisiksi ohjeiksi Ruthille annettiin Magnus Enckellin Ylösnousemus Tampereen Tuomiokirkossa, Edvard Munchin Huuto ja katutaide. Anna Ruth, 43 Syntynyt: Yhdysvalloissa Asuu: Jyväskylässä Opinnot: valmistunut taiteen maisteriksi Cornouaillen Taideakatemiasta Ranskasta 1998 Perhe: kaksi lasta ja puoliso, graafinen suunnittelija ja valokuvaaja Juho Jäppinen Viimeksi luettu kirja: Koko Hubaran Ruskeat Tytöt Harrastukset: parkour ja autoton elämä ” Alttaritaulun kolmanteen osaan Ruth maalaa käsien kannatteleman, täynnä ihmisiä olevan kumiveneen. Alun perin Ruth muutti Jyväskylään 2002 saatuaan sieltä puolen vuoden taiteilijaresidenssipaikan. Ruth pallotteli piirroksiaan pitkään Pikkaraisen, Siistosen ja Jokiniemen kanssa. Ruth keskusteli kotona kaksitoistavuotiaan poikansa kanssa alttaritaulusta. Kolmas osa valmistuu julkistamistilaisuuteen 10. Minulle on tärkeää, että voin seistä valmiin työni takana, vaikka en voi kontrolloida, miten ihmiset tulkitsevat työtäni. Niinpä tarinasta tuli tärkeä osa Kipinän alttaritaulun kokonaisuutta. – Älä huoli äiti, minä sen tiedän, poika sanoi ja piirsi ison mustan tehtaan, josta vuotaa öljyä mereen. Taiteilijana haluan miettiä riittävästi ja syvästi, mitä olen tekemässä ja miten sen voi tulkita. KOTIMAA | 5.9.2019 12. Aluksi kolme täysin erilaista toivetta saivat pään pyörälle. Kun pohdin kristinuskon ydintä, näen paljon mahdollisuuksia, Ruth sanoo. – Katson ensin ydinviestiä. – Poikani rooli oli avain. K ivistä muotoutuu jätesäkkejä, kalaverkosta paljastuu muovipulloja, ihmisten käsistä kännykät. Vuosi sitten Huhtasuon alueseurakunnan nuorisotyönohjaaja Leila Jokiniemi otti yhteyttä Ruthiin ja pyysi häntä maalaamaan alttaritaulun. Silloin Ruth paljastaa myös työn nimen. Hän on myös tuottaja, kuraattori ja galleristi. Kanadalaisesta Ruthista on tullut viime aikoina tuttu kasvo monelle kävijälle Jyväskylän seurakunnan Kipinä-tilassa kauppakeskus Sepässä. syyskuuta. Ajatus alttarimaalauksesta sai hänet pohtimaan myös omaa hengellisyyttä. Se on erilainen kuin teoksen ulkoinen määritelmä. Häntä jäi vaivaamaan töiden pysähtyneisyys. – Kun kirkolla on valtaa, sen on mahdollista näyttää, miten voimme toimia esimerkkinä ympäristön hyväksi, hän sanoo. Kolmikko pyysi Ruthia pohtimaan, miten hän itse näkee Jeesuksen ja kuka Jeesus hänelle on. – Aina tuntui, että jotain puuttui. Omaa kuluttamistaan tarkoin miettivälle Ruthille ympäristönsuojelu oli näkökulmana erityisen tärkeä. Jokiniemen lisäksi prosessissa olivat seurakunnan työntekijöistä mukana aluekappalainen Paulus Pikkarainen ja seurakuntapastori Annemari Siistonen. Äiti työsti ajatusta eteenpäin miettien jokaista yksityiskohtaa tarkkaan. Kanadassa varttunut Ruth on opiskellut kotimaansa lisäksi myös Ranskassa, Englannissa ja Etelä-Afrikassa. Saasteita kalastava Jeesus Kuvataiteilija Anna Ruthin alttaritaulun Jeesus toimii ympäristön hyväksi. Ruth on pitänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut ryhmäja yhteisnäyttelyihin Suomessa ja ulkomailla. Jeesus imee kuvassa pillillä öljyä pois merestä. Tutustuessaan alttaritaideperinteeseen Ruth pohti, mikä teoksissa hänen mielestään toimii ja mikä ei. – Mietin, miten ihmeessä ne voi yhdistää. Jeesuksen kädessä oleva kala on omituisen värinen. haastattelu Kuka. Vei aikaa päästä omien ajatustensa ulkopuolelle
– Olen valmis kokeilemaan ja keskustelemaan, Ruth sanoo avoimena. Siellä on ollut hienoa ideoida, ja henkilökunta on ollut avointa ja avuliasta. Monet ihmiset ovat myös pysähtyneet seuraamaan prosessia ja katselemaan maalauksia. Jos nämä ihmiset olisivat meidän sukulaisiamme, suhde heihin olisi erilainen. Joidenkin on vaikea hyväksyä turvapaikanhakijoiden tuloa, koska Suomi on ollut pitkään pieni ja suojattu maa. Taiteilijan tehtävä yhteiskunnassa on Ruthin mukaan olla tarkkailijana. Alttariteos kauppakeskus sepän Kipinätilassa on syntynyt tilan aukioloaikoina. Kun Ruth näki teoksen ensimmäistä kertaa, se pysäytti. – En silloin vielä huomannut teoksessa Jeesus-hahmoa, näin vain kultaisen viivan. Mietin paljon, keitä ihmiset hänen ympärillään ovat. – Siinä on koko sanoman ydin: Jumala kannattelemassa ihmisiä kohti päämäärää, parempaa tulevaisuutta. Ajattelin, että onpas rohkea teko valita näin abstraktinen teos kirkkoon. Ruth uskoo alttarityön kolmannen osan herättävän myös kriittisiä ääniä. Silloin lopputulos ei ole niin puhdas ja kriittinen, ja oma ääni saattaa kadota. – Kipinä oli aika hyvä paikka ensimmäisen alttaritaulun maalaamiseen. – Kuka tahansa voi joutua siihen veneeseen. – Tehdessään taidetta vain saadakseen rahaa antaa mahdollisuuden taiteen viestin ja tyylin sopeuttamiseen rahoittajan toiveiden kanssa. Siksi hänestä on hienoa, että kaiken hälinän ja kaupallisuuden keskellä on Kipinän kaltaisia paikkoja, jonne voi tulla rauhoittumaan ja keskustelemaan. Se oli tosi hieno kokemus, Ruth muistelee. Taide on yksi parhaita tapoja antaa ihmisille tilaa miettiä omia ajatuksiaan. – Lopulta maalasin Jeesuksen kolmeen kertaan. Entä miten hän suhtautuu alttaritaulun maalaamiseen tulevaisuudessa. Taiteilija on käynyt mielessään pohdintaa työn sisällöstä. Hän haluaa erottaa oman taiteilijuutensa selkeästi kaupallisuudesta. Maalauksissa on mielestäni kaikki, mitä meidän nykyihmisten tulisi tehdä – auttaa hädänalaisia ja pitää huoli yhteisestä planeetastamme. Se tulee tosi lähelle, jos ajattelee asiaa inhimillisyyden kautta. Alttaritaulun kolmanteen osaan Ruth maalaa käsien kannatteleman, täynnä ihmisiä olevan kumiveneen. Virpi KirVes-TorVinen Anna Ruthin alttaritaideteoksen julkistamistilaisuus on 10.9. Muiden tekemistä alttaritauluista suurimman vaikutuksen Anna Ruthiin on tehnyt Pasi Karjulan teos Jeesus sanoo: Minä olen elämän leipä Jyväskylän Kuokkalan kirkossa. Suoraan seinään maalaaminen on Ruthille mieluista, ja hänen töissään yksi olennainen elementti on tyhjä tila. Ja jos olisimme itse veneessä, toivoisimme tietynlaista suhtautumista itseemme. kello 18 Jyväskylän seurakunnan Kipinässä kauppakeskus Sepässä. Asioista päättäminen maalausprosessin aikana ja ideoiden muuttaminen on ollut hauskaa ja vapauttavaa. Monet ovat jääneet seuraamaan Anna ruthin työskentelyä. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen KOTIMAA | 5.9.2019 13. Ostoskeskukset ovat Ruthin mielestä paikkoina hieman vieraita ja ahdistavia. Jätänkö jonkun pois, vai puuttuuko vielä joku
kulttuuri KOTIMAA | 5.9.2019 14. Raamattua pohjoissaameksi juhlittiin Utsjoella Utsjoen kirkko täyttyi viime sunnuntaina, kun pohjoissaamenkielinen Raamattu otettiin käyttöön juhlavin menoin. Yhteispohjoismainen hanke pohjoissaamenkielisen Raamatun julkaisemiseksi käynnistyi vuosituhannen vaihteessa Suomen, Norjan ja Ruotsin Pipliaseurojen yhteistyönä. Norjan Pipliaseura oli aloittanut Uuden testamentin kääntämisen pohjoissaameksi jo 1987. – Kieli on minulle tuttua. On tehty sanavalintoja, jotka ovat juuri sitä omaa. Jo viikkoa aiemmin käännöstä juhlittiin Norjan Kautokeinossa. Edellinen koko Raamattu pohjoissaameksi oli vuodelta 1895. – Onhan se ilonkyynelten paikka, Erva Niittyvuopio sanoo. Hän oli mukana juhlamessussa sekä Kautokeinossa että Utsjoella. | Kuvat: Suomen Pipliaseura Uusi käännös on ensimmäinen laaja pohjoissaamenkielinen tekstikokoelma, jonka kielimuoto on hyväksytty Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Niittyvuopio on Oulun hiippakunnan saamelaistyön sihteeri. Koltansaamen ja inarinsaamen osalta raamatunkäännöstyö on vasta alussa. Pohjoissaamea äidinkielenään puhuva Niittyvuopio kiittää erityisesti sitä, miten käännöksessä on huomioitu saamelaisten kulttuuri. Pohjoissaamea puhutaan kaikkien kolmen valtion alueella. Sen kielessä näkyy vanhan tanskan ja norjan vaikutus. Uutta käännöstä juhlittiin Utsjoella, joka on Suomen ainoa saamelaisenemmistöinen kunta. Käännöshankkeeseen Niittyvuopio osallistui johtamalla arviointiryhmää, joka antoi tekstikatkelmista palautetta työn loppuvaiheessa. Messun toimittivat arkkipiispa Tapio Luoma ja Oulun piispa Jukka Keskitalo yhdessä saamelaistyön sihteerin Erva Niittyvuopion ja saamelaisten papin Mari Valjakan kanssa. Käännös tehtiin Norjassa tanskankielisen käännöksen pohjalta. – Sen ymmärtäminen on vaatinut skandinaavisen kielen osaamista, Suomen Pipliaseuran toiminnanjohtaja Markku Kotila sanoo. | saamelaiset | S uomen evankelis-luterilainen kirkko otti uuden pohjoissaamenkielisen Raamatun eli Biibbalin virallisesti käyttöön viime sunnuntaina
Pietarin kirje ja Matteuksen evankeliumi. Kolttasaamelaisillakin tahtoa on, mutta resursseja puuttuu. Markku Kotilan mukaan pienten saamenkielten kohdalla käännöstyö on vaikeaa. Koltansaameksi on toistaiseksi käännetty Johanneksen evankeliumi yhteistyössä Suomen ortodoksisen kirkon kanssa. | viikon tv-vinkki | Wagnerin suurteos nähdään myös Yle Areenassa Reininkulta on Kansallisoopperan syksyn tapaus. Käännöshanke on historiallinen, sillä pohjoissaamella ei ole ollut yhteistä kirjallista kieltä. Wotanin osan laulaa Tommi Hakala ja Logen Tuomas Katajala. Hankkeen kuluessa kuitenkin selvisi, ettei käännöksen kieli ollut täysin tyydyttävää Suomessa asuvien pohjoissaamen puhujien näkökulmasta. Esimerkiksi rippikoulutyössä vanhaa käännöstä ei ole voitu käyttää, sillä nuoret saamelaiset eivät ymmärrä sen kieltä. Suomessa hyväksymisestä päätti kirkolliskokous viime marraskuussa. Nyt julkaistu Raamattu on tähän asti laajin pohjoissaamenkielinen tekstikokoelma, jonka kielimuoto on hyväksytty niin Suomessa, Ruotsissa kuin Norjassakin. TuijA PYHärAnTA ” Inarinsaamen elvytystyö on ollut määrätietoista, ja sen käyttö on selvästi elpynyt. Oopperasarjan ohjaa Anna Kelo, ja kapellimestarina on Esa-Pekka Salonen. Kolttasaamelaisillakin tahtoa on, mutta resursseja puuttuu. Suora lähetys Yle Areenassa lauantaina 7.9. Erityisen huono tilanne on koltansaamella. Inarinsaameksi on aiemmin käännetty 1. Pohjoissaame on saamen kielistä levinnein. Kielen puhujia ja myös asiantuntijoita käännöstyöhön on käytettävissä vähän. Mystiseen maailmaan sijoittuva Nibelungin sormus kertoo rakkaudesta, vihasta, vallasta ja ahneudesta. klo 19.00. Niinpä myös Uudesta testamentista tehtiin uusi, yhteispohjoismainen käännös. klo 19.02. Tilaa Askel itsellesi tai lahjaksi. Voimme viettää täysin saamenkielistä jumalanpalvelusta, Niittyvuopio iloitsee. Parhaillaan on käynnissä kaikkien evankeliumien käännöstyö. Suomessa aktiivisia kielenkäyttäjiä on noin 2 000. Sen tavoittelu johtaa murhiin, salaliittoihin ja vihdoin koko jumalten maailman tuhoutumiseen. Asiakaspalvelu 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi www.askellehti.fi Uusi on ilmestynyt! Käännös julkaistiin 1998. Suomessa puhutaan lisäksi koltansaamea ja inarinsaamea. Sarjan kaikki osat esitetään myös Yle Areenassa. Biibbalilla on Niittyvuopion mukaan merkitystä myös saamelaisten identiteetille. Sitä puhuu kolme neljäsosaa kaikista saamenkielisistä. Lopulta valmiin käännöksen hyväksyi hankkeen johtoryhmä, johon kuuluivat kaikkien kolmen pipliaseuran toiminnanjohtajat. Olemme olemassa ja kokonaisina Suomen kirkon elämässä. – Meillä on nyt kokonainen Raamattu. Reininkullan esitystä voi seurata suorana lähetyksenä Areenassa lauantaina 7.9. Samalla se käynnistää kahden vuoden aikana esitettävän Richard Wagnerin neliosaisen Nibelungin sormus -oopperasarjan. Taltiointi Yle Radio 1:llä lauantaina 5.10. Erva Niittyvuopion mukaan käännöksen valmistumisella on suuri merkitys kirkon työssä. KOTIMAA | 5.9.2019 15. – Enää ei tarvitse miettiä, onko meillä tekstiä. Käännös vaikuttaa merkittävästi myös jumalanpalveluselämään. Niiden osalta raamatunkäännöstyö on vasta alussa. Työ on loppusuoralla, ja evankeliumit julkaistaan joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa. Valta on sillä, joka omistaa Rein-virran kullasta taotun sormuksen. Pohjoissaamenkielisessä evankeliumikirjassa ei ole aiemmin ollut lainkaan katkelmia Vanhasta testamentista. Teos nauraa hahmojensa turhamaisuudelle ja naiiviudelle, joka sysää liikkeelle peruuttamattoman tapahtumaketjun. Sen jälkeen käännös hyväksyttiin erikseen Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. – Inarinsaamen elvytystyö on ollut määrätietoista, ja sen käyttö on selvästi elpynyt. Käännöstyössä otettiin huomioon saamelaiskulttuuri. Sekä televisiointi että radiointi ovat nähtävissä Areenassa myös ensiesityksen jälkeen. Molemmilla kielillä on noin 300 puhujaa
Hän tietää varmasti vain sen, että ennemmin tai myöhemmin elämästä tulee lähtö. Onko minun voimani kuin kiveä, ovatko lihakseni rautaa. Vailla toivoa ei ole elämää V anhan testamentin Jobin kirjassa kuvataan, kuinka Jobilta viedään kaikki paitsi henki. Neljävuotiaana näin aitiopaikalta, kuinka tuberkuloosia sairastava isäni sai verensyöksyn ja tuupertui lattialle. Siksi ortodoksisella hautausmaalla on aina tyhjä hauta muistuttamassa siitä, että seuraava lähtijä voin olla minä – tai sinä. Hän hyväksyy osakseen tulleen kärsimyksen ja löytää lopulta epätoivoon kätkeytyneen toivon. Ei. Hänelle ei haudan lepoa tuskistaan suotu, vaikka savukeaskin kyljessä luvattiin, että tupakka tappaa. Enkä nähnyt. Olen lapsuudesta asti kokenut kuoleman vallan vahvasti. Hänet on maailmaan heitetty. Sen olen ymmärtänyt, että tietoisuus kuolevaisuudesta ei anna aihetta ryhtyä pääkallo kourassa kyselemään, ollako vai eikö olla. Viisikymmentä vuotta, varhaisesta teini-iästä asti hän oli polttanut askin tupakkaa päivässä, mutta silti hän yhä eli ahtautuneet keuhkot vinkuen. Ainoa toivo, mikä hänelle jää, on kuolema: ”Kunpa Jumala tekisi, mitä toivon, ja murskaisi minut! Kunpa hän antaisi kädelleen toimeksi leikata poikki minun elämäni langan.” Kuolemaa kaipasi myös mies, joka uhkasi haastaa tupakkatehtaan oikeuteen törkeästä petoksesta. Niin kauan kuin on toivoa ja epätoivoa, on myös elämää. Sanotaan, että kuoleman muistaminen tekee viisaaksi. Hän kantaa taakkansa tarrautumatta todellisuuspakoiseen toivoon. TeksTi | TorsTi LehTinen – kuviTus | Päivi karjaLainen KOTIMAA | 5.9.2019 16. Olipa ihminen terve tai sairas, hän elää epätoivoisessa tilassa. Jos jompikumpi lopullisesti sammuu, sen jälkeinen olotila ei ole enää sanan täydessä merkityksessä ihmiselämää. Eräässä Saavalaisen romaanissa hänen alter egonsa nuori me” Olipa ihminen terve tai sairas, hän elää epätoivoisessa tilassa. essee Odotus ja toivo lohduttavat tässä kuoleman varjon maassa, jossa kärsimys huutaa taivaaseen. Minä olen lopussa, kaikki on toivotonta.” Jobin ystävät yrittävät väen väkisin ylläpitää hänen toivoaan maalailemalla näkyjä paremmasta tulevaisuudesta: ”Sinä unohdat nämä kärsimykset, muistat ne vain kuin tulvaveden, joka virtasi pois. Valitettavasti en ole kuoleman koulussa suuresti viisastunut. Sinä saat olla luottavalla mielellä, sillä toivo elää, olet turvassa.” Job ei ystäviensä lohdutuksesta huoli. Mistä päämäärän, että vielä jaksan. Hän tietää varmasti vain sen, että ennemmin tai myöhemmin elämästä tulee lähtö. Job nääntyy kärsimystensä keskellä eikä jaksa nähdä tilanteessa huumorin häivää: ”Mistä saan voimaa, että vielä kestän. Elämäsi valo kohoaa kirkkaampana kuin sydänpäivä, sen pimeyskin on kuin sarastava aamu. Hän ei tiedä, mistä hän tänne tulee, mikä on hänen roolinsa elämän näytelmässä, ja minne hän täältä menee. Minä seurasin auton valojen vaellusta katossa ja aavistin, että en näe isää enää koskaan. Kirjailija Teuvo Saavalainen, jonka lähipiirissä tehtiin lukuisia itsemurhia, tiedosti kuolevaisuutensa poikkeuksellisen vahvasti, mutta ei antanut sen lannistaa itseään. Toivo ja epätoivo ovat molemmat elämässä aina läsnä. Äiti lähti ambulanssin mukana viemään häntä sairaalaan
Taivaan porttia lähestyessäni yhdyn mielessäni vanhaan hautajaisvirteen: ”Mua auta, Herra, mä toivon vaan, vaikkei ois toivoa ollenkaan.” Jos usko ja toivo pettävät, jää jäljelle Reino Helismaan rallatus, joka on varmasti tosi: On iltamyöhä, taipaleella muuan reissumies / Hän viheltelee kulkeissaan. Kirkkoisä Origenes esitti saman näkemyksen jo 200-luvulla, ja vielä radikaalimmassa muodossa: Jumalan armo on niin suuri, että lopulta kaikki pelastuvat, itse Saatanakin. Kyselemättä työnsä mielekkyyttä hän täyttää inhimillisen velvollisuutensa. Hän ottaa kaiken tyynesti vastaan muuta toivomatta. Saavalainen toivoi saavansa haudalleen niin suuren kiven, ettei taatusti nouse sen alta uudelleen maan päälle hortoilemaan. Moinen oikeaoppisuuden vahtiminen tuntuu oudolta. Kaikille on siis suotu tasa-arvoiset mahdollisuudet taivaan iloon. Nobel-kirjailija Albert Camus, jonka kirjalliseen henkilökuntaan Sisyfos kuuluu, kuvaa romaanissaan Rutto toivotonta taistelua sairautta ja kuolemaa vastaan. Ehkä hän luettelee kolme keskeistä kristillistä arvoa tärkeysjärjestyksessä. Kenties jollekin toiselle on annettu salasana HYLKEENNAHKASAAPASRASVAPURKKI. Ennen kuin kalastaja pääsee perille, hait repivät hänen saaliistaan lihat, ja siitä jää jäljelle pelkkä ruoto. Romaanin päähenkilö lääkäri Bernard Rieux tekee kaikkensa pelastaakseen sairastuneiden hengen. Mieluummin iäinen rauha ja hiljaisuus kuin epävarma taivasosa. Ernst Hemingwayn romaanissa Vanhus ja meri iäkäs kalastaja Santiago saa pyyntimatkallaan elämänsä saaliin. Varmuutta ihmisen kuoleman jälkeisestä kohtalosta on mahdoton saavuttaa. Camus’n traagiset sankarit käyvät elämäntaisteluaan mitään toivomatta, mutta todelli” Camus’n traagiset sankarit käyvät elämäntaisteluaan mitään toivomatta, mutta todellisessa maailmassa harva jaksaa elää vailla toivoa. Mutta jotta näin vakavassa paikassa ei päästäisi liian helpolla, salasana on lausuttava takaperin. Apostoli Paavali kirjoittaa korinttilaisille: ”Niin pysyvät nämä kolme: usko, toivo, rakkaus.” ”Mutta suurin niistä on rakkaus”, jatkaa Paavali. Kun pastori Antti Kylliäinen julisti, että kaikki pääsevät taivaaseen, hän joutui puolustelemaan kantaansa tuomiokapitulin edessä. Kirjoittaja on kirjailija, kääntäjä ja filosofi. Ainoat takeet ovat usko Raamatun ilmoitukseen ja Kristuksen ylösnousemukseen. Eristetyssä kaupungissa raivoaa tappava epidemia. Näin kovien vaihtoehtojen edessä voisi pitää armeliaana varmuutta siitä, että kuolemassa kaikki päättyy. Paavalin toivo on tuonpuoleista: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen ainoastaan tämän elämän ajaksi, niin olemme kaikkia muita ihmisiä surkuteltavammat.” Tuonpuoleisen toivon toteutumiselle ei ole tieteellisiä takeita. Taivas vai helvetti. KOTIMAA | 5.9.2019 17. rimies irrottautuu kesken aktin laivatytön syleilystä ja ottaa nyrkkeilymatsin kuoleman kanssa. Kylliäisen tai Origeneen näkemykset eivät ole sen varmemmalla pohjalla kuin uskomus, että jokaisen korvaan on synnytyslaitoksella kuiskattu salasana, joka tulee autuaiden asuinsijoille päästäkseen ilmoittaa Pyhälle Pietarille taivaan portilla. / On musta kissa seuranaan. Joidenkin luja usko taivasosaansa panee arvelemaan, että he ovat saaneet salasanan AKKA. sessa maailmassa harva jaksaa elää vailla toivoa. Toivo on rakkaudelle lähempää sukua kuin usko. / Hän mistä tulee, minne menee / Taivas yksin ties. Santiago on sukua antiikin myytin Sisyfokselle, joka sai jumalilta rangaistuksekseen työn kierittää ikuisesti vuoren laelle kiveä, joka vierii aina takaisin laakson pohjalle juuri, kun hän luulee saaneensa tehtävänsä täytetyksi. Ja jos maanpäällisen elämän päätyttyä seuraa ylösnousemus, niin on otettava huomioon myös Raamatun ilmoitus viimeisestä tuomiosta. Hänen kuolemaa silmästä silmään katsova toivonsa oli niin jäyhää, että kiihkeimmätkin toivottomuuden apostolit olisivat sen hyväksyneet. Hän ei jaksa nostaa valtaisaa kalaa veneeseensä ja lähtee kuljettamaan sitä kotirantaan veneen ulkopuolella hinaten
Herättäjä-Yhdistys 2019. Karjalaisen mukaan kirkossa kiistelee tällä hetkellä kaksi suuntausta, joihin molempiin hän on väsynyt. Tässäkään kohdin historia ei ole tullut päätökseensä. teologia | myytit | Urpo Karjalainen kertoo uudessa kirjassaan väsyneensä kirkon sisäiseen vääntöön. Urpo Karjalainen: Lupauksen lapset. Uskossa ei Karjalaisen mukaan ole niinkään olennaista se, mitä uskomuslauseita kukakin pystyy pitämään totena. Toisaalta Karjalaisen mukaan uskonyhteys Jumalan poikaan on tehnyt tämän puoleisesta elämästä ikuista ja vapauttanut tuomion pelosta. ”Tämä on suurin ja ainoa, lopullisin ihme”, Karjalainen kirjoittaa. 192 sivua. Toisessa puolestaan keskiössä ovat sinänsä tärkeät asiat kuten ekoahdistus, ympäristödiplomit ja ihmisoikeuspolitiikka. Karjalainen on suomentanut kirjaan kaksi vanhaa juutalaista tekstiä: Aadamin ja Eevan elämä sekä Mooseksen ilmestyskirja. Myyttien todellisuudessa ei ole ehdotonta tietämistä vaan ainoastaan erilaisia tulkintoja. | Kuva: Emilia Karhu KOTIMAA | 5.9.2019 18. Sen asian hän tuntuu jättävän huoletta Herran haltuun. Paljon olennaisempaa on, minkä mukaan ihminen haluaa ojentautua. Hän kertoo, ettei ole koskaan lämmennyt ajatukselle, että Jeesus olisi jumalolento, joka tiettynä ajan hetkenä kävi maan päällä suorittamassa erityisen pelastustehtävän ja palasi sitten taivaan torille. Karjalainen ei sen enempää kiistä kuin puollakaan ajatusta Jeesuksen konkreettisesta ylösnousemuksesta. Karjalaisen mukaan uusi kristillinen yhteisö piti yllä uskon, toivon ja rakkauden illuusiota, joka antoi uusia mahdollisuuksia selvitä elämästä. urpo Karjalaisen seitsemäs kirja käsittelee lukuisia teemoja syntiinlankeemuksesta historian olemukseen. Toisessa vallalla on muutamalla kymmenellä sanalla ilmaistu, yksinkertaistava pelastuspuhe. Syntiinlankeemuksen kulttuurihistorian vaiheilta. Uskossa on hänelle kyse sitoutumisesta ja osallisuudesta elämäntapaan, jossa pohditaan körttiläisessä asenneilmastossa kysymyksiä Jumalasta, elämästä, kuolemasta, armosta ja valinnoista. Se koostuu artikkeleista, jotka käsittelevät muun muassa syntiinlankeemusta, myyttejä, ympärileikkausta, juutalaisuuden ja kristinuskon suhdetta, vihollisen rakastamisen käskyn erityislaatuisuutta, ylösnousemusta, Paavalin ja Apostolien tekojen kirjoittajan Luukkaan näkemyseroja, maagista uskontulkintaa ja historian olemusta. Historia on yksi ja kokonainen kaikkine ulottuvuuksineen. Usein toistuva lause kirjassa on: Historia ei ole vielä tullut päätökseensä. Ajatus siitä, että nykyisellä Israelilla ei ole mitään tekemistä Raamatun Israelin kanssa, näyttäytyy Karjalaiselle kirkollisen antisemitismin tunnuslauseena, jonka taustalla on puutteellinen ymmärrys historian kokonaisvaltaisuudesta. Karjalaiselle Jeesus oli ennen kaikkea ihmeidentekijä, opettaja, juutalaisuuden uudistaja ja suuren muutoksen julistaja, joka edusti juutalaisen ajattelun terävää ja tunteikasta huippua. H erättäjä-Yhdistyksen aluesihteeri Urpo Karjalainen tunnetaan omintakeisena, syvällisenä, intohimoisena ja toisinaan vaikeaselkoisena ajattelijana ja kirjoittajana. Karjalaisen mukaan Paavalin uskonohjelma oli hyvä ja sopiva pakanoille, mutta epäreilu juutalaisille. Olennaista hänelle on, että Jeesus ei jäänyt elämään ylösnousemisensa tähden vaan siitä huolimatta. Hänen lempilausahduksiinsa kuuluu: Asia on kuitenkin monimutkaisempi. Tätä kaikkea Karjalainen haluaa Kirja: Uskossa on kysymys elämäntavasta toisinaan paeta vanhoihin kirjoituksiin ja myytteihin, jossa mennään pintakuohun taakse. Hän pohtii paljon kristinuskon ja juutalaisuuden vaikeaa vuosituhantista suhdetta. Emilia Karhu ” Hänen lempilausahduksiinsa kuuluu: Asia on kuitenkin monimutkaisempi. Kaikesta tästä ei pidä vetää hätiköityjä johtopäätöksiä Urpo Karjalaisen uskosta tai teologisesta ajattelusta. Jeesus jäi eloon seuraajiensa, ystäviensä ja sukulaistensa keskuudessa ja sittemmin historian muistaminen on tehnyt hänet toistuvasti eläväksi. Sitä hän haluaa osittain paeta vanhoihin kirjoituksiin ja myytteihin. Karjalainen kertoo, että kirja syntyi sisäisestä pakosta. Karjalainen painottaa, että ei ole olemassa kahta erillistä historiaa: maanpäällistä ja siitä erillistä pelastushistoriaa. Erityisen kiinnostavaa kirjassa on se, mitä Karjalainen kirjoittaa Jeesuksesta. Hänen seitsemäs kirjansa Lupauksen lapset – Syntiinlankeemuksen kulttuurihistorian vaiheilta tuli painosta juuri ennen kesän herättäjäjuhlia
Myös muut Yhdysvaltojen vanhat taantuvat eurooppalaisperäiset kirkot ovat yrittäneet saada jäseniä etnisistä vähemmistöistä. Enkeli taas on huolissaan: hän ei tiedä tekikö oikein antaessaan ihmisille miekkansa suojaksi yötä vastaan. Maailmanloppu ei ole koskaan ollut hauskempi, ja tarina imaisee mukaansa. Tai jos tietää, onko sittenkin meneillään suurempi suunnitelma, jossa kaikki kulkee ennakoidusti päämäärää kohtaan. Oikea on yksitoistavuotias poika, joka on kasvanut herttaisessa kylässä ihmiseksi. Kovaa, vaikka osittain kohtuutontakin puhetta pastorilta. Seurakunta kuvastaa ihannetilanteessa alueensa väestöä. Se on ihanne, sen on oltava mahdollisuus ja päämäärä. Ilmestyskirjan neljä ratsastajaa lähtevät liikkeelle. 32:23–33). Siksi erilaisten syntisten pitäisi voida polvistua ongelmitta samaan ehtoollispöytään. Ihmiset haluavat myös valita, ja ehkä samanlaiset linnut lentävät mielellään yhdessä. Kirkon jäsenistö kertoo todellisuudesta jussi ryTKÖNeN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Onnistumisia on vähän. Ensimmäisestä Jaakobin painista kerrotaan Vanhassa testamentissa (1. Teologiaa se sisältää siinä mielessä, että se käsittelee Ilmestyskirjan mukaista maailmanloppua. Viime viikolla tutkinnanjohtaja Kimmo Huhta-aho toisti samoja sanoja väistellessään tiedotustilaisuudesta toiseen toimittajien kysymyksiä Porvoon poliisiampumisesta: ”Tämä on jaakobinpaini, mitä minä tällä hetkellä käyn. Entä miksi luoda ihminen ja kieltää häntä syömästä hyvän ja pahan tiedon puusta, jos tietää, ettei ihminen kestä kiusausta. Tämä kysymys on jo totta myös Suomessa ja sen kansankirkoissa. Y hdysvaltojen suurin luterilainen kirkko ELCA on noin 3,3 miljoonan jäsenen kirkkokunta. Freija ÖzcaN | kirja | | kolumni | Neil Gaiman & Terry Pratchett: Hyviä enteitä. Siinä ajassa he ovat ystävystyneet, vaikka enkelin on luontonsa mukaan tehtävä vain hyvää ja demonin pahaa. Ainut vain, että pimeyden voimilla on ollut kasvatettavanaan väärä Antikristus. Käärmeen mielestä ihmisten rangaistus oli ylireagointia, sillä ei kai hyvän ja pahan erottaminen toisistaan kovin paha virhe ole. Moos. Samalla ELCA on mahdollisesti Yhdysvaltojen valkoisin kirkko. Enkeli Aziraphale ja Paratiisin käärme, demoni, ovat varsin järkyttyneitä. Joukossa on hyvin vähän mustia, latinoja tai muita vähemmistöihin kuuluvia. Kysymys on kirkkoja laajempi, silti erityisesti kirkoille kohtalokas. Niin lopulta tapahtui, ja Jumala antoi Jaakobille uuden nimen: Israel. Kristinuskon sanoma on universaali, ja pelastuksen evankeliumi on tarjottava jokaiselle. Hyviä enteitä on fantasiakirjallisuuden klassikkoja, mutta ajankohtainen, sillä siihen pohjautuva tv-sarja Good Omens on nyt nähtävissä Suomessakin Prime Videon kautta. Noita Agnes Nutter on ennustanut lopun tarkasti. Viime kädessä Hyviä enteitä on kirja ystävyyden voimasta, joka ylittää syntyperän määräämät esteet ja voi muuttaa kaiken. Tosin on myös niin, että niin Amerikassa kuin Euroopassakin ei-valkoisen väestön kirkoissa on yleensä hyvin vähän valkoisia. Aziraphale ja käärme, joka on ottanut nimekseen Crowley, ovat olleet maan päällä tuhansia vuosia. Todellisuus on siis raadollinen. Voiko lähtökohtaisesti hyvä tehdä pahaa tai paha kääntyä hyväksi. Mutta ELCA:n ongelma on todellinen. Monikulttuurinen yhteiskunta on usein lokeroitunut, ja yhteys on helposti vain pintarakennetta. Hän on ELCA:ssa harvinaisuus, sillä hän on musta ja palvelee enimmäkseen afro-karibialaisista koostuvaa seurakuntaa New Yorkissa. Miten selvitä eri kulttuurien, kielien ja tapojen kanssa. Syntyy sotku, jota on viihdyttävää seurata myös siksi, että siinä tulkitaan Ilmestyskirjaa nykyaikaan. Kirjasta tuli yllättäen huippusuosittu. Alkuperäisteos Good Omens, 1990. Nyt he joutuvat vaikean valinnan eteen. Kertomus alkaa Paratiisin raunioilta syntiinlankeemuksen jälkeen. Duncan vaatii valkoisen Amerikan hyvittävän menneisyyden synnit mustia kohtaan. Aziraphale ja Crowley viihtyvät kuitenkin niin hyvin ihmisten joukossa, ettei loppu käy laatuun. Valkoinen heteromies ei hänen mukaansa saisi enää edes pyrkiä ELCA:n piispaksi. Ratkaisu on tabuja pelkäämätön rohkea keskustelu, eivät syyllistäminen, poliittiset noitavainot tai muut helpot konstit. Mitä tarkoittaa Jaakobinpaini KOTIMAA | 5.9.2019 19. Huolimatta vuosikymmenien yrityksistä levittäytyä koko yhdysvaltalaiseen väestöön, sen jäsenistö koostuu edelleen pitkälti eurooppalaistaustaisista ihmisistä. Silloin monenlaisuus voi olla todellisuutta. Kirkko tuijottaa liikaa omaan perinteeseensä, mikä vie kohti kuolemaa. Asiaan kiinnittää vallankäytön näkökulmasta huomiota Religion News Servicen sivuilla kirjoittava pappi Lenny Duncan. Sen pitää lähtökohtaisesti voida ylittää kaikki ihmisten väliset rajat. Fantasiakirjallisuuden suuret nimet Neil Gaimain ja Terry Pratchett kirjoittivat Hyviä enteitä ennen kuin heistä tuli suuria nimiä. Ja vielä, onko ihmisen elettävä ihmisen elämää vai annettava ennustusten määrätä. Jaakob paini Jumalan kanssa aamunsarastukseen suostumatta luovuttamaan ennen kuin Jumala siunaa häntä. Mitä voi kertoa ja mitä ei missään nimessä tule kertoa.” Nykykielessä jaakobinpainilla tarkoitetaan ihmisen sisäistä taistelua, siis esimerkiksi poliisin tasapainottelua avoimen tiedottamisen ja tutkinnan suojaamisen välillä. 398 sivua. ” Todellisuus on siis raadollinen. Maailmanloppu on tulossa. Jalava 1992. Euroopassa valtioja kansankirkot painivat samojen ongelmien kanssa: ei-valkoiset perustavat usein omia kirkkojaan tai seurakuntiaan, eikä aina ole syynä esimerkiksi oma erityinen kieli. Monikulttuurinen yhteiskunta on usein lokeroitunut, ja yhteys on helposti vain pintarakennetta. Ellei näin tapahdu, kirkolla on ongelma. Sitten siirrytään ajassa eteenpäin
tiedoksi | kuolleet | | nimitykset | Tapahtumia Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Ke 16.10. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Mieli ei vanhene. 040 734 0760 / pasi.palmu@sley.fi HIETOINRANNAN LEIRIKESKUS, KOUVOLA 4.-14.6.2020 Manu Ryösö, Kirsi Ryösö ja Lukas Brenner. 050 321 2938 / johannes.hakamies@sley.fi OHTAKARIN LEIRIKESKUS, LOHTAJA 3.-14.6.2020 Pasi Palmu. KEO 03 513 4151 MUSTAJÄRVEN LEIRIKESKUS, MELLILÄ 2.-14.6.2020 Timo Nisula ja Maaria Toskala. Ke 20.11. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –3 6 8 Tässä lehdessä liitteenä: Metsää on enemmän kuin ennen Mutta mikä on paras metsänhoitotapa. KOTIMAA | 5.9.2019 20. Ihmissuhdeja mielenterveystyön opintopäivät 15.–17.11.2019 Suomen Raamattuopistossa, Kauniaisissa (Helsingintie 10) www.sro.fi ESANTUVAN LEIRIKESKUS, LAPUAN KAUHAJÄRVI 3.-14.6.2020 Ari Juupaluoma ja Johannes Häkämies. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Ke 18.9. 320€ Ilm. Näin sulje minut helmaasi. Kotimaan nro 33 hyväksi jutuksi äänestettiin Vähänkyrön kirkkoherran Petri Hautalan haastattelu Eläväksi tekijä. klo 13 Päätoimittaja Jaakko Heinimäki: Kirkko mediamurroksessa . Tervetuloa! Bulevardi 16 B, 2. Helsinki. PÄÄKAUPUNKISEUDUN ELÄKETEOLOGIT SYKSY 2019 . Julistetaan haettavaksi TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Kankaanpään seurakunnan kirkkoherran viran. Hakuaika päättyy 27.9.2019 klo 15.00. klo 13 Opetusneuvos Veikko Pöyhönen: Kirkon tila ja haasteet . Voit myös perustella valintasi lyhyesti. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. 044 345 1101 / lukas.brenner@sley.fi KARKUN EVANKELINEN OPISTO, KARKKU 1.-13.6.2020 Lasse Räty, Juha Heinonen ja Milla Koskenniemi 1.-13.6.2020 Johan Helkkula ja Samuli Luomaranta 2.-14.6.2020 Erkki Koskenniemi 21.7.-2.8.2020 Markus Malmivaara 340€ Ilm. Kirjapalkinnon voitti Jaakko Hyytinen Mustasaaresta. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). krs. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 320€ Ilm. 050 4488 470 / leko.fi SLEYN RIPARIT 2020 Diakonissa emerita Pirkko Aila Lovisa KETTUNEN s. 20.7.2019 On turva lapsellasi vain laupeudessasi. 19.11.1932 k. 320€ Ilm. 7 Ka nn en ku va : Sa ka ri A la su ut ar i / Va st av al o 11 4. Kiitos osanotosta. Mihin mielen hyvinvointi perustuu. klo 13 Piispa Kaisamari Hintikka: Globaalinen luterilaisuus ja kirkkojen ykseys . (Vk. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. 4 Sotilaspapit isossa kertausharjoituksessa Kajaanissa Suomalaisten leskien suru muuttuu Koulutusta Ota yhteyttä ilmoitusmyynti p. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan luettavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla www.arkkihiippakunta.fi/ kirkkoon-toihin/. 320€ Ilm. 560: 5) Marjatta-sisko Satu ja Ville Sisarusten lapset ja lastenlapset perheineen Ystävät ja työtoverit Siunaus toimitettu
Hakuaika päättyy ma 23.9.2019 klo 15.00. • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hakuaika päättyy 20.9.2019 klo 15. Edellytämme hyviä sielunhoitotaitoja, vuorovaikutustaitoja, omaaloitteisuutta, kehittämisvalmiutta ja verkostoitumistaitoja. Haku molempiin tehtäviin päättyy pe 13.9.2019 klo 15. Lisätietoja: Kari Laitinen 040 572 0867. Katso lisää www.lahdenseurakunnat.fi/Info ja asiointi/Avoimet työpaikat Tiedustelut: johtava sairaalapastori johanna.rantanen@evl.fi, 044 719 1530 sekä diakonian ja sairaalasielunhoidon vs. Tiedusteluihin vastaavat piispa Kaarlo Kalliala, jolle voi jättää myös soitto pyynnön joko sähköpostiosoitteeseen kaarlo.kalliala@evl.fi tai piispan sihteerille Arja Pihlille (arja.pihl@evl.fi, 040 526 2281), sekä lakimiesasessori Matti Mäkinen (matti.makinen@evl.fi, 0400 774 311). suurin seurakunta etsii uutta johtajaa. Seurakuntamme on vuosien ajan ollut vahvasti lähetysseurakunta ja se on vahva osa identiteettiämme. Toivomme hakijalta: kykyä tavoittaa uutta sukupolvea kykyä toimia erilaisten ihmisten kanssa ja taitoa olla läsnä kykyä organisoida, johtaa ihmisiä ja luoda omistajuutta kykyä Raamatun opettamiseen ja opetuksen suunnitteluun Arvostamme myös: digitaalisen viestinnän taitoja (SOME ja verkkosivut) vision vahvistamistaitoja muutosjohtajuustaitoja kykyä olla yhteydessä ympäröivään yhteisöön kykyä huomata muiden lahjoja, vahvistaa ja rohkaista Seurakunta tarjoaa: vakaan seurakunnan tuen sekä hengellisesti, että taloudellisesti mahdollisuuden kasvattaa omaa osaamista monipuolisen työn Hakemukset 30.9.2019 mennessä: toimisto@eelim.fi tai postilla: Kangasniemen Eelim seurakunta, Kimarintie 5, 51200 Kangasniemi. Toimit myös vanhustyön ja diakonisen perhetyön koordinoijana ja kehittäjänä. Lähetystyön lisäksi haluamme olla vahvasti näkyvillä Kangasniemen elämässä ja mahdollistaa Jumalan valtakunnan kasvua myös lähellä. Hakuaika päättyy 13.9.2019 kello 15.00. Jyväskylän seurakunnassa on haettavana Suntion virka Diakonian virka Hakemukset tulee toimittaa 20.9.2019 klo 15.30 mennessä sähköisen rekrytointipalvelumme kautta. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Tule töihin mukavaan porukkaan! Haemme DIAKONIAN VIRANHALTIJAA 1.1.2020 alkaen sairaalasielunhoidon tiimiin. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. 24 %. Tarkemmat tiedot ja sähköinen hakulomake osoitteessa www.joensuunevl.fi/rekry. www.jyvaskylanseurakunta.fi Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan nähtävissä Jyväskylän seurakunnan kotisivuilla www.jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat. 24 %. johtaja riku.suokas@evl.fi, 044 719 1288. Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulissa on haettavana hiippakuntadekaanin virka Hakuilmoitus ja sähköinen hakulomake löytyvät osoitteesta www.arkkihiippakunta.fi sekä KirkkoHR. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat TAMPEREEN EV.LUT. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kotimaa-lehti kestotilaus 12 kk 139 € ja 6 kk 70 €; määräaikainen tilaus 12 kk 149 € ja 6 kk 79 €, Kotimaa-näköislehti kestotilaus 12 kk 108 € ja Kotimaa Seurakunta Pro -tilaus 149 €. Jotta tämä hyvä saa jatkuaja vahvistua, koemme, että uusi sukupolvi tulee tavoittaa. Osa-aikaisessa (52 %) tehtävässä työt alkavat 1.11.2019. Joensuun ev.lut. LAHDEN SEURAKUNTAYHTYMÄ Toimit sielunhoitajana tehostetun asumispalvelun yksiköissä ja päivystyksellisissä tehtävissä sairaaloissa. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Paikkoja avoinna Pastorin paikka avoinna Kangasniemen Eelim seurakunta on 80 vuotias helluntaiseurankunta. strategisen ajattelun taitoa, kykyä hahmottaa kokonaisuuksia sekä taitoa visioida tulevaa unohtamatta perinteitä. Uudelta kirkkoherralta edellytetään mm. seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksen yksikössä ovat avoinna PERHENEUVOJAN VIRKA sekä OSA-AIKAINEN VASTAANOTTOSIHTEERIN TEHTÄVÄ Virka täytetään 1.1.2020 alkaen. Tampereen aluekeskusrekisteri kasvaa vuonna 2020. Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat TAMPEREEN ETELÄINEN SEURAKUNTA KOTIMAA | 5.9.2019 21. Haemme viittä (5) TOIMISTOSIHTEERIÄ vakinaiseen virkaan vuoden 2020 alusta lukien. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen Eteläinen seurakunta hakee KIRKKOHERRAA Suomen 13. Toimita hakemuksesi 20.9.2019 klo 12 mennessä
Kaikki olivat ylen määrin hämmästyksissään ja sanoivat: ”Hyvin hän on kaiken tehnyt. Pe 6.9. sunnuntai helluntaista | Mark. Khra Jussi Peräaho, Alavus. Kuurot hän saa kuulemaan ja mykät puhumaan.” Jukka NorvaNto Kirjoittaja on Lähetysyhdistys Kylväjän lähetysteologi. 3:4–6, Mark. La 7.9. Siksi Markuksen evankeliumissa on useita yksityiskohtia, jotka vain silminnäkijä on voinut välittää. Yle radio 1 aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Sitten hän katsahti taivaalle, huokasi ja sanoi kuurolle: ”Effata.” Se merkitsee: aukene. Jeesus valitsee itse reittinsä 13. Hänellä on oma tapansa avata mykänkin suu puhumaan Jeesuksen suuruudesta. Lääninrovasti Jaana Marjanen, Kuopio. Kamarikuoro Nova, Marttakööri Turust! ja Mieskuoro Naskalit. Varatoiminnanjohtaja Kalle Virta, Mäntsälä. Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä mennä kaikkien kansojen pariin ei ole kumottu. Kuoro: Kotka-Kymin seurakunnan kanttorit. Perimätiedon mukaan Markus kulki Pietarin mukana tämän matkoilla ja toimi tarvittaessa tulkkina. Seurakuntapastori Lauri Westerlund, Pori. Kapteeni Tuula Takala, Pelastusarmeija, Hämeenlinna. Kappalainen Salla Romo, Joensuu. Nuorisotyönohjaaja Taru Lossi, Keitele. Kor. ke 11.9. Hänellä on edelleenkin kaikki valta taivaassa ja maassa. Pe 6.9. to 12.9. tekstit: Ps. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 8.9. ke 11.9. Jeesus otti hänet erilleen väkijoukosta, pani sormensa hänen korviinsa, sylkäisi ja kosketti hänen kieltään. tv1 klo 10.00 Marttojen 120-vuotisjuhlajumalanpalvelus Turun tuomiokirkosta. Palveluksen toimittavat kirkkoherra Tuomas Järvelin ja pastori Marko Mäkinen. Liturgi Hilkka Olkinuora, saarna Marianne Heikkilä, avustavat Mia Bäck ja Mika Mäntyranta. Kanttori ja kuoron joht. | 13. Virret: 201, 334:1, 5-8; 536 vuorovirtenä, 954, 949, 344. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Hänen seuraajilleen antamallaan sanalla on valta, ei vain auttaa meitä mykkiä, kuuroja ja sokeitakin näkemään, kuulemaan ja puhumaan, vaan myös siirtämään meitä, niin kuin Jeesus sanoi Paavalille: ”pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo” (Ap.t. On hyvä tietää, että juuri ennen päivän evankeliumiksi valittuja jakeita Markus on kertonut foinikialaisesta naisesta, joka sai Jeesukselta toivomansa avun pahan hengen vainoamalle tyttärelleen. Khra Hans Tuominen, Vantaa. La 7.9. Johtava nuorisotyönohjaaja Sauli Paavilainen, Siilinjärvi. Pastori Irja Aro-Heinilä, Naantali. 7:31–37 Jeesus lähti sitten taas Tyroksen seudulta ja tuli Sidonin ja Dekapoliin alueen kautta Galileanjärvelle. Olisiko Markuksen kuvaamassa matkareitissä nähtävillä sama viesti, jonka Pietari julisti pian Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen aikansa uskonnollisille johtajille: ”Ei kukaan muu voi pelastaa kuin hän. Ma 9.9. Liturgina Nina Eskoli. 11.00 Ortodoksinen liturgia Joensuusta. Mitään muuta nimeä, joka meidät pelastaisi, ei ole ihmisille annettu koko taivaankannen alla.” (Ap.t. Voisiko syynä Markuksen mainitsemiin paikkakuntiin olla se, että nuo alueet olivat niin sanottuja pakana-alueita, joilla ei ollut juurikaan juutalaisasutusta. Siellä hänen luokseen tuotiin kuuro mies, joka ei pystynyt kunnolla puhumaan, ja häntä pyydettiin panemaan kätensä miehen päälle. Myös päivän evankeliumi on löydettävissä yksin Markukselta, ja siinäkin voi nähdä silminnäkijän tarkan kuvauksen Jeesuksen tavasta kohdata apua tarvitseva ihminen. uusinta klo 23. ti 10.9. Jeesuksen arameankielistä effata-sanaa ihailtaessa vähemmälle huomiolle jäävät helposti Markuksen mainitsemat paikkakunnat. Sillä jokainen ihminen tässä maailmassa on syntymästään saakka syntinen ja tarvitsee itsensä ulkopuolella olevaa pelastajaa. |K uv a: G un D am én pyhä KOTIMAA | 5.9.2019 22. Ma 9.9. | ensi pyhänä | | radio & tv | P äivän evankeliumi on Markuksen evankeliumista. Jeesuksen luovalla sanalla on nykyäänkin valta auttaa jokaista hänen luokseen tulevaa ihmistä. Mikä voisi olla syynä pitempään reittiin, kun lyhyempikin olisi ollut saatavilla. Jeesus tietää, millä tavalla itse kutakin meistä on autettava, eikä hän tyydy niihin neuvoihin, joita me hänelle tarjoamme. 4:12) Miksihän tämä Raamatun selvä totuus Herrasta Jeesuksesta ihmiskunnan ainoana toivona ja tienä pelastukseen alkaa unohtua kristittyjenkin parissa. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jeesus, parantajamme”. to 12.9. 30:3–6, 12–13 tai Ps. kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. 7:31–37. Sellainen reitti tuntuu oudolta, sillä Tyroksen alueelta olisi päässyt suorempaankin Jeesuksen kotijärvelle. Kapteeni Maarit Vuollet, Pelastusarmeija, Kouvola. alttarilla on kaksi kynttilää. Näyttelijä Tommi Korpela lukee Johanneksen evankeliumia. Silloin miehen korvat aukenivat ja hänen kielensä vapautui, niin että hän puhui selkeästi. Jarmo Kaijansinkko. 146:5–10, 2. 4:10–12, 2. Hän aloittaa Jeesuksen reitin selostamisen luoteessa sijaitsevista Tyroksesta ja Sidonista ja kertoo matkan jatkuneen sieltä Galilean eli Gennesaretin järvelle idässä sijaitsevan Dekapoliin alueen kautta. Moos. Liturginen väri on vihreä. Kirkkoherra Anna-Tiina Järvinen saarnaa. Jeesus kielsi ihmisiä kertomasta tästä kenellekään, mutta mitä enemmän hän heitä kielsi, sitä enemmän he levittivät siitä tietoa. Urkuri Matti Vaakanainen. 10.00 Jumalanpalvelus Kymin kirkosta. ti 10.9. 26:18). Olisiko erikoisen matkareitin valinnan tarkoituksena muistuttaa opetuslapsia ja samalla meitäkin siitä totuudesta, että Jeesus on tullut tähän maailmaan kaikkia kansoja eikä vain juutalaisia varten
Samalla on hyvä tiedostaa, että tekomme ja valintamme vaikuttavat aina kanssaihmisiin. Entisaikojen ihmiset eivät keränneet juurikaan enempää kuin tarvitsivat. ToMi olli Tapio autio Tapio autio rakensi kivimaalauskirkon unessa saamansa näyn mukaan lappajärvelle Ylipään kylään. Lappajärven seurakunnan pappi siunasi lopulta 120-paikkaisen kivimaalauskirkon käyttöön vuonna 2003. Ihmisillä on myös arvomaailma, jossa eri asiat sanelevat tärkeysjärjestyksen osan hakiessa rahallista rikkautta ja osan kaivatessa henkistä pääomaa. Tunnen tehneeni sen, mitä minun oli tarkoitus tehdä. Olen iloinen, että kirkko ja sen ilmapiiri ovat vaikuttaneet moniin kävijöihin positiivisesti. Koin pian myös toisen uninäyn. Siihen heijastuu poliisin työssä kokemani raskaat asiat. Olen maalannut kirkkoon hengellisiä maalauksia ja tehnyt puureliefejä. Maija p. Pohdin paljon erilaisia asioita ja ihmisen mieltä. KOTIMAA | 5.9.2019 23. Tilaa koristavat Aution maalaukset ja puureliefit. Uskon, että meissä kaikissa on koko Kirkko syntyi unen kautta ajan meneillään hyvän ja pahan välinen mittelö. Lähdin herättyäni kyseiseen paikkaan, ja siellä kivet olivat. Virallisesti sitä ei ole vihitty kirkoksi. Esimerkiksi jatkuva kiire ja ulkopuoliset paineet sanelevat aivan liikaa elämää. Itse olen ammentanut luottamuksesta Luojaan voimaa käydä läpi raskaita kokemuksia. Halusin noudattaa saamaani näkyä ja ryhdyin toimeen. ” Tunnen tehneeni sen, mitä minun oli tarkoitus tehdä. | Kirkko & minä | S ain 2000-luvun alussa unessa voimakkaan ja selkeän näyn kirkosta, joka minut kehotettiin rakentamaan. On selvää, että tällaiset viestit vetävät mielen nöyräksi. . Ihminenhän käy elämänsä aikana läpi erilaisia vaiheita, jotka tuovat uusia näkökulmia. Kirkossa on vuosien aikana pidetty muun muassa häitä, ristiäisiä sekä erilaisia laulutilaisuuksia. Tila siunattiin käyttöön vuonna 2003. Niissä olevat vaaleat ristit olivat myös valmiina. Kuvan taustalla on olotila, missä jouduin viemään suruviestin liikenneonnettomuudessa kuolleen nuoren vanhemmille. Koen samalla, että vaikeudet kasvattavat ihmistä henkisesti vahvemmaksi, vaikka heikkona hetkenä ei siltä tuntuisikaan. Samalla tuntuu toki upealta voida tehdä parhaansa Luojan tahdon toteutumiseksi. Näitäkin asioita kunkin ihmisen kokemukset muovaavat elämän aikana. Olen myös miettinyt, että entisajan kulkijat olivat henkisesti ehjempiä ja sitä kautta onnellisempia kuin nykyajan ihmiset. Nykyään on valitettavan usein toisin. Uni syöpyi mieleeni niin selkeästi, etten tarvinnut kirkon tekoon pohjapiirustuksiakaan, tiesin herättyäni miten se tehdään. | Kuvat: Tomi Olli Tapio aution kivimaalauskirkko . Minulle näytettiin siinä paikka, mistä kirkon alttarikivet löytyvät. Myös alttaritaulu on maalaamani
Kanadanhahi on tuiman tai ankaran oloinen, valkoposkihanhi on herttaisemman ja ystävällisemmän näköinen. 39 00 Mittamuutoslisä + 5 € (esim. Yksi tavallisimmista kysymyksistä koskee hanhia: Oliko se valkoposkihanhi. Kumpaa meidän Luojamme mahtaa tarkoittaa, enkelit pähkäilivät. Niitä istutettiin Eurooppaan jo 1800-luvulla. Kanadanhanhi ( Branta canadensis) on ihmisen tuoma Pohjois-Amerikasta. L intuharrastajilta kysytään usein linnuista, joita heidän tuttunsa ovat nähneet. Värit: musta ja vihreä. Valkoposkihanhi ( Branta leucopsis) pesii luontaisesti Siperiassa, mutta muuttaa suurin joukoin Suomen kautta. hihojen tai helman pidennys / lyhennys valmiiseen kaavaan). Kalkkiliina 122,00 Bursa 185,00 Diakoniatyöntekijän stola 175,00 Diakoniatyöntekijän stola 2-puoleinen 275,00 Papin stola 175,00 Papin stola 2-puoleinen 275,00 Virkapaita Kotimainen, käsityönä yksittäin valmistettu laatupaita sekä naisille että miehille. luomakunta VERKKOKAUPPA: www.sacrum.fi MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Nykyisin meillä pesii ”valkkareita” arviolta noin 4 000– 5 000 paria. 57,00 Kanadanhanhi ja valkoposkihanhi ovat erinäköisiä, mutta ne sekoitetaan usein keskenään. Nykyinen ”kanukkien” kanta on noin 7 000–8 000 paria. Lisäksi kanadanhanhi on selvästi suurempi kuin valkoposkihanhi, jonka koko kasvonseutu on valkoinen, silmän ja nokan välillä olevaa mustaa ohjasjuovaa lukuun ottamatta. Valkoposkihanhi on siis se pieni hanhi, jolla on paljon valkoista naamassa, ja kanadanhanhi on se suuri, jolla on valkoista leuan alla ja vähän poskella. | Kuvat: Olli Seppälä Kumpi on kumpi. Pitkätai lyhythihainen. Mittatyö + 10 € (useampi mittamuutos tai täysin mittojen mukaan valmistettu paita). KOTIMAA | 5.9.2019 24. Paitsi että toisella kyse on enemmän valkoisesta ”leukalapusta”. Värit musta ja vihreä. Pitkähihainen, puuvilla 53,00 Lyhythihainen, puuvilla 49,00 Pitkähihainen, sekoite 43,00 Lyhythihainen, sekoite 39,00 Alk. Miehet 39–48. Kun Jumala oli luonut kaikki eläinlajit kunkin kokonsa, värityksensä ja elintapojen mukaan, hän antoi enkeleilleen käskyn viedä lajit sopiviin elinympäristöihin. – Tässä lukee valkoposkihanhi, mutta kun tällä toisellakin on valkoinen poski. Mutta onneksi enkelit saivat hyvän Luojamme suosiollisella avustuksella siirrettyä eläinkunnan edustajat niille paikoille, mitkä itse kullekin lajille oli tarkoitettu. 020 754 2350 VIRKA-ASUT JA LITURGISET TEKSTIILIT Liturgiset tekstiilit Maa Kotimainen, maanläheinen liturgisten tekstiilien sarja Lucia-kankaasta, 53 % polyesteri, 31 % puuvilla, 16 % viskoosi. Suomessa ensimmäinen pesintä todettiin 1980-luvun alussa. Valkoposkihanhi on pienempi. Naiset slim-malli 34–44. Enkelit eivät aina osanneet yhdistää paperilla näkyvää nimeä elävään otukseen. Kuviot on kirjottu käsin jokaiseen liturgiseen väriin sävytetyllä muliinilangalla. 57 00 Reilun kaupan virkapaita 100 % puuvilla tai puu villa-polyesteri -sekoite. Oliko se kanadanhanhi. – Tässä on teille lista lajeista ja sijoituspaikoista, Jumala sanoi. Tämä on kanadanhanhi. Kanadanhanhi on riistalintu. Ja sama pähkäily tuntuu jatkuvan meidän ihmisten kesken vielä tänäänkin. 65 00 Alk. Myös mittatyöt ja erikoisvärit. Kumpikin hanhilaji on Suomessa tulokas. Naisten ja miesten mallit. – Asia selvä, kuittasivat enkelit. lajeilla on myös huomattava kokoero. Paitsi että ei ollut. Pitkähihainen, puuvilla 85,00 Lyhythihainen, puuvilla 75,00 Pitkähihainen, sekoite 75,00 Lyhythihainen, sekoite 65,00 Virkapaita EU:ssa suomalaisten kaavojen mukaan valmistettu virkapaita. Vähitellen yksittäisiä lintuja jäi pesimään myös Itämerelle. Olli Seppälä Vasemmalla kanadanhanhi, oikealla valkoposkihanhi. Linnut muistuttavat toisiaan siinä mielessä, että kummallakin on valkoinen poski. Suomessa laji alkoi yleistyä voimakkaasti 1980-luvulta lähtien