36 N:o 5/26 | 6. 11 Piispantarkastus Piispat tarkastavat seurakuntia, mutta nyt Kotimaa tarkasti piispat. toukokuuta 2026 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi KOT_260506_01.indd 1 KOT_260506_01.indd 1 30.4.2026 13.08.19 30.4.2026 13.08.19
20,00 Anna-Mari Kaskinen Hyvin säilynyt aarteita vanhuuden varalle Kauniit runotekstit sopivat arkeen ja juhlaan; lahjaksi ikäihmiselle, tueksi ikäihmisen rinnalla kulkevalle sekä hänelle, joka pohtii omaa ikääntymistään. 040 735 2096 Kristilliset kirjat ja lahjatavarat Susanna Sinivirta Kolme vuotta elämää Tämän kolmen vuoden päiväkirjan voit aloittaa koska vaan! Kirjan sivuilta löydät lisäksi runoja, raamatunjakeita ja pieniä pohdiskelutehtäviä. Aikamedia 23,40 (26,00) Anja Laurila Vertaistukea valoisaan vanhuuteen Teos tarjoaa näkökulmia ja välineitä hyvinvoinnin ja tasapainon tukemiseen ikääntyessä. 20 mm, riippuvien korvakorujen halkaisija n. 35 mm. Väyläkirjat 24,30 (27,00) Rukouksia Raamatusta 52 rukouskorttia Kaunis rasia kätkee sisäänsä 52 rukouskorttia, joiden aiheet nousevat Raamatun sanasta. Tappikorvakorujen halkaisija n. Kirjapaja 24,20 (26,90) Helmiristiriipus Kotimainen, siro, hopeinen ristiriipus, jota koristaa valkohelminen kukka. 22 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Se korostaa elämän ainutlaatuisuutta ja myönteisen asenteen merkitystä sekä kannustaa kiitollisuuteen ja vertaistukeen. Korkeus 2 cm. Kortit sisältävät sekä suoria raamatuntekstejä että useiden jakeiden pohjalta muotoiltuja rukouksia. 69,00 KOT_260506_02.indd 2 KOT_260506_02.indd 2 30.4.2026 13.09.21 30.4.2026 13.09.21. Design Jari Saari. Mukana hopeinen, 40 cm pitkä ketju. Herätysseura 59,00 Yhteisvastuu tappiTAI koukkukorvakorut Viehättävät korvakorut suomalaista koivuvaneria
pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n KOT_260506_03.indd 3 KOT_260506_03.indd 3 27.4.2026 16.58.58 27.4.2026 16.58.58. Kirjapaja 24,20 (26,90) Helmiristiriipus Kotimainen, siro, hopeinen ristiriipus, jota koristaa valkohelminen kukka. Design Jari Saari. 3 2 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Siksi kannattaa kuulua kirkkoon. Siinä kirkko ja sen aktivoimat seurakuntalaiset ovat aivan korvaamattomassa asemassa toteuttamassa lähimmäisen rakkauden periaatetta. 040 735 2096 Kristilliset kirjat ja lahjatavarat Susanna Sinivirta Kolme vuotta elämää Tämän kolmen vuoden päiväkirjan voit aloittaa koska vaan! Kirjan sivuilta löydät lisäksi runoja, raamatunjakeita ja pieniä pohdiskelutehtäviä. ”Niiden rahoitus ei kuitenkaan saisi olla vapaaehtoisen veron varassa”, hän kirjoitti. Tulevaisuus tarkoittaisi, että kansalaisten oma vastuu itsestään ja läheisistään kasvaisi, kun valtion varat hiipuvat. Jos Niemelän ennustus pitää paikkansa, yhä enemmän tulevaisuudessa hyvän tekeminen jää nimenomaan vapaaehtoisuuden varaan. Toki kirkossa hänen mukaansa tehdään myös hyvää, kuten nuorisoja vähävaraisten auttamistyötä. 69,00 KOT_260506_02.indd 2 KOT_260506_02.indd 2 30.4.2026 13.09.21 30.4.2026 13.09.21 3 Kirkossa tehdään ministerin kaipaamia konkreettisia tekoja O llaan siirtymässä sanoista tekojen aikaan. Kirkossa nimittäin ei tehdä vain ”jotain diakoniatyötä” vaan valtavasti ja innovatiivisesti hyvää erilaisille kansalaisryhmille. Tässä numerossa kerromme Lahden Launeen seurakunnan päiväohjelmasta omaishoidettaville ja Kuopion Männistön seurakunnan kuntouttavasta kalastuksesta päihdetoipujille. Tyypillistähän on, että kirkon laimeasti todetaan tekevän hyvää, kuten ”jotain diakoniatyötä”. Se on hieno teko. Esimerkkinä vaikkapa Kotka-Kymin seurakunnan suomen kielen opetus maahanmuuttajille 50 vapaaehtoisen voimin. Kirkolla, jolta hallitus myös leikkaa taas lisää valtion rahoituksesta, on nyt kultainen hetki nostaa profiiliaan tekojen tahona. 20,00 Anna-Mari Kaskinen Hyvin säilynyt aarteita vanhuuden varalle Kauniit runotekstit sopivat arkeen ja juhlaan; lahjaksi ikäihmiselle, tueksi ikäihmisen rinnalla kulkevalle sekä hänelle, joka pohtii omaa ikääntymistään. 20 mm, riippuvien korvakorujen halkaisija n. Korkeus 2 cm. Aikamedia 23,40 (26,00) Anja Laurila Vertaistukea valoisaan vanhuuteen Teos tarjoaa näkökulmia ja välineitä hyvinvoinnin ja tasapainon tukemiseen ikääntyessä. Herätysseura 59,00 Yhteisvastuu tappiTAI koukkukorvakorut Viehättävät korvakorut suomalaista koivuvaneria. Väyläkirjat 24,30 (27,00) Rukouksia Raamatusta 52 rukouskorttia Kaunis rasia kätkee sisäänsä 52 rukouskorttia, joiden aiheet nousevat Raamatun sanasta. Tappikorvakorujen halkaisija n. 35 mm. Tähänhän kirkko itsekin vetoaa, kun se perustelee, miksi kirkkoon kannattaa kuulua. Se korostaa elämän ainutlaatuisuutta ja myönteisen asenteen merkitystä sekä kannustaa kiitollisuuteen ja vertaistukeen. Kotimaa on joka numerossaan kertonut näistä kirkon teoista. Näin voi päätellä sosiaalija terveysministeri Wille Rydmanin puheista hallituksen kehysriihen jälkeen: sote-alan järjestöiltä leikataan lisää rahaa ja leikkaamiselle laaditaan kriteerit, jotka erottavat joukosta ne järjestöt, joilta löytyy konkreettisia tekoja ihmisten hyväksi. Aamulehden kolumnissaan Mika Jyrävä ilotteli muutama viikko sitten kirkosta eroamisellaan ja laskeskeli, miten paljon olisi rikastunut, jos olisi viisaasti sijoittanut kirkollisveronsa verran rahaa. Kortit sisältävät sekä suoria raamatuntekstejä että useiden jakeiden pohjalta muotoiltuja rukouksia. Valtiovarainministeriön budjettipäällikkö Mika Niemelä puolestaan väläytti jo alkuvuodesta Ylen haastattelussa, että koko hyvinvointivaltion palvelulupaus pitäisi miettiä uusiksi. Mukana hopeinen, 40 cm pitkä ketju
Kokemukset ovat auttaneet ymmärtämään erilaisuutta ja toisaalta kutsuneet pappeuteen. 44 sisällys 5/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vaalit, kummit ja metsät kirkolliskokouksen agendalla 8 ”Yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan” 11 Näkökulma: Tähtilipun usko 250 vuotta 12 Berliinissä kirkot muuttuvat museoiksi ja gallerioiksi 16 Kirkollisten rakennusten suojelu on yhteis työtä 20 Rauhantupa on arjen levähdyskeidas 22 Arjen taitoja kalastusreissulta 23 Näkökulma: Rituaalit rauhoittavat, vaikka usko horjuisi Teologia 30 Uudenlaisten lähteiden äärellä 32 Tule, Pyhä Henki – mutta minne. 5/26 |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m 52 Tervolasta Hong Kongiin Laura Kallatsa on lähtenyt ennakkoluulottomasti elämän tarjoamiin seikkailuihin. 33 Älä oleta vaan kysy 35 Kolumni: Kummius on ihmissuhde, ei jäsen etu Isoja ajatuksia 36 Piispat syynissä 52 Akateeminen sielunhoitaja uskoo unelmiin 56 Ensimmäisiä amerikansuomalaisia olivat kveenit ja lestadiolaiset Kulttuuri 46 Kirkko näkyy Oulussa kulttuurivaikuttajana 48 Henkisyys puhutteli Pekka Halosta 51 Kolumni: Enkelit ovat klassisessa musiikissa Pyhä 60 Luomakunta: Optimistin toivelaji 62 Usko on hieno juttu, mutta toivokin riittää 65 Hartaus: Pimeydessä valitsen elämän ja valon 66 Ensi pyhänä 70 Kuorikosket olivat omapäisiä rakentajia 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Markku Jalava. Esikoisen syntymään hän on valmistautunut tutkijan otteella. KOT_260506_04.indd 4 KOT_260506_04.indd 4 27.4.2026 17.01.17 27.4.2026 17.01.17
Kuvittele lempeä sade, joka ropisee autiomaahan. Jatkuu, kunnes dyynien tilalla on hedelmätarha. Ehkä ajattelet, että rakkaus, lempeys ja hyväksyntä eivät kuulu sinulle. Onko Hengen sade saanut sen vehreytymään, kasvamaan hedelmää. 5/26 |K uv a: Ju kk a G ra nst rö m 52 Tervolasta Hong Kongiin Laura Kallatsa on lähtenyt ennakkoluulottomasti elämän tarjoamiin seikkailuihin. Kilometrejä hedelmäpuiden varjoa paahteelta. Elämme vaikeassa ja julmassa maailmassa, kunnes korkeudesta meihin tulee henki. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Niin kaunista on profeetta Jesajan teksti. Esikoisen syntymään hän on valmistautunut tutkijan otteella. Kesäkuussa kerromme myös kirkon eläkera haston vastuullisuudesta ja kirkko ja kuntapäättäjien päällekkäisyyksistä. Ajattele sen oksilla laulavia lintuja ja lehvien havinaa. ”Autiomaa muuttuu hedelmätarhaksi ja tarhat ovat laajoja kuin metsät. 5 4 sisällys 5/26 Tässä numerossa Uutiset 6 Vaalit, kummit ja metsät kirkolliskokouksen agendalla 8 ”Yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan” 11 Näkökulma: Tähtilipun usko 250 vuotta 12 Berliinissä kirkot muuttuvat museoiksi ja gallerioiksi 16 Kirkollisten rakennusten suojelu on yhteis työtä 20 Rauhantupa on arjen levähdyskeidas 22 Arjen taitoja kalastusreissulta 23 Näkökulma: Rituaalit rauhoittavat, vaikka usko horjuisi Teologia 30 Uudenlaisten lähteiden äärellä 32 Tule, Pyhä Henki – mutta minne. Miten kuumaa, miten kuivaa. Miten sitä jatkuu, kunnes hiekasta nousee vihreää. 8–16) Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 040 546 32 45 (ark. Ajattele hedelmätarhaa, sen maukkautta, runsautta ja vehreää suojaa. Mutta miten on sisäisen autiomaasi laita. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus tuhat merkkiä taivaasta PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi toimittaja: Seppo Kemppainen seppo.kemppainen@kotimaa.fi Seuraava Kotimaa ilmestyy 3.6. Tutustumme Eero Nelimarkan tai teeseen (kuvassa Iin kirkon alttaritaulu) sekä gregoriaa niseen messuyhteisöön. KOT_260506_04.indd 4 KOT_260506_04.indd 4 27.4.2026 17.01.17 27.4.2026 17.01.17 5 Kuvittele Saharan autiomaa, tuhansia kilometrejä hiekkadyyniä, auringon paahdetta. Kesäkuun lehdessä tapaamme synnytys ja kuolindoula Terhi Hirvikallion. |K uv a: Tei ja Kä hk ön en KOT_260506_04.indd 5 KOT_260506_04.indd 5 27.4.2026 17.02.07 27.4.2026 17.02.07. Kokemukset ovat auttaneet ymmärtämään erilaisuutta ja toisaalta kutsuneet pappeuteen. 33 Älä oleta vaan kysy 35 Kolumni: Kummius on ihmissuhde, ei jäsen etu Isoja ajatuksia 36 Piispat syynissä 52 Akateeminen sielunhoitaja uskoo unelmiin 56 Ensimmäisiä amerikansuomalaisia olivat kveenit ja lestadiolaiset Kulttuuri 46 Kirkko näkyy Oulussa kulttuurivaikuttajana 48 Henkisyys puhutteli Pekka Halosta 51 Kolumni: Enkelit ovat klassisessa musiikissa Pyhä 60 Luomakunta: Optimistin toivelaji 62 Usko on hieno juttu, mutta toivokin riittää 65 Hartaus: Pimeydessä valitsen elämän ja valon 66 Ensi pyhänä 70 Kuorikosket olivat omapäisiä rakentajia 78 Ohjelmaopas 80 Ristikot 82 Mitä kuuluu, Markku Jalava. Silloin autiomaassa asuu oikeus.” Henki korkeudesta on tullut, Pyhä Henki. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Ehkä laitat vastaan ja lapioit hiekkaa sirkkalehtien päälle. Ajattele hyviä asioita, ajattele rauhaa, niin se tulee sinulle. Hän on työssään huomannut, että molempien äärellä tärkeintä on kiireetön läsnäolo ja tur van tunne. Kuuluvat ne. FREIJA ÖZCAN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita
Toisessa ehdotetaan kummien lukumäärään liittyvästä sääntelystä luopumista kokonaan. Siksi kumpaakaan ei aloitteen tekijöiden mielestä tulisi asettaa toista paremmaksi, vaan seurakunnille tulee taata niiden omaan asiantuntemukseen perustuva harkinta. Tämä vaali mainitaan myös aloitteessa. Toinen aloite koskee kummien lisäämistä yli 15-vuotiaalle kastettavalle. Vaalirahoitusta käsittelevässä edustaja-aloitteessa esitetään kirkollisten vaalien rahoituksen valvontaa. Taustalla on huoli siitä, ettei rahoitusta säädellä nykyään mitenkään. Kirkkoherran vaalitapaa koskevassa aloitteessa ehdotetaan, että välillisen ja välittömän vaalitavan tulisi olla sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa. KOT_260506_06.indd 6 KOT_260506_06.indd 6 27.4.2026 17.04.53 27.4.2026 17.04.53. Aloitteen mukaan kirkkojärjestystä tulisi muuttaa niin, että kastettavalta vaadittavien kummien vähimmäismäärä poistetaan. − Tavoitteena on poistaa kastamiseen liittyviä esteitä. Aloitteen mukaan jo rippikouluikäisen tulisi voida itse esittää itselleen lisäkummeja. Nykyään kummeja voidaan kasteen jälkeen lisätä kirkkoherran päätöksellä aikuiselle hänen omasta esityksestään ja lapselle huoltajien esityksestä. Yleisvaliokunta näyttää seurakuntien kestävää metsänhoitoa tukevalle aloitteelle vihreää valoa. Kirkollisten vaalien rahoituksen puuttuvan sääntelyn nosti esiin viime vuoden lopulla yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass. Lisäksi seurakunnan tulisi saada päättää vaalitavasta itse, mikäli tuomiokapitulin puuttumiselle ei ole ”poikkeuksellisen painavia perusteita”. Lisäksi hän toivoi, että jo ensi syksyn seurakuntavaaleissa ehdokasryhmät sitoutuisivat vapaaehtoisesti avoimuuteen rahoituksessa. Lapsen kastaminen vaikka ilman kummeja on tärkeämpää kuin kastamatta jääminen, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Marjut Mulari. Aloitteen tekijöiden mukaan muutos voisi myös lisätä nuorten mielenkiintoa kummiutta kohtaan. Molemmissa vaalitavoissa on etunsa ja riskinsä, aloitteessa todetaan. Valiokunnista on lisäksi valmistunut joukko aiempia aloitteita koskevia mietintöjä. Seurakuntavaaleissa kampanjat ovat tyypillisesti pieniä, mutta sen sijaan esimerkiksi piispanvaalien kampanjoissa saatetaan käyttää merkittäviä summia, aloitteessa todetaan. Valiokunta esittää, että aloite lähetetään Turku 434 824 Mikkeli 398 858 Lapua 372 701 Espoo 367 613 Kuopio 318 191 Porvoo 211 584 Helsinki 146 201 134 Oulu 136 350 836 Tampere 136 156 759 Turku 132 396 332 Espoo 125 762 907 Mikkeli 123 685 634 Lapua 115 569 545 Kuopio 93 743 850 Porvoo 49 880 120 Koonnut: Jussi Rytkönen Lähde: Kirkon tilastot kirkolliskokous | Kevään istuntoviikolla kirkolliskokouksen käsittelyssä on useita kirkollista demokratiaa koskevia asioita. Myös kummien lisäämisen enimmäismäärä olisi poistettava. 66 Hiippakunnat Hiippakunnat suuruusjärjestyksessä jäsenmäärien perusteella (2/2026, henkeä) Hiippakunnat suuruusjärjestyksessä verotulojen perusteella (2025, euroa) Oulu 465 444 Tampere 445 319 Helsinki 435 681 uutiskatsaus Vaalit, kummit ja metsät agendalla K irkolliskokous kokoontuu tämän lehden ilmestymisviikolla kevätistuntoonsa Linnasmäen opistolle Turkuun. Käsittelyyn on tulossa uusia edustaja-aloitteita, jotka koskevat kirkollisten vaa lien rahoitusta, kummeja sekä kirkkoherran vaalitapaa. Vilkasta julkista keskustelua herätti viime vuonna käyty Helsingin tuomiorovastin vaali, jonka tuomiokapituli määräsi välittömäksi seurakuntaneuvoston kannasta poiketen. Uusia kummialoitteita on tulossa käsittelyyn peräti kaksi. Kotimaan haastattelussa Wass esitti, että kirkolliskokouksen tulisi puuttua asiaan
Mietinnön mukaan siirtoäänivaalitapa voisi edistää demokratian toteutumista, kokemusta osallisuudesta ja madaltaa kynnystä asettua ehdolle. Toinen aloite koskee kummien lisäämistä yli 15-vuotiaalle kastettavalle. Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä merkitsee haluamansa määrän ehdokkaita äänestyslippuun suosituimmuusjärjestyksessä. Siksi kumpaakaan ei aloitteen tekijöiden mielestä tulisi asettaa toista paremmaksi, vaan seurakunnille tulee taata niiden omaan asiantuntemukseen perustuva harkinta. Siirtoäänivaalitavan kokeilua piispan, arkkipiispan ja pappisasessorin vaalissa koskevassa lakivaliokunnan mietinnössä kokeiluun otetaan myönteinen kanta. Kirkollisten vaalien rahoituksen puuttuvan sääntelyn nosti esiin viime vuoden lopulla yleisen valtio-opin apulaisprofessori Hanna Wass. Valiokunta pitää molempia tavoitteita kannatettavina ja esittää, että kirkolliskokous pyytäisi Kirkkohallitusta edistämään niitä. Vaalin tulos lasketaan monivaiheisesti karsimalla kussakin vaiheessa vähiten ääniä saaneita ehdokkaita ja siirtämällä heidän seuraavien sijojen äänensä jäljellä oleville ehdokkaille. Lisäksi hän toivoi, että jo ensi syksyn seurakuntavaaleissa ehdokasryhmät sitoutuisivat vapaaehtoisesti avoimuuteen rahoituksessa. | Kuva: Freija Özcan KOT_260506_06.indd 7 KOT_260506_06.indd 7 27.4.2026 17.05.01 27.4.2026 17.05.01. Uusia kummialoitteita on tulossa käsittelyyn peräti kaksi. Myös polarisaatio vähenee, kun piispanvaaleissa ei synny toiselle vaalikierrokselle tyypillistä kahden ehdokkaan välistä vastakkainasettelua. Taustalla on kirkolliskokouksen toimeksiannosta laadittu Kirkkohallituksen esitys. Hallintovaliokunta on saanut valmiiksi mietinnöt Kirkkohallituksen kansliapäällikön vaalitavan selkiyttämisestä sekä kirkon luottamushenkilön oikeudesta saada työstään vapaata luottamustoimen hoitamisen vuoksi. Valiokunta esittää, että aloite lähetetään Turku 434 824 Mikkeli 398 858 Lapua 372 701 Espoo 367 613 Kuopio 318 191 Porvoo 211 584 Helsinki 146 201 134 Oulu 136 350 836 Tampere 136 156 759 Turku 132 396 332 Espoo 125 762 907 Mikkeli 123 685 634 Lapua 115 569 545 Kuopio 93 743 850 Porvoo 49 880 120 Koonnut: Jussi Rytkönen Lähde: Kirkon tilastot kirkolliskokous | Kevään istuntoviikolla kirkolliskokouksen käsittelyssä on useita kirkollista demokratiaa koskevia asioita. Taustalla on huoli siitä, ettei rahoitusta säädellä nykyään mitenkään. Lisäksi seurakunnan tulisi saada päättää vaalitavasta itse, mikäli tuomiokapitulin puuttumiselle ei ole ”poikkeuksellisen painavia perusteita”. Vaalirahoitusta käsittelevässä edustaja-aloitteessa esitetään kirkollisten vaalien rahoituksen valvontaa. Yleisvaliokunta näyttää seurakuntien kestävää metsänhoitoa tukevalle aloitteelle vihreää valoa. Vilkasta julkista keskustelua herätti viime vuonna käyty Helsingin tuomiorovastin vaali, jonka tuomiokapituli määräsi välittömäksi seurakuntaneuvoston kannasta poiketen. Kirkkoherran vaalitapaa koskevassa aloitteessa ehdotetaan, että välillisen ja välittömän vaalitavan tulisi olla sääntelyssä keskenään tasavertaisessa asemassa. Seurakuntavaaleissa kampanjat ovat tyypillisesti pieniä, mutta sen sijaan esimerkiksi piispanvaalien kampanjoissa saatetaan käyttää merkittäviä summia, aloitteessa todetaan. Arkkipiispa Tapio Luoman alin vanhuuseläkeikä tulee täyteen ensi vuonna. Nykyään kummeja voidaan kasteen jälkeen lisätä kirkkoherran päätöksellä aikuiselle hänen omasta esityksestään ja lapselle huoltajien esityksestä. Tämä vaali mainitaan myös aloitteessa. Lapsen kastaminen vaikka ilman kummeja on tärkeämpää kuin kastamatta jääminen, sanoo aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Marjut Mulari. Aloitteen mukaan jo rippikouluikäisen tulisi voida itse esittää itselleen lisäkummeja. − Tavoitteena on poistaa kastamiseen liittyviä esteitä. Käsittelyyn on tulossa uusia edustaja-aloitteita, jotka koskevat kirkollisten vaa lien rahoitusta, kummeja sekä kirkkoherran vaalitapaa. TUIJA PYHÄRANTA SEPPO KEMPPAINEN Kotimaan toimitus seuraa kirkolliskokouksen kevät istuntoa 4.–8.5. Lakivaliokunta esittääkin, että kirkolliskokous tekisi päätöksen asiasta. Äänestyskierroksia on vain yksi. Toisessa ehdotetaan kummien lukumäärään liittyvästä sääntelystä luopumista kokonaan. Aloitteen mukaan kirkkojärjestystä tulisi muuttaa niin, että kastettavalta vaadittavien kummien vähimmäismäärä poistetaan. Valiokunnista on lisäksi valmistunut joukko aiempia aloitteita koskevia mietintöjä. 7 6 Hiippakunnat Hiippakunnat suuruusjärjestyksessä jäsenmäärien perusteella (2/2026, henkeä) Hiippakunnat suuruusjärjestyksessä verotulojen perusteella (2025, euroa) Oulu 465 444 Tampere 445 319 Helsinki 435 681 uutiskatsaus Vaalit, kummit ja metsät agendalla K irkolliskokous kokoontuu tämän lehden ilmestymisviikolla kevätistuntoonsa Linnasmäen opistolle Turkuun. Myös kummien lisäämisen enimmäismäärä olisi poistettava. Siten se olisi todennäköisesti voimassa myös seuraavan arkkipiispanvaalin aikaan. KOT_260506_06.indd 6 KOT_260506_06.indd 6 27.4.2026 17.04.53 27.4.2026 17.04.53 7 Kirkkohallitukselle toimenpiteitä varten. Kokeilun on tarkoitus alkaa jo tänä vuonna ja kestää seitsemän vuotta. Molemmissa vaalitavoissa on etunsa ja riskinsä, aloitteessa todetaan. Aloitteen tekijöiden mukaan muutos voisi myös lisätä nuorten mielenkiintoa kummiutta kohtaan. Myös kirkon ympäristödiplomia tulisi kehittää metsänhoidon osalta ja kiinteistöstrategioissa huomioida paremmin kysymykset kestävyydestä ja seurakuntien metsäomistuksista. Kotimaan haastattelussa Wass esitti, että kirkolliskokouksen tulisi puuttua asiaan. Kirkolliskokous kokoontuu vuoden ensimmäiseen istuntoon tällä viikolla. tiiviisti Kotimaa.fi:ssä
Niitä on kovin vähän. Mitä tästä on seurannut. Se on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhtiö, alueen ylivoimaisesti suurin. – Hakemukset halvempiin asuntoihin ovat lisääntyneet tavattomasti, samoin vuokranmaksujärjestelyt, koska ihmisten rahat ovat tosi tiukalla. Vanhemmat saattavat asua lähellä, heistä on apua tai he kaipaavat apua. – Ihmisellä on syynsä asua tietyllä alueella. 2 Miten haastavaa tällaisten juttujen tekeminen on. Palkitun sarjan juttuja on luettu paljon. Kuvataan vain kurjuutta ja avataan huonosti, miten päätöksenteko liittyy köyhyyteen. Yllättävän helposti sain haastatteluja. Naapurit tukevat toisiaan lastenhoidossa tai auton lainassa. Yhteisöllisyys ja verkostot ovat tärkeitä. Kaikkiin juttuihini, joissa olen käsitellyt tukien leikkaamista, löysin ihmisiä, jotka puhuivat omalla nimellään ja kasvoillaan. Mutta myönteistä palautetta sain vähintään yhtä paljon. Vihervassariksi on haukuttu, ei mitään sen uhkaavampaa. 3 Millaista palautetta olet saanut. 1 Kela kehottaa ihmisiä etsimään halvempia vuokra-asuntoja asumistuen leikkauksen takia. – Palautteista käy ilmi vääristyneitä käsityksiä: Kela maksaa vuokrat, valtio maksaa yleishyödyllisen asuntotuotannon talot, veronmaksajien rahoilla tehdään sitä sun tätä. Asukkaiden vuokrillahan näitä taloja pyöritetään. – Selvitin Oulun kaupungin Sivakka-vuokrataloyhtiön tilannetta. Hyvä, että kerrotaan ihmisten tarinoita, mutta niihin ei pidä hukkua. Miten itse arvioisit, ovatko journalistit onnistuneet työssään. Aina kun tulee uutta sosiaalipolitiikan lainsäädänkuukauden henkilö Päivi Alasuutari – toimittaja, Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon voittaja KOT_260506_08.indd 8 KOT_260506_08.indd 8 27.4.2026 16.57.01 27.4.2026 16.57.01. Mutta yhä näkee niitäkin, joita ennen vanhaan kutsuttiin sosiaalipornoksi. Heidän kauttaan tavoitin myös vuokralaisia. 88 ”Yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan” Kymmenettä kertaa jaetun Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon on saanut Kalevan toimittaja Päivi Alasuutari. Ja vaikka palautteessa ei edes kiistetä faktoja, sanotaan, että on vain väärä valinta tehdä tällaisia juttuja. Tapaamieni ihmisten asunnot eivät olleet mitenkään erityisen kalliita, ja vielä edullisempi pitäisi löytää. Sosiaalipolitiikan aiheisiin erikoistunut Alasuutari palkittiin viime vuonna kirjoittamastaan artikkelisarjasta, joka käsitteli erityisesti asumistuen leikkausten seurauksia Oulun seudulla. Palkinnon myöntää Köyhyyden vastainen verkosto EAPNFin. Sillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. – Olen nähnyt paljon aihetta hyvin avaavia juttuja. Nyt ihmiset kokevat voimattomuutta, kun merkitystä on vain sillä, miten halvalla pystyy asumaan. Sivakan johtajat olivat tosi avuliaita. 4 Sait Kunnioittavasti köyhyydestä -palkinnon tapahtumassa, jossa keskusteltiin köyhyyden kuvasta mediassa
He eivät halua elää katkeruudessa eivätkä välittää sitä lapsilleen. KARI PYRHÖNEN Kalevan toimittajan Päivi Alasuutarin mukaan julkisuuden kuva vähäosaisuudesta on aika reipas. Sillä on noin 8 400 vuokra-asuntoa. – Julkisuuden kuva vähäosaisuudesta on aika reipas. Aina kun tulee uutta sosiaalipolitiikan lainsäädänkuukauden henkilö Päivi Alasuutari – toimittaja, Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon voittaja KOT_260506_08.indd 8 KOT_260506_08.indd 8 27.4.2026 16.57.01 27.4.2026 16.57.01 9 töä, pitää miettiä, keihin se vaikuttaa ja millä tavoin. Miten itse arvioisit, ovatko journalistit onnistuneet työssään. Tarjosin nuorukaiselle lounaan ja kiinnitin huomiota, että hän söi kovin vähän. – Onhan tämä sillä tavoin hieno ammatti, että olen saanut perehtyä itseäni kiinnostaviin aiheisiin. Hyvä, että kerrotaan ihmisten tarinoita, mutta niihin ei pidä hukkua. Se oli minulle kuin nyrkki vatsaan. – Turun yliopiston tutkimuksessa nuoret kirjoittivat itse köyhyyskokemuksistaan. Mutta yhä näkee niitäkin, joita ennen vanhaan kutsuttiin sosiaalipornoksi. Vanhemmat saattavat asua lähellä, heistä on apua tai he kaipaavat apua. Yhteisöllisyys ja verkostot ovat tärkeitä. Hän kertoi, että on opetellut syömään niin, että pärjää vähällä ruualla. Leikkaukset osuvat heihin. Haastattelin lapsena huostaanotettua nuorta miestä, jolla oli mielenterveysongelmia. Palkitun sarjan juttuja on luettu paljon. 3 Millaista palautetta olet saanut. 5 Paneelikeskustelussa tuli esille myös vähäosaisten tuntema viha. 6 Olet kirjoittanut myös lapsista ja nuorista. Niitä on kovin vähän. – Olen nähnyt paljon aihetta hyvin avaavia juttuja. Haastattelin pienipalkkaista työssäkäyvää yksinhuoltajaäitiä, joka kaikin voimin tuki lapsiaan. Sitä mietin itsekin, olenko pehmennellyt ihmisten sanomisia. Köyhien lasten ja lapsiperheiden määrän kasvu on karmivaa. – Suuttumus näkyy, mutta ihmiset ovat tosi taipuvaisia ja kestäviä. 1 Kela kehottaa ihmisiä etsimään halvempia vuokra-asuntoja asumistuen leikkauksen takia. Heidän kauttaan tavoitin myös vuokralaisia. | Kuva: Maiju Pohjanheimo / Kaleva KOT_260506_08.indd 9 KOT_260506_08.indd 9 27.4.2026 16.57.02 27.4.2026 16.57.02. Annan nyt aikaa lapsenlapsilleni, hoivakodissa asuvalle isälleni, lauluharrastukselleni ja hiihtämiselle. Hän oli työkyvyttömyyseläkkeellä. – Sekä tutkijoita että minua järkytti, miten lapsilta ja nuorilta puuttui perustarpeita. Naapurit tukevat toisiaan lastenhoidossa tai auton lainassa. Kun kysyin, miltä elämä tuntuu, hän vastasi, että ”kyllähän sitä nyt ajattelee, että haistakaa paska koko valtiovalta”. Aion seurata yhteiskunnallista keskustelua ja lainsäädäntöä, mutta näillä näkymin en jatka journalistin työtä. Hän oli totutellut siihen, ettei saa tarpeeksi ruokaa. Nälkä ja rikkinäiset vaatteet olivat toistuva kokemus. Mitä tästä on seurannut. 9 8 ”Yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan” Kymmenettä kertaa jaetun Kunnioittavasti köyhyydestä -journalistipalkinnon on saanut Kalevan toimittaja Päivi Alasuutari. Nyt ihmiset kokevat voimattomuutta, kun merkitystä on vain sillä, miten halvalla pystyy asumaan. Rakastan pohjoisen talvia. Sivakan johtajat olivat tosi avuliaita. – Ihmisellä on syynsä asua tietyllä alueella. – Palautteista käy ilmi vääristyneitä käsityksiä: Kela maksaa vuokrat, valtio maksaa yleishyödyllisen asuntotuotannon talot, veronmaksajien rahoilla tehdään sitä sun tätä. Kuvataan vain kurjuutta ja avataan huonosti, miten päätöksenteko liittyy köyhyyteen. Yllättävän helposti sain haastatteluja. Asukkaiden vuokrillahan näitä taloja pyöritetään. Meidän yhteiskunnan pitäisi pystyä parempaan. Vihervassariksi on haukuttu, ei mitään sen uhkaavampaa. 7 Olet juuri jäänyt eläkkeelle työskenneltyäsi Kalevassa 28 vuotta Millä mielin jätät työsi. Palkinnon myöntää Köyhyyden vastainen verkosto EAPNFin. Ei ole mitään muuta mistä säästää kuin ruoka. – Hakemukset halvempiin asuntoihin ovat lisääntyneet tavattomasti, samoin vuokranmaksujärjestelyt, koska ihmisten rahat ovat tosi tiukalla. Ja vaikka palautteessa ei edes kiistetä faktoja, sanotaan, että on vain väärä valinta tehdä tällaisia juttuja. Miten lopulta pitäisi kirjoittaa köyhyydestä kunnioittavasti. Olen kiitollinen. Sosiaalipolitiikan aiheisiin erikoistunut Alasuutari palkittiin viime vuonna kirjoittamastaan artikkelisarjasta, joka käsitteli erityisesti asumistuen leikkausten seurauksia Oulun seudulla. Kaikkiin juttuihini, joissa olen käsitellyt tukien leikkaamista, löysin ihmisiä, jotka puhuivat omalla nimellään ja kasvoillaan. 4 Sait Kunnioittavasti köyhyydestä -palkinnon tapahtumassa, jossa keskusteltiin köyhyyden kuvasta mediassa. – Selvitin Oulun kaupungin Sivakka-vuokrataloyhtiön tilannetta. Se on voittoa tavoittelematon yleishyödyllinen yhtiö, alueen ylivoimaisesti suurin. Mutta myönteistä palautetta sain vähintään yhtä paljon. Tapaamieni ihmisten asunnot eivät olleet mitenkään erityisen kalliita, ja vielä edullisempi pitäisi löytää. Hänen kokemuksensa mukaan suuttumus näkyy haastateltavissa, mutta he eivät halua elää katkeruudessa. 2 Miten haastavaa tällaisten juttujen tekeminen on. Millaisia havaintoja teit. Tein tutkimuksesta jutun
Vaikka protestanttisuus antaa maalnäkökulma Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja kommentoi ajankohtaisia aiheita le edelleen enemmistön uskontona myös vahvan kulttuurisen leiman, on myös katolilaisia ja muiden kirkkojen ja uskontojen kannattajia paljon. Säästölistauksessa ei ole euromääräistä tavoitetta ensi vuodelle, mutta vuosille 2028–2030 säästötavoite on 8,5 miljoonaa euroa vuosittain. Kuvassa kongressitalo pääkaupunki Washingtonissa. Seurakunta on jättänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen haastehakemuksen, joka koskee kaikkiaan 22 veistosta. | Kuva: Unsplash Vuorisaarnasta lainatun idean mukaan Amerikka tarjosi esikuvan myös uskonnonvapaudesta muulle maailmalle. Yhdysvaltojen valtiollisen järjestelmän, vallitsevien arvojen, kansalaisuskonnon ja perinteisen elämäntavan taustalla piilevä eetos on länsimaidenkin mittapuulla harvinaisen ja avoimen uskonnollinen. Haastehakemuksen mukaan veistosten omistusoikeus ei ole siirtynyt pätevästi Turun kaupungin kaupunginmuseolle, joten Liedon seurakunta omistaa ne edelleen. Uskonnonvapautta ei juuri tunnettu ja vähemmistöjä pakeni sortoa Amerikkaan. Ne yhdistetään uudeksi seurakunnaksi. Nyt hallituksen aikomuksena on ilmeisesti päästä eroon jatkuvasta lisäleikkaamisesta. LYRS:n lähetysjohtaja Jukka Paanasen mielestä muutos ei silti ole kovin dramaattinen. Vuorisaarnasta lainatun idean mukaan Amerikka tarjosi esikuvan toivosta, myös uskonnonvapaudesta muulle maailmalle. Valtio ei Yhdysvalloissa tue eikä verota uskonnollista toimintaa. Kehysriihen säästölistaukseen on nimittäin kirjattu, että vuoden 2026 budjettiriiheen mennessä on tarkoitus laatia ”perustuslaillinen arviointi kirkon avustusten riittävyydestä kirkon lakisääteisten velvollisuuksien rahoitukseen”. Juhlien järjestämiseen kykenevien paikallisyhdistysten määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvun kuluessa. Syynä on se, ettei juhlien järjestämiseen löytynyt halukkaita paikallisyhdistyksiä. Kirjauksen mukaan kummankin kirkon saamaa valtion rahoitusta vähennetään ”kirkollisverotuoton kasvua vastaavalla osalla”. Jo sitä aikaisemmin, joulukuussa 2024, hallitus päätti pysyvästä 19,6 miljoonan euron vähennyksestä kirkon rahoitukseen. Esimerkiksi valtiokirkot kiellettiin perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä jo vuonna 1791. Heinäkuussa vietetään Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 250-vuotisjuhlallisuuksia. Monet Yhdysvaltojen valistushenkisistä perustajaisistä olivat deistejä tai ei-tunnustuksellisia. Tämä kristillinen arvopohja ei kuitenkaan ole koskaan estänyt Yhdysvaltoja olemasta uskonnollisesti moni-ilmeinen. itsenäisyysjulistuksensa 250-vuotisjuhlallisuuksia. Valtion rahoituksella korvataan kustannuksia, joita kirkolle syntyy, kun se hoitaa sille osoitettuja tehtäviä, joita ovat haudankaivaminen ja hautausmaiden hoitaminen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuksien ja väestökirjanpidon ylläpito. Yhdysvaltoja seuraavan on hyvä ymmärtää, että suuri kansakunta syntyi vallankumouksessa ja katkoi siteitään eurooppalaisiin poliittisiin ja uskonnollisiin perinteisiin jo varhain. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen sanoo ymmärtävänsä julkisen talouden tilanteen ja paineet säästöihin. Uusi kansakunta on myös ottanut vastaan kymmeniä miljoonia maahanmuuttajia merten takaa. Vuoden lopussa lakkautetaan myös Lounais-Suomessa sijaitsevat Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon seurakunnat. Kirkkohallitus hyväksyi seurakuntaliitoksia Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt kolme seurakuntajaon muutosta, jotka tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Pyhärannan seurakunta lakkautetaan ja liitetään Rauman seurakuntaan. Ajatus tästä amerikkalaisesta lähetystehtävästä on kauan säteillyt myös politiikassa ja kulttuurissa. | Kuva: Jussi Rytkönen Päivittäiset uutiset osoitteessa Kotimaa.fi KOT_260506_10.indd 10 KOT_260506_10.indd 10 27.4.2026 17.08.31 27.4.2026 17.08.31 11 Tähtilipun usko 250 vuotta A merikan Yhdysvallat viettää 4.7. 10 10 uutiskatsaus Hallitus leikkaa lisää kirkoilta Hallitus päätti kehysriihessään myös säästöistä, jotka koskevat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon saamaa valtion rahoitusta. Näin olleen kaupunginmuseo on haastehakemuksen mukaan velvollinen luovuttamaan veistokset seurakunnalle. Jo 1600-luvun Uuden Englannin puritaanit loivat uskonnonvapautta edustavan uuden mantereen eetokseen ajatuksen ”kaupungista vuoren laella”. Rauhan Sanan Suvijuhlia ei järjestetä kesällä Lestadiolaisen Rauhan Sana -liikkeen Suvijuhlia ei järjestetä ensi kesänä. Tähtilipun kansaa voi olla Euroopasta katsoen joskus vaikea ymmärtää, mutta tunne lienee molemminpuolinen. Liedon seurakunnan kirkkoherran Risto Leppäsen mukaan on kaikkien etu, että omistusoikeuteen liittyvä epäselvyys ratkaistaan. Pelkosenniemen seurakunta lakkautetaan ja liitetään Sodankylän seurakuntaan. Kirkkoihin kohdistuvaa säästöpäätöstä hän pitää kuitenkin ikävänä, koska rahoituksen taso on jo nyt alhainen. Silti Yhdysvaltoja on vaikea kuvitella ilman kristinuskoa. Pesonen huomauttaa, että kirkollisvero on tarkoitettu kirkon omia tehtäviä varten. Amerikkalaisia ovat kansakunnan diversiteetissä kauan yhdistäneet juuri uskonnollisuus sekä edellä mainitut perustajaisien ”pyhät” kirjoitukset vapaudesta, oikeuksista, tasa-arvosta, demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta ja valtion turvaamasta yksilön pyrkimyksestä onneen. Nyt suunnitelmana onkin järjestää Suvijuhlat jatkossa vain joka toinen vuosi. Osa paikallisyhdistyksistä järjestää nimittäin kesäseuroja, joiden osallistujamäärä on Suvijuhlien tasolla. SEPPO KEMPPAINEN Liedon veistoskiista oikeuteen Liedon seurakunta vaatii oikeudessa kiistanalaisia pyhimysveistoksia hallintaansa. Vuonna 1776 itsenäistynyt kansakunta käy juhlallisuuksiin sisäisesti riitaisena ja pahasti jakautuneena. Uusien taloudellisten mahdollisuuksien ohessa vapaus uskoa on motivoinut tulijoita. Eurooppa oli tuohon aikaan täynnä paavien sekä protestanttisia kirkkoja hallitsevien ruhtinaiden ja kuninkaiden valtaa. Liekö sekään sattumaa, että amerikkalaiset ovat kauan olleet suurimpia lähetysja kehitysyhteistyön tekijöitä ja rahoittajia. lyhyesti Kirkko saa valtiolta rahoitusta hautaustoimen ylläpitämiseen. Uskonnonvapauden kannalta Yhdysvallat on jo kauan ollut maa, josta moni muu maa voisi oppia. Hän huomauttaa, että valtion rahoitus on tarkoitettu koko yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin. Ja vaikka sitä ei maan luonnetta määritelleissä itsenäisyysjulistuksessa (1776) ja perustuslaissa (1787) erikseen mainitakaan, on USA ollut nimenomaan kristillinen. Amerikkalaisuus on muutenkin maistunut maailmalla. Maailman kannalta olisi parasta, jos länsimaailman eri osat kaikesta huolimatta löytäisivät edelleen riittävästi yhteistä pohjaa, jossa sen vahvimmat hirret ovat kristinuskon kannattelemia. Haasteita sopivien paikkakuntien löytämisessä on ollut jo vuosia, LYRS:n lähetysjohtaja Jukka Paananen kertoo. Puoliväliriihessään viime keväänä hallitus leikkasi evankelis-luterilaiselle kirkon rahoitusta 10 miljoonalla eurolla vuosiksi 2026 ja 2027. KOT_260506_11.indd 11 KOT_260506_11.indd 11 27.4.2026 17.10.41 27.4.2026 17.10.41
Pesonen huomauttaa, että kirkollisvero on tarkoitettu kirkon omia tehtäviä varten. Uusien taloudellisten mahdollisuuksien ohessa vapaus uskoa on motivoinut tulijoita. Puoliväliriihessään viime keväänä hallitus leikkasi evankelis-luterilaiselle kirkon rahoitusta 10 miljoonalla eurolla vuosiksi 2026 ja 2027. Uskonnonvapautta ei juuri tunnettu ja vähemmistöjä pakeni sortoa Amerikkaan. Liedon seurakunnan kirkkoherran Risto Leppäsen mukaan on kaikkien etu, että omistusoikeuteen liittyvä epäselvyys ratkaistaan. itsenäisyysjulistuksensa 250-vuotisjuhlallisuuksia. Juhlien järjestämiseen kykenevien paikallisyhdistysten määrä on vähentynyt selvästi 2000-luvun kuluessa. Silti Yhdysvaltoja on vaikea kuvitella ilman kristinuskoa. Ajatus tästä amerikkalaisesta lähetystehtävästä on kauan säteillyt myös politiikassa ja kulttuurissa. | Kuva: Jussi Rytkönen Päivittäiset uutiset osoitteessa Kotimaa.fi KOT_260506_10.indd 10 KOT_260506_10.indd 10 27.4.2026 17.08.31 27.4.2026 17.08.31 11 Tähtilipun usko 250 vuotta A merikan Yhdysvallat viettää 4.7. Jo 1600-luvun Uuden Englannin puritaanit loivat uskonnonvapautta edustavan uuden mantereen eetokseen ajatuksen ”kaupungista vuoren laella”. Monet Yhdysvaltojen valistushenkisistä perustajaisistä olivat deistejä tai ei-tunnustuksellisia. Nyt hallituksen aikomuksena on ilmeisesti päästä eroon jatkuvasta lisäleikkaamisesta. lyhyesti Kirkko saa valtiolta rahoitusta hautaustoimen ylläpitämiseen. Jo sitä aikaisemmin, joulukuussa 2024, hallitus päätti pysyvästä 19,6 miljoonan euron vähennyksestä kirkon rahoitukseen. LYRS:n lähetysjohtaja Jukka Paanasen mielestä muutos ei silti ole kovin dramaattinen. Yhdysvaltoja seuraavan on hyvä ymmärtää, että suuri kansakunta syntyi vallankumouksessa ja katkoi siteitään eurooppalaisiin poliittisiin ja uskonnollisiin perinteisiin jo varhain. Pyhärannan seurakunta lakkautetaan ja liitetään Rauman seurakuntaan. Seurakunta on jättänyt Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen haastehakemuksen, joka koskee kaikkiaan 22 veistosta. Amerikkalaisuus on muutenkin maistunut maailmalla. Kuvassa kongressitalo pääkaupunki Washingtonissa. Esimerkiksi valtiokirkot kiellettiin perustuslain ensimmäisessä lisäyksessä jo vuonna 1791. Uusi kansakunta on myös ottanut vastaan kymmeniä miljoonia maahanmuuttajia merten takaa. Ne yhdistetään uudeksi seurakunnaksi. 11 10 uutiskatsaus Hallitus leikkaa lisää kirkoilta Hallitus päätti kehysriihessään myös säästöistä, jotka koskevat evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon saamaa valtion rahoitusta. Rauhan Sanan Suvijuhlia ei järjestetä kesällä Lestadiolaisen Rauhan Sana -liikkeen Suvijuhlia ei järjestetä ensi kesänä. Vaikka protestanttisuus antaa maalnäkökulma Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja kommentoi ajankohtaisia aiheita le edelleen enemmistön uskontona myös vahvan kulttuurisen leiman, on myös katolilaisia ja muiden kirkkojen ja uskontojen kannattajia paljon. Eurooppa oli tuohon aikaan täynnä paavien sekä protestanttisia kirkkoja hallitsevien ruhtinaiden ja kuninkaiden valtaa. Kirkkohallituksen kansliapäällikkö Niilo Pesonen sanoo ymmärtävänsä julkisen talouden tilanteen ja paineet säästöihin. Ja vaikka sitä ei maan luonnetta määritelleissä itsenäisyysjulistuksessa (1776) ja perustuslaissa (1787) erikseen mainitakaan, on USA ollut nimenomaan kristillinen. | Kuva: Unsplash Vuorisaarnasta lainatun idean mukaan Amerikka tarjosi esikuvan myös uskonnonvapaudesta muulle maailmalle. Vuoden lopussa lakkautetaan myös Lounais-Suomessa sijaitsevat Vehmaan, Kustavin ja Taivassalon seurakunnat. Pelkosenniemen seurakunta lakkautetaan ja liitetään Sodankylän seurakuntaan. Kirkkohallitus hyväksyi seurakuntaliitoksia Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt kolme seurakuntajaon muutosta, jotka tulevat voimaan ensi vuoden alusta. Haastehakemuksen mukaan veistosten omistusoikeus ei ole siirtynyt pätevästi Turun kaupungin kaupunginmuseolle, joten Liedon seurakunta omistaa ne edelleen. SEPPO KEMPPAINEN Liedon veistoskiista oikeuteen Liedon seurakunta vaatii oikeudessa kiistanalaisia pyhimysveistoksia hallintaansa. Amerikkalaisia ovat kansakunnan diversiteetissä kauan yhdistäneet juuri uskonnollisuus sekä edellä mainitut perustajaisien ”pyhät” kirjoitukset vapaudesta, oikeuksista, tasa-arvosta, demokratiasta, oikeudenmukaisuudesta ja valtion turvaamasta yksilön pyrkimyksestä onneen. Tämä kristillinen arvopohja ei kuitenkaan ole koskaan estänyt Yhdysvaltoja olemasta uskonnollisesti moni-ilmeinen. KOT_260506_11.indd 11 KOT_260506_11.indd 11 27.4.2026 17.10.41 27.4.2026 17.10.41. Nyt suunnitelmana onkin järjestää Suvijuhlat jatkossa vain joka toinen vuosi. Uskonnonvapauden kannalta Yhdysvallat on jo kauan ollut maa, josta moni muu maa voisi oppia. Haasteita sopivien paikkakuntien löytämisessä on ollut jo vuosia, LYRS:n lähetysjohtaja Jukka Paananen kertoo. Kehysriihen säästölistaukseen on nimittäin kirjattu, että vuoden 2026 budjettiriiheen mennessä on tarkoitus laatia ”perustuslaillinen arviointi kirkon avustusten riittävyydestä kirkon lakisääteisten velvollisuuksien rahoitukseen”. Valtio ei Yhdysvalloissa tue eikä verota uskonnollista toimintaa. Vuorisaarnasta lainatun idean mukaan Amerikka tarjosi esikuvan toivosta, myös uskonnonvapaudesta muulle maailmalle. Valtion rahoituksella korvataan kustannuksia, joita kirkolle syntyy, kun se hoitaa sille osoitettuja tehtäviä, joita ovat haudankaivaminen ja hautausmaiden hoitaminen sekä kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennuksien ja väestökirjanpidon ylläpito. Liekö sekään sattumaa, että amerikkalaiset ovat kauan olleet suurimpia lähetysja kehitysyhteistyön tekijöitä ja rahoittajia. Säästölistauksessa ei ole euromääräistä tavoitetta ensi vuodelle, mutta vuosille 2028–2030 säästötavoite on 8,5 miljoonaa euroa vuosittain. Näin olleen kaupunginmuseo on haastehakemuksen mukaan velvollinen luovuttamaan veistokset seurakunnalle. Maailman kannalta olisi parasta, jos länsimaailman eri osat kaikesta huolimatta löytäisivät edelleen riittävästi yhteistä pohjaa, jossa sen vahvimmat hirret ovat kristinuskon kannattelemia. Yhdysvaltojen valtiollisen järjestelmän, vallitsevien arvojen, kansalaisuskonnon ja perinteisen elämäntavan taustalla piilevä eetos on länsimaidenkin mittapuulla harvinaisen ja avoimen uskonnollinen. Syynä on se, ettei juhlien järjestämiseen löytynyt halukkaita paikallisyhdistyksiä. Hän huomauttaa, että valtion rahoitus on tarkoitettu koko yhteiskuntaa palveleviin tehtäviin. Kirkkoihin kohdistuvaa säästöpäätöstä hän pitää kuitenkin ikävänä, koska rahoituksen taso on jo nyt alhainen. Vuonna 1776 itsenäistynyt kansakunta käy juhlallisuuksiin sisäisesti riitaisena ja pahasti jakautuneena. Heinäkuussa vietetään Yhdysvaltain itsenäisyysjulistuksen 250-vuotisjuhlallisuuksia. Kirjauksen mukaan kummankin kirkon saamaa valtion rahoitusta vähennetään ”kirkollisverotuoton kasvua vastaavalla osalla”. Osa paikallisyhdistyksistä järjestää nimittäin kesäseuroja, joiden osallistujamäärä on Suvijuhlien tasolla. Tähtilipun kansaa voi olla Euroopasta katsoen joskus vaikea ymmärtää, mutta tunne lienee molemminpuolinen
12 12 Katolisessa St. | Kuva: Maarit Lukkarinen KOT_260506_12.indd 12 KOT_260506_12.indd 12 27.4.2026 17.13.01 27.4.2026 17.13.01. Agnesin kirkossa on toiminut nykytaiteen galleria vuodesta 2015 lähtien
Berliinin, Brandenburgin ja Sleesian Ylä-Lausitzin evankelisen kirkon (EKBO) rakennusviraston johtajan Frank Rögerin mielestä arvio kuulostaa realistiselta. Hänen mukaansa Saksassa rakennettiin viime vuosisatojen aikana paljon kirkkoja, erityisesti toisen maailmansodan jälkeen. Määrä on valtava, ja aiheuttaa lisääntyvässä määrin päänvaivaa, sillä yhä useammat kirkot seisovat tyhjillään, kun jäsenmäärät vähenevät vuosi vuodelta. Evankelisen kirkon osalta voin sanoa, että meillä ei ole enää tarvetta kaikkiin kirkkoihin emmekä pysty ylläpitämään niitä kaikkia. Lähivuosina arvioidaan 20 000 kirkon kohtalosta. Monille seurakunnille hylätyksi jääneiden kirkkorakennusten ylläpitokustannukset ovat suuri haaste, sillä jäsenmäärän vähentymisen myötä myös kirkkoverotulot ovat pienentyneet. Vuoden 2024 lopulla Saksan kristillisiin kirkkoihin kuului 37,8 miljoonaa ihmistä, kun jäseniä vielä vuotta aiemmin oli ollut 38,9 miljoonaa. Jäsenmäärän laskuun on useita syitä, muun muassa ikääntyneiden jäsenten kuolleisuus ja maallistuminen. Kysymyksiä herättävät myös toisen maailmansodan jälkeen rakennetut seurakuntakirkot. – Nyt jäsenmäärät laskevat. 13 12 Katolisessa St. Erityisen ongelmallisia Rögerin mielestä ovat Gründerzeit-kirkot eli Vilhelministyyliset kirkot, joita rakennettiin 1800-luvun lopulla alkaneen taloudellisen nousukauden aikana. – Yksinomaan yhden kirkon lämmittäminen 16-asteiseksi jumalanpalvelusmenoja varten maksaa 800– 1 000 euroa. Se mitä näiden suurten kirkkojen kanssa pitäisi tehdä, on todella suuri kysymys. Meillä ei ole enää tarvetta kaikkiin kirkkoihin emmekä pysty ylläpitämään niitä kaikkia. | Kuva: Maarit Lukkarinen KOT_260506_12.indd 12 KOT_260506_12.indd 12 27.4.2026 17.13.01 27.4.2026 17.13.01 13 Berliinissä kirkot muuttuvat museoiksi ja gallerioiksi S aksaa voidaan hyvällä syyllä kutsua kirkkojen maaksi, sillä kirkontorni on yleensä se, joka näkyy ensimmäisenä kylää tai kaupunkia lähestyttäessä. Uskontotieteilijä ja taidehistorioitsija Karin Berkemann esitti Sonntagsblatt-viikkolehdessä toukokuussa 2025, että lähivuosina jouduttaisiin päättämään noin 20 000 kirkon tulevaisuudesta. » KOT_260506_12.indd 13 KOT_260506_12.indd 13 27.4.2026 17.13.01 27.4.2026 17.13.01. Arvioiden mukaan Saksan pääkirkoilla, eli evankelisella ja katolisella kirkolla on yhteensä reilut 40 000 kirkkorakennusta. Pääkirkkojen jäsenmäärä supistui vuoden aikana reilulla miljoonalla. Eivätkä ennusteet lupaa muutosta parempaan. Evankelisella kirkolla on 200 kirkkoa Berliinissä. Saksan evankelisen kirkon yhteiskuntatieteiden laitoksen uskontososiologi Edgar Wunder uskoo laskusuunnan jatkuvan. Näitä yksinkertaisista materiaaleista rakennettuja kirkkoja ja seurauutiset kiinteistöt | Saksan pääkirkot kipuilevat tyhjiksi jäävien kirkkorakennusten tulevaisuuden kanssa. Agnesin kirkossa on toiminut nykytaiteen galleria vuodesta 2015 lähtien. Jäsenistön supistumista ovat osaltaan vauhdittaneet myös viime vuosina paljastuneet lukuisat seksuaalisen hyväksikäytön tapaukset, jotka ovat järisyttäneet luottamusta kirkkoon, ja johtaneet massiivisiin eroamisiin sekä evankelisessa että katolisessa kirkossa. Wunderin arvion mukaan vuonna 2050 enää vain joka viides tulee kuulumaan jompaan kumpaan kirkkoon. Kirkot ovat suuria ja niitä rakennettiin suht lähekkäin
Kirkkojen tulevaisuus ei ole pelkästään pääkirkkojen ongelma. 14 14 Entiseen Elias-kirkkoon perustetun Machmit-lastenmuseon kohokohta on jättimäinen kiipeilyteline. Berliinin senaatti muodosti vastikään kirkkorakennusten tulevaisuutta pohtivan työryhmän, johon kuuluu myös katolisen ja evankelisen kirkon edustajia. | Kuva: Maarit Lukkarinen kuntakeskuksia on etenkin Berliinin läntisissä osissa. Machmit-lastenmuseo on toiminut vuodesta 2003 lähtien entisen Elias-kirkon tiloissa. Myytyjen tai purettujen kirkkojen määrä samalla aikavälillä on reilut 400. Frank Rögerin mukaan Berliinissä tyhjiä kirkkoja pyritään etupäässä vuokraamaan. – Tärkeää on, että kirkkoon saadaan elämää. Aihe ei sinänsä ole uusi, sillä kirkkojen uusiokäyttöprosessi on ollut jo pitkään käynnissä Saksassa. Periaatteessa olemme avoimia kaikille käyttömahdollisuuksille, kunhan ne eivät ole ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa. Työryhmän tehtävänä on ideoida uusia käyttötarkoituksia autioituville kirkoille. Työryhmän käsittelyssä on noin 300 rakennusta, joista 120 on kirkkoja ja loput pappiloita sekä seurakuntataloja. Yhteistyö Berliinin senaatin kanssa on järkevää, koska senaatti tarvitsee tiloja julkiseen käyttöön, kuten vaikkapa musiikkikoulujen harjoitustai konserttitiloiksi. – Rakennusten kunnostaminen on erittäin kallista ja epätaloudellista niiden korkeiden käyttökustannusten takia. Ei pelkästään siksi, että kirkot kuuluvat olennaisesti kaupunkikuvaan, vaan myös siksi, että suuret kirkkorakennukset tarjoavat monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Arkkitehti Klaus Blockin suunnitteleman lastenmuseon kohokohdan muodostaa kirkkosalin keskelle sijoitettu sokkeloinen kiipeilyteline, joka kohoaa seitAlttarille on sijoitettu minisauna ja palju. KOT_260506_12.indd 14 KOT_260506_12.indd 14 27.4.2026 17.13.06 27.4.2026 17.13.06. Hän muistuttaa, että kirkkorakennukset ovat julkisia tiloja. Se pohdituttaa myös poliitikkoja. Evankelinen kirkko on antanut vuokralle tai muuttanut noin 350 kirkon käyttötarkoitusta eri puolilla Saksaa vuodesta 1990 lähtien. Näistä rakennuksista luopuisimme mielellään, Röger toteaa. Ulkoapäin katsottuna rakennus on edelleen kirkko, mutta sisällä kirkkotilasta muistuttavat enää vain kaarevat ikkunat, korkea tila ja mosaiikkipaloista tehty alttaritaulu
Myös katolinen St. MAARIT LUKKARINEN Frank Röger on Berliinin, Brandenburgin ja Sleesian Ylä-Lausitzin evankelisen kirkon rakennusviraston johtaja. – Kirkosta luopuminen on usein surullinen prosessi, joka jakaa seurakuntalaisten mielipiteet kahtia, Röger sanoo. Evankelinen kirkko on antanut vuokralle tai muuttanut noin 350 kirkon käyttötarkoitusta eri puolilla Saksaa vuodesta 1990 lähtien. He ovat usein vähän epäuutiset Seurakuntalaisia ei jätetä yksin vaikeassa tilanteessa. | Kuva: Maarit Lukkarinen semän metrin korkeuteen. Kirkkorakennuksesta päätettiin luopua seurakuntalaisten vähyyden takia. Kirkon muuttaminen toiseen käyttötarkoitukseen ei ole halpaa. Se rahoitettiin lahjoitusvarojen ja tukirahoituksen avulla. KOT_260506_12.indd 14 KOT_260506_12.indd 14 27.4.2026 17.13.06 27.4.2026 17.13.06 15 luuloisia sisälle tullessaan, mutta yleensä myös ilahtuneita siitä, että kirkossa on jälleen elämää. Myytyjen tai purettujen kirkkojen määrä samalla aikavälillä on reilut 400. On kuitenkin välttämätöntä, että seurakunnassa käydään avointa keskustelua asiasta, sillä päätöksenteko kuuluu seurakunnalle. – Rakennusten kunnostaminen on erittäin kallista ja epätaloudellista niiden korkeiden käyttökustannusten takia. Kirkkojen tulevaisuus ei ole pelkästään pääkirkkojen ongelma. Uta Rinklebe on johtanut yksityistä lastenmuseota viimeiset kymmenen vuotta. Ulkoapäin katsottuna rakennus on edelleen kirkko, mutta sisällä kirkkotilasta muistuttavat enää vain kaarevat ikkunat, korkea tila ja mosaiikkipaloista tehty alttaritaulu. Lastenmuseolla on 75-vuotinen vuokrasopimus evankelisen kirkon kanssa, joka tarkoittaa sitä, että myös kaikki kirkkoa koskevat kunnostustyöt ovat museon vastuulla. Alttarille on sijoitettu minisauna ja palju. Toisinaan museoksi muutettu kirkko herättää kuitenkin myös hämmästystä. – Seurakuntalaisia ei jätetä yksin vaikeassa tilanteessa. Se on suuri haaste, koska esimerkiksi korjaustyöt maksavat todella paljon. Agnes -kirkko on esimerkki uusiokäyttöön muutetusta kirkosta. Rögerin mukaan tilanne kuormittaa usein seurakuntaa voimakkaasti. Frank Rögerin mukaan Berliinissä tyhjiä kirkkoja pyritään etupäässä vuokraamaan. Museo joutui kunnostamaan kirkon vuotavan katon, ja kolme vuotta kestänyt kattoremontti maksoi miljoona euroa. Berliinin senaatti muodosti vastikään kirkkorakennusten tulevaisuutta pohtivan työryhmän, johon kuuluu myös katolisen ja evankelisen kirkon edustajia. Berliinissä evankeliseen tai katoliseen kirkkoon kuuluvia on enää noin 19 prosenttia kaupunkilaisista. Hänen mielestään kirkko toimii hyvin museona. Elias-kirkko toimi evankelisena kirkkona vuoteen 1999 asti. Frank Rögerin mukaan investointikustannukset ovat yleensä vähintään kahdesta kolmeen miljoonaa euroa. – Yksityisenä museona joudumme rahoittamaan kaiken itse. | Kuva: Maarit Lukkarinen kuntakeskuksia on etenkin Berliinin läntisissä osissa. Maakirkko ei voi asiaan vaikuttaa, sen rooli on hyväksyä päätös. – Täällä käy joskus ihmisiä, jotka ovat päässeet ripille tai heidät on vihitty täällä. Arkkitehti Klaus Blockin suunnitteleman lastenmuseon kohokohdan muodostaa kirkkosalin keskelle sijoitettu sokkeloinen kiipeilyteline, joka kohoaa seitAlttarille on sijoitettu minisauna ja palju. Yhteistyö Berliinin senaatin kanssa on järkevää, koska senaatti tarvitsee tiloja julkiseen käyttöön, kuten vaikkapa musiikkikoulujen harjoitustai konserttitiloiksi. Päätöksenteko ei ole helppoa, sillä usein seurakunnalla on vuosikymmeniä, tai jopa yli sata vuotta kestänyt yhteys kirkkoon. Periaatteessa olemme avoimia kaikille käyttömahdollisuuksille, kunhan ne eivät ole ristiriidassa kristillisten arvojen kanssa. Näistä rakennuksista luopuisimme mielellään, Röger toteaa. KOT_260506_12.indd 15 KOT_260506_12.indd 15 27.4.2026 17.13.10 27.4.2026 17.13.10. Aihe ei sinänsä ole uusi, sillä kirkkojen uusiokäyttöprosessi on ollut jo pitkään käynnissä Saksassa. Se pohdituttaa myös poliitikkoja. Prenzlauer Bergin kaupunginosassa sijaitseva museo on suosittu sekä berliiniläisten että turistien keskuudessa. – Tärkeää on, että kirkkoon saadaan elämää. Ainoastaan kerran eräs henkilö järkyttyi nähdessään, että kirkko on nyt lastenmuseo, Rinklebe kuvaa. Työryhmän käsittelyssä on noin 300 rakennusta, joista 120 on kirkkoja ja loput pappiloita sekä seurakuntataloja. Tilanteen helpottamiseksi on laadittu opas, jossa kuvataan seurakuntien käytössä olevia toimintamahdollisuuksia. Galleristi Johann König vuokrasi kirkon pitkäaikaisella vuokrasopimuksella. Ei pelkästään siksi, että kirkot kuuluvat olennaisesti kaupunkikuvaan, vaan myös siksi, että suuret kirkkorakennukset tarjoavat monenlaisia käyttömahdollisuuksia. Kirkkoja on myös koptilais-ortodoksisen kirkon ja ortodoksisen kirkon sekä juutalaisen seurakunnan käytössä. Seurakuntalaisten vähyydestä johtuen kirkolle etsittiin uutta käyttöä. Berliinissä uusiokäyttöön muutetuissa kirkoissa on lastentarhoja ja asuntoja kuin myös vaikkapa elokuvastudio ja kirjasto. Kukapa haluaisi nimensä liitettävän luovutettuun kirkkoon. 15 14 Entiseen Elias-kirkkoon perustetun Machmit-lastenmuseon kohokohta on jättimäinen kiipeilyteline. Hän muistuttaa, että kirkkorakennukset ovat julkisia tiloja. Machmit-lastenmuseo on toiminut vuodesta 2003 lähtien entisen Elias-kirkon tiloissa. Lisääntyvän maallistumisen seurauksena yhä useammat seurakunnat joutuvat miettimään pystyvätkö he pitämään kirkon, vai joutuvatko he luopumaan siitä. Nykytaiteen galleriana kirkko on toiminut vuodesta 2015 lähtien. Työryhmän tehtävänä on ideoida uusia käyttötarkoituksia autioituville kirkoille
16 16 Pääjohtaja Kimmo Levä kuuluu museoalalla harvinaiseen joukkoon. Hän on syvällisesti perehtynyt myös alan talouteen liittyviin kysymyksiin. KOT_260506_16.indd 16 KOT_260506_16.indd 16 27.4.2026 17.19.07 27.4.2026 17.19.07
– Museokortti on ollut maassamme käytössä hieman yli kymmenen vuotta ja osoittautunut menestykseksi. Yksi Levän innovaatioista on Museokortti. » Kirkollisten rakennusten suojelu on yhteistyötä Kuka Kimmo Levä Koulutus: FM (Tampereen yliopisto) ja MBA (Walesin yliopisto) Työ: Museoviraston pääjohtaja Kiinnostaa: Kestävyysurheilu erityisesti itse tehtynä ja elämäkerrat KOT_260506_16.indd 17 KOT_260506_16.indd 17 27.4.2026 17.19.08 27.4.2026 17.19.08. Menneisyydestä kiinnostuneen Levän ura ei kuitenkaan suuntautunut kirkolliselle polulle, vaan hän päätyi Tampereen yliopistoon opiskelemaan historiaa. Muutosten toteuttaminen vaatii aina kompromisseja eri intressien välillä. Se on Suomen kulttuuriperinnön ja kulttuuriympäristön suojelu ja vaaliminen. Levä on tehnyt työuransa pääosin museoiden parissa, mutta on alalle epätyypillisesti myös kaupallistaja ja tuotteistaja. Sen myötä museoiden pääsylipputulot ovat noin TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | ESKO JÄMSÄ ajankohtaista Virastomme tehtävä ei ole säilyttää vaan saada säilymään. Hän leikkasi kesätyönään kotiseurakuntansa Kauhajoen nurmikoita. KOT_260506_16.indd 16 KOT_260506_16.indd 16 27.4.2026 17.19.07 27.4.2026 17.19.07 17 historia | Maailman muuttuessa kirkkoihinkin kohdistuu uudenlaisia käyttötarpeita. Nykyiseen tehtävään hän nousi Kansallisgallerian pääjohtajan paikalta. 17 16 Pääjohtaja Kimmo Levä kuuluu museoalalla harvinaiseen joukkoon. Viraston uutena pääjohtajana maaliskuussa aloittaneen Kimmo Levän työhistoria sai alkunsa varsin kirkollisissa merkeissä. Hän on syvällisesti perehtynyt myös alan talouteen liittyviin kysymyksiin. Hän lähti tarmokkaasti viemään asiaa eteenpäin, kun oli kuullut, että Hollannissa on olemassa kortti, jolla pääsee kaikkiin museoihin. M useoviraston päätehtävä ei voi olla herättämättä kunnioitusta. Sen jälkeen Levä on työskennellyt muun muassa tieliikenteeseen keskittyneen Mobilia-museon johtajana sekä Suomen Museoliitto ry:n pääsihteerinä ja toimitusjohtajana
Se taitaa sopia erityisen hyvin henkilölle, joka on paneutunut historian pitkiin kaariin. Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelis-luterilaiset kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. Seurakunnan tarpeet voivat nykyisin olla hyvinkin erilaiset kuin joskus aikaisemmin, kun kirkko rakennettiin. Museot ovat saaneet myös paljon lisää näkyvyyttä. Rakennushistoriallisten arvojen lisäksi on otettava huomioon se hyvin vahva tunnearvo, joka esimerkiksi kirkoilla ja hautausmailla on monille kyseisen paikkakunnan ihmisille. kolminkertaistuneet. Levä kertoo, että hänen elämänsä tärkeimmät kirkolliset tapahtumat ovat sijoittuneet Kauhajoen kirkkoon. Levä haluaa heti alkuun korjata yhden väärinkäsityksen liittyen Museoviraston roolin suojeluprosessissa. Pääjohtajan mukaan kirkollisten rakennusten suojelussa ollaan tekemisissä niin isojen asioiden kanssa, että eri organisaatioiden kesken vaaditaan vahvaa vuorovaikutusta. Tulee vain uusia säilytettäviä asioita, kun yhtenäiskulttuuri on mennyttä aikaa. Museovirasto toimii valtion kulttuuriperintöviranomaisena. Levä on koko työuransa ajan ollut tekemisissä maailman muuttumisen kanssa. KOT_260506_16.indd 18 KOT_260506_16.indd 18 27.4.2026 17.19.22 27.4.2026 17.19.22. Lopulta tulisi sitten saavuttaa yhteinen tahtotila. Kirkollisten rakennusten osalta Kirkkohallitus on päättävä taho. Jo Mobilia-museon johtajana Levä ymmärsi, että yksi organisaatio ei millään voi onnistua niin massiivisessa tehtävässä kuin koko maamme tieliikenteen historian tallentaminen. – Pitää hahmotella yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Se näkyy myös kirkollisessa maailmassa. 18 18 Kimmo Levä harrastaa muun muassa kestävyysurheilua. Näenkin niin, että virastomme tehtävä ei ole säilyttää vaan saada säilymään. Mehän emme tee kuin esitykset. Toki meillä tietenkin on esittelijän vastuu. – Museovirastokaan ei pysty yksin suojelemaan ja vaalimaan Suomen laajaa kulttuuriperintöä. Ainahan se on sitten jonkinlainen kompromissi, Levä miettii. – Jos sen kirkkotiloja haluttaisiin hyvin perustellen muuttaa, niin en asiaa varmaan vastustaisi. Levä tiivistää kysymyksenasettelun siihen, että tietyt yhteisöä kantaneet arvot halutaan yleisesti säilyttää. Mutta en kuitenkaan ensimmäisenä menisi niitä muutostöitä ehdottamaan. – Virastollamme on tietyllä tavalla positiivinen tai negatiivinen maine organisaationa, joka tekee suojelupäätökset. Se vastaa myös kirkkojen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja ympäristöarvojen asiantuntija-arvioinneista
Levä tiivistää kysymyksenasettelun siihen, että tietyt yhteisöä kantaneet arvot halutaan yleisesti säilyttää. – Minusta molempien yhteinen tehtävä on avata etenkin nuoremmille ihmisille ajan käsitystä. KOT_260506_16.indd 18 KOT_260506_16.indd 18 27.4.2026 17.19.22 27.4.2026 17.19.22 19 – Toisaalta luulen, että ei kenenkään tavoitteena ole se, että pelkästään seiniä säilytettäisiin. Nehän on tehty seurakunnan käyttöön. Lopulta tulisi sitten saavuttaa yhteinen tahtotila. Myös Levälle evankelis-luterilainen kirkko on tärkeä osa arvopohjaa. Ja vastaavasti ne, jotka takavuosina säilyivät, ovat edelleen hyvässä kunnossa. Myös fundamentaalisten asioiden selittäjänä museoilla on ihmiskunnan muistina epäilemättä oma paikkansa, aivan kuten uskonnoillakin. Ainahan se on sitten jonkinlainen kompromissi, Levä miettii. – Kulttuuriperintöarvot ovat Museovirastolla se ensisijaisesti puolustettava asia. Tarpeet ja arvostuksethan voivat tulevaisuudessa muuttua. Hän näkee siinä tiettyä yhtymäpintaa kristinuskoon. Pääjohtajan mukaan kirkollisten rakennusten suojelussa ollaan tekemisissä niin isojen asioiden kanssa, että eri organisaatioiden kesken vaaditaan vahvaa vuorovaikutusta. Seurakunnan tarpeet voivat nykyisin olla hyvinkin erilaiset kuin joskus aikaisemmin, kun kirkko rakennettiin. Museot ovat nykyisin niin ammattitaitoisesti suunniteltuja, että ne pystyvät parhaimmillaan nostamaan esille hyvinkin vaikeita ihmisyyteen liittyviä kysymyksiä. – Yksi kompromissi on tehdä kirkkotiloihin sellaisia uudistuksia, jotka voidaan tarvittaessa palauttaa ennalleen. Levällä on tästä omakohtaista kokemusta, kun hän takavuosina vieraili Washingtonin holokaustimuseossa. Niitä löytyy maailmalta jonkin verran. Liedossa esteettömyyden lisääminen oli yksi näkökulma ja peruste kirkon muutostöihin. Kun maahan oltiin perustamassa museoliittoa, oli Levä auttamassa paikallisia museotoimijoita usean vuoden ajan. Tämä näkymä antaa minusta paljon toivoa. Häneen teki vaikutuksen jo esillä ollut poikkeuksellisen onnistunut mainoslause: Tämä museo ei ole vastaus vaan kysymys. – Pitää hahmotella yhteisiä arvoja ja tavoitteita. Levä ei suostu tekemään tarkkoja linjauksia kirkkotilojen suojelusta. Museot ovat saaneet myös paljon lisää näkyvyyttä. Yhtenäiskulttuurin murentuminen ja muut yhteiskunnalliset muutokset huolestuttavat monia suomalaisia. Mullistuksia on aina ollut ja niistä on kuitenkin päästy yli. Nykyihmiset myös arvostavat niitä vanhempia rakennuksia. Levä kertoo, että hänen elämänsä tärkeimmät kirkolliset tapahtumat ovat sijoittuneet Kauhajoen kirkkoon. Se taitaa sopia erityisen hyvin henkilölle, joka on paneutunut historian pitkiin kaariin. Kirkkolain mukaan kaikki ennen vuotta 1917 rakennetut evankelis-luterilaiset kirkolliset rakennukset kiinteine sisustuksineen ja taideteoksineen ovat suojeltuja. – Jos sen kirkkotiloja haluttaisiin hyvin perustellen muuttaa, niin en asiaa varmaan vastustaisi. kolminkertaistuneet. Levä haluaa heti alkuun korjata yhden väärinkäsityksen liittyen Museoviraston roolin suojeluprosessissa. – Niiden paikalle silloin nousseet rakennukset alkavat nyt olla käyttöikänsä päässä. Museoissa pystyttiin kuitenkin esittelemään tasavertaisesti kaikkien Pakistanin alueella historiallisesti vaikuttaneiden uskontojen esineitä. Hautausmailla puolestaan on tietyllä tavalla sama tehtävä kuin museoilla. Levä on muun muassa Pakistanissa törmännyt siihen, että eri kulttuurit ja uskonnot voivat operoida hyvässä yhteisymmärryksessä, kun kyseessä on museokonteksti. Toki meillä tietenkin on esittelijän vastuu. On erinomaista, että kirkkotilat pystyvät mukautumaan muuttuviin tarpeisiin. – Tulee vain uusia säilytettäviä asioita, kun yhtenäiskulttuuri on mennyttä aikaa. Esteettömyyden rooli tuleekin jatkossa korostumaan. Sen vähän myyttisenkin Suomen, jossa kirkko keskellä kylää muodosti keskeisen osan paikkakunnan identiteettiä. Museovirasto toimii valtion kulttuuriperintöviranomaisena. Kirkollisten rakennusten osalta Kirkkohallitus on päättävä taho. Näenkin niin, että virastomme tehtävä ei ole säilyttää vaan saada säilymään. Mehän emme tee kuin esitykset. – Museovirastokaan ei pysty yksin suojelemaan ja vaalimaan Suomen laajaa kulttuuriperintöä. Jo Mobilia-museon johtajana Levä ymmärsi, että yksi organisaatio ei millään voi onnistua niin massiivisessa tehtävässä kuin koko maamme tieliikenteen historian tallentaminen. Haastattelun lopuksi Levä pohtii vielä sitä, mikä oikeastaan on museoiden perimmäinen merkitys. Rakennushistoriallisten arvojen lisäksi on otettava huomioon se hyvin vahva tunnearvo, joka esimerkiksi kirkoilla ja hautausmailla on monille kyseisen paikkakunnan ihmisille. – Virastollamme on tietyllä tavalla positiivinen tai negatiivinen maine organisaationa, joka tekee suojelupäätökset. – Kirkolliset rakennukset alleviivaavat yhteisen arvopohjamme merkitystä. Suomi kansainvälistyy melkoista vauhtia ja asia koskee myös museoalaa. Kuitenkin aina kuuntelemme myös seurakuntayhteisöä ja sen tarpeita. Pahimmillaan saatetaan jopa pelätä, että meille rakkaat ja tärkeät kristilliset rakennukset ajan saatossa katoavat. – Jos katsoo demografiaa, niin suomalaiset ikääntyvät melkoisella vauhdilla. ajankohtaista KOT_260506_16.indd 19 KOT_260506_16.indd 19 27.4.2026 17.19.24 27.4.2026 17.19.24. Ne pitävät hengissä ajatusta ikuisesta elämästä. Entistä enemmän alan ammattilaiset joutuvat pohtimaan, mikä oikeastaan on sitä kulttuuria, joka halutaan säilyttää jälkipolville. – Kun museon näyttelyä käveli huoneesta toiseen, niin joka kohdassa mietti, miten tämä kauheus on ollut mahdollista. Levä ei usko, että tulevaisuuden Suomessa kukaan haluaisi hävittää kirkkoja tai muutakaan vanhaa kulttuuriperintöämme. 19 18 Kimmo Levä harrastaa muun muassa kestävyysurheilua. Mutta en kuitenkaan ensimmäisenä menisi niitä muutostöitä ehdottamaan. – Pakistan on monella tavalla haastava yhteiskunta, jossa uskonnolliset asiat voivat olla todella kärjistyneitä. Vuonna 1966 Etelä-Pohjanmaan maaseudulle syntynyt Levä on yhtenäiskulttuurin aikakauden ihminen. Levä antaa tästä esimerkiksi nykyisen kotikaupunkinsa Hämeenlinnan. Levä toivoo, että Suomessakin olisi uskontojen museo. Asiat arvioidaan tapauskohtaisesti. Siellä on 1960–70-luvuilla tehty sama kuin monella muullakin paikkakunnalla: runsaasti vanhaa rakennuskantaa on purettu pois. – Kirkkoherra Risto Leppäsen kiinnostavat ajatukset jäivät mieleeni. – Tällaiset museot ovat loistavia paikkoja laventaa maailman ymmärtämistä. Lopuksi sitten muistutettiin, että kaikki tämä jatkuu nykyisessäkin maailmassa. Tulee vain uusia säilytettäviä asioita, kun yhtenäiskulttuuri on mennyttä aikaa. Se vastaa myös kirkkojen kulttuurihistoriallisten, rakennustaiteellisten ja ympäristöarvojen asiantuntija-arvioinneista. Toistetaan sitä sanomaa, että mullistuksia on aina ollut ja niistä on kuitenkin päästy yli. Se näkyy myös kirkollisessa maailmassa. Levä ei ole ehtinyt vielä kovin syvällisesti perehtyä siihen, millä tavoin kirkkotilaa on mahdollista muuttaa, jos ja kun uusia käyttötarpeita ilmenee. Myös Levä uskoo esteettömyyden olevan yksi vaikutin sille, että yhä useampien kirkkojen tilaratkaisuja joudutaan pohtimaan uudelleen. Kun Levä toimi lyhyen ajan Turun kaupungin museojohtajan sijaisena, hän seurasi jonkin verran Liedon kirkon muutosprojektia. Levä on koko työuransa ajan ollut tekemisissä maailman muuttumisen kanssa
Saan haastaa itseäni ja kehitellä juttuja. Vapaaehtoiset ovat käyneet peruskurssin Lahden seurakuntien Marian Kammarissa. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen KOT_260506_20.indd 20 KOT_260506_20.indd 20 27.4.2026 17.28.25 27.4.2026 17.28.25. Raija on osallistunut Rauhantuvan toimintaan vuoden alusta, ja se on mahdollistanut Aimolle tärkeän liikuntaharrastuksen. Tämä tuo rytmiä elämään. Olen oppinut myös asiakkaiden tilanteesta, kuinka erilaisia he ovat, ja miten sairauden vaihe vaikuttaa heihin. – Vapaaehtoisten roolit vaihtelevat. Se tuo yhteisöllisyyttä ja tukee ajatusta yhdessä tekemisestä. Hän löysi netistä muistisairaille sovellettuja tietovisoja ja on huomannut asiakkaiden jaksavan niitä hyvin. Suomessa on noin 51 500 omaishoidettavaa, joista puolet on 75 vuotta täyttäneitä. Paulamäki on vastannut 17 vuotta Rauhantuvan toiminnasta. Hän kaipasi arkeensa yhteisöä ja tekemistä. 20 20 Arjen levähdyskeidas diakoniatyö | Rauhantupa tarjoaa monimuotoista päiväohjelmaa omaishoidettaville. Sovellamme usein suunnitelmiamme asiakkaiden voinnin mukaan. Se mahdollistaa omaishoitajille aikaa asioiden hoitamiseen, liikuntaan ja lepoon. Hänen työparinaan on erikoissairaanhoitaja, muistikoordinaattori ja ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti Marja Sinkko. Tämä on hyvin palkitsevaa, omaisten kiitokset koskettavat. – Suunnittelemme vapaaehtoisten kanssa Rauhantuvan toimintaa yhdessä. Se kuvaa lämmintä ja hyväntahtoisen huumorin sävyttämää tunnelmaa Launeen kirkon Lähde-salissa. Ryhmään tullaan haastattelun ja tutustumiskäynnin kautta. Toiminta sai alkusysäyksensä Rauha Makkosen testamenttilahjoituksesta yli kaksikymmentä vuotta sitten. Kokkonen aloitti Rauhantuvassa kahdeksan vuotta sitten jäätyään pankkialalta eläkkeelle. – Meillä on hyvä vapaaehtoisporukka. Jokaista tulee huomioida eri tavalla, Rauhantuvan vapaaehtoinen Pirjo Kokkonen kertoo. Yksi heistä on ollut mukana lähes alusta asti. Lisääkin joukkoon mahtuisi. Tänään Kokkosen vastuulla on päivän ohjelma. Sen jälkeen yksi vapaaehtoisista ohjasi jumppaa, ja kuunneltiin musiikkia. näin meillä Y ksi osallistujista huikkaa vesivärimaalauksen lomassa viihtyvänsä Rauhantuvassa paremmin kuin kotona. Omaishoitajista vain reilu puolet pitää lakisääteiset vapaansa, ja iäkkäillä Aimo Miettinen on ollut vaimonsa Raija Miettisen omaishoitajana noin kolme vuoden ajan. Keskustelun aiheena olivat islamin usko ja naisten asema. Yleisin syy omaishoitoon on muistisairaus. Ei koskaan tiedä, miten päivä menee. Päivä on alkanut yhdeksältä yhteisellä aamupalalla ja hartaudella. Yritämme nostaa vapaaehtoisten omia vahvuuksia esiin, Launeen seurakunnan diakoniatyöntekijä ja diakonissa Eija Paulamäki kertoo. Rauhantupa on Launeen seurakunnan diakoniatyön torstaisin kokoontuva omaishoidettaville tarkoitettu päivätoimintaryhmä Lahdessa