54 N:o 5/25 | 7. Kesä menot, tapahtumat 2025 s. 64. Saamenmaalle palanneen kirjailija Helga Westin teemana ovat nyt tytöt ja kotiinpaluu. toukokuuta 2025 | hinta: 14,50 € | www.kotimaa.fi 120 v. 1 Millaisen katseen alla
PANKKI TI LI S IIR TO Eräpäivä 135 € 67 € 36 € muu summa ...............................€ Viitenumero 33145 BIC NDEAFIHH kotimaanapu kesäkampanja ilmoitus 2025 Kotimaa.indd 1 kotimaanapu kesäkampanja ilmoitus 2025 Kotimaa.indd 1 10.4.2025 9.17.54 10.4.2025 9.17.54. 2 Saajan tilinumero Nordea FI54 1596 3000 1028 99 Saaja Maksaja Allekirjoitus Tililtä nro Kirkkopalvelut ry / Kotimaanapu € Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella
Päätöksenteossa noin yleisesti pätee hyvä ohje: Pää tös ei välttämättä ole oikeanlainen mutta se on tehtä vä oikeaan aikaan. Kirkolliskokousedustajien on nyt syytä vakavas ti pohtia näitä näkökohtia ja sitten yksinkertaisesti hyväksyä piispojen esitys kahden avoliittokäsityksen mallista. Täydellinen ratkaisu piispojen esitys ei ole. Oikea aika on nyt. Ja tästäkin sel vitään eteenpäin. Kristuksen kirkossa on parin tuhannen vuoden ai kana tehty sekä hyviä päätöksiä, että niitä, mitä on ka duttu jälkeenpäin. Se antaa ti laa molemmille avioliittokäsityksille ja omantunnon vapautta. Se on tekninen kompromissi, jolla haetaan kirkkoon ki peästi kaivattua selkeyttä ja työrauhaa. Piispojen esitystä kahden rinnakkaisen avioliitto käsityksen mallista on kritisoitu siitä, että se edelleen sallii kirkossa sukupuolivähemmistöjä syrjiviä käytän töjä. Kuumottavin aihe on kä sittelyyn tuleva piispainkokouksen esitys siitä, että kirkkojärjestykseen kirjattaisiin kaksi rin nakkaista avioliittokäsitystä, perinteinen ja sukupuoli neutraali. Lakivaliokunta puolestaan on saa nut perustevaliokunnalta mietinnön, jonka mukaan piispainkokouksen esitys on teologisesti mahdollinen. 3 Piispojen esitys ei ole täydellinen, mutta se on nyt syytä hyväksyä K irkolliskokous on tällä viikolla koolla Lin nasmäen opistolla Turussa ratkomassa kirkon asioita. Sekä lakivaliokunnan päätösesitykseen että peruste valiokunnan mietintöön on jätetty myös eriävä mie lipide. Mut ta kun pitkään velloneeseen riitelyyn saadaan jonkin lainen selkeys, se rauhoittaa myös kirkon julkikuvaa. pääkirjoitus Freija Özcan päätoimittaja |K uv a: Ja ni La uk ka ne n. Keskustelua aiheesta jatketaan varmasti päätöksen jälkeenkin ja piispoilta tarvitaan selkeää ohjeistusta siihen, miten seurakunnissa toimitaan ja miten avio liitosta opetetaan esimerkiksi rippikoululaisille. Sitä on kritisoitu myös siitä, että sen myötä kir kossa luovutaan perinteisestä avioliittokäsityksestä ja Raamatun sanasta. Esityksestä on saatu lakivaliokunnalta myöntei nen päätösesitys. Kaikista niistä on kuitenkin selvitty ja jatkettu eteenpäin
5/25 |k uv a: Pä ivi Ar vo ne n. Miksi niin harva kristitty on luonnon ja ympäristön ystävä. 34 Pietarin kirjeen muukalaisuustermillä on kaksi ulot tuvuutta 35 Robert Schuman hahmotteli EU:n kristillistä perus taa 37 Kolumni: Dogmatiikkaa Titanicin kannella Isoja ajatuksia 38 Kairon halveksitut jätteenkerääjät ovat ympäristö asioiden edelläkävijöitä 44 Kolumni: Tiistaita seuraa keskiviikko 60 Essee: Saako tyrannin murhata. 4 sisällys 5/25 Tässä numerossa Uutiset 6 Paavi Franciscus haudattiin Vatikaanissa 8 Virossa juhlitaan 500vuotista kirjallista historiaa 12 Norjalainen piispa Kari Veiteberg jumalanpalveluksis ta: ”Tutut sanat saavat uutta sisältöä epävakaina aikoina” 14 Eurooppatutkija Timo Miettinen kertoo, mikä meitä eurooppalaisia yhdistää 18 Näkökulma: Valtaa on pian jaossa, vaan onko ottajia 20 Kirkolliskokous äänestää kohta kirkon avioliittokä sityksestä 22 Kotimaan kysely: Oma kotiseurakunta vaikuttanut eniten kirkolliskokousedustajien hengellisyyteen 28 Hissi keskelle keskiaikaa ja salaisia huoneita auki – Turun tuomiokirkossa kannattaa vierailla pian 31 Näkökulma: Paikallisseurakunta vai henkilöseura kunta – kansankirkko 2050 Teologia 32 Mitä satanistit etsivät Raamatusta. Nagat Gameel työskentelee Kairossa kansalaisjärjestön ylläpitämässä kierrätyskeskuksessa, ja on ylpeä siitä mitä kaikkea kierrättämällä saadaan aikaan. Kulttuuri 46 Papit pistävät parastaan elämäkerroissa 48 Antiikin sankarit ylistivät taiteen voimaa 50 Kolumni: Hyvä historiallinen elokuva lisää psyko logista ymmärrystä Pyhä 68 Puukiipijä menee tyvestä puuhun 70 Korkeita syöttöjä ja taivaallisia tangoja 73 Hartaus: Kaiken keskellä kiitos 74 Ensi pyhänä 38 – Jokaisen kristityn velvollisuus pitäisi olla huolehtia ympäristöstä ja rakastaa luontoa
5 78 Suntio ja kirkko: Kirkkotilassa hyvä olo tuntuu melkein py hältä 88 Ristikot 91 Mitä kuuluu, Tytti Issakainen. Mutta älkääm me luulko, että toivottu hyvä lopputulos olisi kiinni meistä. Elämän haurauden vuoksi meidän on aina tehtävä se, mikä kristityn ja lähimmäisyyden kutsumuk seen kuuluu. Kotimaan jakelusta aiheutuu hiilidioksidipäästöjä, mutta Posti neutraloi niiden vaikutuksen rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. JUSSI RYTKÖNEN tuhat merkkiä taivaasta Seuraava Kotimaa ilmestyy 4.6. Näin on myös meidän hengellises sä ja muussa elämässämme. Painotalo Punamustan tuotannon ympäristöystävällisyys on tarkastettu ja hiilijalanjälki laskettu. Jo muinaisen Israelin ih minen tiesi, että muut mahdit ja turvaverkostot voivat hei lua: mutta Jumalan suunni telma, hänen tiekarttansa täs t ä eteenpäin oli järkky mätön. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. PEFC/02-31-151 PEFC-sertifioitu Tähän tuotteeseen käytetty puu on kestävästi hoidetuista metsistä www.pefc.fi 5 |K uv a: Ka j Aa lto. Lisäksi otamme selvää, miksi Koraanin häpäiseminen aiheuttaa niin voi makkaita reaktioita ympäri maailmaa, ja miten juutalais ten ja kristittyjen suhde pyhiin kirjoihinsa eroaa muslimien suhteesta omaansa – vai eroaako. Kun tässä ajassa tuntuu kaiken kaaok sen keskellä olevan ko vin vähän sellaista, johon tu levaisuutensa ja toivonsa voi si ripustaa, on tunnustettava, että Herrassa on kuitenkin va raa. Minun ajatukse ni ovat rauhan, eivät kä tuhon ajatuksia: minä an nan teille tu levaisuuden ja toivon.” Raamatun ikuinen sana ei ole kertakäyttötuote. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen, 040 400 860 862 Mediamyynti: Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 (Kotimaa-lehti) ISSN 2814-6352 (Kotimaa.fi) Paino: Punamusta Oy Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 84 200 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2024) Kotimaa painetaan paperille, jonka raaka-aine on peräisin kestävän kehityksen mukaisesti hoidetuista metsistä. Kesäkuussa vierailemme juhlavuotta viettävässä Tukhol man suomalaisessa seurakunnassa, jossa vauvamuskaria vetää Tessan-Maria Lehmussaari. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus Rukoussunnuntain teksteihin kuuluvassa Jesajan kirjassa Jumala rauhoittaa maailman sekasorron ja ah distuksen alla kyykistelevää, pelokasta ihmistä: ”Minulla on omat suunnitelmani teitä varten. Tulevaisuus on Jumalan ja toivossa on hyvä elää. Tutustumme myös luo mutilaa pitävään Susanna Vehkaojaan
Hän kuoli 88vuo tiaana toisena pääsiäispäi vänä, maanantaina 21.4. Koonnut: Tuija Pyhäranta Harvemmin kuin kerran vuodessa tai ei koskaan jumalanpalvelukseen osallistuu 77% suomalaisista. 4 % suomalaisista Paavi Franciscus halusi tulla haudatuksi Santa Maria Maggioren kirkkoon. Paavina Franciscus todella yritti tarttua katolista kirk koa eri puolilla maailmaa jo pitkään ravistelleisiin pedo filiaskandaaleihin. alkaen valitsemaan uutta paavia. | Kuva: DPA / Lehtikuva / Christoph Reichwein. Franciscus haudattiin hänen oman toiveensa mu kaisesti Rooman Santa Ma ria Maggioren kirkkoon, ei Pietarinkirkkoon kuten paavit yleensä. Hän oli olosuhteisiin nähden jossain määrin epä muodollinen. Luterilaisten seurakuntien jumalanpalveluksiin osallistumisessa nuorten miesten ja naisten välillä ei ole merkittävää eroa. Hän pyrki myös edistämään myötätuntois ta suhtautumista niin sek suaalivähemmistöihin kuin avioliitostaan eronneisiin ja uudelleen avioituneihin ka tolilaisiin, joilta kirkko kiel tää ehtoollisen. Erityisen vähän jumalanpalveluksiin osallistuvat nuoret. kotonaan. Persoonaltaan ja elin tavoiltaan Franciscus kiel tämättä poikkesi monista edeltäjistään. Hänellä oli kuitenkin koko virkakautensa ajan vastas saan kirkon sisäinen oppo sitio. Hän ei muut tanut asumaan Vatikaanissa sijaitsevaan paavin palatsiin, vaan asui paljon vaatimat tomammin kirkon vierasta lossa. Franciscus ei muutta nut katolisen kirkon ope tusta esimerkiksi pappis virkaa, avioliittoa tai ho moseksuaalisuutta koski en. Paavi Franciscus sai toivomansa vaatimattoman leposijan P aavi Franciscuksen hautajaisia vietettiin lauan taina 26.4. Korutto massa hautakivessä lukee vain paavin hieronyymi ”Franciscus”. Kirkon uudistu mista odottavat katolilaiset asettivat edeltäjäänsä libe raalimpana tunnettuun ar gentiinalaiseen paljon odo tuksia. Osuus on kasvanut selvästi neljän vuoden takaisesta, jolloin se oli 2/3 suomalaisista. JUSSI RYTKÖNEN, FREIJA ÖZCAN osallistuu jumalanpalvelukseen vähintään kerran kuussa. 6 uutiskatsaus jumalanpalvelukset Suomalaiset osallistuivat jumalanpalvelukseen paikan päällä vuonna 2024 yhteensä 3,2 miljoonaa kertaa. Naisten asema kirkossa parani sikäli, että Francis cus nimitti heitä eräisiin keskeisiin virkoihin kirkon johdossa. Kardinaaleista koostuva konklaavi kokoontuu 7.5. Kuolinsyyksi on vahvistettu aivohalvaus, jos ta seurasi kooma ja sydämen toimintojen pysähtyminen. Toissa vuonna hän luonnehti tätä kirkon haavaa ”kirkon suu rimmaksi haasteeksi tässä ajassa”. Herätysliikkeiden, jumalanpalvelusyhteisöjen ja muiden kuin luterilaisten seurakuntien jumalanpalvelukset houkuttelevat selvästi enemmän alle 40-vuotiaita miehiä kuin naisia. Franciscus, syntymäni meltään Jorge Mario Bergoglio valittiin paaviksi 13. Hän seu rasi paavina konservatiivi sena tunnettua Benedictus XVI:tta. Kirkon liturgista elämää koskien Franciscus ajoi kir kon konservatiivien tappiok si läpi jo 1960luvulla aloi tettua liturgista uudistusta, jossa muun muassa messus sa vahvistettiin seurakunnan roolia ja kansankielisyyttä. maaliskuuta 2013. Franciscus ymmärsi hyvin modernin ihmisen ja maail man ongelmia ja etsi niihin kirkonjohtajana ratkaisuja. Vati kaanissa
Tapahtuman teemana on tänä vuonna ”Luo ja varjele”, ja ohjelmassa on jälleen run saasti keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista, ku ten ilmastonmuutoksesta, kestävästä ruoantuotannos ta ja nuorten väkivallan eh käisystä. Mukana keskustelemas sa ovat lisäksi muun muas sa arkkipiispa Tapio Luoma ja Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. Keskustelujen lisäksi tar jolla on kulttuuria ja viih dettä, kuten Pop Up Gospel kuoron ja Samuel Ljungblahdin yhteiskonsertti, Jaakko Löytyn 70vuotis konsertti sekä Mikko Vaismaan stand up ilta. kokoontuvalle kirkollisko koukselle edustajaaloitteen hautaustoimesta luopumi sesta. Aloite menee lähete keskusteluun. – Kirkon tehtävänä on hautaan siunaaminen ja ih misten tukeminen surun keskellä. Puoliväliriihen pöytäkir jamerkinnän mukaan hal litus laatii selvityksen val tion rahoituksen suhtees ta evankelisluterilaisen kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuviin kus tannuksiin. Mukana tapahtumassa on muun muassa valtiova rainministeri Riikka Purra (ps.), joka saapuu lauantaina Kotimaalavalle Helsingin piispan Teemu Laajasalon haastateltavaksi. Niin ikään lauantaina Kuopion piispan Jari Jolkkosen vieraaksi Seinäjoen teatterin lavalle saapuu lau lajalauluntekijä Juha Tapio. Eduskunnan varapuhe mies Paula Risikko (kok.) kutsuu puolestaan toivon äärelle keskusteluseuroihin Lakeuden ristiin lauantai na. TUIJA PYHÄRANTA Kotimaa-lehteä julkaisevan Sacrum-Kotimaa oy:n omistaa Kirkkopalvelut, joka järjestää Kirkkopäiviä. Keskustelun aiheena on hengellinen tie sekä uskon ja epäuskon kamppailu. Kirkon jäse net joutuvat jo nyt eriarvoi seen asemaan, kun jäsenten maksamaa kirkollisveroa joudutaan käyttämään yh teiskunnalliseen tehtävään. vietettävien Kirkkopäivien oh jelma on nyt jul kaistu tapahtuman verk kosivuilla. Huokuna pi tää erittäin huolestuttava na, että leikkauspäätökset tehdään ennen kuin selvi tykset on tehty. Hallitus päätti leikata kir kolle maksettavaa korvausta jo vuoden 2025 alusta 19,6 miljoonaa. Nämä palvelut tarjotaan yhdenvertaisesti kaikille ih misille, riippumatta siitä, ovatko he seurakunnan jä seniä vai eivät, Huokuna sa noi tiedotteessa. Lisäksi hengelliset tilaisuudet tarjoavat yhtei söllisyyttä ja inspiraatiota. Tämä tehdään jä senten maksamilla kirkol lisverovaroilla. 7 Riikka Purra ja Teemu Laajasalo kohtaavat Kirkkopäivillä S einäjoella 23. 25.5. – Jo aiemmat leikkaukset käynnistivät kirkossa kes kustelun siitä, onko kirkon syytä luopua hautaustoi men hoidosta. Kansliapäällikkö väläyttää hautauksista luopumista V altioneuvoston puoliväliriihes tä uutisoitiin huhtikuun lo pussa, että valtio vähen tää sen yhteiskunnallisista tehtävistä Suomen evan kelisluterilaiselle kirkolle maksamaa korvausta ker taluonteisesti noin 10 mil joonaa euroa vuosina 2026 sekä 2027. Mikä on ih misen arvo ja elämän hinta. Huokunan mu kaan nyt esitettyjen uusien leikkausten myötä ollaan täysin uudessa tilanteessa. NOORA WIKMAN. Kirkolliskokousedusta jat Tuulia Kuntsi ja Riku Bucht ovat tehneet 5.–9.5. Kirkkohallituksen kans liapäällikkö Pekka Huokuna totesi tiedotteessa, että nyt esitettyjen lisäleikkaus ten myötä kirkko joutuu pohtimaan rooliaan yhteis kunnallisten tehtävien hoi tamisessa, jopa hautaustoi mesta luopumista. Yleisökin pääsee osallistumaan ja kertomaan mielipiteensä siitä, mitä me diassa näkyy – ja mitä ei. pohditaan piispan ja poliiti kon kohtaamisessa. Sen sijaan hautaustoimi, johon kuuluu muun muassa hautausmai den ylläpito, vainajien säi lytys ja krematoriotoimin ta, on yhteiskunnan tehtä vä. Perjantaina on tilaisuus osallistua Kotimaalehden toimituksen kokoukseen, jossa punnitaan ajankohtai sia aiheita ja journalistisia valintoja
Kerrom me raamatunkäännöstyöstä sekä vironkielisen Raama tun ja kirjallisuuden histo riasta, Bärenson kertoo. Teks tit ovat 1520–30luvuilta. Kuva Tallinnasta. Nyt juhlavuonna meidät on kut suttu järjestämään lähes 20 erilaista raamattunäyttelyä eri puolilla maata. – Kirjat eivät koskaan päässeet Baltiaan saakka, sillä ne poltettiin Lyypekin satamassa. Vanhimmat säilyneet vi ronkieliset tekstit ovat kato liset käännökset Isä meidän– rukouksesta, Ave Maria –ru kouksesta sekä Apostolisesta uskontunnustuksesta. 8 Virossa juhlitaan 500-vuotista kirjallista historiaa V irossa viete tään tänä vuon na vironkielisen kirjallisuuden 500vuotisjuhlaa, Raamatu aastaa eli Kirjan vuotta. uutiskatsaus Virolaiset kirjakustantajat julkaisevat edelleen noin 3 000 nimikettä vuosittain. Viron kirjavuotta juhlis tetaan esimerkiksi kirjas toissa, museoissa ja oppi laitoksissa järjestettävillä näyttelyillä ja seminaareil la. Julkaisusta ei ole säily nyt ainuttakaan sivua, ja sen olemassaolosta tiedetään ainoastaan 1500luvun lyy pekkiläisten arkistolähtei den perusteella. Ku ten monella muullakin eu rooppalaisella kielellä, myös viroksi kirjatuotanto alkoi kristillisistä kirjoista. Pipliaseura, Eesti Piibli selt, on aktiivisesti mukana tapahtumissa. Histo rian ensimmäinen vironkie linen teos painettiin luteri laisen uskonpuhdistuksen syntysijoilla Wittenbergissä vuonna 1525. Lähteissä kerrotaan viron, latvian ja liivinkielisistä kirjoista, joita silloinen Lyypekin katolinen hallinto piti niin vahingolli sina, että määräsi ne tuhot tavaksi. – Seuramme on Viron vanhin kustannustalo. | Kuva: Pixabay merkkivuosi | Ensimmäiset vironkieliset teokset poltettiin reformaation pyörteissä.. – Ehkä kirjoissa oli teks tiä Martti Lutherin Vähästä Katekismuksesta tai jotakin muuta reformaattoreiden opetusta, Viron Pipliaseuran pääsihteeri Jaan Bärenson arvioi
Kirjan varhaisvaiheita ei tunneta, mutta Salo kertoo, että kir jalla on kiintoisa uudempi historia. Mielen kiintoiseksi kappaleen tekee se, että sen marginaaliin on tehty eri käsialoilla latinan kielisiä kommentteja ja suo menkielisiä käännöksen kor jausehdotuksia, Salo sanoo. Kirkkojen, valtion ja yli opistojen yhteishankkee na on tarkoitus valmistua viimeistään 2039, jolloin maassa vietetään ensim mäisen koko Raamatun käännöksen 300vuotis juhlaa. – Pipliaseurassa ajat telemme, ettei Raamattu ole merkityksellinen kir ja vain kirkoille ja kirkos sakävijöille, vaan sen tulee olla sitä kaikille virolaisille. Maa on usein ollut kärkisijoilla, kun tutkimuslaitokset ovat mitanneet eurooppalaisten kirjojenlukuaktiivisuutta ja lukuaikaa. – Kirjalle on myöhem min tehty irtokannet juut tikankaasta, johon on maa lattu kaksi liljaa. Silti eri kirkkokuntien Alfakursseilla, raamattu kursseilla ja raamatunope tusryhmissä on satoja osal listujia. Käännös oli alku vironkielisen kou lutuksen kehittämiselle ja lukutaidon leviämiselle. Myös erilaisilla raamattuapplikaatioilla on runsaasti käyttäjiä, ja tiedämme, että niitä käyt tävät myös monet sellaiset, jotka eivät käy kirkkojen ti laisuuksissa. Seurakunnassa suun niteltiin 1980luvulla, että kirja sijoitettaisiin vitriiniin kirkon sakastiin mutta se jäi toteuttamatta, ja kirja nähtä västi unohtui arkistoon. JUSSI RYTKÖNEN. Se on Jumalan sanaa mut ta myös meidän yhteis tä kulttuuriperintöämme. Kirja on huonokuntoinen, mutta sen tekevät erityisen mielen kiintoiseksi sen sivujen reu noihin latinaksi kirjoitetut kommentit ja suomenkieli set käännöksen korjauseh dotukset. Viimeisin koko Raamatun käännös on vuodelta 1997. To sin Kinnunen oli keräilijä ja harrasti ilmeisesti myös kir joja, Salo kertoo. Lukemi nen on edelleen osa iden titeettiämme ja kulttuu riamme. – NykyVirossa usko on hyvin henkilökohtainen asia. – Täälläkin ihmiset lu kevat aiempaa vähemmän ja lyhyempiä tekstejä. Samas sa yhteydessä hän lahjoitti kolme muuta 1800luvul la painettua uskonnollista kirjaa. Siksi yritämme koko ajan löytää uusia tapoja tuoda esille sitä, kuinka tärkeä kirja se on. Salon mu kaan 1970luvulla sen Suo messa säilyneitä kappaleita tunnettiin 66 ja ulkomailta 8, eli yhteensä 74. Se on Viitasaaren museo toimikunnalle vuonna 1952 lahjoitettu kappale. – Kirjan on lahjoittanut ”Viitasaaren museotoimi kunnalle” Alexandra Kinnunen 26.6.1952. – Sitä on toki säilytet ty asianmukaisesti arkisto holvissa lukitussa kassalip paassa. Kirja on ollut aikoinaan kallis. Näin kertoo tutkija Mikko Salo, joka on perehty nyt Viitasaarelta löydettyyn kirja harvinaisuuteen. Se tehtiin viron pohjoisel la murteella, ja teos vaikut ti siihen, että juuri pohjois murteesta tuli viron kirja kielen ja virolaisen kult tuurin perusta. Miten vuoden 1548 Uusi testamentti oli hänelle päätynyt, on epäselvää. Myös Virossa vuosit tain julkaistavien kirja nimikkeiden määrä, noin 3 000, on asukaslukuun suhteutettuna paljon. 9 Ensimmäinen vironkie linen painettu julkaisu, jos ta on säilynyt osia, on lute rilaisten Simon Wanradtin ja Johann Koellin ka tekismus vuodelta 1535. Vuoden 1991 Viron uu delleen itsenäistymisen jälkeen keskeinen osa Pip liaseuran työtä on ollut raamattusivistyksen vah vistaminen ja vaaliminen. Mikael Agricolan Uuden testamentin suomennoksen painokseksi on arvioitu 500 kappaletta. Kirja on mustunut, aivan kuin se oli si ollut tulipalossa. Uskonto ei ole ollut pa kollinen kouluaine viro laiskouluissa sukupolviin, ja ihmisten tietämys Raa matusta on heikompi kuin vaikkapa Suomessa. Pipliaseuran valistus työn ansiota tai ei, virolais ten kiinnostus Raamattua kohtaan näyttää lisäänty neen viime vuosina. Varsinaisena viron kir jakielen alkuna pidetään vuonna 1739 ilmestynyttä koko Raamatun käännöstä. Kirja on Salon mukaan huonokuntoinen: kannet ja nimiölehdet puuttuvat, sa moin Matteuksen evanke liumin ensimmäiset luvut ja Uuden testamentin lop puosa Kolossalaiskirjeestä eteenpäin. Virossa valmistellaan parhaillaan uutta koko Raamatun käännöstä. Bärensonin mukaan vi rolaiset ovat edelleen hyvin kiintyneet lukemiseen ja painettuihin kirjoihin. Kommenttien ja korjau sehdotuksien tekijöistä ei ole tietoa. HEIKKI SALMELA Viitasaarelta löytynyt Agricolan Uusi testamentti sisältää mielenkiintoisia merkintöjä Viitasaaren seurakunnan arkistosta löytyi maa liskuussa Mikael Agricolan suomentaman Uuden testamentin (1548) kappa le. Silti meillä on tapana vitsailla, että me virolaiset olemme kirjauskovaisia
Kunnia-asiamme on tarjota metsänomistajille palvelua ja ratkaisuja, joita halutaan suositella eteenpäin. Tilanteesta riippuen tulkki katsoo sopivan paikan joko yksilötai yleisötulkkaukseen. Saim me heti kiitosta palvelusta. Myös kolmas taho voi suoraan ti lata yleisökirjoitustulkkauk sen ja maksaa sen itse, Ka riSaarinen kertoo. – Korkeita konsonant teja ei enää kuule, jolloin kuulemastaan tulee vo kaalimaista puuroa. Tällöin korkeat äänet ka toavat. Kaikki tarvittavat välineet kulkevat tulkin mukana, myös oma valkokangas. Ostamme kuusija mäntytukkien lisäksi myös pylväspuita ja pikkutukkeja. – Siitä huolimatta tilan teet elävät ja saarnakin voi lähteä aivan eri suuntaan kuin mitä alkuperäinen jär jestelmään syötetty teksti on, KariSaarinen sanoo. 10 Ota yhteyttä 010 8425 100 puukaupoille@versowood.fi versowood.fi Kotimaisena perheyrityksenä meidät tunnetaan reiluista puukaupoista, tukin tarkasta katkonnasta, huolellisesta korjuujäljestä ja tyytyväisistä asiakkaista. uutiskatsaus. Tässä on mahdollis ta valita, ottaako yleisö vai normitulkkauksen. Es teettömyys on moninaisuu den huomioimista raken nusten suunnittelussa, to teuttamisessa ja ylläpidossa. Tilaa maksuton metsäkäynti ja kartoitamme hakkuuja toimenpidevaihtoehdot. Yleisökirjoi tustulkkauksessa tulkkeja pitää olla kaksi, sillä kaikki puhe kirjoitetaan sillä het kellä. Te koäly tekee suomen kielessä vielä paljon virheitä ja sen kieleen lipsahtaa luvattoman paljon vääriä ilmaisuja. Kirjoitustulkit, kuten viit tomakielentulkitkin, tilataan Kelan kautta. Kuulon alenema tulee usein ikääntymisen myötä. Tällöin Kela korvaa kirjoitustulkkaus palvelun. Tämä on yleistä, KariSaa rinen toteaa. Työllistämme Suomessa lähes 900 henkilöä. – Kirkon nelivuotisker tomuksen saavutettavuus kyselyssä 79 prosenttia seu rakunnista ilmoittaa olevan sa esteettömiä ja saavutetta via, mutta 46 prosenttia on tehnyt esteettömyyskartoi tuksen, Kirkkohallituksen asiantuntija Katri Suhonen kertoo. Me haluamme tarjota siihen mahdollisuuden. Tee paremmat puukaupat Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2025-qr.indd 5 Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2025-qr.indd 5 13.2.2025 9.44 13.2.2025 9.44 Kirjoitustulkki apuna jumalanpalveluksessa R auman seura kunnassa jär jestettiin pää siäisenä ensim mäinen yleisölle kirjoitus tulkattu jumalanpalvelus. Hänen mukaansa kysees sä ei välttämättä ole tahalli suus, vaan asiaa ei ehkä seu rakunnissa tunneta tai ym märretä riittävästi. Esimerkiksi henki löt, jotka ovat olleet normaa likuuloisia, eivät osaa viitto makieltä siinä vaiheessa, kun kuulon alenema tode taan. Myymällä puusi meille olet mukana työllistämässä Suomea ja oman alueesi yrittäjiä. Saavutettavuus tarkoittaa sitä, että jokainen voi osallis tua, vaikka ei näe, kuule tai välillä ymmärrä asioita. | Kuva: Jussi Partanen saavutettavuus | Rauman seurakunta järjestää kuukausittain yleisökirjoitustulkatun jumalanpalveluksen. – Kirjoitustulkkauksia tehdään pääasiassa niin, että Kelan tukeen oikeutettu ti laa tulkkauksen itse ja Kela maksaa tulkkauksen koko naan. Kirjoitustulkkauksiin ovat oikeutettuja kaikki, joilla on asiantuntijan lau sunto riittävästä kuulon alenemasta. Raumalla seurakunnan kanssa yhteistyössä on Rau man Kuulo ry. Ainakin tämän vuoden lop puun joka kuun ensimmäi senä sunnuntaina messussa on yleisökirjoitustulkkaus. Sinä haluat tehdä kannattavaa metsänhoitoa ja saada tuottoa metsästäsi. ELINA WALLIN Kirjoitustulkki Tiina Kari-Saarinen demonstroi työvälineitään kotikirkossaan Nakkilassa. Osallisuuden lisääminen on tärkeää, Rauman seura kunnan kirkkoherra Valtteri Virta kertoo. Jalostamme puuta sekä kotimaan markkinoille että vientiin noin 70 maahan. – Varsinkin kirkkosalit ovat kaikuisia paikkoja. Hänen mukaansa kirjoi tustulkkaus on ainut vaih toehto, jos halutaan, että jumalanpalveluksen voi ko kea juuri sellaisena kuin nor maalikuuloinen sen kuulee. Tällöin kirjoitustulkki on oiva apu, KariSaarinen sanoo. Kirjoitustulkkina toimi Tiina Kari-Saarinen yhdessä kollegansa kanssa. – Olemme varanneet penkkirivejä läheltä kirjoi tustulkkauspistettä. – Kirjoitustulkkia käyttä vät sellaiset asiakkaat, joilla on syystä tai toisesta kuulon alenema. Tekoälystäkään ei tässä ole apua. Ehkä sekin on onni, että kirkollisissa tapahtumissa on sijaa inhimillisyydelle ja siten myös spontaaniudelle. Nyt on hyvä hetki myydä. Voi olla niin, että kuulokojeel la kuulee ääniä, mutta ei saa selvää kuulemastaan. Mahdollisimman paljon teksteistä pyydetään etukä teen, kuten saarnat, rukouk set ja virret
Me haluamme tarjota siihen mahdollisuuden. Merimieskirkko muuttuu säätiöksi Yhdistyspohjalta toiminut Suomen Merimieskirkko ry muutetaan säätiöksi. Vaasassa voikin järjestää sateenkaarimessun Lapuan tuomiokapituli asettui seurakuntaneuvoston enemmistön kannalle kysymyksessä, joka koski Vaasan suomalaisessa seurakunnan sateenkaarimessuja. Kokoomuksesta ja perussuomalaisista pääsi molemmista viisi pappisehdokasta kunnallisvaltuustoihin, vihreiden listoilta valittiin kolme ja vasemmistoliiton listoilta kaksi pappia. Sinä haluat tehdä kannattavaa metsänhoitoa ja saada tuottoa metsästäsi. Kapituli käsitteli asiaa eilen keskiviikkona 16.4. lokakuuta 2025. SDP:n pappisehdokkaista kahta lukuun ottamatta kaikki tulivat valituiksi kunnanvaltuustoon. Lue valittujen pappien nimet Kotimaa.fi:stä. ”Jos seurakunnan seurakuntaneuvosto päättää järjestää sateenkaarimessuja kirkon järjestystä noudattaen, tuomiokapitulilla ei ole syytä kieltää toimintaa”, tekstissä todetaan. Kunnia-asiamme on tarjota metsänomistajille palvelua ja ratkaisuja, joita halutaan suositella eteenpäin. Palkinto on yksi maailman suurimmista yksityishenkilöille myönnettävistä elämäntyöpalkinnoista. Merimieskirkon toiminta jatkuu ennallaan.. Tilaa maksuton metsäkäynti ja kartoitamme hakkuuja toimenpidevaihtoehdot. Eniten pappeja tuli valituksi kristillisten ja keskustan listoilta: 12 pappia kummastakin puolueesta. Palkintoperusteissa todetaan, että Bartolomeos on yli 30 vuoden ajan esittänyt vakuuttavia moraalisia ja teologisia näkemyksiä ihmiskunnan velvollisuudesta huolehtia maapallosta. Piispa Matti Salomäen istuntoa varten laatiman esittelytekstin mukaan seurakunnan järjestämät erityisjumalanpalvelukset voivat koota ihmisiä sanan ja sakramenttien ääreen laajemmin kuin muuten tapahtuisi. Uusi rakenne vahvistaa Merimieskirkon toimintaedellytyksiä ja toiminta myös säilyy avustuskelpoisena, kertoo Merimieskirkon pääsihteeri Hannu Suihkonen yhdistyksen tiedotteessa. Suomen Merimieskirkko sr aloittaa toimintansa 1. Palkinto myönnettiin patriarkalle hänen uraauurtavista pyrkimyksistään avata sekä tieteen että hengellisyyden näkökulmia ihmiskunnan luontosuhteeseen ja yhdistää eri uskontoihin kuuluvia yhteiseen huolenpitoon luomakunnasta. Nyt on hyvä hetki myydä. Tee paremmat puukaupat Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2025-qr.indd 5 Versowood_ilmoituspohja_puukauppa_2025-qr.indd 5 13.2.2025 9.44 13.2.2025 9.44 lyhyesti Kristillisdemokraateilla ja keskustalla eniten valtuustoihin valittuja pappeja Kuntavaaleissa oli ehdolla 120 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappia, joista 48 tuli valituksi. Tuomiokapitulin istunnossa päätös syntyi yksimielisesti piispan esityksen mukaan. Tänä vuonna se on arvoltaan 1,3 miljoonaa euroa. Jalostamme puuta sekä kotimaan markkinoille että vientiin noin 70 maahan. 11 Ota yhteyttä 010 8425 100 puukaupoille@versowood.fi versowood.fi Kotimaisena perheyrityksenä meidät tunnetaan reiluista puukaupoista, tukin tarkasta katkonnasta, huolellisesta korjuujäljestä ja tyytyväisistä asiakkaista. Bartolomeos sai palkinnon ympäristötyöstä Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos on tämän vuoden Templeton-palkinnon saaja. Myymällä puusi meille olet mukana työllistämässä Suomea ja oman alueesi yrittäjiä. Ostamme kuusija mäntytukkien lisäksi myös pylväspuita ja pikkutukkeja. Työllistämme Suomessa lähes 900 henkilöä. Valittuja oli yhteensä yhdeksän
Meillä on tarve kokea, että juuri tässä saan olla Jumalan edessä. 2 Millaisia jumalanpalveluksia tässä ajassa pitäisi järjestää. – Pari viikkoa sitten julkais tut luvut herättivät huomio ta: keskimääräinen juma lanpalveluksissa kävijöiden määrä nousi 77:stä 80:een. Näitä ovat kristinus kon ydinsanat kuten rauha ja sovitus sekä rukoukset tu levaisuudesta ja toivosta. Määrä on kolminkertainen verrattuna vuoteen 2015. En ole ainoa, joka on huoman nut tuttujen sanojen saavan uutta sisältöä epävakaina ai koina. – On hyviä virsiä, joita voi laulaa toivon luojana, pro testina ja rukouksena. Myös kirkkojen aukioloja on pidennetty. Olisiko niin, että yhä useampi ha keutuu paikkoihin, joissa he voivat löytää toivoa ja syvempää merkitystä elä mään, kun maailma tuntuu turvattomalta. 3 Mihin tarpeisiin jumalanpalveluksen pitäisi vastata. Ruotsalai nen teologi Gustaf Wingren painotti kauan sitten, että kun maailmassa elämänvoi ma ehtyy, kirkon tehtävä on antaa ihmisille voimaa elää. 1 Minkä verran norjalaiset käyvät jumalanpalveluksissa. Yhä useam mat seurakunnat järjestä vät ruokailuja, ikäihmisten tilaisuuksia, matkoja sekä johtajuuskursseja nuorille. Ju malanpalveluksissa voimme levätä jatkuvasta somen in formaatiotulvasta. kuukauden henkilö Kari Veiteberg – Oslon entinen piispa. Minua innostaa kaik ki mitä kirkkovuosi tarjoaa meille: joulu, pääsiäinen ja helluntai. Veite berg puhuu jumalanpalve luspäivillä jumalanpalveluk sen merkityksestä kaoottisen maailman keskellä. Sen lisäksi tulee tarve hy väksyä erilaisuutta, kokea yhteyttä ja vuorovaikutusta. – Sama olemassaolon ah distus kohtaa niin rikkaita kuin köyhiä. 12 ”Tutut sanat saavat uutta sisältöä epävakaina aikoina” Turussa 9.–11.5. Vuoden 2024 tilas to osoittaa, että osallistu minen vauvamuskariin, konsertteihin, kuoroihin ja muihin arjen tilaisuuksiin on kasvanut. Ja kirkkokahvit ovat tärkeitä. Hän toimi seitsemän vuotta Oslon piispana viime vuoden loppuun asti. – Kun vietämme tavallisia, säännöllisiä jumalanpalve luksia kuin ”mitään ei olisi tapahtunut”, se auttaa mei tä ymmärtämään elämän ja vuodenkierron rytmiä, joka jatkuu samanlaisena – kuin tasainen sydämen syke. 4 Norjalaiset ovat Pohjolan vaurainta väkeä ja niin kai kirkkokin. Joka viides kirkkoon liittynyt on nuori aikuinen, joista osa oli kas tettu toisessa kirkkokunnas sa tai kastamattomia. – Yhteisöllisyyden tarpee seen. – Kiinnostus kirkkoa ja sen edustamaa sanomaa koh taan on kasvanut erityises ti nuorten parissa. järjestettä vien jumalanpalveluspäivien pääpuhuja on Norjan kirkon entinen piispa Kari Veiteberg. – Samalla olisi pidettävä kirkko avoinna muulloin kin kuin sunnuntaimessun aikaan ja löydettävä sopiva rytmi. Tarvit semme jumalanpalveluksia, joissa korostuu evankeliu mien lukeminen yhdessä. – Norjan kirkkoon kuu luu 3,44 miljoonaa jäsen tä eli 62 prosenttia väes töstä. Millä tavalla taloudellinen varmuus vaikuttaa yksilöiden ja kansan spiritualiteettiin. Ikäryhmässä 25–34vuotiaat kirkkoon liittyi ennätykselli set 750 henkilöä. Tänä päivänä uskon, että ihmiset tarvitsevat eri tyisesti rohkaisua. Saamme olla tekemi sissä kolmiyhteisen Jumalan kanssa, jonka lahjat voimme vastaanottaa ehtoollisessa. Kukaan ei ole sitä miltä hän näyttää, vaan kaikilla meillä on virheem me, haavoittuvuutemme ja kaipuumme
– Sekä että. Hän jatkaa Kaupunkilähetyksen katupappina Oslossa. Mikäpä sen parempi. | Kuva: Erlend Berge / Vårt Land. Nyt ne ovat takana. KAJ AALTO Oslon piispa Kari Veiteberg laski piispansauvansa viime vuoden lopussa seitsemän vuoden piispuuden jälkeen. Ovatko ne Norjassa osa ongelmaa vai osa ratkaisua. Olen Norjan kirkon pappina erityistehtävissä paperittomien, asunnotto mien, sosiaalisten ongelmien ja päihdeongelmien kanssa kamppailevien ihmisten pa rissa. 13 5 Suomen tavoin Norjan kirkossa on ollut paljon herätysliikkeitä. Kokoonnumme keski viikkoiltaisin Kaupunkilä hetyksen kirkossa. Vietäm me joulua ja pääsiäistä nii den ihmisten kanssa, joilla ei ole ketään. Meillä on myös monia järjestöjä, jotka te kevät sisälähetystä ja ulko lähetystä, jotka ovat muut tuneet ja ovat nyt hyviä liit tolaisia. Vankilapapin tehtävät kuuluvat myös toi menkuvaani. On mielenkiintoista nähdä, miten pitkään tarvit semme järjestöjä kuten Kau punkilähetys, jonka mootto rina on ollut sosiaalinen työ sekä vähemmistöjen kun nioittaminen. Työskentelen Kirkon kaupunkilähetyk sessä, joka on osa herätys liikettä. Näen selviä merkkejä siitä, että seura kunnat ovat ottaneet vas tuuta tästä työstä paikallis yhteiskunnassa. – Onneksi myös Norjan kirk ko on muuttunut paljon ink lusiivisemmaksi, myös suh teessa sukupuolivähemmis töihin. – Lupasin olla piispana seit semän vuotta. 6 Miksi jätit piispan tehtävät ennen eläkeikää ja palasit katupapiksi
Täs sä mielessä Euroopan unioni on ollut menestystarina. 14 Sinäkin olet eurooppalainen arvot | Eurooppa tiivistää puolustusyhteistyötä pakon edessä. O saisitko kertoa ilman kalenteria, mitä juhla päivää vietetään tou kokuun yhdeksäntenä. Kuka. Miettinen on eu rooppalaiseen filoso fiaan, aatehistoriaan ja politiikkaan erikoistunut akatemia tutkija ja aktiivinen Eurooppakeskus telija. Oikea vastaus on tie tenkin Eurooppapäivä. Akatemiatutkija Timo Miettisen työ huoneen ikkuna antaa keväiselle Unio ninkadulle. Tänä vuonna tuona päivänä tulee kuluneeksi 75 vuot ta Schumanin julistuksesta, josta nyky muotoinen Euroopan valtioiden yhteis työ sai alkunsa. Eurooppa ei kuitenkaan ole Mietti selle vain akateemisen kiinnostuksen kohde, vaan hän sanoo olevansa eu rooppalainen myös identiteetin tasolla. Seinät huokuvat historiaa, mutta nii den suojassa sisustus on tavanomaista konttorityyliä. Eurooppalainen identiteetti ei Suo messa ole mikään poikkeus. Tutkimustyönsä ohella hän on julkaissut myös yleistajuisia Euroopan historiaa ja nykyisyyttä käsitteleviä tie tokirjoja kuten Eurooppa – Poliittisen yhteisön historia (2021) ja Demokratian aika (2024). Suur ta huonetta halkovat harmaat sermit, ja tyhjällä toimistopöy dällä paikkaansa et sii valkoinen muovi valaisin. Miettisen työpaikka, Hel singin yliopiston Eurooppatutkimuk sen keskus, sijaitsee kivenheiton päässä Helsingin historiallisesta keskustasta vuonna 1848 valmistuneessa entisessä sairaalassa. Ranskassa ulkoministeriksi sodan jälkeen noussut Robert Schuman oli itsekin joutunut natsi en vangitsemaksi. TEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | JANI LAUKKANEN ajankohtaista Tunne ei kiinnity niinkään symbolei hin, lippuun tai Eurooppapäivään, vaan eurooppalaisen ajattelun perin teeseen, johon Miettinen tutustui sy vällisesti tultuaan yliopistoon opiske lemaan filosofiaa. Kyselytut kimuksissa selvä enemmistö suomalai sista kokee olevansa eurooppalaisia, ja Parhaassa tapauksessa kriisit voivat johtaa Euroopassa myös toimintaan ja oman identiteetin vahvistumiseen. Mutta entä sota Eurooppaa vastaan. Taustalla lymyää vielä suurem pi kysymys: mitä me oikein Euroopassa puolustamme. Niinpä Euroopassa mietitään, miten saada aikaan uskottava yhteinen puo lustus. Tuolloin toisen maailmansodan kau hut olivat yhä lähimuistissa. – Jos kysytään, mikä on se perinne, joka on tehnyt sinusta sinut ja joka vah vimmin vaikuttaa omaan ajatteluun, niin kyllä se minulle on eurooppalai sen filosofian kaanon. Timo Miettinen, 44 Koulutus: filosofian tohtori, väitöskirja käsitteli Euroopan ideaa Edmund Husserlin ajattelussa Työ: akatemiatutkija Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksessa, dosentti Kiinnostaa: kulttuuri ja historia, elokuvat, Lähi-idän kasvisruoka Eurooppa ei ole Timo Miettiselle vain akateemisen kiinnostuksen kohde, vaan hän sanoo olevansa eurooppalainen myös identiteetin tasolla.. Siihen emme ole varautuneet yhtä hy vin, ja nyt sen uhka on todellinen. Sa maan aikaan Yhdysvalloista on tullut epävakaa liittolainen, jonka sotilaalli seen apuun ei voi enää luottaa kuten ennen. Eurooppalaisen yhteistyön tavoittee na oli estää historian toistuminen, teh dä sodasta Euroo pan maiden välillä mahdottomuus. Mutta mikä muu meitä yhdistää kuin Venäjän sotilaallinen uhka, Eurooppatutkija Timo Miettinen
Toisen selityksen voi tarjota pitkä rauhanaika. Kyl män sodan jälkeen Euroopassa elettiin kuitenkin pitkän aikaa vailla selkeää vi hollista. Kyse ei niinkään ole vankkumattomista arvoista tai pe. Tilanteessa voi nähdä hopeareunuksen. Useimmille eurooppalaisuus ei silti taida olla yhtä voimakas ja keskeinen osa identiteettiä kuin Eurooppatut kijalle. 15 » mitä nuoremmista vastaajista on kyse, sitä tavallisempi kokemus on. Kannattaisiko vas tausta lähteä etsimään antiikin taruis ta, filosofian perinteestä vai kenties ka tolisen kirkon ajattelusta. Tuosta perinteestäkin Miettinen nostaa ensimmäisenä esiin yksittäisten ajatusten sijaan kriittisten kysymysten esittämisen taidon. Minkälainen tuo Euroopan oma iden titeetti sitten on. – Parhaassa tapauksessa kriisit voi vat johtaa Euroopassa myös toimintaan ja oman identiteetin vahvistumiseen. Nyt tällaista ongelmaa ei enää ole. – Ehkä se osittain johti siihen, että eurooppalaista projektia ei kaikilta osin haluttu tai pystytty edistämään niin voimallisesti kuin olisi ollut tarve, Miettinen sanoo. Yksi selitys löyhään identiteet tiin voi olla eurooppalaisen historian kirjoituksen ”hyvin vahvassa kansalli sessa painotuksessa”, kuten Miettinen muotoilee. – Siitä huolimatta, että voidaan pu hua yhtenäisestä eurooppalaisesta ajat teluperinteestä, on selvää, että euroop palainen ajattelu on erilaisten kompro missien tulos. Jos politiikka ymmärre tään kamppailuna, niin elävä poliitti nen identiteetti vaatii vastinparin. – No, tämä on kyllä hankala kysy mys, Miettinen toteaa
Yh teisön pitää kiinnittyä tällaisiin yleis päteviin periaatteisiin eikä niinkään la keihin ja sääntöihin, jotka tekevät eroja meidän ja toisten välille. 16 riaatteista vaan itsetutkiskelun perin teestä. Toisaalta katolinen kirkko on nähnyt itsensä yhtenäisen Euroopan ankkuri na, toisaalta protestanttinen liikehdin tä 1500luvulta lähtien kytkeytyy vah vasti ajatukseen kansallisvaltioista. Myös kirkon vaikutus eurooppalai seen ajatteluun on ollut moninainen. Vaikka ero Yhdysvaltojen ja Euroo pan välillä vaikuttaa nyt suurelta, pu heet läntisen arvoyhteisön hajoamises ta Trumpin myötä ovat silti Miettisen mielestä liioiteltuja. Molempien ajattelussa korostuu myös se, että kansainvälinen järjestelmä on historian saatossa kohdellut Venäjää ja Yhdysvaltoja epäreilulla tavalla. Universalismin osalta yksi antiikin ajan kiinnostavimmista lähteistä Miet tiselle on ollut Paavali. – Sellainen ajatus, ettei meillä olisi mitään velvollisuuksia auttaa muualta tulevia ihmisiä, on täysin epäkristilli nen. Tämä yhdistää Miettisen mukaan Trumpia ja Putinia. Toinen maailmansota oli Euroopalle niin hirveä kokemus, että sen välttämi sestä on tullut keskeinen osa identiteet tiämme. Euroop pakirjassaan Miettinen siteeraa ranskalaista filosofia Ernst Renania (1823–1892), jonka mukaan kansa kunnat ovat kaikkialla rakentuneet unohtamisen varaan. – Eurooppa on aina halunnut kiin nittyä jollain tavalla yleispäteviin aja tuksiin ja ideoihin ja myös nähnyt it sensä tällaisen yleispätevyyden keskei senä edustajana. Ei koskaan enää. Kristinuskon Jumala ei ole vain yhden hei mon vaan kaikkien pe lastaja. Ne ovat olleet Miettisen mielestä osin ”aika emotionaalisia” ja vaikutta neet hyvin aidolta. Yhtenäisyyden ehtona on kyky unohtaa paitsi histo rian kivuliaat tapahtumat myös pai kalliset erot. Erilaisia virtauksia yhdistäväksi tee maksi Miettinen nostaa ajatuksen uni versalismista. – Se kertoo siitä, että näillä asioil la on väliä. – Tuntuu kuin Trump olisi kokonaan hylännyt historiallisen ajattelutavan. – Me haluamme, että kulttuurissa on jotain, joka ylittää sa tunnaisen ja paikalli sen tason. Histo riassa on vääryyksiä, joita voi ja joita pi tää ryhtyä korjaamaan. Trumpkaan ei tosin ole hylännyt historiaa kaikilta osin, vaan hän näkee siinä nostalgisen menneisyyden ja toi saalta mahdollisuuden uhriutua. – Molemmat näkevät menneisyydes sä sellaisia mystisiä aineksia, jonka va raan nykypolitiikkaa voidaan rakentaa. Universalismi on näkynyt filoso fiassa ja tieteessä, mutta myös laajem min kulttuurissa ja universalistises sa uskonkäsityksessä. Tällaista nationalismin ja kristinuskon fuusiota Miettinen pitää radikaalina kristinus kon perinteiden uudelleentulkintana. Toisaalta universalistista ajatus ta eurooppalaisesta yhteisöstä ovat haastaneet nationalistiset populistit, joista osa perustelee politiikkaansa nimenomaan kristinuskolla. Yhdysvaltojen viime aikaiseen kehityk seen. Pelkän menneisyyden varaan ei identiteettiä voi rakentaa. ”Ehkä tämä on Euroopan ongel ma laajemminkin: se ei ole oppinut ajankohtaista Me haluamme, että kulttuurissa on jotain, joka ylittää satunnaisen ja paikallisen tason.. Yksi eurooppalaisia Trumpin toisen kauden politiikassa hätkähdyttäneistä asioista onkin hänen suhteensa historiaan. Toisena eurooppalaisen identiteetin kivijalkana Miettinen nostaa esiin his toriallisen muistin merkityksen. Niinpä eurooppalaisessa ajattelussa historiaa pitää kunnioittaa mutta toi saalta sen virheistä oppia. Näistä kristinus kon ajatuksista voisimme Euroopassa yhä inspiroitua, hän pohtii. Yksi todiste arvoyhteisön olemas saolosta ovat eurooppalaisten reaktiot Eurooppalaiseen ajatteluperinteeseen kuuluu Miettisen mukaan taito esittää kriittisiä kysymyksiä, itsetutkiskelun perinne. Hän tar kastelee kaikkea ikään kuin puhtaalta pöydäl tä. Kristillisyyden sanoma on nimen omaan universaalissa armon viestissä. – Yhteisön rakentumisen periaatteet eivät voi olla vain rajaavia, vaan niiden pitää olla sellaisia, jotka kutsuvat kaik kia mukaan rakentamaan yhteisöä. Se on korostunut erityisesti toisen maailman sodan jälkeen
Miettisen mielestä on selvää, että de mokraattisessa traditiossa historiasta oppiminen on luovuttamattoman tär keää. – Tunnistan tämän jännitteen, että kuinka paljon historiaa on ihmiselle tai kulttuurille hyväksi. Mutta samalla Zelenskyi tarjosi nä kymän Euroopasta, jolla on tulevaisuus ja tahtotila. Nä kökulmat eivät välttämättä sulje toi siaan pois. Keskustellaanko Euroopassa ehkä nyt liikaa vain siitä, miten Eurooppaa pitäisi puolustaa, eikä tarpeeksi siitä, miksi Eurooppa pitäisi puolustaa. Erityisesti Miettinen vaikuttui tavasta, jolla Ze lenskyi kehysti Ukrainan tarinan Eu roopan puolustustaisteluun ja sitoi sen demokratian puolustamiseen. Tapa, jolla Zelenskyi sanoitti ajatusta Euroopasta, jolla on aidosti tulevaisuus tämän menneisyydessä märehtimisen sijaan.. – Ajatus siitä, etteä meillä on vah vat valtiot eikä Euroopassa voida teh dä mitään ilman yksimielisyyttä, on osa toisen maailmansodan jälkeistä yhdis tymisen historiaa. On selvää, että puolustuk sesta pitää tällä hetkellä puhua ja Ze lenskyi itsekin käytti aika paljon aikaa erilaisten Ukrainan tarvitsemien ase järjestelmien läpikäyntiin, Miettinen toteaa. Ajatus vaikuttaa olevan jossain määrin ristiriidassa historiallisen muistin merkityksen korostamisen kanssa. Euroopan tulevaisuuteen yhden nä kökulman tarjosi hiljattain Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi, jon ka Helsingin yliopistolla pitämää pu hetta Miettinen pääsi maaliskuussa kuuntelemaan. Sellainen tilanne voi olla käsillä nyt, jos ripustaudumme ajatuk seen siitä, mitä eurooppalainen yhteis työ on tähän asti tarkoittanut. Mutta joskus historiasta voi tulla myös taakka. Puhe teki vaikutuksen. – Ehkä juuri se teki vaikutuksen. – Se on minusta hyvä kysymys. Se oli hyvin vahvas ti sisämarkkinaprojekti, jossa turvalli suuskysymykset haluttiin jättää kansal lisvaltioille. 17 unohtamaan”, Miettinen kirjoittaa
Minkä sille mahtaa, jos äänestäjä on viiden vuoden vaa liputken jälkeen kyllästynyt vaikut tamaan. Seurakuntavaaleissa se on kaukainen unelma.. Sitä, että edes joka toinen äänioi keutettu osallistuu päättäjien valintaan, voi pitää demokratian toteutumisen minimiehtona. 18 Valtaa on pian jaossa, vaan onko ottajia S uomalaiset ovat äänestäneet vähintään yksissä valtakun nallisissa vaaleissa jo viitenä vuonna peräjälkeen. Entä saako siellä järjestää hiljaisuuden joogaa. Näin siis maas sa, jossa äänestämisestä on ollut tapana puhua pikemmin velvollisuutena kuin oikeutena. Siinä saattaa vannou tunuttakin demokratian ystävää alkaa vaalikahvi närästää. Jopa kysymys sa maa sukupuolta ole vien parien vihkimi sistä on lipsahtanut tilapäätösten muodossa paikallisseu rakuntien ratkaistavaksi. Seurakuntavaalit 2026 ovat jo melkein nurkan takana. Monta asiaa vaalienkin osalta voi si kuitenkin vielä miettiä. Äänestysaktiivisuutta painavat alas monet tekijät, joihin kirkko ei juuri voi vaikuttaa. Viime vaaleis sa 2022 saavutettiin uusi 2000luvun pohjalukema: 12,7. Kunta ja aluevaaleissa äänestysak tiivisuus hipoi 50 prosentin haamura jaa. Pitäisikö seurakunnan omistamat metsät suojella vai hakata. Niissä äänioikeus on seurakuntien luottamushenkilöillä. Seurakuntavaalien osalta se on kui tenkin kaukainen unelma. Ja koittavat han taas pian myös kirkolliskokousvaa lit. Toinen ongelma liittyy siihen, et tei ole ketä äänestää. | Kuva: Jukka Granström 50 prosentin äänestysaktiivisuutta voi pitää demokratian minimiehtona. Niissä ää nestysprosentti on jäänyt säännön mukaisesti alle 20:een. Tulisiko lähi kirkko purkaa vai kor jata. Viime vuonna lapun sai pudottaa uurnaan peräti kolmasti. Miten kirkko saisi läpi sen viestin, että seurakuntavaaleissa päätetään monis ta tavallisen seurakuntalaisen näkökul masta tärkeistä asioista. Seurakuntavaaleis sa iso osa vaalilistois ta on kuitenkin niin hämärästi nimettyjä, ettei niistä tahdo edes kirkkopolitiikkaa työkseen seuraava toimittaja saada selkoa. Vaalittoman vuoden herättämästä riemusta olisi nyt kirkossa syytä olla todella huolissaan. Kirkolli sesta näkökulmasta väite ei pidä paik kaansa. Tilastokeskuksen yliaktuaari Sami Fredriksson laski tänä keväänä, että vuosina 2021–2024 järjestetyissä vaa leissa vain vajaa kolmannes suomalai sista äänesti joka kerta. Mistä löytyisivät ottajat. Paras tapa vaikuttaa näihin kysy myksiin on asettua ehdolle. Se kielii vaaliväsy myksestä, joka ei taida olla paras läh tökohta muutenkin usein vaisuiksi jää ville seurakuntavaaleille. Ei siis ihme, että huhtikuussa vaali kevään huipentuessa törmäsin toistu vasti riemuun siitä, ettei ensi vuonna järjestetä yksiäkään vaaleja. Olen naista laskutavassa on, että äänestäjän valitsemalla listalla on enemmän merkitystä kuin ehdokkaalla. Seu rakuntavaaleissa äänet lasketaan sa maan tapaan kuin valtiollisissa vaa leissa D’Hondtin menetelmällä. Tätä lukua vasten vaalien surke aa äänestysaktiivisuutta on helpom pi ymmärtää. Viimeksi sopu vaalit käytiin peräti 45:ssä eli noin joka kahdeksannessa seurakunnas sa. Yksi niistä on ehdokkaan valinnan vaikeus. Kuvassa ennakkoäänestystä vuoden 2022 seurakuntavaaleissa Huopalahden kirkolla. Valtaa oli si siis nyt jaossa aivan tavallisille seura kuntalaisille. Miten tehtä västä voisi suoriutua kirkkoa etääm mältä seuraava seurakuntalainen. näkökulma Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi Seurakuntavaalit järjestetään jälleen ensi vuonna
Väyläkirjat 22,50 (25,00) C. 19 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. 200 kpl 13,40 Pekka Vapaavuori Erään eläkeläisen uskontunnustus Musiikin tohtori, kanttori-urkuri, rovasti Pekka Vapaavuoren muistelmateos kuvaa kiehtovasti sekä Vapaavuoren musiikillista uraa että teologisen ajattelun kehittymistä. Väyläkirjat 26,10 (29,00) Rippiraamattu Kaikkivaltias + Katekismus Suomen Pipliaseura 18,90 (21,00) väh. 20 kpl 15,70 väh. Perussanoma 26,10 (29,00) Tapio Sopanen Maallikkoliikkeitä, kansanherätyksiä, tulisieluisia pappeja Kirja tarjoaa kattavan katsauksen maailmanlaajuisen herätyskristillisyyden historiaan. Momentum 31,50 Kristiina Elenius Kansainvälinen kanssakulkija Kiehtova elämäkerta Birgitta Rantakarista, joka on tehnyt elämäntyönsä ihmisarvon, oikeudenmukaisuuden ja rauhan puolesta. 100 kpl 14,50 väh. Väyläkirjat 24,30 (27,00). 040 735 2096 Läsnä oleva Jumala Dietrich Bonhoeffer Läsnä oleva Jumala Bonhoefferin todellisuudentajuiset ja samalla toivoa kantavat kirjoitukset ovat erityisen ajankohtaisia omassa ajassamme: Miten elää kirkkona ja sen jäsenenä maailman myllerrysten keskellä. S. Lewis Ihmisyyden tuho Lewisin aiemmin suomentamaton klassikko keskittyy puolustamaan objektiivisia arvoja sekä luonnollista lakia ja väittää moraalisubjektivismin johtavan dystooppiseen tulevaisuuteen
rinnakkaisen avioliittokäsi tyksen kirjaamisesta kirkko järjestykseen. – Näkökulmaksi vali koitui se, keiden on täysin K irkolliskokous saa toukokuus sa käsiteltäväk seen lakivalio kunnan mietinnön, joka kos kee piispainkokouksen aloi tetta avioliitosta. Kuva on syksyn 2024 kokouksesta. Myös se, ettei tehdä mitään, on päätös, ja sillä saattaa olla yllättäviäkin seurauksia, muistuttaa lakivaliokunnan puheenjohtaja. Toisen mallin mukaan avioliitto olisi mie hen ja naisen välinen ja toi sen mukaan kahden henki lön välinen. Asialistalla on piispojen avioliittoesityksestä äänestäminen. Lakivaliokunnan pu heenjohtaja Wiking Vuori kertoo, että kysymystä siitä, mihin raja vedetään, pohdittiin valiokunnassa pitkään. Piispainkokous teki vii me huhtikuussa kirkollisko koukselle aloitteen kahden Kirkolliskokous kokoontuu toukokuun ensimmäisellä viikolla Turussa. Lakivaliokunta esittää kirkolliskokoukselle aloit teen hyväksymistä. Sen mu kaan piispojen esityksessä mukana olevan omantun nonsuojan tulisi kuitenkin koskea pappien lisäksi myös kanttoreita. Yksittäiselle papille ei tulisi velvoitetta vihkiä sa maa sukupuolta olevia pa reja, mutta kirkkoherran velvollisuudeksi tulisi jär jestää pappi vihkitoimitus ta varten. | Kuva: Jukka Granström. 20 uutiset Kirkolliskokous äänestää pian kirkon avioliittokäsityksestä päätökset | Lakivaliokunta esittää mietinnössään piispojen esityksen hyväksymistä