vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –6 Punaiset tuulet tulevat Madagaskarilla luterilainen kirkko auttaa saaren asukkaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja kurjistuviin elinolosuhteisiin 12 Yhteisvastuukeräys keskittyy jälleen nuorten ongelmiin Bibliodraaman pioneeri Sirkku Aitolehti innostuu nyt sydänrukouksesta. helmikuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 10 Ka nn en ku va : H ei kk i H iil am o 11 8. N:o 5 | 3
Sen johdosta seurakunnan pohjoislaidan asukkaat, jotka olivat vaatineet, että uusi kirkko rakennettaisiin entiselle paikalle, erosivat kokonaan kirkosta. ?. Hieno lainsäädäntö ei kuitenkaan takaa, että syrjimät tömyys ja yhdenvertaisuus toteu tuisivat. Siinä hän pureutuu ytimeen: ”Tietoisuuteni on aina paljon pienempi Jumalaa, mutta voin silti saada kokemuksen tästä elämän sy väulottuvuudesta.” Siitähän kirkossa on kyse: Juma laulottuvuudesta. Myös pikkusiskoni oli piirtänyt Jumalan, mutta hänen Jumalansa oli pieni ja pyöreä, parraton pallo. Raamattukaan ei Jumalan ulkonäön tai nähtävän olemuksen kuvailulla revittele. Työn alla on Millen niaalien polut malli avuksi seurakunnille, jotta ne tietäisivät miten toimia millenniaalien kanssa. Kynttilän symbolinen merkitys on selvä: valontuoja pimeään, hehkuva liekki hämärän keskelle, viesti toivosta. Vaikka viime vuosia ovat leimanneet monet raskaat huolenaiheet aina koronasta Ukrainan sotaan ja talouskriiseihin, muistuttaa tämän viikon lehti valonsäteistä pimeässä. Kouluissa ja vankiloissa saate taan rajoittaa uskonnonharjoi tusta. He saattavat kokea syr jintää etsiessään töitä tai asun toa tai terveydenhuollon palve luissa. Jonain päivänä arvoitus ratkeaa. Syrjintä, vihapuhe ja viharikokset saattavat vaikuttaa siihen, missä ihmiset voivat liikkua ja miten he uskaltavat harjoittaa uskontoaan, esimerkiksi käyttää uskonnollisia symboleita julkisessa tilassa. Hankkeen yksi tuotos, artikkelikokoelma Millenni aalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko julkistettiin tällä viikolla. Yhdenvertaisuuslaki on juuri vuo den alusta uudistettu. Vaikka tarjoaisi, sekään ei silti riitä. ”Hänessä me elämme, liikumme ja olemme.” NIILO RANTALA 2.2. Nyt on kuitenkin toiveita siitä, että asia järjestyy kaikessa rauhassa toista tietä, muodostamalla uusi seurakunta. Yhteisvastuukeräystä käsittelevässä jutussa sivuilla 4–5 kerrotaan, että köyhyys ja epävakaus syventävät toimeentuloon liittyviä ongelmia ja lisäävät koulun keskeyttämisiä. 3 Millaiseen käytännön syrjintään muslimit ja juutalaiset törmäävät Suomessa. Selvitysten mukaan he kuitenkin kokevat Suomes sa vihapuhetta ja viharikoksia. | Kuva: Emilia Karhu MERILII MYKKÄNEN väitöstutkija, USKOT-foorumin yhdenvertaisuusja tasa-arvojaoston jäsen – Syrjintä kohdistuu usein nä kyviin vähemmistöihin. On lohdullista lukea, että puutteen ja pimeän keskellä jotkut kantavat valoa. 2 Kuinka hyvin Suomen lait suojaavat ihmisiä vakaumukseen liittyvältä syrjinnältä. Jopa hädän keskellä ihmiset haluavat jakaa vähästään. Pappilan poikana vanhat töherrykseni olivat hengellisen uteliaisuuden sävyttämiä: Nooa ja Jeesus ovat usein saaneet uuden ulkoasun tikku-ukkoina. 1 Miten kiinnostuit tästä aiheesta. | pääkirjoitus | FREIJA ÖZCAN päätoimittaja freija.ozcan@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. H elmikuun alussa vietetään kynttilänpäivää. Kun suuret ikäluo kat vähitellen poistuvat jäsenistöstä ja tilaajakunnasta tuonoloisiin, on houkuteltava individualistista sukupol vea, joka ei halua sitoutua mihinkään. Kynttilänpäivä liitetään eri kirkkokunnissa Jeesus-lapsen temppeliin tuomiseen ja vanhan Simeonin ylistykseen Messiaan edessä. Sivulta 12 alkava Heikki Hiilamon juttu kertoo nälänhädästä Madagaskarilla. Musli mien kokema syrjintä on usein moniperusteista eli se tapahtuu esimerkiksi uskonnon, alkupe rän, ihonvärin ja kielen perus teella. Minkä kynttilän minä voisin sytyttää. Samassa veneessä ovat kirkko ja media. Maailman lasten piirrokset kirjossaan osuvat varmasti lähimmäs. – Juutalaisten osalta tutki musta aiheesta ei juurikaan vielä ole. Miten tavoiteltu muutos laskeutuu ylätasolta to teutumaan seurakunnissa, se on lopulta kiinni kirkkoherroista, työntekijöistä ja luottamushen kilöistä. Jumalan kuvaamista on kirkkotaiteessa vältetty, ehkä viisaasti. Eräässä kuvassa esiintyi itse Jumalakin, etäisenä isähahmona partoineen ja hiuksineen. Perustuslain mu kaan julkisen vallan on turvattava perus ja ihmisoikeuksien toteu tuminen. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kirkko on lähtenyt millenniaalien tavoitteluun ihan tosissaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 1923 Kuten tunnettua on Karttulassa tapahtunut joukkoeroaminen kirkosta siitä syystä, että entisen kirkon palon jälkeen oli päätetty sijoittaa uusi kirkko Syvänniemelle, joutuakseen keskemmälle seurakuntaa. Edes Mooses ei saa katsoa Herraansa. Ja kiinnostaa pitäisi niin, että millenniaali sitoutuisi kirkkoon ja maksaisi kirkollisveroa. 2 3 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 aluksi. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Musli mina olen myös tietoinen yhteisö ni kokemista haasteista yhteiskun nassa. Kun sulkee silmät ja ajattelee Jumalaa, joku saattaa kuvitella kasvot. Kynttilänpäivän seutuvilla voimme itse kukin pohtia, miten voisimme levittää valoa sinne, missä on kaikkein pimeintä. Se on yhtä vaikea kysymys kuin se, millainen median pitäisi olla, jotta millenniaali maksaisi sen sisällöstä. Tarjoaako hanke riittävän konkreetti sia ja toteuttamiskelpoisia ideoita rakenteiden, kielen ja toimintatapojen muutokseen. ”Hieno lainsäädäntö ei takaa, että syrjimättömyys toteutuisi” Antisemitismi ja islamofobia ovat Merilii Mykkäsen mukaan erityisen vakavia ja ajankohtaisia ilmiöitä Suomessa ja muualla Euroopassa. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Minulle kaikkien us konnollisten ryhmien uskonnon vapauden toteutuminen ja syrjin nästä vapaa elämä ovat tärkeitä asioita. Kannattaa lukea tämän lehden sivulta 10 psy kodraaman ja bibliodraaman pioneerin Sirkku Ai tolehden haastattelu. Millenniaalia ei ajeta sileäksi siistittyjä pol kuja pitkin kirkon rakenteisiin ja toimintaan ellei hänellä ole tarpeeksi motivaatiota siihen. Simeon saa kokea, että odotus ei ollut turhaa ja lupaus toteutui. | viikon henkilö | Merilii Mykkänen tutkii oike ustieteellisessä väitöskirjassaan suomalaisten muslimien ja juu talaisten kokemaa syrjintää ja uskonnon vapauden toteutumista. Seurakunnasta oli näet jaossa osa joutunut uuteen Tervon seurakuntaan, joten entinen kirkkopaikka jäi aivan seurakunnan toiseen laitaan. Valo voittaa pimeyden. Yksi kokee läsnäolon, toinen näkee symbolin. Myös Evl.fisivustoa uudistetaan niin, että sen pääkohderyh mä ovat millenniaalit. Hän on niissä kaikissa. Työ tuo konkreettisesti apua hädän keskelle ja pelastaa kokonaisia maailmoja. Hän haluaa tietää ja kokea, mikä on kirkon ydin. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Toimittaja sytyttää kynttilän. Muuttojen yhteydessä tulee selailtua lapsuuden piirroksia. Siksi tänä vuonna kerätään varoja ongelmien ja väkivallan ennaltaehkäisyyn nuorten parissa. – Tein graduni positiivisen uskon nonvapauden toteutumisesta Suo messa ja huomasin, että aiheesta ei ole juurikaan tutkimusta. – Meillä on hieno lainsäädäntö. Millenniaali kaipaa näkemystä ja keskustelua ai doista tunteista ja ajatuksista. Maailmanlaajuisesti korona pandemia on lisännyt erilai sia antisemitistisiä salaliitto teorioita. Se valaa uskoa ihmiseen. Millenniaalien kirkko on ollut Kirkkohalli tuksen kärkihankkeita vuodesta 2021 alkaen. Siinä sääde tään esimerkiksi viranomaisen ja työnantajan sekä koulutuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjän velvollisuudesta edistää yhden vertaisuutta. Siis sukupolvea, joka on syntynyt vuosina 1979–1995. He voivat myös joutua etnisen profiloinnin kohteeksi. Millenniaali haluaa tietää, mistä kirkossa on kyse M illainen kirkon pitäisi olla, jotta se kiin nostaisi millenniaalia. Jumala alleviivaa uteliaalle luottomiehelleen, että ”kasvojani ei kukaan saa nähdä”. Kummalle kin kyse on elämästä ja kuolemasta. Viime kirkolliskokouksessa sille myönnettiin jatkoa vuoteen 2025 saakka. EMILIA KARHU Minkä kynttilän voisin sytyttää. Muslimeilla ja juutalaisilla on monia yhteisiä uskonnon har joittamisen muotoja, kuten tietty teurastustapa ja poikien ympäri leikkaus, joista usein käydään hy vin kriittistä keskustelua, joka voi joskus olla antisemitististä ja isla mofobista
Tavoitteena ei ole nuoren ran kaiseminen, vaan hänelle annetaan mahdollisuus ottaa vastuu teoistaan. Vuoden 2022 tulokseen vai kutti todennäköisesti myös Ve näjän aloittama sota Ukrainaa vastaan helmikuun lopussa. Alimmillaan tulos oli vuonna 2020, jolloin se jäi alle kahden miljoonan euron. Köyhyys ja epävakaus syventävät toimeentu loon liittyviä ongelmia ja lisäävät koulun keskeyttämisiä. Sovittelutapaami sessa keskeistä on osapuolten kasvokkainen kohtaa minen. Yh teisvastuukeräys alkoi helmikuun alussa. Keräyksen tuotosta 40 pro senttia jää Suomeen. Yhteisvastuukeräys antoi monin paikoin tilaa Ukrainan so dan uhrien auttamiselle. Se jaetaan seurakuntien sekä Lasten ja nuorten keskuksen toimintaan. Keräysvarat käytetään pitkit tyneiden ja laajentuneiden kou lukiusaamistapausten selvittä miseen K0toiminnalla sekä ka tusovitteluun, jossa sovittelijoina toimivat nuorisotyön ammatti laiset. Perinteiseen tapaan tuotosta noin 60 prosenttia ohjataan tee man mukaiseen auttamiseen Kir sovittelu ja koulutus | Yhteisvastuukeräys keskittyy nuorten ongelmiin jo toista vuotta peräkkäin. korvaa K ouluterveyskyse lyn mukaan vuon na 2021 koulu väkivaltaa koki Suomessa lähes 39 000 nuorta viikoittain. Huoltajat otetaan mukaan prosessiin alusta lähtien, ja tarvit taessa perheelle tarjotaan tukea myös sovitteluprosessin päätyttyä. käynnisty vä Yhteisvastuukeräys kerää tänä vuonna varoja väkivallan ja kon fliktien ratkaisuun ja ennaltaeh käisyyn nuorten parissa. Sunnuntaina 5.2. Yhteisvastuupiispana 2023 toimii Oulun hiippakunnan piis pa Jukka Keskitalo ja keräyksen suojelijana tasavallan presidentti Sauli Niinistö. K0koordi naattorit toimivat kouluissa ja vi ranomaisten apuna vakavien ja moniammatillista yhteistyötä vaa tivien kiusaamis ja konfliktitilan teiden ratkaisemisessa. Kahtena edellisvuote na niissä on ollut kuitenkin nou sua. | Kuva: Kirkkopalvelut Aseman Lapset ry:n kautta keräysvarat käytetään koulukiusaamistapausten selvittämiseen K-0-toiminnalla ja katusovitteluun. Keräys tukee nuoria väkivaltaisessa maailmassa | yhteisvastuu 2023 | kon Ulkomaanavun katastrofirahaston kautta. Poliisin tilastojen mukaan alle 18vuotiai den väkivaltarikollisuus on lisään tynyt vuosina 2015–2021. Viime vuonna rahaa kerättiin korona pandemian ja maailmanlaajuisten kriisien seurauksista kärsivien las ten ja nuorten hyväksi. Yhteisvastuukeräys toteutettiin viime vuonna jo kolmatta kertaa peräkkäin poikkeusolosuhteis sa. – Olemme kiitollisia niin lah joittajille kuin keräyksen jär jestäneille seurakunnille siitä, että haasteellisista lähtökohdis ta huolimatta keräystulos ylitti edellisen vuoden tuloksen, sa noo varainhankinnan päällikkö Eija Kilgast Kirkkopalvelujen tiedotteessa. Lisäksi tuotot olivat useita vuosia lasku suuntaisia. Tänä vuonna varoja kerätään nuorten harjoittaman ja kohtaaman väkivallan ennaltaehkäisyyn sekä konfliktien ratkomiseen. Monissa kehittyvissä maissa koulunkäynti keskeytyi koronan myötä monien nuorten osalta ko konaan, kun etäopetukseen tar vittava valmius ja välineet puut tuivat. Viime vuonna Yhteisvastuuke räyksen teema oli Lahjoita mulle huominen ja kohteena nuoret. Uutena kehitettävässä Koulu Saappaassa tavoitteena on li sätä turvallisia aikuisia koulun arkeen. Suomeen tuotosta jää noin 40 prosenttia, jos ta puolet ohjataan Aseman Lapset ry:n nuorten väki vallan ehkäisemistä edistävään toimintaan. Yhä pienempi määrä nuoria tekee yhä pahempia rikok sia. Tämänvuotisessa keräyksessä huomioidaan erityisesti Kir kon Ulkomaanavun työ Kenias sa, missä katastrofirahaston avul la tuetaan nuorten koulunkäyntiä maan köyhimmillä alueilla. Aiemmin keräys painottui kevätkaudelle. Vuoden alussa koronaajan rajoitukset vaikuttivat vielä keräykseen. Nämä uudistukset otetaan käyttöön vuoden 2023 aikana, Eija Kilgast sanoo. Yhteisvastuukeräyksen tulos nousi toista vuotta peräkkäin Yhteisvastuukeräyksen kokonaistulos ylsi viime vuonna 2,2 miljoonaan euroon. Keräystä hallin noi Kirkkopalvelut ry. Suurin ta kasvu oli 12–14vuotiaiden kes kuudessa. Katastrofi rahaston avustuksilla tuetaan kou lunsa kesken jättäneiden nuorten kouluun paluuta ja koulussa pysy mistä sekä annetaan tukiopetusta ja psykososiaalista tukea. EMILIA KARHU Kotimaa-lehteä kustantava Sacrum-Kotimaa on osa Kirkkopalvelut-konsernia. Loput 20 prosenttia käytetään paikallisesti evanke lisluterilaisten seurakuntien aut tamistyöhön nuorten parissa. Katusovittelussa sovitellaan nuorten rikoksia ja riitoja. Maailmalla ilmastokriisin seu raukset lisäävät yhteisöjen väli siä konflikteja, joihin myös nuo ret joutuvat mukaan. Suomessa yhteistyökumppanina on Aseman Lapset ry. Sitä on kerätty vuodesta 1950. Lasten ja nuorten keskuksen etsivän nuorisotyön Palveluope raatio Saappaan toimintaa laa jennetaan uusille paikkakunnil le ja NettiSaapasta kehitetään. ” Keniassa tuetaan nuorten koulunkäyntiä maan köyhimmillä alueilla. Viime vuonna keräysaika jatkui ensimmäistä kertaa koko kalenterivuoden. Yhteistyöhön kuuluu myös kou lutusta, jolla vahvistetaan koulun henkilöstön osaamista kiusaamis tilanteiden ennaltaehkäisyssä ja niiden ratkaisemisessa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana tuotoissa ei ole päästy yli neljän miljoonan euron. Viime vuoden keräyskohteena oli pitkittyneen koronapandemian seurauksis ta kärsineiden lasten ja nuorten auttaminen muun muassa Ete läSudanissa. K0toiminnassa kouluihin tuodaan nuorisotyön, perhetyön ja sovittelun osaamista. Aseman Lapset ry kehittää ja laajentaa yhteisvastuuvaroin työ tään koulu ja nuorisoväkivallan ehkäisemiseksi ja vähentämisek si. Yhteisvastuukeräyksen huip pu vuosi oli 2010, jolloin keräys summa oli 6,8 miljoonaa euroa. Yli 70vuotiasta Yhteisvas tuukeräystä kehitetään monin tavoin. Yhteisvastuukeräys on Suomen evankelisluterilaisen kirkon vuo sittainen suurkeräys, joka auttaa hädänalaisia syntyperään, uskon toon ja poliittiseen vakaumuk seen katsomatta. K0toi mintaa toteutetaan tällä hetkel lä Espoossa, Helsingissä, Järven päässä, Lohjalla ja Rovaniemellä. Ilmastokriisistä johtuva kui vuus ja laidunmaiden pienentymi nen vaikeuttavat paimentolaisper heiden elämää ja toimeentuloa ja aiheuttavat konflikteja. Keräyksen tuotosta 60 pro sentilla avustetaan katastrofi alueiden asukkaita Kirkon Ulko maanavun kautta. Globaali pandemia vaikeutti jo valmiiksi haastavia olosuhteita ja haavoittuvimmassa asemassa olevien perheiden toimeentulo mahdollisuuksia. | Kuva: Aseman Lapset 4 5 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023. MARI TEINILÄ Yhteisvastuukeräyksen logo on tuttu, mutta perinteinen punainen väri on vaihtunut pinkkiin. – Kehittämistyötä on tehty myös viestinnällisen ilmeen kir kastamisen, wwwsivujen uudis tuksen valmistelun sekä tilitys prosessien sujuvoittamisen osal ta. Nousua edel liseen keräysvuoteen verrattuna oli lähes 10 prosenttia
Lausunnon allekirjoittaneet sitoutuvat yhdessä noudattamaan Raamatun kultaisen säännön periaatetta monenlaisten näkemysten ja erilaisuuden kohtaamisessa. Viime vuoden lopussa kirkon jäsenmäärä oli 56?576 henkeä. Hakemus suku puolen vahvistamisesta perustuisi henkilön omaan selvitykseen suku puolikokemuksestaan. Kolmanneksi Kirkkohallitus painottaa kansainvälisten ihmisoi keussopimusten kunnioittamista. Lau sunto annettiin viime marras kuussa eduskunnan sosiaali ja terveysvaliokunnalle vastauksena asiantuntijalausuntopyyntöön. MARI TEINILÄ HerättäjäYhdistys maksaa postimaksun HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS Tunnus 5004701 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi __________________________________________________________ Osoite _________________________________________________________ Sähköpostiosoite ________________________________________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Minua kiinnostaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminta, ja haluan lisätietoja. Kirkon jäsenmäärässä tapahtui pudotus erityisesti viime vuoden maaliskuussa. Lausunnossa todetaan, että yh teiskunnassa esiintyy paljon van hentunutta tietoa ja väärin ym Kirkkohallitus asettui tukemaan translakia lakiuudistus | Jarmo Kokkosen mukaan lain tärkeintä antia on ihmisoikeuksien kanssa ristiriidassa olevien kohtien korjaaminen. Jokaisella on oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan sekä harjoittaa tai olla harjoittamatta uskontoa. – Meidän on osattava ottaa huomioon eri uskonnoista nou sevia tarpeita esimerkiksi työelä män käytännöissä ja hyvinvoin tiyhteiskunnan palveluissa. – Vaatimus lisääntymiskyvyt tömyydestä edellytyksenä suku puolen oikeudelliselle vahvis tamiselle on epäinhimillinen ja kohtuuton. Vanhasen mukaan uskonnot vaikuttavat vahvasti maailman politiikan ja erilaisten konfliktien taustalla. l Mikä herättää keskustelua kirkossa. Nuo risotyö on rinnalla kulkevaa, kuuntelevaa ja nuorten kokonais valtaista kasvua vahvistavaa. Lausuntoa kirjoittamassa ollut Jumalanpalvelus ja kasvatus yksi Kirkkohallituksen lausunnossa korostetaan luterilaisen kirkon ihmiskäsitystä, jonka mukaan jokainen ihminen on Jumalan luoma, ainutlaatuinen ja arvokas. Hän on työskennellyt aiem min Kirkkohallituksen kasvatus ja perheasiain yksikön johtajana. Sen ovat allekirjoittaneet muiden muassa Tampereen evankelis-luterilaiset seurakunnat. Voimme olla ylpeitä yhteis kuntamme kristillistä ja luterilai sista juurista, mutta se ei tarkoita muiden uskontojen tai uskonnot tomien poissulkemista. Se linjasi pitävän sä tärkeänä translain voimaantu loa tämän hallituskauden aikana. Turvallisen seurakunnan periaatteet allekirjoitettiin Tampereella Kymmenen seurakuntaa ja kristillistä yhteisöä on Tampereella julkaissut lausunnon turvallisesta seurakunnasta. Siinä kui tenkin todetaan, että ehdoton vaa timus täysiikäi syydestä sukupuo len oikeudelliselle vahvistamiselle ei ole sopusoinnussa asiasta teete tyn selvityksen mukaan. | eduskunta | kön johtaja Jarmo Kokkonen sa noo, ettei translain voimaantulolla ole välittömiä suuria vaikutuksia esimerkiksi kirkon nuorisotyöhön. Tilaa Lahjatilaukset: puh. Vi rastokollegio antoi vastaavan lau sunnon myös viime keväänä. – Uskontoja käytetään oikeut tamaan myös epäoikeudenmukai sia ja julmiakin poliittisia valinto ja. Myös vaati mus lisääntymiskyvyttömyydestä edellytyksenä sukupuolen oikeu delliselle vahvistamiselle poistet taisiin. K irkkohallituksen virastokollegion lausunto puol taa translain voi maantuloa. | lyhyesti | Ortodoksisen kirkon jäsenmäärässä merkittävä pudotus Suomen ortodoksisen kirkon jäsenmäärä pienentyi merkittävästi vuonna 2022. Merkittävämpänä näen kuiten kin uskonnoista löytyvän eettisen pohjan, joka kutsuu etsimään kes kinäistä ymmärrystä ja rakenta maan sovintoa. Henkisen kriisinkestävyyden vahvistaminen on uskonnollisten yhdyskuntien perustyötä, joka on turvattava kai kissa olosuhteissa. – Kyllä vanhentunutta tietoa ja väärinymmärrystä löytyy kaik kialta yhteiskunnasta. – Hengellisen toiminnan edelly tysten turvaaminen on huomioitu osana valtioneuvoston hyväksymää turvallisuusstrategiaa. Kasvurauhan tukemi nen koskee kaikkia nuoria, mut ta aivan erityisellä tavalla iden titeettikokemuksensa kanssa kamppailevia, Jarmo Kokko nen sanoo. Ikärajakysymys ei ole mielestäni ole samalla taval la tärkeä. Lisäksi tärkeää on tuottaa lisää tietoa oikeudellisen sukupuolen vahvistamisen merkityksestä su kupuoliristiriitaa kokevien lasten ja nuorten elämään. Uusi translaki erottaisi suku puolen oikeudellisen vahvistami sen lääketieteellisistä tutkimuk sista ja hoidoista. l Mistä löytää hengellistä evästä arkeen. Tutkittu tieto maailmasta ja ihmisestä on auttanut kirkkoa päivittämään kä sitystään maailmankaikkeudesta ja luomakunnasta, Jarmo Kokko nen sanoo. – Nuorisotyöntekijöiden kes keistä osaamista on kohdata nuo ret sellaisina kuin he ovat. – Transnuoret ansaitsevat kaiken tuen ja ymmärryksen, jota kirkon työntekijöinä voim me antaa. EMILIA KARHU 6 7 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 uutiset. Yhteinen lausunto valmisteltiin Tampereen ekumeenisessa työryhmässä. Sata vuotta sitten Suomessa py rittiin eheyttämään sisällissodasta toipuvaa yhteiskuntaa. – Transihmisiä on kohdattu kir kon työssä tähänkin saakka, ja hei tä halutaan kohdata kunnioitta vasti jatkossakin, Kokkonen sanoo. Oikaisu Nelimarkka-museon näyttelystä kertovassa jutussa (Kotimaa 3/23) mainittu Kaari-galleria sijaitsee Kauhavalla, ei Lapualla. Tilaisuuden järjestivät edus kunnan uskonnon ja omantun nonvapausryhmä, USKOTfoo rumi ja Suomen Ekumeeninen Neuvosto. – Toivon, että päivittyvä tieto seksuaalisuudesta ja sukupuoli suudesta johtaa vastaavalla tavalla kaikkia kirkon yhteisöjä ymmärtä mään ihmisyyden moninaisuutta rikkautena ja osoituksena Juma lan alati jatkuvasta luomistyöstä. Eduskunta äänesti translaista keskiviikkona 1.2. (06) 433 5700 tai www.henkilehti.fi/tilaa. 2003 voimaan astunut päivitetty uskonnonvapauslaki ko rosti vielä positiivista uskonnon vapautta. Uskonnonvapauskysymysten merkitys on korostunut Vanhasen mukaan Suomessa viime vuosina uskonnollisen kentän monimuo toistumisen myötä. Vanhasen mukaan Suomi nou si vasta itsenäistyneenä edelläkä Matti Vanhanen | Kuva: Hanne Salonen / Eduskunta vijämaiden joukkoon, kun uskon nonvapauslaki nosti uskonnon ja omantunnonvapauden yhdeksi suomalaisen yhteiskunnan keskei sistä periaatteista. Nyt Ukrai nan sota, koronapandemia ja ta loudellinen epävarmuus vievät ih miset Vanhasen mukaan jälleen perimmäisten kysymysten äärelle. Kirkossa arvellaankin, että tärkein syy erojen taustalla saattaa olla venäläistaustaisten jäsenten pettymys kirkon sodanvastaisiin kannanottoihin. Suku puolisensitiivinen ote, johon rip pikoulusuunnitelma 2017 ohjaa, on moninaisuuden kohtaamista eri muodoissaan, Kokkonen sanoo. Kirkkohallitus näkee sukupuo len vahvistamista koskevan lain tavoitteen henkilön itsemäärää misoikeuden vahvistamisesta ”oi keansuuntaisena ja ihmisoikeuksia kunnioittavana”. Kirkosta eronneita oli kaiken kaikkiaan 1 178, mikä vastaa kahta prosenttia kirkon jäsenmäärästä. – Pidän tärkeänä, että osa na yleissivistävää koulutusta on jatkossakin tarjolla opetus ta, joka antaa jokaiselle mahdol lisuuden ymmärtää omaa taus taansa ja oppia muista uskon noista ja katsomuksista, Vanha nen sanoi. Kotimaan pai noon mennessä äänestyksen tulos ei ollut vielä selvillä. Jarmo Kokkosen mukaan kir kon henkilöstökoulutuksessa on tarpeen ottaa huomioon kaikki ajankohtaiset lainsäädännön muu tokset, esimerkiksi ne, jotka liitty vät lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. Lausunnon mukaan se tarkoittaa muun muassa itsen ja toisten fyysisten ja henkisten rajojen kunnioittamista, huomion kiinnittämistä asialliseen kielenkäyttöön, omien ennakkoluulojen kriittistä tarkastelua sekä toisten kunnioittamista ilman yleistäviä oletuksia. märrystä seksuaali sesta suuntautumi sesta ja sukupuolen moninaisuudesta: ”Vanhentunen tie don ja väärinym märrysten aiheuttamaa kärsimys tä voidaan lievittää ja korjata ja kamalla luotettavaa tietoa.” Tekstiä lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että eikö vanhentu nutta tietoa esiinny myös joissakin kirkon herätysliikkeissä ja suun tauksissa. Matti Vanhanen: Uskonto saa näkyä julkisessa tilassa Uskonnon harjoittaminen voi tuoda turvaa ja toivoa erityisesti epävakaina aikoina, eduskunnan puhemies Matti Vanhanen sanoi viime viikon torstaina eduskunnan pikkuparlamentin kansalaisinfos sa. www.henkilehti.fi Henki Arjen toivoa ja avaraa armoa Tilaan Henki-lehden 6 kk tutustumistarjouksena: paperilehtenä 29 € sähköisenä näköislehtenä 21 € (vaatii sähköpostiosoitteen) tilaus saa jatkua tutustumisjakson jälkeen kestotilauksena (paperilehti 54 €, näköislehti 39 €) l Onko mitään, mitä ei voi katsoa kristillisestä näkökulmasta. Jarmo Kokkosen mukaan lain tärkeintä antia on ihmisoikeuk sien kanssa ristiriidassa olevien kohtien korjaaminen. Valtiovalta on neutraali katsomusten suhteen, mutta tukee eri tavoin ihmisten mahdollisuuksia harjoittaa uskon toaan. Teemana oli Uskonnonvapaus 100 vuotta rauhan edistäjänä. Kysymykseen ikärajasta ei lau sunnossa oteta kantaa. l Kenellä on juuri nyt painavaa sanottavaa. – Uskonto saa näkyä ja olla läs nä julkisessa tilassa. Vanhanen painotti uskontolu ku taidon merkitystä. Ehdottoman ikärajan asettaminen on hankalaa, koska yksilölliset erot kasvussa ovat to della suuria. | Kuva: Olli Seppälä ” Ehdottoman ikärajan asettaminen on hankalaa. Ortodoksisen kirkon mukaan se menetti vuodessa enemmän väkeä kuin koskaan aikaisemmin
ASTI Pekka Kärkkäinen Johdatus Lutherin teologiaan 24,90 (58,00) VAIHTUVA, LAAJA VALIKOIMA. Taloudellisesti jatkuva kasvatus asettuu usein samoihin lukuihin kuin jaksollinen kasvatus. Kristuksen ristinkuoleman tul kinnat elävät siten toistensa kans sa rinnakkain. Erityisesti turvemailla avo hakkuuta seuraavat ojitukset pilaavat lähivesis töt ja aiheuttavat voimakkaat ilmastopäästöt. Joten kin pitäisi selvitä kuun taitteeseen seuraavaan tuki päivään asti. korvaa | kolumni | V eli-Jussi Jalkanen kirjoitti ( Kotimaa 3/23) jatkuvasta kas vatuksesta ja sen sopivuudes ta seurakuntien metsiin. Ensimmäinen kysymykseni kuuluu: Tähtääkö ilmaus ”vah vemmin luukaslaisia kristittyjä” siihen, että ”me” (Suomen luteri laiset vai perinteiset kirkkokun nat yleensä?) olemme liiaksi si toutuneita muihin Uuden testa mentin kirjoituksiin, joissa esiin tyvät sovitus ja lunastus opit sisältävät rangaistuskärsimyk seen sekä uhriteologiaan sisälty viä painotuksia. Ihmiset tarvitsevat tukea elämiensä haastekoh tiin. Jokavuotinen apteekin alkuomavastuu ja kallistunut ruuan hinta näkyvät lompakossa. Ihmi set ovat syystä huolissaan monimuotoisuus ja ilmastokriisistä. Vai onko kysy mys suunnattu niille, jotka Anselm Canterburylaisen jäljissä ovat tulkinneet Kristuksen ristin kuolemaa liian juridisesti. Maanantaiaamuisin helsinkiläisen seurakuntakodin eteen muo dostuu noin sadan ihmisen jono. Kirkko ratkaisi asian toisin. Ajatus Jumalasta tai Kristuksesta tuo marina, Jumalan vihasta puhu mattakaan, on heille sietämätön. Sen tähden Luukkaan lisäksi myös muut evankeliumit, Paavalin kirjeet ja muut aposto lista perintöä edustavat kirjoituk set kuuluvat Uutena testamentti na siihen. JYRKI VESIKANSA filosofian tohtori K uukausi on puolivälissä, mutta tilillä on enää pari kymppiä. Mitä jos olisimme vah vemmin luukaslaisia kristittyjä?” Haluan esittää muutamia jat kopohdintoja ja kysymyksiä tä hän liittyen. Metsäkeskuksen tu horiskiarvion mukaan erityisesti kuivumiselle ja tuulituhoille alttiit avohakkuun reunakuusi kot ovat hyvin riskialttiita kirjanpainajatuhoil le. Jäseniä Etiopian ortodoksikirkolla on noin viisi kertaa enemmän kuin Salomäen varmaan syystä kiittelemällä maan luterilaisella kirkolla. Olisikin niin, että ihmiset jonot taisivat hengelliseen tilaisuuteen, vaan ei. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Olisi kannattanut kuitenkin mainita, että maan koptilais-kristillinen valtakirkko on yli 800 vuotta vanhempi kuin Suomen kirkko, jos sen osalta lähdetään tarusta Henrik-piispasta. Toisin on, usein liian karuille aloille perustettujen, ta saikäiskuusikoiden laita. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ruokaapu toki laajentaa ihmis ten itsemääräämisoikeutta, kun käy tettävissä olevan rahan voi käyttää muuhun kuin ruokaan. Mielestäni ainakin oman kirk koni nuoremman papiston saar noissa tämä näkyy jo nyt. Eriikäiset ja eri kokoiset kuuset alueella, joka sopii luontaisesti kuusen kasvulle ja jossa korjuut tehdään lumipeitteen aikaan, pitäisi olla paremmin vastustuskykyi siä tulevaisuuden metsätuhoja vastaan. Ajourille ja pienauk koihin sekä voimallisemman harvennuksen jäl keen syntyy myös mäntyä ja koivua. Numbers (toim.) Galileo tyrmässä – ja muita myyttejä tieteestä ja uskonnosta 12,90 (26,90) Luomanen, Huttunen, Virtanen Sisäänkäyntejä Raamattuun 15,90 (34,90) Timi Korhonen Jumalan kyynel ja 99 muuta tarinaa 16,00 (25,00) Wilfrid Stinissen Murrettu leipä – Jumala ilmaisee itsensä eukaristiassa 12,90 (25,00) Mirja Sinkkonen Mielen hoiva – Myötätunto ja lohdutus voimavaraksi 10,90 (28,90) Dosentti Jarmo Kiilunen esitti kirjoituksensa lopuksi ( Kotimaa 3/23) kysymyksen: ”Ylösnoussut Kristus on kanava, jota pitkin Ju malan – lepytysuhria tarvitsemat toman – anteeksiantamus välittyy ihmiselle. Salomäki viittaa vain ”luonnonuskontoihin” (niitä kannattaa alle 3 prosenttia asukkaista) ja kristittyjen vainoihin, ikään kuin Etiopian perinteisessä vaakunassa ei olisi ollut ristiä. Olkoon metsä hoidettu millä tahansa peri aatteella, lehtipuuosuutta pitää lisätä metsän tuhokestävyyden parantamiseksi. Diakoniatyössä tätä kaikkea pohditaan päivittäin. Keskustellaan rauhassa, muodostetaan kokonaiskuva taloudellisesta tilanteesta. JUHANI FORSBERG pastori, TT, ekumeniikan dosentti (emer.) Kysymyksiä Jarmo Kiiluselle Etiopiassa oli kirkko jo ennen Henrikiä Lapuan uusi piispa Matti Salomäki kirjoitti innostuneena Etiopian luterilaisen kirkon kasvusta (Kotimaa 27.1.). Taustalla on kuitenkin pyrkimys ymmärtää sitä, miksi talousapua tarvitaan ja varmistaa se, että ihminen saa yh teiskunnalta kaiken sen tuen, mihin hän on oikeutettu. Toisin kun kirjoittaja väittää, jatkuva kasvatus sopii erityisen hyvin seurakuntien val litsevaksi metsänhoitomenetelmäksi. Perinteinen jaksollinen metsänkasvatustapa harvennus ja avohakkuineen tuottaa runsaat ulkoisvaikutukset. Lämpenevässä ilmastossa erityisesti kuu sen rooli mietityttää. Sopivia sie menpuita jättämällä uusien taimien lajiin on mahdollista vaikuttaa. Onneksi on leipäjono. RAJOITETUT ERÄT! Kari Kuula Paholaisen biografia 16,90 (39,90) Anna-Mari Kaskinen, Milla Immonen Tähtihetkiä 12,70 (24,90) Timo Eskola Oikein väärin ymmärretty Raamattu 12,90 (29,00) Liisa Väisänen Kuvan tuhat sanaa – Kuinka ymmärtää kuvan kieltä 16,90 (29,30) Tomas Sjödin Jokainen tarvitsee (oman) paikkansa 10,00 (25,00) Perussanoma Anthony de Mello Rakkauden tiellä 10,90 (21,50) Tuomo Mannermaa Pieni kirja Jumalasta 9,90 (23,90) Eri kirjoittajia Ammatillinen kosketus – Kuinka tunnetyötä tehdään 15,90 (33,90) Ronld L. Pitkäaikai nen tai totaalinen ratkaisu se ei ole. Nykyihminen arvottaa metsää erilailla kuin vielä muutama sukupolvi sitten, jolloin luonto oli valjastettu lähinnä talouden veturiksi. He jonottavat kaupoista lahjoitettua hävikkiruokaa. TARMO KETOLA biologi Petäjävesi Jatkuva kasvatus sopii myös seurakuntien metsiin metsänhoito | Seurakunnat eivät voi jättää huomiotta huolta monimuotoisuusja ilmastokriisistä. Jesajan julistus Her ran kärsivästä palvelijasta, joka Kristukseen sovellettuna on ol lut keskeinen osa ristinkuoleman tulkintaa koko kristikunnalle, on ilmeisesti saanut mennä VT:n mukana. Etiopian ortodoksikirkolla on opillisia ja seremoniaalisia eroja luterilaisuuteen, mutta onhan niitä jopa protestanttien kesken. Perustoimeentulotukea hakiessa olennaista olisi selvittää la kisääteisten sosiaalipalveluiden tarve, ja perusturvassa tulisi olla paremmin tilaa myös väliaikaisille kriiseille ja tarveharkinnalle. Monet vastaavat kutsuun. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Jonottajissa on työssäkäyviä, eläkeläisiä, maahan muuttaneita, opiskelijoita ja perheellisiä. Etenkään Etiopiasta ei kannattaisi ylläpitää mielikuvaa mustana maana, jonka ”alkuasukkaita” on käännytettävä eurooppalaiseen uskontoon. Selvitystä varten tarkastetaan viimei sin tiliote ja perustoimeentulotukipäätös. Se on mahdollista, kunhan emme purista niistä erik seen mahdottomia. Varhaiskirkon taisteluvaiheissa myöhemmin harhaoppiseksi tuomittu Markion hyväksyi py häksi kirjakseen vain karsitun Luukkaan evankeliumin ja 10 Paavalin kirjettä ”korjattuina”. Entä tarkoittaako ilmaus ”lepy tysuhria tarvitsematon Jumala” sitä, että Kiilusen tulkitsema Luu kas saisi tulla ”meille” hallitsevak si niin, että risti olisi yksinomaan Jumalan hyvyyden merkki. Seurakunnat eivät voi jättää näitä uhkia huomiotta. Perusturvaa tulisi uudistaa niin, ettei ruokaa tarvitsisi jonottaa. Sitten on sai rauksia, riippuvuuksia, velkoja, työttömyyttä ja muita haasteita. Jatkuvassa kasvatuksessa kuusta syntyy hel poiten alikasvokseksi, mutta tarvittaessa kuusi tottelee myös jatkuvan kasvatuksen metsässä moottori ja raivaussahaa. Askel eteenpäin sekin. Hänen julistuk sensa sovituksesta tai sovinnosta ja lunastuksesta on Kristuksen ristinkuoleman ja ylösnousemuk sen tulkinnan olennainen osa. Samaan kehityslinjaan liittyy kirkossamme vahvistuva apostoli Paavalin unohtaminen tai suora nainen torjunta. Useissa seurakuntien järjestämissä ruokajaoissa kutsutaan ih miset myös kahville tai syömään. Seu rakunnalla on myös vastuu ympäröivästä yh teiskunnasta ja muun muassa lähiluonnosta. Se, mikä heitä yhdistää on, että hei dän ruokaturvansa on jostain syystä vaarantunut. Jatkuvalla kasvatuksella metsätalouden vesi ja ilmastopäästöjä on mahdollista vähentää. Dia koniassa ajattelemmekin, että vastaanotolle tai ruokajakoon tule minen on merkki siitä, että ihminen haluaa hoitaa omia asioitaan. Muo dostuu yhteisöjä, joissa jaetaan arkitodellisuutta. AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. 020 754 2350 KRISTILLISTEN KIRJOJEN ALE! SACRUMISSA 14.2. ” Jonottajissa on työssäkäyviä, eläkeläisiä, maahan muuttaneita, opiskelijoita ja perheellisiä. Nämä ovat dia koniatyöntekijälle oppimisen paikkoja siitä, ketkä ruokaapua ha kevat. Seurakunnilla on hallussaan suuria metsä omaisuuksia, ja niiden taloudellinen hyödyn täminen on tärkeä varainhankintakeino. Vanha testamentti oli Markio nille pahan luojajumalan seuraa jien tuote. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Diakoniatyöntekijälle moni maanantain jonottaja on tuttu yk sityiseltä vastaanotolta; he ovat joskus hakeneet maksusitoumuk sen ruokakauppaan tai käyneet juttelemassa muista asioista. Taloudellinen hyöty muodostuu suuremmas ta tukkiosuudesta, tasaisemmasta tulovirrasta ja vähentyneestä raivaus ja istutustarpeesta. Muutaman kympin maksusitoumusta ajatellen tämä tuntuu isolta vaivalta. Tämä ei onnistu ainoastaan etuuk sia korottamalla. 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023. Sen tähden VT on meille Pyhän Kirjan osa. Onneksi on leipäjono. Diakonisen taloudellisen avun myöntämiselle on kriteerit, joihin kuuluu ta lousselvityksen tekeminen. Ruokajaossa olijat eivät ole surullinen, harmaa ja homogeeninen reppanoiden porukka
Sirkku sai hengellistä ohjausta useilta tu tuilta ja kerran ystävältään, or todoksipiispa Ambrosiukselta. TEKSTI | JANNE VILLA – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM Sirkku Aitolehden mielestä kristinuskossa on tärkeää se, että Jeesus on totta eikä kuvitelmaa. ymmärtää, mitä olisi syytä tehdä ja mihin elä mässään tarttua. – Minä sanon sitä transsendentiksi tai elä män ytimeksi, Jumalaksi. Asun Tuusulassa. Oikeasti me kaikki olem me ihan tavallisia ihmisiä, emme edes moraali sesti erityisen ihmeellisiä. Hän meni retriittiin, jossa Lauri Maarala johdatti Keatingin ajatteluun ja tämän kehittämään sydänru koukseen. Jos ihminen mieltää Jumalan tarkalleen tietynlaiseksi, tämä kutistuu ihmi sen ajattelukyvyn kokoiseksi. Virolaiset eivät tunteneet juu rikaan kristinuskoa. Hän kokee alkaneensa saada vasta viime vuosina kunnolla kiinni niistä – ja koko kontemplatiivisesta, sanojen takana ole vasta todellisuudesta. Hengenelämän taitojen opettaja vaalii omaa spiritualiteettiaan lukemalla Raamattua ja uu dempaa teologiaa. Oma asema ei noussut Jeesukselle päähän. He lähtivät yhdessä luomaan Hiljaisuuden Ystävien yhteydessä toi mivaa Via Silentii yhteisöä. Ei se ollut koskaan salassa vaan vaikutti kaikkeen, mitä tein. Ideana on saada osallistujien omat koke mukset resonoimaan Raamatun hahmojen välittämien kokemusten ja ajatusten kanssa. Bibliodraamassa osallistujat eläytyvät Raa matun kertomuksiin ja esittävät niitä siten, että kukin ottaa jonkin hahmon tai roolin. Aitolehti oli mukana 1980luvun kristil lisessä yhteisössä Omenapuukylässä, jossa teh tyjä virheitä pyritään välttämään. Hän eli tavallista elämää ja kohtasi ihmisiä sen keskellä. Thomas Keating sanoi, että jotkut tuntevat kulkevansa pääovesta ja toiset sivuovesta, mutta ei sillä ole väliä, koska me kaikki menemme samaan paikkaan. Me unel moimme Omenapuukylän kaltaisesta paikas ta, mutta laitoimme toiset toteuttamaan sitä unelmaa. – Kuulen hänen sanovan, että sinä teet jo ihan tarpeeksi, ole rauhassa. Sydän rukous sisältää häkellyttävällä tavalla Jeesuk sen seuraamisen tien. Jeesus avaa ihmiselle sellaisia ajatuksia, joi ta emme itse keksisi rationaalisen päättelyn avulla. Teologi rukoilee päivittäin meditatiivisesti vä hintään kaksi kertaa 20 minuuttia. – Tietoisuuteni on aina paljon pienempi Ju malaa, mutta voin silti saada kokemuksen tästä elämän syväulottuvuudesta. – Ihmismielen mutkallisuus kiehtoi minua. – Sanattoman sydänrukouksen sisältönä on sanoa ”kyllä” Jumalalle ja hänen toiminnalleen minussa. Välillä hän joutui Raamatun tulkintaongel mien kanssa kriisiin. Ihminen irrottautuu kaikesta ylimää räisestä mieleen tulevasta. Elämässäni olen hyvilläni siitä, että elän ihan tavallista elämää. Psykodraaman menetelmiä Raamattuun so veltava työskentely oli itse asiassa bibliodraa maa, jolle ei ollut vielä Suomessa nimeä. – Jos vaikka jonkun ihmisen sairas syyllisyydentunto häviää, se vaikuttaa suuresti koko hänen elämäänsä ja ympäristöönsä. – Rukous auttaa arjessa ihmistä luopumaan turhista asioista. Luovan ilmaisun keinoina saatetaan käyttää vaikkapa maalaamista, liikkumista tai tanssia. Sirkun käteen osui sisterssiläismunkki Thomas Keatingin teos Sisäinen eheytyminen – ihmisen hengellinen matka (Kirjapaja 1991). Kohdatessaan ihmisiä hän liikkuu ja puhuu niin kuin se, jolla on voima. Kontemplatiivisessa, hiljai sessa rukouksessa mieli vapau tuu pikkuhiljaa vääränlaisista si doksista. – Kun kerroin, millaisissa ve sissä kuljin, Ambrosius neuvoi menemään tietyn ikonin ääreen, josko se auttaisi, ja se auttoi. Hän vaikuttaa todellisuuteen. – Kommuuni ei toiminut kunnolla osin siitä syystä, ettemme me mukana olleet kyenneet sitoutumaan yhteisössä elämiseen. Muutama vuosi sitten hän sai vision luostarimaisesta ru kouskeskuksesta. Ajatuksen jakoi aluksi joukko tuttuja pap peja – Lauri Maarala, Juha Tanska ja Ari Kotisaari – ja muita ystäviä. – Tarvitsen koko ajan jotain, joka liikuttaa minua, ja avaa jonkin uuden näkökulman. – Raamatun tekstit olivat alkaneet puhua mi nulle syvätasolla. – Tavoitteena on, että mitään minussa ei ole jumalasuhteen esteenä. – En ollut pitkiin aikoihin kiinnostunut teo logiasta. Meis sä kaikissa tapahtui paljon sen aikana. Psy kodraamassa ihminen tutkii sisäistä maailmaansa ryhmässä draamallis ten ja toiminnallisten menetelmien avulla. Sitä on vaikea pukea sanoiksi, ei kai se muu ten mystistä olisikaan. Aktiivisimpina bibliodraamaaikoinaan Ai tolehti koetti päästä sisään kristittyjen mystik kojen teksteihin. Menetelmään sisään päästyään Aitolehti pe rusti kaksivuotisen bibliodraamakoulutuksen, joka siirtyi silloiseen Kirkon koulutuskeskuk seen. Kun teologian maisteri toimi opettajana Jär venpään seurakuntaopistolla, hän oivalsi, että psykodraamaa voisi soveltaa Raamatun opetta miseen. Silloin ihminen saattaa Sirkkua ovat aina kiehtoneet Jeesuksen sa nat ”tule ja seuraa” ja rikkaalle nuorukaiselle lausuttu kehotus: Mene ja myy kaikki. Tuolloin hän lopetti toviksi bibliodraaman. Aitolehden tiedettiin ole van teologi. Draaman taitajan tavallinen hengenelämä Psykodraaman ja bibliodraaman pioneereihin lukeutuva Sirkku Aitolehti sai uutta potkua spiritualiteettiinsa sydänrukouksessa ja Via Silentii -luostariyhteisössä. – Siitä minä tykkään! Kun ihmisille nousee päähän, me alamme olla kuin olisimme jotain itseämme suurempia. Bibliodraamani tuntui tapah tuvan liian rationaalisella tasolla, enkä vielä sil loin osannut sitä syventää. Se ei tarkoita, ettemmekö voi si rakastaa kaikkia hienoja maallisia lahjoja, mutta niihin ei tule kiinnittää sydäntään. Hän lukee säännöllisesti myös Pekka Yrjänä Hiltusen ja Kalevi Virtasen kirjoittamia hartausoppaita Tässä olen (2021) ja Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2022– 2023 (Kirjapaja 2022). Hengellisestä um pikujastani avautui reitti ulos. 1990luvulla Aitolehti perusti Helsinkiin Psykodraamainstituutin ja Tallinnaan psyko draamakoulun. Psykodraamakoulutukseen Sirkku Aitolehti keskittyi vuonna 1995 Virossa, jonne hän muut ti myöhemmin useiksi vuosiksi. Ydinjoukon jäsenet ovat sitoutuneet asu maan yhteisössä vähintään viikon tai kaksi vuo dessa. – Kokeilu oli häkellyttävän onnistunut. Rukoilijan on mahdollista päästä kiinni mie len torjuttuihin sisältöihin ja tiedostamatto maan ainekseen. Bibliodraamassa Jeesus tuntuu joskus kovin vaateliaalta, usein hyvin ystävälliseltä ja vaati muksista vapaalta. Sirkku Aitolehti, 76 Juuri nyt en halua pidättää itselläni sitä hyvää, mitä olen saanut, vaan yritän antaa sitä eteenpäin. Haminassa majapaikkaansa pitävä luosta riyhteisö on tarjonnut toukokuusta 2022 läh tien läpi vuoden mahdollisuuden hiljentymi seen ja päivittäisiin rukoushetkiin. ” Rukoilijan on mahdollista päästä kiinni mielen torjuttuihin sisältöihin. Siitä alkoi uudelleen asioiden sanoit taminen kristinuskon kielellä. Kuka. Ajatte lin, että tätä haluan tehdä tulevaisuudessakin. Hän mah dollistaa mahdottoman ja antaa meille aina uu den mahdollisuuden. – Jeesus elää edelleen, eikä vain suurena Kris tuksena. Oppilaat alkoivat tehdä draamaa Raa matun tekstien pohjalta. – Uskoni pohjautui kristinuskoon ja Jeesuk sen opetuksiin. – Via Silentii on rukouksen paikka, jonne voi aina mennä, vaikka vain päiväksi tai viikoksi. 10 11 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 haastattelu. S irkku Aitolehti osallistui ensi ker ran psykodraamakurssille vuonna 1983 ja innostui menetelmästä. Tutuksi tulleet psykodraamakouluttajien kouluttajat pyysivät Aitolehteä opettamaan, mistä kristinuskossa on kysymys. Jumalan hahmottamisessa psyko ja biblio draaman kehittäjä käyttää avaraa Kolminai suuskäsitettä. Samoihin aikoihin aviopuoliso kävi retriiteis sä ja toi kotiin hengellistä kirjallisuutta
P ienessä luterilaisessa kirkossa Marovaton kylässä Madagas karilla on menossa jumalan palvelus. Suomessa suhtautuminen il mastonmuutokseen ja sen vaa timiin toimiin jää helposti ideo logiseksi kysymykseksi. Kukaan ei tiedä, mistä punaiset tuulet tu levat. köyhyys puistattaa. Todennäköi sesti molemmat. Täällä YK julisti viime vuonna alkaneeksi maailman ensimmäisen il mastonmuutoksen aiheuttaman nälänhädän. Vuoden 2020 brutto kansantuotteella mitattuna Madagaskar oli maailman neljänneksi köyhin maa Burun din, Somalian ja Mosambikin jälkeen. Haluamme tietää, onko seurakuntien mah dollista kehittää elinolosuhteita näin ankaris sa oloissa vai onko ainoa mahdollisuus tarjota vain hätäapua. Madagaskarin eteläosassa maanviljelijät pu huvat paitsi sateiden vähenemisestä myös tuu len kovenemisesta. » 12 13 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 reportaasi. Kuivuu desta on kärsitty ennenkin. Toisaalta madagas karilaiset ovat parturoineet saa rensa melkein puuttomaksi, mikä on kiihdyttänyt eroosiota. Tilanne on toinen köyhissä maissa, missä valtaosa saa elantonsa – kuten joskus ennen meilläkin – pienimuotoisesta maanviljelystä. Madagaskar on Afrikan itäpuolella sijaitse va pintaalaltaan miltei kaksi kertaa Suomen suuruinen saari, jolla asuu lähes 30 miljoonaa ihmistä. Norjalaiset lähetyssaarnaajat perustivat ensimmäisen luterilai sen seurakunnan saarelle vuon na 1867. Pienikin muutos lämpötilassa, sateissa tai tuu lessa voi johtaa kohtalokkaaseen katastrofiin. Olen tottunut arvioimaan köyhyyttä punnitsemalla erilaisten etuuksien euromääriä ja miettimällä, riittävätkö ne pieni tuloisilla ihmisillä osallistumiseen meillä vallit sevaan elämäntapaan. He ovat pukeu tuneet parhaimpiinsa, mutta harvalla on silti kenkiä. TEKSTI JA KUVAT | HEIKKI HIILAMO nan mukaisen lahjoituksen ko lehtiin. Huo mioni kiinnittyy teiniikäiseen tyttöön, jonka suusta hampaat törröttävät ulos. Se tarkoittaa paikallisella antandroyn murteella ”olla nälissään”. Vuoden 1896 jälkeen alueella on koettu yhteen sä 16 nälänhätää, joita alueella kutsutaan sanal la kere. Kierrämme kolme kertaa kolehtikorien ympäri virsien kaikuessa. Toinen seurakuntalainen os taa ruokatarpeen itselleen ja tekee sen hin Turva kirkossa Madagaskarilla kirkko auttaa sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja kurjistuviin elinolosuhteisiin, kirjoittaa sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo. Onko syynä ilmastonmuutos vai puiden kaatamisesta aiheutunut eroosio. Kirkossa veisataan norjalaisia virsiä. Kovimpien puuskien aikaan ihmiset hakevat suojaa kirkoista, koska ne ovat kylien ainoita kivirakennuksia. Punaista hiekkapölyä levit tävä myrskytuuli peittää taimet ja tuhoaa maan. Vuoden 2020 bruttokansantuotteella mitattuna Madagaskar oli maailman neljänneksi köyhin maa Burundin, Somalian ja Mosambikin jälkeen. YK:n inhimilli sen kehityksen indeksissä maa on sijalla 173 yhteensä 191 maan joukossa. Väite ilmastonmuutoksesta Madagaskarin nälänhädän syynä on kiistanalainen. Kirkon lattia on täyn nä ihmisiä, ja jotkut joutuvat is tumaan kirkon ulkopuolella. Suomalaista köyhyystutkijaa tämänkaltainen äärimmäinen ” Jos Afrikka on maailman kehityksen marginaalissa, Madagaskar sijaitsee marginaalin marginaalissa. Norjan kirkolla onkin samankaltainen suhde Mada gaskariin kuin Suomen kirkolla Namibiaan. Olemme keräämässä aineistoa Madagaska rin luterilaisen kirkon yhteisönkehittämishank keista maan eteläosassa. ” Kovimpien puuskien aikaan ihmiset hakevat suojaa kirkoista, koska ne ovat kylien ainoita kivirakennuksia. Liikuttavaa on kuitenkin se, miten Marova ton kirkossa ihmiset haluavat jakaa vähästään. Ambovambessa tapaamam me pastori kuvaa vierailijoille tuulen voimaa sanomalla, että jos sen kerran kokee pahimmil laan, silloin lupaa itselleen, ettei enää koskaan tule takaisin. Satunnaiselle kävijälle köyhyys tulee heti iholle: aina kun auton tai hotel lin oven avaa, ilmestyy rääsyisten lasten, vanhusten ja vammaisten pyytäviä käsiä. Toteu tuneet ja oletetut vaikutukset ovat melkein positiivisia: lisää lämpöä kaikkiin vuodenaikoihin ja pidempiä kasvu kausia. Elämän edellytykset ovat olleet aina ankaria. Lisäksi koronapandemian aikana suljet tiin kouluja ja lapset jäivät ilman kouluaterioita. On helppo ym märtää, ettei heillä ole mitään turvaa. Hän vieraili nälänhädästä kärsivällä saarella viime vuoden lopulla. Sen pelätään tuhoavan elä män edellytykset ja johtavan joukkopakoon. Päättelen, ettei kitalakihalkiota ole leikattu vauvana. Madagaskarilla ilmastonmuutos on käsin kosketeltava uhka. Jos Afrikka on maailman ke hityksen marginaalissa, Madagaskar sijaitsee marginaalin marginaalissa. Ennen jumalanpalveluksen loppua kirkos sa huutokaupataan niiden ihmisten tuomisia, joilla ei ole ollut antaa rahaa kolehtiin. On päivänselvää, että ilmastonmuutokset vai kutukset tuntuvat eniten siellä, missä ihmiset ovat jo ennestään tiukoilla – ja niiden ihmis ten keskuudessa, jotka ovat haavoittuvimmas Kirkossa huutokaupataan niiden ihmisten tuomisia, joilla ei ole ollut antaa rahaa kolehtiin. Siinä missä maan pohjois ja keskiosia peittä vät kumpuilevat vuoret ja hedelmälliset laak sot, eteläosa on karua ja tasaista hiekkamaata. Tiedän hyvin vähän sii tä, millaista on absoluuttinen, nälkäkuolemaan johtava köyhyys. Säätilastot kerto vat lämpötilan nousseen, mutta asiantunti joiden mukaan katastrofaaliset vaikutukset alkaisivat vasta, kun maapallon keskilämpötila nousee kaksi astetta. Joku tuo kanan, joku korillisen litsihedelmiä, joku yhden munan
Se tarjoaa myös näkökulmaa suomalaiseen yhteiskuntaan kirkon arvoista katsottuna. Madagaskarin valtio tai kunnat eivät juu ri tarjoa apua köyhille ihmisille. Madagaskarin luterilaisen kir kon viisituhatta seurakuntaa voi vat parantaa paljon ihmisten hy vinvointia. Paperilaskutuslisä 3 euroa. Maanviljelijät puhuvat paitsi sateiden vähenemisestä myös tuulen kovenemisesta. He joutuvat elättämään perhei tä samoilla keinoilla kuin seurakuntalaisen sa. Tärkeää on myös istuttaa puita ja kastella niiden taimia. Joka puolella näkyy koristeltuja hautoja. Ystävänpäivä lähestyy. Pastoreiden palkka on pieni ja riippuvainen kolehdeista. Tämä hämmästyttää ottaen huomioon, et teivät sodat ja sisäiset konfliktit ole koetelleet sitä samalla tavoin kuin monia muita köyhimpiä maita. Kehityspolitiikan suurissa linjoissa paikallis ten kirkkojen työ jää helposti näkymättömäk si. Nämä ihmiset ovat ilmastonmuutoksen en simmäisiä uhreja. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Heitä ovat vanhukset, vammaiset ja lapset. Tuntuu hyvältä huomata, että oikean tiedon avulla puut, pensaat ja viljelykasvit voivat me nestyä muuallakin kuin hautojen ympärillä. 40,50 €) KT3KK28/23 6 kk 49 € (norm. Myös Madagaskarilla köyhyyttä voisi tehok kaimmin poistaa investoimalla teihin, sairaaloi hin ja koulutukseen. Köyhimmätkin ihmiset säästävät hautajaisia varten. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tämä tarjoaa heille mahdollisuuden näyt tää esimerkkiä siitä, miten keräämällä vettä talteen, istuttamalla puita ja viljelemällä uu sia kasveja voi hankkia elantoa myös ilmaston muutoksen aikakaudella. Antoisia lukuhetkiä toivoittaa ystäväsi . 3 kk 28 € (norm. Tuntuu puistattavalta huomata, miten arki päiväisesti ihmiset suhtautuvat nälkäkuoleman mahdollisuuteen. Tilaa ystävälle Kotimaa edulliseen asiakasetuhintaan. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. Tarjous on voimassa kotimaassa 28.2.2023 asti uusille tilauksille. 81,00 €) KT6KK49/23 Hei! Ystävänä olen tilannus sinulle Kotimaa-lehden 3 kk 6 kk tilauksesi alkaa seuraavasta numerosta. Jostain syystä Madagaskar ei ole kuiten kaan kyennyt valtiona vähentämään köyhyyt tä. sa asemassa. LEHTI + DIGI 6 kk 48,60 € (norm. 40,50 €) KT3KK28/23 14 15 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 reportaasi. Ensimmäisellä tutkimusmatkalla neljä vuotta sitten pelkäsim me, että UYTprojektit tähtäävät enemmän kirkon kuin seurakun talaisten toimintaedellytysten pa rantamiseen. Nyt oivalsimme, ettei ristiriitaa välttämättä ole. Tähän perustuu UYThanke. Pastori saa palkkansa ja seurakunta pystyy maksamaan ve ronsa myös synodille. Jumalanpalveluksessa lauletaan norjalaisia virsiä. Tärkeää on myös se, että yhtei sön kehittämishankkeet pyrkivät omavaraisuuteen – eli estämään sen, että ihmiset jäisivät ulkopuo lisen hätäavun varaan. Marovaton kirkon ympärillä on vihreää. + 6,9 snt/min. Traagista on se, etteivät he ole omalla elämäntavallaan osallistuneet lain kaan ilmastonmuutoksen aiheuttamiseen. Hautojen vuoksi ihmiset ovat haluttomia muuttamaan asuttavammille alueille, vaik ka ilmastonmuutos tekisi oloista täysin sietä mättömiä. Punaista hiekkapölyä levittävä myrskytuuli peittää taimet ja tuhoaa maan. Kun seurakuntalaiset vaurastu vat, he kykenevät tukemaan seu rakuntaa. Muutamia vuosia sit ten kirkko käynnisti paikallisiin voimavaroihin pohjautuvan yhteisönkehittämishankkeen. Turva on perheessä ja yhteisössä. Monet ovat mieluummin valmiita kohtaamaan nälkäkuoleman kuin luopumaan esiisiensä ja äitiensä asuinalueista. Ensimmäinen YK:n kestävän kehityksen ta voite on poistaa absoluuttinen köyhyys, toinen on poistaa nälänhätä. Yllätä ystävä! Kotimaa kutsuu sinua mukaan lukemaan ja keskustelemaan kirkon kiinnostavista ja välillä kuohuttavistakin asioista. 81,00 €) KT6KK49/23 LEHTI + DIGI 3 kk 28,00 € (norm. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Eteläosassa ne voivat pelastaa kokonaisia kyliä nälkä kuolemalta. Lasku voidaan toimittaa myös sähköpostilla tai sen voi maksaa e-laskuna, jolloin paperilaskutuslisää ei veloiteta. Madagaskarilaiset uskovat, että kaikki hyvä – vauraus, onni ja hedelmällisyys – tulee kuol leilta. Seurakunnat rakentavat paikallisin voimin käymälöitä ja kaivoja. Norjan kirkolla on Madagaskariin samankaltainen suhde kuin Suomen kirkolla Namibiaan. Parhaimmillaan pastorit johtavat yhteisöitään sekä saarnaamalla että omalla esimer killään elintason parantamiseksi. Puiden kat kominen haudoilta on ankarasti säännelty tabu. Hei dän pienet viljelmänsä ovat aina olleet ekologi sesti kestäviä, vaikka taloudellisesti ja sosiaali sesti usein kestämättömiä. Sen nimeksi tuli Use your talents (UYT) eli käytä lahjojasi. Pastorit opettavat seura kuntalaisia kasvattamaan kanoja ja viljelemään muuttuneeseen ilmastoon paremmin soveltuvia ruokakasveja. Madagaskarin luterilaisessa kirkossa on jopa neljä miljoonaa jäsentä. Kuivimmilla alueilla haudat erottuvat vihreinä keitaina erämaan keskellä. TILAUSKORTTI KOTIMAA MAKSAA POSTIMAKSUN Sacrum-Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kyllä kiitos! Haluan saada Sacrum-Kotimaa Oy:ltä uutisia, tarjouksia ja etuja sähköpostitse tekstiviestillä
Kirjeenvaihdossa käsitellään myös tupluureja eli päiväunia. Sen mukaan ”patriarkaalinen eetos elää kirkossa monenlaisista syis tä, jotka useimmiten liittyvät van han säilyttämisen tarpeeseen”. 1957). 1945) itse on yksi seuraavaksi paavik si veikattu mies. Entinen kasanedustaja ja ministeri Ulla-Maj Wideroos kirjoittaa Åstrandin pyynnöstä siitä, miksi hän lähti seurakun tavaaleihin ja miltä luottamus toimi tuntuu. Heidän osuu tensa kuitenkin pienenee. Kirkko kohtaa modernin maailman ristiriitaisuudet ja on paino pisteiltään yhä eieurooppalaisempi. 1942). 1944) tai hondurasilainen Óscar Rodríguez Maradiaga (s. 1952). Kannuja valettaessa muita eurooppalaisia paavikandidaatteja ovat olleet vaihtelevin ”pistemäärin” esimerkiksi Vatikaanin ny kyinen kakkosmies, italialainen Pietro Parolin (s. Aikanaan konklaavissa käy ilmi, onko joukossa myös kovia nimiä. Paavispekulaatioissa on mainittu monia hyviä nimiä. Käytännössä paavi valitaan kardinaalin joukosta. Aasian katolisimmasta maasta Filippiineiltä voisi nousta paa viksi Luis Antonio Tagle (s. He keskustelevat myös kirkon tulevaisuudesta ja saarnaamisesta. Se seuraava Pyhä isä JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin asioihin. Selittävä tekijä saattaa löytyä Sini Mikkolan artikkelista. Kirjassa tosin käsitel lään myös tätä rajausta laajemmin nuorten ja nuorten aikuisten suh detta kirkkoon ja uskontoon. Tällöin kirkossa vah vistuisi yksi uusi normaali: kaksi paavia. Björn Vikströmin artikkelissa esitellyn tutkimustuloksen mu kaan millenniaalinaiset ovat ikä luokan miehiä liberaalimpia. 1945). Kirjan lopussa on Åstrandin koostama lyhyt osio kirkon tien viitoiksi: ”Olemme riippuvai sia toisistamme, jotta selviäm me elämästä maailmassa ja jot ta miellä olisi yhteinen tulevai suus.” OLLI SEPPÄLÄ ” Kirjeenvaihto näyttelijä Simon Hägerin kanssa on kirjan henkilökohtaisin. Toisaalta Schönborn (s. Tar joaako tämä välähdyksen siitä, miksi nuorten naisten uskonto suhde on etäisempi. 1944), yhdysvaltalainen Seán Patrick O’Malley (s. | kolumni | | millenniaalien kirkko | Kirkolla on edessään murros, jos se haluaa miellyttää yksilön omia valintoja korostavaa sukupolvea. Siinä kerrotaan, että 1980 ja 1990lu vuilla syntyneistä kaksi kolmesta ei ole ollenkaan tai on hyvin vähän uskonnollinen. Sama havainto välittyy Marjukka Laihon artikkelista, johon on haastateltu 16–28vuotiaita. He eivät halua nojata perinteeseen tai ottaa vastaan valmista pakettia. Fontana Media 2022. Paavi Benedictus XVI:n kuoleman jälkeen speku lointi Franciscuksen seuraajasta on vain kiihtynyt. Se on kirjan henkilökohtaisin kirjeenvaih to, jossa myös Åstrand ker too muun muassa siitä, kuin ka hänen uskonnäkemyksensä alkoivat avartua. 1953) ja unkarilainen Péter Erd. Valitsijakar dinaaleja lienee tällä hetkellä runsaat 130. Muitakin nimiä spekulaatioissa toki esiintyy. Kirkkomme piispoilla on aika ajoin tapana lähestyä hiippa kuntaansa kirjallisessa muo dossa nostaen esiin ajankoh taisia teemoja tai opillista sel kiyttämistä vaativa asioita. Kuvan nuoret aikuiset osallistuvat jouluyön messuun New Yorkin Pyhän Patrikin katedraalissa | Kuva: Andrew Schwartz / SIPA / Shutterstock / All Over Press ” Yksilöllisen valinnan sukupolvea määrittää tahto etsiä ja muodostaa kantansa itse. Myös Laura Kallatsa toteaa, että 16–37vuotiaat haastateltavat ha lusivat itse määritellä ehdot omal le uskonnollisuudelleen. Kokoelma tarjoaa millenniaa lien tarkastelun lisäksi kiintoi san katsauksen uusiin hengelli siin perinteisiin ja tulevaisuuden toivoon. S ukupolvien välisistä eroista suhteessa kirk koon ja uskontoon on keskusteltu kauan. Vikströmin artikkelin mukaan kirkkoon liitetyt mielikuvat ”kon servatiivi, suvaitsematon, patriar kaalinen”. Kirjallisen muodon lisäk si paimenkirje voi nykyaikana olla videomuotoi nen, kuten Kuo pion piispa Jari Jolkkosen juma lanpalvelusta kos keva paimenkirje viime keväänä. Tämä on kirkon toimintamuo doille haaste, johon on joiltain osin vastattukin. On silti muistettava, että hyvin suu ri osa valitsijakardinaaleista on edel leen eurooppalaisia. Brev i brytningstider, ”Murrosaikojen kirje”, käsittelee muun muassa syrjäytymistä, ilmastonmuu tosta, pakolaisia, elämäntapaa, identiteettiä ja ihmisoikeuksia sekä kirkon tulevaisuutta. Åstrand vastaa pi tävänsä arvokkaana sitä, kuin ka media tuo esiin sellaisten ih misten äänen, joka muuten jää kuulematta. Onko kyse silkoista yleistyksistä. Paavin valinta ei ole maaottelu. Vatikaani virastoineen on ollut kauan erilaisten huhujen ja juonitteluiden lähde. Tosin nämä spekulaatiot ovat usein eräänlaista lottoa. Katolisen kirkon sisällä kuohuu, ja sen julkisuutta ovat 2000lu vulla tahranneet monet skandaalit. Toimittajakirjailija Janette Björkqvist kertoo kirjeessään muun muassa lehtijutuista, joi ta on kirjoittanut kodittomista koronarajoitusten aikana sekä pakolaista. Eräissä arvioissa on pohdittu sitäkin, jäisikö nykyinen paavi edeltäjänsä tavoin eläkkeelle, ehkä piankin. Kati Tervo-Niemelän ja Jenni Spännärin artikkeli Uskonnollisuuden ja uskonnottomuuden muutos ja siirtyminen sukupolvelta toiselle suomalaisissa perheissä asettaa raamit millen niaalien uskontosuhteelle. 1955), hollantilainen Wim Eijk (s. P aavi Franciscus täytti joulukuussa 86 vuotta. (s. Mielenkiintoinen huomio on myös TervoNiemelän ja Spännä rin kirjoituksessa kuvattu uskon tosuhteen sukupuolittuneisuus. Björn Vikströmin mukaan omaehtoinen asennoituminen ko rostuu millenniaalien toiminnassa muutoinkin kuin suhteessa uskon toon. Yleiskielessä sanalla on tosin komenteleva sivumerkitys. Uskonnollisella kentällä omaeh toinen asenne näkyy Vikströmin mukaan uskon autenttisuuden ja henkilökohtaisuuden korostami sena. Virka on erittäin vaativa ja varmasti myös uuvuttava. Tämä osoittautuu varsin kuvaavaksi. He eivät halua nojata perinteeseen tai ot taa vastaan valmis ta pakettia. 16 17 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 teologia. NIILO RANTALA Millenniaalit kaipaavat omaehtoisuutta, kokemuksellisuutta ja elämyksellisyyttä. Sini Mikkolan ja Suvi-Maria Saarelaisen toimittamassa artikkeliko koelmassa Millenniaalien kirkko – kulttuuriset muutokset ja kristillinen usko aihetta lähestytään monelta kantilta. Millen niaaleilla tuntuu riittävän intoa et simiseen, mutta riittääkö rohkeut ta löytämiseen ja pitkäjänteisyyttä yhteisön rakentamiseen. 146 sivua. Yksilöllisen va linnan sukupolvea määrittää tahto et siä ja muodostaa kantansa itse. Villeimmissä arvioissa on puhuttu jopa ”sisällissodasta”. 1955), Italian piispainkokouksen johtaja Matteo Zuppi (s. Uuden paavin valinnassa onkin aikanaan paljon pelissä: mikä linja katolista kirkkoa lähtee luotsaamaan eteenpäin Franciscuksen jälkeen. Teologi, toimittaja ja kiin teistönhoitaja Liisa Medelin kertoo kirjeissään ilmasto huolestaan ja yrityksistään omassa elämäntavassaan teh dä osuuteensa ympäristöuh kien edessä. Kirkon jäsenyys jäsenyyden vuoksi ei enää tun Millenniaalien arvoissa korostuu omaehtoisuus nu mielekkäältä, eikä sitoutumi nen houkuta. Laajimpana yhteisenä nimittäjä nä millenniaaleihin on liitetty in dividualismi, kirjoittaa Eetu Kejonen. Lilla Teaternin näyttelijän Simon Hägerin kanssa käyty kirjeenvaihto keskittyy homo seksuaalisuuteen. Laveasti määriteltynä millen niaalit ovat 1979–1995 syntynyt sukupolvi. Tällöin sitoutuminen rajattuun yhteisöön ja ennalta määrättyyn oppiin tuntuu tukahduttavalta. Häger ker toi kymmenen vuotta sitten Himlalivtvoh jelmassa kuinka oli kristittynä yrittänyt kieltää homoseksuaalisuutensa. Afrikasta Rooman piispaksi saattaisivat päätyä vahvana kandi daattina ghanalainen Peter Turkson (s. Porvoon hiip pakunnan piispa Bo-Göran Åstarndin paimen kirje sen sijaan on perinteises ti kirjan muotoinen. Naisten uskonnollisuus on las kenut lineaarisesti, mutta nuoret miehet ovat aiempaa uskonnolli sempia. Åstrand käy keskustelukirjeenvaihtoa neljän henkilön kanssa. Miten kevyesti sitouttavaa matalan kynnyksen toimintaa saadaan muuhunkin seura kuntaelämään. Paaville kin se alkaa olla korkea ikä. Nyt hän kertoo olevansa hengelli nen agnostikko, joka on kiin nostunut buddhalaisuudesta. 1948) tai guinealainen Robert Sarah (s. Sellainen saat taa kirkon näkökulmasta olla ennenaikaista ja vähän tuhmaakin, mutta onneksi on medioita, jotka tätäkin asiaa pöyhivät. Vikström kertoo esimerkiksi kirk komusiikin kentäl lä projektikuorois ta, jotka harjoitte levat tiettyä esiinty mistä varten. Johdannon mukaan ”teologia kasvaa siellä missä ihminen etsii, eksyy, löytää ja rakentaa”. Nykyisellä paa villa on byrokratian sokkeloissa paljon vastustajia. Atlantin takaa esillä ovat voineet olla kanadalainen Marc Ouellet (s. Näitä lähestymisiä kutsutaan paimenkirjeiksi. Millenniaalit kaipaavat yh teisöjä, joita rakennetaan alhaalta käsin, ja kirkko nähdään ylhäältä johdettuna instituutiona. | kirja | Keskusteleva paimenkirje Bo-Göran Åstrand, Janette Björkqvist, Simon Häger, Liisa Mendelin, Ulla-Maj Wideroos: Brev i brytningstider. Esimerkiksi itävaltalainen kardinaali Christoph Schönborn on veikannut, että seuraava paavi ei todennäköisesti ole eurooppalai nen. Jos kokemuksellisuutta ja elä myksellisyyttä kaivataan, mutta sitoutumista yhteisöön ja oppiin ei, on kirkolla edessä murros. ” Aikanaan konklaavissa käy ilmi, onko joukossa myös kovia nimiä
18 19 KOTIMAA | 3.2.2023. Sota-aikana hän toimitti rintamalta radio-ohjelmia. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro viestillä osoitteeseen toi mitus@kotimaa.fi, aiheeksi mys teerikuva, tai Kotimaan Face booksivuilla, jossa kuva myös julkaistaan. Tajusin minulla olevan jo aika paljon pohjatietoa. Heille oli va hingossa tilattu arkkitehdeille ja alan harrastajille suunnattu kier ros. Kuulimme myös, että radiosta tulisi suora lähetys hautajaisista helmikuun 4. Paikaksi arvioitiin Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan portaikkoa Neitsytpolulla, jossa tiedekunta aikanaan sijaitsi. Toisena vasemmalla olevasta henkilöstä arveltiin, että hän saattaa olla Johanna Jämsä. 2. Minkä tieteenalan väitöskirjaa Merilii Mykkänen valmistelee. Marsalkka Mannerheimin hautajaissaattoon Helsingin tuomiokirkosta Hietaniemen hautausmaalle osallistui jopa 150?000 ihmistä. – Olen aina ollut tarinanker toja. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Kun puut ovat lehdettömiä, monet raken nukset näkyvät paremmin. Vuo nna 201 3. Hautajaisten kulkua selosti urheiluselostajanakin tunnettu Pekka Tiilikainen. Oppaat osaavat var masti kertoa jotain, mitä pitkään paikkakunnallaankaan asunut ei tiedä. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa julkaisee näitä kuvia pyytäen lu kijoiden apua kuvien tunnistami seen. Suomeksi ja englanniksi opas tava Korhonen on myös matkan johtaja ja suorittaa parhaillaan matkailun ammattitutkintoa. EINO HEIKKINEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään radiomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin muistosi televisiosta ja radiosta. Jatkuva op piminen koukuttaa. Se on yksi esimerkki tilanteis ta, joihin Jyväskylän kaupungin auktorisoitu matkailuopas so peutuu. Missä pitää majaansa luostariyhteisö Via Silentii. Mikä mahtaa olla matkan syy ja keitä kuvassa on. 3. Sitä ennen hän oli ollut pit kään kiinnostunut paikallishisto riasta ja käynyt opastuksilla. Kun puut ovat lehdettömiä, monet rakennukset näkyvät paremmin. – Vaihdoimme matkanjohta jan kanssa lennosta tavalliseen opastukseen, Minna Korhonen muistelee. Syyskuussa julkistettu kuvanveistäjä Kaarina Kaikkosen suunnittelema teos sijaitsee Hippoksen liikuntapuistossa Köyhälammen rannalla. VIRPI KIRVES-TORVINEN Matti Nykäsen Höyhen-muistomerkki on Minna Korhosen mukaan Jyväskylässä nähtävyys, jonka matkailijat kohderyhmästä riippumatta haluavat nähdä. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Radiomuistelo”. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Ensimmäiset minuutit olivat kuumottavia romanialaisten ky sellessä pakkasesta ja suomalais ten elin iästä. Tämän viikon mysteerikuvas sa ollaan lähdössä junalla Pieksä mäelle. 1. Ismo Dunderberg arveli kuvassa olevan teologisen tiedekunnan hallintohenkilökuntaa sekä väitöskirjan tekijöitä 1990-luvun alussa. kirkkokahvit | vastaus | 18 KOTIMAA | 3.2.2023 | harrastaja | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuvaar kistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joista ei kun nolla käy ilmi milloin ja missä ku vat on otettu tai keitä niissä on. Hänen mukaansa kuvassa esiintyvät henkilöt ovat oikealta katsottuna Aulikki Mäkinen, Eeva Salo-Kopperi, Eija Molaris, Dunderberg itse, tuntemattomaksi jäänyt mahdollinen väitöskirjan tekijä sekä kuvan vasemmassa laidassa Ritva Mäkelä-Nurmio. | Kuva: Virpi Kirves-Torvinen ” Talvi on hyvää aikaa linja-auto-opastuksille. Uutisen luimme joko sanomalehdestä tai kuulimme naapureilta, joilla sattui olemaan radio. Talviopastuksista mieleen on jäänyt kerta osallistujien olles sa ”uitettuja koiria” kahden tunnin rän täsadekierroksen jälkeen. Korhonen esittelee erityisen mielellään Alvar Aallon ja Vivi Lönnin rakennuksia. – Talvi on hyvää aikaa myös linjaautoopastuksille. Ham ina ssa Edellisen viikon (Kotimaa 4/23) mysteerikuvan henkilöt tunnistettiin ainakin osin. Lähdimme koko perhe naapuriin kuuntelemaan lähetystä, joka tuli talon putkiradioon Lahden pitkäaaltoaseman välittämänä. Korhonen on ollut mukana tekemässä Youtubevide oita Tarinoita katujen takana sar jaan. Korhonen on työskennellyt matkailuoppaana viiden vuoden ajan. Opastuskierroksille ihmiset tu levat omasta halustaan ja usein lo matunnelmissa. päivänä. – Leikkikää turistia kotikau pungissa. Oik eus tie tee n 2. Minna Korhonen matkailuopas Päätyössään Minna Korhonen tapaa ihmisiä, joiden lä hiomainen on juu ri kuollut. Pimeäl lä Korhoselle on ilo esitellä Jyväskylän kaupungin koordi noiman Valon kau pungin yli sataa py syvää valaistuskohdetta kuten Ve silinnan näkötornia ja Kuokkalan siltaa. Milloin ja missä kuva on otettu. Naapurin radion kuuntelu oli meille lapsille tullut jo tavaksi, sillä usein olimme kuuntelemassa Markus-sedän lastentuntia. 1. Lisäksi hän tä kiinnostavat julkiset taideteok set, teollisuuden historia, kirkot ja hautausmaat. Meillä ei sitä ollut. Korho nen on Jyväskylän seurakunnan hau taus ja puistopal veluiden työnjohta ja Mäntykankaan hautausmaalla. Pienistäkin tiedonmurusista voi aueta uusi polku. | radiomuistelo | Marsalkka Mannerheimin hautajaisissa 28.1.1951 Suomeen tuli suruviesti Sveitsistä: Suomen marsalkka Gustaf Mannerheim oli kuollut. Minä vuonna Yhteisvastuukeräyksen tulos oli ennätykselliset 6,8 miljoonaa euroa. V iime kesänä Minna Korhonen oli matkailuoppaa na linjaautolas tilliselle roma nialaisia mummoja
Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Kotimaa-lehdessä 17.2.2023 Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 10.2.2023 mennessä. Jussi Pelto-Piriä jäivät kaipaamaan puoliso, lapset perheineen ja suuri joukko ystäviä ja entisiä työtovereita. Noormarkun jälkeen Pelto-Piri toimi Seinäjoen kirkkoherrana 1990–2002 ja Ilmajoen rovastikunnan lääninrovastina 1986–1990. Viestikenttään Juha Muilu 70v. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Valmistumisensa jälkeen 1965 hän toimi virallisena apulaisena Vilppulassa vuoteen 1972. 24 %. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Hän oli syntynyt Kauhajoella 24.1.1939. klo 16.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla on haettavana Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta -yksikön tavoitteena on edistää ihmisarvoista elämää ja kestävää kehitystä toimimalla erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien ihmisten kanssa ja vaikuttamalla yhteiskunnalliseen kehitykseen kirkon arvoista käsin. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. naisopiskelijalle huone Valkonauhakodissa . Lisätietoja www.suonenjoenseurakunta.fi Tohmajärven seurakunnassa on avoinna B-KANTTORIN VIRKA Lisätiedot www.tohmajarvenseurakunta.fi Hakuaika päättyy 17.2.2023. Metsänhoito, marjastus, matkailu ja mökkeily olivat Pelto-Pirille läheisiä harrastuksia. seuraavat arvonimet: Kanttori, musiikin maisteri Mikko Heleniukselle director musices -arvonimi, taidetoiminnan asiantuntija, musiikin maisteri Päivi Mattilalle director cantus -arvonimi, kanttori, musiikin tohtori Olli Pyylammelle director musices -arvonimi, musiikin asiantuntija, musiikin maisteri Teija Tuukkaselle director musices -arvonimi, musiikkivastaava, musiikin maisteri Inna Vintturille director musices -arvonimi, kanttori, musiikin maisteri Minna Wesslundille director cantus -arvonimi sekä kanttori, musiikin maisteri Jarkko Yli-Annalalle director musices -arvonimi. 31.12.2022 Pori Hyvä on Herra! Iäti kestää hänen armonsa, hänen uskollisuutensa polvesta polveen. www.kirkkorekry.fi Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Tuomo Kahenvirta on valittu Kirkkohallituksen rekisterijohtajaksi. Lukemisen, koulutuksen ja liikunnan merkitystä hän korosti jälkipolville omalla esimerkillään. 24 %. Hän toimii tällä hetkellä Vantaan aluekeskusrekisterin johtajana ja on työskennellyt myös seurakuntapappina. Vuokralle tarjotaan jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Eläkkeelle jäätyään Pelto-Piri muutti 2008 Poriin ja jatkoi jo Seinäjoella aloittamaansa toimintaa sotaveteraanien pappina. TIMO PELTO-PIRI Kirjoittaja on Jussi Pelto-Pirin poika. 1.3.2023 alk. Porin diakonialaitoksen hallintoneuvostossa ja hallituksessa Pelto-Piri oli 1978–1909. (09) 135 1268 , suomenvalkonauhaliitto.fi. Hakuaika virkaan on 1.–21.2.2023. Noormarkun kirkkoherraksi Pelto-Piri valittiin 1972 ja hän toimi siinä virassa vuoteen 1990. Rekisterijohtaja huolehtii jäsentietojärjestelmän toiminnallisesta kehittämisestä, jotta se palvelee mahdollisimman hyvin seurakuntien, seurakuntayhtymien ja kirkon tarpeita. Sotilasarvoltaan hän oli luutnantti. Hakuaika päättyy 20.2.2023 kello 15:00 . Kahenvirta aloittaa uudessa tehtävässään maaliskuun alussa. Sotaveteraanityön ohella Pelto-Piri osallistui Lions-toimintaan, josta hänet palkittiin Arne Ritari -jäsenyydellä. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Lisätietoja https://blogs.helsinki.fi/ eksegeettinen-seura/ Kokouksia LAPUAN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on jatkanut Kauhavan seurakunnan kappalaisen viran (Evijärven alue) hakuaikaa. Lämmin kiitos osanotosta. Jussi Pelto-Piri oli helposti lähestyttävä ihminen ja hän tuli toimeen erilaisten ihmisten kanssa. 24.1.1939 Kauhajoki k. Noormarkun aikana Pelto-Piri toimi Porin rovastikunnan lääninrovastina 1986–1990, kirkolliskokousedustajana 1988–90 ja raamatunkäännösvaliokunnan jäsenenä 1988–89. Yhteiskunnallisten asioiden ja urheilun seuraaminen ja niistä keskusteleminen olivat Pelto-Pirille tärkeitä koko elämän ajan. Sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Kokous-, kurssija leiritilat Jussi Pelto-Piri Rovasti Jussi Pelto-Piri kuoli Porissa 31.12.2022. Kauhajoen lukiosta ylioppilaaksi päästyään Pelto-Piri opiskeli Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa. ESPOON HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Lohjan seurakunnan V kappalaisen viran, joka sijoittuu Nummen alueseurakuntaan Hakuaika virkaan päättyy 27.2.2023 klo 15.00 . 100:5) Kaivaten ja kiittäen Aino Juha ja Ulla perheineen Timo ja Niina perheineen Ulla ja Jukka perheineen Siunattu läheisten läsnä ollessa. Pelto-Piri osallistui aktiivisesti eteläpohjalaisen Pantin sukuseuran toimintaan. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. | perheuutiset | | arvonimet | Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli myönsi kokouksessaan 18.1. (Ps. Lisätietoja Suomen Valkonauhaliitto, puh. Juhlapäivä perhepiirissä. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi 20 21 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 tiedoksi. Asiantuntijan tehtävänä on vastuualueisiin liittyvän toiminnan edistäminen, kehittäminen ja koordinointi kirkossa. Kokonaiset hakuilmoitukset ovat KirkkoRekryja Oikotie.fi -palveluissa. 70 vuotta täyttää 6.2. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Keminmaan seurakunnan kappalaisen viran, hakuaika 6.2.23 saakka Tuiran seurakunnan kappalaisen viran, hakuaika 13.2.23 saakka Rovaniemen seurakunnan kappalaisen viran, hakuaika 13.2.23 saakka Kannuksen seurakunnan kappalaisen viran, hakuaika 13.2.23 saakka. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi HAETAAN NUORISOTYÖNOHJAAJAA Suonenjoen vireässä seurakunnassa on haettavana nuorisotyön ohjaajan virka 17.4.2023 alkaen. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Jälkeläisiään varten hän kirjoitti muistelmakirjan oman sukunsa vaiheista. | nimitys | muistamiset Naisten Pankille, Kirkon Ulkomaanavun tilin FI33 1572 3000 5005 04 välityksellä. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa osoitteessa www.kirkkorekry.fi (työavain 314). asiantuntijan tehtävä, päävastuualueina Kirkon puhelinja verkkoauttaminen, kriisija suuronnettomuusvalmius sekä sielunhoidon vapaaehtoistoiminta. Virkaan kuuluu myös laajasti verkostoitumista eri sidosryhmien kanssa sekä esihenkilötehtäviä. rovasti Juha Muilu. Suomen Eksegeettisen Seuran vuosikokous 16.2. Rekisterijohtaja vastaa muun muassa kirkon yhteiseen jäsentietojärjestelmään liittyvien tehtävien hoitamisesta, toimintaprosesseista ja menettelytavoista sekä niiden kehittämisestä. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Mahdolliset Paikkoja avoinna Rakas puoliso, isä ja pappa Rovasti Jussi Iisakki PELTO-PIRI s
22 23 KOTIMAA | 3.2.2023 KOTIMAA | 3.2.2023 pyhä. Ti 7.2. Hui luni kulkee mukana ilossa ja su russa. Toinen työssä kantanut asia on ollut kynäileminen. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut, valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille.” Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Harjun seurakunnan kaikki kolme kirkkoa ovat tulleet rak kaiksi. Kristillisyys on hienoa siinäkin, että me olemme kaikki sinuja. Kun olen saanut ohjata nuoria pappeja heidän harjoitte luidensa aikana, olen muistutta nut: ole oma itsesi. seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. 2:22–33. Ma 6.2. Alttarilla on kuusi kynttilää. Horisontti su 3.1. Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. rovasti, rokkipappi Tarvo Laakso, Tampere. To 9.2. Musiikista vastaavat kanttori Juha Soranta sekä kuorot Candio Laudis ja Laulupojat. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Kutsuvia iskulau seita olen kynäil lyt 1990luvulta lähtien: ”Mesta ri kiertueella jo 2000 vuotta”, ”Ti laisuus tekee hartaan” ja ”Ole eko pyhä, kävele kirkkoon”. Opintojen aikana tein täällä myös nuoriso papin viransijaisuuden ja kesäteo login hommia. Montaa esikuvallista pappia, ku ten Juhani Kalmanlehtoa, sain seurata ja ottaa heiltä oppia. Nyt jäädes säni eläkkeelle pi dän lähtösaarnani Tesomalla kyntti länpäivänä 5.2. Oulun piispa Jukka Keskitalo saarnaa, liturgina Juhani Lavanko. Ta kanani on 37 vuotta Harjun seu rakunnan pappina. Tässä ahdingon, epävarmuuden ja neuvottomuuden ajassa ihminen kaipaa epämääräisesti tai tietoises ti jotakin sellaista, mihin hän var masti voisi luottaa. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: ”Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. johtava pastori Riikka Hartikainen, Helsinki. Harjun alueella on yhä kylän tuntua. | ensi pyhänä | | radio & tv | J eesuslapsen vanhemmat tiesivät, mitä tekivät, kun he Mooseksen lain mu kaisesti veivät esikoisen sa Herran temppeliin. Kynttilänpäivä on aiheeltaan ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily ”. La 4.2. Luukkaan evankeliumi 2:22–33 Ja kun tuli päivä, jolloin heidän Mooseksen lain mukaan piti puhdistautua, he menivät Jerusalemiin viedäkseen lapsen Herran eteen, sillä Herran laissa sanotaan näin: ”Jokainen poikalapsi, joka esikoisena tulee äitinsä kohdusta, on pyhitettävä Herralle.” Samalla heidän piti tuoda Herran laissa säädetty uhri, ”kaksi metsäkyyhkyä tai kyyhkysenpoikaa”. Musiikin lahjasta on ollut apua, sillä olen toimitusten yhteydessä soittanut sopivaa musiikkia. Kun seurakuntalaiset eivät ole esittäneet mitään, ei papin kaan ole tarvinnut. Ke 8.2. Tässä on hyvä lähtökohta saarnalle. Kirkkosalista löytyy 1600-luvulta oleva saarnastuoli sekä puinen keskiaikainen ristiinnaulitunkuva. Kynttilänpäivän evankeliumin tarkoitus on osoittaa, että Jeesus oli ennustuksien ja lupauksien mukainen pelastaja. Vuonna 1971 seurakuntatalon yhteyteen vihityssä kirkkosalissa on 330 istumapaikkaa. Pe 10.2. Graafisesta suunnittelusta vastasi Anne Tervahauta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 1.1. Koulusta ja valtasuhteista keskustelemassa kirjailija Iida Rauma ja kasvatustieteen emeritusprofessori Hannu Simola. Ilman Jeesus ta tai hänet unohtaen kristinus ko muuttuu joksikin muuksi, ehkä omaa yritteliäisyyttä edellyttäväksi armottomaksi moraali ja pelastus opiksi, poliittiseksi ratsuhevoseksi tai tyhjäksi kuoreksi, joka ei osoita kenellekään tietä taivaaseen. Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Puhujana pastori Jukka Kakriainen. | kynttilänpäivä | Lupauksien lapsi JUSSI RYTKÖNEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on rovasti ja Kotimaan artikkelitoimittaja. Tässöm meirän uskom perus tus kivikovalla Kolkatan kalliolla.” Pispalan kirkon rappusten vie reen haluttiin ai kanaan näyttävä ilmoitus taulu, että autostakin näkee kutsun kirkkoon. klo 15. Kun Pispalan vanha puinen kirkko tuhoutui tulipalossa 1968, arkkitehti Jaakko Ilveskoski suunnitteli laajennusosan Bertel Strömmerin suunnittelemaan seurakuntataloon. Olen koko työurani ajan asu nut täällä seurakunnan keskellä. Kynttilänpäivä on Jeesuksen vuoksi toivon merkki. Jeesuksella ei ole vertaisia, ja il man Häntä emme opi tuntemaan Jumalaa oikein: Hän on armahtaja ja syntisten ystävä. Kolehti kerätään Yhteisvastuukeräykselle, teemana nuorten väkivallan vastainen työ. Jos Jeesus ei ole samalla kertaa Jumalan ainoa Poika, suuri opetta ja, syntiemme sovittaja ja Jumalan oikealta puolelta kerran eläviä ja kuolleita tuomitsemaan tuleva, on uskommekin jotakin muuta, kuin mihin meidät on kastettu. Täällä on reilua poruk kaa. Pitkällä kotimatkalla Galileaan pariskunnalla riitti epäilemättä pu huttavaa. Ma 6.2. Etualan kyltin teksti on Jukka-Pekka Ruusukallion käsialaa. ekumeniikan ja missiologian dosentti, pastori Mari-Anna Auvinen, Helsinki. Moos. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Liturginen väri on valkoinen, maanantaista lauantaihin vihreä. Kasteita, vihkimisiä ja hau taan siunaamisia on kertynyt yh teensä yli 4?000. Siltalehden ja Aamulehden hartausrinkien li säksi olin toimittamassa Tamperelaisten katkismusta, jossa teologi aa sanoitetaan tamperelaisittain: ”Ristillä Jeesus kuali mum puales ta. Niin tässä työs sä pärjää. Pe 10.2. Jeesus on ainutlaatuinen. kappalainen Jyrki Rauhala, Hyvinkää. | kirkko & minä | Ristillä Jeesus kuali mum pualesta Jukka-Pekka Ruusukallio Pispalan kirkko . Vanhan Simeonin reaktio hä nen pitäessään Jeesusta käsivar sillaan sai vanhemmat varmasti entistä enemmän ihmettelemään, kuten evankeliumi kertookin. näyttelijä Laura Malmivaara lukee Siirakin kirjaa. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Vaikka järjes täytynyt, oikeudenmukaisuuteen pyrkivä ja ihmisiä suojeleva yhteis kunta onkin yksi Jumalan hyvistä lahjoista, ei sellainen sittenkään riitä selittämään meille tyhjentä västi kaikkea. Teologiseen tiedekuntaan oli huomattavasti helpompi päästä sisään kuin sieltä ulos. MAIJA P. Koska Jeesus on meidän kaikkien Jumalan pienten köyhien pelastaja, on hyvin sopivaa, että kynttilänpäivänä avataan myös Yhteisvastuukeräys, joka jo täällä ajassa pyrkii torjumaan nälkää ja köyhyyttä. Isä ja äiti saivat kuulla, että heidän vauvassaan koittaa pelastus kai kille kansoille, valo pakanakan soille ja kirkkaus omaisuuskan salle Israelille. 48:10, Ps. Koulujen päivänavauksissa siitä on kuoriutunut varsinainen taikahuilu, joka hiljentää juhla salillisen häliseviä alakoululaisia pari tahtia soittamalla. Ainutkertai nen, Ajan Keskus, jonka serkulle Johannekselle Herra oli myös jo Sakarian kiitosvirren mukaises ti antanut tehtäväksi raivata tietä Jeesukselle. 6:13–16, Luuk. seurakuntapastori Aija Pöyri, Espoo. Se on ollut kaikkine kohtaamisineen voima vara. | Kuvat: Niilo Rantala ” Kun seurakuntalaiset eivät ole esittäneet mitään, ei papinkaan ole tarvinnut. . La 4.2. Mutta jatko saattoi olla heillekin hämärän pei tossa, vaikka sekä Maria että Joo sef olivat ennen Jeesuksen synty mää kokeneet inhimillisesti kat soen aika erikoisia asioita. 138:2, 2. 33:18–23, 1. Koskaan en ole kokenut sitä han kalaksi, päinvastoin. Täällä ei vä litetä titteleistä. 48:11–15, Ps. NIILO RANTALA Tampereen Pispalan kirkosta näkyy Pispalan valtatieltä katsottuna parhaiten seurakuntatalon puoli. Kanttorina Anna Marte. lähihoitaja Jarno Lehti, Metodistikirkko, Turku. Hä nen tulemisensa oli ennustettu ja sellaisena hänet kynttilänpäivän evankeliumissakin otetaan vas taan. Ti 7.2. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. E nsimmäinen kosketuk seni Harjun seurakun taan oli nuorten kuoro, jossa lauloin opiskelu aikani. sotilaspastori Paavo Ranta, Helsinki. Hänen ni messään meille on luvattu pelas tus, jota ei missään muualla ole tarjolla. seurakunnan luottamushenkilö, teologian kandidaatti Mio Kivelä, Helsinki. Harju oli maineikas paikka, jossa tehtiin vahvaa nuorisotyötä. kirkkoherra Pauli Niemelä, Kiiminki. Työni ydintä ovat olleet toimituk set. Elämän mielekkyys ja sen takana väikkyvä ikuisuus vaativat nekin paljastumistaan. Ensimmäi senä vastuualuee nani oli Tesoman kirkko. Liturgina ja saarnaajana Miira Muroma-Nikunen. Loppiais kirkossa 1986 kirkkoherra Voitto Silfverhuth kysyi, koska valmis tun, ja kutsui minut tänne töihin. To 9.2. Tim. Radio 1 klo 11 Helluntaikirkon jumalanpalvelus Helsingin Lähetysseurakunnasta. majuri Saga Lippo, Pelastusarmeija, Helsinki. Ke 8.2. Radio 1 klo 10 Kynttilänpäivän perhemessu Haagan seurakunnasta Helsingistä. Olin onnekas päästessäni tuttuun seurakuntaan. Jo silloin tämä muodostui kotiseurakunnakseni. Tekstit: Ps
Tyhmiä kysymyksiä ei ole. Hän ihmettelee niiden vähäisyyttä. | Kuva: Jukka Granström 24 KOTIMAA | 3.2.2023 1 23 AIHEENA: Luottamushenkilönä kirkossa. Haastattelussa hän jakaa hiljaista tietoa luottamushenkilötaivaltaan aloittaville. >> s. – Jos teet aloitteen, kyseistä asiaa pitää käsitellä ja se voi johtaa johonkin. beige meleerattu tummansininen musta Helposti ja mukavasti netissä www.goldner-fashion.com Tilaukset puhelimitse (09) 8870 566 ma–pe klo 8–17 Kun tilaat puhelimitse tai verkossa, ilmoita etukoodi F23-5996-09 AIHEENA: Kirkon perheneuvonta ja perhetyö 6 22 Päätöksenteko on tiimityötä ja sitkeyslaji Uusilla luottamushenkilöillä on tuoreita näkökulmia, kokenut vaikuttaja Päivi Raunu kannustaa. 28–29 Päivi Raunun mukaan yksi hyvä keino vaikuttaa seurakuntaneuvostossa on tehdä aloite. F2 359 96 _F IN www.goldner-fashion.com Ilmainen toimitus! Neuletakki 1292-828 musta 1260-836 punainen 1261-036 jadenvihreä 1260-736 roosa 1260-636 tummansininen 1292-528 beige meleerattu 1260-936 vaaleansininen 1292-628 keskiharmaa meleerattu N-koot 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille ) r 139.95 r 79.95 Neuletakki hienoa merinovillaa Niin kauan kuin tuotetta riittää Neuletakki 139.95 79. 95 Sie sparen 40.– € SÄÄSTÄT 60 € VAIN RAJOITETUN AJAN! • 100 % laadukasta merinovillaa • iholle lempeää & pehmeää • rennon pitkä malli roosa punainen jadenvihreä vaaleansininen keskiharmaa meleer
Eläkkeelle lähteneen emäntäsiivoojan tilalle ei voitu palkata uutta. – Minulla ei ollut omaa agen daa tai tarvetta saada ansioluette looni merkintää luottamustoimis ta. Myös aiempi ko kemus lukion opiskelijakunnan puheenjohtajuudesta toi luotta musta: kokouskäytännöt olivat tuttuja. Henkilöstösäästöt ovat aina kipeitä Huttusen ensimmäinen kau si luottamushenkilönä ja kirkko valtuuston puheenjohtajana ei ol lut helppo. – Seuraava seminaari on Tam pereella nyt 24.–26.3. Kos ka sen myyntiarvo olisi lähes ole maton ja kunnollinen peruskorja us liian kallista, leirikeskus päätet tiin kuluttaa loppuun. Huttusen mukaan lienee pit källä tähtäimellä realismia, että alueella tapahtuu seurakuntalii toksia. Kunnassa on vahva ortodoksinen vähemmistö. Juuassa on 4?500 asukasta ja evankelisluterilaiseen seurakun taan kuulu noin 3?500 henkeä. Hänen aloitteestaan ja hänen vapaaeh toispanoksellaan nuoret voivat kokoontua seurakunnassa tors taiiltojen lisäksi usein myös lau antaisin. Rippikoulun jälkeen Huttunen meni isoskoulutukseen ihastuk sensa perässä ja osallistui seura kunnan nuorteniltoihin. Kirkossa vaikuttaminen ei ole nopeaa ja räjähtävää, Jussi Huttunen sanoo. Puheenjohtajan pitää lopettaa sellainen alkuunsa. Kun minua pyydettiin mukaan ja sain ison äänisaaliin, tunsin ole vani etuoikeutettu. Hän päätyi Suomen Raamat tuopiston Raamattukouluun Kau niaisiin, jossa koki hengellisen he räämisen ja sai vahvan pappiskut sumuksen. 24-vuotiaana elämäntilanne salli ehdokkuuden ja hän pääsi ääniharavana suoraan kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi. Hän haaveili isyydestä ja ajatteli, että näytteli jän työ iltaisin ja viikonloppuisin sopii huonosti yhteen perhehaa veiden kanssa. I hmettelin aluksi itsekin, mik si lähdin mukaan kirkolli seen päätöksentekoon, itä suomalainen teologian opis kelija Jussi Huttunen sanoo. – Tämä lienee jotain Jumalan huumorintajua, koska kyllähän papitkin tekevät töistä iltaisin ja viikonloppuisin, Huttunen nau rahtaa. Lapsena Huttunen kävi evanke lisluterilaisen seurakunnan päi väkerhossa. Järjestelyihin osallis tuu myös Lasten ja nuorten kes kuksen sekä Kirkkohallituksen työntekijöitä. Kirkkovaltuuston puheenjoh tajuus jännitti Huttusta aluksi, | nuori vaikuttaja | 3.2.2023 3.2.2023 26 27. | Kuva: Jussi Huttunen Joissain seurakunnissa paikat saatetaan käytännössä jakaa van halla kaavalla jo etukäteen ennen vaaleja, jolloin uusien on vaikea ujuttautua joukkoon. Vasaran paukutus ja ys tävällinen huomautus yleensä auttavat. Hetken mietittyään hän to teaa, että mukaan veti häntä kohtaan osoitettu luottamus. Lisää mielekkyyttä tehtävään ovat tuoneet muut vapaaehtois tehtävät seurakunnassa. Neljän vuoden aikana Juuan seurakunnassa oli kolme eri kirkkoherraa. – Jos kokouksissa mennään henkilökohtaisuuksiin, se on henkistä väkivaltaa. Isovanhemmat opet tivat hänelle iltarukouksen ja otti vat välillä mukaansa jumalanpal veluksiin. ”Yhden listan malli ja selkeä henkilövaali motivoisivat nuoria” itä-suomi | Juukalaista Jussi Huttusta pyydettiin ehdolle seurakuntavaaleihin jo 20-vuotiaana. Ihmiset luot tivat, että olen hyvä äänitorvi lap sille, nuorille ja nuorille aikuisille Juuan seurakunnassa. – Nykyinen kirkkoherra on kui tenkin luvannut, että liitosta ei tule ainakaan ennen kuin hän jää 15 vuoden päästä eläkkeelle. Huttusen mukaan työntekijät ovat yleensä parhaita asiantuntijoita työnsä kehittämisessä. mutta neuvoja ja tukea ovat tar jonneet auliisti sekä kokousten sihteerinä toimiva talouspääl likkö että kulloinkin virassa ol lut kirkkoherra. Hän kuitenkin muistuttaa, että tarvitaan myös luottamushenki löitä, jotka lähtevät ajamaan niitä asioita, joita nuoret vaikuttajaryh missä nostavat esiin. Huttunen vaikuttaa luotta mustehtävissä myös Nuorten ai kuisten vaikuttamisryhmä NA VI:ssa Kuopion hiippakunnan edustajana. – Luottamushenkilönä minul le on sydämen asia olla rakenta massa seurakuntaa, joka olisi yhtenäinen yhteisö yli työalara jojen. Byrokratian hyvä puoli on kuitenkin kestävä ja perusteltu päätöksenteko. Viime vuonna seminaariin osallistui paikan päällä reilut 80 nuorta ja verkon välityksellä noin 40. Luottamushenkilöiden rooli on tukea ja mahdollistaa. – Lisäksi meiltä lähti kaksi työntekijää. Huttunen iloitsee, että seura kuntiin on jo perustettu vapaaeh toisesti paljon nuorten vaikuttaja ryhmiä, vaikka kirkkolakiuudistus on kesken eikä seurakuntia vielä velvoiteta siihen. Raamattuopisto avasi uskon ja yhteisön voiman Jussi Huttunen on syntynyt Pieta rissa, mutta muuttanut Juukaan jo puolivuotiaana. Hänen äitinsä on venäläinen ja ortodoksi. Nuoriso toiminnan anti ei kuitenkaan ollut kovin hengellistä. Hän on ollut pari vuotta mukana tekemässä Nuor ten tulevaisuusseminaaria Kirk ko 2030. Hut tunen on tuurannut tarvittaes sa lastenohjaajaa päiväkerhossa ja pitänyt nuorteniltoja. Nyt alkamassa on toinen kausi luottamushenkilönä. Keväällä 2014 Huttunen haki Teatterikorkeakouluun, mutta jättäytyi pois pääsykokeiden vii meisessä vaiheessa. – Uskon, että yhden listan malli ja selkeä henkilövaali motivoisivat nuoria. Hyvä veli -verkostot vaikeuttavat uudistumista Huttunen on pohtinut paljon nuorten innostamista kirkon pää töksentekoon. Vaikeinta nuorelle puheen johtajalle on ollut se, kun jotkut kirkkovaltuuston asiat menevät jäsenillä tunteisiin. EMILIA KARHU » Jos kokouksissa mennään henkilökohtaisuuksiin, se on henkistä väkivaltaa. Silloin myös ihmiset kääntyvät toisiaan vas taan, vaikka pitäisi puhua asi oista. Raamattukoulun ajoista alkaen Huttunen on arvostanut vahvaa yhteisöllisyyttä. Erityistä iloa ovat tuottaneet tilanteet, joissa hän on käyttänyt kirkkoneuvostossa pu heoikeuttaan ja saanut jonkun ymmärtämään heikompiosais ten näkökulmaa ja muuttamaan kantaansa. Puheenjoh tajan pitää lopettaa sellainen al kuunsa. Nuorten tulevaisuusseminaari tulee taas Vaikeuksien keskelläkin Jussi Huttusella on säilynyt tunne sii tä, että luottamushenkilön työ on mielekästä. Nyt ikäraja on 16. Kyse on jokavuotisesta tapahtumasta, johon kutsutaan nuoria joka seurakunnasta ympä ri Suomen. Mutta henkilöstösäästöt ovat aina kipeitä. Mikä innosti jatkamaan. Arjen puhe uskosta tuli tutuksi. Yhdellä listalla voisi olla julkisesti nimetty ylläpitäjä, jon ka puoleen kaikki ehdokkuudes ta kiinnostuneet voisivat kääntyä. Myös epäkohdista keskustellaan avoimesti. Kauden päätteeksi Juuassa pu hutti leirikeskuksen kohtalo. Äänestysikärajaa Huttunen oli si valmis laskemaan peräti 15vuo teen, koska rippikouluikäisillä kiinnostus seurakuntaa kohtaan on suurta. Kokemuksia jaetaan ja nuoria rohkaistaan viemään hy viä ideoita eteenpäin omissa seu rakunnissaan. Virastovirkailijalle ei puolestaan ollut enää tarpeeksi töitä, kun liityimme keskusrekiste riin. Onneksi hän sai töitä kunnan puolelta. Viikon loppuun kuuluu pajatyöskente lyä nuorten itse esiin nostamista aiheista. Kuvassa taustalla näkyy Juuan nuorten vaikuttajaryhmän tekemä nuorten tilan alttaritaulu. – Joillakin voi siis mennä lähes viisi vuotta rippikoulusta ennen kuin edessä on ensimmäiset seu rakuntavaalit. Hän arvelee, että seurakuntavaalien monet eri listat ja niiden taustalla pitkään vaikut taneet hyvä veli verkostot voivat vaikeuttaa nuorten mukaantuloa
Raunu nostaa esille vielä yh den kirkollisten luottamustehtä vien erityispiirteen. | teema | Oikea ajoitus on tärkeää, kun haluaa vaikuttaa sitkeys palkitaan | Luottamushenkilön kannattaa olla aloitteellinen ja perehtyä huolella asioihin. Esitys listalla on myös kirkon oppiin liit tyviä kysymyksiä. Vapaa keskustelu laajentaa ymmärrystä Päivi Raunu on ollut mukana pää töksenteossa useilla kirkon eri ta soilla. – Minulla on ollut myös monia kunnan luottamustehtäviä. Minulle on tärkeää, että olen saanut olla tässä prosessissa mukana kaksi kautta. Hän ihmettelee niiden vä häisyyttä. – Onkin hyvin tärkeää, että ko koukset aloitetaan ja lopetetaan hartaudella tai virrellä. Tarvittaessa pitää osata myös kyseenalaistaa asioita. Edustajat kokoontuvat kaksi kertaa vuodessa internaattiin Turun kristilliselle opistolle. – Kirkko on minulle rakas, ja sen jäsenyys tärkeää. – Kannattaa ottaa selvää, mil laisia asioita on lähiaikoina ollut tapetilla ja onko niistä olemassa jonkinlaista päätöshistoriaa. Päivi Raunu huomauttaa, että kun on luottamustehtävän saanut, pitää myös olla luottamuksen ar voinen. Niistä uudet luottamushenki löt saavat koulutustakin, johon kannattaa ehdottomasti osallis tua. Hän on toiminut kotiseurakun tansa Olarin seurakuntaneuvostossa, Espoon yhteisessä kirk kovaltuustossa sekä seurakuntaneuvostossa joko varsinaise na tai varajäsenenä. Vuosien mittaan syntyneet hen kilösuhteet ovat olleet hänelle eri tyisen motivoivia. – Talousarviot ja toimintasuun nitelmat tehdään suunniteltuna aikana. Tasaarvoisuuden ja yhden vertaisuuden kysymykset ovat Raunulle hyvin tärkeitä. Kirkolliskokouksen maallikkojäsenyys sai hänet harrastamaan teologian opiskelua. – Luonnollisesti on hyödyllis tä ymmärtää hallintoa ja talout ta. Näin asioita saa omassa päässäkin liikkumaan eteenpäin. Aloite on hyvä työkalu Päivi Raunu näkee hyvän luotta mushenkilön keskeisinä ominai suuksina yhteistyöhalukkuuden ja aktiivisuuden. Prosesseissa on jotakin sa maa, mutta on selviä erojakin. Huolellinen perehtyminen asioihin on välttämätöntä. Raunu kertoo lähteneensä kir kollisiin luottamustehtäviin ”rak kaudesta lajiin”. – Kun muistelen aikaisempia luottamustehtäviäni, se on jäänyt mieleen, keiden kanssa olen pää töksiä tehnyt. Kirkolliskokouksen henkeä Raunu luonnehtii aivan omanlai sekseen. Nyt on koittanut ti laisuus päästä muuttamaan asioita suuntaan, jota minä ja äänestäjäni haluamme. | Kuva: Jukka Granström | hiljaista tietoa | » Ajattelen, että puoluepolitiikalla ei ole kirkossa sijaa. Vuodesta 2016 Raunu on ollut myös yksi kirkolliskokouksen maal likkoedustajista. Asiat taistelevat, eivät ihmiset Uusi luottamushenkilö on usein täynnä intoa. Seura kunnassa taas luottamushenkilöt edustavat äänestäjiä ja kaikkia seu rakuntalaisia. On ymmärrettävä, mil loin pitää olla hereillä tiettyjen asioiden suhteen, jos niihin ha luaa vaikuttaa. – Asiat ovat vastakkain, eivätkä ihmiset. Eri toimielimien mittakaava poikkeaa toisistaan paljon. Päätöksiä ei työstetä pelkästään omien voi mien varassa, vaan konteksti on hengellinen. Vaikka Raunu on vihreiden jä sen, kirkollisella puolella hän ei toimi puoluetunnuksin. Esimerkiksi seurakunnissa pää töksenteko tapahtuu tietyn vuosi kellon mukaisesti. Raunun mukaan työskentely kirkolliskokouksen perustevalio kunnassa on saanut hänet innos tumaan teologiasta. Raunu antaa myös käytännön vinkin siihen, miten luottamus tehtävien hoitaminen ei muodos tu liian raskaaksi. Oikea ajoitus on sekin tärkeää. – Tilannetta voi purkaa esimer kiksi jonkun ryhmäkaverin kanssa. Päätöksiä ei koskaan tehdä yksin, vaan yhdessä keskustellen, kokenut luottamushenkilö Päivi Raunu muistuttaa. Luottamus tehtävät ovat minulle luonteva tapa osallistua kirkon toimintaan. Päivi Raunu ei missään nimessä halua latistaa intoa, mutta allevii vaa kahta asiaa. Samalla oppii ymmärtämään, mik si joku on jostakin kysymyksestä eri mieltä kuin minä. – Kirkollinen päätöksenteko on tiimityötä ja ehdottomasti myös sitkeyslaji. Miten esimerkiksi seurakunta neuvostossa pääsee sitten konk reettisesti vaikuttamaan. Olen ol lut muun muassa Espoon kaupunginvaltuustossa vihreiden edustajana. Se taas on saattanut unohtua, milloin joku asia oli pää töksenteossa ja mikä oli tarkka si sältö. Kirkolliskokouksessa säädetään lakeja ja luodaan edellytykset ko konaiskirkon toiminnalle. Vastuita voi jakaa Joskus kuuluu kyynisiä kom mentteja siitä, että virkamiehet oikeasti valmistelevat asiat ja luottamushenkilöt ovat pitkälti kumileimasimia. Aina ei myöskään saa omaa tahtoaan läpi. – Arkkipiispa Tapio Luoma sanoi joskus viisaasti, että kirkol liskokouksessa me olemme ensi sijaisesti kirkon edustajia. – Seurakunnassa ollaan useim miten aika konkreettisten asioiden äärellä. Ihmiset jäävät mieleen, päätöspykälät eivät Päivi Raunu huomauttaa, että päätöksenteko ei koskaan ole yk silölaji. Päivi Raunun mukaan luotta muselimissä keskustellaan pää sääntöisesti hyvässä hengessä, vaikka oltaisiin eri mieltä. – Asioita valmistellaan virka miestyönä, mutta kyllä luotta mushenkilöillä pitää olla mah dollisuus vaikuttaa valmisteluun. Raunun mukaan yksi hyvä keino on tehdä aloite. Jos joku on kiinnostuneempi taloudesta ja toinen toiminnasta, niin kukin saa keskittyä enemmän niihin itselle läheisiin asioihin. Jos pettymys me nee tunteisiin, niin asiaa ei kanna ta jäädä murehtimaan. – Jos teet aloitteen, kyseistä asiaa pitää käsitellä ja se voi joh taa johonkin. Minäkin pidän jatkuvasti yhteyksiä sellaisiin, jotka ajattele vat eri tavoin. – Palkinto tulee siitä, kun on saanut yhdessä muiden kanssa olla edistämässä asioita, jotka mieltää itselleen ja kirkolle tärkeiksi. – Kirkko näyttäytyy nyt sellaise na, että nuo kysymykset eivät ole sitä läpileikkaavia. Päätetään esimerkiksi vir kojen täytöstä, seurakunnan toi mintasuunnitelmasta, taloudesta ja kolehdeista. – Keskusteluilmapiiri asian suhteen on koko ajan kirkollisko kouksessa mennyt selvästi myön teisempään suuntaan. – Olen muutaman vuoden opis kellut sitä harrastusmielessä Hel singin yliopistossa. – Oman ryhmän sisällä kan nattaa sopia vastuista. – Ajattelen, että puoluepolitii kalla ei ole kirkossa sijaa. Sosiaalityöntekijänä on myös he rännyt halu vaikuttaa yhteiskun nallisiin asioihin. Tyhmiä ky symyksiä ei ole. – Sen viikon aikana vietetään ai kaa yhdessä vapaamuotoisesti kes kustellen. 3.2.2023 3.2.2023 28 29. Olen ollut itsekin tekemäs sä meidän ryhmämme ohjelmaa. Päivi Raunu kaipaa kirkkoa, jossa ei olisi vastakkainasetteluita. Kirkollis kokouksessakin rukoilemme kaik ki yhdessä, vaikka emme saisikaan jostakin asiasta yhteistä päätöstä aikaan. Sitä kui tenkin kannatan, että eri ryhmät toimisivat siellä ohjelmapohjai sesti. Raunulle suurin pettymys luot tamushenkilöuralla on ollut se, että kirkolliskokous ei ole saanut vielä kään aikaan päätöstä kirkon avio liittokäsityksen muuttamisesta. Hänen mukaansa vastakohtaisuus ei johda mihinkään, vaan vaikuttavaa on yhteisen tien löytäminen. VESA KEINONEN E spoolainen, johtavana sosiaalityöntekijänä työskentelevä Päivi Raunu on kokenut vaikuttaja. – Uudella luottamushenkilöllä voi olla kykyä nähdä asioita tuo reesta näkökulmasta
Kirkko hallitus on samalla myös kirkon keskusrahaston hallitus ja vastaa uusien erityistehtäviin liittyvien virkojen perustamisesta. Mikäli kyseessä on kokonaiskirkollinen asia, aloite voi edetä hiippakuntavaltuuston kautta aina kirkolliskokoukseen asti! Luottamushenkilöillä on ää nioikeus kirkolliskokousvaalissa sekä mahdollisuus tehdä aloit teita suoraan seuraavalle tasolle. Otin osaa elokuussa 2021 Sápmi Pride tapahtumaan Utsjoella, ja olin onnellinen voidessani osal listua kauniissa Utsjoen kirkossa sateenkaariystävälliseen mes suun. Suuret muutokset lähtevät kuitenkin liikkeelle pienistä aloitteista! Kirkon ilme muuttuu seurakunta kerrallaan. Pikaopas uudelle luottamushenkilölle abc | Tuntuuko kirkon päätöksenteon terminologia ja marssijärjestys vieraalta tai sekavalta. Ir tauduin Oulunkylän seurakunnan jäsenyydestä ja minusta tuli kaksikielisen Utsjoen seurakunnan jäsen. Asia oli osittain helpotus, sillä asun paraikaa väliaikaisesti Oulussa vaimo ni luona, ja vaalikamppailun käyminen Oulusta käsin Uts joella olisi ollut hankalahkoa. Muita täysistunnon jäseniä ovat kaksi piispainkokouksen valitsemaa piispaa, kaksi kir kolliskokouksen valitsemaa pap pia sekä yksi maallikko kustakin hiippakunnasta. Suomessa on yhdeksän evan kelisluterilaista hiippakuntaa, joista kullakin on oma piispansa. Kirkolliskokoukseen kuulu vat arkkipiispa ja kaikkien hiip pakuntien piispat. Hiippakunnan ja koko kirkon päätöksenteko Olennainen kirkollisen päätök senteon alueraja on hiippakunta. Vaalien ystävänä hoksasin, että syksyllä 2018 en saisi olla mu kana seurakuntavaaleissa, sillä Inarin ja Utsjoen seurakuntien yhdistymisen tähden seurakuntavaalit oli käyty jo alkuvuodes ta. Se kokoontuu kaksi kertaa vuodessa Turun kristillisellä opistolla ja päättää kirkon oppia ja työtä koskevista keskeisistä linjauksista sekä kirkon hallinnosta ja taloudesta. Utsjoen seurakuntaneuvostossa olen onneksi kokeneempien ympäröimä nä, ja voin ammentaa heiltä viisautta, erityisesti koska en lanta laisena ole vielä kuronut kaikkea tiedonpuutetta umpeen. Hiippakunnan papit puo lestaan valitsevat hiippakuntaval tuuston pappisjäsenet. Loput kirkol liskokousedustajat valitaan kah della hiippakuntakohtaisella vaa lilla: pappisedustajat niin, että äänioikeutettuja ovat vain papit, ja maallikkoedustajat niin, että kirkkovaltuustot ja seurakunta neuvostot äänestävät seurakun nistaan edustajat vaalikelpoisten ehdokkaiden joukosta. Yhteinen kirkkoneuvosto valmistelee asiat kirkkovaltuus ton kokouksiin sekä panee val tuuston päätökset toimeen. Miten voin vaikuttaa. Olen Sotkamosta lähtöisin, sikäläisen seurakunnan kasvat tama, etelässä opiskellut mutta mieleltäni Pohjoisen ihminen. S uomesta löytyy niin kirkkovaltuustoja, seurakuntaneuvosto ja, kirkkoneuvostoja kuin yhteisiä kirkko valtuustoja. Minulle on tärkeää, että kristinuskon ydin, rakkauden kak soiskäsky ja kultainen sääntö, ovat totta paitsi seurakunnassa myös yhteiskunnassa; ja kaikille, myös vähemmistöille. Tärkeä on tietää, onko seura kunta itsenäinen vai kuuluuko se seurakuntayhtymään. Yhteisiä kirkkoneuvostoja on yh teisten kirkkovaltuustojen tavoin vain seurakuntayhtymissä. Vieläkään en ole Utsjoella seurakuntavaaleissa äänestänyt, sil lä Utsjoen seurakuntaneuvostoon oli ehdolla yhtä monta ehdo kasta kuin oli paikkojakin, ja niin minutkin valittiin sinne niin sanotulla sopuvaalilla nuo rimmaksi jäseneksi (vaikk en 36vuotiaana enää nuo ri olekaan). oma vaaleilla valittu seurakuntaneuvosto. Vaikka seurakuntayhtymän päätöksentekoa onkin keskitetty, on jokaisella yhtymään kuuluval la seurakunnalla kuitenkin myös Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä elin. Tämän onnen toivon osaksi kaikille kirkkomme jäsenille. Lisäksi valtuusto valit see keskuudestaan jäsenet kirkkoneuvostoon, jonka tehtävät ovat saman tyyppisiä kuin yhty missä yhteisen kirkkoneuvoston tehtävät. | sanasto | 3.2.2023 3.2.2023 30 31. Yhteisen kirkkovaltuuston jäsenet ovat neljän vuoden välein vaaleilla valittuja luottamushenki löitä kaikista yhtymään kuuluvis ta seurakunnista. Näkemykset kirkosta ajattomana ja ”valmiina” ovat omiaan hidastaman muutok sia ja ylläpitämään monipolvista byrokratiaa. Olin siis eräs harvoista kirkkomme seurakuntalaisista, joilla ei ollut mahdollisuutta 2018 lainkaan äänestää seurakuntavaa leissa äänioikeudesta huolimatta. Us konto on monelle herkkä ja yksi tyinen asia, ja monet toivovat kir kosta muuttumatonta satamaa muutosten keskellä. Mikäli aloite koskee asiaa, joka voidaan ratkaista seura kunnan tai seurakuntayhtymän tasolla, asia voi edetä kirkkoval tuustoon tai yhteiseen kirkko neuvostoon. | kolumni | IIVARI KOUTONEN Kirjoittaja on kirjastovirkailija ja kiihkotapaluterilainen Utsjoen seurakuntaneuvoston vastavalittu jäsen. Se huolehtii, että kirkolliskokouk sen päätökset pannaan toimeen ja valmistelee sille asioita. » Oman seurakunnan tasolla luottamushenkilön vaikuttamismahdollisuudet ovat erityisen suuret. Jokainen seurakuntalainen on oikeutettu tekemään aloitteita asioista, jot ka kokee tärkeiksi. Seurakunta laisen tulee toimittaa aloite kir jallisena kirkkoherranvirastoon, jonka jälkeen kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto käsittelee sen. Mistä on kysymys. Viisi vuotta sitten toukokuussa muutin Helsingistä Utsjoelle. Kirkkolaiva kääntyy hitaasti. Kirkolliskokouksen tehtävänä on luotsata kirkkolaivaa ja ruori miehenä toimii kirkkohallitus. Ei hätää! Tässä jutussa avataan peruskäsitteet kansantajuisesti. Yhteinen kirkkovaltuusto päättää yhtymän talousasioista, kuten siitä, miten seurakuntatyö hön käytettävät varat jakautuvat seurakuntien kesken, mikä on kir kollisveron suuruus, miten rahaa käytetään kiinteistöihin sekä mi ten kohdistetaan suurimmat avus tukset. Seurakuntayhtymiin kuulu mattomissa itsenäisissä seura kunnissa korkeinta päätösvaltaa käyttää kirkkovaltuusto, joka valitaan vaaleilla neljän vuoden välein. Ennen kaikkea olen kuitenkin sukupolveni ääni ja avaramman kirkon ystävä, joka haluaa antaa kaikille yhdenvertaisesti mah dollisuuden osallistua ja tehdä kirkosta pysyvän armon ja rak kauden julistajan keskellämme. Jäse net yhteiseen kirkkoneuvostoon valitsee yhteinen kirkkovaltuusto. Kirk kohallitus kokoontuu kuukau sittain täysistuntoon, jonka pu heenjohtajana toimii arkkipiis pa. Se tekee seurakuntata son päätöksiä johtaen oman seu rakunnan toimintaa sekä päät täen seurakunnalle myönnettyjen varojen käytöstä. Monissa kaupungeissa päätöksentekoa on pyritty keventämään siten, että seurakunnat ovat yhdistyneet sa man seurakuntayhtymän alaisuu teen. Hiippakuntavaltuuston maallik kojäsenien valinnasta päättävät kirkkovaltuustot, yhteiset kirk kovaltuustot ja seurakuntaneu vostot. Hiippakuntavaltuusto käy kokouksissaan läpi kirkkoneu vostojen, yhteisten kirkkoneu vostojen ja seurakuntaneuvosto jen tekemät aloitteet ja välittää ne kirkon ylimmälle päättävälle elimelle eli kirkolliskokoukselle. Toisaalta oli harmi, ettei vaalikampanjaa tarvinnut tai voinut käydä, koska vaikka se olisi vaikeaa ollutkin, olisin kampanjoinnin yhteydessä pystynyt tuomaan esille itselleni tärkeitä teemoja seurakuntamme ja kirk komme tulevaisuudesta. Oman seurakunnan tasolla luot tamushenkilön vaikuttamismah dollisuudet ovat erityisen suuret: seurakunnan edustajana hän saa olla päättämässä muun muassa seurakunnan kirkollisveroprosen tista, rakennushankkeista, työn tekijävalinnoista, toiminnasta ja tilojen käytöstä. Jokaisesta hiippakunnasta löytyy myös hiippakuntavaltuusto. Yhteisen kirk kovaltuuston päätökset panee toi meen yhteinen kirkkoneuvosto. Samanlainen taustaajatus minulla on myös kristinuskon ytimen ja ilon suhteen, ja siksikin pyyntö kolumnistiksi oli mieluisa yllätys. Seurakuntayhtymässä tär kein päätöksentekoelin on yhtei nen kirkkovaltuusto. | Kuva: Jukka Granström » Haluan antaa kaikille yhdenvertaisesti mahdollisuuden osallistua ja tehdä kirkosta pysyvän armon ja rakkauden julistajan. NIILO RANTALA Dearvvahus! T ervehdys teille, Kotimaan lukijat! Otsikossa sama ter vehdys on pohjoissaameksi, sillä se on kieli, jota opette len ja tahdon levittää ympärilleni vajavaisesta osaami sestani huolimatta. Seurakuntaneu voston jäsenet valitaan neljäksi vuodeksi kerrallaan
– Kun mennään kymmenenvii sitoista vuotta eteenpäin, on jäsen rakenne ja määrä huomattavas ti heikompi kuin nyt, siksi isoja muutoksia pitäisi tehdä, mielui ten hyvissä ajoin, Perander toteaa. Lisäksi pal kansaajien määrä vähenee eniten. – Näin taitaa olla, hymähtää Perander, joka on aiemmin ollut töissä Kirkkohallituksen talous suunnittelupäällikkönä ja tunne taan myös Seurakuntien taloushallinnon käsikirjan (Kirjapaja 2020) toisena kirjoittajana. Se tuo vakautta. Jäljet näyttävät johtavan Hel singin seurakuntayhtymän talous johtajaan Pasi Peranderiin. FREIJA ÖZCAN » Nykyisellä rakenteella näivetetään varsinkin pienimpiä seurakuntia. Syynä on elinajano Kirkon talouden maaginen romahdusvuosi siirtyy dotteen ja ansioiden kasvu. Elinajanodote muuttaa ennustetta Viime marraskuussa Perander kir joitti uuden blogin. Veroa maksavien seurakuntalaisten lukumäärä on edelleen suuri, Pasi Perander sanoo. verotulot | Ennusteiden mukaan seurakuntien saamat kirkollisverotulot kasvavat tasaisesti ainakin vuoteen 2030. Perander kirjoittaa blogissaan, että nykyisellä rakenteella näive tetään varsinkin pienimpiä seu rakuntia ja seurakunnallista toi mintaa suuresta osasta Suomea ja vieläpä lyhyessä ajassa. Veroa maksavien seura kuntalaisten lukumäärä on edel leen suuri. Laitimmaisena vasem malla näkyy pylväs, joka uhkaa tulvaisuutta: kasteiden määrä on kääntynyt pelottavasti laskuun sa malla kun syntyvyys on alentunut. Sitä kylläkin heiluttelee työllisyysti lanne. Siinä hän tote aa, että maaginen ajankohta siir tyy eteenpäin. Eivät kö ne lopukaan. Siitä lähtien maaginen vuosi on kummitellut luottamushenkilöille näytetyissä PowerPointeissa ja tu levaisuuden suunnitelmissa. Jos se pysyy hyvänä, kas vua riittää. Hiippakunnan suuruisia talouksia Perander näyttää toista pylväsri vistöä, joka kuvaa kirkon jäsenra kennetta. Hiippakunta olisi luonteva raja, niin ettei tar vittaisi uusia organisaatiorajoja. Kun siitä pylväästä vetää viivaa tu levaisuuteen, huonolta näyttää. Ennusteen mukaan verotulot kasvaisivat ta saisesti koko ennustekauden vuo teen 2030 saakka. Mistä moinen vuosiluku oikein il mestyi. – Viisasta näissä ennusteissa on mennä vuosi, pari kerrallaan. Vaikka elinajanodote pitenee, jossain kohtaa runsasta eläket tä nauttivien viimeinen raja tulee väistämättä vastaan. – Joku sellainen isompi raken ne pitäisi olla, mikä hoitaa tuki palvelut, talous, henkilöstö ja kiinteistöhallinnon. – Siitä tehtiin juttu Kotimaahan ja se sai hämmästyttävästi palstatilaa. Niiden alla seurakuntien määrä voisi jopa kasvaa. Pohdiskellessaan syksyllä 2021 omassa blogissaan kirkollisvero tuoton voimakasta alakierrettä Pe rander arvioi sen alkavan vuonna 2025, sillä silloin ”eläkkeistä ker tyvä kirkollisvero ei enää jaksa kannatella nykytasoa”. | talous | 3.2.2023 32. | Kuva: Freija Özcan Kirkkohallituksen Finnish Consulting Groupilta tilaaman veroennusteen mukaan kirkon verotulot kasvaisivat tasaisesti koko ennustekauden vuoteen 2030 saakka. Perander näyttää Kirkkohalli tuksen Finnish Consulting Grou pilta (FCG) tilaamaa veroennus tetta. Niinpä Perander pidättäytyy en nustamasta uutta maagista vuotta. Eläke läisiä näyttää olevan seurakuntien jäsenistössä oletettua pitempään. Sitäpä on vuoden alusta aloit taneiden seurakuntien luottamus henkilöidenkin syytä pohtia. V uosiluku 2025 mai nitaan tämän tästä, kun ennustetaan seurakuntien talo utta. Sitä pidetään rajana, jonka jälkeen kirkollisve rotulot lähtevät jyrkkään laskuun. Hän ei kui tenkaan usko, että seurakuntalii tokset tuottavat elinvoimaista toi mintaa, vaan ehdottaa siirtymis tä noin hiippakunnan suuruisiin seurakuntatalouksiin mahdolli simman keveällä yhtymämallilla. Yllätyin, koska kirjoi tin blogin vain omaa päätäni sel vittääkseni. – Vuonna 2010 seurakunnis sa alettiin ajatella, että verotulot laskevat. | Lähteet: Verohallinnon tilastot, Kirkkohallitus ja Suomen Pankki. Mutta ainahan hoetaan, että kirkon rahat ovat lopussa. Suuremmat seurakuntatalou det porskuttavat vielä ihan hyvin, mutta jo nyt alkaa olla joukko pie niä seurakuntia, joiden kantokyky ei enää riitä ylläpitämään työnte kijöitä ja isoa kirkkoa. Alenema ei ole ollut niin suuri kuin oletettiin. Kaaviossa on pylväitä vuo teen 2030 saakka. Loputtomiin kirkollisverotu lojen kasvu ei kuitenkaan jatku. Sen taustalla hän näkee ansiotu lojen hyvän kasvuennusteen. Verotettavia ansiotu loja saavia seurakunnan jäseniä vuonna 2021 oli yhteensä 2,6 miljoonaa. Silti seura kunnat tekivät päätöksiä: Työnte kijöiden määrä on laskenut vuo desta 2009 alkaen. Ehkä suurimpia hiippakuntia pi täisi puolittaa tai muuten jakaa, Perander pohtii. Himmailtiin muissakin menoissa, Perander kertoo. FCG:n ennustetta Perander pitää asianmukaisesti laadittuna. – Mitään dramaattista muu tosta ei lähivuosina ole tapahtu massa