Kotimaa 48/2020 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –4 9 Tässä lehdessä liitteenä: Ihminen on laumaeläin Neuropsykologi Nina Sajaniemi antaa neuvoja korona-arkeen 10 7 4 Tanskan kirkko suvaitsee myös konservatiiveja Keitele ja Pielavesi miettivät seurakunta liitosta. joulukuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. N:o 48 | 4
– Merkit ovat ilmaisia veteraanijärjestöjen jäsenille, mutta uuraisilla on alhainen järjestäytymisaste. – Meillä on myös paljon tuntemattomia sotilaita, joiden elämä meni sodan seurauksena rikki. – Keskustelut venyivät usein pitkiksi. | Kuva: Tellervo Lehtoranta HANNU KOSKINEN lukion lehtori em. ”Jokainen veteraani ansaitsee tunnustuksen” Hannu Koskinen kohtasi lukuisia ihmisiä niin puhelimitse kuin kasvokkainkin veteraanimerkkihankkeen aikana. – Katsomme itseämme televisiosta, sillä TV1:n lähetyksessä tulee pätkä täältä Uuraisilta. 3 Miksi on tärkeää merkitä veteraanien haudat. – Muisto häipyy pian. – Olin hankkimassa veteraanimerkkejä omille vanhemmilleni ja lupasin samalla hoitaa ne myös muutaman naapurin puolesta. Suomessa on paljon yksinäisyyttä nyt korona-aikana. On ihanaa leikellä kuvia ja tekstejä joululehdistä ja sommitella niistä liimaillen persoonallisia kortteja. Tavoitteena on, että yli 90 prosenttia veteraanien ja lottien haudoista saataisiin merkittyä. Tarvitaan vielä jonkin verran salapoliisin työtä, jotta hautapaikkojen haltijoita saataisiin selvitettyä. Itseäni rentouttaa puhelinlenkit vanhojen ystävien kanssa ja joulukorttien askartelu. Lapset lukevat Harry Pottereita ties monettako kertaa, nyt myös englanniksi ja ruotsiksi. | viikon henkilö | Iloa askartelusta O n hieno hetki, kun lähestyvän junan valot alkavat näkyä pimeyden keskellä. Järjestö viestitti, ettei voi antaa merkkejä ilmaiseksi. Joensuun yliopiston kasvatustieteen professori, neuropsykologi Nina Sajaniemi puolestaan toteaa haastattelussaan sivuilla 10-11, että kaikki, mikä vie ajatukset hetkeksi pois korona-ahdistuksesta, on nyt hyvästä. Aiomme saada homman valmiiksi 4.6.2021 mennessä. 1 Miten hanke sai alkunsa. Kuuntelen junan ääntä, katselen sen kulkua ja otan valokuvia. Tänä vuonna joulutervehdysten värkkäily tuntuu erityisen merkitykselliseltä. Kirjoitin lehtiin ja puhuin Lions Clubilla. Näin kertoo junabongausta harrastava erityisnuorisotyönohjaaja Petri Grönholm tämän lehden sivulla 19. Uuraisilla on päätetty hankkia veteraanimerkit kaikkien uuraislaisten sotaveteraanien ja lottien haudoille. Olemme olleet laajasti yhteydessä poliittisiin päättäjiin, jotta näille hankkeille olisi toteutuessaan muualla käyttörahaa. Tykkään koristella myös kirjekuoret. Sen takia olisi hyvä, että me sotilaiden lapset hoitaisimme tämän asian kuntoon. Hän suosittelee hyvänmielen elokuvien ja sarjojen katselua, mieluisan musiikin kuuntelua, satujen lukemista ja tulevaisuudesta haaveilemista. On tärkeää, että jokainen elämän komeuteen katsomatta saisi tunnustuksen työstään isänmaan hyväksi. Kädet tahmassa ajattelen lämmöllä jokaista, jolle tulen lähettämään kortin. Keksin kokeilla, saisinko koko pitäjän liikkeelle. Mieheni latautuu etätöiden jälkeen pyöräilemällä, soittamalla pianoa ja touhuamalla radioamatöörilaitteidensa parissa. NOORA WIKMAN-HAAVISTO 2 KOTIMAA | 4.12.2020 aluksi. Saimme kuitenkin sponsoreita innostumaan asiastamme. Seuraavat sukupolvet eivät ehkä ymmärrä sitä, mikä merkitys näillä Suomen puolesta toimineilla miehillä ja naisilla oli. 4 Miten vietät itsenäisyyspäivää. On sentään yksi tapa olla läsnä toisille, josta ei tarvitse koronan vuoksi tinkiä tänäkään jouluna! EMILIA KARHU Toimittaja pohtii harrastusten hyötyjä. 2 Mikä tilanne on nyt. – Yritämme hoitaa homman niin hyvin, että voisimme rohkaista kaikki kunnat ja kaupungit mukaan. Kunta ja seurakunta innostuivat ja ihmiset innostuivat niin, että veteraanijärjestöstä loppuivat merkit. Meillä on työryhmä edistämässä hautojen merkitsemistä. – Meillä oli viime viikon torstaina tilaisuus, jossa haudoille kiinnitettiin noin sata lottaja veteraanimerkkiä
Näköpiirissä ei ole, koska heitä voi seuraavan kerran tavata. Myötätuntoa pitää osoittaa nyt runsaalla mitalla toisia ihmisiä kohtaan sekä itseään kohtaan. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. On urheilulajikuplia, matkailukuplia ja muuta rajattua oman piirin toimintaa, joka saadaan tehdyksi ilman kontakteja ulkopuolisiin. Korona-aikana puhutaan erilaista kuplista. Hän tiivisti kansakunnan tuntoja sanoihin: ”Me kiitämme, me kunnioitamme ja me muistamme.” Tuomas Gerdt oli yksi monista sota-ajan sankareista. Jumalan luomaa ja ylläpitämää on kaikki mitä sisällämme ja ulkopuolellamme näemme. Vaikeassa asemassa ovat monet yrittäjät, työstään lomautetut ja irtisanotut työntekijät. Heitä ovat muun muassa terveydenhuollon, kaupan, ravintoloiden, oppilaitosten, julkisen liikenteen ja seurakuntien työntekijät. OLLI SEPPÄLÄ 3 KOTIMAA | 4.12.2020. Itsenäisen Suomen sankareita V iimeisen Mannerheim-ristin ritarin Tuomas Gerdtin hautajaisia oli mahdollisuus seurata Yle Areenan kautta. Joulua ei ole peruttu, mutta monen pitää viettää sitä ilman rakkaita ihmisiä. Kaikki ne ihmiset, joilla ei ole ollut mahdollisuutta siirtyä etätöihin pandemialta suojautuakseen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Kuplia on paikoin ollut myös ilman covid 19 -taudin uhkaakin. Työntekijät, jotka päivittäin palvelevat kasvokkain muita ihmisiä. Kuten 103 vuotta täyttävästä itsenäisestä Suomesta. Joulun alusviikkojen mainosvalot ovat kirkkaimmillaan, sanomalehtien ilmoituspalstat tarjoavat lukemattomia mahdollisuuksia, televisio syöttää ilta illalta yltäkylläisen valinnan onnea. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. On olemassa herätysliikekuplia ja jumalanpalvelusyhteisökuplia. Siksi näistä tapaamisista luopuminen on usein sydäntä särkevää. Poikkeuksellinen vuosi on nostanut esiin lukuisia rauhanajan sankareita. Presidentti Sauli Niinistö piti haudalla ytimekkään puheen. Suhteessa Jumalaan ihminen on kuplassa. Monilla suomalaisilla asuu lähiomaisia muilla paikkakunnilla tai ulkomailla. On olemassa kirkkokupla, jossa asioita tehdään kirkon omassa piirissä ja vältetään ulkopuolisia vaikutteita. 4.12. Pandemia on kohdellut erityisen raskaasti palvelulaitoksissa ja sairaaloissa olevia ihmisiä sekä heidän läheisiään. 1970 Kotimaa 4.12.1970. Tänä vuonna uudella tavalla on avautunut jumalanpalveluksen esirukouksessa esitetty pyyntö kulkutaudeilta varjelemisesta. Onneksi hengellisen elämän kuplat poksahtavat ja maailma tulee kylään. Eikä se koskaan poksahda. Kun ikä tai sairaus painavat, omaisten tapaamisella on erityisen suuri merkitys. Siinäkin mielessä, että hän korosti vihollisen olevan ihminen. Juuri näinä viikkoina eletään hyvinvointi-Suomessa ostamisen ja myymisen korkeapaineen aikaa. Hengellinen elämä on itsessään kupla. Vaikka lapsen tai lapsenlapsen kanssa voi jutella puhelimessa, ruudulla näkyvä rakas ihminen ei korvaa halausta tai syliin ottamista. Kupla on tyhmä, vähättelevä sana. Silloin voi olla voimia kiitollisuuteen myös kaikesta siitä hyvästä, mitä meillä on. Jossain määrin näin tuleekin ollakin. Se mitä kuplassa on kokenut Jumalan läsnäolosta, huolenpidosta, kaikkivaltiudesta ja rakkaudesta, on suoraan sovellettavissa maailmaan kuplan ulkopuolella. ?. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Taloudelliset tosiasiat sanelevat ihmiselle hänen mahdollisuuksiensa rajat: sitä iloa, minkä toinen kokee värikynien ostamisessa lapsille, toinen saa tuskin television hankkimisesta. Näin on myös meidän kirkollisessa elämässämme. Televisiolähetys välitti vähäeleistä suomalaista juhlavuutta. Ja näin on myös meidän hengellisessä elämässämme. Mutta kerran meitä kaikkia odottaa lopullinen kupla, Jumalan synnyttämä iäisyyskupla. Kaikissa tapauksissa ei kuitenkaan ole varallisuus ratkaiseva tekijä vaan omaksumamme kulutustottumukset ja kulutusperiaatteet. Rukous on kupla, messu on kupla
Virkaan valitsematta jäänyt Aulikki Mäkinen teki Kirkkohallituksen täysistunnon päätöksestä valituksen. Uuden yhdistyneen seurakunnan nimeksi kaavaillaan Nilakan seurakuntaa. ja yhteistyö alkaa ensi vuoden alusta. 4 KOTIMAA | 4.12.2020 uutiset. Tieto ei ehtinyt Kotimaahan ennen lehden painoon menoa. Kirkkoneuvoksen valinnan teki Kirkkohallituksen täysistunto. Nyt yhteistyötä on päätetty syventää seurakuntaparien kesken. Aulikki Mäkinen on valittu Turun tuomiorovastiksi 1.1.2021 alkaen. Pielavesi ja Keitele ovat päättäneet muodostaa jatkossa yhden yhteisen seurakunnan. Vuosina 2018–2020 Ylä-Savon seurakuntayhtymässä oli yhteistoiminnallinen kehittämishanke Veto 3, jossa ehdotettiin, että kuudesta seurakunnasta muodostettaisiin yksi yhteinen Ylä-Savon seurakunta. Asiaa käsitellään tuomiokapitulissa maalis-huhtikuussa 2021, ja sen toivotaan ehtivän ennen kesälomia myös kirkkohallitukseen. – Pielavedellä on tarve saada säästöjä kasvatustyön viroista ja Keiteleellä puolestaan tarvetta tästä työvoimasta, Keiteleen kirkkoherra Oiva Malinen kertoo. Kuolleita on lähes kaksi kolmasosaa enemmän kuin syntyneitä. Pareja ovat maantieteellisesti lähekkäin olevat alueet eli Pielavesi ja Keitele, Lapinlahti ja Varpaisjärvi sekä Iisalmi ja Sonkajärvi. Asiasta ei päästy yksimielisyyteen, ja ehdotus raukesi viime kesänä. Hallinto-oikeus katsoo päätöksessään, että valituksenalaista päätöstä ei ole syytä kumota. Kotimaa Oy yhteistyöhön Kirkko ja kaupungin kanssa Kotimaa Oy on voittanut julkisen kilpailutuksen ja sitä kautta tehnyt hankintasopimuksen Kirkko ja kaupunki -median ilmoitusmyynnistä. | Kuva: Maria Ojanperä Arkkihiippakunnan piispanvaalin tulos Kotimaa.fi:stä Turun arkkihiippakunnan piispanvaalin toinen kierros Mari Leppäsen ja Jouni Lehikoisen välillä järjestettiin torstaina 3.12. Pienten seurakuntien talous kriisiytyi entisestään, kun Ylä-Savon seurakuntayhtymässä siirryttiin talousarvion laadinnassa uuteen käytäntöön. Siinä jokainen seurakunta saa 50 000 euron perusosan ja loput rahat raamibudjettiin myönnetään jäsenmäärän mukaan. Kotimaa Oy julkaisee Kotimaa24:ää ja Kotimaa-lehteä. Jäsenmäärät ja verotulot pienenevät ja säästötarpeita on paljon. Lehti ilmestyy 20 kertaa vuodessa ja sen kokonaisjakelu on noin 340 000 kappaletta. Päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. | lyhyesti | | Ylä-Savo | S eurakuntarakenteet ovat olleet Ylä-Savossa jo pidempään murroksessa. Sopimus allekirjoitettiin torstaina 26.11. Vaalin tuloksen ja uuden piispan haastattelun voi lukea tuoreeltaan Kotimaa24:stä. Kirkko ja kaupunki -media käsittää Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten yhteisen seurakuntalehden ja sen verkkosivuston. ratkaisun kysymyksessä, joka koski Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston johtajana toimivan kirkkoneuvoksen viran täyttöä 1.7.2019 alkaen. Raamiin ei päästy enää toimintamäärärahoja leikkaamalla. – Molemmissa seurakunnissa ymmärretään, että yhdistymiselle ei oikein ole vaihtoehtoja, sanoo Pielaveden kirkkoherra Arto Penttinen. Nilakka on puhdasvetinen järvi, joka yhdistää Keiteleen ja Pielaveden kunnat. – Seurakuntamme jäsenmäärä on laskenut jo 20 vuotta. Olemme kaivanneet jo pitkään leveämpiä hartioita kantamaan haavoitYhteistyöllä työrauhaa seurakuntaelämään toiminta ja talous | Keiteleen ja Pielaveden seurakunnat kaavailevat seurakuntaliitosta. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen Kirkkohallituksen viran täytöstä Helsingin hallinto-oikeus on antanut 23.11. Seurakunnat ovat käyneet liitoksesta epävirallisia keskusteluja tuomiokapitulin ja piispan kanssa, jotka ovat puoltaneet aloitetta. Kirkko ja kaupungin verkkosivuilla vierailee viikoittain keskimäärin 45 000 eri kävijää. Aulikki Mäkinen kommentoi, että päätöstä muutoksen hakemisesta täytyy vielä harkita. Valituksi tuli Petri Määttä. Uusi talousarviojärjestelmä aiheutti Pielaveden seurakunnalle 25 000 euron ja Keiteleelle 30 000 euron säästötarpeen. Uuden Nilakan seurakunnan toivotaan aloittavan vuoden 2022 alussa
Keiteleen kanttori on eronnut virastaan eikä uutta ole palkattu. Seurakuntien yhdistyminen ei johda irtisanomisiin. Suurin muutos tapahtuu jo nyt vuodenvaihteessa yhtymään liittymisen myötä, kun kirkkoherranvirasto lopettaa toimintansa. Lukijablogit ovat kuitenkin kaikki löydettävissä omalta sivustoltaan, kuten tähänkin asti. – Tämä päästää meidät paljosta pahasta, Penttinen sanoo. seurakuntalaisten kuuleminen asiasta, paikalle saapui vain kaksi seurakuntalaista, toinen Keiteleeltä ja toinen Pielavedeltä, Penttinen kertoo. – Kotimaa.fi tarjoaa jatkossa uutisia ja näkökulmia ajankohtaista aiheista. tuvaa pienen seurakunnan taloutta ja perustehtävän toteuttamista, Malinen sanoo. Kotimaa24:n käyttäjät huomaavat sivuston sinisen tunnusvärin muuttuneen punaiseksi ja pieniä toiminnallisia uudistuksia. Samalla sivuston ulkoasu uudistuu ja sivuston toiminallisuuksiin tulee pieniä muutoksia. Liitoksen myötä virka on tarkoitus lakkauttaa, jolloin Pielaveden kanttori palvelee myös Keiteleellä. Nostan hattua Keiteleen luottamushenkilöille, jotka olivat valtuustossa yksimielisesti sekä ison yhteisen seurakunnan kannalla että nyt tämän meidän liitoksen kannalla, Arto Penttinen sanoo. Virkatodistuksia ja vastaavia on totuttu jo tähänkin mennessä tilaamaan puhelimen tai internetin välityksellä, Malinen sanoo. Uuden yhdistyneen seurakunnan nimeksi kaavaillaan Nilakan seurakuntaa. Koska molemmat seurakunnat kuuluvat ensi vuoden alusta samaan yhtymään, liitosneuvotteluissa ei tarvitse neuvotella kiinteistöistä tai omaisuudesta, jotka ovat yhtymän omaisuutta. Koska Keiteleen kirkkoherra jää eläkkeelle 2022, voivat Pielaveden kirkkoherra ja kappalainen jatkaa laajentuneen seurakunnan palvelemista. – Uudistuksella haluamme korostaa, että on olemassa yksi Kotimaa, joka on sekä painettu lehti että verkkosivusto. – Keiteleellä tosiasiat on otettu tosiasioina ja välttämättömät toimenpiteet ymmärretty. Jatkon kannalta Kotimaa.fi ei voi tehdä pelkästään ilmaisia sisältöjä, vaan tarvitsemme sekä lehden että näköislehden tilaajia. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kotimaa24.fi on jatkossa Kotimaa.fi Vuodesta 2009 toiminnassa ollut verkkosivusto Kotimaa24 vaihtaa nimeä ja on jatkossa Kotimaa.fi. Seurakuntaliitos ei ole herättänyt alueella suuria intohimoja, varsinkaan verrattuna jo rauenneeseen kuuden seurakunnan yhdistymishankkeeseen. Teinilän mukaan lähitulevaisuudessa Kotimaa.fi tarjoaa tilaajilleen myös omaa sisältöä verkossa. Keiteleen nuorisotyönohjaaja jäi eläkkeelle vuosi sitten, eikä tilalle saatu uutta. Nilakka on puhdasvetinen järvi Keiteleen ja Pielaveden kuntien alueella. Jo nyt samoja juttuja ja uutisia on julkaistu vuoroin kummassakin. – Järvi yhdistää meitä ja on tunnettu hyvistä muikuistaan, Penttinen sanoo. – Toistaiseksi kaikki jutut ovat vapaasti luettavissa. Keiteleelle jäisivät työhön yksi lastenohjaaja ja yksi diakoni sekä yhtymän työntekijöiksi siirtyvät seurakuntamestari ja emäntä. – Kun meillä oli 13.11. – Se on meidän oloissa paljon rahaa. Tilaajille tarkoitettuja juttuja tulee aluksi harvakseltaan, mutta myöhemmin enemmän. Kotimaa.fi sivusto on uudistettu mobiilikäytön ehdoilla. Kirkkoherran ja kanttorin viran lakkauttaminen tuo yhdistyneelle seurakunnalle yli 100 000 euron säästöt vuodessa. – Alueella on paljon vanhuksia, joten emme voi myöskään siirtyä pelkkiin sähköisiin palveluihin. Arto Penttinen lupaa, että Keiteleellä tulee jatkossakin olemaan jumalanpalvelus joka pyhä. Sekä yhtymään liittyminen että mahdollinen seurakuntaliitos on nähty pikemminkin seurakunnan toiminnan jatkumisen mahdollisuutena kuin uhkana, Malinen toteaa. Säästötarpeet eivät häviä, mutta saamme lisäaikaa perustyön tekemiseen, Arto Penttinen sanoo. EMILIA KARHU ” Ketään ei irtisanota. Yksi näkyvin muutos on etusivulla näkyvien lukijablogien määrän vähentyminen. Muista asiakkaitasi ja yhteistyökumppaneitasi joulutervehdyksellä Kotimaa-lehdessä 18.12. Keiteleellä huolta on aiheuttanut, säilyvätkö peruspalvelut lähipalveluina liitoksen jälkeenkin. Paikkakunnilla on hyvät tilat kohdata ihmisiä tarpeiden mukaan jatkossakin, Penttinen sanoo. Toisin sanoen osa jutuista tulee menemään maksumuurin taakse. Uudistus haluttiin ajoittaa Kotimaan 115-vuotispäivän tienoille joulukuun alkuun, sanoo Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä. Kotimaa.fi avautuu 4.12. – Varmasti kahden kirkonkylän ja toimintakulttuurin yhdistämisessä on haasteensa, mutta hyvää tahtoa on puolin ja toisin. Pielavedellä on tarve saada säästöjä kasvatustyön viroista ja Keiteleellä tarvetta tästä työvoimasta. OLLI SEPPÄLÄ 5 KOTIMAA | 4.12.2020. Pielaveden ja Keiteleen seurakunnissa on yhteensä reilut 5 200 jäsentä, jolloin kaksi pappia riittää. – Toisaalta olemme olleet jäseninä yhtymän palvelukeskuksessa ja aluekeskusrekisterissä jo runsaan vuoden. – Jo nyt yli puolet käyttäjistä tulee sivustolle mobiilista eli älypuhelimien ja pieni osa myös tablettien kautta. Keiteleen diakonin ja Pielaveden diakonin välillä jää sovittavaksi, kumman työnkuvaan lähetyssihteerin tehtävät jatkossa kuuluvat. Kotimaa24-sivustolle tehdyt nettihaut ohjautuvat uudelle Kotimaa.fi-sivustolle. Mutta myös periaatteellinen ja taustoittava sisältö on osa uutta Kotimaata verkossa. Pielaveden kahden nuorisotyönohjaajan työpanoksesta riittää myös Keiteleelle. Eläkkeelle jäävän Keiteleen seurakuntasihteerin tilalle ei palkata uutta, vaan kirkkoherranviraston palvelut siirtyvät kokonaan Iisalmeen seurakuntien yhteiseen Palvelutoimistoon ja aluekeskusrekisteriin sekä hautauspalveluiden toimistoon
eronnut Suomen Lähetysseuran hallituksesta ja puheenjohtajan tehtävästä. | Suomen Lähetysseura | H elsingin piispa Teemu Laaja salo on perjantaina 27.11. – Hän on tehnyt hyvää työtä seuran puheenjohtajana. – Ei ole. Onko nyt tapahtuneen taustalla Lähetysseuran taloustilanteeseen tai julkisuudessa olleen kritiikkiin liittyviä asioita. Steffanssonin mukaan Lähetysseuran rahankeräykseen ei ole tulossa muutoksia. Jos Laajasalo oli jatkanut hallituksessa, työskentelyä olisi pitänyt järjestää uudella tavalla. – Täytyy siis odottaa seuran ensi kevään vuosikokousta. JUSSI RYTKÖNEN Lisää aiheesta Kotimaa.fi:stä. Eropäätös on hänen omansa. Mikäli kuuntelun ja keskustelun jälkeen epäkohtia havaitaan, ne pitää korjata, Teemu Laajasalo sanoo. Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajan Rolf Steffanssonin mukaan seura pitää valitettavana Laajasalon ilmoitusta puheenjohtajuudesta luopumisesta. Eropäätös oli piispa Teemu Laajasalon oma. Steffansson ei muista, että Lähetysseurassa olisi ollut piispatonta hallitusta. Muilta osin Laajasalo olisi voinut säilyttää asemansa yhdistyksessä ja osallistua sen muuhun toimintaan rahankeräyslainsäädännön tätä estämättä. Teemu Laajasalo olisi Steffanssonin mukaan ollut muutenkin erovuorossa kevään vuosikokoukseen mennessä. Laajasalon erottua Lähetysseuran hallituksen työ jatkuu varapuheenjohtaja Sari Anetjär ven johdolla. Siksi päätin erota”, Teemu Laajasalo kertoo Lähetysseuran tiedotteessa. Laajasalo kom mentoi lähtöpäätöstään Kotimaalle. Laajasalo korostaa, että hänen lähtöpäätöksensä ei liity Lähetysseuraa kohtaan viime aikoina esitettyyn kritiikkiin tai seuran taloustilanteeseen. Laajasalon jatkaminen hallituksessa olisi Poliisihallituksen alaisen arpajaishallinnon mukaan edellyttänyt Lähetysseuralta tarkempia selvityksiä. ”Viime keväänä voimaan tulleen uuden rahankeräyslain mukaan aiempi sakkotuomioni tuottamuksellisesta kirjanpitorikoksesta olisi saattanut vaarantaa luvan saamisen. Millä lailla pysyminen hallituksessa olisi lisännyt työtä ja kuormittanut Lähetysseuran hallintoa kohtuuttomasti. – Mikäli olisin jäänyt hallitukseen, rahankeräystä ja taloutta koskevien asioiden käsittely olisi pitänyt järjestää niin, että en olisi ollut siitä päättämässä. – Se paikka olisi siis joka tapauksessa tullut vuosikokouksessa täytettäväksi. Näillä asioilla ei ole mitään tekemistä toistensa kanssa. Nykyinen, vanhan lain aikana haettu lupa päättyy vuoden lopussa. Suomen Lähetysseuran hallituksessa on 12 jäsentä. Arvio kohtuuttomasta kuormituksesta oli Laajasalon itsensä tekemä. Rolf Steffanssonin mukaan Lähetysseurassa ainoastaan vuosikokous valitsee hallituksen jäsenet. Edellytys olisi ollut, että Laajasalolla ei olisi osallisuutta tai valtaa yhdistyksen talousasioihin, ei siis myöskään rahankeräysasioihin. Toiminnanjohtaja Rolf Steffanssonin mukaan Laajasalo on tehnyt hyvää työtä puheenjohtajana. Laajasalo jättää Lähetysseuran puheenjohtajan tehtävän rahankeräyslupa| Taustalla on Teemu Laajasalon oma arvio siitä, että uuden rahankeräyslain vuoksi hänen aiempi sakkotuomionsa kuormittaisi Lähetysseuran hallintoa kohtuuttomasti. – Rahankeräyslaki asettaa tässä tarkat vaatimukset. Luvan myöntävä arpajaishallinto antoi mahdollisuuden tehdä muutoksia seuran hallinnon järjestämiseen siten, että olisin voinut jatkaa hallituksessa, mutta oman arvioni mukaan muutokset olisivat lisänneet työtä ja kuormittaneet Lähetysseuran hallintoa kohtuuttomasti. – Kritiikkiä on tärkeää kuunnella ja keskustelua käydä. – Viime keväänä tulleen uuden lain mukaan Laajasalon aiemmin saama tuomio tuottamuksellisesta kirjanpitorikkomuksesta olisi voinut vaarantaa luvan saamisen. Laajasalon päätös liittyy Lähetysseuran haettavaan uuteen rahankeräyslupaan. Siksi kevääseen mennään nyt 11-jäsenisellä hallituksella. 6 KOTIMAA | 4.12.2020 uutiset. | Kuvat: Aarne Ormio/ Kirkon Kuvapankki ja Jukka Granström ” Kevääseen mennään nyt 11-jäsenisellä hallituksella. Tapahtunut johtuu Lähetysseuran rahankeräysluvan uusimisesta. Tämä johtuu rahankeräysluvan uusimisesta, Rolf Steffansson sanoo. – Kansliapäällikkö Pertti Mä keläinen taisi olla 1990-luvun alussa puheenjohtajana, vaikka hallituksen jäsenenä olikin piispa
Larsenin mukaan vaaliseurakuntien olemassaololle on erilaisia syitä. Siinä on lukuja uskonpuhdistuksen ja sen jälkeisen ajan teologiasta mutta myös kirkkotaiteesta (mm. Tanskassa on myös noin 60 ”tunnustettua vapaaseurakuntaa”, jotka eivät täytä edellä mainittuja edellytyksiä suhteessaan kansankirkkoon. Miten eri aikojen katekismukset, raamatuntutkimus, kirkkovuoden juhlat ja virret ilmentävät Mariaa. Lisäksi Tanskan kirkko on teologisesti lavea: jäsen voi liittyä sellaiseen seurakuntaan, joka sopii hänelle, Larsen kertoo. Kirkossa on kymmenen hiippakuntaa, vajaat 2 200 seurakuntaa ja noin 2 400 pappia. Vuonna 1868 säädetyn lain mukaan vähintään 50 henkeä voi anoa sellaisen perustamista kirkkoministeriöltä. Larsenin mukaan tätä mahdollisuutta käytetään yleisesti. – Lisäksi papin ja vaaliseurakunnan on suostuttava piispan kaitsentaan ja kirkkoa koskevaan lainsäädäntöön. Rahoitusta kirkolta ei tule, mutta vastaavasti vaaliseurakunnan jäsenet on vapautettu kirkollisverosta. Näin kertoo Aarhusin Seurakuntatiedekunnan professori Kurt E. Larsen sanoo. Tanskan kansankirkko yllättää kirkko ja valtio | Liberalismin ja suvaitsevaisuuden perinnettä ovat oikeus kotiseurakunnan vaihtamiseen ja jumalanpalvelusyhteisöt osana kirkkoa. Papin on hyväksyttävä luterilainen tunnustus ja täytettävä kirkon kelpoisuusvaatimukset teologisessa koulutuksessa. Nyttemmin se on Tanskassa laajalti hyväksyttyä ja enemmistö papeista on naisia. Kirkko hoitaa maan väestökirjanpidon, pientä aikaisemmin Saksalle kuulunutta Etelä-Jyllannin osaa lukuun ottamatta. Naispappien diskriminointia ei Larsenin mukaan kirkossa hyväksytä, mutta perinteistä virkakantaa joka tapauksessa enemmän tai vähemmän suvaitaan. Kuka heitä on mariaanisin. LUTERILAINEN NEITSYT MARIA LUTERILAINEN NEITSYT MARIA Miten Neitsyt Maria on joutunut kadoksiin luterilaisessa perinteessä. – Syyt voivat olla teologisia tai muita. Larsen. – Kuitenkin suvaitsevaisuuden perinteemme tarkoittaa, että joskus lopputulos voi olla se, että pappisvihkimyksessä on vain miespuolisia kandidaatteja, Kurt E. Risto Pottonen Kirjaa voi tilata kirjakaupoista, nettikirjakaupoista tai Sacrumista. Kurt E. Vain uskontoneutraalia Tanskaa ajavat politiikan vasemman laidan pienet puolueet haluaisivat muuttaa sitä olennaisesti toiseksi. Kansankirkon sisällä on voinut vuodesta 1855 alkaen vaihtaa seurakuntaa, vaikka kotiosoite ei vaihtuisikaan. Kirkolliskokousta ei tarvita, sillä Tanskan kansankäräjät säätää kirkkolain ja hallintoa hoitaa kirkkoministeriö. Kymmenen vuotta tutkin asiaa ja tulokset olen koonnut tähän kirjaan. Vaaliseurakunta voi valita itse pappinsa ja jäsenensä. | Tanska | T anskan kansankirkko on maan evankelis-luterilainen valtiokirkko, jonka ylin johtaja on kuningatar Margareeta II. Kirjassa on myös aineistoa kirkon liturgiaa ja yksityistä hartautta varten. On konservatiivisia ryhmiä, jotka eivät halua olla seurakunnassa, joka vihkii samaa sukupuolta olevia. Maan 5,8-miljoonaisesta väestöstä runsaat 70 prosenttia on sen jäseniä. JUSSI RYTKÖNEN Lue Kotimaa24:stä, minkälainen oppilaitos on Aarhusin luterilainen Seurakuntatiedekunta. Pappi voi esimerkiksi olla omaan makuun liian liberaali tai liian konservatiivinen, tai liian iäkäs. Kukaan tanskalainen piispa ei enää järjestä miehille erillisvihkimyksiä, eikä seurakunnilla tai vaaliseurakunnilla ole oikeutta vaatia sellaisia. 7 KOTIMAA | 4.12.2020. Seurakuntien talous rahoitetaan kirkollisverolla. Naisten pappeus hyväksyttiin kansankäräjillä jo vuonna 1948. Tanskalaisten suuri enemmistö pitää kirkon ja valtion suhteiden nykyistä järjestelyä hyvänä. Tanskalainen erikoisuus ovat luterilaiset vaaliseurakunnat (Valg menighed). – On teologisesti liberaaleja ryhmiä, jotka tahtovat aivan omanlaisensa liturgian. Larsen on Aarhusin Seurakuntatiedekunnan professori. Miten hänet voidaan jälleen löytää. suomalaiset alttaritaulut), musiikista (Bach, Mendelssohn, Brahms jne.) ja kaunokirjallisuudesta, runoudesta. – Nykytilannetta puolustaa eniten vuosisatainen traditio. | Kuva: Kotialbumi ” Rahoitusta kirkolta ei tule, mutta vaaliseurakunnan jäsenet on vapautettu kirkollisverosta. Kustantaja on Books on Demand, sivuja 274, hinta 20 euroa. Tällaisia seurakuntia on nyt noin 45. Yllättäviä löytöjä tein suomalaisista teologeista. Vaaliseurakunnan jäsenten on hankittava itselleen pappi, jonka palkkarahat he keräävät itse. Kirkkohallitusta, piispainkokousta ja arkkipiispan virkaakaan ei ole. Larsenin mukaan kirkko pitää silti niitäkin väljästi ”yhteydessään” ja saattaa tarjota niille esimerkiksi jumalanpalvelustiloja. Ja on karismaattisia ryhmiä, jotka korostavat koko seurakunnan aktiivisuutta
Luomalla kaikin uudenaikaisin sosiaalipsykologisin ja ryhmätyön keinoin lämminhenkistä, iloista, kannustavaa ja hyväksyvää yhteisöllisyyttä, rakkaudellista lähimmäisyyttä ja ihmisten aitoa ja välittävää läheisyyttä kaikkiin seurakunnan tilaisuuksiin. Jurskuttamalla härkäpäisesti vanhaa jämähtänyttä latua. Kirkolla ja seurakunnilla olisi loistava mahdollisuus tuottaa iloa ja lähimmäisen rakkautta poistamalla yleistä ”tappavaa” yksinäisyyttä ja musertavaa ahdistusta aidon, sisällyksekkään ja lämminhenkisen sosiaalisuuden avulla sekä tiedottamalla fiksusti kristillisen toivon viestiä kullekin ryhmälle. Thomas on sanonut hyvin: ”Taivas ja helvetti. korvaa M atti Hernesaho esitti Kotimaassa (27.11.) ajankohtaisen, vakavan ja keskeisen kysymyksen, miten seurakunnat tavoittavat milleniaalit. Nykyihminen ei niinkään kysy, pelastunko minä, vaan miettii pikemminkin elämän tarkoitusta ja etsii toivoa tässä elämässä ja tulevassa elämässä, jos Jumala sellaisen on meille varannut. Ne asiat jätän Jumalalle.” RAUNO SEPPÄNEN Mikkeli 8 mielipiteet KOTIMAA | 4.12.2020. Anglikaanipappi ja runoilija R.S. 9. Kuinka elvyttävää onkaan antautua urkujen hiljaisen hyminän parantavaan sielunhoitoon. 7. Onneksi kehittämiskeinoja ei ole edes vaikea keksiä. Seurakuntien tulisi kannustaa jäseniä henkilökunnan lisäksi tuottamaan nipottamatta ja epämuodollisesti erilaisia ryhmätoimintaa sekä henkistä ja hengellistä hyvinvointia edistävää ohjelmaa ja tapahtumia. Näiden arvojen soveltaminen yhteisön toimintaan pitäisi olla itsestään selvyys. Urkujen säestämään virsilauluun on vaikea osallistua, kun virret on sovitettu kouluttamattomalle laulajalle liian korkeaan äänialaan. 5. Jämähtäneisyys on päässyt niin pahaksi ja muutoksen pelko niin kovaksi, että edes Raamatun nykyaikaistaminen ymmärrettävämmäksi kielitieteen päivitysten mukaan ei ota onnistuakseen. Kirkon pitäisi keskittyä sanomassaan rennosti, epämuodollisesti ja positiivisesti Jeesuksen vapauttavan, radikaalin ja toivoa tuovan sanoman viestimiseen uudenaikaisilla ja tuoreilla keinoilla missiotaan häpeilemättä. Asian tekee traagiseksi se, että kristinuskoon on selväsanaisesti sisällytetty tavoiteltavan yhteistoiminnan arvot ja tavoitteet: rakkaudellisuus, yhteisöllisyys, tasa-arvo, hyväksyvyys ja tuomitsemattomuus. Siis soikoon myös urut kirkoissamme ja julistettakoon juurevaa sanaa, joka ohjaa meitä raadollisuudessamme oikealle tielle. keskustelu | Vanhaa latua härkäpäisesti jurskuttaen ei tavoiteta nykyaikaisia ihmisiä, kirjoittaa Veli-Jussi Jalkanen. 1. Minulla on vakaa käsitys, miten heitä ja muita nykyaikaisesti suhtautuvia ihmisiä ei tavoiteta. 6. Valitettavasti väki ei voi veisata virsien mukana, koska tempo on usein hurja ja rytmi muutettu ihan vieraaksi. Kirkon työntekijöiden pitäisi jalkautua kansan pariin kohtaamaan ja keskustelemaan ja ymmärtämään työnsä ”kirkkokuplan” ulkopuoliseksi. Koulujen uskonnon opetuksen rapautuminen tarjoaisi otollisen ”tyhjentyneen tilan” rippikoulun lisänä ja jatkona päästä kasvattamaan ja kylvämään elävää, aitoa, iloista ja toimivaa kristillisyyttä myös nuorten parissa. Seurakunnan jäsenten ottaminen mukaan toimintaan on ollut agendalla vuosikymmenet, mutta kirkon sisäiset voimat kutistavat sen kolehtivasujen kantamisen tai kirpputorien pitämisten tasoille. Työikäiset ja nuoret jättävät kirkon hengellisistä tarpeistaan ja kristillisestä kiinnostuksestaan huolimatta. Tästä on valitettu usein, ja silti tilanne on jatkuvasti pysynyt samana. 3. 2. 8. Musiikki pitäisi uudistaa jättämällä keskiaikainen kirkkomusiikki tai kirkkotaidemusiikki sitä rakastavien porukoiden harrastukseksi ja vaihtamalla tuomion pasuunoina jylisevät urut muihin soittimiin sekä ottamalla käyttöön iloista ja hyvää uutta hengellistä musiikkia. Kriittisyys on aiheellista, koska hyvin harva työikäinen enää löytää paikkansa kirkon toiminnassa. Useimmille epäkristillisellä eli juutalaisella arvopohjalla oleva vanha testamentti on epäuskottava ja käsittämätön nuorille kristityille. Keventämällä ja demokratisoimalla hallinto ja seurakuntien johto. Monia niistä on jo menestyksellisesti joissakin päin kristikuntaa kokeiltu ja sovellettukin. Vaikka itse en ole milleniaali, koen jakavani ulkopuolisuuden tunteen heidän kanssaan minullekin sopimattomasta kirkon toimintakulttuurista. Minä epäilen suuresti, että näin kävisi. Elämme nyt kiivastahtista ja kuluttavaa aikaa, monet haluaisivat sydämen kyllyydestä veisata toisten matkaajien kanssa niin että ääni taivaita tavoittaa. Antaa ihmisten vapaasti valita oma seurakuntansa. MIRJAMI LEHTO Taivas ja helvetti Markku Ojanen pohti esseessään ”Keppi vai porkkana?” (Kotimaa 20.11.2020), täyttyisivätkö kirkot, jos siellä saarnattaisiin armollisten taivassaarnojen sijasta helvetistä. Vika onkin siinä, että edellä mainitut arvot ovat jääneet sanahelinäksi, kun seurakuntien toimintaa värittää perinteisyys ja vanhanaikaisuus, muodollisuus, epädemokraattisuus, tuppisuisuus, byrokraattisuus, hierarkkisuus ja työntekijäkeskeisyys eli jäsenten syrjäyttäminen toimijan roolista vain hengellisten ohjelmien ja rituaalien osallistujiksi. Tästä kehityksestä ollaan laajasti tyytyväisiä. Helvettiin ja piinaavaan kadotukseen ei nykymaailmassa juurikaan enää uskota. VELI-JUSSI JALKANEN Miten seurakunta tavoittaa milleniaalit. Ottamalla jäsenet, heidän taitonsa ja potentiaalinsa mukaan toiminnan rikastamiseen ja kehittämiseen. Toivomus Kirkkoa ei voida ainakaan pysähtyneisyydestä moittia, ovathan eri musiikkilajien bändit lähes vallanneet musiikkiosuuden jumalanpalveluksissa. Paljon olisi tehtävää. On todistettu, että yhdessä laulamisella on voimaannuttava ja yhteishenkeä lujittava vaikutus. Kosmeettiset muutokset eivät tilannetta muuksi muuta. Päästäkseen taas tekemään kirkon sille uskottua tehtävää, sen tulisi vastata ihmisten henkisiin ja hengellisiin tarpeisiin ja nimenomaan kullekin väestönosalle sopivilla, kehittyneillä (eikä perinteisillä) tavoilla. ” Kristinuskoon on selväsanaisesti sisällytetty tavoiteltavan yhteistoiminnan arvot ja tavoitteet. 4. Kirkon pitäisi uudistaa yleisilmeensä vaihtamalla synkän mustat työasut iloisempiin ja kirkkokieli yleiskieleen. Sen tuputtaminen uusille kristityille tekee vain hallaa
En hakenut apua, sillä häpesin JUKKA KESKITALO Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan piispa. Ilman sitä emme pärjäisi taloudellisesti. Älköön tätä unohdettako, kun nyt monella taholla mietitään, mitä kirkon strategian uusi iskulause ”Ovet auki” käytännössä oikein merkitsee. En ehdota komitean perustamista, vaan vaikka Kirkon tutkimuskeskuksen kenttätutkimusta, jossa kävijämäärältään kasvavien seurakuntien ruohonjuuritason työntekijät pääsevät ääneen kertomaan, mikä toimii ja mikä ei. Yhteisön perustaja Timo Pöyhönen on kirjassaan Yhteisöjen kirkko valottanut sen menestystekijöitä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Sieltä saamme tarvittavat elintarvikkeet. PASI JAAKKOLA TT, kappalainen, Turku Millä kirkko nousuun. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Vastaavia esimerkkejä löytyy varmasti eri puolilta Suomea. Raution tilanteen takana olevat syyt toistuvat usein köyhyystutkimuksissa: sairastuminen, työkyvyttömyys, ero ja velkakierre. Tuhholman Sankta Clara seurakunnan perustajan Carl Erik Sahlbergin neuvo nykyihmisten tavoittamiseen oli yksinkertainen: avaa ovet ja keitä kahvia. | kolumni | Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Leipäjono on myös yhteisöni ja siellä tapaa uusia ihmisiä”, sanoo Virmajoki-Salminen. On arvokasta, että nämä kaksi rohkeaa naista puhuvat köyhyydestä omakohtaisesti. Kirkko, joka luottaa Jeesukseen niin sanoissa, rukouksessa kuin teoissa, on kasvava kirkko. Suomessa vastaava rohkaiseva esimerkki on Tampereen seurakuntayhtymän Uusi Verso -yhteisö, joka tavoittaa satoja nuoria aikuisia. Vuoden 2017 tilastojen mukaan Suomessa noin 150 000 alle 18-vuotiasta, eli 14 prosenttia kaikista alaikäisitä lapsista, elää pienituloisissa perheissä. ” Tulevana joulunakaan kaikkien pöydässä ei ole parasta joulupateeta täyteläisen punaviinin kera.. Se murtaa köyhyyden ympärillä olevaa vaikenemisen ja häpeän tunteiden kehää. Lisäksi lisäisin vielä listaan yhden keinon, jota en löytänyt yhdestäkään toimenpide-ehdotuksesta: käydään haasteellisessa tilanteessa polvillemme ja pyydetään Herralta apua. Kyse ei ole vähäisestä asiasta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Paitsi, että monelle diakonian apu on ratkaisevaa arjessa selviämisen kannalta, niin monelle ihmiselle diakonia on myös tärkeä syy kuulua kirkkoon. Siihen tarvitaan yhteiskunnan toimia ja meitä veronmaksajia. Ikävä kyllä, monet vastaukset nousivat enemmän tutkijankammioista kuin kentän kokemuksesta. Meillä on onneksi kuitenkin yksittäisiä seurakuntia, joissa niin kävijöiden kuin vapaaehtoisten määrät ovat kasvussa. Hän on kahden teini-ikäisen lapsen yksinhuoltaja ja tietää, mitä pienituloisen perheen arki on. Hän on antanut julkisuudessa rohkeasti kasvot lapsiperheköyhyydelle. ”Päiväni alkaa sillä, että jonotan leipäjonossa. Molempien tässä kolumnissa lainattujen kokemusasiantuntijoiden puheissa tulevat esille diakoniatyö tai leipäjonot. Jospa niiden työntekijöiltä kysyttäisiin, mitkä ovat käytännölliset nousun avaimet. ”En hakenut apua, sillä häpesin. 9 KOTIMAA | 4.12.2020 Kirkon nelivuotiskertomuk sessa ja kirkolliskokouksessa on pohdittu otsakkeen kysymystä ( Kotimaa 6.11. Seurakuntien ja järjestöjen joulukeräykset eivät tietenkään ratkaise rakenteellista lapsiperheköyhyyttä. Samasta asiasta puhuu Itä-Helsingissä asuva MaaritElisa Vir majokiSalmijärvi (Yle 18.8.2019). Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. K öyhyydessä pahinta on ollut se, etten ole voinut antaa lapselleni sellaista elämää kuin olisin halunnut, sanoo Minna Rautio (Yle 11.10.2020). Vaikka tämä köyhyys ei ole köyhimpien maailman maiden tapaan absoluuttista köyhyyttä, niin se on kuitenkin todellista vähävaraisuutta. Tulevana joulunakaan kaikkien pöydässä ei ole parasta joulupateeta täyteläisen punaviinin kera tai jääkellarinlohta konjakkisinapilla. Rauduskylän kristillisen opiston 50-vuotisjuhlapuhetta oli siteerattu Kotimaassa (13.11.) Avainsanoja siinä olivat usko Kristukseen ja nuorten sukupolvien innostaminen evankeliumilla. Omasta kokemuksestani voisin sanoa, että toimivin nelikko uusien ihmisten tavoittamiseen on ollut rippikoulu, ruokakassija maahanmuuttajatyö sekä Alfa-kurssi. ”Jos Herra ei taloa rakenna, turhaan näkevät rakentajat vaivaa.” Menneestä voi myös oppia. Maailmalta löytyy myös tutkimusfaktaa, millaiset seurakunnat ovat tällä hetkellä kasvussa – millaiset laskussa. Silti tuskin kenelläkään meistä on syytä kulkea ohi Pelastusarmeijan keräyspadan antamatta sinne mitään tai olla lahjoittamatta omastamme joulukeräyksiin. Sen vuoksi luisua syvään päähän kesti pari vuotta”, kiteyttää Minna Rautio omat tuntemuksensa. Meillä kirkossa on paha tapa perustaa komitea miettimään kirkosta vieraantuneiden tavoittamista, kun tuloksia saataisiin parhaiten pienillä konkreettisilla muutoksilla ja teoilla. Monelle joulu rakentuu joulukeräysten kautta tai leipäjonosta saaduista yksinkertaisista joulun tarpeista. Eikä jokaisessa kodissa todellakaan availla papereista joulun trendikkäitä lahjoja, kuten kallis hajuvesi tai samppanjalasit ja viininjäähdytin. ja 13.11.)
Hänen mukaansa ei ole ihmiselle normaalia eristäytyä, varoa kättelyä ja koskettamista tai pitää toisiin metrien välimatkaa. Hän vertaa netin kokoussovelluksia elokuvaan. – Ihminen tarvitsee ympärilleen eläviä ihmisiä. Korona-ahdistuksella onkin kehityshistorialliset juuret, kertoo neuropsykologi Nina Sajaniemi. Silti taloudelliset huolet, lomautukset, lasten tulevaisuus ja työttömyys painavat monen mieltä. kilöiden ruumiinkieltä ja ennen kaikkea ilmeitä. Professori Nina Sajaniemi asuu Espoossa, ja hän toimii sekä Joensuun yliopistossa että Helsingin yliopistossa. Jos alkaa kerrata viimeisiä koronauutisia, toisen mieli ei siitä kohene. Kun yli 70-vuotiaat ja muut riskiryhmät keväällä komennettiin pysymään kodeissaan, yli miljoona ihmistä joutui eristäytymään muista oman turvallisuutensa vuoksi. Monet luovat ihmiset ovat saaneet kaipaamansa lepotauon ja päässeet uuden inspiraation imuun. Koronaahdistuksessa on monia sävyjä ja muotoja, jotka riippuvat ihmisen luonteesta, temperamentista, elämän kokemuksista ja tämän hetken elämäntilanteesta. Monessa suuressa kaupungissa kaikista asuntokunnista eli kodeista liki puolet on sellaisia, joissa asuu vain yksi ihminen. Juuri nyt katselen alkavaa aamunsarastusta myrskyävän meren äärellä. Suurella osalla heistä oli lähellään joku toinen, mutta liki 330 000 oli kuukausia lähes täydellisessä eristyksessä. Katsekin kohdistuu ruudulla hieman alaviistoon, kameran alapuolelle, ei suoraan toista kohti. Nykyihmisen ei tarvitse pelätä alkukantaisia vaaroja. – Ihminen on laumaeläin, jolle muista eroon joutuminen merkitsee syvimmiltään vaaraa. Paljon luontevampaa olisi mennä toista ihmistä kohti. Nina Sajaniemi, ikä sopiva, vaihtuu joka vuosi – takana enemmän kuin edessä. Vaikka neuvottelut ja kokoukset voidaan hyvin pitää etäyhteyksillä, keskinäisestä viestinnästä puuttuu inhimillinen ulottuvuus. Meille on luonnollista olla yhdessä ja ajatella toisistamme hyvää. J oensuun yliopiston kasvatustieteen professori, neuropsykologi Nina Sa janiemi kouluttaa tulevia opettajia ymmärtämään ihmisen kehitystä ja sen edellytyksiä. Ahdistuneen ajatukset olisi hyvä saada toisille raiteille löytämällä myönteisempi, iloisempi puheenaihe tai juttelemalla ihan vain niitä näitä. Luen draamaa ihan sen kaikissa muodoissa. Jo ennen korona-aikaa hän hoiti osan työtehtävistään etänä ja osan paikan päällä. Maaliskuussa muuttui monien muidenkin kuin yksinasuvien elämä. – Toinen ihminen voi sekä helpottaa että lisätä ahdistusta. Työajan rajaaminen on myös hankalaa. Kaikki eivät ahdistu, koska kyky viihtyä yksin on hyvin erilainen. – Meillä on myös ilmiömäinen kyky lukea toisia sanattomasti ja usein reagoida ennen kuin edes tajuamme sitä. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen onnistunut saamaan ympärilleni ihania ystäviä perheestä puhumattakaan. Monet etätyöläiset kertovat, että työaika on tehokkaampaa, mutta ruudun ääressä väsyy enemmän. Kuvan ja mikrofonin tarkkuus ei riitä kunnolla välittämään ihmisten hienovireistä viestintää. – Ruudulla toisesta näkyvät lähinnä kasvot ja osa ylävartaloa. Mielen synkistyessä ahdistuksesta voi seurata masennusta. Koululaiset komennettiin etäopetukseen, ja monet vanhemmat siirtyivät kotiin. TEKSTI | SIRKKU NYSTRÖM – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Kuka. Eihän lauma muuten pystyisi toimimaan. Mielialaa voisi kohentaa esimerkiksi katsomalla elokuvan, jossa on onnellinen loppu. Silti mieli voi täyttyä kielteisillä ajatuksilla ja peloilla, jolloin ahdistus alkaa nousta. Varsinkin jos lajitovereita ei näy mailla eikä halmeilla. Noin puolet kaikista suomalaisista alkoi tehdä töitään etänä. 10 KOTIMAA | 4.12.2020 haastattelu. Suomalaisista yli viidennes asuu yksin. – Ahdistukseen vievä tapahtumakulku on peräisin ihmisen varhaisesta kehityshistoriasta. Ruudun kautta välittyy vain pieni osa siitä informaatiosta, joka kulkee sanattomasti ihmisten kesken. ” Ihminen tarvitsee ympärilleen eläviä ihmisiä. Eniten yksinasuvia on alle 30-vuotiaissa ja yli 65-vuotiaissa. Niissä kuvat ja otokset on suunniteltu niin, että katsoja voi lukea henEi ole ihmisen hyvä olla yksinään Viime maaliskuussa alkanut uusi arki on vastoin ihmisen perusluontoa. Hän kauhistuu ajatusta, että kaikki työ siirtyisi tehtäväksi etänä. Hänen mukaansa ihminen on lajina pärjännyt olemassaolon taistelussa siksi, että osaamme toimia yhdessä
Toiset taas ovat jumittuneet parvekkeettomaan kerrostaloasuntoonsa. – Tärkeintä on saada ajatukset myönteisille urille. Lajitoverien puute vaikuttaa kuitenkin kaikkiin jossain vaiheessa. Peilisolujärjestelmä auttaa ymmärtämään toisten tunteita ja on myös empatian perusta. Tutkijat havaitsivat 1990-luvulla, että ihmisissä toimii eräänlainen peilausjärjestelmä, joka vaikuttaa kaikkeen kanssakäymiseen. Sitten tulee piste, jossa kirja alkaa viedä mukanaan ja lukija pääsee toiseen todellisuuteen, pois koronan maailmasta. 11 KOTIMAA | 4.12.2020. Elävien ihmisten puute saa mielen painumaan maahan, eikä mikään tunnu enää ilahduttavan. – Ihmiseen kehittyy eristyksessä puutostila, jos kaikki se informaatio, joka tulee jokapäiväisessä kanssakäymisessä muiden kanssa, jää pois. Kun aikuinen kumartuu vauvan puoleen nostaakseen tämän syliin, vauvakin haroo aikuista kohti. Pelkkään tulevaisuuteen keskittyvä voi olla äkkiä tyhjän päällä. Professori Nina Sajaniemi kauhistuu ajatusta, että kaikki työ tehtäisiin etänä. Ahdistus hajottaa ajatuksia, ja lukeminen on aluksi tahmeaa. Mitä neuropsykologi ehdottaa erilaisissa elämäntilanteissa sinnitteleville. Miten nostattaa mielialaa syksyn harmaudessa. – Myöskään muodikkaat tietoisen läsnäolon harjoitukset eivät ole epidemian aikaan ihmiselle pelkästään hyväksi. Jos koronaepidemia jatkuu ensi kevääseen ja ehkä kesäänkin asti, jotain mieltä nostattavaa pitää löytää. Jos kirjat jäävät aina kesken, kannattaa Sajaniemen mukaan päättää, että sietää jonkin aikaa epämukavuutta tekstin äärellä. – Eikä musiikkia saa unohtaa. Hyvä lisä ovat perinteiset sadut. – Hyvän mielen elokuvat ja televisiosarjat ovat nyt paikallaan. Eläkeikäisissäkin on niitä, jotka kertovat parantaneensa kuntoaan tekemällä kolme lenkkiä päivässä. Kun toinen nojaa kätensä poskeen, toinen tekee kohta saman. Silloin ihmisten keskinäisestä viestinnästä puuttuisi kaikki inhimillinen ulottuvuus. Ne päättyvät aina hyvin. Vauva matkii aikuisen liikettä. Pitäisi olla läsnä sekä tässä hetkessä että etsiä jotain mitä odottaa, vaikka ensi kesänä. Se on monelle todellinen voiman ja ilon lähde. Pitää koettaa rakentaa silta nykyhetken ja tulevaisuuden välille niin, että on tietoinen tästä hetkestä, mutta on jotain, mitä odottaa lähitulevaisuudessa. Korona-ahdistus alkaa vaivata muitakin kuin yksineläjiä, jos tapaamisia ja yhteisiä juhlia pitää pitkään rajoittaa. Mieluiten kaikkea sellaista, jossa on onnellinen loppu. Nina Sajaniemi käyttää termiä ”tankkaus” puhuessaan kaikesta siitä vaihdannasta, jolla ihmiset vaikuttavat toisiinsa ollessaan fyysisesti samassa tilassa. Peilisolujärjestelmä toimii, kun ystävykset istuvat saman pöydän äärellä. He varovat viimeiseen asti, etteivät saisi tartuntaa
Joskus hän vain harmitteli luterilaisten kirkkojen suljettuja ovia.” Suhde uskontoon nousee monessa kohtaa esille Antti Heikkisen kirjoittamassa laulaja Kari Ta pion elämäkerrassa. Marjatta Sarpaneva on kirjoittanut hienon elämäkerran puolisostaan taiteilija-muotoilija Timo Sarpanevasta. Heralasta välittyy temperamenttinen, arvosteluille herkkä ja oikeudenmukaisuuteen pyrkivän ihmisen kuva. Suhdetta uskontoon on huomattavasti enemmän Antti Holman autofiktiivisessä romaanissa. Seurat tarkoittanevat tässä körttiseuroja. Useimmiten lempeä mutta isällinen jämpti vanha rovasti ohjaksissa.” Vähitellen rakkaus elokuvan Jeesukseen laimeni ja kävi ilmi, että kirkon Jeesus vihaa homoja. Kirja sisältää runsaasti kuvia, jotka osaltaan valottavat Sarpanevan poikkeuksellista uraa. Rukoilen että Jumala vapauttaisi minut alkoholikierteestä.” Kirjasta löytyy useita uskontoon viittaavia anekdootteja. M onipuolisen uran tehneen näyttelijä Hei di Heralan elämäkerrasta saa hyvän kokonaiskuvan teatteriin. Iida-äidiltään Einari oli oppinut iltarukouksen: Lähetä Jeesus ahkeruus näin nuoreen mieleheni/anna taitoo, viisautta, hyvästi ellääkseni/ niin olisin kuin nuori puu likellä veden rantaa/iloa ihmisille suo ja hetelmät kauniit kantaa/. Kuulostaa tässä suhteessa tavalliselta suomalaiselta perheeltä. Kun Kari Tapio esimerkiksi lupautui mukaan Uutisvuoto-televisio-ohjelmaan, hän tahtoi etukäteen tarkistaa, ettei ohjemassa ole Iltarukouksia ja kirkkokritiikkiä Luin seitsemän elämäkertaa sekä elämäkertaromaania. Rukoilen joka yö ennen nukkumaanmenoa, että saisin voimaa ja siunausta raittiiseen elämäntapaani. ”Jumalanpalvelus kuunneltiin useampi pyhä radiosta ja vaikka ei olisi kuunneltukaan, aloitettiin Mäkelässä pyhätöiden teko vasta kirkonmenojen päätyttyä.” Perheen vanhemmat saattoivat käydä seuroissa, jos sellaiset satuttiin kylällä järjestämään. Näyttelijät tuntuvat olevan yhtä suurta, toinen toistaan tukevaa perhettä. 12 KOTIMAA | 4.12.2020 kulttuuri. Rakastuttuaan Pier Paolo Pa solinin elokuvan Jeesukseen Holma alkoi käydä jumalanpalveluksissa Mikael Agricolan kirkossa Helsingissä. ”Kuljimme Jerusalemissa pyhillä paikoilla, ja ensi kerran huomasin Timossa uskonnollisuutta. Joulukirkossa käydään joka vuosi. Minulle jäi iltarukoukseni.” Elämäkertaromaani metsätyö koneita valmistavan Ponssen perustajasta, vieremäläisestä Einari Vidgrenistä sisältää runsaasti savonmurretta. Kirja kertoo niukasti Heidi Heralan suhteesta uskontoon tai kirkkoon. Sen lukija saa tietää, että hänen perheessään on aina luettu lapsille iltarukous, ”Vaikka uskovaisia ei ollakaan”. ”Niinpä kävin ehtoollisella viimeisen kerran ja erosin koko kerhosta. Työuransa Kari Jalkanen aloitti latomalla raamattuja Raamattutalon kirjapainossa Pieksämäellä. Kirja kertoo pariskunnan ilmeisesti ainoasta käynnistä Jerusalemissa ja Betlehemissä vuonna 1965. Kirja lainaa Kari Tapion itsensä kirjoittamia muistiinpanoja: ”Minä uskon kaikkivaltiaaseen taivaan isään, siis Jumalaani. Näin ne kertoivat kohteensa suhteesta uskontoon. Hän kulki hartaan vaitonaisena Via Dolorosalla, ja Kristuksen syntymäpaikalle rakennetussa kirkossa hän seisoi pitkään katsellen kultaista tähteä.” Viimeisinä aikoinaan Timo Sarpaneva alkoi viihtyä kappelissa, joka sijaitsi lähellä heidän kotiaan Ranskan Antibesissa: ”Hän sytytteli kynttilöitä kuolemansairaille ystävillemme ja vietti pitkät tovit istuen kappelin korkean holvin alla kuunnellen hiljaista, rauhoittavaa musiikkia….” ”Suomessa käydessämme hän haki rauhaa ja lohtua silloisen kotimme läheisyydessä sijaitsevasta Pyhän Henrikin katedraalista, jossa hän saattoi viettää pitkän tovin omissa mietteissään. Kirja avaa etenkin Vidgrenin lapsuudenkodin suhdetta uskontoon. Kirkkokansaan kuului rampoja, kodittomia ja vähemmistöjä: ”Ei koskaan piispoja, ei korkeakirkollisia maireita hymyjä, pelkästään rikkinäisiä ja väsyneitä seurakuntalaisia hiljaa riveissään. | elämäkerrat | ” Hän kulki hartaan vaitonaisena Via Dolorosalla, ja Kristuksen syntymäpaikalle rakennetussa kirkossa hän seisoi pitkään katsellen kultaista tähteä. Kirjan minä käy vääntöä saatanan ja jumalan kanssa, pienillä kirjaimilla kirjoitettuna
Claes Anderssonin elämä. Otto kuuntelee paljon musiikkia, joka tulee uniin asti. Tilaus alkaa heti, kun asiakaspalvelu on sen käsitellyt. Ikuinen hyvän ja pahan, viattomuuden ja synnin, valon ja pimeän välillä käynnissä ollut kamppailu oli päättymässä evankeliumiin eli ilosanomaan.” Jorma Uotisen teos Hetkien vaellus kantaesitettiin Turun tuomiokirkossa. Olen täysi-ikäinen ja haluan saada tarjouksia Kotimaan lehdistä sähköpostilla. 352 sivua. Teatteria koko elämä. Otava 2020. Ihminen on maasta tullut ja maaksi sinun pitää tuleman.” MARI TEINILÄ Antti Heikkinen: Einari. Elämä. Elämäkerran kirjoittajan Sauli Miettisen mukaan ”Jorma kokee kirkkojen korkeuksiin kurottavan arkkitehtuurin kiehtovana.” Omista hautajaisistaan Uotinen on ajatellut, että hän ei halua niistä mitään sirkusta. Kotimaa Oy voi lähettää asiakkuuteen perustuvia, samankaltaisiin tuotteisiin liittyviä markkinointiviestejä, vaikka et olisi antanut nimenomaista lupaa sähköiseen markkinointiin. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. 352 sivua. ”Kirkollinen siunaaminen on klassinen rituaali, joka sisältää oikealta tuntuvan ajatuksen. Henkilötietoja voidaan käyttää suoramarkkinointitarkoituksiin voimassa olevan tietosuojalain mukaisesti. Tilaus koskee vain uusia tilauksia Suomessa. uskontoaiheisia vitsejä. Tarjous on voimassa 17.12.2020 saakka viimeistään 7.1. Heikkisen mukaan ”Vanhemmat eivät pelotelleet jälkikasvuaan jokaisesta kepposesta rankaisevalla Jumalalla. Kolumnit ja ihmissuhteita käsittelevät jutut tarjoavat uusia näkökulmia arkeen ja hengelliseen ajatteluun. Vuosituhannen lopussa oopperassa esitettiin Uotisen teos Evankeliumi. Voit tilata lehden soittamalla 020 754 2333 (arkisin klo 8-16), sähköpostilla asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai tilauskortilla Puhelun hinta lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Lapsuudenkotoaan hän oppi iltarukouksen ”Levolle laske Luojani”, joka luettiin joka ilta. Kari Tapio kutsui sanoittamaansa laulua Valoon päin kadunmiehen gospeliksi. Kaulallaan hän piti isoa itse suunnittelemaansa ristiä saatuaan siihen innoituksen ystävänsä Ilk ka Vainion rististä. 304 sivua. 416 sivua. ”En ole katunut päätöstäni, vaikka olen pannut merkille, että kirkko on muuttanut politiikkaansa jo vuosien ajan.” Anderssonin vuonna 2016 ilmestyneessä teoksessa Hiljaiseloa Meilahdessa. 304 sivua. 29,50 €) ASKEL MAKSAA POSTIMAKSUN Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Tavalliset ja tunnetut ihmiset kertovat Askel-lehden haastatteluissa tositarinoita omasta elämästään pintaa syvemmältä. Otava 2020. Riitta Kylänpää: Utelias mieli. Hän toteaa, että ehkä Jumala on musiikki. Antti Holma: Kaikki elämästä(ni). Marjatta Sarpaneva: Timo Sarpaneva. Tilaus on määräaikainen. Lukioaikoina Andersson johti jonkin aikaa uskonnollista teiniyhdistystä. 256 sivua. 3 kk vain 25 € (norm. Taide ja elämä. Elämäkerrassa hänen nuoruudenajaltaan Porista on lyhyt maininta, että hän kävi seurakuntakerhossa ”kuuntelemassa jumalansanaa ja saamassa opastusta rukoilemiseen”. Tammi 2020. ”Andersson ei tarvinnut kirkkoa lievittämään pelkoaan”, elämäkerturi Riitta Kylänpää kirjoittaa. Kyllä kiitos! Tilaan Askel-lehden 3 kk vain 25 € (norm. Antti Heikkinen: Kari Tapio. Taiteilijaprofessori Jorma Uo tinen on tehnyt vaikuttavan uran tanssitaiteen uudistajana. Tilaa Askel-lehti joululahja-hintaan itselle tai lähimmäisellesi 13 KOTIMAA | 4.12.2020. + 14,9 snt/min. Voit aina kieltää viestien lähettämisen saamasi viestin yhteydessä. alkaviin tilauksiin. Oton elämä Otto, Anderssonin kaltainen ikääntyvä mies, pohtii sitä, lievittääkö usko kuolemankauhua. 528 sivua. Kiinnostus kirkkoa kohtaan lopahti siinä vaiheessa, kun hänen näkemyksensä mukaan kirkko käytti rahoja kuin mikä tahansa kapitalistinen firma, mutta käytti naurettavan pienen summan ihmisten auttamiseen. Liisa Talvitie: Heidi Herala. Ponssen perustajan Einari Vidgrenin elämä. Sauli Miettinen: Jorma Uotinen. Hän erosi kirkosta ylioppilaskirjoitusten jälkeen. Heidän korkeimpansa oli hyväntahtoinen ja hyvää tarjoava, mutta tarpeen tullen taivaanisällistä sormeaan heristävä kaikkivaltias.” Kirjailija, jazzmuusikko ja poliitikko Claes Andersson näki loppupuolella elämäänsä toistuvaa painajaista, jossa hän makaa ruumisarkussa. Hyvät kirjat, näyttelyt ja elokuvat virkistävät. . Tammi 2020. WSOY 2020. WSOY 2020. ”Siinä tehtiin tiliä päättymässä olevan vuosituhannen kanssa. Siltala 2020. 29,50 €) Tilaus on määräaikainen ja loppuu automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Claes Andersson ja hänen elämänkumppaninsa Katriina Kuu si olivat sitä mieltä, että ihmisen syvin pelko on kuolemanpelko
Joukon jatkoksi voi lisätä kiihkeän uskonnollisuuden. ”Minulla ei ole muuta kuin vaatteet ylläni ja Raamattu ja muonaa repussa”, Koivisto kirjoitti sodan keskeltä. Nuori Mauno Koivisto oli uskossaan kiihkeä Muistelmissaan Mauno Koivisto otti etäisyyttä isänsä ankaraan uskonnollisuuteen todeten nuorena suorastaan pelänneensä uskoon tulemista. 14 KOTIMAA | 4.12.2020 kulttuuri. Sodan kontekstissa, jossa kuolema oli jatkuvasti läsnä, hänen näkemyksensä eivät ole erityisen poikkeuksellisia. Suhtautuminen kiihkeimpiin uskovaisiin muuttui kuitenkin ivalliseksi. Siviiliin paluun jälkeenkin Koiviston päiväkirjasta löytyy runsaasti raamatunlauseita ja hän otti Turussa aktiivisesti osaa NMKY:n toimintaan. Mauno Koivisto ilmoittautui vuoden 1944 alussa vapaaehtoisena Lauri Törnin kuuluisaan jääkärikomppaniaan. T aloustoimittajien tapaamisessa tammikuussa 1993 presidentti Mauno Koivis to yllätti yleisön moittimalla pankinjohtajia höllästä velanannosta Amoksen kirjan sanoin: ”Kuulkaa tätä, te, jotka poljette vähävaraisia ja ajatte maaseudun köyhät perikatoon!” Koivistoa ei pidetty erityisen uskonnollisena miehenä, joten moni kummasteli perusteellista Raamatun tuntemusta. Pitkän linjan historiantutkijan, dosentti Tapio Bergholmin tänä syksynä ilmestynyt Koiviston elämänkertasarjan ensimmäinen osa raottaa Mauno Koiviston sodan sävyttämää nuoruutta ja poliittisen uran nousukiitoa 1950-luvulla. Bergholm paljastaa tärkeimmät tutkimustuloksensa ensimmäisessä kappaleessa. Bergholmin siteeraamissa Koiviston rintamalta lähettämissä kirjeissä näyttäytyy kuitenkin hyvin uskonnollinen nuorimies, joka välillä ojentaa isääkin tämän vakaumuksen horjuessa. 464 sivua. 20–30-vuotiaan Koiviston tapa toimia oli kiihkeä sodassa, politiikassa, kulttuurikeskusteluissa ja niin edelleen. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Erkki Talvila ” Tuskin kellään toiselle on koskaan osoitettu niin kouriintuntuvasti Korkeimman kaitselmus kuin minulle. Liittyminen SDP:hen ja mukaan lähteminen politiikkaan ei olennaisesti muuttanut tätä. Bergholm kyseenalaistaa muutoksen dramaattisuuden. | elämäkerrat | Tapio Bergholmin kirjoittama elämäkerta vie lukijan Koiviston uskonnollisen vakaumuksen syntysijoille. Keskeinen henkilö Koivistolle oli myös syvästi uskovainen täti Hilja Eskola, joka lähetti hänelle rintamalle Raamatun, jota Mauno ahkerasti luki. Isä oli vakaumukseltaan lähinnä adventisti, joka pysyi luterilaisen kirkon jäsenenä, mutta keräsi ”uskontokattaukseensa” paloja kaikista Turussa vaikuttaneista suuntauksista. Selviytymisestään hän kiitti kirjeissään toistuvasti Jumalaa: ”Tuskin kellään toiselle on koskaan osoitettu niin kouriintuntuvasti Korkeimman kaitselmus kuin minulle.” Lähitaistelut olivat raakoja ja Koivisto pohti tappamisen moraalista oikeutusta: ”Onhan sota luonnotonta, se on rikosta.” Teologisen selityksen sodalle pikakiväärimies löysi Ilmestyskirjasta: vastapuolella oli itse Anti-Kristus. Mauno Koiviston päiväkirjoista löytyy runsaasti raamatunlauseita. Koiviston uskonnollisuus ei Bergholmin mukaan ollut mitään tapakristillisyyttä. Harva tässä vaiheessa tiesi, että presidentillä oli vahvasti uskonnollinen kotitausta. Muistelmissaan heti presidenttikauden jälkeen Koivisto antoi ymmärtää vahvan kristillisen vakaumuksen olleen sota-ajan asia ja heikentyneen tämän jälkeen. Kesän 1944 kiivaissa taisteluissa Koiviston hengen lähtö oli monesti hiuskarvan varassa. Keväällä 1950 Koivisto mainitsi uskovaisen päätuntomerkiksi sen, että hän vihasi muihin uskonsuuntiin kuuluvia. Muistelmateossarjan ensimmäinen osa päättyy vuoteen 1959, jolloin Koivisto on mennyt naimisiin elämänkumppaninsa Tellervo Kankaanrannan kanssa, väitellyt tohtoriksi, noussut SDP:n sisäpiiriin ja työskentelee Helsingissä Työväen Säästöpankin johtajana. Nuori Koivisto oli siis kovasti erilainen kuin muistamamme fundeeraaja presidentti. Kiihkeä Koivisto laajentaa kuvaa Koiviston suhteesta uskontoon, joka nuoruudessa näyttäytyy muuna kuin hillittynä kirkkoluterilaisuutena. Koiviston usko oli peruja hänen vuonna 1934 yksinhuoltajaksi jääneeltä isältään Juho Koivistolta. Nykypäivästä tarkasteltuna Koivisto oli miltei ääriuskonnollinen. Otava 2020. Bergholmin jatkaessa työtään on mielenkiintoista nähdä, miten uskonnollisuus näkyi pääministeri ja presidentti Koiviston toiminnassa vai kätkikö hän sen yksityisasiaksi, kuten aiemman tutkimuksen pohjalta näyttää olleen asianlaita. VILLE JALOVAARA Tapio Bergholm: Kiihkeä Koivisto – Nuoruus, sota, onni 1923– 1959
Nadia huomaa elävänsä kuin videopelissä. Jumala näyttäytyy ihmisen järjelle Sanana, Logoksena, Käsitteellisyytenä eli ideana Jumalasta, joka luo kaiken, mutta ihminen ei voi tietää, millainen ihmiselle Käsitteellisyyden ideana ilmenevä Jumala on perimmältään. 270 sivua. Joulukuussa Paula von Renqvist nautiskelee särkipaloja linnanjuhlissa, tammikuussa hän on asunnoton. | painettua sanaa | Kreetta Onkelin uusi kirja Meiltähän tämä käy kertoo tragikoomisen tarinan kiltin hienostorouvan paosta kulissiksi romahtaneesta avioliitosta kohti itsenäistä elämää. Juuri nyt luonnossa on usein pimeää, mutta Holopaisen mielestä ei synkkää. Päiväni murmelina kertoo aikasilmukasta eli siitä, että samat tapahtumat kertautuvat ja silmukasta on vaikea päästä eroon. Juhlat on rakennettu vahvasti Natasha Lyonnen vangitsevan hahmon varaan. Yhtä osuvaa, yhtä koomista ja tunteisiin menevää alkoholisoitumisen kertomusta saa etsiä. Välillä Holopainen kehottaa vaeltajia nojautumaan puuta vasten ja huokaisemaan huolet ulos. Tapahtumat toistuvat, mutta niissä on myös muutoksia, jotka muodostavat merkityksen – vai muodostavatko. Rahankäytöstä tulee psykologista peliä, joka pahimmillaan ilmenee henkisenä väkivaltana. Amerikkalainen sarja Juhlat ( Russian Doll) kertoo aikasilmukan joutuvasta 36-vuotiaasta newyorkilaisesta itsellisestä ja itsetoetoisesta Nadia Vulvokovasta (loistava Natasha Lyonne), joka kuolee suojatiellä syntymäpäivänään. Meiltähän tämä käy on kertomus myös kiltteyden ja julkisivun ansasta. Lähde filosofisen teologian tarjoamaan seikkailuun. Luonto on hiljainen, riisuttu ja pelkistetty. Roolihenkilö pohtii, johtuuko aikaluuppi siitä, että hän saanut huumetta, mutta päätyy sitten tokaisemaan: ” It’s not the ketamine, it’s the fucking yeshiva!” ”Ei se ole olekaan ketamiini, vaan hemmetin toorakoulu!” Juhlia on kehuttu poikkeuksellisen älykkääksi tv-sarjaksi, joka tarjoaa juutalaisuudesta nousevaa metafyysistä pohdintaa elämän syväulottuvuudesta kyynisin nykymaustein. Hän menee asiaa kohden rohkeasti ja haluaa ymmärtää, miksi ihan tavallinen perheenäiti juo ja millaista on olla alkoholistien lapsi. Joka on sen kerran nähnyt – ja aika moni on – muistaa varmasti näkemänsä. 1:1: ”Alussa oli Järki.” Tilaa osoitteesta: tmi.ylakasite@gmail.com hintaan 25 € ( + 7 € postikulut) Nid. Sanonta on peräisin samannimisestä yhdysvaltalaisesta komediaelokuvasta, Harold Ramisin ohjaamasta Päiväni murmelina (Groundhog Day, 1993). | Kuva: Netflix TA PIO AH OK AL LIO ”J UM AL AN OL EM AS SA OL O ON TIE TO TE OR EE TT IN EN TO SIA SIA ” I hminen näkee ja käsittää kaiken inhimillisesti, omien aistija aivorakenteittensa mahdollistamalla ja rajoittamalla tavalla. Tutussa bistrossa Paulan tielle osuu joogaohjaaja ja elämäntaiteilija Jalo, jonka rakkaus herättää Paulan eloon. Voi hengittää levollisemmin. Nadian kuolemalla ei ole aluksi muita seurauksena kuin paluu samaan naistenhuoneeseen peilin eteen kuin sarjan alussa. Onkeli ei väistele. Paula ottaa tilkan jos toisenkin jaksaakseen päivästä toiseen. Tumma vihreä ja ruskea saavat tajuamaan, ettei tarvitse hosua. Kivi näyttäytyy ihmiselle kovana yms., mutta ihminen ei tiedä, millainen kivi on perimmältään ilman inhimillisen tiedon rajoitteita. Tiede on tietoa. Siksi ihminen ei voi koskaan tajuta todellisuutta sellaisena kuin se perimmältään on. Tieto muodostuu käsitteistä. Paulan tapaisia hyväntahtoisia ihmisiä Suomi on täynnä, mutta alkoholismin ja köyhyyden ongelmaa väistellään silti. KIRSI HIILAMO Kreetta Onkeli: Meiltähän tämä käy. Nolosta aiheesta on hankala avautua ulkopuolisille. Todellisuus sellaisena kuin se perimmältään on, on siis ihmiselle transsendenttia, ihmistiedon ylittävää olemassaoloa. OLLI SEPPÄLÄ Juhlat katsottavissa Netflixissä. ”Kun kulkee riittävän kauan, laittaa vain jalkaa toisen eteen, pää tyhjenee kohinasta. Jumalan olemassaolo on siis tietoteoreettinen tosiasia, jota ilman ei olisi Jumalan ideaa eli käsitteellisyyttä, ei käsitteitä, ei tietoa, ei tiedettä, ei mitään. Onko ikuisuus samojen sattumanvaraisten tapahtumien toistamista. Puristava tunne muuttuu tunteeksi siitä, että kaikki järjestyy.” Näin sanoo luontopyhiinvaelluksia järjestävä Tampereen seurakuntien hengellisen ohjauksen pastori Jussi Holopainen Aarre-lehdessä 10/20. Siksi Kristus. Onkeli kirjoittaa raikkaan mukaansatempaavasti ja ytimekkäästi. Von Renqvistin perhe muistuttaa perheistä, joissa varallisuus on miehen käsissä, ja muut ovat alisteisia kirstunvartijalle. Uuden elämän aloittaminen on vaikeaa ilman rahaa ja ammattia, mutta viininhehkuisen rakkauden houkutus on suuri. Kirjassa perhe eristäytyy ja sen sisäinen elämä saa yhä kieroutuneempia muotoja. 276 sivua Myös Sacrumista K I R J A U U T U U S TA P I O A H O K A L L I O N 15 KOTIMAA | 4.12.2020. Harmaan eri sävyt näkyvät hyvin. Esimerkiksi asunto, jossa kohtalokkaita syntymäpäiviä vietetään, sattuu olemaan talossa, jossa sijaitsi ennen toorakoulu (yeshiva). Elokuva on salaviisaasti vaikuttava ja yleispätevä kommentti elämänmenoon ja ajan luonteeseen. KL 00 ISBN 978-951-568-000-0 T A P I O A H O K A L L I O Jumala ja tiede länsimaisessa ajattelussa ”JUMALAN OLEMASSAOLO ON TIETOTEOREETTINEN TOSIASIA ” M odernista tietohorisontista avautuvaa, mullistavaa teologiaa, joka johtaa kirkon varhaisempien opettajien ajatteluun alkaen jakeesta Joh. Käsitteet edellyttävät Käsitteellisyyttä eli ideaa Jumalasta, joka luo kaikki käsitteet, sillä olemassaolo avautuu ihmiselle aina ajateltuna, käsitteellistettynä. Sarjassa on älyllisyyttä, mutta myös tunteen herkkyyttä. Paulan läheiset ovat jähmeitä, muuttumattomia ja kohtuuttomia vaatimuksissaan. WSOY 2002. Arvioissa on huomautettu, että juutalaisuus on jo sarjan dna:ssa. Salakavalan alkoholisoitumisen kuvaus on terävää. Jumalan idea tarkoittaa todellisuuteen kuuluvaa kaiken tekijää, edellytystä, jonka olemassaolo transsendenttia. Päihteet tarjoavat petollisen helpon tien ulos horjuvasta tunne-elämästä. Jumalan olemassaolo kuuluu siis transsendenttiin. Luonnon värit auttavat häntä tarttumaan hetkeen. Lyonne on syntyisin ortodoksijuutalaisesta perheestä. Natasha Lyonnen näyttelemä Nadia kuolee Netflixin Juhlat-sarjassa 22 kertaa. Löydä uusia näköaloja kristillisen uskon ja tieteen välisen suhteen ymmärtämiseksi. Paula ei saa mistään tukea yrittäessään irtautua ulkoisesti menestyneestä mutta täydellisen itsekkäästä ja tunteettomasta miehestään. EMILIA KARHU | draamasarja | Ajan peilikuvia Koronaaikana moni on sanonut, että olo on kuin päivä murmelina. Hyväntahtoisuutensa vuoksi Paula on kotonaan väheksytty naureskelun kohde, tyhmä nainen, jota omat lapsetkaan eivät kunnioita. Tunnista samalla meidän aikamme tietohorisontissa vanhin kristillisplatoninen teologia, jota varhaisen kirkon opettajat edustavat ja josta kertoo Johanneksen evankeliumin ensimmäinen lause ”Alussa oli Sana (= Logos, Järki, Käsitteellisyys)”. Ihminen voi tuntea kehossaan olevansa pyhän äärellä ja osa ekosysteemiä. Samalla saattaa tulla tietoiseksi jostakin, mikä on jäänyt kiireen alle. Sarjan aikana Nadia ”kuolee” 22 kertaa
Hellsten siivitti omaa tutkimustaan eläytymällä tanssiin tutkimusaineistoissa kuvatuissa ympäristöissä, aikakauden mallien mukaisiin vaatteisiin pukeutuen. Laura Hellstenin Åbo Akademissa lokakuussa tarkastettu väitöskirja Through the Bone and Marrow – Re-examining Theological Encounters with Dance in Medieval Europe kuitenkin täydentää ja osin myös kumoaa vallalla olevia käsityksiä. Hän haki liikettä ja ruumiillisesti elettyä uskonnollisuutta. U sein ajatellaan, että tanssiminen on kristinuskon historian aikana ollut pitkälti kiellettyä. | Kuva: Wikimedia Commons sä hän havainnoi muun muassa tanssipedagogiikkaan perustuvaa, jumalanpalvelusten johtamiseen liittyvää pappien lisäkoulutusta. Tanssissa aistiminen voi olla kokonaisvaltaista, hän sanoo. – Olen kokeillut jokaista asentoa, joka löytämässäni tekstija kuva-aineistossa kuvastaa tanssia, Hellsten kertoo. Alkuperäinen teos sijaitsee Condén museossa Ranskassa. Tutkimuksessaan Hellsten pohtii tanssin merkityksiä myös aikakauden uskonnollisen kuvaston kautta. – Kirkon sisällä tapahtuvaan liturgiaan tanssi ei kuulunut juhlakausien ulkopuolella. Tekstija kuva-aineistot osoittavat, että läntisen Euroopan keskiaikaisissa kulttuureissa tanssi on voinut olla sallittua, jopa olennainen osa hengellistä ajattelua ja toimintaa. – Ihmisten muodostama yhteisö oli kirkon ruumis, ja tanssi osa tämän ruumiin kulttuuria. Hellsten kertoo, että kirkollisissa rituaaleissa papisto, piispat ja kuoro-pojat ovat tanssineet esimerkiksi pääsiäisen ja Corpus Christi -juhlan aikaan. Toisaalta kehon liike ja erilaiset rituaalit on voitu nähdä myös lähes vastakkaisesta näkökulmasta: uskontojen varsinaisena alkuperänä. Tanssiin liittyvässä tutkimuksessa tanssia on saatettu lähestyä kuin tekstiä, jota voidaan pilkkoa paloihin ja analysoida. Myöhäiseltä keskiajalta peräisin olevissa Raamatun versioissa tanssi esiintyy erityisesti Daavidin kertomusten kuvituksissa. Koska kristinusko oli tiivis osa koko keskiaikaista kulttuuria, ulottuu tanssinkin merkitys Hellstenin mukaan kuitenkin yksittäisiä juhlakausia laajemmalle. Hellstenin mielestä nykyäänkin ruumis ja mieli ajatellaan vahvasti erillisinä asioina. Koska tanssi kuitenkin on luonteeltaan elävää ja liikkuvaa, ei yksittäisten osasten analysointi tee Hellstenin mukaan sille oikeutta. LAURA YÖNTILÄ Laura Hellsten Bingenin luostarissa Saksassa kesällä 2019. Jouluna koko kansa saattoi tanssia, ja tanssia harjoitettiin myös pyhimyksiä kunnioittavissa juhlissa. | Kuva: Kotialbumi 16 KOTIMAA | 4.12.2020 teologia. – Mutta keho, sielu ja hengellinen elämä voivat muodostaa myös yhden kokonaisuuden. | väitös | Laura Hellstenin väitöstutkimus pureutuu tanssin ja kristinuskon yhteyteen Euroopan keskiaikaisissa kulttuureissa ja yhteiskunnissa. Keskiaikaisessa kirkkotaiteessa esiintyy muun muassa tanssivia enkeleitä ja Neitsyt Marian ympärillä tanssivia pyhimyksiä. Muun muassa Ranskassa, Saksassa ja Italiassa tehdyt kokeilut auttoivat ymmärtämään keskiaikaiseen tanssiin liittyvää tunnetta ja tilaa kokonaisvaltaisella tavalla. Laura Hellsten tutustui tanssin teologiseen merkitykseen alun perin Yhdysvalloissa ja myöhemmin Ruotsissa, misGiovanni di Paolon maalaus Viisi tanssivaa enkeliä on 1400-luvulta. Mutta jos liturgia sisältääkin myös sen, miten yhteiskunta toimi ja mitä ihmiset tekivät, laajenee myös tansTanssissa on teologista syvyyttä sin teologinen vaikutuspiiri, Hellsten analysoi. – On mahdollista ajatella, että tanssi on kontemplatiivinen rukoustapa, Hellsten sanoo
Sellainen kertoo: näin me uskomme, tästä emme luovu, tuon me kiistämme. Bonhoeffer seisoi regimenttiopin takana, mutta hän arvosteli herätyskristillistä maallisen ja hengellisen dualistista erottamista toisistaan. Kristityn tehtävänä on toimia reaalimaailmassa. Teologina Bonhoeffer nojaa Raamatun ja kirkon dogman, kirkkoisien, Martti Lutherin ja eräiden muiden ajattelijoiden perinteeseen. Pysytään tunnustuksessa JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Ajan riento on raju. Tähän nimenomaiseen tapaukseen kantaa ottamatta kiinnostavaa on tunnustuksen merkitys papeille ja koko kirkolle. Sellainen kertoo: näin me uskomme, tästä emme luovu, tuon me kiistämme. Ja ajoittain kirkoissa syntyy ajan vaatimuksissa uusia tunnustuksia tai niiden kaltaisia julistuksia. Kirkon tunnustusteksteihin tai oppeihin ajoittain kohdistuvat teologiset itkupotkuraivarit eivät yleensäkään ole olleet kovin rakentavia. Pappislupauksessa pappi sitoutuu pysymään ”Jumalan pyhässä sanassa ja siihen perustuvassa evankelis-luterilaisen kirkon tunnustuksessa. Olisi kuitenkin suotavaa, että kaikki papit käyttäisivät sen julkisessa arvostelussa hyvää harkintaa – jos sitä nyt edes on pakko arvostella. Karttunen käsittelee Bonhoefferin teologiaa esimerkiksi teologian tehtävän, sosiaalietiikan, yhteisöllisyyden, kristityn vastuun, raamatuntulkinnan, spiritualiteetin, kirkko-opin ja ekumenian näkökulmista. Hänen teologiaansa kuuluneet näyt ilmoituksesta, etiikasta, kirkosta ja kristityistä maailman keskellä avautuvat ajankohtaisella tavalla kolmannen vuosituhannen ristiriitaisessa todellisuudessa. Bonhoefferin teologian suomalainen asiantuntija, TT Tomi Karttunen on kirjoittanut aiheestaan uuden tutkimuksen. Samoin joskus kirkkojen tunnustuksia. STKSJ 293, 2020. Raamattua joudutaan usein tulkitsemaan. Tässäkin mielessä Ilmoitus, kirkko ja etiikka -teoksen soisi löytävän kiinnostuneet lukijansa. Eräänlainen viimeinen jäänne adventtipaastosta voi olla se, että jouluaattona saatetaan syödä lipeäkalaa – onhan liharuoka ollut muinoin vasta joulupäivän herkkua. Mitä tarkoittaa: Paasto Adventtiaika on niin sanotun pienen paaston aikaa. M itä papin pitää Augsburgin tunnustuksesta ajatella. Asiaan on hiljattain kiinnittänyt huomiota myös kirkkoherra Sammeli Juntunen vierasblogissa Kotimaa.fi-sivustolla. ” Kirkon täytyy ottaa tunnustuksensa todesta. Modernin protestanttisen kristillisyyden individualismi oli Bonhoefferin kritiikin kohde. Hän oli teologina konservatiivinen, mutta samalla uutta luova ajattelija. Adventtiaika voisi mässäilyn hillitsemisen ohessa ylipäätään olla elämän rauhoittamisen ja hidastamisen aikaa. Vaikka aikaa on kulunut, on tuo tunnustus edelleen kirkollemme välttämätön. Raamattu oli Bonhoefferille kirkon kirja, jonka totuutta ei voida osoittaa sen ulkopuolelta. En julkisesti julista tai levitä enkä salaisesti edistä tai suosi sitä vastaan sotivia oppeja.” Jos pappislupaus (aikaisemmin se oli jopa vala) jotakin merkitsee, ei papilla voi olla CA:n suhteen vaihtoehtoja: sen mukaan on viranhoidossa toimittava. Luterilainen kirkko on hyvin opillinen kirkko, vaikka se häviääkin siinä lajissa selvästi katoliselle ja ortodoksisille kirkoille. Ne ovat myös jokseenkin turhia, sillä ”laki, ennen mua syntynyt, myös jälkeheni jää”. Helsingin tuomiokapituliin on tehty kantelu pastori Kai Sadinmaasta. 17 KOTIMAA | 4.12.2020. Euroopan mahtavimmalle hallitsijalle Augsburgissa luettu tunnustus oli teologinen esitys evankelisesta, keskiajan vääristymistä puhdistetusta uskosta. Teologia oli hänelle akateemista diskurssia laajempi, kirkkoa palveleva oppiaine. Teologia ja kirkko kuuluivat yhteen. Tyylilajeilla on väliä. Ei ole mahdotonta, että luterilaiset kirkot sellaisiakin vielä joskus tekisivät. JUSSI RYTKÖNEN Tomi Karttunen: Ilmoitus, kirkko ja etiikka. Tietenkin CA itse on 1500-luvun tyylilajissa kirjoitettua tekstiä. 289 sivua. Mielenkiintoinen on kirjan viimeisen luvun analyysi siitä, miten Bonhoeffer kommunikoi myös aikansa ortodoksisen teologian kanssa. Korona-adventtina 2020 se lienee muutenkin aiheellista. Ne, jotka seisovat siinä vain toisella jalallaan, seisovat Bonhoefferin mukaan vain yhdellä jalalla myös taivaassa. Augsburgin tunnustuksessa on kirkas asiasisältö. Läntisen kristillisen perinteen mukaisesti tällöin vältetään liharuokia kirkon säätäminä paastopäivinä. Augsburgin tunnustus syntyi Saksassa vuonna 1530 poliittisessa taistelutilanteessa. Ilmoitus, kirkko ja etiikka on ensimmäinen suomenkielinen Bonhoefferin teologian yleisesitys. | kirja | | kolumni | Viime vuosisadan merkittävin luterilainen teologi saattaa olla saksalainen Tunnustuskirkon johtohahmo ja luterilainen marttyyri Dietrich Bonhoeffer (1906–1945). Syynä muun muassa tämän Augsburgin tunnustuksesta (CA) somessa käyttämät luonnehdinnat. Kirkon täytyy ottaa tunnustuksensa todesta. Mutta sitä ei voida eikä tarvitse nykyisessä patsaiden kaatamisen hengessäkään muuttaa. Paasto hiljentää vastaanottamaan juhlan. En osaa sanoa, tekeekö se anglikaanisen kirkon opetuksesta yhtään selkeämpää. Porvoon-kirkkoyhteisön sisarkirkkomme anglikaanit taas ovat ilman varsinaisia tunnustuskirjoja. Dietrich Bonhoefferista ja hänen ajattelustaan on kirjoitettu paljon. CA ei ole uutta ilmoitusta tai kritiikin yläpuolella. Luterilainen kirkko on sidottu Raamattuun ja tunnustukseen. Kirkko on yhteisöllinen, kirkko on kirkko toisia varten. Luterilaisessa traditiossa paasto on jokseenkin unohtunut, vaikka jotkut ihmiset asiaa ajattelevatkin. Postkriittisenä Raamatun tulkitsijana Bonhoeffer ajatteli, että hengellinen raamatuntulkinta ei voi olla riippuvainen tulkinnan metodeista ja vaihtuvista tuloksista. Dietrich Bonhoefferin teologia
Jutun kirjoitti ja kuvasi Olli Seppälä. [Juho] Utriainen vaikutti pääkaupungissa ja kuvasi vuosien varrella muun muassa Kotimaalle. Edellisen viikon mysteerikuvaan ei ole toistaiseksi tullut yhtään varmaa tunnistusta. Tämän viikon kuvassa on neljä miestä. Missä oppilaitoksessa Kurt E. Voit perustella valintasi lyhyesti. 3. 1. Vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Hannu Kuosmanen P altamossa kerrottiin juttua vuonna 1860 kirkkoherraksi valitusta Anders Andelinistä. Kuva lienee 1950-luvulta ja Helsingistä, sillä kuvaaja J. Tunnistatko kuvan ihmisiä. 2. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Mistä tilanteesta on kyse. Lahjoittajana on jokin naisjärjestö, jonka edustajat ovat kuvassa yhdessä lahjoituksen vastaanottajan, paikallisen kirkkoherran kanssa. Kirjapalkinnon voitti Riitta Tolonen Lappeenrannasta. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Anders Andelinin johdolla perustettiin Paltamon säästöpankki, joka oli pitkään Kainuun ainoa pankki. Voit perustella valintasi lyhyesti. Milloin kuva on otettu. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. 3. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Andelin kunnostautui myös maanviljelyn, tieverkoston ja kansakoulun edistäjänä. Yhdellä on papin paita, kolmella ei. Tämän vuoksi paikkakuntalaiset huokailivat: – Anteliinia anottiin, vaan Otteliini saatiin. 18. 1. Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Numeron 46 parhaaksi jutuksi äänestettiin toimittaja Kimmo Oksasen haastattelu ”Vapaaksi pitkästä varjosta”. Ainali oli kuvan ottamishetkellä (1991) Suomen Kirkkomusiikkiliiton toiminnanjohtaja. Kuinka monta sivua on Kreetta Onkelin kirjassa Meiltähän tämä käy. Aar hus in Seu rak unt atie dekun nas sa. 2. Veli Ainali lähetti viestin, että kuvassa videokameran takana on hän, ei Reijo Pajamo. 30.10. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Missä yliopistossa Laura Hellsten väitteli lokakuussa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. julkaistuun kuorokuvaan Tallinnan tuomiokirkosta on saatu tarkennus. Nimittäin pian valinnan jälkeen paltamolaisille selvisi, että Andelin olikin tarkka toiminnan mies, joka peri saatavansa tunnontarkasti. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Larsen on professorina. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Useampi vastaaja tosin päätteli, että kuvassa on kyse ehtoolliskaluston lahjoittamisesta seurakunnalle. 270 siv ua. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. ”Koskettava, rehellinen, inhimillinen ja ajatuksia herättävä, myös ajankohtainen juuri ilmestyneen kirjan johdosta”, lukijat perustelivat valintaa. | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 4.12.2020 | vastaus | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa tai Pro-liitteessä on mielestäsi paras juttu. Åbo Aka dem iss a
Junamies viihtyy myös junien kyydissä. Ennen kännykkäaikaa hänellä oli bongausretkillä mukanaan vihko. Hän halusi päästä satamaan katselemaan valtamerilaivoja. Nykyisin hän asuu ja työskentelee Jyväskylässä, mutta tämän kaupungin satamassa näkyy vain huviveneitä. 19 KOTIMAA | 4.12.2020. Varsinkin, jos bongaaminen Petri Grönholm junabongaus tapahtuu maastossa. | Kuva: Päivi Ketolainen ” Tavarajunat ovat suosikkini, sillä nykyiset henkilöjunat ovat kaikki samantyyppisiä ja siksi vähän tylsiä. Mitä kiinnostavaa ohi kiitävässä junassa sitten on. Joskus Grönholm yhdistää työn ja harrastuksen. – On hieno hetki, kun lähestyvän junan valot alkavat näkyä pimeyden keskellä. Hän vie nuorisoryhmän metsikköön radan lähelle, minne he pystyttävät puolijoukkueteltan yöpymistä varten. Hän jää mieluummin autoon lukemaan kirjaa kuin tulee kanssani sateiseen louhikkoon junia seuraamaan, Grönholm hymyilee. Kerran hän on käynyt Pekingissä asti junaillen. Yhtä mieluinen paikka hänelle oli rautatieasema. Kuuntelen junan ääntä, katselen sen kulkua ja otan valokuvia. Pisimmässä junassa, jonka hän on bongannut, oli 60 vaunua. – Vaimoani ei puolestaan junien bongailu kiinnosta. Ulkomaillakin hän etsiytyy rautatieasemille tarkkailemaan liikennettä. Radan varressa saattaakin vierähtää monta tuntia. Joskus jopa kokonainen yö, sillä jännittävintä on yöjunien seuraaminen. PÄIVI KETOLAINEN Petri Grönholm tuntee junien aikataulut ja veturien tyypit. – Tavarajunat ovat suosikkini, sillä nykyiset henkilöjunat ovat kaikki samantyyppisiä ja siksi vähän tylsiä. Erityisnuorisotyönohjaajana työskentelevä Grönholm tunnetaan junabongarina. Viisikymppisiään hän aikoo niinikään viettää ensi kesänä junan kyydissä. Junabongareilla on oma nettisivusto, jossa he jakavat kokemuksia ja valokuvia. | harrastaja | K un Petri Grön holm tuli pikkuvesselinä kotikyliltä Pyhtäältä Kotkaan käymään, hän ei juuri kadun pinnassa viihtynyt. Usein Grönholmilla on matkassa mukana lapinkoira Mörri. Grönholmin mielestä paljonkin. – Sieltä asti junaharrastus on kulkenut mukanani. Se on ollut nuorille ikimuistoinen reissu. Kännykässä Grönholmilla on myös sovellus, josta hän voi milloin tahansa tarkistaa, missä päin mikäkin juna liikkuu. Lättähattu on jo varattu juhlavieraita varten. Siihen hän merkitsi junan kulkuajan, veturin tyypin ja vaunujen lukumäärän. Paksun turkin alla se tarkenee odotella junia palelematta. Senpä vuoksi junien bongailu on hänelle tätä nykyä se ykkösjuttu
Päätoimittaja Mari Teinilä 60 vuotta 12.12.2020. Uudet jäsenet valittiin yhdistyksen syyskokouksessa Hyvinkäällä 21.11. Rakkaamme, rovasti Markku Kalervo HELOVESI s. Medialähetys Sanansaattajat ry:n (Sansa) hallituksen uusiksi varsinaisiksi jäseniksi kaudeksi 2021-2022 on valittu dosentti Jaakko Rusama Helsingistä, kappalainen Juha-Pekka Rissanen Espoosta ja tiedottaja Merja Eräpolku Lohjalta. ja siihen varausten oltava 29.12. Uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Sami Jalonen. Ilmoitusvaraukset viimeistään 11.12. Tanska valittiin Vuoden papiksi vuonna 2017. Elämästä kiitollisena, mutta olosuhteista johtuen ilman juhlaa. Hän on toiminut aiemmin Hiljaisuuden Ystävien hallituksessa kaksi kautta. Tilisiirron viestikenttään pyydetään merkitsemään tunnus Petri70 sekä onnittelijoiden nimet. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 20 KOTIMAA | 4.12.2020 tiedoksi. Hän työskentelee Tikkurilan seurakunnan johtavana diakoniatyöntekijänä. Varajäsenenä jatkaa lähetyssihteeri Anneli Nieminen Oulusta. Tanska työskentelee parhaillaan Haminan kirkkoherrana, ja hän on tehnyt pitkän työuran kirkossa ja sen luottamustehtävissä. Diakoniatyöntekijöiden Liiton puheenjohtajaksi on valittu jatkokaudelle sosionomi (YAMK), diakoni Saara Huhanantti. Vuoden 2021 ensimmäinen numero ilmestyy 8.1. Toiminnanjohtajan tehtävää haki yhdeksän henkilöä. Muistamiset toivotaan osoitettavan Joensuun herättäjäjuhlien tilille FI03 5154 4420 0540 95 vuoden 2022 juhlien valmisteluun ja toteutukseen. 24.10.2020 Kaunialan sairaala, Kauniainen Herra, nyt sinä lasket palvelijasi rauhaan menemään, sanasi mukaan; sillä minun silmäni ovat nähneet sinun autuutesi. Merkkipäivä perhepiirissä. Rakkaudella kaivaten Saara Samuel sukulaiset ja ystävät Rovasti Petri Karttunen 70 vuotta 21.12.2020 Joensuussa. | kuolleet | | nimitykset | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat | nimityksiä | | merkkipäivät | Siunaus toimitettu läheisten läsnä ollessa. Varajäseneksi valittiin nykyisestä hallituksesta erovuorossa ollut erityisopettaja Susanna Peltonen Tammelasta. Hallitustyössä jatkavat Ulrika Lindholm-Nenonen, Sirpa Tirri, Antti Härö, Eija Grönvall, Tanja Reinikainen ja Pia Hiekkanen sekä varajäseninä Johanna Korkeaniemi, Heli Tuokkola ja Sanna Laiho. Kotimaan joulun tuplanumero ilmestyy 18.12. Hiljaisuuden Ystävät ry:n uudeksi toiminnanjohtajaksi on valittu TT, pastori Juha Tanska. Sansan hallituksessa 40 vuotta ja lähes koko ajan puheenjohtajana palvellut emeritusprofessori Jarno Tepora Vantaalta ei asettunut enää ehdolle. Mahdolliset muistamiset Lääkärit Ilman Rajoja -järjestölle: Keräystili Handelsbanken FI09 3131 1001 8388 73 Tilisiirtoon tiedoksi nimeni ja merkkipäivä. Hallitukseen uutena jäsenenä valittiin Veera Wallenius ja varajäseniksi Kati Markkanen ja Ari Tuomikoski. Työnsä ohella hän on toiminut johtamisen kouluttajana, tietokirjailijana ja maanviljelijänä. 21.4.1934 Pukkila k. Hallituksen jäseninä jatkavat asianajaja Ville Hoikkala Keravalta, toimitusjohtaja Sami Jalonen Tuusulasta sekä uskonnon ja filosofian lehtori Kati Lücke Tuusulasta. Lämmin kiitos osanotosta. Juha Tanska aloittaa tehtävässään 1.1.2021