vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –4 8 6 Kulutusjoulun vastavoima Riitta Kalliorinteen luotsaama Jouluradio on alati kehittyvä kaikenlaisen joulumusiikin koti. Nyt se on Kalliorinteen osalta valmis. N:o 47 | 25.marraskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. 12 Puolustusministeri Antti Kaikkonen: Suomalaisten kriisinsietokyky on vahva
Ukrainan sodan uhreja voi auttaa monien keräysten kautta. ?. Tänä vuonna pääsen laskeutumaan joulunviettoon 23.12, jolloin aion yhden päivän aikana ehtiä tekemään kaikki jouluvalmistelut! Aattopäivänä käyn vielä fiilistelemässä jouluhössötystä kauppakeskuksissa, mutta iltapäivällä alkaa matka sukulaisten luo joulunviettoon. Olen ylpeä ja innoissani, kun pääsen kannustamaan häntä. Loputon kiire tappaa luovuuden. – – Mitä olet sinä ihminen, joka istut onnellisesti kodissasi, sinä, jolla on ruokaa, juomaa, vaatteita, ystäviä, omaisia ja rakkautta, mitä olet sinä velkaa sisarellesi ja veljellesi, joilta nämä puuttuu. Suomalaisen yhteiskunnan väliinputoajia on myös syytä tukea. Esimerkiksi Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksissa kerätään varoja kaikkein heikoimmissa asemassa olevien maailman lasten auttamiseksi. Kolehti kerätään Lähetysseuran työhön lasten hyväksi eri maissa. Tätini vastaa kinkusta ja laatikoista, ja isovanhempani tuovat pöytään kaikennäköistä. Vaikeinta on kuitenkin antaa lupaus katsoa itseään myötätuntoisin silmin. On ihanaa seurata pienten lasten touhua. Venäjästä huolimatta ensimmäisen adventin myötä alkaa valoisampi aika ja uusi kirkkovuosi. Lähipiiriä koskeva lupaus on usein vaikeampi toteuttaa kuin etäämmälle suunnattu lahjoitus. Ja sellaisia sisaria ja veljiä on sinulla. Vastaani tuli virtahepoja, leijonia ja krokotiileja. Ei, en ollut eläintarhassa enkä savannilla, vaan kotisohvalla. Uusi kirkkovuosi alkaa. Levollista adventin aikaa! EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Toimittaja haaveilee rauhasta. 2 3 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 aluksi. Tuo rakastettu laulu löytyy tänäkin vuonna Kauneimmat joululaulut -vihkosta. Monista television musiikkiohjelmista tuttu laulaja Diandra Flores on viimeksi valloittanut kuulijoita Elämäni biisissä. On aika tehdä uuden vuoden lupauksia. Vuoden lopuksi on hienoa päästä laulamaan kirkkoihin. – Keskitymme akustisiin tulkintoihin rakkaista joululauluista. Tästä tuulahduksen tuo Jouluradion äidin Riitta Kalliorinteen raikas haastattelu sivuilla 12–13. Jumalan suuruus kaiken elollisen Luojana näkyy myös Suomen marraskuussa, kun katsoo pellon yllä lentävää varista tai ohi viilettävää, väriään vaihtanutta jänistä. NIILO RANTALA ”Pienet asiat antavat eniten iloa” Diandra on esiintynyt Kauneimmissa Joulu lauluissa kuusivuo tiaasta lähtien joko yksin tai kuoron kanssa laulaen sekä viulistina. 1 Millainen on jouluohjelmis tosi tänä vuonna. Olen kuusivuotiaasta lähtien esiintynyt Kauneimmissa Joululauluissa joko yksin tai kuoron kanssa laulaen sekä viulistina. – Joulun odotusaika on ollut minulle jo vuosien ajan kovin kiireistä. Siksi kirkotkin ovat tulleet minulle tutuiksi ennen kaikkea musiikin kautta! 3 Millaisia jouluperinteitä sinulla on. Ihminen kykenee rakentamaan kaikenlaista ihmeellistä, kuten robotteja terveyskeskuksiin, mutta elämää hän ei niihin pysty puhaltamaan. Niin mittaamattoman suuri on armo, ettei sitä peitä edes tuntematon tulevaisuus, saati maan multa. Jumalan puhe luoduistaan sisältää eloisia luonnehdintoja. Hän kertoo, että kulttuurisokki oli valtava ja työn rytmi aivan toisenlainen kuin tiukkatahtisessa ajankohtaistoimituksessa. Olen kiitollinen myös siitä, että pääsen pian katsomaan kaksivuotiaan siskontyttöni tanssiesitystä. Kanttorit eri puolilta Suomea ruotivat tapahtuman suosion syitä sivuilla 14–15. 4 Mistä olet kiitollinen. Tai ihminenkö on antanut hevoselle sen voiman. Lopulta kaikki tiet vievät Jerusalemiin. Vaikka adventin alkaessa on aika tehdä uuden vuoden lupauksia, kristilliseen uskoon keskeisesti kuuluva armo liittyy koko kirkkovuoden kulkuun ilman yhtään lupausta tai tekoa. Tekoihin johtavat lupaukset vaikuttavat lähipiirin lisäksi maailman köyhimpien maiden sekä Suomen eniten tukea tarvitseviin ihmisiin. Vaikka ne eivät olisi missään muistissa, ei minnekään paperiin kirjoitetut, muistamme ne hyvin. Suuria lähipiirille annettuja lupauksia ovat sanojen kiitos ja anteeksi ahkerampi käyttäminen. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora Wikman (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja) Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 03561135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Jumala kysyy, Jobinko käskystä kotka nousee korkeuksiin ja rakentaa pesänsä tavoittamattomiin. Toivon, että laulut levittäisivät kuulijoiden joulukuuhun iloa ja valoa. – Katselemme myös television joulukonsertteja, joskus lauluun yhtyen. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | | viikon henkilö | Väljyydestä versoo elinvoimaa V ielä 1980-luvulla ihminen saattoi vaihtaa työtä usein ja edetä urallaan vauhdikkaasti, jopa media-alalla. Hän puhuu virtahevon vahvoista lanteista, strutsista, jolta Jumala epäsi viisauden sekä ymmärryksen, heinäsirkan tavoin hyppivästä hevosesta ja krokotiilista, jonka selkää kattavat panssarikilvet kuin piinkovat sinettirivit. MARI TEINILÄ Aika tehdä uuden vuoden lupauksia V enäjän hyökkäyssota Ukrainaan on yhdistänyt poikkeuksellisella tavalla suomalaisia. Kalliorinteen varhaisin joulumuisto liittyy lauluun, joka on hänelle edelleen rakas: En etsi valtaa loistoa. Väljempi työtahti on kantanut hedelmää: innovaatio nimeltä Jouluradio aloitti adventtina 2003 ja on sen jälkeen kehittynyt ja uudistunut monin tavoin – ja löytänyt valtavan yleisön. Adventin aikaan sopii hyvin lupaus osallistua varojensa mukaan johonkin lukuisista keräyksistä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Väljyydestä versoo uutta ja elinvoimaista. Olen velkaa – olen saapa, kyllä ne tavallinen ihminen muistaa. Usein pienet asiat antavat eniten iloa. Oi niitä aikoja! Kalliorinne valittiin Kirkko ja Kaupungin radiotoimittajaksi kirkon ulkopuolelta. 50 vuotta täyttävä joululaulutapahtuma kerää ihmiset laulamaan ja hiljentymään ympäri Suomen. Se on ainoa sodasta seurannut hyvä asia. Minä ja perheeni pidämme huolen jälkiruokapolitiikasta. 1922 Mitä olemme velkaa. Edellä mainitut kohteet kuuluvat hyvinvointiyhteiskunnan perustehtäviin. Vietämme suvun kesken perinteistä joulua, jossa jokaisella on vastuualueensa. Rahaa voi lahjoittaa esimerkiksi nuorten mielenterveyspalvelujen parantamiseen tai vähävaraisten elintarvikeapuun. Pääosaan nousee puhtaasti musiikki. Moitteita me kyllä osaamme antaa itsellemme. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. – Ne ovat ihania ja tunnelmallisia, kauniita tiloja, joissa on kiehtova akustiikka. – Olen kiitollinen monesta asiasta. Pian hän suuntaa joulukiertueelle. | Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva DIANDRA FLORES Laulaja ???????. Varpunen jouluaamuna kuuluu tietysti ohjelmaan, sillä ilman sitä en voi joulukonserttia pitää. Silloin kun yhteiskunta ei niitä kykene hoitamaan, tarvitaan ainakin väliaikaisesti yksityisten kansalaisten apua. Tiedämme hyvin, mitä olemme velkaa jollekin ihmiselle, ja myös, mitä joku toinen ihminen on meille velkaa. Minulla on kunnia olla nykyään myös täti. Perinteisempää puolta edustaa Oi jouluyö, uudempaa Taivas sylissäni. Yritin löytää paljon kärsineen Jobin kirjasta lainausta toiseen asiaan kun juutuin kohtiin, joissa Jumala puhuttelee Jobia viittauksilla eläimiin. Pyyntö rauhasta maan päälle on ajankohtainen iäti. Niitä on varmasti. 24.11. Siksi Suomi on nyt vahvempi kuin alkuvuodesta. Vapahtaja ratsastaa aasilla kaupunkien kaupunkiin. 2 Mitä ajattelet kirkoista esiintymispaikkoina
– Nuoret ovat saaneet äänestää nyt neljästi, ja kerta kerralta osuus on laskenut. Tämä tulee varmasti näkyviin ryhmän nostamina keskusteluina itse avioliittokysymyksestä, mutta myös toimintojen priorisoinnissa, varojen käytössä, henkilövalinnoissa ja erilaisissa seurakunnan arjen käytänteissä. Kiinnostuksen laimeus ilmeni jo vaaliasetelmassa. Ne haluavat lähinnä ehkä vain kehittää seurakunnan toimintaa tuoreen strategian tyyppisesti. Valituksi tuli nyt kuitenkin paljon aivan uusia luottamushenkilöitä. Se ei Salomäen mukaan ole poikkeus aiemmasta, sillä viime vaaleissakin uusien osuus oli suuri. MARI TEINILÄ Tunnettuja henkilöitä valittiin – Martti J. Prosentit heijastavat muiden tuoreiden tutkimusten tavoin sitä, että suurella osalla suomalaisia kokemus kirkosta on aika etäinen. Nyt se oli 12,7 prosenttia, kun vuonna 2018 se oli 14,4 prosenttia. Pienellä viiveellä vaikutus ilmenee myös seuraavissa kirkolliskokousvaaleissa, Salomäki sanoo. FREIJA ÖZCAN S eurakuntavaaleissa kirkon luottamushenkilöiksi kirkkovaltuustoihin ja seurakuntaneuvostoihin valittiin myös joukko tunnettuja henkilöitä. Tulkaa kaikki -liike on jo julistanut saaneensa suurvoiton vaaleissa, sillä sen paikkamäärissä oli kasvua 49 prosenttia. Jotkut hoitavat hommat ja muut katsovat sivusta | seurakuntavaalit | Porvoon suomalaisessa seurakunnassa äänestys paikkana oli Pikkukirkko. Keravalla luottamushenkilöksi valittiin Keskustan entinen puoluesihteeri Timo Laaninen ja Mäntsälässä kirjailija Katri Manninen, Mikkelissä puolestaan toiminnanjohtaja Teuvo V. Hänet valittiin Helsingin Lauttasaaren seurakuntaneuvostoon ja Helsingin seurakuntien yhteiseen kirkkovaltuustoon, johon hän sai 517 ääntä. Toinen kysymys liittyy Salomäen mielestä kirkon toimintakulttuuriin. Riikonen ja Kuopiossa Yle:n toimittaja Pekka Niiranen sekä Viitasaarella valtiosihteeri Maria Kaisa Aula. – Vaikuttaa siltä, että seurakunta näyttäytyy toimijana, jossa ”jotkut hoitavat hommat” ja muut analyysi | Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtaja Hanna Salomäki näkee äänestyshaluttomuuden peilinä kirkon toimintakulttuurille ja nuorisotoiminnalle. Turussa valittuja ovat entiset kansanedustajat Ismo Seivästö ja Lauri Palmunen sekä kirjailija Heikki Palmu. Kari on entinen sotilastiedus telun apulais päällikkö. Jään miettimään jännitettä tämän äänestysluvun ja toisaalta suomalaisen ylpeydenaiheen, rippikouluja isosvaiheen välillä. Mistä johtuu, että samaan aikaan nuoret kokevat kirkon tarjoaman nuorten toiminnan niin kiinnostavaksi, että he osallistuvat siihen varsin isolla prosentilla ja jäävät myös rippikouluvaiheen seurakunnan toimintoihin mukaan, mutta vaikuttaminen seurakunnassa ei kiinnosta juuri lainkaan, Salomäki pohtii. Vantaalla valituksi tulivat radiopastori Jukka Norvanto ja entinen kansanedustaja Jouko Jääskeläinen. Valtuutettujen keski-ikä nousi 57 vuoteen. | Kuva: Jukka Granström 4 5 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 uutiset. – Tämä on erittäin kiinnostava kysymys ja silminnähden havaittavissa. Alle 30-vuotiaita ehdokkaita saatiin vähemmän kuin 12 vuoteen. – Silti se nostaa esiin peilin myös kirkon nuorisotoiminnalle. Sen jälkeen osuus kasvoi neljällä seuraavalla kerralla. Se on hyvä merkki. Miten demokratiakasvatusta ja osallisuutta voisi vahvistaa. Muita Helsingissä läpimenneitä tunnettuja henkilöitä ovat toimittaja Reetta Meriläinen, dosentti, kaupunginvaltuutettu Ville Jalovaara, Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson, kirjailija Eero Junkkaala, Vihreiden entinen puoluesihteeri Panu Laturi, entinen europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola, sovellusasiantuntija Elina Kanerva, dosentti Hilla Halla-aho, erikoislääkäri Liisa-Maria Voipio-Pulkki, politiikan tutkija Hanna Wass, liikemies Peter Fryckman, muusikko Petri Laaksonen, lääkäri Pekka Reinikainen, muusikko Jukka Leppilampi ja Setan entinen puheenjohtaja Jukka-Pekka Hippi. Salomäen mielestä äänestämisen vähäisyys nostaa esiin lähinnä kaksi näkökulmaa. Selvittelen vielä, onko tästä saatavilla jotakin kautta valtakunnallista tietoa, Salomäki sanoo. Osallisuudesta on keskusteltu paljon viime vuosina kirkossa, mutta miltä sen onnistuminen näyttää näiden tulosten valossa. Salomäki huomauttaa, että valtakunnallisesti suurin osa taustaryhmittymistä edustaa erilaisia seurakuntaväen listoja, joilla ei välttämättä ole mitään erityistä profiilia. Entinen kansanedustaja Lyly Rajala sekä entinen nyrkkeilyn Suomen mestari, Oulun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Juha Hänninen tulivat valituiksi Oulussa. Kari äänikuninkaaksi Jyväskylän yliopiston kyberturvalli suuden työelä mäprofessori Martti J. Äänimäärältään kakkosena on Marttaliiton pääsihteeri Marianne Heikkilä. S unnuntaina huipentuneiden seurakuntavaalien äänestysprosentti jäi alustavien tietojen mukaan alle edelliskerran. Tampereella tunnettuja valittuja ovat muusikko Jouko MäkiLohi luoma, näyttelijä Ahti Jokinen, koulunkäynninohjaaja Seija Alatalo, pitkän linjan teatterintekijä Kirsi-Kaisa Sinisalo ja kansan edustaja Sari Tanus. Se voisi ennakoida jonkinlaista kurssin muutosta kirkkolaivalle. – Vaihtuvuus kertoo toisaalta siitä, että uusiakin luottamushenkilöitä vielä löytyy. Entä onko olemassa tietoa siitä, kuinka moni valituista luottamushenkilöistä on kirkon työntekijä. Banderolli kutsui äänestämään Ta piolan kirkkoon Espoossa. Valtakunnallinen tilanne jää vielä Salomäen mukaan nähtäväksi, kunhan vaaliaineistoja päästään analysoimaan tarkemmin. Onko muutoin nähtävissä aiempaa selkeämpää maantieteellistä polarisaatiota esimerkiksi arvojen suhteen, jää nähtäväksi analyysin edetessä. Tuorein tulos on varsin alhainen. Vaalien äänikuninkaaksi ylsi jyväskyläläinen eversti evp., työelämän professori Martti J. Pohjoismaita leimaa yleisesti ottaen matala seurakuntaäänestyksen prosentti, ja se on herättänyt muual” Vaihtuvuus kertoo toisaalta siitä, uusiakin luottamushenkilöitä vielä löytyy. – Esimerkiksi Oulussa uutisoitiin vanhoillislestadiolaisen ryhmän päässeen suurimmaksi ryhmäksi. Kari, joka valittiin Jyväskylän kirkkovaltuustoon 571 äänellä. – Isoissa kaupungeissa Tulkaa kaikki on saavuttanut paljon uusia paikkoja. | Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa katselevat sivusta. Äänimäärien vertailussa on hyvä ottaa huomioon seurakuntien jäsenmäärät. | Kuva: Jukka Granström lakin keskustelua demokratian toimivuudesta. Muusikko Pekka Simojoki meni läpi Kangasalla. Osittain kyse voi olla myös tavanomaisesta kulttuurikristillisyydestä, jossa osallistumattomuus ei ole negatiivisesti latautunutta, vaan lähinnä ajatusta siitä, että asiat kirkossa ovat ihan ok eikä ole erityistä tarvetta olla vaikuttamassa juuri luottamushenkilöihin. Jyväskylän seurakunnalla on noin 96?000 ja Lauttasaaren seurakunnalla noin 13 000 jäsentä. Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen johtajan Hanna Salomäen mukaan viimeksi näin alhaalla käytiin vuonna 1994, jolloin tulos oli tasan 13 prosenttia. Salomäki kuitenkin huomauttaa, että tänä vuonna uusien ehdokkaiden osuus oli 15 prosenttia alhaisempi kuin viime kerralla eli halukkuus lähteä ehdolle näyttää laskeneen. Nuorten äänestyshaluttomuuden Salomäki näkee ilmiönä kytkeytyvän nuorten muuhunkin äänestämiseen, joka on huolestuttanut muidenkin vaalien kohdalla
Puolustusministerin mukaan suomalaisten henkinen kriisinsietokyky on vahva. – Pohjimmiltaan kyse on siitä, että koemme Suomen olevan hyvä, puolustamisen arvoinen maa. Julkaisemme suunnitelmallisen julkisen rekrytoinnin lähiviikkoina. On tärkeää, että tämä luottamus säilyy vankkana, Antti Kaikko nen sanoo. – Jokainen on saman arvoinen, riippumatta kukkaron paksuudesta, oppiarvojen korkeudesta tai asuinpaikasta. | haastattelu | A ntti Kaikkosen mukaan kirkon rooli on entisestään vahvistunut sekä palveluiden tarjoajana että henkisen kriisinsietokyvyn yhtenä tukipilarina. Kaikkosen mukaan kirkosta haetaan toivoa. Miten hän pitää yllä omaa henkistä kriisinsietokykyään. Yleinen asevelvollisuus tekee Puolustusvoimia tutuksi suomalaisille. Samalla moni kokee maanpuolustukseen osallistumisen entistä tärkeämmäksi ja merkityksellisemmäksi juuri nyt. Antti Kaikkosen mukaan on luonnollista, että nykyinen turvallisuustilanne saattaa jännittää ja ahdistaa monia varusmiehiä ja reserviläisiä. – Itselläni ei ole ajatuksia heikentää Puolustusvoimien kirkollista työtä, saati poistaa sitä. – On tärkeää, että Suomessa on myös siihen mahdollisuus, kun henkilöllä on painavia eettisiä syitä. – Tavoitteemme ja odotusarvomme on, että keväällä Puolustusvoimissa on kenttäpiispa palveluksessa. Onneksi taidan sietää stressiä ja painettakin aika hyvin. – Virta maanpuolustuksen pariin on vahvempi. Uskon, että moni siviilipalvelusmies olisi siihen valmis. Hänen mukaansa sitä saattaisi osin horjuttaa kova ja tuuleton pakkastalvi jolloin sähkökatkokset voisivat koskea myös kotitalouk sia. Mahdollisen lyhyen väliajan tulemme toteuttamaan sijaisuusjärjestelyin. Tukea on nopeasti jokaisen saatavilla. – Se miten puolustus on Suomessa järjestetty ja ehkä Nato-ratkaisukin lisäävät luottamusta siihen, että meillä ei ole hätää. Puolustusvoimien sisäiset tuen muodot ovat osoittautuneet toimiviksi ja riittäviksi. – Tästä haluan kiittää jokaista apuaan tarjonnutta. Jokainen meistä kaipaa kokemusta siitä, että voi tehdä jotain merkityksellistä. Puolustusvoimat ei tilastoi tai luokittele ihmisiä uskonnon mukaan. Reserviläis– Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin on vahva ja upea asia. Koetan myös kerran pari viikossa harrastaa jalkapalloa tai futsalia. Demokratiassa kunnioitamme jokaisen vapautta ja ihmisarvoa. Se näkyy toiminnassa monin tavoin varusteita myöten. – Useimmille meistä ne ovat ihan tavallisia asioita: perhe, läheiset, ystävät, riittävä terveys ja hyvä elämä. Valintaprosessi kestänee rekrytoinnin aloittamisesta haastatteluineen noin 2–3 kuukautta. Siksi Kaikkosen mukaan kiinnittyminen Puolustusvoimiin yhdistää suomalaisia toisin kuin sellaisissa maissa, joissa puolustuksesta vastaa palkka-armeija. On tärkeää, että tämä luottamus säilyy vankkana. väitettiin. – Suomalaiset ovat toimen kansaa; tästä kertoo se miten aktiivisesti maanpuolustuskursseille on haluttu osallistua. Kenttäpiispa Pekka Särkiön kautta ei jatkettu eroikään asti. – Puolustusvoimilla on valmiudet huomioida monikulttuurisuus ja eri kulttuureista tulevat sotilaat ja toimia yhdessä. – Epävarmoina aikoina toivon merkitys on erityisen suuri. – Niin, tosiaan. Vietän aikaa perheen kanssa. Kirkko eli suomalaisten kanssa sodan ensihetkistä alkaen. Toisaalta kiinnostus maanpuolustuskursseja kohtaan on kasvanut. Suomi ja suomalaiset ovat kestäneet pakkastalvea paljon vakavampia aikoja, Antti Kaikkonen sanoo. – Siihen kuuluu se, että kaikkein heikoimmistakin pidetään huolta. temme puolustustahto on korkealla, tutkimusten mukaan suomalaisten maanpuolustustahto on maailman huippuluokkaa. – Lisäksi Puolustusvoimiemme toiminnassa näkyy suomalainen tasa-arvon periaate. – Puolustusvoimat valmistelee asiaa parhaillaan. Antti Kaikkonen sanoo, että hänellä riittää ymmärrystä siviilipalvelusmiehiä kohtaan. – He ovat rautaisia ammattilaisia, ja se on näkynyt myös kuluvan vuoden aikana. Hän nostaa esille monien seurakuntien toiminnan käytännön tasolla sotaa paenneiden ukrainalaisten tukemiseksi. Myös kotivara-ajattelu on palautettu mieliin. – Kansalaisten luottamus Puolustusvoimiin on vahva ja upea asia. Sodan sytyttyä siviilipalvelukseen hakevien määrä on kasvanut, samoin reserviläisten siirtyminen siviiliin. – Samaan aikaan epäeettisen ja oikeudettoman toiminnan moraalia murentava vaikutus näkyy esimerkiksi tällä hetkellä Venäjän asevoimissa. Olisi tärkeää, että myös varautumisen ammattilaiset saisivat riittävissä määrin taukoa kriisien ajattelusta ja läheisten tukemisesta. – Hengitetään samaa ilmaa, kannetaan samoja murheita. Heti ensimmäisinä päivinä Venäjän hyökättyä Ukrainaan seurakunnissa oli rukoushetkiä ja rauhankelloja soitettiin. Tässä on isoja eroja vaikka itänaapuriimme. – Luonnollisesti jokaisella ammattilaisella on myös oma siviiliminänsä ja yksityinen elämänsä, joissa myös heidän puoleensa helposti tukeudutaan. – Välillä täytyy toki päästä irti töistä. Puolustusvoimissa on varusmiehille ja henkilöstölle tarjolla tukea, jossa on sotilaspappien lisäksi mukana sosiaalialan ja tervey denhuollon ammattilaisia. Jokaista rivisotilastakin arvostetaan. Venäjän hyökkäyksen myötä henkisen tuen tarpeen voisi olettaa kasvaneen Puolustusvoimien kantahenkilöstössä tai varusmiehissä. – Toivon kuitenkin, että siviilipalvelusta kehitettäisiin yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta palvelevaan suuntaan, esimerkiksi tukemaan huoltovarmuutta tai väestönsuojelutehtäviä. MARI TEINILÄ ” Tavoitteemme on, että keväällä Puolustusvoimissa on kenttäpiispa palveluksessa. 6 7 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 uutiset. ”Meillä ei ole hätää” kriisitalvi | Suomalaisilla on vahva henkinen kriisinsietokyky, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo. Puolustusministerinä Antti Kaikkonen on työskennellyt poikkeuksellisen vaativina aikoina. Puolustusvoimien palveluksessa olevien työhön kuuluu varautuminen kriiseihin ja jopa sota-aikaan. Sille on paikkansa jatkossakin. | Kuva: Lauri Kotila / Valtioneuvoston kanslia Oikaisu Kenttäpiispa Pekka Särkiö olisi halunnut jatkaa tehtävässään eroikään saakka, ei eläkeikään, kuten Kotimaassa 18.11. Kausi päättyy tammikuun lopussa. Uskonnonvapauden kaksi puolta, positiivinen ja negatiivinen uskonnonvapaus, huomioidaan ja niitä kunnioitetaan. Tämä on minusta hyvin suomalaista. Yhteiseen tekemiseen osallistumisella on myönteisiä vaikutuksia myös omaan henkiseen hyvinvointiin. Se lisää hänen mukaansa voimaa ja kestävyyttä. – Puolustusvoimat edistää yhdenvertaisuutta. Antti Kaikkonen sanoo, että maanpuolustustahto on monen tekijän summa. Uskonnollinen tilanne Suomessa muuttuu jatkuvasti samalla kun uskonnottomien ääni kovenee. Meillä on kaksi pientä lasta, jotka vievät työhuolet mielestä. Hänen mukaansa tähän liittyy oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan kokeminen puolustamisen arvoiseksi. – Tärkeää on jatkuva avoin vuoropuhelu henkilökunnan kesken ja varusmiesten ja henkilökunnan välillä. – Sähkön, polttoaineiden ja ruuan hinnan nousu tuovat jo monille vaikeuksia. Kaikkosen mukaan tähän liittyy oleellisesti suomalaisen yhteiskunnan kokeminen puolustamisen arvoiseksi. Antti Kaikkosen mukaan keskeisimmin suomalaisia yhdistävät arvot ovat niitä asioita, joista olemme kiitollisia. – Suomalaisia enemmän olen kuitenkin huolissani joidenkin muiden Euroopan maiden henkisestä kriisinsietokyvystä. Puolustusministeriön edessä Kasarmitorilla on talvisodan kansallinen muistomerkki Valon tuoja muistuttamassa näistä vaiheista
Toivon, että niin köyhään maailmaan emme päädy. Negatiivinen uskonnonvapaus korostuu. Lisämaksu yhden hengen huoneesta: 210 € (yksinmatkustavan on varattava yhden hengen huone). Murasen mielestä opetushallituksen ohjetta katsomuskasvatuksesta tulkitaan väärin. 050 464 8300 toimisto@opettajienlahetysliitto.fi · www.opettajienlahetysliitto.fi 12 € Liity jäseneksi Opettajien Lähetysliittoon! www.opettajienlahetysliitto.fi Laulumeininkiä YouTube | päiväkodit | Y hdenvertaisuusvaltuutetun päätös on saanut toimijat varpailleen. Saila Poulter sekä Silja Lammin mäkiVartia Helsingin yliopistolta kiinnittivät huomiota siihen, että yhdenvertaisuusvaltuutetun päätös ei ollut opetushallituksen ohjeistuksen mukainen. – Lapset jaettiin kirkkovierailijoihin ja pikku pohtijoihin. 09 2510 2080 myynti@matka?agentit.fi matka?agentit.fi/matkakalenteri KOTIMAAN MATKAKLUBI Pääsiäismatka Maltalle 6.–10.4.2023 OPETTAJIEN LÄHETYSLIITTO Lähetyskalenteri 2023 Myyntituotto käytetään lähetystyöhön. Seurakuntien ja päiväkotien yhteistyötä on arvioitu uudelleen ja joulunajan tapahtumia laitettu jäihin. Vanhemmat ottivat yhteyttä yhdenvertaisuusvaltuutettuun, joka totesi päiväkodin toimineen syrjivästi. Pääkaupunki Valletta on Unescon maailmanperintökohde. Ylikosken mukaan varhaiskasvatukseen ei tule liittää uskonnonharjoitusta. Hän korostaa, että seurakunta tahtoo toimia yleissivistävästi ja yhteistyössä muiden katsomuksellisten yhteisöjen kanssa. – Olen muutamasta tapauksesta kuullut, joissa joulun tapahtumia ollaan perumassa. Matka?ajankohta ja hinta: 6.–10.4.2023 (to-ma) 1395 € / hlö Hintaan sisältyy: • Lufthansan vaihdolliset reittilennot Helsinki-Malta-Helsinki veroineen • majoitus, The Preluna Hotel, Sliemassa, rantakadun varrella • lentokenttäkuljetukset sekä muut matkaohjelman mukaiset kuljetukset • aamiaiset, 3 lounasta, 1 illallinen • 4 retkeä; Mdina, Valletta, retki Gozon saarelle, Marsaxxlok ja Blue Grotto • suomenkielisen oppaan palvelut kuljetuksilla ja retkillä. Yhdenvertaisuusvaltuutetun päätös ei selkiinnyttänyt yhteistyötilannetta vaan sumeutti kokonaiskuvaa. NIILO RANTALA Tästä on kyse Pohjoispohjanmaalainen päiväkoti järjesti viime huhtikuussa seurakunnan kanssa tapahtuman, jossa nähtiin katkelmia pääsiäisen tapahtumista. Kokkonen muistuttaa lasten oikeuksien sopimuksessa lukevan, että lapsella on oikeus ruumiilliseen, henkiseen, hengelliseen, moraaliseen ja sosiaaliseen elintasoon. uskonnonvapaus | Pohjoispohjanmaalaisen päiväkodin Pääsiäispolku-tapaus herätti keskustelua päiväkotien ja seurakuntien yhteistyöstä. Kun kuntien ja seurakuntien ammattilaiset työskentelevät yhdessä hyvässä hengessä, voi yhteistyö jatkua. – Uskonto nähdään mahdollisten varjopuolten ja historiallisten ylilyöntien kautta. Päiväkodista saatettiin silti myöhemminkin kysyä, voisivatko lapset lähteä muiden mukana seurakunnan tilaisuuteen, sillä vaihtoehtoista ohjelmaa ei ollut. Jotkut toivovat, että julkisesta tilasta tulisi uskonnoton ja uskonto suljettaisiin vain kotien yksityisasiaksi. Toiselle rakas perinne voi loukata toista. Oulun piispa Jukka Keskitalo totesi päätöksen kaventavan positiivista uskonnonvapautta. Usein pikku pohtijoita saattoi olla ryhmässä vain yksi. Myös perheiden enemmistö luottaa siihen, että sopimukset koituvat lasten parhaaksi. Yhdenvertaisuusvaltuutetun päätös poiki runsaasti keskustelua. Malta on auringon ja monen eri lomatunnelman saari. Kokkonen toivookin virallisten toimijoiden olevan perillä toistensa linjauksista. – Seurakunnissa tiedostetaan katsomuskasvatuksen nykytilanne ja halutaan palvella sen mukaisesti. Toiminta ei kuitenkaan saa olla sitouttavaa. Lapset voisivat kasvaa uudenlaiseen suomalaisuuteen, joka on sidottu neutraalimpaan lähtökohtaan kuin kristillisyys. Muranen kertoo, että keskustelujen jälkeen pikkukirkkoilu loppui Kangasalla kokonaan. Hän ei kuitenkaan halua, että kristillisiä myyttejä esitettäisiin varhaiskasvatuksessa totuuksina. Lapselle järjestyi kuitenkin paikka toisesta ryhmästä. – Kyse oli varmaankin resurssipulasta, mutta asetelma ei tällöin ole yhdenvertainen. Murasen mukaan esimerkiksi jouluperinteen opettaminen lapsille on silloin sitouttavaa, kun lapsille kerrotaan joulusta ainoastaan Jeesuksen syntymäjuhla. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimiston toimistopäällikkö ja vs. Matkalla noudatetaan Yleisiä matkapakettiehtoja sekä matkanjärjestäjän erikoisehtoja. Muranen korostaa, että ei edusta kaikkia uskonnottomia tai uskontokuntaan kuulumattomia. ” Varhaiskasvatuksessa joudutaan keskittymään tilaisuuksiin mahdollisesti liittyviin ongelmiin. yhdenvertaisuusvaltuutettu Rainer Hiltunen korosti Kotimaalle, että he puolustavat tasavertaisesti uskonnonvapauden molempia puolia. | Kuva: Seppo Sirkka / Eastpress / Lehtikuva Uskonnottoman perheen vanhempi Leena Muranen ryhtyi toimiin nähtyään kotikaupunkinsa päiväkodin pikkukirkko-perinteen ongelmallisena. Nyt kantojaan perustelevat vapaa-ajattelijat ja Kirkkohallituksen edustaja. seurakuntavaalien tulokset 2.12. sestä, mielenkiintoisen Maltan nähtävyyksistä, historiasta ja luonnosta, ja osallistutaan paikalliseen pääsiäisen viettoon niin messussa kuin perinteistä pääsiäiskulkuetta seuraten. Se ei tuntunut reilulta vaan oli selkeä epäkohta. Tilaukset: Opettajien Lähetysliitto · puh. Vapaa-Ajattelija -lehden päätoimittaja Esa Ylikoski peräänkuuluttaa Kokkosen tavoin selkeitä ohjeita ja linjauksia. Matka ei sovellu liikuntarajoitteisille. Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikön johtaja Jarmo Kokkonen vahvistaa, että muun muassa joulukuvaelmia on jo peruttu. – Ei katsomuskasvatuksessa mitään vikaa ole. Tässä tulee näkyväksi yhdenvertaisuusvaltuutetun päätöksen seuraukset. Pahimmillaan perutaan tilaisuuksia ikään kuin varmuuden vuoksi. Epätietoisuutta syntyy, kun varhaiskasvatuksessa joudutaan keskittymään tilaisuuksiin mahdollisesti liittyviin ongelmiin. Päiväkodin ei tulisi olla aktiivinen toimija, joka ohjaa lapsia katsomusten ja uskonnonharjoittamisen pariin. Joulun perinteet ovat aikuisten perinteitä, eivätkä lapset kärsi perinteiden muuttamisesta. Mikäli resursseja vaihtoehtoisen tilaisuuden järjestämiseen ei ole, tulisi järjestää kaikille sopivaa ohjelmaa. – Ei olisi reilua yhteiskuntakasvatustakaan, jos käytäisiin vain esimerkiksi keskustan tupailloissa. Kunta maksoi perheelle 1?500 euroa hyvitystä. Upeat Välimeren maisemat, aurinko ja ihastuttava ilmasto, jännittävä historia, italialaisvälimerellisen keittiön herkut ja rento tunnelma – koe tämä kaikki Maltalla. Jos yhden uskontokunnan asema on ylivoimainen ja käydään toistuvasti vain tämän uskontokunnan tapahtumissa, niin yhdenvertaisuus ei toteudu. Matkalla on mukana Kotimaan matkaklubin matkanjohtaja, toimittaja Mari Teinilä. Jarmo Kokkonen on Murasen kanssa eri mieltä. Kokkosen mukaan tilannetta ruokkii polarisoitunut keskustelu, jossa vain ääripäät pääsevät ääneen. ilmestyvässä lehdessä 8 9 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 uutiset. – Hengelliseen ja moraaliseen oikeuteen kuuluu, että lapset saavat päiväkodissa uskontoon liittyvää tietoa ja ymmärrystä perhetaustastaan riippumatta. Eräs perhe ilmoitti, että heidän lapsensa ei saa osallistua uskonnollisena pitämäänsä ohjelmaan, jonka seurauksena päiväkodista tiedusteltiin, voiko lapsi jäädä tapahtuman ajaksi kotiin. Joulutapahtumia on peruttu ”varmuuden vuoksi” Jouluperinteet jakavat mielipiteitä. Varaukset: Matka?Agentit puh. – Näistä puhutaan perinteen nimissä. Kotimaan matkaklubin matkalla nautitaan keväästä ja pääsiäi. – Se, että uskonnot saavat näkyä, ei tarkoita, että niiden täytyy näkyä. – On vaikea olla näkemättä, että evankelis-luterilainen kirkko on yksi uskonnollinen toimija muiden joukossa ja pyrkii pienten jäsentensä sitouttamiseen jo varhain. Ylikosken mukaan päiväkotien ei tule osallistua tapahtumiin tarjonnan mukaan vaan siitä lähtökohdasta, että kaikki lapset ovat yhdenvertaisia
Kirkossamme on eri aikoina pohdittu kenttäpiispan asemaa kirkon hierarkiassa ja yhteisessä hallinnossa. Luterilaisessa kirkossa voitaisiin oppia alkuperäiskansoilta JYRI KOMULAINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. Seurakuntien tarpeita voidaan tyydyttää paremmin tilojen käytön keskitetyllä koordinoinnilla. Kutsumenettely: kirkkoherra kutsuisi sopiviksi katsomiaan seurakuntalaisia kirkkoneuvostoon, vai riittäisikö, että seurakunnan työntekijät päättäisivät, mihin suuntaan seurakuntaa kehitetään. Kenttäpiispa-nimike ja kenttäpiispan asema on ollut vakiintunut. Matkani suuntautui Manipurin osavaltioon, jossa liikuin kuki-heimon alueella. Onko sinulla mielipide. Olisiko hän vaikka ylikenttärovasti vai johtava kenttärovasti. Koillis-Intian heimoväestö elää marginaalissa, sillä keskushallinto ei osoita riittäviä resursseja heidän alueilleen. Maaseudun seurakunnissa tilanne saattaa olla toinen. Hiippakuntien seurakunnat ovat erilaisia. Ruuhkahuippujen tasaamisessa hiippakunnat voivat tarvittaessa vuokrata yksityisiä tiloja seurakuntien käyttöön. Ymmärrän, että eduskuntavaaleissa halutaan käyttää paperia ja kynää, mutta kirkon vaaleihin tietotekniikan voisi ottaa avuksi. Vedotaan alhaiseen äänestysprosenttiin, että se vie pohjan demokratialta. Olisiko aika ottaa entistä vakavammin se, että saamelaiskulttuuri voi tarjota näkökulmia paitsi ekologisesti vastuullisemman elämänmuodon etsimiseen myös uudenlaisen teologian kehittämiseen. Seurakuntavaalien tuloksia arvioitaessa julkisessa keskustelussa päällimmäisenä on ollut sama teema kuin 70-luvun alussa, jolloin ensimmäiset nykymuotoiset vaalit järjestettiin. Lähetä se meille. Seurakunnan tarpeita varten rakennetut tilat ovat vaikeasti myytävissä. Ihan kiva keikka, mutta kannattiko. Ymmärrän, ettei näitä asioita ole helppoa mitata. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Olisiko nyt arvoisat kirkkoneuvokset ja piispat valmiit viemään tätä asiaa eteenpäin niin, että neljän vuoden päästä olisi vihdoin sähköinen äänestys käytössä. Olisiko vaikka postiäänestys mahdollinen. Myös Vatikaanissa järjestettiin vastikään Amazonin alueen synodi. Koko Intian väestöstä lähes yhdeksän prosenttia lasketaan heimoväestöksi. Nimike on sikäli hämäävä, että kenttäpiispa ei ole varsinainen piispa. Kalenteri toimitetaan joulukuussa 2022. Suurin osa alueen asukkaista kuuluu heimoihin, joiden kielet ja kulttuurit poikkeavat Intian valtaväestöstä. ” Koillis-Intiassa tehdään teologiaa tietoisena alkuperäiskansojen viisauden arvosta ilmastokriisin uhan alla. Useimmat seurakunnista edustavat siksi vapaata presbyteeristä kristillisyyttä. Laahustin seurakuntakeskuksen edessä odottavaan autoon sekavin ajatuksin. Trendi voisi olla merkityksellinen Suomen evankelis-luterilaiselle kirkolle – kuuluuhan sen piiriin saamelaisia, jotka ovat Euroopan Unionin ainoa alkuperäiskansa. 10 11 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 mielipiteet. Hyvinä aikoina ostetut alueet ja rakennetut tilat saattavat olla nykyisin taloudellinen rasite. Kiinteistöt ovat usein vajaassa käytössä. Ehkä kirkollinen työ hoituisi myös niin, että yksi kenttärovasteista olisi pääesikunnan kenttärovasti ja muiden kenttärovastien ja sotilaspappien esihenkilö. Luotan edelleen demokratiaan parhaana tapana, mutta olisiko nyt aika ryhtyä oikeasti kehittämään kirkon vaaleja. Mielelläni näkisin, että hiippakunnat ottaisivat aktiivisemman roolin seurakuntien tukemisessa. Ja demokratiaan kuuluu tärkeänä osana myös mahdollisuus olla äänestämättä. Mitäpä jos korjausliikkeenä tehtäisiin äänestäminen mahdollisimman helpoksi. MARKKU JALAVA 22.11. Yksi ratkaisu saattaisi olla tilojen ostaminen seurakunnilta ja niiden julkinen markkinointi joko myytäväksi tai vuokrattavaksi. Omalta kohdaltani olen iloinen, että sain vahvan mandaatin jatkaa työtäni Helsingin yhteisessä kirkkovaltuustossa Vuosaaresta 347 äänellä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Hän on kuitenkin kirkolliskokouksen äänivaltainen jäsen ja hänellä on puheja läsnäolo-oikeus piispainkokouksessa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. korvaa | kolumni | Voit tilata kalenterin asiakaspalvelustamme hintaan 13,95 € (sis. Olisiko se kevyempi tapa, joka kuitenkin tuottaisi suunnilleen saman määrän tai ehkä enemmänkin aktiivisuutta. Seurakunnat ovat toki hallinnollisesti itsenäisiä, mutta eivät yhteistyökyvyttömiä. Pääkaupungissa on kysyntää rakentamiskelpoisista tonteista, joten kiinteistöjen myynti on helppoa. Alueelle matkustaminen vaati aiemmin erikoisluvan, mutta nyt tilanne on rauhoittunut. Se syntyi, kun jotkut paikallisista kristityistä halusivat liittyä maailmanlaajaan tunnustuskuntaan ja valitsivat luterilaisuuden. Miksi vaalit eivät kiinnosta kirkon jäseniä ja vain 12,7 prosenttia kävi uurnilla. alv sekä postimaksu) . Kristinuskon historia kukien parissa alkoi, kun walesilainen Watkin Roberts julisti evankeliumia alueella vuonna 1910. Moniin heimoihin viitataan alkuperäiskansaa tarkoittavalla adivasi-nimityksellä. Erilaista muuhun Intiaan nähden koillisessa on myös se, että kristittyjen osuus hipoo monin paikoin yhdeksääkymmentä prosenttia. Kalentereita myydään niin kauan kuin niitä riittää. Kenttäpiispa kuuluu puolustusvoimien hierarkiassa kenraalikuntaan ja pääesikunnan henkilöstöön. – – Seuraava kirkolliskokous, joka reilun vuoden kuluttua valitaan 1.5.2024 alkavalle nelivuotiskaudelle, voisi muiden ikuisuusaiheiden lisäksi ottaa käsiteltäväksi seurakuntavaalien muuttamisen. Olisiko hiippakuntien aika tulla seurakuntien apuun kokoamalla yhteen tiedot seurakuntien tarpeettomista tiloista. Keskittämällä tilojen hallinnon hiippakuntiin voidaan tasata ruuhkahuippuja esimerkiksi rippikoulukausina. Seurakuntavaalit on jälleen käyty. Mikä olisi vaihtoehto. Koillis-Intia piirtyy kartalle erillisenä saarekkeena Bangladeshin, Myanmarin ja Kiinan puristuksessa. Koillisessa on toiminut aseellisia sissiliikkeitä, joista jotkut ovat jopa esiintyneet kristinuskon nimissä. TOIVO LOIKKANEN 18.11. Paljonko saatiin vastinetta kaikelle panostukselle. Seurakunnilla on hallussaan kiinteistöjä, joiden käyttö on varsin vähäistä. Heimoja on listattu yli seitsemänsataa, mutta tosiasiassa niitä on enemmän. Huonoja vaihtoehtoja. Jos mitään ei tehdä, niin neljän vuoden päästä aktiivisuudessa saatetaan mennä jo alle kymmenen prosentin. (Kokemuksesta tiedän, että ei voi, mutta kysyn silti.) PIRJO PYHÄJÄRVI 21.11. Koillis-Intiassa tehdäänkin teologiaa tietoisena alkuperäiskansojen viisauden arvosta ilmastokriisin uhan alla. Haluatko ostaa Kotimaan vuoden 2023 taskukalenterin. Matkalla minulle avautui uusi kulma jättiläismäisestä maasta: kävin ensimmäisen kerran Koillis-Intiassa. Itse pidän sotilaspapistoa ja puolustusvoimien kirkollista työtä tärkeänä. – – Demokratiaa yhä vierastetaan joissakin ”kirkon piireissä”. Pappisvalta piispojen johdolla. Koillis-Intiassa nimitys koetaan liian ”intialaiseksi”, joten siellä sitä ei käytetä. Mutta sittenkin. Voisiko vaalien lisäksi jopa hallintoa keventää. ” Seurakunnat ovat hallinnollisesti itsenäisiä, mutta eivät yhteistyökyvyttömiä. Toteutuiko demokratia tällä aktiivisuudella. PERTTI TORPPA Helsinki Seurakuntien tarpeettomat kiinteistöt roskapankkiin talous | Vajaalla käytöllä olevat tilat rasittavat seurakuntien taloutta. Kotimaa.fi:n blogeissa sanottua Miksi valitsijayhdistykset eivät uskalla ottaa rohkeammin käyttöön informatiivisempia nimiä yhdistyksille, vaan kätkeydytään mitäänsanomattomien tai jopa mystisten nimien taakse. Muuta napakkaa nimikettä on hieman vaikea keksiä puolustusvoimien kirkollisen työn johtajalle. VILLE JALOVAARA dosentti, Helsingin kirkkovaltuuston jäsen vuodesta 2011 Otetaan käyttöön sähköinen äänestys ” Kirkon vaaleihin tietotekniikan voisi ottaa avuksi. Jäljelle jäävistä tarpeellisista tiloista, kuten leirikeskuksista, voisivat hiippakunnat ottaa taloudellisenja ylläpitovastuun omalla alueellaan. Hiippakunnat voisivat ottaa aktiivisemman roolin seurakuntien tukemisessa, Pertti Torppa kirjoittaa. Selkeät nimet ja julkaistut tavoitteet osoittaisivat huomaavaisuutta äänestäjiä kohtaan. Olin kymmenen vuotta sitten mukana tekemässä aloitetta, jossa ehdotimme, että seurakuntavaaleissa voisi äänestää myös netin ja postin kautta samaan tapaan kuin osuuskauppavaaleissa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Tarpeettomaksi osoittautuneet tilat voidaan koota roskapankkiin, kunhan niistä vaan päästään eroon. Kirkkojen maailmanneuvosto on tuonut toiminnassaan esiin alkuperäiskansojen viisautta. Helsingin seurakuntayhtymä karsii kiinteistöjään reippaalla kädellä. Termi pohjautuu sanskritin kieleen, vaikka sillä kuvataan sellaisia kulttuureja, jotka ovat sanskrit-kulttuurin vaikutuksen ulkopuolella. Tilaa: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai p. Toisaalta heidän perinteisillä kulttuureillaan voisi olla paljonkin annettavaa laajemmalle maailmalle. S uurin osa suomalaisista muistaa kuinka 90-luvulla joidenkin pankkien kaaduttua, perustettiin velallisten omaisuuden realisoimiseksi Roskapankki. Vaalien legitimiteetistä voidaan jo keskustella nykyisellä äänestysaktiivisuudella. Ennen kuin ehdotukseni ammutaan alas tai vaiennetaan kuoliaaksi, kannattaisi kurkistaa Ruotsin kirkon suuntaan. 020 754 2333 V ietin suurimman osan lokakuusta Intiassa. Niitä tuskin mikään ulkovalta hakkeroi. Kirkkohallitus löysi perustelut, miksei aloitetta voinut toteuttaa. Tällä tavoin seurakunnat pääsisivät eroon myös toisarvoisista tehtävistä ja voisivat keskittyä varsinaiseen tehtäväänsä. Niitä tuskin mikään ulkovalta hakkeroi. Vaalin tulos saatiin vahvistettua sunnuntaina klo 23. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Ekumeenisessa liikkeessä asiaan on herätty. Tarjous on voimassa 30.11.2022 asti. Ja samalla pelätään prosentin nousua. Siellä hiippakuntakartanoita vuokrataan seurakunnille ja yhteisöille koulutustiloiksi rippikouluja ja henkilökunnan koulutuksia sekä monenlaisia teemapäiviä varten. Alueella on myös luterilainen kirkko
Eräällä päiväkotikeikalla työtoverini kysyi, tiedänkö Kirkko ja kaupungin. Ei valtaa tai kultaa, kunhan sopu löytyisi. Suosiosta todistavat sadat tuhannet kuuntelijat, useat eri alakanavat ja lämmin palaute. Riitta Kalliorinne valmistelee joulua työnsä puolesta läpi vuoden. Työurani alkoi vähän liiankin reippaasti. – Tästä huomiosta kaikki alkoi. Tein töitä freelancer-toimittajana ja heitin hoitokeikkoja päiväkoteihin. – Pian on kuitenkin aikani väistyä. Lopulta Kalliorinne päätyi viikon mittaiselle radiotyön kurssille. Topeliuksen klassikkoteksti istuu Kalliorinteen arvoihin. kasi ravintola Sea Horsen keittiössä. – Olen tällainen wannabe-nörtti. Joulu on kristillisistä juhlista se, jonka perinteet kukoistavat. Neljävuotias Riitta heristää korviaan. Kaksikymmentä vuotta sitten pääkaupunkiseudulla toimintansa aloittanut radiokanava laajeni ensin internetiin ja myöhemmin koko maahan. Törmäsin kurssin aikana erääseen yleisradiolaiseen, joka kiinnostui tavastani puhua ja olla. – Pian olin taas identiteettikriisin keskellä. Elämä kuitenkin kuljetti Kalliorinteen pois päiväkotimaailmasta. Kalliorinne ei koe, että joulu olisi ovella vaan pikemminkin ovela. Tajusin, että iso juttu oli aluillaan. – Eikä tuo laulu ole kadonnut elämästäni. – Se on varhaisin muistoni joulusta, kertoo Riitta Kalliorinne, nainen Jouluradion takana. Sama pätee itse jouluun. – Minun osaltani Jouluradio on tullut valmiiksi, hän sanoo. Työn rytmi oli aivan toisenlainen kuin tiukkatahtisessa ajankohtaistoimituksessa. Kun Jouluradio aloitti toimintansa 2003, joulumusiikin maine oli Kalliorinteen mukaan huono ja suosio alhainen. En tiennyt, kuka kukin kirkossa on tai kuka missäkin on piispana. – Metropolian opiskelijat ovat tänä vuonna tehneet hienon kokonaisuuden siitä, miltä joulumusiikki kuulostaa 2020-luvulla. – Tässä vaiheessa voin jo paljastaa, että kulttuurisokki oli valtava. Tavoitteenani oli, että jonakin päivänä Jouluradio olisi yhtä tunnettu kuin Kirkko ja kaupunki. Kalliorinne huokaa tyytyväisenä, että tähän asti hänen visionsa on jatkuvasti kirkastunut. Jokin laulussa puhuttelee lasta. Vienon kotona ei selailtu Aku Ankkaa, mutta Kotimaa tuli tutuksi. Me Jouluradiossa haluamme olla vastavoima kuluttamiseen keskittyvälle materiaaliselle joululle. – Yhtäkkiä vain pimeyden keskellä huomaa, että joulu on tullut. Muisto ja viesti jää mieleen. Nuori Riitta Kalliorinne asui Helsingin keskustassa Fredrikinkadulla naisyhteisössä ja tissa kaupalliset radiot alkoivat levitä. – Olen aina ollut pasifisti ja toivonut maan päälle rauhaa. Toimittajat halusivat tietää, mistä on kysymys. Olen siitä ylpeä. 1980-luvun loppu oli pääkaupunkiseudulla valtavaa nousukautta. K elmeä sähkövalo luo loistettaan vihtiläisen maalaistalon iltaan. – Valmistuttuani lastentarhanopettajaksi päädyin jo 21-vuotiaana yksityisen päiväkodin johtajaksi. – Se vain hiipii sisään. Loppu tiedetään: kaksikymmentä kautta Jouluradiota, valtava määrä näkyvyyttä ja tapahtumia, projekteja ja kanavan kasvu kokeilusta kestokonseptiksi. Riitta Kalliorinne, 63 Jouluradion toimituspäällikkö Juuri nyt kaipaan rauhaa päälle maan. Naurahtaen Kalliorinne kertoo, että suurin onnistumisen hetki on kuitenkin tässä ja nyt. Henkilökohtaisesti se tulee silti hänen elämäänsä joka vuosi kuin varkain. Sähköpostiin tulvi kiitteleviä viestejä. Silloinen viestintäjohtaja Seppo Simola näytti oitis vihreää valoa, ja kaikki eteni nopeasti. Luvassa on iso konsertti, jossa kuullaan uuden musan lisäksi moderneja sovituksia vanhoista joululauluista. Riitta Kalliorinteen mukaan joulun suosion maallinen selitys on sen markkinavetoisuus. Mä pyydän taivaan valoa ja rauhaa päälle maan”. NIILO RANTALA Jouluradio 20 vuotta -juhlakonsertti järjestetään Helsingissä Arabia-salissa 1.12. Kalliorinne on kiitollinen pitkästä urastaan kirkollisen median palveluksessa. Tulevaisuudelta toivon lapsille kasvurauhaa, hyvää hoitoa ja koulutusta sekä heidän vanhemmilleen armoa ja sinniä arjen keskelle. Mutta mitä tehdä, jos joulumieli ei ole tullakseen. Pitkän matkan olen kulkenut sieltä tähän haastateltavaksi. Kuka. Siksikin etsimme koko ajan uusia digitaalisia ratkaisuja ja muotoja. | Kuva: Jukka Granström ” Tulin kirkkoon täysin toisesta maailmasta. 1990-luvulle tultaes12 13 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 haastattelu. Kalliorinne alkoi tutustua kirkkoon vasta silloin. Jälleen uudet haasteet kutsuivat, ja siirryin kaupallisten kanavien maailmaan. Sitä laulettiin koulussa, ja vielä Jouluradion vuosinakin olen maininnut juuri tuon lempijoululaulukseni. – Usein Jouluradion avaaminen riittää. Täytyi pysähtyä miettimään, että mitä oikein tapahtuu. Kalliorinne alkoi saada palautetta. Hullunrohkeasti minut kuitenkin valittiin, varmaan kokemukseni takia. Pian Kalliorinne toimi jo tuottajana. – Lähes kokonaan ilman markkinointia toteutettu kokeilu sai saman tien vastakaikua. Joulua läpi vuoden Jouluradiota alusta asti luotsannut Riitta Kalliorinne katsoo taaksepäin kiitollisena. Hän näki minussa potentiaalia. Vanhan putkiradion uumenista leviää huoneeseen säveliä ja sanoja: ”En etsi valtaa, loistoa, en kaipaa kultaakaan. – Tulin täysin toisesta maailmasta. Minun osaltani Jouluradio on tullut valmiiksi. Moni nousussa ollut kanava joutui lopettamaan toimintansa. – Kaikki tuntuivat inhoavat joulumusiikkia. Edessä oli kuitenkin lama. – Vastasin, että ehdottomasti Jouluradiota. Samoin oli aiheiden laita. Kalliorinne on iloinen myös Jouluradion yhteistyökumppaneista. – Tuntuu ihmeelliseltä päästä Kotimaa-lehden haastateltavaksi. – Inhorealistisesti nähtynä kaupallisuus ja lahjojen ostaminen ylläpitävät suosiota. Ajateltiin, että joulumusa on silkkaa kauppakeskuksissa taustalla soivaa dingelidangelia. – Siellä opeteltiin, miten mikrofonia pidellään. Sillä on erityisasema kirkkovuoden juhlien joukossa. Syyskuussa 2003 saatu oivallus johti siihen, että saman vuoden adventtina olimme jo eetterissä. klo 19. Kalliorinne valittiin tehtävään 55 hakijan joukosta. Tiskaajasta tuli viikon harjoituskurssin jälkeen Yle Helsingin aamulähetysten juontaja. Pian viestintäjohtaja Simola kysyi Kalliorinteeltä, mitä tämä haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Yksi tekijä menestyksen taustalla on se, että Jouluradio on kehittynyt koko ajan. Konsertti nähdään livestriiminä Jouluradion Youtubeja Facebook-kanavilla. – Olin silloin 27-vuotias. Silti Lähetysseuran Kauneimmat joululaulut kokosi vuosittain yli miljoona ihmistä jouluisten sävelten äärelle. Sen niminen lehti etsi kuulemma radiotoimittajaa. Vieno oli perheemme uskovainen sukulainen, oikein harras ja körttiläinen. Työtä Riitta Kalliorinne ei ole vieroksunut koskaan. Olen ylpeä eletyistä päivistä. Siinä rupesi itsekin miettimään, mitä kaikkea haluan kokeilla ja elämässäni tehdä. Pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisen mediatoimituksen ylpeys Jouluradio on kasvanut osaksi modernia suomalaista jouluperinnettä. Muutaman yön voisin jättää väliin. Olin hyvin hämmentynyt. Kulttuurishokki oli valtava. – Se ei yhtäkkiä tuntunutkaan enää omalta. – Kirkon haasteiden äärellä ja kovenevan mediakilpailun aikana voi sanoa, että Jouluradio on onnistunut tehtävässään muuttuvassa maailmassa. Jouluradion aloittaessa ajateltiin yleisesti, että joulumusa on silkkaa dingelidangelia, Riitta Kalliorinne sanoo. Ensimmäinen kirkolliseen mediaan liittyvä muistikuvani on se, kun kyläilimme Vihdin Jokikunnalla erään Vieno-mamman luona. Kalliorinne kiinnitti huomiota ristiriitaan: Joulumusiikki soi radiossa vain muutamana päivänä vuodessa ja sen brändi oli kiistanalainen
Maailman lasten hyväksi K auneimmat Joululaulut -tilaisuudet järjestetään yhteistyössä Suomen Lähetysseuran ja evankelis-luterilaisten seurakuntien kanssa. Konsertin juontaa Jussi-Pekka Rantanen. Seurakunnat vastaavat yhteislaulutilaisuuksien järjestämisestä. Lähetysseura valmistaa Kauneimmat Joululaulut -materiaalin ja toimittaa lauluvihot ilmaiseksi seurakuntien käyttöön. Juhlavuosi huipentuu Yle TV1:ssä 25. Porissa lapset on huomioitu erikseen Lasten Kauneimmat Joululaulut -tilaisuudella, samoin kuin paikalliset ruotsinkieliset De Vackraste Julsångerna -tapahtumalla. Mukana on aina muutama uudempikin laulu, mahdollinen tuleva klassikko. Bachin Jouluoratorion jälkeen on Heino Kasken sävellys Eino LeiKuvateksti | Kuva: ??. Toivottavasti välitämme oman perhepiirimme kautta yhdessä laulettujen joululaulujen perintöä myös tuleville sukupolville, Anne-Marie Grundstén sanoo. Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksien suojelijana on tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Näytelmässä käydään läpi Kauneimpien Joululaulujen vuosikymmeniä ja se toteutetaan osin yhteislauluna. Nykyään laulutilaisuuksiin osallistuu vuosittain noin miljoona suomalaista. Keräyksen tuotolla heille järjestetään koulutusta, terveydenhoitoa ja turvaa. – On tärkeää, että kokoonnumme laulamaan yhdessä. – Me järjestämme myös yksityiskodeissa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia, ihmiset toivovat niitä kovasti, Mourujärvi sanoo. Tämän vuoden uutuuslaulu on erityisesti juhlavuotta varten tehty, Esa Niemisen ja Niklas Rosströmin säveltämä sekä Sinikka Svärdin sanoittama Kauneimmat joululaulut soi. Usein yhteislaulua avustavat seurakunnan kuorot. Jyväskylässä järjestetään yhteensä 70 eri Kauneimmat Joululaulut -tilaisuutta. ja 26.12. | Kuva: Suomen Lähetysseura Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan uusi saamen kielinen vihko, jossa on lauluja koltansaamen, inarinsaamen ja pohjois saamen kielillä. Kapellimestarina toimii Esa Nieminen, ja konsertissa esiintyvät lauluyhtye Rajaton, Suvi Teräsniska, Jore Marjaranta, Jukka Kuoppamäki, Laura Voutilainen, Diandra, Robin ja Ida Elina. Hänelle tärkein joululaulu J.S. Jouluenkelin siipien välke ja hangen tähtien sirottelu on koskettavan elävää sävelkieltä. Hänen mukaansa Posiolla on erittäin suosittua järjestää Kauneimmat Joululaulut -tilaisuuksia kunnan eri kylissä. lähetettävään konserttiin, joka on taltioitu Temppeliaukion kirkossa Helsingissä. Tämä perinne on nyt historiaa, Grundstén kertoo. Grundsténin mukaan joululaulut ovat omaa kulttuuriperintöämme, eräänlaista juurikasvustoa. Kotimaa kysyi kolmesta seurakunnasta tapahtuman suosion syistä sekä siitä millaisia tilaisuuksia tänä vuonna järjestetään. Valitettavasti kuurojen kuorolaisten siirtyminen taivaalliseen kuoroon ja korona lakkauttivat kuoron toiminnan. non tekstiin Mökit nukkuu lumiset. Tutut laulut ja sävelet luovat turvallisuutta ja vahvistavat yhteyttä yhdessä laulettuina. kanttori Nele Mourujärvi sanoo, että Kauneimmat Joululaulut on pimeässä vuodenajassa hieno keino luoda joulutunnelmaa, tehdä kaamoksesta mukavaa ja iloista aikaa. Näin joulu ja maailman lapset yhdistyvät luontevalla tavalla, Klemettinen sanoo. Nyt perinteisten tilaisuuksien lisäksi on erikseen muun muassa tilaisuuksia lapsille, kahviloissa, kauppakeskuksissa ja pubeissa, Jyväskylän seurakunnan lähetyksen ja kansainvälisen vastuun asiantuntija Ulla Klemettinen kertoo. Posion seurakunnan vt. – Osaamme ulkoa tutuimmat joululaulut, niiden kautta joulun sanoman on helpompi saapua sydämiimme. Porin Teljän seurakunnan kanttori Anne-Marie Grundstén arvelee tilaisuuksien suosiota selittävän monta rakasta asiaa yhdessä. Ulla Klemettinen sanoo, että joululaulujen laulaminen aloittaa joulun odotuksen. Kauneimmat Joululaulut on Suomen laajimmalle levinnyt musiikkitapahtumien sarja. MARI TEINILÄ Kauneimmat Joululaulut järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1973. Sen ovat säveltäneet Kristian Jernström ja Kalervo Halonen, sanat ovat Vexi Salmen. – Yli 30 vuotta seurakunnassamme oli perinteenä toteuttaa yhteistyössä Käsikkäin-viittomakuoron kanssa Kauneimmat Joululaulut -tilaisuus kirkossa viitottuna. Sitä vietetään tänä vuonna jo 50. Tänä vuonna Lähetysseura on painattanut noin 830?000 vihkoa. – Jouluun liittyy laulumuistoja, jotka useimmiten kytkeytyvät joulujuhliin kirkossa, koulussa, päiväkerhossa tai perhepiirissä. – Tärkeää on myös se, että Kauneimmat Joululaulut luovat mahdollisuuden auttaa lapsia eri puolilla maailmaa Suomen Lähetysseuran kautta. Kauneimmat Joululaulut -vihkosta löytyvät tänä vuonnakin kaikkein rakkaimmat, jo lapsuudesta tutut joululaulut. Tämä joululaulu herkistää mielen aina. Hänelle tänä jouluna tärkein joululaulu on Tähti, tähdistä kirkkain. Laulutilaisuuksissa kerätään kolehti Lähetysseuran työhön. – Ne ovat monimuotoistuneet viime vuosina. Juhlavuoden kunniaksi julkaistaan uusi saamenkielinen vihko, jossa on lauluja koltansaamen, inarinsaamen ja pohjoissaamen kielillä. – Posio on laaja kunta ja meillä on monta hautausmaata, mutta vain yksi kirkko. | Kuva: Kirkon viestintä 14 15 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 kulttuuri. Silloin lauluvihkon kansi näytti tältä. Niin selviämme vuoden pimeästä ajasta, Nele Mourujärvi sanoo. Tänä vuonna Jyväskylässä juhlistetaan 50 vuotta täyttävää tapahtumaa Kaunein joulutarina -näytelmällä, jonka on ohjannut ja ideoinut Tuija-Elina Toikkanen. Tänä vuonna kohteena ovat eri maissa kaikkein heikoimmassa asemassa olevat lapset. Posiolla järjestetään yhteensä 16 eri tilaisuutta. – Kauniimpaa suomalaista jouluyön luontokuvausta saa etsiä. kertaa. Keräys kohdistuu erityisesti tyttöjen, vammaisten ja syrjittyihin vähemmistöihin kuuluvien lasten asemaa
| Kuva: Marianne Hautsalo ” Näytelmän jälkeen on vapautunut olo; omaakin suhdetta kuolemaan on lempeästi ravisteltu. Siellä mikään ei ole samanlaista kuin kotona, ja vierauden tunne on kuin uusi sota sopeutumistaistelussa. kävi. Kristiina Hyppölä kertoo, että kokeilun myötä hartauteen on löytynyt uutta musiikkia. Muina arkipäivinä iltahartaus lähetetään tuttuun tapaan kello 18.50 ja sitä ennen Hartaat sävelet kello 18.30. Muoviarkku muistuttaa, että myös viimeiseen matkaan liittyy ympäristövalintoja. – Voisiko silti kirkon yhteisöllisyyttä ravistella ja vahvistaa. – Tavallisesti Hartaiden sävelien kokoaja tekee itsenäistä työtä eikä hän tiedä etukäteen, mistä hartauspuhuja iltahartaudessa puhuu. Yllättävä työ sotasairaalassa on ensimmäinen haparoiva askel kohti uutta elämää sodan vaikeissa olosuhteissa. Voisiko yhteisöllisyys näkyä vielä nykyistä enemmän kirkon arjessa. Kirjailijan huolellinen taustatyö – sekä sotahistorian että ajankuvan osalta – on vakuuttavaa ja tarina etenee uskottavasti. Hän kiittelee kirkon tekemää työtä surevien parissa. VIRPI KIRVES-TORVINEN Esitykset jatkuvat Kulttuuritalo Villa Ranassa Jyväskylässä 17. Esityksen jälkeen on huojentunut ja vapautunut olo; omaakin suhtautumista kuolemaan on lempeästi ravisteltu. Näytelmää esitetään Paulaharjun salissa, jonka korkeat ikkunat ja niistä näkyvät loppuvuoden maisemat sopivat teemaan erityisen hyvin. Kurssilaisten persoonissa ja heidän dynamiikassaan korostuu monin tavoin kuoleman kohtaamisen vaikeus. Annu Sankilampi alkoi työstää käsikirjoitusta vuonna 2019. 16 17 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 kulttuuri. Alli pakenee Sortavalan helmikuisia pommituksia 1940 hiihtäen kotiin Laatokan Haavukseen, pienelle kalastajasaarelle perheensä luo. Merja Mäen esikoisromaanin aihe ei vanhene koskaan. Arkkujen kuvat näyttämön takaosassa jäävät etäiseksi katsojalle. Aaro Vuotila (edessä), Kirsi Sulonen, Jussi Helminen ja Peppi Vuotila (takana) saavat Arkuttajissa katsojan pohti maan mutkattomasti myös suhdetta omaan kuolemaan ja hautajaisjärjestelyihin. Myös kirkko voisi olla edelleen madaltamassa kynnystä kuolemasta puhumisesta, hän pohtii. Kuoleman ja surun kunnioitus välittyvät. Olenko valmis kuolemaan isänmaan puolesta. Tämän kirjailija itse mainitseekin omaksi rauhantyökseen ja aikoo jatkaa aiheen käsittelyä tulevissa kirjoissaan. Arkkujen tuominen näyttämön eteen on yksi teoksen monista onnistuneista ja käytännönläheisistä tavoista madaltaa kynnystä puhua kuolemasta. Syvästä alemmuudentunteesta ja epävarmuudesta rakentuu koskettava nuoren naisen kasvutarina. Samalla se muistuttaa, että sotaa ei saa unohtaa. Teatterikoneen Arkuttajat rakentuu kansalaisopiston Rakenna oma arkkusi -kurssin ympärille. Äidille tämä on mahdoton ajatus, etenkin kun tytär on aiheuttanut huolta ja suuttumusta jo aiemmin omapäisyydellään ja rohkeilla itsenäistymispyrkimyksillään. Sota katkaisee haaveet, ja edessä on raskas evakkomatka kohti tuntematonta. Hyppölän mukaan tavoitteena on mahdollistaa musiikin ja tekstin vuoropuhelu. Sankilampi haluaa herätellä katsojia pohtimaan, mihin he itse uskovat. Kirja kasvaa hienoksi kertomukseksi koti-ikävästä, ulkopuolisuudesta ja luopumisesta. Kurssilaiset pohtivat syitä hänen oudolle käytökselleen. Pappikin joutuu miettimään uudelleen uskonArkunrakentajien omalaatuinen yhteisö pohtii kuolemaa sa kohdetta ja kuoleman jälkeistä elämää. 415 sivua. Teksti on kaunista ja sujuvaa ja huolella valitut murresanat elävöittävät sitä mainiosti. Gummerus 2022. Idea oli muhinut jo sitä ennen. Parantajan oppi jää yllättäen kesken, mutta siitä Alli ei koskaan välittänytkään, olihan hänen suurin haaveensa ryhtyä kalastajaksi isän jalanjäljissä. ERJA HARJUNPÄÄ ” Kirjasta välittyy jotain tuttua ja hyvällä tavalla vanhanaikaista, ehkä juuri niitä tarinoita, joita itsekin olemme saaneet lähipiiriltämme kuulla. K un näytelmän teemana on kuolema, ei odottaisi jo ensimmäisten minuuttien aikana yleisöstä vapautunutta naurua. | Kuva: Pixabay | viikon kirja | Evakkoromaanissa vierauden tunne on kuin uusi sota Merja Mäki: Ennen lintuja. – Ensimmäisen musiikkihartauden musiikkivalinnoista vain yksi on soinut aiemmin samalla ohjelmapaikalla. Sen jälkeen Sankilampi on muokannut näytelmää paljon. Ensimmäisen uudenlaisen musiikkihartauden ovat toimittaneet uskontokasvatussihteeri Pekka Yrjänä Hiltunen ja musiikkitoimittaja Pia Antikainen. – Ajatus siitä, että mitä tahansa saattaa tapahtua, on paljon lähempänä. – Ystäväni joutui kohtaamaan paljon sitä, miten ihmisten oli vaikea suhtautua asiaan. Ennen lintuja kertoo nuoren Allin evakkomatkasta Laatokan rannalta Etelä-Pohjanmaalle. | viikon tv-vinkit | | teatteri | Teatterikoneen Arkuttajat Jyväskylässä madaltaa kynnystä puhua kuolemasta. Ei uusintaa. Osa näyttelijöistä on vaihtunut ja teemat, aiheet ja henkilöt syventyneet. Musiikkihartaudella on selkeästi kaksi toimittajaa: hartauspuhuja ja Ylen musiikkitoimittaja. Alli päätyy perheineen Seinäjoelle isän vanhimman veljen sukutilalle. Uusia tulokkaita ei katsota hyvällä, moni epäilee ryssäksikin. Oman ystävän perheenjäsenen kuolema sai tarttumaan kynään. Musiikkihartauden toimittavat yhdessä hartauspuhuja ja Ylen musiikkitoimittaja. Näytelmän on käsikirjoittanut ja ohjaa vuodesta 2003 toimineen ammattiteatteri Teatterikoneen taiteellinen johtaja Annu Sankilampi. Heistä välittyy surun kanssa nähdyksi ja kuulluksi tulemisen tärkeys; pienikin yhteisö voi kannatella surevaa. Hän joutui monesti lohduttajan rooliin. Myynnissä myös uusi konserttiäänite Kakskaks -kirkkokonsertista lauluja elämänpolulta kymmenen veljeksen laulamana TILAUKSET JA ÄÄNINÄYTTEET: TUNNELMALLISTA MUSIIKKIA JOULUUN! Joululauluja Luokkasen perheen laulamana J O U L U M U I S T O J A L U O K K A S E T www.luokkaset.fi / 050 353 0300 | radiohartaus | Hartautta ja musiikkia Perjantaisin 25.11. Yhden roolihenkilön tarinaan vaikutti Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan. Tammikuussa arvioidaan, jatketaanko kokeilua myös sen jälkeen. Radiohartauksista vastaava toimittaja-tuottaja Kristiina Hyppölä Kirkon viestinnästä kertoo, että aloite kokeiluun tuli Yleltä. Erityinen jännite rakentuu papin ympärille. He tuottavat hartauden yhteistyössä niin, että musiikkitoimittaja etsii jollain tapaa hartaustekstiä kommentoivaa musiikkia. Papin rooli ei suojaa surun tullessa kohti omassa elämässä. Heidän kanssaan ohjelmapaikalla tammikuun loppuun asti vuorottelevat opetusneuvos Kalevi Virtanen ja musiikkitoimittaja Anna Pöyhönen. Äidin kovuus tytärtään kohtaan alkaa selvitä, mikä vain lisää Allin ulkopuolisuuden taakkaa. Taakse jäävät koko siihenastinen elämä ja rakas Laatokka, karjalaisten meri. Koronapandemian takia esityksiä oli silloin kuitenkin vain yksi. Jyväskylän Kulttuuritalo Villa Ranassa katsojat pääsevät seuraamaan kurssikertojen lisäksi osallistujien haasteita kohdata arjessa toisia ihmisiä. Ja vaikka aihe olisi vieraskin, sitä suuremmalla syyllä tähän kirjaan kannattaa tarttua. Kirjan käännösoikeudet on myyty myös Ukrainaan Astrolabe-kustantamolle. Niin kuitenkin ensi-illassa 12.11. Kurssin vetäjä Arska Perälä ( Jussi Helminen) on uskonsa menettänyt pappi. Ensi-ilta järjestettiin maaliskuussa 2020. joulukuuta asti. Se tuntui minusta kohtuuttomalta. alkaen Yle Radio 1:llä kuullaan uudenlaisia musiikkihartauksia uudella ohjelmapaikalla kello 18.30. Hän ei kuitenkaan halua viedä toivoa taivaasta nuorelta Milliltä. Kirjasta välittyy jotain tuttua ja hyvällä tavalla vanhanaikaista, ehkä juuri niitä tarinoita, joita itsekin olemme saaneet kenties lähipiiriltämme kuulla. Tavoitteena on mah dollistaa puheen ja musiikin vuoropuhelu. Se vahvistaa tunnetta siitä, että yhteisö kannattelee. Teos möyhii kuolemaan liittyviä normeja ja yhdistää taidokkaasti komediaa ja draamaa. Näytelmän tapa kohdata erilaisia tapoja ajatella on lämmin, ymmärtävä ja hyväksyvä. TUIJA PYHÄRANTA Musiikkihartaus perjantaisin Yle Radio 1:llä kello 18.30 ja Yle Areenassa. Riemastuttavan omalaatuiset kurssilaiset Raisa ( Kirsi Sulonen), Milli ( Peppi Vuotila, vier.) ja Jaakoppi ( Aaro Vuotila) käsittelevät kukin kuolemaa omalla tavallaan. Isän suku on vieras ja etäinen. Näytelmän tärkeä anti on myös monipuolinen, vapaaehtoinen osallistaminen
Make Perttilän työhuoneesta kuuluu virsien laulua ja soittoa lähes päivittäin. Hän on esiintynyt muusikkona pääasiassa kirkollisissa piireissä. Perttilä toteaa, että hengellisenä yhteisönä lähetystyöntekijöiden joukko oli tiivis. – Vierastan sanaa ”uskovainen” sen tähden, että se helposti sisältää jonkin muotin, johon en mahdu. Koen siitä syyllisyyttä ja ajattelen, että yltäkylläinen elämäntyylimme on kuin synnissä elämistä. JANNE VILLA Lähettien lapset Make Perttilä, Anumari Karlsson, Ville Valkonen ja Iisakki Saari kasvoivat Etiopiassa, Japanissa, Namibiassa ja Venäjällä. Yksi kuva piirtyi erityisen syvälle mieleen. Se tarkoittaa välittämäisen vallankumousta. – Mietin, että hyvin pienestä on kiinni ihmisen osa tässä maailmassa. Hosainan Heton alueella asuneiden lähetystyöntekijöiden yhteisö oli mukava ja kotoisa. – Etiopialaisuus tarkoittaa minulle yhä sydämellisyyttä, välittämistä, vieraanvaraisuutta ja yhteisöllisyyttä. Puoliso Elina Perttilä on helsinkiläisen Malmin seurakunnan kirkkoherra. Paljon käsittelemme kirkkoon liittyviä asioita myös huumorin kautta. Uskon rakastavaan Jumalaan. Lauluissani on hyväntekemisen viesti: rakastakaa kaikkia. – Minusta on ihana laulaa armosta, välittämisestä ja rakkaudesta. – Köyhyys, jonka keskellä etiopialaiset elävät, tuntui musertavalta. Gospeliin Make Perttilä kasvoi lähetyslapsena luontevasti sisään. Etiopialaiset lapset olivat usein mukana leikeissä. Lapsen näkökulmasta se tuntui turvalliselta. Perttilän mielestä meidän velvollisuutemme kristittyinä on pyrkiä korjaamaan kaikin tavoin nämä vääryydet ja toimia rohkeasti tasa-arvoisemman maail manjärjestyksen edistämiseksi. Perttilä sanoo elävänsä armon varassa. Jeesus piti köyhien puolta. – Siirtomaavallan myötä syntyi hyvin epäreilu lähtökohta maailman järjestykselle. Sillä pärjättiin mainiosti. Afrikan kokemustensa avartama muusikko ajattelee Jumalan olevan niin suuri, ettei ihminen voi ymmärtää kuin aavistuksen hänestä. | Kuva: Jukka Granström ” Uskon, mutta myös epäilen. Jälkikäteen se tuntuu erittäin onnelliselta lapsuudelta. Kodissa hengelliset asiat olivat vahvasti läsnä. Kun lapset olivat pieniä, heille laulettiin iltalaulu ja luettiin iltarukous. Aika Etiopiassa jätti vahvan jäljen Make Perttilään ja hänen tapaansa katsoa maailmaa. Sain olla oma itseni, ja sain myös kyseenalaistaa asioita. – Meitä lähetyslapsia asui paljon naapurustossa ja leikimme aamusta iltaan ulkona. – Olemme vaimoni kanssa molemmat hyvin hengellisissä kuvioissa jo töidemme puolesta. Yhtäkkiä kuski kääntyi portista sisään ja edessä aukeni länsimainen ylellinen hotelli upeine sisäpihoineen. Muistot Etiopiasta kantavat muusikkoa Markku ”Make” Perttilä kasvoi sisään gospeliin lähetyslap sena Etiopiassa. 18 19 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 reportaasi. Lapsuus lähetystyössä jätti jäljen heistä jokaiseen. Ja melkoinen ristiriita ansaitsemattomasta etuoikeudestani myllersi sisälläni. Afrikka on ollut aina mantereena hänelle erityinen. Hän on miettinyt paljon epätasa-arvoa läntisen maailman ja Afrikan välillä. Perttilän seurue ajoi Arba Minchin hökkelikylän läpi ihmetellen, kuinka ihmiset voivat elää tällaisissa olosuhteissa. – Olen kokenut kuitenkin tärkeäksi, että lapsemme saavat itse löytää oman vakaumuksensa. He työskentelivät Suomen Lähetysseuran palveluksessa. Isä oli pappi ja äiti uskonnonopettaja. – Koin kotini kristillisyyden hyväksi kasvualustaksi. Uskon, mutta myös epäilen. He osasivat muutaman sanan suomea ja suomalaiset jokusen sanan amharaa. Länsimainen vauraus syntyi kolonialismin seurauksena. Afrikan tilanne tuli vahvasti Perttilän kasvoille vuonna 2019, kun hän teki sisarustensa kanssa muistelumatkan Etiopiaan, joka on koko sisarusparven synnyinmaa. M uusikko Markku ”Make” Perttilän, 47, lapsuuden muistot Etiopiasta ovat hyvät ja lämpimät. Luulen, että niin on lopulta aika monen muunkin ihmisen kohdalla. Niinpä kotonamme pohditaan paljon teologisia asioita. Emme ole halunneet tyrkyttää valmiita vastauksia. – Olen silti saanut kokea paljonkin jotain sellaista pyhää, jossa tunnen tai aavistan Jumalan läsnäolon. Luulen, että niin on lopulta aika monen muunkin ihmisen kohdalla
Sitoutuminen yhteen ”kuppikuntaan” on hänelle vieras ajatus, samoin ajatus siitä, että olisi vain yksi ainoa totuus. Sähköt ja vedet saattoivat olla poikki päiväkausia. PÄIVI ARVONEN Namibia jätti elinikäisen jäljen K auppatieteilijä, kansanedustaja Ville Valkonen, 34, asui lapsuudessaan 1990-luvulla Ambomaalla Pohjois-Namibiassa, missä aloitti koulunsa. Lapsuuden kokemukset Namibiassa vaikuttivat Ville Valkosen kiinnostumiseen yhteiskunnallisista asioista, maailmankuvaan ja arvoihin. Yhteyden ja auki olemisen tilan Karlsson saavuttaa helpoimmin metsässä tai meren äärellä. . Olen juureva, mutta juureni eivät ole maassa vaan ilmassa kuten ilmakasveilla. En usko, että olisi vain yksi tie perille. Sisustukseen kuuluvat myös ilmakasvit, joita hän on kasvattanut viisi vuotta. Japanissa kasvoivat juuret ilmaan A numari Karlsson, 52, ehti käydä Mellilässä kaksi vuotta ala-astetta ennen perheen muuttoa ensin Yhdysvaltoihin kielikouluun ja sieltä Japaniin lähetystyöhön Sleyn eli Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen lähetteinä. Karlsson vietti Japanissa seitsemän vuotta. – Edustajien työ on erittäin vaativaa ja aikaa vievää, ja kalenterit ovat koko ajan pullollaan. Varhaisin muistoni on kolmevuotissyntymäpäiviltä: hiekalle palmun alle oli katettu limua ja karkkia. Hän oppi myös toimimaan kansainvälisessä ympäristössä. – Martti Rautanen loi ambokielen kirjakielen kääntäessään Raamattua. | Kuva: Päivi Arvonen Lapsuuden koke mukset Namibiassa vaikuttivat Ville Valkosen maailman kuvaan ja arvoihin. Sitähän meidän perheen taival on. | Kuva: Jukka Granström 20 21 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 reportaasi. Linnan Karlsson on sisustanut tärkeillä esineillä, joista osa on muistoja matkoista eri kulttuureihin. Pidän ääripäiden kohtaamisesta. Taivas ja helvetti on olemassa elämän aikana, ei kuoleman jälkeen. Suomalainen lähetystyö on ollut Valkosen mukaan hyvin vaikuttavaa varsinkin Ambomaalla, ja namibialaiset arvostavat sitä suuresti. . Isäni oli enemmän tutkija kuin kansanpappi. – Apartheid oli juuri loppunut ja Namibia oli todella kehittymätön Suomeen verrattuna. ” Kokeilin paluuta kirkon piiriin. Se oli ihmisiä yhdistävä tekijä. – Me elimme kristillisessä yhteisössä, ja uskonto liittyi koko elämäntapaan. Puolison kuoleman jälkeen Anumari Karlsson päätti muuttaa asumaan asuntoautoon. Valamossa hän kävi läpi puolisonsa kanssa rakkauden enennyttämisseremonian, jonka teki Valamon pappi. Voimme etsiytyä ja asettua avoimeen yhteyteen itsen, muiden ja kaikkeuden kanssa. Kirkon ja yhteiskunnan vuorovaikutus on kunnioittavaa ja hedelmällistä. En ole juureton. . Martti Ahtisaari oli maan itsenäistymisprosessin pääneuvottelija, ja hän on Namibian kunniakansalainen. Rukouksen sijaan käytän termiä yhteys. Puoliso oli Karlssonin sielunkumppani. Kaikilla ihmisillä ei ollut kenkiäkään. Nyt se tuntuu täysin luonnolliselta. Parhaillaan hän opiskelee Hiljaisuuden Ystävät ry:n Luontohengellisyys-koulutuksessa sekä Kelan rahoittamassa tutkimushankkeessa kehitetyssä Luonnosta Virtaa (LuoVi) -ohjaajakoulutuksessa. Kuolemaa Anumari ajattelee suurena tuntemattomana, jonka äärellä on vain tietämättömyyttä. Kansanedustaja pitää erittäin hienona ja arvokkaana asiana sitä, että kirkolla ja kristinuskolla on Suomessa edelleen vahva asema. – Sinne liittyvät ensimmäiset todella merkittävät kokemukseni. Ville Valkonen kävi Lähetysseuran rippikoulun Päiväkummussa ja toimi isosena. Minulle se on ollut aina keskeinen osa elämää. Ihmisten eriarvoisuus, köyhyys ja ympäristöongelmat olivat ihan eri planeetalta. Sen ajattelun mukaan luonnonilmiöi hin ja luontokohteisiin liittyy henkiä. Elämä on matkalla oloa. . Kirkosta Karlsson erosi kymmenen vuotta sitten. Isä oli rakennusvalvoja, joka esimerkiksi rakennutti ja saneerasi kirkon yhteydessä toimivia kouluja, sairaaloita, päiväkoteja sekä seurakuntien tiloja. Pappani oli Kansan Raamattuseuran evankelista. Valkosen äiti työskenteli Suomen Lähetysseuran kautta lapsityön koordinaattorina Namibian luterilaiselle kirkolle. Olin vieraantunut kirkon instituutiosta. Valkonen muistaa lapsuuden Namibiasta valtavan pitkät jumalanpalvelukset. Tajusin, etten mahdu sinne, en saa happea. Karlsson on ammatiltaan työterveyslääkäri, ja hän on kouluttautunut muun muassa luontoyhteysohjaajien kouluttajaksi. Meren aaltojen syliin Karlsson pääsee myös liikkuvassa linnassaan soittamalla merirumpua, jonka kalvojen välissä olevat kuulat saavat aikaan rauhoittavan aaltojen äänen. Hänen siskonsa asuu siellä ja oma vaimo on taustaltaan namibialainen. Karlsson asuu asuntoautossa, jota hän kutsuu ”liik kuvaksi linnakseen”. Ensin kokeilin paluuta kirkon piiriin. Ilmakasveista hän oivalsi jotain oleellista omasta elämästään. Valkosen koko perheen suhde eteläisen Afrikan kaukaiseen maahan on edelleen hyvin läheinen. Ensimmäiset koulut, sairaalat ja länsimaisen kulttuurin vaikutteet tulivat lähettien kautta. – Me lapset leikimme vähän matkan päässä tai olimme pyhäkoulussa. Luterilaisuus juurtui maahan. Ekoteologien ajatukset ovat mielenkiintoisia. Valamo on Karlssonille tärkeä paikka, jossa hän on osallistunut hiljaisuuden retriittiin ja pitänyt kurssin. . Tajusin, etten mahdu sinne, en saa happea. Uskon, että sekä tiede että meille jokin täysin tuntematon voivat molemmat olla totta. JANNE VILLA ” Elän ihan arkista kristityn elämää. Häneen oli tehnyt suuren vaikutuksen buddhalaisen papin tapaaminen, Anumari Karlsson kertoo. Vahvempi luontoyhteys tuli elämääni uupumisen myötä kolme vuotta sitten. Emme ole erillisiä vaan osa ykseyttä, kaikkeutta, Karlsson tiivistää ajatuksiaan henkisyydestä. Pääosa perheemme paikallisista tutuistakin oli vahvasti kristittyjä. Kontrasti Suomeen oli silmiä avaavaa. Suomessa myös maallinen arvopohja heijastaa pitkälti kristillistä etiikkaa. Hän muun muassa koulutti lastentarhanopettajia ja perusti päiväkoteja. Ne saattoivat kestää lähes koko sunnuntain. Sitähän meidän perheen taival on. Ortodoksisuuteen Anumari Karlsson tutustui jo Japanissa, missä hän kävi ortodoksikirkossa naapureidensa kanssa. – Elän ihan arkista kristityn elämää. Jokainen etsii yhteyttä Jumalaan omalla tavallaan, Ville Valkonen näkee. Anumari Karlsson ajatteli pitkään olevansa juureton, kunnes oivalsi, että hänen juurensa ovat ilmassa kuten ilma kasveilla. – Uskon, että nekin suomalaiset, jotka eivät ole vakaumuksellisia kristittyjä, arvostavat aika paljon sitä työtä, mitä luterilainen kirkko tekee. . Hän oli kahdeksan vuotta Paimion kirkkovaltuustossa ja käy jumalanpalveluksessa sikäli kuin kiireiltään ehtii. Yksi ilmakasveista on jo kukkinutkin. Henkisyyteensä hän kokee saaneensa vaikutteita erityisesti ortodoksisuudesta, zeniläisyydestä, shamanismista, kundaliinijoogasta ja luonnosta. Usko ja arvopohdinta on elämänmittainen matka, jossa tulee erilaisia vaiheita ja keskusteluita Jumalan kanssa. Autoaan kutsuu ”liikkuvaksi linnaksi”, jossa hän on yhtä aikaa matkalla ja kotona. Elämä kirkon yhteydessä jatkui luontevasti Suomessa. Varsinais-Suomen vaalipiiristä kansanedustajaksi edesmenneen Ilkka Kanervan tilalle tullut kokoomuspoliitikko on eduskunnassa Namibian ystävyysryhmän puheenjohtaja. Jumalan sijaan puhun Luojasta ja Äiti Maasta, elämän voimasta. Siellä hän tutustui shintolaiseen animismiin. Rukous-sanaa Karlsson ei enää käytä. Lapsuudenkotini oli uskonnollinen. Hän kuuluu myös Arkadianmäen raamattupiiriin, joskaan ei ole juuri ehtinyt osallistua sen toimintaan. Hän kuoli hiljan. . – Luterilaisuus on ihan yhtä syvällinen kristinuskon muoto kuin mitkä tahansa muutkin. Teininä animismi tuntui Karlssonista kielletyltä ja pelottavalta pakanuudelta
. Ihanat kuvat houkuttelevat pelaamaan, leikkimään ja tunnistamaan tunteita. Mihinkään ei voinut mennä ilman aikuisia, ja lastentarhassa kiusattiin. Jokaiseen käskyyn liittyy usko, toivo ja rakkaus teemojen alle kirjoitetut lyhyet tekstit. Molli on lapsen kasvun kaveri, jonka kanssa voi kuiskailla salaisuuksia, istua hiljaa vierekkäin tai laittaa kaikki hyrskyn myrskyn. 89,00 Kerro meille muistosi Sunnuntaisin kuului tuvassa säveliä radiosta. 15,90 (18,90) Jouluseimihahmot Upeasti viimeistellyt seimen hahmot. Vai kuulitko sinä ehkä pitkällä ajomatkalla radiosta jotain sykähdyttävää. Siperian Omskin miljoonakaupungissa villit pojat joutuivat elämään aitojen ja seinien sisällä. Iisakki ei keksinyt sieltä mitään eksoottista kerrottavaa. Työn edellytyksenä on 500 tuntia lentokokemusta. . Kerro se meille. Tai ehkä ihan värillistä ja jokin elokuva jäi mieleen. Iisakki Saaren, 26, hengellinen koti on aina ollut Kansanlähetyksessä ja Ryttylässä. Maallistuneeseen Suomeen törmääminen oli kova kopsahdus. Iltaisin kokoonnuttiin koko perhe katsomaan mustavalkoista ruutua. Iisakki Saari kuunteli kurahousuissa kaveria, joka pääsisi leijonien ja norsujen maahan. Siellä hän on käynyt lastenleirit ja rippikoulun. . Entä sen jälkeen. Kartonkipakkaus. Hyväksytty EU:n lastentuottei den turvatesteissä. Lahdesta oli vaikea löytää omaa seurakuntaa, eikä lapsen usko päässyt kypsymään aikuisen uskoksi. Siellä Jumala alkoi kutsua voimakkaasti. Omskissa isä antoi Iisakille luet tavaksi Tapani Ruokasen kirjan Tehtävä Aasiassa. Lasten virrestä löytyy lauluja jumalanpalveluselämään ja kirkkovuoden juhliin, arjen iloihin ja luomakunnan ihmettelyyn. . Ja mikä parasta – mököttää yhdessä! 24,90 (26,50) Jaakko Löytty, Mareike den Berge Vauvan oma Rapinaraamattu 2 – Kuule Isä taivaan Sisältää suositun lastenvirren Kuule, Isä taivaan, pyyntö tää, joka sanoittaa kauniisti ja lapsille so pivalla tavalla rukouksen koko maailman puolesta. Nyt hän on itse lähetyskurssilla ja valmistautuu lähetyslentäjän työhön MAF-järjestön yhteydessä. Materiaali marmoliini. | Kuva: Juha Riikonen H iekkalaatikolle Ryttylän lähetyskeskukseen oli kokoontunut lapsia juttelemaan tulevaisuudesta. Venäläiset viranomaiset kiusasivat ja muitakin ikäviä asioita tapahtui. Lähetystyöntekijäksi ryhtyminen oli aikaisemmin tuntunut Iisakki Saaresta mahdottomalta. Setä kuunteli merisäätä. Kerään tunteja toimimalla lennonopettajana Turun lentokerhossa ja MAF Suomella. Hänen perheensä muuttaisi paljon lähemmäksi, ensin Pietariin ja myöhemmin Siperian Omskiin. Maalaiselämä vaihtui suurkaupungin jylyyn. Mukana on myös lasten tekemiä lauluja. Kun kutsuin kiusaajat synttäreille, heistä tuli kavereitani. Kotimaa julkaisee nyt lukijoiden muistoja, jotka liittyvät radioon ja televisioon. 020 754 2350 KUULE ISÄ TAIVAAN Lasten virsi 2022 Kirjan 170 laulusta noin puolet on uusia. Jälkeenpäin Iisakki Saari on tulkinnut monia vastoinkäymisiä myös henkivaltojen vastustukseksi. Varmaan joku Afrikan maa alkuun. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi Julkaisemme tarinoista parhaat Kirkkokahvit-palstalla. Kirjoitin päiväkirjaan suunnilleen näin: ”Saan tehdä lähetystyötä niillä lahjoilla, jotka Jumala on minulle antanut ja elää oman näköistäni elämää.” Tänä syksynä Iisakki Saari on jälleen asunut Ryttylässä. . kastelahjak si tai pienten lasten perheeseen. Isoveli Nooa Saaren kanssa käytyjen keskustelujen myötä usko alkoi muuttua elävämmäksi. DANIELLE MIETTINEN ” Ilmailuopistossa Jumala alkoi kutsua voimakkaasti. Ennen pelkäsin, että jos luovun kontrollista, hän vie minut jonnekin, minne en tahdo. Koko 13,5 x 13,5 cm. Isä oli paljon poissa, ja tuntui epäreilulta, että työ vei isän. Toista sataa tuntia puuttuu vielä. Keväällä ansiolentäjän on tarkoitus muuttaa Hollantiin kouluttamaan lento-oppilaita. Venäjän kieli ja kulttuuri juurtuivat syvälle Iisakki Saaren sydämeen. . 17,00 (19,00) Mollin superkortit – Tunnetaitoja ja toimintaa Valloittavat superkortit sisältävät monipuoli sia harjoituksia, leikkejä ja tehtäviä, jotka tukevat lapsen tunne, rauhoittumis ja vuo rovaikutustaitoja. Kun olin lapsi, meillä ei ollut Suomessa omaa kotia. Pidätämme oikeuden myös lyhentää tekstiä. Lauluissa korostuvat ilo, laulettavuus, sanojen yksinkertaisuus, mutta syvällisyys sekä lapsen oikeus olla lapsi. Rapiseva kansi ja pehmeät sivut tekevät kirjasta vastustamattoman mukavan. Mitä sinulle tulee näistä välineistä mieleen. Olin nähnyt taistelun, joka siihen liittyy. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Ajattelin, että mukavamminkin voisi elää. En halunnut enää elää itselleni, vaan Jeesukselle ja seurata häntä. 22 23 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 reportaasi. Lukiessa tuli tunne, että tällaista minäkin haluan tehdä! Säikähdin, suljin kannet enkä koskaan lukenut loppuun. Papua voisi olla hieno, mutta sinne tarvitaan lentokokemusta vähintään 1000 tuntia. Heidän vanhempansa istuivat oppitunneilla opiskelemassa lähetystyöntekijöiksi, ja nassikat leikkivät Kansanlähetysopiston pihamaalla. Kun tuli aika valita opiskeluala, Iisakki päätyi lapsuutensa haaveeseen ja haki ilmailuopistoon. Elämä itänaapurissa ei kuitenkaan ollut niin samanlaista kuin vanhemmat olivat kuvailleet. Pitkillä kesälomille oli mukava pyydystää kyitä isovanhempien mökillä ja uida puhtaissa vesissä. . Iisakki oli teini, kun perhe muutti takaisin Suomeen. Maria, Joosef, Jeesus, enkeli, aasi ja härkä. Siperiassa kasvoi lähetyslentäjä Iisakki Saari valmis tautuu MAFjärjestön työhön lähetyslentäjänä, vaikka aiemmin lähetys työntekijäksi ryhtyminen tuntui hänestä mahdot tomalta. 9,50 (10,50) Eva Ahokallio, Tapio Ahokallio Lapsen kymmenen käskyä vanhemmilleen Kaunis kuvakirja esim. Korkeimpien hahmojen korkeus 20 cm. Sain vapautua tästä pelosta. Isä Juha Saari toimi Inkerin kirkossa muun muassa Siperian rovastina, ja äiti Anu Saari vei kaikki viisi lasta kirkkoon silloinkin, kun isä ei ollut kotona
Vaikka ei tietäisi, mikä on tulossa, kasvurauha on oltava. Anna Kotimaa joululahjaksi! Tarjous on voimassa kotimaassa 31.12.2022 asti uusille tilauksille. Minulle se on joulun ydin: Valo, joka loistaa pimeydessä. AIHEENA: Rukous 2 22 Vaate on viesti Piispa Kaisamari Hintikka luottaa alaistensa arviointikykyyn asusteiden ja korujen suhteen. Maapallo kääntyy hitaasti aurinkoa kohti. Nimija yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointitarkoituksiin henkilötietolain mukaisesti. | Kuva: Kirkon kuvapankki / Markku Pihlaja Pieni vähemmistö luterilaisista kirkoista on linjannut työntekijöidensä pukeutumista yhtä tarkasti kuin oma kirkkomme. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Haastateltavana psykoterapeutti ja pappi Terhi Ketola-Huttunen. Vanha viisaus pätee yhä: on parempi sytyttää yksikin liekki kuin kirota pimeyttä. Tilaa Kotimaa 6 kk 48,60 € (norm. Alkaa matka kohti valoa. Kotimaasta löytyy aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma. . MARTTI LINDQVIST Kun uusi kasvaa, ei pidä hosua yhtään. Ole tarkkaavainen. >> s. >> s.2–5 Rekrytointi vaatii ammattitaitoa Virkojen täyttäminen ei kirkossa aina suju kuin tanssi. Nyt ei ole aika arvioida eikä torjua. Kolme diakonia kertoo, mitä tästä seuraa. Kotimaa Pro etsi vastauksia. Miten näitä pareja ja perheitä voi tukea. Kun papilla on kotoisa olo virkavaatteissa, hän pystyy antamaan parastaan kohtaamisissa, Hintikka ajattelee. Teema: Kirkon perheneuvonta ja perhetyö Keikkakanttori unelmatyössään Kanttorina minun ei tarvitse olla solisti, vaan saan olla vierellä kulkija, joka tuo lohtua, sanoo Krista Pellikka. . Paperilaskutuslisä 3 euroa. 81,00 €) Koodi: JOULUETU adventti 24 25 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022. Millaisia ihmisiä kirkon perheneuvonnan asiakkaiksi hakeutuu. Haastateltavina kouluttajat Anne Anttonen ja Liisa Välilä sekä koulutukseen osallistuva Outi Wenell. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Tätä pimeämpää ei tule, päivät eivät enää lyhene. Enkö varoisi hukkaamasta tätä silmänräpäystä, elämääni. Uudessa parija perheterapiamenetelmien koulutuksessa kirkon eri alojen työntekijät saavat valmiuden toimia osa-aikaisesti perheneuvontatyössä. Kolumnistina luottamushenkilö Eila Tiainen Jyväskylän seurakunnasta. TILAUSKORTTI KOTIMAA MAKSAA POSTIMAKSUN Sacrum-Kotimaa Oy Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 HELSINKI TILAAJA/MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA (jos eri kuin maksaja) Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Kyllä kiitos! Haluan saada Sacrum-Kotimaa Oy:ltä uutisia, tarjouksia ja etuja sähköpostitse tekstiviestillä. AIHEENA: Kirkon rekrytoinnit 1 22 Rukous on turvatankkausta Anna ja Tomi Pitkäniemelle on tärkeää, että lasten kanssa luetaan joka ilta iltarukous. Kotimaa on valtakunnallinen viikkosanomalehti, joka kertoo monipuolisesti ja rakentavasti kirkon asioista sekä keskustelunaiheista yhteiskuntaa ja globaalia näkökulmaa unohtamatta. Verho on ohut. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Pro-liite numero 6 ilmestyy 9.12. Lasku voidaan toimittaa myös sähköpostilla tai sen voi maksaa e-laskuna, jolloin paperilaskutuslisää ei veloiteta. Maailman muuttuessa säännöt puhuttavat. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. JAANA-MIRJAM MUSTAVUORI Joulu ei ole suljettu kehä kynttilänliekin ympärillä: sisällä omat, ulkona vieraat. + 6,9 snt/min. Hän on perustanut keikkakanttoreille oman Facebook-ryhmän. Joulun ihme on syntymä. Kuuntele. 4–5 Helsingissä asuva arabiankielisen työn diakoni Hanna Videll on kolmen lapsen lähihuoltaja. Lue myös, mitä verottaja sanoo työvaatevähennyksistä. Näin jouluna raja tuntuu kuitenkin olevan auki molempiin suuntiin. Lapsi syntyy, sitä ei tehdä. Suntiot saavat työvaatteista korvausta hyvin vaihtelevasti. AIHEENA: Työpukeutuminen 3 22 . Sukupolvet vaipuvat unholaan. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. PIA PERKIÖ Toivo, lapsi, huomenna ja yhä huomenna ja jokaisena huomispäivänä toivo; luota toivoon niin kauan kuin elät. VIKTOR HUGO Joulun ydinsanoma on siinä, että elämä on lahjaa. >> s. Lue lisää seurakuntalaisten ajatuksia rukouksesta sivuilta 2–5. Tuhlatkaa jouluna kynttilöihin. LEENA LAULAJAINEN Enkö pysähtyisi vaikka maailma ei pysähdy. 81 €) Kyllä kiitos! Tilaan Itselleni Lahjaksi Kotimaan tilaajana voit tehdä lahjatilauksen edulliseen asiakas etuhintaan 6 kk 48,60 € (norm. . Rakkautta ei ole myytävänä vaan se annetaan. Jokainen elää haurasta elämäänsä ja varjelee tuulelta ja tuiskulta valoaan. HANNU-PEKKA BJÖRKMAN Talvipäivänseisaus on käänne. Hän hakee niukkaan toimeentuloon helpotusta muun muassa palstaviljelystä, asumistuesta ja kirpputoreilta. 8–9 4 22 AIHEENA: Kirkkomusiikki Pieni palkka on iso ongelma Monille pääkaupunkiseudulla asuville diakoniatyöntekijöille jää palkasta käteen saman verran kuin toimeentulotukea saaville. Ajatuksia adventin aikaan KOONNUT: EMILIA KARHU Sekä alussa että lopussa on arvoitus, syntymän ja kuoleman ratkaisematon mysteeri. Tee vain tilaa. Joulu on ihmisen syntymäpäivä tällä sinisellä tähdellä: silta yli meren, säde halki avaruuden, sävel joka elää. Sielujen liekit lepattavat – edesmenneitten, olevien, tulevien. MARJA KUPARINEN Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja luotta mushenkilöille suunnattu Kotimaa Pro -liite jaetaan Kotimaa-lehden välissä. Mitkä ovat yleisimmät karikot ja miten ne voisi välttää. Miten mielenterveyden ongelmat ja neuropsykologiset pulmat heijastuvat parisuhteeseen. Kukaan ei voi omistaa elämää – ei toisen eikä omaansa. Pimeydessä lepää valon siemen. | Kuva: Jukka Granström 5 22 AIHEENA: Diakonia 6 21 AIHEENA: Sielunhoito Turvallista läsnäoloa Traumapsykoterapeutti ja pappi Janne Hassinen kehottaa kääntymään sielunhoitajan puoleen matalalla kynnyksellä, jos joku asia vaivaa ja kuormittaa tai mieleen nousee huoli itsestä tai jostain toisesta ihmisestä. Enkö lakkaisi kiirehtimästä vaikka mieli yhä hosuu
Häntä pidetään yhtenä merkittävistä 1900-luvun katolisista mystikoista, ajattelijoista ja kirjailijoista. Miksi näin. Teresan Sisäinen linna on psykolgis-hengellinen matka sielun syövereihin ja sen moniin huoneisiin. Merkityksellisen hengellisen kirjan odotuksen toivossa on hyvä elää. Katolisuuteen kuuluu vahva spritualiteetin harjoittamisen perinne ja luostarien synnyttämä kilvoittelu. Osallistuin myös professori Seppo A. Samalla kun lukemissani teksteissä jokin puhuttelee, samaan aikaan jokin haraa vastaan. Hughes (jesuiitta), Eugen Drewerman (entinen katolinen pappi), William Johnston (jesuiitta) sekä Anthony de Mello (jesuiitta), jolta on suomennettu kymmenkunta teosta. Hänelle hengellinen tie ei ole enää kaita ja synninpelkoinen, vaan elämänkokoinen ja armontäysi. Esimerkkinä tästä ovat kaikki kristilliset taivasfantasiat. Teinosen mystiikan teologian luennoille ja hänen johtamaansa dogmatiikan laudatur-seminaariin. Mertonia monin verroin suositumpi Suomessa on ollut Henri J. V uosien varrella olen lukenut paljon hengellistä kirjallisuutta. Hän on belgialaissyntyinen, Ruotsissa vaikuttanut karmeliittamunkki, pappi ja kirjailija. Mutta mitä keskiaikana tai 1900-luvun alkupuolella syntyneellä katolilaisella teologilla on annettavaa 2020-luvun luterilaiselle maallikolle, joka alkaa kulkea omaa hengellistä tietään. Mertonin vaikutus meilläkin on laajempi kuin pelkkä suomennosten määrä kertoo. Nimittäin, jokainen kirjoittaa taustastaan käsin, ammentaen omista kokemuksistaan ja ympäristöstään. Oppinut munkki kirjoittaa oppimattomalle munkinalulle. Niinpä sääntökuntalainen kirjoittaa ikään kuin lukija olisi yhtä sitoutunut uskon elämän syventämiseen, kehittämiseen ja tulkitsemiseen kirkon helmassa kuin hän itse. Pyhä Ávilan Teresa eli Pyhä Jeesuksen Teresa, oikealta nimeltään Teresa de Cepeda y Ahumada (1515–1582), on yhdessä Ristin Johanneksen kanssa mystiikan keskeisiä kirjailijoita. Mielen sisäiset huoneet taas saattavat puhutella itseään ja henkisyyttään etsivää nykyihmistä. ” Kaipaisin sellaista kirjoittajaa, joka ymmärtää, että myös Pohjan perillä asuva ihminen on kokonaisuus. Nouwenilta on suomennettu parikymmentä kirjaa. Hän toimi myös Kanadassa kehitysvammaisille tarkoitetun Daybreak-yhteisön pappina. Ristin Johannes eli Juan de la Cruz, oikealta nimeltään Juan de Yepes y Alvarez (1542–1591), perusti yhdessä Ávilan Teresan kanssa paljasjalkaisten karmeliittojen sääntökunnan. Ja minulle lukijana vieraantunut olo. Uudempiakin katolisia teologeja tai sääntökuntataustaisia kirjailijoita on käännetty suomeksi runsaasti. Yhdysvaltalainen Thomas Merton (1915– 1968) oli trappistimunkki, kansalaisaktivisti, runoilija ja kirjailija. Hän kirjoitti yli 60 kirjaa, joista on suomennettu neljä, muun muassa hänen päiväkirjansa Hiljainen elämä (1999). Muita suomennettuja kirjoittajia ovat esimerkiksi G erard W. Valinnan teki Turun piispa Mari Leppänen, jonka omassa julkisuuteen välittyvässä spiritualiteetissa on yritystä sanoittaa kristillistä uskoa tässä ajassa. Olen huomannut, että moni lukemistani kirjailijoista on katolilainen, teologi, pappi ja sääntökuntalainen. M. 26 27 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 essee. Ehkä hän vielä kirjoittaa sen teoksen, josta tulee 2020-luvun suuri hengellinen bestseller. Usein vielä kaikkea yhtä aikaa. Kotimaan lukijakyselyssä ”60 hartauskirjaa, jotka sinun kannattaa lukea”, nostettiin esiin Nouwenin kirja Sydämen tie. Vielä sekin on vaivannut mieltä, että paitsi ulkomaalaisia sääntökuntalaisia, monet meillä suositut hengelliset kirjailijat edustavat amerikkalaista herätyskristillisyyttä sekä teologisiesti että seurakuntaopillisesti. Luennoilla tutustuin silloisen Kirjaneliö-kustantamon Hengen tie -sarjaan, jota Teinonen suomensi. Hän luennoi muun muassa Ristin Johanneksesta ja tämän kirjasta Pimeä yö. TEKSTI | OLLI SEPPÄLÄ – KUVITUS ?| MATTEUS PENTTI Kuka lohduttaisi sielua. Lisäksi hengellisyydessä etäännytys, puheen sijoittuminen eräänlaiseen ”ajattomaan aikaan”, voi toimia uskon todellisuuden kannalta hyvin: hengellisyys on eräänlainen rooli, joka tapahtuu kuvitellussa (lue: uskon silmin nähtävässä) maailmassa. Toisaalta käsite sielun pimeästä yöstä on tuttu kaikille masennuksesta kärsiville. Hengen tie -sarjassa suomennettuja katolilaisia kirjailijoita ovat edellä mainittujen lisäksi : Tuomas Akvinolainen, Tuomas Kempiläinen, Juliana Nordwichlainen, Ignatius de Loyola, Franciscus Assisilainen sekä John Henry Newman, anglikaaniteologi, joka kääntyi katolilaiseksi. Nouwenin kanssa suomalaisten suosiosta kilpailee Wilfried Stinissen (1927–2013). Valtaosin se on käännöskirjallisuutta, sillä kotoperäiset hengellisyyttä käsittelevät kirjailijat loistava poissaolollaan – joitain hetkellisiä piipahduksia lukuun ottamatta – tai he eivät muuten ole minua erityisesti kiinnostaneet. Siitäkin tulee vääristynyt näkökulma suomalaiseen nykytodellisuuteen. Kaikki kunnia edellä esitellyille kirjailijoille, mutta missä ovat suomalaiseen sielunmaisemaan hengellisyyden sanoittajat. Oivalsin asian vasta äsken. Miksi katolilaiset kirjoittavat parempaa hengellistä kirjallisuutta kuin luterilaiset. Merton oli kiinnostunut myös dialogista itämaisten uskontojen ja filosofian kanssa. Nouwen (1936– 1996), alankomaalainen katolinen pappi, professori, kirjailija ja teologi. Häneltä on suomennettu viitisentoista kirjaa, muun muassa Syvemmälle rukoukseen ja Kristillinen syvämietiskely. Tänään luettuna mystiikan tekstit saattavat jäädä hieman oudoiksi ja ulkokohtaisiksi, sillä ne tapahtuvat toisessa ajassa ja toisenlaisessa elämänmuodossa. Tutustuin hengellisen kirjallisuuden klassikkoihin 1980-luvun alussa, kun niitä alettiin suomentaa. Ei pidä unohtaa, että katolilaisia on myös paljon (noin kaksi miljardia) eli hengellisestä sanoituksesta kiinnostunut suuri yleisö löytyy, kuten useita pienempiäkin kohdeyleisöjä. En nyt tarkoita herätysliikkeitten omia poikia ja tyttäriä – heille on toki paikkansa – vaan kristikansan enemmistölle sanansa osoittavia. Ylipäätään vanha kristillinen mystiikan kirjallisuus on yleensä pappien tai pyhimysten sekä sääntökuntalaisten kirjoittamaa toisille sääntökuntalaisille. Otan esiin kolme ehkä tunnetuinta. Tuorein Stinissen-suomennos vuodelta 2020 on nimeltään Sydän täynnä rukousta. Kaipaisin sellaista kirjoittajaa, joka ymmärtää, että myös Pohjan perillä asuva ihminen on kokonaisuus, kehon ja mielen lisäksi hänellä on henki, sielu. Joitakin orastavia esimerkkejä voi toki löytää, kuten vaikka Anni Pesosen, jonka Credo valittiin Vuoden kristilliseksi kirjaksi 2021
Virkistävä idea on se, että vaalien alla kirkoissa voisi olla kaikkien puolueiden välisiä keskustelutilaisuuksia. Jeesuksessa hän näkee kuitenkin totuudenmukaisen julistajan, kun taas apostoli puhui ”myös kierosti ja totuudenvastaisesti. Suurin ongelma olivat kuitenkin pappien omia vakaumuksia heijastelevat saarnat. Työvoimaviranomaisilta kuultiin, että hoitoalan ja sosiaalipuolen tehtäviin sai nyt hyvin väkeä, psykoterapeutteja alkoi olla niin, että alan hinnat halpenivat, ja tapahtuma-alalta kerrottiin stand up -komiikan uudesta kukoistuksesta. Palmua askarruttaa muun muassa se, miksi seurakunnissa ei keskustella. Stewartin kirja Pyhän maan lumo. Yhteydet Israeliin synnyttivät ystävyysseuroja. Myös se toimi monien kristittyjen tukikohtana Israelissa. MARI TEINILÄ Tieto-Finlandian saajan valitsee ylilääkäri Hanna Nohynek. Munib Timo R. Gaudeamus 2022. Israelin valtion syntymän 1948 jälkeen Lähetysseuran työ on laajentunut myös palestiinalaisten pariin. 1960-luvulta lähtien ryhmämatkat Israeliin yleistyivät. Surutta hän kuitenkin kertoo haluavansa kuulla Jeesuksen omaa ääntä kirjurien takaa, vaikkei kerro, miten se tapahtuu. Tasalaatuinen kirkkokokemus FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Väyläkirjat 2022. Tästä suhteesta kertoo Timo R. Palmu arvelee, että tällainen tilaisuus ei vaarantaisi kirkon puolueettomuutta mutta vahvistaisi demokratiaa. Raamatun lisäksi hän tarkastelee myös Apostolisten isien kirjoituksia. Stewart: Pyhän maan lumo. Kirkkohallituksen toiminnalliselle osastolle annettiin tehtäväksi laatia joka viikko kaikille sopiva standardisaarna. Karjalaisen muodon ja hymisi uinuvien korvaan: ”Anna kaikkien saarnojen kukkia tiellä, jolla kasvaa villejä lupiineja.” Seuraavana aamuna unen nähneet sopivat uusista muutoksen tuulista. Koska Kirkon ikiaikainen ydintuote ja yhteisön keskus on jumalanpalvelus, se otettiin ensimmäiseksi luupin alle. Helluntailaistaustainen Kaarlo SyKristityt Israelin lumoissa väntö asui Tiberiaassa usean vuosikymmenen ajan muun muassa jakaen Raamattuja. Hän on myös tietoinen evankeliumien Jeesus-kuvauksen ja historian Jeesuksen välisistä eroista. – Ei sovi tasalaatuisuus luterilaisille, Hän tuumi ja päätti ohjata Kirkon oikealle tielle. Lisäksi muutama herätysliike ja Lähetyshiippakunta olivat alkaneet havitella tyhjiä kirkkorakennuksia. Voittaja julkistetaan 30. Hän matkusti Jerusalemissa, Betlehemissä, Nasaretissa ja Jaffassa vuonna 1847. | kirja | Ristiriitaisia tunteita Paavalin kanssa Heikki Palmu: Jeesus vai Paavali. NIKO HUTTUNEN ” Palmua askarruttaa muun muassa se, miksi seurakunnissa ei keskustella. Muutenkin hän pohtii seurakuntien nykytilaa, työntekijäkuntaa ja tulevaisuutta. Kirja kuvaa myös piispakunnan kannanottoja liittyen Israeliin. 28 29 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 teologia. Kannessa komeilee Lovis Corinthin maalaus apostolista, joka kirja kädessään saarnaa kalpean kuivakkaana, mutta silmät fanaattisesti palaen. Palmu on vasemmistolaisen ja yhteiskuntatietoisen 1960-luvun kasvatti, ja hän vierastaa muun muassa viidesläisyyttä, Päivi Räsästä ja Israelin ystäviä. 159 sivua. Edelleen Israelin ystäviä jakaa osin kysymys siitä, pitäisikö juutalaisten kääntyä kristinuskoon vai ei. Palmu ei näytä päässeen ristiriitaisesta asenteestaan Paavalia kohtaan. Osa suomalaisista kristityistä kuuntelee nykyisin myös palestiinalaisten näkemyksiä. Omintakeiset sovitelmat oli nyt unohdettava, kallistuivatpa ne mihin laitaan tahansa. Yksinkertaistettuna kirja kertoo siitä, miten Raamatulla perusteltu, kritiikitön suhtautuminen Israelin valtioon on ajan myötä osin muuttunut ja samalla monipuolistunut. Lisäksi pastoraaliopintojen saarnanlaadintakurssi korvattiin opinnoilla Kuinka luen saarnan elävästi ja kiinnostavasti. Paavalin vaihtoehdoksi Palmu tuo Jeesuksen, joka Palmun mukaan on kova ja karkeakin puhuja. Viime vuosisadan alussa yhä useampi pappi alkoi tehdä matkoja Pyhälle maalle. Suomalaisten Israel-innostuksen myötä perustettiin Yad Hashmonan osuustoimintakylä lähelle Jerusalemia. | kolumni | | kirkkohistoria | Timo R. Yhdessä konsulttien kanssa keskityttiin olennaiseen. Pyhän maan lumo on ehdolla tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon saajaksi. Niitä oli järjestämässä useampikin Pyhän maan matkoihin erikoistunut matkatoimisto, joista toiminnassa on edelleen Toiviomatkat. Stewart toteaa, että sosiaalisesta mediasta on tullut Israelia ja palestiinalaisia koskevan väittelyn vilkas alusta. J a tapahtui niinä päivinä, että seurakuntavaalien huonosta menestyksestä suivaantunut Kirkko päätti suorittaa kurinpalautuksen. Stewart kuvaa myös sitä, miten varsinkin Sana-lehti ylläpiti lukijoidensa erityissuhdetta Israeliin. Etten sanoisi umpikierosti.” Ei Palmu toki täysin Paavalia tyrmää. Myönteinen suhtautuminen Israelin valtion toimiin oli osa Kristillisen Liiton, nykyisin Kristillisdemokraattien, ohjelmaa. Heikki Palmu on palannut Paavaliin, josta hän 30 vuotta sitten julkaisi kirjan Paavali, risti ja riita (1992). Päätettiin, että jokaisen jumalanpalvelusta toimittavan papin on vastedes pysyttäydyttävä tiukasti Jumalanpalvelusten kirjan teksteihin. Pyhän maan suomalaisia pioneereja olivat Aapeli Saarisalo ja Kaarlo Syväntö. Palmu hyppelee varsin vapaasti aiheesta toiseen, välillä jopa sekavasti. marraskuuta. ” Suurin ongelma olivat kuitenkin pappien omia vakaumuksia heijastelevat saarnat. Osa piispoista on tällä vuosituhannella osoittanut kyseiselle kirkolle tukeaan sekä vedonnut Palestiinan valtion perustamisen puolesta. Se piti jokaisessa jumalanpalveluksessa saarnattavan sellaisenaan. Lähteinään Palmu kertoo käyttäneensä lähinnä Kari Kuulan ja Lars Aejmelaeuksen kirjoja. Esimerkiksi rakkauden kaksoiskäsky ja kultainen sääntö samastetaan. Palmu kertoo avoimesti, etteivät kaikki Paavalin nimissä esiintyvät kirjeet ole Paavalin kirjoittamia. Poikkeuksena oli sosiaaliantropologi Hilma Granqvist. Esimerkiksi naispappeus on esillä enemmän kuin seksuaalivähemmistöt. Suomen Lähetysseura aloitti työn silloisessa Palestiinassa lähes sata vuotta sitten. 365 sivua. S uomalaisten kristittyjen erityinen suhde nykyisen Israelin alueeseen voimistui 1900-luvun alusta. Niinpä Hän lähetti enkelinsä ilmestymään yöllä unessa Arkkipiispalle ja varmuuden vuoksi myös Kansliapäällikölle. Yllättävän paljon kirjassa on myös asiavirheitä. Pohdintoja uskonasioista. Oli tullut aika tarjota seurakuntalaisille ennalta-arvattava, turvallinen ja tasalaatuinen kirkkokokemus. Monia kävijöitä leimasi pettymys erityisesti Jerusalemiin, joka ei säihkynytkään kuin Ilmestyskirjan ”kristallinkirkas jaspis”, sekä kielteinen suhtautuminen ”arapeihin”. Kirjan epilogissa Timo R. Hieman yllättäen hän ei näytä käyttäneen Heikki Räisäsen teosta Mitä varhaiset kristityt uskoivat. Jeesusta ja Paavalia vertaillaan lähinnä kirjan ensimmäisessä pääluvussa, jolla on sama otsikko kuin koko kirjalla. ”Se kestää Israelin liberaalit arvot, ultraortodoksien tiukat säännöt, vuosikymmenten sotilasmiehityksen ja jopa lähetystön rajoitukset.” Lumo kestää Stewartin mukaan niin kauan kuin kyseiset kristityt tahtovat nähdä Israelin valtiossa todistuksen Raamatun luotettavuudesta ja Jumalan toiminnasta maailmassa. Suomeen stipendiaattina 1960-luvun lopussa tulleella Munib Younanilla oli merkittävä rooli suomalaisten yhteyksien syntymisessä palestiinalaisiin. Käytännön ajateltiin säästävän ainakin päivän pappien viikoittaisesta työstä tilastojen päivittämiseen. Ja olisihan se samalla tilaisuus tuoda esiin kirkon näkökulmia. Stewartin kirja tarjoaa kokonaiskuvan suomalaisten kristittyjen erityisestä Israel-suhteesta. Tulevan strategian nimeksi annettiin Kukkea kirkko. Saarisalo lähti Pyhään maahan lähes sata vuotta sitten Suomen Lähetysseuran palvelukseen, mutta sittemmin keskittyi arkeologisiin tutkimuksiin. Stewartin mukaan osassa suomalaisia kristittyjä säilyy Pyhän maan lumo. Näkökulmaa antaa epäilemättä se, että Palmu toimi pitkään kirkon työnohjaajana. Palmu kuuluu sodanjälkeisiin suuriin ikäluokkiin ja kannanotot heijastelevat sen ikäpolven kysymyksiä. Suomalaisen luterilaisuuden alasajo ja seurakuntalaisten hätähuudot tulivat myös Korkeimman tietoisuuteen. Apua Kirkko kysyi vähän arastellen tasalaatuisuuden ammattilaisilta eli bisneselämältä. Kaksi muuta päälukua on otsikoiltaan ”Usko” ja ”Aina uudistuva kirkko”, jotka kertovat Palmun siirtyvän pohtimaan häntä kiinnostavia uskonnollisia kysymyksiä. Juutalaislähetyksen pioneereja olivat Saarisalon lisäksi muun muassa Aili Havas ja Rauha Moisio. Kuopion hiippakunnalla on yhteistyösopimus Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon kanssa. Stewart | Kuva: Jukka Granström Younanista tuli myöhemmin Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon piispa sekä Luterilaisen maailmanliiton presidentti. Koska yliluonnolliset arkeen puuttumiset ovat kovin vieras ja kummallinen asia luterilaisille ja enkeli tunsi suomalaisen mielen salat, se otti J. Tällä mentiin, kunnes kapitulit havahtuivat siihen, että tyhjät virat huusivat täyttämistä, mutta hakijoita ei tullut. Kirja perustuu Stewartin poliittisen historian väitöskirjaan Ja sana tuli valtioksi – Suomalaisen kristillisen sionismin aatehistoria vuodelta 2015. Esimerkiksi arkkipiispa Martti Simojoki sanoi vuonna 1973 jom kippur -sodan aikana, että arabivastaisuus on samanlainen synti kuin juutalaisvastaisuus, ja varoitti kristittyjä tulkitsemasta Lähi-idän sotaa Raamatun avulla. Timo R. Samalla toiminnallisen osaston työtä pystyttäisiin kätevästi mittaamaan. Yksi ensimmäisiä suomalaisia silloisen Palestiinan kävijöitä oli tutkimusmatkailija Georg August Wallin. Nyt sai loppua villeys, vapaus ja holtittomuus
– Vähän jännittynein mielin aloitin, koska luulin sen olevan paljon vaikeampaa. Kuvauspaikasta ei ole varmuutta, mutta kuva on otettu marraskuussa 1981. Ääni tuli näköhavainnon perusteella todennäköisesti harmaapäätikan nälkäisiltä poikasilta. Hain pihasta tikkaat ja nousin katsomaan läheltä. Hän on antanut niitä lahjaksi ystävilleen ja läheisilleen ja myynyt hyväntekeväisyyttä varten. EINO HEIKKINEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään luontomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. Saarelma-Paukkalan mukaan kuva saattaisi olla kulttuurikeskus Lepakosta, jossa liikettä suunniteltiin. | Kuva: Jukka Granström 30 31 KOTIMAA | 25.11.2022. Ihmisten into ostaa kynttilöitä on innostanut häntä entisestään. Illan aikana kotikeit tiössä valmistuu yhdestä kahteen tunnelman tuojaa. Itsellekin tulee hyvä mieli, Naantalin seurakunnan diakoniatyöntekijä Minna Pykälämaa kuvailee. Pykälämaa valaa kuplakynttilöitä, koska ne ovat hänen mielesMinna Pykälämaa kynttilöiden valaminen tään kauniita. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Kun valaisin sitä voimakkaalla taskulampulla, huomasi sen alareunassa tikan pesäaukon. ilmestyvässä lehdessä. Kun pysähdyin kuuntelemaan, ääni lakkasi, mutta kun lähdin liikkeelle, ääni alkoi taas. Hän kirjoittaa: ”Kuvan maripaitainen nuori mies on allekirjoittanut Jyrki Tirronen. Hän rukoili Hengen tulta purjeisiin. – Tämä ei tunnu työltä ollenkaan vaan on rentoutuskeino. Am bom aal la Poh joi sN a mib ias sa 2. | vastaus | 30 KOTIMAA | 25.11.2022 kirkkokahvit | kasku | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Tänä vuonna Pykälämaa on tehnyt myös itsenäisyyspäivän kynttilöitä. Kirkon kynttilänpätkät on siunattu, ja niissä on siunaus mukana, hän iloitsee. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. | harrastaja | A dventin aika on töissä Minna Pykälämaalle vuoden kiireisintä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan tuotot ovat suuntautuneet pääosin sodan uhreille. Pykälämaan keittiön pöydällä voi ihailla valmiita kynttilöitä. Mitä kansalaisopiston kurssilla rakennetaan Teatterikoneen näytelmässä. Heistä kolme istuu pöydän takana. Mysteerikuvan vastaus julkaistaan poikkeuksellisesti vasta kahden viikon päästä 9.12. 2. Heidät tunnistivat Minna SaarelmaPaukka la ja Kaisa Rauma. Minna Pykälämaa asettaa sydänlangan silikonimuottiin ja kaataa siihen sulaneen massan. Haastavinta on värjäys ja kahden samanlaisen kynttilän tekeminen. Missä kansanedustaja Ville Valkonen asui lapsena. – . Alkuun Pykälämaa käytti parafiinin ja steariinin seosta. Myöhemmin hän alkoi saada suntiolta omasta seurakunnasta jääneitä kynttilänpätkiä. Lähetä muis to sähköpostitse osoittee seen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuis telo”. 3. Pykälämaa kuvattiin hänen työpaikallaan Naantalin seurakunnan kerhotilan keittiössä. Työ alkaa kynttilänpätkien sulattamisella vesihauteessa. Tämän viikon mysteerikuvassa on neljä henkilöä, kaksi miestä ja kaksi naista. Mikä on Riitta Kalliorinteen lempijoululaulu. – Koska saarnaaja unohti yhden u-kirjaimen rukouksesta. Tunnistatko kuvan ihmisiä. – No, minkä vuoksi fundamentalistit polttivat kirkkolaivan. Om aa ark kua | luontomuistelo | Ääntelevä pakurikääpä Kuulin lähimetsästä kummallista natisevaa ääntä. Saarelma-Paukkala ja Mikko Malkavaara arvelivat, että kuva voisi liittyä prosenttiliikkeeseen. 1. Lanka pysyy suorassa grillitikkujen ja pyykkipoikien avulla. Tämä on ollut minun tapani auttaa. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Kirkon kynttilänpätkät on siunattu, ja niissä on siunaus mukana. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Kuva on todennäköisesti otettu 1970-luvun lopulla ja mahdollisesti Helsingin tuomiokirkon kryptassa. – En ole suurituloinen, joka voisi lahjoittaa isoja summia hyväntekeväisyyteen. Seinällä näkyy risti. Silloin ääni voimistui entisestään, mutta mustassa käävässä ei edelleenkään näkynyt mitään poikkeavaa. Ensin Pykälämaa teki kynttilöitä Yhteisvastuun hyväksi. Valitettavasti en enää muista kahden muun nuoren herran nimiä. Missä ja milloin kuva on otettu. Kynttilä hyytyy jääkaapissa. Pitkänkin työpäivän jälkeen on kuitenkin mukava aloittaa valaminen oman keittiön ”kynttilätehtaassa”. Samalla joulustressi lievittyy. Mikä tilanne on kyseessä. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Ritva Neuvonen K arismaattisessa seminaarissa muuan evankelista kertoi varoittavan esimerkin: – Olkaa tarkkoja sanoissanne ja ennen kaikkea kielikuvia käyttäessänne. Tuotoksensa Pykälämaa on nimennyt virren 600 innoittamana toivon kynttilöiksi. Seurakuntalaiselta saamillaan kynttiläväreillä Pykälämaa on tehnyt sinisiä ja keltaisia kynttilöitä. Hyllyillä lasipurkeissa on erivärisiä hyytyneitä kynttilämassoja. Pykälämaa sai idean kynttilöiden valamiseen ystävältään viime vuonna. Edellisen viikon mysteerikuvasta itsensä tunnisti kuvassa keskellä oleva Jyrki Tirronen. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Minna Pykälämaa on valanut satoja kuplakyntti löitä. En ets i val taa loi sto a 3. Steariiniläikät hellalla ja lattiassa kertovat työn touhusta. Kääpä oli noin neljän metrin korkeudella, eikä maasta katsellen mitään syytä ääntelyyn voinut huomata. 1. Menin ääntä kohden, ja huomasin sen tulevan koivun kyljessä olevasta pakurikäävästä. – Antakaa joku esimerkki, pyydettiin yleisöstä. Muistelen, että he olivat aktiivisesti silloin mukana muun muassa niin sanotussa prosenttiliikkeessä.” Kuvassa vasemmalla on Markku Malkamäki ja oikealla Timo Kaartinen
kirkkoherraksi 1.1.–31.7.23. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla: https://www.espoonhiippakunta.fi/ kirkkoon-toihin/ Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi KUTSU YLIOPPILASKOTI KONVIKTIN KANNATUSYHDISTYKSEN VUOSIKOKOUKSEEN Aika: 7.12.2022 klo 17 . Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Virkaa haetaan ensisijaisesti KirkkoHR:n kautta. Kunnianhimoinen kokki opetti myös lapsilleen hyvän ruuan ja yhteisen ruokailun arvon. Merimieskirkon vilkas elämä tutustutti hänet anglosuomalaiseen yhteisöön sekä brittiläisyyteen ja monikulttuurisuuteen. Hän jäi eläkkeelle toukokuussa 2022. kotimaa.fi . 24 %. Hän palveli mielellään jumalanpalveluksen toimittajana tai avustajana aina, kun se mahdollisuus järjestötyössä tarjoutui. Papiksi vihittiin 20.11. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Satu oli rakastava ja läheinen äiti tyttärilleen. Yhteys ruokapöydän ympärillä syntyi kuin itsestään, kun Sadun taidokkaasti valmistamien aterioiden äärellä käytiin merkityksellisiä keskusteluja. kirkkojakaupunki.fi . Diakonian virkaan vihittiin 20.11. Siellä syntyivät myös Norjan perheen kolme lasta. Sekä Kirkkopalveluissa että Lähetysseurassa Satu Kantolan työ edellytti yhteyksiä erilaisiin kirkon ja yhteiskunnan verkostoihin ja siltojen rakentamista niiden kesken. Työn ydin oli kirkas: kirkon missio maailmassa. Kokouksessa äänivaltaisia ovat kannatusyhdistyksen jäsenet. Kansainvälisestä urasta nuorena unelmoinut Satu pääsi toteuttamaan haavettaan Suomen merimieskirkolla Lontoossa, joka oli hänen kotimetropolinsa yli kymmenen vuoden ajan. Hän vastasi kotimaantyöstä ja varainhankinnasta ja 2018 lähtien oli myös varatoiminnanjohtaja. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hän toimi lehtorina Vantaankosken ja Pakilan seurakunnissa 1980–85 ja Lontoon merimieskirkon vapaaehtoistyössä 1985–96. Hän toimi myös merimieskirkon vapaaehtoisena kanttorina. Pastori, TT Eriikka Jankko otettiin Mikkelin hiippakunnan asiantuntijan (jumalanpalveluselämä ja yhteiskunnallinen työ) virkaan 1.1.23 lukien. Mäkelä, e. Hän oli Kirkkopalveluissa Kirkkopäivien projektipäällikkö 1997–2003, seurakuntaja järjestöpalvelujen johtaja 2003–06 ja koulutusjohtaja 2006–11. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Arvonimen saavat kirkkopalvelujen kehitysjohtaja Hannu Harri, Kaustisen ja Ullavan seurakunnan kirkkoherra VeliPekka Harju, Tuiran seurakunnan kappalainen Lauri Ku jala, Oulun seurakuntayhtymän perheneuvoja Vuokko Laurila ja Keminmaan seurakunnan kirkkoherra Ari Rautakoski. SARA NORJA, JAANA MARJANEN, JARMO KÖKKÖ Kirjoittajat ovat Satu Kantolan tytär ja ystäviä. Arvonimen saavat Agricolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastori Marjo Ehn, Suomen Valkonauhaliiton eläkkeelle jäänyt pääsihteeri Irja Eskelinen, Malmin seurakunnan pastori Petri Jukanen, Kannelmäen seurakunnan kirkkoherra Virpi Koskinen, Lasten ja nuorten keskuksen toiminnanjohtaja Mikko Mäkelä, Vuosaaren seurakunnan kirkkoherra Jussi Mäkelä, Malmin seurakunnan pastori Anita Olli, Vantaankosken seurakunnan diakoniapastori Tuula Paasivirta, Agricolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastori Raimo Sa volainen, Porvoon suomalaisen seurakunnan seurakuntapastori Minna Tuominen ja Agricolaliikkeen toiminnanjohtaja Henrik Wikström. Jumalanpalvelus oli Sadulle rakas ja osallistuminen messuun säännöllinen tapa. Kokous pidetään osoitteessa Meritullinkatu 22 B 8, 00170 Helsinki sekä Teamsissa. Kaukinen aloittaa Säkylä-Köyliön kirkkoherrana 1.1.2023. Toisena hakijana ollut Tero Kuparinen sai 205 ääntä. Hän toimi asiantuntijana lukuisissa kirkollisissa työryhmissä ja oli monen kollegan kannustava mentori. Asialista sääntömääräinen, ml. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Satu Kantola Pastori Satu Kantola (s. 18 HYVÄN TÄHDEN. Hän tarttui rohkeasti hetkeen ja katsoi elämässä aina eteenpäin. 32 33 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 tiedoksi. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https:// rekry.evl.fi/oikotie/#/joblist ESPOON HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Espoonlahden seurakunnan kirkkoherran viran ja Järvenpään seurakunnan II kappalaisen viran Hakuaika virkoihin päättyy 16.12.2022 klo 15.00 . Kaukinen sai kirkkoherranvaalissa 758 ääntä. Lisäksi Oulun tuomiokapituli on myöntänyt director musices -arvonimen Oulun tuomiokapitulin hiippakuntasihteerille Raimo Paasolle ja director cantus -arvonimen Tuiran seurakunnan kanttorille Anu Arvolalle erityisistä ansioista kirkkomuusikkoina. Norja) syntyi 23.11.1956 Kouvolassa yrittäjäperheeseen. Heikki Hangasmaa Vaasan suomalaisen seurakunnan VI seurakuntapastoriksi 20.11.22–30.4.23 ja Hannele Kärkkäinen Joutsan osa-aikaiseksi (75 %) seurakuntapastoriksi 20.11.22 lukien siten, että viranhoito-osuus on 100 prosenttia 20.11.22–31.12.23. Haave ensimmäisen vapaan kesän pitkästä purjehdusmatkasta jäi näiltä taitavilta purjehtijoilta toteutumatta. Hän kuoli 1.11.2022 Turussa vaikeaan sairauteen. Hakuaika päättyy 15.12.2022 kello 15:00 . Kirkkoon ja ehtoollispöytään hän kaipasi myös viimeisinä kuukausinaan. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Heli Riipinen (Kuopion hiippakunta) Jyväskylän III seurakuntapastoriksi (Keltinmäen alueseurakunta) 2.6.23 lukien, Niina Kari Jyväskylän IX seurakuntapastoriksi (Keskustan alueseurakunta) 1.12.22 lukien, Vimpelin kirkkoherra Ilkka Lehto Alajärven III kappalaiseksi seurakuntaliitoksen astuessa voimaan 1.1.23 lukien, Jenny Kärki Alajärven kappalaiseksi 1.1.–31.8.23, Olavi Saurio (Turun arkkihiippakunta) Joutsan vt. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Ari Pelkonen Hollolan I kappalaiseksi 1.1.23 lukien, Topi Knihtilä Hollolan seurakuntapastoriksi 1.1.23 lukien, Marja LainioNur minen Salpausselän seurakuntapastoriksi 1.1.23 lukien, Pauliina Hatakka Lahden seurakuntayhtymän kehitysvammaistyön pastoriksi 7.11.22–31.10.23, Aleksi Leppänen Pyhtään osa-aikaiseksi (75 %) seurakuntapastoriksi 1.1.23 lukien. 24 %. Satu oli yhtä aikaa läsnä monella tasolla: hän oli valoisa ja analyyttinen, syvällinen ja hauska, ilmaisussaan nopea ja viiltävän tarkka. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Viime vuosina hän on työskennellyt muun muassa Pöytyän seurakuntapastorina sekä Punkalaitumen kirkkoherrana. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR -palvelun kautta. Suomen Lähetysseurassa hän työskenteli 2012 lähtien. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Ilkka-puolison kanssa yhteisiä purjehdusmatkoja Itämerellä kertyi lähes maapallonympäryksen verran. Vaikeissakin tilanteissa hän etsi myönteisiä ratkaisuja. | nimitys | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Kokouksia Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kajaanin seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 19.12.2022 klo 15.00 . Annika AlanderTiihala Jämsän seurakuntaan ja Outi Gröndahl Vaasan suomalaiseen seurakuntaan. Pyydäthän osallistumislinkkiä osoitteesta apotti@konvikti.fi. Yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat vuosille 2023–2024: Lohtajan kirkkoherra Antti Lapinoja Kokkolan seurakunta yhtymän yhteisen kirkko neuvoston puheenjohtajaksi, Inarin kirkkoherra Tuomo Huusko Pohjois-Lapin yhtymän YKN:n puheenjohtajaksi, Oulunsalon kirkkoherra Petri Satomaa Oulun yhtymän YKN:n puheenjohtajaksi. Pitkä sairaus lähensi perhettä entisestään. Satu Kantola valmistui teologian maisteriksi 1980. LAPUAN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kauhavan seurakunnan kappalaisen viran. | kuolleet | Irina Kaukinen on valittu Säkylä-Köyliön kirkkoherraksi. Häntä jäävät kaipaamaan puoliso, lapset, muut sukulaiset sekä laaja ystävien ja työtoverien joukko. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 731 000 Tavoita kerralla yli taloutta . Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https:// rekry.evl.fi/rekry2/ MIKKELIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan X kappalaisen viran (Puumalan alueseurakunta) Hakuaika päättyy 15.12.2022 klo 15.00 . Oulun piispa Jukka Keskitalo on myöntänyt rovastin arvonimen viidelle papille. Hänen työotteensa oli uudistava. Johtajana hän oli tavoitteellinen ja innostava, luja ja samalla lempeä. uusien johtokunnan jäsenten ja puheen johtajan valinta. Kirkkopalvelujen aikana hän vaikutti vahvasti eurooppalaisessa aikuiskasvatusverkostossa EAEE:ssa. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. kirkonseutu.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. TAMPEREEN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kihniön seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 14.12.2022 klo 15.00 . | nimityksiä | Helsingin piispa Teemu Laajasalo on myöntänyt rovastin arvonimen yhdelletoista papille. Sadun vapaa-aika kului ruuanlaiton, kirjallisuuden ja liikunnan parissa, erityisesti purjehtien. Kaukinen on työskennellyt aiemmin Säkylä-Köyliön seurakunnassa kanttorina sekä pappina. kirkkoherraksi 1.12.22–31.8.23, Jukka Kemppainen Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien yhteiseksi vt. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti. | hiippakuntauutisia | Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Iina Rah kola Kalajoen seurakuntapastoriksi 1.1.23 alkaen, Veijo Lohiniva Kemin seurakuntapastoriksi 21.11.22–31.8.23, Mirva Ahola pappisasessoriksi uudelle 1.3.2023 alkavalle kolmivuotiskaudelle. Sammonlahden seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 22.12.2022 klo 15.00 . Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Laajasti kielitaitoinen ja luontainen kosmopoliitti verkostoitui nopeasti, nautti sosiaalisesta kanssakäymisestä ja hoiti edustustehtäviä luontevasti ja tyylikkäästi
adventtisunnuntai | Rakkaus voi vain rakastaa FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja on toimituspäällikkö ja pappi. Matteus on myös ainoa, joka siteeraa profeetan ennustusta, jossa kuningas tulee lempeänä ratsastaen ”aasilla, työjuhdan varsalla”. Rippikoulu oli minulle ensimmäinen paikka, jossa pääsin keskustelemaan elämän isoista kysymyksistä. 1. Ti 29.11. Olen ottanut lapset mukaan kirkkoon perhejuhliin. Pe 2.12. teologian tohtori Jukka Helle, Hongkong. Heti kun te tulette sinne, te näette kiinni sidotun aasinvarsan, jonka selässä ei kukaan vielä ole istunut. Keskustelemassa piispa emerita Irja Askola ja hänen elämäkertansa Sydänten piispa kirjoittaja Heli Pruuki. Ke 30.11. Alakouluikäisenä partiolaisena kokoonnuimme Tapiolan kirkon kerhotiloissa. sydämestä elävää. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Markuksen evankeliumi 11:1–7 Kun he lähestyivät Jerusalemia ja tulivat Betfageen ja Betaniaan Öljymäen rinteelle, Jeesus lähetti edeltä kaksi opetuslastaan ja sanoi heille: ”Menkää tuolla näkyvään kylään. 34 35 KOTIMAA | 25.11.2022 KOTIMAA | 25.11.2022 pyhä. Liturginen väri on valkoinen, maanantaista lauantaihin violetti tai sininen. Sakarja puhuu vanhurskaasta, voittoisasta ja nöyrästä kuninkaasta, joka ratsastaa aasilla. opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki Horisontti su 30.10. Paikalla olevat ihmiset kysyivät: ”Mitä te oikein teette. La 26.11. M ontako aasia Jeesuksella oli mukanaan, kun hän ratsasti Jerusalemiin. Kokemus oli voimaannuttava, ja siksi halusin mennä myös isoseksi. MAIJA P. Rippikoulu on kirkolle hyvä mahdollisuus kohdata iso osa sukupolvesta. Kirkon vihki huhtikuussa 2022 uudelleen käyttöön Espoon piispa Kaisamari Hintikka. Palveluksen toimittavat Tuomas Järvelin ja Aleksander Roszczenko. Rakkaus voi vain rakastaa ja toivoa synnyttävänsä vastarakkautta. Siellä oli toisia kuunteleva ja kunnioittava, välittävä ilmapiiri. Muutimme Suomeen takaisin rippikoulukesänä. psykoterapeutti, retriittikodin isäntä Seppo Laakso, Sastamala. Lensikö Jeesus sen selästä muutaman kerran vai totteliko se luomakunnan Herraa heti. Rakkaus saa myös sinut kulkemaan sievästi kohti Jumalaa. Ollessani seitsemännellä ja kahdeksannella luokalla asuimme perheeni kanssa Ruotsissa. Tamman on nähty edustaneen lain alla elävää juutalaisuutta, kun taas varsa edustaa pakanoita, jotka kuulevat kristinuskon sanoman. Minulle se oli aina myönteinen kokemus. Haluan lasteni pysyvän osana samaa jatkumoa ja traditiota, jonka osa olen myös itse. M uistan viihtyneeni viisivuotiaana seurakunnan kerhossa. Laskin niiden määrää päässäni leveysja pituussuunnassa kertolaskun avulla. Jumala itse on armossaan tullut ihmiseksi, yhdeksi meistä vapahtaakseen meidät lain orjuudesta elämään. Ihan sanasta sanaan siteeraus ei mene oikein. pastori Jussi Laine, Tampere. 24:7–10, Ps. Pidän Kallion kirkon avarakatseisesta meiningistä. Oivalsin pian modernin kirkon idean: siellä voi keskittyä itse asiaan. näyttelijä Jukka Voutilainen lukee Saarnaajan kirjaa. He toivat varsan Jeesukselle ja heittivät vaatteitaan sen selkään, ja Jeesus nousi ratsaille. Liturgi Inkeri Puputti, saarnaaja Laura Maria Latikka, tekstinlukijat Helena Kollisranta ja Annukka Lindberg, esilaulaja Verbum Sonans -kuoro, joht. Joulukirkosta tuli osa perheemme traditiota ollessani kouluikäinen. Solisti Jesse Kaikuranta, kanttori Sanna-Maarit Hakkarainen, liturgi Elina Koivisto ja saarnaaja Kari Kanala. Rakkaus ei kuitenkaan synny suitsista ja piiskasta vaan vapaudesta. Vuonna 1965 valmistuneen Arno Ruusuvuoren suunnitteleman kirkon laaja peruskorjaus tehtiin kestävän kehityksen periaat teita noudattaen. Tätä meille ei kerrota, mutta tuntien Jeesuksen tavan puhua ihmisille pintaa syvemmälle suoraan sydämelle, ehkä se onnistui aasinkin kanssa. Aasintamma on suitsittu, sitä on jo piiskalla eteenpäin kiritetty. Nuorimmainen pojistani on kastettu siellä. Koin leirillä, että tulin hyväksytyksi sellaisena kuin olen. Kirkkokuoro, joht. Ma 28.11. Yksinkertaisemmin sanottuna se tarkoittaa sitä, että Jumala haluaa olla läheisessä suhteessa kanssasi, koska rakastaa sinua. Sitä voi miettiä, miten helposti kesyttämätön varsa on taipunut ratsastettavaksi. Minä otan teidän rinnastanne kivisydämen pois ja annan tilalle elävän sydämen.” (36:26) Lain ja vapauden, lain ja armon tai ehkäpä lain ja sydämen suhde on kristikunnan ikuinen vaiva siinä, missä se oli juutalaisuudenkin vaivana. VIRPI KIRVES-TORVINEN |K uv a: M ar ek Sa bo ga l Filosofi ja tietokirjailija Frank Martela työskentelee yliopistonlehtorina Aaltoyliopistossa tuotantotalouden laitoksella sekä valmentajana Filosofian Akate mia Oy:ssä. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 27.11. Alttarilla on kuusi kynttilää. Kun ihminen ottaa askeleen kohti kirkkoa tulemalla sinne, hänen tulisi saada kirkossa niin vahva kokemus hyväksytyksi tulemisesta sellaisena kuin hän on, että haluaa palata sinne uudelleen. rovasti Aune-Inkeri Keijonen, Joensuu. 9:9, Ps. 11:1–10. 1:7–12, Mark. Markus ja Luukas puhuvat aasin varsasta, jolla kukaan ei ole vielä ratsastanut. Varsaa ei Sakarja mainitse. 85:8, Sak. Pe 2.12. pastori Maarit Laamanen, Metodistikirkko, Pori. Iltahartaus klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Sen, mitä kirkko tarjoaa, tulee sopia juuri tähän aikaan. Jouluradio2.0-palveluksessa lauletaan Hoosianna eri versioina. To 1.12. helluntainjälkeisen sunnuntain liturgia Pyhän Nikolaoksen kirkosta Joensuusta. Jumalan antaman lain tehtävä on ohjata ihmistä oikeaan ja kohti Jumalaa. Joulukirkossa koskettavinta on hiljentyminen melskeen keskellä. Ma 28.11. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Lutherin mukaa aasit kuvaavat ihmistä ja tämän omaatuntoa. Ottakaa se siitä ja tuokaa tänne. Sen sijaan Matteuksen mukaan Jeesukselle tuotiin sekä aasintamma että varsa. Espoon Tapiolan kirkko on osa Martelan lapsuuden kokemusmaailmaa. . Kun joskus pohdimme lähtemistä joulukirkkoon, minä olin menemisen kannalla. Tätä ajatusta kristikansan soisi pohtivan tänä adventtina hartaasti ja huolella. Kun kävimme koulun kanssa kirkossa, kiinnitin ensimmäisenä katseeni etuseinän tiiliin. Olen asunut viimeiset kymmenen vuotta Helsingin Kalliossa. adventtisunnuntai on aiheeltaan ”Kuninkaasi tulee nöyränä ”. Pidän edelleen yhteyttä muutamaan rippikoulusta löytyneeseen kaveriin. Pieni yksityiskohta jää helposti huomaamatta, mutta tässä kohdin evankeliumit hiukan poikkeavat toisistaan. klo 15. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Paavalinkirkosta Helsingistä. Piet. Tapiolan kirkon valmistunut peruskorjaus tukee ajatusta kirkon uudistumisesta ja pysymisestä kiinni ajan hengessä. Timo Lehtovaara. Tekstit: Sak. Tamma edustaa elämää lain määräysten alla ja rangaistuksen pelossa, varsa taas vapaata ihmissydäntä. Puolisoni ei kuulu kirkkoon, joten kävimme keskustelua aiheesta. He ottivat sen. Rakkaus saa kesyttämättömän aasin kulkemaan sievästi kohti Jerusalemia. Elän nyt joulua lasteni kanssa ja rakennan oman perheeni tapaa. Lain aika on mennyt, sydämen aika on koittanut kuten profeetta Hesekiel on ennustanut: ”Minä annan teille uuden sydämen ja teidän sisimpäänne uuden hengen. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Maarian kirkosta Turusta. Kävin vaellusriparin Kiilopäällä, konfirmaatio oli Tapiolan kirkossa. poliisipastori Jaani Vilkkilä, Helsinki. Ilman tammaakin varsa taipuu hyvin symboliikkaan. Uusinta ma-to ja la klo 23. Aleksi Suikkanen. Varsa taas on vielä kesyttämätön, villi ja vapaa. Atte Hokkanen, Tampere Ti 29.11. 9:9–10, 1. Modernissa kirkossa voi keskittyä Frank Martela Tapiolan kirkko . To 1.12. pastori Marko Kailasmaa, Suomen tunnustuksellinen luterilainen kirkko, Lohja. | Kuva: Jukka Granström ” Haluan lasteni pysyvän osana samaa jatkumoa, jonka osa olen myös itse. Toivon, että lapsilleni kirkko voisi olla paikka käydä keskusteluja ja tulla kohdatuksi sellaisena kuin he ovat. Kolehti kerätään pakolaisten auttamiseen Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kauan odotettu Messias ohjastaa lempeästi aasia, joka ei suitsista ja piiskasta tiedä. kirkkoherra Matti Hyry, Vantaa. Tapiolan kirkossa oli aattona oma tunnelmansa joulukuvaelmineen ja seimikulkueineen. Matteus ei mainitse, oliko varsalla vielä koskaan ratsastettu. Jos joku kysyy, miksi te niin teette, vastatkaa, että Herra tarvitsee sitä mutta lähettää sen pian takaisin.” Opetuslapset lähtivät ja löysivät varsan, joka oli sidottu kujalle oven eteen. Tänä jouluna mietin oman perheeni lisäksi sitä, miten eri tavoin voisin auttaa Ukrainan sodasta kärsiviä. Mutta laki ei tee | 1. Radio 1 klo 11 25. Jeesuksen aaseista on sittemmin löydetty myös symboliikkaa. Siellä minulla ei ollut paljoa kavereita ja koin jääneeni yksin. La 26.11. Ke 30.11. Miksi te viette varsan?” He vastasivat niin kuin Jeesus oli käskenyt, ja heidän annettiin mennä. diakoni Saara Valkama ja seurakuntapastori Jukka Valkama, Helsinki
Luvan numero RA/2021/1755. – Vai niin... Asiaa tuntematon eroa tuskin huomaisi, sillä nuoruuspuvuissaan ne ovat erehdyttävästi toistensa näköisiä. Oheisen kuvan lintu ei valitettavasti ole mustanmerenlokki, vaan kalalokki ( Larus canus). | Kuva: Olli Seppälä hyötyä erikoistaidostasi olisi meillä taivaassa. klo 19.00 LAHJOITA PUHELIMELLA 0600-11717 25,36 eur +pvm 0700-79044 15,19 eur +pvm Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 Viite: 2888 Saaja: IRR-TV ry IRR-TV ry rahankeräyslupa 1.1.2022 alkaen. OLLI SEPPÄLÄ 36 KOTIMAA | 25.11.2022 luomakunta. Eikö taivaassa muka ole entuudestaan ketään laridistia. IRR-TV 50809 S yksyn linnustollisesti ehkä kiinnostavin vieras Helsingin Töölönlahdella paljastui mustamerenlokiksi ( Larus melanocephalus). Kyseessä oli nuori lintu, joka viihtyi parisen viikkoa nuorten kalalokkien seurassa. Joulu Joulu Ukrainan Ukrainan lapsille lapsille Sinun lahjasi on heidän ihmeensä! Anna lahjasi www.irr-tv.fi/joulukerays www.irr-tv.fi/joulukerays Katso AlfaTV:n suora joulukeräysohjelma 27.11. – Mikä se on, Pietari kysyi hämmästyneenä. Tarina kertoo lintuharrastajasta, joka kuoli ja päätyi taivaan portille. Nuorten ja vaihtopukuisten lokkien erottamien toisistaan on oma taiteen lajinsa. Pyhä Pietari kysyi, mitä suosituksia miehellä on. Töölönlahden mustanmerenlokki ei ollut ainutkertainen vierailija, sillä lajia on nähty tänä vuonna meillä ainakin Varkaudessa. Se vaatii paneutumista ja opiskelua. – Olen laridisti. Mutta mitä iloa tai Erilainen nuori Kalalokin höyhenpuku on vaihtumassa. – Laridisti on lokkiharrastaja. Ja niin tapahtui, että ornitologi alkoi havainnoida enkelten taivaallista liikennettä sekä lentomatkoja maan pinnalle ja ihmissieluun. – Ööö, tuota... – Ajattelin, että voisin tarkkailla enkeleitä ja tunnistaa niitä höyhenpuvun perusteella. Pietari kysyi Jumalalta, oliko tällaiselle kapealle osaamisalueelle käyttöä. – Etkö tiedä. Jumalan mielestä oli, ja hän pyysi laridistia käymään peremmälle