marraskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : A nn e Sa ar in en / Va st av al o 11 5. 6 14 N:o 47 | 27. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –4 8 115 vuotta täyttävän Kotimaan juhlalehti VALOA KOHTI Hiljaisuuden retriitissä Utön saarella Kotimaa haastatteli Sinisen Tien varren nuoria
Aavistus äärimmäisyydestä pelotti, näytti ihmisen rajat ja sai tuntemaan kunnioitusta. Minä olen ollut kotona enemmän kuin koskaan. Matka Utöhön alkaa sivulla 14. Myrskynpoikanen sai ymmärtämään etäisesti, millaista saarella olisi loppusyksystä. Oletko sinä mukana. 1 Vaskivuoren lukion kamarikuoro valittiin vuoden nuorisokuoroksi. Kuoron johtaja Jonna Vehmanen on tehnyt muusikkomiehensä Juho Vehmasen kanssa hymnistä vahvan, perinteisen ja monipuolisen sovituksen. Verkko tuo kotiin loputtomiin virikkeitä ja kakofoniaa, etäyhteydet sekoittavat työn ja vapaa-ajan, sähköinen yhteydenpito kuormittaa eri tavalla kuin kasvokkaiset kohtaamiset. Jouluaattona laulan solistina yömessussa, ohjelmistossa on usein mukana Hoosianna-hymni. On otettava etäisyyttä, etsittävä suhteellisuudentaju, kuultava oma ääni. Esitys kuullaan ensimmäisen kerran Jouluradiossa sunnuntain vastaisena yönä kello 00.00. Osallistun isovanhempien kanssa Rekolan kirkossa Kauneimmat joululaulut -tilaisuuteen ja käyn myös muutamissa joulukonserteissa. Vietimme saarella kaksi päivää. Mä laulan kakkossopraanoa. Myyrmäen ja Louhelan asemilla kuvattua videota on kehuttu koskettavaksi kuvaukseksi korona-ajasta. sopraano Sara Svanberg on innoissaan Jouluradion tilaamasta Hoosianna-hymnin sovituksesta. Parhaillaan olen mukana kolmessa isossa tuotannossa. Miltä tuntuu. Lukiessani reportaasia palasin omiin kokemuksiini. MERI TOIVANEN Toimittaja muisti matkan vuosikymmenen takaa. Siitä Mari Teiniläkin kirjoittaa. – Aloitin laulutunnit seitsemänviikkoisena äidin sylissä ja olen esiintynyt pienestä pitäen. Suurimman vaikutuksen teki ulappa. 4 Kuinka iso osa elämääsi musiikki on. 3 Miten musiikki on mukana joulunvietossasi. – Lempijoululauluni on Oi, jouluyö! Pikkuveljen kanssa kuuntelemme Petteri Punakuonoa. Utö on äärimmäinen peili, mutta muuallakin on onneksi metsiä ja rantoja, jotka täyttävät tehtävänsä. Esikuvista mieleen tulee ensimmäisenä Meryl Streep. – Hän uskaltaa heittäytyä! | Kuva: Jukka Granström SARA SVANBERG Lukiolainen Vantaan Vaskivuoren musiikkilukiosta Ihmeellinen Utö P äätoimittaja Mari Teinilä kirjoittaa tässä lehdessä osallistumisestaan ekumeeniseen hiljaisuuden retriittiin Utössä, Saaristomeren ulkosaaristossa. Siinä on soolopätkiä, ryhmäpätkiä ja kahdeksan eri stemmaa. Nyt niitätte lisää mainetta jo ennakkoon ylistetyllä Hoosianna-sovituksella. Lukiossa teemme Addams family -musikaalia. Vaikka elämä on ollut pienimuotoisempaa kuin yleensä, hiljaisuus ei ole tullut itsestään. Käyn yksityisillä laulutunneilla ja tähtäimessä on ammattilaulajan ura. DANIELLE MIETTINEN 2 KOTIMAA | 27.11.2020 aluksi. – Kuuntelen paljon Jouluradiota. Ensimmäinen oli tuulinen ja sateinen, toinen paahteinen. Toinen asia, jota pohdin jutun äärellä, oli hiljaisuus. Silloin oli kesä kymmenen vuotta sitten ja matkustin siskoni kanssa majakkamatkalle. 2 Esityksestä on tehty myös video, joka löytyy ensimmäisestä adventtisunnuntaista alkaen verkosta muun muassa Jouluradion sivustolta. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellinen ja kummallinen, jokaiselle omalla tavallaan. – Koko 40 hengen kuoro on mukana, ja myös tanssijoita Vaskivuoren tanssilukiosta. | viikon henkilö | ”Teimme Jouluradioon upean sovituksen Hoosianna-hymnistä” Vaskivuoren musiikkilukiossa opiskeleva Sara Svanberg haaveilee ammattilaulajan urasta. Lisäksi laulan keväällä Sound of Music -musiikkiteatterissa ja Hannu ja Kerttu -satuoopperassa. Olen käynyt Utössä kerran. Saadaan näyttää kaikille, mitä me oikeasti osataan. Vaskivuoren lukion kamarikuoron 2. – Tosi kivalta
Joku sivuaa lyhyesti Jeesuksen toista tulemista. Jumalan aikataulua ei meillä kellään ole kädessämme. joulukuuta. Ne mahdollistavat Kotimaan ilmestymisen myös jatkossa. Merkit ovat aina kuuluttaneet, että me emme päätä historiaa, vaan että Jumala päättää sen. Kotimaan vuonna 1905 määritelty tehtävä pitää edelleen paikkansa: ”Työskennellä uskonnollisesti suvaitsevassa ja laajasydämisessä hengessä ja kiinnittää huomio myös eriuskolaisliikkeisiin sekä kotona että ulkomailla, jos kohta lehden välttämättömästi oli osoitettava rakkautta erityisesti kansankirkkoamme ja sen suurta elintehtävää kohden.” Kotimaa osoittaa rakkautta kansankirkkoa kohtaan journalismin keinoin tosiasioihin pyrkimällä. Hän tulee uuden kirkkovuoden alkaessa jälleen seurakuntaansa. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. 27.11. Asiallisen keskustelun ylläpitäminen on yksi tapa rakastaa kirkkoa. Ongelmien ja epäkohtien kertomatta jättäminen tai niiden vähättely olisi tarkoitushakuista viestintää. Yhteiskunnallisiin kysymyksiin piti ja pitää ottaa kantaa. Saarnaajalla on vielä pitkä päivä edessään. Hän tulee pian. Kiitos menneistä vuosikymmenistä kuuluu yksityisille tilaajille sekä lehteä tilaaville seurakunnille. Kun lehti perustettiin, riippumattomuus poliittisista puolueista oli tärkeää. OLLI SEPPÄLÄ Kotimaa palvelee suurta tehtävää K otimaa-lehti täyttää 115 vuotta 5. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Hengellinen ihminen näkee asian niin, että Jumala asettaa yhteisen päämäärän, tavoitteen, kiinnekohdan. Kirkko on olemassa niin kauan kuin se sanoittaa ”elintehtävänsä” ihmisiä koskettavalla tavalla. Luvatun maan kaipaus ja odotus synnyttävät kaunista runoutta. Luvattu maa on uskonnollisen mielenmaiseman ytimessä, mutta myös poliittisten lupausten esiin loihtima kuvitteellinen yhteiskunta. Vaikka kirkon ja silloisen vasemmiston välit olivat tulehtuneet, lehden ohjelmajulistuksen mukaan työväenliikkeelle oli tunnustettava sen ansaitsema yhteiskunnallinen merkitys. 1970 Kotimaa 27.11.1970. Luvatun maan Jumala on todempi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hän tulee sydämeemme. Juuri nyt joulun odotus on eräänlainen matka luvattuun talliin, luvatun seimen luokse. Kansankirkon asema on muuttunut vuodesta 1905. Kotimaa on raportoinut tästä muutoksesta sekä esittänyt näkemyksiä siihen vastaamisesta. Edelliseen liittyy epäkohtien esille nostaminen. Vastaavasti Kotimaa on olemassa niin kauan, kuin se on lukijoilleen hintansa väärti. Tänään ei kuitenkaan. Pitkäaikaista parlamentaarikko Liisa Jaakonsaarta vapaasti lainaten: Jos kukaan ei suutu, mikään ei muutu. Luvattu maa on palkinto kaikesta maallisesta ja hengellisestä kitkuttelusta ja kärsimyksestä. Hän tulee meidän keskellemme. Merkkipäivä on hyvä syy palata juurille ja samalla katsoa eteenpäin. Harvoin saarnaamme niin epämääräisesti ja ylimalkaisesti kuin Adventtina. Lehdelle oli alusta lähtien tärkeää julkaista vastakkaisiakin mielipiteitä, mikäli ne olivat vapaita henkilökohtaisista hyökkäyksistä. Sitä se on yhä. Siellä moni asia selviää ja saa uuden merkityksen. – Merkit ovat aina loistaneet taivaallamme. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Oi, luvattu maa, tuo kaipauksen kohde! Maa, jossa kaikki on paremmin, vesi virkistävämpää, ruoka maukkaampaa, ihmiset rakastettavampia ja Jumala läsnäolevampi. 3 KOTIMAA | 27.11.2020. Kuulijoilla on myös paljon ohjelmaa. Jotakin, minne mieli suuntautuu keskellä sietämätöntä arkea. ?. Toisille se on paratiisi tai alkukoti, taivasten valtakuntasali tai päättymätön lyyrakonsertti. Se on täynnä lupauksia ja uskollisuutta, toivon sanoja ja tyyntä vakuuttuneisuutta. Paikka, jossa yksilön sielu täyttyy autuuden ja tarkoituksen tunteesta. Se on hyvä ohje edelleen. Näin se tekee jatkossakin. Hän tulee
Kirkkoherra Eija Murto toivoo, että Triadista voisi kehittyä eri ikäisten seurakunnallinen koti ja yhteisöllisyyden paikka, kerrotaan seurakunnan nettisivuilla. R. Nykyinen tuomiorovasti Heimo Rinne jää eläkkeelle 1.1.2021. Myllykosken kirkon laajennusosa vihittiin käyttöön Myllykosken kirkon yhteyteen valmistuneen laajennusosan eli Triadin käyttöön siunaamista juhlittiin sunnuntaina 22. Aulikki Mäkinen tuomiorovastiksi Turkuun Teologian tohtori Aulikki Mäkinen, 53, on valittu Turun uudeksi tuomiorovastiksi eli Turun tuomikirkkoseurakunnan kirkkoherraksi. Tolkien ja Charles Darwin nousivat esiin, kun suomalaisia pyydettiin nimeämään maailmankatsomusta eniten muokanneita kirjoja. Tolkien ja hänen romaaninsa Taru Sormusten Herrasta. | kirkon nelivuotiskertomus | M erkittävin suomalaisten elämänkatsomusta muovannut modernin ajan kirjailija löytyy todennäköisesti nelikosta Väinö Linna, Mika Waltari, J. Hän on toiminut myös hiippakuntasihteerinä. Se, miten merkittävä vaikutus mainituilla kirjoilla ja kirjailijoilla oli vastaajien maailmankuvaan ollut, vastauksista ei yleensä ilmennyt. Väinö Linna, Mika Waltari, J.R.R. Oikaisu Kimmo Oksasen haastattelun (Kotimaa 20.11.) loppuun oli taittovaiheessa kopioitunut lause ”Kun viimein heräsin, päivä oli jo korkealla ja auringonnousun salaperäinen maisema kadonnut.” Se ei kuulu alkuperäiseen juttuun. Tällainen mielikuva syntyy uusimman Gallup Ecclesiastica -kyselyn osiosta, jossa vastaajia pyydettiin nimeämään hengellisesti tai elämänkatsomuksellisesti merkittävä kirja tai kirjoja – pois lukien uskontojen pyhät kirjat, kuten Raamattu. Tolkien ja Charles Darwin. | Kuvat: Wikimedia Commons | lyhyesti | 4 KOTIMAA | 27.11.2020 uutiset. Eniten mainintoja saivat kaunokirjallisuuteen ja runouteen luokiteltavat teokset, toiseksi eniten tietokirjat. Nykyisessä virassaan hän hoitaa Kuopion seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajan tehtävää. Ulkomaisista kaunokirjailijoista kärkeen sijoittui J. Kirjailijoista toiseksi eniten mainintoja sai Mika Waltari ja hänen teoksistaan erityisesti Sinuhe Egyptiläinen. Muut kuusi hakijaa jäivät äänittä. Triadin laajuus on noin 600 neliömetriä. Aulikki Mäkinen valmistui teologian maisteriksi 1992 ja teologian tohtoriksi 2002 Helsingin yliopistosta. Vastaajista 37 prosenttia nimesi vähintään yhden tällaisen kirjan, julkaisun, kirjailijan tai aihepiirin. Asiaa kysyttiin Gallup Ecclesiasticassa nyt ensimmäisen kerran. Hän on työskennellyt pappina Pohjois-Saksassa ja vs. Esimerkiksi Finlandia-voittajia ei esiintynyt juurikaan, vaikka voittajateoksista moni tarkastelee melko isojakin maailmankatsomuksellisia teemoja. – Eniten yllätti se, miten perinteinen etenkin kotimaisen kaunokirjallisuuden kärki oli. Tulokset yllättivät tutkijan. Hän on ollut kirkkohallituksen täysistunnon jäsen ja kirkolliskokousedustajana vuodesta 2012 lähtien. R. marraskuuta juhlamessussa. R. kirkkoherrana Vehmersalmen seurakunnassa. Hän siirtyy Turkuun Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherran virasta. R. Runsaasti mainintoja keräsivät myös Paolo Suomalainen ammentaa hengellistä evästä klassikoista Kulttuuri | Gallup Ecclesiasticassa vastaajia pyydettiin nimeämään hengellisesti ja maailmankuvallisesti merkittäväksi kokemiaan kirjoja. Hankkeen kustannusarvio on 2,9 miljoonaa euroa. Kyselyn tuloksista kerrotaan lokakuussa julkaistussa kirkon nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa. Kaunokirjallisuuden alalta ylivoimainen ykkönen oli Väinö Linna ja hänen teoksensa Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla. Valinnan teki viime viikolla äänestyksen jälkeen Turun tuomiokirkkoseurakunnan 15-jäseninen seurakuntaneuvosto. Kyselyssä asiaa tiedusteltiin avokysymyksillä. Aineistoa analysoineelle Kirkon tutkimuskeskuksen tutkijalle Jussi Sohlbergille vastaukset tarjosivat monta yllätystä. Mäkinen sai 14 ääntä ja Naantalin kirkkoherra Jani Kairavuo yhden äänen. Myös Tove Jansson lukeutui suomalaissuosikkeihin
Kirkon alat ry onnittelee 115-vuotiasta Kotimaa-lehteä! Coelho, George Orwell ja Fjodor Dostojevski. Darwinilla on evoluutioteorian pioneerina erityistä maailmankuvallista ja symbolista merkitystä. Kirkon alat on evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen sekä helluntailiikkeen työntekijöiden oma ammattiliitto. HEIKKI SALMELA Laista piittaamaton toiminta katsomusopetuksen järjestämisessä on lisääntynyt Uskontojen yhteistyötä edistävä USKOT-foorumi on julkaissut oppaan perusopetuksen katsomusaineiden opetuksen tueksi. Lue lisää: www.kirkonalat.fi. – Odotin, että erityisesti uushenkisten kirjojen osuus olisi ollut korkeampi. Sohlberg nostaa myös esille tiedekategorian kärkikirjoittajia lähes poikkeuksetta yhdistävän uskontokriittisyyden. Filosofeista suosituimpia olivat antiikin Platon ja Sokrates, uudemmista Friedrich Nietzsche. Olemme vahva edunvalvoja ja yhteis kunnallinen vaikuttaja. – Tolkienin teoksissa on puolestaan lumouksen vetovoimaa. Kirjakysymyksen vastauksia ei ole ehditty verrata siihen, mitä samat henkilöt vastasivat Gallup Ecclesiastican muihin osioihin, kuten kristillisiä opinkohtia koskeviin kysymyksiin. Uushenkisyyttä ja esoteriaa edustavan kirjan tai kirjoittajan mainitsi vain noin kolme prosenttia vastaajista, muihin uskontoperinteisiin liittyvän nimikkeen tai aiheen noin joka sadas. FREIJA ÖZCAN 5 KOTIMAA | 27.11.2020. Niiden tapa kuvata maailmaa ja todellisuuden tasoja loksahtaa luontevasti monenlaiseen henkisyyteen. Lukuisia mainintoja sai myös biologi Richard Dawkins ja erityisesti hänen kirjansa Jumalharha. – Yllättävänä pidän Darwinin toistumista vastauksissa. Suomalaisista teologeista eniten viitattiin emerituspiispa Eero Huovisen tuotantoon. Se on uusi piirre, Okulov totesi. – Oli mielenkiintoista, että tietokirjakategoriassa korostuivat luonnontieteiden alaan liittyvät kirjat. Julkistamistilaisuuteen osallistui videopuhelun välityksellä myös eduskunnan sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Paula Risikko, joka kiitteli oppaan laaja-alaista laadintaa. Sitä, millaisia maailmankuvallisia tai hengellisiä vaikutteita esimerkiksi Linnan tai Tolkienin lukijat ovat teoksista saaneet, Sohlberg ei uskalla arvailla. Neuvottelemme työehtosopimukset kolmelle sopimusalallemme: • evankelis-luterilainen kirkko • ortodoksinen kirkko • kristilliset järjestöt. – Tietoomme on tullut useita tapauksia, joissa oppilaan oikeuksia on loukattu, Nadbornik sanoi. Olemme perehtyneet kirkkojen ja kristillisten järjestöjen eri toimialojen ja tehtävien erityis piirteisiin. Humanistisen alan tietokirjoista useimmin viitattiin historioitsija Yuval Noah Hararin teoksiin. – Kun huomioidaan lukuharrastuksen yleinen väheneminen ja kirkon nelivuotiskertomuksessa todettu kulttuurikristillisyyden heikentyminen, ihmisten kynnys tarttua esimerkiksi kristilliseen kirjaan tai Raamattuun todennäköisesti nousee tulevaisuudessa entisestään. – Uskon, että nämä kirjat ovat useimmille lukijoille vahvistaneet uskontokriittistä vakaumusta. Henkilöistä suosituimpiin lukeutuivat Mahatma Gandhi, Dalai Lama, Jeesus Nasaretilainen, Martti Luther sekä omat vanhemmat. Suaad Onniselän mukaan perusopetuksen organisaatiossa on tapahtumassa sukupolvenvaihdos ja syyt, joiden vuoksi nykyisessä katsomusopetusjärjestelmässä ollaan, alkavat unohtua. Musiikkiteoksista kärkeen sijoittuivat tutut virret. Tietokirjojen luokassa suurimman ryhmän muodostivat luonnontiedettä, historiaa, filosofiaa ja psykologiaa tarkastelevat kirjat ja elämäkerrat. Jussi Sohlberg tulkitsee ilmiön merkiksi paitsi avokysymysten haastavuudesta myös katsomuskentän muutoksesta ja lukemisharrastuksen vähentymisestä. Ehkä se heijastaa Tiedebarometreissa ilmennyttä suomalaisten vahvaa luottamusta luonnontieteisiin, Jussi Sohlberg pohtii. Gallup Ecclesiastica -kyselyssä vastaajilta tiedusteltiin myös hengellisesti tai elämänkatsomuksellisesti merkittävää musiikkiteosta ja henkilöä. USKOT-foorumin puheenjohtaja Yaron Nadbornik totesi julkistamistilaisuudessa, että foorumi haluaa pitää huolta lapsen oikeudesta omaan uskontoon ja vakaumukseen ja sen mukaisen kasvatuksen ja uskonnonopetuksen saamiseen. Kristillisten kirjojen kategorioissa runsaasti mainintoja saivat muun muassa Katekismus ja Virsikirja, useat tunnetut hartauskirjat sekä evankelioivat elämäkertakirjat, kuten David Wilkersonin Risti ja linkkuveitsi. Myös Martti Lutherin nimi tai teoksia esiintyi vastauksissa usein, samoin jesuiittaveli Anthony de Mellon kirja Herääminen. Ota yhteyttä: kirkonalat@kirkonalat.fi tai p. Sohlbergin mukaan on kuitenkin helppo ymmärtää, että esimerkiksi Linnan romaaneilla on tietyille ikäluokille myös maailmankuvallista merkitystä. Oppaan tarkoituksena on antaa niin viranhaltijoille kuin huoltajille tietoa siitä, miten katsomusaineiden opetus on lain mukaan järjestettävä. Hän korosti kuitenkin, että myös juristin apu on tarpeen kanteluita ja oikaisupyyntöjä laadittaessa. –?Oppaan on tarkoitus muistuttaa, mihin kansainvälisiin sopimuksiin ja sitä kautta arvoihin meidän säädöksemme ja asetuksemme perustuvat, Onniselkä sanoi. Elämäntaitokategorian kirjoista suosituimpia olivat terapeutti Tommy Hellstenin teokset. – Laista piittaamaton toiminta on lisääntynyt. Alan edunvalvontaa jo vuodesta 1957. Oppaan ovat kirjoittaneet varatuomari Atik Ali, Suomen ortodoksisen kirkon kirkkopalvelujen koordinaattori Sirpa Okulov ja virka-apulaisrehtori Suaad Onniselkä. Esimerkiksi Lorna Byrnen enkelikirjoja on myyty paljon. Samoin oletin, että elämäntaitokirjallisuutta olisi mainittu enemmän, Sohlberg toteaa. 0207 912 530. Luonnontieteiden alalta eniten mainintoja saivat Charles Darwinin, Stephen Hawkingin ja Esko Valtaojan teokset. Sirpa Okulovin mukaan aiemmin riitti, kun laittoi katsomusopetuksen epäkohdista kouluun viestiä lakipykälien kera. Kirjoissa esiintyvät matkan ja etsimisen teemat kiehtovat myös. Kirkon alat ry on Suomen moniammatillisin kirkollisten alojen ammattiliitto. Tieteen maailmasta löytyy kuitenkin niin paljon uudempiakin isoja nimiä. Suurin osa kyselyn vastaajista jätti kirjakysymyksen kokonaan vastaamatta. Atik Alin mukaan nyt julkaistu opas antaa perustiedot kansallisista ja kansainvälisistä oikeussuojatoimista. Darwinin kirjoista suosituin oli Lajien synty
– Kysymys työajasta vie pohtimaan laajemminkin pappeuden olemusta. Työntekijät haluaisivat soveltaa työaikaa laajemmin kuin työnantaja. Kyse on viime kädessä siitä, kuinka itsenäisesti pappi saa työaikaansa järjestellä. JUKOn lisäksi työehtosopimuksen allekirjoittajina työntekijäpuolelta ovat useita eri työntekijäryhmiä edustavat Kirkon alat ry. Lisäksi on syytä muistaa, että Pappisliitto on professioliitto, jossa ammatti yhdistää ja luo identiteettiä. Sitä ennen hän toimi pappina Malmin seurakunnassa neljä vuotta. – Kyllä Pappisliitto on myös kirkkoherroja varten, mutta pitää muistaa, että heidän työmarkkina-asemansa on hyvin vahva. Suomen kirkon pappisliitto muodostaa yhdessä Kanttori-Urkuriliiton ja Teologiliiton kanssa akavalaisen Kirkon akateemiset AKI ry:n. Kauden 2019–2020 Pappisliiton puheenjohtajana toimi Ulla Ruusukallio. Keränen on Pappisliiton ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei työskentele luottamustehtävää hoitaessaan seurakunnassa vaan järjestössä. | ammattiyhdistys | S uomen Lähetysseuran sidosryhmäpäällikkö, pastori Janne Keränen, 39, on valittu Suomen kirkon pappisliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2020–2022. Muutamia tällaisia jäseniä onkin. | Kuva: Olli Seppälä Kirkollinen ay-kenttä . Kolmantena puheenjohtajakautensa haasteena Keränen pitää ammattikunnan yhtenäisyyttä. Pappisliiton jäsenkehitys on ollut laskeva, mutta nyt korona-aikana tilanne näyttää päinvastaiselta. Asiasta saatiin viime keväänä työneuvoston ratkaisu, mutta se ei tuonut täyttä selkeyttä. Mitä seuraa siitä, että pappi ei olekaan töissä aina, vaan hänellä on työajat. Niin ei ole esimerkiksi pätkätöitä tekevien ja työttömien pappien tai vihkimystä odottavien maistereiden kohdalla. Pappisliiton uusi puheenjohtaja haluaa pitää esillä myös hengellisyyttä, vaikka se ei ammattiliiton asia suoraan olekaan. Pappi on olemassa, jotta kirkossa toimitettaisiin pyhiä toimituksia ja julistettaisiin evankeliumia. Keränen on työskennellyt Lähetysseurassa vuodesta 2011 lähtien. Ensimmäisenä pöydälle nousee uusi työaikalaki. – Tässä peräänkuulutan kollegiaalista solidaarisuutta. Työnantajaa neuvottelupöydissä edustaa Kirkon työmarkkinalaitos. Valinnan teki Pappisliiton valtuusto kokouksessaan 16.11. 6 KOTIMAA | 27.11.2020 uutiset. Pappisliiton sääntömuutos muutama vuosi sitten mahdollisti, että myös muiden kuin evankelis-luterilaisen kirkon papit voivat olla liiton jäseniä. Jos kaikki liiton kannanotot eivät täysin itseä miellytäkään, niin toivoisin ihmisten kuitenkin katsovan yksittäisten erimielisyyksien yli. Työntekijöillä ja työnantajalla on erilainen tulkinta sen soveltamisesta. Liiton hallitus on myös asettanut työryhmän vahvistamaan naisten johtajuutta. AKI:n ja muiden akavalaisten kirkon ammattiliittojen (diakonit sekä nuorisotyöntekijät) puolesta työehtosopimukset allekirjoittaa JUKO eli julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö. Janne Keränen on pappisliiton ensimmäinen puheenjohtaja, joka ei työskentele seurakunnassa, vaan järjestössä. . Papin työ on sidoksissa kirkkoon. – Käytännössä useimmat eivät tosiasiallisesti voi itse päättää työajastaan. Päätöksessä kuitenkin todettiin, että kysymys työn itsenäisyydestä pitäisi ratkaista tapaus kerrallaan, ei pelkän ammattinimikkeen perusteella. Toisena asiakokonaisuutena Keränen näkee yhdenvertaisuuskysymykset. Pappisliiton hallitus on myöntänyt jäsenelleen apurahan ylemmän pastoraalitutkinnon tutkielmaa varten, jossa selvitetään, kuinka hakijan sukupuoli vaikuttaa valintaan tai vaalisijoihin riippuen siitä, onko kyse välillisestä vai välittömästä kirkkoherranvaalista. . OLLI SEPPÄLÄ Pappisliiton puheenjohtaja kaipaa ammatillista solidaarisuutta luottamustehtävä | Sidosryhmäpäällikkö, pastori Janne Keränen on valittu Suomen kirkon pappisliiton uudeksi puheenjohtajaksi. – En tiedä käytiinkö tästä asiasta valitsijoiden kesken keskustelua, mutta kolmannes liiton jäsenistä ei työskentele seurakuntapappeina, Keränen sanoo. Pappisliittoon kuuluu myös kirkkoherroja. Janne Keränen näkee puheenjohtajakaudellaan kolme isoa asiaa. – On tärkeä muistaa, että hengellisyys on papin työn ytimessä ja osa pappien identiteettiä. Keräsen mielestä tästä seuraa Pappisliitolle mandaatti käydä keskustelua paitsi pappien asemasta myös kirkon tilasta ja tulevaisuudesta. Mitä he hyötyvät jäsenyydestä. Ajoittain liiton sisällä on esiintynyt keskustelua, pitäisikö heidän lainkaan kuulua liittoon. (STTK) ja Kirkon alan unioni (Jyty ja JHL). Hän korostaa pappisliiton roolia edunvalvojana. . – Ammattiliiton tehtävä on olla heikommassa asemassa olevien jäsentensä puolella
Kirkon tutkimuskeskuksen mukaan kolme viidestä suomalaisesta osallistuu Kauneimmat joululaulut -tilaisuuksiin säännöllisesti tai toisinaan. Pääkaupunkiseudulla jumalanpalveluksiin vain 20 henkeä Uudet tiukennetut koronatoimet, rajoitukset ja suositukset ovat tulleet voimaan koko Uudellamaalla 13.12. Onnittelemme 115-vuotiasta Kotimaa-lehteä ja toivotamme lukijoille hyvää joulua! K auneimpien joululaulujen kausi on käynnistynyt koronasta huolimatta, tosin joitakin tilaisuuksia on jo turvallisuussyistä peruttu. Hiippakunnat suosittavat kasvomaskin käyttöä kaikille seurakuntien ja seurakuntayhtymien työntekijöille työpaikalla. Espoo painottaa, että seurakuntien ei ole syytä rajoittaa toimintaansa enempää kuin mikä on viranomaisohjeiden valossa välttämätöntä. HELSINKI, Hämeentie 31 A JOENSUU, Kirkkokatu 20 PORVOO, Lundinkatu 16 Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä www.matka-agentit.fi myynti@matka-agentit.fi Vapaa-ajan matkat puh. saakka. Myös laivaja lentoliput, hotellivaraukset, kaikenlaiset ryhmämatkat. Myös lasten ja nuorten harrastustoiminnan jatkuminen halutaan turvata. Koronatilanne on pahin pääkaupunkiseudulla, mutta Uudenmaan alueellinen koordinaatioryhmä suosittelee, että uudet rajoitukset ja suositukset otetaan käyttöön myös muualla Uudellamaalla. Seurakuntien kuoroja muuta harrastustoimintaa voidaan jatkaa, kunhan henkilörajoitukset ja turvavälit toteutuvat. Kotona tapahtuvia yli 10 hengen kastetilaisuuksia, hääjuhlia tai muistotilaisuuksia ei suositella järjestettäväksi lainkaan. MARI TEINILÄ Tilaisuuksia voidaan järjestää esimerkiksi jouluvaelluksina tai parvekelauluina. – Olen ollut erittäin iloinen siitä, miten monenlaisia tapahtumia seurakunnat ovat nyt innostuneet järjestämään, ja olen aivan varma, että jokainen löytää itselleen sopivan tilaisuuden tänäkin vuonna, Suomen Lähetysseuran varainhankinnan päällikkö Hanna Kalanne kertoo. – Kauneimmat Joululaulut ovat yksi suomalaisten rakkaimmista jouluperinteistä ja maailman lapset todella tarvitsevat nyt kaiken tuen, mitä heille voimme antaa näin koronan keskellä, Hanna Kalanne sanoo. Tapahtuman suojelijana toimii artisti Paula Koivuniemi. Uusien ohjeiden mukaan sisätiloissa järjestettäviin yleisötilaisuuksiin ja kirkollisiin toimituksiin saa osallistua korkeintaan 20 henkilöä. Tapahtumia on järjestetty 38 vuoden ajan. 010 321 2800 MATKAUNELMIA, MATKAHAAVEITA, MATKASUUNNITELMIA… Kotimaan yhteistyökumppani on nyt osa suomalaista, 30 vuotta toiminutta matkailuyritystä, Elämys Groupia. Se on yksi Suomen Lähetysseuran keskeisimpiä varainhankinnan muotoja. Ja kun matkaan taas päästään, olemme valmiina toteuttamaan kaikki matkasuunnitelmat kotimaassa ja ulkomailla. – Laulutilaisuuksia voi hakea kauneimmatjoululaulut.fi -sivustolta. OLLI SEPPÄLÄ Kauneimpia joululauluja laulettiin viime lauantaina kauppakeskus Hertsissä Helsingissä. Marraskuun lopussa tilanne tilaisuuksien järjestämisen suhteen oli Uudellamaalla vaikeampi kuin muualla Suomessa. Helsingin ja Espoon hiippakunnat ovat valmistelleet seurakunnille näihin linjauksiin perustuvat pääosin yhteneväiset ohjeet. | Kuva: Noora Wikman-Haavisto Kauneimpia joululauluja lauletaan myös poikkeusoloissa 7 KOTIMAA | 27.11.2020. Myös tänä vuonna Lähetysseura kerää varoja köyhimmissä maissa elävien lasten hyväksi. Mukana on myös paljon virtuaalisia tilaisuuksia. Jumalanpalvelukset striimataan eli lähetetään suoratoistona seurakuntien omissa kanavissa. Uudenmaan seurakunnat kuuluvat Helsingin, Espoon ja Porvoon hiippakuntiin. Kokoontumisrajoitus ei koske seurakuntien lakisääteisiä luottamustoimielimiä. Valtaosassa seurakuntia Kauneimpia joululauluja järjestetään myös kirkoissa ja seurakuntasaleissa turvavälit huomioiden. Helsingin ohjeistuksessa todetaan lisäksi, että jumalapalveluksia ei taltioida etukäteen. Viime vuonna keräys tuotti ennätystuloksen, 1,17 miljoonaa euroa. Tilaisuuksia voidaan järjestää esimerkiksi jouluvaelluksina, parvekelauluina tai joululaulupuheluina. kaupunki-, kiertoja teemamatkat, pitkät lomat, risteilyt sekä esteetön matkustus – sekä Kotimaan matkaklubin matkat. Hautaan siunaamisten osallistujamäärien arvioinnissa tuomikapitulit kehottavat seurakuntia pastoraaliseen harkintaan. Porvoon hiippakunnasta kerrottiin Kotimaalle, että myös sen ohjeissa tullaan liittymään viranomaisten ohjeisiin ja suosituksiin. HUS:n toimialueella on kielletty kolmeksi viikoksi kaikki yli 20 hengen sisätiloissa järjestetyt tilaisuudet. Seurakunnat ja Suomen Lähetysseura ovat ideoineet yhdessä, miten Kauneimpia joululauluja voidaan laulaa poikkeusoloissa. Esimerkiksi viime sunnuntaille Joensuun torille suunnitellut kaksi tilaisuutta jouduttiin perumaan korona-tilanteen vuoksi. Monipuoliseen ohjelmistoon kuuluvat mm. Jumalanpalvelusten osallistujamäärä rajataan 20 henkilöön mukaan laskien jumalanpalveluksen toimittajat
Iloksemme voimme kuitenkin kertoa, että Lähetysseurassa on käynnistynyt tänä syksynä uudistuksia, jotka tähtäävät samoihin asioihin, kuin mihin kirjoittajat ovat kiinnittäneet huomiota. Tapani Muilun kirjalla on kaksi ansiota. Mielenkiintoista on, että Olavi Kares ”kielsi” tai ainakin epäili keskustelussamme kuopiolaisessa kirjastossa 1960-luvun lopulla isänsä nuorisoseurataustaa. Kirkon toimijana rekrytoimme osaajia hyvin monenlaiselta hengelliseltä ja ammattitaustalta, mutta edellytämme kaikkien lähetystyöntekijöiden sitoutuvan Lähetysseuran perustarkoitukseen lähetysjärjestönä, sen tavoitteisiin ja linjauksiin. Tarvitsemme edelleen esirukouksia ja tukea. Lähetysteologista Lähetysseura ei ole koskaan luopunut, mutta tehtävän nimi on muuttunut teologiseksi asiantuntijaksi, joka muun muassa tuottaa lähetystyötä tukevaa aineistoa seurakunnille. Kaikkineen vaikea aika vaatisi vakavan, tasapainoisen tutkimuksen, jolle hyvää pohjaa tarjoavat Juha Siltalan, Hannu Mustakallion ja Ilkka Huhdan selvitykset. korvaa L ähetystyö on viime aikoina ollut esillä Kotimaa-lehdessä, ja samalla on noussut esiin huolia myös Lähetysseuran työstä. Kun esimerkiksi kerromme, että viime vuonna evankeliumi tavoitti lähes 47 000 ihmistä seurakuntien ulkopuolella, luku ei ole mikään hatusta ravisteltu numero vaan perustuu yhdessä päätettyihin tavoitteisiin ja mittareihin. Olemme kiitollisia työntekijäjoukollemme, joka palvelee niin ulkomailla kuin kotimaassa edustaen sitä kirkkokansan laajaa kirjoa, mitä Lähetysseurakin on edustanut ja edustaa. JAAKKO NUMMINEN Ministeri, Helsinki. Saatoin nuorisoseuraliikkeen historiassa osoittaa, että satakuntalainen Kares oli alunpitäen nuorisoseurapappi, joka kamppaili 1900-luvun ensimmäisinä vuosina tasavertaisesti nuorisoseuraliikkeen johtajuudesta Santeri Alkion kanssa. Ensinnäkin se osoittaa, miten laajaa papiston piirissä oli liittyminen lapuanliikkeeseen tai ainakin sen myötäily. On totta, että olemme aiempina vuosina nostaneet esiin työn yhteiskunnallisia ulottuvuuksia, hankekielisyys on lisääntynyt ja termiä lähetystyö on käytetty vähemmän. On esitetty huolta siitä, että avainpaikkojen henkilöstövalinnoilla Lähetysseura muuttaisi työn tavoitteita ja sisältöjä. Isä Kares ansaitsisi perusteellisen elämäkerrallisen kuvauksen. Papisto ja lapuanliike Mielestäni Jussi Rytkösen arvio (Kotimaa 13.11.2020) Tapani Muilun kirjasta Itäänpäin tähyävät silmät Suomen papiston suhteesta lapuanliikkeeseen ei tee täyttä oikeutta teokselle. Kuuntelemme niitä tarkasti ja vakavasti. ROLF STEFFANSSON Lähetysseuran toiminnanjohtaja TERO NORJANEN Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja . Kirjan repliikkejä ja sitaatteja lieneekin ainakin osittain pidettävä aitoina. Lähetysseurassa tämä tarkoittaa hankehallinnoksi kutsuttua toimintatapaa, mikä ei kuitenkaan ole itsetarkoitus, joka ohjaisi varsinaista lähetystyön sisältöä. Toiseksi se pyrkii osoittamaan lapuanliikkeeseen osallistuneiden ja ainakin sitä ymmärtäneiden pappien perustelut. Lähetysseuran omistajat, suomalaiset seurakunnat, ohjaavat työtämme, pyytävät yhä tarkempaa tietoa työmme tuloksellisuudesta ja esimerkiksi yhdenvertaisuuden toteutumisesta, ja ovat olleet siihen pääosin tyytyväisiä. Lähes kymmenen vuotta lähetystyöntekijöinä Thaimaassa ja Tansaniassa toimineina vierastamme ajatusta siitä, että hankehallinto olisi sekulaaria tai vastakkaista oikealle hengelliselle lähetystyölle. Kirjan lähteistössä laaja paneutuminen kyseisen ajankohdan lehdistöön sekä 1960–1970-luvulla suoritetut haastattelut osoittavat, että aineistoa on kerätty mahdollisesti akateemisia opinnäytteitä varten. Uudistuksessa vahvistamme myös teologista osaamista perustamalla Kirkko ja teologia -tiimin. Elämme keskellä isoja haasteita, jotka ovat pakottaneet myös Lähetysseuran ulkomaantyötä uudistumaan – ja itse asiassa juuri siihen suuntaan kuin Lähetysseuraa kriittisesti tarkastelevat ovat tällä palstalla ehdottaneet. Taustana oli – paitsi vakaumuksellinen bolshevismin vastaisuus – myös vuoden 1918 sisällissodan aikana tapahtunut useiden pappien surmaaminen ja lukuisten pappien sodan aikana kokema suoranainen fyysinen pelko. Hyvä hallinto varmistaa, että lähetystyö on vaikuttavaa ja että resurssit kohdistuvat lähetystyön ytimeen, jossa kuljemme paikallisten ihmisten rinnalla ja toimimme yhdessä yhteistyökumppaniemme kanssa todistaen Jumalan rakkaudesta sanoin ja teoin. Henkilötasolla ehkä syvällisintä on pohdinta Kaarlo Reetrikki Kareksen kehityksestä lapuanliikkeen kannattajaksi ja suorastaan taistelijaksi. Kehittämistä työssä on aina, eikä virheiltäkään ole vältytty. Lähetysseuran työ uudistuu ja kehittyy keskustelu | Lähetysseurassa on jo käynnistetty uudistuksia, jotka vastaavat nyt esitettyyn kritiikkiin, kirjoittavat Rolf Steffansson ja Tero Norjanen. En ole varma, onko romaani oikea lajinimike kirjalle. Aiemmin kolmeen osaan – kehitysyhteistyöhön, rauhantyöhön ja kirkolliseen työhön – jakautunut työ tulee nivoutumaan tiiviimmin lähetystyön kokonaisuudeksi, ja samalla kevennämme ja yhtenäistämme hallintoa. Saatu palaute osoittaa, että emme ole aina tavoittaneet yleisöämme. Keskustelu Suomen Lähetysseurasta päättyy tällä erää. Lähetysseuran hallitus on kuitenkin lokakuussa hyväksynyt uuden viestintälinjauksen, jonka kautta tulemme palaamaan monella tavalla juurillemme, puhumme lähetystyöstä monipuolisesti ja raikkaasti, kiinnitämme erityistä huomiota hankekielisyyden välttämiseen ja tuomme rohkeammin esille uskon, toivon ja rakkauden sanomaa. Surumme juuri nyt on, että taloustilanteen ja sopeuttamistoimien kautta joudumme luopumaan hyvistä ja osaavista työntekijöistä. Kyllä hän oli lähinnä toimen mies. Vihtori Kosolan luonnehdinta ”lapuanliikkeen ideologiksi” on väärä. Esimerkkeinä mainitut eivät ehkä Jaakkolaa lukuun ottamatta olleet kiihkeimpiä lapuanliikkeen kannattajia. 8 mielipiteet KOTIMAA | 27.11.2020 ” Vierastamme ajatusta siitä, että hankehallinto olisi sekulaaria tai vastakkaista oikealle hengelliselle lähetystyölle. Olemme iloisia siitä, että Lähetysseura aidosti kiinnostaa monipuolisesti kirkon jäseniä, jotka haluavat tuoda ammattitaitonsa lähetyksen käyttöön. Lähetysseurassa työtä on tehty hankkeiden kautta jo pitkään, ja suomalainen kirkkokansa saa jatkossakin tietoa hanketyön tuloksista monista eri kanavista, kuten verkkosivuilta, Lähetyssanomista ja lähetystyöntekijöiden uutiskirjeistä. Päin vastoin näemme nämä toisiaan tukeviksi. Yksikään lähetysjärjestö ei voi tehdä työtään vastuullisesti ja luotettavasti ilman taustalla olevaa hyvää hallintoa
Hän työskentelee lvi-asentajana ja hänellä on jo pari mukulaa. todettiin, että piispa Teemu Laajasalo on Suomessa nuorin papiksi vihitty. Kirkon uusi strategia esittää nuorten aikuisten kirkkokadon ratkaisuehdotuksena valtakunnallisen mallin luomista millenniaalien tavoittamiseen. Kauko Juusela kertoo, että erivapaudella papiksi vihittiin 20-vuotiaana Lauri Jokinen vuonna 1916. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Haluan esittää kysymyksen. Helsingin Sanomien haastattelussa 24.10. Jarno on reilu parikymppinen mies maaseutukaupungissa. Kastekahveilla Jarno kertoo papille, kuinka kirkon arvot ovat oikeastaan hänellekin aika tärkeät. Tavoistani poiketen tällä viimeisellä kolumnillani en tarjoa vastauksia. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Miten tällainen temppu tehdään. ”Siitä alle on enää paha mennä niin kauan kuin pysytään kirkkomme lainsäädännön sallimissa rajoissa”, Peltonen kirjoittaa. Hän on naimaton, asuu isossa kaupungissa, työskentelee diplomi-insinöörinä ja uskoo Jumalaan pitkälti niin kuin kirkko opettaa. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Viime vaaleissa he äänestivät perussuomalaisia, he molemmat ovat vakaassa luterilaisessa uskossa ja he molemmat tunnetasolla kokevat, että kirkon näkökulmasta he ovat vääränlaisia kristittyjä. Ongelma kuitenkin on, että millenniaalit ovat hyvin moniarvoinen joukko. Mutta Martti Lindqvist ja Juha Kauppinen olivatkin nuorempia.” Karhapää ehdottaa, että jatketaan siitä, kuka on nuorin Suomen piispaksi vihitty. Toinen päivälleen saman ikäisenä papiksi vihitty on Kai Peltosen esille nostama Keijo Rainerma. Iltaisin kädet menevät ristiin niin kuin isoäiti on opettanut. Mikot ja Jarnot MATTI HERNESAHO Kirjoittaja on turkulainen pappi ja Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. Niilo Honkanen nostaa esille Ahti Hakamiehen, joka vihittiin papiksi muutama päivä sen jälkeen kun hän oli täyttänyt 22 vuotta. Laajasalo oli nuori, paria kuukautta vaille 23-vuotias, kun hänet vihittiin papiksi. KOONNUT: MARI TEINILÄ Kuka oli Suomen nuorin pappi. (Mikko ja Jarno ovat fiktiivisiä henkilöitä, mutta perustuvat havaintoihini seurakuntatyötä tekevänä nuorten aikuisten pastorina.) Kirkon tuoreen nelivuotiskertomuksen positiivista tilastoantia oli nuorten miesten yllättävän positiivinen suhtautuminen kristinuskon sisältöihin. Samanaikaisesti kirkon toiminta ei tavoita suomalaisia nuoria aikuisia. Mikolle kirkko on tärkeä paikka ja hän mielellään osallistuisi seurakunnan toimintaan. Paradoksaalisesti Mikko ja Jarno ovat juuri niitä himoittuja millenniaaleja, jotka suhtautuvat kirkon sanomaan erityisen positiivisesti. Juhani Laurinkari kertoo, että hänet vihittiin papiksi alle kuukausi siitä, kun hän oli täyttänyt 22 vuotta. Kauko Puranen löysi Martti Lindqvistin ja Juha Kauppisen lisäksi matrikkelia selaamalla vielä viisi Teemu Laajasaloa nuorempana vihittyä pappia: Edvin Vartiaisen, joka vihittiin papiksi 21-vuotiaana vuonna 1919, sekä 22-vuotiaina papeiksi vihityt Leonard Tapanisen, Ari Suutarlan (vihkimys viisi päivää 22-vuotissyntymäpäivän jälkeen), Aimo Rikalan ja jo aiemmin mainitun Juhani Laurinkarin. Kai Peltonen kertoo itsestään, että hänet vihittiin papiksi vähän yli kolme kuukautta ennen kuin hän täytti 23 vuotta. Onko 2020-luvun kirkon mahdollista olla samanaikaisesti teologisesti terävä, oikeudenmukaisuudenjanoinen ja globaalin kirkon tuomat virtaukset huomioon ottava, sekä sellainen aito koko kansan kirkko, johon myös Jarno ja Mikko voivat hyvillä mielin kokea samaistuvansa suomalaisina luterilaisina kristittyinä. Mikko ja Jarno ovat miehiä kovin erilaisissa elämäntilanteissa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Naispappeutta hän ei erityisesti vastusta. Mutta myöskin he ovat alkaneet suhtautua kirkkoon kriittisesti. 9 KOTIMAA | 27.11.2020 Keskustelu Suomen nuorimmasta papista on kirvoittanut lukuisia yhteydenottoja Kotimaan toimitukseen. Nuorin hän ei kuitenkaan ollut. Muutama asia heitä kuitenkin yhdistää. Viime aikoina hän on alkanut käydä Lähetyshiippakunnan messussa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. ”Teemu Laajasalo luuli olevansa Suomen nuorin papiksi vihitty. ” Kirkon toiminta ei tavoita suomalaisia nuoria aikuisia. Valitettavasti hän kokee vahvaa ulkopuolisuutta niissä sosiaalisissa ympyröissä, jota paikallisseurakunnat hänen ikäisilleen tarjoavat. Ei ole olemassa arvomaailmaltaan tyypillistä millenniaalia, vaan meitä yhdistää erityisesti se, että olemme moniin erilaisiin heimoihin jakautuneita. Hänen nuorempi veljensä Heikki Hakamies vihittiin papiksi muutama kuukausi 22-vuotissyntymäpäivän jälkeen. Markku Niemelä ja Ulla Kataja muistuttavat, että Reijo Arkkila vihittiin papiksi 22 vuoden ja yhden päivän ikäisenä. Kaarina Karhapää kysyy puolestaan: Mikä on tässä se pointti. Omien lastensa näkökulmasta hän pitää seurakunnan kerhoja ja muuta kristillisen kasvatuksen tukea äärimmäisen tärkeänä. | kolumni | M ikko on kolmekymppinen mies
– Suomalaisten on nyt osattava kunnioittaa toinen toistaan arjessa ja pidettävä vähimmässäkin yhtä, ketään ei saa jättää yksin. MARI TEINILÄ Valtioneuvos Riitta Uosukainen: ”Jokaista tarvitaan” R iitta Uosukainen toimi kansanedustajana, ministerinä sekä eduskunnan puhemiehenä yhteensä 20 vuoden ajan. | Kuva: Johannes Wiehn 10 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. – Tästä löytyy jo hienoja esimerkkejä, tahtoa tarvitaan ja olen saanut sitä itsekin puolisoni kanssa kokea. Viime aikoina hän on miettinyt erityisesti neljättä käskyä ja sen merkitystä tässä ajassa. Sitä ennen hän oli työskennellyt äidinkielen ja kirjallisuuden opettajana. Muutama vuosi sitten pitämässään puheessa hän nosti esille ajatuksen siitä, että suomalaisuus on selviytymistä: ”Sen vahvistamiseksi tarvitaan ihmisiksi elämisen taitoa, yhteisöllisyyttä, iloa. Pitkän uransa aikana ja jo lapsuudesta lähtien Uosukainen on ollut mukana monessa Suomea kohdanneessa kriisissä. Riitta Uosukaisen mukaan jokaisella on jotain annettavaa toiselle. – Jokaista tarvitaan, nyt on jaettava ruokaa ja rakkautta, ne riittävät pitkälle, ja niiden lisäksi tarvitaan lämpöä ja läheisyyttä. – Niin vaikeaan tilanteeseen kuin pandemia on Suomen ja koko maailman asettanut, se voi auttaa ja pakottaa näkemään uudella tavalla luonnon ja lähimmäisten tarpeet. Voimme olla Euroopan Unionissa pystypäin, muusta maailmasta puhumattakaan.” Korona on tuonut lisää näkökulmia suomalaisten selviytymiseen. Tämä on noussut mieleeni muun muassa seuratessani viimeaikaisia uutisia nuorisoryhmien väkivaltaisesta käytöksestä. – Kaikessa ja nyt hädän tullen on erityisesti muistettava neljäs käsky: Kunnioita isääsi ja äitiäsi. – Monet ongelmat maailmassa johtuvat kunnioituksen puutteesta vanhempia kohtaan. Vahvuuksiamme ovat historiamme, maanpuolustustahtomme ja isänmaallisuutemme, jotka ovat komeasti siirrettävissä eurooppalaiseen henkiseen ilmastoon, vaikka muutettavat muuttaen. Nyt jos koskaan on autettava kaiken ikäisiä konkreettisesti pienissä ja suurissa ongelmissa, Uosukainen sanoo. Ihmiset ovat auttaneet toisiaan vilpittömästi ja rehellisesti. Tästäkin kriisistä selvitään Neljä Suomen politiikassa keskeisesti vaikuttanutta henkilöä kertoo näkemyksensä siitä, miten korona-ajasta päästään eteenpäin. tavien pitää keskittyä luomaan olosuhteet, joissa asiantuntijoiden ohjeita voidaan noudattaa, luoda mahdollisuudet niiden toteuttamiseen sekä perustella kansalaisille, mihin asiantuntijoiden määräyksiin päätökset perustuvat. Näinä aikoina tätä kunnioitusta tarvitaan erityisellä tavalla. – Eteenpäin pääsy edellyttää kuitenkin kurinalaisuutta, annettuja ohjeita pitää jokaisen noudattaa. Hän oli kaksivuotias, kun hän joutui lähtemään perheensä kanssa evakkoon Jääsken Ensosta. Riitta Uosukaisen mielestä poliittista vastuuta kantavien pitäisi luoda olosuhteet, joissa asiantuntijoiden ohjeita voidaan noudattaa. Kaikenlaista lohtua ja avuliasuutta on jo esiintynyt erinomaisen paljon. Riitta Uosukaisen mukaan myös muiden kuin päättäjien pitää kantaa vastuuta. – Poliittista vastuuta nyt kan” Kaikessa ja nyt hädän tullen on erityisesti muistettava neljäs käsky. Hän uskoo, että Suomi pääsee eteenpäin erinomaisen korkeatasoisen lääketieteellisen tietonsa ja taitonsa ansiosta
Kahta kriisiä yhdistää Ahon mielestä myös se, että molempien alkuvaiheessa ei Suomessa Entinen pääministeri Esko Aho: ”Suomella on edessään uusi nahanluonti” ” Toivorikkaina saamme odottaa rokotteen kehittämisen onnistumista. Siinä hän pohtii ennalta arvaamattomien muutosvoimien merkitystä. Poikkeusaika on ollut ja on tästäkin eteenpäin monin tavoin raskasta. Joutsenlahti kertoo saavansa voimaa Siionin Virsistä: ”Sanas lähtehelle kiusausten helle minut ahdistaa. 1980-luvun lopun talouskuplan puhkeaminen ja Neuvostoliiton kaupan romahdus kaatoivat yrityksiä, johtivat massatyöttömyyteen ja synnyttivät valtiontalouteen syvenevän alijäämän. Velkavetoinen talouskasvu oli tullut tiensä päähän. – Samanlaista on se, että vanha tapa toimia tuli yhtäkkiä mahdottomaksi. Voimaa löydän siitä, oma kun ei riitä vastaan kuolemaa. MARI TEINILÄ Entinen kansanedustaja ja toinen varapuhemies Anssi Joutsenlahti: ”Uskoa, toivoa, rohkeutta” K un Verbatum Oy:n nykyinen hallituksen puheenjohtaja Esko Aho nousi pääministeriksi 1991, Suomi oli ajautunut rauhanajan pahimpaan taloudelliseen kriisiin. ” Meidän täytyy ylläpitää luottamusta kansalaisten kesken. Hän on työskennellyt myös kirkkoherrana sekä Herättäjä-Yhdistyksen palveluksessa. Kotomaamme koko kuva, sen ystävälliset äidinkasvot olivat ainiaaksi painuneet hänen sydämensä syvyyteen.” – Eino Leino lopettaa runonsa Legenda: ”Mut kerrotaan, kun illoin kesäisin/ sa istut koivun alla, on kuin täällä/ viel´ liikkuis Herran hymy vetten päällä.” – Tältä pohjalta aivan oikein kevätajan vallitsi vankkaa yksimielisyyttä ilman politikointia, ja lopulta myös oikeaa tilanteen mukaista ohjeistusta kaikkien kansalaisten toimimiseksi tartuntojen välttämiseksi, Joutsenlahti sanoo. Aleksis Kivi Seitsemän veljeksen Eerosta: ”Vaan tiesipä hän missä löytyy se maa, se kallis maailman-kulma, jossa Suomen kansa asuu, rakentelee ja taistelee. Mustat joutsenet ovat symboli asioille, joita ei uskota olevan tai voivan tapahtua, koska sellaisia ei ole ennen koettu. Aho toteaa, että silloisessa kriisissä ja nykyisessä pandemian luomassa kriisissä on joitakin yhtäläisyyksiä, mutta myös suuria eroja. Joutsenlahden mukaan Suomessa tarvitaan nyt yhteisymmärryksen, taidon ja tahdon lisäksi myös viisautta, että selviäisimme mahdollisimman vähin vaurioin ahdingosta. Anssi Joutsenlahti kääntyy suomalaisten kirjailijoiden puoleen ja siteeraa Aleksis Kiveä sekä Eino Leinoa. K ankaanpäässä asuvan Anssi Joutsenlahden työura eduskunnassa huipentui toisena varapuhemiehenä toimimiseen. | Kuva: Martti Kainulainen/ Lehtikuva » 11 KOTIMAA | 27.11.2020. Aho on julkaissut kuluneena syksynä kirjan 1991 Mustien joutsenien vuosi. Työtä ja toimintamahdollisuuksia katosi silloin, samoin kuin nyt, Aho sanoo. Joutsenlahden mukaan vuoden 1991 talouslamasta on opittu se, että nyt on valtavilla miljardien elvytyksillä pyritty estämään työttömyyden räjähtämistä ja konkurssien syntymistä. – Meidän on hyvä muistaa suurten kirjailijamestareidemme kuvaukset. Uskoa ja toivoa, rohkeutta, uutta mieltä, löydän aina sieltä.” – Lisäksi saan voimaa monipuolisesta järjestötoiminnasta ja kunnon hoitamisesta lenkkeilemällä. – Tämä korona on sittenkin moniin muihin maihin verrattuna ehkä alkuvaiheiden pienistä kompasteluista huolimatta saatu Suomessa hyvin rajoitettua, ja siksi toivorikkaina saamme odottaa rokotteen kehittämisen onnistumista. Idänkauppaa ei voitu korvata millään. Joutsenlahti kannustaisi suomalaisia jaksamaan muun muassa sillä, että tilanne Suomessa on monin tavoin parempi kuin monessa muussa maassa. Koronan tuoman erityistilanteen tarvitsema isänmaallisuus vie Joutsenlahden suomalaisen kulttuurin juurille
Pohjoismaiden hyvä luottamustaso johtuu Ahon mielestä siihen eettiseen perustaan, jonka varaan tämä yhteiskunta on rakennettu. Tässä Aho viittaa myös kirkon ja uskonnon rooliin. Silloin opittiin, miten tärkeä voimavara keskinäinen luottamus on pienelle kansakunnalle. Koronakriisi vaatii Ahon mielestä ennen kaikkea yhteisvastuuta. – Tilanne oli silloin vakava, nyt se on paljon vakavampi. On oltava samanlainen koodisto. Toinen tärkeä asia kriisistä selviämiseksi olisi kärsivällisyys. Verkkokauppa kasvaa huimaa vauhtia. Tärkeä asia tässäkin kriisissä on hänen mielestään se, että se avaa uusia maailmoja. Olisi jo mietittävä, minkälainen on se uusi, kriisistä muotoutuva Suomi. Sisällissodan jälkeen ryhdyttiin nopeasti rakentamaan demokraattista tasavaltaa. Nykymaailmassa on hänen mielestään monenlaisia tapoja, joilla ihminen voi pitää henkisestä kunnostaan huolta. Tämä on ollut Pohjoismaiden suuri voima ennenkin: luottamuksen taso on korkea. – Ensimmäiset merkit näkyvät nyt jo. Suomi ei ole historiassaan aina onnistunut ensimmäisellä yrittämällä, mutta lopulta on sitten mennyt hyvin, Esko Aho sanoo. Olennainen ero kriiseissä on Ahon mielestä ainakin se, että 1990-luvulla Suomi kärsi talouslamasta selvästi pahemmin kuin muut länsimaat. Aho rohkaisee koronakriisin koettelemia suomalaisia jaksamaan. ” Jokaisen on otettava vastuu, muuten ei selvitä. Nahanluonti on kivuliasta, mutta siihen on pystyttävä. Elämme alituisen muutoksen alla. Jokaisen on otettava vastuu, muuten ei selvitä. ” Nahanluonti on kivuliasta, mutta siihen on pystyttävä. Teknologia tarjoaa aivan eri tavalla kuin ennen mahdollisuuksia esimerkiksi yhteyksien pitämiseen läheisien kanssa. – Yhteiskuntien on säännöllisin väliajoin luotava nahkansa. – Sitä puuttuu politiikasta, mediasta ja elinkeinoelämästä. Mutta samalla kertaa on oltava joitakin yhteisiä käsityksiä. Aho pohdiskelee jo sitä, mitä edessämme on koronakriisin jälkeen. – Saa nähdä, kuinka meidän käy. Mahdollisuuksien puutteeseen tuleva menestys ei kariudu. JUSSI RYTKÖNEN Entinen pääministeri Paavo Lipponen: ”Lähimmäisenrakkaus olkoon arvoista suurin” P aavo Lipponen on pitkän poliittisen uransa aikana ollut useasti vaikuttamassa siihen, miten eri kriiseistä selvitään eteenpäin. ollut kovin suurta kriisitietoisuutta. Emme liioin kuvitelleet Neuvostoliiton romahtavan. Koronan aiheuttamassa poikkeusajassa hän korostaa jokaisen vastuuta. 1990-luvun taitteessa aliarvoimme velkavetoisen kulutusjuhlan riskit. Kouluissa on ripeästi otettu käyttöön digitaalisia välineitä. Kolmas merkittävä asia olisi suvaitseminen ja moniarvoisuus. – Sellaista, mitä ei voi tehdä, pitää nyt korvata jollakin muulla. Hän viittaa myös Suomen historian muutoksen vuosiin 1919 ja 1991. Pienelle maalle se on erityisen tärkeää, koska me emme voi määrätä, minkälainen maailma ympärillämme on. Pienelle maalle se on erityisen tärkeää, koska me emme voi määrätä, minkälainen maailma ympärillämme on: me olemme aina sopeutujia. – Meidän täytyy ylläpitää luottamusta kansalaisten kesken. | Kuva: Jussi Rytkönen 12 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. Mutta koronakriisissä koko maailma on samassa veneessä. 1990-luvun tapahtumat pakottivat korjaamaan sekä talouden että ulkoja turvallisuuspolitiikan perusrakenteita – ja edessä oli hyvinvoinnin uusi nousu. – Olemme jokainen myös itse vastuussa. Hän toteaa, että sen laskua maksetaan kauan. Alkuvuodesta ajateltiin, että Kiinassa on jotakin, mutta ”mehän olemme täällä turvassa, ei tämä meitä koske”. Esko Ahon mielestä suomalaisten keskinäinen luottamus pohjaa yhteiseen eettiseen perustaan, jolle yhteiskunta on rakennettu. Nyt kävi samoin pandemian suhteen. Pitäisi jaksaa katsoa tarpeeksi kauas eteenpäin. Etätyö on kasvanut aivan uusiin mittoihin. Tämä yksilön vastuun ajatus on tullut länsimaisissa demokratioissa haastavaksi. Nyt Suomella on Ahon mukaan jälleen edessään nahanluonti. – Nyt on isänmaallista noudattaa epidemiassa annettuja perusohjeita sekä kanssaihmisten että omaksi suojaksi. – Juuri tämä on mustien joutsenten pulma. Digitalisaatio ja biotalous tarjoavat hänen mukaansa valtavia mahdollisuuksia Suomen kaltaiselle maalle ja yhteiskunnalle. Lipposen mukaan vuoteen 1991 verrattuna tilanne ei ole nyt sama. Ei voida odottaa vain valtion tekemisiä
Jokaisella on näinä aikoina tekemistä oman jaksamisensa kanssa. – Läheiset ja ystävät antavat voimia, lasten ja nuorten elämänilo torjuu masennusta. – Arvot menevät oikeaan järjestykseen. – Hae apua jos tarvitset. KOTIMAA 24 -KIRJAKILPAILUN KAKSI PARASTA SAATAVILLA PERUSSANOMASTA! Toimituskulut alkaen 6 €. perussanoma.fi | 09 5123 9120 (klo 9–15) tilauspalvelu@perussanoma.fi | 34?€ 29?€ Paavo Lipponen muistuttaa, ettei tässäkään tilanteessa tarvitse olla yksin. Koronapandemia saattaa muuttaa tärkeimpiä arvoja. Toisista välittäminen, lähimmäisenrakkaus olkoon arvoista suurin. Suomi on selviytymisen mallimaa, kun osaamme toimia yhdessä. | Kuva: Olli Seppälä 13 KOTIMAA | 27.11.2020. Kirjat kotiovelle toimitettuna á 14 €. Asuntomme ja toimistoni naapurissa on pari päiväkotia, on kiva sanoa ulkoileville tiitiäisille: ”Moi!” MARI TEINILÄ Paavo Lipposen mukaan Suomi on selviytymisen mallimaa, kun osaamme toimia yhdessä. Olemme tasa-arvoisia yhteisen haasteen edessä
TEKSTI JA KUVAT: MARI TEINILÄ 14 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. Vaiti oleminen oli vaikeaa. Tästä alkaa hiljaisuus Osallistuin ensimmäistä kertaa hiljaisuuden retriittiin
Lauloimme yhdessä Jeesuksesta ja vietimme ehtoollista. Pidennetyn viikonlopun aikana elin todeksi sitä, että hiljaisuuden retriitti koostuu paljosta yksinolosta, rukoushetkistä, ehtoollisesta, virikepuheista ja hiljaa yhdessä nautituista aterioista. Vaikka ohjaajat eivät varsinaisesti opettaneet, he antoivat virikkeitä kristinuskon ytimessä oleviin asioihin. Kynttilät palavat kymmenhaaraisessa kynttelikössä alttarilla. Kävin kierroksilla, enkä malttanut olla välillä tarkistamatta viimeisimpiä uutisia kännykästä. Sen täydelliseen käsittämiseen ihmisen elinikä on usein liian lyhyt. Tapa elää hengellisyyttä on muutoksessa. Ajattelenkin armon olevan niin iso asia, että siitä riittää osittainenkin ymmärrys. Määräajoin söimme valmiissa pöydässä. Laulan yhdessä muiden kanssa Taizé-lauluja, ihmisäänet soivat kauniisti yhteen. Olen aiemmin oppinut rukouksen sen pidemmässä muodossa: Herra Jeesus Kristus Jumalan Poika, armahda minua syntistä. Esimerkiksi yhdessä hiljaa kymmeniä kertoja rukoillusta Jeesuksen rukouksesta: Herra Jeesus Kristus armahda minua. Retriitissä oli jotain samaa kuin rippikoululeirillä. Hiljaisuuden retriitit ovat olleet ensimmäisten joukossa vastaamassa tähän muutokseen. Utö on Suomen eteläisin asuttu paikka, ja siksi sanotaan, että Suomi alkaa Utöstä. Menomatkalla Utön saareen yhteysaluksella oli joukko noin 30-vuotiaita naisia menossa joogaretriittiin. Nämä kaksi todellisuutta yhdistyivät, kun hiljaisuuden retriitin ohjaaja yhteisissä hetkissä luki rukouksia Olli Seppälän toimittamasta kirjasta Lepään joogamatollani ja rukoilen. Hiljaisuuden retriitissä vaikeinta oli hiljaisuus. Siitä kertoo sekin, että Helsingissä seurakuntien työntekijöille järjestetään Hiljaisuuden jooga -retriitti. Me hiljaisuuden retriittiin osallistuvat olimme pääasiassa yli 50-vuotiaita. » Utön saari on Suomen eteläisin asuttu paikka. Kaukana kavala maailma. Minulle sieltä alkoi hiljaisuuteen opettelu. I stun Utön saaren rukoushuoneessa ekumeenisen hiljaisuuden retriitin iltarukouksessa. Rippikoulutunnelmaa toi sekin, että aamulla yksi ohjaajista lauloi käytävällä meille vielä huoneissamme oleville: ”Hyvää huomenta ilo, hyvää huomenta rauha, hyvää huomenta armo.” Rippikoulussani isoset lauloivat aamuisin oven takana: ”Joka aamu on armo uus, miksi huolta siis kantaa.” Vuosikymmenestä toiseen kyse on armosta. Olisin tahtonut kuulla muiden retriittiin osallistuvien ajatuksia virikepuheista nousseista teemoista. 15 KOTIMAA | 27.11.2020. Sosiaalisesta mediasta pystyin sentään irrottautumaan. Retriitin alkaessa pääni oli täynnä uutisten ja paineisen vuoden synnyttämää kohinaa
Ikiaikaisia kallioita ja höyhenenkeveitä lintuja. Retriitissä on paljon aikaa, ja minä käytin sitä kävelemällä 1,8 neliökilometrin suuruista saarta edestakaisin. 16 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. Utön majakassa kirkkotila on suoraan valohuoneen alla. ” Kävin kierroksilla, enkä malttanut olla välillä tarkistamatta viimeisimpiä uutisia kännykästä. Ehkä sain hiukan kiinni siitä, mistä retriitissä voi olla kyse. Kävelyilläni keskityin useasti katsomaan meren ja taivaan rajaa kaukana horisontissa. Utön eteläkärki päättyy Kesnäsin niemeen. Kerroin, että retriitissä on ollut hienoa, mutta vaikeaa on olla puhumatta. Vuosi on ollut kuluttava. Aikaisemmin vainajat haudattiin lähimpään suureen saareen Jurmoon. Hänen hautansa on yksi kuva sodan mielettömyydestä. Se ei heitä yllättänyt. Levollisuudesta ja läsnäolosta. Kymmenhaarainen kynttelikkö muistuttaa joulupäivänä 1947 haaksirikkoutuneen yhdysvaltalaislaivan menehtyneistä merimiehistä. Ei sen puhuttelevampaa muistomerkkiä voisikaan olla. Kävin koulua sisäoppilaitoksessa, jossa ruokaillessa piti olla puhumatta, jos oli käyttäytynyt huonosti. Niissä näkyi helikopterikenttä ja iso varastotila, jonne vainajat vietiin, ennen kuin heidät kuljetettiin mantereelle. Hiljaa oleminen oli rangaistus. Se on pystytetty muistoksi yhdelle alueen lukuisista haaksirikoista. Utön rannoilla tuntui siltä, että sain Jumalalta erityisen retriittilahjan, näköalan avaraan maisemaan. Monille Utön saari tuli aikanaan tutuksi 26 vuotta sitten tapahtuneen Estonian onnettomuuden uutiskuvista. Puhumattomuuden päivinä minulla nousi tarve ihastella ääneen jonkun toisen kanssa Utön karunkauniita maisemia. Eteenpäin on ollut vaikea nähdä. Se on ollut työntekoa poikkeusoloissa sekä eroa rakkaista, muissa maissa asuvista perheenjäsenistä. Vaikeneminen ei kokonaan onnistunut, lähetin perheenjäsenilleni yhden kuvallisen viestin. Saaren länsipuolella on 1960-luvulla perustettu hautausmaa. Kiitollisuudesta. Vasta paluumatkalla ymmärsin, että tunteeni nousi ehkä lapsuudesta. Puna-valkoinen luotsimajakka on rakennettu 1800-luvulla. Sinne on tuotu hiekkaa muualta, että hautoja voisi ylipäätään kaivaa kallioiselle saarelle. Hautausmaan vieressä rantaniityllä on yksinäinen rautakettingeillä ympäröity hauta. Sen kallioilla on bunkkereita sekä Tähti ja risti -muistomerkki. Estonian uhreille ei ole tällä saarella muuta muistomerkkiä kuin helikopterikenttä ja ruumisvajana hetken aikaa toiminut rakennus. Yhteisten ruokailujen hiljaisuudessa tunsin oloni epämukavaksi. Se on tuntemattoman, sodan aikana rannalle ajautuneen saksalaisen matruusin hauta
Suomeksi nämä jakeet kuuluvat: ”Vaikka nousisin lentoon aamuruskon siivin, tai muuttaisin merten taa, sielläkin sinä minua ohjaat, talutat väkevällä kädelläsi.” Jään miettimään, ovatko nämä jakeet totta vain silloin, kun uskon niihin, vai ovatko ne totta myös epäuskoni hetkellä. Henki on arjen toivon ja avaran armon asialla. Kaikilla ei ole kykyä kääntyä sisäänpäin ja unohtaa ulkopuolista maailmaa, mutta silti retriitti voi olla hyvä, kokemus siitä oikea. Ajattelen, että hiljaisuuden retriitti ja rukous saavat olla osallistumista ympäröivän maailman todellisuuteen. Hiljaisuudessa rukoilin Eric A. Saaren korkeimmalla kohdalla on tanakka 1800-luvulla rakennettu majakka. Utöllä vietettyjen hiljaisten päivien jälkeen uskon ymmärtäväni enemmän läsnäolevasta rukouksesta itseni, lähimmäisteni ja koko maailman puolesta. www.henkilehti.fi Henki Arjen toivoa ja avaraa armoa Kyllä kiitos! Tilaan Henki-lehden 12 kk tutustumistarjouksena alk. Kynttelikköön on kaiverrettu jokaisen kuolleen merimiehen nimi. Cainin, Rex Jacksonin, Juan Lopezin sekä seitsemän muun amerikkalaisen jouluna hukkuneen merimiehen sielun puolesta. Viimeisenä päivänä ennen lähtöä takaisin mantereelle menin käymään vielä kerran Utön rukoushuoneessa. Se sopi hyvin äänimaailmakseni hiljaisuuden retriitissä. Onnettomuudessa hukkui ja ” Huomioliiveihin pukeutuneet luotsit ovat eräänlaisia merten enkeleitä. Yli 130 vuoden ajan on Hengellinen Kuukauslehti tarkastellut yhteiskuntaa ja hengellisyyttä laajasti ja avarasti. HerättäjäYhdistys maksaa postimaksun HERÄTTÄJÄ-YHDISTYS Tunnus 5004701 00003 VASTAUSLÄHETYS Nimi __________________________________________________________ Osoite _________________________________________________________ Sähköpostiosoite ________________________________________________ Puhelinnumero _________________________________________________ Minua kiinnostaa Herättäjä-Yhdistyksen toiminta, ja haluan lisätietoja. Henki etsii syvällistä sisältöä jopa ennalta arvaamattomista paikoista. Päädyn siihen, että Jumalan lupaus on aina suurempi kuin minun epäuskoni. Se on maalattu punavalkoiseksi, sillä se on luotsimajakka. Saarelaiset onnistuivat pelastamaan 38 merimiestä ottamalla heidät koteihinsa lämpenemään. Kaikkein selvimmin kuulen tämän äänen tuulisina kevätiltoina mäntymetsässä, kun pitkä talvi on taitettu. (06) 433 5700 tai www.henkilehti.fi/tilaa. Suomalaisena saa olla kiitollinen pitkään kestäneestä rauhanajasta. Tuulen ääni muistuttaa siitä, ettei Jumala ole vaiennut luomakunnassaan. Rukoushuoneen seinällä on vanhahtavalla ruotsinkielellä kaunokirjailtu huoneentaulu, jossa on pari jaetta psalmista 139. Kirkon vaikeakulkuisuuden takia saarelaiset rakensivat jo yli sata vuotta sitten rukoushuoneen kylän laitamille. Utön majakka on tiettävästi maailman ainoa majakka, jossa kirkkotila on suoraan valohuoneen alla. Huomioliiveihin pukeutuneet luotsit ovat eräänlaisia merten enkeleitä. Satamassa on oransseja luotsilaivoja. Saarelaiset lahjoittivat kymmenhaaraisen kynttelikön haaksirikossa menehtyneiden merimiesten muistoksi. 1.1.2021: paperilehtenä 29 € sähköisenä näköislehtenä 19 € (vaatii sähköpostiosoitteen) tilaus saa jatkua tutustumisjakson jälkeen kestotilauksena (paperilehti 49 €, näköislehti 35 €) Haluan tutustua Henki-lehteen ja tilaan ilmaisen näytenumeron (ilmestyy tammikuussa 2021). Pääni sisäinen kohina ei täysin hiljentynyt parin päivän hiljaisuuden retriitin aikana. kylmettyi kuoliaaksi kymmenen amerikkalaista merimiestä. Rukoilin myös kaikkien meidän elävien puolesta. Sinne pitää kiivetä jyrkkiä portaita pitkin. Kyläläisten ylläpitämä rukoushuone on aina auki. He ohjaavat laivat sekä niiden työntekijät ja matkustajat karikoiden ohi turvallisesti perille. Sen tarjoamassa suojassa voi rukoilla vaikka keskellä yötä, pimeimpänä hetkenä. Saarella on myös kaksi suljettua sotilasaluetta, ja kallioilla näkyy tykkejä. Henki raportoi hengellisistä kysymyksistä näkökulmia laajentaen. Henki ilmestyy kuusi kertaa vuodessa tukevana 52-sivuisena lukupakettina. Saaressa tuulee koko ajan. Se on sijoitettu rukoushuoneen alttarille. Tuntemattoman saksalaissotilaan hauta kertoo sodan mielettömyydestä. Joulupäivänä vuonna 1947 Utön edustalla haaksirikkoutui Yhdysvaltain Virginiasta Suomeen kivihiililastia tuonut höyrylaiva S/S Park Victory. Henki Tilaa Lahjatilaukset: puh. Myös myrskytuulet ovat osa Utön todellisuutta. Osa kohinasta oli seurausta Yhdysvaltain jännittävien presidentinvaalien tiiviistä seuraamisesta. 17 KOTIMAA | 27.11.2020. Tämä sama lehti, vuoden 2021 alusta nimeltään Henki, kantaa edelleen samaa henkeä. On koskettavaa, että vielä vuosikymmeniä onnettomuuden jälkeen näiden kymmenen amerikkalaisen nimet löytyvät Utön rukoushuoneesta. Saarelaiset ovat aina pelastaneet merihätään joutuneita
– Elämänkielteisen pietismin piirissä varttunut isä ei halunnut perheessään esiintyvän jyrkkää uskoa. Toive toteutui, kun neito kohtasi Raudaskylän koulua käyneen körttiläisen Jouko Liehun. – Oma elämä on syvä kaivo, mistä voin ammentaa loputtomasti. Minulle tuli tunne, että rukouksella on mahtava voima. Romaanin tyttö tekee pienen Rakelin tavoin Jumalasta vaikeita kysymyksiä. Pikkusisko kuoli silmien edessä. Muutamassa virren säkeessä on kaikki, mitä ihminen tarvitsee. Pianon edellisten omistajien tarinat ja hahmot täydentävät kirjailijan omakuvan. Kirjassa on kertojana Liehun lapsuuden kodista tuttu piano, jota äiti soitti. Hän tapaa vieläkin nauttia jonkin virren iltarukoukseksi. Isä oli iloinen ja nauravainen ihminen, joka kiireidensäkin keskellä pelleili ja leikki lasten kanssa. Kirjassa kuvataan, miten isä majoitti kodittoman romaniperheen pappilaan. Tämä tuki aina vaimonsa taiteellista työtä. Saarnoissa kuului ihmisten hätä ja tuska. Moniulotteisen ihmisen kuvaamisessa kubistisen vapaa fantasiatyyli tuottaa todenmukaisemman lopputuloksen kuin yksioikoinen realismi. – Isä sanoi kalpeana, ettei nyt auta kuin lapsen rukous: ”Pankaa kädet ristiin ja rukoilkaa, että Taivaan isä varjelee meitä!” Pommi jysähti pappilan ja kirkon väliin. V alaanluiset koskettimet -kirjan pääosassa on liikuttavan herkkä ja taiteellinen papin tytär, pientä Rakel Liehua sisikuntaansa myöten muistuttava. – Se virren vyöry ja hiljainen jysäys lakeuksilla oli minulle valtavan upea elämys. Se oli traaginen teko, ja vihasin isää silloin, vaikka kissa pelastuikin. Uutuusromaani on papin tytön koskettava kasvukertomus. Hän antoi minullekin täyden taiteellisen vapauden. Tuolloin teini-ikäiselle Rakelille pappisisä oli niin hieno esikuva, että se vaikutti jopa romanttisiin haaveisiin. Jouko sai vietyä läpi hankkeen, joka Lauri-isältä jäi kesken. Helsingissä he kävivät körttiseuroissa. Isä työskenteli vuosina 1954–1957 Pohjanmaalla Raudaskylän kristillisen opiston johtajana. – Piano on vapaampi kertomaan asioista kuin olisin pystynyt minätai hän-muodoissa. – Tunnustan käyttäväni virsiä valikoivasti kuin psalmeja. – Sisälläni on taitanut olla aina teologinen pohtija. » 18 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. – Se olisi voinut olla täysi tuho. Hänen ”kauhea mutta myös kaunis ja onnellinen” lapsuutensa sisälsi sotaa ja petrolilampun valossa valvottuja kauhun öitä. Siionin virsistä tuli Rakel Liehulle rakkaita. Liehu näki lapsena myös Sanan mahdin, joka karismaattisella pappisisällä Lauri Tuomella oli saarnatessa. Siitä hyvästä jotkut kyläläiset syyttivät pappia kommunistiksi. – Jouko oli äärettömän vapaa sielu, joka ei halunnut liittyä mihinkään jengiin. Halusin heittäytyä sinne rohkeasti kuvaamaan lapsuuttani, kirjailija kertoo. Kuolemaa paljon pienenä pohtinut Liehu muistaa, miten juoksi perunakellariin pommisuojaan, kun naapuripitäjä oli jo säpäleinä. – Minulla oli melkoinen pyhimysisä! En löytänyt kirjoittaessani hänestä muuta pahaa kuin kissan heittämisen järveen. Liehun lapsuudenperhe muutti Ristijärveltä Helsinkiin sen jälkeen, kun siskon kuolema oli tehnyt kodista kolkon. TEKSTI: JANNE VILLA JA KUVAT: VEIKKO SOMERPURO/WSOY ” Pelkuruuttani halusin piilottaa uskon, jota taidepiireissä tuohon aikaan pilkattiin. Hyppään yli tuomion kohtien ja luen rakkaudesta kertovat virret. Isä halusi purkaa hautausmaan aidan, joka erotti jyrkästi kirkkoon kuuluvat ja kuulumatKirjailija hipaisee taivaan kantta Rakastettu runoratsu Rakel Liehu tekee tyylikkään paluun prosaistina. Tyttö oli ylpeä Yhteisvastuukeräystä ideoineesta isästään, joka halusi aina auttaa köyhiä ja kärsiviä. – Tyttösenä toivoin suoraan sanottuna salaa, että olisi mahtavaa löytää puolisoksi teologi
– Kirjoitin nuorena runoilijana varovaisemmin. 19 KOTIMAA | 27.11.2020. Kun tulin 50-vuotiaaksi, annoin hevosen laukata lujaa, ja tein kirjoittajana ihan niin kuin itse halusin, kertoo Rakel Liehu
Armon suuri yrttitarha oli näet tarjolla kaikille. Vuosikymmenten takaisessa kirkossa esiintyi nykyistä enemmän Jumalan luoman aistillisen ja eroottisen elämän kieltäjiä. Liehu sai herjauskirjeitä, joissa syytettiin jopa saatanan pauloissa olemisesta. – Yhtäkkiä minussa tapahtuu sikiön prosessi. – Ahdasmielisimmät arvostelijani eivät minua varmaan lukeneetkaan. Lapsuuden rakkaudelliset kokemukset ovat kantaneet vaikeiden vaiheiden yli, mutta ajoittain Liehu on etääntynyt uskosta. – Sitä lasta joutuu usein leikkelemään julmasti ja muotoilemaan, mutta joskus se on jo maailmaan tullessaan annettu minulle valmiina. Seurakunta ei aidan purkamista hyväksynyt. – Tuollainen näprääminen on yhtä tyhjän kanssa, niin kuin isäni sanoi. Hän sai kirjallisuuden valtionpalkinnon ja Runeberg-palkinnon. Rakel Liehun runot ja proosa ovat erittäin aistivoimaisia. – Jeesuksesta pitäisi käyttää lähinnä verbejä: hän hohtaa, valaisee, lohduttaa… Kirkkaiden kukkien päällä nukkuva ”tulikieli-Kristus” esiintyy eri ilmiasuissa kautta runotuotannon, vielä 1990-luvun radikaalin kokeilevissa runokokoelmissakin, jotka varmistivat Liehun paikan nykyrunoilijoidemme kärkijoukossa. Toimiessaan pappina Torniossa Jouko onnistui purkamaan vastaavan aidan. Liehu haluaisi heittää lukijansakin ”suureen syliin, joka Jumalaa ymmärtämään pyrkivä ihminen ”jää aina valon reunaan”, kirjailija katsoo. ” Runoilijan pitää kirjoittaa tyystin häikäilemättömästi, niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. Kirjailija hahmottaa elämän suurena, upeana ja ratkaisemattomana mysteerinä. Sitten teksti virtaa kirjailijan läpi selittämättömällä tavalla. Hän kannatti naispappeuttakin jo 1950-luvulla. Kesken arkitöiden Liehulle saattaa tulla tunne, että jotain tekee sisällä tuloaan, kuin lapsi olisi syntymässä. tomat. – Yllättäen yksi piispatarkin kiitti, että ”ihanaa kun kirjoitat miehen ja naisen välisestä rakkaudesta näin voimakkaasti”. Sitä rakkautta hän pyrkii toteuttamaan ihmissuhteissaan, oman ”vaivaisen ja puutteellisen” persoonansa kautta. – Koetin sopertaa, että Kristus on minulle ”ensimmäinen ihminen”. Meissä kaikissa on ahtautta ja oikeassa olemisen halua, Liehu myöntää, muttei voi ymmärtää turhauttavaa ja järkyttävää dogmeista kiistelyä kirkossa. – Kun ihminen haluaa olla ajan virrassa mukana, hän piilottelee syviä hengellisiä elämyksiään. Siinä iässä en uskaltanut sanoa, että hän on mestarini, vaikka vihjasinkin, etten ole ateisti. – Pelkuruuttani halusin piilottaa uskon, jota taidepiireissä tuohon aikaan pilkattiin. Modernistien muotokielestä vielä verrattomasti vapautuneemmaksi heittäytynyt sanataiteilija saavutti 1990-luvulla myös nuorempien sukupolvien runonrakastajien vankkumattoman suosion. – Olen todella onnellinen siitä, että sekä isäni että puolisoni olivat avarahenkisiä, armollisia ja rakastavia persoonia. – Runoilijan pitää kirjoittaa tyystin häikäilemättömästi, niin kuin itsestä parhaalta tuntuu. 20 KOTIMAA | 27.11.2020 Kotimaa 115 vuotta. Osani oli ollut olla ”papin pentu” ja ”papin vaimo”, enkä tahtonut enää kärsiä siitä kuviosta. Yhdessä kirjallisuustilaisuudessa mustiin pukeutunut mies kysyi: ”Mitä Kristus teille merkitsee?” Kysymys oli liian kohti käyvä, ja kirjailija meni lukkoon. – Käsittäminen on meissä suuren levottomuuden asteella. Papinrouvan rooliinsa liittyvistä odotuksista huolimatta kirjailija päätti olla rehellinen omalle ilmaisutavalleen. Lapsi on syntynyt salaa ihmeteltäväksi, ja siinä tekstissä on kaikki, mitä olen viime aikoina elämästä ajatellut ja tuntenut. Liehun teologian ydinlause on, että Jumala on rakkaus. Se huutaa kuin kuovi ja lentää edestakaisin, mutta ei koskaan tavoita Jumalan valon nopeutta. Nyt Liehu voi todeta vapautuneesti, että Jeesus oli ”tekijämies joka ei vain puhunut upeasti”. Sellainen narsismi ja pienuus iskivät minunkin kohdalleni. Kolmikymppisenä aloitteleva runoilija luki modernia teologiaa selvittääkseen jumalakäsitystään