14 4 Talouden ilmestyskirja kertoo miksi olemme velkaantuneet 10 Puolaan paenneet ukrainalaiset rakentavat elämäänsä uudessa ympäristössä 20 Raine Haikarainen: Kirkko voisi ottaa oppia ilmailualasta. N:o 45 | 10.marraskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –4 6 Liikettä sormille ja aivoille Neulominen on nyt virallisesti elävää kulttuuriperintöä. Vuokko Hakulinen neuloo Tampereella Mummon Kammarissa
Miten joukkue syntyi ja mikä harrastuksessa on parasta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Olemme pitäneet seurassa poikapäiviä ja haastaneet myös isiä mukaan jäälle. Sen ei aina tarvitse olla suurta ja jännittävää – joskus pieni kävely, hyvä suklaa tai laadukas televisiosarjan jakso ovat ihan tarpeeksi. Varsinkin joukkueurheilussa iso juttu on myös vanhempien yhteisö. Lahjaksi sopii kaikki, mitä lapset suinkin keksivät. Muodostelmaluistelun pariin hän löysi tyttäriensä harrastuksen kautta. Rohkeimmat ovat tulleet jopa itse kokeilemaan. Isänpäivän aattona on Seinäjoella kaikkien joukkueiden ensiesitykset ja sen jälkeen kalenterissa on useita kisoja ja näytöksiä. Suomalainen isä on käynyt läpi suuren muutoksen työorientoituneesta perheen elättäjästä tasavertaiseksi perheen hoivaajaksi. Äitien ei ole aina helppoa luottaa siihen, että isätkin osaavat. 4 Mitä aikuiset voisivat tehdä, jotta kaikki lapset saisivat valita harrastuksensa vapaasti. Kuinka hoidat ja kasvatat lasta turvallisesti ja terveellisesti erilaisten ohjeistusten ja muoti-ilmiöiden viidakossa, jossa virheitä ei sallita. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Isänpäivää juhlitaan maailmalla eri tahtiin. 5 Mikä RiverBullsille on nyt ajankohtaista. Pakkosiirtolaisuuden ja koti-ikävän keskelläkin Jumala muistuttaa israelilaisille: ”Istuttakaa puutarhoja ja nauttikaa niiden hedelmistä”. Nykyään treenaamme kahdesta kolmeen kertaan viikossa. – Meidän perhe on ollut mukana taitoluistelupiireissä jo pian 15 vuotta siitä asti, kun vanhin tyttö aloitti luistelukoulussa ja sen jälkeen muutkin. marraskuuta 2023 6 muistot presidentistä Martti Ahtisaari teki vaikutuksen tapaamiinsa ihmisiin 18 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset 22 essee Nouseeko vihapuhe uskonnosta. 1 Mitä lasten harrastuksissa mukanaolo on sinulle antanut. 27 kirkon pihamaalla Juuso Ritala näkee ikkunastaan Artjärven kirkon valot Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Niistä he saavat ihmisenä olemisen mallia. Pohjoismaissa sen viettoa nykyisellä paikallaan hieman raadollisesti ehdottivat 1940-luvulla kauppiaat, jotka kaipasivat kauppoihin eloa ennen joulusesongin alkua. Toisaalta nykyisessä täydellisyyden tavoittelun kulttuurissa äidit toteuttavat omaa osuuttaan kovan paineen alla. Katsomossa treenien päättymistä odotellessa heitin vitsinä, että mitä jos me isätkin kokeilisimme. Pohjoismaissa vietämme sitä marraskuun toisena sunnuntaina, muualla maailmassa päivä vaihtelee. Tärkeintä siinä ei ole olla tietynlaisten ohjeiden ja mittojen mukainen isä vaan olla oma itsensä, olla läsnä ja opetella rauhassa tuntemaan lastaan. Niistä heidän sisäinen maailmansa ja ajattelunsa rakentuu. viikon henkilö ”Katsomossa heitin vitsinä, että pitäisikö meidän isienkin kokeilla” Neljän tyttären isä Janne Saarela, 46, sai Vuoden Isä 2023 -tunnustuksen kiitoksena aktiivisesta osallistumisesta lastensa harrastuksiin sekä vanhentuneiden suku puolinormien haastamisesta. Lapset tarvitsevat kasvuunsa erilaisia ihmisiä, erilaisia tapoja ja erilaisia ajatuksia. Olosuhteet eivät varmasti helli paossa elävää kansaa eikä yleinen mieliala varmasti ole korkealla. Harrastuksiin osallistuminen antaa yhteistä aikaa. | Kuva: Johannes Tervo JANNE SAARELA – Vuoden Isä 2023, muodostelmaluistelun harrastaja N:o 45 | 10. Hyvää isänpäivää! Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Myös yksilötasolla harmeja ja pettymyksiä mahtuu jokaisen polulle. Seinäjoella asuva Saarela on miesten muodostelmaluistelujoukkueen RiverBullsin perustajajäsen. Seinäjoen taitoluistelijoissa on tosin paljon taitavia poikaluistelijoita. Jeremiaan kirja kannustaa kuitenkin samaan, kuin haastattelemani henkilö. NIILO RANTALA Isistä oppii ihmisenä olemisen mallia M aailman tilanne näyttää synkeältä. Jumala kuitenkin kutsuu ihmistä nauttimaan luomastaan maailmasta ja antamastaan elämästä. – Kannattaa antaa lapsen rohkeasti kokeilla sitä, mitä lapsi haluaa, ettei yritä elää omaa menetettyä nuoruuttaan lasten kautta. Pitkä isyysvapaa ja mahdollisuus jakaa vanhempainvapaata antaa nuorille isille arvokkaan mahdollisuuden viettää aikaa lastensa kanssa ja tutustua heihin, kun he vielä ovat pieniä. Mutta osaavat he, ja sitä varten isät ovat, että he jakavat kasvatuksen ja hoivan taakkaa omalla tavallaan. Yhtä kaikki, isiä on syytä juhlistaa ja etenkin suomalaisia isiä. – Nyt valmistaudumme tulevaan kilpailukauteen. Harrastamme vakavissaan, mutta kieli poskessa. Yhdysvalloissa sen idea lienee saatu äitienpäivän vietosta. Tärkeintä on kuitenkin yhdessä oleminen ja yhteinen tekeminen. 2 Perustitte vuonna 2014 miesten muodostelmaluistelujoukkueen, joka on yhä lajissaan maailman ainoa kilpaileva miesten joukkue. Palkinnon jakoi sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen. Aika monenmoisia reaktiota on vuosien varrella tullut, kun olen uusille tuttavuuksille kertonut harrastuksesta, mutta enää sitä ei niin paljon hämmästellä. Maailma on kesken ja epäoikeudenmukaisuus jyllää. Olen havainnut neuvon mainioksi kiireisten ruuhkavuosien keskellä. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen (virkavap.) artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Haastattelin muutama viikko sitten erästä ikäihmistä, joka kertoi yhdeksi virkeytensä salaisuudeksi sen, että hän tekee joka päivä jotain kivaa. Hetkeksi on kuitenkin tilaisuus virittäytyä myönteisiin ajatuksiin, sillä sunnuntaina juhlitaan isiä. – Kyllä se on tämä lajien valinta, että mikä laji sopii kenellekin. Siitä seuraa paljon iloa sekä isälle että lapselle. 3 Minkälaisia vanhentuneita sukupuolinormeja lasten harrastamiseen vielä nykyään liittyy. Talviaikana viikonloput menee usein kisamatkoilla kisaten tai kannustaen. TUIJA PYHÄRANTA Seinäjokelainen sähköasentaja Janne Saarela viettää ison osan vapaa-ajastaan jäähallilla. Samalla pääsee näkemään, mitä lapsi harrastaa ja mitä se vaatii. – Se on pitkä tarina. Siksi isien on syytä rohkeasti ryhtyä rakentamaan suhdetta lapsiinsa olivatpa nämä sitten pieniä, nuorisoa tai jo aikuisia. – Parasta on itsensä haastaminen, yhdessä tekeminen ja totta kai sekin, kun pääsee vähän järisyttämään maailmaa. Sen isät ovat ansainneet. Perinteisesti isänpäivänä isälle tuodaan aamukahvit vuoteeseen herkkujen ja isänpäiväkortin kera. Aikuiset voivat näyttää esimerkkiä myös siinä, miten suhtaudutaan eri lajeihin. Siinä, että tekee vallitsevista olosuhteista parhaat mahdolliset, on suurta viisautta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita
Tulee mieleeni kristillinen sanonta: Kuka ei tahdo työtä tehdä, ei hänen syömänkään pidä. Miksi muuten nousta sohvan pohjalta pois. Myös inflaatiopeto on lähtenyt taas laukalle. Se on ollut aina dramaattinen, iso ja pelottavakin asia. En ole lähtenyt helppojen ja populististen puheiden linjalle. Vuosituhannen vaihteessa kirkoilla oli kampanja, jonka tavoitteena oli kehitysmaiden velkojen anteeksianto. – Venäjällä ei kaivata aivokapasiteettiamme, vaan siellä riittää, kun pieni eliitti pumppaa luonnonvaroja ja jakaa ne toisilleen. – Me ehdimme korjata tuhot, kunhan talouskasvu varmistaa, että rahat riittävät vihreään siirtymään. – Ylivelkaantuneen rahallinen tukeminen ei saa olla liian löperöä, ettei korjaavan liikkeen syntyminen esty. – Voisimme satsata muutamaan maahan, joihin lähetettäisiin houkuttelupartioita. Kreikka joutui koville ja kansa mellakoi, mutta se politiikka toimi. Me emme voi ottaa ihmisiä vastaan ilman mitään rajoituksia tai maahanmuutto menee överiksi. Kangasharjun mielestä on karsittava sellaisista tulonsiirroista, jotka synnyttävät kannustinloukkuja työn tekemiselle. – Yritän vääntää rautalangasta vaikeita asioita. Etlan edustaja palasi juuri Yhdysvalloista, jossa tutustui maailmantalouden, teknologian ja politiikan uusiin tuuliin. – Tämän päivän menolisäykset pahentavat lastemme velkataakkaa tulevaisuudessa. Se vaikuttaisi ihmisten ja pankkien liikaan riskinottoon. Taloustieteilijä sanoo silti arvostavansa luterilaisuutta, etenkin työnteon etiikkaa. – On epärealistista ajatella, että velkojen armahtaminen olisi säännöllinen kuvio. Nato-Suomi ei kiinnostane Venäjää valloitusmielessä. Verotukseen kannattaisi tehdä alennuksia työnteon ja yrittämisen kannustamiseksi. Löperön menolinjan seurauksena kärsimme kestävyysvajeesta. Aki Johanneksen ilmestyskirja velallisille talouselämä | Holtittomasti valtionvelkaa ottavat poliitikot vievät Suomen perikatoon, varoittaa Aki Kangasharju. Tarvitaanko absoluuttinen kriisi, romahdus ja lama ennen kuin uusiudumme. Humanitaarisen maahanmuuton suhteen Etlan toimitusjohtaja on lisääntyvien rajoitusten kannalla. Aki Kangasharju viittaa Talouden ilmestyskirjassaan ”tuomiopäivän tohtori” -lempinimen saaneeseen ekonomistiin Nouriel Roubiniin, muttei pidä tätä esikuvanaan. Sosiaalietuuksien varassa elävä on vaarassa passivoitua ja syrjäytyä työelämästä. Suomessa julkisia menoja on Kangasharjun mukaan hillittävä valtion tehtäviä vähentämällä ja palvelujen tuotantoa tehostamalla. – Kannustinloukkuja on pakko purkaa. Kasvaneet korkomenot nakertavat rahoituspohjaltaan horjuvaa hyvinvointivaltiota. – Maahanmuuton ongelmien välttäminen on tuhannen taalan kysymys. Nämä pitävät velkaa vaarattomana, mistä johtuen velkaantuminen on ollut holtitonta. Kirjani kaikki väitteet ovat asiallisia ja perustuvat tutkimuksiin. – Meillä ei ole ryöstettävänä muuta luonnonvaraa kuin aivot, joita ei voi vallata. Eteenpäin menemisen meininki vaatii uskoa tulevaisuuteen, jotta saamme uudistukset vauhtiin ja löydämme luottamuksen Suomen uuteen nousuun. Pakolaiset pitää kotouttaa ja sijoittaa siten, etteivät he ”slummiudu”. Suomi tarvitsee reilusti lisää työperäistä maahanmuuttoa, sillä syntyvyytemme on hyvin alhainen ja kansa ikääntyy, Kangasharju arvioi. Petoja ovat myös velkaantumisen markkinamiehinä ja propagandisteina toimivat poliitikot sekä harhautuneet tutkijat ja itseoppineet asiantuntijat – ”talouden väärät profeetat”. Hän analysoi kovin sanoin ylivelkaantuvan ja rakenteellisiin ongelmiin joutuneen hyvinvointivaltion taloutta. Suomessa syntyvät verkostot vetäisivät sitten tänne muita maanmiehiä. – En ole eri mieltä kirkon pointista sikäli kun leikkaukset kohdistuvat työkyvyttömiin, kuten vammaisiin ja sairaisiin. Suomen talouden erkaantuminen Venäjästä on positiivinen kehityskulku. Sen sijaan työkykyinen kansalainen ei saa Kangasharjun mukaan ottaa sosiaalitukia itsestäänselvyytenä ja jäädä niiden varaan, vaikkei pienipalkkainen työ parantaisikaan paljon elintasoa. Kristilliseen etiikkaan kuuluu heikommista huolen pitäminen. Paavo Arhinmäki uhkasi irtisanoa Nordean asiakkuutensa, kun kauppatieteen tohtori Kangasharju toimi taannoin pankin pääekonomistina. JANNE VILLA ajankohtaista ” Nähdäänkö kirkossa yhä ne siunaukset, joita hyvästä taloudenpidosta tulee. Verotusta ja sosiaalitukia on muutettava siten, että työ kannattaa aina. Kirkon puoleltakin on esitetty kovaa kritiikkiä heikossa ja haavoittuvassa asemassa jo ennestään olevien ihmisten tukien leikkauksia kohtaan. Amerikkalaisten ongelmana on ”järjettömän kova teknologinen kilpajuoksu” Kiinan kanssa. En koe ketään solvaavani, jos sanon asiat suoraan. Maan ideologia ja aggressiivinen rikollistalous perustuu tsaariin, joka antaa pajareilleen siimaa. Sen mahdollistaminen ei ole karhunpalvelus vain kansantaloudelle. Hän erosi kirkosta neljännesvuosisata sitten. – Se koira älähtää, johon kalikka kalahtaa. Aki Kangasharju käyttää kirjassaan uskonnollista retoriikkaa ”herättelijänä”. Kangasharju kokee tulleensa välillä väärinymmärretyksi viljeltyään sarkasmia, muttei pelkää ankaraakaan palautetta. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. EVA:n ja Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) toimitusjohtaja Aki Kangasharju on saanut osansa laitavasemmiston kritiikistä. Vaikka perikato ei tule huomenna eikä tällä vaalikaudellakaan, se tulee jonain päivänä, ellei suunta muutu”, elinkeinoelämän äänitorvi töräyttää pasuunastaan varoituksen sanan kansaa vaanivista vitsauksista. – Suomi ei tule olemaan työperäisen maahanmuuton onnela, elleivät muut maat muutu asuinkelvottomiksi. Taloustieteilijä pitää velkaantumiskierrettä ”petona”, joka uhkaa koko kansantalouttamme. – Välillä tulee hallitus, joka osoittaa ongelmaa kohtaan ymmärrystä, ja seuraavan hallituksen aikana tulee taas takapakkia. ”Ellei toimeen tartuta, edessä on itku ja hammasten kiristys, koska rahojen loppumisesta kärsivät eniten köyhät ja sairaat. Alussa on Jeesuksen ajatus velkojen anteeksiannosta. Näin kommunistien Tiedonantaja -lehti kuvasi Elinkeinoelämän valtuuskuntaa. Ilmastonmuutoksen torjumiseen Aki Kangasharju suhtautuu toiveikkaasti. Teoksen työnimi oli Aki Johanneksen ilmestyskirja eli kertomus siitä, mistä syistä olemme velkaantuneet, mitä hallitsemattomasta velkaantumisesta seuraa ja miten katastrofi estetään. – Velka on ollut ennenkin ongelma. Mutta nyt meistä on tullut pullamössöyhteiskunta, jossa riskit on sosialisoitu. Esimerkiksi Intiasta kannattaisi houkutella koulutettuja it-alan työntekijöitä ja Filippiineiltä sairaanhoitajia, Kangasharju visioi. Myös Aki Kangasharju kannattaa tätä periaatetta, mutta huomauttaa, ettei huolehtimisessa saa mennä liiallisuuksiin. Suuri osa kansasta ymmärtää velkaantumisen vaarat, mutta kun uusi hallitus päätti uudistuksista, moni taho kävi vastarintaan, Kangasharju hämmästelee. Nollakorot eivät olleet ikuisia. Etlan toimitusjohtaja ei tätä ”riemuvuoden” projektia huomannut. K aikkivoipa hirviö, joka juo köyhälistön verta. Pohjois-Pohjanmaan Haapavedellä kasvanut Kangasharju varttui kulttuurissa, johon kristinusko ja vanhoillislestadiolaisuus vaikuttivat vahvasti. – Hän jakaa vain tuomiota. Koulutusta sekä tutkimusja kehittämistoimintaa on lisättävä ”innovaatiot mielessä”. Hyvinvointiyhteiskuntamme pohjalla olevaa luterilaista eetosta Etlan toimitusjohtaja pitää ”ehdottomasti positiivisena”. – Se on yksi tekijä, minkä vuoksi Suomella on mennyt näin hyvin tähän asti. Ansiosidonnaista työttömyysturvaa on lyhennettävä. – On ymmärrettävä, että yhteiset rahat tulevat työnteosta ja hyvästä taloudenpidosta. Liberaali porvari ilmaisee tuttuun tapaansa itseään iskevästi ja selväsanaisesti, paikoin provosoivasti teoksessaan Talouden ilmestyskirja (Docendo). – Soisin vapaan demokratian ja markkinatalouden voittavan autoritaariset pakkovaltiot. – Kirkko täytyisi saada yhteiskuntamme tarvitseman muutoksen taakse, mutta nähdäänkö kirkossa yhä ne siunaukset, joita hyvästä taloudenpidosta tulee. Eurokriisissä Kreikan velkoja annettiin anteeksi, mutta velallista kannustettiin korjaamaan kurssiaan
Yhteydet luterilaisen kirkon johtoon olivat tärkeitä, sillä kirkolla oli merkittävä asema kansan parissa. – Yhtäkkiä aamupalalle ilmaantui myös presidentinvaalikiertueella oleva Martti Ahtisaari seurueineen. Olle Eriksson ja puoliso Mia Eriksson kuuluivat Martti Ahtisaaren seurueeseen, kun hän teki tasavallan presidenttinä valtiovierailun Namibiaan. Eriksson työskenteli Suomen Lähetysseuran palveluksessa ja Ahtisaari matkusti YK:n erityisedustajana tunnustelemaan Etelä-Afrikan hallinnoiman maan itsenäistymismahdollisuuksia. Helsingin tuomiokirkossa. Kansliasta mentiin sitten kysymään presidentiltä toista aikaa ja sellainen löytyi oitis. – Hetken mietittyään tuli suora vastaus – minun serkkuni on Martti. Pian vieraat saivat kuulla, että Ahtisaari oli juuri saanut tiedon 37-vuotiaan ihmisoikeustaistelija Anton Lubowskin kuolemasta. | Kuva: Juha Pitkän arkisto 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023 Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Lisää näkyvyyttä 12 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Etelä-Afrikan armeijan joukot ilmaantuivat paikalle ja sanoivat huolehtivansa Ahtisaaren turvallisuudesta. sidentinkansliasta ja kerrottiin asian koskevan audienssia presidentin kanssa, olin aika äimänä. Jo vuosien ajan muutamia Lähetysseuran työntekijöitä ja muita ystäviä kokoontui laulamaan yhdessä kauneimpia joululauluja Eeva Ahtisaaren ja Martti Ahtisaaren kanssa. Hän kertoi jopa harkinneensa seurakunnan nuorisotyönohjaajan työtä. – Otin yhteyttä joukkojen johtajaan ja sanoin, että kyllä me pidämme hänestä huolen. ” Nuorisotoimistoon tuli puhelu presidentinkansliasta ja asian kerrottiin koskevan audienssia presidentin kanssa. Kun kävin Ahtisaaren kuolinpäivänä vaihdattamassa talvirenkaat erään kosovolaisen perheen huoltamolla, esitti nuori kosovolaistaustainen mies spontaanit suruvalittelunsa Suomen kansalle. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa. YK:n edustajana itsenäistymisprosessia johtanut Ahtisaari saapui Namibiaan maaliskuussa 1989. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. – Teimme dokumenttielokuvaa ja haastattelimme Ahtisaarta Namibian tilanteesta. Kotimaa keräsi muistoja Ahtisaaresta. Vaikka jotkut manailivat, että presidentti ei kirjettä tule edes näkemään, pian soi puhelin. uutiset Kerhonohjaajat olivat hallitusta tärkeämpiä – Muistojen Martti Ahtisaari muistot | Presidentti Martti Ahtisaari siunataan haudan lepoon perjantaina 10.11. Pitkä oli lähtenyt Ruokolahdelle seurakunnan kerhonohjaajien kanssa salibandy-turnaukseen ja saanut luvan yöpyä ryhmän kanssa Imatran seurakunnan leirikeskuksessa. – Ahtisaari osoittautui hyvin kiinnostuneeksi nuorisotyöstä. NIILO RANTALA, MARI TEINILÄ Tuusulan seurakunnan kerhonohjaajat vierailivat tuoreen presidentin luona. Sählykerhoistakin Ahtisaari kyseli vaikka kuinka ja vitsaili, kuinka hänellä itsellään olisi luontaisia edellytyksiä toimia maalivahtina. Olle Eriksson muun muassa raportoi Ahtisaarelle eteläafrikkalaisten Koevoet-erikoisjoukkojen ja Swapon sotilaiden välisistä taisteluista lähellä Namibian ja Angolan rajaa. Jossain vaiheessa adjutantti ilmoitti, että seuraava porukka odottaa. – Näin hölmöyksissäni totesin. Lopulta kun adjutantin ilmoituksesta oli kulunut 40 minuuttia, me lähdimme ja päästimme odottajat sisään. | Kuva: Rauli Virtanen Olle Eriksson oli sittemmin Suomessa Ahtisaaren presidenttiehdokkuuden kampanjatoimikunnassa. Hän oli vaitonainen, kunnes hiljaisuuden katkaisi kysymys: ”Did he die?” Kuoliko hän. – Hän oli käsittämätön ihminen. Kuvassa lisäksi Ulla Nenonen, pastori Matti Amadhila ja Olle Eriksson. Presidentti oli ollut täysin samaa mieltä: ”Oltiinpas katsottu hölmö aika koululaisten kannalta.” Lopulta suuri päivä koitti ja linnanvouti vastaanotti parhaimpiinsa pukeutuneen joukon presidentinlinnassa. Martti Ahtisaaren lisäksi paikalla olivat muun muassa itsenäisen Namibian ensimmäinen presidentti Sam Nujoma, Etelä-Afrikan silloinen presidentti Frederik Willem de Klerk ja tuleva presidentti Nelson Mandela. O lle Eriksson ja Martti Ahtisaari tapasivat ensimmäisen kerran silloisessa Lounais-Afrikassa vuonna 1978. Näin moniaalla Ahtisaaren vaikutus näkyy. Kun kansliasta ehdotettiin päivää ja aikaa, niin Pitkä vastasi vaistomaisesti, että ei käy – nuorethan ovat tuolloin vielä koulussa. Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. He veivät Lucia-päivänä Ahtisaarille Lucia-pullia Töölön kotiin. Se oli dramaattinen hetki. Tuusulan seurakunnan nuorisotyön työalavastaava Juha Pitkä kohtasi Martti Ahtisaaren ensimmäistä kertaa tämän presidentinvaalikiertueen aikana. Illalla grillasimme Ahtisaaren seurueelle vuohenlihaa ja hän saunoi piispojen kanssa. Yhtäkkiä kesken illallisen Ahtisaari meni puhelimeen. – Kun seurakunnan nuorisotoimistoon tuli yhtäkkiä puhelu prevartoi Suomen silloinen hallitus. Kun Martti Ahtisaari voitti presidentinvaalit, Pitkä lähetti hänelle kirjeen. – Paria päivää myöhemmin Ahtisaari saapui seurueineen Pohjois-Namibiaan Ambomaalle kahdella helikopterilla. – Ahtisaari ei jäänyt toimettomaksi, vaan ryhtyi organisoimaan turvahenkilöstöä ja varmistamaan, että kaikki ovat turvassa. – Uskon että kirkkokansalla ja lähetysväellä oli vaikutusta siihen, että Ahtisaari valittiin presidentiksi. Oven takana Huhtikuussa 1989 Martti Ahtisaari vieraili Oshakatissa Namibiassa. Siunaamisen toimittaa emerituspiispa Eero Huovinen. Martti Ahtisaari jutteli nuorten kanssa ilman kiirettä. Aamupalarupattelun päätteeksi toivotin menestyksekästä vaalikiertuetta ja mainitsin ohimennen, että jos tulet valituksi niin mehän tulemme onnittelemaan! Ahtisaari vastasi, että sovittu. – Ahtisaari ei silti kiirehtinyt – hän antoi nuorille kiireettömän hetken. – Työskentelin tuolloin Keravalla ja seurakuntien sählykerhot olivat kovassa nosteessa. Viimeisen kerran Erikssonit tapasivat Martti Ahtisaaren joulukuussa 2019. Silloisella vierailulla sovittiin muun muassa kirkon roolista namibialaisten paluumuuttajien kotouttamisessa. Dokumentaristi Timo Korhonen muistaa kirkkaasti illan, jolloin hän oli Ahtisaarten vieraana Namibian Windhoekissa. Pelkästään kerhonohjaajia oli noin 30, kerholaisia noin 300. Varsinaiset itsenäistymisneuvottelut käynnistyivät kuitenkin vasta kymmenen vuoden päästä. maaliskuuta 1990 Windhoekin täpötäydellä stadionilla. Namibian itsenäistymisjuhlaa vietettiin 21. – Ehdotin, että tulisimme seurakunnan kerhonohjaajien kanssa onnittelukäynnille. Tätä tapaa jatkettiin joka vuosi Mäntyniemessä. Hänet oli turvamiehineen majoitettu kotiini Oniipan päärakennukseen. Koska Korhonen tietää, miten levinnyt Martti-nimi on esimerkiksi Namibiassa, hän päätti kysyä nuorukaiselta, onko Martteja paljon Kosovossa. Häneen teki vaikutuksen se, miten vakavasti Ahtisaari otti kohtaamiset ja paneutui aiheisiin. Korhonen tapasi Ahtisaarta dokumentinteon parissa myöhemminkin. Nuorilta hän kyseli vaikka mitä ja painotti heidän työnsä tärkeyttä. Erityisen vaikutuksen Pitkään teki se, että Ahtisaari kohtasi nuoret täysin tasavertaisina ja kannusti heitä. – Joimme yhdessä kahvit ja rupattelimme. – Ahtisaari tapasi silloin hallinnon työntekijöitä, mutta myös kirkkojen edustajia kuten evankelis-luterilaisen kirkon piispat Leonard Aualan ja apulaispiispa Kleopas Dumenin sekä minut Windhoekissa Safari-hotellissa lounaalla
Ratkaisu olisi silti ymmärrettävä. Pöytien ympärille mahtuu istumaan noin 40 henkeä. – Jos muutostöitä on pystytty tekemään siellä missä ollaan meitä perinteisempiä, niin miksi se ei onnistuisi täälläkin, Haukivuoren alueseurakunnan aluekappalainen Markku Liukkonen sanoo. Tätä tunnetta ei pidä vähätellä, sitä pitää kuulla. Sen, mikä on aiemmin ollut valtakulttuuria, on jo jossakin vastakulttuuria. Sittemmin Nurmijärven kirkkoherra Ari Tuhkanen kertoi Kotimaalle, että varsinaista päätöstä ei vielä ole tehty ja keskustelu jatkuu. Martin Scorsesen filmatisoinnissa kuvataan, kun hänet lopulta haudataan japanilaisin menoin. Uudistuksen myötä kirkkotilassa helpottui muun muassa kirkkokahvien juonti. Lisäksi muun muassa Haukivuoren suorasähkölämmitteiseen kirkkoon on kuluvana vuonna asennettu ilmalämpöpumput, tuomiokirkkoseurakunnan talousjohtaja Tiina Snicker kertoo. Muutama päivä myöhemmin kirjoitin Kotimaan verkkosivuille kolumnin, jossa osoitin ymmärrystä Nurmijärven seurakunnan ratkaisua kohtaan. Elämänsä virren tilaisuuteen olivat Juha Hännisen lisäksi toivoneet piispa Jukka Keskitalo, artisti Juho Karvonen, vapaaehtoinen Kerttu Leskelä, sosiaalityöntekijä Anne-Maria Takkula ja tilaisuutta järjestämässä ollut Oulun tuomiokirkkoseurakunnan diakoniatyöntekijä Marjukka Huhtelin. näin meillä Pöytiä kirkonpenkkien tilalle H aukivuoren kirkon sisätilaremontin yhteydessä vuonna 2020 kirkon takaosasta poistettiin penkkirivejä ja tilalle laitettiin pöytiä. Kuva ei liity tapaukseen. Kansamusiikkimessun takana keskeinen henkilö on Teija Laineen mukaan nyt jo eläkkeellä oleva kanttori Heikki Tynkkynen, joka piti aktiivisesti yhteyttä Palokan pelimannitalon soittajiin. Sieltä soittamaan tulee Kyrieleis!-ryhmä, jota vetää Erkki Hiekkavirta. Kun se tapahtuu tärkeän asian hyväksi, se on vieläkin ihanampaa. Yksi lähetystyöntekijöistä saa käskyn: joko hän lopettaa ihmisten auttamisen ja lähtee pois Japanista, tai sitten hän lopettaa puhumisen Jeesuksesta. Kirkkoa ympäröi Kyyvesi kolmelta suunnalta. ilmiö & näkökulma ” Pitäisikö ruoka-apua antaa vain kirkkoon kuuluville. Päivä oli omiaan vaikuttamaan siihen, että tuttavastani tuli sittemmin seurakuntanuori, isonen ja aktiivi. Kyseessä on kunnan seurakunnalta tilaama palvelu, ei seurakunnan itsenäinen toiminta. Monen kommentoijan mielestä seurakunnan tulee joko luopua iltapäivätoiminnasta tai sitten pitää se tunnustuksellisena. Messun liturgina toimiva Palokan alueen johtava pappi Teija Laine kertoo, että isänpäivän kansanmusiikkimessulla on Palokassa pitkät perinteet. N urmijärven Seurakuntaviesti kertoi 25.10., että seurakunnan ala-asteikäisille koululaisille järjestetty iltapäivätoiminta muuttuu tunnustuksettomaksi. Suuri suvivirsikeskustelu oli vasta alkusoittoa. Tuo tunne ja hätä herää monessa sydämessä aina kun Nurmijärven seurakunnan ratkaisun kaltaisia päätöksiä tehdään. Kirkko tarjoaa tilaisuuksia, missä omaa vakaumustaan ei tarvitse selitellä. Seurakunta jäi mieleen paikkana, johon kaikki saivat tulla ja jossa ilo saattoi kasvaa suureksi. Kirkolta on Haukivuoren seurakuntatalolle matkaa noin viisi kilometriä. Kulttuuripäivät järjestää Palokka-Seura yhdessä erilaisten Palokan alueen toimijoiden kanssa. Ei välimuotoja. Eihän tuolla retkellä julistettu Sanaa. Mukana on eri-ikäisä pelimanneja, Laine kertoo. MARI TEINILÄ Pelimannien kanssa isänpäivänmessuun Jyväskylässä Palokan kirkolla vietetään isänpäivänä 12.11. Alati keskustellaan, miten uskonto saa näkyä ja mikä on uskonnon paikka. Nautin suunnattomasti siitä tunteesta, kun ympärilläni soivat virret toisten laulamina. Samalla saneerattiin kirkon takaosassa oleva pieni keittiö toimivaksi tarjoilukeittiöksi. Pelko siitä, että edes kirkko ei seiso minun uskoni tukena, elää vahvana. Tunnustuksellisuus ei nykyisen lainsäädännön mukaan sovi kunnan tilaamaan palveluun. Aamulla hurautettiin huvipuistoon, iloittiin päivä ja paluumatkalla herkuteltiin Hesburgerilla. – Joidenkin toisten mielestä on taas helppo tulla haudalta suoraan muistotilaisuuteen, eikä lähteä sitä varten erikseen kilometrien päähän seurakuntatalolle, Liukkonen sanoo. Osa ei myöskään halua viettää muistotilaisuutta kirkon takaosassa, koska se tuntuisi siltä, että ollaan kirkon porstuassa. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan muissa kirkoissa ei ole tehty vastaavia muutostöitä. Seurakunta rientää helpottamaan perheiden arkea – avittaa kuntaa ja yhteisöä. Ihmiset on saatava uskomaan siihen, että kirkko puolustaa jäseniään ja positiivista uskonnonvapautta. Onko kaikki tällainen toiminta sitten tarpeetonta. Poistettuja penkkejä hyödynnettiin pöytien penkkeinä. Tarvittaessa kirkon takaosa voidaan täyttää pöytien sijaan tuoleilla. Tilaisuuden juonsi musiikin moniottelija Maria Viitasaari. Moni kokee uskonnollisen perusturvansa järkkyneen. Saako anonyymeihin narkomaaneihin osallistua seurakunnan tiloissa vain, jos antaa ensin sydämensä Jeesukselle. Lämmitysjärjestelmiä on kuitenkin uusittu niin ettei lämmityksessä käytetä enää fossiilisia polttoaineita. Vuonna 1951 valmistunut Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja sitä ympäröivä hautausmaa sijaitsee poikkeuksellisen kauniilla paikalla niemellä. Suomessa tehtyjen kirkkojen sisätilojen muutostöille on usein haettu mallia Ruotsista, mutta Haukivuoren kohdalla ideaa saatiin myös idästä, ystävyysseurakunnasta Hatsinasta Venäjältä. Isotätini suomentamassa Shusaku Endon romaanissa Vaitiolo kerrotaan lähetystyöntekijöistä, jotka tekevät työtään Japanissa vainojen kiristyessä. Kerro se meille! toimitus@kotimaa.fi Kirkon takaosaan sijoitettujen pöytien ympärille mahtuu istumaan noin 40 ihmistä. Parissa päivässä keskustelua kirposi yli neljänsadan kommentin verran, ja kuhina käy yhä. Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan kuuluvassa Haukivuoren alueseurakunnassa toimitetaan vuosittain noin kymmenen kastetta ja noin 30 siunaustilaisuutta. Eräs tuttavani muistaa ala-asteaikansa kohokohtana päivän Särkänniemessä. – Monelle meistä yhdessä laulaminen on ihanaa. Eivät palvelevat puhelimetkaan palvele julistaen vaan kuunnellen, joka sekin on evankeliumin mukaista toimintaa. Voiko perheiden arjen helpottaminen olla arjen evankeliumia. Hän valitsee jälkimmäisen. TUIJA PYHÄRANTA Vinkkaa paikallisuutinen! Onko sinulla vinkki hyvästä toimintatavasta tai hauskasta ideasta omassa seurakunnassasi. Jeesus ei ole ikinä kaukana sieltä, missä hyvää tehdään. Remontti ja sen yhteydessä tehdyt muut sisätilakorjaukset maksoivat yhteensä 270 000 euroa. Ne ovat kuin yhteisiä rukouksia musiikin muodossa, Marjukka Huhtelin sanoo. Vai voisiko tämä toiminta avata Jeesukselle reitin näiden ihmisten elämään. Kirkkotilassa voidaan nyt järjestää muistotai muita tilaisuuksia. jälleen kansanmusiikkimessua, jossa musisoivat Kuokkalan pelimannit. Evankeliumi saa näkyä ja kuulua seurakunnassa. – Tähän päästäksemme olemme toteuttaneet pääasiassa toissa vuonna useita maalämpöhankkeita, joiden kautta öljyn käytöstä on luovuttu. Retken tarjosi seurakunta. Tässä välitetään arkista evankeliumia, sitä samaa mitä seurakunta jakaa ruoka-avun ja vaikka walk-in terapioiden muodossa. MARI TEINILÄ kirkkotilat | Haukivuoren kirkon sisätilaremontti helpotti esimerkiksi kirkkokahvien järjestämistä. Mihin kolumni osui. Messu on osa osa Palokan kulttuuripäiviä, joita vietetään vuosittain isänpäivän aikaan. Vainaja puristaa kättään nyrkkiin. | Kuva: Mari Teinilä Elämäni virsi Oulussa Virsi Maan korvessa kulkevi lapsosen tie oli kansanedustaja Juha Hännisen (kok.) toive Oulun tuomiokirkossa viime viikon tiistaina järjestetyssä Elämäni virsi -tilaisuudessa. Kärjistäen kysyn: pitäisikö myös ruoka-apua antaa vain kirkkoon kuuluville. Vaikka ymmärrän – ja osin jaan – ihmisten huolen kulttuurin muutoksista ja hengellisyyden häivyttämisestä, olen sitä mieltä, että Nurmijärven seurakunnan iltapäivätoiminnan muutoksen kohdalla ei ole kysymys vakavasta luopumisesta vaan palvelun jatkon mahdollistamisesta. Iltapäiväkerhon muuttuminen tunnustuksettomaksi on herättänyt keskustelua. Tämä koskettaa eri ikäluokkia eri tavoin: joku on murheissaan perinteiden katkeamisesta, toinen pelkää lastensa puolesta. Pohdiskelevaksi tarkoitettu kolumni, jossa koetin ymmärtää seurakunnan ratkaisua, sohaisi muurahaispesään. Hän muistelee, että perinne alkoi 2000-luvun alussa. | Kuva: Anna-Mari Tukeva 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Kaikille muutos ei ole kuitenkaan ollut helppo. Illan aikana kerättiin kolehti, jonka tuotto menee Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. Pyyntöjä uusien tilaisuuksien järjestämisestä on jo tullut. Kirkko ja kristinusko ovat suurten yhteiskunnallisten ja kulttuurillisten murrosten myrskyssä. Isiä muistetaan erityisesti messun jälkeen kirkkokahveilla. Moni hengellinen ihminen on muutosten keskellä hädässä. Voisiko kätketyn ristin nähdä siinäkin kirkon työssä, missä julistus on hiljaista. Hänen ei tarvitse – hänen työnsä puhuu. Jeesuksesta hän ei puhu. Kirkkotilan takaosassa olevat pöydät ovat taittopöytiä. Elämäni virsien valinnoista kuulemaan ja niitä veisaamaan oli tullut noin 250 henkilöä. Nyrkin sisällä on risti. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Mikä on evankeliumia. Hän jatkaa työtään ihmisten rinnalla kulkien, näitä auttaen. Jokaisen perheen helpotettu arki on voitto Kristuksen kirkolle. Turvalliset ja ammattitaitoiset lapsija nuorisotyöntekijät hoitivat hommansa kunnialla. – Hänen kauttaan syntyi yhteys pelimanneihin, jotka sitten myöhemmin ovat järjestäytyneet Jyväskylässä Kuokkalan alueelle. Messun musiikki on Kansanlaulukirkko-vihkosta, johon Anna-Mari Kaskinen on sanoittanut uudelleen suomalaisille tuttuja kansansävelmiä
En voi pelätä, Volkova toteaa. Siellä saa olla omiensa kanssa. Kun mies tuli Puolaan, perhe teki metsäretkiä ja kävi uimassa. Lapset, 13ja 8-vuotiaat, ovat löytäneet harrastuksia ja kavereita. Nyt Volkova suunnittelee myös kolmen päivän visiittiä Ukrainaan, jotta he voisivat olla kahden. Puolan luterilaisen kirkon tiloihin Bielsko-Bialaan tuli pakolaisten rekisteröintikeskus. – Meillä ei ollut mitään. Heltelän mukaan seurakunta ei halua ottaa puolta tai osaltaan lietsoa vastakkainasettelua. Puolaan jääneet rakentavat elämäänsä uudessa ympäristössä. Aloitteen asiasta teki kirkkoneuvoston jäsen Nina Långstedt. Kun kysyn, mitä hän haluaisi ihmisten ymmärtävän ukrainalaisten pakolaisten tilanteesta, hänen puheensa tahti kiihtyy ja silmät kostuvat. Suomen Lähetysseura antoi sodan alettua 50 000 euroa katastorifavuksi, ja lähetti pian kaksi työntekijää pystyttämään auttamisrakenteita Luterilaisen maailmanliiton kanssa. ”Jouluradio on myös ajan hermoilla oleva kokeileva ja monimediainen joulumusiikkimedia, joka tälläkin kaudella tekee uudenlaisia ulostuloja”, tiedotteessa sanotaan. Moni on palannutkin. Haluamme elää normaalia elämää, Pavlova aloittaa. Pakomatka oli ollut pitkä. uutiset ” Emme ansainneet tätä. Pavlova, entinen PR-johtaja, työskentelee toimintakeskuksella. Suomen Lähetysseura tukee keskusta taloudellisesti, ja lokakuussa kouluttaa sen ja muiden samanlaisten keskusten työntekijöitä vammaisten ihmisten huomioimisesta. Perheen pojan paras kaveri on puolalainen, ja tytärkin on saanut myös puolalaisia ystäviä. Tullessaan Puolaan Volkova sai keskusteluapua itsekin. Lapset osaavat onneksi jo hyvin puolaa ja haluavat jatkaa elämäänsä täällä. Toimintakeskus on heille kaikille henkireikä. Toinen psykologeista, Irina Volkova, toimi Ukrainassa myös englanninopettajana. Ukrainalaisten toimintakeskuksessa opiskellaan sekä puolaa että englantia. Oikea titteli on yhteiskuntavaikuttamisen erityisasiantuntija OAJ:ssä. Viimeksi elokuussa mies oli Puolassa viisi päivää, seuraavan kerran loma koittaa ehkä vuoden alussa. Oikaisu 3.11. Sitten hän itkee hetken. ilmestyneessä Kotimaassa Katri Korolaisen tittelin kerrottiin olevan OAJ:n puheenjohtajan erityisavustaja. Nyt hän antaa haastattelua Puolan Bielsko-Bialassa, kahden tunnin matkan päässä Krakovasta. Luterilaisen maailmanliiton jäsenkirkot Ukrainassa ja sen naapurimaissa tarjosivat lääkintäapua, keskustelutukea ja tiloja nukkumapaikoiksi. Täällä hän keskusteluavun antamisen lisäksi pitää englannin kursseja sekä nuorille että aikuisille, ja ohjaa meditaatioita. Elämäni oli niin kaunis Ukrainassa. Tuki haetaan nettilomakkeella. Ukrainalaiset lapset ja nuoret käyvät Puolassa koulua normaalisti, mutta koulun jälkeen moni tulee tänne tapaamaan kavereita ja opiskelemaan englantia. Tänään hän on auttanut erästä äitiä hakemaan Puolan valtiolta tukea lapsen koulutarvikkeisiin. Haluamme elää normaalia elämää. Yli 1,5 vuotta sodan syttymisen jälkeen Alena Pavlovan perheen elämä on asettunut. – Huolimatta tästä kaikesta olen onnellinen nainen. Pienemmät lapset kokoontuvat alakertaan omaan leikkihuoneeseensa. Työntekijät tosin painottavat, että toiminta on avoinna myös puolalaisille. Onnellinen perheestäni ja ystävistäni, sekä yhteisöstä täällä, Alena Pavlova sanoo. Marraskuussa 2022 samoissa tiloissa käynnistettiin toimintakeskus pakolaisille. lyhyesti Omiensa joukossa – Toimintakeskus tarjoaa tukea ja koulutusta ukrainalaispakolaisille Puola | Venäjän hyökkäyssodan alettua 15 miljoonaa pakolaista ylitti Puolan rajan. Päätösesityksen asiasta valmisteli kirkkoherra Tom Sjöblom, joka toimi myös kokouksen puheenjohtajana. Alena Pavlova on yksi keskuksen työntekijöistä. Aamut tuntuvat hänestä helpoilta, illat vaikeammilta. Paluu Ukrainaan ei näytä todennäköiseltä lähitulevaisuudessa. K un Ukrainalainen Alena Pavlova viime vuoden maaliskuussa lähti kotoaan sotaa pakoon, mukaan ei mahtunut paljon. – Ratkaisemme näitä ongelmia yhdessä, vaikka tämä on kaikille uutta, Pavlova sanoo. Keskus tarjoaa myös esimerkiksi keskusteluapua. Lapset eivät halua Ukrainaan, koska olosuhteet ovat huonommat kuin Puolassa. Sitten hänen täytyy rientää – nuorten englannintunti alkaa. Tuomiokirkko ei anna lupaa mielenilmauksille Helsingin tuomiokirkon portailla ei saa järjestää Israelia tai Palestiinaa tukevia mielenilmauksia. Oli ruuhkaa ja vaikeuksia löytää bensaa. Luvan antaminen jomman kumman puolen mielenilmaukseen voisi Heltelän mukaan antaa kuvan seurakunnan kannanotosta. Asiasta päätti Inkoon seurakunnan kirkkoneuvosto kokouksessaan 26.10. Kun Ukrainan sota alkoi, Puolan rajan ylitti yhteensä 15 miljoonaa pakolaista. Heitä jäi maahan noin miljoona. Täällä ukrainalaiset voivat käydä esimerkiksi puolanja englannintunneilla, iltapäiväkerhossa, senioriryhmässä tai lukupiirissä. Hänen miehensä sotii Ukrainan riveissä, joten pelolle ei ole sijaa. Inkoon seurakunta avasi tilat sateenkaaripareille Myös samaa sukupuolta olevat parit voivat nyt mennä naimisiin ja saada avioliitolleen siunauksen Inkoon seurakunnan tiloissa. Ensin perhe pääsi Moldovaan, sieltä Tšekkoslovakiaan ja lopulta Puolaan. VIRVE RISSANEN Kirjoittaja työskentelee Suomen Lähetysseurassa viestinnän asiantuntijana. Miehelle päätös palata sodan jälkeen Puolaan oli Irina Volkovan mukaan vaikea, vaikka koti ja koko asuinalue tuhoutui. Sinne perhe asettui – kuten noin 30 000 muutakin ukrainalaista. Muutto takaisin ei olisi helppo. Asiasta on päättänyt tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherra Marja Heltelä yhdessä seurakuntaneuvoston kanssa. – Vähän kuin olisi kolmen päivän treffit, Volkova kertoo ja hihittää. Keskustelu aiheesta oli lyhyt. Maasta on tällä hetkellä paossa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n mukaan 6,2 miljoonaa ihmistä. Etenkin seniorikerhossa heitä myös käy. Tytär käy tanssitunnilla opettelemassa Tiktok-tansseja, poika pyöräilee ja on juuri aloittanut itsepuolustuskurssin. Sotilaiden perheille oli vapaaehtoisten järjestämä erityiskuljetus. Tuntui hyvältä vain viettää aikaa yhdessä. | Kuva: Virve Rissanen 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Kun iltapäivä kääntyy alkuiltaan, keskus vilkastuu. Erään keskuksen kävijän äiti on pian lähdössä Ukrainaan leikkaukseen, koska Puolasta ukrainalaisen on vaikea saada tarvittavia terveyspalveluita. Vain kaksi matkalaukkua, kaksi lasta ja toivo paremmasta tulevaisuudesta. Keskuksen palkkalistoilla on kaksi psykologia, yksi sosiaalityöntekijä ja kaksi ryhmänohjaajaa. Ukrainassa ei ole paikkaa, johon palata. Se on Jouluradion tiedotteen mukaan osoitus Jouluradion vahvasta ja tunnetusta brändistä sekä pitkäjänteisestä työstä joulumusiikin saralla. Palaisin sinne, jos se vain olisi mahdollista, Pavlova sanoo. – Senioriryhmä on kokannut ukrainalaisia ruokia lapsille, ja olemme vaeltaneet yhdessä vuorilla, Volkova kertoo. Kaupunkiin on asettunut 30 000 ukrainalaista. Irina Volkovan elämään mielekkyyttä tuo muiden ukrainalaisten ongelmien ratkaiseminen ja yhteiset tapahtumat, joita keskuksella järjestetään. – Töissä olen onnellinen, mutta töiden jälkeen pitää hoitaa asioita puolaksi ja muistan taas olevani Puolassa, Pavlova sanoo. Volkova lähti Mariupolista ensin kävellen, ja päivän patikoinnin jälkeen matka jatkui bussilla ja junalla. Yhtäkkiä uusi elämä täytyi luoda tyhjästä: työpaikat, koulut lapsille, sosiaalinen elämä. Keskuksesta saa myös keskusteluapua. Pavlova ajoi miehensä ja lastensa kanssa Ukrainan sisällä viisi päivää, kunnes he pääsivät rajan yli. | Kuva: Virve Rissanen Alena Pavlova työskentelee ukrainalaisten toimintakeskuksessa Puolan Bielsko-Bialassa. Hän kertoo, miten turhauttavaa on, kun monet eurooppalaiset, myös puolalaiset, ärsyyntyvät ukrainalaisista pakolaisista. Hän on jo päättänyt jäädä loppuelämäkseen Puolaan. Hänen miehensä, joka Ukrainassa toimi vakuutusyhtiön johtajana, on saanut töitä lastaajana paikallisesta tehtaasta. Sota ei näytä loppumisen merkkejä, ja vaikka taistelut loppuisivatkin, maan infrastruktuuri ja talous on retuperällä. Kaikki työntekijät ovat ukrainalaisia, suurin osa itsekin sotaa paenneita. Jouluradio sai tavaramerkin Jouluradiolle on myönnetty tavaramerkki. – Emme me haluaisi elää muissa maissa. Sjöblom kertoo, ettei etukäteen tiennyt kirkkoneuvoston jäsenten kantoja asiassa mutta ei toisaalta yllättynytkään neuvoston yksimielisyydestä. – Emme ansainneet tätä. Kaikkialla puhutaan ukrainaa. Sotilaat eivät pääse tapaamaan perhettään kovin usein. Päätös oli yksimielinen. – Mieheni on sotilas. Eri ryhmät kokoontuvat omiin huoneisiinsa, käytävillä halaillaan ja vaihdetaan kuulumisia. Tärkeintä oli päästä pois. Avuksi tuli kirkko
Mutta onko se isompi ongelma kuin se, että Suomen eduskunta vahvistaa kirkkolain. Alkoholin kohtuuja riskikäytön rajat ovat häilyviä, ja etenkin loppuvuodesta ne paukkuvat monella. Täydellinen yhteiskunta pystyisi tarjoamaan matalan kynnyksen hoitopaikan kaikille, ja päihdesairaus osattaisiin tunnistaa myös niiden kohdalla, jotka eivät ole vakituisesti kiinnittyneet vaikkapa työelämään. YK-ryhmän puolesta, ESA AHONEN JUKKA TUOMINEN | kolumni | P ikkujoulukausi lähestyy ja ihmiset iloitsevat toistensa seurassa. Virret kertovat keskiajan, 1800-luvun ja nykyajan ajatuksista ja tunnelmista rauhan ja sodan aikana. Ryhmässämme valmisteltiin perusteellisesti useita, erittäin maltillisia ehdotuksia edes pienen avustuksen myöntämisestä kaikille, tai edes osalle järjestöistä. Lakiin kirjattua ehkäisevää päihdetyötä tehdään kunnissa osana sosiaalija terveyspalveluita ja kolmannen sektorin toimintaa. Päätöksenteossa jaettiin kuitenkin kaikki avustukset enemmistön sanelupäätöksellä suuren vähemmistön oikeudet täysin sivuuttaen. Diakonian vastaanotto voi olla turvallinen paikka alkoholismista puhumiselle ja siihen puuttumisille erityisesti niiden ihmisten kohdalla, joilla ei ole motivaatiota tai mahdollisuutta hakeutua hoitoon. mielipiteet Suomalainen keskustelu vahingoittaa Inkerin kirkkoa keskustelu | En ole yli 20 vuotta kestäneen urani aikana saanut yhtäkään yhteydenottoa venäläiseltä viranomaiselta, kirjoittaa Inkerin kirkon pappi Pasi Hujanen. Heistä suurin osa toimintakykyisiä, eli he käyvät töissä ja hoitavat arkea kuten kaikki muutkin. Ne linkittyvät juuri tähän aikaan ja asettunevat joka kirkon virsitauluun messumusiikiksi. Diakoniatyön monipuolinen sosiaalija terveysalan osaaminen tuo pöytään arvokkaan lisän laajan yhteiskunnallisen tilannekuvan muodostamiseksi päihdehoidon tarpeen suhteen. Kotikäyntejä minulla oli viime vuonna 234. Kristillistä lähimmäisyyttä parhaimmillaan on myös vaikeista asioista keskusteleminen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Voisiko diakoniatyö tehdä jotain ennaltaehkäisyn hyväksi. Palvelen Inkerin kirkon seurakuntia evankeliumilla ja sakramenteilla, en ole kirkkopoliittinen vaikuttaja, enkä tiedä kenenkään lähetin toimineen sellaisena. Se on, kuten Arvo Survo sanoo, inkeriläisten ”kirkon kieli”. Sleyllä on erityispiirteensä ja vanhakantaisuutensa, mutta uhkaako se oikeasti kirkkoa. Oulaisten Nuorisokuoro jatkoi: ”varjele ja siunaa Afrikkaa, Amerikan maita, Eurooppaa, siunaa koko maailmaa”. Cetus Noster -yhtye lauloi ”Rauhan Herra, maailmaasi anna rauha suloinen”. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Nautin kirkkomme musiikin peruspilareitten, virsien, äärellä. Samanlaista työtä olisi muissakin seurakunnissa, jos vain olisi tekijöitä. Suomalaisen alkoholipolitiikan keskeisiä toimia ovat muun muassa alkoholin myynnin monopolisointi, alkoholiveron korottaminen sekä alkoholin myyntiaikojen rajoittaminen. Kun asiaa kysyttiin suojelupoliisista, väite ei pitänyt paikkaansa. aloin, kuten tavallisesti, kuunnella Yle Radio 1:stä hartaita säveliä varhain aamusta. HANNA PELTO Kangasala ” Tämä ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista. Marian kirkossa on joka sunnuntai suomenkielinen jumalanpalvelus, Puškinissa ja Skuoritsassa kerran kuukaudessa. Erikoinen oli myös huoli siitä, että Inkerin kirkon pitää noudattaa Venäjän lakeja. Huomionarvoista on, että 45 prosenttia yksityisestä lähetyskannatuksesta kohdistuu nyt avustusta vaille jätetyille järjestöille. tekemästä lähetysmäärärahojen jakopäätöksestä, jossa viisi kirkon lähetysjärjestöä jätettiin kokonaan ilman avustusta kirkkopoliittisista syistä. Väitettiin, että suojelupoliisi olisi kiinnostunut vihityistä papeista. Väitän, että Suomen kirkon kannanotot ovat vahingoittaneet Inkerin kirkkoa enemmän kuin pari lähetysjärjestöä ja niihin vihityt papit. Minusta kyse on vihjailusta, että Inkerin kirkon papit ja työntekijät olisivat sitoutuneet Venäjän vallan edistämiseen. On myös väitetty ( Kotimaa 27.10.), että Inkerin kirkko ei tarvitse suomenkielisiä pappeja. Lisäksi reilut kymmenen venäläis-suomalaisen jumalanpalveluksen avustusta. Kuuntelemisen lisäksi osaamme myös etsiä selviytymiskeinoja ja voimavaroja, ohjata oikeiden palveluiden äärelle, tehdä yhteistyötä verkostoissa ja sitouttaa ihmisiä pitkäaikaiseen työskentelyyn. Luin presidentin rauhantyötä muistellessa Virsikirjasta rauha ja vapaus -osaston seitsemän virttä, numerot 586– 592. Valitettavasti oma arvaukseni on, että jos kaikki suurkuluttajat, joista osa on jo vakavasti päihdesairaita, hakeutuisivat tänään hoitoon, apua ei riittäisi kaikille. Nyt lähetystyö halutaan boikotoida tietyn porukan toimesta pappisvihkimysten takia. Toki moni inkeriläinen osaa venäjää paremmin kuin suomea, mutta kuten eräs aktiivinen seurakuntalainen sanoi: ”En minä osaa venäläisiä virsiä, siksi haluan käydä jumalanpalveluksessa, jossa lauletaan suomeksi!” Keskustelu kirkossa on ollut yksipuolista, jopa tarkoitushakuista. En ole kokenut minkäänlaista painostusta ajaa Venäjän valtion etua. ” En ole kirkkopoliittinen vaikuttaja, enkä tiedä kenenkään lähetin toimineen sellaisena. Koska viisumin takia voin olla vain puolet ajasta Venäjällä, en ehdi palvella kuin puolta tusinaa seurakuntaa. Alkoholismiin liittyy edelleen voimakas stigma ja siitä puhuminen on vaikeaa. Missä on moniarvoinen, monimuotoinen hyväksyvä Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Lähetystyön estäminen on väärin ja raamatunvastaista. YKV lähettää näille lähetysaktiiveille erittäin ikävän ja heidän panostaan väheksyvän viestin. Rukoilemme tahtoa rauhaan. Tämä rauhan sanoma yhdistyi presidentti Martti Ahtisaaren kuolinhetkeen ja hiljensi radion kuuntelijat samoilla minuuteilla uutislähetyksen äärellä. Viipurissa, Toksovassa, Tuutarissa ja Hatsinassa myös käytetään suomea – kuten monessa muussakin seurakunnassa silloin tällöin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Diakoniatyössä katsomme ihmiselämän kaikkia nurkkia silmästä silmään ja näemme päihdesairauksien ja erityisesti alkoholismin vaikutuksia päivittäin. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Olen ihmetellyt, miksi korostetaan sitä, että vihkimys tapahtui Venäjällä. Alkoholismi on monelle synkkä salaisuus AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Inkeriläisten osuus Inkerin kirkossa vähenee vuosi vuodelta. Kirkon sisällä on monia eriskummallisia liikkeitä, jotka hyväksytään, mutta Sley halutaan tuomiolle. Tietysti kirkon kaltaisella organisaatiolla pitää olla valtiovallan hyväksyntä. Minkä muun maan lakeja se voisi noudattaa. PASI HUJANEN Pietarin ja Länsi-Inkerin rovastikuntien pastori, Inkerin evankelis-luterilainen kirkko Venäjällä Vastustamme päätöstä lähetys määrärahoista Me Yhteinen kirkkomme (YK) -ryhmän jäsenet sanoudumme irti Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston (YKV) 26.10. Venäjän oikeusministeriö vahvistaa Inkerin kirkon oikeudellisen ustaavin. Minulla on vuosittain noin 25 puhtaasti suomenkielistä jumalanpalvelusta. Kaikissa käytän suomea. Suurella todennäköisyydellä osa vastaanotolla kohtaamistani ihmisistä kärsii alkoholismista. Valitettavan usein näemme kuitenkin vain sen, mitä on janan loppupäässä. Sley on 150 vuotta vanha herätys-ja lähetysjärjestö, joka on historiansa aikana tehnyt lähetystyötä kaikilla mantereilla osana kirkkoa, sen sisällä. Olen työskennellyt yli 20 vuotta Inkerin kirkossa eikä minuun ole koskaan ottanut yhteyttä yksikään Venäjän valtion virkamies. Kaikki lähetysjärjestöt tekevät hyvää ja arvokasta työtä lähetyskentillään. Verovaroista jaettavat avustukset tulee mielestämme jakaa tasapuolisesti lähtien lähetystyön olennaisesta perustehtävästä ja toiminnan tuloksista. Lähetystyön estäminen on väärin Surullisena taas luen ja kuuntelen keskustelua Sleyn lähetystyön tulevaisuudesta. En ole Inkerissä kertaakaan puhunut naispappeudesta. Tämä ei ole hyvän hallintokäytännön mukaista ja on omiaan syventämään mielipideryhmien eroja sen sijaan, että pyrittäisiin aidosti rakentavaan yhteistyöhön, jossa kunnioitetaan eri tavalla ajattelevien näkemyksiä. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Monet näistä toimivat vaikeissa maissa, joissa evankeliumin sanomaa ei ole paljon kuultu. Sley ei ole harhaoppinen, tärkeintä on raamatun sana ja opetus. Valtaosa seurakuntalaisista on venäläisiä tai muiden Venäjällä asuvien kansojen ihmisiä. Suomessa on tutkimusten mukaan noin puoli miljoonaa alkoholistiksi luokiteltavaa henkilöä. Joskus herkät tuntosarvemme saattavat poimia vastaanotolla signaalin jostain, mitä ihminen ei edes itse tunnista. Eikö Suomen kirkonkin pidä noudattaa Suomen lakeja. Todisteita ei ole esitetty. Seuroja oli parisen kymmentä, joista osa Inkerin kirkon vanhainkodeissa. Se ei ole Venäjällä oleellinen kysymys. Onko sinulla mielipide. ” Kristillistä lähimmäisyyttä on myös vaikeista asioista keskusteleminen. OUTI NUOTTIMÄKI Huolta täynnä oleva, tavallinen evankelinen maallikko Rauhan virret Maanantaina 16.10. Yhdessä juhliminen on luonnollinen tapa purkaa paineita ja kiittää työvuodesta. Kirkko on luterilainen kirkko, ei kansallinen kirkko, kuten viime aikoina on väitetty useampaan kertaan. V iime aikoina on keskusteltu Inkerin kirkossa tapahtuneesta pappisvihkimyksestä
Käsityökulttuurin tutkija Marketta Luutonen kertoo tutkijoiden arvelevan neuletekniikan syntyneen Egyptissä 300–400 jKr., ja tulleen arabien mukana Eurooppaan 1200-luvulla. Neuleita tehdään usein omaan käyttöön, myyntiin tai lahjaksi. Hakulinen ja Palonen kokevat neulomisharrastuksen antavan heille monenlaista hyvää: voi itse luoda jotain uutta, ja kun näkee valmiin neuleen hienouden, voi siitä iloita. Nykyisin neulominen voidaan nähdä Suomessa hyvänä harrastuksena tai elävänä kulttuuriperintönä. Mummon Kammarista on tullut Vuokko Hakuliselle ja Raija Paloselle kohtaamispaikka, ja yhdessä neulomisesta yhteisöllinen tapahtuma, jossa saa aina uusia tuttavia ja ystäviä. Minnamaria Tammisalo kertoo, miten myös Facebookiin syntyi useita tuhansia ihmisiä kokoava Lohtuhuivien lähettiläät -ryhmä, jossa jaetaan huivien ohjeita, kuvia valmiista huiveista sekä kiitoksia saaduista huiveista. Neuleisiin voidaan liittää myös uusia käyttötarkoituksia. Myöhemmin Naantalin seudulla sukkia neuloivat jopa 4ja 5-vuotiaat lapset sekä eri-ikäiset miehet ja naiset. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Taitoliiton pari vuotta sitten teettämän tutkimuksen mukaan noin puolet suomalaisista harrasti säännöllisesti käsitöiden tekemistä. Erään muistotilaisuuden lopuksi hän kietoi neulotun lohtuhuivin surevan lesken hartioille ja sanoi: Kun rakkaan puolison käsi ei enää yllä kietoutumaan hartioillesi, lämmittäköön sinua tämä lohtuhuivi. Huomattuaan eleen ja sanojen suuren vaikutuksen sureville, hän kysyi seurakunnan Facebook-seinällä voisiko joku tehdä hänelle muutaman lohtuhuivin lisää. Laajemmin kansan keskuuteen neulominen levisi 1700–1800-luvuilla. Käsitöitä on tehty neuletekniikalla vuosisatojen ajan sekä Suomessa että maailmalla. M onet suomalaiset valmistavat mielellään käsitöitä. Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan pappi Minnamaria Tammisalo huomasi muutamia vuosia sitten, miten neuleella voi lohduttaa surevaa. – Nunnat valmistivat käsitöitä oman elantonsa turvaamiseksi ja opettivat myös lähiseudun tytöille neulomisen taidon. Kun Palosen läheinen kuoli, hän neuloi lohtuhuivin surevalle puolisolle. Myös seurakunnista löytyy paljon neulojia, niinpä käsityöpiireissä on vuosikymmenien aikana valmistunut erilaisia sukkia, peittoja, kastelahjoja ja muita neuleita valtavat määrät. Nykyisin seurakunnissa tehdään monenvärisiä ja neulemalliltaan monenlaisia lohtuhuiveja. – Kyllä, ja saa käyttää myös aivojaan, Hakulinen toteaa. Kuvan sukat on neulottu Tampereen Mummon Kammarissa. – Neulominen on tärkeää myös terveydellisistä syistä, sorminivelet saavat liikuntaa, Palonen sanoo. Vuosia myöhemmin syntyivät ensimmäiset neuleet, vauvanvaatteet, joita hän teki odotusaikanaan. – Mutta siitä tulee tyydytyksen tunne, kun on saanut jotain aikaan. Sukkia tehtiin sekä pellavasta, villasta että puuvillasta. Suosituin käsityömuoto oli neulominen. Palonen muistelee aloittaneensa neulomisen 5–6-vuotiaana mummon opastuksella. Vierailijan astuessa kammariin, vastassa on iloinen puheenporina ja taitavissa käsissä heiluvien puikkojen vaimea kilinä käsityön ystävien neuloessa aulatilassa. Tampereen Mummon Kammarissa, vapaaehtoisen vanhustyön keskuksessa, kokoontuu Käsitöiden äärellä -ryhmä viikoittain. – Siinä kutoessa tuli tehtyä samalla myös omaa surutyötä. Neulojana sukupolvien ketjussa Neulominen on seurakunnissa suosittua toimintaa. Molempien mielestä tärkeää on sekin, että uuden neuleen voi antaa jollekin lahjaksi. Ensin syntyi patalappuja, myöhemmin sukkia ja lapasia tarpeen mukaan. Kauppatilastojen mukaan 1700-luvun parhaina vuosina neulottiin 20 000 sukkaparia, joita myytiin Suomessa, Tukholmassa, Tallinnassa ja Riiassa. Viime aikoina puikoilta on valmistunut pääpantoja sekä kaarrokepuseroita, joiden värit hän on itse suunnitellut. Siitä lohtuhuivien tekeminen lähti leviämään hyvin nopeasti ympäri Suomen seurakuntia. Suomessa neulominen on tunnettu ainakin 1500-luvulla, jolloin Naantalin birgittalaisluostarissa yksi nunnien pääelinkeinoista oli neulominen. Ensimmäinen lohtuhuivimalli oli puolalaisen Marysia Nodzykowskan suunnittelema pitkä ja kapea Nikolai-huivi. Lokakuussa neulominen lisättiin elävän kulttuuriperinnön kansalliseen luetteloon. Raija Palonen ja Vuokko Hakulinen ahkeroivat pöydän ääressä vuosikymmenien kokemuksella. Villasukkia on neulottu jo Naantalin luostarissa 1500-luvulla. TEKSTI | TARJA VÄNSKÄ – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI » kulttuuriperintö ” Neulominen on tärkeää myös terveydellisistä syistä, sorminivelet saavat liikuntaa. Miehille on omia huivimalleja. Hakulisen mukaan ainoa huono puoli neulomisessa on, että tulee istuttua vähän liikaa. Luutosen mukaan sukkia neulottiin Varsinais-Suomea myöten, mutta eniten Naantalissa. Myöhemmin pääasiassa villasta. Hakulinen taas muistelee oppineensa neulomisen koulun käsityötunnilla. – Koen olevani aloittaja ja lentoon lähettäjä lohtuhuivien jakamisessa sureville, mutta jatko on seurakuntien ja ihmisten oma, Tammisalo sanoo. Ja neuloessa saa myös merkitystä elämään, mikä merkitsee ainakin minulle ihan valtavasti, Hakulinen kertoo. Raija Palonen ja Vuokko Hakulinen ovat neuloneet myös lohtuhuiveja, eli leskille annettavia huiveja, joko lahjaksi läheiselleen tai myyntiin Mummon Kammariin. Arvokkaan neulontaharrastuksen voi tänä päivänä nähdä myös kulttuuriperinnön vaalimisena
Tänä päivänä neulomisen voi nähdä myös elävän kulttuuriperinnön säilyttämisenä tuleville sukupolville. Syntyi ajatus hakea neulominen yleisenä ilmiönä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon. Kikka Jelisejeff muisti kuulleensa ilmiöksi kasvaneesta Lohtuhuivin tekemisestä, kun Minnamaria Tammisalo oli pitänyt Kansallismuseossa siitä seminaariesitelmän. Jesilejeffin mukaan nykyaikana neulomiseen liittyy oleellisesti myös se, että ihmiset haluavat jakaa hyvän tekemistään sosiaalisessa mediassa. Koodi: KT4+1KK41 Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. 67 €). – Yksi tärkeä näkökulma oli hyväntekeväisyys ja hyvän tekeminen, sillä Suomessa ihmiset tekevät paljon neuleita kaikenlaisiin keräyksiin. Tänä vuonna luetteloon vietiin 22 kohdetta, muun muassa neulominen, kultasepäntyö, luonnonväreillä värjääminen, moottorisahaveisto, puuveneen korjaus, pärekorin valmistus ja perinteisen riukuaidan rakentaminen sekä Kainuun peilikkään kutominen ja raumalainen pitsinnypläys paikallisina käsityötaitoina. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Muut kohteet liittyvät musiikkiin, tanssiin, peleihin ja maahanmuuttajien kulttuureihin. Suomessa ortodoksinen ristisaattoperinne, joulurauhan julistus Turussa, suomalainen tango ja kalakukko ovat jo tunnustettu aineettomaksi kulttuuriperinnöksi. Välillä he keskustelivat keskenään neulomisen tärkeydestä suomalaisille. Museoviraston erikoisasiantuntija Leena Marsion mukaan olisi hyvä nähdä oma tekeminen osana isompaa ajallista jatkumoa. Elävän perinnön kansallisesta luettelosta löytyy 86 kohdetta, jotka opetusja kulttuuriministeriö on Museoviraston esityksestä nimennyt. Marsion mukaan meillä on tällä hetkellä mahtava tilanne, kun käsityönopetusta voi vielä saada kouluaikana ja neulominen läpäisee kaikki ikäluokat. ” Suomessa ihmiset tekevät paljon neuleita kaikenlaisiin keräyksiin. https://kamp.jaicom.com/kotimaa/add-to-cart/1581 Kotimaa – Tarinamme rehellisesti ja tunteella Lehti ja digi 4 + 1 kk 41 € (5 kk norm. Sen toteuttamisesta Suomessa vastaa Museovirasto. Suomessa esimerkkejä kerätään Museoviraston johdolla Elävän perinnön wikiluetteloon, jossa on mukana jo 240 esimerkkiä yli 400 tahon ilmoittamana. wiki.aineetonkulttuuriperinto.fi malla Elävän perinnön wikiluettelon vuonna 2016, mistä lähtien erilaiset yhdistykset ja yhteisöt, ja vaikkapa harrastajaryhmät ovat saaneet mahdollisuuden esitellä omaa aineetonta kulttuuriperintöään. Suomessa ajatus esiteltiin Elävän perinnön käsityöringissä, perinteen harrastajien ja harjoittajien ryhmässä, joka toimii vapaaehtoisesti Museoviraston työn tukena Unescon sopimuksen toimeenpanotyössä. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Luetteloinnin Museovirasto aloitti avaaElävän perinnön kansallinen luettelo Elävän kulttuuriperinnön suojelemiseksi hyväksyttiin vuonna 2003 valtiotasoinen Unescon yleissopimus aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Neuloessa sormet saavat liikuntaa ja aivot pysyvät virkeänä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Elävän perinnön kansalliseen luetteloon on ollut mahdollista hakea esittäytymään kolmen vuoden välein vuodesta 2017 lähtien. ” Nunnat valmistivat käsitöitä oman elantonsa turvaamiseksi ja opettivat myös lähiseudun tytöille neulomisen taidon. Neuloja on osa monien sukupolvien ketjua. Tämän vuoden lokakuussa opetusja kulttuuriministeriö nimesi neulomisen Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhdessä 21 muun kohteen kanssa. Yleissopimukseen liittyy monia muitakin asioita, kuten tutkimus ja luetteloiminen. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen. Ajatus neulomisen viemisestä Elävän perinnön kansalliseen luetteloon syntyi Taitoliiton kehittämispäällikkö Kikka Jelisejeffin mukaan työmatkalla Marokossa. Suomi hyväksyi yleissopimuksen vuonna 2013. Leena Marsion mukaan Suomessa aineetonta kulttuuriperintöä suojellaan osana Unescon yleissopimusta. Vuokko Hakulinen ja Raija Palonen käyvät Mummon Kammarin käsityöryhmässä viikoittain. Siinä aineettomalla kulttuuriperinnöllä tarkoitetaan yhteisöjen, ryhmien ja joissakin tapauksissa yksittäisten ihmisten taitoja, tietoja ja käytäntöjä, jotka on tunnustettu osaksi omaa kulttuuriperintöä. 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Suomi hyväksyi kymmenen vuotta sitten Yhdistyneiden Kansakuntien kasvatus-, tiedeja kulttuurijärjestö Unescon yleissopimuksen aineettoman kulttuuriperinnön suojelemisesta. Neulominen on muotoutunut esiteollisen ajan välttämättömästä työstä vapaa-ajan harrastukseksi. Jelisejeff kysyi Tammisalon kiinnostusta lähteä mukaan taustayhteisönsä kanssa viemään Lohtuhuivi-ajatusta Elävän perinnön kansalliseen luetteloon yhdessä kuuden muun taustayhteisön mukana. + 6,9 snt/min. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Kun neulominen, virkkaaminen, sahaaminen ja naulaaminen opetetaan jo koulussa, se luo ihan eri tavalla mahdollisuuden harrastaa samoja asioita myös aikuisena. – Wikiluettelo ja Elävän perinnön kansallinen luettelo ovat olemassa sitä varten, että niillä halutaan tuoda näkyvyyttä ja arvostusta erilaisille perinteille, Leena Marsio sanoo. Ilmoittajiksi haluttiin laaja toimijoiden joukko, jotta neulominen tulisi mukaan mahdollisimman monesta näkökulmasta. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Jelisejeff ja Taitoliiton toiminnanjohtaja Minna Hyytiäinen neuloivat seuratessaan hallitusten välisen komitean istuntoa, jossa käsiteltiin Unescon aineettoman kulttuuriperinnön suojelua
Ajoittain pelättiin ydinsotaa ja laskeumia. Hiltunen, Helsinki. Horisontti su 12.11. Marie Antikaisen puvustus sopii aikaan, lavastus jättää tilaa katsojan tulkinnoille. Kylmän sodan kokemusrepertoaari olikin kirjan mukaan usein abstrakti: se muodostui yleisistä mielikuvista ja pelokkaasta ilmapiiristä. Ti 14.11. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Pyhän Nikolaoksen katedraalista Kuopiosta | viikon kirja | Suomalaiset idän paineessa Antero Holmila: Suomalaisten kylmä sota. Sarjassa tulee myös kiinnostavasti esiin, että jalkapallossa on aina kyse paljon muustakin kuin urheilusta. | Kuva: Netflix 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023 Upea joululahjakirja! Hanki arvokas tietokirja Karjalan kadonneista kirkoista ja tsasounista. Media toi sodat lähelle. Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Ti 14.11. Diakoni Pasi Rautiainen, Helsinki. nro postitusta varten. Ke 15.11. Rehtori Merja Kinnunen, Adventtikirkko, Tampere. To 16.11.Koulutusjohtaja Lea Kujanpää, Lohja. Mielenkiintoisia kirjassa ovat myös kouluja opiskelukulttuurin kylmän sodan aikaisen vasemmistoradikalismin ja politisoitumisen historian järjenvastaisilta vaikuttavat muistot. Välit joukkueen valmentajaan kuitenkin viilenivät, ja vuonna 2003 Beckham myytiin Real Madridiin. Ma 13.11. Näytelmän lopussa virsi 382 Sinuhun turvaan, Jumala soi taustalla alttaritaulun lipuessa näyttämön takaosasta kohti etualaa. Atena 2023. Lopputuloksena on mielenkiintoinen kooste suomalaista lähimenneisyyden muistihistoriaa. Hänen oma pohdintansa elämästä, taiteesta ja Jumalasta koskettaa, sitä olisi katsonut mieluusti lisää kyläläismiesten naurunrämäkän sijaan. Italiasta palannut Rissanen on saanut tilauksen Nilsiän kirkon Ristintie-alttaritaulun maalaamisesta. Suomen tapauksessa kylmän sodan muistitietoon liittyy monen muistelijan kokema, itse havaitun poliittisen todellisuuden ja suomettuneen valtiojohdon ystävyysliturgian ristiriita. | Kuva: Karri Lämpsä ” Heikkisen huumori on hurttia ja sitä on paljon, mutta pyhyyttä kunnioittaen. Arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi, Espoo. Kyläläisten ilkamointi ja liikehdintä antaa vaikutelman suuremmastakin määrästä ihmisiä. Näytelmä alkaa Rissasen (1853–1950) lapsuuden kipeästä muistosta, jossa juovuksissa ollut isä jäätyy kuoliaaksi Maljalahden jäällä Kuopiossa. Rissanen epäilee omaa työtään kaivaten kipeästi hyväksyntää sille. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus 100-vuotiaassa Koijärven kirkossa. K ultakauden mestarin, kuopiolaisen Juho Rissasen syntymästä tulee tänä vuonna 150 vuotta. Sen sijaan Rissasen aviopuoliso, kuvanveistäjä ja graafikko Hilda Maria Flodin ( Lina Patrikainen) näyttäytyy lähinnä etäisinä viivähdyksinä. Tapahtumat käsittelevät Juho Rissasen toista työskentelyjaksoa Nilsiässä 1900-luvun alussa. Hengellisen ohjauksen pastori, TT Anni Pesonen, Turku. Juho Rissanen (Ilkka Pentti, vas.) saa monen muun kieltäydyttyä kylän miehet (Santeri Niskanen, Ari-Kyösti Seppo ja Atte Antikainen) malleikseen Nilsiän kirkon alttaritauluun. JUSSI RYTKÖNEN Jalkapallohurmiota ja ajankuvaa | tv-vinkki | Suoratoistopalvelu Netflix on julkaissut kattavan dokumenttisarjan jalkapalloilija David Beckhamista. klo 15 Mitä antisemitismi tarkoittaa ja mistä se kumpuaa. Nämäkin kokemukset jäivät yhteiseen muistivarantoon. Siihen vastaa nyt Antero Holmilan uusi kirja Suomalaisten kylmä sota. Dokumentti tarjoaa mielenkiintoisen ajankuvan vuosituhannen taitteesta. Maksut tilisiirrolla tai mobilepay:lla p. Ke 15.11. Vaan kuinka suomalaiset itse kokivat nuo merkilliset, vaaralliset ja poliittista muuttumattomuutta uhkuneet vuosikymmenet, 1940-luvulta 1980-luvulle. ” Suomettuminen oli suomalaisten itsensä luoma älyllisesti epärehellinen kulttuuri. Neuvostoliitto kyllä painosti Suomea, mutta suomettuminen oli suomalaisten itsensä luoma älyllisesti epärehellinen kulttuuri. Neljässä yli tunnin mittaisessa jaksossa käydään yksityiskohtaisesti läpi brittiläisen Beckhamin ura ammattijalkapalloilijana. Huom! Lähetysaika klo 19.15. Kirja perustuu kerättyyn muistitietoaineistoon. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. La 11.11. Dokumentti esittelee Beckhamin lahjakkaana pelaajana, joka haki itse aktiivisesti julkisuutta myös pelikentän ulkopuolella. Kylmästä sodasta on kirjoitettu hyllymetreittäin, myös Suomen osalta. Suomalaisten muistitietoon sekoittuu ajan virran kotimaisten kokemuksien rinnalla tunnehistoriaa sodista ja kriiseistä: Korea, Berliini, Kuuba, Lähi-itä ja Vietnam. Tämä ei valmentaja sir Alex Fergusonia miellyttänyt, ja hän karsasti myös Beckhamin kuuluisaa vaimoa, Spice Girls -yhtyeen Victoriaa. Isän ja sisarusten menetykset, köyhyys ja kovat kokemukset vaikuttivat taiteilijan taustalla läpi elämän. Sen myötä 1970ja 1980-luvulla Suomesta muodostui kirjan mukaan ”Brežnevin henkinen puolisiirtomaa”. Tiedonvälitys yhdessä yhteiskunnan muun kehityksen ja kiemuraisen sisäpolitiikan kanssa vaikutti tietysti siihen, miten vuodet ja vuosikymmenet koettiin ja jäivät muistiin. Hän oli käsikirjoittaja Antti | radio ja tv | Heikkisen isomummon paras ystävä. He eivät pidä taiteilijan työtä kunnon ammattina ja ovat epäluuloisia häntä kohtaan. 40 €) Tilaukset: www.timontieto.fi Webshop tai sähköpostilla: timo.v.lehtonen@gmail.com: Tilaukseen nimi, osoitetiedot, puh. Kirjan myötä kuljet aikamatkalle luovutettuun Karjalaan katsomaan kotiseutusi pyhäköitä. VIRPI KIRVES-TORVINEN Maalari – Juho Rissanen Kuopion kaupunginteatterissa. Parhaimmillaan ja pahimmillaan huuma vaikuttaa uskonnolliselta hurmiolta. Taiteilijan rakkaus kätilön tytär Saimi Juliniin ( Lotta Vaattovaara) korostuu. Hanki nyt lahjaksi tai omaksesi tämä upea Karjalateos! Tilaa kirja nyt tarjoushinnalla 20 € + postikulut 6,90 € (OVH. Vieraina dosentit André Swanström ja Mikko Ketola sekä teologian tohtori Paavo Ahonen Jumalanpalvelukset Sunnuntai 12.11. Rovasti Jukka-Pekka Ruusukallio, Tampere. Juhlavuoden ohjelmana Kuopion taidemuseossa on myös näyttely Juho Rissanen – Kuvauksen vilkkaus 7.4.2024 asti sekä Kuopion korttelimuseossa Juho Rissanen – Meillä ja maailmalla 14.4.2024 saakka. Kriisityöntekijä Raija Kuoppala, Metodistikirkko, Pori. Myös David Beckham sai ajoittain osakseen lehdistön ja tavallisten kansalaisten vihaa. Kuka muu voisi sopia paremmin Kuopion kaupunginteatterin kantaesityksen käsikirjoittajaksi kuin nilsiäläinen kirjailija ja toimittaja Antti Heikkinen. Radio 1 klo 10 Tuomasyhteistön meditatiivinen messu. Jeesuksen tietä Golgatalle kuvaava alttaritaulu valmistui vuosi kirkon käyttöön vihkimisen jälkeen vuonna 1907. Ma 13.11. Pe 17.11. Pariskuntana Beckhamit olivat ja ovat edelleen superjulkkiksia, joiden elämää ruodittiin ja arvosteltiin rajusti. Vaattovaara ja Patrikainen onnistuvat rooleissaan hienosti. To 16.11.Toimittaja, muusikko Ariel Neulaniemi, Seinäjoki. 336 sivua. Suomalaisten kylmä sota on terävästi havainnoiva ja arvokasta muistitiedon analyysiä harjoittava kooste ja kirja, jonka lukeminen palauttaa lukijan omiakin muistoja mieleen. Pentti taipuu niin lupsakkaaksi savon murteen veistelijäksi kuin tuskailevaksi taiteilijasieluksi. La 11.11. Video-, naamiointi-, ääni-, sekä valosuunnittelu tuovat vivahteikkaan ja modernin lisän rytmittäen kokonaisuutta. Yleinen ilmapiiri julkisuudessa oli tuolloin erityisen julma nuoria naisia kohtaan. Niissä pääaihetta lähestytään kuvatuilla keinoilla erityisistä näkökulmista: on kylmää sotaa ja uuden sodan pelkoa, atomin aikaa, kylmän sodan johtajia, suomettumista, idänmatkailua ja kylmän sodan päättymistä tunneja kokemushistoriana. Myös rakastettu Saimi Julin (Lotta Vaattovaara) on mielellään mukana. NOORA WIKMAN Beckham katsottavissa Netflixissä. Uskontodialogin asiantuntija Pekka Y. Hänen veijaritarinamainen kädenjälkensä piirtyy vahvana Maalari– Juho Rissanen -näytelmässä, jonka on ohjannut Taava Hakala. Beckham-dokumenttisarja kannattaa katsoa, vaikka ei olisi erityisen kiinnostunut jalkapallosta. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. Teos on saanut lukijoilta paljon kiitoksia sekä hyvät arvostelut. Pappikin ( Atte Antikainen) epäilee Rissasen moraalia. Haastatteluja antavat Beckhamin perhe, joukkuetoverit, valmentajat ja vastustajatkin. Ohjaus Taava Hakala. Neuvostoliiton sortuminen oli monelle jonkinlainen katarsis ja toiveikkaan uuden alku. Pe 17.11. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Rissanen ( Ilkka Pentti) ei meinaa löytää kyläläisistä itselleen malleja. Taiteilijaa ei katsota erityisen suopein silmin vanhoillisella herännäisalueella. kulttuuri Kansan tulkitsijan rehevä muotokuva teatteri | Maalari – Juho Rissanen avaa taidemaalarin elämää ja persoonaa huumorilla ja ymmärtäen. Neuvostoliitossa ja Itä-Euroopassa matkaillessaan suomalaiset näkivät kirjan mukaan monin tavoin sosialististen maiden valheellisen julkisivun taakse. Liitto päättyikin eroon. 040 520 3177. Sitä kirjoittaja on rinnastanut Ylessä ja keskeisissä sanomalehdissä käytyyn keskusteluun. Ilkka Pentti esitti kiehtovasti taiteilijaelämän ristiriitaisuutta, lähteäkö maailmalle vai jäädä. Holmila on jakanut sisältöä temaattisesti ja ajallisesti kuuteen eri lukuun. Tämä kirja on erinomainen lahjaidea sukulaisille, ystäville ja itsellesi! Yli 400 sivun sidotussa kirjassa on upea 300 valokuvan kuvitus, käsittäen myös ennen julkaisemattomia kuvia. Näytelmä on fiktiivinen, mutta siitä voi tunnistaa paljon faktoja Rissasen elämästä. David Beckham pelasi kymmenen vuotta isänsä suosikkijoukkueen Manchester Unitedin riveissä. Huumori on hurttia ja sitä on paljon, mutta pyhyyttä kunnioittaen
Raine Haikarainen, 74 Teologian tohtori, rovasti. Ilmailun modernissa turvallisuusajattelussa ihmistä ei nähdä vain järjestelmän epäluotettavana osasena vaan luovana, oppivana, kekseliäänä ja sopeutuvana ongelmanratkaisijana, joka kykenee ennakoimaan, reagoimaan ja korjaamaan riskitekijöitä. Vuosi sitten hän muutti vaimonsa kanssa kerrostaloon, jonka ikkunoista taivas avautuu taas uudella tavalla, pimeinä öinä Orionin tähtikuvion suuri kaasusumukin erottuu. – Yhteisenä päämääränä on turvallinen perillepääsy. Intohimoinen tekniikan monitoimimies on harrastanut ilmailua 1980-luvulta lähtien. Kirkossa on esiintynyt myös sooloilua, jossa kukin toteuttaa omaa hengellistä intohimoaan ja kutsumustaan kuten parhaiten taitaa. Tarvittaessa ollaan valmiita joustamaan ja jakamaan vastuuta suorittavaan päähän etulinjan henkilöille, joilla on eniten asiantuntemusta, riippumatta asemasta. – Ilmailuturvallisuuden tutkiminen virittää minussa eksistentiaalisia ajatuksia ihmisen rajallisuudesta ja selviytymiskyvystä. ”Vakavien ohjausongelmien kanssa painiskelleet lentäjät tukeutuivat saatavilla olevaan tietoon. Perinteisesti turvallisuutta on kehitetty tutkailemalla onnettomuuksista saatuja opetuksia. Mitä enemmän ilmailussa on ymmärretty ihmisluontoa, sitä enemmän on vahvistunut vanha viisaus: Erehtyminen on inhimillistä. – Ilmiötä voi kutsua keskiössä olemisen harhaksi tai itsekeskeisyysharhaksi. Rovasti siteeraa psalmia 8: ”Kun minä katselen taivasta, sinun kättesi työtä, kuuta ja tähtiä, jotka olet asettanut paikalleen – mikä on ihminen! Kuitenkin sinä häntä muistat.” Lentäjän mieleen tulee usein syvä kiitoksen ja nöyryyden tunne: On merkillistä tuntea olevansa osa jotain suurempaa! – Perusromantikko minussa aktualisoituu vanhemmiten ja tulee herkemmäksi eksistentiaalisille asioille, joihin liittyy vahva hengellinen kokemus. Taivaalla opittua Ilmailuala on edelläkävijä ihmisten ajallisen turvallisuuden kehittäjänä. – Maailma ilman kärsimystä ei ole mahdollinen, mutta myötätunnon ja anteeksiantamisen maailma on. Turvallisuuskriittisiä kohteita ja organisaatioita ovat sairaalat, liikenne, ydinvoimalat ja teollisuuslaitokset. He tunnustivat tosiasiat, että perinteinen ohjaaminen ei onnistuisi. Kun Raine Haikarainen oli nuori, hän tiiraili taivaan tähtiä kaukoputkellaan. Tärkeää on, että toimijoilla on realistinen kuva omasta osaamisestaan sekä toimintaympäristöstä ja omasta paikastaan siinä. Viestintä on yksisuuntaista ja jännitteitä synnyttävää. Minua viehättää ilmailussa tämä huikean vapauden ja sääntöihin sidottuna olemisen jännite. – Seurakunnat ovat joskus muistuttaneet perinteistä ilmailuyhteisöä. Jäljelle jääneet vähäiset kontrollin mahdollisuudet oli siksi maksimoitava.” Taivaalla voi oppia paljon ihmisenä olemisen vahvuudesta ja heikkoudesta. motivoituneita. Riskien hallintaan on kehitetty myös uhkaavien tapahtumien ennakoinnin ja ohjaamisen mittareita. Ne johtavat helposti virheiden peittelyyn ja turvallisuuden heikkenemiseen. I lmailu opettaa nöyryyttä ja elämistä epävarmuuksien keskellä, samalla kun se tarjoaa matkoja salaperäisessä, kiehtovassa ja haastavassa elementissä, kertoo yksityislentäjä Raine Haikarainen. Toiminta perustuu vahvoihin luottamussuhteisiin. He pyysivät matkustamohenkilökunnalta raportteja havaittavissa olevista rakenteiden vaurioista ja käyttivät hyväkseen valmistajatehtaan konsultaatiota. Kirkon suunnasta vastuussa olevalle väelle kiinnostava huomio on, muuttujat muuttaen, seuraava kohta Haikaraisen kirjasta. Nyt Haikaraisen haltuun ottamille turvallisuusteorioille on tilausta enemmän kuin toivoisimmekaan. Ennen Ukrainan sotaa pilotti-pappi lennätti toimittajaa itärajan tuntumassa. Joskus sisäpiiriläisenä oleminen voi vääristää rehellisen kokonaiskuvan muodostumista. Juuri nyt toimin tutkijana Strategisen neuvoston ETAIROS-hankkeessa, joka tutkii tekoälyn eettistä käyttöä. Ilmailu ja turvallisuusajattelun kehittyminen. Asun Helsingin Vuosaaressa. – Vaativissa toimintaympäristöissä tarvitaan avointa keskustelukulttuuria, jossa jaetaan kokemuksia ja siirretään kumulatiivista viisautta eteenpäin. Kun pienkone on hänen käsissään, pelkääjän paikalla ei ole epävarma olo. ” Itselläni on voimakas vapauden kaipuu ja samalla kaipaan ympärilleni reunoja, sitovia rakenteita ja järjestelmiä. Leikkaussalien hoitovirheistä suuri osa johtuu kommunikaatio-ongelmista, joiden taustalla on aidon vuorovaikutuksen puute. – Mikroja makrokosmoksen asiat kiinnostavat minua yhä enemmän. osaamiseen, miehistö työtovereihinsa koneessa ja kentällä. Myös seurakuntia voi tarkastella turvallisuuskriittisinä, korkean luotettavuustason organisaatioina. Jotta harha vältetään, on toimijoiden kyettävä ottamaan vastaan ulkopuolista kritiikkiä. Maalla, merellä ja ilmassa vauhdikkaasti ikiliikkuva teologian tohtori on tehnyt uusimman tutkimuksensa aiheesta Taivaalla opittua. Ilmailukulttuuri perustuu vahvasti luotettavuuteen ja luottamukseen, joka liittyy lentämisen eksistentiaaliseen luonteeseen. 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. – Parhaimmillaan siellä paljastuu uusi näkökulma kotiplaneettamme kauneuteen ja haurauteen. Ne tarkastelevat poikkeaminen lisäksi toiminnan positiivisia piirteitä ja onnistumisia. On huikaisevaa huomata, että koen ihan samoja tunteita kuin vuosituhansien takainen psalminkirjoittaja. – Uskonnollisissa yhteisöissä ollaan tekemisissä inhimillisesti hyvin herkkien asioiden ja syvien tunteiden kanssa. Tilastot paljastavat vaaranpaikkoja. Olisiko kuolemattomista sieluista huolehtivalla kirkollakin opittavaa yläilmoissa tehdyistä löydöistä. Jos omia virheitä, syyllisyyttä ja häpeää pyritään kätkemään syntiinlankeemuskertomuksesta tuttuun tyyliin – ”en se ollut minä!” – moni olennainen oppi jää saamatta. Siellä oli sankaripilotteja, joiden valot ja varjot olivat selvästi havaittavissa. Universumin ihmettely valtaa alaa. Jokaisessa organisaatiossa on oltava resilienssiä, joustavuutta. Terveessä organisaatiossa osataan noudattaa selkeitä sääntöjä muttei orjallisesti. Tämä ajatus tunnetaan kirkossa. Yläilmoista katsottuna railona aukeava Venäjän raja häipyi lähes olemattomiin. – Itselläni on voimakas vapauden kaipuu ja samalla kaipaan ympärilleni reunoja, sitovia rakenteita ja järjestelmiä. Kirkossa tarvitaan Raine Haikaraisen mielestä työntekijöitä, jotka uskaltavat nähdä tavanomaisuuden taakse ja kyseenalaistaa terveellä tavalla vallitsevia uskomuksia ja käytäntöjä. Onnistuminen vaatii tiivistä yhteistyötä. – Kirkko on ollut aina syyllisyyden käsittelyn ja syntien anteeksiantamisen paikka. – Sietokyvyn ylläpitäminen toteutuu siellä, missä organisaatio ei lamaudu vaikeuksia ja kriisejä kohdatessaan, vaan pystyy löytämään toimivat ulospääsytiet. Kirkossa on kerrottu, miten ihmiset selviävät, vahvistuvat ja pääsevät eteenpäin. Matkustaja luottaa miehistön Kuka. Ilmailussa turvallisuus on viety huippuunsa, ja samoja toimintamalleja sovelletaan muillekin elämänalueille. Samassa aluksessa ollaan, kuin kirkkoveneessä konsanaan. Turvallisessa yhteisössä ihminen voi tunnustaa virheensä ja ottaa oppia niistä. – Virheettömyyden ja synnittömyyden ihanteet ovat utopistisia. Suurten persoonallisuuksien taiteilijakulttuuri vaatii ehdottomasti rinnalleen ”vakiotoimintamenetelmiä”, joista pidetään kiinni. Turvallisuuskriittisiä yhteisöjä yhdistää se, että työntekijät ovat koulutettuja ja vahvasti TEKSTI | JANNE VILLA – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM haastattelu Ilmailun harrastaja Raine Haikarainen ihailee lentokoneiden esteettisiä ja teknisiä yksityiskohtia Helsinki-Vantaan lentokentän kupeessa olevassa Ilmailumuseossa. – Epäonnistumisen tullen on tärkeää, ettei etsitä vain virheitä ja syyllisiä vaan tutkitaan niitä syitä ja ympäröiviä olosuhteita, jotka johtivat epäonnistumiseen
Sain kysymykseeni satakunta kommenttia. Tuon kirjoitettuani silmiini osuu dosentti Reima Välimäen digimediassa MustRead (7.2.2022) julkaisema artikkeli Vihapuhetta on ollut aina – syynä on ennen kaikkea vallanpitäjien tietoinen toiminta. Kytevä hiillos leimahtaa liekkiin, kun joku tarkoituksellisesti puhaltaa siihen. Tarvitaan analyysi vallasta: ”Olennaista on kiinnittää huomiota siihen, ovatko vihaa toisia ihmisiä kohtaan lietsovat henkilöt tai ryhmät sellaisessa asemassa, että he kykenevät hankkimaan seuraajia. Siksi pyysin Facebookissa, josko kaverini auttaisivat minua ymmärtämään, miksi mielestäni ihan viisaat ihmiset kirjoittavat näkyville noin yksisilmäisen näkemyksen. Syitä voi etsiä ja on etsitty monesta suunnasta, niin talouskriiseistä kuin uusien yhteiskuntaluokkien noususta ja erilaisista konflikteista. Helsingin Sanomien kirjoituksessaan Alho ja Lodenius toteavat: ”Rauhanliike ei asemoidu hyvän ja pahan välisen taistelun kautta. Toinen vihaa synnyttävän monoteismin muoto on käyttää Raamattua toisen ihmisen lyömiseen. Ja mitä maan suurimmassa lehdessä julkaistun artikkelin yksi virke kertoo uskontojen asemasta nykyisessä Suomessa. Kirjoittaja on pappi ja opetusneuvos. Kristikunnankin historiasta löytää helposti esimerkkejä viholliskuvien käytöstä ja niistä syntyneestä väkivallasta. Sekin on Lodeniuksen mukaan totta, että kaikkialla ja kaikissa uskonnoissa on monia, jotka eivät hyväksy viholliskuvia ja he näkevät, että niillä lähinnä pönkitetään maallisia valta-asemia. Millainen kristinuskon tulkinta on suotuisaa maaperää viholliskuville. Minut tämä johtaa suoraan kysymään, millaista Raamatun lukuja ymmärrystapaa edustan. Myös nähtiin, että pahuuden projisoinnilla uskontoihin pyritään vapauttamaan ihminen omasta vastuusta. Nyt yksi Jumala, Jahve, joka sallii vain yhden oikean opintulkinnan. ” Jos siis haluamme rakentaa kristinuskoa, joka ei edistä viholliskuvia, meidän tulisi kysyä, millaista monoteismia me edustamme. Monoteismin synnyn hinta on ero oikean ja väärän opin välillä. Tuo, mitä Laura Lodenius kirjoitti, on aivan totta. Jotkut olivat sitä mieltä, että kirjoittajat eivät sittenkään ole todella viisaita, tai että heidän uskon silmänsä on sokea. Todettuaan, että kirjoitusta oli jouduttu voimakkaasti lyhentämään, hän kertoi olevansa hyvin tietoinen siitä, että kaikissa uskonnoissa on ytimessään vahva rauhan sanoma. Tästä esimerkkinä käytän poimintaa Suomi24-keskustelusta: ”Jos emme sano vaikka homoutta synniksi, niin me emme myöskään ole valoksi maailmalle, sillä valo paljastaa asioiden todellisen luonteen, ja juuri siihen työhön kristittyjä kutsutaan – – Valoksi maailmaan, pysytään totuudessa, sillä totuus tekee meistä vapaat, ei valhe, joka niin helposti ihmisen kietoo otteeseensa, ja sokaisee.” Toinen Reima Välimäen esiin nostama seikka on, että ”viholliskuvat ja valmius vähemmistöjen vainoon ovat olemassa, mutta usein uinuvana potentiaalina, joka aktivoituu tietyssä hetkessä.” Miksi viholliskuvat aktivoituvat. Uskossa keskeistä ei todellakaan ole luoda ihmisille käsitystä ja mielikuvaa siitä, kuka on vihollinen. Monesti niiden yhteydessä on esitetty, että vastapuoli on pahan vallassa tai kirottu. Silti ajattelen, että on väärin väittää viholliskuvien juurien asuvan kristinuskossa. Ennen oli monta jumalaa ja monta totuutta. Yhteisön yhtenäisyyttä lujitetaan syntipukeilla ja sijaisuhreilla.” (HS 7.7.) Kirjoittajien väite, joka artikkelin kokonaisuudessa on sivujuonne, jäi vaivaamaan minua. Välimäen mielestä on kiistatonta, että tiukasti ja fundamentalistisesti tulkittu monoteismi synnyttää vihaa ja väkivaltaa sekä ulkoisiksi että sisäisiksi vihollisiksi katsottuja ryhmiä kohtaan. Nykypäivänä taas näemme, että samalla kun usko kannattelee heikkoja ja hauraita, se myös mahdollistaa sellaisten ryhmien olemassaolon, joissa rajut vastakkainasettelut ovat voiman lähde. TEKSTI | KALEVI VIRTANEN – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Kristinusko ja viholliskuvat H elsingin Sanomissa oli kesällä rauhanliikkeen asemaa ja tehtävää etsivä Arja Alhon ja Laura Lodeniuksen mielipidekirjoitus otsikolla ”Rauhaa ei pidä rakentaa viholliskuvien varaan”. essee | Voiko vihapuheen olemassaolosta syyttää uskontoja. ” Ketkä nykyisessä Suomessa nostavat vastakkainasetteluja esiin, miten ja mitä he tästä hyötyvät. Vai onko se Jumalan puhetta, jonka kanssa voi keskustella ja jonka merkitystä itselle ja tälle ajalle selvittää. ”On kuitenkin olennaista muistaa, että vihapuheesta hyötyy aina joku”, sanoo Välimäki. Monen mielestä ei viholliskuvien juuria etsittäessä pitäisi puhua vain uskontojen, vaan yleensäkin aatteiden, ideoiden ja jopa filosofioiden tulkinnoista. Jos meidän olisi ihmiskunnan olohuoneista hylättävä uskonnot – erityisesti kristillinen usko – voiman, lohdutuksen, rakkauden ja toivon lähteinä, eipä jäisi paljon jäljelle. Ketkä nykyisessä Suomessa nostavat vastakkainasetteluja esiin, miten ja mitä he tästä hyötyvät. Tekstin alkupuolella todettiin: ”Viholliskuvien juuret ovat uskonnoissa, mutta niitä ryydittävät myös psykologiset ja sosiologiset tekijät. On tunnistettava viholliskuvat ja suhtauduttava vierauteen avoimesti.” Tämän jälkeen huomaan kysyväni, eivätkö tunnettu poliitikko ja Ydin-lehden päätoimittaja Arja Alho ja Suomen Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius huomaamattaan kirjoituksellaan lyö uskontoihin viholliskuvan. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Onko vihaisella ryhmällä kyky konkreettiseen vainoon?” Ei kannata keskustella vihapuheesta yleensä, vaan huomio tulee pitää nimenomaan ja ensisijaisesti niissä toimijoissa, jotka tietoisesti yrittävät hyötyä vastakkainasettelun kärjistämisestä. Mutta jos tuon lauseen käyttö on ilmaus halustani lopettaa keskustelu ja julistaa oma näkemys ainoaksi oikeaksi, kyse on vääränlaisesta monoteismista. Joskus sanon: ”On kirjoitettu”. Välimäki nostaa esiin saksalaisen egyptologi Jan Assmannin, jonka vuonna 1997 julkaistu tutkimus Moses the Egyptian käsitteli Mooseksen muistoa ja vaikutusta länsimaisessa kulttuurissa. – – Ei pidä turvautua väkivaltaa lietsoviin viholliskuviin, on nähtävä kauemmas. Jos siis haluamme rakentaa kristinuskoa, joka ei edistä viholliskuvia, meidän tulisi kysyä, millaista monoteismia me edustamme. Ei kansallisuusaatteen tai liiketoiminnan arvoilla kovin kauas jaksa. Useamman kerran tuotiin esiin, että asia on juuri päinvastoin: viholliskuvat eivät nouse uskonnoista, vaan ne ovat ihmisen mielessä, ja usko ja uskonto antavat keinoja niiden käsittelyyn ja niistä luopumiseen. Se on oikeassa käytössä, kun tahdon kertoa, että kristinusko ei ole ihmisen omien kokemusten ja ajatusten summa, vaan meillä on traditio, jota seuraamme ja tulkitsemme. Mutta samalla kuitenkin kautta historian uskontoja on käytetty syynä ihmisten jakamiseen vastakkaisiin ryhmiin: me oikeaoppineet ja te vääräuskoiset. Onko Raamattu, Jumalan sana, ylhäältä tuleva suljettu kokonaisuus, jonka alle ihmisten on alistuttava. Mutta se ei hänen mukaansa muuta sitä tosiasiaa, että uskontoja on historiassa paljon käytetty viholliskuvien viljelyyn. Myös Laura Lodenius, toinen kirjoittajista vastasi. Assmann näki Vanhan Testamentin Toisen Mooseksen kirjan kertomuksessa ihmiskunnan ajattelun käänteen, jossa suhde jumaluuteen ja totuuteen muuttuu
Puhtaimmillaan matkakirja Hetkiä Berliinissä on silloin, kun Nenonen kertoo käynnistään Itä-Berliinin Köpenickissä, jonka torin laidalla on outo patsas. Se tarjoaa sujuvasti kirjoitetun tietopaketin venäläisyyden ja ortodoksisuuden suhteesta. Sotien, hädän ja luonnonkatastrofien keskellä emme kaipaa puhetta perisynnistä, vaan keinoja pysyä psyykkisesti kasassa ja toimintakykyisinä, jotta voisimme tehdä myös hyvää. Siitä irtoaa oitis kirkollinen näkökulma: ”Miksei voisi olla niin, että on tavallista uskoa ja on tavallista olla uskomatta ja yhtä lailla on tavallista uskoa vähän sinne päin tai moneen asiaan…” Nenonen sanoo, että usko sen kristillisessä muodossa ei voi olla suljettu katsomusimperiumi, joka puolipakolla liittää itseensä nekin, joita uskon asia ei kauheasti kiinnosta. Kirja käy läpi ortodoksisen kirkon jakautumista Ukrainan lisäksi muualla maailmassa. Uskomusperinteemme oli kuitenkin paljon kristinuskoa vanhempi, joten mikään ei kai olisi estänyt näkemästä sen tavassa hahmottaa maailmaa myös heijastuksia pyhästä. Naapurimaata ja erityisesti sen valtakirkkoa asiantuntevasti valottavalle kirjalle soisi laajan lukijakunnan. Presidentti Vladimir Putinin on käyttänyt sitä osana propagandassaan, jolla myös perustelee nykyisen Ukrainan olevan osa Venäjää. Kirjapaja 2023. Matkakirjat voivat salakavalasti olla myös hengellisiä kirjoja, jopa teologisia. Berliini on Nenoselle Se Kaupunki, jonne tekee mieli palata aina uudestaan. | Kuva: AFP / Lehtikuva / Alexander Nemenov lä alkaa olla valmiina kokonaisen kirjan dispositio. MARI TEINILÄ Juha Meriläinen: Putinin alttaripoika. Arkkipiispa Tapio Luoman erityisavustajana työskentelevä teologian tohtori, kirkkohistorian dosentti Juha Meriläinen ei ole varsinainen Venäjä-tutkija. Yksilön sisäisten voimavarojen tai henkisen kasvun korostus ei ole sopinut siihen lainkaan. Osaltaan siihen liittyy uusi opetussuunnitelma, jonka kirjoittamisen Putin käynnisti kolmannen presidenttikautensa alussa. Hänen väitöskirjansa käsitteli Suomen ja Euroopan kirkollista jälleenrakentamista vuosina 1945–1948. Tuonpuoleinen häipyi yhä enemmän taka-alalle, kun arkisesta työstä tuli pyhää ja kutsumus. Venäjän ortodoksisen kirkon syntynä pidetään Kiovassa tapahtunutta joukkokastetta vuonna 988. Jumala nimittäin kiintyy kaltaiseensa. Kirja osoittaakin, miten monessa kohtaa Vladimir Putin edeltäjiensä tavoin käyttää historiaa vääristellen tukemaan omia pyrkimyksiään. Vladimir Putin alkoi käydä 1990-luvulla kirkoissa. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. 1990-luvulta alkaen ihmiset ovat omaksuneet myös Suomessa yhä enemmän globaalin kansanuskon muotoja. Mielettömyyden keskellä tarvitsemme toivoa ja mielenrauhaa. Kaupunki kulkijan silmin. Kremlin lähellä sijaitsevalla Vladimir Suuren monumentilla järjestettiin heinäkuussa rukouspalvelus Kiovan Rusin kasteen muistoksi. Sen ääressä Nenonen pohtii: ”En tiedä, oliko kivisen vietnamilaisen naisen kohtaaminen minulle uskonnollinen kokemus, mutta tunsin lämpöä, kun katsoin hänen eksistentiaalista vierautta huokuvaa ulkopuolisuuttaan.” OLLI SEPPÄLÄ ” Kirkkoisä Augustinus puolestaan nousee hänen mielensä kebabjonossa. K ysymyksesi teki minut surulliseksi, Juha Meriläinen sanoi pari viikkoa sitten Roihuvuoren seurakunnan kirjallisuusillassa Helsingissä. Nykymaailmassa ne ovat kuitenkin tärkeitä arvoja. 167 sivua. Seurakuntahallinto on luonnehdinnasta lakaistu pois. Meriläisen mukaan tämä pitää paikkaansa vain joillakin alueilla ja joinakin aikoina. Kotimaan kuva-arkistosta löytyy häneen liittyviä kuvia eri vuosikymmeniltä. Wagner-johtaja Jevgeni Prigožin ja hänen työtovereidensa menehtyminen elokuussa hidastanee tätäkin valloitusyritystä. Itseäni surettaa, että koko suomalais-ugrilainen muinaisen kansauskon perintö tuomittiin kirkossamme aikanaan harhaoppiseksi. Boenhoefferkin vilahtaa matkakumppanina. Uuden opetussuunnitelman mukaan jo tuhat vuotta sukupolvet toisensa jälkeen ovat rakentaneet uutta Venäjää. 1800-luvulla pietistiset herätysliikkeet vastasivat tunteiden, yhteisöllisyyden ja kansanomaisen uskonnonharjoituksen kaipuuseen. | kolumni | R eformaatio riisui aikanaan jumalanpalveluksesta ja muusta uskonnollisuudestamme pois lähes kaikki kansanomaiset uskomukset. Onko sillä lopulta väliä. Kun menen metsään, pyydän mielessäni: Antaisitko minun nähdä suppilovahveroita ja löytää sopivasti saalista. Aloin lukea Juha Meriläisen teosta Putinin alttaripoika – patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota patriarkan elämäkertana. Toisaalta viime aikoina hiljaisuuden liike on tarjonnut syviä ja avaria vaihtoehtoja näiden kysymysten pohdintaan. 381 sivua. Myös patriarkka Kirill, silloin vielä metropoliitta, toisti vuonna 2008 rock-konsertin yleisölle Kiovan Maidanilla kansallisromanttista näkemystään siitä, että Venäjä, Valko-Venäjä ja Ukraina muodostavat yhdessä kokonaisuuden Rus ja että tämä nykyinen Rus on pyhä. Myös osa suomalaisista karismaatikoista on havahtunut asiaan uudella tarmolla. Kun näihin uusiin – tai kenties ikiaikaisiin – tarpeisiin ei ole osattu luterilaisessa kirkossa vastata, etsintä ja tarjonta on karannut pitkälti sen ulkopuolelle. Kirjassa hän pohtii berliiniläisyyttä luonnehtivaa käsitettä tavallisuus. Patriarkka Kirill ja Venäjän pyhä hyökkäyssota. Tärkeältä tuntuu taju pyhyydestä ja ihmisen pienuudesta, nöyryys Luojan kaikkivaltiuden edessä. Kirkkoisä Augustinus puolestaan nousee hänen mielensä kebabjonossa. Kaikkivaltiasta Luojaa muinaiset suomalaisetkin kai pohjimmiltaan lähestyivät. Meriläisen mukaan kyse saattoi olla siitä, että hän näki jo varhaisessa vaiheessa ortodoksisuudessa luontevan pohjan venäläiselle isänmaallisuudelle ja nationalismille. Ja jos reissun päällä on teologi, niin jumalamietteitä on mahdoton pitää poissa kirjan sivuilta. Suppilovahverot ja reformaation perintö EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin etsien niihin teologista näkökulmaa. Kirjassa todetaan, että Kiovan Rusia, kasteen aikaista valtakuntaa, on Suomessakin harhaanjohtavasti kutsuttu Muinais-Venäjäksi tai Kiovan Venäjäksi. Nenonen haluaa selvästi olla vapaa henki, mikä myös näkyy virkistävällä tavalla hänen kirjassaan. Kulkiessaan ympäri kulttuurisesti ja historiallisesti rikasta Saksan pääkaupunkia Nenonen pohtii muun muassa pyhää Antoniusta ja mestari Eckhartia. Pohjimmiltaan luomakunta on yksi. Heikki Nenonen on tehnyt seurakuntapapin töitä Seinäjoella, Keravalla ja Helsingissä. Matkailija on usein liikkeellä herkin mielin, joten hän tulee kirjoittaessaan paljastaneeksi jotain syvempää itsestään. Tutkijan ote näkyy muun muassa siinä, että 381-sivuisesta kirjasta viiteja lähdeluetteloa on 70 sivua. Vuonna 2019 hän aloitti Haagan seurakunnan kirkkoherrana, mutta jäi parin vuoden päästä virkavapaalle ja irtisanoutui virastaan tämän vuoden alussa. Olin kysynyt häneltä, mitä hyvää Venäjän ortodoksisesta kirkosta tai patriarkka Kirillistä voi sanoa. Hänen mukaansa on hyvä muistaa, että Venäjän ortodoksiseen kirkkoon kuuluu miljoonia kristittyjä, eivätkä he kaikki hyväksy Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaan. Idea Venäjä-aiheiseen kirjaan syntyi kun hän toissa kesänä suunnitteli artikkelia patriarkka Kirillistä. Osin tämä jakautuminen liittyy siihen miten Ukrainan ortodoksien jakaantumiseen on suhtauduttu eri patriarkaateissa. Hetkiä Berliinissä -kirjan takasivulla Nenosta luonnehditaan helsinkiläiseksi valokuvaajaksi, viestijäksi ja papiksi. Yhteydenpito kuolleisiin tuomittiin taikauskona. Jumalanpalveluksiin osallistuttiin velvollisuudentunnosta eikä siksi, että sieltä saataisiin elämyksiä tai virvoitusta sielulle ja ruumiille. En tiedä, puhunko metsälle, metsän hengille vai Jumalalle. Otava 2023. Luterilainen ihmiskuva on näyttäytynyt kielteisenä ja perisynnin läpäisemänä. Pyhät lehdot tuhottiin ja suomalainen luontosuhde muuttui jotenkin tekniseksi. ” En tiedä, puhunko metsälle, metsän hengille vai Jumalalle. Nenosta inspiroi erityisesti mestari Eckhart ja tämän ajatus, ettei ole ”hyväntuulisempaa ihmistä kuin se, joka kulkee suuressa riippumattomuudessa.” Nenonen kirjoittaa, että rakkaus saa ihmisen rakastamaan Jumalaa, mutta riippumattomuus saa Jumalan rakastamaan ihmistä. Jossain muussa yhteydessä lukisi mielellään patriarkka Kirillin yhteyksistä Suomeen muun muassa sinä aikana kun hän toimi Viipurin piispana tai työskenteli Kirkkojen maailmanneuvostossa Genevessä. Yksi kiinnostava sivujuonne kirjassa on Venäjän ortodoksisen kirkon pyrkimys valloittaa Afrikan mannerta venäläisten puolisotilaallisten joukkojen vanavedessä. Sitä hahmotellessaan Juha Meriläinen huomasi, että hänel” Putin näki varhaisessa vaiheessa ortodoksisuudessa luontevan pohjan venäläiselle nationalismille. Nykyisten oppikirjojen mukaan Venäjä on aina ollut monikansallinen ja suvaitsevainen. Uushenkisyys ja vaihtoehtoiset terapiat kiinnostavat. Kirja on kuitenkin paljon enemmän. Kysymykseni perustui hänen lokakuussa ilmestyneen kirjansa niistä antamaan kuvaan. teologia Tietopaketti venäläisyyden ja ortodoksisuuden suhteesta kirja | Juha Meriläinen on kirjoittanut ajankohtaisen tietokirjan, jolle soisi laajan lukijakunnan. Ehkä tämä on osittain seurausta reformaatiosta. Meriläinen muistutti siitä, että kielteinen mielikuva nousee kirjan näkökulmasta, kirkon ja valtion suhteesta Venäjällä. Myöhemmin uuskarismaattiset virtaukset ja parantamiskokoukset ovat paikanneet tunteen ja aistikokemusten puutetta luterilaisessa kristillisyydessä. | kirja | Onneni on olla Alexanderplatzilla Heikki Nenonen: Hetkiä Berliinissä
Toimin myös Orimattilan seurakunnan kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa sekä Artjärven kappeliseurakunnan kappelineuvoston varapuheenjohtajana. Siinä mainittiin sanapari jumalanpelko ja tarkalla korvalla keskustelua kuunnellut 3-vuotias poikani kysyi, miksi kukaan pelkäisi Jumalaa. Näin lapsena ja nuorena Jumalan kaikkivaltiaana ja mahtavana, mutta samalla isällisenä, anteeksiantavana ja lempeänä. Se synnyttää jatkuvan riittämättömyyden tunteen. 29:11, Ps. Lopuksi Jeesus puhuu kuitenkin hellempää kieltä. Isäni oli sotaveteraani. Vanhan rakennuksen henki on ainutlaatuinen. Isäni oli perustamassa Artjärven mieskuoroa, johon nyt itsekin kuulun yhdessä Joona-veljeni kanssa. |K uv a: Ter hi Ter äv äin en 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Niin, sanon teille: häntä teidän on pelättävä. Iän karttuessa ihmisen ajatusmaailma muuttuu. Jos hän tietää kaiken, niin hyvä. Saamme luottaa häneen loputtomaan ymmärrykseensä ja anteeksiantoonsa. Kysymys on viisas. Siellä voin seurata, kuinka kanttori painelee komeiden urkujen polkimia sukkasillaan. . Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset”. Tekstit: Jer. Koska Jumala tietää kaiken, hän tietää myös väärintekojemme taustat ja sydäntemme salaisimmat motiivit. Kaikkitietävä ja kaikkivoipa Luoja tuntuu suurelta ja ihminen itse yrityksineen niin pieneltä. Bergmanin hämähäkkijumala on aina läsnä, mutta myös aina vaatimassa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Silti Jumala ei unohda yhtäkään niistä. Pikkupoikana vaeltelin sen hautausmaalla ja tavailin sankarihautojen tuttuja nimiä. pyhä I hmettelin pitkään sanaa jumalanpelko. Esiinnymme usein kirkollisissa tilaisuuksissa, johtajanamme pitkäaikainen kanttori Martti Kuittinen. Ruotsalaisen elokuvantekijä Ingmar Bergmanin elokuvassa Kuin kuvastimessa nähdään nuori, mieleltään järkkynyt tyttö, joka pelkonsa tähden on alkanut hahmottaa Jumalan hämähäkkinä, jonka jalat ulottuvat kaikkialle. ” Urkuparvella voin seurata, kuinka kanttori painelee komeiden urkujen polkimia sukkasillaan. Minulle kirkko edustaa rauhoittumista, hiljentymistä omiin ajatuksiin. 29:4–7, 1.Tim. Lempipaikaltani, urkuparvelta näkee hyvin kirkon kauneuden ja aistii akustiikan, jota kehutaan laajalti. Muistan juoksennelleeni alle kouluikäisenä kirkon käytävillä. Samanlaista tunnelmaa ei uudemmista kirkoista löydy. sunnuntai helluntaista | Tarvitseeko Jumalaa pelätä. Kotikirkko oli perheellemme tärkeä. Uusia kysymyksiä ja vastauksia ilmaantuu, kuva Jumalastakin saa usein uusia puolia. Varpusia saa kahdella kolikolla viisi, eikö niin. Jokainen hänen tekonsa punnitaan, jokainen sana on riski. 16-äänikertaiset urut vuodelta 1905 ovat Lahden urkutehtaan tuotantona jo harvinaisuus. Kuoroon liityin palattuani Artjärvelle vuonna 2010. Luukkaan evankeliuminkatkelma huomioi sekä aikuisen että lapsen jumalakuvat. Jumalanpelosta on siirryttävä luottamukseen ja kuultava Jeesuksen vakuutus: ”Älkää siis pelätkö. HANNELE NIEMI Reilut kymmenen vuotta sitten kotikonnuilleen palannut Juuso Ritala on yhteisössään aktiivinen toimija. Musiikki on tärkeä osa seurakuntayhteyttäni. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Kirkkomaalla kasvanut Juuso Ritala K asvoin kirjaimellisesti kirkkomaalla, sillä kotitilamme Pekola lohkottiin aikanaan Artjärven kirkon maista. Mustana vuonna 1999 Artjärven kirkko tuli erityisen läheiseksi – saatoimme silloin monta omaista haudanlepoon, myös molemmat vanhempamme. Kuulkaa, ketä teidän tulee pelätä. Siellä käytiin aina sunnuntaisin laulamassa virret ja sitten mentiin yhdessä kirkkokahveille. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kahden valtakunnan kansalaisena”. Ritalan kotitila on lohkottu Artjärven kirkon maista. Luukkaan evankeliumi 12:4–7 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Minä sanon teille, ystävilleni: Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin mutta joiden valta ei ulotu sen pitemmälle. Jumalaa saa pelätä. Voisin käydä enemmän kirkossa, muutenkin kuin laulamassa tai jouluna ja pääsiäisyön jumalanpalveluksessa. Kirkko on iso osa elämääni ja arvomaailmaani. Vaativan uskonnollisuuden synnyttämä jumalanpelko voi pahimmillaan vääristää kuvan rakastavasta Jumalasta vaativaksi vaanijaksi. Siksi meidän on todella tultava lasten kaltaisiksi. Pelätkää häntä, jolla on valta sekä tappaa ihminen että syöstä hänet helvettiin. Jumala on se joka on, vanhatestamentillisesti. 1840 valmistunut päätytornillinen ristikirkko on Artjärven neljäs kirkkorakennus. Orimattilan seurakuntaan kuuluvan Artjärven kappeliseurakunnan kirkko. Perheemme on vahvasti mukana Artjärven kirkon historiassa. Hän selvisi hengissä, mutta kaksi hänen veljeään kaatui. Sielua häikii. Äitini suvussa oli useita suntioita, joista yksi kuoli kellotapulissa, ollessaan soittamassa kirkonkelloja. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Miksi kukaan pelkäisi Jumalaa. Tutut ihmiset istuivat aina tietyillä paikoilla; vanhat tätini mustissa karvahatuissaan, työmiehemme Ville urkuparvella katselemassa kirkkokansaa. Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu. . Lapsen maailmassa asiat ovat vielä arkkityyppisiä, selkeitä. 12:4–7. Minut vietiin kirkkoon varmasti jo ihan pienenä. Asun taas kotitilalla, vain 200 metrin päässä kirkosta, jonka valot näen ikkunastani. | 24. Täällä olen kokenut ikimuistoisia hetkiä: häitä, hautajaisia. En voinut käsittää, miksi joku pelkäisi rakastavaa taivaallista Isää. Jumalan kirkas valo tuntuu niin sokaisevalta, että koen hyvin ymmärtäväni Aadamin ja Eevan häpeää paratiisissa. 147:13, Jer. Yksi hienoimpia hetkiä kirkossa minulle on itsenäisyyspäivän Finlandia, jota on yhä vaikea laulaa liikuttumatta. 75:2–8, 10–11, Ps. Jossain vaiheessa aloin ymmärtämään jumalanpelkoa. Älkää siis pelätkö. Aikuista Jeesus muistuttaa Jumalan kunnioittamisesta: siitä, että ihminen on muutakin kuin ruumiinsa eikä hänen sovi tätä unohtaa. Liturginen väri on vihreä. | Kuva: Wikimedia commons / Paju~commonswiki Artjärven kirkko . Hän on luvannut suojella. Jos ihminen kuitenkin omistaa elämänsä kaikkitietävän ja alati läsnä olevan Luojansa pelkäämiselle, päätyy hän pelon ja vainoharhaisuuden maailmaan. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” ensi pyhänä 24. 2:1–4, Luuk. Siitä sylistä ja huolenpidosta on pelko kaukana. Opetuslapset saavat kuulla varpusista ja siitä, miten Jumala huolehtii kaikista luoduista, pienimmistäkin. Palasin takaisin pohtimaan lapsuuden jumalakuvaani, kun luin puolisolleni katkelmaa eräästä kirjoituksesta. Kolehti kerätään lapsiperheiden vanhempien tukemiseen Lasten ja nuorten keskus ry:n kautta
Päätös oli yksimielinen. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Papiksi hänet on vihitty vuonna 2008. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Vaikka ihmisellä ulkoisesti olisi kaikki hyvin, häntä vaivaa ilottomuus. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. 24 %. Erja Oikarinen on toiminut Kempeleen vs. Jokainen tarvitsee rakkautta ja huolenpitoa. Haku: www.kirkkorekry.fi Tule KAPPALAISEKSI Laukaan seurakuntaan! Ruokolahden seurakunnassa on haettavissa kokoaikainen DIAKONIAN VIRKA Työn aloitus 1.3.2024 tai sopimuksen mukaan. Vesa Engström, Tinja Halunen, Saana Kivelä, Lasse Mäki, Sanna Parkkinen ja Vilma Väisänen. Nouwen siteeraa erästä hollantilaista juutalaisnaista, jonka kaunis puutarha oli tuhoutunut, ja joka joutui olemaan peloissaan hirvittävän natsivainon aikana: ”Jossain syvällä sisimmässäni jasmiinipensas tuoksuu edelleen, siinä talossa, jossa Sinä, Jumala asut”. Paikkoja avoinna Meillä on avoinna kappalaisen virka, jossa saat yhdistää hallinnollista osaamistasi ja papin perustyötä. Tätä ennen hän oli kirkkoherrana Lumijoella. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Vaalit lähestyvät! Hyvä kirkkoaktiivi, hiippakuntasi kirkolliskokousedustajat ja hiippakuntavaltuuston jäsenet ansaitsevat alueesi kaikki äänet. Elämäämme ohjailee pelko paljon suuremmassa määrin kuin osaamme kuvitella. | hiippakuntauutisia | Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Aino Malmi Raision IV seurakuntapastoriksi 1.11.23 lukien, Tuomas Hurme Euran seurakuntapastoriksi 1.12.23 lukien. Hyvänolon Elämänpuu Oy Hyvänolon Elämänpuu Oy on Kristillisen palvelukotiyhdistys Elämän puu ry:n omistama hoivakoti. Valinnan teki Hattulan seurakunnan kirkkovaltuusto tiistaina 24.10. Nouwen kirjoittaa kirjassaan, miten eivät vain yksilöt vaan myös koko ihmiskunta on jatkuvasti peloissaan. Elämänpuu tuottaa ympärivuorokautista palveluasumista ja yhteisöllistä asumista Tampereella. I kappalaiseksi 12.9.23 alkaen kunnes vakinainen viranhaltija palaa hoitamaan virkaansa. 115 sivua. Ensimmäiseltä koulutukseltaan Oikarinen on kirkon nuorisotyönohjaaja. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Ääniä annettiin 925 ja Oikarinen sai niistä yli puolet eli 524. Nouwen: Pelon talosta rakkauden taloon: Kirjapaja 1992. LEENA HIETAMIES | nimitys | Erja Oikarinen, 54, valittiin Kempeleen kirkkoherraksi suoralla kansanvaalilla 15.10. Diakonian virkaan vihittiin 5.11. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. Helsingin Mikaelin seurakunnan kirkkoherra Jukka Pakarinen tuomiokapitulin pappisasessoriksi 1.1.24– 31.12.26. Kotimaa ilmestyy perjantaisin. Hän kirjoitti vuonna 1986 aiheesta kirjan, jonka nimi on LIFESIGNS, Intimacy, Fecundity and Ecstasy in Christian Perspective. Kehitysvammaiset vetävät meitä pois kilpailusta, tuottavuuden ajattelemisesta ja näyttävät, että jokainen meistä kantaa jotain vammaa. Monet meistä pelkäävät myös läheisyyttä ja iloa. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme hakee määräaikaiseen työsuhteeseen toimitusjohtajaa äitiysloman ajaksi maaliskuusta 2024 alkaen. Turvallisissa oloissa he rakastavat ja iloitsevat koko sydämellään. Rauhala toimii tällä hetkellä Hyvinkään seurakunnan kappalaisena. Näiden lahjojen vastaanottaminen auttaa kestämään vaikeina aikoina. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. M. Jumalan antamat hengen hedelmät ovat ilo, rauha, kärsivällisyys, ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Hakuaika päättyy 24.11.2023 klo 15. Sitä lukee seurakuntien päättäjät ja aktiivit. | nimitys | Jyrki Rauhala, 49, on valittu Hattulan seurakunnan kirkkoherraksi. Eivätkä nämä Jumalan lahjat rajoitu vain omaan ja läheisten elämään, niillä on kauaskantoiset, maailmanlaajuiset seuraukset. Äänestämässä kävi 8,9 prosenttia äänioikeutetuista. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 | klassikko | Henri J. Ekstaasi on täydellistä iloa Jumalassa, Nouwen kirjoittaa. Kaikkiaan virkaan oli kuusi kelpoista hakijaa, joista kolme valittiin soveltuvuusarviointiin. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Ikali Karvinen, Nina Liikala, Susanna Mäkinen, Moona Seppä ja Anna Viikari. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Salla Poropudas Hakunilan kirkkoherraksi 8.1.24 lukien, Ville Halkoluoto Porvoon suomalaisen seurakunnan VI seurakuntapastoriksi 1.12.23 lukien, Lisa Enckell Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospastoriksi 1.11.23 lukien, Asko Nuorkivi Pitäjänmäen seurakuntapastoriksi 1.12.23–31.12.24, Eveliina Jamnes Pornaisten I seurakuntapastoriksi 1.1.24 lukien, Mervi Rosnell Askolan kirkkoherraksi 1.1.–31.8.24, Satu Kreivi-Palosaari Haagan seurakuntapastoriksi 1.10.23–31.8.24, Marjut Mulari Helsingin seurakuntayhtymän oppilaitospastoriksi 1.10.23–31.8.24, Maija Saario Lauttasaaren määräaikaiseksi kirkkoherraksi 12.9.23 alkaen kunnes virka vakinaisesti täytetään, Tarja Frilander Lauttasaaren vs. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Paras tapa huolehti siitä on ilmoittaa vaaliehdokkaista Kotimaassa. Anna-Maija Raittilan suomennos sai nimekseen Pelon talosta rakkauden taloon – Läheisyys, luovuus ja ilo kristityn elämässä. Kehitysvammaisille on tyypillistä pyrkiä läheisyyteen, hellyyteen ja iloon. Tarkemmat tiedot: ruokolahdenseurakunta.fi Hakemukset 17.11.2023 klo 15 mennessä: leena.haakana@evl.fi. kirkkoherrana elokuusta 2021 alkaen. Katso lisää: elamanpuu.fi/rekrytointi jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Papeiksi vihittiin 5.11. Hyvinkäällä hän on työskennellyt yhteensä 19 vuotta. 24 %. Nouwen pohti miten meitä pihdeissään pitämä jatkuva pelko eri asioita kohtaan voisi muuttua vapaaksi luottamukseksi, luovuuden ja läheisyyden tuottamaksi iloksi. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan osoitteessa laukaanseurakunta.fi/rekry. Ehdolla olivat myös Kauhavan kirkkoherra Jyrki Jormakka, joka sai 336 ääntä, sekä Lohtajan kirkkoherra Antti Lapinoja, joka sai 61 ääntä. ja vt. Me pelkäämme köyhyyttä, muiden puheita, epäonnistumista, vallankäyttäjien mielivaltaisuutta, vastuunottamista. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Monessa asiassa aiheesta, mutta pelkäämisen ja vetäytymisen, silmien sulkemisen sijasta hän kannustaa heittäytymään elämään, ottamaan vastuuta. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Alankomaalainen katolinen pappi Henri Jozef Machiel Nouwen (1932–1996) ymmärsi tämän asuessaan kehitysvammaisten Arkki-yhteisössä
Suomalaiset hankkivat nykyään enemmän koiria kuin lapsia, minkä sinänsä ymmärrän täysin, mutta joskus on vaikea olla miettimättä, olisivatko molemmat tyytyväisempiä, jos osa koiriin kohdistetusta hellyyden ilmauksista kanavoitaisiin ihmisiin. Hild a Mar ia Flo din |K uv a: G un D am én Harrastuksena sikarit Tomi Päivinen K ymmenisen vuotta sitten Joensuussa teologianopiskelija Tomi Päivinen löysi sikarikirjoista kiehtovan maailman käsi työtaitoineen ja rauhoittavine rituaaleineen. Naapurit eivät ole valittaneet, ihastelleet vain aromeja. Hän tiesi messua esitetyn Suomessa suomalais-amerikkalaisena yhteistuotantona Helsingissä, Turussa ja Tampereella. U. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. 4 pnä tekivät tuomiokirkon tutkimusja korjaustyön johtajat, prof. HANNELE NIEMI ” On vain tämä hetki, aikaa katsella maisemia, pohtia syntyjä syviä. Milloin neuletekniikka sai alkunsa. Lindgren ja tri J. Päivisen mukaan hinta, tai kuubalaisuuskaan, ei aina takaa laatua. Sikareita säilytetään humidorissa, eli säilytyskaapissa tai -laatikossa, jossa on sopiva lämpötila ja kosteustaso. 1923 Turun tuomiokirkon kattoholvit halkeilevat. 1978. Yksityiskohtaisimman vastauksen antoi Kotimaassa aikanaan toimituspäällikkönä työskennellyt Hannu Kuosmanen. – Sikari opettaa minua rauhoittumaan. Väli-Amerikassa sikari tehdään käsin, usein pienteollisuutena. Kuka oli Juho Rissasen vaimo. Tunnistaako kukaan tässä kuvassa olevia henkilöitä tai tilannetta. Rinne valtuuskunnalle ilmoituksen siitä, että tuomiokirkon sivulaivan kuorinkiertokäytävän holvia tutkittaessa on havaittu keskimäinen näistä niin rappeutuneeksi ja heikoksi, että vaara sen luhistumisesta on ilmeinen, joten kirkkoa ei näin ollen sopisi käyttää seurakunnan tarpeisiin. Päivinen kummastelee, miksi se meillä luokitellaan pelkäksi terveyshaitaksi, mutta viininmaistajaiset kulttuuriksi. 270 00 eur oa 2. Yhdysvalloissa aito sikari myydäänkin luksustuotteena, ilman tupakointivaroituksia. ”Ei muuten mikään turha seurakunta, sen hautausmaalle on haudattu muun muassa Duke Ellington ja John Coltrane, joille messu on omistettu”, Kuosmanen kirjoittaa. Sikariharrastus unohtui vuosiksi, kunnes taas kesällä syttyi uudelleen. Arvuutteluun jää aikaa, sillä sikaria poltetaan vähintään puoli tuntia, aromeja maistellen. Sen kunniaksi pastori hankki humidorin, täydellisen säilytyskaapin 16 sikarilleen, joista jäljellä on yhdeksän. Petersin seurakunnan uuden kirkon vihkijuhlaan. 9.10. Kuvan juttu liittyi Sarmannon säveltämään Uuden toivon messuun. Kaasusytytintä hän kierrättää parisen minuuttia, että sikari syttyisi tasaisesti. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kymmenen euron hondurasilainen voi tarjota parhaat aromit. | Kuva: Johannes Wiehn 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 10.11.2023 Kotimaa | 10.11.2023. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. 3. Tässä ajassa on paljon hyvää, mutta silti arkistonhoitaja kaipaa aina välillä aikaa jolloin ei ollut sosiaalisen median ilkeää ja äkkiväärää keskustelukulttuuria. Imaisee vielä kylmäsavut ennen sytyttämistä. On vain tämä hetki, aikaa katsella maisemia, pohtia syntyjä syviä. Hän on Timo Hiiterä. Tupakkaakin Päivinen joskus kokeili. – Useinhan sikari, ehkä se yksi ja ainoa, hankitaan ikimuistoisen juhlan kunniaksi. Hienoimmat, usein siis myös suurimmat sikarit voivat maksaa tuhansia euroja. Sen kasvatus, kuivatus, valmistus ja säilytys vaativat aikaa sekä taitoa toisin kuin suurtupakkafirmojen tehotuotannot, kuten pikkusikarit. Kuva muistuttaa ajasta, jolloin iso osa väittelyistä käytiin sosiaalisen median sijaan kasvokkain. – Kukin omanlaisensa yksilö. Sikarin hän jakaa mielessään kolmeen osaan. Käsityöllä on hinta. Arkistonhoitajalla on myös ilo ilmoittaa, että Kotimaan numerossa 40 julkaistusta mysteerikuvasta, jossa oli muun muassa Ilkka Kanerva, on nyt tunnistettu tähän asti tunnistamaton tummahiuksinen nuorimies Kanervan oikealla puolella. Hän kertoo ottaneensa kuvan, joka julkaistiin Kotimaassa 12.9. egy pti ssä 3. Ei henkeen vetäen! Sikarista pastori nautiskelee pari kertaa kuukaudessa, usein kotiparvekkeella. 1. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, jossa käydään kiihkeän oloista keskustelua. Toimittaja Tuija Siltamäki kolumnissaan Apu.fi:ssä 1.11. Turun tuomiokirkon tutkimusja korjausvaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä t.k. 1. – Maistui hirveältä! Ero sikariin on kuin päivällä yöhön. 300 –40 jK r. Paljonko Haukivuoren kirkon sisätilaremotti maksoi. Kuusankosken nuorisopastori Tomi Päivinen ei koskaan polttaisi sisätiloissa. Sikarin suurmaan Kuuban rinnalle ovat tulleet Nicaragua ja Honduras. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Ensikolmannes voi maistua kahvilta, toinen kaakaolta, loppu vaikka arvopuulta. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. 2. Kulloistakin valittuaan Päivinen pyörittelee sormissaan, haistelee ja katkaisee sitten lakin giljotiinileikkurilla. Arkistonhoitaja kiittää kymmeniä ihmisiä, jotka tunnistivat mysteerikuvasta säveltäjä, jazz-pianisti Heikki Sarmannon. Kirkon tähänastisten korjaustöiden yhteydessä ei kuitenkaan ole mitään sellaista työtä tehty, joka olisi holveja heikentänyt, joten luhistumisen vaara nyt ei ole suurempi kuin ennenkään. Se oli tilaustyö New Yorkin St
perheineen odottamaan talven tuloa. luomakunta Aurinkolasit syksyn värikkäiden lehtien päällä. Syksy, vauhdilla lyhenevä päivä, pilvisyyden lisääntyminen, koleus. Äkkiä huomasin aurinkolasit. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Valon Herra, anna maan levätä talven yli. Sana oudosta ilmiöstä levisi pitkin pitäjää ja ihmiset tulivat ihmettelemään. Ehkä niiden omistaja huomaa ne. Hän teki syyskynnöt ja jäi Valo vetelee viimeisiään Marraskuussa valoisa aika jatkaa lyhenemistään. Kirkkoherra uskoi, että talonpoika oli käyttänyt noituutta ja kartanonherra vaati osuutta tuotoista, koska siihen oli käytetty hänen lehtiään. Meikäläisessä marraskuussa ei liene suurta varaa saada liikaa auringonvaloa tai UV-säteilyä. | Kuva: Olli Seppälä 32 ~ Kotimaa | 10.11.2023. Aamen. – Jos ei noituus, niin mikä on tämän takana, kirkkoherra kovisteli. Ja taas keväällä anna maalle voimaa jaksaa ruokkia meidät. Ihmiset osoittivat suosiota vaimon vastaukselle. – Onko se papille niin vaikea hyväksyä, että Jumala siunaa joskus köyhääkin, vastasi talonpojan vaimo. Kirkkoherra uskoi, että kyse oli noituudesta ja kartanonherra epäili, että talonpoika oli käynyt varstamassa hänen puunlehtensä. Mistä lehdet olivat tulleet. Nostin aurinkolasit näkyvämmälle paikalle penkin selkänojalle. Aurinkolasit olivat puistossa ikään kuin väärässä paikassa väärään aikaan. Sitten alkoivat kylmät pohjoistuulet puhaltaa ja lehdet jäivät lumen alle. Paikalla oli myös lääninrovasti. Kirkkoherra kutsui talonpojan ja tämän vaimon kuultaviksi. Sankojen väri sointui lehtien väreihin. Tämä viimeinen väite tosin herätti ihmisissä naurua. Näyttivät lasten aurinkolaseilta. Ihmiset nauroivat kartanonherran vaatimuksille. Niitä oli tarkkaan vain pellolla, sillä ympärillä olevat puut olivat havupuita. Pikemminkin päin vastoin, silloin kun paistaa, on syytä rynnätä ulos. Eräänä marraskuun aamuna vaimo juoksi tupaan ja huusi: – Tulkaa katsomaan. Mutta lähempää tarkasteltua se ei ollutkaan kultaa vaan keltaisia puiden lehtiä. Keväällä lehdet olivat poissa ja kesällä pelto tuotti paremman sadon kuin koskaan. Pudonneita värikkäitä lehtiä oli paljon, koirasta oli hauska nuuhkia niitä. Varastoissa oli nipin napin ravintoa talven varalle. Sattuman symboliikkaa, syksyn huumoria, tulevan talven silmänisku. Tarina kertoo köyhästä talonpojasta. Meidän pellollamme kasvaa kultaa. Ja toden totta. V iime viikolla ulkoilutin koiraa Hesperian puistossa. Aurinko paistoi pellolle, mikä korosti ilmiön värikkyyttä marraskuun harmaudessa. Pelto oli auringonvalossa aivan keltainen, kuin kultalehvien peitossa