Kotimaa 44/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –4 5 7 Tässä lehdessä liitteenä: Kuoleman ja elämän maa Kausipuutarhuri Maria Hopia oli työn touhussa, kun Kotimaa seurasi Suomen vilkkaimman hautausmaan päivää Helsingin Malmilla 10 Kristillinen nationalismi nousee Yhdysvalloissa Ruisleipää ja vaalitenttejä – seurakunnat houkuttelevat äänestäjiä. 4 N:o 44 | 4.marraskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7
Monista seurakunnista löytyy sururyhmiä, joissa on mahdollisuus keskustella vertaistensa kanssa. Toiseksi se, että tarinassa on voimaa. Seurakuntien työntekijät ovat kuoleman ammattilaisia. Siellä iltaisin kotoisen tuikkulampun valossa karstataan villoja sukiksi ja lapasiksi tulevan talven pakkasien varalle, ja äiti auttaa kehräten. Mikä tarinassa on erityistä. Pyhäinpäivään liittyy olennaisesti se, että ajan myötä syvin suru vähenee, tilalle tulee kaipaus ja vähitellen kiitollisuus edesmenneestä. Kenties käsikirjoitus vältti kristillisille kirjoille tyypillisen sudenkuopan, jossa hengellisyys ilmenee alleviivaavana julistavuutena. Kun kerroin aikovani kauppakorkeaan, Tarja pysähtyi ja totesi: ”Ei se Kaitsu sovi sulle. PÄIVI PUHAKKA Kiitos edesmenneille S uomenkielen yksi kauneimpia sanoja on edesmennyt. Kiitosta kerännyt elämäkerta valittiin lokakuun lopulla vuoden kristilliseksi kirjaksi. Viimein helmikuussa 2022 Jippu soitti ja sanoi, että nyt on kirjan aika. Hän oli innostava opettaja, joka päätti viimeisen oppituntimme kierrokseen, jossa jokainen kertoi tulevaisuudensuunnitelmistaan. Tässä lehdessä syvennytään molempiin ajankohtaisiin aiheisiin: hautausmaihin ja seurakuntavaaleihin. Nyt kun Jipun elämäkerta ilmestyi, kaivoin viimein Alvajärven yhteystiedot ja lähetin hänelle kiitokset kirjan muodossa. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | | viikon henkilö | Tietokirjailija ja pian kirjoitustauolle jäävä Radio Dein ohjelmajohtaja Kai Kortelainen kirjoitti kirjan Jippu – kun perhonen lakkasi hengittämästä (WSOY). – Ensin on mainittava Jipun rohkeus ja rehellisyys. 2 3 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 aluksi. Tuntuu niin hyvältä olla viikon tahi parin verran vapaana vieraan töistä, mökissä, missä on eletty lapsuuden onnellisia huolettomia aikoja. Siksi pimeään vuodenaikaan sijoittuvassa pyhäinpäivässä voi olla paljon valoa. Sillä tiellä ollaan. Pyhäinpäivä tarjoaa luontevan mahdollisuuden muistaa heitä, jotka menivät edeltä kauan sitten. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja) Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Niissä tarinan voima todella vaikuttaa. Työskenneltyämme yhdessä Deissä, välillemme syntyi luottamussuhde. ?. Ehdotin hänelle tätä projektia jo vuonna 2015, mutta Jippu totesi, että ei ole oikea hetki elämäkerralle. Olen lukenut ne useasti. Usein globalisaatio tarkoittaa maailmankulttuurin amerikkalaistumista. – Olen seurannut Jipun uraa alusta asti. – Minuun on syvimmin vaikuttaneet kaksi Mika Waltarin kirjaa, Valtakunnan salaisuus ja Ihmiskunnan viholliset. Samalla siinä tyttönen kertoilee hartaasti osaaottavalle äidilleen kuluneen vuoden iloista ja suruista sekä tulevaisuustoiveistaan. Työntekijöiden ammattitaitoa on surevan ihmisen läsnäoleva kuunteleminen. – Olen tehnyt toimittajan töitä 19-vuotiaasta alkaen. Usealle haudoilla kävijälle seurakuntavaalit eivät ehkä merkitse mitään, mutta kirkko merkitsee silti. ”Elämän tarkoitus on myös päästä kotiin”, summasi radion aamuhartauden pitäjä ja kertoi vanhempiensa jättämästä perinnöstä; se muurasi peruskiveä koko elämän ja uskon tarkoitukselle. Joku on jo mennyt edeltä, mitään pelättävää ei ole. 1 Miten päädyit toimittajaksi ja kirjailijaksi. Pappi sanoo seurakuntalaiselleen: Ei ole elävien valtakuntaa, eikä kuolleiden valtakuntaa, on vain Jumalan valtakunta ja me olemme siellä kaikki, elävät ja kuolleet. Puhuja viittasi myös siihen kotiin, jonka pyhäinpäivän ja reformaation päivän tekstit, kuten Jesaja 33, sijoittavat kartalle. Samoin on, kun hän kääntyy kohti Kristusta. Se muistuttaa siitä, että elämän ja kuoleman kysymykset merkitsevät. Sitten jotain tapahtuu. ???????. Hyvä tietysti olisi, jos kynttilänsytyttäjä oivaltaisi, että hänen äänensä voisi vaikuttaa siihen, millainen valo kirkosta kajastaa. NIILO RANTALA ”Tarinassa on voimaa” Kai Kortelainen uskoo tarinan voimaan. Ikääntymisen myötä kuolleiden läheisten ja tuttavien määrä kasvaa vuosi vuodelta. Sellainen on Georges Bernanosin kirjassa Maalaispapin päiväkirja. Lopulta päädyin lukemaan tiedotusoppia Tampereen yliopistolle. Siitä on kiittäminen lukioaikaista äidinkielenopettajaani Tarja Alvajärveä. Pyhäinpäivänä muistot vievät tuonne mummolan maalaismaisemaan, johon nostalgiassani ei ”Hallin hammas” ulottunut – mutta sota itärajalla ulottui. Aktiivisuus on tietysti toivottavaa, mutta passiivisuus ei ole pelkästään huono merkki. Kun päähenkilö kääntyy pahan puoleen, niin hedelmät ovat sen mukaisia. Kirkon tehtävänä onkin ennen kaikkea pitää ovi auki ja valot päällä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Äskettäin kuolleet ovat mielessä joka päivä. Satun tietämään puhujan lapsuuskodin, joka sijaitsi muutaman kilometrin päässä äitini lapsuuskodista. Ollaankin ”juhliemme kaupungissa”, ilon kaupungissa, Uudessa Jerusalemissa, jonka asukkaista sanotaan: ”Kansa joka siellä asuu, on saanut syntinsä anteeksi.” Senkin vuoksi kaduilla juhlitaan. Myös tässä mielessä ihminen on nimeltä kutsuttu. Kotikadulla. 4 Mikä on eniten sinuun vaikuttanut kristillinen kirja. Ilmiö heijastuu myös seurakuntavaaleihin: jos täytyy seurata kotimaan sisäpolitiikkaa, tiedostaa kunnan tai kaupungin poliittiset kuviot ja ottaa kantaa vielä Yhdysvaltain kiehuvaan polarisaatioon, ei politiikka ole asia, jota kirkossa jaksaa harjoittaa. 1922 Meillä on nyt käsissä se aika, jolloin useimmalle palvelijoistamme on alkanut toivottu ja ikävöiden odotettu vapaaviikko. | Kuva: Vuokko Salo/WSOY KAI KORTELAINEN tietokirjailija ja toimittaja Valoa ikkunassa M oni kantaa huolta suomalaisen kulttuurin halloweenistymisestä. Aiemmin Jesajan teksti on kertonut itkevistä rauhanneuvottelijoista, tuhosta, petoksesta, autioituneista teistä, kadonneista kulkijoista, ajasta, jossa ihmishengellä ei ole arvoa. On vaikea kuvitella, mikä muu kuin seurakunta voisi olla se taho, joka kulkisi näin monella eri tapaa kuolevan tai surevan ihmisen rinnalla. Seurakunnissa papit, kanttorit, suntiot, hautausmaatyöntekijät ja toimistotyöntekijät keskustelevat siunaamisesta ja hautaukseen liittyvistä muista yksityiskohdista omaisten kanssa. Moni kaipaa ikkunaa, josta loistaa valoa pimeään syysiltaan. Mihin katosi kekri. 3.11. Nyt ei olla maalla vaan kaupungissa. Kurpitsajuhlista huolimatta pyhäinpäivänä kirkkojen kupeille levittäytyy kynttilöiden valomeri. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Toimittaja pohtii pyhäinpäivän kynttilämerta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Vaatemyttyset kainalossa, kuluneen vuoden pienet säästöt taskussa he iloisin mielin ovat rientäneet äitinsä luo kotimökille. Optimisti voi ajatella, että politiikan kyllästämän maailman väsyttämä ihminen tahtoo kirkkonsa politiikkavapaana. Ajatus yhdestä valtakunnasta kuvaa Jumalan suuruutta. Mikset lukisi tiedotusoppia?” – Terävä heitto mietitytti. 2 Miten päädyit kirjoittamaan Jipun elämäkerran. Pyhäinpäivän aikaan seurakunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa luetaan kuluneena vuonna edesmenneiden seurakunnan jäsenten nimet. Entä pyhäinpäivä. Tähän valtakuntaan kuuluu myös suru läheisen kuoltua. 3 Mikä kirjassa koskettaa. Kirjassa korostuu yksi raamatunlause: ”hedelmistään puu tunnetaan”. Joskus luetusta kirjasta jää mieleen yksittäinen virke. Papit siunaavat vainajia, mutta sen lisäksi varsinkin sairaalapapit tapaavat kuolemaansa lähestyviä ihmisiä ja heidän omaisiaan
Seurakuntavaaleissa on tänä vuonna 13 764 ehdokasta. Esimerkiksi Savonlinnassa Lasten vaalissa lapset äänestävät omia ehdokkaita, joista jokainen ajaa yhtä konkreettista toimintaehdotusta. Tampereella Vanhassa kirkossa oli viikko sitten perjantaina erityisesti nuorten kysymyksiin keskittynyt vaalitentti, paikalla oli noin 40 henkeä. | lyhyesti | Joutsassa seurakuntavaalit vasta ensi vuonna Joutsan seurakunnassa seurakuntavaalit siirtyvät ensi vuoden puolelle. viestintä | Seurakuntien jäseniä houkutellaan äänestämään muun muassa videolla, tekstiviesteillä ja ruisleipää jakamalla. Samalla paikalliset lapset ja nuoret pääsevät vaikuttamaan seurakunnassa järjestettäviin asioihin, seurakuntapastori Salla Hyrkäs kertoo. Äänestysintoa nostatetaan tempauksilla ja paneeleilla – Ämpäreitä emme ala jakamaan. Osassa seurakuntia uskotaan tekstiviestien kannustavaan voimaan. Mikael Agricolan kirkossa teemalla maallinen, taivaallinen, taloudellinen. S eurakuntavaalit on paikallisseurakunnalle iso urakka. Edellinen asiakirja oli vuodelta 2018. Yksi sisäänpäin kääntyneen ajan merkkejä saattaa olla se, että tiistaihin mennessä lupauksen oli antanut vain hieman alle 300 ehdokasta. | seurakuntavaalit | dollisuuden teettää itsestään muutaman minuutin mittainen vaalivideo. Ehdokkaita on seitsemän: Hemmi, Herra Viiksekäs, Teatteri Muodikas, Pömppö Piilonen, Siiri, Mestari Superkissanen ja Lumitassu. Lisäksi Mikkelin kampanja näkyy paikallisbusseissa, paikallisradiossa, digitauluilla, MTV:n mainoksissa Mikkelin alueella sekä seurakunnan omissa kanavissa. Noin kolmasosa ehdokkaista on tarttunut tähän mahdollisuuteen. – Seurakuntavaalien virallinen vaalipäivä sattuu tänä vuonna Kansainväliseen Lapsen oikeuksien päivään eli 20.11. Lisäksi Liedossa Loukinaisten K-Marketin pihalla on ennakkovaalipäivänä 8.11. | Kuva: Eva Wäljan 4 5 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 uutiset. – Seurakunta osoitti tähän myös varoja. – Tarkkaa tietoa mukana olevista seurakunnista ei ole, mutta näyttää siltä, että tämän ympärillä on hyvää pöhinää. Esimerkiksi Mikkelissä seurakuntavaalien ennakkotiedotukseen panostetaan paikallisella humoristisella ja monikanavaisella Oisko muita ehdokkaita -kampanjalla. Uudistetussa Yhteisessä todistuksessa linjaa on tarkennettu. Meillä väki on erittäin kiinnostunut seurakuntaa koskevista asioista, kirkkoherra Tuomo Törmänen sanoo. Siihen osallistuvat ehdokkaat lupaavat pitävänsä kansainvälisen diakonian ja lähetystyön puolta esimerkiksi puolustamalla lähetykseen ja kansainväliseen diakoniaan annettavaa rahoitusta. Kampanjan järjestäjät uskovat, että monille äänestäjille edellä mainittu on myös kriteeri valita oma ehdokas. Kampanjasivulta voi tarkistaa, ketkä ehdokkaat ovat allekirjoittaneet lupauksen. Helsingin seurakuntayhtymässä ollaan päättämässä isoista säästöistä. Siksi Suomen Lähetysseura, Kirkon Ulkomaanapu ja Pipliaseura järjestävät seurakuntavaalien yhteydessä yhteisen Globaali kirkko -kampanjan. Kuulutuksen olisi pitänyt olla ilmoitustaululla ja paikallisessa lehdessä, mutta tieto ei kulkenut. Janakkalan seurakunnassa neljä vuotta sitten äänestysprosentti jäi noin kymmeneen prosenttiin. Käytännössä kaikki taivalkoskelaiset kulkevat siitä ennakkoäänestyksen aikana. Se on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin viime vaaleissa. Luetteloa ei myöskään tarkastettu määräaikaan mennessä. Varsinaisena vaalipäivänä äänestyspaikka on seurakuntasalissa. Taivalkoskella yksi ajankohtainen asia on kirkon remontti. Seurakuntavaaleissa ei ole kyse pelkästään omaa lähialuetta koskevista päätöksistä. – Oleellista äänestysaktiivisuudessa ja sen nostamisessa on se, että seurakunnan asiat ylipäätään kiinnostavat. Seurakuntapastori Kari Rossi kertoo, että kirkkoherra Arja Huuskosen jo alkukesästä tekemän aloitteen perusteella lähdettiin suunnittelemaan kampanjaa ja siihen liittyvää videota. Seurakuntien vapaasti käytettävissä oleva runsas vaalimateriaali on valmistettu yhteistyössä lasten ja lastenohjaajien kanssa. Asiakirjan merkittävin muutos liittyy pappisvirkaan ja erilaisten virkakäsitysten törmäämiseen seurakunnissa. Helsingin kantakaupungin seurakunnat järjestävät yhteisen vaalikeskustelun myös maanantaina 7.11. Joissakin seurakunnissa nähdään lisävaivaa toteuttamalla vaaleihin liittyviä tempauksia tai kampanjoita. lähetetään jokaiselle äänioikeutetulle tekstiviesti, joka kannustaa käyttämään äänioikeutta. – Toinen oleellinen asia hyvän äänestysprosentin saavuttamiseksi on se, että äänestämisestä on tehty mahdollisimman helppoa, Tuomo Törmänen sanoo. Teemaa näkyy muun muassa sosiaaliseen mediaan tehdyllä videolla sekä paikallisen jääkiekkojoukkueen Jukureiden peleissä. Niissä yksi pelaajista kannustaa vaaliuurnille. Jyväskylässä Ruusupuiston pääaulassa järjestetään suuri vaalitentti maanantaina 7.11. Osaltaan leivänjako liittyy äskettäin avattuun Liedon kirkon uuteen Leipähuoneeseen. Sen pohjalta kirkko solmii lähetystyön perussopimukset kirkon lähetysjärjestöjen kanssa. Myös kahvit tarjotaan. Paikalla on seitsemän seurakuntavaaliehdokasta. Keskustelun vetää Kirkko ja kaupunki -lehden uutispäällikkö Pauli Juusela. Heijastimessa lukee ”Valaise tieni” ja toisella puolella Janakkalan seurakunta. Lasten vaaleja on aikaisemmin järjestetty kuntapuolella, mutta nyt ensimmäistä kertaa seurakunnissa. | Kuva: Maria Penttinen Seurakunnat järjestävät jonkin verran myös vaalitenttejä. – Seurakunnassa laiminlyötiin tietojen lähettäminen. Vaikka selviä prosenttitavoitteita tälle vuodelle ei asetettu, Janakkalasta tahdottiin kuitenkin vaikuttaa äänestysaktiivisuuteen muutoinkin kuin lähettämällä vaalikirjeet seurakuntavaaliehdokkaista. Lisäksi seurakunta on tarjonnut jokaiselle ehdokkaalle mahLasten vaali osallistaa lapset mukaan Lastenkirkon järjestämä Lasten vaali tähtää lasten osallisuuden lisäämiseen. Tampereen Vanhan kirkon vaalitentissä keskityttiin nuorten kysymyksiin. Päädyimme heijastinten jakamiseen sekä ennakkoäänestyspäivänä että varsinaisena vaalipäivänä, seurakunnan viestintäasiantuntija Maria Penttinen sanoo. Leipähuoneessa on vaalikahvitarjoilu. Savonlinnan seurakunta on luvannut toteuttaa vaalien voittajalupauksen vuoden 2023 aikana. Taivalkosken seurakunta on asettanut toimintasuunnitelmassaan seurakuntavaalien äänestysprosenttitavoitteeksi huiman 40,7. Yhteinen todistus linjaa kirkon lähetystehtävän peruslinjat ja toimintaperiaatteet. Taivalkoskella ennakkoäänestyspaikkana on paikallisen S-Market Joki-Jussin aula. Lapuan kapitulin lakimiesasessori Tuomas Hemmingin mukaan seurakunnassa nukuttiin määräajan ohi. Tässä 2–12-vuotiaille tarkoitetussa vaalissa äänestysaika on 8.–20.11. Esimerkiksi Vantaan seurakuntayhtymän seurakunnissa vaalipäivän aamuna 20.11. vaaliauto, josta jaetaan ruisleipiä sadalle ensimmäiselle äänestäjälle. Tärkeää on, että vaaleja ideoidessa kuunnellaan lasten ideoita, Lasten ja Nuorten keskus ry:n verkkokehittäjä Juha Kinanen sanoo. – Kyse ei ole vain seurakuntavaaleista vaan laajemmin siitä, miltä seurakunta näyttää ja miten se näkyy Mikkelissä. Lähetyksen uusi peruslinjaus tarkentaa suhdetta naisten virkaan Piispainkokous on hyväksynyt kirkon lähetyksen uuden peruslinjauksen eli asiakirjan Yhteinen todistus 2023. Nyt tilanteissa, joissa erilaiset virkakäsitykset tuottavat ongelmia, seurakunnat ja lähetysjärjestöt toimivat piispainkokouksen ohjeistusten mukaisesti. Kyseistä vaalitenttiä on mahdollista seurata myös verkossa, ja tentin juontaa paikallinen tunnettu radioääni Timo Lievemaa. Se teki yhteistyön paikallisen mainostoimiston kanssa mahdolliseksi, Rossi kertoo. Seurakunta järjestää myös vaalipaneelin. Yhteinen todistus 2018 linjasi, että yhteistyössä seurakuntien kanssa kirkon lähetysjärjestöt noudattavat vuonna 1986 tehtyä kirkon päätöstä viran avaamisesta naisille ja lisäksi seurakuntien käytäntöjä. Äänioikeutettujen luettelon laatiminen ja sen nähtäville saattaminen ei tapahtunut määräajassa. Keskustelemassa on nykyisiä luottamushenkilöitä Kallion, Lauttasaaren, Paavalin ja Töölön seurakunnista sekä Tuomiokirkkoseurakunnasta. Enää ei toimita suhteessa pappisvirkaan seurakuntien käytäntöjen mukaan. MARI TEINILÄ Janakkalan seurakunnassa jaetaan äänestäjille heijastimia. Liedon seurakunta luottaa ruisleipään seurakuntavaaleihin innostamisessa. Leipähuoneen avajaisten kunniaksi äänestyspäivänä annetaan mukaan ruisleipä sadalle ensimmäiselle äänestäjälle. – Vaalilautakunta oli jo päättänyt asioista, mutta äänioikeutettujen luettelosta unohtui laittaa kuulutus. Tämä on oiva tapa kuulla lasten ja koululaisten ajatuksia tulevaisuuden seurakunnasta. Siksi keskustelun aiheena on erityisesti talousja rakennekehitys Helsingin kantakaupungin alueella. Taivalkosken Sanomissa vaalit ovat myös hyvin esillä. Joutsassa vaalipäivä on 22.1.2023 Joutsan seurakunnan kirkkoherra Tuula Leppämäen mukaan kyseessä on inhimillinen erehdys
Kehitys näyttää vääjäämättömältä. Turun kristilliselle opistolle ja saa silmilleen vaaleanpunaiset tulevaisuuslasit. Valkoiset kristilliset nationalistit eivät ole vain valkoisia evankelikaaleja, vaan joukossa on myös perinteisiin kirkkokuntiin kuuluvia protestantteja ja katolilaisia. Siunauksen signaalit – Suomen evankelis-luterilaisen kirkon tulevaisuusselonteko esittelee tulevaisuuteen varautumisen toimintamallin. Materiaali on hankittu menetelmällä, jolla tunnistetaan kirkon tulevaisuuteen vaikuttavia ajan merkkejä. Tarinan mukaan Yhdysvallat on menestynyt, koska se on Jumalan siunaama, ja amerikkalaisilla on erityisrooli Jumalan suunnitelmassa ihmiskunnan varalle. Ryhmiin on otettu mukaan myös kirkosta etäällä olevia ihmisiä. Donald Trumpin kannattajat hyökkäsivät Yhdysvaltain kongressitaloon loppiaisena 2021. Gorski ja Samuel L. Republikaanipuolueessa valkoiset kristilliset nationalistit ovat nykyään puolueen kovaa ydintä. Donald Trump on puheissaan hyväksynyt kannattajiensa väkivaltaisuuden poliittisia vastustajia kohtaan ja suorastaan yllyttänyt siihen. Muita lähetekeskusteluun tulevia aloitteita on piispainkokouksen esitys Evankelisen lähetysyhdistyksen – ELY ry:n hyväksymisestä kirkon lähetysjärjestöksi. Valkoisilla kristillisillä nationalisteilla tarkoitetaan niitä valkoisia amerikkalaisia kristittyjä, jotka ovat valmiita käyttämään kaikkia keinoja pitääkseen vallan – niin poliittisen kuin uskonnollisen – itsellään niin pitkään kuin mahdollista. Itse asiassa evankelikaali on käsitteenä osittain himmentynyt. Mietinnöistä on kirkolliskokouksen käsiteltäväksi valmistunut yleisvaliokunnan mietintö aloitteesta, jolla halutaan vahvistaa seksuaalisen häirinnän vastaisia toimia kirkossa. Heidän aatteellisessa ytimessään on aivan tietynlainen näkemys vapaudesta, järjestyksestä ja väkivallasta. Niiden sijaan on haluttu hakea ihmislähtöistä tulevaisuudenkuvaa ja tarkastella ihmisten tavallista arkea. Se johtuu siitä, että evankelikaalin ja republikaanin identiteetit ovat pitkälti samastuneet. Kaliforniassa nähtiin uusin seuraus tällaisesta usuttamisesta, kun edustajainhuoneen puhemiehen Nancy Pelosin kotiin tunkeutunut äärioikeistolainen mies takoi vasaralla Pelosin aviomiestä päähän. Syysistuntoon odotetaan myös käsikirjavaliokunnan mietintöä aloitteesta, jossa toivotaan Kirkkohallituksen tuottavan aineistoa moninaistuvan hengellisyyden tueksi. Vapaus ymmärretään libertaarisella tavalla, vapautena rajoituksista tai hallituksen valvonnasta. FREIJA ÖZCAN Kirkolliskokous kokoontuu syysistuntoonsa 7.– 11.11. Tarvittaessa valkoista kristillistä Amerikkaa täytyy puolustaa autoritäärisellä hallinnolla ja vaikka sisällissodalla, jonka pelko on viime vuosina kasvanut. Kristillinen nationalismi uhkaa demokratiaa Yhdysvalloissa | ilmiö & näkökulma | ” Väkivalta on oikeutettua, mutta vain valkoisille miehille. Tässä tulevaisuusselonteossa ei ole keskitytty kirkon aseman muutokseen, digitalisaation ja uskonnonvapauden tulkintojen tuomiin haasteisiin. Väkivalta nähdään oikeutettuna keinona puolustaa todellista vapautta ja järjestystä. | hallinto | K irkolliskokous käy syysistunnossaan lähetekeskustelun Kirkkohallituksen tulevaisuusvisiosta. Monet katolilaiset, ortodoksit, mormonit, juutalaiset ja jopa muslimit ja hindut voivat identifioitua evankelikaaleiksi tai uudelleen syntyneiksi kristityiksi. Kristittyjen osuus maan väestöstä on muutaman vuosikymmenen kuluttua korkeintaan vähän yli puolet, mutta mahdollisesti vain runsas kolmannes. Liikkeestä kirjan The Flag and the Cross – White Christian Nationalism and the Threat to American Democracy kirjoittaneet Philip S. E nnusteiden mukaan Yhdysvaltojen väestöstä enemmistö on ei-valkoista vuoden 2045 tienoilla. Se merkitsee vapautta aitoa ja todellista amerikkalaisuutta edustaville ”meille”, mutta autoritääristä yhteiskuntajärjestystä ”niille”, jotka ovat ikään kuin vieraslajeja. Siunausta kuitenkin uhkaa kulttuurinen rappeutuminen, jonka syypäitä löytyy niin maan rajojen sisäkuin ulkopuoleltakin. Tällä kertaa luvassa ei ole synkkiä tulevaisuudennäkymiä vaan selontekoa on lähdetty tekemään ”laittamalla tarkoituksella vaaleanpunaiset silmälasit päähän”. Uskonnonvapaus tarkoittaa vapautta vain tietynlaiselle konservatiiviselle kristillisyydelle. Toisaalta osa valkoisista evankelikaaleista vastustaa liikettä. Järjestys ymmärretään hierarkiana, jossa valkoiset cis-miehet ovat valta-asetelmassa ylimpänä. Miehekkään, maskuliinisen kristinuskon ihaileminen kuuluu asiaan. Siunauksen signaaleja ja yleissivistäviä virsiä Liikkeen taustalla vaikuttaa myyttinen tarina Yhdysvaltain synnystä ja kehityksestä. Asiantuntijoiden mukaan valkoisilla kristillisillä nationalisteilla oli tapahtumissa keskeinen rooli. koittavien välivaalien yhteydessä, mikäli tulokset eivät ole republikaaneille mieluisia. Jos joltakulta kysytään, onko hän evankelikaali, hän saattaa ajatella kysymyksen tarkoittavan, onko hän republikaani. Valkoiset kristityt nationalistit vaativat, että Yhdysvaltain pitäisi olla kristitty kansakunta tai ainakin kristittyjen johtama. Tarinan mukaan maan perustivat valkoiset miehet, jotka olivat perinteisiä kristittyjä – joku voisi kutsua heitä klassisen kristinuskon kannattajiksi. He laativat kansakunnan perustamisasiakirjat kristillisten periaatteiden pohjalle. Käytännössä työtä on tehty kutsumalla ihmisryhmiä ”signaalihuoneisiin” ryhmähaastatteluihin. | Kuva: Jim Lo Scalzo / EPAEFE / All Over Press 6 7 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 uutiset. Tämän näkemyksen mukaan valkoisten miesten täytyy joskus harjoittaa oikeutettua väkivaltaa puolustaakseen vapauttaan sekä ylläpitääkseen yhteiskunnallista ja rodullista järjestystä. Jälkimmäisessä toivotaan Kirkkohallituksen olevan myös yhteydessä opetushallitukseen sekä opetusja kulttuuriministeriöön, jotta evankelis-luterilaisessa oman uskonnon opetuksessa huomioitaisiin riittävästi tietämys yleissivistykseen kuuluvista virsistä historiallisine taustoineen. Selonteon on laatinut työryhmä, jossa on ollut Kirkkohallituksen asiantuntijoita, pappeja ja teologeja sekä kirkkoa pitkään palvelleita työntekijöitä. MIKKO KETOLA toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Helsingin yliopiston kirkkohistorian dosentti. Uusissa edustaja-aloitteissa puolestaan toivotaan seurakunnilta vahvempaa roolia kiusaamisen vastaisessa työssä ja pyydetään Kirkkohallitukselta listaa suomalaiseen yleissivistykseen kuuluvista virsistä. Perry kehottavat ottamaan tosissaan uhan, jonka valkoiset kristilliset nationalistit muodostuvat liberaalille demokratialle. Jotakin samanlaista pelätään tapahtuvan 8.11. Asiantuntijoiden mukaan he olivat keskeisessä roolissa, kun entinen presidentti Donald Trump yllytti kannattajiaan yrittämään kongressitalon valtausta Washingtonissa loppiaisena 2021. Se on kuitenkin sallittua vain valkoisille miehille. Yleisvaliokunta esittää, että kirkolliskokous pyytää Kirkkohallitusta selvittämään, mitä toimia ja raportointimalleja tarvitaan seksuaalisen häirinnän vähentämiseksi kirkon työyhteisöissä ja toiminnassa, ja miten kirkon työntekijöiden osaamista häirinnän tunnistamisessa ja siihen puuttumisessa lisätään
Se vaatii taitoa ja uskallusta, mutta niin kirkot säilyvät elävän uskon paikkoina tuleville sukupolville. Vain pieni osa oikaisuvaatimuksista on ammattilaisten laatimia. Herätysliikkeillä on laaja ruohonjuuritason kosketuspinta yhteisöihin ja kyky innostaa ihmisiä tekemään, antamaan ja lahjoittamaan. Puutteet etuushakemuksen täyttämisessä eivät suoraan johda kielteiseen tukipäätökseen vaan lisäselvityspyyntöön. Evankelinen lähetysyhdistys ry. Kirkon virkakäsitykseen liittyvää kirjausta on terävöitetty. ” Mitä löyhemmäksi ihmisten suhde seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään tulee, sitä enemmän kirkko alkaa näyttää ensisijaisesti museolta. On hyvä, että kirkko jäsenineen ja järjestöineen suuntautuu ulospäin tai vahvistaa aktiivisesti yhteisöjensä keskellä evankeliumia koko laajuudessaan. Seppo Sulkon kysymys on ihan aiheellinen: miten 2023 alkavilla hyvinvointialueilla kohdataan ulkopuolelle jäänet köyhät ja syrjäytyneet. Kehitämme lisäksi jatkuvasti yhteistyötämme sosiaalihuollon kanssa. Koko Suomi on täynnä toinen toistaan kauniimpia kirkkoja. Ihan helppoa se ei ole. Sulkko nostaa jutussa esiin monia tärkeitä asioita, kuten sen, ettei palvelujärjestelmä aina onnistu auttamaan ihmisiä yksilöllisesti. Päätöksen asiasta tekee kirkolliskokous marraskuussa. Jatkan kuitenkin ajatusta eteenpäin. Tällöin kirkkoneuvostot käyvät omat kamppailunsa ja suuntavat seurakuntiensa kannatukset haluamilleen tahoille. Piispainkokous esittää ELY:n hyväksymistä lähetysjärjestöksi. Kirkolliskokouksella ei ole valmiina mitään ylempiä mittapuita tai ohjenuoria arviointinsa pohjaksi. Niistä suurin on perustoimeentulotuen maksamisen siirtyminen kunnista Kelaan vuoden 2017 alussa, mikä yhdenmukaisti tuen saamisen ehtoja valtakunnallisesti. Kirkkotilojen muutosta miettiessämme käymme aina vuoropuhelua eletyn uskon ja elävän uskon välillä. Edustajien olisi hyvä pysähtyä miettimään kokonaistilannetta myös siitä näkökulmasta, että lähetysmäärärahoille saattaa ilmestyä vielä muitakin pyytäjiä. Jokainen aikakausi toi kirkkoihin omat kauneusihanteensa ja ymmärryksensä maailmasta ja Jumalasta. ELY:n mukaantuloa lähetysjärjestöjen perheeseen voi tästä näkökulmasta tervehtiä ilolla. Osa vaikeassa tilanteessa olevista asiakkaista hyötyy esimerkiksi ns. Sulkko arvioi, että yhdenkin klikkauksen unohtaminen voi johtaa tukihakemuksen hylkäämiseen ja että oikaisuvaatimuksen tekemiseen tarvitaan ammattilainen. moniammatillisesta palvelusta: asiakas saa Kelasta oman työntekijän, joka varmistaa, että asiakas saa hänelle kuuluvat Kelan etuudet ja palvelut. ELY on jättänyt hakemuksen, jota piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle. Toimeentulotuessa asumismenot huomioidaan todellisen suuruisina, jos kustannukset eivät ole kohtuuttomat. Historia ei kuitenkaan synny vain menneisyydestä. Suurimmalla osalla Kelan toimeentulotukiasiakkaista asumismenot huomioidaan kokonaisuudessaan. Joku saattaa kirota sitäkin, että niitä aikoinaan rakennettiin. Olen joutunut/ saanut Mikkelissäkin miettiä tuota köyhyyttä ja hallintoa. Nykykäytäntöön nähden mikään ei muuttuisi. ELY tuo omat lähetystyön verkostonsa, perinteensä ja kannattajakuntansa kirkon mission yhteyteen. Kirkkotilojen muutoksen tarve ei ollut suuri. Jos ihmisen tulot ja varat eivät riitä asumismenojen maksamiseen, niihin voi saada myös toimeentulotukea. Kuitenkin vasta nyt olemme tilanteessa, jossa kirkkoa toivotaan käytettävän muuhunkin kuin jumalanpalveluselämään. Mitä tapahtuisi, jos ELY:n esimerkki rohkaisee toisia herätysliikkeitä hakeutumaan viralliseksi lähetysjärjestöksi. Jotkut niistä ovat säilyneet melko alkuperäisessä asussaan, mutta kirkkoja on usein myös uudistettu. Kirkkomme sisällä on uudempiakin hengellisiä virtauksia, joilla saattaisi olla kiinnostusta. Seurakuntien luottamushenkilöiden ja seurakuntalaisten on hyvin vaikea päästä perille järjestöviidakosta. Lähetä se meille. Se luo raamit kirkon ja lähetysjärjestöjen perussopimukselle. Tällaisessa tilanteessa perustoimeentulotuki voidaan myöntää määräämällä samalla, että tuki peritään myöhemmin takaisin tuen saajalta. Myös diakoniatyön ammattilaiset ovat Kelalle tärkeitä ja toivottuja yhteistyökumppaneita. Jos piispainkokous ei toimi tässä linjaansa puolustaen ja selkeästi, rajanvedot jäävät paikallisseurakuntien harteille. Kurjaa, sillä kansalainen joutui byrokratian ryteikköön, koska vanhan ajan sosiaalijohtajat/sosiaalityöntekijät ja jopa sosltk:t ovat hävinneet. Perustoimeentulotukipäätöksistä noin 1,3 prosenttiin haetaan oikaisua, ja oikaisuvaatimuksista menestyy noin 19 prosenttia. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kirkot ovat usein paikkakuntiensa ainoita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia. Elävän uskon koti AULIKKI MÄKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Turun tuomiorovasti. Käytännön tarpeet käyvät vuoropuhelua kauneuden ja pyhyyden kanssa. – – Lisäksi kirkko on ollut mukana hyväksymässä Luterilaisen maailmanliiton linjausta, jossa mahdollisuus teologisiin opintoihin, pappisvirkaan ja johtotehtäviin sekä maallikkona että pappina eivät ole sukupuoleen sidottuja.” (s. Sulkon mukaan Kela vaatii ihmisiä muuttamaan pienempiin tai edullisempiin asuntoihin, jotta nämä saisivat täysimääräisen asumistuen, vaikka paikkakunnalla ei olisi tarjolla tällaisia asuntoja. Otamme vakavasti palautteen siitä, että osa asiakkaista kokee oikaisuvaatimuksen tekemisen liian vaikeaksi. Sulkko perustaa näkemyksensä diakoniatyön asiakkaiden haastatteluihin kahdeksan vuoden ajalta. Tuoreempi uutinen liittyy päivitykseen, jonka piispainkokous teki ”Yhteinen todistus” -lähetystyön perussopimusasiakirjaan. Useimmat kirkot sijaitsevat edelleen keskellä kylää, ja niihin on helppo tulla koko seurakunnan alueelta. (ELY) on hakenut kirkon virallisen lähetysjärjestön statusta. Miten kestävällä pohjalla nykyinen hajautettu lähetystyön malli on. Päätäntävalta lähetysjärjestöstatuksesta on kirkolliskokouksella. Mitä löyhemmäksi ihmisten suhde seurakuntaan ja jumalanpalveluselämään tulee, sitä enemmän kirkko alkaa näyttää ensisijaisesti museolta. Pitäisikö ELY:lle myöntää tuo status. Kun toimeentulotuki siirtyi 2017 säästösyistä ja yhdenvertaisuuden nimissä ”yhden hallinnon alle” Helsingistä johdetulle Kelan pääkonttorille ja sieltä paikalliskonttoreille, niin humaniteetti eli kunnan asukkaan tuntemus hävisi sosiaalityöntekijältä Helsinkiin. Se saa tästä yhteydestä vertaisryhmätukea, osallistuu yhteiseen koulutukseen ja vuorovaikutuksessa rikastuttaa muitakin. Mitä sillä on antaa köyhille. Tämä ei pidä paikkaansa. Nykymuotoinen seurakuntatyö alkoi oikeastaan vasta sotien jälkeen. Tilaa olisi paljon muuhunkin. Iso kysymys on, miten vaalia kulttuurihistoriaa ja samalla käyttää kirkkoja entistä monipuolisemmin. Taloudellisen paineen alla kirkoista halutaan pitää kiinni. Mitä tämä tarkoittaa niiden lähetysjärjestöjen osalta, jotka pitäytyvät perinteissä virkakäsityksessä. Sopijajärjestö sitoutuu edistämään kirkon lähetystehtävän toteutumista myös kotimaassa.” (s. Ei auta medikalisaatio Vanhana virkamiehenä ja exsosiaalijohtajana Mikkelistä ja toki Seppo Sulkon tuntien Pieksämäeltä jäin kiinni tuohon hänen ajatukseensa ”jos et mahdu” (Kotimaa 27.10.). On hyvä huomata, että toimeentulotukijärjestelmässä on tänä aikana tapahtunut isoja muutoksia. Vaatii rohkeutta tehdä kirkkotilaan suuria muutoksia. JUKKA HAUTALA toimitusjohtaja, Turun kristillinen opisto ja Kokoushotelli Linnasmäki Kirkon lähetyksen kipupisteistä lähetystyö | Onko hajautettu malli kestävä ja mitä pitää ajatella Yhteinen todistus -asiakirjasta, Jukka Hautala kysyy. Asumistukea voi silti saada, emmekä kehota asumistuen saajia muuttamaan edullisempaan asuntoon. Medikalisaatio on tullut tilalle. Rakennuksia on liikaa, ja niitä vaivaavat sisäilmaongelmat ja peruskorjauksen tarve. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Ei auta medikalisaatio. 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022. Omaisuus ei estä perustoimeentulotuen saamista Sulkon käyttämässä esimerkkitapauksessa, jossa asiakas on perinyt mökin, jota ei saa myydyksi. Arvioidaanko sen pohjalta aidosti järjestön nykyistä kelpoisuutta ja mahdollisuuksia jatkaa kirkon virallisena järjestönä. Aika oli toinen. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkkoon on rakennettu uusia alttareita, niihin on ostettu uusia alttaritauluja ja kirkon sisustusta on saatettu muuttaa useitakin kertoja. Piispainkokouksen tehtävänä on seurata kirkolliskokouksen päätöksen toteutumista ja ryhtyä toimenpiteisiin mahdollisissa ongelmatilanteissa. Piispainkokous on juuri päivittänyt (26.10.2022) ”Yhteinen todistus” -asiakirjan. Me itse olemme osa tulevaisuuden historiaa. Työ monipuolistui, ja tarvittiin uusia tiloja. Sitä ennen seurakunnallisen toiminnan rungon muodostivat jumalanpalvelukset, kirkolliset toimitukset ja 1800-luvulta lähtien eri herätysliikkeiden seurat, joita pidettiin kodeissa ja rukoushuoneilla. 3–4) Mikä on tämän sopimuksen merkitys nykyisille virallisille lähetysjärjestöille. PASI PAJULA Toimeentuloturvaetuuksien osaamiskeskuksen päällikkö, Kela Kela vastaa Seppo Sulkon haastatteluun Onko sinulla mielipide. Sulkko nostaa esiin tärkeän huomion, että digitaalinen asiointi ei sovi kaikille. Ratkaisu tehdään tapauskohtaisena harkintana. Silti järjestöjen kautta kanavoituvat sekä vapaaehtoiset uhrilahjat, seurakuntien budjettiavustukset, että viralliset kolehdit. Yleisessä asumistuessa on lakisääteiset, kuntakohtaiset asumismenojen ylärajat. ANTTI TERVASMÄKI sosiaalineuvos, Mikkeli M onissa seurakunnissa kipuillaan kiinteistöjen kanssa. Vastuullisia ovat kirkolliskokouksen päättäjät. Mitä jos Herättäjä-Yhdistys, Rauhanyhdistysten keskusyhdistys, Esikoislestadiolaiset, Rauhan sana ja Uusheräys päättäisivät hakeutua virallisiksi lähetysjärjestöiksi. 9) Nykyinen hajautettu malli ei ole kestävä. Siksi oman aikamme kysymykset, tarpeet, kauneusihanteet ja teologia näkyvät kirkkotilojen muutoksessa. Päivitykset ovat pieniä, mutta erityisesti virkateologiaan liittyvää sanamuotoa on laajennettu: ”– – Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa pappisvirkaan voidaan vihkiä sekä miehiä että naisia. Kela ei siis voi ottaa huomioon asumismenoja siltä osin kuin ne ylittävät nämä enimmäisasumismenot. Järjestöjen kesken kilpailu seurakuntien niukkenevista budjettimäärärahoista ja kolehdeista kiristyy. korvaa | kolumni | K ulunut syksy on tarjonnut kirkon lähetyksen osalta kaksi uutista. Silloin rakennukset tulivat kuitenkin tarpeeseen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Vastaamme tässä joihinkin Sulkon toimeentulotukea koskeviin väitteisiin. Tukea ei kuitenkaan peritä takaisin, jos omaisuuden arvo on myynnistä aiheutuneiden kulujen jälkeen alhainen. Vaurastuva yhteiskunta vaurastutti myös seurakunnat. Kotimaa-lehdessä (27.10.) haastateltiin diakoniajohtaja Seppo Sulkkoa siitä, miten yhteiskunnan palvelut toimivat heikoimmassa asemassa olevien ihmisten näkökulmasta. Yhtenä ratkaisuna kiinteistöongelmaan on esitetty kirkkotilojen moninaistamista. Perussopimuksessa hakeutumisen motiivi on todettu varsin selvästi: ”Sopijajärjestö voi saada seurakunnilta kolehtivaroja ja talousarviomäärärahoja sekä vapaaehtoista kannatusta seurakuntien kautta. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Kelassa tarjoamme nyt ja jatkossakin henkilökohtaista palvelua, vaikka suurin osa asiakkaista asioikin sujuvasti verkossa. Toivottavasti tuo tekstilaajennus sisältää sanojen lisäksi myös tekoja silloin, kun niitä tarvitaan. Jumalanpalvelukseen kokoontuva seurakunta ei täytä koko kirkkoa. Ei ole ELY:n vika, jos se tulee osaltaan lisänneeksi tuota sirpaleisuutta
Vainajan palaminen kestää vähimmillään tunnin ja vartin, enimmillään kaksi tuntia. Carita Laine-Tossavainen ja Marko Tossavainen tutustuivat työpaikalla. Lehmuskuja vie siunauskappelille. Useampi kuin neljä viidestä Malmilla haudattavasta vainajasta tuhkataan. Kappelirakennuksessa on kolme erillistä siunauskappelia ja neljäs tila, jossa omaiset voivat halutessaan katsoa vainajaa ja hyvästellä hänet. – Teen työtä sillä tavalla kuin haluaisin itselleni tehtävän. Krematorioon tullessaan hän toivottaa heille hyvää huomenta. Korona-ajan alussa kylmiöön tehtiin lisäosa, varmuuden vuoksi. – Oikeasti Christa on kärrätty tänne jo lapsena, kollega Maria Kalakivi sanoo. – Meidän pitää koko ajan tietää, mitä tapahtuu ja missä. ” Puhun paljon itsekseni. Aloitusajat on porrastettu, ja tiloihin kuljetaan eri ovista. Itkun tai raivon kohde voi olla vahtimestari. Christa Laineen äiti Carita Laine-Tossavainen on työskennellyt hautausmaalla vuosikymmeniä. Reijo Rönkkö tekee siunauskappelilla vahtimestarivuoroja perjantaisin. Hän on yksi kolmesta vuorossa olevasta vahtimestarista. Klo 8.45 Kappelirakennuksen krematoriossa tekee työtään Christa Laineen äiti Carita Laine-Tossavainen. » Aluepuutarhuri Riitta Hannikainen huristaa golfkärryllä pitkin Malmin valtavaa hautausmaa-aluetta. Klo 7.30 Malmin hautausmaan portti on auki. Carita asuu vainajankuljettajana työskentelevän puolisonsa kanssa hautausmaan pääportin vieressä, Christa alueen toisella laidalla. Hän varmistaa, ettei omaisten tarvitse kastella vaatteitaan. Lauantaina luvassa on 16 siunausta ja 11 uurnan tai tuhkan hautausta. Ennen luukun avaamista Laine-Tossavainen laittaa päähänsä visiirikypärän. Paikkoja on 127. Klo 8.15 Isossa kappelissa kanttori Mikko Korhonen harjoittelee Leevi and the Leavingsin Pohjois-Karjalaa ja Beatlesin Yesterdayta. Siellä tehdään vuodessa kaksituhatta hautausta. Laine-Tossavainen tarkastaa tuhkausluvat ja henkilötunnukset. Vahtimestarit käyvät esittelemässä hautapaikat omaisille, järjestävät vainajien näytöt, valmistelevat arkut siunauksia varten ja johdattavat uurnaja arkkusaatot haudalle. Sen päivässä risteävät puuhakas arki ja surun hetket. Siunauskappelissa voi järjestää myös uskonnottoman tai toisen uskonnon tilaisuuden. Joskus vainajaa on säilytettävä pakkasessa. Hänen ajatuksissaan se on pehmeä vanha rouva, joka ottaa syleilyynsä. Kristilliset tunnukset pidetään silti aina paikoillaan. Valmistelutilan vieressä on kylmiö. Isossa kappelissa siunaustilaisuus kestää enimmillään tunnin, Itäisessä kappelissa ja Läntisessä kappelissa 45 minuuttia. Kesätöihin hautausmaalle hän tuli teini-ikäisenä. Palamisaikaan vaikuttavat ruumiin koko, nestepitoisuus ja hoidot ennen kuolemaa. Nykyisin hän on krematorionhoitaja. Hautausmaan läpi kulkevalla päätiellä saa ajaa kahtakymppiä. Eläviä en juuri työpäiväni aikana näe. – Viimeksi meillä on ollut hiljaisempaa 2–3 vuotta sitten, sanoo Christa Laine. Malmin hautausmaa Helsingissä on hautausten määrässä mitattuna Suomen suurin hautausmaa. Kehä I:llä ja Lahden moottoritiellä kohisee arkiaamun työmatkaliikenne. Ensimmäinen siunaus alkaa yhdeksältä. Heti aamulla he käyvät varmistamassa, että päivän haudat on varmasti kaivettu eikä niihin ole joutunut eläimiä. Lähes 130 vuoden aikana tänne on haudattu 200?000 ihmistä. Kiire ei saa näkyä omaisille, Christa Laine sanoo. Laineelle vaikeinta on, kun pieni lapsi suree äitiään tai isäänsä. – Puhun paljon itsekseni. Valtaväylien väliin jää toisenlainen maailma. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM lassa arkkuihin kantoliinat ja niiden päälle kukkalaitteet. Siinä sivussa he ottavat vastaan tunteita. Hautaan siunaamisia toimitetaan kahdeksan, uurnan hautauksia viisi ja tuhkan hautauksia kaksi. Laine-Tossavainen sanoo tekevänsä työtään vainajien kanssa. Eläviä en juuri työpäiväni aikana näe. Tänään on perjantai, ja se tarkoittaa täyttä päivää. Nykyään osa kaapeista on tavallista suurempia, sillä ihmisetkin ovat entistä suurempia. Kun hän painaa napista, arkku liukuu uuniin. 10 11 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 reportaasi. Pakastamisen syitä voivat olla pitkä säilytysaika tai hajoamista edistävä kuolintapa, kuten hukkuminen. Samaan aikaan Maria Kalakivi kiinnittää valmistelutiHautausmaan elämä Helsingin Malmi on Suomen vilkkain hautausmaa. Laine on työskennellyt kappelin vahtimestarina yli kymmenen vuotta. Hiukset ovat kärventyneet kerran. Laine-Tossavainen on nimennyt uunin Mantaksi. Uunin lämpötila käy korkeimmillaan yli tuhannessa asteessa. Vahtimestarit nostavat, siirtävät, työntävät, kantavat. Näitä paikkoja on muutama. Christa Laine sanoo, että kun omaiset alkavat järjestää hautajaisia, menetys tulee iholle. Työvuoronsa aikana Laine-Tossavainen polttaa viisi vainajaa. Kappelirakennuksen pihassa mies kuivaa pyyhkeellä penkkejä. Lähivuosina hautausmaan alueelle on määrä tehdä kokonaan uusi rakennus vainajien säilytystä varten
Aamuisin töihin tullessaan ja iltapäivisin töistä lähtiessään hän kävi kylmiössä puhumassa äidilleen. Suurin osa puiden lehdistä on maassa, ja se merkitsee hommia lehtipuhaltimille ja haravoille. ” Vainajan palaminen kestää vähimmillään tunnin ja vartin, enimmillään kaksi tuntia. Kun krematorionhoitaja painaa napista, arkku liukuu uuniin. Osa tuhkista on siroteltu muistolehtoon, jossa ei ole omia hautapaikkoja. Sitten kerromme, että me nypimme niitä, Satu Enroth naurahtaa. Riitta Hannikainen on yksi puutarhan kausityöntekijöiden työnjohtajista. Alueella vietetään Malmin seurakunnan toteuttamaa valon ja varjon juhlaa. Kuolleiden kirjassa (2019) Sadin maa kuvaa vaellustaan ja keskusteluja hautausmaalla ja käy läpi Malmille haudattujen ihmisten elämäntarinoita. He sullovat valkoista paitaa housuihin, kiristävät vyönsolkia, pukevat ylleen päällystakkeja ja lähtevät hitain askelin kohti kappelia. On herkempää porukkaa, hiljaisia tyyppejä. Työt eivät tule kotiin eivätkä stressaa. Ohjelmassa on musiikkihartauksia, kahvia ja keskustelua, historiavartteja, enkelipolku ja valotaidetta. 10?000 haudalle on ostettu kukkahoito. . Ja ympäristö on niin kaunis! – Kausityöntekijöiden joukossa on monia huonosti työllistyviä humanisteja. Vainajat, saattoväki ja papit kulkivat Malmille samoilla junilla omissa vaunuissaan. Sen pihassa erityisammattimies Teemu Rajasaari nousee kuormurin rattiin. Malmin hautausmaan puutarhatöissä oli kes kikesällä 140 kausityöntekijää, ja vielä loppusyksystäkin heitä on 40. Hän lähtee viimeistelemään haudan pintaa hautausmaan pohjoisnurkkaan, kortteliin 51. Ja tietenkin hoitavat hautoja. Luvalliset muistomerkit on määritelty tarkkaan. Kausipuutarhuri Maria Hopia on ollut Malmilla yhdeksänä vuonna. Malmin hautausmaa on hautausten määrässä mitattuna Suomen suurin hautausmaa ja yksi Helsingin seurakuntayhtymän kuudesta hautausmaasta. Satu Enroth teki aiemmin muumimukeja Arabian tehtaalla. Hauta oikeus on voimassa 25 vuotta, ja sitä voidaan jatkaa. Nykyisin hänen hautansa sijaitsee Porvoossa. Jotkut omaiset haluavat jutella säännöllisesti. Nyt, vuosikymmen myöhemmin, hän ei enää hätkähdä. Carita Laine-Tossavainen työskenteli kappelin vahtimestarina, kun hänen oma äitinsä siunattiin Malmilla. . Carita Laine-Tossavainen varmistaa uunin ikkunasta, että tuhkaus on lopuillaan. . Se otettiin käyttöön työläishautausmaana 1894. Peistä on taitettu myös moottoripyöräjengien tunnuksista. Selim A. – Omaisten tarve on tärkeämpi kuin arkkiteh din suunnitelma, sanoo aluepuutarhuri Riitta Hannikainen. Niihin ei puututa kuin pakon edessä. Uusien hautakivien pystytys on kiviliikkeiden vastuulla. ympäri vuorokauden. Kuten silloin, jos patsas loukkaa hautanaapurin omaisia. » Vahtimestari Maria Kalakivi tuo arkun Isoon kappeliin siunausta varten. Tuhka jäähdytetään ja siitä erotellaan hauraat luunjäänteet sekä ruumiin ja arkun metalliosat. Sormiin jää hiuksenhieno kerros tuhkaa. Kesäisin kausityöntekijät kastelevat hautausmaata, leikkaavat ruohoa, pitävät tiet kunnossa. Ulkopuolinen urakoitsija kaivaa arkkuhaudat koneella. Uusissa kortteleissa hautauskulttuuri on aiempaa monimuotoisempaa. Keväällä tälle haudalle tuodaan siirtonurmi, sillä hautausmaan multa puskee helposti rikkaruohoa. Krematorionhoitaja Carita Laine-Tossavainen ja kappelivahtimestari Christa Laine ovat äiti ja tytär. Mutta sinä päivänä, kun äiti tuhkattiin, Carita ei halunnut olla töissä. Runsaan vuosisadan aikana hautausmaan pinta-ala on lähes kolminkertaistunut. Lehtishow’n lisäksi pannaan kevättä varten kuntoon perennapenkkejä ja istutetaan kukkasipuleja. Parkkipaikan vieressä on huoltorakennus. Laine-Tossavainen kolaa uunin. Yhteisen muistomerkin väliköt on tuotu täyteen muistoesineitä. 12 13 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 reportaasi. Hopialla on kuvataiteilijan koulutus, ja talvisin on ollut aikaa tehdä omia projekteja. Aiemmin hän on työskennellyt myös Hietaniemen hautausmaalla. Nyt hän on ollut kuusi kesää kausityöntekijänä Malmin hautausmaalla ja viettänyt talvet Espanjassa. Malmilta vapautuu vuodessa takaisin runsaat 500 hautaa. Kenraalikuvernööri Bobrikovin vuonna 1904 surmannut Eugen Schauman lienee varhaisin Malmille haudattu kuuluisuus. 1900-luvun alkupuolella hautausmaalle oli toiminnassa junayhteys Helsingin keskustasta. Paikalle on haudattu arkku edellisenä lauantaina. – Omaiset tulevat kysymään, miksi meidän kukat ovat hienompia kuin heidän kukkansa. . Krematoriosta lähtiessäni otan kiinni porraskaiteesta. Puutarhatyöntekijöitäkin tarvitaan suremisen tukena. Niistä nousee ihmisiä mustissaan. Klo 10.45 Kypsä syksy tietää hautausmaalle yhtä vuoden puutarhasesongeista. Lindqvistin suunnittelema siunauskappeli valmistui 1923. Silloin voi tulla esiin luita. Ensimmäisenä kesänä ne muistuttivat Teemu Rajasaarta siitä, mihin hän oli tullut töihin. Kumpikin viihtyy ulkotyössä, hyvässä porukassa. Entinen asemarakennus on nykyään hautausmaan toimisto. Malmin hautausmaalla on yli 50?000 hautaa. Vainajakylmiössä on 127 paikkaa. ” Omaisten tarve on tärkeämpi kuin arkkitehdin suunnitelma. Malmin hautausmaan portit ovat avoinna pyhäinpäivän viikonloppuna torstaista maanantaihin 3.–7.11. Yhä useammin hautakivien päälle tuodaan irtopatsaita. Satu Enroth kertoo, että hänen ”vakiomaisensa” etsii hänet vaikka kahvitauolta. Pyrkyreitä ei näy, Hopia sanoo. Klo 10.10 Siunauskappelin parkkipaikalle saapuu autoja. Kukkalaitteet ovat vielä sään koettelemina paikoillaan, niihin ei kosketa kahteen viikkoon. Omaiset puuttuvat peliin myös nyt, kun Enroth ja Hopia liikkuvat hautojen välissä Sata vuotta sitten haudoille tultiin junalla . Alkujaan ristinmuotoinen kappelisali jaettiin 1950-luvulla erillisiksi kappelitiloiksi. Malmille on haudattu muun muassa näyttelijät Tauno Palo ja Ansa Ikonen sekä laulajat Olavi Virta ja Armi Aavikko. Kausityöntekijöiden kahvihuoneessa oli tuttu näky myös Kai Sadinmaa, joka oli hautausmaapappina Malmilla kesät 2018 ja 2019. Kun tuhka valuu käsittelylaitteesta uurnaan, Laine-Tossavainen sutii siveltimellä mukaan vainajan tuhkasta ulos pöllähtäneet pienet hiuk kaset. Kun hauta-aika päättyy, kivi poistetaan, viedään hautakivien omalle hautausmaalle ja sieltä aikanaan kierrätykseen. Hautausmaan omat erityisammattimiehet peittävät haudat ja viimeistelevät pinnat. Hän oli myös kausityöntekijöiden työpaikkapappi. Kukkien määrä vaihtelee haudan koon mukaan. – Ne ovat osa häntä
Vahtimestarit kuljettavat kärryillä omaisia uurnanlaskuun. Toisella puolella pihaa on koolla pieniä seurueita, jotka ovat asettuneet kuin toisiaan lohduttaviksi sykkyröiksi. Klo 13.25 Ruumisauto liukuu kappelin takaovelle. Jotkut seurueet ovat lohduttomia. Silloin muistetaan tuhansia täällä vuosien varrella siunattuja ja haudattuja. Siellä työskentelee kaksi seurakuntayhtymän huoltomiestä. Työntekijätkin tarvitsevat niitä liikkuessaan alu eella, joka on enimmillään 1,3 kilometriä pitkä ja 900 metriä leveä. i lehtipuhaltimen kanssa. Tämänpäiväiset omaiset kulkevat ohi ja kiittävät Rutia, kyynelissä. Pyhäinpäivänä on toisin. Klo 11.55 Kun joku hautausmaan koneista hyytyy, se tuodaan verstaalle. Helsinkiläinen Pirkko Roivainen tuli sytyttämään kynttilän omaistensa haudalle. Yli sata vesikaivoa tyhjennetään ja suljetaan ennen talvea. Kolmannet pistävät tupakaksi. Tässä pidetään tyhjänä aluetta siltä varalta, että helsinkiläisten hautauksia tulisi runsaasti yhdellä kertaa. Pirkko Roivainen lähestyy Hopiaa ja kysyy, voisiko tämä tehdä hänen omaistensa haudalle yksityisen lehtipuhalluksen. Se onnistuu, ja Roivainen hymisee tyytyväisenä. Sakastin ovesta astuu ulos Veera Ruti papin Valonsäde-juhlapuvussa ja reppu selässään. Juuri päättynyt tilaisuus on hänen tämän viikon kolmas toimituksensa siunauskappelilla. Ihmiset kaipaavat ihmisiään niin, että musta maa hohtaa valoa. Hautausmaalla tehdään myös muutostöitä. Seurakuntayhtymä saattaa vaihdella niin sanottujen katastrofialueiden paikkoja hautausmaillaan, mutta sellaisten määritteleminen on osa yhteiskunnan varautumista. Klo 12.50 Malmin hautausmaalla on kolmisenkymmentä vakituista työntekijää. Toisessa kohdassa kaadetaan vanhoja hedelmäpuita. Pappi Veera Rutin työviikko piti sisällään kolme toimitusta Malmin siunauskappelilla. Viimeinen tilaisuus alkaa kahdelta. Ari Nääppä on vaihtanut akut arkkunostimeen. Huoltomies Ari Nääpällä on kollegansa kanssa hautausmaalla oma verstas. ” Pinta-alaa on sadan jalkapallokentän verran. Seuraavalla viikolla huolletaan kuormaajia. Yhdessä nurkassa omaiset soittavat taksia, toisaalla vaitonaiset miehet halaavat. Erityisammattimies Teemu Rajasaaren työhön kuuluvat hautojen täytöt ja viimeistelyt. Hautausmaan kulkupeleihin kuuluvat myös golfkärryt. Sen jälkeen työntekijätkin lähtevät kotiin. Sellaisella aluepuutarhuri Riitta Hannikainen viilettää nyt pitkin muhkurarunkoisten lehmusten reunustamaa kujaa. Tähän joukkoon eivät kuulu papit. Kappelilla on tehty ilmastointihuoltoa. 14 15 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 reportaasi. Pinta-alaa on sadan jalkapallokentän verran. Rutin kokemuksen mukaan hautaan siunaamisiin osallistuu useimmiten parikymmentä ihmistä, uurnanlaskuihin vähemmän. Toiset hakevat uurnan arkivaatteissa leppoisasti jutustellen. Nyt maata on myllätty käyttämättömällä arkkuhauta-alueella, jota muutetaan uurna-alueeksi. Klo 21.40 Palaan hautausmaalle hetkeä ennen kuin vartiointiliike sulkee portit. Autot vähenevät parkkipaikalla. Pimeydessä vilkkuu yksittäisiä kynttilöitä. Ruti vihittiin toukokuussa papiksi Malmin seurakuntaan. Kukat ovat vielä paikoillaan haudalla, johon laskettiin arkku viikkoa aiemmin. He tulevat eri seurakunnista ja tekevät pistemäisiä keikkoja siunauskappelille ja hautausmaalle. Auton valoihin osuvat heijastimet paljastavat kaksi koiranulkoiluttajaa
Kun ihminen etsii ratkaisuja perimmäisiin kysymyksiin, hänelle ei kelpaa vastaukseksi, että kysymyksenasettelut ovat ehkä epätieteellisiä. Se löytyi -kampanjassa oli mukana muutamia luterilaisia seurakuntia ja herätysliikkeitä, runsaasti helluntaiseurakuntia ja vapaakirkollisia seurakuntia, adventtiseurakuntia ja lisäksi pienempiä vapaita suuntauksia. Jos ihmisen yksi tavoite on totuuden etsintä, täytyy ottaa kantaa myös elämän rajoihin, Köykkä katsoo. Löytävät oman tiensä ja omanlaisensa uskon. Sitkeät sissit selviävät uskon tielle, vaikka olisivat kadonneet rautatieaseman rukouksesta väkijoukkoon. Pyhäinpäivän kauniit kristilliset perinteet eivät ole suotta säilyttäneet suosiotaan. 16 17 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 teologia. Arto Köykkä katsoo kuolemaa silmiin inspiroivassa kirjassaan Rakkaus, kuolema ja Jumala (Kirjapaja). Emme me kristityt valmiiksi tule kuin kerran perillä. Saatteleeko ihmisen löytänyt evankelista löytönsä tien alkuun tai löytyykö alfa-kurssi, josta pääsee ymmärtämään, mille tielle oikein on lähtenyt. Kirkkokaan ei pyhien joukkoon liittymisen ja taivaaseen pääsyn tarkoista yksityiskohdista tiedä, mutta vertauskuvien kautta ja kuin kuvastimesta kuoleman teologiaa on hahmotettu, Ilmestyskirjan näyt etunenässä. Pettymyksiä tuore uskovainen kestää, jos saa tukea kasvuunsa ja etsintäänsä. Kuoleman todellisuuden edessä pyhäinpäivän viettäjä voi yhä tukeutua turvallisesti kristillisiin kuolemanja elämänviisauksiin – Korkeimmassa eli viime kädessä – uskoon taivaasta, jossa tulijaa jo odotetaan. Tai että taikojen tekoa varten trendikkäiden pikku pirulaisten, vampyyrien ja viikatemiesten mukana kulkee pääkallo. Eivätpä olisi edesmenneet esivanhemmat ehkä aikanaan arvanneet, millainen olisi pyhäinpäivän vieton vaihtoehtona toimivan Halloween-juhlan pukukoodi. Ylösnoussut Kristus tuli valoksemme kuoleman varjon maahan: joka uskoo häneen, saa elää, vaikka maallinen tomumaja maatuukin. Kristillisen pyhäinpäivän perinteen mahdollinen muuntuminen ja pöhöttyminen Halloween-versioksi saattaa silti arveluttaa. Ehkä innostuneesti tervehtien, mutta sitten onkin mukavampi lähteä jatkoille omassa tutussa porukassa. Mutta kuoleman voittaminen on juhlan paikka! Kuoleman kuvastolla verrattain kevytmielisesti leikittelevä karnevaali voi toki myös muistuttaa kansaa Kuoleman majesteetista. Selviävät ne seurakunnastakin. Siinä sielunhädässä kristittyjen on koetettava vastata ihmisten luontaiseen kuolemasta puhumisen tarpeeseen. Pettymyksiä tulee väistämättä. Onko kuoleman unohtamisyrityksessä sitten jotain pahaa. Rautatieasemalla syttynyt rakkaus vaihtuu lopulta arjeksi. Päivän evankeliumissa on tavattu julistaa autuaiksi muiden muassa murheelliset, hengessään köyhät, vanhurskauden nälkäiset ja janoiset, armahtavaiset, rauhantekijät ja vainotut. Tueksi tarvitaan toisia kristittyjä. Kuoleman kanssa leikitään piiloleikkiä. Katosiko hän takaisin väkijoukkoon eikä kukaan enää kuule hänestä. Ihminen pettyy ihmiseen ja pettyy Jumalaankin – ei hän välttämättä vastaa hänestä luotua odotusta. Mitä kirkko sitten opettaa pyhäinpäivänä. Pyhyys on pikemminkin yhä syvenevää synnin ja armon tuntoa. Pitäisi löytyä yhteisöllisempi usko ja tapa olla yhtä, ottaa toisemme vastaan. | Kuva: Pixabay ” Pyhyys on pikemminkin yhä syvenevää synnin ja armon tuntoa. | kolumni | että yhteiskunnassamme on painetta tehdä pyhäinpäivästä yleinen vainajien päivä. Elämänhallintaan pyrkivä nykyihminen ulkoistaa omaa itsevaltiuttaan uhkaavat asiat ajattelunsa ulkopuolelle. Se saa monen miettimään kurpitsajuhlapuvun sijasta taivaan Jumalan ja ylösnousemuksen mahdollisuutta. 23) tai viimeisen tuomion päivänä (Matt. Jäikö hän hämmentyneenä pohtimaan, mitä hänelle tapahtui. Kotimaan entinen päätoimittaja, tietokirjailija ja pappi Pentti Lempiäinen (1932–2021) totesi teoksessaan Pyhät ajat (Kirjapaja), Kirkko ei ratsasta kuolemalla Vaikka Halloween valtaa alaa, kirkossa pyhäinpäivä on yhä ylösnousemuksen toivoa täynnä. Sekin on yllättäen kasvusta kiinni. Mutta löytyikö vastaanotto. Me olemme kuitenkin aika hyviä ja rohkeitakin kuoleman asiantuntijoita, kirjailijapappi rohkaisee kirkon väkeä. Kehottihan Lutherkin kristittyjä nauraa hohottamaan kuoleman ja perkeleen valloille, jotka mellastuksestaan huolimatta on kukistettu Golgatalla aika päiviä sitten. Vanhassa siunauskaavan rukouksessa pyydetään, ettemme unohtaisi surun ja menetyksen hetkellä iankaikkisen elämän toivoa. Joutuipa tuore tapauksemme mihin tahansa yhteisöön, se on varmaa, että hänen on itse raivattava siellä tiensä paitsi Jumalan tuntemiseen myös ihmissuhteisiin. Etsivät ja kasvavat, sietävät hengellisiä hullutuksiakin ja toipuvat niistä. Tätä kehitystä ei ollut teologin mielestä syytä edistää, sillä pelkkä kuoleminen ei ole juhlapäivän arvoinen asia. Ei tuntunutkaan missään tai tuntui ihan valtavasti siltä, että kaikki on nyt toisin. Tuoretta uskovaista vastassa on siis jäyhää jumalanpalvelusta, rauhaisaa tai riehakasta ylistystä, hengen virtojen tavoittelua ja monenlaista kristillistä elämäntapaa, tiukempaa ja löyhempää. Kynttiläja kukkakauppiaiden sekä seurakuntien edustajat eivät epäilemättä lannistu bisnesja hupimielessä maahantuodun, kilpailevan juhlan edessä, saati sorru moralisoiman kurpitsajuhlijoita. Eikä aidosta kilpailusta olisi kysekään, sillä suosionsa edelleen yllättävän pitkälti säilyttänyttä pyhäinpäivää on paha tuotteistaa naamiaisasuiksi. Vai olisivatko nuo hiljaa ja hartaasti haudoille astelleet ja itsekin myöhemmin muisteltavien pyhien joukkoon liittyneet henkilöt aavistaneet, että tyylikäs noita pukeutuu punaiseen seittikuvioituun hattuun ja värikkääseen viittaan ja kruunaa kokonaisuuden pitkillä pitsikäsineillä. Ehkä tuore uskovainen saateltiin mukaan kristilliseen yhteisöön, ihan uuteen ihmeelliseen maailmaan. Hautausmaiden kynttilämeret kertovat kiitollisuudesta edellä käyneitä sukupolvia kohtaan. Löytyykö se kasteessa vai evankelistan rukoillessa kädet harteilla rautatieasemalla. 25). Kirjailijapapin mielestä kuoleman ajatusta paetaan kulttuurissamme koko ajan – ja lujaa. Paljonko rahaa kului näyttävään Se löytyi -mediakampanjaan. Kirkko ei saa hylätä tätäkään totuuskysymystä, vaikka se on joidenkin mielestä vähän epämiellyttävä. Jättävät uskon tien eivätkä sille enää astu. Kuolema voi vetää maallistuneemmankin henkilön hiljaiseksi ja pyhäinpäivän pilkkaajillekin voi vielä tulla sielunhätä käteen. Koskapa kuoleman edessä armon on katsottu käyvän oikeudesta, pyhä ihminen ei tarkoita täydellisen hyvää, elämässään moitteettomasti onnistunutta pyhimyshahmoa. Paljon puhetta siitä, miten ihminen löytää uskon. Mutta miten käy sen rautatieasemalta löytyneen tuoreen uskovaisen, joka vastasi myöntävästi kun kysyttiin, tahtooko hän antaa elämänsä Jeesukselle. Sekin on yllättäen kasvusta kiinni. Niin hyvässä kampanjassa kuuluu tehdä. Teologiset painotukset vaihtelevat mutta kaikkien yhteisöjen ikuinen ongelma on, miten mukana jo olleet ottavat uudet vastaan. Köykän mielestä kirkko ei saa toisaalta ratsastaa kuolemalla tai kulkea ikään kuin kuoleman asiamiehenä. Toiset pettyvät ja haavoittuvat. Ihmiset nostavat kyllä iankaikkisuuskysymykset itse esiin, kun kuoleman todellisuus oikeasti koskettaa. ” Pitäisi löytyä yhteisöllisempi usko ja tapa olla yhtä. Siinä on se vaikeus. Usko on usein niin yksilöllistä, minun uskoani, minun syyllisyyttäni, syntisyyttäni, merkitystäni, lahjojani, näkemyksiäni, mukavuuttani. Poisnukkuneiden pyhien muisto elää. FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Kuka uskoo väärin ja kuka oikein. Kuoleman jälkeen mennään elämässä eteenpäin ennemmin tai myöhemmin, riippuen Raamatun ja kristillisen perinteen painotuksesta: ”Jo tänään olet minun kanssani paratiisissa” (Luuk. Kirkossa puhutaan huomattavasti löysempiä elämästä kuin kuolemasta. Miten kuoleman kulttuuri kehittyy, ellemme enää muistele hyvällä pyhiä vaan keskitymme pahuksenmoiseen bilettämiseen. Moni lykkää mielessään kuoleman muistinmenetyksen jälkeiseen aikaan, ja sitä aikaa yritetään aktiivisesti olla ajattelematta. Ja että noidan seuralaisella on suotavaa olla hämähäkinseittisolmio sekä massamurhaajaelokuvista tuttu paholaisnaamio. S e löytyi mutta mitä löytyi. Kristuksen vaikutuksen alaisena olemista. Kolmas kirjailijapappi Martti Lindqvist muotoili kauniin taivasmatkavision: ”Ihmisen lähtö on kuin laiva, jolle satamasta vilkutetaan kyynelsilmin: ’Tuolla se menee.’ Vastarannalla odottaja ilahtuu ja vilkuttaa: ’Tuoltahan se jo tulee.’” JANNE VILLA | pyhäinpäivä | H assuja hirviöitä, karmeita kummituksia ja somessa seksikkyyteen pyrkiviä sarvipäitä lateksiasuissaan
He ovat varta vasten asettautuneet kameran eteen. Oli pilvinen sää. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Isä meidän -tauluja Virtanen on virkannut yksitoista ja Herran siunauksia viisi – yhden viroksi, lahjaksi Tallinnaan. Paitsi taivaaseen Isä Jumalalle, jolle Virtanen viestii: – Minä se täällä taas yritän yhteyttä. Se kantaa yhä. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Matti Karppinen U skontotunnilla opettaja kertoi taivaallisista henkiolennoista. Käsistään kätevä Selänpään tyttö teki työuransa tekstiilialalla Lahdessa ja Kouvolassa, muutti avioiduttuaan puolisonsa kotitilalle Iitin Koskenniskalle ja viihtyy nyt Jaalassa. Lisäksi opettaja pyysi perustelemaan määritelmää. Yllättäen aurinko alkoi paistaa ja valaisi kantarellit suorastaan loistamaan. – Vestippa tuli sekä omaan että pojan silmään, kun näimme taulun seinällä, Virtanen hymyilee. Ymmärrän kyllä, että jono on pitkä. Siellä sisaret asuivat 1986–2017. –Viimeisillä voimillaan isäni luki Herran siunauksen minulle, seitsemästä lapsestaan nuorimmalle. – Olen sanonut, että kun tämä mummo kuolee, arkkuun pitää Eeva Virtanen rukousvirkkaus laittaa sukkulat ja virkkuukoukku. Jatkaessani matkaa sama toistui toisessa paikassa. Kokeissa hän kysyi, miten määrittelisit enkelin. Marjo Sipilä kertoo, että sisar Elisabet asuu nykyään palvelutalossa. Sillä on sulat ja kaikki.” Vastaukset kysymyksiin löydä tästä lehdestä. Mitä Janakkalan seurakunta jakaa seurakuntavaalien yhteydessä. Missä ja milloin kuva on otettu. 3. Uskontunnustuksia on kaksi, Jaalan kirkossa sekä Kuusankosken seurakuntakeskuksessa, missä virkkuutyö löysi paikkansa henkilöstön taukohuoneessa korona-aikana. Mikä tilanne on kyseessä. Näin Luojani pitää minusta huolta yllättäen hauskasti hämärässä, upeassa vanhassa metsässä, jossa mieleni lepää. Mallit ovat omia, ja materiaalina Eeva Virtanen käyttää kalastuslankaa. Aurinko paistoi puiden lomasta taas niin, että valaisi vain pienen alan, jossa suppilovahveron alut olivat juuri nousseet. | Kuva: Johannes Wiehn ” Arkkuun pitää laittaa sukkulat ja virkkuukoukku. | luontomuistelo | Kävin sienessä Korkeakoskella vanhassa metsässä. Kävin myöhemmin keräämässä isoimmat. 1. KAARINA HEISKANEN 18 19 KOTIMAA | 4.11.2022. Viisi vuotta sitten sydänvaivojen takia sairaalaan joutunut Virtanen ohjeisti lääkäriä: – Älä katso ikää. Kaksi Uskontunnustusta riittää yhdelle naiselle. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@ kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Keskittymistä vaativan käsityön keskeyttää usein puhelin. Toiminta muualla Naantalissa alkoi jo 1972. Isä meidän ripustettiin Sotilaskodin Hiljaiseen huoneeseen. Iltaisin Virtanen kiittää saamistaan voimista, joita voi jakaa muillekin. Laitat vain minut kuntoon! Kuukausia vievä virkkuutyö alkaa tarkalla suunnittelulla ja ruutupaperipiirroksella. Kuvan sisaret ovat mariantyttäriä. HANNELE NIEMI Eeva Virtanen paljastaa hävittäneensä jo yhden virkkuumallin. Tämän viikon mysteerikuvassa on iso joukko ihmisiä. Seurakunnan ohella 90-vuotiaan sydämellä on sotilaskotityö, jonka hän aloitti 48 vuotta sitten. Vielä on kuitenkin paljon tehtävää. Eräässä vastauksessa luki: ”Enkeleitä ei ole olemassa. Koko ajan on laskettava, että rivit, kuvat ja kirjaimet täsmäävät. Taivaassa kyllä riittää kultalankaa. Edellisen viikon mysteerikuvaan täydellinen vastaus tuli Naantalista Marjo Sipilältä, joka kertoo olleensa Mariavägen ry:n jäsen koko yhdistyksen toiminnan ajan. Mariavägenin omistaa nykyisin Siltasen perhe, ja siellä on kristillistä toimintaa. Kuva on Mariavägenistä Naantalin Luonnonmaalla. Niillä on kiire eikä koskaan vapaata, kun ne suojelevat ihmisiä.” Kolmas vastus kuului: ”Enkeli on silmille näkymätön lintueläin. 1. Kuinka monta ihmistä Helsingin Malmin hautausmaalle on haudattu. Hei jas tim ia Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään luontomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. E nsimmäisen rukoustaulunsa Eeva Virtanen lahjoitti vuonna 2000 Vekaranjärven varuskuntaan. Huomasin kantarelleja ryppäänä hämärässä metsässä kuin isoina kultakimpaleina maassa. Uskon hän sai lahjaksi lapsuuskodista. Tiis tai na 8.11 . Pian aurinko meni taas pilveen. – Minulle on annettu tämä tehtävä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Milloin Yhdysvalloissa käydään välivaalit. Kuvauspaikkana näyttäisi olevan kattoterassi. Vasemmalla on sisar Lydia, keskellä kahvia kaataa sisar Dorothea ja oikealla on sisar Elisabet. Mieleni täytti kiitollisuus. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 2. Taivaassa kyllä riittää kultalankaa. Sisar Lydia ja sisar Dorothea ovat palanneet Ruotsiin Vallbyhyn, jossa sisarten toiminta jatkuu aktiivisena. Jätin ne kasvamaan. kirkkokahvit | vastaus | 18 KOTIMAA | 4.11.2022 | harrastaja | | kasku | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Noi n 200 ?00 2. En usko niihin, vaikka saisin kokeesta hylätyn.” Toisessa vastauksessa sanottiin: ”Enkelit ovat lentäviä henkiä. Eevan reppuun mahtuu ilon sekä surun sanomaa, eivätkä ne sieltä minnekään lähde. Kuva on mahdollisesti vuodelta 1987. Niin moni tahtoo kuulla Virtasen äänen, ja vielä useampi kaipaa kuuntelijaa, koronan hellitettyä yhä enemmän myös kasvokkain. 3
ILOMANTSIN EV.LUT. Hän ohjasi tutkielmia ja väitöskirjoja useilta systemaattisen teologian osa-alueilta antiikin kysymyksistä uusimman ajan keskusteluihin. klo 13.00 mennessä: lomakoti.ilonpisara@ ilonpisara.fi tai p. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Kahvitus ja valtakirjojen tarkistus klo 15.45 alkaen. Radio 1 klo 11 Metodistiseurakunnan jumalanpalvelus Turusta. Hän opiskeli Saksassa Mainizissa Institut für europäische Geschichtessa (1986–1987) ja toimi sen jälkeen Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa ensin tutkijana ja assistenttina vuoteen 2000. Liturgina ja saarnaajana vs. Antti Raunio syntyi 19.11.1958 pappisperheen esikoiseksi. Haemme tehtäviin: ILMOITUKSET KOKONAISUUDESSAAN & LINKKI HAKUPORTAALIIMME NETTISIVUILLAMME OSOITTEESSA: jyvaskylanseurakunta.fi/avoimet-tyopaikat Jyväskylän seurakunta on 93 000 jäsenen ja 300 työntekijän vireä yhteisö, jonka organisaatio on parhaillaan uudistumassa. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. 03-647 090. Liturgina maallikkojohtaja Pirjo Tuomisto. Tämän jälkeen Raunio siirtyi pysyvästi akateemisen tutkimuksen ja opetuksen pariin. Saatuaan pappisvihkimyksen Raunio toimi vuosina 1983–1986 pappina Tampereen Harjun seurakunnassa sekä Helsingin Kallion ja Munkkivuoren seurakunnissa. Virkaa haetaan ensisijaisesti KirkkoHR:n kautta. Itä-Suomen yliopistossa Raunio aloitti systemaattisen teologian professorina 2010, ja sai tehtävään pysyvän nimityksen 2012. Siltakatu 42, 18100 HEINOLA. Kokous paikkana on Wisahovi, Kanakoulun tie 4, 13100 Hämeenlinna. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. | kuolleet | Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 20 21 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 tiedoksi. Hänen kansainvälisesti huomatuimpia julkaisujaan ovat olleet jo edellä mainitun väitöskirjan lisäksi artikkelit Luther’s Social Theology in the Contemporary World: Searching for the Neighbor’s Good (2009) ja The Lutheran Tradition and Natural Law (2017). Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Sunnuntai 6.11. Puhujana pastori Liisa Lehti. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. 24 %. Raunio toimi lukuisissa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon vaativissa asiantuntijatehtävissä. Esillä sääntö määräiset asiat. | radio & tv | 731 000 Tavoita kerralla yli taloutta kirkkojakaupunki.fi kirkonseutu.fi kotimaa.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry Hallitus Kokouksia VUOSIKOKOUSILMOITUS Gesher-Hajetsia ry:n vuosikokous pidetään la 12.11.2022 klo 14.00 Heinolan helluntaiseurakunnassa os. Raunio oli sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä Luther-tutkija väitöskirjastaan Summe des christlichen Lebens – Die ”Goldene Regel” als Gesetz der Liebe in der Theologie Martin Luthers von 1510 bis 1527 (1994) alkaen. Marjaana Turunen. Hänen tutkimuksensa käsittelivät suomalaisen Luther-tutkimuksen avainkysymyksiä, uskon ja rakkauden suhdetta, luterilaista sosiaalietiikkaa ja siinä erityisesti kultaisen säännön etiikkaa. Hän antoi asiantuntemuksensa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon käymiin oppikeskusteluihin Venäjän ortodoksisen kirkon (2005) ja Suomen ortodoksisen kirkon kanssa (1999, 2010 ja 2016), sekä toimi Luterilaisen maailmanliiton delegaattina 2008 niin sanotussa Luterilais-ortodoksisessa yhteyskomissiossa (Lutheran Orthodox Joint Comission). Antti Raunio opittiin tuntemaan pohdiskelevana, syvällisenä ja hienotunteisena teologina ja akateemisena opettajana. Musiikissa Janna Paasonen ja Make Perttilä Church House Band. TV1 klo 10 Pyhäinpäivän Nojatuolikirkossa keskustelemassa laulajat Hanna Ekola ja Janna Paasonen, liturgina Elina Vaittinen. Ilmoittautumiset 16.11. Paikkoja avoinna HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖÄ Porvoon seurakuntayhtymä hakee Hakemukset tulee jättää viimeistään 30.11.2022. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Saarna Kati Pirttimaa, liturgi Hans Tuominen. Raunio uskoi tutkimukseen ja sen vaikuttavuuteen yhteiskunnassa. kirkkoherra Kaija Jyrkkä. Todistuspuheenvuoron pitää Jarno Lehti. 24 %. Kanttorina Lauri Nurkkala. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ OIKEAN KOHDERYHMÄN TAVOITTAVA MEDIAYMPÄRISTÖ Jumalanpalvelukset Lauantai 5.11. Antti Raunio Itä-Suomen yliopiston systemaattisen teologian professori Antti Raunio menehtyi pitkäaikaiseen sairauteen Helsingissä 13.10.2022. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Seurakuntavaaliehdokas, äänestäjäsi ovat täällä! Ota yhteyttä ja pyydä vaali-ilmoituksestasi tarjous näistä medioista. SEURAKUNTA Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry:n syyskokous on keskiviikkona 23.11.2022 klo 16.00 . Sen jälkeen hän hoiti pääasiassa systemaattisen teologian eri professuureja Helsingin yliopistossa: ekumeniikassa (2000–2001), dogmatiikassa (2001–2002) ja systemaattisessa teologiassa (2002–2009). jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Herättäjä-Yhdistys hakee opiskelijaja musiikkisihteerin sijaista Helsinkiin ajanjaksolle 1.1.2023–31.12.2024 Hakemukset 23.11.2022 mennessä sähköpostilla kalle.hiltunen@h-y.fi. Radio1 klo 10 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus Oulujoen seurakunnasta. Raunio edisti teologista tutkimusta muun muassa toimimalla Luther Agricola -seuran puheenjohtajana 2000–2008 ja Luther-tutkimuksen maailmankongressin jatkokomitean jäsenenä vuodesta 2007. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa www.kuopionhiippakunta.fi. Johtokunta Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Tekstinlukijana Hannu Tuomisto. Raunio oli vanhan sivistysyliopiston vankkumaton kannattaja, joka rohkaisi sekä työtovereita että opiskelijoita keskittymään olennaiseen. Musiikissa Petri Laaksonen, Maria Ylipää sekä Tuomaskuoro ja -bändi Inna Vintturin johdolla. Kirjoitettuaan ylioppilaaksi Tampereen lyseosta vuonna 1977 Raunio aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa, josta valmistui teologian kandidaatiksi (nykyinen maisteri) 1983. Näistä on erikseen mainittava piispojen Kohti yhteistä hyvää -asiakirjan valmistelutyöt. Katso tarkempi ilmoitus: www.h-y.fi/ajankohtaista. Tule töihin luonnonläheiseen Ilomantsiin Kuopion hiippakunnan tuomiokapituli on uudelleen julistanut haettavaksi ILOMANTSIN SEURAKUNNAN KIRKKOHERRAN VIRAN Hakuaika päättyy 28.11.2022 klo 15.00. Lisätietoja ja hakeminen: porvoonseurakunnat.fi/avoimet-tyopaikat PORVOON SEURAKUNTAYHTYMÄ BORGÅ KYRKLIGA SAMFÄLLIGHET Tule meille töihin! JYVÄSKYLÄN SEURAKUNTA etsii nyt useisiin virkoihin ja tehtäviin eri alojen ammattilaisia. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Salpausselän seurakunnasta Lahdesta. Liturgina pastori Marja Lainio-Nurminen. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippa kunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Tekstinlukijana Matti Turunen. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Diakoniatyöntekijöitä Aja B-kanttoreita Lastenohjaajaa Nuorisotyöntekijää Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Ilomantsin seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 28.11.2022 klo 15.00 . Lux perpetua luceat ei – Ikuinen valo loistakoon hänelle! ILKKA HUHTA MATTI KOTIRANTA VESA HIRVONEN Kirjoittajat ovat Antti Raunion työtovereita Itä-Suomen yliopistosta. Perheen ja muun lähipiirin lisäksi Antti Rauniota jäivät kaipaamaan ystävät ja kollegat kotimaisissa ja ulkomaisissa yliopistoissa. kappalainen Joonas Vapaavuori. Esillä ovat sääntömääräiset vuosikokousasiat. Suomalaiselle lukijakunnalle Raunio on koonnut tutkimuksiensa keskeisiä tuloksia teokseen Järki, usko ja lähimmäisen hyvä (2007). TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Juontajana Risto Lehtinen, esirukous Laura Haarlaa. 18 HYVÄN TÄHDEN. Raunio oli niin sanotun Mannermaan koulun keskeisiä tutkijoita. Lahden Gospelkuoro, joht. Saarnaajana vs
Itsenäisyyspäivän aattona partiolaiset puolestaan sytyttävät kynttilät kirkon vieressä sijaitseville sankarihaudoille. näyttelijä Jukka Voutilainen lukee Saarnaajan kirjaa. S. Siinä on jotain sykähdyttävää ja lämmintä. Parikymmentä vuotta aiemmin veljekset olivat joutuneet luopumaan syöpään kuolleesta äidistään Flora Lewisistä. Hänen poikansa oli kuolemansairas. 89:6–8, 16–19, Matt. Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Pyhäinpäivä on aiheeltaan ”Pyhien yhteys”. Isän mielessä oli kuitenkin oman pojan saattohoito ja todennäköiset hautajaiset. ei hartautta. Syöpäsolut eivät alkaneet ihmeenomaisesti kutistua, mutta vuosia myöhemmin Jumalasta tuli Flora Lewisin pojalle enemmän kuin taikuri. 6:10–18, Joh. 5:12, Jes. Myöhemmin C. diakoni Saara Valkama ja seurakuntapastori Jukka Valkama, Helsinki. Ma 7.11. Jo kesken matkan tulivat hänen palvelijansa häntä vastaan ja kertoivat pojan parantuneen. Poikasi elää.” Mies uskoi, mitä Jeesus hänelle sanoi, ja lähti. Mukana lupaus ja luottamus. diakoni Saara Kerola, Turku. Lapsuuden perheeni kanssa kävimme joulukirkossa, ja siellä käymme nyt myös omien lasten kanssa. Tekstit: Ilm. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Poika elää. rovasti Aune-Inkeri Keijonen, Joensuu. 15:51–57 tai Hepr. Evankeliumi kertoo, että Jee| reformaation päivä | Aamun ja iltapäivän ihme PÄIVI PUHAKKA paivi.puhakka@kotimaa.fi Kirjoittaja on Askel-lehden toimittaja ja toimitussihteeri. Ma 7.11. 119:46 ,Ps. Lämpimimmät kirkkomuistoni liittyvät jouluihin. Juhlajumalanpalveluksessa jokaisella partiolaisella oli joku tehtävä bändissä, lauluryhmässä, kynttilän sytyttäjänä, virsikirjojen jakajana tai lipunkantajana. Lewis kuvasi raastavan surun kirjassa Taikurin sisarenpoika. 11:13–16. O len syntyperäinen rautiolainen ja muutin takaisin tänne kotikylälle 17 vuotta sitten. Reformaation päivä on aiheeltaan ”Uskon perustus”. 5:1–12 tai 1. Ti 8.11. Mies kysyi heiltä, mihin aikaan poika oli alkanut toipua, ja he sanoivat: ”Eilen seitsemännellä tunnilla kuume hellitti.” Silloin isä ymmärsi, että se oli tapahtunut juuri silloin, kun Jeesus sanoi hänelle: ”Poikasi elää”, ja hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Johanneksen evankeliumi 4:46–53 Kapernaumissa oli kuninkaan virkamies, jonka poika oli sairaana. 3:14–15, Room. 65:17–19, Ilm. Pe 11.11. Messun jälkeen avattiin Kotiseutumuseon yhteyteen Partiomuseo ja tarjolla oli makkaraa. Työskentelen koulunkäynnin ohjaajana Ylivieskassa, ja vapaa-ajallani toimin rautiolaisen Vääräjoen vartijat -lippukunnan sudenpentulauman vetäjänä. toimittaja Hanna Antila, Helsinki. Raution kirkossa vietettiin silloin partiomessua. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. koulutussuunnittelija Anna-Kaisa Siltanen, Naantali. To 10.11. Ei C. Raution puisen ristikirkon värimaailma sisältä on hillityn vaalea. Liturginen väri on punainen . . ei hartautta, ks. Lapsena lauloin seurakunnan lapsikuorossa, joka esiintyi usein Raution kirkossa. 3:11, Jes. Täällä on hyvä olla. suksesta tuli myös kuninkaan virkamiehelle ja hänen lähipiirilleen enemmän kuin ihmeidentekijä. Kirjailija tunnusti uskonsa ihmiseksi tulleeseen Jumalan poikaan. Saisiko taikuri myös elämän virtaamaan kuolevassa lapsessa. Partiossa opetellaan pitämään huolta itsestä, toisista ja tavaroista, ollaan paljon luonnossa ja opitaan hyödyllisiä taitoja. Jouluaaton hartauden jälkeen väki kokoontuu aina kirkon pihalle laulamaan yhdessä Maa on niin kaunis. | Kuvat: Emilia Karhu ” Kaunis, rauhallinen ja levollinen. Kor. Hän ei saanut mukaansa parantajaa vaan sanan. kirkkoherra Mari Mattsson, Helsinki. La 5.11. 46:2–8, 1. jumalanpalvelukset. Kuulostaa siltä, että hätääntynyttä avunpyytäjää kohtaavalla Jeesuksella on jäänyt joku sielunhoidon peruskurssi väliin. Uusinta klo 23. Poikasi elää.” Näiden tuliaisten kanssa hän lähtee kotimatkalle. Kolehti kerätään ilmastoja ympäristötyöhön Suomen Lähetysseuran kautta. Raution kirkon ulkopuolella järjestetään kerran vuodessa juhlallinen partiolupaus. C. S. ”Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.” Mahtoi olla kotiinpaluu. 1:16–17 tai Ef. 33:20–22 tai Jer. Lapset ja nuoret ovat lähellä sydäntäni. Hyvä Paimen -nimisen alttaritaulun on maalannut Aina Håkansson. Tämä on pienen kylän pieni kirkko, kaunis, rauhallinen ja levollinen. 22 23 KOTIMAA | 4.11.2022 KOTIMAA | 4.11.2022 pyhä. Ke 9.11. klo 15. Vieraina kirjailijat, tutkijat ja filosofit Mika Pekkola ja Mikko Väänänen. Itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksessa he palvelevat lippuairuina. Mukana on nelisenkymmentä alle 18-vuotiasta ja lisäksi joukko aikuisia. seurakuntapastori Sinikka Pietilä, Lieto. Kuninkaan virkamies oli varmasti kuullut kotikaupungissaan Kapernaumissa asuvasta ihmeidentekijästä ja miten viini oli virrannut iloisessa juhlassa. 7:2–3, 9–17, Matt. Pe 11.11. Se järjesti yhteistyössä partiolaisten kanssa viime vappuna myyjäiset, joiden aikana kirkossa oli hartausrasteja. Täällä on hyvä olla. Jeesus sanoi, mies luotti ja lähti. Lewis on kertonut omasta matkastaan, uskoon johtaneesta älyllisestä prosessista, joka huipentui hillitysti eräänä sunnuntaiaamuna vuonna 1931 veljen moottoripyörän kyydissä matkalla Whipsnaden eläintarhaan: ”Lähtiessämme en uskonut, että Jeesus Kristus on Jumalan Poika, ja kun saavuimme eläintarhaan, minä uskoin sen.” Omien sanojensa mukaan hän havahtui kuin pitkästä unesta. Myöhemminkin olen esiintynyt kirkossa erilaisten lauluporukoiden kanssa. Tässäkin tapauksessa ”alussa oli sana”. Horisontti su 6.11. teologian tohtori Jukka Helle, Hongkong. S. Aktiivinen lippukuntamme on alle 1?000 hengen Raution kylän suurin harrastusporukka. Viime kesänä lippukuntamme juhli 70-vuotista olemassaoloaan. Jeesus oli palannut kylään, jossa oli vietetty yksiä historian parhaiten tuntemia häitä runsaine ja laadukkaine viinitarjoiluineen. Kor. Isä hyppää sen yli ja pyytää: ”Tule, ennen kuin poikani kuolee.” Vastaukseksi hän saa sanat: ”Mene kotiin. vs. Lewisin äitikään. Lauluyhtyeemme Solinat esittää kaikenlaista iskelmistä iltavirsiin. ”Mutta ole kiltti ja anna – etkö voisi antaa minulle jotakin, mikä parantaisi äidin?” Harvan kohdalla saattohoito perutaan, ja harva palaa kuoleman rajoilta elämään. Alttarilla on neljä kynttilää. Kuultuaan Jeesuksen tulleen Juudeasta Galileaan hän lähti Jeesuksen luo ja pyysi, että tämä tulisi parantamaan pojan, joka oli kuolemaisillaan. Olen mukana myös seurakunnan diakoniatoimikunnassa. Liturginen väri on vihreä . La 5.11. Jeesus sanoi hänelle: ”Te ette usko, ellette näe tunnustekoja ja ihmeitä.” Mutta virkamies pyysi: ”Herra, tule, ennen kuin poikani kuolee.” Silloin Jeesus sanoi: ”Mene kotiisi. Ke 9.11. Se oli hänen matkaansa ”Kapernaumista Kaanaan ja takaisin”, toki osa pitkää prosessia. 40:3, Ps. MAIJA P. Tekstit: Jes. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | E dessä oli virkamiehen elämän ehkä raskain ylämäki, matka Kapernaumista Kaanaan. 4:46–53. Olen itse vähän huono jumalanpalveluksissa kävijä, mutta usko on elämäni kantava voima ja seurakunta on minulle rakas. ”Hän ja koko hänen talonsa väki uskoivat Jeesukseen.” Ihmekin oli tapahtunut: kuume oli hellittänyt sinä iltapäivän hetkenä, jolloin Jeesus sanoi ”poikasi elää”. pastori Jussi-Pekka Tahvanainen, Helluntaiherätys, Joensuu. EMILIA KARHU Rautiolainen koulunkäynnin ohjaaja ja partioaktiivi Päivi Poranen iloitsee siitä, että Rautiossa lapset käyvät edelleen koulukirkoissa. Iloitsen siitä, että Rautiossa koululaiset käyvät edelleen kirkossa sekä syyslukukauden alkaessa että keväisin. Vai saiko. Omia lapsia minulla on viisi. Pyhäinpäivän ja reformaation päivän jumalanpalvelukset sivulla 20. Rakennusmestari Simon Jylkkä-Silvénin suunnittelema puinen kirkko valmistui vuonna 1800. Pienen kylän pieni kirkko Päivi Poranen Raution kirkko . 22:4, Ps. Tykkään monenlaisesta musiikista ja soisin musiikkityylien kirjon kuuluvan myös kirkossa. To 10.11. Vastaus on enemmän moite kuin lohdutus. Zen ja hetkessä olemisen taito. Ti 8.11
Apusi on arvokas. PANKKI TI LI SI IR TO Eräpäivä Viitenumero 24125 110 € 65 € 40 € muu summa BIC NDEAFIHH Lahjoitan: ANNA APUA KOTIMAAN VÄHÄVARAISILLE Lämmityskustannusten ja ruuan hintojen nopea nousu iskee pahiten kaikkein heikoimmassa asemassa oleviin. Pieni palkka on iso ongelma Monille pääkaupunkiseudulla asuville diakoniatyöntekijöille jää palkasta käteen saman verran kuin toimeentulotukea saaville. Lue lisää osoitteessa kotimaanapu.fi Saajan tilinumero FI54 1596 3000 1028 99 Saaja Maksaja Allekirjoitus Tililtä nro Kirkkopalvelutry/Kotimaanapu € Maksu välitetään saajalle maksuvälityksen ehtojen mukaisesti ja vain maksajan ilmoittaman tilinumeron perusteella. 28–29 Helsingissä asuva arabiankielisen työn diakoni Hanna Videll on kolmen lapsen lähihuoltaja. ALOITA AUTTAMINEN LÄHELTÄ Elinkustannusten noustua moni sinnittelee tänä talvena selviytymisen rajalla. Rahat eivät tahdo riittää edes välttämättömimpään – ruokaan. Hän hakee niukkaan toimeentuloon helpotusta muun muassa palstaviljelystä, asumistuesta ja kirpputoreilta. >> s. Se suistaa pienituloisimpia taloudelliseen syöksykierteeseen, jossa ylivelkaantuminenjaasunnottomuusuhkaavat.Avuntarpeessaonniinlapsiperheitäkuineläkeläisiäkin. Jos sinulla on mahdollisuus auttaa, lahjoita Kotimaanavun keräykseen. LÄMMIN KIITOS LAHJOITUKSESTASI. Myöntänyt Poliisihallitus 29.5.2020.) Kotimaanapu auttaa hädänalaisia suomalaisia ja Suomessa asuvia syntyperään, uskontoon tai poliittiseen vakaumukseen katsomatta. Kolme diakonia kertoo, mitä tästä seuraa. Tälläkin hetkellä Suomessa • joka kuudes ihminen elää köyhyysja syrjäytymisriskin alla • joka toinen heistä on pienituloinen • yli 200 000 ihmistä tarvitsee ruoka-apua • yli 100 000 vähävaraista kokee vakavaaaineellistapuutetta • 60 000 lasta elää köhyysrajan alapuolella Kotimaanavun rahankeräyslupa: RA/2020/639. Voimassa 1.9.2020 alkaen. Lahjoituksesi avulla mahdollistetaan tuhansille vähävaraisille perheille, yksin eläville, vanhuksille, sairaille ja kaikkeinheikoimmassaasemassaolevilleruokakasseja,ruokalahjakorttejajajouluruokailujakautta maansekäautetaanelinkustannustennousunmyötähätäänjoutuneita.AvuntoimittaaperilleSuomenev.lut.seurakuntiendiakoniatyö,jotatehdäänSuomessajokaisellapaikkakunnalla. Lahjoita helposti osoitteessa kotimaanapu.fi tai alla olevilla tilitiedoilla. | Kuva: Jukka Granström 24 KOTIMAA | 4.11.2022 5 22 AIHEENA: Diakonia
| Kuva: Vesa Keinonen 4.11.2022 4.11.2022 26 27. Nuorella voi olla hoitosuhde jossakin muualla, ja seurakunta on hänelle lisätuki. – Ei oikein osata olla yhdessä ruokapöydässä ilman laitteita. Armon sanomalle on suurta tilausta, kun kilpailumentaliteetti näyttää joka puolella yhteiskuntaa lisääntyvän. – Kokemuksena rippikoulu on useimmille positiivinen. Hän on yhdessä Kati Tervo-Niemelän kanssa tehnyt pitkään tutkimusta, jolla on kartoitettu erityisesti rippikouluikäisten tilannetta. – Heillä on omiin vanhempiin huonot välit tai ei välejä lainkaan. – Nämä nuoret on ensin löydettävä, ja sitten heille pitää kehittää yksilöllisiä ratkaisuja. – Siellä voi anonyymisti viestiä koulutetun päivystäjän kanssa mistä tahansa itseä askarruttavasta asiasta. Niillä on mahdollisuus tarjota kilpailuvapaa vyöhyke, jonne jokainen nuorikin on tervetullut aivan omana itsenään. Sen aikana seurakunta muuttuu nuorten mielissä ihmisten yhteisöksi, jolla on kasvot ja nimi, Porkka sanoo. Koetamme löytää myös heitä, joita ei oikein muuten tavoita. Kyseessä on valtakunnallinen 12–29-vuotiaille tarkoitettu keskustelupalvelu, joka tukee mielen hyvinvointia ja mielenterveyden ongelmista selviämistä. – Vanhojen keinojen ohella on koko ajan kehitettävä uusia tapoja kohdata nuoria. Porkka näkee seurakunnilla näissä talkoissa omat selkeät vahvuutensa. Auteron mukaan diakoniatyö toimii aina osana yhteistyöverkostoa. – Nuoret saavat mielekkäitä tehtäviä, joissa he pääsevät kasvamaan ja kehittymään. Eri ajassa toimivat eri keinot Porkan mukaan olennaista on, että voimakkaasti oireilevia, moniongelmaisia nuoria ei käsiteltäisi massana. Apua resurssien yhdistämisestä DIAK:issa työskentelevä teologian tohtori Jouko Porkka on hyvin perillä siitä, mitä nuorille kuuluu. – Johannes tapaa siellä toista perheenjäsentä ja minä samaan aikaan toista. Yhteistyöllä pystytään antamaan asiakkaalle räätälöityä tukea. Nyt pitkän koronapandemian päälle puhkesi vielä suursota. Diakoniavastaanotolle tulee nuoria aikuisia, joiden ainoa ihmiskontakti saattaa olla terapeutin tapaaminen kerran viikossa. Porkka on kuullut monilta rippikoulujen työntekijöiltä, että koronan jälkeen isosillakin on ollut poikkeuksellisen suuri tarve keskusteluun. Toisen työalan ammattilainen antaa uudenlaista näkemystä. Diakoni Katariina Autero ja nuorisotyönohjaaja Johannes Joenpelto kokevat yhteistyönsä hedelmälliseksi. Taustalla syvää yksinäisyyttä Mitkä tekijät sitten aiheuttavat nuorten syrjäytymistä. Johannes Joenpelto huomauttaa, että seurakunnan luonne hengellisenä toimijana on lisäetu. Kyseistä perhettä auttamassa voi olla myös muita toimijoita, esimerkiksi kaupungin sosiaalitoimi. Hän toivoo, että kirkko panostaisi nykyistä enemmän verkossa tehtävään nuorisotyöhön. Joenpelto tekee tiivistä yhteistyötä diakoni Katariina Auteron kanssa. Joenpelto viettää osan työajastaan paikassa, jossa nuoret yhä enemmän ovat: internetissä. – Noin kymmenesosa isostoiminnassa mukana olevista arvioi oman henkisen hyvinvointinsa heikoksi. Katariina Autero miettii, että seurakunnan diakoniatyö voi parhaimmillaan auttaa nuoren tai nuoren aikuisen sen kaikkein pahimman vaiheen yli. Yksinäisyys voi kalvaa silloinkin, kun nuori elää yhdessä perheensä kanssa. Päivystäjissä on myös meitä kirkon ammattilaisia, Joenpelto kertoo. Järvenpään seurakunta viettää tänä vuonna 70-vuotisjuhlavuottaan. Järvenpäässä on pyritty myös ylittämään työalarajoja. Ja mukana on myös terve ja avoin hengellisyys. Voimme esimerkiksi mennä hänen tuekseen pääsykokeisiin tai tapaamaan vanhempia, jos välit ovat olleet huonot. – Vastaavasti tutkimuksessamme noin puolet rippikoululaisista vastasi, että ei ole voinut keskustella riittävästi omaan hyvinvointiinsa liittyvistä asioista. Projektivirka auttaa asiaa, koska muuten meidän ohjaajien työajasta suuri osa menee leirien, kerhojen ja muiden perusasioiden pyörittämiseen. Tärkeää on ymmärtää sekin, että nuoret ja heidän tilanteensa muuttuvat koko ajan. Porkka arvioi, että kirkolla on tarjota nuorille vielä yksi valttikortti. Tämän vuoden rippikoulututkimus paljasti uuden kehitystrendin. Ei ole mikään ihme, että näköalattomuus on nuorten keskuudessa lisääntynyt. – Pitää olla yhteistyötä, resurssien yhteen laittamista ja avoimuutta. Nuorista koettaa yhteiskunnassamme ottaa koppia moni toimija. Eri tutkimusten mukaan koronapandemian aikana nuorten syrjäytyminen on kasvanut huolestuttavasti. Sellaisia tarvittaisiin lisää. Laajasti nuoria tavoittava palvelu on esimerkiksi Sekasin-chat, jonka tiimipäällikkönä toimii Diakoniatyöntekijöiden Liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti. – Työskentely Johanneksen kanssa on ollut hedelmällistä. Rippikoulun jälkeen seurakunnan toiminnassa jatkavat ovat perinteisesti olleet aktiivisia ja koulussa menestyviä nuoria. Kilpailuvapaa armollisuus on kirkon yksi valttikortti myös nuorten suuntaan. Lapsille ei muutenkaan tahdo olla aikaa. Jokaista toimijaa tarvitaan, jotta erityisesti marginaalissa olevien nuorten tilanne saataisiin kohenemaan. Y ksi kestoaihe mediassa on viime aikoina ollut nuorten hyvinvointi, erityisesti sen heikkeneminen. Syyt ovat moninaiset. – Seurakuntien pitäisi edustaa tässä vastakulttuuria. Sen kunniaksi seurakuntaan perustettiin määräaikainen erityisnuorisotyön projektivirka, joka kestää tämän vuoden loppuun. Rippikoulu on kirkolle huikea mahdollisuus tavoittaa joukoittain nuoria. He eivät kuulu mihinkään yhteisöön, on mielenterveyden ongelmia sekä päihderiippuvuutta. – Jokaisen aikakauden tulee löytää ne keinot, jotka toimivat siinä ajassa nuorten kanssa. Esimerkiksi matalan kynnyksen Walk in -terapia ja Walk in talk ovat onnistuneita malleja. – Johannes ottaa vastuun esimerkiksi silloin, jos joku nuori tarvitsee kipeästi luotettavaa mieshahmoa tuekseen. – Saadaan vaikka raha-asiat kuntoon, kunnes tilanne helpottuu esimerkiksi työllistymisen myötä. | nuorten pahoinvointi | Diakonian ja nuorisotyön tiivis yhteistyö kantaa hedelmää Järvenpäässä voimien yhdistäminen | Seurakunnilla on erityistä osaamista, jolla ne voivat olla mukana tukemassa syrjäytyneitä nuoria. Diakonin mukaan yhteistyötä voi käytännössä tapahtua vaikkapa kotikäynnillä. Jouko Porkka ei näe seurakuntien millään tavalla ”kilpailevan” nuorista muiden kanssa. Tehtävää hoitaa nuorisotyönohjaaja Johannes Joenpelto. – Tavoitteenani on kohdata nuoria hieman uudella tavalla. Riparin käy nuoruusiässä peräti viisi kuudesosaa ikäluokasta. – Meillä on mahdollisuus auttaa nuorta kokonaisvaltaisesti. Katariina Autero nostaa esille yhtenä tärkeänä tekijänä syvän yksinäisyyden. VESA KEINONEN » Voimme mennä nuoren tueksi pääsykokeisiin tai tapaamaan vanhempia, jos välit ovat olleet huonot. Tutuksi tulleen kirkon työntekijän kanssa nuoren on luontevaa syventyä myös elämän perimmäisiin kysymyksiin. Koen ammattitaitoni kasvavan, kun toimin yhdessä toisen alan ammattilaisen kanssa, Autero sanoo. Hänen mukaansa rautaisten ammattilaisten vetämä ryhmämuotoinen toiminta tuottaa tuloksia. – Niistä voi olla tarve puhua, kun elämässä on joku suuri käänne tai kriisi
Mutta eihän tämä reilulta tunnu. Verkostojen rakentaminen asiakkaan tueksi on aikaa vievää mutta vaikuttavaa. Olen pitänyt tärkeänä, että lapset saavat harrastaa. – Ostan lähes kaikki vaatteeni kirppareilta. Bollström on havainnut asiakkaiden kanssa talousselvityksiä tehdessään, että hänelle jää kokopäivätyöstä käteen saman verran rahaa kuin toimeentulotuella elävälle. Kyllä tässä saa melkoinen talousvelho olla selviytyäkseen. Onneksi täällä päin on paljon kierrätysvalikoimaa. Bollströmin mukaan palkkojen pitäisi vastata vähintään muuta sosiaalija terveydenhuollon palkkatasoa. Palkka motivoi ja työyhteisö on erittäin hyvä. Noin sadan euron kokemuslisän saa, kun on työskennellyt alalla viisi vuotta. | Kuva: Jukka Granström hin, jotta en joutuisi pulaan eläkkeellä. Monet korkeasti koulutetut, innovatiiviset diakoniatyöntekijät Niemen ystäväpiiristä ovat hakeutuneet muualle töihin, koska kirkko ei tarjoa johtamisen ja kehittämisen tehtäviä eikä asiallista palkkaa. Vaikka kuinka ollaan kutsumustyössä ja tehdään sitä sydämellä, pitää palkalla pystyä elämään. Tuijotetaan vain lukumääriin eikä oteta laadullisia seikkoja huomioon. Asiakkaina on luukulta toiselle pompoteltuja ihmisiä, jotka uhkaavat pudota turvaverkkojen läpi. Alanvaihto paransi palkkaa roimasti Pinja Niemi valmistui kutsumustyöhönsä sosionomi-diakoniksi vuonna 2004. Niemi laski, että diakonina hänen eläkkeensä suuruudeksi olisi tullut 1500 euroa kuukaudessa. – Kutsumustyöleima saa palkkakehityksen kuolemaan, ja tämä kertoo, että diakoniatyötä ei oikeasti arvosteta. – Meidän ammattikuntamme venyy ihmisten hädän edessä paljon. – Lomailemme lähinnä sukulaisten luona. Vuorolisiä ei makseta, koska kyse on työajattomasta työstä. – Lisäksi pitää madaltaa kynnystä, että tälläkin naisvaltaisella alalla naiset uskaltaisivat lähteä neuvottelemaan palkastaan. Videllin on täytynyt hakea asumistukea arjesta selvitäkseen. Jos hävikkileipää jää yli, otan sitä aina kotiin, diakoni Hanna Videll sanoo. Silti joskus puhutaan, että pienryhmätoiminta ei ole vaikuttavaa. EMILIA KARHU 4.11.2022 4.11.2022 28 29. Lisäksi kirkossa ei makseta ylityökorvauksia eikä iltalisiä. Hän työskenteli useissa seurakunnissa pääkaupunkisedulla ja välillä myös Irlannissa sosiaalialan töissä. – Lisätyö mahdollistaa, että minulla on joskus varaa tehdä jotain kivaa. Pääkaupunkiseudulla puolet palkasta menee vuokraan. Harrastuksetkin ovat pääkaupunkiseudulla kalliita. Kun perhe kasvoi, Niemi alkoi miettiä palkka-asioita. Lapsillekin olisi pitänyt etsiä edulliset harrastukset sen sijaan, että he saavat harrastaa, mitä haluavat. Perhe asuu tiiviisti vuokralla pienehkössä kaupungin rivitaloasunnossa. – Heidät pullautetaan pois avohoidon ryhmistä, kun resurssit eivät riitä. Kerran sain kohtuuhintaisen vuoron seurakuntayhtymän mökiltä, mutta seuraavaa en voi anoa, koska olen pätkätöissä. Työntekijällä on oikeus ruoka-apuun Pientä palkkaa selitetään usein sillä, että diakonia on kutsumustyötä. Jos sitä ei saada kuntoon, hänen on selviydyttävä ilman, koska laina uuden ostamiseen veisi talouden liian tiukille. – Harmittaa, kun kunnan sosiaaliohjaaja saa 200 euroa enemmän kuukaudessa, vaikka teemme samoja töitä saman asiakaskunnan kanssa. Kirkon pitäisi Niemen mukaan muutenkin kehittyä työnantajana nykyaikaisemmaksi. Niemi lähti seurakuntatyöstä 2,5 vuotta sitten, opiskeli yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja työskentelee nyt Vantaan kaupungilla sosiaalityöntekijänä lapsiperheiden sosiaalityössä ja lastensuojelussa. – Vaikka tekisi kuinka mielekästä kutsumustyötä, siitä pitäisi maksaa asianmukaisesti, sanoo diakoniatyöntekijä Emilie Bollström Kirkkonummen suomalaisesta seurakunnasta. Olen luopunut myös ratsastushaaveista. Kesällä Videllin auto hajosi. Tingin myös omista harrastuksista. Bollströmin mukaan diakoniatyössä pitäisi maksaa aktiivisemmin henkilökohtaisia lisiä työn vaativuuden mukaan. – Olen uskollinen kirkon työntekijä ja kiitollinen, kun saan tehdä tätä työtä. Helsingissä asuva arabiankielisen työn diakoni Hanna Videll on kolmen lapsen lähihuoltaja. Työ on paineista mutta mieluisaa. Diakoniatyöntekijät huolehtivat esimerkiksi ihmisistä, jotka kärsivät kroonisista mielenterveysongelmista. Kirkon, joka esiintyy ihmisten auttajana, pitäisi Niemen mukaan huolehtia omista työntekijöistään niin, että nämä eivät joudu pahimmillaan ruokajonoon. Huono palkka, epätietoisuus työn jatkumisesta, urakehitysmahdollisuuksien olemattomuus ja yt-neuvottelut syövät Videllin mukaan diakoniatyön vetovoimaa. Hän suoritti ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon ja valmistui 2016, mutta kirkon sisältä ei löytynyt uusia tehtäviä eikä parempaa palkkaa. Bollströmin mukaan työajattomassa työssä on hyviäkin puolia, kuten vapautta, mutta kääntöpuolena osasta työstä ei saa korvausta. – Sen pitäisi pystyä tukemaan paremmin työntekijöitään vaikeissa tilanteissa ja puuttumaan työyhteisöissä epäkohtiin. He kannustavat kollegoita vaatimaan oikeudenmukaisempia tuloja. Bollström tekee iltaisin osa-aikaisesti toista työtä. Hän kuitenkin suree, ettei voi tarjota lapsille esimerkiksi lomamatkoja, jotka ovat monille luokkakavereille arkea. Videll ajattelee, että on työssäkäyvänä köyhänä maailman mittakaavassa etuoikeutettu. – Esimerkiksi lastenohjaajilla ja suntioilla on vielä huonommat palkat kuin diakoniatyöntekijöillä. – Tuntuu hurjalta, että olisin itsekin oikeutettu ruoka-apuun, vaikka teen töitä aamusta myöhäiseen iltaan. – Saan kuukaudessa 1300 euroa enemmän palkkaa kuin kirkon töissä. – Ajatus omitusasumisesta on täysin mahdoton. Työssä autosta olisi paljon hyötyä, koska Videll palvelee koko pääkaupunkiseutua ja tekee kotikäyntejä myös naapurikuntiin. On pitkä prosessi rohkaista heitä pois kotoa ja mukaan. Hänellä ei ole myöskään lainoja lyhennettävänään. Videllille säästäväinen ja vaatimaton elämäntapa on myös ekologinen valinta. Muutenkin on oltava todella tarkka. – Olemme liian kilttejä, emme osaa vaatia kunnon palkkaa. Olen Lapista kotoisin ja laskettelu olisi minulle tärkeää, mutta siihen ei ole varaa. V altaosalla diakoniatyöntekijöistä lähtöpalkka on 2474–2602 euroa kuukaudessa. Jos hävikkileipää jää yli, otan sitä aina kotiin. | teema | | toimeentulo | Diakoniatyöntekijät hakevat tukia tai tekevät kahta työtä palkka | Kolme diakonia kertoo, mitä pienestä palkasta seuraa. Videllin mukaan seurakunnissa ei oikein ymmärretä diakonian asiantuntijatyön laajuutta ja vaativuutta. Ryhmäkoot eivät voi olla isoja. Hänen mukaansa diakoniatyöntekijät ovat liian kilttejä eivätkä osaa vaatia kunnon palkkaa. En ymmärrä, miten yksin elävät selviävät ollenkaan. | Kuva: Jukka Granström Pinja Niemi lähti pois kutsumustyöstään, opiskeli yhteiskuntatieteiden maisteriksi ja tienaa nyt sosiaalityöntekijänä 1300 euroa enemmän kuussa kuin diakonina. Järjestöpuolella lähtöpalkat samalla koulutuksella ovat kuitenkin lähellä 3000 euroa. – Erityisen pysäyttävää oli, kun eläkkeelle jäämässä oleva diakoniatyöntekijä kehotti kouluttautumaan ja hakeutumaan muihin töi» Kutsumustyöleima saa palkkakehityksen kuolemaan, ja tämä kertoo, että diakoniatyötä ei oikeasti arvosteta. Hän tajusi, että diakonin palkalla ei voi matkustella perheen kanssa tai ostaa, mitä tarvitsee
Osa koulutuksen saaneista muodosti työryhmän, joka tukee toimintaa ohjaavaa pappia sekä suunnittelee jatkokoulutusta ja työnohjausta. Alkukoulutus kesti yhden viikonlopun sisältäen puhelinauttamisen perusteet. anonyymi auttaminen | Helsingissä Palvelevan puhelimen toimintaa ajetaan alas. Toisena keskeisenä asiana nousi esille eri tilanteissa olevien ihmisten kuuntelu tarjoamatta liikaa ratkaisuja. Huono-osaisuus ei ole ollut uutinen enää pitkään aikaan, eivätkä köyhät saa ääntään kuuluviin. Soittajan pitää saada määritellä keskustelun agenda. Ihmiset tarvitsevat apua, ja sen tarjoaminen on kirkon yksi tehtävä. Hankkeen kohderyhmänä ovat 25 vuotta täyttäneet pääkaupunkiseudulla asuvat romanitaustaiset ihmiset, joilta puuttuu toisen asteen tutkinto tai jotka eivät ole työllistyneet nykyisellä tutkinnollaan. » Seurakuntavaalien alla myös diakonian teemoja kannattaisi nostaa esille. Tarkoitus on, että he jatkavat omalla osaamisellaan kouluttamista. Pandemian aikana myös kotiväkivalta yleistyi, koska perheet joutuivat olemaan niin paljon keskenään ahtaissa kodeissa. Työntekijät ovat kovilla yrittäessään selvitä lisääntyneistä tarpeista. Palvelevan puhelimen lähtökohta on ennen kaikkea kuuntelu ja jatkokysymysten tekeminen. Todellisuudessa romaneja syrjitään edelleen valtavasti työmarkkinoilla. – Niin kauan kuin maapallolla on elämää ja ihmisiä, on myös ongelmia. Tavoitteena on, että työelämä olisi yhdenvertaisesti myös romanien saavutettavissa. Viimeiset 30 vuotta – 1990-luvun suuresta lamasta lähtien – köyhyys, leipäjonot ja auttaminen ovat olleet otsikoissa kyllästymiseen asti. Tirri oli kouluttamassa namibialaisia vapaaehtoisia. – Koulutettu joukko on kuitenkin erittäin osaavaa. Sitä ylläpitää Namibian jäsenmäärältään suurin kirkko, luterilainen ELCIN. –Viikonlopun kestänyt peruskoulutus oli huomattavasti lyhyempi kuin Suomessa. Palvelevan puhelimen toiminta alkoi Namibiassa kriittisenä ajankohtana, kertoo Yaloo Mpadhi Seolwane. Vapaaehtoisille ei makseta korvauksia, ei edes bensakuluja toimistolle tulemisesta. Ei ainakaan niin, että meistä itse kukin tekisi osansa lähimmäistensä auttamiseksi. Osalla heistä aiemmat opinnot ovat päättyneet tilanteessa, jossa heillä oli suoritettuna kaikki muut opinnot, mutta yhtään harjoittelupaikkaa ei löytynyt, hankkeen projektipäällikkö Katri Perho kertoo. Hän työskentelee Namibian Palvelevan puhelimen (OpenLine Councelling) koordinaattorina. Yaloo Mpadhi Seolwane, Sirpa Tirri ja Josef Ngula tapasivat syyskuussa Suomessa. Hanketta rahoittaa Opetusja kulttuuriministeriö. Siinä köyhä jakoi lähimmäiselle vähästään, rikas ei paljostaankaan! Ja me kaikki lapset ymmärsimme, että oikeasti rikas oli se hyväsydäminen köyhä. – Tavallaan tässä ei ole mitään järkeä, koska pitäisi olla itsestään selvää, että kaikilla on sama mahdollisuus työllistyä taustasta riippumatta. Kuitenkin seurakunta on joutunut enenevässä määrin mukaan konkreettisesti ruuan hankkimiseen ja jakamiseen. Niinpä hankkeen toisena kohderyhmänä ovatkin työnantajat. Kirkkojen pitää osata myös muuttaa avunantotapojaan tarpeiden muuttuessa, Ngula sanoo. Omassa kotiseurakunnassani on katsottu, että riittävän elannon takaaminen ihmisille on ensisijaisesti kunnan tehtävä, samalla kun seurakunta hoitaa henkistä jaksamista. Työnantajia houkutellaan työllistämään romaneja D iakonia-ammattikorkeakoulun hallinnoima Romako-hanke (2021– 2024) tukee aikuisia romaneita ammatillisen tutkinnon tai korkeakoulututkinnon suorittamisessa sekä työja harjoittelupaikkojen saamisessa. Samalla kun asiasta on uutisoitu, köyhyys on arkipäiväistynyt niin, että se ei välttämättä enää kosketa meitä. | Kuva: Mari Teinilä | kansainvälinen diakonia | 4.11.2022 4.11.2022 30 31 Asenteet ovat koventuneet K olumnien kirjoittaminen on siitä hauskaa puuhaa, että muiden valitsemat teemat panevat minut yleensä ensin lievästi hämmentymään, ja samalla pää alkaa tuottaa mitä ihmeellisimpiä assosiaatiota ja muistoja. Poliittinen paine on EU-tavoitteista huolimatta ohjannut ennemminkin viime vuosikymmenen ajan pienentämään jo ennestään riittämätöntä sosiaaliturvaa ja vierittämään köyhyyden syytä ihmisille itselleen. MARI TEINILÄ » Kun perheiden elättäminen osoittautui mahdottomaksi, osalla perheenisistä ei ollut voimia jatkaa elämäänsä. Korona on lisännyt ahdinkoa paikoin niin, että ruoka-avun tarve on jopa kolminkertaistunut, eikä tilanne taida tästä helpottua. – Löytty oli minuun yhteydessä ja aloimme yhdessä suunnitella toiminnan aloittamista, Espoon hiippakunnan tuomiokapitulin asiantuntija Sirpa Tirri sanoo. Mukana on terveydenhuollon ammattilaisia, yliopistolehtoreita, sosiaalityöntekijöitä ja kaksi pappia. Niin kuin nytkin – diakonia! Huomaan myös, että kansakoulun lukukirjan moraaliopetukset ovat koskettaneet ja painuneet jonnekin mielen syövereihin, joista ne nyt pyytämättä ja yllättäen putkahtelevat. He osallistuivat muun muassa Diakoniapäiville Helsingissä sekä Oulun hiippakunnan lähetysjuhlille. Romanitaustainen nuori on usein luokan ainoa, joka ei saa harjoittelupaikkaa, Perho sanoo. – Kaikki eivät koe luontevaksi puhua ongelmistaan oman seurakuntansa papille, vaan tahtovat puhua anonyymisti, Josef Ngula sanoo. Kun poolia mainostettiin Diakoniapäivillä Helsingissä, se ei tuottanut yhtään ilmoittautumista. Yksikään niistä ei ole seurakunta tai seurakuntayhtymä. Ukrainan sota ja kallistunut energia lisännevät avun tarvetta, kun inflaatio ja ruuan hinta yhä näyttävät jatkavan nousuaan. – Kun perheiden elättäminen osoittautui mahdottomaksi heikentyneen taloustilanteen vuoksi, osalla perheenisistä ei ollut enää voimia jatkaa elämäänsä. Mitkä ovat maailman onnellisimmaksi rankatun kansan arvot. – Tällä hetkellä mukana on noin 90 opiskelijaa. – Syrjintä alkaa jo ysiluokan TET-harjoitteluissa. Kun lapsuuteni kotiseudulla kysyttiin ”Mitä kuuluu?”, siihen vastattiin: ”Ei kurjuutta kummempaa!” Kaikilla oli suunnilleen yhtä köyhää ja vaatimatonta. Näin seurakuntavaalien alla myös diakonian teemoja kannattaisi nostaa esille. Teimme sen, minkä koulutukseen saaduilla resursseilla ja ajalla oli mahdollista, Tirri sanoo. Hän on johtanut 20 vuotta Palvelevan puhelimen toimintaa Vaasan suomalaisessa seurakunnassa. Auttaminen on kirkon tehtävä Palvelevassa puhelimesta on jaettu tietoa muun muassa radiossa sekä pappien toimesta seurakunnissa, esimerkiksi jumalanpalveluksissa. Palvelevan puhelimen toiminta laajenee mahdollisesti Namibian naapurimaihin, esimerkiksi Botswanaan. Ehkä siksikin kansakoulun lukukirjan opetus on jäänyt mieleen. Varsinkin paremmin toimeentulevien keskuudessa asenteet ovat koventuneet. – Emme lannistu. Osatoteuttajana toimii Stadin ammattija aikuisopisto. Namibiassa sitä voimistetaan. Alkukoulutus kesti viikonlopun Namibiassa Palveleva puhelin päivystää arki-iltaisin. – Välillä puheluita on niin paljon, ettei kaikkia voida ottaa vastaan, Yaloo Mpadhi Seolwane sanoo. Vastuu on totuttu työntämään kunnille, avustusjärjestöille ja seurakunnille. Haluamme saada mukaan ainakin tuhat työnantajaa. Diakoni Päivi Löytty on yksi Namibian Palvelevan puhelimen alkuun saattajista. EMILIA KARHU Lisätietoja työnantajapoolista: romako.diak.fi/tyonantaja-pooli » Syrjintä alkaa jo ysiluokan TET-harjoitteluissa.. Vapaaehtoisia päivystäjiä on 11. Palveleva puhelin käynnistettiin maassa koronapandemian alkuvaiheissa. Koska bensan hinta on noussut myös Namibiassa, parhaillaan tutkitaan vapaaehtoisten mahdollisuuksia työskennellä kodeistaan käsin. Ilmoittautumalla pooliin työnantajat viestivät, että romanitaustainen hakija on rekrytoinneissa ja harjoittelupaikkojen saannissa samalla viivalla kuin muutkin. Ensimmäisen kuukauden aikana pooliin on ilmoittautunut 10 työnantajaa. Pitkään maassa työskennellyt Löytty toimii eteläisen Afrikan luterilaisten kirkkojen Palveleva puhelin kuuntelee namibialaisia yhteistyöjärjestö Lucsan kehittämiskoordinaattorina. – Kun ihmisten piti pysyä kodeissaan, heillä oli aiempaa enemmän tarvetta puhumiseen, Seolwane sanoo. Kirkon diakoniajohtajan Josef Ngulan mukaan itsemurhat eivät ole perinteisesti kuuluneet namibialaiseen kulttuuriin. | kolumni | EILA TIAINEN Kirjoittaja on rohkeutta muutosten tekemiseen toivova seurakuntalainen ja luottamushenkilö Jyväskylästä. Kolme sosionomi-diakoniopiskelijaamme tekee hankkeesta lopputyön ja pyrkii kutsumaan seurakuntia laajasti mukaan pooliin. Oleellista jo koulutuksessa oli tasavertaisen keskustelun korostaminen. Köyhyys ja huono-osaisuus nähdään ihmisten omana vikana. Hankkeessa luodaan valtakunnallinen työnantajapooli, josta romanitaustaiset opiskelijat ja valmistuneet voivat etsiä työnantajia työja harjoittelupaikkoja varten. Ajatus työnantajapoolista heräsi erään romanin tuskastuttua töitä hakiessaan lukuisiin kieltäviin vastauksiin ja kummallisiin selityksiin, joita hän sai kun romanitausta selvisi työnantajille. Pandemian myötä masentuneisuus ja itsemurhat lisääntyivät. – Romanien kokemus on, että tälle palvelulle on tarve ja se helpottaa työnhakua. Silti on vähänpuoleisesti keskusteltu diakonian tehtävästä ja merkityksestä tai osallistuttu vaikkapa yhteisille aterioille kuuntelemaan ja keskustelemaan
Työkulttuurin on oltava työntekijää kunnioittava. 1 Motivoituneet ja ammattitaitoiset työntekijät ovat diakonian kulmakivi Kilpailukykyinen palkka ja riittävät resurssit ovat välttämättömiä, jotta diakoniatyön virkoihin saadaan päteviä hakijoita. Tämä ei näy mitenkään heidän palkoissaan, eikä heille ole kirkossa tehtäviä, joissa korkeampaa koulutusta edellytetään. Työajattoman työn on oltava reilu molempiin suuntiin, niin ettei vain työntekijä veny ja jousta loputtomasti. Diakoniatyön ei pidä tuottaa vain valmista toimintaa, vaan kuunnella, mitä ihmiset todella kaipaavat, ja mahdollistaa sitä. Alueilla tarvitaan jatkuvaa arviointia, kohdistuuko apu juuri heille, jotka nyt ovat suurimmassa hädässä. Lisäksi on tärkeää vaalia ja entisestään lisätä seurakuntalaisten osallistumisen mahdollisuuksia. Työn arvioiminen vain tilastojen valossa on kapeaa ja riittämätöntä. Monet uudet diakoniatyöntekijät ovat alanvaihtajia, joilla on myös aiempaa kokemusta työelämästä ja kykyä verrata työoloja. Myös diakoniatyöntekijöillä tulee olla mahdollisuus edetä työssään. | Kuva: Jukka Granström Miten diakonia pystyy työskentelemään jatkossakin kaikkein heikoimmassa asemassa olevien puolesta. Jaksamiseen ja työhyvinvointiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Vuoden vaihteessa kapula siirtyy seuraavalle. Diakoniatyöntekijöiden Liiton puheenjohtaja Saara Huhanantti laati Kotimaan pyynnöstä neljä teesiä diakonian tulevaisuudesta. Monet innovatiiviset ja koulutetut työntekijät lähtevät siksi etsimään haasteita kirkon ulkopuolelta. Kirkon johtopaikkojen miesvaltaisuudesta on puhuttu paljon, mutta niiden pappiskeskeisyys on edelleen lähes tabu. Esimerkiksi alueen väestöpohjan tai työvoimatilanteen muutokset voivat muuttaa tilannetta nopeastikin. EMILIA KARHU 4.11.2022 32. 2 Diakoniatyöntekijöiden on päästävä kirkossa myös johtaviin asemiin Yhä useampi diakoniatyöntekijä suorittaa ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon. Diakoniatyössä Diakonian tulevaisuuden teesit tarvitaan diakoniakoulutettuja johtajia niin lähiesihenkilöiksi ja tiiminvetäjiksi kuin yhtymien diakoniatyön johtajiksi. Järjestöissä kohtaamisten, osallisuuden ja yhteisöllisyyden kokemusten laadullinen arviointi on kuitenkin itsestään selvä osa työtä. Myös ylimmässä päätöksenteossa kirkolliskokouksessa papit ovat erityisasemassa. Myös työnkierto ja erilaiset projektit laajentavat osaamista ja ylläpitävät motivaatiota. Myös työn menetelmien ja tekemisen tapojen vaikuttavuutta pitää arvioida. Kaikilla valmistuvilla diakoniatyöntekijöillä on nykyään kaksoispätevyys, joten he voivat vaihtaa kunnalliselle puolelle, mikäli työolot eivät ole kirkossa riittävän hyvät. Sinne tarvittaisiin kiintiöt myös muille kirkon työntekijäryhmille. Kirkon tulisi ottaa järjestöistä mallia. 3 Työn uudistamisen pohjaksi tarvitaan työn vaikuttavuuden arvioimista Diakonian kentällä tarvitaan rohkeutta etsiä erilaisia omasta työsSaara Huhanantti ollut pian kuusi vuotta Diakoniatyöntekijöiden liiton puheenjohtajana. tä nousevia tapoja mitata työn vaikuttavuutta, jotta tunnistetaan ne työn osa-alueet, joita on syytä kehittää. Vielä vaikuttavammaksi työ tulee, jos alueen toimijoiden kanssa mietitään alusta asti yhdessä, miten joku haaste taklataan, eikä vain pyydetä kumppaneita mukaan omaan työhön. Diakoniatyössä vedotaan usein siihen, että ihmisten kohtaamista ei voi arvioida laadullisesti. 4 Työhön saadaan vaikuttavuutta ja voimaa verkostoista ja yhteistyöstä Diakoniatyö on jo nyt hyvin verkostoitunutta ja paikallisten toimijoiden kanssa tehdään paljon yhteistyötä. Lisäksi on tutkittava, miten diakoniatyö vaikuttaa. Mitä pienemmät ovat resurssit, sitä tärkeämpää on, että ne kohdentuvat oikein. Työntekijöiden osaaminen on tunnistettava ja sitä on hyödynnettävä sekä pidettävä yllä lisäkoulutuksin