vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –4 5 Tässä lehdessä liitteenä: Pitkä kaipuu Eero Huovisen Äitiä ikävä äänestettiin Kotimaan Vuoden kirjaksi 13 15 4 Nuorisotyöntekijä Juha Lähdesmäki pukeutuu rengashaarniskaan Kirkon nelivuotis kertomuksen mukaan uskonnollisuus vähenee. N:o 44 | 6. marraskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5
– Samaan aikaan ymmärsin kuitenkin, ettei minun tarvitse olla sirkustirehtööri, kokki ja vaatesuunnittelija. Kirkon yhteisöllisyyttä pohtineessa webinaarissa kysyttiin äskettäin: Olemmeko vaikuttajia vai marginaalissa. Säilyttääkö Kalleimpansa. Mitä enemmän mietitään muodot uusiksi – kuten Littoisissa – ja vaalitaan sitä Kalleinta, silloin kirkosta itsestään ei tule näyttelyä, jota kansa käy ihmettelemässä muinaisjäänteenä. Kohtaamisten, yhteisöjen ja asukkaiden kirkko. Ihminen päättää, Jumala säätää. Vaikka vapaaehtoisten kautta, siellä missä me liikumme ja elämme. Joskus se oli verkatehtaan työläisten kirjasto ja lukusali, sitten kirkko. | viikon henkilö | Kirkon avain L ittoisissa on rakennus, joka on muuntautunut asukkaiden tarpeisiin. – Isistä ei kauheasti puhuta, mutta isät puhuvat lapsistaan. | Kuva: Jukka Granström ARIEL NEULANIEMI kolmen lapsen isä 2 KOTIMAA | 6.11.2020 aluksi. Jos pari valitsee kirkkohäät, saa yhden kastettavan lapsen, joka konfirmoidaan 15 vuotta myöhemmin, samoihin aikoihin, joihin osuu ukin hautajaiset, kosketuskohtia tulee nopeasti laskien neljä. Moni herkistyi. Vai: hallinto päättää ja maallikolta kysytään: Mitä sä oikein säädät!. Googlekin helpottaa monia isiä eri haasteiden keskellä. Ariel Neulaniemi, Anders Lil jeström ja Markus Vainiomä ki aloittavat isänpäivänä DädiPodi-podcastin. – Toisaalta haasteena on se, miten olla läsnä, pois puhelimelta. Kun väki väheni kyläpyhätön perinteisissä menoissa, alettiin suunnitella uutta: kirkkotilaan tuotiin taidetta. Viikoittainen podcast käsittelee isyyttä erilaisista näkökulmista. ”Lapset ovat pieniä vain hetken aikaa” on ihan totta, mutta toisaalta yksittäiset päivät ovat tosi pitkiä. Hoitovapaa päättyi koronakevääseen. Kohtaako vai sotkeutuuko riitoihinsa. Niin minäkin. Jatkan tuosta: Väistyykö kirkko kumartaen syvään itselleen ja elämälle vieraita arvoja. Ajatuksena on, että jokainen mokaa, mutta meidän kantapäistämme kannattaa oppia. Riittää, jos lapsi kokee olevansa turvassa ja rakastettu vaikka isä välillä huutaisikin. Sain nähdä itseni huonona isänä ja puolisona. Seinät kaatuivat päälle. – Lyhyt ja pitkä. Isät osallistuvat lastensa arkeen ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Katsoin tässä Vain elämää -ohjelmaa ja huomasin, että sielläkin puhuttiin lapsista ja perheestä. – Meillä on yhteensä kahdeksan 2–9-vuotiasta lasta ja kokemuksia isyydestä on kertynyt niin hyvässä kuin pahassa. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Isänpäivää vietetään 8.11. Millainen kokemus se oli. Google-isyydessä ei ole hävettävää. 1 Mistä saitte DädiPodin idean. 2 Millaista on olla isä 2020-luvun Suomessa. Dädipodi.fi ”Isyydestä on aika vähän vertaispuhetta” Jos Ariel Neulaniemi saa päättää, isänpäivänä syödään hänen perheessään nepalilaista ruokaa ja jäätelöä. Tänä päivänä joudumme myös miettimään rajoja ihan eri tavalla kuin aikaisemmin. Säilyykö kosketus vieraantuvien ihmisten arkeen, muutenkin kuin toimituksissa. Minä, Markus ja Anders olemme kuitenkin olleet koti-isinä. Onko siinä yksi avain tulevaisuuden kirkkoon. Sivun 12 jutussa on iso asia: luvut nousevat, mutta niitä tärkeämpää on ihmisten kohtaaminen. – Helpompaa ja vaikeampaa kuin aikaisemmin. Totesimme, että isyydestä on aika vähän vertaispuhetta, niin mitäpä jos jakaisimme omia kokemuksiamme. Äärimmäisen tärkeät neljä kohtaamista! Mutta miten lisätä niitä. 3 Miten isistä puhutaan julkisuudessa. Miten olla yhtä aikaa lempeä ja jämäkkä – ei siis enää kova. PÄIVI PUHAKKA Toimitussihteeri säätää vapaaehtoisena seurakunnassa. – Tapasimme lounaalla ja ryhdyimme jakamaan henkisiä silmäpussejamme ja huomasimme puhuvamme isänä olemisesta. Ajan henki on muuttunut niin, että lapset hakevat lohtua myös isän sylistä tai pyytävät mukaan prinsessaleikkiin. 4 Olet ollut kaksi vuotta hoitovapaalla lasten kanssa. Isä viettää myös omaa aikaa juoksulenkillä
Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. | pääkirjoitus | OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@kotimaa.fi 6.11. Toki perinteellä ja yhteisellä kielellä on oma, tärkeäkin merkityksensä, mutta pelkästään apinoimalla muiden käyttämiä sanoja ei synny omaa kokemusta. Luterilaisen kirkon ylläpitämillä symboleilla ja rituaaleilla ei ole enää kansakuntaa yhdistävää roolia. Hiljaisuus on täynnä sanoja, vaikka niitä ei sanota ääneen tai niistä ei muotoilla mielessä lauseita. Kirkkolaivan kaikkinainen hidasliikkeisyys on käynyt kiusallisen selväksi, varsinkin kysymyksissä, joissa on mahdollisuus vastakkainasetteluille. Lähetystön miehet kertovat, että kun tänä vuonna etelän vaelluksellaan tavallista mittavammassa määrässä lähteneet sopulit pitävät ihan samanlaista tirskuntaa ja natinaa kun kirkon 60 vuotta vanhat urut. Mitä tekemistä uruilla ja sopuleilla on toistensa kanssa. Muutos kohti vastakulttuuria S uomalaisen uskonnollisuuden kehityssuunnat ovat olleet näkyvissä jo vuosikymmeniä. Muita suosituksia ovat esimerkiksi kasvatustoimintaan ja henkilökohtaiseen kohtaamiseen panostaminen, uskontodialogin tuominen myös kasvukeskusten ulkopuolelle ja seurakuntien läsnäolo siellä, missä käydään elämänkatsomuksellista keskustelua. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Aina pitäisi olla käyttämässä oikean perinteen ja opin mukaisia sanoja. Koronapandemian synnyttämää messujen ja muiden seurakunnan tilaisuuksien striimausta on suositusten mukaan syytä jatkaa. Nelivuotiskertomuksen kirjoittajat antavat kirkolle myös suosituksia. Miksi hiljainen rukous on tärkeää. Nyt kuusi vuotta myöhemmin nelivuotiskertomuksen lukijan tunnelma on vähemmän optimistinen. Jos olet aina rukouksessa äänessä, et ehkä koskaan saa tietää, mitä Jumalalla on sinulle sanottavaa. | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Myös erilaisia spiritualiteetin käytäntöjä ja muotoja olisi syytä pitää tarjolla, jotta voidaan vastata ihmisten hengelliseen ja henkiseen etsintään. Olen itsekin pohtinut sanatonta rukousta, enkä ole ajatuksineni yksin. ?. Jos näin on, historian lehdet havisevat. Seurakunnan lähetystö on kiertänyt etelän liikelaitosten, pankkien, vakuutusyhtiöitten ja muiden laitosten konttoreissa. 1970 Kirkon nelivuotiskertomuksesta käy ilmi, että 40 prosenttia suomalaisista kokee läheisimmäksi rukousmuodoksi sanattoman rukouksen. Sanattomuus vetää hiljaiseksi, mutta hiljaisuus ei ole sanatonta. Niissä voi nähdä toiveikkaan näköalan. Hiljaisuus on täynnä oman alitajunnan synnyttämää hälyä, puhetta ja irrallisia miellyhtymiä. Kirkossa kehitystä on kyllä seurattu tarkalla silmällä, mutta silti reagointi muutoksiin on ollut paikoin hidasta – ikään kuin kirkon kvartaali olisi 25 vuotta. Jokainen vähintään 500 mk antanut saa muistoksi punahongalle pingoitetun sopulinnahan. Vuonna 2014 valmistuneessa strategiassa Kohtaamisen kirkko – kirkon strategia vuoteen 2020 oli vahva ymmärrys muuttuvasta toimintaympäristöstä. Mutta hengellinen elämä ei ole puheliasta tai käsitteellistä. Tuoreessa kirkon nelivuotiskertomuksessa Uskonto arjessa ja juhlassa väitetään, että kirkon asemoituminen suomalaisessa yhteiskunnassa on kääntymässä valtakulttuurista poikkeavaksi, joissakin suhteissa jopa vastakulttuuriseksi. Koska Jumalaan koti ei ole taivaassa vaan hiljaisuudessa. Jumala ei ole piilossa salasanojen takana. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Tosin jo ensimmäinen suositus on vaikea toteuttaa: tulisi nostaa vahvemmin esiin kristillisiä ei-patriarkaalisen hengellisyyden muotoja eli sellaisia, joissa ei ole laitosmaisuutta ja sanelemisen kulttuuria. 3 KOTIMAA | 6.11.2020. Sanojen ylivalta hengellisessä kokemuksessa ahdistaa. Heikoista signaaleista on tullut vuosi vuodelta yhä näkyvämpiä ja kuuluvampia. Kittilän seurakunnan urkurakennustempaus Operaatio Sopuli alkoi viime maanantaina. OLLI SEPPÄLÄ Kotimaa 6.11.1970
Kimmo Ketola toteaa tutkimuksessa, että uskonnollisuus ja ei-uskonnollisuus ovat määreitä, jotka eivät suoraan kerro ihmisten uskomuksista tai uskonnonharjoituksesta, vaan ennen kaikkea uskonnollisuuteen liitetyistä mielikuvista. Nyt joukkoon kuuluu 25 prosenttia suomalaisista. Tutkimuksen mukaan kulttuurikristillisyys on mennyttä mutta hengellisyys ei. Kirkon nelivuotiskertomus Uskonto arjessa ja juhlassa. ” Maallistumisen taustalla vaikuttaa perinteisen kristillisen teologian uskottavuuskriisi. ”Yleisuskonnollisuuteen kuuluvat uskomukset säilyvät maallistuvassa ja katsomuksellisesti moninaisessa kulttuurissa paremmin kuin teologisesti kehiteltyyn systemaattiseen opinkokonaisuuteen kuuluvat erityiset opinkappaleet, kuten kolminaisuusoppi”, hän kirjoittaa. Uskonnottomaan identiteettiin kuuluu pyrkimys ottaa etäisyyttä kristinuskolle ominaisiin uskomuksiin. Nelivuotiskertomuksen mukaan kirkossa ei ole kyetty kehittämään kristillistä uskontoteologiaa niin, että se vastaisi uskottavasti uskontojen kohtaamisen ja kulttuurisen moninaistumisen haasteisiin. Kristillisestä perinteestä etääntyvät kaikkein selvimmin nuoret Uskonnollisuus on pian epätavallinen identiteetti katsomukset | Vain joka kahdeskymmenes suomalainen ajattelee, että totuus löytyy ainoastaan omasta uskonnosta. 1960-luvun puolivälin jälkeen syntyneissä sukupolvissa taitepiste on jo ohitettu. 4 KOTIMAA | 6.11.2020 uutiset. | kirkon nelivuotiskertomus | S uhde uskontoon jakaa suomalaisia yhä enemmän. Uskonnottomina itseään pitävistä joka neljäs uskoo näkymättömiin olentoihin ja maailmoihin. Muulla tavoin Jumalaan uskovien osuus on kutistunut selvästi, mutta ei yhtä paljon. Nelivuotiskertomuksesta käy ilmi, että vain joka kahdeskymmenes suomalainen ajattelee totuuden löytyvän ainoastaan omasta uskonnosta. Puolet suomalaisista pitää itseään uskonnollisina ja likipitäen yhtä suuri osa ei-uskonnollisina tai ateisteina, tuore Kirkon nelivuotiskertomus osoittaa. Näin ollen Suomessa ollaan lähellä kulttuurista taitepistettä, jossa uskonnollisuus alkaa näyttäytyä sosiaalisesti epätyypillisenä identiteettinä. Henkinen etsijyys on Suomen henkisellä ja hengellisellä kartalla oma katsomuksellinen ulottuvuutensa. Yksi merkittävä tekijä uskonnollisuuden muutoksen taustalla on, että kristillinen jumalausko heikkenee. Nelivuotiskertomuksen ovat kirjoittaneet Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Hanna Salo mäki sekä tutkijat Maarit Hytö nen, Kimmo Ketola, VeliMatti Salminen ja Jussi Sohlberg. Kristillisestä perinteestä etääntyvät selvimmin nuoret naiset. Suomen evankelis-luterilainen kirkko 2016–2019 julkistettiin viime viikolla. 2000-luvun kuluessa kristilliseen Jumalaan uskovien osuus on puolittunut. Ketolan mukaan onkin mahdollista, että ihmiset ilmaisevat hengellisiä tarpeitaan tavoilla, joita ei yleisesti mielletä ”uskonnollisiksi”, koska ne poikkeavat niin suuresti kirkon tarjoamista esikuvista. Hyvään Jumalaan uskoo uskonnottomiksi itsensä nimeävistä joka kymmenes. Ne kuitenkin täyttävät samoja tarpeita, joihin kirkko on aiempina vuosikymmeninä vastannut. Kirkon työn ja aseman ohella tutkimus tarkastelee laajalti suomalaista uskonnollista kenttää ja sen taustalla vaikuttavia arvoja. 1980ja 1990-luvulla syntyneiden sukupolvissa uskotaan näkymättömiin maailmoihin ja olentoihin, vaihtoehtoisiin terapioihin, uuteen aikakauteen siirtymiseen ja ennustamiseen enemmän kuin vanhemmissa sukupolvissa. Tutkija Kimmo Ketolan mukaan maallistumisen taustalla vaikuttaa perinteisen kristillisen teologian uskottavuuskriisi. Yhteisöllisyydelle ja kokemuksellisuudelle on tilausta. Jopa kaikkein vahvimmin kristilliseen oppiin sitoutuneista uskovista alle puolet sanoo, että totuus löytyy vain yhdestä tai edes parhaiten yhdestä uskonnosta. Todellisuudessa kuva suomalaisesta hengellisyydestä on monivivahteisempi kuin jako uskonnollisiin ja ei-uskonnollisiin ihmisiin antaa ymmärtää
. Syntymän yhteydessä järjestettävää uskonnollista juhlaa piti tärkeänä neljä viidestä yli 70-vuotiaasta naisesta, mutta vain puolet alle 30-vuotiaista naisista. Ikä ja sukupuoli vaikuttavat myös siihen, miten suomalaiset suhtautuvat kirkollisiin toimituksiin, kuten kasteeseen, avioliittoon Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 68,7 prosenttia maassa asuvista. Alueelliset erot ovat suuria. Vastaavan sukupolven miehistä luku oli 33 prosenttia. Vuoden 2015 lopussa vastaava osuus oli 72,9 prosenttia. Kaksi kolmasosaa kirkosta eronneista ilmoitti päätökseen vaikuttaneen vähintään melko paljon sen, että kirkolla ei ole heille instituutiona henkilökohtaista merkitystä. Vähän useampi kuin joka kymmenes vastaaja ilmoitti, että kirkon maallistuminen on vaikuttanut eroamiseen. naiset. . Vuoden 2015 lopussa vastaava osuus oli 72,9 prosenttia. Vähiten kirkkoon kuulutaan 30–39-vuotiaiden ikäryhmässä, josta 53 prosenttia on kirkon jäseniä. Kuva: Vesa Moilanen / Lehtikuva vihkimiseen ja hautaan siunaamiseen. Kirkosta eronneiden määrä väheni hiukan edelliseen nelivuotiskauteen verrattuna ja liittyneiden määrä kasvoi hiukan. 61 prosenttia kertoi kirkollisveron vaikuttaneen ratkaisuun. MERI TOIVANEN Kolmikymppisistä kirkkoon kuuluu puolet . Nämä ovat perinteisesti olleet vahvasti kirkkoon sitovia toimituksia, mutta etenkin nuoret ikäluokat haluavat niitä elämäänsä vain, jos kokevat ne omakohtaisesti merkityksellisiksi. Keskeisiä syitä kirkosta eroamiseen olivat myös se, ettei vastaaja uskonut Jumalaan sekä pettymykset kirkon päätöksiin tai seurakuntaan. Kiinnittyminen kirkollisiin toimituksiin vaihtelee huomattavasti eri puolilla maata. Eniten kirkosta erottiin 20–29-vuotiaiden ikäryhmässä. Halu kuulua kristittyjen yhteisöön oli 40 prosentille vähintään melko tärkeä syy liittyä kirkkoon. . 30–39-vuotiaissa suomalaisissa on jo enemmän niitä, jotka eivät halua kristillistä hautausta kuin niitä, jotka sen haluavat. Kirkkoon liittymisen tärkein syy oli mahdollisuus kirkollisiin toimituksiin. Vuonna 2019 Oulun hiippakunnassa kastettiin neljä viidestä syntyneestä lapsesta, Helsingin hiippakunnassa vain 40 prosenttia. . 62 prosenttia nimesi eron syyksi sen, ettei ole uskonnollinen ihminen. Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon kuului viime vuoden lopussa 68,7 prosenttia maassa asuvista. . Kiinnostavasti tämä näkyy käsityksissä, joita Z-sukupolvella eli 15–29-vuotiaiden ikäryhmällä on kristinuskon opetuksista. 5 KOTIMAA | 6.11.2020. Tutkimuksen mukaan yksi ihmisiä kristinuskosta voimakkaasti vieraannuttava asia on uskonnollisuuden liittyminen mielikuvissa patriarkaaliseen järjestykseen. Miehillä ikä ei vaikuta perinteeseen sitoutumiseen yhtä paljon kuin naisilla. . Suomessa naisten identifioituminen uskonnollisiksi on romahtanut jyrkimmin koko Euroopassa. Ikäryhmän naisista vain 23 prosenttia piti vähintään todennäköisenä sitä, että Jeesus sovitti kuolemallaan ihmisten synnit. Yleisiä syitä olivat myös kristillisten juhlapyhien arvostaminen ja kirkon tärkeäksi koettu rooli suomalaisessa yhteiskunnassa
Tyypillinen laiton evankelijoija oli ennen baptisti, nyt muslimi Inkerin kirkko on Venäjällä saanut olla pääosin rauhassa, vaikkakin sen teologise n instituutin opetuslupa on taas lakkautettu. | venäjä | E räänlainen taivaaseen nousu sekin. Alkuvaiheessa tyypillinen tuomittu oli aktiivista evankeliointia harjoittanut baptisti tai helluntailainen, mutta vuosina 2019–2020 suurimmaksi ryhmäksi ovat nousseet muslimit, raportoi uskonnonvapausjärjestö Forum 18 elokuussa. Satoja yksityishenkilöitä ja kymmeniä yhteisöjä on tuomittu sakkoihin laittoman lähetystoiminnan harjoittamisesta. Tänä vuonna maassa on muun muassa kiristetty seurakuntien lakisääteisiä velvoitteita raportoida toiminnastaan ja jäsenistään. Samalla laittomasta lähetystoiminnasta tuomittujen joukossa uskonnonvapaus | Venäjällä on tänä vuonna uskonnollisilta yhteisöiltä vaadittu entistäkin tiukemmin raportointia toiminnastaan. – Uskonyhteisöjä huonosti tuntevien viranomaisten silmissä vissarionilaiset ovat samaa kastia baptistien, Jehovan todistajien ja muiden kanssa. 1990-luvulla opetustoimintansa aloittaneen Toropin ympärille on Siperian metsiin syntynyt noin 4 000 hengen synkretistinen yhteisö, Viimeisen testamentin kirkko. Venäjän lähihistorian merkittävin uskonyhteisöjen toimintaan vaikuttanut lakimuutos tapahtui vuonna 2016, jolloin duuma hyväksyi niin sanotut Jarovajan terrorismilait. Lakien tarkoitukseksi sanottiin ääriliikkeiden torjuminen, mutta lait rajoittavat merkittävästi myös sitä, miten uskonyhteisöt ja niiden jäsenet saavat kertoa hengellisistä asioista yhteisöihin kuulumattomille. – Lisäksi maan valtiovalta haluaa kontrolloida kaikkea aiempaa tiukemmin. Keväällä Venäjällä sai näkyvyyttä uutinen, jossa koronaviruksen leviämisestä Brjanskin kaupungissa syytettiin paikallisia baptisteja, joista eräs oli saanut viruksen ulkomailla vierailleilta sukulaisiltaan. Nyt Venäjän viranomaiset syyttävät lahkojohtajaa muun muassa seuraajiensa psykologisesta painostamisesta ja taloudellisesta hyväksikäytöstä. – Vähemmistöyhteisöjen toimintavapauteen vaikuttavat monet asiat, kuten se, millaista toimintaa yhteisöllä on, millaiset välit sillä on paikallisen ortodoksihiippakunnan kanssa ja miten paikallisviranomaiset yhteisöihin suhtautuvat, Heikki Jäntti luettelee. Kuvassa konfirmaatio Pyhän Marian kirkosta Pietarista. Uutisoinnin jälkeen paikallisen baptistiseurakunnan johtaja sai tappouhkauksia ja Pietarissa kaupungin suurin baptistikirkko yritettiin tuhopolttaa. Kansainvälistä julkisuutta saaneen Toropin, 59, mukaan hän on uudelleen inkarnoitunut Kristus. Syyskuussa Venäjän poliisi ja turvallisuusjoukot tulivat pidättämään Vissarioniksi kutsutun lahkojohtajan, Sergei Toropin, Etelä-Siperiassa sijaitsevasta yhteisöstään. | Kuva: Lilian Keskinen 6 KOTIMAA | 6.11.2020 uutiset. – Ainakin baptistien ja helluntailaisten keskuudessa on kommentoitu, että jos nyt viranomaiset syyttävät Vissarionia manipuloinnista, seuraavaksi siitä voidaan syyttää perinteisten vähemmistökirkkojen pastoreita. Lakien perusteella Venäjän oikeusistuimissa on tuomittu sakkoihin satoja yksityishenkilöitä ja kymmeniä yhteisöjä lain vastaisen lähetystoiminnan harjoittamisesta. Pidätyksen jälkeen turvallisuusjoukot lennättivät hänet ja kaksi hänen avustajaansa pois helikopterilla. Venäjällä uskonnonvapaus kaventui 2010-luvulla merkittävästi, ja sama trendi on jatkunut koronavuonna 2020. Toropin syyllisyyttä pohditaan aikanaan oikeudessa, mutta tapaus on herättänyt huolta Venäjän kristillisissä vähemmistöyhteisöissä, kertoo lähetysjärjestö Avainmedian venäjänkielisen työn koordinaattori Heikki Jäntti
Sivustolla tehdyt eroamisilmoitukset käsiteltiin aiemmin maistraateissa, mutta tämän vuoden alussa maistraatit yhdistettiin Väestörekisterikeskuksen kanssa Digija väestötietovirastoksi (DVV). Myös yhteisön jäsenten fyysisestä kiduttamisesta on raportoitu. HEIKKI SALMELA Verkkokauppa: http:// basaari.mission.fi UUTUUS 32,– 8,– Suomen Lähetysseuran Basaari puhelin 020 712 7222 basaari@suomenlahetysseura.fi Ystävyyden tiellä Namibiassa Välähdyksiä ja kehityskaaria suomalaisten ja namibialaisten 150-vuotisen yhteisen matkan varrelta sekä näköaloja nykypäivään. Valitus sitten saa viranomaisten huomion kohdistumaan kirkon toimintaan. Narratiiviin yhdistyy ajatus länsimaiden moraalisesta rappiosta ja siitä, miten ulkomaiset uskonsuuntaukset uhkaavat levittää saman rappion myös Venäjälle. Timo Salovaara esittää, että viranomaistoiminnassa pitäisi aina varmistua asiakkaan henkilöllisyydestä ja että henkilötunnuksen käyttö tunnistautumiskeinona lopetettaisiin kaikkialla. Tulkoon joulu Perinteinen kristillinen joululehti ilmestyy 18.11. – Venäläiseen kulttuuriin kuuluu, että ensin uhataan paikkojen sulkemisella ja siitä alkaa sitten keskustelu asianomaisen toimijan kanssa. Saaren mukaan jonkun kielteisen viranomaispäätöksen taustalla saattaa olla vain yksittäinen virkamies omine laintulkintoineen tai yksittäinen kansalainen, joka on ärsyyntynyt esimerkiksi Inkerin kirkkoon ja on tehnyt siitä valituksen. 7 KOTIMAA | 6.11.2020. Käsittelijä arvioi tiedot silmämääräisesti. Sittemmin viranomaiset ovat tehneet yhteisön jäsenten koteihin noin tuhat kotietsintää, ja yli 350 jäsentä vastaan on nostettu syyte yhteisön toiminnan jatkamisesta Venäjällä, Forum 18 ja muut järjestöt kertovat. Kelton instituutissa koulutetaan noin 8000-jäsenisen Inkerin kirkon työntekijät koko Venäjän alueelle. Viime kuukausina huolta on kuitenkin herättänyt Venäjän opetusvalvontaviraston heinäkuinen päätös lakkauttaa Inkerin kirkon Kelton teologisen instituutin opetuslupa. Juha Saari ei vielä halua ajatella, että opetusluvan lakkauttaminen tarkoittaisi sitä, että Inkerin kirkko on joutunut tahallisen vainon kohteeksi. – Ajattelutapaan kuuluu kansan, kulttuurin ja ortodoksisuuden yhteenliittyminen. – Inkerin kirkolla on arvostettu asema Pietarin alueella, mutta kirkon toiminta on myös saatettu nähdä negatiivisena suomalaisuuden levittäytymisenä Karjalaan. Forum 18:n kokoamien tietojen mukaan laittomaan lähetystyöhön syyllistyneiden muslimien tyypillisimmät rikkeet ovat olleet arabian kielen opettaminen Koraanin lukemisesta kiinnostuneille sekä rukoushetken johtaminen ei-uskonnolliseen tarkoitukseen rekisteröidyssä tilassa. Päätöksen mukaan viranomainen ei voi vaatia asiakirjaan allekirjoitusta, ellei sillä ole syytä epäillä asiakirjan aitoutta. Salovaara vahvistaa, ettei eroakirkosta.fi-palvelun käyttäjien henkilöllisyyttä tarkasteta. Siksi paikallisviranomaisten toiminnassa on joskus vaikea erottaa sitä, milloin kyse on todellisiin puutteisiin tarttumisesta ja milloin kiusanteosta. | lyhyesti | on ensimmäistä kertaa ollut myös roomalaiskatolilaisia ja metodisteja. Muita kristittyjä on noin kolme prosenttia ja muslimiksi itsensä identifioivia noin kymmenen prosenttia väestöstä. 8,– Seura kunnille määrä alennuksia Vastaamon tietomurto voi vaikuttaa myös tapaan erota kirkosta Psykoterapiakeskus Vastaamoon tehdyssä tietomurrossa rikollisten käsiin päätyi mahdollisesti jopa 45 000 ihmisen potilastiedot. Koronapandemian vuoksi niitä ei kuitenkaan ole ehditty käsitellä. Luvan lakkauttamisen perusteeksi sanottiin se, että oppilaitokselta puuttuu niin sanottu vikariaattiohjelma. Eroakirkosta.fi-palvelu ei varmenna käyttäjän henkilöllisyyttä. – Se, että prosessi on kesken, ei onneksi estä instituutin opetustyötä, Saari toteaa. Inkerin evankelis-luterilaisen kirkon Suomen edustuston toiminnanjohtajan Juha Saaren mukaan instituutti on lähettänyt viranomaisille tarvittavat asiakirjat. Venäjän pieni luterilainen yhteisö on tähän asti saanut jatkaa toimintaansa pääosin rauhassa. Juha Saaren mukaan keskeinen tekijä Venäjän uskonnollisiin vähemmistöihin kohdistuvien rajoitustoimien taustalla on venäläiseen uusnationalismiin liittyvä kansallisen yhtenäisyyden korostus. Vähemmistökristittyjen tapauksessa sakkoja on langetettu muun muassa evankelioivien lentolehtisten jakamisesta sekä ihmisten kutsumisesta kodeissa järjestettyihin hengellisiin tilaisuuksiin. Samoihin aikoihin opetusvalvontavirasto kertoi lakkauttaneensa myös erään Moskovassa toimivan islamilaisen oppilaitoksen opetusluvan. Lokakuun alussa joukko eri maista kotoisin olevia uskontotieteilijöitä vetosi yhdessä presidentti Putiniin Jehovan todistajien vainon lopettamiseksi. Näitä tietoja voidaan nyt käyttää identiteettivarkauksissa – myös kirkosta eroamiseen. Sen kautta tulleet ilmoitukset tulostetaan ja syötetään järjestelmään manuaalisesti. Vuosina 2008– 2010 instituutti oli kaksi vuotta ilman koulutuslisenssiä, mutta sai sen lopulta takaisin. Joulumetsä Adventtikalenteri 2020 Kalenterin kuva täydentyy ja runomuotoinen tarina etenee luukkujen auetessa. DVV:n palvelut-osaston ylijohtaja Timo Salovaara kertoo, että kirkosta eroamisen tunnistautumiskäytännöt saattavat tulla uuteen tarkasteluun. Venäjällä monet säädökset ovat tulkinnanvaraisia. Noin 145 miljoonasta venäläisestä noin 70 prosenttia identifioituu ortodoksiksi. Venäjällä uskonto nähdään paljon enemmän kulttuurin jatkeena ja osana kuin meillä Suomessa, Saari luonnehtii. Vaikein tilanne on Venäjän Jehovan todistajien yhteisöllä, jonka Venäjän korkein oikeus julisti 2017 kielletyksi äärijärjestöksi ja asetti toimintakieltoon. Käytäntö perustuu apulaisoikeusasiamies Maija Sakslinin vuonna 2011 tekemään päätökseen, jonka mukaan oikeus erota uskonnollisesta yhdyskunnasta on perusoikeus, jonka käyttämistä ei saa hallinnollisin vaatimuksin hankaloittaa
Kun ihminen kuolee, hän siirtyy ajasta iankaikkisuuteen. Lienenkö ainoa, joka on päätynyt tällaiseen ajatuskulkuun: Aikakin on luotu asia, joka päättyy kerran. Syvässä pimeydessä on edelleen valo. Moni kirkkomme jäsen on mielessään valinnut puolensa, ja moni on valinnut istuvan presidentin puolen. Tavoitteena on, että työn tuloksena syntyy toimintakykyinen, eri hiippakuntia kattava yhteyshenkilöja toimintaverkosto, joka mahdollistaa hyvien käytäntöjen edistämisen ja pitää esillä myös kansainvälisiä yhteyksiä. ”Kahtalaista punnusta Herra vihaa.” Yhdysvaltain politiikka kiinnostaa suomalaisiakin, muun muassa siksi, että Suomessa on samanlaista anarkistista liikehdintää kuin Yhdysvalloissa. Ahdistuneet tai ahdistuksen kokeneet voivat olla ehkä hyviäkin lohduttajia. Koska iankaikkisuudessa ei ole aikaa, olemme jokainen samanaikaisesti tuolla tuomiolla, kuitenkin jokainen kahden kesken Jumalamme kanssa. Iankaikkisuudessa on vain nyt-hetki. Lukijoiden joukossa ei liene monta, jolla on oikeus äänestää noissa vaaleissa. Mutta körtit ovat tukeutuneet syvään uskon salaisuuteen: ei ole sellaista kärsimystä, jossa Kristus ei olisi läsnä. yksikönjohtaja PETRI MÄÄTTÄ Vt. Kemppainen näkee, että kärsimys, sairaus ja kuolema ovat läsnä maailmassa. Nyt Kotimaa-lehdessä väitetään, että he ovat paholaisen omia! ”Älkää panetelko toisianne, veljet”. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Jaakko Elenius kirjoitti herännäisyyttä syvältä luotaavan lyhyen kirjan, jolla on kuvaava nimi: Vakavin kasvoin, iloisin mielin. Järkytyin VeliMatti Kärkkäi sen artikkelista Kotimaa-lehdessä 23.10.2020. Miksi Kotimaa-lehti osallistuu Yhdysvaltain demokraattisen puolueen presidentinvaalityöhön. Hän nostaa karmean selitysesimerkin Juha Sil talan kirjasta Suomalainen ahdistus, joka kartoittaa körttiläisyyden ja samalla suomalaisuuden psykohistoriaa. Yksittäinen esimerkki ei tee oikeutta yli sadan vuoden takaiselle hengellisyydelle tai silloin kovia kokeneen ihmisen elämäntulkinnalle. Iankaikkisuus on ollut aina ja tulee olemaan sittenkin, kun aika päättyy. Tavoitteena on, että seuraamme edelleen tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen liittyvää tutkimusta, tuemme kirkon eri toimijoita ja jaamme tietoa seurakuntiin. Jussi Rytkönen pohti (Kotimaa 30.10.) pyhäinpäivän teeman mukaisesti, mitä ihmiselle tapahtuu kuoleman jälkeen. Tätä tukee myös perustettava Kirkkohallituksen työryhmä, jolla on mahdollisuus seurata ja voimistaa verkoston toiminnan kehittymistä. 8 mielipiteet KOTIMAA | 6.11.2020. Iankaikkisuudessahan ei ole aikaa, ei myöskään mitään välitilaa eli odotusaikaa. Huolimatta siitä, että kirkolliskokouksen säästöpäätöksen mukaisesti kirkon yhteisen työn resursseja leikataan vuoden 2021 alusta, on tasa-arvoja yhdenvertaisuustyö Kirkkohallituksen keskeisten teemojen joukossa. TAPANI RANTALA Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtaja Ahdistus ja körtit Kotimaan (16.10.2020) kirjoituksessa Minna Mannert ja Laura Leverin nostivat esiin yhdenvertaisuusja tasa-arvotyön tarpeen kirkossa. Vielä vähemmän esimerkki kuvaa nykyistä körttiläisyyttä (herännäisyyttä). Ajan päätyttyä tulemme Jumalan tuomioistuimen eteen. Tänään kuoleva ei ole perillä iankaikkisuudessa yhtään ennemmin kuin huomenna kuoleva mutta ei myöskään yhtään myöhemmin kuin tuhat vuotta sitten kuollut. Tasa-arvon tai yhdenvertaisuuden osalta kirkon on kuitenkin tavoiteltava strategiansa ohjaamana paikkaa mieluummin ykkösrivissä kuin tyytyä peesaamassa muita. PENTTI KORTESLUOMA Eläkerovasti, Oulu Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Hän toteaa, että kärsimyksen ongelma on pirullinen pähkinä purtavaksi. KARI LATVUS Ma. korvaa Lauri Kemppainen kirjoittaa pyhäinpäivän tekstiselityksessään nokkelin sanoin kärsimyksestä ja sen selittämisestä/ selittämättömyydestä ( Kotimaa 30.10.2020). MARTTI VÄLISUO Siuntio Vaalivaikuttamista. Jokaisella meistä on mahdollisuuksia keventää ahdistuneen kuormia, vaikka olisimme itse ahdistuneita. Mutta tuossa artikkelissa puhuttiin vain toisesta ehdokkaasta ja keskityttiin hänen huonoihin puoliinsa. Kemppainen toteaa, että hengellistä lohtua ei kannata hakea ahdistuneilta körteiltä vaan vaikka mieluummin belgialaiselta salapoliisilta. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Tuo artikkelihan on vaalivaikuttamista eikä journalismia, sillä journalistisessa artikkelissa olisi vertailtu ehdokkaiden hyviä ja huonoja puolia. Ajoittain etenemisen vauhti ei olekaan ollut kovin ripeää ja myös takatalven on epäilty saapuneen kirkkoon. Joskus körtinkin askeleet valtaa merkillinen keveys ja ilo. Artikkelissa väitetään, että tietyn poliittisen kannan omaavat ovat paholaisen palveluksessa – ja samaan aikaan syytetään noita toisia siitä, että he sekoittavat uskonnon ja politiikan. Vuoden 2020 aikana on Kirkkohallituksen Jumalanpalvelus ja yhteiskuntayksikössä meneillään muun muassa Luterilaisen Maailmanliiton linjauksen (Linjaus sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta) innoittamana hanke, jossa kokopäivätoimisesti on selvitetty eri hiippakuntien tilannetta ja luotu mallia, jolla asiassa voidaan edetä. Jumalan ihme sekin. Körteillä ei ole kärsimyksen ongelmaan ratkaisua. Iankaikkisuudessa ei ole aikaa. Ne sitovat ja ahdistavat jokaista ihmistä. Aikanaan Jumala vapauttaa ja armahtaa. Lieneekö muunlaisia lohduttajia olemassakaan. kirkkoneuvos Tasa-arvotyöhön tulee panostaa kirkossa Mitä kuoleman jälkeen. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla
Pelkästään tänä vuonna käytämme Lähetysseuran varoista 8,2 miljoonaa euroa kumppanuuskirkkojen kanssa toteutettavaan seurakuntatyöhön ja teologiseen koulutukseen. Meitä innostaa Matteuksen evankeliumin lähetyskäsky ja Jeesuksen ohjelmanjulistus Luukkaan neljännestä luvusta: Ilosanoman köyhille, vangituille vapautta ja sokeille näkönsä saamista. Meillä on vahva usko tulevaisuuteen, ja haluamme toimenpiteillä varmistaa riittävän resursoinnin vähemmistökirkkojen kanssa toteutettavaan lähetystyöhön köyhissä maissa. Toisaalta kehitysyhteistyötä tekevät SuoLähetystyöstä ”vaikuttamistyöhön”. Vaikuttamistyö on tärkeä ja näkyvä osa Lähetysseuran toiminnasta, mutta siihen käytetään murto-osa resursseista, tänä vuonna noin 300 000 euroa. Kristillisessä lähetystyössä Kristus ja Kristuksen kirkko lähettävät. Kokonaisvaltainen lähetystyö tarkoittaa kuitenkin kokonaisvaltaista sosiaalieettistä toimintaa. Jako on keinotekoinen ja missiologisesti kestämätön. lähetystyö | Heittikö Lähetysseura lapsen pesuveden mukana, kysyy emerituspiispa Jorma Laulaja. Onko Lähetysseura – taloudellisen hyödyn ja profaanin hyväksynnän vuoksi sekä puhumalla lähetystyön asemesta ”vaikuttamistyöstä” – tullut samalla piilottaneeksi tai jopa kieltäneeksi lähetysjärjestön identiteettinsä. Ovet auki -strategiassa kirkon perustehtävän määrittelystä seuraa, että pelastavan evankeliumin julistus, osallisuus, yhteisvastuu, heikoimpien puolesta puhuminen, sielunhoito, tasa-arvosta ja ihmisarvosta huolehtiminen sekä luomakunnan eheyden vaaliminen kuuluvat yhteen. Pitkäaikaisella vaikuttamistyöllä yhteiskunta ja järjestelmät muuttuvat oikeudenmukaisemmiksi ja esimerkiksi vammaisia ihmisiä ei jätetä koulutuksen ulkopuolelle. Näkyvätkö sen toiminnassa piispainkokouksen hyväksymät sekä kirkon ja Lähetysseuran välisessä sopimuksessa ilmaistut lähetystyön peruslinjaukset ja toimintaperiaatteet. Kirjoitan seuraavaksi uskomattomat virkkeet: Suomen Lähetysseura on siirtynyt lähetystyöstä ”vaikuttamistyöhön”. Olemme vastikään julkaisseet videon siitä, miten lähetystyötä Lähetysseuran toimesta tehdään ja mitä hyvää se saa aikaan (Lähetystyö tänään, Youtube). Lähetysseura toteuttaa kirkon kansainvälisen työn linjauksen periaatteita, ja toimimme myös Suomen kirkon uuden strategian mukaisesti. Työ on pääsääntöisesti lähettävän ja vastaanottavan kirkon kumppanuutta. Tavoitteena on ”muuttaa maailmaa oikeudenmukaisemmaksi ja antaa syrjityille ihmisarvo ja ihmisoikeudet”. Nauttiiko Lähetysseurassa toteutettu muutos kirkon ja seurakuntien luottamusta. Suomen Lähetysseurakin on sopimussuhteinen kirkon työorgaani. S uomen Lähetysseura on koonnut voimiaan humanitaariseen apuun, rauhan ja sovinnon rakentamiseen sekä sukupuolten välisen tasa-arvon edistämiseen. Kristillisen lähetystyön motiivi näyttää kuitenkin Lähetysseurassa ohentuneen ellei kadonneen. Sillä ei ole lähetystyöntekijöitä, vaan ”kansainvälisiä toimijoita”. Vuonna 2019 toimintamme kautta 179 Raamatun kirjaa valmistui eri vähemmistökielille, evankeliumi tavoitti 47 000 seurakunnan ulkopuolella olevaa ja 5 500 ihmistä opiskeli kursseilla Raamattua tai teologiaa. Lähetysseuran seurakuntaväkeä ja lähettejä on siirtynyt kirkon muihin lähetysjärjestöihin. Luovuttamatonta on hyvä sanoma rististä, Herran ylösnousemuksesta ja taivaaseenastumisesta. Myös Luterilaisen Maailmanliiton strategiassa lähetystyön määrittely on julistus, diakonia ja vaikuttamistyö. Seura on lopettanut lähetystyön monilla toimialueillaan. Kannatettavia tavoitteita sinänsä. Lähetysjärjestöllä ei ole kirkon statusta. Lähetystyön nimestä näyttää luovutun sen takia, ettei valtiolta ja EU:lta saatava raha tyrehtyisi; lähetystyötä ei ilmeisesti pidetä näissä yhteyksissä riittävän ”puolueettomana” toimintana. Lähetystyön kokonaisuuteen kuuluvat kirkko, koulu, sairaala ja tilanteesta riippuen muu apu. ” Kristillisen lähetystyön motiivi näyttää kuitenkin Lähetysseurassa ohentuneen ellei kadonneen. Vaikuttamistyön avulla haluamme saada muutosta aikaan kristillisen ihmisarvon kannalta tärkeissä teemoissa, esimerkiksi puuttua syrjivään lainsäädäntöön. messa monet muutkin: valtio ja lukuisat suomalaiset yhteisöt, kirkossakin Kirkon Ulkomaanapu. Olemme tiedottaneet Euroopan työmme siirtämisestä yhteistyökumppaneille vuoden 2022 loppuun mennessä. Seura ilmoittaa nyt olevansa Suomen suurimpia kehitysyhteistyötä ja kokonaisvaltaista lähetystyötä tekevä järjestö. Ei kai mennyt lapsi pesuveden mukana – Kristus-lapsi. On valitettavaa, että Suomessa edelleen keskustellaan tavalla, jossa julistus ja palvelu asetetaan vastakkain ja jossa diakonia esitetään vähempiarvoisena ja kirkon identiteetille irrallisena osana. 9 KOTIMAA | 6.11.2020. ROLF STEFFANSSON Toiminnanjohtaja, Suomen Lähetysseura ” On valitettavaa, että Suomessa edelleen keskustellaan tavalla, jossa julistus ja palvelu asetetaan vastakkain. Lähetystyön asemesta puhutaan ”vaikuttamistyöstä”. JORMA LAULAJA Edellisen johdosta: Lähetystyö on työmme ytimessä J orma Laulajan käsitys siitä, että Suomen Lähetysseura olisi lopettamassa lähetystyötä on yksinkertaisesti väärä
Ensimmäisen työkauden päätyttyä vuonna 1993 Nordmanit ostivat Kristiinan synnyinseudulta Iitin Kausalasta punaisen puutalon, jossa Kristiina ja Jari yhä viihtyvät. Kansan Raamattuseuran kouluttajana Kristiina Nordman kiertää ahkerasti Suomea. Äitinä ja kasvattajana on kuitenkin hyvä oppia antamaan itselleen anteeksi, ettei kadottaisi kykyään myötätuntoon. Elämässäni olen ylpeä, tai ennemminkin kiitollinen saadessani tehdä työtä, jonka koen merkitykselliseksi. Monet Nordmanin koulutuksissa kohtaamat ihmiset ovat kertoneet kokevansa, että suomalaisilla on jonkinasteista myötätuntovajetta. Vuonna 1988 Kristiina ja Jari Nordman päätyivät Lähetysyhdistys Kylväjän lähettäminä Japaniin, missä viipyivät kaksi työkautta, vuoteen 1998 asti. Kahdeksan vuotta sitten tapahtui se ihme, jota olin aiemmin odottanut, kun minut pyydettiin töihin Kansan Raamattuseuraan. | Kuva: Johannes Wiehn 10 KOTIMAA | 6.11.2020 haastattelu. Diakoni-sosionomiterveydenhoitaja viimeisteli teologian opintonsa kymmenisen vuotta sitten. Parhaillaan Arto Mustajoen Väärinymmärryksiä. – Nyt ikävä kyllä näyttäisi, toisen aallon ja maskisuositusten myötä, että myötätuntoinen asenne toisia kohtaan on taas vähän hiipumassa. Miten voisimme puhua ja kuunnella paremmin. Hän puhuu siitä paljon myös kouluttajana, tänäkin syksynä kolmen luennon sarjana Valkealan seurakunnassa. Perheen lähtiessä ensimmäiselle kaudelle pojat olivat 7 ja 5. Vaikka vielä kevään alkuvaiheissa ihmiset välttelivät toisiaan, alkoi pian kaikkialta tulvia ideoita, miten ilahduttaa toisia ja lievittää eristykseen joutuneiden ahdinkoa – vaikka käymällä kaupassa heidän puolestaan. Levätä, vaalia ja armahtaa itseään, että voisi tehdä saman toiselle. ” Aikamme haaste on, miten irtautua itsekkyydestä ja omaan napaan tuijottamisesta, miten löytää tie toisten luo. Jumalan Sana auttaa tässäkin. – Vähäeleisinä, vaatimattomina ja ujoina ihmisinä emme aina osaa osoittaa toisillemme huomiota, välittämistä ja rakkautta. Paljon voimme oppia Jeesukselta, joka näki ihmisen, tunsi sääliä, mutta ei jäänyt sääliin, vaan kohtasi toisen siinä hetkessä ja toimi hänen parhaakseen. Teologiksi valmistuttuani etsin ahdistuneena paikkaani, kadehtien muiden löytämiä. Saan myös paljon rukouspyyntöjä. Luen paljon. Sitä me kaikki janoamme, ja olemme sen arvoisia. On uskallettava katsoa toista silmiin, ei alastai ylöspäin. Kristiina Nordman, 61 Juuri nyt iloitsen saadessani seurata viiden lastenlapseni kasvua, heidän välitöntä iloaan ja hetkessä elämistään. M yötätunnosta on tullut Kris tiina Nordmanille sydämenasia. Mutta kyllä meistä edelleen myötätuntoakin löytyy, Nordman huokaisee Kausalan kodissaan. Moni tuntee itsensä yksinäiseksi ja ulkopuoliseksi. Myötätunto edellyttää rohkeutta ja aitoutta. Myötätuntoa voi osoittaa monin tavoin. Kristiina Nordman arvostaa työnantajansa, Kansan Raamattuseuran mottoa ”Elämme armosta, kerromme Jeesuksesta”. – Äitinä olen kipuillut sitä, miten lapsiini mahtoivat vaikuttaa vuodet vieraassa kulttuurissa ja sisäoppilaitoksessa. TEKSTI | HANNELE NIEMI – KUVA | JOHANNES WIEHN Kuka. Niitähän jokainen meistä janoaa. Nordman iloitsee paikastaan työyhteisössä, jossa saa olla turvallisesti hyväksytty omana kokonaisena itsenään. Suomessa Kristiina Nordman jatkoi opintojaan. Myötätunnosta on tullut suosittu ja puhujalle erityisen läheinen, omakohtainen aihe. Koronavuoden myötätuntoaalto yllätti hänet iloisesti. – Ihmiseksi kasvaminen ei ole yksinkertaista, siinä meillä kaikilla on kasvunvaraa. Onneksi pojatkin näyttävät pärjäävän hyvin. Jeesus kohtasi ja näki ihmisen kokonaisena. Rukoilen täsmärukouksia konkreettisten asioiden puolesta. Suomalainen kulttuuri kanMyötätunnon puolestapuhuja Iittiläiselle kouluttajalle Kristiina Nordmanille myötätunnon vastakohta on välinpitämättömyys. Nordman toteaa itsekin kompuroivansa vuorovaikutussuhteissa, niinhän me kaikki, mutta saavansa myös kokea Jumalan kasvattavaa työtä ja arjen armoa. Jaksaakseen osoittaa myötätuntoa sitä pitää jakaa myös itselle. Ulkopuolisuuden tunne on tullut Nordmanillekin tutuksi, muun muassa ulkomaanvuosien myötä. – Olen todella nauttinut opiskelusta ja saanut kokea kaiken sen keskellä Jumalan hyvää johdatusta
Monet se johtaa yksinäisyyteen. Suomalaisethan rakastavat aitoutta. Miten suhtaudun itseeni. Välitänkö todella. Joka päivä pitäisi kysyä itseltään: Annanko tilaa toisille. Ilman kohtaamista emme voi hyvin. Ei ehkä heti, mutta hetken sulateltuaan. – Pitää vain jatkaa! Puhua myötätunnosta, toimia myötätuntoisesti. Kristityillä on niin valtava sanoma, että sen tulisi näkyä meissä, aidosti. Pystynkö ottamaan osaa myös toisen onneen. Auta, rukoile toisten puolesta. Emme voi tietää, mitä kaikkea toinen käy parhaillaan läpi, mutta itseämme voimme haastaa aina. Hyvää myötätuntoharjoitusta tarjoaa myös harrastus, jonka Kristiina Nordman aloitti maanpuolustustekonaan Suomen täyttäessä 100. Ja se tärkein: Hakeudunko itse myötätunnon lähteelle Jeesuksen luo. Kristiina Nordman ehdottaa: Hymy ja hyvä sana eivät köyhdytä ketään. Siunaa, anna anteeksi, rohkaise. nustaa ihmisiä itsenäisyyteen, pärjäämään omillaan. Miten oppisin paremmin ymmärtämään itseäni ja toisia. Epäonnistumisia vuorovaikutustilanteissa tapahtuu väistämättä silloin tällöin. Valittamisen sijaan välittämistä. Kristiina Nordman vakuuttaa itsetuntemuksen ja itsemyötätunnon auttavan meitä kohtaamaan ja rohkaisemaan toisiamme. Olisin voinut jäädä siihen häpeään, mutta otin vastuun, myönsin ja pyysin anteeksi. Ja mikäli mahdollista, kerro Jeesuksesta myös sanoin. Kun joskus kohtaa sen ihmeen, että toinen kuuntelee, on kuin taivas aukeaisi. 11 KOTIMAA | 6.11.2020. Katse, hymy, kannustus, kaunis sana. Utin varuskunnan sotilaskotisisarena hän saa kohdata nuoria ihmisiä, katsoa silmiin sotkun kassajonossa ja salasiunata. Kun ihminen tulee kohdatuksi, mikä tahansa on mahdollista. Älä kuitenkaan mene toisen elämään rymistellen, vaan herkkänä harkiten. – Aikamme haaste on, miten irtautua itsekkyydestä ja omaan napaan tuijottamisesta, miten löytää tie toisten luo. – Kerran torppasin kriittisen kuulijani niin, että minulta tultiin kysymään, miksi tein sellaista. Rukous on ihana, ihmeitätekevä juttu! Niin paljon on ohikatsomista ja toisen ohittamista. – Kiireessä ei rakenneta luottamuksen siltoja, mutta aina voi rukoilla toisen puolesta. Eikä minua hyljätty, vaan sain osakseni paljon myötätuntoa. Siihen me kaikki voimme vaikuttaa. Kuulenko oikeasti muita. Lisäksi tarvitsemme uudenlaisen kulttuurin luojia, lisää sellaisia hyviä johtajia kuten oma myötätuntolähettiläämme, presidentti Sauli Niinistö. Mieti, miten elät kristittynä arjessa. Ystävysty, kohtaa, jaa. Niistä kipeistä häpeähetkistäkin Nordman sanoo kiittävänsä
L ittoisten kyläkirkon toimintaa alettiin suunnitella uudella tapaa vuoden 2019 alussa, seurakunnan kaksivuotisen uudistusprojektin turvin. Mietittiin, mitkä ovat alueen tarpeet, ja mitä halutaan. Alttaritauluna toimii harmoninen kuparilankareliefi Malja. Takana tämänhetkinen alttaritaulu, Sinikka Mäki-Lertolan kuparilankareliefi Malja. ” Meillä on sellainen periaate, että sanomme kyllä, jos joku jotain keksii. Ihmetellään sitä yhdessä, Daniel Räsänen kertoo. Vuonna 1890 rakennettu kirkko toimi alun perin Littoisten verkatehtaan työntekijöiden kirjastona ja lukusalina. Tasapainoisesti salin eri puolille sijoitetut teokset houkuttelevat luokseen ja antavat liikkumiseenkin uudenlaista vapautta. Pakolaisuutta kuvaavissa portreteissa ihmisten kasvot sekoittuvat ja katoavat pölyyn. Alkuvuodesta 2020 lähtien kyläkirkossa on ollut esillä kuvanveistäjä Sinikka MäkiLertolan pakolaisuutta, ilmastonmuutosta ja globalisaatiota käsittelevä Kaikki yhtä tähtipölyä -näyttely. Vaativia teemoja hienovaraisesti käsittelevät teokset tuovat tilaan niin aistikkuutta kuin välineitä käsitellä maailmaa. Kyläkirkon ensimmäiset näyttelyt pitivät Littoisissa asuvat taiteilijat Merja Ylitalo ja Panu Thusberg. Uuden vuosituhannen hiljaisempien vuosien jälkeen taidegalleriatoiminta on tuonut kyläkirkolle uutta nostetta, ja kirkon kävijämäärät ovat viime vuosina olleet nousussa. LAURA YÖNTILÄ Sinikka Mäki-Lertolan teokset ovat esillä Littoisten kyläkirkossa vuoden loppuun asti. E s i m e r k k e j ä kirkkotilan käytöstä taidegalleriana oli jo löytynyt muualta Euroopasta. – Meillä on sellainen periaate, että sanomme kyllä, jos joku jotain keksii. Puutalo muutettiin kirkoksi vuonna 1910. Yhdessä tekeminen antaa yhteisiä muistoja. Silti näyttelytoiminnan aloittamisen mahdollisti juuri littoislaisten oma aktiivisuus, Räsänen ja hänen työparinaan toimiva Tiina Aaltonen kertovat. – Saatan tarttua teokseen ja sen teemoihin myös saarnassa. Näyttelytoimintaan tarvittavaa osaamista löytyi omasta kylästä aina tilavalmisteluista avajaisten toteutukseen, some-viestintään ja jopa itse taiteentekemiseen asti. Pienissä pronssiveistoksissa ihmishahmot muun muassa tasapainottelevat rosopintaisten pallojen pinnoilla. Ja voisiko tämmöistä [taidetta] kokeilla. Varsinaisesti kyse ei kuitenkaan ole luvuista vaan ihmisten kohtaamisesta, kyläkirkon toimijat toteavat yhdessä. Kirkkosalia saa katsella rauhassa muun muassa sunnuntai-iltaisten messujen jälkeen. Keskellä pronssiteos Maailmanpuu. Elämä tuodaan pyhään tilaan. 12 KOTIMAA | 6.11.2020 kulttuuri. Mennään lähemmäs, jopa ihan teoksen luo, puhutaan ja katsotaan. Oli joulukirkkoja ja joitain tilaisuuksia, Liedon seurakunnan pastori, Littoisten kyläpappi ja asukas Daniel Räsänen kertoo tilanteesta ennen projektin alkua. Mäki-Lertolan teoksissa on käytetty materiaalina muun muassa pronssia, kuparia ja nukkasuodattimesta kerättyä pölyä. – Mutta yhteiseen ideointi-iltaan tuli hyvin porukkaa. Nykytaidetta tuodaan kirkkoon tiiviisti yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Kuvat: Laura Yöntilä Littoisten kirkon takaseinän kuvamaailma vuonna 2020. Perinteisemmästä kirkkotaiteesta poikkeavan taiteen myötä myös itse kirkkotilan käyttö voi muuttua. Tämä tila elää ja hengittää maailman mukana, littoislainen Sari Koponen kuvaa kylän vapaaehtoisuuteen perustuvaa yhteistoimintaa. | näyttely | Kyläkirkko taidegalleriana Daniel Räsänen, Tiina Aaltonen ja Sari Koponen nauttivat Littoisten kirkkosalin taiteesta. Sinikka Mäki-Lertolan pakolaisuutta kuvaavissa teoksissa tunnistamattomiksi jäävät ihmishahmot on muotoiltu pölystä. Tietoja löytyy Facebookista ja Instagramista: Kyläkirkko Littoisissa. – Kirkonmäki oli ollut aika hiljainen
Manituiksi tulivat Joel Haahtelan Hengittämisen taito, Danielle Miettisen Juokse Jaakko juokse, Liisa Rossin Sinä annat toivon, Kristillisen taideseuran 100-vuotisjuhlakirja Ikkunasta näkee ulos ja sisälle, Juha Pih kalan ja Esko Valtaojan Elämän merkityksen jäljillä sekä Sakari Huovisen Isän kädestä. – Erityisesti miehiltä tullut palaute on yllättänyt. – Olin onnellinen, kun löysin kadonneen äidin, iloisen, itsetuntoisen, rakastavan ja kau”Jos ei muistella, ei myöskään muisteta” niin äidin. Kirjoista syntyy poikkeuksellinen kaksoisvalotus samaan perheeseen. Kirja kertoo Huovisen suhteesta varhain kuolleeseen äitiinsä, hammaslääkäri Aili Huo viseen. Se sai hieman yli sata ääntä. Veljeni on pystynyt kuvaamaan hyvin isämme hengellisen elämän ahdistuksen ja avaruuden. Yhteensä ääniä tuli noin 250. Palaute on yllättänyt kirjoittajan. On tavallisempaa, että naiset kommentoivat kirjojani. Huovinen sanoo, että Äitiä ikävä -kirjan kirjoittaminen ei ollut vaikeaa, mutta haikeaa kylläkin. Eero Huovinen sanoo olevansa kiitollinen lukijoiden tekemästä valinnasta. Olen kiitollinen niistä muistiinpanoista ja kirjeistä, joiden kautta hän on rinnallani myös tänään, Huovinen sanoo. | lukijaäänestys | Eero Huovisen kirjoittama Äitiä ikävä on Kotimaan lukijoiden valinta vuoden kirjaksi. Eero Huovinen sanoo huomanneensa, että äidin ja isän kaipuu yhdistää monia. Samoihin aikoihin Huovisen kirjan kanssa ilmestyi hänen veljensä Sakari Huovisen kirja isästään. OLLI SEPPÄLÄ Eero Huovinen suunnitteli kirjaa äidistään kymmenkunta vuotta. Sitä on saatavissa myös äänikirjana. Lukijat valitsivat suosikikseen Helsingin hiippakunnan piispa emeritus Eero Huovi sen Äitiä ikävä. Äänestyksessä oli mahdollisuus antaa myös ääni jollekin itse valitulle kirjalle. Lukijana on Antti Vir mavirta. | Kuva: Jukka Granström 13 KOTIMAA | 6.11.2020. Jos ei muistella, ei myöskään muisteta. Äitiä ikävä ilmestyi alkuvuodesta ja se on saanut hyvän vastaanoton. – Jos menneisyydestä vaikenee, suru saattaa vain syventyä. Toiseksi lukijoiden äänestyksessä tuli Liisa Kososen kirja Marja-Terttu Tolamo, taiteilija ja taistelija. Sijat 3–7 olivat kaikki äänimääriltään hyvin lähellä toisiaan. Aiemmin ei ollut aikaa tai haluakaan muistella varhain kuolleita vanhempia, puhuttiin vain politiikasta, autoista tai metsästyksestä. Asiat palautuvat mieliin, kun elämä lähestyy loppuaan. Ehdolla olleet kirjat olivat kaikki eri tavoin elämäkerrallisia. Kiitos kaikille äänestäjille! Heidän kesken arvotut seitsemän kirjapalkintoa menee seuraaville henkilöille: Touko Joutsenvirta Joensuusta, Irja Kari Mäntästä, Iiris Ket tunen Helsingistä, Aino Kulpak ko Pelkosenniemeltä, MinnaLii sa Kärkelä Iitistä, Raija Nuorva Jyväskylästä ja Sauli Paavilainen Kuopiosta. Mutta nyt kirja on koskettanut myös ikäisiäni miehiä. K otimaan lukijoilleen järjestämässä äänestyksessä oli ehdolla seitsemän elämäkerrallista kirjaa. Äitiä ikävä on WSOY:n kustantama. – Minä tarvitsen aiheen, kirjan nimen ja päivämäärän, mihin mennessä tekstin pitää olla valmis, ennen kuin kirjoittaminen lähtee kunnolla liikkeelle. ”Tunteella kirjoitettu, hyvin aikakauteensa heijastettu, koskettava, sujuvakynäinen teksti, aihepiiri lienee monelle suomalaiselle Huovisen ikäpolven edustajalle omakohtaisestikin läheinen”, perustelee valintaansa Pentti Huitu, yksi Huovista äänestäneistä. Tutustuminen omiin juuriin voi vapauttaa ja lisätä itsetuntemusta, Huovinen uskoo. Kolmanneksi eniten ääniä sai kuitenkin Annina Holmbergin ja Olli Löytyn kirja Ina ja Tito. Huovinen kertoo suunnitelleensa kirjoittamista äidistään kymmenkunta vuotta, kunnes ikävä kasvoi ja tuli aika saattaa kirja maailmalle. – Olemme saaneet palautetta ihmisiltä, jotka ovat lukeneet molemmat kirjat
Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Liekö kuva koskaan missään lainassa ollutkaan. 1. Numeron 42 Paras juttu -äänestyksessä eniten mainintoja sai Heikki Palmun kirjoittama essee ”Syntinen nainen – vai mies?” ”Juttu porautui terävästi koko kristinuskon perusteisiin ja sitä tulkitseviin, vajavaisiin ihmisiin. Kirjapalkinnon voitti Leena Meriläinen Vuokatista. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Kuvan takana on vain kuvaajan nimi, J. Tämän viikon kuvassa on neljä nuorta naista ja hieman vanhempi mies ja nainen sekä yksi nuori mies. – Hih hih. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / J. Onko kyse mahdollisesti kristillisestä opiskelijatyöstä. Jap ani ssa . Missä Kristiina Nordman perheineen oli Kylväjän lähetteinä 1980–90-luvuilla. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). OLLI SEPPÄLÄ Viime viikon mysteerikuva uhkaa jäädä mysteeriksi, sillä siihen ei ole tullut Kotimaan painoon mennessä yhtään tunnistusta. Mikä on Sergei Toropin yhteisön nimi. K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Esseen on kuvittanut Päivi Karjalainen. Vastaus: Epäilijä nauruherätyksen kokouksessa. Ver kat eht aan työ nte kijö ide n kirj ast o ja luk usa li. | 3 kysymystä | 14 KOTIMAA | 6.11.2020 I soskoulutuksessa 1990-luvun puolivälissä kuultu ja silloin ajankohtainen vitsi. Mikä kuoro on kyseessä. Taustaalla näkyy krusifiksi ja piano. Viim eis en tes tam ent in kirk ko. – Hah hah – Heh heh – Hoh hoh. Missä ja milloin kuva on otettu. Toisella miehellä on niin sanottu takatukka, sekin 80-luvun muotia. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. Utriainen. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Kysymys: Mikä tämä on. Voit perustella valintasi lyhyesti. 2. 1. Laulajien hiustyyleistä päätellen kuva voisi olla 1980-luvulta, kenties sen alkupuolelta. Ovatko kuorolaulajat nimetön kokonaisuus. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. 3. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Väkevää ja pysäyttävää julistusta!”, perusteluissa mainittiin. Kuvan takana on tarra, jossa kuva pyydetään palauttamaan Kotimaan kuva-arkistoon. 2. Pistä merkille vasemmalla olevan laulajan tyylipuhtaan suuret silmälasit! Taustalla näkyvän miehen kädessä on pienikokoinen videokamera, mikä viittaa myös 1980-luvun alkuun. Mikä oli Littoisten kyläkirkon rakennuksen alkuperäinen tarkoitus. 3. Missä tilanteessa kuva on otettu. Utriainen | vastaus | 14. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. – Höh
Hänellä on myös harrastukseen liittyvä haave. – Tekee hyvää päästä välillä tuulettamaan kalloa huutamalla ja meuhkaamalla. KYSY LISÄÄ JA VARAA VALMIS JOULU myyntipalvelustamme 044 763 9130 tai myyntipalvelu@kruunupuisto.. K un Kurikan seurakunnan johtava nuorisotyöntekijä Juha Lähdesmä ki kävelee paikalle, on silmiä hieraistava kerran jos toisenkin. Kipinän viikinkiharrastukseen Lähdesmäki sai vuonna 2006 osallistumalla brittiläisen kouluttajan kurssille. 499 € Unelmien joulu 15 KOTIMAA | 6.11.2020. Ohjelmamme on suunniteltu erityisesti senioriasiakkaitamme ajatellen. Lyönnit myös hidastetaan ennen osumista, eli kontrolli on tärkeässä roolissa. nä hiki. Lähdesmäki kuuluu Faravidin Sudet -historian elävöittämisyhdistykseen, | harrastaja | Juha Lähdesmäki viikingit Juha Lähdesmäki kuuluu historian elävöittämisyhdistykseen, joka järjestää muun muassa taistelunäytöksiä. Harrastus on hänelle tärkeä historian tutkimisen, liikunnan ja sosiaalisen kanssakäymisen lisäksi myös työstressin nollauksena. – Olen ottanut kolme kertaa osaa vuonna 1066 käydyn Hastingsin taistelun toisintoon aidolla tapahtumapaikalla. – Kun yllä on edelläkerrotun mukainen varustus, tuleehan sii” Olen ottanut kolme kertaa osaa vuonna 1066 käydyn Hastingsin taistelun toisintoon aidolla tapahtumapaikalla. Kyseisen viikinkiajan kamppailutaitoja käsittelevän kurssin kautta löysin kuitenkin tavan harrastaa asiaa muutoinkin kuin lukemalla ja tutkimalla. 690 € / hlö /2hh (4 vrk) Joululoma 23.–27.12.2020 /hlö /2hh (4 vrk) alk. Hän on piipahtanut myös kouluissa. Nuo ovat niin hienoja hetkiä, että toivon pääseväni sinne uudelleen. Lähdesmäki vierailee muiden yhdistysten jäsenten kanssa pitämässä taistelunäytöksiä erilaisissa tapahtumissa. Joulu apua tarvitsevalle alk. Hän on tehnyt esimerkiksi rengashaarniskan, joka koostuu yhteen liitetyistä metallilenkeistä. Taisteluharjoituksissa otamme mittaa toisistamme ilman vahingoittamista. Mies näyttää viikingiltä. Ulkoasun taustalla on Lähdesmäen viikinkiaikaan pohjautuva harrastus, johon kuuluu jymäkkä, lähemmäs kolmekymmentä kiloa painava varustus. Sotisovassa näkyy myös vahvasti eteläpohjalaisen oma kädenjälki. TOMI OLLI PUNKAHARJULLA Kruunupuistossa nautitaan kiireettömästä ja aidosta joulun tunnelmasta. Toivotamme sinut tervetulleeksi joulun viettoon yksin tai läheisesi kanssa! Joululoma sisältää majoituksen täysihoidolla, kylpylän ja kuntosalin käytön sekä jouluohjelman. Kohtaamisissa keho saa täyden paketin liikuntaa. Niitä ei enää saa lähdön jälkeen takaisin, eli on oltava tarkka, mitä sanoo muille ihmisille. | Kuva: Tomi Olli jonka jäsenten kanssa hän kokoontuu viikinkiharrasteen merkeissä. Miekoissa ja kirveissä ei ole leikkaavaa terää, vaikka ne on tehty alkuperäisiä muistuttaviksi. – Haarniska on yllättävän mukava pitää päällä, sillä paino jakautuu tasaisesti keholle. Aikaa viitisentoista kiloa painavan haarniskan tekoon kului kahdeksan kuukautta. Varustukseen kuuluu myös muun muassa kypärä, kilpi, jousiase, kirves ja puolisentoista kiloa painava miekka. – Historia on ollut aina lähellä sydäntäni. – On silti myönnettävä, ettei mustelmiltakaan ole vältytty. – Olen muistuttanut oppilaille, että sanat ovat kuin viikinkiajalla ammutut nuolet
11 5 v. Päämajan kaukopartioiden suurin isku ja sen taustat. Atena 2020. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme 16 KOTIMAA | 6.11.2020 tiedoksi kulttuuri. 11 5 v. 11 5 v. Turusen teos pohjautuu laajoihin arkistosekä kirjallisuuslähteisiin, mutta myös hävityspartioveteraanien haastatteluihin. 11 5 v. ”Poikkeuksellisen korona-ajan vallitessa tuntuu entistä tärkeämmältä palata lasten unelmiin ja miettiä, kuinka vahvistaa turvallisuuden tunnetta ja tavallista arkea, josta moni lapsi haaveilee”, kirjoittavat Lastensuojelun keskusliiton asiantuntijat Ira Custódio ja Mari Väistö Lapsen maailma -lehdessä 6/20. 11 5 v. Yksi haaveili uuden tähden löytämisestä ja työstä opettajana. 11 5 v. Osasto Kaleva muodostui 189 miehestä, joista upseereita oli 16 ja aliupseereita 72. Toinen elämästä, joka on elämisen arvoista. 11 5 v. poliitikoilta, urheilijoilta ja muusikoilta, mistä nämä ovat unelmoineet lapsena. 11 5 v. 11 5 v. 11 5 v. Ne antavat teokselle vahvaa lisäpontta, vaikka muistikuvissa voi olla myös ajan väritystä. Turunen on tehnyt suururakan moninaisen aineiston parissa vuosien ajan. Näihin kyliin partisaanit tunkeutuivat tehdessään tuhoisia siviili-iskuja Kainuun kyliin. Toisekseen Turunen asettaa kaukopartiotoiminnan laajempiin yhteyksiin kaihtamatta kertoa puutteista, joita suunnitteluun ja johtamiseen liittyi. Turunen on tutkinut perusteellisesti, miksi operaatio epäonnistui liki totaalisesti. 237 sivua. 11 5 v. 11 5 v. Siksi tehtävään valikoitui etupäässä syvän maaseudun kovakuntoisia miehiä. Ensiksikin se kertoo tiivistunnelmaisesti, mutta koruttomasti jännityksentäyteisen kaukopartioiskun. Tilanne kääntyi vaikeaksi, sillä viholliset olivat linnoittautuneet, kun taas suomalaiset toimivat avoimessa maastossa. EMILIA KARHU | painettua sanaa | 27.11.2020 Adventti ja Kotimaa 115 vuotta -juhlanumero Pyydä tarjous ja varaa paikkasi 20.11.2020 mennessä. Turusen teoksessa avautuu kahdenlainen näkökulma. Turunen toteaa, että osassa tehtävistä onnistuttiin, mutta partisaanitoiminnan tukeutumisedellytyksiä ei onnistuttu heikentämään. 11 5 v. RISTO KORMILAINEN | kirja | Pekka Turunen: Operaatio Kaleva. Tehtäväksi määrätyt kohteet jäivät pääosin tuhoamatta. Osaston päällikön, majuri Into Kuismasen adjutanttina toimi Vladi Marmo. 11 5 v. Kaukopartioiden toiminta tuki sodanjohdon strategisia tarkoitusperiä. 11 5 v. Suomalaiset lapset ja nuoret unelmoivat arkisista asioista: perheestä, kauniista asuinympäristöstä, kavereista ja onnellisuudesta. 11 5 v. Operaation suunnittelu olisi pitänyt tehdä etupainotteisesti ja toteuttaa aikaisemmin kuin viimeisillä lumilla. Operaatiossa kaatui neljä miestä ja yksi joutui vangiksi. 11 5 v. Kaukopartiotoiminnasta on kirjoitettu varsin paljon niin tutkimuksellisesta kuin kaunokirjallisesta näkökulmasta. 11 5 v. Lopputuloksena on jatkosodan suurimman Päämajan kaukopartio-operaation perusteellinen ja analyyttinen selvitys, joka tekee kunniaa sitkeille, fyysisesti ja psyykkisesti kovakuntoisille partiomiehille. Kiertueella selvisi myös, että lapset haluavat kuulla lapsen oikeuksien viikolla 16.-22.11. Partiomiesten ehdoton edellytys oli selviytyä eri vuodenaikoina olosuhteissa kuin olosuhteissa pitkiäkin aikoja. 11 5 v. Osasto eteni suunnitellusti Suopassalmelle ja Suopasvaaraan. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi 11 5 v. Kaukopartiotoiminta oli Suomen armeijan johdolla tapahtunutta tiedusteluja tuhoamistoimintaa jatkosodan ja Lapin sodan aikana vihollisen selustassa. He kävivät viime talvena haastattelemassa eri-ikäisiä lapsia kouluissa Helsingistä Inariin. Kauppatieteiden tohtori Pekka Turunen on kirjoittanut valaisevan teoksen Operaatio Kaleva, joka kertoo vuonna 1944 maaliskuussa päämajan hävitysosasto Kalevan tuhoamisretkestä vihollisen selustassa Suopassalmen, Suopasvaaran ja Jyskyjärven kyliin
Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset toimitetaan sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan luet tavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Menestyksellisessä viranhoidossa tarvitaan val miuksia kohdata hyvinkin erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Niinpä valittavalta edellytetään diakonian työalan osaamisen lisäksi moniammatillista ja työ alarajat ylittävää yhteistyötä sekä hyvää verkostoitumiskykyä eri yhteis työtahojen kanssa. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. 24 %. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Suomen teologiliitto on Akavaan kuuluvan Kirkon akateemiset AKI ry:n jäsenjärjestö. Lisätiedot: Kirkkoherra Jukka Salo 050 548 9458 tai jukka.salo@evl.fi. Virka on haettavissa 20.11.2020 klo 15 asti KirkkoHR:ssa. Hallituksen jäseniksi jatkokaudelle valittiin Torsti Henttinen ja Mikko Myllys sekä hallituksen varajäseneksi Olli Lampinen-Enqvist. Hakuaika päättyy 26.11.2020 klo 15.00 . Viran palkkaus on KirVESTES vaativuusryhmän 502 mukainen. Hakuaika päättyy 20.11.2020 klo 15.00. Huuskonen on Pihtiputaan ja Kinnulan seurakuntien kirkkoherra. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Rovaniemen seura kunnan verkkosivuilla: https://www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Julistetaan haettavaksi HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Munkkiniemen seurakunnan kirkkoherran viran Virka täytetään vaalilla, jonka toimittaa seurakuntaneuvosto. 044 722 9000. Sammonlahden seurakunnassa tehdään paljon yhdessä. Sähköinen hakuilmoitus ja -lomake: bit.ly/tyopaikat-seinajoensrk Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Paikkoja avoinna Suomen teologiliiton puheenjohtajaksi vuosiksi 2020–2022 on valittu teologian maisteri Laura Leipakka liiton vuosikokouksessa 26.10. Paikkoja avoinna Kalajoen seurakunnassa on haettavana kaksi nuorisotyönohjaajan virkaa 26.11.2020 klo 15 mennessä. toiminnan johtaminen ja esimiehenä toimiminen, strateginen suunnittelu ja lisäksi perheneuvojan työtä. KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Sonkajärven seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 30.11.2020 klo 15 . Lisätiedot: Kirkkoherra Juha Eklund, 040 3126 500, juha.eklund@evl.fi Toholammin seurakunnassa on avoinna NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Tule töihin Toholammin seurakuntaan! Nettisivuilla on linkki koko haku ilmoitukseen osoitteessa www.toholamminseurakunta.fi tai www.oikotie.fi. Sähköinen haku 13.11.2020 klo 15 mennessä KirkkoHR-palvelun kautta. Hakuaika päättyy 26.11.2020 klo 15.00 . Tehtävään kuuluu mm. Koko ilmoitus: kalajoenseurakunta.fi Lisätiedot: kirkkoherra Kari Lauri, p. 24 %. Hakuaika päättyy 20.11.2020 klo 12.00. Virkaan valittavan on oltava Suomen ev.lut. Koko ilmoitus: kalajoenseurakunta.fi Lisätiedot: kirkkoherra Kari Lauri, p. Työ alkaa 1.4.2021 alkaen. Liitto on perustettu vuonna 2017 ja se pyrkii edistämään generalistiteologien asemaa työelämässä ja valvomaan heidän etujaan. 17 KOTIMAA | 6.11.2020 tiedoksi. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Anna Hästö, Lotta Kirmanen ja Joanna Töyräänvuori. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https://rekry.evl.fi/oikotie/ TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Euran seurakunnan kappalaisen viran. Naantalin seurakunnassa on avoinna SEURAKUNTAPASTORIN ja NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRAT 13.11.2020 klo 16 päättyvin hakuajoin. Haastattelut suoritetaan viikolla 48. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. päätöksen 6 §:n 4 momentissa sanotaan. Kalajoen seurakunnassa on haettavana kaksi nuorisotyönohjaajan virkaa 26.11.2020 klo 15 mennessä. Valitun on ennen viran vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekis terilain 6§ mukainen rikosrekisteriote. Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan nykyinen kirkkoherra, tuomiorovasti Juha Palm jää eläkkeelle marraskuun lopussa. kirkon konfirmoitu jäsen. Lisätietoja virasta antaa khra Jorma Harju, p. Hakuaika virkaan päättyy 27.11.2020 klo 15.00 . TURUN ARKKIHIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Rauman seurakunnan kirkkoherran viran. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksessa / Seinäjoen seurakunnassa on avoinna Perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan virka. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan: naantalinseurakunta.fi | nimitykset | Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi ja tuomiorovastiksi on valittu teologian maisteri Arja Huuskonen. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi ja KirkkoHR:ssä osoitteessa https://rekry.evl.fi/rekry2/#/joblist. Sammonlahden seurakunnan työyhteisöön tarvitaan 1.2.2021 alkaen DIAKONIAN VIRANHALTIJA Viranhaltijalta vaaditaan kirkkohallituksen päätöksen (Kirkon säädös kokoelma nro 141) 2 §:n tai 3 §:n mukainen tutkinto ja opinnot. Hakuasiakirjoihin on liitettävä cv. Hakuilmoitukset kokonaisuudessaan luet tavissa arkkihiippakunnan kotisivuilla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Virassa noudatetaan kuuden kuukau den koeaikaa. 040 753 5006. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kirkkohal lituksen tai piispainkokouksen aiemmin hyväksymät tutkinnot huomioidaan siten kuin em. Kirkkovaltuusto suoritti valinnan 27.10. 044 7229000
Koolla on vain pieni seurakunta – vain kaksi tai kolme ihmistä. Ma 9.11. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Luukkaan evankeliumin uutta käännöstä. Uusinta klo 23. SANNA JUKKOLA Kirjoittaja on Nivalan seurakunnan kirkkoherra | ensi pyhänä | | radio & tv | 23. Kanttori ja urkuri dir. Siellä minä olen heidän keskellään |K uv itu s: An ni in a M ik am a 18 KOTIMAA | 6.11.2020 pyhä. Pe 13.11. Ti 10.11. Isänpäivän messu selkokielellä, viittomakielelle tulkattuna Hakunilan kirkosta Vantaalta. Diakonissa Mari Ylönen, Mikkeli. Hän on tullut keskellemme, väisty, huoli maallinen. Sirkku Tolvanen. 10.11.2019. Piet. La 7.11. Viulu: Anna-Leena Mieskolainen ja Sanna Paappanen. Kolehti kootaan lapsiperheiden vanhempien tukemiseen Nuori kirkko ry:n kautta, (Itälahdenkatu 27 A, 00210 Hki, tili FI47 1574 3000 0014 77, viite 3201). Ja hyvä niin, sillä totuuden tietäjiä ja oikeassa olijoita on tämä maailma pullollaan. Ke 11.11. Kristus täyttää kunniallaan ääret maan ja taivasten. 10.00 Jumalanpalvelus Kangasniemen kirkosta. Minusta kirkon työssä on hienointa juuri se, että ytimessä on aina mysteeri, salaisuus, jotain sellaista, mihin emme ajatuksin emmekä sanoin yllä. Muusikko Make Perttilä, Järvenpää. Mielessä voi olla myös kysymyksiä kuolemasta, pelkoa lähdön hetkestä. Taivaan leipää lapsillensa murtaa Kaikkivaltias. Nuorisokanttori Jarkko Maukonen, Kuopio. TV1 klo 10.00 Jumalanpalvelus. 119: 162-168; 1. To 12.11. Ke 11.11. Ti i 10.11. Olen monet kerrat saanut olla toteamassa tämän asian; miten suuren lohdutuksen ja rohkaisun voi ahdistuneen ihmisen elämään tuoda sanat siitä, että tässä, meidän vierellämme, on itse Vapahtajamme. Kappalainen Anne Koivunen. Ma 9.11. Virret: 194:1,3,6, 729, 442:1-3, 743, 228, 442:4-5. Esirukousta johtaa pastori Maini Salmi. Ellei hän kuuntele heitäkään, ilmoita seurakunnalle. Kirkkokuntasihteeri Maija Latvala, Baptistiyhdyskunta, Tampere. Saarna ja liturgia kirkkoherra Matti Tolvanen. Silloin ollaan usein sairaalavuoteen äärellä, toisinaan kodissa. Opetusneuvos Kaisa Rönkä, Kotka. Kun itse Kristus on keskellämme, saavat maalliset huolet hetkeksi väistyä sivuun. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Liturginen väri on vihreä. Minulle rakkain ehtoollisvirsi on virsi 228. Sillä missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään.” Silloin Pietari tuli Jeesuksen luo ja sanoi: ”Herra, jos veljeni yhä uudestaan tekee väärin minua kohtaan, niin kuinka monta kertaa minun on annettava hänelle anteeksi. Jos hän kuulee sinua, olet voittanut hänet takaisin. 13: 5-11, 14-16; 1. Että pieni öylätti on todella Kristuksen ruumis ja tilkka viiniä on todella Kristuksen veri ja että ne ovat todella sinun puolestasi annettu ja vuodatettu. Avustava pappi Maini Salmi. Tutuin näkökulma lienee anteeksiannon tärkeys; se, miten Jeesus neuvoo hämmentynyttä Pietaria antamaan yhä uudelleen ja uudelleen anteeksi. Esirukous: Riitta Tiusanen. cant. Siinä edellä mainittua asiaa lähestytään näin: Vaiti kaikki palvokaamme salaisuutta Kristuksen. Kvartetti: Sanna Paappanen, Anna-Leena Mieskolainen, Jouko Palvimo ja Oiva Koljonen. Pastori Marjaana Toiviainen, Helsinki. E nsi pyhänä kirkoissa kuullaan katkelma Matteuksen evankeliumista – katkelma, jota voisi lähestyä todella monesta eri näkökulmasta käsin. Minulle tässä tekstissä puhuu kuitenkin eniten Jeesuksen lupaus: ”Missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään”. 18: 15-22. Kyseessä on suuri uskon salaisuus, asia, jota ei voi sanoin selittää – eikä sitä onneksi tarvitse yrittääkään. Uusinta, es. Peräti seitsemän kertaako?” ”Ei seitsemän, vaan seitsemänkymmentäseitsemän kertaa”, vastasi Jeesus. Ja jos hän ei tottele seurakuntaakaan, suhtaudu häneen kuin pakanaan tai publikaaniin. | 23. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18. Totisesti: kaikki, minkä te sidotte maan päällä, on sidottu taivaassa, ja kaikki, minkä te vapautatte maan päällä, on myös taivaassa vapautettu. Tekstit: Ps. Tämä lupaus on tuttu jokaiselle seurakuntatyötä tekevälle papille. On nimittäin niin, että kyseinen teksti luetaan aina silloin, kun vietetään yksityistä ehtoollista. sunnuntai helluntaista | Matteuksen evankeliumi 18: 15–22 Jeesus sanoi opetuslapsille: ”Jos veljesi tekee syntiä, ota asia puheeksi kahden kesken. Alttarilla on kaksi kynttilää. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Se on kauniisti sanottu ja paljon luvattu. Minä sanon teille: mitä tahansa asiaa kaksi teistä yhdessä sopien maan päällä rukoilee, sen he saavat minun Isältäni, joka on taivaissa. Pastori Sakari Vehkavuori, Adventtikirkko, Nummela. Mutta ellei hän kuule sinua, ota mukaasi yksi tai kaksi muuta, sillä ’jokainen asia on vahvistettava kahden tai kolmen todistajan sanalla’. To 12.11. Tekstinlukijat Hannu Hakala ja Jaakko Illi. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 8.11. Tiedottaja Jussi Leppälä, Ylivieska. Ajattelen, että siinä työtehtävässä ollaan papin työn ytimessä. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15 La 7.11. Itsensä nyt meille antaa Jeesus, Herra laupias. Taivaan leivän voimalla usko Jumalaan vahvistuu ja levoton mieli rauhoittuu. Pe 13.11. 3: 8-12; Matt. Yleensä pyyntö yksityisestä ehtoollisesta liittyy jonkinlaisen elämän varjopaikkaan, sairauteen, ahdistukseen tai yksinäisyyteen. Ihmiseksi tänne syntyi kuningasten kuningas. Moos. Pastori Markus Asunta, Nurmijärvi. Musiikissa Resonaari-group. Missä kaksi tai kolme kokoontuu yhteen Kristuksen nimessä, siellä hän itse on mukana
Kirkkoomme ovat kaikki tervetulleita, kuka tahansa voi piipahtaa kadulta. Pyhän Marian kirkossa hämmästelin avointa ilmapiiriä ja sitä, että suomalaiskirkossa puhutaan venäjää. Silti joka sunnuntai pidetään jumalanpalvelus myös suomeksi, vaikka kuulijoita olisi vain yksi. Kirkossamme rakastan erityisesti sen aitoutta, suvaitsevuutta ja inhimillisyyttä. Tärkeä oli myös ensimmäinen ehtoolliseni siellä. Se pelottaa. Elin silloin etsikkoaikaa, hain Jumalaa ja vastauksia ortodoksikirkolta, johon kuuluin. Kiinnostuin yhä enemmän ja aloin opiskella luterilaisuutta. Lempipaikkani on kirkkosalissa sisäänkäynnistä heti oikealla, kynttelikön vieressä. Siinä on hyvä rukoilla. 19 KOTIMAA | 6.11.2020. Itkin! Tunnelma oli niin lämmin ja valoisa. Venäläinen sanonta kuuluu: ”MillaiMAIJA P. . Suuren Tallikadun kivirakennuksesta on tullut hengellinen kotini. En saanut vastauksia ja jos sain, en niitä ymmärtänyt. ” Kirkkoomme ovat kaikki tervetulleita, kuka tahansa voi piipahtaa kadulta. E nsimmäisen kerran kävin Pyhän Marian kirkossa vuonna 2014. Minut oli kastettu ortodoksiksi Neuvostoliiton viimeisenä vuotena 1990. Pyrin käymään siellä vähintään kerran viikossa. Pandemiassa pahinta on, että se eristää ja erottaa ihmisiä toisistaan. MAIJA P. Tämä kertoo suomalaisen kirkon ja sen historian kunnioituksesta. Neuvostovuosina toimi Luonnontalona, jossa järjestettiin mm. Luotan silti, että hyvä Jumala ohjaa meitä oikeaan suuntaan ja auttaa kirkkoamme yhä kasvamaan. Kirkkoherramme tietää paljon, mutta puhuu kaikille ymmärrettävästi ja on aina valmis keskustelemaan. Koronapandemian takia kirkko piti sulkea keväällä. Häneltä minäkin sain vastauksia kysymyksiini ja tukea uskontielläni. eläinnäyttelyjä. Moni palaa yhä uudelleen ja lopulta liittyy seurakuntaamme. Marian seurakuntaan kuuluu hyvin monenlaisia ihmisiä, jotka etsivät Jumalaa ja löytävät hänet täältä. Ihmiset luovat ilmapiirin. Nuoria tulee koko ajan enemmän. Uskon monen tulevan Marian kirkkoon Mihail Ivanovin takia. | Kirkko & minä | Kirkko kuin koti Roman Evtjukov nen pappi, sellainen seurakunta.” Mihail-pappi on seurakuntamme sielu. Vuonna 1805 Pietarissa vihitystä kirkosta tuli 2002 Inkerin kirkon tuomiokirkko. Iloitsemme, kun saamme kokoontua yhteen kuulemaan Jumalan sanaa. Kävin rippikoulun ja minut konfirmoitiin Marian kirkossa pääsiäisenä 2016. Lähetykset jatkuvat, vaikka kirkko nyt onkin auki, slava Bogu, Luojan kiitos. Kukaan ei tiedä, mitä on tulossa. | Kuvat: Wikimedia Commons ja Hannele Niemi Pyhän Marian kirkko . HANNELE NIEMI Pietarilainen toimittaja Roman Evtjukov löysi hengellisen kotinsa luterilaisesta Pyhän Marian kirkosta. Suomenkielisten seurakuntalaistemme määrä valitettavasti vähenee koko ajan. Me vapaaehtoiset ryhdyimme tekemään suoria tv-lähetyksiä sunnuntain messuista ja välitimme ne ihmisille, jotka istuivat yksin kotona
Silkkiuikku ( Podiceps cristatus) ja moni muukin vesilintu on talvella eri näköinen kuin keväällä kosiopuuhissa. Olet näköjään täällä kahdella nimellä. Komea kaksoistöyhtö ja ruosteenvärinen poskiparta antavat linnulle ominaisen asun. Mutta Meidän Herramme sanoi: – Astu rohkeasti peremmälle. koska hänellä oli jokin salainen synti, jonka olemassaolosta hänellä ei ollut tietoa, joten hän ei osannut pyytää sitä anteeksi. Ennen kuolemaansa mies oli ajanut parran ja hiukset pois. – Pappi. Niinpä mies pääsi taivaaseen kahdella nimellä. Ja siellä kerran riisutaan kaikki naamiot. Pietari tutki papereitaan ja kutsui Meidän Herramme avukseen. 20 KOTIMAA | 6.11.2020 luomakunta. Tee minusta vesilintu, varpunen, kotka taivaalle. Myös höyhenpuvun väritys on arkisempi | Kuva: Olli Seppälä Rukous Salattu Jumala! Anna minulle valepuku, että voisin olla oma itseni. OLLI SEPPÄLÄ Talvipukuinen silkkiuikku näyttää siltä kuin olisi käynyt parturissa. Mies sanoi nimensä. – Pitää paikkansa mies myönsi. Kuka sinulle sellaista väitti. – Toinen minä on salaisen synnin turmelema. Sinä ilmestyt minulle luomakuntasi juhlissa. Hän yritti elää hyvin ja hurskaasti, kunnes viimein kuoli. Armoa riittää sinulle kahden edestä. Äkkiä näin lähellä kaislikon vieressä jonkun nousevan veden pintaan. Tarina kertoo miehestä, joka oli varma, ettei pääse taivaaseen, Vaatimaton naamiaispuku Vesilintuja voi olla hankala tunnistaa talvipukuisina. Juhlapuvussa se on yksi tunnistettavimpia lintujamme. K iertelin kameran kanssa merenlahtea muutama viikko takaperin. Mies parka yritti keksiä, mikä tämä salainen synti olisi, mutta ei keksinyt. Toinen on vapaa tästä synnistä. – Sinä joudut helvettiin, koska et suostu pyytämään anteeksi salaista syntiäsi, julisti pappi. Talvella muuttomatkallaan silkkiuikku uiskentelee valepuvussa ja huomattavan vaatimattoman näköisenä. Hänen vaivansa on laatia yksityiskohtaisia syntilistoja ja sitoa ihmiset niillä. Yhdessä he totesivat: – Emme löydä mitään salaisia syntejä kummastakaan. – Kuka sinä olet, kysyi Pietari. Älä hänestä välitä. Pietarin ja Meidän Herramme ilmeet kirkastuivat: – Ai jaa, se pappi. Talvipukuinen silkkiuikku. Hän oli valkaissut hampaansa ja vaihtanut nimensä, jos vaikka häntä ei tunnistettaisi taivaan portilla. Mies kertoi pappinsa nimen. Pian se nousikin pintaan liki samassa kohtaa ja sain napattua muutaman kuvan. Hän oli paitsi hämmästynyt myös hivenen järkyttynyt asioiden saamasta käänteestä. Odotin, että lintu sukelsi ja kiiruhdin lähemmäksi sen sukelluspaikkaa. – Minkä niminen pappi. Aamen. Pietari selasi kirjaansa ja totesi: – Niinpä