20 6 N:o 43 | 29. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –4 4 Loppuelämän koti Ortodoksisen Helena-kodin johtaja Raija Karhu, sairaanhoitaja Sanna Nykänen ja vapaaehtoinen avustaja Jefim Brodkin arvostavat ikäihmistä. lokakuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. 12 Koiranulkoiluttajat ovat häiriöksi hautausmaalla Piispat kannustavat kaikkia lukemaan Raamattua
Työntekijämme ovat olleet aktiivisesti mukana Suomesta käsin etäyhteyksin ja tukeneet paikallisia kumppaneita tekemään työtä. Esimerkiksi elämäkerrallisia teoksia on tänä vuonna ilmestynyt kymmeniä, viime viikkoina tahti näyttää vain kiihtyneen. – Fyysistä matkustamista tulee olemaan selvästi aikaisempaa vähemmän, mistä myös ilmasto kiittää. Tällöin käy ajan kanssa niin, että kirkon muuttumattoman opin tulkinta voi saada uudet siivet. Kristinusko on Tie, jota kuljetaan. Siinä on Tien kulkijalla miettimistä, mistä mennä. Tulemme hyödyntämään aikaisempaa enemmän digitaalisia sovelluksia. Toimituksen valitsemat ehdokkaat julkistetaan 12.11. Sen lisäksi osa luostarirakennuksista järjestettäisiin lepoja virkistyskodiksi kristillisen työn palveluksessa olevia työntekijöitä varten. Vähiten kehittyneissä maissa on jaettu vain noin 1 prosentti kaikista koronarokotteista, vaikka niiden väestön osuus on noin 14 prosenttia koko maailman asukkaista. 1921 Koska tänä vuonna on tullut kuluneeksi 400 vuotta kuuluisan ruotsalaisen naisen, Birgittan, kuolemasta, on Ruotsissa herännyt ajatus saattaa jälleen birgittalaisluostarikunnan emäluostari Vadstenassa toimivan kristillisyyden tulipaikaksi. Se on tehty valmiiksi kulkijan jaloille, ja jonnekin se lopulta vie. ”Tien sinne te tiedätte”, sanoi Jeesus, joka on Tie. JUSSI RYTKÖNEN Artikkelitoimittaja tuntee syyllisyyttä laiskasta Raamatun lukemisestaan. Välillä on mukavat maisemat, toisinaan kiukuttaa kun eksyy. 2 3 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 aluksi. ilmestyvässä Kotimaassa. Siksi on merkillistäkin, miten erilaisiin johtopäätöksiin jo kauan sitten on Raamatun äärellä päädytty. Tuleeko vastaan mutkia ja mäkiä ja mitenkä pahoja kulkea. Kulkija oppii, että aina eivät tienviitat ole selkeitä. Jotakin tällaista tulee mieleen, kun lukee tämän lehden sivulta 20 Niko Huttusen analyysia piispojen tuoreesta raamattupuheenvuorosta. – Ei. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | | viikon henkilö | Koronaepidemian alettua keväällä 2020 Lähetysseura veti 63 työntekijänsä pois kentältä eri puolilla maailmaa. Vanha luostarirakennus Vadstenassa, jota nyt käytetään sairaalana, luovutetaan säätiön käytettäväksi, joka järjestää siihen kasvatuslaitoksen seurakuntasisarien kasvattamista varten, Ruotsin kirkon seurakuntadiakoniaa varten. Siinä yksi kirkon ongelma. Kaikkein tärkein asia, Jumalan Pojan ihmiseksi tuleminen, on se Jumalan erityinen ilmoitus. Kunpa Raamattu kuluisi omissakin käsissä enemmän. Niinkin se kääntyy, että on Tie ja lopulta havaitsee, että se onkin Jeesus. Jos pyhässä tekstissä on jotakin epäselvää, ei pidä heti luovuttaa, jokin muu raamatunkohta auttaa asiassa eteenpäin, tavalla tai toisella. Niin hän on sanonut: ”Minä olen Tie, Totuus ja Elämä.” Tielle lähtevä ei oikein tiedä, mitä matka tuo tullessaan. Välillä itkettää ylämäessä ja sen jälkeen naurattaa alamäessä. – Lähetysseura pyrkii vaikuttamaan eri kanavien ja verkostojen kautta. Toiset Tien kulkijat neuvovat ja välillä kantavatkin. Raamattu yhdistää ja erottaa kristittyjä. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Joko kustantaja ei ole kyseisiä kirjoja syystä tai toisesta tahtonut tarjota ehdolle tai sitten raati ei ole valinnut niitä kuuden parhaan joukkoon. Ne ovatkin ihan hyvät silmälasit. Järjestämämme seminaareja, koulutuksia ja verkostotapahtumia etäyhteyksien avulla. Myös Vanha testamentti, jos sitä kristillisin ja myös Martti Lutherin silmälasein luetaan. Kotimaa toteuttaa myös tänä vuonna lukijoiden äänestystulokseen perustuvan kilpailun elämäkerrasta tai omaelämäkerrasta, johon sisältyy myös elämänkatsomuksellista pohdintaa. Vuoden kääntyessä loppusuoralle eletään uusien kirjojen ilmestymisen huippuaikaa. Tielle lähtevän ei onneksi kuitenkaan tarvitse olla valmis ja kokenut kulkija. 1 Loppuiko lähetystyön tekeminen koronapandemiaan. Hyvä kirja ja kristillinen kirja S unnuntaina Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppänen ilmoittaa Helsingin kirjamessuilla, minkä kirjan hän on valinnut kuuden ehdokkaan joukosta Vuoden kristilliseksi kirjaksi. Viime vuonna näihin aikoihin Kotimaa-lehti julkisti kilpailun, jossa lukijat valitsivat Vuoden kirjan elämäkertojen joukosta. 3 Mikä on lähetystyön ”uusi normaali”. 4 Kehittyvissä maissa on pulaa rokotteista. Ehdolle päässeiden sangen epätasainen joukko voi pahimmillaan heikentää ?arvostusta kristillistä kirjaa kohden. Vain seitsemän jäi työkentille. – Työntekijät ovat saaneet tarvittavat rokotusannokset ja ovat siten pääosin palanneet työalueille. On pääteltävä itse ja otettava joskus riskejäkin. Ja lopputulokset voivat olla jotakin aivan muuta kuin aiemmin Raamatun perusteella on ajateltu. Silloin valituksi tuli emerituspiispa Eero Huovisen teos Äitiä ikävä. OLLI SEPPÄLÄ Raamattua Raamatulla V anha kirkollinen periaate on ollut, että Raamattua tulee selittää Raamatulla. Tulee myös tienhaaroja, oikopolkuja. Yhteistä on paljon, paljon enemmän, kuin erottavaa. Loputkin ovat kuukauden sisällä lähdössä. Jos yhteistä näkemystä ei ole, pitäisikö silloin rohjeta myöntää, että aika on ajanut koko kilpailun ohi. Ja kunpa ymmärtäisin sitä kokonaisena, silloinkin, kun ymmärtäminen tuntuu vaikealta. Sen Tien kulkijoita ovat siis kristityt. Kilpailun ehdokkaat esitellään toisaalla tässä lehdessä. Lukijan kannalta se on hämmentävää. Piispojen puheenvuoro on oikealla asialla. Sekään ei ole utopiaa, että myös Afrikan ja Aasian kirkoissa ju”Lähetystyössä hyödynnetään aikaisempaa enemmän digitaalisia sovelluksia” Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja Tero Norjanen uskoo, että jatkossa työkokoukset ja -neuvottelut tullaan järjestämään hybridimuotoisesti eli osin paikan päällä, osin etänä. Mutta Raamattu todistaa juuri siitä. FREIJA ÖZCAN 28.10. Tie kuitenkin pysyy alla, jos nyt ei siltä poikkea metsään rämpimään. Tiehen voi luottaa. | Kuva: Olli Seppälä TERO NORJANEN Suomen Lähetysseuran ulkomaantyön johtaja malanpalveluksia voidaan striimata ja pappi voi saarnata yhtä aikaa useammalle eri seurakunnalle. Tie nimittäin opettaa kulkijaansa. Tie itse on Jeesus. Ei huono. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jutun mukaan piispojen keskeinen tavoite on rohkaista kaikkia lukemaan Raamattua. ?. 2 Ovatko Lähetysseuran työntekijät palanneet työalueille. Siksi olemme mukana ACT Alliancen Afrikan verkoston julkilausumassa, jossa vaaditaan tasa-arvoa rokotteiden saatavuudessa. Kehitysyhteistyöja diakoniahankkeita on muunnettu vastaamaan korona-ajan tarpeisiin, hankematkoja on tehty virtuaalisesti ja koulutuksia järjestetty etäopetuksena. Raamattu on se perusta, jolla kristinusko, Kristuksen kirkko lepää. Olemme myös antaneet evästyksiä ulkoministeriölle koskien Suomen tavoitteita ja painopisteitä YK:n yleiskokouksen 76. Kumppanikirkot ja -järjestöt sopeutuivat muuttuneeseen arkitodellisuuteen nopeasti. Entä jos Raamattua ei juuri lueta eikä sen sisältöäkään näin muodoin tunneta. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Pystyykö Lähetysseura tekemään asialle jotain. Yksi mahdollinen syy ehdokkaina olevien kirjojen epätasaiseen laatuun on se, ettei kilpailua toteuttavan Kristilliset kustantajat ry:n jäsenjärjestöillä ole edes suunnilleen yhteistä näkemystä siitä, mikä on kristillistä kirjallisuutta, saati siitä mikä on hyvä kirja. Näin Kotimaa osaltaan rakentaa sellaista sivistys-Suomea, joka kannustaa tasokkaiden kirjojen kustantamiseen ja lukemiseen. Ehdolle päätyneistä puuttuu moni hyvä viime ja tänä vuonna ilmestynyt kirja. istuntokaudella. Lähetysseuran työ eri puolilla maailmaa on jatkunut työntekijöidemme fyysisestä poissaolosta huolimatta läpi koko pandemian
Koettelevinta matkassa on ollut ryhmässä vaeltaminen ja yhteismajoituksessa yöpyminen. Siksi alkuperäiskansojen ääni tämänkaltaisilla foorumeilla on arvokas. Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti Russell M. Viime vuoden keväänä ihmettelimme, miten radikaaleja päätöksiä hallitukset tekivät, kun huomattiin vakavan vaaran uhkaavan. ilmastomarssin pyhiinvaeltajat luovuttavat COP26-ilmastokokouksen johtajille Glasgow’ssa vetoomuksen, viestikapulan, joka on matkannut heidän mukanaan läpi Euroopan. Suomesta kokoukseen osallistuu saamelaispappi Mari Valjakka. Kirkon ympäristö otetaan parhaalla mahdollisella tavalla huomioon, samoin kuin paikallinen vaaramaisema. KAJ AALTO Annika Spalde ja ruotsalaisten pyhiinvaeltajien ryhmä patikoi viimeiset osuudet Edinburghista Glasgow’hun yhdessä saksalaisten vaeltajien kanssa. Alkuperäiskansojen ääni ei ole aina kuulunut ympäristöasioissa. Kirkon suunnittelu jatkuu varsinaisen luonnoksen valmistelulla. Seurakuntasalin lattialla yksityisyyttä alkaa muutaman viikon kuluttua kaivata. Järjestön mukaan uskonnolliset yhteisöt ovat olleet Suomessa aktiivisia noudattamaan ja edistämään viranomaisten suosituksia koronakriisin alusta asti. Ilmastoasioihin vaikuttamisen motivaatio on lisääntynyt, mikä onkin ollut yksi ilmastovaelluksen päämääristä. – Meille ympäröivä luonto on elämän lähde, kotimme ja kirkkomme. Rakentamisen arvioidaan alkavan loppuvuodesta 2022 tai alkuvuodesta 2023. Koko matkan Vadstenasta läpi Ruotsin, Tanskan, Saksan, Alankomaiden ja Ison-Britannian vaeltanut Ruotsin ryhmän vetäjä, diakoni Annika Spalde osallistuu myös ilmastokokoukseen tarkkailijana. Hän tekee yhteistyötä KMN:n ilmastonmuutosta pohtivan työryhmän kanssa. matka monella tavalla. Nelson on ottanut myös vahvasti kantaa koronarokotusten puolesta. Pilgrims Walk for Future lähti liikkeelle heinäkuussa Ruotsin Vadstenasta noin 2 000 kilometrin vaellukselle Skotlantiin, missä YK:n COP26 ilmastokokous pidetään. Saamelaisia huolestuttava asia on, että samalla kun suojellaan maapalloa, halutaan tehdä kestäviä ratkaisuja, suunnitellaan tuulivoimapuistoja Saamenmaalle. Perillä Glasgow’ssa kokoonnutaan lauantaina 30.10. Alkuperäiskansojen ääni hukkuu usein väkijoukkoon, joten on tärkeätä olla esillä siellä, missä asioista päätetään. Kiihtelysvaaraan maisemallinen ristikirkko Joensuun evankelis-luterilaisen seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto on hyväksynyt Kiihtelysvaaran uuden kirkon tontinkäyttösuunnitelman. | Kuva: Gustaf Fredriksson COP26 ilmastokokous . Tiistaina 2.11. Henki & Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Verkkoon: kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Hyödynnä turvallinen mediaympäristö Varaa parhaimmat mainospaikat seuraaviin lehtiin: Voit tavoittaa kerralla jopa 300 000 aktiivista kuluttajaa | lyhyesti | Uskonnolliset yhteisöt kannustavat korona rokotuksen ottamiseen Uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi on julkaissut tiedotteen, jossa se toteaa eri uskonnollisten yhteisöjen ottaneen kantaa koronarokotteiden puolesta. Edinburghista tavoitettu Spalde panee toivonsa kansalaisiin, kansanliikkeisiin ja kirkkoihin. USKOT-foorumin mukaan muslimiyhteisöjen imaamit ovat aktiivisesti kehottaneet jäseniään rokottautumaan. Vuonna 2015 Pariisin ilmastokokousta pidettäessä ei koronapandemiasta ollut tietoakaan, mutta se on saattanut Spalden mukaan tuoda mukanaan myös jotain myönteistä. . – Tämä on ollut fantastinen Kirkot haluavat äänensä kuuluville ilmastoasioissa Iso-Britannia | Huoli ilmastokriisistä on ajanut Ruotsin kirkon aktivisteja patikoimaan yli kolme kuukautta Glasqow´ssa lauantaina alkavaan ilmastokokoukseen. Ruotsin kirkko tukee pyhiinvaellusta ilmaston ja paremman tulevaisuuden puolesta. Hänet Glasgow’hun lähettää Kirkkojen maailmanneuvosto, jossa hän edustaa alkuperäiskansojen referenssiryhmää. – Kaiken luodun suojeleminen on tärkeätä kristityn elämässä. – Nyt voimme muistuttaa, että on ilmastokriisi on todellinen ja se vaatii radikaaleja toimenpiteitä. Se on luonut Spalden mukaan toivoa siitä, etteivät ainoastaan suuryritykset päätä kaikesta, vaan hallituksilla on valtaa. Onnettomuuksilta on vältytty. USKOT-foorumin mukaan myös Suomen buddhalaiset yhteisöt ovat koronapandemian aikana noudattaneet viranomaisten ohjeita sekä kehottaneet jäseniään ottamaan rokotuksen. – Ilmastoasiat koskettavat vahvasti maailman alkuperäiskansoja, jotka kohtaavat ilmastonmuutoksen vaikutuksia ensi linjassa. Helsingin juutalaiseen kouluun on järjestön mukaan virheellisesti yhdistetty lääkäri, joka on allekirjoittanut rokotevastaisen adressin. Huippukokouksen tavoitteena on kirittää maita ilmastotoimien tehostamisessa. | COP26 ilmastokokous | K irkot haluavat vaikuttaa ilmastopäätöksiin ja sitä tehdään monin eri tavoin. YK:n ilmastokokous järjestetään Iso-Britannian Glasgow’ssa 30.10.12.11.2021. Se on näkökulma, jonka haluan tuoda esille, Mari Valjakka sanoo. Ne vaikutukset ovat osa meidän arkipäivää, Mari Valjakka painottaa. Kokous on ensimmäinen laatuaan Valjakalle, joka pitää tärkeänä, että kristityt ympäri maailmaa voivat olla vaikuttamassa ilmastoasioihin. Spalde kertoo, että vaellukseen osallistuneet ovat kertoneet patikoinnin merkinneen heille paljon. Hiertymiä ja flunssaa lukuun ottamatta vaeltajat ovat pysyneet terveinä. Äiti maan suojeleminen tuleville sukupolville on keskeistä tässä ajassa ja akuuttia. Parasta on Spalden mukaan ollut seurakuntalaisten kohtaaminen, koska vaeltajat majoittuivat pääasiassa seurakuntien tiloissa. Päätöksen mukaan Kiihtelysvaaraan rakennetaan maisemallinen ristikirkko. Kaikki koronatestit ovat olleet negatiivisia. Osa saamelaisista puhuu vihreästä kolonialismista, ja Norjan saamelainen kirkkoneuvosto on ottanut asiaan kantaa. – Me jotka puhumme radikaali” Nyt voimme muistuttaa, että on ilmastokriisi on todellinen ja se vaatii radikaaleja toimenpiteitä. – Ehkä on vaarallista toivoa liikaa tällaisilta huippukokouksilta. Valtioiden päämiesten lisäksi kokoukseen osallistuu kirkkojen ja lukuisten järjestöjen edustajia, muiden muassa ACT-allianssi ja Kirkkojen maailmanneuvosto. Suomalaista väriä COP26 ilmastokokoukseen tuo saamelaispappi Mari Valjakka Inarista. – Tuntuu hienolta saada luovuttaa nimilista, jossa ensimmäisenä on yksivuotiaan lapsen jalanjälki muistuttamassa meidän vastuustamme tuleville sukupolville, Annika Spalde iloitsee. Suurin toivo on tavallisissa ihmisissä, koska monet ovat ymmärtäneet, että meidän on muutettava elämäntapamme, hän sanoo Kotimaalle. – Se on kaksiteräinen miekka. en toimenpiteiden puolesta, olemme huomanneet, että eri maiden hallitukset ovat osoittaneet, miten nopeasti pystytään toimimaan. . Olemme tavannet paljon ihmisiä, jotka ovat osoittaneet vieraanvaraisuutta, kannustaneet ja iloinneet siitä, mitä olemme tehneet. Annika Spalde. Annika Spalde vakuuttaa, että hurja patikkamatka on ollut vaivan arvoinen. | Kuva: Kotialbumi uutiset 4 5 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021. Saamenmaan asukkaille näkökulma on toinen. ”USKOT-foorumin tietojen mukaan useimmissa uskonnoissa suositellaan rokotteiden ottamista yhteisen hyvän nimissä”, tiedotteessa todetaan. Alustavan arvion mukaan se saadaan yhteisen kirkkovaltuuston käsiteltäväksi kevään 2022 aikana. Kuitenkin niillä on Valjakan mukaan vahva tietopankki siitä, miten on eletty yhteistyössä luomakunnan kanssa vuosituhansien ajan. Valjakka välttää käyttämästä erämaa-termiä, sillä se saa pohjoisen luonnon kuulostamaan jättömaalta, joka vain odottaa, että se valjastettaisiin käyttöön. Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvan Vaara-Karjalan seurakunnan kirkko Kiihtelysvaarassa paloi tuhopolton seurauksena 23.9.2018. On jouduttu miettimään omaa elämää ja elämäntapaa. Kuvassa vaeltajat ovat Dunbarin rantamaisemissa Isossa-Britanniassa. hollantilaisten, espanjalaisten ja saksalaisten marssijoiden kanssa yhteiseen mielenilmaukseen radikaalien toimien puolesta. Perillä ollaan ennen ilmastokokouksen alkua lauantaina 31.10. Päämäärä on sama mutta kenen ehdoilla ratkaisut toteutetaan. Toivon, että meitä kuunnellaan meitä koskevissa asioissa, Valjakka sanoo
| Kuva: Olli Seppälä ” Hietaniemessä Taitelijakukkulalla on nähty piknikin viettäjiä ja auringonottajia bikineissä. Tai oikeastaan ongelma ovat koirien ulkoiluttajat, jotka antavat koirien liikkua pitkässä hihnassa ja kulkea hautojen päältä. Koiranulkoilutus hautausmaalla on toistaiseksi helsinkiläinen ongelma. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista velvoittaa katsomuksen huomioimiseen. Samalla käytöstavat ovat höltyneet. Koirankakkaakin hautausmaalla on nähty. Oppaan laatiminen osoitti oman asiantuntemuksen käyttökelpoisuuden niillekin opiskelijoille, joista ei tule pappeja tai opettajia. Juuri tämä oli hankkeen suurin haaste, sanoo kurssin vetäjä, islamilaisen teologian yliopistonlehtori Teemu Pauha. Mutta tuskin monikaan koiranulkoiluttaja tätä ”uutta hautausmaakulttuuria” ajattelee. Oppaassa käsitellään islamin näkökulmasta niin mielenterveyttä, lääkkeitä, elinsiirtoja, saattohoitoa, kuolemaa, ehkäisyä kuin synnytystäkin. Koiranulkoiluttajat ovat joskus myös herkkähipiäisiä. K oirista on tullut ongelma Hietaniemen hautausmaalla Helsingissä. Perheroolit ja häveliäisyyssäännöt heijastuvat vuorovaikutukseen erityisesti silloin, kun potilas ja työntekijä ovat eri sukupuolta. Oppaassa on pyritty huomioimaan islamin erilaiset tulkinnat ja selvittämään, miten ne saattavat vaikuttaa muslimien arkielämään ja valintoihin. Teemu Pauha kertoo saaneensa jo pitkään terveydenhuollon yksiköistä viestiä siitä, että muslimipotilaiden kohtaamista käsittelevälle oppaalle olisi tarvetta. Kuoleman liitetyt tabut ja turha pönötys saavat väistyä luontevamman suhtautumisen tieltä. Hietaniemessä Taitelijakukkulalla on nähty piknikin viettäjiä ja auringonottajia bikineissä – ei ehkä hyvä idea, varsinkin kun hautausmaan vieressä on uimaranta. uutiset 6 7 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021. Islamilaisen teologian opintosuunta aloitti Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa syksyllä 2019. Pieniä hauveleita kannetaan mukana, isompia talutetaan hihnassa. Onpa Hietaniemessä ollut tilanne, jossa työntekijän levittäessä haudalla hiekkaa koiran annettiin nostaa jalkaa hiekkakasalla. Toki joku voi nähdä Hietaniemen uuden hautausmaakulttuuriin hyvänä ja vapauttavana asiana. Oppaassa käsitellään islamin näkökulmasta niin mielenterveyttä, lääkkeitä, elinsiirtoja, saattohoitoa, kuolemaa, ehkäisyä kuin synnytystäkin. Opintosuunnan tarkoituksena on lisätä ymmärrystä islamista historiallisena, yhteiskunnallisena ja yksilöllisenä ilmiönä. | Kuva: Pixabay ” Ihminen on itse oman vakaumuksensa paras asiantuntija. Ehkä he ovat vain joko autuaan tietämättömiä tai tympeän välinpitämättömiä. Hietaniemen hautausmailla on kyltit, joissa asiaa yritetään lähestyä myönteisen kautta. MERI TOIVANEN Suomalainen terveydenhuolto sai oppaan muslimien kohtaamisesta teologia | Oppaan tekivät kurssityönään islamilaisen teologian opiskelijat. Sen kursseista voi koota tiedekunnassa myös sivuaineen. Terveydenhuollon ammattilaiset ovat eturintamassa kohtaamassa monimuotoistuvaa Suomea, jossa erilaisten kulttuurien ja vakaumusten vaikutus on huomattava”, oppaassa todetaan. | katsomukset | H elsingin yliopistossa on valmisteltu käytännöllinen opas m u s l i m i e n kohtaamiseen terveydenhuollossa. Teemu Pauha kertoo, että opintosuunta on ollut suosittu. Kalevankankaalla ja Intiössä on kieltokyltit koirille, mutta sielläkin tiedostetaan, että lain mukaan koirin ulkoilutusta ei voi kieltää. Tiettävästi myös koiranulkoiluttajan ja pyöräilijän välille on Hietaniemessä syntynyt suukopu, kun koira oli pitkässä hihnassa ja pyöräilijän vapaan etenemisen esteenä. Kyltissä lukee: ”Arvoisa koiravieraamme, kun tulet isäntäsi/emäntäsi kanssa hautausmaalle, muistuta häntä hautajaisten ja omaisten huomioimisesta.” Koirien ulkoiluttamista hautausmailla ei voi kieltää, mutta sitä ei pidetä myöskään suositeltavana. Hautausmaa on perinteisesti ollut rauhan ja hiljentymisen paikka. Kursseilla osaamistaan ovat täydentäneet työelämässä olevat opettajatkin. Kurssin toteuttamiseen osallistui edustajia Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiristä, ja muun muassa sairaalapapit ovat olleet Pauhan mukaan siitä innostuneita. Erityisesti korona-aikana koirien ulkoiluttamisesta on tullut pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Kiinnitimme huomiota siihen, ettemme toista stereotypioita, joissa kaikki mitä muslimi tekee, liittyy uskontoon. – Opasta tehdessämme pyrimme pysymään konkreettisina ja kuitenkin välttämään yleistämistä. Tapakulttuuriin kuuluu myös kunnioittava suhtautuminen hautausmaihin, joten naama hiessä hölkkääminen ja pyöräilykään ei varsinaisesti kuulu sinne. Opas tarjoaa lyhyet tietoiskut islamin opeista ja muista yleisistä käytännöistä sekä muslimien suhteesta ruokaan, juhliin, rukoukseen, paastoon ja rituaalipesuun. Hietaniemen henkilökunta kokee koirainvaasion kiusallisena. Noin 40-sivuinen opas julkaistiin sähköisenä versiona. Opetus ja tutkimus on tunnustuksetonta ja uskontokuntiin sitoutumatonta. Uskonto piti siis saada oikeisiin mittasuhteisiin. Asian pitäisi kuulua hyvään tapakulttuuriin. Oppaan lähdemateriaalina on käytetty kotimaista ja kansainvälistä tutkimusta sekä haastatteluja. OLLI SEPPÄLÄ Kirjoitusta varten on keskusteltu Helsingin Hietaniemen hautausmaan ylipuutarhuri Marja Varjoniemen, Tampereen Kalevankankaan hautausmaan seurakuntapuutarhuri Juha Katajamäen ja Oulun seurakuntien ylipuutarhuri Sari Hirsikorven kanssa. Ongelmaksi asti koiranulkoiluttajat eivät Tampereella ole vielä yltyneet. | ilmiö & näkökulma | Hietaniemen hautausmaalle tulevia koiranulkoiluttajia varten on pystytetty kylttejä. Muslimit terveydenhuollon asiakkaina -oppaan tekivät kurssityönään teologisen tiedekunnan islamilaisen teologian opiskelijat. Mutta myös esimerkiksi Tampereen Kalevankaan hautausmaalla on jo alkanut näkyä koiria. ”Suomessa elää tällä hetkellä yli 120 000 muslimia tai muslimitaustaista ihmistä. Kieltokylttien poistuttua koiria näkyi aluksi harvakseltaan ja useimmiten vain silloin, kun pikaisesti oikaistiin alueen läpi meren rantaan koira lyhyessä hihnassa. ”Tärkeimpänä lisätiedon lähteenä kehotamme aina kääntymään hoidettavan potilaan ja hänen läheistensä puoleen – ihminen on itse oman vakaumuksensa paras asiantuntija ja jokainen kaipaa tulla nähdyksi ja kohdatuksi yksilönä”, oppaassa kirjoitetaan. Sen sijaan Oulun Intiön hautausmaalla ei ole vielä tapana kulkea koirien kanssa. Jos heille huomauttaa, että hautausmaa ei ehkä ole paras paikka ulkoilutta koiraa, eikä ainakaan hautojen päällä, voi seurauksena olla kovasanaista haistattelua. Koirat kulkevat haudoilla – Minne katosi kunnioittava tapakulttuuri. Hietaniemessä oli vielä kymmenkunta vuotta sitten kieltomerkit koirille. Pauhan tietojen mukaan sitä aiotaan myös painattaa. Nyttemmin merkkejä ei ole, sillä järjestyslaki ei sitä erikseen edellytä. Järjestyslaki koskee yleisesti käytettäviä paikkoja – kuten uimarantoja, puistoja ja hautausmaita – riippumatta siitä, kuka ne omistaa. Lisäksi siellä liikkuu haudoilla käyviä surevia omaisia ja järjestetään hautajaisia. Niissä on sävyltään myönteinen viesti. Opiskelijat olivat kurssista poikkeuksellisen motivoituneita, Pauha kertoo
on tutkittu Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak) kirkon alan opiskelijoiden ammatti-identiteettiä opintojen alkuvaiheessa. – Aineiston keräämisestä alkaa kuitenkin jo olla aikaa. Merkittävää on myös opiskelijan yhteys omaan kotiseurakuntaan ja kokemukset siitä. Siksi tarvitkasvatustiede | Diakin kirkon alan opiskelijan muotoutuvan ammatti-identiteetin taustalla on kodin uskonnollisuuden ja kirkkokokemuksien lisäksi esimerkiksi erilaisia elämäntapahtumia ja käsitys omasta uskosta. Niissä nousee esille erilaisia elämäntapahtumia, Salla Poropudas kertoo. – Narratiivisessa tutkimuksessa on tyypillistä, että tutkija luo aineiston perusteella uusia tyyppikertomuksia. Yksi niistä on koti. Tästä kertoo myös uusi Nuorten tulevaisuusraportti (2021). Neljännessä ryhmässä oli tehty päätös luopua kirkon työhön pätevöittävistä opinnoista. Vastausaineistoa on tarkasteltu seitsemän eri tyyppitarinan avulla. Poropudas toteaa aiempaan tutkimukseen viitaten, että itse asiassa kirkon alan koulutuksissa opiskelevien hengellinen tausta muuttuu koko ajan kirjavammaksi. Toisaalta joidenkin opiskelijoiden kertomus myös poikkeaa mallitarinasta ja haastaa sitä. Ikähaitari on 20–55 vuotta. Poropudas tiivistää opiskelijoiden ammatillisen suuntautumisen kirkon työhön neljään eri ryhmään. Kyseiset opiskelijat valmistuvat diakoneiksi, nuorisotyönohjaajiksi ja varhaiskasvatuksen ohjaajiksi valmistuvia. – Kolmantena tulivat kirkon työhön omasta mielestään sopivuudeltaan epävarmat. Tutkimuksen perusteella vahvin opiskelijan omaa hengellistä varmuutta ja siten myös kirkon työntekijän ammatillista identiteettiä uhkaava tekijä on epävarmuus oman uskon kelpaavuudesta kirkkoyhteisölle. Kirkon alalle opiskelevien ammatillinen identiteetti rakentuu siis monista eri tekijöistä. JUSSI RYTKÖNEN Salla Poropudas väitteli Helsingin yliopiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa Diakin kirkon alan opiskelijoiden ammatti-identiteetistä opintojen alkuvaiheessa. – Oma kotikasvatus on ollut merkittävää. – Miten kirkko voisi entistä paremmin tukea ihmisiä niissä ja auttaa pohtimaan hengellisiä kysymyksiä. Kun opiskelijat pohtivat ammattikuvaansa, tutkimuksen mukaan yksi teema on kirkon työn kehittäminen. Poropudas tiivistää asian kolmeen ”pointtiin”. Toiset taas ilmensivät epävarmuutta omasta hengellisyydestä, Poropudas sanoo. Joidenkin kohdalla kyse oli rooliodotuksista, joissa opiskelija kysyi itseltään, täyttääkö hän ne. Kirkon olisi Poroputaan mielestä hyvä huomata myös se, että opiskelijoiden yliluonnollisista ja hengellisistä kokemuksista on kirkossa vaikeaa puhua ja niiden kanssa jää helposti yksin. – Näyttää siltä, ettei kirkon työ kauheasti kiinnosta nuoria tällä hetkellä. Hän koki joutuneensa kirkkoon pätevöittävään koulutukseen hieman vahingossa. Sen sijaan herätysliikkeiden merkitys ei kuitenkaan näyttäytynyt kovin tärkeänä koko aineistossa. Kolmanneksi perheitä, lapsia ja nuoria pitäisi tukea, koska lapsuusja nuoruusvuodet luovat tarttumapintaa myöhemmälle elämälle. Tehtävät oli kirjoitettu osana eri kursseja, kaikki opiskelijat eivät olleet osallistuneet kaikille kursseille. Joidenkin mielestä kirkon pitäisi olla ni” Joidenkin mielestä kirkon pitäisi olla nimenomaan aidosti uskovien yhteisö. – Heitä oli vastaajissa vain yksi. Ensimmäinen ryhmä olivat ensisijaisesti kirkon työhön suuntautuneet. Kirkon työhön valmistuva tarvitsee sekä hengellistä että ammatillista varmuutta menomaan aidosti uskovien yhteisö. Identiteettikysymyksien kannalta on mielenkiintoista, että tutkituissa opiskelijoissa on paljon jo varttuneempia uranvaihtajia. Opiskelijat käsittelivät teksteissään uskonnollisuuttaan lapsuudessa, nuoruudessa, aikuisuudessa ja opintojen alkuvaiheessa. Ensimmäinen on, että kriisien merkitys on elämän valinnoille aika iso. – Niidenkin käsittely joidenkin muiden kanssa kirkossa voisi tukea hengellisyyttä, Salla Poropudas sanoo. Samoin isovanhemmat ovat usein olleet identiteetin muotoutumisessa merkittävässä asemassa. Tutkimuksen aineistona on 61 opiskelijan hengelliset elämäkerrat sekä Raamattua ja ammatillisuutta koskevia oppimistehtäviä. Ne ovat ”Kristitystä kodista kirkon työntekijäksi”, ”Rippikoulun kautta kirkon työntekijäksi”, ”Kristitystä kodista kohti hengellistä kutsumusta”, ”Kristityn kodin piiristä kirkon rivijäseneksi”, ”Etsijän tie kirkon työntekijäksi”, ”Kristityn kodin kasvatti vailla ammatillista varmuutta” ja ”Ei-kristillisen kodin kasvatti vailla hengellistä varmuutta”. Tyyppitarinat ovat yhdistelmiä opiskelijoiden antamista omaelämäkerroista. Opiskelijoista naisia oli 55 ja miehiä kuusi. Opintojen alussa muotoutuvalla identiteetillä on Poroputaan mukaan merkitystä tulevan työn kannalta. Toisen ryhmän muodostavat sosiaalija kirkon alalle monipuolisesti suuntautuneet, joille sekä kirkon että kuntapuolen työt olisivat mahdollisia. – Sanoisin, että kirkon työhön suuntautuvalla pitää olla sekä hengellinen että ammatillinen varmuus siitä, että ne kelpaavat sekä hänelle itselleen, että kirkkoyhteisölle. uutiset 8 9 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021. Toisena näkökohtana Poropudas mainitsee puolison uskonnollisuuden, jolla näyttää olevan merkitystä oman hengellisyyden löytämiseen. Aineistoa on väitöskirjassa tarkasteltu narratiivista lähestymistapaa hyödyntäen. Ne perustuvat autenttiseen aineistoon. Toiset nostivat esille kirkon tarjoamien hengellisten ja sosiaalisten palveluiden merkityksen. Jos asiat on alkupäässä hoidettu hyvin, ne kantavat hedelmää. Lisäksi he kirjoittivat hengellisyydestään opintojen alkuvaiheessa. Mitä tämä voisi merkitä kirkolle. Tutkimuksen vuosien 2009– 2014 välillä kerätyn aineiston perusteella näyttäisi siltä, että Diakin kirkon alan opiskelijoiden tyypillisin identiteettiä kuvaava mallitarina on erilaiset haasteet voittaneen hengellisen ja ammatillisen varmuutensa löytäneen sankarin tarina. Näiden tekstien yksittäisistä alakategorioista, aihekokonaisuuksista, voi mainita esimerkiksi elämänkaareen liittyvät tapahtumat, kodin ja koulun uskonnollisen sosialisaation lapsuudessa tai nuoruudessa, äkilliset kriisit eri ikävaiheissa ja niiden merkityksen uskonnollisuudelle, yliluonnolliset kokemukset ja niiden merkityksen eri ikävaiheissa, tai käsityksen elämäntapahtumien taustalla vaikuttavasta voimasta, omasta uskonnollisesta varmuudesta sekä hengellisen elämän hoitamisen ja suhteen Raamattuun. – Mielenkiintoista oli, että aineistossa pohdittiin juuri sitä, mitä kirkossa pitäisi tehdä toisin, jotta ihmiset jatkossakin haluaisivat siihen kuulua. Sen mukaan kirkon alan työ oli nuorten keskuudessa kaikkein vähiten haluttua. | Kuva: Jukka Granström taisiinkin jälleen uutta tutkimusta tästä aiheesta. Poroputaan mukaan kirkon alalla on tässä selkeä trendi. Tutkimus kohdistui sellaisiin Diakin opiskelijoihin, jota opiskelivat kirkollista kelpoisuutta. | haastattelu | V iime viikolla Helsingin ylipiston kasvatustieteellisessä tiedekunnassa tarkastetussa teologian maisteri Salla Poroputaan väitöskirjassa Kirkon työntekijä identiteettiä rakentamassa
Toinen puoli jää piiloon.” Loputon kuvasto lipuu silmiemme ohi päivittäin. Hiippakuntakirkko olisi jotenkin kankea, esimerkiksi Kuopion hiippakuntakirkko. Toinen vaihtoehto voisi olla ”esirovasti”, tuo nimike olisi ainoastaan tuomiokirkkoseurakuntien (tai piispankirkon seurakuntien) kirkkoherroilla. Huomioni kiinnittyy siihen, että kahden naisen hymyt ovat varovaisemmat kuin muiden. Aina aika ei ole suojaamassa tulkinnoilta. Naispappeuden kannattajien mielissä väikkyi ilmeisesti ajatus siirtymäajasta, josta ponnessa kuitenkaan ei puhuttu mitään. Kuva on otettu oikeaoppisesti siten, että syystalven aurinko on kuvaajan selän takana. Vanhalla virkakannalla olevista tämä tuntui kohtuuttomalta, koska he kokivat vain jatkavansa kirkon perinteisellä kannalla ja olevansa uskollisia Raamatulle. Nimike ”seurakunnan johtava pappi” on pitkä. korvaa | kolumni | K oska olen Olavi Rimpiläisen elämäkertaa varten tutustunut huolellisesti kirkolliskokouksen vuonna 1986 naispappeuspäätöksen yhteydessä suurella yksimielisyydellä (85– 9) hyväksymään ponteen ja siihen liittyvään prosessiin, haluan tarkentaa Kotimaassa 22.10. Puhe ”syrjinnästä” alkoi vasta 2000-luvulla, eikä siitä ollut mitään puhetta vuoden 1986 kirkolliskokouksessa. Ihan oikein. Päätösprosessi tai ponnen teksti ei myöskään tue käsitystä, että se olisi tarkoitettu vain siirtymävaihetta varten. Tuomiorovastit toimivat virkansa yhteydessä paljon piispojen rinnalla ja väliin sijaisinakin, joten tuomiorovastin virkanimike voisi olla ”hiippakuntarovasti”. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kuten toimittaja Freija Özcan Kokkolan virantäyttöä koskevan uutisen kommentissaan toteaa, virantäyttöä säätelee laki, jota luottamushenkilöt ovat velvolliset noudattamaan. Asetan kuvan ihmiset ajan, kuvittelun ja toden ristivaloon. Pohdin silti, kätkeytyikö päättäväisten ilmeiden taakse epäilyksiä. Myöskään muutaman vuoden ero hakijoiden välisessä työkokemuserossa ei ole ratkaiseva tekijä. Tämä pätee hyvin siihen, mitä nyt ajatellaan kirkolliskokouksen vuoden 1986 ponnesta. Erimielisyyttä on esiintynyt siitä, tarkoittiko ponsi vain ajattelun vapautta vai myös toimintavapautta. Teen kysymykseni tämän päivän näkökulmasta, mahdollisen historian mahdollisuuksia pohtien. Siksi arvelen, että kuva on otettu Oslossa. IRMELI KOLLMANN Jyväskylä ” Olisiko lainkaan tarvittu mitään pontta, jos kyse olisi ollut vain ajattelun vapaudesta. Ongelma on siinä, että eri osapuolet ymmärsivät ponnen merkityksen eri tavoin jo tuolloin. Saksalaisjoukkojen vetäytymisaikataulun tuntien kyseessä täytyy olla loka-marraskuu 1944. Yhtäältä päätettiin siis myöntää toiminnan vapaus niille kirkon jäsenille ja viranhaltijoille, jotka suhtautuivat torjuvasti pappisviran avaamiseen naisille. On siis syytä odottaa, että molempia yhä noudatettaisiin. H avukka-ahon ajattelija sanoi jotenkin niin, että ”jäläkiviisaus on sitä kaikkein makkeinta viisautta”. Luottamushenkilöt tulee perehdyttää virantäyttöihin ja työnantajan velvoitteisiin kunnolla, sillä se on sekä työntekijöiden että luottamushenkilöiden itsensä etu. Paimenhan tuo ”kirkkoherra” on! Herroja meillä on kirkossa vain yksi, herrojenkin Herra. annettua kuvaa. Virantäytöt eivät ole matematiikkaa Kirkon piirissä on viime viikkoina keskusteltu perustellusti virantäytöistä ja niiden perusteista. Moni luottamushenkilö on kokenut HR-osaaja siviilityössään ja tuo arvokkaan lisän seurakuntien rekrytointeihin. Naisten silmät siristyvät paitsi hymystä, myös valosta. Tietenkään kuva ei kerro sitä, minkä tiedän nyt: tältä matkalta kaikki eivät palaa. Silloin ymmärrettiin, että kirkossamme täytyi jatkossakin säilyä vapaus toimia sen perinteisen virkanäkemyksen mukaan, joka oli ollut kirkoille yhteinen yli 1900 vuotta ja joka edelleen on kristikunnan enemmistön kanta. Hymyt eivät kavalla, että tälle matkalle on lähdetty salaa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Siitä miten arkkipiispa John Vikström muiden piispojen tukemana huolehti siitä, että Oulun piispa Olavi Rimpiläinen saattoi virassaan toimia ponnen edellyttämällä tavalla, on pääteltävissä, että ainakin tuolloin ponnen katsottiin antavan luvan toimia vakaumuksensa mukaan. Mikäli siitäkin tuomio halutaan pois, lyhyempi muoto olisi piispankirkko, esimerkiksi Kuopion piispankirkko. On suotavaa, että tuomioistuinten ratkaisut otetaan kirkossa vakavasti. Ota jo se kuva! Mietin, kuka laukaisinta painoi. Muutosten jälkeen voisi esimerkiksi ilmoittaa että: ”Esirovastin virka avoinna sen ja sen piispankirkon seurakunnassa”. Kirkkoherroina on sekä miehiä, että naisia. Ponsi näytti yksiselitteisesti takaavan ”mahdollisuuden tulla vihityksi ja nimitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkoihin”. Tiilirakennusta vasten piirtyvät paljaat puut kertovat, että kuvaushetkellä on kevät tai syksy. Ponnessa oli kaksi asiaa. Syrjintäväitteestä muodostui pian vipusin, jolla naispappeuden vastustajat saatiin savustettua pois kirkon viroista. Koskapa kirkkoherra on seurakunnan ja siten myös työntekijöiden esimies, olisikohan lyhyempi nimike ”esipappi” parempi. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. WIKING VUORI Kirkolliskokousedustaja, lakimies V alokuvasta katsoo tyylikäs viisikko. Tämä keskustelu on hyvästä, sillä esimerkiksi Kokkolan kappalaisen vaali (Kotimaa 22.10.2021) osoittaa, että luottamuselimet eivät aina muista, ettei virantäyttö ole täysin vapaata. Ponnen ilmaus ”toiminnanvapaudesta” ymmärrettiin konservatiivipiireissä juuri näin. Tuomiokirkkoseurakunnista tulisi siten piispankirkon seurakuntia. Kaikki viittaa siihen, että jos naispappeus ajateltiin pysyväksi ratkaisuksi, niin kuin tietysti ajateltiin, sama koski pontta. Siksi on hyvä, että myös luottamushenkilöt osallistuvat niihin, oman vastuunsa muistaen. Naispappeuden vastustajat näkivät ponnessa avoimen valtakirjan toimia jatkossakin vanhan virkakannan mukaisesti. ” Parhaillaan joku katsoo kuvia sinusta tai minusta tehden päätelmiä elämästäni, arvoistani ja ihmisyydestäni. pappeus | Kotimaan artikkeli ”Totuus lisäponnesta” herättää keskustelua. PETRI HILTUNEN Pastori, Kouvola Olen aivan samaa mieltä Antti Sallisen kanssa kirkon nimikkeistä. Kuvaajalla on valtaa, kuvattavalla on valtaa ja tulkitsijalla on valtaa. Piispa Huotarin väite, että ”kirkolliskokouksen päätöksen noudattajia vaaditaan väistymään”, kuulostaa aika erikoiselta. Pontta ei ”lisätty viimemetreillä”, vaan siitä oli keskusteltu jo pitkään esimerkiksi piispainkokouksessa, jossa se oli saanut yksimielisen hyväksymisen. Virat täytetään kelpoisten hakijoiden joukosta ja tehtävään on valittava kokonaisarviossa viran erityiset tarpeet parhaiten täyttävä henkilö. Tosin nimike on pitempi, mutta ankaralta tuntuva etuliite olisi poissa. Keitä kirkossa oikeasti on syrjitty. Tekee mieli tulkita, että naisilla ei ole mitään hätää. Parikymppiset naiset voisivat olla pariisittaria. ” Syrjintäväitteestä muodostui pian vipusin, jolla naispappeuden vastustajat saatiin savustettua pois kirkon viroista. Eivätköhän vähemmistöön jääneet ole lähes aina olleet ne, jotka ovat väistäneet ja lopulta väistyneet silmänkantamattomiin häiritsemästä ponnen uustulkintaa ja sen seurauksia. Yhtään virkaa ei voida täyttää omien teologisten näkemysten tai muiden vastaavien syiden vuoksi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Katsonpa historiallista mustavalkokuvaa konttoristista tai Instagramissa selfietä pääministeristä, on hyvä muistaa kunnioittava katse. Sana on virheellinen käännös ruotsista. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että luottamushenkilöillä on myös rekrytoinneissa tärkeä rooli eivätkä he ole uhka laillisuudelle. Yksi heistä on isoäitini, kemiläinen konttoristi ja sähköttäjä. Viisikko näyttää hyvinvoivalta ja päämäärätietoiselta. Kuitenkin tiedän, että he ovat saksalaisten joukkojen mukaan lähteneitä nuoria lappilaisnaisia. Jos ponnen jälkimmäinen osa, yhteyden vaalimisen vaatimus, on edelleen voimassa, on myös edellinen. Kuva on otettu matkalla, jolle lähdettiin tietoisesti, mutta jonka päämäärä on tuntematon. Lämpimät vaatteet, käsikynkkä ja turva toinen toisissaan. Ajateltiin ajan hoitavan pois ”vanhat jäärät” ja uusien pappien olevan kirkolliskokouksen päätöksen takana. Minna Rytilahti kirjoittaa Lempi-romaanissaan päähenkilön suulla; ”Ihmisestä ei näe eikä tiedä, millaiset voimat tai intohimot hänen sisällään loiskivat. Voikin kysyä, olisiko lainkaan tarvittu mitään pontta, jos kyse olisi ollut vain ajattelun vapaudesta. Ponnessa käytetään kuitenkin ilmausta ”toiminnan vapaus”. Ehkä tuikeasilmäisen himmeä hymy on hänen luonteensa topakkuutta. Se on haastavaa, mutta antoisaa. 10 11 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021. Katseen valta ja vastuu SATU SAARINEN Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan tuomiorovasti. Parhaillaan joku katsoo kuvia sinusta tai minusta tehden päätelmiä elämästäni, arvoistani ja ihmisyydestäni. Yritän lähilukea kuvaa tutkijan silmin. Rekrytoinnit ovat tärkeitä hetkiä vaikuttaa seurakunnan tulevaisuuteen ja strategisiin linjoihin. Tuomiokirkko-nimikkeen muuttaminen voi olla hankalaa, koska sitä nimikettä käytetään ulkomaillakin ja se on helppo mieltää hiippakunnan keskuskirkoksi. Oli yllätys, ettei näin käynytkään vaan monet nuoretkin omaksuivat kirkon vuosituhantisen virkakäsityksen. Joidenkin mukaan kysymys oli siitä, että kukin saa ajatella ja uskoa miten vain, kunhan vain kaikki käytännön toiminnassa hyväksyvät naispappeuden. Ei myöskään tullut mieleenkään, että pappisvihkimyksen tai kirkon viran saamiseksi vaadittaisiin naispappeuden hyväksymistä. Mikä heitä vahvisti, kun taakseen ei voinut katsoa ja eteen ei nähnyt. Ehkä joku heidän seurueestaan, ehkä joku sulhasista. Kysymys on aina kokonaisarviosta, joka on kuitenkin tehtävä objektiivisesti. Ruotsinkielen sana kyrkoherde tarkoittaa kirkkopaimenta. Samalla on kuitenkin muistettava, että virantäyttö ei ole matemaattinen harjoitus, jossa pisimmän ansioluettelon omaava hakija on automaattisesti valittava virkaan. Toisaalta todettiin, että kaikki ovat yhdessä vastuussa siitä, että muutoksen aiheuttamat vaikeudet pyritään voittamaan keskinäisen yhteyden avulla ja kirkon ykseyttä varjellen. Joskus joku tekee samoin minun jälkeeni jättämälle kuvamateriaalille. ARIMO LÄHDENIITTY Paimion kirkkoneuvoston jäsen Kirkon nimikkeistä Kirkkopaimen Antti Sallinen viero?suu kirkkoherra nimitystä. He ajattelivat sen ilman muuta tarkoittavan sitä, ettei heitä voitaisi pakottaa uuden virkakannan mukaisiin jumalanpalveluksiin eli toimimaan yhdessä naispappien kanssa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Me näemme aina vain yhden puolen, ihan kuin sivukuvan. Esimerkiksi ainoa virkaa hakenut tohtori ei automaattisesti tule valituksi virkaan ohi maistereiden. Ehkä itse teen samaa. TIMO JUNKKAALA Kirkkohistorian dosentti Mikä oli ponnen merkitys. Kaikkea valtaa on tärkeää käyttää oikein. Kuinka paljon he iltaisin miettivät, mikä määränpäässä odotti
– Asukkaat ovat meille tullessaan iäkkäitä, yli 80-vuotiaita. Päiviä sulostuttavat saman pihapiirin päiväkodin lapset ja arkeen tuodut juhlat. Se kiinnittää usein ohikulkijan huomion, ehkä pysäyttääkin. Vuonna 1913 valmistuneen rakennuksen kolmannesta kerroksesta löytyy kotikirkko. Monen vapaaehtoisen isovanhemmat asuvat kaukana. Kuten vielä vuosikymmeniä sitten, olisi hienoa, että eri sukupolvet voisivat viettää mahdollisimman paljon aikaa yhdessä. Kohtaamiset ovat yhteinen ilo. Ja arvokkuutta, kunnioitusta Karhu vanhusten, siis ikäihmisten äärelle kaipaa. Jokainen meistä vanhenee päivä kerrallaan. Vaikka suomi sujuu, palaa muistisairaille vanhojen muistojen ohella usein pinnalle ensimmäinen opittu kieli. Karhu muistuttaa siitä kuinka 80-vuotias on sisimmässään se sama ihminen kuin nuorempanakin. Se täyttyy joka päivä ihmisistä ja autoista. H ämeentie on yksi pääkaupungin vilkkaista valtaväylistä. Tänä päivänä moni vanhus kärsii yksinäisyydestä. Iäkkäitä voidaan olla mutta ei vanhoja, sanoo Raija Karhu. – Vanhuus ei ole muodikas asia. Nuoruus ja nuorekkuus ovat tämän päivän kovaa valuuttaa. Rakennus valmistui 1913. Vapaaehtoiset myös ulkoilevat vanhusten kanssa. Se luo turvattomuutta. Kun kotiapu ei enää riitä, he siirtyvät kaupungin asukasjonoon, jossa koordinaatiotiimi arvioi hoivapaikan tarpeen ja kohteen, kertoo hoivakodin johtaja Raija Karhu. He ovat kuolleet. Oikeastaan ei saa edes puhua vanhuudesta. Se on luonnollinen osa elämää, arvokas aika sitä. Pysähtynyt maailma seinien sisällä kun on aivan toinen. Asukkailla on mahdollisuus osallistua kirkossa joka toinen viikko järjestettäviin jumalanpalvelukPyhän Helenan hoivassa Ortodoksinen Hoivakoti Helena Helsingin keskustassa on monen ikäihmisen loppuelämän koti. He ovat suurena apuna muun muassa jumalanpalveluksiin saattajina. Heillä on takanaan pitkä elämä, joka on jokaista opettanut jollakin tavalla. Näin vapaaehtoistyössä voi kohdata saman ikäluokan ihmisiä ja jakaa hetkiä heidän kanssaan. Sörnäisten ja Hermanin rajalla on muuri, jonka takana on rauha. Moni rakennuksen asukas, vanhus on jo pysähtynyt. Elämä rullaa eteenpäin vauhdilla ja kiireellä. Hengellisyys on merkittävä ja luonnollinen osa ortodoksisen Hoivakoti Helenan arkea. TEKSTI: MARI VAINIO – KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM siin. Yhä vielä hengellisyys on luonnollinen osa hoivakodin elämää. Seuraavana vuonna talon kolmanteen kerrokseen tuli ortodoksinen kotikirkko, josta tuli talon hengellinen keskus. Ruskean kivitalon seinässä on risti. Onhan kirkko aivan vieressä. On hienoa päästä ulos, nähdä ja aistia ympäröivä kaupungin vilinä, loputon liikenteen virta. Raija Karhu pohtii sitä miksi vanhenemiseen tarvitsee reagoida erityisellä tavalla. Ollaan keskellä syvintä kaupungin sykettä. – Saan iloa siitä, että autan. Brodkin kertoo naurahtaen kirkkomatkaan menevän kymmenisen sekuntia. Vaikka lääketieteen opiskelut vievät nyt suurimman ajan, on Brodkinille vapaaehtoistyö luonteva tapa elää todeksi omaa kristillisyyttä. Tämä on iäkkään ihmisen loppuelämän koti. Monelle asukkaalle Hoivakoti Helena on entuudestaan tuttu. Kirkossa saa hetkeksi asettua pyhän äärelle yhdessä muiden kanssa. ” Täällä hoivakodissa saan kokea sen kuinka arvokas elämä voi jatkua ikäihmisenäkin. Vapaaehtoisten panos Helena-kodissa on tärkeä. Monien vanhusten äidinkieli on venäjä. Talolla on pitkä historia. Heidän äärelleen kannattaa pysähtyä kuuntelemaan ja jakamaan asioita. Ehkä kirkko on ollut rakas jumalanpalveluksen paikka, johon on jo muodostunut oma yhteisö tai ehkä joku lähiomainen on asunut kodissa. Keho on haurastunut, sairaudet ovat lisääntyneet mutta mieli ja luonne voivat olla kuten ennen. Helsingin kaupunki on suurin asiakaspaikkaostaja. Vanhana ei tämän päivän Suomessa ole helppo olla. Päärakennus tämän päivän sivurakennuksineen ja pihoineen muodostaa ainutlaatuisen kulttuurihistoriallisen kokonaisuuden. Kodissa jokaisella on oma huone. Myös Espoon ja Vantaan kaupungit ovat yhteistyökumppaneita. Hoivakodissa on neljä ryhmäkotiosastoa, joissa yhteensä on 57 asukasta. » 12 13 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 reportaasi reportaasi. Huono näkö on monen este lukemiselle, mutta toisen lukemana tarinat avautuvat kuviksi ja niitä voi jakaa yhdessä. Vanhin asukkaamme on tällä hetkellä 103-vuotias. Yhteistyötä tehdään myös läheisen luterilaisen Paavalin seurakunnan kanssa. Jefim Brodkin asuu asunnossa, joka on osa Helenan hoivakotia. Huoneisiin sijoitettujen ikonien äärellä voi pysähtyä elämän viime päiviin. Hän toimii hoivakodin kirkossa ponomarina, alttaripalvelijana. Välillä voidaan piipahtaa vaikka taidenäyttelyssä. Ehtoollinen on tärkeä asia. – Lähiomaiset ovat usein kaukana tai heitä ei ole ollenkaan. Hoivakoti Helenan johtaja Raija Karhu, sairaanhoitaja Sanna Nykänen ja vapaaehtoinen Jefim Brodkin. Brodkin on myös mielellään mukana hoivakodin myyjäisissä tai vaikka kirkkokahvien järjestämisessä. Hoivakoti Helena on yksityinen, Pyhän Helenan säätiön alla toimiva hoivakoti. On vaikeaa olla vanhus
Elämän syvät kysymykset jaetaan mieluiten juuri läheisten kanssa. Kuka on valmis viettämään loppuelämänsä jossakin syrjäseudulla ja tekemään työtä kansan hyväksi, joka ei arvosta ponnistelujasi. Ruuanvalmistuksessa huomioidaan myös ortodoksisen kirkkovuoden paastoajat. – Moni iäkäs ajattelee, ettei heitä tarvita enää mihinkään, he eivät ole enää arvokkaita, Nykänen kertoo. Kevyt kosketus, läheistä hellivä hymy tai lyhytkin juttutuokio tuovat iloa päivään. Heinäkuussa 2015 hän kuulee sairastavansa haimasyöpää, joka vie yleensä hautaan nopeasti. Kotiympäristössä juhlat luodaan näkyviksi koristeilla ja ajankohtaan sopivilla aterioilla. Oi niitä aikoja. Huumori on tärkeä voima vaikka ihminen olisi muistisairas. Kuolevan miehen päiväkirja. Pieni puuhastelu arjen askareiden lomassa ja rento yhdessäolo tuovat hyvän mielen. Kuuntelin kirjan äänikirjana, enkä suosittele sitä ainakaan syysiltojen lenkkikuunneltavaksi. Jäljelle jää vain raihnaisena, vanhana ihmisenä olo. Yksinäisyys korostuu iäkkäänä ja sairaana yhä enemmän. Elämä on pyhä ja sitä pitää varjella ja kunnioittaa loppuun saakka. 10h 26min. Nykänen kannustaa meitä huomioimaan lähipiirin ikäihmiset. Norjalaisnuorten poikamainen uho sekä halu aiheuttaa pahennusta muuttuu asteittain synkemmäksi, ja osa bändin jäsenistä alkaa käyttäytyä huolestuttavalla tavalla. kysyy lähetystyöntekijä Anitta Lepomaa Kylväjä-lehden (3/21) kolumnissaan. Suhde aikuisiin lapsiin oli lopulta hyvä. 242 sivua. Uskoa koetteli nähdä, että jumalattomat porskuttivat onnellisina ja terveinä, kun hän teki kuolemaa ja pienet lapset olivat jäämässä ilman isää. On mukava välillä istahtaa porukalla kahvikupposen äärelle, ja muistella tai laulaa yhdessä. Sanna Nykänen on hoivakodin sairaanhoitaja ja lähiesihenkilö yhdellä Helena-kodin osastolla. Nyt nämä kaikki roolit ovat hälvenneet. Kaikki näkökulmat ovat ymmärrettäviä. Iloa ja piristystä kaipaa jokainen. Joskus taas jumpataan tai askarrellaan, lauletaan tai tartutaan maalaamaan elämän kuvia. Kirjan tunnelma on vuoroin piinaava, vuoroin hauska. Ollaan vain yhdessä. Tärkeässä osassa ovat myös ulkopuoliset esiintyjät. Ja kuitenkin vähän on tarpeeksi. 332 sivua. Vanhuksille luodut lasten esitykset tuovat hymyn huulille. 15.11.2016 Hintsa kuoli lasten luettua hänelle Isä meidän -rukouksen ja laulaessa hänen lempilaulujaan. Vastakkain olivat uskova potilas Hintsa ja lääketieteen faktat vakavasti ottava lääkäri Hintsa. Ristiriitaisia tunteita aiheuttivat myös uskovat, joiden mielestä sairaus oli Hintsalle mahdollisuus katua syntejään. Hän teki töitä lähes loppuun asti. Hän kokee työnsä merkitykselliseksi ja kertoo kunnioittavansa jokaisen ikäihmisen elämäntarinaa. Sen huomioiminen elämässä yleensä mutta myös ihan omassa ympäristössä. Nykänen haluaa kulkea rinnalla heidän elämänsä loppumatkalla. 14 15 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 reportaasi reportaasi kulttuuri. Elämän ja oman itsen merkitys ei koskaan häviä. Oman pyhän loistonsa hoivakotiin tuovat huoneisiin sijoitetut ikonit. – Täällä hoivakodissa saan kokea sen kuinka arvokas elämä voi jatkua ikäihmisenäkin. Kuolemaa on ympärillä enemmän kuin monella muulla nuorella. Viime kesänä pihamaalla saatiin nauttia laulaja Eino Grönin tangon taiasta. Järkyttäväksi tarkoitetut sanoitukset muuttuvat ennen pitkää aidosti järkyttäviksi teoiksi johtaen traagisiin kuolemiin sekä Norjaa 1990-luvulla järkyttäneisiin kirkonpolttoihin. Samalla hän tunsi konkreettisesti esirukousten kantavan. Hintsalle Jeesus Kristus oli elämän ja selviämistaistelun keskiössä. ” Moni iäkäs ajattelee, ettei heitä tarvita enää mihinkään, he eivät ole enää arvokkaita. Kaikki puhuttiin selväksi ja annettiin anteeksi. He ovat ikäihmistensä asiantuntijoita, he tuntevat läheisensä historian. Heidän vierailunsa yhdistävät eri sukupolvia ja tuovat ilakoivaa, vilkasta piristystä päiviin. Hän tunsi syyllisyyttä, ettei ollut viettänyt riittävästi aikaa perheen ja lasten kanssa. | viikon kirja | Vanhusten rinnalla asuminen antaa perspektiiviä elämään ja tekee rajan näkyväksi. Äänikirjan lukija: Hannamaija Nikander. Olisi hienoa saada jutella jonkun kanssa, olla tärkeä, kaivattu jollekulle. Omaisten kanssa yhteistyö on tärkeää, heidän vierailunsa kaikkia piristävä asia. Vanhusten kanssa ollaan aina syvästi elämän äärellä. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Päivi Alasalmi: Sudenraudat. Hoivakodissa oleminen on kuitenkin aivan arkista elämän jakamista. Tärkeä voimavara Hintsalle oli vakuuttuneisuus siitä, että hän ehtii saada oman missionsa suoritettua, koska Jumala näin hänelle lupasi. On helpompi suhtautua elämän pieniin ongelmiin kun on joka päivä isojen asioiden äärellä. – Vanhukset ovat luoneet hienon pohjan yhteiskunnallemme. Joku asettuu lähelleni juuri minua varten ja haluaa tietää mitä minulle kuuluu. Kauneus on tärkeää. Vladimirille on tärkeää elää niin kuin opettaa ja julistaa ilosanomaa sanoin ja teoin. Lukija pääsee samaistumaan niin vapaamieliseen säätyläisneitoon kuin köyhään yksinhuoltajaisään ja teräväkynäiseen lehtimieheenkin. Se tuntuu kaikista meistä hyvältä. | äänikirja | | painettua sanaa | | dokumentti | Kulttimainetta hinnalla millä hyvänsä Norjalainen black metal tunnetaan ympäri maailmaa paitsi okkultismista ja saatananpalvonnasta ammentavana brutaalin raskaana musiikkityylinä, myös synkästä menneisyydestään. Joku jaksaa ottaa pari tanssiaskeltakin. Hintsa halusi uskoa, että kaikki on Jumalan käsissä ja Jeesus voi parantaa hänet, jos haluaa. Vähitellen Vladimirin tiibetinbuddhalaiset sukulaiset ovat alkaneet kiinnostua Jeesuksesta. Raamatun lukeminen ja rukous kuuluivat päivittäiseen arkeen. Ympäröivä maailma kun arvioi meitä niin paljon juuri ammatin kautta. Tärkein kysymys on Lepomaan mielestä se, mikä on Jumalan tahto. Hän kirjoittaa burjaattimiehestään Vladimirista, joka on saanut elämäntehtäväkseen kertoa evankeliumia omalle kansalleen. Herkkä vanhus aistii helposti ympäröivän tunnelman. Ympäröivä maailma kun kulkee ikäihmisen mukana hoivakotiin mutta rauhan raamit luodaan itse. Neliosainen dokumenttisarja onnistuu luomaan mielenkiintoisen katsauksen ristiriitaisen alakulttuurin syntyyn sekä nuorten miesten radikalisoitumiseen. Ruoan valmistuksessa huomioidaan myös ortodoksisen kirkkovuoden paastoajat. Hän myös turvautui terveelliseen ruokavalioon, liikuntaan ja muihin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon aarteisiin, joista oli asiakkailleen pitkään saarnannut. Helvetti soikoon – Norjalaisen black metalin historia avaa genren luoneen, pahamaineisen Mayhem-yhteen tarinaa yhtyeen elossa olevien jäsenten sekä lähipiirin sanoin. Se saa tuntemaan itsensä tarpeelliseksi. Onko lopulta kyse siis ollut pääasiassa maineen tavoittelusta hinnalla millä hyvänsä ja tätä ihailleesta ja mahdollistaneesta alakulttuurista. Jeesus on rakkaus. Norjalainen black metal -yhtye Mayhem ajautui järkyttävistä laulun sanoituksista järkyttäviin tekoihin. Hintsa tajusi, ettei ollut elänyt kuten oli opettanut. Samaan aikaan hän vastaa seurakunnan toiminnasta ja kirkon rakentamisesta. | Kuva: Yle/ Norsk Rikskringkasting As Kirja kertoo formula 1 -sarjan varikkolääkärinä ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjänä tunnetun Aki Hintsan viimeisistä 16 kuukaudesta. Hintsan päiväkirjamerkintöihin pitkälti perustuva kirja kertoo, millaiseen uskon ja tieteen, toivon ja todennäköisyyksien taisteluun hän joutui. Avioliitossa jouduttiin välillä räjähdysten ja anteeksipyytämisen kehään. Tsaikka-kerho kokoaa yhteen venäjänkieliset ikäihmiset. Välillä vaikka istutetaan yhteiseksi kaunistukseksi ruukkukukkia. Aiemmin elämä oli täynnä rooleja, usein työrooli niistä suurimpana. Hintsan viimeisenä halloween-iltana koko perhe oli koolla. Romanttinen sivujuoni tuo keveyttä raskaaseen aiheeseen. Pikkulapsiperheen elämä yhdistettynä raskaisiin syöpähoitoihin haastoi. JESPERI VIRTANEN Helvetti soikoon – Norjalaisen black metalin historia katsottavissa Yle Areenassa. Sytostaattihoitoihin hän puki päälleen t-paidan, joka oli siunattu rukouskokouksessa. Näin voin jollain tavalla antaa heille apua takaisin. Samalla se tarjoaa erikoisen sekoituksen musiikkija rikosdokumenttia. Gummerus 2021. Joka tapauksessa Helvetti soikoon luo rehellisen ja kaunistelemattoman kuvan nuorten miesten luoman alakulttuurin lipumisesta synkkyyteen. Kirjassa ääneen pääsevät eri kertojaäänien kautta hienolla tavalla erilaiset luontosuhteet. Traagiset tapahtumat osaltaan kuitenkin vahvistivat bändin kulttimainetta, ja dokumentti tuntuukin tarjoavan tätä yhtenä syynä tekoihin. Niiden äärellä voi pysähtyä elämän viime päiviin. Naapurin mummokin voi kaivata yhteydenpitoa. WSOY 2021. Siellä he saavat äidinkielellään viitenä päivänä viikossa tukea arkisiin asioihin sekä voivat osallistua virikkeelliseen yhteisölliseen toimintaan. Ja voi pyörätulissakin palata hetkeksi nuoruuden tanssilavan tunnelmiin. Kulttuuritiimi järjestää asiakkaille sosiaalista toimintaa, tapahtumia ja muuta virkistystä. – Työ on opettanut itseäni rauhoittumaan, turhasta en enää hötkyile. Joitain vanhuksia kukaan ei käy tapaamassa. Metsä susineen nähdään hyödykkeenä, johon ihmisellä on oikeus, mutta toisaalta myös asiana, jolla on itseisarvo, oikeus olla olemassa ilman ihmisen puuttumista. Vaikka saattohoito on osa hoivakodin työtä, kuolemasta haluaa harva asukas puhua hoitajien kanssa. Jos vain ikäihmiselle se on mahdollista, ruoasta nautitaan yhdessä kauniisti katetun pöydän ääressä. Myös lääketieteen opinnot avaavat oven elämän haurauteen. Samalla Hintsa ymmärsi lääkärinä, että mahdollisuudet selviytyä olivat lähes olemattomat. Hoivakoti Helenassa juhlat huomioidaan ajankohtaan sopivilla aterioilla. Hintsan mukaan uskonnot voivat ajaa konflikteihin, mutta Jeesus ei. EMILIA KARHU Oskari Saari, Aki Hintsa: Tänään olen elossa. Monesti me hoitajat olemme ainoita ihmisiä heidän elämässään. DANIELLE MIETTINEN Päivi Alasalmen romaani Sudenraudat kertoo 1880-luvun synkistä vuosista, jolloin sudet tappoivat Turun seudulla 22 lasta. Välillä jutellaan syvällisiä asioita, joskus ei puhuta mitään. Sen lisäksi päivät täyttyivät vanhemmuuden roolista, vaimon tai aviomiehen roolista, omien vanhempien lapsena olosta. Oman suloisen lisänsä antavat samassa pihapiirissä, hoivakodin uudessa siivessä sijaitsevan päiväkodin pienokaiset. Laajalle levinneestä syövästään huolimatta tämä eläkeläispastori vie jatkuvasti humanitaarista apua maaseutukyliin pitkien matkojen päähän. Kulttuuritapahtumia ja sosiokulttuurista toimintaa koordinoi geronomi
Maailmaa koettelevat lisääntyvän terrorismin lisäksi rankat sääilmiöt ja maanjäristykset. Siksi aiheet hypähtelevät, mutta perussanoma on selvä: Jumala ei ole kiinnostunut siitä, mitä voisit olla tai mitä et ole, vaan siitä, mitä olet. Hampaattomat piispat ovat johtaneet luterilaisen kirkon menettämään asemansa. Kirja ei ole mikään uskonnonpedagoginen sensaatio – tuskin sellaiseksi aiottukaan – mutta sen tekstin pitäisi olla kenen tahansa asiasta kiinnostuneen seurattavissa ilman isompia ongelmia. Maailmankaikkeudesta minuuteen Ovista ja ikkunoista on herkullinen yhdistelmä tieteellistä maailmankuvaa ja kristillistä mystiikkaa. Kolminaisuusoppi ymmärrettävästi. Turunen tunnistaa kirjassaan myös yleisimmät kolminaisuusopilliset harhaopit. Credo tarjoaa virkistävän näköalan yhden teologin ajattelun kehittymiseen ja hänen kristityn taipaleeseensa. 235 sivua. Äitiä ikävä onkin ollut monille, varsinkin miehille vahva ja puhutteleva kokemus. Niin se on. Koska Raamattua ollaan Suomessa kieltämässä eduskunnan voimin, tappava virustauti alkaa levitä Suomessa, mutta se ei tartu uskovaisiin eikä leviä ulkomaille. MARI TEINILÄ Tapani Sopanen: Uloskutsutut. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 125 sivua. 392 sivua. Huovinen kirjoittaa persoonallisesti, tunnetta tihkuen ja samalla omaa teologista näkemystään viisaasti viljellen. Tätä oppia selittää nyt kansantajuisesti Pasi Turunen kirjassaan Kolmiyhteinen Jumala. Levollinen toivon opas särkyneille Rakkaat raajarikot on kirja, jonka olisin halunnut lukea nuorena kristittynä, kun en mistään mitään ymmärtänyt. WSOY 2020. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi JOULUISIA VINKKEJÄ LUETTAVAA, KATSOTTAVAA JA JOULUPÖYTÄÄN KATETTAVAA Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa Jukka Leppilampi: Ensimmäinen joulu muutti Jumalan + 23 € Tilaus on määräaikainen 3 kk KAMPANJAKOODI: KTJOULUILO Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun. | kirjallisuus | Kaipaus ja ikävä Äitiä ikävä on vähintään yhtä paljon kirja kirjoittajastaan, emerituspiispa Eero Huovisesta kuin hänen äidistään Ailista, joka kuoli vuonna 1954. + 6,9 snt/min. Kirja antaa myös kunnian apostolisille ja kirkkoisille sekä opin muotoilun kannalta tärkeälle Nikean vuoden 325 kirkolliskokoukselle. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Vuoden kristillinen kirja -ehdokkaat käsittelevät kristinuskoa niin yksilön kuin opinkin näkökulmasta. OLLI SEPPÄLÄ Anni Pesonen: Credo. Muihin asioihin liimautunut kirkkopoliittinen pintaliito-ajattelu voi asialle tietysti irvailla, mutta tosiasiaa se ei muuksi muuta. Lisäksi psykologia ja henkilöhistoria nousevat esiin, sillä viime kädessä elävä teologia on aina myös henkilökohtaista. Kirjan tekstit ovat hänen pitämiään radiohartauksia ja muita puheita. Kuva ja Sana 2020. FREIJA ÖZCAN Jaakko Pirttiaho: Rakkaat raajarikot. Siis ei ihanteista ja niissä pysymisestä vaan todellisuudesta. Tieni mystiikkaan. Pirttiaho hakee Raamatun kertomuksista apua ja lohtua ahdistuneille, masentuneille, uupuneille, häpeän ja syyllisyyden vaivaamille. Matka syvimpään minussa. Atte Korhola sukeltaa tai omien sanojensa mukaan putoaa universumin tyhjyyteen ja näkee kaiken lopulta uusin silmin. Syntiensä vaivaamia hän lohduttaa sillä, että armo kannattelee ja nostaa lempeästi ylös langenneen. Isä näyttäytyy ankarana, etäisenä ja ristiriitaisena. Perussanoma 2020. Kirja on miehen matka omien tunteiden ja tahdon kohtaamiseen ja eroon vanhasta jumalakuvasta kohti Jumalaa, joka rakastaa, ja elämäntapaa, joka pulppuaa rakkautta. Samaan aikaan Eero Huovisen kirjan kanssa ilmestyi hänen pikkuveljensä Sakari Huovisen kirjoittama kirja Isän kädestä, joka käsittelee samaa aihetta. Tilaa Kotimaa -lehti Saat jouluilon kaupan päälle! 16 17 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 kulttuuri. Basam Books 2021. Välittömän, valoisan ja ymmärtäväisen äidin kuolema jätti suuren ikävän. Väyläkirjat 2020. Kristinusko seisoo tai kaatuu kolminaisuusopin varassa, on myös Turusen kirjan viesti. Tässä levollisuutta huokuvassa kirjassaan Pirttiaho puhuu Jumalan odottamisesta, Jumalan työstä ihmisessä ja siitä, miten särkyneet lopulta korjataan. Lukiessa heräsi kysymys, miksi tämä mustavalkoisia ihmiskuvia tarjoava, koston Jumalaa ja pelkoa lietsova kirja on ylipäätään päässyt Vuoden kristillinen kirja -ehdokkaaksi. 187 sivua. Omaa uskon tietä etsimässä Mikä on kirkon teologiaa ja mikä papin omaa, kirkon tunnustuksen ja perinteen ulkopuolelta omaksumaa. Turun arkkihiippakunnan piispa Mari Leppäsen valitsema voittaja julkistetaan ensi sunnuntaina Helsingin Kirjamessuilla. 159 sivua. 164 sivua. Pirttiaho ei peittele vakavia ongelmia pumpuliin vaan toteaa, että masennus voi olla myös vakava sairaus ja hän itsekin on siihen saanut apua lääkityksestä. Mukaan mahtuu myös dystooppinen romaani ja perhetarina. Kolminaisuusoppia jokaiselle Kristinuskon Jumala on yksi Jumala, mutta Hänessä on kolme persoonaa. Kolminaisuusoppi on monille teologisesti vaikea ymmärtää. Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Äidin hahmon hyvyys korostuu, sillä leskeksi jäänyt pappis-isä ei osannut käsitellä menetystä perheensä kanssa. FREIJA ÖZCAN Atte Korhola: Ovista ja ikkunoista. Päivä 2020. Eräänlainen dystopia siis. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Raamatunopettaja Jaakko Pirttiaho pohtii siinä loputtoman lempeästi, miten ihminen selviää tilanteista, joissa on mennyt rikki. Tapahtumat sijoittuvat Suomeen muutaman vuoden päähän. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Raamatussa ei kolminaisuusoppi-sanaa ole, mutta kolminaisuusopillisesti tulkittavia raamatunkohtia piisaa. Kotimaan lukijaäänestyksessä se valittiin viime vuonna vuoden kirjaksi. JUSSI RYTKÖNEN Pasi Turunen: Kolmiyhteinen Jumala. Pesosen henkilökohtaiset uskonelämän pohdinnat nojaavat eksegetiikkaan ja mystiikkaan. Korhola on ympäristömuutoksen professori, jolle ihmisen tietoisuus itsestään on maailmankaikkeuden ihmeellisin asia. OLLI SEPPÄLÄ Eero Huovinen: Äitiä ikävä. Kysymys nousee esiin seurakuntapastori, teologian tohtori Anni Pesosen kirjassa Credo. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Kuusi kirjaa kilpailee Vuoden kristillisen kirjan tittelistä Koston Jumala riehuu Suomessa Tapani Sopasen kirjoittama romaani Uloskutsutut kertoo Jumalasta, joka rankaisee yksilöitä, yhteisöjä ja yhteiskuntia niiden pahoista teoista. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Romaanissa vihervasemmisto ja Seta ovat vieneet Suomea kohti alennustilaa. Turunen selittää asioita yksinkertaisesti
Heräsi ajatus sensitiivisyydestä, hienotunteisuudesta vähemmistöjä kohtaan ja tietoisuus niihin kohdistuvista enemmistön edustamista näkymättömistä sortokoneistoista. Tai sellaisena se saattaa näyttäytyä. Sinua kiusataan hienovaarisesti. 18 19 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 essee. Tuolloin alettiin laajemmin puhua marginaalissa ja alistetussa asemassa olevista ihmisryhmistä ja niiden oikeudesta tulla kuulluiksi ja nähdyiksi. Kaikkien tilojen ei tarvitse olla (yli)korostetun turvallisia, usein riittää kun tilassa vallitsee niin sanottu normaali käytös ja toisten huomioonottaminen. K uvittele itsesi tilanteeseen, jossa se, mitä olet, edustat tai ajattelet asetetaan kyseenlaiseksi. Koko ajan pinnan alla on tietoisuus, että sinua ei sittenkään hyväksytä siinä yhteisössä, jossa arkeasi elät. Vaadittiin yhteiskuntia korjaamaan asenteitaan ja lainsäädäntöään. Ja vielä parempi lopputulos saadaan, jos mahdollisimman monella olisi kyky ja halu sietää erilaisia näkemyksiä – ja jopa niiden esittäjiä. ”Älä tee oletuksia ulkonäköön tai toimintaan perustuen. Saatat kokea avointa väkivallan uhkaa. Ulkonäköä ei sovi arvostella, on vältettävä juoruilua ja stereotypioiden ylläpitämistä. Esimerkiksi Kansan Raamattuseuran sivuilla halutaan, että jokainen voi kokea olevansa tervetullut seuran tilaisuuksiin omana itsenään. Sosiaalinen media lisää vaikeuskerrointa käsitellä asiaa, sillä konfliktilla on kaksi tasoa: se mitä yhteisössä oikeasti on tapahtunut ja se miten asia somessa näyttäytyy. Poliittisen korrektiuden nimissä innokkaimmilta turvallisen tilan agenteilta nousee sormi pystyyn aina kun joku erehtyy sanomaan tai ajattelemaan jotain, mikä saattaa kieliä siitä, että asianomainen ei riittävällä tietoisuudella tuomitse sortavia rakenteita tai historiallisia epäoikeudenmukaisuuksia. Ensimmäisenä turvallinen tila tarkoittaa jokaisen henkilökohtaisen fyysisen ja psyykkistä tilan kunnioittamista. Sinulle naureskellaan. Tarvittaessa muistutamme osallistujia turvallisen tilan periaatteista”, todetaan KRS:n verkkosivulla. Arkoja aiheita tulee käsitellä kunnioittavasti. Jokaisella on itsemääräämisoikeus, eikä toiseen voi koskea kysymättä lupaa. Myös yksilöitä vaadittiin huomaamaan omassa käytöksessään tahaton sortavien rakenteiden uusintaminen. ” Elämä on ristiriitaista, rosoista ja tarjoaa pettymyksiä, joita pumpulissa kasvanut ei pysty kohtaaman saati käsittelemään. Ehkä sinua jopa tuupitaan. Ja jos sellaista on, se halutaan kitkeä pois. Sinua ei vain kritisoida, vaan sinut mitätöidään. Tuskin kovin kauan. Se on lähimmäisen huomioimista, hänen kunnioittamistaan ja rakastamistaan. Mutta kuten muitakin hyviä ja kannatettavia asioita, voidaan turvallista tilaa käyttää myös ylivirittyneen liioitellusti, ikään kuin ideologisena lyömäaseena. Sen sijaan ”kuplakristillisyyteen” soveltuu sama kritiikki kuin liian turvallisen tilan vaatimukseen. Se mitä vanhempi opettajakunta on pitänyt aikaisemmin normaalina onkin nyt täysin sopimatonta. Todellisuutta eli uskonnäkemysten moninaisuutta on vaikea pitää kokonaan poissa, hengellinen pumpuli kun ei kerro mitään kristikunnan todellisuudesta. Kauanko viihdyt kyseissä paikassa. Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä”, YK:n periaatteissa sanotaan. Ketään ei saa pilkata, ivata, halventaa, sysiä syrjään tai nolata puheilla, käytöksellä tai teoilla. Et saa puheenvuoroa, sinua ei kuunnella. Turvallisen tilaan ajatukseen kietoutuvat myös sellaiset käsitteet kuin vihapuhe, kulttuurinen omiminen ja sisältövaroitus (trigger warning) sekä cancel-kulttuuri (vääränlaisen mielipiteen esittäjän eristäminen). TEKSTI | OLLI SEPPÄLÄ – KUVITUS | PÄIVI KARJALAINEN Voiko turvallinen tila olla liian turvallinen. Kaipaat paikkaa, jossa voit olla oma itsesi, kaipaat turvallista tilaa. Mutta entä jos tilanne jatkuu, ei ehkä noin räikeänä, mutta jotenkin tunnistettavasti kuitenkin. On kohtuullista tuntea olonsa hyväksytyksi. Ylipäätään on kyse tilan antamisesta toisille, jotta kaikki voivat osallistua keskusteluun eikä ketään jyrätä omilla mielipiteillä. Turvallisen tilan ”ideologiaan” kohdistetussa kritiikissä pelätään, että liian turvallisen tilan kuplassa kasvava nuoriso ei opi tosimaailman realiteetteja. Pyrittäessä luomaan turvallista tilaa käytetään entistä useammin myös ilmaisua ”turvallisempi tila”, millä halutaan sanoa, että aina on varaa toimia paremmin ja sensitiivisemmin. Lähimmäisenrakkaus. Äärimmillään on kyse siitä, että halutaan luoda ympäristö, jossa ei ole kenellekään mihinkään vähemmistöön kuuluvalle mitään loukkaavaksi koettua tai tulkittavaa. Turvallinen tila on myönteinen asia. Nykyisin turvallisen (turvallisemman) tilan vaatimus koskee liki kaikkia elämänalueita, kuten politiikkaa, urheilua, koulua, partiota ja kirkkoa. Suomen YK-liitto on julkaissut turvallisemman tilan periaatteet, jotka muuntaen löytyvät monen yhteisön ja työpaikan verkkosivuilta. Turvallisesta tilasta ( safe space) on tullut viimeisen kymmenen vuoden aikana ilmiö, käsite, johon törmää sekä virallisissa että arkisissa yhteyksissä, myös kirkossa ja seurakunnissa. Elämä on ristiriitaista, rosoista ja tarjoaa pettymyksiä, joita pumpulissa kasvanut ei pysty kohtaaman saati käsittelemään. Kristillisessä katsannossa turvallinen tila on paikka, jossa kokee olevansa hengellisesti turvassa, jossa omia kokemuksia Jumalasta, moraalisia asenteita tai raamatuntulkintoja ei heti haasteta eikä alituiseen kritisoida. Ajatuksen turvallisesta tilasta on nähty saaneen alkunsa eritoten 1960-luvulla Yhdysvalloissa feministien ja seksuaalivähemmistöjen parissa sekä ala-kulttuurien tapahtumissa. Turvallisessa tilassa myös osataan pyytää anteeksi, jos tosia on loukattu tahallisesti tai tahattomasti. On kohtuullista vaatia turvallista tilaa, jossa saa olla oma itsensä. Yhdysvalloissa varsinkin yliopistomaailmassa vaatimus turvallisesta tilasta on johtanut sukupolvien ja kulttuurien yhteentörmäyksiin. Mutta pitääkö jokainen poikkeava ajatus siivota pois. Turvallisemman tilan vaatimus on oikeutettu. ”Keskitymme opetuksessa kaikille kuuluvaan evankeliumiin ja niihin asioihin, jotka ovat kaikille kristityille yhteisiä – – Emme hyväksy toisen loukkaamista, epäasiallista käytöstä ja/tai syrjintää. ” Älä tee oletuksia kenenkään seksuaalisuudesta, sukupuolesta, kansallisuudesta, etnisyydestä, uskonnosta, arvoista, sosioekonomisesta taustasta, terveydestä tai toimintakyvystä. Tätä hienojakoista rodullistamisen, kulttuurien yhteentörmäyksen, loukkaantumisten ja hegemoniataistelujen kenttää on käsitelty pisteliäästi monissa televisiosarjoissa, kuten Dear White People tai Johtaja
Se ei ole enää vapaudesta syntyvää kohteliasta käytöstä vaan holhoamista. | kirja | | kolumni | | analyysi | Puheenvuoro heijastelee kirkon raamatuntulkinnan tilaa. Se selviää puheenvuoron alkuriveiltä: ”Tällä puheenvuorolla piispat haluavat kannustaa lukemaan Raamattua.” Vielä lopussa he kehottavat: ”Avaa siis Raamattu ja lue!” Periaatteessa kehotus Raamatun lukemiseen on osoitettu kelle tahansa. Tuskin hänen raamatuntulkinEdellisen piispojen yhteinen kannanotto raamatuntulkintaan syntyi vuonna 1972 reaktiona Heikki Räisäsen näkemyksiin. Kokoomateos Uskonto ajassa ja tilassa haluaa omien sanojensa mukaan artikkeleissaan ”valottaa jotakin uskonnollista ilmiötä laajasti katsoen jostakin ajan ja tilan näkökulmasta käsin”. Vastalääke tähän on hyvin yksinkertainen, kuten Jama Jama sanoo. Tätä voi sanoa myös kohteliaaksi käytökseksi. Jopa eettinen kritiikki on mahdollista: Raamattu sisältää ”kertomuksia ja kehotuksia, joiden taustalla olevaa maailmankuvaa tai arvoja ei voi ongelmitta siirtää nykyaikaan”. Kukin kieli tarjoaa Seppälän mukaan omanlaisensa mallin ja itse asiassa myös illuusion siitä, miten sisäinen todellisuus on jaettavissa. Päivi Räsäsen tapaus on osoittaa, että väitteet Raamatun kulttuurisen merkityksen katoamisesta ovat ennenaikaisia. 241 sivua. Onko suomalaisille rakas peli rasistinen ja onko yliopisto-opiskelijoiden sopivaa pukeutua opiskelijariennoissa Afrikan tähden nappuloiksi. Artikkelissa avataan sitä, millä tavalla vastaanottokeskuksiin saapuneet muslimiturvapaikanhakijat näkevät – oletettavasti kristityt – suomalaiset ja toisaalta oman ryhmänsä. Se avaa näkökulmia, mutta ei ota selkeää kantaa. Tieteellisen raamatuntutkimuksen ja kirkon uskon välinen suhde oli 1970-luvulla polttava ongelma. Tällä kertaa fokus ei kuitenkaan tarkennu Raamattuun vaan tulkitsijoihin, joiden vastuuta piispat peräävät. Selvästi perinteistä kantaa edustaa korostus, jonka mukaan Raamattu on merkityksellistä vain sikäli kuin se tuo esiin Kristuksen. Puhetta kokouksessa johtaa arkkipiispa. Piispat toteavat selvin sanoin, että kaikki Raamatussa ei ole samanarvoista tai yhtä merkittävää. Tätä sovelletaan meidän kulttuurissamme hyviin moniin asioihin raittiudesta ja raamattukäsityksestä edelleen muunkulttuuristen ja ateistien kohteluun. Aihepiireiltään sangen vaihtelevia artikkeleita kirjassa on 12. ”Me ja muut – muslimitaustaiset turvapaikanhakijat ja kristityt suomalaiset” -artikkelin tekijät ovat Anneli Portman ja Antti Räsänen. Holhoamisen taustalla nimittäin piilee juurikin tunne siitä, että holhottava ei ole ihan täysi-ikäinen ja itsestään vastaamaan kykenevä ihminen. lokakuuta puheenvuoron Raamattu ja kirkko. 20 21 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 teologia. Kirjoittajina on joukko suomalaisen teologian tunnettuja nimiä. Mitä tarkoittaa. Piispat myös esittävät, että Raamattu ja sen Kristus-keskeinen sanoma on johtanut muun muassa ihmisoikeuksien kehittymiseen. Tuolloin piispat julkaisivat 12 teesiä Raamatusta. Asiaa ei kirjoittajien mukaan ole vielä paljon tutkittu. Paljon kreikan-, syyrian-, arabianja hepreankielistä teologista kirjallisuutta suomentanut Seppälä toteaa, että teologia on ytimeltään sitä, miten teologisten totuuksien ei-kielellinen rajattomuus ja määrittelemättömyys ilmaistaan kielen tasolla. Kaksikulttuurisen ja -uskontoisen perheen jäsenenä huomaan usein, että hyvin suvaitsevaisenkin ihmisen sisimmästä löytyy tiedostamatonta rasismin poikasta. Hän totesi, ettei Suomessa puututa todelliseen rasismiin. Lisäksi kirjaan mahtuu kolme katsausta. Tuore puheenvuoro onkin monessa suhteessa enemmän näkökulmien avaamista kuin selkeiden kannanottojen esittämistä. Toisin sanoen Raamattu ei ainoastaan puhu Kristuksesta, vaan myös tuo Piispat julkaisivat puheen vuoron raamatuntulkinnasta itse Kristuksen läsnä olevaksi. Pitää ymmärtää kysyä ihmiseltä itseltään, ei päätellä omin nokkineen. NIKO HUTTUNEN Kirjoittaja on Kirkon tutkimuskeskuksen vs. Nykyään näitä ongelmia ei tunnu olevan. Käytännössä piispojen teksti edellyttää teologisia perustietoja. ” Piispat toteavat selvin sanoin, että kaikki Raamatussa ei ole samanarvoista tai yhtä merkittävää. Toisaalta Raamatun tulkinnallisuus on etiikan ohella toinen uusi ja vahva teema. Kysymykset Raamatun äärellä eivät pysy samanlaisina. Artikkeli tarjoaa kiinnostavaa, tarkkaa tietoa ja analyysia esimerkiksi autoja metastereotypioista sekä stereotypioista. STKSJ 294. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous käsittelee kirkon uskoa, opetusta ja työtä. Edellisen kerran piispat olivat aiheen äärellä 49 vuotta sitten, vuonna 1972. Niinpä tätä Paavalin ohjetta on usein sovellettu myös niin, että heikomman on lupa vaatia toisia toimimaan hänen ehdoillaan. Uskonto ajassa ja tilassa on kelpo paketti tuoretta teologiaa kaikille, jotka haluavat pysyä keskustelussa ajan hermolla. – – Mutta jos veljesi tulee murheelliseksi ruokasi tähden, niin sinä et enää vaella rakkauden mukaan”, Roomalaiskirje 14 ohjastaa. Yksi artikkelin lopputulema on, että eri ryhmien välisien kontaktien lisääminen olisi tärkeää ennakkoluulojen hälventämiseksi. Piispat katsovat aiheelliseksi muistuttaa, että ”ilman kirkkoa ja sen koulutuksellisia tarpeita yliopistoissa tuskin panostettaisiin raamatuntutkimukseen nykyisessä määrin”. ”Sen sijaan isoimmat otsikot tulee siitä, että joku valkoinen ihminen loukkaantuu tummaihoisen puolesta ja Twitterissä on soppa valmis. Jama Jama osuu kiinnostavaan ja valkoista miestä ja naista kaihertavaan ikävään totuuteen: hyvää tarkoittaen tuleekin holhottua toisen väristä, toisesta kulttuurista tulevaa tai toisen uskoista. | Kuva: Olli Seppälä nastaan muuten olisi noussut sellainen kohu. V iime viikkojen kohu Afrikan tähdestä on ollut mielenkiintoista seurattavaa. Mistä siis on kyse. Voiko Raamattuun suunnata eettistä kritiikkiä. Ajatusleikkinä: kuinka monessa yliopistossa on erillinen Homeros-tutkimuksen oppiaine ja sen sisällä erikseen Iliaaseen ja Odysseiaan erikoistuneita professuureja. Sen ulottuvuuksia ovat esimerkiksi uskonto ja kaupunki paikkana sekä uskonto ja urbaani elämänmuoto, Serafim Seppälä kirjoittaa aiheesta ”Sisimmän elämyksiä, vihureineen jäineen: reunamerkintöjä teologisen kirjallisuuden kääntämisestä nykysuomeksi”. tutkija ja Uuden testamentin eksegetiikan dosentti Helsingin yliopistossa. Helsinki 2020. Teesien julkaisemisen konkreettisena pontimena oli kolmikymppinen dosentti Heikki Räisänen Raamattua koskevilla näkemyksillään. Kirkossa on totuttu tieteelliseen raamatuntutkimukseen. Joku voisi sanoa, että jo oli aikakin. Nämä ihmiset, jotka suureen ääneen kertovat taistelevansa rasismia vastaan, unohtavat joko tarkoituksella tai tahattomasti kysyä usein meiltä asianosaisilta eli tummaihoisilta, että miten me koemme jonkun asian”, Jama Jama totesi. Kiinnostavan kommentin keskusteluun tarjoili Iltasanomien haastattelema somalialaistaustainen koulunkäynninohjaaja Jama Jama. ”Heikkouskoista hoivatkaa rupeamatta väittelemään mielipiteistä. Olisi kiusaus ajatella, että tälläkin kertaa piispojen ulostulo liittyisi ajankohtaiseen raamattudebattiin kansanedustaja Päivi Räsäsen ympärillä. Toisaalta ongelmattomuus johtuu myös kirkon ja teologisen tutkimuksen etääntymisestä. Vuoden 1972 teesien tavoin piispat esittävät nytkin, että Raamattuun pätee kristologia: se on samalla kertaa ihmisen ja Jumalan puhetta. Piispainkokous On tuskin olemassa kirkkoa, jossa sen piispat eli ylimmät paimenviran haltijat eivät kokoontuisi yhteen käsittelemään kirkon yhteisiä asioita. Kysyvä ei holhoa FREIJA ÖZCAN Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Olen löytänyt sitä itsestänikin. Ole miettinyt, mahtaako holhoava asenne ja toisen puolesta loukkaantuminen kristillisessä enemmistökulttuurissa juontua alun perin Paavaliin. 49 vuoden takaisiin teeseihin löytyy monia yhdistäviä piirteitä. Simo Heininen käsittelee artikkelissaan ”Mikael Agricolan julkiset muistomerkit” Suomen reformaattorin muistoksi tehtyjä freskoja, maalauksia, veistoksia ja muistolaattoja. Paavalin mukaan on siis rakkaudellista toimia tietyissä tilanteissa heikomman ehdoilla, vaikka muuten kristitty on vapaa kaikenlaisista eri kulttuurien ruokaa ja juomaa koskevista säännöksistä. Erikseen voi mainita joitakin artikkeleita. Sitä myöten sitten heikomman puolesta loukkaantujan on oikeus vaatia toisia toimimaan heikomman ehdolla. Tulkinnan olemassaolo johtaa myös etiikkaan. Kirkkomme piispainkokouksen jäseniä ovat piispojen lisäksi kenttäpiispa ja yksi asessori jokaisen hiippakunnan tuomiokapitulista. Sellaisena se luultavasti heijastelee kirkon ja raamatuntulkinnan nykytilannetta. Muissa kirkoissa piispainkokouksen tehtävät ja kokoonpano voivat poiketa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon mallista. Uskontoon perustuva Raamatun kulttuurinen merkitys perustelee myös raamatuntutkimuksen laajuutta. Henrietta Grönlund ja Mitra Härkönen toteavat artikkelissaan ”Uskonto kaupungissa – empiirisen tutkimuksen lähestymistapoja”, että kaupungistuminen vaikuttaa myös uskontoon, sen ilmenemisen ja siihen, miten uskonto on läsnä ihmisten elinympäristössä. Mutta Agricolaa muistetaan edellä kuvatulla tavalla myös Saksan Wittenbergissä sekä Venäjällä Viipurissa ja Kuolemajärven Kyrönniemellä. Vaikuttaa siltä, että piispojen suhde Raamatun eettiseen kritiikkiin on ambivalentti. Tästä ei kuitenkaan ole kysymys. Lisäksi sille kuuluu joukko kirkon ykseyteen, ekumeniaan ja lähetystyöhön kytkeytyviä asioita. Puheenvuoron valmistelu alkoi jo ennen kuin Räsänen joutui poliisin ja valtakunnansyyttäjän syyniin. Tämä varmaan pitää paikkansa. Se on tasavertaista, aikuista ja rakkaudellista. ”Raamatuntulkinta ei tule koskaan valmiiksi”, piispat toteavat. JUSSI RYTKÖNEN Suvi-Maria Saarelainen & Joona Salminen (toim.): Uskonto ajassa ja tilassa. Kristityillä on kuitenkin mainio tapa kääntää kaikki päälaelleen. ” Kaksikulttuurisen ja -uskontoisen perheen jäsenenä huomaan usein, että hyvin suvaitsevaisenkin ihmisen sisimmästä löytyy tiedostamatonta rasismin poikasta. Tekstiä ei tule ymmärtää vain informaationa Kristuksesta vaan sakramentaalisesti. Räsäsen tapaus tuo esiin myös sen, että nykyisen raamattukeskustelun polttopiste on etiikassa: mikä Raamatussa on eettisesti sitovaa ja mikä ei. E vankelis-luterilaisen kirkon piispat julkaisivat keskiviikkona 27. Niistä tunnetuimmat lienevät Turun ja Helsingin tuomiokirkoissa tai niiden liepeillä. Jää epäselväksi, miten eettisen kritiikin tarve suhtautuu siihen väitteeseen, että ”kirkko ei harjoita raamattukritiikkiä, vaan Raamattu toteuttaa kirkkokritiikkiä”
– Seurakuntatyössä on ylipäätään hyvä pitää kynnys matalalla ja katto korkealla. 1. Hän oli etsinyt pitkään liikuntaa, jota voisi harrastaa silloin kun se itselle parhaiten sopii. Viime viikon mysteerikuvaan tuli monta vastausta. Missä ja milloin kuva on otettu. Hulavanteen pyörittäminen ennaltaehkäisee selkäkipuja, vahvistaa lihaksia ja vauhdittaa aineenPäivi Lukkari hulavannetreeni vaihduntaa. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto K otimaan toimituspäällikön työpöydän yllä oli pitkään kehystettynä Ilta-Sanomien lööppi tammikuulta 1988, jossa luki: ”Saksalaisarvio: MATTI ON JUMALA”. 12 tee siä Raa mat ust a 3. Harrastus hiipi kesällä myös Päivi Lukkarin papin työhön, kun hän käynnisti Hampurin merimieskirkon papin Katri Oldendorffin kanssa Hulaile naiselle ammatti -tempauksen. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. ”Vaikuttava yhdellä sanalla sanottuna”, eräs vastaaja perusteli. Kalorien kulutukseen vaikuttaa vanteen paino ja se, kuinka nopeasti sitä pyörittää. Urheiluvanteet voi yleensä myös purkaa osiin, joten niitä on helppo kuljettaa. | Kuva: Eeva Bode ” Olohuone käy treenipaikaksi. Kirkkoherra teki ristinmerkin ja sanoi: – Sic transit gloria mundi. Vaikkapa Berliinin Potsdamer Platz -aukiolla. Esimerkiksi Päivin vanne painaa reilut kaksi kiloa. Lastensa kanssa lomapaikan kauppoja kierrellyt Lukkari päätyi urheiluvälinekauppaan, joka jakoi tietoa hulavannetreenin terveysvaikutuksista. 22 23 KOTIMAA | 29.10.2021. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Urheilukäyttöön tarkoitetut vanteet painavat muovisia leluvanteita enemmän. – Olen aamuihminen ja treenaan usein ennen päivän alkua. Mistä tilanteesta on kyse. Alttarikaiteella näkyy ehtoollispikareita. Myös omilla hulailupätkillä sai osallistua. Olohuone käy treenipaikaksi. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vuosia myöhemmin toimituksessa vieraili eräs kirkkoherra, joka näki lööpin ja pysähtyi sen eteen. EEVA BODE Päivi Lukkarin urheilukäyttöön tarkoitettu hulavanne kulkee helposti mukana, joten treenin voi pitää missä ja milloin vain. Mikä oli vuonna 1972 julkaistun piispojen raamattukannanoton nimi. Liikunnalliset pastorit julkaisivat hulailuvideon YouTubessa ja haastoivat katsojat tukemaan kehitysmaiden naisia lahjoituksella sekä jakamaan haastevideon somessa. Vih reä Kotimaan nro 41 paras juttu -äänestys oli vilkas ja useat jutut saivat mainintoja. 57 2. Laji tuntui heti omalta ja Lukkari palasi kotiin urheilukaupan hulavanne mukanaan. Voit perustella valintasi lyhyesti. kirkkokahvit Mysteerikuva | vastaus | 22 KOTIMAA | 29.10.2021 | harrastaja | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Tunnistako kuvan ihmisiä. (Niin katoaa mainen kunnia.) Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Nuoren seurakunnan veisut -kirjassa.” H ulailusta tulee hyvä olo. Liikunnallisilla matalan kynnyksen tempauksilla voi papin mielestä tuoda esille sitä, että hyvien asioiden tekeminen voi olla hauskaa. Kuvat kertovat pääosin oman aikansa kirkollisesta elämästä ja tapakulttuurista. Vasemmalta Pekka Ruuska (laulu, kitara), Pekka Suomela (koskettimet), Simo Säde (1961-2020) (basso), Marja-Leena Säde (os. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. 1. Hulavanteen voi laittaa pyörimään milloin vain ja missä vain. Mikä on ensi sunnuntain liturginen väri. Vaaranen) (taustalaulu) ja Kari Laakso (rummut).” Tapani Nuutinen kirjoittaa: ”Levyltä löytyi muun maussa kappale Kuljeta ja johda, jota lauletaan edelleenkin paljon. Kirjapalkinnon voitti Irja Kari Mäntästä. Kaikki seisovat alttarin edessä. Hulaile naiselle ammatti keräystä aikaisemmin Lukkari oli tuonut Saksaan Naisten Pankin Kävele naiselle ammatti -tapahtumat. Miehellä on papinpuku, kolmella naisista virkapuku. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Ammatteja on kävelty eri puolilla Saksaa vuodesta 2015 lähtien. Raine Haikarainen kirjoitti: ”Kyseessä on Livingstone-yhtyeen esikois-LP:tä Aamu saapuu kaupunkiin (1982) varten otettu promokuva. Tämän viikon kuvassa on yksi mies ja neljä naista. 2. Lukkarin työhön Itäja Keski-Saksan suomalaisena pappina kuuluu paljon menoja, minkä takia tiettyihin aikoihin tai paikkoihin sidottuihin harrastuksiin on vaikea päästä. Liehua haastatteli Petri Vähäsarja ja kuvasi Jukka Granström. | 3 kysymystä | | vastaus | K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai mihin se liittyy. Vastauksia saatetaan käyttää lehdessä ja verkossa tunnistuksen yhteydessä. Päivi Lukkari kertoo löytäneensä lajin sattumalta lomamatkalla Tanskassa muutama vuosi sitten. 3. Kiva yhteinen tekeminen toisten auttamiseksi voimaannuttaa kaikkia. On julkaistu mm. Eniten ääniä sai Heidi Liehun haastattelu ”Isän tyttö”. Kuinka monta asukasta on hoivakoti Helenassa. Lööppi liittyi Matti Nykäsen ylivoimaan Keski-Euroopan mäkiviikoilla
Kiekko, se totteli häntä. Ruumiin siunaus suoritettiin jo kuolinpäivänä, sillä Antti oli testamentannut ruumiinsa tutkimukselle, jonka hän toivoi löytävän uutta valoa harvinaista, perinnöllistä Fabryn tautia sairastaville kohtalotovereilleen. Evankelis-luterilaisen uskonnonopetuksen asiat siirrettiin Antti Vanteelle, jolla ei ollut sen kummemmin opettaja-auskultaatiota kuin opettajakokemustakaan. Opetusneuvos Antti Vanne opittiin tuntemaan asiallisena, syvästi ajattelevana ja ystävällisenä herrasmiehenä, jolle oman uskonnon opetuksen puolustaminen oli sydämen asia. Myös Antti oli tullut pienen painostuksen alaisena tehneeksi uskonratkaisunsa. Siinä oli aikaa mietiskellä elämää ja kuolemaa, uskon äkkiratkaisua ja hiljaa rinnalla kulkevaa armon valoa, joka korjaa sen, mikä täällä rikkoutui tai jäi kesken. Tärkeänä merkkipaaluna oli Lapiosalmisäätiön perustaminen vuonna 1968. 2021. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Mutta sitten polvi petti. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikatjavirat Paikkoja avoinna Koulutusta Uudet koulutukset alkavat Turussa ja Vaasassa tammikuussa 2022. Hän ehti olla myös mukana aktiivisesti Piplia-seuran toiminnassa vuosikymmeniä. Muodollisesti liitto päättyi eroon, mutta erilleen muutettuaan puolisoiden suhde läheni entisestään, sillä Antti tarvitsi yhä enemmän apua sairautensa kanssa. Sen puheenjohtajana hän toimi vuodesta 1990. Esillä sääntömääräiset asiat. Unohtaa ei myöskään voi Granlundin mukanaoloa Pelastakaa lapset ry:n Oulun paikallisosaston toiminnassa vuodesta 1975 alkaen. 24 %. Noina vuosina syntyi myös kolme poikaa. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen normaalikoulusta. Pohjimmaltaan hän oli kuitenkin syvähenkinen pohdiskelija ja kyselijä. Ympärivuotinen toiminta pyörähti käyntiin kuin itsestään ja Jaakko sen toiminnanohjaajana. Antin suoranaiseksi sydämen asiaksi muodostui oman uskonnon opetuksen turvaaminen. Rovastin arvon hän sai vuonna 2007 ja Suomen uskonnonopettajain liitto ry:n kunniajäseneksi hänet kutsuttiin vuonna 2011. Pian hän oli asioissa sisällä ja tunnisti, mikä uskonnonopetuksen kannalta on oleellista ja mikä ei. Yhdeksi eläkeajan mieleenpainuvimmaksi kokemukseksi Granlundeille jäi veteraanien kokoontuminen Tali-Ihantalaan muistotilaisuuteen vuonna 2004. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Lue lisää kaksivuotisesta, laadukkaasta monimuotokoulutuksestamme ja tule mukaan! www.kristillinenterapia.fi Ratkaisukeskeinen kristillinen terapeutti -koulutus 80 op KRISTILLINEN TERAPIAINSTITUUTTI jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 2400 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. Lisätiedot: kirkkoherra Jukka Salo, jukka.salo@evl.fi, p. Ehkä tuo ristiriita johdatti hänet Helsingin yliopiston teologiseen tiedekuntaan ja sittemmin Herättäjäjuhlien vakiovieraaksi. Jaakko Granlund oli mies, joka työllään herätti ja innosti pohjoisen seurakuntien sydämet sykkimään lähetystyölle. Sähköinen hakuilmoitus ja -lomake osoitteessa: rekry.evl.fi/rekry2/ Johtavan kappalaisen virka www.mikkelintuomiokirkkoseurakunta.fi DIAKONIAN VIRKA Lisätiedot: diakonian ja erityistyöalojen johtaja Lassi Suihkonen, p. Ilmoittakaa tulonne kokoukseen ja osallistumistapanne 24.11. Yksityiselämässä Antti oli nautiskelija. Sieltä löytyi myös Mirja-vaimo. Häitä vietettiin 1954. 03 647 090. 050 548 9458. Antti osoittautui osaavaksi ja aikaansaavaksi. ”Valoa jos en näekään, sen tiedän loistavan.” Kevään kirkkaudessa viimeisinä sanoinaan Antti tunnusti suurimman rakkautensa Leenalle, joka vierellä viipyen sai kuulla puolisonsa viimeisen hiljaisen henkäyksen. HANNU KOSKINEN Kirjoittaja on Antin läheinen ystävä ja lukion lehtori em. Lasten ja nuorten elämä ja kohtalot olivat Jaakolle erityinen sydämen asia. yleinen diakoniatyö, avustusja vastaanottotyö, ryhmien ohjaaminen sekä leirija retkityö) 1.2.2022 alkaen. Vuonna 1970 rakennettiin sauna ja vuotta myöhemmin päärakennus. Pian hän siirtyi tutkijaksi silloiseen Kouluhallitukseen. 1999 –2012 Jaakko Heikki Granlund Nuorisotyöntekijä, diakoni ja rovasti Jaakko Heikki Granlund nukkui pois Oulussa Esperi Ainolassa 16.9. Hän piti klezmer-musiikista. Etsimme joukkoomme diakonian viranhaltijaa Haukivuoren ja osittain Ristimäen toimintaalueelle monipuolisiin diakonian tehtäviin (mm. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Eläkkeelle jäätyään vuonna 1989 Jaakko innostui veteraanityöstä. Antti Vanne tunsi ja tiesi heti, että jääkiekosta tuleekin hänelle vain harrastus. Julistetaan haettavaksi Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Seinäjoen seurakunnassa on avoinna Peräseinäjoen kappeliseurakunnan johtavan kappalaisen virka. Antin päivät täällä ajassa täyttyivät 6.4.2021. Mahdolliset tiedustelut p. Sähköinen haku KirkkoHR-palvelun kautta 11.11.2021 klo 15 mennessä. Työtä riittikin useamman vuoden ajan aktiiviselle osallistujalle erilaisissa tehtävissä vielä muun muassa rintamaveteraanien valtakunnallisen hengellisen toimikunnan puheenjohtajana. Se johti paluuseen kotimaisemiin Posiolle kokeilemaan kotitilalle maanviljelystä ja miettimään tulevaisuutta. Työnäkynä läpi elämän Jaakko Granlundilla oli tavoite palvella niillä lahjoilla, joita ylhäältä oli annettu. Kokonaiset hakuilmoitukset ovat kirkon työpaikkatorilla ja Oikotie.fi -palvelussa. Nimeä alkoi karttua. Pappisvihkimyksen jälkeen hän työskenteli Kuurojen Liitossa. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Paikka tuli tutuksi tuhansille lapsille, nuorille, aikuisille sekä vanhuksille yli 40 toimintavuoden aikana. Hän oli 97-vuotias ja syntyi seitsemän lapsiseen maanviljelijäperheeseen Kuusamon Perä-Posiolla 18.5.1924. Niitä on vietetty yli kolmekymmentä kertaa sen jälkeen. Kokoukseen voi osallistua Teams-yhteydellä, jota suositellaan (ilmoittakaa sähköpostiosoite). 0400 143 263, lassi.suihkonen@evl.fi tai johtava diakoniatyöntekijä Anne Pöyry, p. Oli lähdettävä toisille teille. Kokouksia Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry:n syyskokous on torstaina 25.11.2021 klo 15.00 . Saattohoitovaihe oli pitkä joulupäivästä huhtikuulle. 24 %. RISTO PARTTIMAA Kirjoittaja on perheystävä. Useita vuosia meni poikakerhoja vetäessä ja partiolaisia ohjatessa. Lomakotiyhdistys Ilonpisara ry Hallitus OULUN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Muhoksen seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika 19.11.2021 klo 15 saakka. Jaakko Granlund tuli tutuksi yhtenä Lapiosalmen eräleirikeskuksen ideoijana, perustajana ja osin rakentajana. Vaikean sairauden uuvuttaman miehen lähtö oli hiljainen. 1940-luvun lopulla Jaakko opiskeli Ylitornion kristillisellä opistolla ja jatkoi Järvenpään seurakuntaopistolla valmistuen nuorisotyöntekijäksi. Entisen urheilijan sydän oli vahva. Nuoruusvuodet täyttyivät jääkiekosta sekä seurakuntanuorten toiminnasta, jota tuohon aikaan sävytti Tampereella ratkaisukristillisyyden korostus. Pojat Samuli ja Johannes olivat Antin suurimmat ylpeyden aiheet. Vasta sairauden oireiden pahennuttua hän sinnitteli eroon pitkäaikaisesta piipunpoltostaan. Avioliitto Leenan kanssa oli rakkausliitto, jota rasitti Antin vaikea ja paheneva sairaus sekä vaimon uupuminen omaishoitajuuteen. Työpaikka avautui Kauhavan seurakunnassa 1953. Nuorena teologina Antti Vanteen nimi tuli tunnetuksi Heikki Räisäsen rinnalla, kun he julkaisivat kirjan Kolme evankelistaa. klo 14.00 mennessä: lomakoti.ilonpisara@ ilonpisara.fi. 24 25 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 tiedoksi. Jaakko astui virkaan vuonna 1963 ja hoiti sitä vuoteen 1989 saakka. Valinta olikin helppoa 6. Lapiosalmen merkitystä Oulun hiippakunnan lähetyskasvatuksessa on vaikea yliarvostaa. Hän jatkoi vielä 1970 ja -80-luvulla opintojaan ja suoritti aluksi diakonin tutkinnon. | kuolleet | ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Seuraavana vuonna nuoripari muutti Ouluun. divisioonassa JR 12:ssa palvelleelle jänkäjääkärille, jonka sotakokemukseen kuuluivat niin Tali-Ihantalassa Suomen kohtalon ratkaisseet rajut torjuntataistelut kuin Lapin sodan kokemuksetkin. Katso viran vaatimukset ja lisä tiedot ja täytä hakemus 10.11.2021 klo 15.00 mennessä KirkkoHR-palvelussa! Tervetuloa Saimaan rantakaupunkiin Mikkeliin! Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Antti Erkki Ensio Vanne Nuoren miehen unelma oli täyttymässä. Lapin luonto, leirit Lapiosalmella, erävaellukset Korouomassa ja ympäristössä olivat tärkeitä. Antti syntyi Salossa 5.10.1948. Kipinä lähetystyöhön oli syntynyt. Antilla näytti edelleen olevan hyvä pelisilmä ja takka korva kuulemaan. Hän piti myös työstään niin paljon, että teki virkatöitään lomallakin. rovasti, Suol ry:n pj. 0400 143 419, anne.poyry@evl.fi. Kahvitus ja valtakirjojen tarkistus 14.45. Vuosikymmenen lopulla kävi mielessä jo uran vaihto. Kokouspaikkana on poikkeuksellisesti WISAHOVI, Kanakouluntie 5, 13100 Hämeenlinna. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Antti toimi vuosien ajan myös Ylioppilastutkintolautakunnan tehtävissä. Vastaus tuli Suomen Lähetysseuran etsiessä ensimmäistä lähetyssihteeriä Oulun hiippakuntaan. Vuonna 1984 hänet vihittiin papiksi. Lähetys ja Lapiosalmi olivat asioita, jotka kulkivat Jaakon ja Mirja-vaimon mukana tavalla tai toisella loppuun saakka. Yksi Jaakko Granlundin innovaatioita oli myös aloittaa hiippakunnalliset lähetysjuhlat 1981
Olen aina paikalla, kun tässä kirkossa vietetään messua. En osaa laulaa, mutta palvelen mielelläni kirkkoväärtinä ja keittiössä. Kappalainen Kaija Jyrkkä, Hollola. Ti 2.11. Nautin saarnoista, joista saan oivalluksia. Ma 1.11. Kerron lyhyitä, pieniä tarinoita, joista nousee hartauden pointti. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Matteuksen evankeliumin uutta käännöstä. Kirkko on koti ja turvapaikka Sirpa Alapalosaari Veitsiluodon kirkko . Palveluksen toimittaa pastori Mikko Mentu. Mutta jos te ette anna anteeksi toisille, ei Isännekään anna anteeksi teidän rikkomuksianne.” Irti kahleista MARI VALJAKKA Kirjoittaja on kolttasaamelainen pappi Ivalosta, työskentelee saamelaisten pappina saamelaisten kotiseutualueella. Urkurina Miia Kettunen. Pastori Lauri Maarala, Helsinki To 4.11. Kotona en kertonut, mitä kirkolla koin. 119:162–168, Ps. Lehtori Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. Kuitenkin nämä kahleet voivat olla myös esteenä sille, että pääsisimme eteenpäin ja vapautuisimme menneisyyden taakasta. Joka toinen viikko meitä kokoontuu noin 40 ihmistä Veitsiluodon kirkolle Soppa ja sutina -ryhmään. Eine Kemppainen vastaa upeasti ruokahuollosta ja minä pidän hartauksia. Pastori Olli Viljakainen, Nokia. Toinen norsuista oli poikanen ja toinen varhaisempaa saapumiserää oleva täysikasvuinen järkäle. Evankelista Esko Luukkonen, Parikkala. En tykkää hurskastella. Kotini oli täysin ateistinen, mutta se ei ollut lapselle ongelma. Alttarikaiteella annoin jo pikkutyttönä elämäni Jeesukselle. Kristus mursi puolestamme synnin kahleet. Kun meitä satutetaan, muistamme sen parhaimmillaan lopun ikämme. Asioiden läpikäyminen ja kahleiden ravistelu puhdistavat ilmaa ja voivat viedä kohti rauhaa ja sovintoa. Täysikasvuinen norsu muisti yhä miten paljon kipua kettingin irti repiminen oli sille nuoruudessaan tuottanut ja kuinka suurta pelkoa karkaaminen tutusta ympäristöstä oli aiheuttanut. Uusinta, esitetty 6.10.2019. Jos ne kuitenkin jättää oman onnensa nojaan ja hoitamatta, voi haava alkaa märkiä ja lopulta tulehtua. 10:12, Ps. Nykyään ajattelen, että usko on tullut minuun niissä hetkissä, kun sitä minussa on. Hutera pylväs kettinkeineen esti nuorta norsua karkaamasta, mutta kerta toisensa jälkeen eläintarhan vierailijat ihmettelivät kuinka tuon viritelmän onnistui pidellä täysikasvuista. Meno oli aika pietististä. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Antakaa toisillenne anteeksi”. Oli alkuhartaus, lauluja ja leikkejä sekä flanellitaululla havainnollistettuja raamatunkertomuksia. Arkkitehti Veikko Larkaksen suunnittelema kirkko ja seurakuntakeskus valmistuivat 1957. Anteeksi pyytäminen on puhdistavaa ja anteeksi antaminen löystyttää kahleita. Ti 2.11. Muistan, kuinka menimme vuonna 1967 päiväkerhossa laululeikkiä Yksi pieni elefantti marssii näin. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. | Kuvat: Emilia Karhu ” Kirkon pitäisi olla armon ja rauhan yhteisö, ystävällisyyden ja huolehtivaisuuden paikka. Kirkkosaliin mahtuu 350 henkilöä. Yksi kaipaa kotoisuutta, toinen pyhyyden tuntua ja kolmas toimintaa. Se tarvitsee täydellisen peruskorjauksen, jonka hinta olisi toista miljoonaa. | Kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a E hkä olet kuullut tarinan kahdesta eläintarhan norsusta, jotka oli sidottu kettingillä jalastaan pylvääseen. Liturgi rovasti Mikael Sundkvist, diakoni Andreas Stenberg, kanttori Olga Soldatova. | 23. Muistot haavoista luovat kahleita, jotka suojaavat satuttamasta ja haavoittamasta itseämme uudelleen. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Pyhän ylienkeli Mikaelin kirkosta Mikkelistä. Kappalainen Kristiina Hyppölä, Helsinki. Pe 5.11. Olin luottamushenkilönä ja pidin pyhäkoulua. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 31.10. To 4.11. Huom! Poikkeava lähetysaika klo 19.15. 1970-luvulla tein taas uskonratkaisun, kun Kemissä vaikutti vahva nuorisoherätys. Kirkkoherra Katri Vilén, Joensuu. Tosin korona on sotkenut kuvioita. Parantuminen pääsee käyntiin. Pe 5.11. Olen huolissani kotikirkkoni tulevaisuudesta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Kahleet estävät meitä kohtaamasta asioita, jotka joskus ovat olleet meille vaikeita, mutta jotka nykyisiin voimiimme tai elämäntilanteeseemme mitoitettuna eivät sitä ehkä enää ole. 133:1, Jes. . Ke 3.11. Lapsija nuorisotyöntekijä Janika Erkko, Vapaakirkko, Kotka. Oli ihana palata tuttuun paikkaan ja seurakuntaan. MAIJA P. Vaikka voimat olivat kasvaneet ja rohkeuskin sen myötä lisääntynyt, piteli tuo ikävä muisto sitä otteessaan. Tykkäsin kaikesta. Muistan lämmöllä tyttötyönohjaajaa Helena Syrjälää. Anteeksiantamattomuudesta ja asioiden selvittämättä jättämisestä voi muodostua elämäämme vahva ja katkeroittava kahle, joka hiertää vanhaa haavaa niin, ettei se pääse kunnolla parantumaan. Pastori Reija Vienola, Espanja. Ma 1.11. Toisaalta se, mikä oli turvallista, aiheutti myös syyllisyyttä ja häpeää. TV1 klo 10 Ristin ylentämisen liturgia Tikkurilan ortodoksisessa kirkossa Vantaalla. Haavan puhdistaminen ja asianmukainen hoito edesauttavat paranemista. Kanttorina Johanna Suomala. Toki Tervolan seurakunnassakin oli hyvä olla. Liturginen väri on vihreä. Anteeksi pyytäminen ja antaminen ovat vaikeita asioita. Tiedämme, että haavoille ei tee hyvää se, että niitä revitään auki jatkuvasti. Ihmiselläkin on välillä norsun muisti. Toimin seurakunnan luottamushenkilönä ja Palvelevassa puhelimessa. 23. 26 27 KOTIMAA | 29.10.2021 KOTIMAA | 29.10.2021 pyhä. Jumalan anteeksianto on kahleista vapauttavaa, kuin saisimme uuden puhtaan alun. sunnuntai helluntaista | Matteuksen evankeliumi 6:14–15 Jeesus sanoo: ”Jos te annatte toisille ihmisille anteeksi heidän rikkomuksensa, antaa myös taivaallinen Isänne teille anteeksi. Jos niin teemme, alkaa matto hiljalleen kupruilla nurkistaan. Liturgina ja saarnaajana kappalainen Maija-Reetta Katajisto. Nykyisin olen sairaseläkkeellä maatalousalan opettajan työstä. Puhdistamisen jälkeen se voidaan asettaa takaisin paikoilleen ja ihastella miten raikkaalta ja hyvältä se tuntuukaan. 1:6–11, Matt. Sen vuoksi meidän ei tarvitse lakaista asioita maton alle piiloon Jumalalta. Kolehti kerätään rauhan ja vakauden edistämiseen kehitysmaissa Kirkon Ulkomaanavun kautta. Kaipaan erityisesti rippiä, synninpäästöä ja yhteistä ehtoollispöytää. Kirkon pitäisi olla armon ja rauhan yhteisö, ystävällisyyden ja huolehtivaisuuden paikka. Minulla oli kaksi eri maailmaa. Aikuisena suhteeni seurakuntaan lämpeni Tervolassa lapsieni syntymän myötä. Norsuilla on hyvä muisti. Anteeksi antaminen ja anteeksi pyytäminen helpottuvat, kun muistaa olevansa itsekin armahdettu. Ke 3.11. Perheasiain neuvottelukeskuksen johtaja Anja Nwose, Forssa. On hyvä, että kirkossa on monenlaista julistusta, koska kaikki kuulijatkaan eivät ole samanlaisia. Seurakuntalaiset eivät ole työn kohteita, vaan tekemässä yhteistä työtä. La 30.11. 6:14–15. Tekstit: Sananl. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. V eitsiluodon kirkko on merkinnyt minulle lapsesta saakka turvapaikkaa. Olen mukana työryhmässä, joka pyrkii ratkomaan tilannetta. La 30.11. Kun pääsin ripille, minulle ei pidetty juhlia. 64:3–8, Fil. Toivon, että kirkko tarjoaisi ihmisille sitä, mitä he tarvitsevat. Iltaisin en halunnut lähteä kirkolta pois. EMILIA KARHU On hyvä, että kirkossa on monenlaista julistusta, koska kaikki kuulijatkaan eivät ole samanlaisia, Sirpa Alapalosaari ajattelee. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, Helsinki. Uusinta klo 23. Sitten alkoivat tyttökerhot, joita itsekin myöhemmin ohjasin. Harrastan teologian opiskelua ja hoidan välillä lastenlapsia. Kun muutin takaisin Veitsiluotoon, melkein suutelin maata jalkojeni alla. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Launeen kirkosta Lahdesta. Avustajana pastori Antti Kilpi. Sen sijaan matto kaikkine tomuineen pitää puistella toisinaan ylimääräisestä kuormasta ja tuulettaa
Kiikareita ei tarvitse ripustaa naulaan, sillä niillä on käyttöä viikoittain. Etelä-Siperian Irkutskiin rakennettiin luostari 1600-luvun loppupuolella. Nyt jos koskaan anna minun olla rauhassa sinun läsnäolosi hehkussa. lä työntää pään siiven alle ja vain olla. Kerran erään illanvieton jälkeen hänen sydänsuruista kärsivä ystävänsä oli ampunut itsensä. Irkutskin luostarissa hän löysi kodin, mutta ajan myötä hän alkoi tuntea itsensä vuosi vuodelta alakuloisemmaksi. Ja niin munkkia pyydettiin poistumaan luostarin alueelta. Tapaus järkytti nuorukaista niin, että hän päätti omistaa elämänsä kirkolle ja sen tarjoamalle pyhityksen tielle. Kuva on otettu jokunen aika sitten Töölönlahdella, missä lintu painoi päänsä höyhenten sekaan ja seisoi kivellä kuin moderni taideteos. Hän pystyi vaivoin kävelemään muurien ulkopuolella. Silmäni painuvat kiinni. | Kuva: Olli Seppälä 28 KOTIMAA | 29.10.2021 luomakunta. Olet ollut poissa jo viikon, sanoi luostarin johtaja. Ne tarjoavat loputtomasti iloa. Nokikanan eleessä on jotain mikä vetoaa auringon valon vähetessä: itse kukin haluaisi välilKun mielen valtaa kaamos Lintuja voi harrastaa ympäri vuoden. L intuja on päivä päivältä vähemmän maisemassa. Nykytermein hänellä oli depressio, syvä masennus, joka paheni erityisesti syksyllä ja talvella. Näen unta armorikkaista vuosista. – En pysty, vaikka pyydän apua Jumalalta, sanoi masentunut munkki. Siellä asui munkki, joka oli nuoruudessaan elänyt railakasta aateliselämää Pietarissa. – Jos se on Jumalan tahto, sanoi munkki ja kyyneleet valuivat hänen silmistään. Munkki seisoi paikoillaan monta päivää, ja luostariveljet alkoivat hädissään annella, että johtaja ottaisi kylmässä ja sateessa seisovan miehen takaisin luostarin. – Veli, sinun pitää piristyä, nousta ja tulla palvelukseen. Valkoinen nokka ja otsakilpi luovat hauskan kontrastin mustaa höyhenpukua vasten. Oheisessa kuvassa on vaan meikäläinen pesimälaji, nokikana. Nokikana lepää. – Sitten meidän täytyy erottaa sinut, sanoi johtaja ankarasti. Viikon kuluttua portin pielessä seissyt mies löydettiin kuolleena – yhä paikoillaan seisten. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Vuodenaikojen Herra! Pääni painuu kumaraan ja mieleni valtaa kaamos. Aamen. – En voi suostua, koska hän ei noudata sääntöjä, sanoi johtaja. Lintuharrastuksen hyvä puoli on kuitenkin ympärivuotisuus. Sitä katsovaa ihmistäkin voi alkaa väsyttää. Muuttajat ovat jo lähteet, joitain viivyttelijöitä vielä on ja ehkä talvehtimista yrittäviä yksilöitä. Siihen hän jäi portin pieleen seisomaan. Elävä taideteos