lokakuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –4 3 Huono ateisti Pekka Saurin maailmankuva on rationaalinen, mutta ”ateistien liivijengin” näkökulmasta hän kiertelee kristinuskon kuuman puuron ympärillä. 18 Rafael Wardi etsi Luojan luomaa valoa Pitääkö seurakunnan varhaiskasvattajan edustaa kaikkia uskontoja?. 22 4 N:o 42 | 22
Tämä ehdotus ei ole suinkaan liian aikaisin herätetty. Herraan turvaaminen on hyvin kokonaisvaltaista huolettomaksi heittäytymistä. DVV on myös antanut suosituksen, että kirkosta eroaminen tapahtuisi jatkossa sen sivujen kautta. Silloin ihmisellä on sisimmästään ammennettavaa toisille ihmisille. Kahdessa ensimmäisessä tarinassa uskon ja arvojen juurista kasvaa valoa ja oikeudenmukaisuutta, viimeisessä kuolemaa. 1921 Vartija-lehden viime numerossa tekee nimimerkki ”Kyläpappi” ehdotuksen, että ruvettaisiin jonain arki-iltoina mieluimmin lauantaisin panemaan toimeen korkeintaan puoli tuntia kestäviä ”hiljaisia hartaushetkiä” joihin kuuluisi lyhyt virsi, papin raamatunlukua, muutaman minuutin hiljaisuus rukousta varten, papin lukemat Isä meidän rukous ja Herran siunaus sekä vielä virren värssy. Se on perinteisesti ollut vilkasta eroaikaa, sillä niin halutaan välttyä maksamasta seuraavan vuoden kirkollisvero. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Viime vuoden joulukuussa eronneita oli kirkon oman tilaston mukaan noin 14 000. Jos kirkko ei panosta lapsija nuoristyöhön, se sahaa omaa oksaansa. (Aihetta käsitellään tarkemmin tämän lehden sivulla 7.) Kohun seurauksena kirkosta erosi arviolta 500–600 ihmistä enemmän kuin olisi ehkä eronnut muutoin juuri nyt. Hedelmällisen sielun vastakohta on sielu, joka kituu yksin aavikolla, nuutuu kivierämaan suolaisella kamaralla. Elokuussa kuollut Rafael Wardi (s. 3 Miten ensimmäinen Kirkon nuorisotyön päivä sujui. Kirkosta eronneiden kokonaismäärä ratkaistaan vuoden lopussa. Yhteenlaskettu määrä on siis noin 25 000 eronnutta, mikä tieto löytyy myös kirkon omista tilastoista. järjestettiin ensimmäistä kertaa Kirkon nuorisotyön päivä. Kolmantena jotain äärimmäistä. Nuorisotyönohjaajan virka ei ole lakisääteinen, vaikka kristillinen kasvatus ja opetus ovat. Se on arviolta noin 20 prosenttia eronneista. 2 Miksi päiväksi valikoitui juuri 17.10.. Mutta kyllä teemapäivää voivat viettää kaikki kirkon nuorisotyössä mukana olevat, myös vapaaehtoiset. Tänä vuonna tähän mennessä korkein päiväkohtainen eropiikki tapahtui viime viikon torstaina. Pekka Saurin (s. Kyyniset elävät sitten kuivassa maassa. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Kirkosta erotaan nyt kahta reittiä pitkin K irkosta eroamisen tilastot ovat viime vuodet olleet murheellista katsottavaa. 18) vanhemmat olivat liberaaleja sivistysporvareita ja isoäiti harras kristitty. Eroa kirkosta -sivuston (EK) lisäksi kirkosta ja uskonnollisesta yhdyskunnasta voi erota Digija väestötietoviraston (DVV) sivujen kautta. 22) kasvoi juutalaisperheessä, jossa noudatettiin tarkasti uskonnon traditioita. lokakuuta 1949 aloitti ensimmäinen kirkon nuorisonohjaajakurssi Järvenpäässä. Onhan kirkossa tehty ammatillista nuorisotyötä jo yli 70 vuotta. 1 Miksi Kirkon nuorisotyön päivä päätettiin järjestää. 17) esitellään dokumenttisarja, joka kertoo saksalaisen julistajan Paul Schäferin Chileen perustamasta väkivaltaisesta yhteisöstä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. On mahdollista, että tämän vuoden eroluku jää hieman viime vuotta alhaisemmaksi. – Kiitos kysymästä, oikein hyvin. Erilaiset juuret, elämänkulut ja tulkinnat. Hedelmäpuutarhaa koettelevat sateet, myrskyt ja kuivuus, mutta kun Herra on puutarhuri, sielu pysyy muhevana hyvässä hoidossa. Kirkossa ymmärrettiin, että tarvitaan koulutettuja nuorisonohjaajia tekemään työtä lasten ja nuorten parissa. Maalauksessa hänelle oli tärkeintä Luojan luoma valo, ja työ oli hänelle sen valon etsimistä. Kaikkein hurjimmat erovuodet 2010 ja 2014, jolloin eronneita oli 80 000 ja 78 000, näyttävät olevan takanapäin – toivottavasti pysyvästi. Valtakunnallisella nuorisotyön viikolla kirkon työ on ollut mukana, mutta varsinkin sosiaalisen median keskusteluissa toivottiin myös omaa näkyvyyttä. – Etukäteen keskusteltiin siitä, että nuorisotyö on myös muiden kuin vain nuorisotyöntekijöiden asia. Seuraajia ympärilleen kerännyttä seurakunnan työntekijää epäiltiin jo Saksassa poikien hyväksikäytöstä. Dokumentin yksi haastateltava kuvaa Chilessä toiminutta yhteisöä ”pedofiiliparatiisiksi”. | viikon henkilö | | pääkirjoitus | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Jo aikojen kuluessa on erityisesti kaupungeissa ollut paljon sellaista kristikansaa, jolla olisi ollut halua arkiaskartenkin lomassa pistäytyä kirkkoon lepuuttamaan sieluaan. Kun rahaa on jaossa vähemmän, valitettavan usein säästöt kohdistuvat kasvatuksen ja nuorisotyön virkoihin. Silloin eronneita oli EK:n päiväkohtaisen tilaston mukaan 364. Huolettomuus on sitä, että tekee elämässä sen minkä voi ja jättää Herran huomaan ne asiat, joille ei mitään mahda. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Viime sunnuntaina 17.10. Sellainen sielu rutistuu ja kutistuu, eikä sen ihmisen sisimmästä riitä muuta kuin kitkerän suolaisia kiviä heiteltäväksi. Kuluvana vuonna kirkosta saatetaan erota vähemmän kuin kymmenenä edellisenä vuonna, ainakin mikäli on uskominen Eroa kirkosta -sivuston tietoja. Kun huolehtii itse kaikesta tämän maan päällä olevasta, saattaa lopulta kyynistyä – maailma kun on kovin petollinen ja epäreilu. Piikki johtui arvatenkin kohusta, joka nousi Tampereen seurakuntien ja Kristittyjen Elokapina -ryhmän yhteisestä tilaisuudesta. – 17. Maailmanparannus ja vuorovaikutus kristittyjenkin kanssa on kuitenkin tärkeää, eikä Sauri torju kristillistä traditiota. Tunnettu poliitikko, psykologi ja radioääni sanoo etsivänsä ateistina armoa uskonnon ulkopuolelta eikä usko kuolinvuoteellakaan huutavansa Jumalan armoa; ”kuponki pitäisi olla sisällä jo ennen kuolinkamppailua”. Jos niin käy, yhtenä syynä on edellisvuoden tapaan varmasti ko2 3 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 aluksi. | tuhat merkkiä taivaasta | Seurauksia K un luin tämän Kotimaan kolmea hyvin erilaista tekstiä, niitä alkoi yhdistää kysymys: mihin uskon ja mitä siitä seuraa. FREIJA ÖZCAN 21.10. 5 Missä on työtekijöiden näkökulmasta tänä päivänä kirkon nuorisotyön suurimmat haasteet. Myös verkkotapahtumissa oli paljon osallistujia. DVV:llä on käytössä vahva tunnistautuminen, jota EK:lla ei ole. Tänä vuonna tuo päivä sattui osuvasti myös valtakunnalliselle nuorisotyön viikolle. Vanhan testamentin viisauden mukaan sielu on hedelmällinen, kun se turvaa Herraan. Jäikö siitä lapsille elinikäinen helvetti. ?. Mutta tällä kertaa sieltä löytyykin vain osatotuus. Syyskuun loppuun mennessä EK:n kautta on eronnut noin 20 000 suomalaista ja DVV:n kautta noin 5 000. Päivää on tarkoitus viettää vuosittain. Nuorisotyö on työtä tulevaisuuden hyväksi. ”Kotona oli rukousta, rakkautta, vieraanvaraisuutta ja iloa.” Aikuisena kuvataiteilija ei enää viettänyt esimerkiksi oikeaoppista sapattia. – Kyllä ne liittyvät seurakuntien talouteen. Se näkyi varsinkin sosiaalisessa mediassa. Edellä sanotusta seuraa, että DVV:n rooli kirkosta eroamisen kanavana on kasvanut. Kulttuurisivulla (s. Tieto tästä ja linkki löytyy myös EK:n etusivulta. Ei kannata sellainen. PÄIVI PUHAKKA Toimittaja luki kolme tarinaa. Sen takana on akavalainen ammattijärjestö Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntijat KNT yhteistyössä Kirkon kasvatus ja perheasiat KKP:n kanssa. Viime keväänä KNT päätti ottaa kopin toiveesta ja järjestää ensimmäisen Kirkon nuorisotyön päivän. 4 Onko teemapäivästä tullut kritiikkiä. OLLI SEPPÄLÄ ”Nuorisotyö on työtä tulevaisuuden hyväksi” Kirkon nuorisotyön päivää on tarkoitus viettää vuosittain, Arja Lusa kertoo. | Kuva: Olli Seppälä ARJA LUSA Kasvatuksen ja nuorisotyön asiantuntija, KNT:n toiminnanjohtaja Ihmisen kuuluu olla sielultaan hedelmällinen. Sielun hedelmällisyys on siis tavallaan levollisuutta Kitukasvuiseksi sen sijaan päätyy, jos unohtaa kaiken uurastuksensa lomassa katsella tuonoloisiin. Sellainen, että siitä kasvaa vihanneksia, marjapensaita ja hedelmäpuita. – Sille on ollut kysyntää jo pitkään. Se tarkoittaa sitä, että sielu on mukavasti kostea ja muheva
– Kirkon seinien sisällä sanoitamme Jumalan valtakuntaa toisin kuin mennessämme eri tavoin uskovien ihmisten joukkoon, Parkkali toteaa. Koska nämä ovat koulun tilaisuuksia, niiden pitää olla linjassa koulun kasvatustavoitteiden kanssa. Opetushallitus on kirjoittanut niiden pohjalta ohjeita katsomuskasvatuksen ja katsomusopetuksen sekä perinteisten juhlien ja uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä. – Tunnustuksellisessa tilaisuudessa voi rukoilla ja puhua tunnustuksellisesti, mutta se ei ole julistuseikä evankelioimistilanne. Muiden tunnustuskuntien ja uskontojen edustajat eivät tiettävästi pidä esillä kuin omaa perinnettään. Kirkkoherra Arto Viitala ymmärtää huolen. Viitala painottaa, että katsomuskasvatuksen tarjoaminen varhaiskasvatukselle ja kouluille on vain yksi tapa olla mukana niiden elämässä. Liity sinäkin meihin! luterilaisen seurakunnan työntekijä uskontojen maailman edustajana. Tasavertainen kohtaaminen on itseisarvo, mutta se avaa myös tietä evankeliumille. – Yhdessä oppiminen ja jaetun näkemyksen luominen on merkityksellistä. DANIELLE MIETTINEN | kasvatus | S uomi muuttuu koko ajan moniuskontoisemmaksi. – Myös yhteistyökumppaneiden on syytä tuntea ohjeet, ja tähän tarkoitukseen korimalli on syntynyt. Varhaiskasvatusta ja perusopetusta säätelee koko joukko lakeja ja asetuksia. Tavoitteena on rakentaa arvoilmastoa, jossa lapsi voi elää turvassa oman katsomuksensa kanssa, eikä hänen tarvitse taistella olemassaolostaan. Hän tunnustaa, että asetelma ei ole yksinkertainen. Kutsumusammateissakin olevat tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa. Hänen mielestään kirkon työntekijä voi aivan hyvin kertoa, mitä muita uskontoja ja katsomuksia on olemassa ja millaisia ne ovat. Hän huomauttaa, että yhteistyö kuntien kanssa luo uskonnoille tilaa näkyä yhteiskunnassa positiivisen uskonnonvapauden hengessä. | Kuva: Kristiina Kontoniemi 4 5 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 uutiset. Hän muistuttaa Kirkkohallituksen kehittämästä neljän korin mallista, joka auttaa tekemään eron yleissivistävän ja tunnustuksellisen opetussisällön välillä. Lue lisää: www.kirkonalat.fi. Myös Kirkkohallituksen varhaiskasvatuksen asiantuntija Ilkka Tahvanainen pitää arvokkaana seurakunnan työntekijän läsnäoloa katsomuskasvatusyhteistyössä. Onko kirkon varhaiskasvattajista tulossa katsomuskasvattajia, joiden on piilotettava kristillinen identiteettinsä. Onko tämä se hinta, joka meidän on maksettava siitä, että päiväkotien ja koulujen ovet ylipäänsä meille aukenevat?” pappi kirjoitti suljetussa Kirkon toimijat -Facebook-ryhmässä. Hämmennystä syntyi, kun Jyväskylän seurakunta julkaisi syyskuussa kaupungin varhaiskasvatuksen ammattilaisille päiväkotiyhteistyöstä kertovan esitteen Jyväskylän seurakunnan varhaiskasvatus katsomuskasvatuksen tukena. Eräs pappi totesi, ettei hän voi kertoa lapsille islamista ja ateismista kuin ne olisivat lempiruokia tai erivärisiä paitoja. Koulu järjestää myös vaihtoehtoisen tilaisuuden ja huoltaja ilmoittaa, kumpaan oppilas osallistuu. Jokaisella kasvattajalla on hyvä olla valmiudet keskustella lasten kanssa monista kysymyksistä yhdessä ihmetellen ja pohtien. Kasvatus ja perheasioiden asiantuntija Tuula Vinko Kirkkohallituksesta muistuttaa, että myös kouluajalla järjestettävät tunnustukselliset tilaisuudet ovat avoimia kaikille lapsille ja nuorille, ja niistäkin vastaa viime kädessä rehtori. Vinko huomauttaa, että kirkon asema on erilainen, koska jokaisella pienelläkin paikkakunnalla on katsomukset | Kun seurakunnat tekevät yhteistyötä koulujen, päiväkotien ja perhepäivähoidon kanssa, yleissivistävän ja tunnustuksellisen sisällön erottamisessa on oltava tarkka. Jyväskylän seurakunnan kirkkoherra Arto Viitala vakuuttaa, että kirkon tarjoamat kasvatuskumppanit eivät ole muuttumassa yleisiksi uskontoviranomaisiksi. Varhaiskasvatuksen asiantuntija Ritva Parkkali Jyväskylän seurakunnasta muistuttaa, että lähtökohtana ovat lapsen elämänpiiri ja kysymykset. 0207 912 530. Esitteessä muun muassa mainostetaan seurakunnan tarjoamaa katsomusten aarrelaatikkoa, josta löytyvien symbolien, esineiden ja tietoiskujen avulla voi tutustuttaa lapsia ortodoksisuuteen, katolilaisuuteen, islamiin ja buddhalaisuuteen. Ota yhteyttä: kirkonalat@kirkonalat.fi tai p. Monissa kouluissa, päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa erilaiset katsomukset ovat olleet arkipäivää jo pitkään. Se auttaa työntekijöitä ymmärtämään, mihin tunnustuksellisuus voi kuulua ja mihin ei, Vinko toteaa. Tunnustukseton yhteistyö päiväkodeissa ja kouluissa herättää hämmennystä ” Jokaisella kasvattajalla on hyvä olla valmiudet keskustella lasten kanssa monista kysymyksistä yhdessä ihmetellen ja pohtien. Kerromme myös rohkeasti, miten itse kristittyinä uskomme. Hän uskoo kuitenkin, että yhteistyön jatkuminen sopeutumalla muuttuvaan tilanteeseen on myös kirkon mission kannalta loppujen lopuksi hedelmällisempi tie. Ammattiliitot ovat vuosien saatossa neuvotelleet monista työn ehdoista, kuten: • Kahdeksan tunnin työpäivästä • Viisipäiväisestä työviikosta • Kesälomasta • Lomarahasta • Talvilomasta • Sairausajan palkasta • Ylityökorvauksista • Työterveyshuollosta • Irtisanomissuojasta • Työttömyysturvasta • Vuorotteluvapaasta • Äitiysja vanhempainvapaasta • Palkallisesta isyysvapaasta Järjestäytyminen on kaikkien oikeus ja mahdollisuus. Parkkali toivoo selkeyttä siihen, voiko seurakunnan työntekijä pyydettäessä itse antaa yleissivistävää uskontokasvatusta muista uskonnoista. Perustuslakivaliokunnalta toivotaan kannanottoa siihen, voiko kaikille oppilaille pakollisen koulun juhlan järjestää kirkossa. Toimiessaan kristillisten arvojen pohjalta, hän toteuttaa lähimmäisenrakkautta ja ”palvelee evankeliumia”, vaikka ei kaikissa työtehtävissään voikaan julistaa. Mutta ei meidän seurakuntien työntekijöinä tarvitse tietää kaikkea kaikista uskonnoista. www.kirkonalat.fi/liity-jaseneksi Tiesitkö että ammattiliitoista hyötyvät kaikki, ei pelkästään liittojen jäsenet. – Suurin osa lapsistamme on päivähoidossa ja siksi on hyvä, että myös me olemme siellä. Kristillistä identiteettiä ei tarvitse – eikä saakaan – piilottaa. Perheistä lähes joka kymmenes on sellainen, jossa ainakin toinen huoltaja on ulkomaalaistaustainen. ”Jos minut pyydetään päiväkotiin tai kouluun pappina, menen sinne kristittynä ihmisenä, joka on töissä tehtävässä, jossa on tarkoitus kertoa Jeesuksesta ja kristillisestä kirkosta ja uskosta. Viitala on saanut selittää asiaa viime viikkoina paljon. Mutta kun vierailulle tulee seurakunnan työntekijä, pitääkö hänenkin edustaa tasapuolisesti kaikkia uskontoja ja katsomuksia. Ei, sanovat asiantuntijat. Kunnat eivät tietenkään voi edellyttää seurakunnilta osallistumista yleiseen katsomuskasvatukseen eikä yleissivistävään opetukseen muista uskonnoista. Koulujen juhlien yhteydessä on huomattu, että rajanveto ei ole helppoa. Koulun tavoite ei ole kasvattaa hyviä kristittyjä tai hyviä muslimeita, vaan hyviä ihmisiä, Vinko linjaa. Joka kolmas suomalainen ei enää kuulu evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkon alat on evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen sekä helluntailiikkeen työntekijöiden oma ammattiliitto. – Lapsen ajatukset ja kysymykset ovat aina arvokkaita ja kunnioitamme niitä. Jyväskylän kaupungilla on seurakunnan kanssa yhteistyösopimus, jossa on määritelty, miten seurakunta osallistuu varhaiskasvatussuunnitelman ja perusopetuksen opetussuunnitelman mukaiseen katsomuskasvatukseen päiväkodeissa, perhepäivähoidossa ja jokaisella luokka-asteella. – Päiväkotiyhteistyössä ollaan oman uskonnon edustajia uskontodialogin hengessä. Jyväskylän seurakunnan varhaiskasvatuksen asiantuntija Ritva Parkkali iloitsee hyvästä yhteistyöstä kaupungin kanssa. Hänen mielestään kirkko hoitaa perustehtäväänsä, kun se tekee ihmisen hengellistä ulottuvuutta näkyväksi. On kaikkien osapuolien etu, että asianmukaisista työehdoista ja palkoista neuvotellaan ja sovitaan yhteisesti. Seurakuntien päiväkerhot tavoittavat enää vain muutaman prosentin päiväkerhoikäisitä lapsista. – Myös piispat ovat toivoneet tästä selkeää linjausta, Vinko kertoo
6 7 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 uutiset. – Se synodi ei mielestäni mennyt kovin hyvin eikä asiakirjoissa ole mitään kovin merkittävää. Korkeintaan puolet Ukrainan ortodokseista kuuluu nyt autokefaaliseen kirkkoon. – Itkuvirren loppua kohden aistin, että yhteinen suru tuli jaettua, Holopainen sanoo. Monet pelkäävät, että tapahtuma tulkitaan noiden toimintatapojen hyväksynnäksi. – Siinä asiassa Bartolomeos olisi ehkä voinut odottaa Ukrainan tilanteen selkiytymistä. | ortodoksisuus | K oko ortodoksisen maailman korkea-arvoisin kirkonjohtaja, Konstantinopolin ja Uuden Rooman arkkipiispa ja ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I (s. – On vaikea sanoa, olisiko joku muu onnistunut siinä paremmin. Kristittyjen Elokapinan kanssa yhdessä toteutettu Ilmastomessu järjestettiin suunnitellusti, mutta ruumisarkun tilalle kirkkoon tuotiin hautaseppele. Osallistuimme yhdessä moniin ekumeenisiin tapaamisiin. Ambrosius tahtoo alleviivata myös sitä, että Bartolomeos tulee jäämää historiaan ”vihreänä patriarkkana”. Poliittiset suhteet ovat vaikeita. Kannattaisiko tutustua liikkeen toimintaperiaatteisiin ja kysyä siinä mukana olevalta nuorelta, miksi hän on mukana. – Hän hoiti aktiivisesti ympäristöasioita jo kauan ennen kuin niistä tuli niin kipeitä kuin ne nyt ovat. Organisaatiomme on kunnossa ja hallintomme demokraattista. – Elokapinan julkisuudessa huomiota herättäneet toimintatavat ovat saaneet tunteet kuumenemaan. Bartolomeos on ehkä pisimpään virassaan palvellut Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka. Kunnioitan suuresti heitä, jotka tuottavat meille ruokaa. Samoin vahva yksikulttuurinen nationalismi. JUSSI RYTKÖNEN Ekumeeninen patriarkka Bartolomeos I virassaan 30 vuotta merkkipäivä | Harvinaisen pitkän uran tehnyt ortodoksisen maailman ylin paimen on tasapainoillut ortodoksien omien kysymyksien lisäksi ekumenian, Venäjän ja islamisoituvan Turkin kanssa. Se oli Bartolomeokselle hyvin tärkeä, mutta Venäjän kirkko ja eräät muut kirkot kuitenkin boikotoivat kokousta, joka jäi torsoksi. Myös arkun käyttäminen surun symbolina on koettu loukkaavana, Rantala avaa kritiikin sisältöä. Siellä on paljon väsyneitä ja taloudellisten huolien kanssa kamppailevia ihmistä. Tavoitteena oli myös kiinnittää huomiota ilmastonmuutokseen ja kiihtyvään lajikatoon, tilaisuutta kaksi vuotta suunnitellut hengellisen työn pastori Jussi Holopainen kertoo. – Hänen edeltäjänsä ovat mielestäni tuskin koskaan niin tehneet. Täyden itsenäisyyden eli autokefalian myöntäminen Ukrainan kirkolle oli Saarisen mielestä hätiköityä. Helsingin yliopiston systemaattisen teologian professori Risto Saarinen arvioi, että yleisesti ottaen Bartolomeos on onnistunut tehtävissään hyvin. Patriarkka arvostaa Ambrosiuksen mukaan Suomen ortodoksista kirkkoa. – Sen minkä teemme toisille luoduille, teemme Luojallemme, Kuusikallio sanoo. – Etsimme sanoin ja teoin yhteyttä luomakuntaan ja sen luotuihin. Jussi Holopainen kertoo yllättyneensä siitä, miten kuumiksi tunteet ovat Elokapinan ympärillä muuttuneet. Sen sijaan suhteissa Venäjän ortodoksiseen kirkkoon ei ole mennyt yhtä hyvin. Sen sijaan autokefalian antaminen Ukrainan kirkolle oli Ambrosiuksenkin mukaan hätiköityä. Kaikissa kärsivissä, myös luonnossa, voimme nähdä kärsivän Kristuksen kasvot, Kristittyjen Elokapina -liikkeeseen kuuluva Visa Kuusikallio kommentoi. Yhteinen Ilmastomessu sen sijaan veti Vanhan kirkon täyteen ja piispakin oli paikalla. Yleisön joukossa oli paljon muitakin pappeja. marraskuuta 1991. Kristittyjen Elokapina on järjestänyt tähän mennessä neljä Ilmastomessua yhdessä seurakuntien kanssa. Kansanlaulaja ja esitystaiteilija Emilia Kallonen lauloi seppeleen vierellä kalevalaisen itkuvirren. Avoimen ruumisarkun äärellä olisi voinut surra menetettyjä eliölajeja ja luontoympäristöjä. Positiivista on, että se kyettiin pitämään lisäämättä riitoja, Risto Saarinen sanoo. – Samalla meidän täytyy kuulla myös maasta ja metsästä elantonsa saavien kokemusta. Nimensä mukaisesti arvomme pohjautuvat etenkin kristinuskoon, mutta se, tai usko, ei ole edellytys mukaantulolle. – Kirkko oli täynnä väkeä ja myös piispa Matti Repo oli tullut paikalle, Holopainen kertoo. Helsingin eläkkeellä oleva metropoliitta Ambrosius arvioi, että Bartolomeos on onnistunut tehtävissään erinomaisesti. | ympäristösuru | T ampereen Keskustorilla oli tarkoitus järjestää viime perjantaina seurakuntayhtymän ja Kristittyjen Elokapinan yhteinen Lajien surusaatto. Holopainen ehdottaa. Keskustelussa se on leimattu muun muassa väkivaltaiseksi ja fasistiseksi järjestöksi. – Kirkollamme on paikka hänen sydämessään. Bartolomeos arvostaa myös reformaation kirkkoja, virkaratkaisuista huolimatta. Ekumeenisella patriarkaatilla on sen pienehköstä koosta huolimatta johtava asema ortodoksisessa maailmassa. Päätös vastasi varsinkin Ukrainan valtiovallan toiveita, Saarinen toteaa. – Se ei ole virkateologinen, mutta kyllä ekumeeninen kannanotto. Ekumeenisesti on ollut merkittävää, että Bartolomeos on osallistunut paavien virkaanasettajaisiin Roomassa. | Kuva: Janne Aejmelaeus / Tampereen seurakunnat ” Kaikissa kärsivissä, myös luonnossa, voimme nähdä kärsivän Kristuksen kasvot. Suomen ja Viron ortodoksiset kirkot kuuluvat siihen autonomisina kirkkoina. Se on poikkeuksellista ortodoksisessa maailmassa. Suhteiden paraneminen ei riipu Bartolomeoksesta. Kristittyjen Elokapinalla on Ilmastomessujen lisäksi suunnitteilla kulutuskriittisiä adventtiaktioita. Ekumeenisen patriarkaatin suhde Venäjän kirkkoon on ollut vaikea jo pitkään. – Hän on pystynyt 30 vuoden ajan olemaan uskottava keulahahmo ortodoksisille kirkoille ja onnistunut yleensä hyvin pitämään näiden kirkkojen keskinäisiä suhteita yllä. Saarnasta hänen mieleensä jäi ajatus Jumalasta, joka rakastaa luomansa moninaisuuden kautta ja miten Kristus kärsii haavoitetussa luomakunnassa. Monikymmenvuotisen valmistelun jälkeen ortodoksiset kirkot pitivät vuonna 2016 Kreetalla ”Pyhän ja suuren synodin”. Hänet asetettiin virkaansa 2. 1940) viettää kohta virassa olonsa 30-vuotismerkkipäivää. Ärhäkkää palautetta läpikäydessään Tampereen seurakuntayhtymän yhtymäjohtaja Tapani Rantala ja Jussi Holopainen totesivat, ettei ympäristötunteiden käsittelemiseen tarvittavaa rauhallista tilaa voinut enää taata ja tapahtuma peruttiin. Mikä on Kristittyjen Elokapina. | Kuva: Lehtikuva/AFP Photo/ Vatican Media ” Hän hoiti aktiivisesti ympäristöasioita jo kauan ennen kuin niistä tuli niin kipeitä kuin ne nyt ovat. – Se oli epäonnistunut ratkaisu, ei oikein loppuun saakka harkittua. Ne muistuttavat ilmastonmuutoksen pysäyttämisen lisäksi joulun ydinsanomasta. Moskovan patriarkaatin kanssa on asian vuoksi nyt jatkuvaa jännitettä, josta ei voi syyttää erityisesti Moskovaa. Olen huolissani heidän jaksamisestaan ja toivon, että he saisivat enemmän tukea, Holopainen toteaa. Paavi Franciscus (vas.) tervehti patriarkka Bartolomeos I:stä ekumeenisessa tapaamisessa Pyhän Nikolauksen paavillisessa basilikassa Barilla, Italiassa vuonna 2018. Tunnen hänet pitkältä ajalta jo ennen patriarkaksi tuloa. ”Kristittyjen Elokapina on yksi Suomen Elokapinan alaryhmistä. – 30 vuoden aikana islamin rooli on Turkissa kasvanut. Holopainen aikoo jatkaa sellaisten paikkojen etsimistä, joissa ympäristösurua voisi surra turvallisesti ja kunnioittavassa ilmapiirissä. Suhteessa Turkin valtioon Bartolomeos on Saarisen arvion mukaan ”tehnyt sen, minkä voi”. Kuusikalliolle aktivismi on Kristuksen seuraamista. DANIELLE MIETTINEN Lajien surusaatto hyytyi kritiikkiin Tampere | Kristittyjen Elokapinan ja seurakuntien yhteinen Lajien surusaatto peruttiin aggressiivisen vastustuksen vuoksi. Oma käsitykseni on, että Moskovan patriarkaatti on omalla käytöksellään tehnyt asioista vaikeita. Arkku oli määrä kantaa saatossa iltakuudelta alkavaan ilmastomessuun, jossa kristillinen usko ylösnousemukseen ja uuteen luomiseen olisi tuonut surun rinnalle toivon. – Jos käsitys on tällainen, kirkon yhteistyötä sen kanssa on tietenkin vaikea ymmärtää. Kaikki vakaumukseen katsomatta ovat tervetulleita kapinoimaan elämän puolesta hengellisin painotuksin, seuraten kaikkien tuntemaa radikaalia kapinallista, Jeesusta.” Aktivisti Sanna Jetsonen Maan suola -verkkolehdessä 26.3.2021 Perutussa Lajien surusaatto -tapahtumassa oli tarkoitus kantaa avoin ruumisarkku ilmastomessuun. Osallistujat kiittivät erityisesti ympäristön riistämiseen ja laiminlyömiseen keskittyvää synnintunnustusta sekä rukouksia ympäristön puolesta. Ambrosius muistuttaa, että sekä Helsingin piispa Irja Askola että Ruotsin arkkipiispa Antje Jackelén on otettu Konstantinopolissa arvokkaasti ja ystävällisesti vastaan piispoina. Sama koskee suhteita paaveihin ja katoliseen kirkkoon, Saarinen sanoo. – Hän on ortodoksisen mittapuun mukaan avoin ja edistyksellinen, ja tullut toimeen liki kaikkien tahojen kanssa
– Luottamushenkilöt eivät myöskään arvioi kirkon oppia tai papiksi kelpaamista, vaan tätä tehtävää hoitaa tuomiokapituli. Vuosia sitten Teerikangas puolusti sateenkaariväen kirkkopyhää, joka toteutettiin Kokkola Pride -tapahtuman yhteydessä. Kappalaisen vaaleista, jotka käytiin kesällä 2019 ja alkuvuodesta 2021, tehtiin oikaisuvaatimukset ja valitukset hallinto-oikeuteen. Päätöksessä on kuukauden valitusaika. Hiippakunnan YouTube-kanavalla julkaistu ”Tästä olemme samaa mieltä: Ota rokote” -video on lyhyt, 45 sekunnin pituinen. Toisesta virantäytöstä on yhä vireillä kirkollisvalitus hallinto-oikeudessa. Julkisen viran nimitysperusteita säätelee perustuslaki, jota luottamushenkilö ei voi ylittää, vaikka mieluinen hakija olisi tunnetusti mukava ja paikalliset olot tunteva tai pätevin hakija väärää mieltä jostakin. Siksi heidän pitäisi kuulla ja arvostaa viranhaltijaa, tässä tapauksessa kirkkoherraa, joka virkavastuulla tekee esityksen. – Olen päätöksestä helpottunut ja iloinen. Kavalluksen kokonaissumma on noin 45 000 euroa, josta Suomen Lähetysseuran rahoituksen osuus noin 12 000 euroa. Nimitysperusteet julkiseen virkaan ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Nyt Teerikangas pureskelee tuoretta uutista ja miettii, ottaako kappalaisen viran vastaan. Toimittajana minua välillä ihmetyttävät kirkon rekrytoinnit seurakuntien ylimpiin virkoihin. Hänen mielestään oikeuden päätös on vahva viesti siitä, että jos oikaisuvaatimus seurakuntaneuvoston päätökseen hylätään, se pitää perustella. Laajasalon mukaan rokottamaton ihminen toimii tieteenvastaisesti ja osoittaa ymmärtämättömyyttä, mutta paljon vakavampaa on se, että hän toimii itsekkäästi, moraalittomasti eikä välitä toisten ihmisten kärsimyksestä tai kuolemasta. Piispa kirjoittaa, että jokaisen ihmisen, jolla ei ole siihen lääketieteellistä estettä, on velvollisuus ottaa rokote. Oikeutta on mahdollista saada, Teerikangas sanoo. – Jokainen ajaa omasta näkökulmastaan seurakunnan hyvää, mutta lain antamissa edellytyksissä pitää pysyä. Asia on poliisitutkinnassa. VaaleisKokkolassa ratkesi vuosia kestänyt virantäyttö luottamushenkilöt | Kirkko on työnantaja, jota koskevat lait, sanoo kappalaiseksi valittu Emilia Teerikangas. – Virkavalinnat sen sijaan ovat olleet intensiivisiä ja herättävät helposti intohimoja. Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun neuvosto oli yli kaksi vuotta kestäneen prosessin aikana yksimielinen. – Tämä ryhmä on perinteisesti ajattelevia. Hän toivoo, että luottamushenkilöt seurakunnissa muistaisivat, että rekrytoinnissa ei arvioida papin uskoa. Tämän jälkeen Teerikangas valittiin virkaan. | Kuva: Keskipohjanmaa / Markku Jokela 8 9 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 uutiset. Neuvosto on kuitenkin päättänyt joka kerta valita tehtävään toisen henkilön. Emilia Teerikangas toimii tällä hetkellä kirkon nuorisotyön lehtorina ammattikorkeakoulu Centriassa. Sitä ei tullut. Seurakuntaneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra Jouni Sirviö toteaa, että seurakuntaneuvosto on ollut mielipiteissään jakautunut. Jori Mäntysalo on yksi Eroa kirkosta -sivuston perustajista ja Kotimaa.fi-sivuston pitkäaikainen bloggaaja. – Kun uudet luottamushenkilöt aloittavat, kannattaa käydä läpi perusasioita, kuten lainsäädäntöä ja vuorovaikutuksen merkitystä. Tuoretta päätöstä Passoja kommentoi sanomalla, että korkeimmasta hallinto-oikeudesta valituslupaa hakeneelle joukolle tärkeintä ovat nyt seurakunnan sopu ja työrauha. Paananen ei halua kommentoida päätöstä, seurakuntaneuvoston viimeisintä keskustelua tai luottamushenkilöiden roolia rekrytointiprosessissa. Perinteiset suorat kirkkoherranvaalit ovat varsin selviä. sa olemme äänestäneet ansioituneisuuden mukaan. Lähetysseuran tiedotteen mukaan rikoksen tekijä toimi yksin ja hän on myöntänyt syyllisyytensä. Hän toivoisi tuomiokapituleja mukaan järjestämään uusien luottamushenkilöiden koulutuksia vaikkapa rovastikunnittain. Sirviön mukaan prosessin opetus on, että luottamushenkilöt pitää kouluttaa aina vaalikauden alussa. MERI TOIVANEN ” Luottamushenkilöt eivät arvioi kirkon oppia tai papiksi kelpaamista. Laajasalon mukaan rokottamaton kantaa vastuun lähimmäisen kärsimyksestä ja kuolemasta. FREIJA ÖZCAN | kommentti | Kahdesta eri kappalaisen virantäytöstä hallinto-oikeuteen valittanut Emilia Teerikangas huomauttaa, että seurakunnan luottamushenkilöt eivät ole rekrytoinnin ammattilaisia. Teerikangas pitää tapauksen opetuksena sitä, että kirkko on paitsi hengellinen yhteisö myös työnantaja, jota koskevat työelämän lait. Olemme tehneet työtä sen eteen, että voisimme lähentyä. Seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja, erikoislääkäri Terttu Passoja on ollut äänestämässä virkoihin Emilia Teerikankaan vastaehdokkaita. – Emme ole aiemmin tottuneet tällaisiin valitusprosesseihin. Kapituli asettaa hakijat järjestykseen, ja kansa äänestää, ketä tahtoo. Ajattelen kuitenkin, että tärkeintä on prosessi. – Toivon tämän prosessin olevan muillekin esimerkki siitä, että jos ei saa perusteluja, kannattaa uskaltaa viedä asia eteenpäin. Hän toteaa myös, että ihmisellä on vapaus elää epäterveellistä ja itselleen vaarallista elämää. Käytännössä virkaan on valittava se, jolla on korkein koulutus ja eniten kokemusta. Äänestimme heitä, jotka katsoimme sopivimmiksi. Hän irtisanoutui seurakuntapastorin virasta kesäkuussa virkavapaalla ollessaan. Tässä vastuu lankeaa kirkkoherroille, joiden on syytä lukea luottamusväelle lakia. Teerikangas näkee, että prosessin taustalla ovat kiistat suhtautumisesta seksuaalija sukupuolivähemmistöihin ja erilaiset raamattukäsitykset. Seurakuntaneuvosto päätti äänin 9–7 hakea valituslupaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Seurakuntaneuvoston jäsen Jukka Paananen on ollut samalla kannalla kuin Passoja ja tehnyt Teerikankaan valintaa haastavia vastaesityksiä. Luottamushenkilö on innoissaan, haluaa vaikuttaa ja tahtoo seurakunnan parasta. On turhauttavaa, jos jokin ryhmä on liikkumaton, kun pitäisi lähteä etsimään kompromissia. Olemme äänestäneet sillä ymmärryksellä, joka meillä on ollut, demokraattista äänestystapaa noudattaen. | lyhyesti | Piispat Laajasalo ja Repo ottavat kantaa koronarokotusten puolesta Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalo ottaa Helsingin Sanomissa julkaistussa mielipidekirjoituksessaan tiukasti kantaa siihen, että koronarokotuksia on käsiteltävä yhteisön asiana. Seurakunnassa ennestään pappina työskennellyt Teerikangas on hakenut kahta eri kappalaisen virkaa ja yhtä kappalaisen viransijaisuutta. Ongelmia sen sijaan näyttää syntyvän, kun luottamushenkilöt pääsevät valitsemaan kirkkoherraa tai kappalaista. Hän on Kokkolassa merkittävä kirkkopoliittinen vaikuttaja, sillä hän toimii yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtajana ja on lisäksi Oulun hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja. Hänen mukaansa rajoituksia olisi kiristettävä rokottamattomien kohdalla. Sirviön mukaan nykyinen neuvosto on toiminut monien asioiden käsittelyssä asiallisesti. Hänet on todettu kaikilla kerroilla ansiovertailussa pätevimmäksi ja kirkkoherra Jouni Sirviö on esittänyt häntä valittavaksi. Lähetysseuran kumppani kirkko joutui talous rikoksen kohteeksi Suomen Lähetysseuran mukaan Thaimaan evankelis-luterilaisen kirkon työntekijä on kavaltanut kirkon varoja väärennetyillä shekeillä touko–heinäkuussa 2021. Päättyneenä kesänä Pohjois-Suomen hallinto-oikeus kumosi seurakuntaneuvoston päätöksen ensimmäiseen vaaliin liittyvästä Teerikankaan oikaisuvaatimuksen hylkäämisestä ja palautti asian uuteen käsittelyyn. Myös Tampereen hiippakunnan piispa Matti Repo on kehottanut ottamaan koronarokotuksen. Yleinen tulkinta on ollut, että Teerikangas on ollut osalle seurakuntaneuvostoa liian liberaali. Teerikangas huomauttaa, että luottamushenkilöt eivät ole rekrytoinnin ammattilaisia. – Päätös on tehty ja sillä päätöksellä mennään eteenpäin. Repo ja Tampereen vapaa-ajattelijoiden puheenjohtaja Jori Mäntysalo ovat tehneet yhteisen videon, jossa he kehottavat ottamaan koronarokotuksen. Etenkin kirkkoherranvaaleista tehdään näyttäviä spektaakkeleita videoineen ja paneeleineen silloinkin, kun on kyse välillisestä vaalista, jonka ratkaisun perusteet itse asiassa ovat varsin karut. Henki & Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kotimaa, Askel, Kirkko ja kaupunki, Henki & elämä, Kirkonseutu, Kirkkotie ja Pääsky Verkkoon: kotimaa.fi ja kirkkojakaupunki.fi Hyödynnä turvallinen mediaympäristö Varaa parhaimmat mainospaikat seuraaviin lehtiin: Voit tavoittaa kerralla jopa 300 000 aktiivista kuluttajaa | rekrytointi | K okkolassa tuli päätepisteeseen vuosien kiista, kun suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto valitsi lokakuun alussa yksimielisesti kappalaisen virkaan Emilia Teerikankaan. Painotuksia ja persoonan sopivuutta voidaan vertailla sitten, jos hakijat ovat ansioiltaan samantasoisia. Paananen työskentelee lestadiolaisen Lähetysyhdistys Rauhan Sanan lähetysjohtajana ja on Inkerin kirkon pappi. Toimimme kirkkolain ja -järjestyksen puitteissa. Ihmisiä täällä Kokkolassa kiinnostaa, mitä aion nyt tehdä. Nyt päättynyt kappalaisen valintaprosessi on ollut Passojan mielestä hämmentävä
Siitä, että asioista tulee ihmiskasvoisia, on minulle apua, kun koetan ymmärtää asioita ja ilmiöitä elämän virrassa. Se kertoo mielestäni asiaan perehtymättömällekin, mistä tuossa tehtävässä suurin piirtein on kyse. Jotain pitäisi pystyä tässä elämänvaiheessa tekemään heidänkin hyväkseen. ANTTI SALLINEN Kirkkovaltuutettu Kuhmo 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021. Eihän tuomiorovasti anna tuomioita eikä tuomiokirkkoon tulla tuomiota kuulemaan. Olen keski-ikäinen mies, mutta en ole kovin aktiivinen somessa. Usein meinaa hiipiä lamaannus kun ajattelee, että mitä hyötyä minun teoillani on. Olemme seurakunnissamme, kirkossa ja koko yhteiskunnassamme sillä vaativalla tiellä, jossa haluamme korjata myös rikkoontuneen luontosuhteemme jälkiä. Haluan kertoa tässä, yhtenä tapahtumaan osallistuneista, oman kokemukseni tuosta perjantai-iltapäivästä paikanpäältä. Konkretisoitui, että emme ahdistu tai kamppaile asian kanssa yksin. Vaikka nykyajan jakoa kaunoja tietokirjallisuuteen ei voi eikä pidä soveltaa sellaisenaan historiallisiin teksteihin, vaikuttavat lajierot joka tapauksessa lukijan tulkintoihin: kohosteisia kielikuvia täynnä olevaa psalmirunoutta luetaan eri silmin kuin apostolien lähettämiä kirjeitä, jotka sisältävät paikoin hyvinkin arkisia elämänohjeita. Yksi ratkaisu voisi olla, että kirkon keskusrahasto rahoittaisi keikkatoimituksista maksettavat palkkiot ja järjestäisi näihin liittyvän vakuutusturvan. Tiedostan kyllä, että nopeatahtisessa maailmassa tämä on hidas ja vaivalloinen tapa tutustua asioihin. Molemmat esimerkit liittyvät siihen, että kirkossamme on kiellettyä maksaa palkkiota kirkollisista toimituksista (KJ 6:26 §). AKI-liitot selvitti jäsentensä näkemyksiä toimituspalkkiokieltoon syksyllä 2019. Tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun tästä asiasta keskustellaan. Palkkiota ei ole mahdollista maksaa edes sellaisissa tilanteissa, joissa pappia ei muutoin ole saatavilla. Perjantain illassa ymmärsin aiempaa syvemmin, että tämän päivän valintani ja tekoni eivät jää näkymättömiin lapsiltani eivätkä tulevilta sukupolvilta. Seurakunnat luonnollisesti priorisoivat omien jäsentensä toimituksia. ” Miten lukija voi tietää, mitä kohtia pitää tulkita kirjaimellisesti, mitä taas vertauskuvallisesti. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Vähintäänkin on tarkasteltava toimituspalkkiota koskevan sääntelyn ajantasaisuutta. Voiko olla arvokkaampaa lähtökohtaa toiminnalle. Sydämen pistosta ei ole pitkä matka käytännön toimintaan ja työhön. Olen lapsesta saakka rukoillut. Aika paljon mielessäni pyörii lasteni tulevaisuus. Olen isä ja ehkä joskus paappakin. Ehdotan kirkkoherra-sanan tilalle nimikettä ”seurakunnan johtava pappi”. Perustuslain 18 §:n mukaan jokaisella on oikeus hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä ja ammatilla. Edistääkö kirkon asiaa se, että toimituspalkkiokieltoa kierretään ruskeilla kirjekuorilla ja samppanjapulloilla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Onko sillä yritetty lisätä kansan tuntemaa kunnioitusta seurakunnan johtajaa kohtaan. Kuka korvaa sen, jos toimituskeikalla sattuu työtapaturma. Millaiseen käsitykseen kielestä perustuu vaatimus, jonka mukaan Raamattua pitäisi tulkita kirjaimellisesti, sananmukaisesti. Sain kuitenkin perjantaina kokemuksen rukouksen hiljaisuuden ja aktiivisen työn suhteesta ja niiden voimasta. Onhan esimerkiksi varsin yksiselitteiseltä ja käytännölliseltä kuulostavaa käskyä ”älä tapa” tulkittu kaikkialla kristikunnassa nimenomaan vertauskuvallisesti. Kumma kyllä toivo syntyi siitä, että tunnistin paljon huolta ja surua koolle tulleiden ihmisten sanoista ja kasvoista. Marraskuussa kokoontuvalla kirkolliskokouksella on kaikki mahdollisuudet käsissään taata kirkollisia toimituksia suorittavien pappien yhdenvertaiset perusoikeudet ja omaisten toivomuksia kunnioittavat työnteon edellytykset tuleville sukupolville kirkossa. Kyselyyn vastanneista papeista ja kanttoreista 76 prosenttia piti perusteltuna sekä toimituspalkkiokiellon kumoamista että tehdyn työn asiallista korvaamista ja vakuuttamista. Monitulkintaisuus ei tarkoita, että Raamattua voisi tulkita, miten haluaa. Kokemukseni on, että monet asiat näyttäytyvät elämässä ja työssä kovin erilaisina kuin ne somessa esitetään. Ilmastotoimet tapahtuvat, niin kuin joku sen vierestä viisaasti sanoi, eivät meidän silmiemme vaan meidän uskomme ja luottamuksen varassa. Sen sijaan se vaatii ottamaan huomioon sen, että kielen merkitykset riippuvat aina käyttöyhteydestä eli kontekstista. Sain vahvistusta siinä, että tehdessämme työtä tulevien sukupolvien elämä ja syntymättömien lasten kasvot mielessämme, me voimaannumme yhteisestä työstä ja vaivasta. Ja kun olen työssäni tekemisissä toisten lasten ja nuorten kanssa, ajattelen että he ovat meidän lapsiamme. Näen nyt paljon enemmän toivoa. Perjantai-illan messussa pysähdyin ja hiljennyin luomakunnan tilanteen äärellä. Tuomiostakin saa kirkossa puhua, mutta tuomiovalta ei ole ihmisten käsissä. Perjantaina Vanhalla kirkolla pääsin kasvokkain ihmisten kanssa, joille ilmastonmuutos on todellinen ja olemassa oleva asia joka päivä. Eikö olisi jo toiminnan aika. Tätä tärkeää asiaa ei pidä hämärtää harhaanjohtavilla termeillä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Joskus ennen ovat johtajat ehkä olleet jonkinlaisia herroja, mutta se ei ole nykyaikaisten johtamisoppien mukaista, ja erityisen huonosti sellaisen luulisi sopivan seurakuntiin. korvaa | kolumni | O lin mukana perjantaina 15.10. Kirkon työntekijät ovat palvelualttiita ja haluavat vastata omaisten pyyntöihin kunnioittaen ja kirkon arvojen mukaisesti. Tuli kokemus yhteisöön kuulumisesta uudella tavalla. Sanoilla on suuri vaikutus. Siksi kirkon ilmastotyö ei ole polarisoivaa, vaan yhteyttä ja ymmärrystä rakentavaa – meitä kaikkia tarvitaan tähän työhön. Kun lähtökohta ja päämäärä ovat arvokkaita, täytyy myös keinojen heijastaa niitä. Jotta kirjaimellinen tulkinta olisi ylipäänsä mahdollinen, sanojen merkitysten pitäisi pysyä muuttumattomina ajasta aikaan, asiayhteydestä riippumatta ja kielestä toiseen käännettäessä. Toimituspalkkiokielto ei kuitenkaan ole eduskunnan säätämässä laissa vaan kirkolliskokouksen hyväksymässä kirkkojärjestyksessä eikä siis täytä perusoikeuksien rajoituskriteerejä. MARIANNE HEIKKILÄ Pääsihteeri, rovasti, Marttaliitto ry JUSSI JUNNI Toiminnanjohtaja, pastori AKI-liitot ry HANNU RONIMUS Kirkkoherra, rovasti Töölön seurakunta Toimituspalkkio kielto – onko se tätä päivää. Ne ovat ihmeellisiä lahjoja, kumpikin. On vain yksi Herra, se, joka kirjoitetaan isolla alkukirjaimella. Emme tule ehkä itse näkemään toivon tekojen ja pelastavien toimien vaikutuksia niin nopeasti kuin haluaisimme. Sinne tullaan kuulemaan armon evankeliumia, jonka tarpeessa me kaikki olemme. Kirjallisuuden asiantuntijat kiinnittäisivät huomiota myös tekstilajiin. Omaiset itsestään selvästi olettavat, että sekä palkka että vakuutusturva ovat kirkon järjestämänä kunnossa, ja todellisuuden paljastuminen on heille hämmentävää ja syvä pettymys. Siitä kohistiin etukäteen. Tätä kutsutaan lähdekritiikiksi. Onko kohtuullista ja oikein, että papit ja kanttorit tekevät kirkolleen työtä vuosikymmenestä toiseen ilmaiseksi ja vailla vakuutusturvaa. Eikö olisi jo korkea aika luopua myös kirkkoherra-sanan käytöstä. Huonosti valitut termit voivat vääristää kirkon viestiä Kirkkohallitus on päättänyt luopua sukupuolittuneista nimikkeistä, kuten lakimies tai esimies. Jos emme ymmärrä toisiamme, on meidän ensin istuttava alas ja kuunneltava toisiamme. Sillä muuttamalla elämäntapaani ja kulutustottumuksiani kestävämpään suuntaan ilmaisen rakkauttani lapsiani ja luomakuntaa kohtaan. Samalla olemme kirkon sanoman, evankeliumin ydinalueilla: rakasta lähimmäistäsi, myös niitä tulevia, jo nyt. Kielen muuttuvat merkitykset ja Raamatun monet tekstilajit nostavat esiin tosiasian, jonka oivaltaminen tekee koko idean kirjaimellisesta eli fundamentalistisesta tulkinnasta mahdottomaksi: Raamattu on monitulkintainen kirja. Koen, että minun kannatti lähteä tuohon tapahtumaan. Lukutaidon opetuksessa painotetaankin nykyään yhä enemmän sen tärkeyttä, että lukija osaa arvioida tekstiä sen edustaman lajin perusteella, runoutta runoutena ja kirjeitä kirjeinä. Tätä oikeutta voidaan rajoittaa vain lailla. Koen sen käyttämisen hyvin kiusallisena, koska olen kirkon ystävä ja haluaisin antaa siitä hyvän ja oikeanlaisen mielikuvan. Hautaustoimistot koettavat palvella seurakuntalaisia parhaansa mukaan, mutta toimittajista on ajoittain pulaa. Meidän aikanamme on tavallista, että seurakuntalaiset haluavat toimitukseen heille itselleen tutun papin. Aloitetaan vaikka siitä, miten kieli toimii. Se on sääli, sillä ammattikunnallani saattaisi olla rakentavia näkökulmia joihinkin kiistanalaisiin kysymyksiin. Raamatun tapauksessa pitää tosin puhua monikossa lajeista, sillä se sisältää useita kirjallisuudenlajeja runoudesta kirjeisiin, historiankirjoista elämäkertoihin. Nykyinen toimituspalkkiokielto on ongelmallinen myös perusoikeuksien näkökulmasta. Kaikille kristityille pitäisi olla selvää, ettei kukaan ihminen ole kirkossa herra. Mieluummin menen – jos pystyn ja voin – tilanteisiin paikan päälle. Ainoastaan seurakunnat saavat maksaa toimituksista palkkiota papeille ja kanttoreille, mutta esimerkiksi hautaustoimistot eivät, omaisista puhumattakaan. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Myös vertauskuvallisuus vaikeuttaa kirjaimellisuuteen tähtäävää tulkintaa. Ihmettelen, miksi tuollainen sana on alun alkaen otettu käyttöön. Jos kirjallisuudentutkijoilta kysyttäisiin, he huomauttaisivat kielen merkitysten subjektiivisuudesta ja monitulkintaisuudesta. Ja sellainen kokemus minulle tuosta päivästä jäi. Ja kun tulkintoja on monia, keskeiseksi kysymykseksi nousee se, miten ja missä hengessä Raamattua luetaan. Kirkosta eronneen vainajan omaisten puolestaan on usein vaikea saada toimitukseen pappia. Tuosta matkasta me selviämme ja tämä taitaa olla juuri se ratkaisevin asia. Ainakin minusta on kirkkoherra-sana vain hölmö ja hävettävä. Luomakunta huutaa apua -tapahtumassa Tampereen Vanhalla kirkolla. Se on osa hengitystäni, tapa kysellä elämän suuntaa ja merkitystä varsinkin vaikeiden tilanteiden kohdalla. JYRKI KOIVISTO Ylöjärvi Koin Ilmastomessussa ettemme kamppaile yksin ilmastokriisi | Kirkon ilmastotyö ei ole polarisoivaa vaan yhteyttä ja ymmärrystä rakentavaa. Uskon, että kirkkoherra-nimikkeestä ja virheellisistä tuomiosanoista luopuminen aidosti kirkastaisi kristinuskon ydintä ja poistaisi esteitä evankeliumin tieltä. Osa näistä lajeista kiinnittyy enemmän kaunokirjallisuuteen, osa taas tietokirjallisuuteen. Miten lukija voi tietää, mitä kohtia pitää tulkita kirjaimellisesti, mitä taas vertauskuvallisesti. ” Kun tuntuu että kaikella on jo kova kiire, on silloinkin hyvä hiljentyä, hengittää rauhassa ja ajatella vielä ensin yhdessä. Herran pelko on viisauden alku, mutta siis Kaikkeuden Herran, ei kirkkoherran. Kirjaimellista merkitystä ei kielessä ole OLLI LÖYTTY Kirjoittaja on tutkija ja tietokirjailija. Tuo pappi ei välttämättä ole heidän kotiseurakuntansa pappi, eikä välttämättä edes kirkon palkkalistoilla. On myös toinen termistöllinen kummallisuus, joka antaa kielteisen mielikuvan kirkostamme, nimittäin tuomio-alkuiset sanat, kuten tuomiokirkko ja tuomiorovasti. Kun tuntuu, että kaikella on kova kiire, on silloinkin hyvä hiljentyä, hengittää rauhassa ja ajatella vielä ensin yhdessä. K un kirkon piirissä keskustellaan Raamatun tulkitsemisesta, tapana ei ole konsultoida kirjallisuudentutkijoita. Siinä ei ole kyse vain pinnan kiillotuksesta, vaan sanat kantavat merkityksiä ja niiden avulla muutetaan ihmisten ajattelua ja maailmaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Kirkkohallitus on tehnyt oikein luopuessaan sukupuolittuneista nimikkeistä. Ilmastonmuutos ja monet siihen liittyvät asiat ovat vaikeita meille jokaiselle
Kuva Helsingin tuomiokirkosta. Sitä ei ole kumottu ja meillä on sen pohjalta oikeus toimia kirkossa omalla tavallamme. Emeritus arkkipiispa John Vikström johti puhetta kirkolliskokouksen istunnossa, jossa päätettiin pappisviran avaamisesta naisille. Aivan loppumetreillä päätökseen lisättiin kuitenkin lisäeli toivomusponsi, jonka tarkoitus oli tasoittaa kirkossa niiden polkua, jotka olivat jääneet vähemmistöön. Mikkelin hiippakunnan emeritus piispa Voitto Huotari lähes kuohahtaa kun kuulee ajatuksen ponnen kumoamisesta. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Seppo J. Sirkka kunnan tärkeimmässä tilaisuudessa. – Ne ovat kaikki olleet maallikkoliikkeitä, joita virkateologia tai kirkon organisaatio ei ole suuremmin kiinnostanut. P äätöstä naisten vihkimisestä papiksi vuonna 1986 edelsi liki 30 vuotta kestänyt perusteellinen keskustelu. TEKSTI??|??SIRKKU NYSTRÖM – KUVAT??|??KOTIMAAN KUVA-ARKISTO piispa Paavo Kortekankaan kanssa ponnesta ennen sen esittämistä. Alle 20 vuodessa se kääntyikin torjujien mielissä oikeudeksi syrjiä naisia yhteisessä messussa. – Meille perinteisen virkakäsityksen kannattajille päätös oli ja on edelleen Raamatun vastainen. Radikaalina henkilönä Jeesus olisi voinut valita joukkoon myös naisia. On nurinkurista, että nyt kirkolliskokouksen päätöksen noudattajia vaaditaan väistymään. Auvisen mukaan Paavali sanoo suoraan, etteivät naiset saa opettaa eivätkä puhua seuraEnsimmäiset naispapit vihittiin Suomessa 6. Ei suinkaan, että heille annettaisiin erivapaus syrjiä naisia ja järjestää loputtomasti omia naispapittomia messuja. Yhteinen käsitys oli, että ylimenokauden jälkeen kaikki kirkon viroissa olevat ja niihin jatkossa vihittävät suostuvat työskentelemään toistensa kanssa, oli tämä sitten mies tai nainen. Uuden kirkolliskokouksen jäsenistä tiedettiin, että suurella todennäköisyydellä sieltä löytyisi riittävä enemmistö. Tähän pitää jo sopeutua. Ville Auvinen suhtautuu arvellen väitteeseen, että vuoden 1986 ponsi olisi tarkoitettu ylimenokauden ohjeeksi tai jonkinlaiseksi sovinnon eleeksi. – Yrjö Sariola oli todellinen rauhan mies, joka pyrki aina löytämään sovun ja pääsemään yhteisymmärrykseen kaikkien kanssa. – Ajateltiin, että alkuvuosina torjujat voivat ja saavat väistää yhteistyötä naisten kanssa. Sitä tukee myös se, ettei apostoleissa ole yhtään naista. » 12 13 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 virkakäsitys. J. Kaikki kirkolliskokouksen 108 jäsentä olivat äänestäneet. Kaksi vuotta aiemmin, edellisen kirkolliskokouksen äänestyksessä puoltajilta puuttui vielä muutama ääni. – Väistäminen oli aluksi omantunnon asia ja siksi sallittua. Häntä ihmetyttää herätysliikkeiden epäjohdonmukaisuus. Pappisvirka voitaisiin vihdoin avata naisille. Huotarin mukaan ponsi osoitti sovinnollisuutta ja ymmärtämystä äänestyksessä tappion kärsineitä kohtaan. Ponsi on niin Sariolan näköinen kuin vain olla voi. Viime hetkellä päätökseen lisättiin ponsi naispappeuden torjujien kotipaikkaoikeudesta. Muun muassa lestadiolaisista tiedettiin, etteivät he hyväksy päätöstä, mutta suostuvat yhteistyöhön. Professori Seikko Eskola oli vuonna 1986 tekemässä päätöstä pappisviran avaamisesta naisille. Seuraavaksi käsittelyvuorossa oli piispa Sariolan lisäponsi. ” Sitä ei ole kumottu ja meillä on sen pohjalta oikeus toimia kirkossa omalla tavallamme. Sitä on turha odottaa, koska naisia on vihitty papeiksi yli 30 vuotta. Ei sitä tehty vain mielipiteenvapauden vuoksi, vaan se antaa meille luvan elää saman kirkon sisällä. Uusi sukupolvi naispappeuden vastustajia kieltäytyi yhteistyöstä naispuolisten pappien kanssa ja alkoi vaatia ponnen perusteella oikeutta järjestää naispapittomia messuja. Siinä on kaksi osaa. Toinen, yhtä olennainen osa kuuluu: ”Kaikki kirkon jäsenet ja viranhaltijat ovat yhdessä vastuussa siitä, että muutoksen aiheuttamat vaikeudet pyritään voittamaan keskinäisen yhteistyön avulla ja kirkon ykseyttä varjellen.” John Vikström muistaa elävästi tilanteen, jossa piispa Sariola halusi keskustella hänen ja Totuus lisäponnesta Kirkolliskokous päätti naisten vihkimisestä papiksi vuonna 1986. Oli tullut uusi sukupolvi, joka teki ylimenokaudeksi annetusta mahdollisuudesta oikeuden. He jättivät pois ponnen jälkiosan, joka painokkaasti korostaa alttarin ja saarnatuolin yhteyttä. – Paavalilla asia nousee luomisjärjestyksestä eikä ole yhteiskunnallinen kysymys. Äänestystuloksen ennakoitiin olevan myönteinen. Ensimmäisessä osassa naispappeuden torjujille luvataan ”kirkossamme toiminnanvapaus ja mahdollisuus tulla vihityksi ja nimitetyksi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon eri virkoihin”. Ponnen laati Lapuan silloinen piispa Yrjö Sariola. Hänen mielestään hävinneille eli naispappeuden torjujille pitäisi antaa ”kotipaikkaoikeus” ja mahdollisuus toimia edelleen kirkossa. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) lähetysjohtaja Ville Auvinen listaa syitä, miksi järjestö ei hyväksy naisten toimimista pappivirassa. maaliskuuta 1988. – Ei ponsia kumota, ne korkeintaan korvataan uudella ponnella, jos itse päätöstä muutetaan. Tämän pitäisi tapahtua sovussa ja ennen kaikkea kirkon yhteyttä varjellen. Ei kirkkolaissa tai -järjestyksessä sanota, että Sleyn pitäisi palkata naispuolisia pappeja. Asia oli niin itsestään selvä, ettei sitä kirjattu edes toivomusponteen. Tilanteen uskottiin vähitellen normalisoituvan ja kaikkien suostuvan yhteistyöhön. Asian piti olla puitu loppuun ja päätöksen jälkeen lähdettäisiin yhdessä toteuttamaan uutta käytäntöä. ” On nurinkurista, että nyt kirkolliskokouksen päätöksen noudattajia vaaditaan väistymään. Tulos oli selvä: 87 jaa-ääntä ja 21 ei-ääntä. Yhteistyötavoite ei toteutunut, vaan alle 20 vuodessa toivomusponnen tarkoitus kääntyi päälaelleen. Pappisliitto jopa laati ”ajo-ohjeet”, joiden mukaan voitaisiin menetellä ylimenokauden aikana. Paavalin mukaan kyseessä on vakava asia, Herran käsky. Oliko ponsi sovinnon ele ylimenokaudelle vai pysyvä lupa kieltäytyä yhteistyöstä. Kun tuli kyse naisten pappisvirasta, kiinnostus heräsi nopeasti. – Ponnen äänestyksessä saama äänimäärä [85–9] kertoo, että valtaosa äänestäjistä antoi meille valtuutuksen järjestää vakaumuksemme mukaisia messuja
Myös puhe klassisesta kristinuskosta erottavana tekijänä on tässä yhteydessä harhaanjohtava. Mietinnön perusteluosassa pidetään kaikille osapuolille kuuluvaa kotipaikkaoikeutta selvänä asiana. Vastustajien näkemyksiä ei enää ymmärretä. Minulla oli sellainen tapa, että pyrin tapaamaan omaisia vielä ainakin kerran siunaustilaisuuden jälkeen, jos he tahtoivat. Nyt on ollut aikaa keskittyä lapsenlapseen ja muihin läheisiin. Olin pappisvihkimyksessä 6.3.1988, päivänä, jolloin naisia vihittiin ensimmäisen kerran papeiksi. Silloinen Harjun seurakunnan kirkkoherra Olli Lehtipuu ei esimerkiksi ottanut töihin kesäteologia, joka oli ilmoittanut ettei voi palvella minun kanssani yhteisen rippikoulun jälkeen alttarilla konfirmaatiossa. – Käsitys virasta ei ole koskaan ollut varsinainen ongelma, vaan se mitä ajatellaan naisista. Ainoastaan yksi prosentti papeista on harkinnut siirtymistä toiseen uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kunnioitan Lehtipuun suoraselkäisyyttä. Kerran eräs vanhempi rouva sanoi, ettei hän yleisellä tasolla hyväksy naisia papeiksi, mutta Ritva-Leenan hän hyväksyy, ”koska tuntee hänet”. Minullahan oli perhetyötaustaa. – Tätä kirkolliskokous tarkoitti alun perin, eikä se ole missään vaiheessa muuttanut kantaansa, Vikström sanoo. Lutherin virkakäsityksessä viran haltijan sukupuolella ei ollut merkitystä ja niin se jätti avoimeksi oven, jonka sulki vain hänen käsityksensä naisesta. Vuonna 2018 tehdyn selvityksen mukaan yli puolet papeista hyväksyy naisten pappeuden eikä enää ymmärrä vastustajia. Kun kerroin äidilleni hakevani pappisvihkimystä, hän kannusti minua, mutta kysyi, tahdonko varmasti niin raskaaseen virkaan. | Kuva: Mari Teinilä ” Lehtorina tunsin olevani työrajoitteinen, kun en päässyt siunaamaan tai kastamaan, vaikka seurakuntalaiset pyysivät. Valmistuin teologian kandidaatiksi 1971. Herätysliiketaustaisia tiukan linjan teologian opiskelijoita on yhä vähemmän, koska he tietävät, ettei kirkossa ole heille tilaa. – Kanttoreiden luvut ovat korkeampia, mitä selittänee se, että monen kanttorin juuret ovat lestadiolaisuudessa. Sen sijaan se merkitsi johtopäätöksen tekemistä 1900-luvun aikana vähitellen tapahtuneista muutoksista, jotka koskivat käsitystä naisesta ja naisen asemasta. Pääsin helpolla verrattuna moneen muuhun virkasisareen. MARI TEINILÄ Harjun seurakunnassa Tampereella elämäntyönsä tehtnyt Ritva-Leena Hirvonen vihittiin papiksi 1988 ensimmäisessä vihkimyksessä, jossa naisia oli mukana. 14 15 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 virkakäsitys. Myös Martti Luther perusteli aikanaan, miksi nainen ei voi hoitaa saarnavirkaa. Kävin monissa naapuriseurakunnissakin kastamassa ja vihkimässä, koska oma into ja ilo oli niin suurta. Pappistyövuosien myötä yhä tärkeämmiltä alkoivat tuntua hautaan siunaamiset. Viimeksi sellainen aloite tuotiin elokuussa kokoontuneelle kirkolliskokoukselle, mutta se ei edennyt käsittelyyn. Käymme puolisoni kanssa lähes joka sunnuntai messussa, se kuuluu pyhäämme. – Tuntuu, että opiskelijapiireissä asiat ovat paljon helpompia kohdata. Olen ollut eläkkeellä yhdeksän vuotta. Hiippakuntamme piispa Paavo Kortekangas suhtautui lämpimästi ja kannustavasti meihin naispappeihin. – Kirkolliskokous ei siis ole missään yhteydessä antanut lupaa kieltäytyä yhteistyöstä. Täytin pian sen jälkeen 40 vuotta, säästyin ikäkriisiltä, koska sain uuden viran. Vastaan haraavista yhteistyöhön suostuu 4 prosenttia, mutta 3 prosenttia pyrkii välttämään sitä. T eologian opintojeni alussa 1960-luvulla pappisviran avautuminen naisille tuntui niin epätodelliselta, etten edes ajatellut sitä. Siten heidän näkemyksensä näkyvät ja saattavat vaikuttaa myös työntekijöiden valintoihin. Ponsi ainoastaan toistaa ja alleviivaa muutaman mietinnössä mainitun asian. Kutsuin vauvan vanhempia mukaan seurakunnan perhekerhoihin. Pidän hyvänä, että vihkimyksen saatuani minulla oli jo elämänkokemusta. Sellaisen oikeuden ja luvan antaminen on kirkolliskokouksen mukaan ”mahdotonta”. Rovaniemellä Pialta kysyttiin, suostuuko hän työskentelemään naispuolisen papin kanssa. Suhtautumisessa naispappeuden vastustajiin asenteissa tapahtui kuitenkin nopea asennemuutos jo 2000-luvun alussa. Naisten pappeuden vastustus nousee edelleen esille kirkolliskokoukselle tehdyissä aloitteissa. Tutkija Maarit Hytösen 10 vuoden takaisesta tutkimuksesta näkyy, että suomalaisten keskuudessa naisten pappeudesta oli tullut itsestään selvyys. Siellä todetaan myös, että yhteistyöstä kieltäytyminen merkitsisi ”samaa kuin kirkon jakautuminen”. Aikuisten maailmassa, jota myös seurakuntien arki edustaa, ne ovat merkittävästi hankalampia. Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professorin Kati Tervo-Niemelän mielestä naispappeuden vastustus vähenee, mutta ei katoa. Läheisensä menettänyt ihminen on paljaana ja avoimena. Lisäksi reilu kolmannes hyväksyy tilanteen, mutta ymmärtää jossain määrin vastustajia. – Naisluostarissa hän kyllä sai saarnata. Kirkolliskokous oli ne hyväksynyt hetkeä aiemmin määräenemmistöpäätöksellä. Harjun seurakunnassa kukaan papeista ei kieltäytynyt yhteistyöstä kanssani. – Kaikki osapuolet kirkossa olivat askel askeleelta hyväksyneet tämän melko radikaalin muutoksen. Tosin kuuluin kirjerinkiin, joka lähettäjä haukkui meitä pappisvihkimyksen ottaneita naisia esimerkiksi piispan huoriksi. Ymmärtäjien määrä vähentyi yli 30 prosenttiyksikköä seitsemässä vuodessa. Jos joku kyseenalaistaa pappeuteni sukupuoleni perusteella, niin ajattelen ja sanon, että koen saaneeni kutsun Jumalalta. ” Naisen oli oltava miehelle alamainen ja häneltä puuttuivat edellytykset tehtävään: vahva ääni ja riittävä järki. Tästä syystä Pyhä Henki oli Lutherin mukaan sulkenut saarnaviran naiselta. Pappiskutsumus syntyi ja kasvoi vähitellen. Naisen oli oltava miehelle alamainen ja häneltä puuttuivat edellytykset tehtävään: vahva ääni ja riittävä järki. John Vikströmin mukaan keskustelu naisista ja pappisvirasta ei luterilaisessa kirkossa ole mikään virkakysymys, vaan pelkästään naiskysymys. Siihen tilanteeseen pappi saa tuoda Raamatusta lohdutuksen sanat ja ylipäätään vaikuttaa siihen, että siunaustilaisuus olisi lohdutukseksi. Pia ei puhu asiasta omalla nimellään asian arkaluontoisuuden vuoksi. Puolisoni oppi tunnistamaan kirjoittajan käsialan ja laittoi hänen kirjeitään avaamattomina suoraan roskikseen. John Vikström painottaa, että viitattaessa kirkolliskokouksen ponteen olisi otettava huomioon, että kaikki mitä ponnessa sanotaan, oli jo sanottu naispappeuspäätöksen perusteluissa. Leena Salmensaari ja Marjatta Laitinen esittelevät naisten papinasua medialle lokakuussa 1987. Kun olin ollut kaksi viikkoa rippikoululeirillä nuorten kanssa, rippikoululaisille vieras mies tuli konfirmoimaan heidät, koska naisena en voinut tehdä sitä. Vantaalla vastaava kysymys kuului, miten hän suhtautuu siihen, että seurakuntanuorissa on paljon seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvia. Eläkkeelle jäätyäni en jatkanut seurakuntalaisten perhepappina. Alkuaikoina monet toivoivat toimituksiin naispappia. Tuttu ihminen ei ole uhkaava. Seurakunnissa naispappeuden vastustajat ovat melkoisen ahtaalla, mutta järjestöissä heidän vaikutuksensa näkyy ja tuntuu. Huolimatta Paavalin naisia koskevista puhe-, opetusja johtamiskielloista oli laidasta laitaan hyväksytty, että nainen opettaa myös seurakunnissa ja johtaa kirkkovaltuustojen ja jopa kirkolliskokousten istuntoja. Syitä oli hänen mielestään lähinnä kaksi. Alussa papin työssäni parasta olivat kasteet. Sain heti alusta lähtien seurakuntani luottamushenkilöiden ja Seurakunnalta täysi tuki työntekijöiden täyden tuen. Se juuri erottaa näkemykset toisistaan, ei erilainen näkemys virasta. Heitä on yhteensä 92 prosenttia. Vain viitisen prosenttia on sitä vastaan. Sitä selittää se, että konservatiivisesti ajattelevat ihmiset ovat muita useammin seurakunnallisesti aktiivisia ja tulevat valituiksi luottamustehtäviin. Työskentelin muun muassa Malmin seurakunnassa nuorisolehtorina ennen siirtymistä lehtoriksi Tampereen Harjun seurakuntaan. Naislehtorit olivat myös saaneet periaatteellisen saarnaluvan. Tämä kutsu on minun ja Jumalan välinen asia. Jostain syystä hän ei kuitenkaan antanut yhdellekään naiselle rovastin arvonimeä. Olenkin sanonut tarvitsevani messua joka pyhä, koska olen muutoin niin huono hengellisen elämäni hoitaja. Tältä osin kirkossa tarvittaisiin sekä puoltajien että vastustajien käyttämän kielen puhdistus. Kotipaikkaoikeus ja kirkon omasta olemuksesta nouseva velvollisuus yhteistyöhön alttarilla ja saarnatuolissa kuuluvat elimellisesti yhteen. Puolisoni työskenteli pappina ja olin hänelle vähän kateellinen siitä, että toimitusten kautta hänellä oli enemmän yhteyksiä etäämmällä oleviin seurakunnan jäseniin. Joskus tilanteen niin vaatiessa olen saattanut siirtyä kirkon penkistä ehtoollisavustajaksi. Kirkolliskokouksen päätös avata pappisvirka naisille ei Vikströmin mukaan merkinnyt perinteisen virkakäsityksen muuttumista. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Jukka Granström Tamperelainen Ritva-Leena Hirvonen vihittiin papiksi ensimmäisten naisten joukossa. Ei mietinnössä eikä ponnessa. Emme tahdo jäädä striimausten varaan, ehtoollista ei jaeta sohvannurkkaan. Lehtorina tunsin olevani työrajoitteinen, kun en päässyt siunaamaan tai kastamaan, vaikka seurakuntalaiset pyysivät. – Tajusin kirkon arkisen todellisuuden kun aloin hakea kesätyöpaikkoja. Tervo-Niemelän mukaan luvut ovat vuosia laskeneet, mutta vajaa 10 prosenttia papeista ja liki viidennes kanttoreista suhtautuu naisten pappeuteen edelleen vähintään varauksella. Sen kertovat myös tutkimukset, joissa on selvitetty seurakuntalaisten, luottamushenkilöiden ja työntekijöiden suhtautumista naisten pappeuteen. Vastustus näkyy eniten järjestöissä K aikista suomalaisista naisten pappeuden hyväksyy jo yli 90 prosenttia. Kun kirkolliskokous oli tehnyt päätöksen pappisviran avaamisesta naisille, kuulin ihmisistä, jotka olivat eronneet koska asian käsittely oli vienyt niin pitkään, mutta liittyivät takaisin kirkon jäseniksi. Itä-Suomen yliopistossa opiskeleva Pia miettii vakavasti, voiko hän lähteä papiksi kirkkoon, jossa on edelleen ennakkoluuloja sekä naisten pappeutta että seksuaalija sukupuolivähemmistöjä kohtaan. Luottamushenkilöiltä ymmärtämystä naispappeuden vastustajia kohtaan löytyy enemmän kuin kirkon työntekijöiltä ja suomalaisilta keskimäärin. Hän itsekin lukeutuu vähemmistöön
Lopulta tytär kuoli vuosien jälkeen suruun ja syyllisyyteen 51-vuotiaana. Pastori Hilkka Olkinuora menetti uusperheen hartaasti toivotun lapsen kätkytkuolemalle. . Minä-muotoiset tarinat on kirjoitettu sujuvasti ja syvällisesti. | dokumentti | Kauhujen kolonia Karismaattisten johtajien ympärille syntyneiden tiiviiden kristillisten yhteisöjen ennuste on huono. Osastonhoitaja Päivi Toivanen ja ylilääkäri Petri Lehenkari kertovat sairaalasielunhoitajien merkityksestä osana moniammatillista työtiimiä. Yksi ei halua puhua läheistensä kanssa kuolemastaan sanaakaan, vaikka aikaa on enää vähän. 263 sivua. Ystävien tuki on korvaamatonta. Schäfer pakeni Argentiinaan, ja hänet onnistuttiin pidättämään vasta 2005. Hän toteaa, että lopulta ihmisen on suostuttava elämän epäoikeudenmukaisiin tapahtumiin ilman, että koskaan saa vastausta miksikysymykseen. Kertojana toimii suomalainen Samu, Tampereelta Utsjoelle muuttanut kirjastovirkailija. Myös miehensä nuorena mönkijäonnettomuudessa menettänyt Tiina Vankka kertoo, että hänen suurin saavutuksensa oli jatkaa elämäänsä silloin, kun hän ei halunnut elää. Kirjoittaja on muodostanut haastateltaviinsa luottamuksellisen suhteen. Perinteisen elämän juuret ovat syvällä Saamenmaassa, mutta niitä juuria riepottelee Ellen kutsumus taiteeseen ja vaikea valinta uuden ja vanhan elämäntavan välillä. 455 sivua. Siellä hän tapaa Ellen, mainetta niittäneen kuvataiteilijan, joka elää ristipaineessa vanhan ja uuden maailman välitilassa. Tapahtumiin tulee uusi, henkilökohtainen perspektiivi. Professori Paavo Kettusen ajatuksia minuudesta ja sielunhoidosta. OLLI SEPPÄLÄ Kohtalokas kultti: Colonia Dignidad katsottavissa Nertflixissä. Niillas Holmbergin esikoisromaani Halla Helle raottaa ovea Saamenmaahan ja haastaa lukijansa runsaudellaan, sekä kielellisesti että aihepiireiltään. Jokaisen reaktioita kohdellaan kirjassa arvostavasti. Kaksi erilaista näkökulmaa antaa mahdollisuuden rakentavaan dialogiin ja tuulettaa ennakkokäsityksiä. Holmberg kuvaa kahden kulttuurin kohtaamista itselleen vieraasta näkökulmasta. ERJA HARJUNPÄÄ Niillas Holmberg: Halla Helle. Hän kuitenkin tajusi, ettei voinut pettää rakkaimpiaan toteuttamalla suunnitelmaa. Viimeisessä luvussa psykoterapeutti ja sairaalapastori Leena Leppälä vastaa kysymyksiin surusta. Itsemurha-ajatukset nousivat esiin myös jälkeenjääneiden kokemuksissa. Teini-ikäisille ryhmäterapia ei toiminut lainkaan, varsinkin kun mukana olivat myös ne oppilaat, jotka eivät tuona päivänä olleet koulussa. Ilmestyy 6 kertaa vuodessa Pro-liite numero 6 ilmestyy 5.11. 22-vuotiaan poikansa Tuomon yllättäen menettänyt Minna-Maaria Sipilä kertoo, että vuosien valtavan kivun ja epätoivon jälkeen hänet on vallannut hiljainen hyväksyntä: kaiken piti mennä näin. Rs hi -la ps i la sk ee m äk ia ut ol la La os is sa . Entinen pituusja korkeushyppääjä Ringa Ropo kertoi esikoispoikansa leukemiakuoleman jälkeen sivuuttaneensa omat tunteensa hautajaisiin saakka, mutta niiden jälkeen tuli romahdus. Tietoinen päätös on hivenen helpompi hyväksyä kuin hetken mielijohteessa riistetty elämä. Mitä vaikutuksia SOTE-uudistuksella on sairaalasielunhoitoon. Toki valinta oli läheisille raastava ja jätti loputtoman määrän kysymyksiä. Lapset erotettiin vanhemmista, eivätkä pojat ja tytöt saaneet olla missään tekemisissä. Kirkon apua Alametsä Rehellinen teos kuolemaan suostumisen vaikeudesta ei uskaltanut ottaa vastaan, koska pelkäsi työntekijöiden mahdollista homovastaisuutta. |K uv a: Ar i Vi tik ai ne n/ Su om en Lä he ty ss eu ra 10 20 AIHEE NA: Lähet ystyö ja kansa invälin en diakon ia . Schäferin uskonnollinen toiminta tähtäsi saksalaisella kulttuurilla höystettyyn ”pedofiiliparatiisiin”, kuten eräs haastateltu kuvaa. Tarinan edetessä kirjan yhteiskunnallinen ote vahvistuu. Kirjassa ei väistelty erityisen vaikeitakaan teemoja. Pappi ja traumapsykoterapeutti Jaakko Hassinen sekä sielunhoidon vapaaehtoinen Kari Valkonen pohtivat sielunhoidon ydintä, mahdollisuuksia ja haasteita. Schäferiä epäiltiin poikien seksuaalisesta hyväksikäytöstä ja hän pakeni Chileen, jonne noin 300 kannattajaa seurasi häntä. Kirjailija Kaari Utrio kertoo hautoneensa miehensä yhtäkkisen kuoleman jälkeen itsemurhaa puolitoista vuotta. Kyseinen ”Arvokkuuden siirtokunta” on saksalaisen Paul Schäferin (1921–2010) vuonna 1961 Chileen perustama yhteisö, josta tuli kaikkea muuta kuin arvokkuuden paikka. Yhteisön onnistui välttää viranomaisten yritykset puuttua rikoksiin aina vuoteen 1996 saakka. Jotkut etiäisistä – tai ilmestyksistä jälkikäteen. Avausluvussa näyttelijä Jussi Lampi kertoo tyttärensä itsemurhasta. Kertomuksia surusta ja selviytymisestä. Toinen järjestää kaikki asiansa, suunnittelee hautajaisensa ja tukee läheisiään, vaikka tekee itse kuolemaa. Sotilasdiktatuurin jälkeen Colonia Dignidal muutti vuonna 1991 nimensä Villa Bavieraksi. Kirjailijan äidinkieli, pohjoissaame, maustaa suomeksi kirjoitettua tekstiä. . Ahdistus kasvaa sietämättömäksi, ja Elle pakenee tunturiin ja päättää elää ”vuojenaikojen mukkaan”. Häntä lohdutti poliiseilta saatu tieto, että tyttären teko oli harkittu eikä siihen liittynyt päihteitä. Colonia Dignidad tähtäsi saksalaisella kulttuurilla höystettyyn ”pedofiliaparatiisiin”. Millaisia valmiuksia seurakunnan työntekijöiden koulutus antaa sielunhoitotyöhön. Keho joutui voimakkaan stressin myötä tulehdustilaan, ja lääkitys tuhosi vähitellen maksan ja munuaiset. A nneli Juutilainen on kirjassaan Lähtösi jälkeen – Kertomuksia surusta ja selviytymisestä haastatellut kahtakymmentä läheisensä dramaattisesti menettänyttä, joista moni on tuttu julkisuudesta. Teema: Sielunhoito Lähet ys puhutt aa Kokos imme vasta uksia lähety styötä koske viin kysym yksiin ja tietop aketit kirkon viralli sista lähety sjärje stöist ä. Myös mielenkiintoinen työ taidekauppiaana ja ymmärtävä puoliso ovat auttaneet eteenpäin. EMILIA KARHU Anneli Juutilainen: Lähtösi jälkeen. Moni on kokenut henkisen ensiavun epäonnistuneen surkeasti läheisen kuoleman jälkeen. Schäfer oli sotien jälkeen Saksassa julistaja ja seurakunnan nuorisotyöntekijä. Osa kertomuksista liittyy kansakuntaa järkyttäneisiin tapahtumiin, kuten kouluampumisiin, tsunamiin tai Imatralla tapahtuneeseen kolmen naisen sattumanvaraiseen ampumiseen. Selitykseksi Samulle hän lähettää runoiksi kirjoittamiaan unia, joita Samu parhaansa mukaan yrittää ymmärtää ja tulkita. | Kuva: Olli Seppälä Erityisesti seurakuntien työntekijöille ja luotta mushenkilöille suunnattu Kotimaa Pro -liite jaetaan Kotimaa-lehden välissä. Teemat vaihtelevat kolonialismista dekolonisaatioon, luontosuhteesta Tenon lohiin, saamelaisista symboleista piilotajunnan saloihin. Tämän todistaa kuusiosainen dokumenttisarja Kohtalokas kultti: Colonia Dignidad. . Docendo 2021. Kolonia toimi Chilen sotilasdiktatuurin aikana (1973–1991) myös kidutuskeskuksena. Itsetuhoiset ajatukset pyörivät mielessä, vaikka hänellä oli kolmen kuukauden ikäinen tytär hoidettavanaan. Anneli Juutilaisen kirjassa haastatellaan läheisensä dramaattisesti menettäneitä ihmisiä. Gummerus 2021. | viikon kirja | | kirja | Ihmiset suhtautuvat tietoon sekä omasta lähestyvästä kuolemasta että läheisen kuolemasta hyvin eri tavoin. Siellä harjoitettiin uskonnollista, henkistä ja fyysistä väkivaltaa. Aiheiden runsaus vaatii lukijalta keskittymiskykyä. Hän sai työstään potkut ja perusti seuraajineen yhteisön, joka ylläpiti lastenkotia. . Jokelan koulusurmassa ystävänsä menettänyt ja itsekin tilanteessa läsnä ollut europarlamentaarikko Alviina Alametsä kertoo, että ainoa kriisiapu oli luokan istuttaminen kerran rinkiin, jossa jokaista pyydettiin kertomaan tunteistaan. Oras kertoo, ettei tule koskaan selviämään menetyksistään, mutta yrittää silti nauttia kakista ilon hetkistä, joita kohdalle osuu. Moni sai apua kirjoittamisesta. Hänen sanansa oli laki, jota kukaan ei epäillyt. Selviytymisen kannalta olennaiselta vaikuttaa, että läheinen löytää jonkinlaisen rauhan tapahtuneen kanssa. Lapsenlapsensa Akun päiväkodin tapaturmassa menettänyt isoisä Reijo Oras kertoo, että lapsen äiti eli hänen tyttärensä ei saanut heti tapahtuman jälkeen mitään tukea. | Kuva: Netflix/LOOKSfilm 16 17 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 kulttuuri. Tämä tuore ja innokas kirja opetti uutta, kertasi vanhaa ja innosti lukemaan Saamenmaasta lisää. Hän koki menehtyneen ystävänsä olevan viharikoksen uhri, koska kouluampuja kirjoitti vihamielisesti homoseksuaaleista. Jututi mme myös nuoria vaikutt ajia ja KUA:n toimin nanjo htajaa
Sauri näyttäytyy kirjassaan tunnollisena ja ylivastuuntuntoisena kulisseissa puurtajana, joka vetää itsensä kerta toisensa jälkeen burn outin partaalle koettaessaan selvitä vastuistaan poliitikkona, aktivistina ja perheenisänä. Niinpä oma näkemys täytyy pystyä perustelemaan riittävän hyvin, jotta muutkin voivat yhtyä siihen. Pekka Sauri, 67 Juuri nyt näillä lentomaileilla sitä alkaa ajatella, että pitää tehdä jo tänään se, mitä meinaa. Helsingissä ja Hämeenlinnassa asuneen perheen vanhemmat olivat opettajia, liberaaleja sivistysporvareita. Legendaarisesta Yölinja-keskusteluohjelmasta tunnettu radioääni teki tänä syksynä uuden tulemisensa kuulijoiden korviin podcast-sarjassa Pekka Saurin Lohdullinen teoria elämästä. Hänen avainromaaninsa Parempaa kuin seksi (2014) käsittelee tunnistettavasti ja kaunistelemattoman kriittisesti Vihreän liikkeen syntyhistoriaa ja sen keskeisiä vaikuttajia. Piti rakentaa oma aatteellinen koti. Näkemyksen pohjalla on ”parhaan argumentin periaate”. – Me olimme idealistisia nuoria hippejä. Poliittisesti koditon psykologian opiskelija koki taistolaisten pilanneen iloisen opiskelijaelämän. Ehkä on jonkinlainen kunnia-asia voida välittää kokemuksiaan eteenpäin niille, jotka haluavat kuulla. Erilaisia talousnäkemyksiä sisäänsä sulkeneet vihreät ovat viime aikoina asemoituneet laitavasemmistoon. ” Jos jättää oman antinsa antamatta, se on paha ohari. Parhaiten muotoillut argumentit tulevat yhteisön perustaksi. Hän toivoo, että oma puheenvuoro ”sivilisaation suuressa keskustelussa” olisi merkityksellinen jollekin muullekin. Ateisti etsii armoa uskonnon ulkopuolelta. On vaikea keksiä vastenmielisempää tekemistä kuin itsensä tyrkyttäminen ja vaalikampanjointi. Nyt Sauri on tullut siihen ikään ja vaiheeseen, jossa hän kokee velvollisuudekseen jakaa eteenpäin oman kasvuja kehitysprosessinsa myötä saamiaan ajatuksia ja elämänkokemuksia. Ympäristöhuolesta, joka oli ennen vihreiden ”hippien haihattelua”, on tullut pikkuhiljaa osa kaikkien puolueiden agendaa. Sauri pohtii pitkästi myös jumalattoman ihmisen elämän tarkoitusta. Pyhä ei viittaa uskoon, sillä vaihtoehtoväki otti etäisyyttä organisoituun uskonnollisuuteen, eikä ydinhahmoista juuri kukaan kuulunut kirkkoon. Entinen puoluesihteeri ja puheenjohtaja kuului puolueen – leikkisästi tai pilkallisesti kutsuttuun – ”pyhään perheeseen” Pekka Haaviston ja Heidi Hautalan kanssa. Haastatteluun saapuessaan hän nostaa paljaat varpaansa rennosti sohvalle potkaistuaan sandaalit jalastaan. Toimin kaupunginvaltuutettuna, kolumnistina ja puheenjohtajana Kansanvalistusseurassa, Suomen Museoliitossa ja Suomen Pakolaisavussa. – Mutta ajattelen kuin räätäli Halme. Apulaiskaupunginjohtaja oli kuitenkin viran puolesta piispojen kanssa keskusteluyhteydessä ja kävi puhumassa kirkon tilaisuuksissa. Kirkko on yksi ääni kansalaisyhteiskunnan keskustelussa. Yhteisöllisyyttä ja demokratiaa mielellään mahdollisimman läpinäkyvästi edistävä Sauri pitää ihanteena sekulaaria yhteiskuntaa, joka sallii ja sulkee sisäänsä mitä erilaisimpia näkemyksiä, katsomuksia ja uskomuksia. Juuri tällä tavalla maailmaa muutetaan paremmaksi, Sauri huomauttaa. Harrastan yhteiskunnallista vaikuttamista varmaan niin kauan kuin elän. – Kirkko on tietysti vaikuttanut koko suomalaisen yhteiskunnan historiaan voimakkaasti, mutta nykyajassa sen vaikutus on hyvin epäsuoraa. Sauri pelkää tämän karkottavan talouspoliittisesti keskilinjaa ja oikeistoa äänestävät. Optimistina hän uskoo, että ilmastonmuutokseen ja ympäristöön liittyvät isot haasteet selätetään. Moni ystävä tuli omituiseen ja pelottavaan taistolaisuskoon ja luopui itsenäisestä ajattelusta. Pekka Saurin lapsuudenperheessä uskonnon rooli oli vähäinen. – Suhtaudun valoisasti tulevaisuuteen uhkista huolimatta – tai nimenomaan niiden takia. – Se on kärsimyksen vähentäminen maailmasta, jos kiteytän kolmella sanalla. Kiltti ja lahjakas Pekka-poika tuli jo reilu parikymppisenä julkisuuteen vastuuntuntoisena vaihtoehtoliikkeiden edustajana. Kuka. Pitkät monologit ovat kuin ”jumalattomia iltahartauksia”. Mustat pillifarkut, t-paita ja huppari viittaavat vanhan virkamiehen sijasta pikemminkin nuoruudessa alkaneeseen rockharrastukseen. Äidinäiti kyllä kuunJumalattoman elämän tarkoitus Vihreä konkaripoliitikko, psykologi Pekka Sauri teki podcastin Lohdullinen teoria elämästä. Silmälasipäinen pitkätukka oli rockmusiikkinörtti, reppureissaaja ja lukutoukka. » Monella työsaralla pitkälle edennyt Pekka Sauri on Helsingin kaupunginvaltuutettu ja vihreiden ex-puoluejohtaja, muttei päässyt kansanedustajaksi. – Olen huono itseni markkinamies. Minulta puuttui poliittinen ryvettyneisyys, jonka kääntöpuoli oli poliittinen naiivius. Yhteiskunta on sopimus, joka syntyy ihmisten neuvotteluissa ja avoimissa, itseään jatkuvasti korjaavissa prosesseissa. Pitkä vaikuttajan ura on tuonut realismia. Näin vähemmistön asia on muuttunut enemmistön asiaksi. TEKSTI | JANNE VILLA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM ” Pessimismi on epäjohdonmukainen elämänasenne, jota on vaikea kuvitella edustavansa omille lapsilleen. – Minulla on joidenkin naiivina pitämä uskomus, että vapaassa ja rajoittamattomassa keskustelussa huonoimmat argumentit putoavat lopulta pientareelle. Suomi-lehden päätoimittaja Sauri oli 1980-luvulla orastaneen vihreän liikkeen perustajia. – Olisin ollut itsekin otollista riistaa taistolaisille, ellei liikkeen autoritaarinen kulttuuri olisi ollut niin vastenmielinen. Sauri ei ole ”yhdistyksen jäsen”. Pessimismi on epäjohdonmukainen elämänasenne, jota on vaikea kuvitella edustavansa omille lapsilleen. Olen kulkenut vihreiden kanssa niin kauan, etten pysty puoluettani hylkäämäänkään. Maailmanparantajan kutsumukseen liittyy vahva velvollisuudentunto: ihmisen on annettava sivilisaation sivistysprosessiin se, minkä voi. – Jos jättää oman antinsa antamatta, se on paha ohari. E des 14 vuotta byrokratian ytimessä, Helsingin rakennusja ympäristötoimen apulaiskaupunginjohtajana eivät opettaneet Pekka Sauria, 67, pönöttämään. 18 19 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 haastattelu. Hän ei huomannut kirkon suoranaista vaikutusta kaupungin päätöksentekoon. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen elänyt monipuolisen elämän. Hän käsittelee henkilökohtaisella otteella suuria kysymyksiä, kuten aikakäsitys, isänmaallisuus, lapsuuden valot ja varjot sekä ”vanhenemisen vapautustarina”. Budjettien laatija on vastannut osaltaan eri yhteisöjen taloudenpidosta niin kauan, että häntä hirvittää esimerkiksi ylenpalttinen velanotto
19,90 (22,00) VÄYLÄKIRJAT Paavo Kettunen Kuka minä todella olen. Pekka Sauri ei usko edes kuolinvuoteella huutavansa Jumalan armoa, vaan ajattelee että ”kuponki pitäisi olla sisällä jo ennen kuolinkamppailua”. Sauri kiipesi rakennustelineitä pitkin ulkopuolelta kirkon torniin, josta näkyi Laatokan kimallus ja Aunus. Lähes ainoa viittaus uskonnolliseen toimintaan oli lapsille luettu Levolle lasken, Luojani -iltarukous. Yhteiskunnalle pitää antaa takaisin oma panoksensa, kun on saanut siltä niin paljon. – Sitä ei kannata pitää plakkarissa, vaan sen voi jakaa niillä foorumeilla, jotka kullakin meistä on käytettävissä. Nuorempana vanhentuminen tuntui poikamaisena aina pidetystä Saurista kamalalta, mutta ”ei se tämän kamalampaa nyt tunnu olevan”. – Tähän ihailun kaipuuseen ja sankarilliseen jalustalle asettumiseen punoutui myös – poliittisesti korrekti – velvollisuudentunne. Sauri toivoo ihmisten kertovan hänelle siinä vaiheessa, kun omissa jutuissa ei ole enää järkeä. Kirkon tarinaa keritään auki 20 henkilön kautta, joista kukin eli eri vuosisadalla ja jätti pysyvän jäljen historiaan. Sen verran on jo elettyä elämää, ettei koskaan tiedä, mitä itselle tapahtuu ja milloin suoni ratkeaa päästä. Hänen oma anteeksiannon ja armon löytämisen prosessinsa on vielä kesken. Sen jälkeen pojalle esitettiin tunnelmaa keventävä kysymys: Mitä kivaa oli tänään. Yhden liki parituntisen podcast-jakson nimi on ”Armoa, kuinka jumalaton saa anteeksi”. ” Kaikki tämä sillä varauksella, että edellä sanomani on silkkaa horinaa ja setä jaarittelee. 24,90 (27,00) VÄYLÄKIRJAT Eero Hietala, Heikki Rusama Kirkon ihmeellisimmät tarinat – Parhaat jutut kristinuskon jokaiselta vuosisadalta Samannimiseen suosittuun podcastiin perustuva kirja vie kiehtovalle matkalle kristillisen kirkon 2000vuotiseen historiaan. Minuudesta luopumista on sekin, että ihminen pyrkii antamaan muille kaiken sen hyvän, mitä hänellä on. Nuorempana Sauri oli paljon tekemisissä ortodoksien kanssa, sillä metropoliitta Ambrosius oli hänen ystävänsä. – Anteeksianto, syyllisyydentunnon lievittäminen ja riittämättömyydentunnon sovittaminen tapahtuvat joko suhteessa lähimmäisiin tai itseen ilman sitä jumalallista voimaa. Suvivirttä saa Saurin mielestä tietenkin laulaa koulussa. Pekka Sauri epäilee olevansa ”ateistien liivijengin” mielestä vääräoppinen ja huono ateisti. varhaisen kirkon perinteen, ortodoksikirkon liturgian sekä katolisen teologian valossa. Pekka Sauri toteaa tyynesti, että hänellä oli varmasti takavuosikymmeninä paljon pätemistä ja oman merkityksen alleviivaamista, sekä itselleen että muille. Kristillisiin traditioihin Sauri suhtautuu suopeasti kulttuurisina kokemuksina ja lapsuuden nostalgiana. Miten Kristus “astui” sinne. – Kun olin saanut hyvät eväät perheestä, lapsuudesta ja menneisyydestäni ylipäänsä, minun piti ikään kuin maksaa takaisin sitä sijoitusta, mikä minuun oli tehty. – Kunnioitin isoäitiä suuresti. – Ostan ja sytytän kirkoissa kynttilöitä. – Minulla ei ole koskaan ollut henkilökohtaista jumalakokemusta. Hän kuuntelee klassista hengellistä musiikkia ja vierailee usein hienoissa vanhoissa kirkoissa. Siihen asti hän on mukana monissa yhteiskunnallisissa luottamustehtävissä, kirjoittaa ja pitää puheita eri foorumeilla. – Yritän pitää luukut jatkossakin auki. Elämä muuttuu yksinkertaisemmaksi, kun ihminen irtautuu myös oman merkityksensä todistamisesta toisille. Ainoa lopullinen armo on omasta minuudesta luopuminen. Hän lukee omat hartaustekstinsä, rauhoittuu ja irtaantuu siten ”päivän säpinästä suurempaan perspektiiviin”. Se on osa kulttuurikokemusta. Koska historia on suurelta osin myös uskontojen historiaa, uskonnon tuotosten torjuminen olisi ”turhaa ja hölmöä”. Toivoakseen hän kokee vielä monia merkityksellisiä asioita pyrkiessään kulkemaan maailmassa silmät ja korvat auki. Ajan tapaan Pekka Sauri kävi rippikoulun. On mainiota, että toimintakykyni on säilynyt. Kop kop. – Olisi ihmeellistä, jos ihmiset eivät saisi enää itkeä Suvivirttä laulaessa koulujen päätöshartauksissa. 24,20 (29,90) Esko Miettinen Astui alas tuonelaan – Uskontunnustuksen vaikea kohta avautuu Mikä on tuonela. – Irtautuminen yksilöllisistä pyyteistä, tarpeista ja pyrkimyksistä on käsittääkseni se jumalaton armo. Jumalaton vapahdus ja armo. Toisinaan tosin ylirasitus ja masennus ovat käyneet liian raskaiksi. Kirkkotilat tuottavat ”omanlaisensa maallisen hartauden”. 21,10 (27,90) Kaisa Aitlahti, Satu Reinikainen Uusia polkuja rauhoittumiseen Kun kiire ja hälinä vaivaavat, rauhoittumishetket auttavat vahvistamaan läsnäolon taitoja. – Se on vapahdus, ehdottomasti. Partiolippukuntakin toimi seurakunnan yhteydessä, mutta näiden merkitys oli sosiaalinen eikä hengellinen. – Ajatteluni perusta ja katsomukseni on niin vankasti rationaalinen, ettei siinä ole tilaa hengelliselle etsinnälle. Pääkirkon torni oli remontissa. Aina saattaa näet kohdata uusia lintulajeja, kasveja tai mielenkiintoista musiikkia ja ihmisiä. ”Varmaan kaikkia käskyjä paitsi tappamista urakalla rikkonut” Sauri ei usko ongelman ratkeavan kokonaan. Ja mitä hän tuonelassa teki. Kirkolliseen perinteeseen liittyvät elämykseni, nämä eiuskonnolliset uskonnolliset kokemukseni, ovat voimakkaita. Tämä näkemys syntyi minussa jo varhain intuitiivisesti ja sitten tietoisesti. Vanhassa Valamossa Neuvostoliiton puolella vieraillessaan Sauri sai vahvan uskonnollisen ympäristön tuottaman mutta ei-hengellisen kokemuksen, kun vanha pastori kertoi kokemuksistaan, jotka nostivat karvat pystyyn. Uuden Valamon luostarissa kirkon takaseinällä oli Vanhasta Valamosta pelastettu kaappikello. Pitkää päivää tehnyt ja usein myös öisin ahertanut Sauri ei ole säästellyt itseään. Hän ei ikinä tyrkyttänyt tai tuputtanut mitään, vaikka oli harras kristitty. – Terveyteni on kestänyt kaikkea tätä hämmästyttävän hyvin. Oma minuus on niin pieni pisara miljardien ihmisten meressä, ettei itsestään kannata tehdä numeroa. Kaikki tämä sillä varauksella, että edellä sanomani on silkkaa horinaa ja setä jaarittelee. Iän myötä Pekka Sauri on päätynyt Mika Waltarilta löytämäänsä ajatukseen, ettei mitään uutta auringon alla. Vanhemmat eivät tavanneet puhua uskosta. Sauri toistaa, ettei hänellä ole minkäänlaista hengellistä kutsumusta, vaikka hän on ollut usein lähellä uskonnollisia toimijoita ja riittejä. Uskonnoton mies voi vain ihmetellä ja ihastella, miten ihmiset ovat sukupolvesta sukupolveen kantaneet noita kiviä, miten urkurit ovat soittaneet ja maalarit maalanneet Jumalan kunniaksi. Siksi en ole myöskään nähnyt tarvetta etsiä Jumalaa tai uskonnollista totuutta. Suitsukkeiden tuoksussa kuului tasaisen rauhoittavasti tik-tok, tik-tok, tik-tok… – Tämä hetki oli lähinnä uskonnollista kokemusta, mutta sekään ei kiteytynyt jumalakokemukseksi, vaan kunnioitukseksi ihmisten uskoa kohtaan, joka ilmeni puhtaimmillaan vetäytymisenä luostariin. Kuvaruudulla on vähemmän häiriötä. Hän arvelee hyvien geenien suojanneen itseään. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Yksilöllisen minuuden pienenemisen ja katoamisen myötä myös riittämättömyyden ja syyllisyyden tunne heikkenee. Kirjan kymmenet harjoitukset soveltuvat ohjattuina erilaisissa ryhmissä lasten, nuorten ja aikuisten kanssa, mutta toimivat hyvin myös aikuisten yksilöharjoituksina. Se käsittelee sellaisia ihmisenä olemisen perimmäisiä kysymyksiä kuten “kuka minä olen?”, “mistä minä tulen?” ja “minne minä olen menossa?” 24,30 (27,00) VÄYLÄKIRJAT 20 21 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 haastattelu. Mutta en ole tosiaankaan liittymässä uskovien joukkoon. – Sitä vähemmän turhaa sälää on tietoisuudessa, jolloin voin ottaa paljon rauhallisemmin. – Kätkössä olevaa minuutta etsimässä Emeritusprofessori Paavo Kettunen esittelee teoksessaan hengellisen minuuden käsitteen, josta ei ole aiemmin juuri puhuttu. ” Irtautuminen yksilöllisistä pyyteistä, tarpeista ja pyrkimyksistä on käsittääkseni se jumalaton armo. – Se oli suurin uskonnollinen ponnistukseni, hän naurahtaa. – Ainoastaan muoti ja teknologia muuttuvat, mutta ihminen pysyy samana. Ihmisen ei pidä ottaa kovin vakavasti itseään, psykologiasta väitellyt filosofian tohtori päättelee. Restauroitavan luostarin toiminta näytti kiehtovalta. – Ateistien liivijengin näkökulmasta tämäkin kiertely ja kaartelu ikään kuin kuuman puuron ympärillä kuulostaa varmaan kerettiläiseltä. 020 754 2350 K R I S T I L L I N E N K I R J A K A U P P I A A S I John Vikström Uskon lähteillä ja rakkauden teillä – Emerituksen pohdintoja 2000-luvun haasteista Yhtenä maamme arvostetuimpana arvojohtana profiloitunut arkkipiispa emeritus tähyää kirjassaan Suomen ja maailmanlaajuisen kirkon tulevaisuuteen, mutta käsittelee omakohtaisesti ja avoimesti myös sairauteen, ikääntymiseen ja kuolemaan liittyviä kysymyksiä. Jumalattomaksi itseään luonnehtivan ihmisen etsintä ei siis kohdistu Jumalaan vaan jonkinlaiseen ”eheään olemiseen ja elämän hahmottamiseen”, ristiriitaisuuksien hiipumiseen tai hälvenemiseen. Pahojen tekojen sovitukseen ja anteeksiantoon. teli keinutuolissaan radiohartaudet. Mitä pidemmälle omasta sankaruudesta luopuminen etenee, sitä toimintakykyisemmäksi ihminen tulee. Pätemiseen liittyi raadollinen oman narsistisen mielihyvän ja tyydytyksen tavoittelu ja ihailluksi tulemisen tarve. Kristityn ystävänsä kanssa Pekka Sauri kuuntelee aika ajoin nettihartautta, jossa kahdelle henkilölle on kirjoitettu kunkin päivän vuorosanat. Esko Miettisen uutuuskirja avaa tätä vaikeaa uskonkohtaa ymmärrettävämmäksi mm. Siihen liittyy vahvoja muistoja koulun päättämisestä ja vanhempien jäähyväisiä lasten tietylle elämänvaiheelle
Hän myös tunnusti, että joskus on pakko mennä myös mustaan, mutta sinne ei saa jäädä makaamaan. Turha kopioida näkyvää maailmaa tai kerrata jo olevaa; elämä ei kopioi. Hän kävi laulutunneilla sekä paini ja nyrkkeili anatomiaa itsen kautta oppiakseen. Monikerroksiset kuvat eivät tyhjene yhdellä katsomisella. Vain sillä tavalla ihmisyys säilyy tulevaisuuteen, ja toivo. Se ympäröi ihmisensä lempeänä hyväilynä, kuin katsoisi kohdettaan auringossa kimaltavan veden läpi. Kantonistisotilas vapautettiin armeijasta 25 palvelusvuoden jälkeen. Wardi maalasi myös sapattina. Muistihäiriöiden ja vanhuuden haurastumisen alta taiteilija nosti nähtäväksemme ihmisen syksyn ruskan lämpimin värein. 22 23 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 essee. Merkitys löytyy valosta kuvattavan ympärillä. Hän opetti oman tuotantonsa ohessa Taideakatemian koulussa ja Taideteollisessa korkeakoulussa. Wardin isän isä oli tullut Suomeen tsaarin armeijan mukana. Taidekeskus Salmelan kesänäyttelyssä 2021 näimme Wardin viimeiset maalaukset. Wardin mielestä tämän ajan profeetat ovat käyneet vähiin, mutta taiteilijat kulkevat edellä ja katsovat tulevaisuuteen. Wardi piirsi Kansallisbaletin tanssijoita, mutta innostui itsekin tanssimaan klassista balettia. Äiti sytytti sapattikynttilät. Wardi itse käytti sanaa totuudellinen. Elokuussa kuollut Rafael Wardi oli yksi Suomen merkittävimpiä kuvataiteilijoita. Jokaisen pitäisi saada elää kuolemaansa saakka ihmisenä ainakin omille läheisilleen. Hänelle taide riitti uskonnoksi. Kultarannassa alkanut energinen luomisen aalto jatkui voimakkaana Wardin kuolemaan saakka. Hän ohjeisti käskevällä äänellä minua, kun aloittelin hänestä elämäkertaa: ”Älä tee minusta uskovaista, olen moderni ihminen. Pimenevää iltaa valaisi pyhä valo. Todellisuus muuttuu taiteeksi, kun lähtökohtana on itse elämä. Yli seitsemän vuosikymmentä jatkuneella urallaan hän saavutti kaiken, mitä akateeminen kuvataiteilija voi Suomessa saavuttaa. Jumala loi valon, myös kärsimyksen, jota meidän on vaikea ymmärtää ja kestää. Kotona oli rukousta, rakkautta, vieraanvaraisuutta ja iloa. Wardi valittiin kahdesti Helsingin Juhlaviikkojen Vuoden Taiteilijaksi. Seitsemännen Jumala lepäsi. Köyhyys hiipi kotiin, mutta perinteet säilytettiin. Hän maalasi näkyviin kasvoja, joissa ei ole tulevaisuutta, mutta ei liioin menneisyyttäkään: On vain tämä hetki. 1950-luvulla Wardi kiinnostui kuvataideterapiasta. Sapatin aterialle kutsuttiin joku vieläkin vähemmällä toimeen tuleva perhe. Elämäkertakirjuria Maija Paavilaista hän pyysi ottamaan kaiken turhan pois. Vapaan taidekoulun espanjalais-ranskalainen opettaja Vincente Rosell neuvoi oppilaitaan sisäistämään kaikkea itsensä kautta, kokeilemaan, harrastamaan aistit avoimena mahdottomiakin juttuja. Taide kasvaa aina esiin ilman pakkoa. Väri, kirkas ja puhdas, säilyi hänen tavaramerkkinään aina. Wardi toi Hoivakoti-kuvillaan taiteeseen vanhenemisen kauneuden. Äidin suvun juuret olivat Latviassa. Hän myös tunnusti viettäneensä oikeaoppisesti juutalaisten sapattia vain lapsena. Hänet kutsuttiin pitämään ja kehittämään terapiaa kuvataiteen keinoin Nikkilän sairaalaan. Samalla Wardi huomasi saaneensa itselleen uuden inhimillisen ulottuvuuden. He saivat Helsingissä asua vain heille merkityillä alueilla ja harjoittaa ammattejaan vain rajoitetusti. Hasidijuutalaisuudessa elämä ymmärretään jakamattomaksi ykseydeksi, jossa henki ylittää ihmisen tekemät keinotekoiset rajat. Wardin koti oli Lauttasaaressa syntymästä kuolemaan. Kun hän joutui lopulta hoivakotiin, Wardi vieraili siellä päivittäin dokumentoimassa vaimoaan ja muita hoivakodin asukkaita. ” Kauneuden löytäminen arjesta periytyy hasidijuutalaisilta esi-isiltä. Uskovainen Sigrid Schauman vakuutti Wardin menestyvän taiteilijana, koska sai jo kotoa vahvan uskonnollisen perustan elämälleen. Pastelliliiduilla voi dokumentoida nopeasti ja spontaanisti. Sano: Meillä on ihminen!” Rafael Wardin lapsuuden varhaisimmat muistot nousevat värikkäistä sapattikynttilöistä, värikynistä ja naapureiden puutarhoissa syksyä hehkuvista daalioista. Äidin isä, kultaseppä Benjamin Sribnik toi tullessaan varsin muuttumattoman ortodoksien hasidijuutalaisuuden perinnön suoraan Baltian suurista juutalaiskeskuksista ja huolehti patriarkan tavoin perheen juutalaisten tapojen noudattamisesta. Maalauksen hahmoilla tai esineillä ei itsessään ole merkitystä. Kun hänen ihailijansa ylistivät wardinkeltaista, taiteilija vastasi joskus mieltymyksensä keltaiseen johtuvan ehkä siitäkin, että hän kantaa geeneissään esi-isiensä auringossa kypsyvien viljapeltojen muistoa. Elämä oli heille hyvin rajoitettua. Niiden yhteen sovittamisesta tuli joskus tiukkaakin vääntöä. Hänen sukunsa tuli 1880-luvulla Valko-Venäjän Mogilevista. Hän kertoi kutsuvansa seurakseen taidepohdintoihinsa jonkun herroista Matisse, Mondrian, Bonnard, Leon Kosoff tai Picasso. TEKSTI: MAIJA PAAVILAINEN – KUVITUS: PÄIVI KARJALAINEN Wardille taiteilijan työ oli pyhää T aidemaalari Rafael Wardi (5.7.1928–31.8.2021) sai elää pitkän elämän. Rafael Wardin vaimo sairastui parantumattomasti. Taiteessaan hän oli maailmankansalainen, kotona kaikkialla. Wardin rehevän värisissä torikuvissa pyhimykset kulkevat tasavertaisina kukkakauppiaitten värikkäitten myyntikojujen ja ostoksia suorittavien ihmisten keskuudessa. Perhe joutui neljästi pakenemaan muukalaisvihaa ja verisiä pogromeja. Wardin lapsuuskodissa noudatettiin juutalaisen kulttuurin perinteitä. Tekemään sitä mitä toiset eivät tee. Hän koki maalatessaan kunnioittavansa elämänsä mittaista sapattia. Valo on maalauksessa tärkeintä, suurinta mitä Luoja on luonut. Teoksen rakentaminen oli Wardille valon etsintää. Ota kaikki turha pois. Wardin maalaamassa presidentti Tarja Halosen virallisessa muotokuvassa näkyvät taiteilijan kunnioitus ja omat tunteet. Kauneuden löytäminen arjesta periytyy hasidijuutalaisilta esi-isiltä. Tooran mukaan maailma tuli valmiiksi kuudessa päivässä. Taide luo uutta järjestystä maailmassa vallitsevaan kaaokseen, valmiimpaa, kauniimpaa. Tutut Raamatun tapahtumat vertautuvat tähän päivään. Taide kyseenalaistaa valmiit totuudet. Näitä pohdiskelimme Wardin kanssa kahvikupin ääressä vuonna 2000. Heille hän tarjosi iltapäiväkahvia Kaapelitehtaan työhuoneen yksinäisyydessä teräksisestä pikku termospullostaan. Vanhaa kertaamalla muka syntyy uutta. Wardi vei maalaustelineensä ulos luontoon ja sinne missä ihmisiä oli. Wardi kehitti tekniikan, jossa kohteet peittyvät värisumuun. Äidistä tuli yllättäen kolmen lapsen yksinhuoltaja. Taidemaalari Sam Vanni neuvoi Rafael Wardia katsomaan omilla silmillä, tyylisuuntia tai muoteja kumartamatta. Taiteilija muutti ympäristöään väreiksi, jotka nostavat myös katsojan mielen kätköistä esiin aurinkoisten lapsuuden kesien onnelliset muistot. ” Wardi toi Hoivakoti-kuvillaan taiteeseen vanhenemisen kauneuden. Hän halusi kokea kohteensa kaikilla aisteillaan, ei pelkillä silmillä. Rovaniemen valoisina kesäöinä hän häikäistyi pohjoisen auringosta. Rafael Wardi vakuutti viettäneensä onnellisen lapsuuden, mutta huomasi jo lapsena olevansa erilainen kuin kaikki ikäisensä. Wardi löysi etelän valon opintomatkalla Rooman Villa Lanten maisemissa. Wardin ollessa 5-vuotias isä kuoli tapaturmaisesti. Uskonto sai perheessä korostetun aseman, koska äiti ja isä kuuluivat juutalaisen kulttuurin sisällä eri perinteisiin. Sapattina olisi pitänyt jättää arkiset työt, mutta hänelle taiteilijan työ oli pyhää
| Kuva: Jussi Rytkönen kestävää pohjaa pahuuden juurien ymmärtämiseksi. Mitä tarkoittaa. Rikoksia tehdään myös psykoosien luomien erilaisten harhojen vallassa: nähdään näkyjä ja kuullaan ääniä. Olennainen selittäjä on näistä lopulta versonut demokraattinen yhteiskunta. WSOY 2021. Lukujen otsikot puhuvat puolestaan. Pahuuden taustalla on häiriintyneitä persoonallisuuksia, antija valesosiaalisuutta sekä itsehillinnän puutetta. JUSSI RYTKÖNEN Taina Kuuskorpi: Pahat mielessä. Länsimaisella tieteenfilosofialla on vankasti kristilliset juuret. Asiaa on perinpohjaisesti selvittänyt diplomi-insinööri Päiviö Latvus kirjassaan Ymmärryksen siivet (Omega-kirjat 2000). Kappaleet ovat vakavasta aiheestaan huolimatta lukijaystävällisiä: sopivan mittaisia ja hyvin eteneviä. Antropologia Antropologia eli ihmistutkimus – tai oppi ihmisestä – tulee kreikan kielen juuri ihmistä ja oppia tarkoittavista sanoista. M enee tuskin päivääkään, ettei uutisvirrassa huokailtaisi, miten riippuvainen koko maailma alkaa olla Kiinasta: siellä valmistetaan, siis massatuotetaan suuri osa niistä kulutustavaroista, joita koko muu maailma käyttää. Keisarit olivat vallassa keskimäärin 12 vuotta. Bysantti nimistä valtiota ei ole koskaan ollut, vaan kyse on hallintoja kulttuuripiiristä, jonka rajat vaihtelivat. Jonkin asian vanki tai orja ei pysty antamaan parastaan. Kiinan kehityksen pysähtymistä 1700-luvulla voisi selittää se, että sieltä puuttui metafyysinen ajattelu ja kiinnostus muuhun maailmaan. | kirja | | kolumni | | psykologia | Uuden yleisesityksen mukaan pahuudesta tiedetään varsin paljon. Reitti reformaatiosta parhaisiin koronarokotteisiin ei ole viivasuora. Bysantin maailmassa myös kehittyi se perinne ja teologia, joka tunnetaan ortodoksisena kirkkona. Niiden joukosta voisi mainita eräitä usein toistuvia syitä, jotka voivat olla – mutta eivät välttämättä ole – syitä pahan eli rikoksen tekemiselle. Tieteen näkökulma pahuuteen. Heitä ympäröi puolittain uskonnollinen seremonia. Nyt puhuu psykologian tohtori, kouluttaja ja kirjailija Taina Kuuskorpi uudessa kirjassaan Pahat mielessä. Mutta siellä se on, isossa kuvassa. ” Pahuuden yhden syntymekanismin löytyminen on mahdotonta, sillä pahantekoon johtavia kehityspolkuja ja psyykkisiä mekanismeja on useita. Itä-Rooman historiaan kuuluivat kahdeksan ensimmäistä ekumeenista kirkolliskokousta, joissa ratkaistiin kristinuskon kannalta keskeisiä opillisia kysymyksiä, kuten käsitys Kristuksen luonnosta: oliko niitä yksi vai kaksi. OLLI SEPPÄLÄ Paavo Hohti: Bysantti. Mikä kaikki sitten rikoksille altistaa. Mutta miksi näin on, miksi tiede on länsimaista. Ihmiselle on annettu tehtäväksi viljellä ja varjella Jumalan luomaa maailmaa. Asian taustalla on tekijöitä, joista Latvus mainitsee esimerkiksi monoteismin sekä ihmisen ja erityisesti naisen ja lapsen arvon kunnioittamisen. Professori Paavo Hohti tekee palveluksen suomalaiselle lukijalle tarjotessaan yleisesityksen Bysantin ajasta ja vaikutuksesta. Tämä on näkynyt erityisesti koronapandemian aikana, jolloin tehokkaimmat rokotteet ja lääkkeet tulevat länsimaista. Saakohan tämä asia nykyisin ansaitsemaansa kunnioitusta. Tieteen näkökulmia pahuuteen. Äärimmäisinä ja tässä diskurssissa mielenkiintoisina esimerkkeinä narsistisen persoonallisuushäiriön ruokkimasta pahuudesta kirjassa mainitaan 1900-luvun hirviömäisimmät diktaattorit: Adolf Hitler, Josef Stalin ja Mao Zedong. Kuvassa museoitu Buchenwaldin keskitysleiri ja sen krematorio Saksan Thüringenissä. Mutta niiden ohessa myös tutkimusolosuhteet ja iso raha vaikuttavat: ne vetävät puoleensa parhaat kyvyt kaikkialta muualta. Pahuuden alkusyytä ei kuitenkaan selitetä. Tieteen länsimaisuus ei siksi ole sattumaa. Monen rikoksentekijän tekojen taustana ovat lapsuuden erilaiset traumat. Hohti lähestyy kohdetta erityisesti keisarien avulla. Tätä on ihmetelty aina. Kalvinismin siunaukset JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin kysymyksiin. Menemättä asian monimutkaisiin kehityskulkuihin totean, että Latvuksen mukaan kristinusko, ehkä etenkin protestanttisuus (yleinen pappeus!) loivat edellytyksiä länsimaisten tieteiden modernille nousulle ja valta-asemalle. Luonnontieteille välttämättömän empirismin taustalla on Latvuksen mukaan empatia. 94:stä keisarista 36 syöstiin vallasta. Teologisesti ihminen on ruumis ja sielu, vaikka joskus onkin tehty jako kolmeen osaan ruumis, sielu – ja henki. Luvuilla on sellaisia nimiä kuin ”Väkivallan kirjo”, ”Traumatisoituminen rikkoo pahasti”, ”Sairastunut mieli väkivallan riskinä”, ”Horjuvan itsetunnon ruokkimaa pahuutta. 416 sivua. Pahimman tai pimeimmän nelikentän väkivaltarikoksien taustassa muodostavat kirjan mukaan psykopatia, narsismi, machiavellismi ja sadismi. 24 25 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 teologia. Pahuuden alkulähdettä tai juurisyytä ei kirjassa selitetä. Keisarin asema Bysantissa oli ehdoton ja Jumalalta saatu. Sitä tunnetumpia ovat esimerkiksi kulttuuritai sosiaaliantropologia. Siltala 2021. Kuuskorpi toteaa, että pahuuden yhden syntymekanismin löytyminen on mahdotonta, sillä pahantekoon johtavia kehityspolkuja ja psyykkisiä mekanismeja on useita. Antropologiaa harjoitetaan monissa eri tieteissä, myös teologiassa. Näin myös niille, jotka joutuvat työssään pohtimaan ihmisluontoa, pahuuden olemusta ja ilmentymiä sekä rikosten seurauksia – ja ihmistä tuon kaiken keskellä tekijänä ja uhrina. Tuhat draaman vuotta. Käsitteellä ”bysanttilainen” viitataan nykyisin hämärään poliittiseen peliin ja vaikeasekoiseen, labyrinttimaiseen hallintoon. Näiden miesten lapsuudesta löytyy kirjan mukaan persoonallisuuden kehitystä vaikeuttavia traumoja ja epäterveitä perhekuvioita. 621 sivua. Psykopaatit taas valehtelevat, huijaavat ja hyväksikäyttävät toisia armotta, tuntematta myötätuntoa ja piittaamatta tekojensa seurauksista toisille, kirja tietää. Vastaavaa teosta ei suomeksi ole aiemmin ilmestynyt. Ne ovat yleisiä ja ne vahingoittavat ihmistä syvältä. Byzantion oli Konstantinopolin kaupungin alkuperäinen nimi, kunnes keisari Konstantinus I antoi sille oman nimensä. On myös mielenkiintoista, että kirjan mukaan ihmisen aivot ovat o r i e n t o i t u n e e t nauttimaan kostosta tai sen odotuksesta. Taina Kuuskorven kirja pahuuden syistä on hyödyllistä, ymmärrystä lisäävää luettavaa. Erilaisia vastauksia on annettu ihmiskunnan tietämyksen koko voimalla, arkikokemuksen, tieteiden ja uskontojen keinoin. Lukija joutuu kysymään, onko sellaista olemassakaan filosofisten ja varsinkin teologisten selitysmallien ulkopuolella. ” Jonkin asian vanki tai orja ei pysty antamaan parastaan. Paavo Hohtin kirja on selkeästi kirjoitettu, mutta hänkään ei voi mitään nimien paljoudelle ja ”bysanttilaisuudelle”. Mitä juuri teologisiin selityksiin tulee, on syntiinlankeemuksen käsite edelleen Natsi-Saksan keskitysleireissä ruumillistui yksi eurooppalaisten totalitaaristen järjestelmien kauhistuttavista seurauksista. Kirjoittajan mukaan pahuuden tutkijat kysyvät, miksi pahat asiat – rikos – tapahtui ja miten se kävi mahdolliseksi. Varsinkin keisari ja teologi Justinianus yritti löytää tasapainoa monofysiittien kanssa. Länsimaisen tieteen johtava asema monilla tieteenaloilla on objektiivisesti selitettävissä englannin kielen levinneisyyden ja tutkimustraditioiden avulla. Edellisiin syihin voisi vielä lisätä erityisesti protestanttisuudessa kehittyneen yksilöllisyyden sekä yksilön-, puheenja varsinkin ajatuksen vapauden, jotka kehittyivät ensin kalvinistisen (ja anglikaanisen) ajattelun pohjalta Alankomaissa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Joukkoon on vielä lisättävä huonon itsetunnon, häpeän, kostonhimon, psykopaattisuuden, empatiakyvyttömyyden ja sadismin pohjalta nouseva pahuus, joka voi näyttäytyä järkyttävinä rikoksina. Kuuskorven mukaan pahuus ei ole hänen kirjassaan filosofinen, metafyysinen, henkinen tai uskonnollinen abstraktio, vaan se tarkoittaa konkreettisia pahoja tekoja. Keskiajan tieteellisesti etevä islamilainen kulttuuri juuttui paikoilleen jo 1300-luvulla. Hän tunnistaa lähestymistavan heikkoudet, mutta perustelee valintaa sillä, että keisarien värikkäiden ja traagisten vaiheiden kautta se johdattelee lukijan Bysantin maailmaan. Näistä aineksista on hyvät oppikirjatkin tehty. Mutta erilaisissa innovaatioissa ja uusien keksintöjen muuttamisessa tuotteiksi riippuvuus näyttää suuntautuvan länteen, erityisesti Yhdysvaltoihin. M iksi ihminen tekee pahaa. Kirja alkaa kuvauksella, kuinka armenialaisesta köyhästä hevosmiehestä tuli 800-luvulla juonittelujen ja salamurhan jälkeen keisari Basileios I. Omana aikanaan Bysantti oli hengellisyyden johtava mahti. Niiden taustalla oleva pahuus pohjautui moniin eri syihin, myös selittämättömään. Uteliaisuus taantui, kritiikkiä ei osattu kuunnella. Lisäksi tekstin seassa on hyödyllisiä tapausesimerkkejä aikamme todellisista rikoksista ja rikollisista, sekä tietolaatikkoja, joiden avulla syvennetään kulPahuuden salaisuus loistakin aihepiiriä ja puhalletaan siihen eloa. ”Ellemme ymmärrä tekoihin johtaneita syitä, maailma pahuuksineen näyttäytyy kaoottisena ja pelottavana.” Kirja koostuu 18 luvusta, joissa kartoitetaan erilaisia syitä, joilla tuota ihmisen pahojen tekojen taustaa voisi selittää. Teoksessa perehdytään aiheeseen kattavasti erityisesti psykologian työkalujen avulla. Teologisessa antropologiassa ihminen on Jumalan omaksi kuvakseen ja kaltaisuuteensa luoma olento. Narsistinen persoonallisuushäiriö”, Kostonhimo ja väkivallan noidankehä” ja ”Persoonallisuuden pimeimmässä ytimessä”. Ei-länsimaalainen huippututkimus tuotteineen jäänee tosin myös aiheetta varjoon: lännessä ei juuri seurata venäjäksi tai kiinaksi tehtyä tutkimusta, vaikka idässäkin osataan hyvin monenlaista. Kuoleman jälkeen sielu odottaa ylösnousemusta, jossa ihminen Raamatun mukaan saa kuolemattoman hengellisen ruumiin. Bysantti tarkoittaa Itä-Roomaa ja sen ylikansallista valtakuntaa, joka kesti tuhat vuotta 400-luvulta aina vuoteen 1453, jolloin osmanien sulttaani Mehmed II (Mehmed Valloittaja) joukkoineen kukisti Konstantinopolin
kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 22.10.2021 | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Tunnistako kuvan ihmisiä. Alavuden kellotapulin vanhat paanut saivat uuden elämän. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai mihin se liittyy. Kuvat kertovat pääosin oman aikansa kirkollisesta elämästä ja tapakulttuurista. Ojansuu-Kaunistoa haastatteli Vesa Keinonen ja kuvasi Jukka Granström. – Se muistuttaa kirkonkellojen soiton olleen vuosisatojen ajan kutsu seurakuntalaisille tulla Jumalan pyhäkköön kuuntelemaan Hänen pyhää sanaansa. | Kuva: Tomi Olli Jouni Pollari (vas.) Anna-Liisa Rantala, Kaija Soini, Esko Piiroinen sekä Kaija Niemi ovat tehneet paanuista uniikkeja kelloja. Minä vuonna Bartolomeos I on syntynyt. – Jokainen kello on täysin oma yksilönsä, kahta samanlaista ei ole. Lopuksi pintaa käsiteltiin vielä puukolla. Kirjapalkinnon voitti Maire Riihimäki Ahlaisista. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. 194 2. 3. Talkoolaisiin kuuluva Esko Piiroinen sai pohdinnan tuoksinassa ajatuksen: kattopaanuista saisi aikaan uniikkeja kellotauluja, sillä ovathan paanut kellotapulista. LiKattopaanuilla tehdään hyvää säksi paanujen pinta lakattiin. Jokaiseen kelloon on myös kiinnitetty laatta, jossa on teksti: ”Kirkkoon kellot kutsuvat”. Kuva on asetelmallinen eli se on otettu varta vasten jotain tarkoitusta – kuten lehdistöä – varten. | Alavus | Kattopaanuista syntyneitä kelloja myydään diakoniatyön hyväksi. Tervan poisto tapahtui siten, että terva sulatettiin ensin kuumailmapuhaltimella, minkä jälkeen se työnnettiin rautalastalla pois. Samalla seurakunnassa mietittiin, mitä poistetuilla paanuilla voitaisiin tehdä. Kun piispa pääsi alas tornista, pihaan tuli osuuskaupan lähettipoika tavarapyörällä. Ensimmäinen ja haastavin tehtävä oli poistaa paanuista vanha terva, jota oli joissakin paanuissa senttitolkulla. Missään ei näkynyt ketään. Mistä tilanteesta on kyse. Ovenraosta katsoessaan piispa näki papin, lukkarin ja suntion pelaamassa korttia. Säikäytänpä veljet, tuumi piispa, kiipesi kirkontorniin ja veti pari kertaa kellonnaruista. Niukan voiton vei Kirsi Ojansuu-Kauniston haastattelu ”Arkadianmäeltä malmilaisten papiksi”. Kaikkiaan töitä valmistuu viitisenkymmentä. Kuva on publiikista eli valmistujaisjuhlasta ja otettu 1990. 1. Hän näki että kirkon ovi oli auki. Piis pa Yrjö Sar iol an 3. Tunnistatko kuvassa näkyvän porukan. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Sakastista kuitenkin kuului ääniä. Tämän viikon kuvassa on joukko nuoria ihmisiä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. – Paanunpalasiin on tehty nauloista risti. 2. Kaskun lähetti Risto Nihtilä Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vaalean naisen takana näkyy todistustaan (?) pitelevä Olavi Saurio.” Laasosta kättelevä nainen tunnistettiin Hanna Niemeksi ja vasemmalla oleva mies Kari Ahtiaiseksi. – Niinpä viisihenkinen talkooporukkamme alkoi tehdä kelloja. Kello muistuttaa samalla ajan kulusta ja Jumalan antamasta armon ajasta. Toisena vasemmalla, valkoisessa puvussa, on Markku Ahlstrand. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Näitä myydään 25 euron hintaan seurakunnan lähetystyön hyväksi. Hän päätti poiketa sisään. Kertyneet varat menevät seurakunnan diakoniatyön kautta vähävaraisten alavutelaisten lapsiperheiden virkistysja harrastustoimintaan. Oikealla silloin dekaanina toiminut kirkkohistorian professori Pentti Laasonen. J. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Doc end o Kotimaan nro 40 paras juttu -äänestyksessä äänet jakautuivat tasaisesti. Kelloihin hankittiin luonnollisesti myös koneisto ja viisarit. 1. Piispa ihmetteli asiaa ääneen. Kelloja syntyi kaikki 65 kappaletta, ja jokainen kello on numeroitu. Jaakko Heinimäki kirjoittaa: ”Kuva lienee Neitsytpolulta Helsingin yliopiston teologisesta tiedekunnasta. Mikä kustantaja julkaisi kirjan Lähtösi jälkeen. Voit perustella valintasi lyhyesti. Talkoolaisten kelloprojekti ei myöskään jäänyt viimeiseksi, sillä paanujen yläosista ja nauloista on valmistunut muutakin. Myös paanukellojen tuntimerkkinnät ovat peräisin vanhasta kellotapulista, sillä ne syntyivät käsintaotuista nauloista. Kenen käsialaa oli naispappeuspäätöksen lisäponsi. – Täältähän soitettiin, sanoi lähettipoika hänkin ihmeissään. Sirkka T arina kertoo kesälomailevasta piispasta. Viime viikon mysteerikuvaan tuli useita vastauksia. | Kuva: Tomi Olli 26 27 KOTIMAA | 22.10.2021. Taulun edessä olevaa naista arveltiin Anne-Maria Rämöksi. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Seppo J. TOMI OLLI ” Haastavin tehtävä oli poistaa paanuista vanha terva. Talkooporukan henkeä Piiroinen kuvaa erinomaiseksi. Tavaraosassa oli kaksi koria olutta. | Kuva: Tomi Olli Paanuista on syntynyt upeita kelloja. – Tämä on ollut hyvin mieluisa projekti, kelloja on ollut todella mukava tehdä. A lavuden seurakunnan vuonna 1825 valmistuneessa kellotapulissa tehtiin viime ja tänä vuonna remonttia, jonka yhteydessä tapulin käsinveistetyt puiset kattopaanut uusittiin. Kelloista on jo myyty suurin osa 175 euron hintaan
Lapuan hiippakunta Avoimet virat: Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan I kappalaisen virkaa ovat hakeneet pastorit Riitta Hepomäki, Kai Juvila, Eero Kuikanmäki, Jenny Kärki, Teemu Leino ja Samuel Mäkinen. Äärimmilleen vietynä väkivalta ja siihen liittyvä kunnian palauttaminen voivat johtaa väkivallan kohteen hengen riistämiseen. Pastori Tarja Sulkala Saarijärven seurakunnan Kyyjärven kappeliseurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.1.2022 lukien. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus ja rikosrekisterilain 6 § 2. Yhteystiedot: Miika Koskela (TM, sosiaalisten ja kulttuuristen kohtaamisten tohtoriohjelma SCE) Itä-Suomen yliopisto, teologian osasto 044 970 4338 miikk@uef.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Pastori Olli-Pekka Kaukometsä Saarijärven seurakunnan Karstulan kappeliseurakunnan seurakuntapastorin virkaan 1.1.2022 lukien. Hakuaika päättyy 12.11.2021. Pastori Sanna Eiro Keuruun seurakunnan I seurakuntapastorin virkaan 1.1.2022 lukien. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https://rekry.evl.fi/oikotie/” Seurakunnat UUSIKAARLEPYY Su 24.10. Kaikki annetut tiedot ovat luottamuksellisia ja suojattavia. Kunniaan kytkeytyvän väkivallan voi tunnistaa esimerkiksi siitä, että sen avulla pyritään suojelemaan tai palauttamaan perheen, suvun tai uskonnollisen yhteisön kunniaa. kirkkoherraksi 1.1.–30.6.2022. www.svenskakyrkan.se/vasteras/jobb Soittele ihmeessä! Veli-Pekka Järvinen, suomenkielinen pappi, +46 21 40 45 37 Manne Mali, hiippakuntakonsulentti +46 21 17 85 08 VÄSTERÅSIN HIIPPAKUNTA jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 2400 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. 24 %. Tule diakoniksi Ruotsiin – sinua tarvitaan! Västerås hakee diakonia ruotsinsuomalaiseen seurakuntatyöhön. Sinun ei tarvitse olla varma siitä, että olet kohdannut juuri kunniaan liittyvää väkivaltaa – pelkkä epäilys riittää. Hakemukset tulee toimittaa 11.11.2021 kello 15:00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta (rekry.evl.fi/rekry2/). johtavaksi kappalaiseksi 1.–31.1.2022. Voit kirjoittaa vapaamuotoisen tekstin, jossa kerrot kristillisessä yhteisössä tai seurakunnassa kokemastasi väkivallasta. Pastori Vilma Saarinen Seinäjoen seurakunnan seurakuntapastoriksi (Seinäjoen alueseurakunta) 1.–31.1.2022. Pastori Anna Kurulle annettiin viranhoitomääräys Hollolan seurakunnan ma. Lue virasta tarkemmin suomeksi www.svenskakyrkan.se/vasterasstift/suomeksi. Tutkinnot: Pastori Tiina Sampakoski on suorittanut pastoraalitut| hiippakuntauutiset merkiksi siveellisyyden vartiointia, liikkumisen tai toimijuuden säätelyä tai puuttumista seksuaalija sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten ihmissuhteisiin. Julistetaan haettavaksi ESPOON HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Olarin seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika virkaan päättyy 12.11.2021 klo 15.00 . Rovasti Risto Mäki Evijärven seurakunnan vt. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. 050 301 9531. Mikäli kuulut seksuaalitai sukupuolivähemmistöön, onko tällä mielestäsi ollut vaikutusta kohtaamaasi väkivaltaan. Voit kirjoittaa nimettömästi tai liittää kirjoitukseesi halutessasi omat yhteystietosi mahdollista myöhempää tutkimushaastattelua varten. Muodoltaan se voi olla esi| Mikkelin hiippakunta Kouvolan seurakunnan kappalainen, vs. kirkkoherra Henna Huppunen, Luumäen seurakunnan kirkkoherra Tuija Nuutinen ja Kuusankosken seurakunnan Jaalan kappeliseurakunnan kappalainen Minna Tanska todettiin kelpoisiksi Kouvolan kirkkoherran virkaan ja annettiin lausunto seurakunnalle. LAPUAN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Seinäjoen seurakunnan Peräseinäjoen kappeliseurakunnan johtavan kappalaisen viran. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Irtisanoutumiset ja eläkkeelle jäämiset: Pastori Markku Orsila on irtisanoutunut Seinäjoen seurakunnan Peräseinäjoen kappeliseurakunnan johtavan kappalaisen virasta 1.10.2021 lukien tultuaan valituksi Etelä-Pohjanmaan perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan virkaan. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. I seurakuntapastoriksi 1.1.–29.5.2022. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan nähtävissä KirkkoHR-palvelussa. Pastori Ville von Gross Jyväskylän seurakunnan VI kappalaisen (Keltinmäen aluekappalainen) virkaan 1.11.2021 lukien. Tekstin pituudella ei ole väliä ja voit kertoa kirjoituksessa esimerkiksi seuraavista teemoista: Millaiseen ympäristöön / yhteisöön kokemuksesi sijoittuvat. 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi JOULUISIA VINKKEJÄ LUETTAVAA, KATSOTTAVAA JA JOULUPÖYTÄÄN KATETTAVAA Joel Haahtelan haikea joulunovelli Tällainen on joulu ulkomailla – Rauhanturvaaja, pappi ja kanttori kertovat Kuuntele Club for Fiven joululaulu Rauhaa Jouluruuhkassa Jukka Leppilampi: Ensimmäinen joulu muutti Jumalan Tarjous on voimassa vuoden 2021 loppuun. Nimitietoja ei käytetä muuhun tarkoitukseen kuin haastattelusta sopimiseen ja kaikki suorat tunnistetiedot häivytetään tutkimusraportista. Lisätiedot: kirkkoherra Tiina Reinikainen, puh. | kirjoituskutsu | Paikkoja avoinna Olarin seurakunta on tiivis, metroradan varrella ja meren läheisyydessä sijaitseva moderni kaupunkiseurakunta Espoossa. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kunniaväkivallan käsite liitetään useimmiten Lähi-idän kulttuureihin ja islaminuskoon. Kunniaan kytkeytyvä väkivalta voi pitää sisällään myös henkisen, hengellisen ja taloudellisen väkivallan piirteitä. Millaisia väkivallan muotoja sinuun on kohdistettu (esimerkiksi fyysinen, henkinen, hengellinen). Viranhoitomääräykset ja nimitykset: Pastori Paulus Pikkarainen Keuruun ja Multian seurakuntien yhteiseksi vt. Info ruotsiksi ja hakemukset viimeistään 7.11.2021: www. Seurakunnassa on suomenkielinen työporukka. Seurakunnassa on avoinna KIRKKOHERRAN VIRKA Etsimme strategista, viestivää ja innostavaa seurakunnan johtajaa muuttuvaan ja monikulttuuriseen ympäristöön. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kristillinen kunniaväkivalta. kirkkoherraksi 1.1.–31.12.2022. Kunniaväkivalta voi saada erilaisia muotoja, joita ovat esimerkiksi uhkailu, painostus, liikkumisen ja ystäväpiirin rajoittaminen sekä fyysisen koskemattomuuden loukkaaminen. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta. Pastori Kirsi Pohjola Jyväskylän seurakunnan XXI seurakuntapastoriksi (Tikkakosken alueseurakunta) 1.11.–31.12.2021. Viranhaltijapäätöksenä annetut viranhoitomääräykset: Rovasti Antti Ala-Opas Teuvan seurakunnan vs. I kappalaiseksi 26.10.–31.12.2021 ja vs. Pastori Heikki Maakorpi Seinäjoen seurakunnan Peräseinäjoen kappeliseurakunnan vt. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https://rekry.evl.fi/oikotie/ Tuomiokapitulin notaarin viran Hakuaika virkaan päättyy 10.11.2021 klo 15.00 . Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Pastori Satu Konsti Jyväskylän seurakunnan V seurakuntapastoriksi (Keskustan alueseurakunta) 1.11.–31.12.2021. 24 %. Pastori Marja-Riitta Ylikangas-Annola Kauhavan seurakunnan Ylihärmän kappeliseurakunnan vs. Hakemukseen on liitettävä nimikirjanote, josta ilmenee esteettömyys hakea kappalaisen virkaa. kirkkoherraksi 1.11.–31.12.2021 ja Keuruun seurakunnan vt. Pastori Tiina Koskela Jyväskylän seurakunnan III seurakuntapastoriksi (Keltinmäen alueseurakunta) 1.11.2021–30.4.2022. klo 18 Jumalanpalvelus Jepuan srk-kodissa, Marco Harju, Lönnqvist, kirkkokahvit. Tuomiokapituli julisti Seinäjoen seurakunnan Peräseinäjoen kappeliseurakunnan johtavan kappalaisen viran haettavaksi 15.10.–11.11.2021. Seurakuntalaisia on 27 000 ja työntekijöitä 55. seurakuntapastoriksi 12.20.2021–31.12.2022. Sen taustalla on pelko kunnian menettämisestä ja siihen liittyvästä häpeästä. Hakuaika virkaan päättyy 12.11.2021 klo 15.00 . Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Oletko kertonut kokemuksistasi muille tai käsitellyt niitä ammattilaisen kanssa. Väitöskirjatutkimukseni tarkoituksena on selvittää, esiintyykö kunniaan kytkeytyvää väkivaltaa erilaisissa kristillisissä yhteisöissä ja millaisia muotoja se esiintyessään saa. kappalaiseksi 13.11.2021–5.3.2022. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Mitkä ovat mielestäsi keskeisimmät tekijät sille, että jouduit kunniaan kytkeytyvän väkivallan kohteeksi. kirkkoherraksi 24.9.–24.10.2021. Miten ajattelet kokemasi väkivallan liittyneen kunniaan tai sen palauttamiseen. kappalaiseksi (Kauhavan alueseurakunta) 13.11.2021–5.3.2022. Pastori Jani Mäkitalolle ja pastori Teija Liukolle myönnettiin sivutoimiluvat. Tutkimusta varten etsin henkilöitä, jotka ovat kohdanneet eriasteista, mahdollisesti kunniaan liittyvää väkivaltaa omassa yhteisössään. Pielisensuun seurakunta hakee I KAPPALAISEN VIRANSIJAISTA Haku pe 5.11.2021 klo 15 mennessä täyttämällä sähköinen hakulomake osoitteessa joensuunseurakunnat.fi/ rekrytointi. momentin mukainen rikosrekisteriote. KAMPANJAKOODI: ALJOULUILO Tilaa Askel -lehti Saat jouluilon kaupan päälle! + Tilaukseen sisältyy Jouluilo digilehti, joka ilmestyy 25.11.2021 3 kk 21 € Tilaus on määräaikainen 28 29 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 tiedoksi 28. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla: https://www.espoonhiippakunta.fi/ kirkkoon-toihin/ HELSINGIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Rekolan seurakunnan kirkkoherran viran Virka täytetään vaalilla, jossa kirkkoherran valitsevat seurakunnan tässä vaalissa äänioikeutetut jäsenet. Pastori Hannu Kähärälle annettiin viranhoitomääräys Kouvolan seurakunnan vs. + 6,9 snt/min. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Pastori Mika Helander Isojoen seurakunnan vt. Mikä on auttanut sinua selviytymään kokemastasi väkivallasta. Pastori Anssi Massinen Kauhavan seurakunnan vs. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. kirkkoherraksi 1.1.–31.5.2022
Siksi pitäisi käyttää latinalaisperäistä sanaa reformaatio. Kanttorina Tarja Viitanen. Radio 1 klo 11 Vastuuviikon ekumeeninen jumalanpalvelus Kokkolan Baptistikirkosta. Saarnaajana kirkkoherra, rovasti Tuomo Klapuri. Olen kokenut siellä monia ikimuistoisia hetkiä. | Kuva: Wikimedia Commons/Kymi ” Koko kirkonkylä oli täynnä kukkia. Kirkkoherra Katri Vilén, Joensuu. Musiikki Lahden Ristinkirkossa pääosin Antti Kleemolan käsialaa. Ti 26.10. Pastori Samuli Korkalainen, Helsinki. Nykyisestä asuinpaikastani Korialta kertyy Elimäen kirkolle 22 kilometriä. Kappalainen Kristiina Hyppölä, Helsinki. Kirkko ei voi luopua kummastakaan periaatteesta. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Matteuksen evankeliumin uutta käännöstä. Puheen pitää Harri Kankare. Professori Tapio Lampinen, Jyväskylä. Lapsuuden joulukirkot, joihin kotoani Niinimäestä lähdettiin hevoskyydillä aamuneljältä. Kaikkien luotujen ihmisoikeus on tulla rakastetuksi Jumalan rakkaudella, armolla ja anteeksiannolla. Uusinta klo 23. Tästä on reformaatiossa kyse. Viereisellä hautausmaalla on niin nälkävuosien uhrien kuin Pietarin radan rakentajien joukkohautoja. J äätyäni armeijan hommista eläkkeelle vuonna 1986 palasin juurilleni Elimäelle 25 poissaolovuoden jälkeen. Puhutteleva kokonaisuus muistuttaa maamme historiasta monin tavoin. 3:11, Jer. Ei kaupunki voi pysyä kätkössä, jos se on ylhäällä vuorella. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 24.10. Sen sisältöperiaate puolestaan merkitsee, että syntinen pelastuu yksin armosta, yksin uskosta ja yksin Kristuksen tähden. Teologian tohtori Niko Huttunen, Espoo. Toimin myös opettajana ja seurakunnan luottamustehtävissä. Meidän odotetaan olevan Hänen aistiva ja toimiva ruumiinsa. Pe 29.10. Onko kristilliselle uskolle käynyt, kuten kaikelle muullekin elämässä: ajan myötä elämään ja uskoonkin tarttuu siihen alun perin kuulumatonta, joka lopulta hämärtää sen, mitä siinä on alun perin ollut. La 23.10. Koko kirkonkylä oli täynnä kukkia. Tekstit: Ps. Evankelista Esko Luukkonen, Parikkala. Lähempänä ovat Kouvolan, Kuusankosken ja Anjalan kirkot. Monet (teologit) vierastavat sanaa uskonpuhdistus siihen sisältyvän arvoväritteisyyden vuoksi. Kanttoreina Niina Kiviniemi ja Matleena Roiko. Talkoohenki kantaa yhä, joskaan samanlaista sotaveteraanien reserviä täällä ei enää ole. Itse olin rakennustoimikunnan puheenjohtaja. Korian kirkkoon on 600 metrin matka. Ma 25.10. Neljä vuotta aiemmin olin ostanut kotitilani Niinimäestä. Sillä on selkeä muoto ja sisältö, joka ilmaistiin latinan sanalla solus, suomeksi ainoastaan tai yksin. | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Matteuksen evankeliumi 5:13–16 Jeesus sanoo: ”Te olette maan suola. On tietysti niitäkin, jotka ovat kaivaneet ainakin Lutherin säilöntäaineesta ja vetoavat häneen ikään hän yhä eläisi keskellämme – tai oikeammin: ikään kuin me eläisimme yhä hänen kanssaan menneessä maailmassa. Pe 29.10. Se oli suuri ponnistus, missä keskeisiä henkilöitä olivat rakennusmestari Pentti Seppälä ja talkoolaisten kirittäjä, kirkkoherra Osmo Puhakka. Elimäellä talkoohenki on äärettömän kova, mikä juontanee 300 vuoden torppariajasta. Myös kirkon peruskorjaus toteutettiin samalla tavoin talkoilla kinkeripiireittäin, joita Elimäellä on noin parikymmentä. Ilman Raamatun arvovaltaa kirkosta tulee vain ihmismielipiteiden viisastenkerho. Urkurina Arto Ristolainen. HANNELE NIEMI Niinimäessä syntynyt Reino Koivusaari palasi 35 vuotta sitten maailmalta juurilleen, joihin olennaisesti kuuluu Elimäen vanha kirkko. Lutherin perintö oli lopulta yksinkertainen. Ti 26.10. Näin loistakoon teidänkin valonne ihmisille, jotta he näkisivät teidän hyvät tekonne ja ylistäisivät Isäänne, joka on taivaissa.” U skonpuhdistus – mistä usko on pitänyt puhdistaa. Jeesuksen suola ja valo -ohjelma on Jumalan sanan ja rakkauden aikaan saama muutos, jossa suolalla nostetaan elämän todelliset aromit esiin ja valolla houkutellaan pimeässä eläneet näkemään kaikki toisin. Te olette maailman valo. Vai onko uskonpuhdistus sitä varten, että uskomme vapautetaan sen vanhoista dogmeista ja nykyihmisen älylle vieraista oppirakennelmista leijumaan rakkauden varassa katsomusten ja ideologioiden ilmatilassa. Suomen kirkon tulevaisuus aina välillä huolettaa, mutta luotan sen säilyvän suomalaisten sydämissä. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Kor. Evakkojen Karjalasta mukanaan tuomat suuret helluntaijuhlat, joihin me nuoretkin seurakuntalaiset pääsimme talkoolaisiksi. Liturginen väri on vihreä. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. 46:2–8, 1. Katon tervaukset jatkuvat yhä talkoovoimin. Raskaiden nälkävuosien ja omaisuuden menetysten kokemus yhdistää elimäkeläisiä. Meidän ei siis pitäisi yrittää puhdistaa uskoa, ainoastaan muotoilla se uudelleen. Siis säilyttää uskomme ”tehdasasetukset”. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Alttarilla on kaksi kynttilää. Lahden Gospelkuoro ja Lahden Yhteiskoulun nuoret. 17:5–8, Room. Uskonpuhdistusta muistellaan liian usein kuin kuollutta. Riemulaulut – Sun puolella. Sen, minkä valo paljastaa, Kristuksen veri puhdistaa. 30 31 KOTIMAA | 22.10.2021 KOTIMAA | 22.10.2021 pyhä. MAIJA P. 5:13–16. Syksyn ja kevään koulujumalanpalvelukset. Elimäen kirkko on kaunis ja lämminhenkinen rakennus. Siis juuri me, jotka olemme hänen kirkkonsa jäseniä. Vielä lapsuudessani olivat käytössä naisten ja miesten parvekkeet. |K uv a: Ko tia lb um i MAIJA P. 1990-luvulla Elimäen vanhan puukirkon paanukatto korjattiin talkoilla. Meiltä ei odoteta yhtään vähempää kuin Jeesuksen ensimmäisiltä seuraajilta. Jeesus sanoo kuuluisimmassa puheessaan, Vuorisaarnassa, seu| Reformaation päivä | Lutherin perintö JOUNI TURTIAINEN Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Nämä ja niin paljon muuta on Elimäen kirkosta piirtynyt mieleeni. 1638 valmistunut rakennus laajennettiin ristikirkoksi 1678. Sehän tarkoittaa sanatarkasti uskon uudelleen muotoilemista. Kirkonkylälle tulee lähdettyä noin kerran kuussa. | Kirkko & minä | Talkoohenki kantaa yhä Reino Koivusaari Elimäen kirkko W Suomen vanhin toiminnassa oleva puinen ristikirkko. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi. Eikä lamppua, kun se sytytetään, panna vakan alle, vaan lampunjalkaan. Kannattaa kuitenkin illalla laittaa kädet ristiin sen puolesta. Reformaation päivä on aiheeltaan ”Uskon perustus”. Runonlausuja Aila Järvirova, Parkano. Ma 25.10. Psykologi Säde Loponen, Metodistikirkko, Helsinki. Ke 27.10. La 23.10. Ke 27.10. Liturgina seurakuntapastori Alma Tuiskula. To 28.10. Siitä sen valo loistaa kaikille huoneessa oleville. Aivan erityinen oli vuoden 2000 Evankeliumijuhla, jonka kanssa samaan aikaan osui Japanin lähetyksen satavuotiset. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Vaasan kirkosta. Ja ilman Kristukseen perustuvaa uskoa kirkko jää ”kaikki käy, koska rakkaus” -periaatteella pyöriväksi sympatiakerhoksi. Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään, ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa. Pastori Andrei Verikov, Ortodoksinen kirkko, Lappeenranta. 119:46, Ps. To 28.10. Pastori Lauri Maarala, Helsinki. Reformaation muotoperiaate tarkoittaakin, että ainoastaan Raamatun sanan tuli olla kirkon opetuksen ylimpänä ohjeena. Jumalanpalveluksen johtaa ja liturgina toimii Laura Nygård. Eihän siinä näin pitänyt käydä. Kolehti kerätään kristittyjen yhteiseen työhön oikeudenmukaisen maailman puolesta Vastuuviikon kautta. Viljelin maata 30 vuotta. W 1600-luvun puolivälin saarnatuoli on Pernajan mestari, puuseppä Lorentz Habermanin taidonnäyte. 10:12–18, Matt. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Täällä on totuttu siihen, että selviämisen ehto on toisten auttaminen. raajilleen: ”Te olette maan suola” ja ”Te olette maailman valo”. Juontajina Riku Suokas ja Elina Vaittinen, saarnahaastattelussa Miika Niemelä
– Kulje oikean pelastuksen suuntaan. Varpusahaukkoja myös talvehtii Suomessa usein asutuskeskuksissa ja niiden liepeillä. Lopulta, monien vaikeuksien ja epäilyn hetkien jälkeen harrastaja saapui taivaan portille. Pitkä pyrstö, lyhyet pyöreähköt siivet. Sänkipellolla laidunsi tuhatpäinen parvi valkoposkihanhia. Sille maistuvat myös pikkujyrsijät. KoiraslinVarjoliitäjä taivaalla Varpushaukka on pikkulintujen kauhu. Hiukan harmitti, mutta ei paljon, sillä sattuma ja onni kuuluvat lajin luonteeseen. Kuin luotu lentämään tiheissä metsissä oksien seassa ravintoa jahdaten. Sänkipellon järripeippoparvet saivat kyytiä. Aina ei voi nähdä. Se muistuttaa erehdyttävästi kanahaukkaa, mutta on hivenen pienempikokoinen, varsinkin koiras selvästi. Se sanoi: – Kulje elämän suuntaan. Syksyllä muuttoaikaan varpushaukkoja näkee usein. Hän kysyi matkakumppaneiltaan tarkempaa tietä. | Kuva: Mika Seppälä 32 KOTIMAA | 22.10.2021 luomakunta. – Minä hengitän, rukoilen, meditoin. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Kaikkien henkien Herra, painan otsani rukousmatolle ja kuuntelen hiljaa. Aamen. Ensitöikseen hän levitti joogamattonsa portin pieleen ja kävi siihen istumaan. – Kulje oikean hengen suuntaan. Lopulta hän alkoi kysyä tietä vastaan tulevilta eläimiltä. Kiitos kaikesta elämästä. En kuulee muuta kuin sinun läsnäolosi ja sinun luomakuntasi hengityksen. Se pyörähti ylöspäin edessäni: varpushaukka ( Accipiter nisus) saalistuslennossa. nut on helppo tunnistaa pienen kokonsa ja myös muotonsa vuoksi. Talvisin se on yleisin haukkamme. Vastauksia oli yhtä monta kuin oli vastaajaakin. Ja samassa niiden perässä varpushaukkakoiras kuin salaperäinen varjoliitäjä. Kuulin yläpuoleltani pikkulintujen kiihkeää ääntä, käännähdin katsomaan ja satapäinen vihervarpusparvi kiirehti ylitseni. Ensimmäisenä kohdalle osui varpushaukka. Äkkiä sänkipellon pintaa pitkin lensi harmaa varjo. Varpushaukka on talviaikaan maamme yleisin haukka. Arkkienkeli aineellistui paikalle ja kuiskasi jotain Pietarin korvaan. Pyhä Pietari tuli paikalle ja kysyi: – Mitä ihmettä sinä oikein luulet tekeväsi. – Kulje oikean opin suuntaan. Valtaistuinsalista löytyy nykyisin myös joogamattoja. – Ymmärrän, mutta meillä taivaassa ei ole tuollaisia mattoja, valitan. Muutamaa päivää myöhemmin kävelin töihin puistoalueen lävitse. Ja saman vastauksen antoi jokainen eläin. Tarinan mukaan joogaharrastaja oli matkalla taivaaseen. O lin katsomassa lintuja Tuusulassa kosteikon laidalla. Tämä hätkähti ja sanoi sitten: – Anteeksi, sain juuri tiedon, että minulla on vanhentuneet tiedot. – Kulje oikean totuuden suuntaan. – Kulje oikean sovituksen suuntaan. Paikalla piti olla myös harvinainen kahlaaja, palsasirri, mutta sitä vain ei näkynyt