14 2 N:o 41 | 16. lokakuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –4 2 Pappi palvelee myös henkilökuntaa Epävarmuus yhdistää ihmisiä, sanoo Peijaksen sairaalan pappi Matti Hanhisuanto 8 Ilmoitusliite Pepe Willberg esiintyi Espoon tuomiokirkossa Iisalmessa kirkonkellot soivat ihmisoikeuksille
Siihen liittyy luonnollisesti kellojen soittaminen. Pelastuksen voi menettää, jos kääntää selkänsä Jumalalle. vietettävään ekumeeniseen Vastuuviikkoon. 1 . – Vertaistuen päivänä 19.10. Niin luterilaisen ajattelun läpitunkema näköjään kuitenkin olen, että hengellisessä mielessä koen perisyntiopin ja opin ihmisen mahdottomuudesta vaikuttaa itse pelastukseensa huomattavasti armollisemmaksi ja positiivisemmaksi kuin pyhitystradition. 3 . Jutun mukaan helluntailaisuuden kuva syntisen ihmisen olemuksesta on melko positiivinen. Haastatko muita seurakuntia liittymään kellojensoittoon. Kirkkojen kellot soivat Iisalmessa 24.10. Kehitettävää kuitenkin vielä riittää. Jännittävää, miten eri tavoin sanat voi ymmärtää! Omiin korviini käsitys, jonka mukaan ihminen voi omilla teoillaan menettää pelastuksen ja omalla tahdonvoimallaan torjua syntisyyden, kuulostaa julmalta ja kaikkea muuta kuin positiiviselta. EMILIA KARHU Toimittaja hämmästelee, miten vahvasti positiivinen ja negatiivinen riippuvat tulokulmasta. Vielä ehtii mukaan. klo 12. NOORA WIKMAN-HAAVISTO ”Ihmisoikeuksien puolestapuhujia tarvitaan yhä” Iisalmen seurakunta osallistuu ekumeeniseen Vastuuviikkoon soittamalla kirkonkelloja ja järestämällä luennon, kertoo vs. johtava diakoniaviranhaltija Syntikäsityksistä T ämän lehden sivulla 24 esitellään väitöskirjan valossa klassisen helluntailaisuuden käsityksiä synnistä. 2 KOTIMAA | 16.10.2020 aluksi. Suurella osalla maailman ihmisistä ei ole sellaisia ihmisoikeuksia kuin sinulla ja minulla. Mitä kirkko voi tehdä ihmisoikeuksien eteen. Miten Iisalmen seurakunta päätyi mukaan haasteeseen. Olisi mukavaa, jos saataisiin mahdollisimman kova ääni aikaiseksi. Viikon teemana on ihmisoikeuspuolustajat ja sitä koordinoi Suomen ekumeeninen neuvosto. meillä on myös luento, jossa puhuvat Invalidiliiton liittohallituksen puheenjohtaja Pertti Laajalahti ja kokemustoimija Niina Kiintonen. Synti on ennen kaikkea tekosyntejä, joita torjutaan oman tahdon valinnoilla. – Haluamme herätellä ihmisiä miettimään, että ihmisoikeuksien puolestapuhujia tarvitaan tänäkin päivänä maailmanlaajuisesti ja myös täällä Suomessa. 2 . Ihminen ei ole läpeensä paha vaan kyvykäs ja velvollinen vastaamaan teoistaan. Samalla ymmärrän, että tässä liitytään ortodoksisuudestakin tuttuun pyhitystraditioon. johtava diakoniaviranhaltija Tanja Reinikainen. – Tuntuu, että nykyaikana ihmisillä on aika koviakin ajatuksia erilaisuudesta. – Meitä kosketti Vastuuviikon teema, ihmisoikeuspuolustajat. | Kuva: Anu Backman TANJA REINIKAINEN vs. | viikon henkilö | Iisalmen seurakunta on mukana #ihmisoikeuskellot -haasteessa. 4 . Jumala haluaa pelastaa kaikki, mutta ihminen voi torjua pelastuksen. – Meillä diakoniatyössä on erityisen tärkeää, että luovuttamatonta ihmisarvoa pidetään esillä. Halusimme järjestää illan, jossa tätä teemaa käsitellään. Tämänpuoleisissa kysymyksissä ajatus onkin viisas ja kaikin puolin kannatettava. – Ehdottomasti. Miksi. Kelloja voi tulla vaikka ulos kuuntelemaan. – Kirkonkellot soivat Pyhän ristin kirkossa ja Kustaa Aadolfin kirkossa. – Seurakunnissa on viime vuosina enemmän ja enemmän huomioitu ihmisoikeudet ja esimerkiksi esteettömyys, niin että eri ryhmillä olisi mahdollisuus osallistua toimintaan. Kirkon pitäisi viestittää, että jokaisella on oikeus olla sellainen kuin on, ja tulla hyväksytyksi kirkossa ja yhteiskunnassa. Tärkeintä on, että me kaikki eri tavoin uskovat ja ajattelevat pyrimme vilpittömästi ymmärtämään toisiamme ja elämään toisiamme kunnioittaen tässä ja nyt. Siksi on tärkeää vaatia niiden toteutumista kaikille. Ihmiset tulee kohdata ilman ehtoja ja heidän arvokkuuttaan on kunnioitettava kaikissa tilanteissa. Se liittyy 18.–25.10
FREIJA ÖZCAN Kirjoittaja on Kotimaan toimituspäällikkö. Ruoka-avun tarpeessa ovat ihmiset elävät usein konfliktitilanteissa. Kristityn vapaus sallisi rauhallisen ja harmonisen elämän, jossa muistetaan Jumalaa ja palvellaan lähimmäistä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Viime viikolla julkistetusta rauhanpalkinnon saajasta, YK:n alaisesta Maailman ruokaohjelmasta WFP:stä, on oltu tavanomaista yksimielisempiä. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Älkää vavisko, älkää sitä pelkätkö, mitä se pelkää.” Tästä Raamattua tarkkaan noudattava ymmärtää heti ryhtyä parannuksen tekoon ja hänen liberaalimpi uskonsisaruksensa puolestaan analysoimaan uskon ja salaliittoteorioiden suhteen myrkyllisiä vaikutuksia. Ja siitä, että samaan aikaan maailmassa tuotetusta ruuasta katoaa hävikin mukana lähes kolmannes. Presidentti Martti Ahtisaari sai palkinnon vuonna 2008. Vakavasti otettuna salaliittoteoriat alkavat pelottaa ja aiheuttaa paniikkia. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 3 KOTIMAA | 16.10.2020 3. Joskus sieltä löytyy hyvinkin osuvia ja ajankohtaisia kohtia elämän arkeen. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Nobelin rauhanpalkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1901. Lisäksi pula ruuasta johtaa usein konflikteihin tai sotiin eri ihmisryhmien välillä. Se auttaa lähes sataa miljoonaa ihmistä eri puolilla maailmaa. Nobelin rauhanpalkinto meni oikeaan kohteeseen T änään 16.10. Maailman ruokaohjelma ansaitsee Nobelin rauhanpalkinnon. Jesaja jatkaa aiheesta tiukkaan sävyyn: vain Herraa pitää pelätä ja hänen edessään vavista. Miten tämä on länsimaisille kristityille aina niin vaikeaa muistaa. Sehän ei sovi. Lukujen mukaan ruokaa riittäisi kaikille, jos se jaettaisiin tasan. Palkinto muistuttaa siitä, että pysyvä rauha ja nälän poistaminen liittyvät kiinteästi toisiinsa. Tosin perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-ahon mielestä palkinto olisi mieluummin kuulunut presidentti Donald Trumpille. Pelosta syntyy lopulta vihaa ja vihasta väkivaltaa. Suomen valtio on tukenut kuluneena vuonna Maailman ruokaohjelmaa 16 miljoonalla eurolla. Alfred Nobel määritteli aikanaan, että rauhanpalkinto pitää myöntää taholle, ”joka on tehnyt parasta työtä kansakuntien veljeyden hyväksi, asevoimien poistamiseksi tai supistamiseksi, tai rauhankongressien pitämiseksi tai edistämiseksi”. Niin että pysytäänpä niistä kaukana, kun Jesajakin niin käskee. 1970 Kotimaa 16.10.1970. 16.10. Raamattua kannattaa lukea tarkkaan. 2,29 miljardista ei-kristitystä on 509 miljoonaa muhamettilaisia ja 444 miljoonaa hinduja. Maailman ruokaohjelma on maailman suurin humanitaarinen järjestö. ?. Ihmisten pitäminen nälässä onkin yksi sodankäynnin muoto. Myös tämän vuoden rauhanpalkinnosta osa kuuluu Suomelle. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Koronapandemia on entisestään pahentanut nälkätilannetta. Humanitaarinen kriisi synnyttää uusia humanitaarisia kriisejä. Useana vuonna Nobelin rauhanpalkinnon saajasta on herännyt kiivas keskustelu. Ruokapäivä nostaa esille myös sen, että 1,4 miljardia ihmistä on ylipainoisia. Arvioiden mukaan lähikuukausina 25 uudessa maassa ilmenee nälänhätää. Sen sijaan kristityt antautuvat puuhastelemaan kaikenlaista muuta ja vaivaavat itseään esimerkiksi salaliittoteorioilla – ja hairahtuvat tasapainosta. Kristittyjen lukumäärä maailmassa on ylittänyt miljardin rajan. Kuten vaikkapa tämä profeetta Jesajan nuhde kaikille salaliittoteorioita harrastaville: ”Älkää sitä kutsuko salaliitoksi, mitä tämä kansa salaliitoksi kutsuu. vietettävä Maailman ruokapäivä muistuttaa siitä, että yli 800 miljoonaa ihmistä elää nälkäisenä. Kristityistä on 613 miljoonaa roomalaiskatolisia, 272 miljoonaa protestantteja ja 142 miljoonaa ortodokseja ja muita. Tuoreimpien tietojen mukaan on kristittyjä kaikkiaan 1,027 miljardia maailman koko väkiluvun ollessa 3,32 miljardia
Mallissa 4 kirkolla on kaksi rinnakkaista avioliittokäsitystä. Kehityskohteenaan Lehikoinen piti sitä, että hänellä voi olla liian monta rautaa tulessa. Mari Leppänen nimesi vahvuudekseen yhdessä tekemisen. Ehdokkaiden nimeämät vahvuudet erosivat toisistaan, mutta heikkouksista puhuessaan kaikki korostivat jopa kiusaantumiseen asti omaa dynaamisuuttaan ja siitä seuraavaa kärsimättömyyttä. Mallissa 5 kirkko on muuttanut käsitystään avioliitosta sukupuolineutraaliksi. Tilaisuus järjestettiin tiistaina 6.10. | piispanvaali | M illaiset ovat vahvuutesi ja kehittämishaasteesi johtajana. Suunta pitää olla, sillä muuten johtaminen ei ole johtamista, vaan säilyttämistä. Heikki Arikka piti vahvuutenaan asioiden laaja-alaista hahmottamista ja rohkeaa toimeenpanokykyä. Kaisa Huhtala ja Heikki Arikka kannattavat, että asiassa edetään piispojen mallin 3 mukaan. Haasteekseen hän nimesi sen, että kirkon pitkät ja huonosti valmistellut kokoukset turhauttavat. Arkkipiispan esillä pitämässä kompromissimallissa 3 kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä ja vihkii tämän mukaisesti. Huhtalan mukaan hänellä on kyky rakentaa selkeästi toimiva organisaatio. Kun puhe oli samaa sukupuolta olevien parien avioliitosta, ehdokkaat vetosivat huomattavan paljon arkkipiispa Tapio Luoman linjaan. parhaiten malli 5, mutta ratkaisu voi hänen mielestään olla myös malli 4 tai 3. 4 KOTIMAA | 16.10.2020 uutiset. Kaisa Huhtalan mielestä hengellisellä johtajalla on selkeä ymmärrys evankeliumista ja hän osaa keskustella eri tavoilla uskonsa ilmaisevien kristittyjen kanssa. Perinteisellä kannalla olevilla on oikeus olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja. Jouni Lehikoinen korosti, että on ”monissa liemissä keitetty” eikä hätkähdä kriisejä. Yksi kuului: Mitä aiot piispana tehdä ilmaston ” Käsitykset avioliitosta eroavat yhtä paljon kuin nykyisten piispojen näkemykset. Heikki Arikan mielestä johtaminen ei ole kirkossa hengellisempää kuin muualla. kauppakeskuksessa Porissa ja se striimattiin. Piispat kuvasivat taannoin kuusi mahdollista mallia, joiden mukaan vihkikäytäntöjä voitaisiin hahmottaa tulevaisuudessa. Pe r i n t e i n e n rekrytointikysymys esitettiin Turun arkkihiippakunnan piispaehdokkaille, kun nelikko kohtasi ensimmäistä kertaa yhteisessä vaalipaneelissa. Tilaisuuden juonsivat Länsi-Suomen vastaava päätoimittaja Janne Rantanen ja tuomiokapitulin hiippakuntapastori Pauliina Järvinen. Johtajuuskysymyksen jatkoksi he tiedustelivat, mitä ehdokkaat ymmärtävät hengellisellä johtajuudella. Hän sanoi olevansa helposti lähestyttävä ja osaavansa jakaa työntekijöille oikeat pelipaikat. Samaa sukupuolta oleville pareille tarjotaan rukoushetkeä. Jouni Lehikoisen mukaan hengellinen johtajuus puuttuu tällä hetkellä kirkosta. Mari Leppänen sanoi, että hengellinen johtaja elää niin kuin uskoo ja puhuu Jumalasta niin, että tavallinen ihminen ymmärtää. Paneelista olivat vastuussa arkkihiippakunnan tuomiokapituli ja Raumalla ilmestyvä Länsi-Suomi-lehti. Kaisa Huhtala toi esiin, että hän ottaa ihmiset vakavasti ja kuuntelee kaikkia. Arkkihiippakunnassa hän sanoi innostaneensa kirkkoherroja ja johtavia luottamushenkilöitä etsimään yhteistä näkyä. Ehdokkaiden käsitykset tulivat esiin paneelissa ja tarkentuivat, kun seksuaalivähemmistöjen asemaa kirkossa edistävä Tulkaa kaikki -liike julkaisi viime viikolla vastaukset ehdokkaille esittämiinsä kysymyksiin. Piispaehdokkaiden sijoittuminen mallien 2–5 kannalle on linjassa nykyisten piispojen näkemysten jakautumisen kanssa. Hän puoltaa mallia 2. Paneeliin oli kutsuttu nuoria, jotka esittivät ehdokkaille muutaman kysymyksen. Ehdolla vaalissa ovat Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka, 48, Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala, 57, Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, 59, ja arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaani Mari Leppänen, 42. – Jos Jumalan sanaa voi tulkita miten tahtoo, uskottavuus menee. Siinä kirkko pitää avioliittoa miehen ja naisen välisenä. Papit saavat kuitenkin omantunnonvapauden vihkiä avioliittoon myös samaa sukupuolta olevia pareja. Millaista rohkeutta kirkossa tarvitaan. Kehittämistä Leppänen näki siinä, kuinka kestää kirkon hitautta. Mari Leppäsen ajattelua vastaa paneeli | Turun arkkihiippakunnan piispan paikkaa tavoittelevien profiilit tulivat esiin nelikon ensimmäisessä kohtaamisessa. Haasteenaan Huhtala piti sitä, että toimii itse nopeasti ja tehokkaasti ja edellyttää sitä myös muilta, mikä saattaa olla toisille raskasta. Jouni Lehikoinen on nelikosta ainoa, joka ei lähtisi kompromissiin
Entä millaista rohkeutta kirkossa tarvittaisiin. Itse hän on noudattanut lihatonta ruokavaliota elokuusta lähtien. Huhtalan katse oli paikallisseurakunnissa ja niiden näkemisessä yhteisöinä. Kaisa Huhtala piti tärkeänä puuttumista siihen, että jotkut kristityt kieltävät ilmastonmuutoksen. Hän mainitsi kirkkojen lämmityskulut ja Kirkon ympäristödiplomin ja halusi koota järjestöjen edustajista ja vaikuttajanuorista foorumin kirkon avuksi. Turun arkkihiippakunnan piispaehdokkaat Heikki Arikka (vas.), Kaisa Huhtala, Jouni Lehikoinen ja Mari Leppänen ensimmäisessä yhteisessä paneelissaan Porissa. Kaikki ehdokkaat korostivat kirkon muuttuvaa roolia, mutta tavat hahmottaa maailmaa erosivat toisistaan. Jouni Lehikoisen mielestä Jeesusta on uskallettava julistaa ainoana pelastuksen tienä, vaikka yleisuskonnollisuus painaa päälle. Mari Leppänen pyrki osoittamaan, kuinka hänen hallitsemansa hyvä hallinto tukee seurakuntien muutosta. MERI TOIVANEN 5 KOTIMAA | 16.10.2020. Vaalin ensimmäinen kierros noin 1 200 äänioikeutetulle on 5.11. Heikki Arikka painotti kokemustaan organisaatioista ja niiden muuttamisesta. Kaisa Huhtala halusi näyttäytyä hyvänä yhdistelmänä ihmisläheisyyttä ja hallinto-osaamista. Omalla elämäntavallaan hän haluaisi näyttää esimerkkiä kohtuullisuudessa. Mari Leppäsen mukaan kirkko tarvitsee rohkeutta ottaa tämän päivän haasteet todesta, kuulla, mitä ihmisille kuuluu ja luottaa siihen, että Jumala pitää meistä hyvän huolen. Jouni Lehikoinen laski valteikseen pitkän kokemuksensa ja johtamansa seurakunnan liukasliikkeisyyden. Hän esiintyi sparraajana ja pyrki nostamaan hyveeksi sen, että tulee seurakunnasta, jonka jäsenmäärä on laskenut rajusti jo pitkään. Ihmisiä on puolustettava rohkeasti vihapuhetta pelkäämättä. Hän siis tietää, mitä tuleman pitää. Heikki Arikka sanoi, että rohkeutta on jo, mutta hänellä on rohkeutta sytyttää kirkon ihmisiä entistä suurempaan roihuun. Kuva: Juha Sinisalo / Länsi-Suomi eteen, että myös minun sukupolvellani on mahdollisuus elää tällä maapallolla. Jouni Lehikoisen mielestä kysymys pitää ottaa vakavasti, vaikkei se olekaan kirkon tärkein kysymys. Heikki Arikka mainitsi Malmin seurakunnan asentamat aurinkopaneelit, latauspisteet sähköautoille ja sen, että seurakunta tarjoaa lihaa vain, jos se on hävikkiruokaa tai lahjoitettua. Mari Leppänen sanoi pitävänsä huolta siitä, että seurakunnissa sitoudutaan Kirkon ilmasto-ohjelmaan. MERI TOIVANEN | kommentti | Neljä tapaa hahmottaa maailmaa Paneelissa kohtasi neljä ehdokasta, joiden erot tulivat tarkalla kuuntelemisella selväksi. Hän painotti sitä, että kirkon pitää näyttää värinsä eli puhua Jeesuksesta. Leppäsen huomio oli instituutioiden sijaan verkostoissa ja siinä, kuinka kirkko ei voi enää suuntautua ihmisten elämään ylhäältäpäin. Kaisa Huhtalan mukaan kirkko tarvitsee rohkeutta julistaa Jeesuksesta selkeästi
Ennen maihinnousua Italian Palermossa sen merestä pelastamien määrä ehti kivuta 353 henkeen. Koronan takia keväälle kaavailtua ensimmäistä meripelastusoperaatiota siirtämään joutunut laiva seilasi ensimmäiselle pelastusoperaatiollensa elokuun puolivälissä. Sitä voi pitää sekä humanitaarisena apuna että poliittisena signaalina. Morian palon jälkeen Saksan evankelisten jäsenkirkkojen johtava papisto julkisti niin ikään maan sisäministerille ja EU-puheenjohtajuuskauden vastuunkantajille osoitetun kirjelmän, jossa se toivoi, että Saksan pakolaisten vastaanottamiseen suostuvaiset osavaltiot, kunnat ja kaupungit saisivat luvan toivottaa pakolaiset tervetulleiksi. Saksan evankelisen kirkon ja hallituksen sekä valtiopäivien välistä vuorovaikutusta hoitaa arvostettu valtuutettu perinteikkäässä Saksan liittotasavallan syntyvuonna 1949 perustetussa virassa. Hankkeen voikin nähdä hyvänä esimerkkinä siitä, kuinka kirkko voi koota erilaisia toimijoita tekemään yhteistyötä heikompien hyväksi. Myös katolinen kirkko nimeää keskuudestaan vastaavan viranhaltijan. Myönteistä palautetta on tullut kuitenkin paljon enemmän, ja se on ollut usein hyvin tunteenomaista. United4Rescue järjesti varainkeruun laivan hankintaan. Ensimmäisen pelastusoperaation jälkeen Sea-Watch 4 joutui kuitenkin jäämään satamaan, koska Italian viranomaiset eivät myöntäneet lupaa palata merille. Hän on painottanut, että kenenkään ei kuulu antaa hukkua. – Tulemme puuttumaan asioihin jatkossakin, Bedford-Strohm sanoo. Meripelastushanke ei piispan näkyvistä julkisista esiintymisistä huolimatta ole kuitenkaan yksinomaan kirkon, vaan se kokoaa yhteen mitä erilaisimpia toimijoita. Viime vuoden kirkkopäivillä muotoutunutta ideaa varten perustettiin katto-organisaatio nimeltä United4Rescue, johon kuuluu jo yli 600 erilaista organisaatiota. Katto-organisaatioon kuuluu myös muslimeja evankelisten, katolisten, sitoutumattomien ja erilaisten kaupallisten toimijoiden ohella. Valtuutetulla on toimisto Brysselissäkin. Elämää pitää aina suojella ja varjella, eikä selän kääntäminen avuntarvitsijoille sovi kristilliseen arvomaailmaan. – Kristillisille arvoille rakentuva Eurooppa ei saa hyväksyä merihätään joutuneiden hukkumisia, Bedford-Strohm vetoaa EKD:n tiedotteessa. Piispan Sea-Watch 4:ksi ristimä alus noukki ensimmäiset 200 merihätään joutunutta jo kahden vuorokauden sisällä liikkeelle lähtemisestään. Kirkko on peräänkuuluttanut myös Morian pakolaisleirin palosta kärsineiden pikaista auttamista. S aksan evankelisen kirkon EKD:n neuvoston puheenjohtajan, johtavan piispan Heinrich Bedford-Strohmin siunaama ja suojelukseensa ottama meripelastusalus toi laivallisen pakolaisia maihin Italiaan syyskuun alussa. Kirjelmässä vedottiin myös pakolaiskysymyksen yhteisen eurooppalaisen ratkaisun puolesta. Euroopan talousmahdilla Saksalla onkin kirkostaeroamistrendistä huolimatta edelleen kristilliset kasvonsa, jotka näkyvät myös pakolaisista käydyssä julkisessa keskustelussa. Kaikkia piispan ponnistelut pakolaisten hyväksi eivät ole miellyttäneet ja hän kertoi alkuvuodesta saaneensa jopa tappouhkauksia niiden takia. Kuva: Lehtikuva / AFP / Thomas Lohnes ” Euroopan talousmahdilla Saksalla on edelleen kristilliset kasvonsa. EEVA BODE | kommentti | Saksan evankelinen kirkko estää pakolaisia hukkumasta Sea Watch 4 -aluksen pelastamat pakolaiset siirtyvät Palermon edustalla lautalle, jossa he ovat karanteenissa ennen maihin astumista. 6 KOTIMAA | 16.10.2020 uutiset. Bedford-Strohm on puhunut julkisuudessa meripelastuksen puolesta painavia sanoja kaihtamatta
Voitto tuli Hämeenlinnassa 3.10. Jumalanpalvelukset striimataan ja ne ovat kuultavissa myös Järviradiosta. Seurakunnilta perittävällä keskusrahastomaksulla ei rahoiteta Kirkon palvelukeskuksen toimintaa. Salla Romosta Suomen vahvin nainen Suomen vahvin nainen -kisan voitti viime lauantaina joensuulainen pappi Salla Romo. Kuitenkin toteutamme jumalanpalveluksia, konfirmaatiomessun ja kirkollisia toimituksia rajaten väkimäärän kymmeneen henkeen. Esimerkiksi Vaasassa jumalanpalvelusten, kirkollisten toimitusten ja konfirmaatioiden järjestäminen on keskeytetty lokakuun loppuun saakka. järjestetyssä koulutuksessa Tuiran seurakunnan kokoustiloissa. Asiasta kertoi ensimmäisenä Iltalehti. Monia jo sovittuja tilaisuuksia on täytynyt perua ja miettiä uusiksi. asti. Oikaisuja 10.9. Päätoimittaja Heli Karhumäki uskoo uudistuvan Sanan tuovan lehdelle runsaasti lisää lukijoita, sillä kristillinen tietämys yleismediassa ohenee ja vakaumuksen näkymistä yhteiskunnassa ajetaan monin tavoin ahtaalle. Esimerkiksi omaiset joutuvat vaikeaan tilanteeseen, kun hautajaisiin osallistuvien määrä pitää rajoittaa. Seminaariin osallistui 26 seurakuntien ja järjestöjen työntekijää sekä vapaaehtoista. saakka. P ohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan alueilla on pahentuneen koronatilanteen vuoksi otettu käyttöön tiukennetut määrykset 31.10. Lapuan hiippakunnan alueella tapahtui korona-altistuminen Kuortaneella syyskuussa järjestetyssä lähetysseminaarissa. Oikea termi on valtionrahoitus. Suomalaisen seurakunnan jumalanpalvelukset lähetetään YouTube-kanavalla, Radio Vaasassa ja Sundom TV:ssä. Klapuri sanoo, että oman haasteensa tilanteeseen toi aluehallintoviraston päätöksen nopeus. Jyväskylässä on todettu kymmeniä koronatartuntoja, joiden lähde on Association du Ministère de Jèsus-Christ pour la Dèlivrance des Nations -nimisen rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tilaisuus. Viime vuonna Romo sijoittui Suomen vahvin nainen -kisassa kolmanneksi. Kisassa miteltiin muun muassa säkkien kannossa, etupidossa ja tukin nostossa. Hautaan siunaamiset Alajärvellä toimitetaan ulkona haudalla. Masters-sarjassa kilpailtiin sadan metrin vapaauinnissa, kalpamiekkailussa, esteratsastuksessa sekä ammunnan ja juoksun yhdistävässä laser-juoksussa. Länsija Sisä-Suomen aluehallintovirasto on kieltänyt tartuntatautilain nojalla Vaasan sairaanhoitopiirin kuntien alueella kaikki sisäja ulkotiloissa järjestettävät yleisötilaisuudet, joihin osallistuu yli kymmenen henkilöä. Oulun hiippakunnassa tapahtui altistus 30.9.–2.10. Vaasassa on lyhyessä ajassa todettu suhteessa eniten tartuntoja Suomessa. Kuvassa Vaasan kirkon tyhjä kirkkosali. 7 KOTIMAA | 16.10.2020. – Olemme palanneet paljolti samankaltaiseen tilanteeseen kuin viime keväänä. Aurasen mukaan kasteiden ja vihkimisten järjestämisessä suositaan seurakunnan tiloja, koska niissä on helpompi pitää turvaetäisyydet. Kipan toiminta rahoitetaan seurakunnilta perittävillä palvelumaksuilla käytön mukaan. Toimintamalli on työntekijöille ja monille seurakuntalaisille tuttu. Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueellinen yhteistyöryhmä on suositellut, ettei alueella järjestettäisi yli 20 hengen kokoontumisia sisätai ulkotiloissa 31.10. Myös digiloikka jatkuu, sanoo Vaasan suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Tuomo Klapuri. Pekka Särkiöstä viisiottelun Suomen mestari ikämiessarjassa Kenttäpiispa Pekka Särkiö, 57, on voittanut nykyaikaisen viisiottelun ikämiessarjan (Masters-sarja) eli yli 35-vuotiaiden Suomen mestaruuden. – Toiminta on käytännössä keskeytetty. Koulutukseen osallistui 18 työntekijää. | Kuva: Wikimedia Commons/Santeri Viinamäki Sana muuttuu aikakauslehdeksi Tänä vuonna 75 vuotta täyttävä kristillinen viikkolehti Sana uudistuu ja muuttuu vuodenvaihteessa kahdesti kuussa ilmestyväksi aikakauslehdeksi. Siinä puhuttiin seurakuntien saamasta valtionavustuksesta. Kirkon koulutuskalenterin mukaan kyseisenä ajankohtana järjestettiin papistolle tarkoitettu täydentävä koulutus. Määräys rajoittaa 13 kunnan alueella myös seurakuntien toimintaa. pidetyissä suomenmestaruuskisoissa. Alajärven kirkkoherra Ari Auranen kertoo, että suosituksesta seuraa, että jumalanpalvelukset toimitetaan ilman läsnäolevaa seurakuntaa. Oulun kapitulista ei haluttu kommentoida tarkemmin työntekijäryhmää, jolle koulutus oli suunnattu. OLLI SEPPÄLÄ | koronan vaikutukset | Vaasan tartuntarypäs vaikeutti myös alueen seurakuntien toimintaa Jumalanpalvelukset ja kirkolliset toimitukset on keskeytetty Vaasassa lokakuun loppuun asti. ilmestyneessä Kotimaa Prossa oli kaksi virhettä. Samaan on päätynyt suosituksessaan myös Järvi-Pohjanmaan (Alajärvi, Lappajärvi ja Vimpeli) perusturvan pandemiajohtoryhmä. Kaupunkia on mediassa ehditty kutsua ”Suomen koronapääkaupungiksi”. Samalla lehden sivumäärä kasvaa. Sanaa julkaisee evankelioimisja palvelujärjestö Kansan Raamattuseura (KRS), joka myös täyttää tänä vuonna 75 vuotta. | lyhyesti | seurakunnat | Nopeasti pahentunut koronatilanne erityisesti Vaasan sairaanhoitopiirin alueella aiheutti tiukat rajoitukset myös seurakuntien toimintaan
Korona on vaikeuttanut heikkokuntoisimpien sielunhoitoa ” Oma mahdollinen kuolema sekä se, mitä on kuoleman jälkeen, on noussut nyt useammin puheeksi kuin ennen. Pelkissä puhelinkeskusteluissa kuoleman jälkeen jäätiin kyllä jostain paitsi, Hanhisuanto sanoo. Niissä korona luonnollisesti nousee merkittäväksi puheenaiheeksi. – Myös muiden potilaiden kanssa oma mahdollinen kuolema sekä se, mitä on kuoleman jälkeen, on noussut nyt pandemia-aikaan useammin puheeksi kuin ennen. Laulan myös mielelläni virsiä. Keväällä pahimpaan aikaan jopa hartaudet sairaiden ja kuolevien luona sekä saattohartaudet omaisten kanssa olivat joissain sairaaloissa katkolla tartuntavaaran vuoksi. Eniten vaikeuksia on ollut kaikkein heikkokuntoisimpien asiakkaiden kohtaamisessa. Yhteistyö hoitohenkilökunnan kanssa on toiminut hyvin. Matti Hanhisuannolle on jäänyt ikuisesti mieleen vierailu toisen sairaalan saattohoito-osastolla, jossa hän sai viettää potilaan ja läheisten kanssa ehtoollishetken sairaalan puistossa lämpimässä kesäsäässä lintujen laulaessa. Vanhusten hoivakodeissa valtakunnallinen linjaus rajoitti keväällä sielunhoidon vain saattohoitotilanteisiin. Sairaalapapit eivät ole koronan vuoksi voineet kierrellä tuttuun tapaan osastoilla, mutta hoitajien tai läheisten pyynnöstä he ovat edelleen saaneet vierailla potilaiden luona lyhyesti. Silloinkin kun kasvokkaiset tapaamiset ovat mahdollisia, niiden kestoa rajataan, ja maskit tuovat kohtaamisiin omat haasteensa. | koronan vaikutukset | K orona-pandemia on rajoittanut sielunhoitoa vanhusten asumisyksiköissä, sairaaloissa ja jopa saattohoidossa. sairaalasielunhoito | Vaikka pandemia on rajoittanut sairaalapappien työtä, heidät on koettu entistäkin tärkeämmäksi osaksi työyhteisöä. Tai sitten hänelle tulee kyyneleet silmiin kuunnellessa, vaikkei häneen saisi muuten kontaktia. Toisinaan potilas yhtyy lauluun, vaikkei pystyisi enää puhumaan. Hartaudet ja yhteiset ehtoollisenvietot keskeytyivät. Tilanne on kuitenkin sikäli hyvä, että sairaalapapit on rinnastettu potilaiden läheisiin. Toisaalta tiedän, että henkilökunta on pandemian aikana järjestänyt vanhuksille mahdollisuuksia kohdata läheisiään etäyhteyksin, ja jo tuttujen kasvojen näkeminen on koettu merkitykselliseksi. 8 KOTIMAA | 16.10.2020 uutiset. Myös Pirjo Vatanen kertoo mieleen jääneistä kohtaamisista asiakkaiden kanssa ulkona keskustellen. Jos kuulo ja puhekyky on mennyt, etäyhteyksistä ei ole apua. Vatanen ja Hanhisuanto painottavat, että sekä terveydenhuollon henkilöstö että sairaalapapit ovat tehneet kaikkensa, että sielunhoitoa tarvitsevat ihmiset saisivat sitä myös näissä oudoissa oloissa. Kun kädestä ei voi nyt pitää eikä huonokuuloinen pysty lukemaan papin puhetta huulilta maskin peittäessä kasvot, täytyy keksiä muita keinoja viestiä läsnäoloa ja vahvistaa potilaan turvallisuudentunnetta. Toisaalta luovuutta ei unohdettu työssä edes silloin. Suositeltu aika on noin vartti. Tärkeää on sanaton vorovaikutus. Hän on käynyt keskusteluja myös pandemiapotilaiden ja heidän läheistensä kanssa. – Sairaalan henkilökunta näki erityistä vaivaa, että potilaan toive voitiin vielä toteuttaa. – Siunaan potilasta. Peijaksessa sairaalan kappelia ei voitu käyttää. Työsuojelullisista ohjeistuksista ovat viime kädessä vastanneet paikalliset työnantajat ja sairaaloiden johto. Peijaksen sairaalassa Vantaalla työskentelevä sairaalapappi ja työnohjaaja Matti Hanhisuanto kohtaa työssään erityisen paljon heikkokuntoisia. Sairaalapapin on tärkeä aistia potilaan elekieltä. Sielunhoidossa on silloin tärkeintä kiireetön läsnäolo ja kosketus, mahdollisesti yksinkertainen rukous ja Herran siunaus. Myös Vantaan seurakuntien johtavan sairaalapastorin Pirjo Vatasen työ painottuu iäkkäiden, monisairaiden vanhusten kohtaamiseen. – Etäyhteyksien hyöty on näissä kohtaamisissa rajallinen. Tukea on tarvinnut myös hoitohenkilökunta. – Saattohartaus on omaisille tärkeä purkautumisen paikka ja merkityksellinen rituaali. – Sairaala on toivonut erityisesti läsnäoloamme tässä tilanteessa eikä toimintaamme ole rajoitettu muutoin kuin siltä osin, mikä on välttämätöntä ihmisten terveyden ja turvallisuuden kannalta, Matti Hanhisuanto sanoo. Myös Peijaksessa toteutettiin joitakin saattohartauksia ulkona
Pirjo Vatanen arvioi, että henkilökunnan työnohjauksen tarve voi vielä lisääntyä entisestään, kun mahdollinen rokote tulee ja elämässä palataan normaaliin. EMILIA KARHU Korona on tullut sairaalassa niin iholle, että se on aiheuttanut potilaiden lisäksi turvattomuutta niin hoitohenkilökunnalle kuin sairaalapapeille itselleenkin, Peijaksen sairaalan pappi Matti Hanhisuanto kertoo. | Kuva: Jukka Granström 9 KOTIMAA | 16.10.2020. Toisaalta hän on havainnut, että avuttomuus, epävarmuus ja samassa veneessä oleminen myös yhdistävät ihmisiä. Monin paikoin on myös toivottu, että sairaalapappi osallistuu henkilökunnan aamutai iltapäiväkahveille, Sipola kertoo. – Sairaalapapit ovat esimerkiksi tehneet enemmän yksilötyönohjauksia. – Aiemmista kriiseistä ja suuronnettomuuksista tiedämme, että kun on pakko toimia, silloin toimitaan, mutta jälkikäteen on tarpeen käydä läpi, mitä tapahtui ja miten nyt jaksan. Oman väsymyksensä hän huomasi kesäkuun puolivälin jälkeen, kun korona alkoi olla poissa omasta sairaalasta ja paineet siltä osin hellittivät. Hoitohenkilöstö on ollut huolissaan omasta terveydestään sekä siitä, voivatko he sairastuttaa työtovereita, potilaita tai perheenjäseniä. Matti Hanhisuannon mukaan korona on tullut sairaalassa niin iholle, että se on aiheuttanut turvattomuutta niin hoitohenkilökunnalle kuin sairaalapapeille itselleenkin. Tärkeää on, että välineiden käyttö on molemmille osapuolille tuttua ja odotukset kontaktin suhteen realistisia. Kirkkohallituksen sielunhoidon asiantuntija Virpi Sipola on havainnut, että jotkut kokevat turvallisemmaksi puhua vaikeista asioista puhelimessa, hiukan etäämmällä sielunhoitajasta ja omassa tutussa tilassa. – Syykuusta lähtien olemme saaneet taas toimittaa pienimuotoisia hartaushetkiä vanhusten palveluissa ja käydä tapaamassa vanhuksia pyynnöstä heidän huoneissaan. Sairaaloiden henkilökunnan tuen tarve on paikoitellen selvästi lisääntynyt, kertoo Virpi Sipola. Yhteisöllisyyden tarve on korostunut. – Puhelimessa kohtaaminen on pelkistettyä läsnäoloa ja keskittymistä kuulemaan ja kuuntelemaan. Joskus häpeä tai pelko estää ihmistä kertomasta asioita kasvotusten, mutta etäisyys auttaa avautumaan. Toisaalta monissa tilanteissa sielunhoito ja työnohjaus onnistuvat hyvin myös etäyhteyksin. Siinä on pakko keskittyä olennaiseen. – Ihminenhän tässä vain itsekin on. Henkilökohtaisissa kysymyksissä ihmiset kuitenkin useimmiten toivovat kasvokkaista tapaamista. Palautteen mukaan tilaisuuksia ja tapaamisia on kovasti kaivattu, Vatanen kertoo. On ollut tärkeää huolehtia omasta jaksamisestaan ja turvautua myös itse työnohjaukseen ja sielunhoitoon, Hanhisuanto kertoo. Erityisen vaikeaa on ollut, ettei varmuudella tiedetä, miten toimimalla asiat menisivät parhain päin. Pirjo Vatasen kokemuksen mukaan etäyhteydet toimivat hyvin asiatason keskusteluissa ja toiminnoista sopimisessa. Kaikille outo sairaus herätti kysymyksiä ja neuvottomuutta. Matti Hanhisuanto on kokenut samoin
Nuoria hän on tavoittanut innostavalla tavalla sekä pappisuransa alussa että kasvatusteologina. Mari Leppänen puhuu Jumalasta ihmisläheisesti ja ymmärrettävästi. Hänen persoonassaan näkyy yhdellä kertaa satakuntalaista vakautta ja lähellä oleviin tarttuvaa iloisuutta. Olemme iloisia, että hän lopulta suostui ehdokkaaksemme. Hänen johdollaan kirkko ottaa askeleen tulevaisuuteen: kohti rohkeaa, rukoilevaa ja rakastavaa kirkkoa. Kirkon tulee tuntea ihmisen elämän todellisuus. Viestijänä, joka kommunikoi sujuvasti ja edustaa kirkkoa rohkeasti. Turun piispa kaitsee seurakuntia arkkihiippakunnassa Turun seudun ulkopuolella. Harri Saine, erityisopettaja KT, Pori, Lasse Sulo, kirkolliskokousedustaja, Rauma, Tapio Seppälä, rovasti, Luvia, Ilona Koivisto, pastori, Pori, Harri Raitis, kirjailija, Turku, Aulikki Kuisma, MMM agronomi, Huittinen, Jukka Purhonen, johtava kappalainen, Rauma, Hanna Lindberg, apulaislähetysjohtaja, Pori, Mauri Paavilainen, asemapäällikkö el. Toisen kauden asessorina tuomiokapitulissa hän on nähnyt läheltä osan piispanviran haasteellisuudesta. Erilaisuuden keskellä hän on etsinyt sellaista rakkautta seurakuntaan, jossa kaikkien olisi turvallista olla yhdessä. Sen tulee kaikessa etsiä kunnioittavaa keskusteluyhteyttä ja ennakkoluulottomia tapoja kohdata ihmisiä. Murros pakottaa kirkkoa asemoitumaan uudelleen. korvaa K irkko käy parhaillaan läpi murrosta, joka koskee hengellistä elämää, seurakuntien toimintaa, kirkon rakenteita ja taloudellista perustaa. Aikuinen tytär on lähtenyt opiskelemaan. Hän on 57-vuotias, syntyisin Ulvilasta, avioliitossa. Mari Leppänen tunnetaan arkkihiippakunnassa tasapainoisena ihmisenä, seurakunnan perustyötä arvostavana pappina ja ahkerana tuomiokapitulin työntekijänä. Leena Kairavuo, kirkkoherra, Turku, Aku Keltto, toimitusjohtaja, rovasti, Pori, Hanna Lehto, alueellisen keskusrekisterin johtaja, Turku, Tuomo Lindgren, kirkkoherra, Harjavalta, Erkki Marttinen, rovasti, Raisio, Kerttu Palmunen, VTM, vastaava ohjaaja, Turku, Pertti Rajala, maakuntajohtaja emeritus, kirkolliskokouksen vpj, Pori, Johanna Riski, maatalousyrittäjä, Salo, Pasi Salminen, kirkkoherra, Rusko, Päivi Vuorilehto, retriittipappi, Turku Tarvitsemme rohkean, rakastavan ja rukoilevan kirkon Kaisa Huhtalalla vahva pohja piispan vaativaan tehtävään P iispan virka on moniulotteinen. Hiippakuntavaltuuston jäsenyys on palvellut samoin arkkihiippakunnan osalta. Hän on tukenut taitavasti muutoksessa eläviä arkkihiippakunnan seurakuntien työyhteisöjä, työntekijöitä ja vastuunkantajia. Hän on saanut myös selvän käsityksen seurakuntien tilanteesta ja kapitulityöstä sisältäpäin. Hän tuntee myös arkkihiippakunnan verkostot. Seurakuntien arkinen työ on tullut tutuksi vuosikymmenten aikana. Me ja lukuisat muut äänioikeutetut tuemme arkkihiippakunnan piispaksi hiippakuntadekaani Mari Leppästä. Tarvitsemme piispaksi ihmisen, johon voi samaistua. Siinä tarvitaan teologista osaamista, hallinnollisia taitoja, yhteistyökykyä ja hyvää kielitaitoa – usein arjen keskellä. Kannatamme Turun arkkihiippakunnan piispaksi Porin Teljän seurakunnan kirkkoherraa, asessori Kaisa Huhtalaa. Hiippakuntadekaani Mari Leppäsen nimi nousi keskusteluissa toistuvasti esiin. Henkilön, joka tuntee seurakuntien ja työntekijöiden todellisuuden. Leppänen tuntee piispan työn ja hänellä on kokemusta kaikilta niiltä tasoilta, joilla piispa tehtävässään toimii: seurakunnasta, tuomiokapitulista, kirkkohallituksesta, viestinnästä ja hallinnosta. Teologian lisensiaatin tutkinto tarjoaa hänelle teologista syvyyttä viran hoitamiseen. Kaisa Huhtala on koko pappisuransa työskennellyt Satakunnassa. Hänellä on ollut rohkeus kohdata vaikeitakin tilanteita. Lämpimän kristityn, joka yhdistää myös eri tavalla ajattelevia. Hän on toiminut Porin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajana yli kymmenen vuotta. Kirkon on uudelleen löydettävä identiteettinsä ja uskottavuutensa. Hän osaa keskustella uskosta ja Jumalasta tämän ajan etsijöiden kanssa ja löytää tapoja, joiden kautta ihmiset voivat kokea kirkon ja kristillisen uskon itselleen läheiseksi. Papin, jolla on sanottavaa. Sen lisäksi useiden kielien hyvä hallinta edistää työtä piispan kansainvälisissä yhteyksissä. Ominaista Kaisa Huhtalan toiminnalle on ollut kaikkia koskevan ihmisarvon korostus ja toiminta sen puolesta käytännössä. Lähes kymmenen vuotta suuren kaupunkiseurakunnan Porin Teljän kirkkoherrana ovat tuoneet esille hänen yhteistyökykynsä ja taidon rohkaista vaativissa arjen tilanteissa. Tässäkin työssä hän kykeni virkistämään seurakuntien toimintaa. Realistinen käsitys seurakuntien tilanteesta ja muutosjohtamisen valmiudet ovat vahvistuneet arkkihiippakunnassa viime vuosien aikana. Kun kirkossa etsitään sovintoa ja ratkaisuja eteenpäin, Mari Leppäsen näkemyksellisyydestä ja vuorovaikutustaidoista on kirkossa laajemminkin hyötyä. Asessori Kaisa Huhtala puhuu mielellään tavallisten ihmisten kirkosta, joka etsiytyy Sanan ja sakramenttien äärelle. Mari Leppäsen tapa tehdä työtä herättää luottamusta. Tällainen vahva pohja helpottaa piispanviran hoitoa. Leppäsen elämässään läpikäymä hengellinen murros on tuonut hänen ajatteluunsa syvyyttä, lujuutta ja herkkyyttä. Kun arkkihiippakunnassa keskusteltiin koronakevään aikana siitä, millaista piispaa arkkihiippakunta tarvitsee, muutamat ajatukset toistuivat usein. Hän on työssään ja luottamustehtävissään osoittautunut luottamuksen arvoiseksi. Johtajan, joka katsoo tulevaisuuteen. Tässä työssä erityisesti kirkon johdolla on paljon tehtävää. Harjavalta, Jarkko Willman, kappalainen, Pori 10 mielipiteet KOTIMAA | 16.10.2020. Virastotodellisuuden hän tuntee perinpohjin. Kirkolliskokouksen jäsenyys on antanut kokonaiskuvan kirkon hallinnosta ja päätöksenteosta. Hiippakunnan pohjoisen alueen asessorina hänellä on erityisen hyvä kokonaistuntuma piispan kaitsentaan kuuluvalla alueella
Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. | kolumni | Kirkko edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä toimii aktiivisesti vihaa ja syrjintää vastaan. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Korona yllätti kirkkomme housut kintuissa. Elämme ekumeenisesti mielenkiintoisia aikoja!” Päivitykseni herätti kiinnostusta ja keskustelu päätyi myös kirkon johtoportaan silmiin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsenillä on ekumeenisiin sopimuksiin perustuva oikeus osallistua Tanskan luterilaisen kirkon, Amerikan luterilaisen kirkon, Suomen metodistikirkon ja Englannin kirkon ehtoolliselle. Emme olleet valmiita kohtaamaan seurakuntalaisten kysymyksiä, koska ne olivat pelottavia. 11 KOTIMAA | 16.10.2020 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jotain tarttis tehrä ” Kirkkomme viestintätavan mukaisesti kirkon johtajat eivät osallistuneet keskusteluun, mutta sain viestin eräältä piispalta. Meidän näkökulmastamme kirkon tasa-arvotyön rakenne ja resursointi pidemmällä aikajänteellä vaikuttaa epäselvältä. Muutamat kristityt kertoivat minulle, kuinka he olivat ystäviensä kanssa viettäneet ehtoollista kotona tai kuinka striimien äärellä oli vietetty ehtoollista. Päädyin siis kirkolliseen tapaan hymistelemään ja muistuttamaan, että toivottavasti kohta pääsemme yhteiseen pöytään. Kannustamme kirkon päättäjiä tutustumaan asiakirjaan ja ottamaan sen työssään huomioon. Koin nuo teot vilpittöminä uskon ilmauksina. Olen kirkon järjestykseen sitoutunut pappi, joten en voi osoittaa hyväksyntää etätai maallikkoehtoolliselle. Ja kun se ei kuulu minulle, se ei myöskään kuulu niille maallikoille, jotka uskoutuvat minulle ehtoollisenviettotavoistaan. Samalla vähintään jotkut seurakunnat Tanskan luterilaisessa kirkossa, Amerikan luterilaisessa kirkossa (ELCA), Suomen metodistikirkossa ja Englannin kirkossa viettävät ehtoollista striimin välityksellä. Yhteydenottojen kanssa yritin olla kieli keskellä suuta. Ja kun he rajoittavat pappienkin keskustelua, se johtaa siihen, että ihmisten hengellisten tarpeiden vakavasti ottaminen ja kuunteleminen muuttuu mahdottomaksi. Kuluneen vuoden aikana muutamat hiippakunnat ovat nimenneet yhdenvertaisuusasioille yhteyshenkilöt, ja Kirkkohallituksessa on ollut tasa-arvotyöhön keskittyvä projekti. https://www.lutheranworld.org/sites/default/files/dtpw-wicas_gender_justice-fi.pdf MINNA MANNERT Suomen kirkon edustaja Luterilaisen Maailmanliiton Women in Church and Society-ryhmässä LAURA LEVERIN Naisteologit ry:n puheenjohtaja Kirkon tasa-arvotyöhön tarvitaan selkeä rakenne K eväällä korona siirsi ehtoolliset tauolle. Samanaikaisesti ekumeenisessa maailmassa ehtoollisen viettoon suhtauduttiin monin tavoin. Koulutusja kehittämistarpeet teemaan liittyen ovat ilmeiset, lähtien jo sukupuolisensitiivisestä kielenkäytöstä. Projekti päättyy tämän vuoden lopussa ja kysymys kuuluu: mitä kirkossa tapahtuu tulevina vuosina tällä saralla. Kirkkomme oppi pysyy puhtaana, mutta sillä opilla on yhä vähemmän merkitystä kirkkomme jäsenten elämässä. Kirkkomme viestintätavan mukaisesti kirkon johtajat eivät osallistuneet keskusteluun, mutta sain viestin eräältä piispalta. Pohjoismaisissa sisarkirkoissamme työ on huomattavasti pidemmällä. Samaa asiaa peräänkuulutti myös syyskuussa Ylen uutisissa Porin kirkkovaltuuston puheenjohtaja. MATTI HERNESAHO Kirjoittaja on turkulainen pappi ja Hengen uudistus kirkossamme -liikkeen puheenjohtaja. Näin kirjoitetaan kirkon vuoteen 2026 saakka voimassa olevassa strategiassa. Ilmiö tuntui minusta mielenkiintoiselta ja kirjoitin siitä Facebookiin: ”Piispamme linjaavat ja tuomiokapitulit tiedottavat, että ehtoollisen vietto kotona jumalanpalvelusstriimiä katsellen ei ole mahdollista. Kirkosta puuttuu pysyvä virallinen taho, joka kouluttaisi ja seuraisi alan tutkimusta ja toimisi piispojen neuvonantajana sekä jakaisi tietoa seurakuntiin. Välillä tosiaan vaikuttaa siltä, että mennään mukavasti eteenpäin. Pappina toimivien naisten kannalta keskusteluilmapiiri on edelleen varsin ristiriitainen. Syksyn kirkolliskokouksessa käytiin pitkä keskustelu aloitteesta, jolla etsittiin naisten pappeuden vastustajien yhteisöille lisää tilaa kirkossa. Löytyykö Kirkolliskokouksesta tahtotilaa edistää asiaa. Jotain tarttis tehrä. Tuo piispan viesti kuului: ”Mitä jos siihen järjestykseen pitäytymiseen liittyisi myös tietty pidättyvyys julkisissa spekulaatioissa.” Kirkon yksi suurimmista viestintäongelmista on, että ylin johto ei keskustele muuten kuin itse asettamiensa lainalaisuuksien kautta. Rekrytoinneissa kuullut utelut lastenhoidon sujumisesta ja naispuolisena johtajina toimivien esikuvien ja vertaistuen puute askarruttivat. Sama ristiriitainen tunnelma syntyy, kun etsii tietoa siitä, miten Luterilaisen Maailmanliiton linjausta sukupuolten välisestä oikeudenmukaisuudesta (Gender Justice Policy) on käytetty kirkossa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Samalla ymmärsin kaipauksen sakramentin äärelle. Tänä vuonna ilmestyneessä Kati Jansan sosiologian pro gradu -työssä puolestaan kuultiin työmotivaatiotansa pohtivien pappina toimivien naisten kokemuksia. Keväällä koin, että kirkon vaikeista kysymyksistä julkisesti keskusteleminen ei kuulu tavallisille papeille
Ennakkonäytöksessä, perjantaina 25. Sakari Hokkasen sovittaman version Papin perheestä hän ohjasi itse Jyväskylän kaupunginteatterissa vuonna 2017. Palvelija Martin pitää huolen katsojien hauskuuttamisesta. Välillä ilmenevä äidillinen lempeys tekee pastoriäidin uskottavaksi. Jyväskylän esitykseen verrattuna Mikkelissä teatterinjohtaja Aleksander Anrian ohjaus ei ole yhtä raju ja ristiriitaisia tunteita herättävä. Mikkelin Teatterin ensimmäinen näytelmä vuonna 1919 oli Canthin Anna Liisa. Vaikka näytelmä käsittelee ahdistaviakin asioita, toivo ja armo jäävät mieleen päällimmäisenä. Maijun ja Hannan siskojen välisestä yhteydestä kuvastuu lämpö. Hokkasen sovituksessa pastori on isä Henrikin sijaan äiti Henriikka Valtari ( Marjaana Viitanen). joulukuuta asti Mikkelin Teatterissa. | teatteri | Kristillinen sanoma ei tallaudu kritiikin jalkoihin Mikkelin Teatterin Papin perhe -näytelmässä. Näytelmän Hannan puheessa tiivistyy näytelmän ydinajatus, mitä kristillisistä arvoista jää jäljelle, jos niistä puuttuu rakkaus. Kristillisissä piireissä kritisoitukin Antti Tuiskun Valittu kansa -kappale ja Tiktok tuovat näytelmän tähän hetkeen. Keväältä syksyyn siirtyneen Minna Canthin (1844– 1897) klassikon esitysajankohta muuttui syyskuussa vielä viikolla tiukentuneiden kokoontumisrajoitusten takia. Juice Leskisen Rakkauden haudalla -kappaleeseen viittaava ”Pelasta mut jos sinulla on aikaa” -kyltti saa erityisesti pohtimaan, mitä ajan antaminen olisi tehnyt pastoriäidin ja jälkipolven suhteelle. Mielipiteiden edustaessa ääripäitä yhteistä tarttumapintaa on haasteellista löytää. Herkkään loppukohtaukseen jäin tekoruusujen sijaan kaipaamaan aitoja tai aidomman näköisiä ruusuja. syyskuuta, tulee heti huomioitu olo tarkoin mietityistä turvajärjestelyistä. Esimerkiksi alun Suvivirteen katsojat voivat tulla mukaan sydämessään. VIRPI KIRVES-TORVINEN Papin perhe -näytelmän esitykset jatkuvat 4. Lähimmäistä on vaikea ymmärtää, jos ei oikeasti kuuntele, vaan luulee tietävänsä toisen ajatukset entuudestaan. Näytelmää kannattelevat muutoinkin tarkoin rakennetut persoonat. Roolista olisi ollut helppo tehdä pelkästään ääripään edustaja, mutta todellisuudessa ihmiset ovat paljon moniulotteisempia. Satu Vihavaisen lavastus on oivaltavaa kenkien päälle pystytetyistä kylteistä lähtien. Elias-isä (Ismo Sievinen) yrittää suhtautua ymmärtäväisesti sekä toimia yhdistäjänä nuorten ja pastoriäidin välillä. | Kuva: Jere Lauha/Mikkelin teattteri 12 KOTIMAA | 16.10.2020 kulttuuri. Canthille tärkeä naisen asema korostuu muutenkin monessa kohdassa. Teuvo Rastas (Aapo Oranen vas.), Jussi (Tuomas Turkka), Maiju (Riina Uimonen) ja Hanna (Tuuli Anikari) haluavat ajatella ja löytää vakaumuksensa itse. Tuolloin teatteri toimi vielä harrastajapohjalta käyttäen nimeä Kunnioittavaa arvotaistelua Mikkelin työväen näyttämö. Marko Luukkosen äänisuunnittelu vahvistaa hienosti kunkin hetken tunnelmaa. Viitasen roolista huokuu konservatiivisuus ja tiukkuus. Näytelmästä välittyy nyt enemmän kristillisyyden kunnioitus ja lempeys. K oronapandemia on vaikeuttanut Papin perhe -näytelmän toteutumista Mikkelin Teatterissa. Virsi 77 Käy yrttitarhasta polku Samuli Edelmannin esittämänä päättää koskettavan esityksen. Yleisön osallistaminen on pienimuotoisempaa, mikä on korona-aikana järkevää. Puoliso Elias Valtari ( Ismo Sievinen), tytär Maiju ( Riina Uimonen), poika Jussi ( Tuomas Turkka), toinen tytär Hanna ( Tuuli Anikari), Jussin ystävä Teuvo Rastas ( Aapo Oranen) ja palvelija Martin ( Risto Kopperi) ovat riittävästi uskollisia Canthin alkuperäistekstille, kuitenkin niissä on hauskalla tavalla ripaus uutta. Äidillä uusien aatevirtojen vastustaminen menee tyttären opintojen rahoittamisen edelle
Punavankien leirillä laulama, nykyisestä virsikirjasta poistettu Hagvin Spegelin virsi 440 Jo vääryys vallan saapi sopii erityisen hyvin näytelmän teemaan. Pohjaa vaikeiden teemojen käsittelylle on antanut Sydänmaan ohjaajan Jarno Kuosan lapsen kuolemaa käsitellyt Lars Norénin Hiljaista musiikkia -näytelmän ohjaustyö Lahden kaupunginteatterissa vuonna 2018. Onnistumisina on mainittava missejä esittävien miehien tulkinta sekä asuvalinnat kampauksineen. Olisi mielenkiintoista kuulla, miten cp-vammaiset itse tai heidän omaisensa kokevat roolin. S ydänmaa -näytelmä oli suunniteltu esitettäväksi Jyväskylän kaupunginteatterin suurella näyttämöllä keväällä 2019. Hänen kolmikymppisenä kirjoittamansa voimakas ja raikas käsikirjoituksensa avaa laajat toteutusmahdollisuudet. ”Ootko uskosa?” -kysymys kertaantuu näytelmän aikana ja kuvaa roolihahmojen hengellistä kaipuuta. Jalkapalloon ja viinaan elämänsä rakentavan isän ( Hannu Lintukoski) roolissa suomalainen mies ja viina kertovat karua kieltään. Unto Monosen Satumaa toistuukin usein näytelmässä kuvaten monen suomalaisen sielunmaisemaa. | teatteri | vattu kiehtovalla symboliikalla, esimerkiksi siskon unessa hiipivä kyyryhahmo tai linnuksi muutettu valkotakkinen. Näytelmä saa pohtimaan elämän ainutkertaisuutta ja vihan kierteen seurauksia. Lahti ohjasi itse näytelmänsä Kokkolan kaupunginteatterissa 2009. Sydänmaa on näyttämötaiteen valtionpalkinnon vuonna 2011 saaneen Ari-Pekka Lahden läpimurto. | Kuvat: Jiri Halttunen isän isän ( Asko Vaarala) elämästä kertovat kohtaukset kuuluvat näytelmän kohokohtiin. Anni Pesonen muistuttaa vaativassa cp-vammaisen siskon roolissa upeasti alkuperäistekstistä. IsoJyväskylän kaupunginteatterin Sydänmaa avaa kirpaisevalla tavalla sukupolvien häpeäja vihaperinnöstä seuraavaa mielenmaisemaa. Taivaasta satavat kultahiput ovat hieno elementti ensimmäisellä kerralla, toistuessaan ne luovat vain levottoman vaikutelman. Sydänmaa tarkoittaa Pohjanmaalla kaukaista, vaikeasti saavutettavissa olevaa paikkaa. Valojen, varjojen ja äänien aloitus antaa esimakua upeasta Japo Granlundin valoja Mika Filpuksen äänisuunnittelusta. Myöskään kirosanojen määrä ja painottaminen eivät tuo lisäarvoa. 13 KOTIMAA | 16.10.2020. Taakse heijastettavat tekstit ja Eino Heiskanen kertojana pojan roolin ohessa pitävät huolen siitä, että katsoja pysyy mukana, kun hypitään vuosikymmenestä toiseen. Helsingin kaupunginteatteri kantaesitti teoksen 2005. Lavarikon vuoksi esitykset jouduttiin siirtämään. Näytelmän omalaatuista tunnelmaa luo osaltaan keskipohjalainen murre. Kukin sukupolvi elää oman aikansa tuotoksina ja aiemman polven elämään voi olla haasteellista samaistua. Kokkolalaisen suvun tapahtumat alkavat vuodesta 1918 ja päättyvät 2010-luvun alkuun. VIRPI KIRVES-TORVINEN Sydänmaan esitykset jatkuvat Jyväskylän kaupunginteatterissa 27. Näytelmässä sisarusten yhteys toimii nuoruuden lennokkuudella. Sydänmaan herkkien kohtausten toteutuksen sekä vaikeiden, ahdistavienkin mielenmaisemien käsittelyn vastapainona huumori on tervetullutta. Vaaralan ilmiömäinen elekieli ja muuntautumiskyky saavat katsojan hiljaiseksi erityisesti hänen palatessaan punavankileiriltä kotiin. maaliskuuta 2021 asti. Persoonallisena se olisi sopinut toteutunutta paremmin teoksen tyyliin. Jorma Böök on isoisänä tuttuun tapaansa vaikuttava. Näytelmässä moni kohta on kuHäpeän ja vihan kaikuja Sydänmaassa edes isoisän (Jorma Böök) myönteinen suhtautuminen ei auta lopulta cp-vammaista siskoa (Anni Pesonen). Suvun tarina ihtiriekosta toteutuu julmalla tavalla kauniin, cp-vammaisen siskon ( Anni Pesonen) elämässä
– Silti äsken soitin yhden kappaleen, josta minulla ei ollut hajuakaan, muistanko soinnut. Yleisöstä nousee toinen kysyjä, joka toteaa, että Willberg vaikuttaa olevan ”tänäänkin sinut itsensä kanssa”. Konsertti on otsikoitu Pepe Mestari ei ymmärrä olevansa lahjakas & Paradise -yhtyeen levyn Niin vähän on aikaa (1972) nimikkokappaleen mukaan. – Olen liikunnallinen. Esiintyminen tapahtuu Laulu & laulun tarina -tapahtumasarjassa 29.9. ”Tuuli on kieli, jota kaikki ymmärtävät”, Willberg laulaa. ON ONNENPÄiVÄ Ole mukana auttamassa maailman lapsia. – Mutta jossain vaiheessa alkaa aina haukotuttaa. Kitaransoitto on pelkistettyä, pääosassa on laulu. Miten on mahdollista, että Willbergin ääni on vuosien varrella vain parantunut. – Laulamalla. Siitä on 20 vuotta. Näillä eväillä ei voi päästä tähän asemaan ilman johdatusta. Olisi kivaa sanoa, että pidän muutenkin vauhdista ja haasteista, mutta ei se ole niin. Taistolaishenkisessä laulussa on hauska yhtymäkohta niin sanottuun ratkaisukristillisyyteen: ”Jokainen meistä on kuitenkin astuva ratkaisun hetkensä eteen.” Yleisöstäkin rohkaistutaan kysymään. Willbergiltä tiedustellaan myös televisioesiintymisistä. Tupakoimattomuus on vaikuttanut ääneeni positiivisesti. Tenori soi upeasti. – Pepe ei ole koskaan ymmärPepe Willberg esiintyi Espoon tuomiokirkossa Laulu & laulun tarina -konserttisarjassa. Harrastan myös pilatesta ja tennistä. Visuri ilmoittaa, ettei Pepe syö ennen keikkaa. Esiintymiset Tanssii tähtien kanssa ja Vain elämää -ohjelmissa ovat tuoneet hänet myös nuorempien kansalaisten tietoon. PETRI VÄHÄSARJA facebook.com/lauluntarina 14 KOTIMAA | 16.10.2020 kulttuuri ILMOITUSLIITE NENÄPÄiVÄ 13.11. Mestarille tarjotaan banaania ja limpparia. – Menikö viikkoakaan, kun Pauliina ilmoitti, että tupakoinnin on loputtava. Mestarit areenalla -kiertue Kirkan, Hectorin ja Pave Maijasen kanssa nosti 1990-luvun lopulla Willbergin uuteen suosioon. Hän kysyy, mikä on vaimon merkitys kyseisessä asiassa. Moni ei ole tullut moittimaan siitä, Willberg pohtii. Perässä tulee Pauliina Visuri – Willbergin vaimo ja manageri. Alkaa olla esiintymisen aika. Olen myös 15 vuotta käynyt kuntonyrkkeilyssä. Olen elänyt taipaleeni uskoen, että elämällä on tarkoitus. Panee miettimään. Tunti alkaa naruhyppelyllä, jonka aikana toivon, etten olisi tullut paikalle. – Yhteistyökumppanini Vexi Salmi jätti meidät. | konsertti | Pepe Willberg kertoi Espoon tuomiokirkossa, että hänen lauluäänestään ovat pitäneet huolta nyrkkeily, pilates ja managerin langettama tupakointikielto. Myöhemmin hänen yhtyeitään olivat Jormas sekä Pepe & Paradise. Hän sai sen maaliskuussa Espanjassa. Siirrymme sakastiin. Heikkoinakin hetkinä olen jaksanut jatkaa. En tiedä mistä se johtuu, koska minulla ei ole tylsää. Haastattelua kuuntelee pari tapahtuman järjestäjiin kuuluvaa henkilöä, jotka eivät pidä Willbergin ”eväitä” kovin vähäisinä. Willbergin ura alkoi 1960-luvulla Islanders-yhtyeen kitaristina. Pian Willberg ”pakotettiin” laulajaksi. Visuri ja Willberg nahistelevat siitä, missä mikäkin piuha on. Autossa vai laukussa. Paremmin Willberg tunnetaan kuitenkin koko kansan lauluistaan, kuten Aamu ja Elämältä kaiken sain. – En valmistaudu esiintymiseen mitenkään, Willberg jatkaa. Hän sanoo yllättäneensä Tanssii tähtien kanssa -tiimin sillä, ettei ollutkaan ”70-vuotias kaatuilija”. Tilaisuus alkaa kappaleella Niitty, jonka on tekstittänyt Tommy Tabermann. Willberg kertoo jo sairastaneensa koronan. Kirkko näyttää täydeltä, vaikka turvavälejä noudatetaan. – Olen edennyt vanhoilla saavutuksillani. Häntä ei lapsuudessa tuettu musiikissa, Pauliina Visuri kommentoi. – Tämän illan ohjelmistoon valitsin biisejä, jotka osaan soittaa kitaralla, Willberg tunnustaa. Willberg esittää Kaj Chydeniuksen klassikkokappaleen Sinua, sinua rakastan. P epe Willberg kävelee Espoon tuomiokirkon alttarille tekemään ”soundcheckiä”. Välillä sitä laittaa pään pölkylle ja toivoo, että saa nostaa sen myös sieltä pois. Laulajan aaltoileva takatukka on jonkinlainen muistomerkki niiltä ajoilta, kun internet ei vielä ollut pilannut kaikkea. Hän laulaa kappaleen Raja, joka on Henrik Otto Donnerin sävellys Aira Sinervon tekstiin. Myös muita ikivihreitä kuullaan: Saat miehen kyyneliin. – Aika iso, Willberg vastaa. Juontaja Anne Elovaara kysyy, mitä ajatuksia Willbergillä on elämän rajallisuudesta. | Kuvat:Petri Vähäsarja tänyt olevansa lahjakas. Melkein kaikilla on maski
ON ONNENPÄiVÄ Ole mukana auttamassa maailman lapsia. 15 KOTIMAA | 16.10.2020 ILMOITUSLIITE NENÄPÄiVÄ 13.11
Avun vie perille luotettavat järjestöt TiLAA NENÄPÄiVÄN MAKSUTON KAMPANJAPAKETTi Perjantai 13. marraskuuta on Onnen päivä, kun Nenäpäivä tarjoilee kotikatsomoihin illan täynnä yllätyksiä ja kutsuu mukaan auttamaan maailman lapsia. Näin osallistut Nenäsukka-haasteeseen: 1. Myy neulomasi sukat ja lahjoita saamasi myyntivoitto Nenäpäivälle. NENÄPÄiVÄ YLEN KANAViLLA Tähtihetkiä & verratonta tunnelmaa NENÄPÄIVÄ – KOKO ILLAN SHOW 13.11.2020 SUORA LÄHETYS KLO 19–20.30 KLO 21–23.30 YLE TV1 JA YLE AREENA ILMOITUSLIITE NENÄPÄiVÄSSÄ HAUSKA AUTTAA MAAiLMAN LAPSiA Nenäpäivä on Suomen hauskin ja näkyvin hyväntekeväisyyskampanja, joka järjestetään, jotta jokaisella maailman lapsella olisi mahdollisuus hyvään ja turvattuun elämään. Tänä syksynä sukkien neulominen sujuu kuin Strömsössä! Strömsön Lee Esselström suunnitteli Nenäpäivää varten oman sukkamallin, jota koristavat hempeät sydämet. Ota mallia Leen sukista osoitteessa nenäpäivä.fi/nenäsukka ja pistä puikot viuhumaan Nenäpäivän hyväksi. marraskuuta on Onnenpäivä, kun Nenäpäivä viihdyttää kotikatsomoissa ja kutsuu kaikki mukaan auttamaan maailman lapsia. Nenäpäivän tunnelmaan virittäytymisen voi aloittaa tilaamalla maksuttoman kampanja paketin! Nenäpäivän kampanjapaketti on suunniteltu innostamaan kaikki mukaan auttamaan maailman lapsia. Tempaudu mukaan Nenäpäivään! Olemme tukeneet yli miljoonan lapsen koulunkäyntiä. Nenäpäivä on edistänyt yli 2,5 miljoonan ihmisen terveyttä. Lahjoituksen voit tehdä helposti netissä vaikka Strömsön nettilippaan kautta: nenäpäivä.fi/strömsö 3. Nenäpäivää voi viettää päiväkodissa, koulussa, työpaikalla, kaveritai harrastusporukalla – tai vaikka kotona ihan omin nenin. Haasta kaikki taitavat ystäväsi mukaan neulomaan. Perjantai 13. Mene oitis osoitteeseen www.nenäpäivä.fi/kauppa ILMOITUSLIITE. Kampanjapaketti sisältää inspiroivan puuha vihon, ilmapalloja, upeita tarroja ja julisteita sekä muuta mukavaa. Apumme ansiosta yli miljoona ihmistä on saanut parempaa ravintoa. Olemme tuoneet turvaa yli miljoonalle lapselle. Neulo villasukat – tai vaikka useammat! Halutessasi voit esitellä taitojasi somessa tunnisteilla #nenäsukka #nenäpäivä / #näsdagen 2. Vietä Nenä päiväsi parhaan musiikin, koskettavien tositarinoiden ja tunnettujen suomalaisten seurassa. Luvassa unohtu maton ilta täynnä huippuartisteja, korkeatasoista musiikkia sekä rakkauden ja rauhan sanomaa. MAAiLMAN LAPSiA VOi AUTTAA NEULOMALLA – tartu Strömsön Nenäsukka-haasteeseen Rauhaa ja rakkautta – Nenäpäivän konsertti 29.10.2020 suora lähetys klo 19–20.30 Yle TV1, Yle Radio Suomi ja Yle Areena Make love, not war! Koe hippiajan klassikot tähän päivään tuotuina Tapiola Sinfoniettan säestyksellä. Juuri nyt Nenäpäivää tarvitaan enemmän kuin koskaan – kiitos, että olet mukana auttamassa! Nenäpäivä kutsuu kaikki tekemään hyvää
marraskuuta on Onnen päivä, kun Nenäpäivä tarjoilee kotikatsomoihin illan täynnä yllätyksiä ja kutsuu mukaan auttamaan maailman lapsia. Myy neulomasi sukat ja lahjoita saamasi myyntivoitto Nenäpäivälle. Perjantai 13. Neulo villasukat – tai vaikka useammat! Halutessasi voit esitellä taitojasi somessa tunnisteilla #nenäsukka #nenäpäivä / #näsdagen 2. NENÄPÄiVÄ YLEN KANAViLLA Tähtihetkiä & verratonta tunnelmaa NENÄPÄIVÄ – KOKO ILLAN SHOW 13.11.2020 SUORA LÄHETYS KLO 19–20.30 KLO 21–23.30 YLE TV1 JA YLE AREENA ILMOITUSLIITE. Ota mallia Leen sukista osoitteessa nenäpäivä.fi/nenäsukka ja pistä puikot viuhumaan Nenäpäivän hyväksi. Luvassa unohtu maton ilta täynnä huippuartisteja, korkeatasoista musiikkia sekä rakkauden ja rauhan sanomaa. Vietä Nenä päiväsi parhaan musiikin, koskettavien tositarinoiden ja tunnettujen suomalaisten seurassa. Haasta kaikki taitavat ystäväsi mukaan neulomaan. Lahjoituksen voit tehdä helposti netissä vaikka Strömsön nettilippaan kautta: nenäpäivä.fi/strömsö 3. Näin osallistut Nenäsukka-haasteeseen: 1. Tänä syksynä sukkien neulominen sujuu kuin Strömsössä! Strömsön Lee Esselström suunnitteli Nenäpäivää varten oman sukkamallin, jota koristavat hempeät sydämet. MAAiLMAN LAPSiA VOi AUTTAA NEULOMALLA – tartu Strömsön Nenäsukka-haasteeseen Rauhaa ja rakkautta – Nenäpäivän konsertti 29.10.2020 suora lähetys klo 19–20.30 Yle TV1, Yle Radio Suomi ja Yle Areena Make love, not war! Koe hippiajan klassikot tähän päivään tuotuina Tapiola Sinfoniettan säestyksellä
Tee tilisiirto Lahjoita haluamasi summa viitteellä 4006 Osuuspankki FI44 5780 1020 0003 14 Nordea FI37 1572 3000 3844 20 Danske Bank FI47 8000 1570 8504 13 ILMOITUSLIITE. Keräystuotto käytetään Nenäpäivän yhteistyöjärjestöjen hankkeissa kehitysmaissa vuosina 2021–2023. KOTIMAA | 16.10.2020 € € Lahjoituksellasi on suuri merkitys Näin lahjoitat 5 € Lääkkeet neljälle lapselle tappavia tauteja vastaan 20 € Lukutaito lapselle 10 € Henkilöllisyystodistus lapsen oikeuksien turvaamiseksi 30 € Tarvikkeet kasvimaan perustamiseen kolmelle perheelle Lahjoita netissä nenäpäivä.fi/lahjoita Soita 0600 11620 (Hinta 20,28 €/ puhelu + pvm/mpm) 0600 11610 (Hinta 10,26 €/ puhelu + pvm/mpm) Nenäpäivä 13.11.2020 nenapaiva@nenapaiva.fi nenäpäivä.fi #nenäpäivä Keräysluvat: RA/2017/396 (Suomi) ja ÅLR 2020/239 (Ahvenanmaa). Tee MobilePay-lahjoitus numeroon 22123 Tee Pivotai Siirto-lahjoitus numeroon 888 555 Tekstaa LAHJOITA20 (20 €), LAHJOITA10 (10 €) tai LAHJOITA (5 €) numeroon 16499
Tee MobilePay-lahjoitus numeroon 22123 Tee Pivotai Siirto-lahjoitus numeroon 888 555 Tekstaa LAHJOITA20 (20 €), LAHJOITA10 (10 €) tai LAHJOITA (5 €) numeroon 16499. Toisinaan ne näyttäytyvät ankarina, tosinaan lempeinä. Kuva voi olla vanha tai uusi. Margarita on Anni Kytömäen kolmas romaani. Pian Eleanor tajuaa erehdyksen, hän onkin väärässä paikassa. Kristillisen opetuksen mukaan hyvä saa palkkansa viimeistään tuonpuoleisessa, kuten pahakin. Taivas on eräänlaisen arkkitehtihahmon Michaelin ( Ted Danson) luoma herttainen pikkukaupunki, jossa jokaisella tulijalla on sielunkumppani. Margaritassa tämä tiivistyy Anttiin, joka näkee metsien kauneuden, mutta päättää työkseen, mitkä metsät hakataan. Julkaistuista kuvista ei makseta erillistä palkkiota. Mitä mielelle tapahtuu, kun keho lakkaa toimimasta tai kääntyy sitä asuttavaa ihmistä vastaan. Kuvien tulee olla perillä viimeistään 23.10. Kytömäen kuvaamat ihmiset ovat usein altavastaajia, hieman ulkopuolisia, jotka pakenevat metsään käsittämättömiltä tuntuvia sosiaalisia kuvioita. Voittajat ja muita kilpailuun lähetettyjä kuvia julkaistaan Kotimaan pyhäinpäivän numerossa, joka ilmestyy 30.10. Good Place operoi kristillisellä maailmankatsomuksella, mutta sarjassa ei puhuta suoraan Jumalasta, vaan pomosta tai esimiehestä. Sielunkumppani alkaa antaa opetusta moraalifilosofiassa, jonka myötä sarjassa vilisevät erilaiset moraaliteoriat. Kilpailun voittajille on luvassa kirjapalkintoja. Metsä ja luonto ovat Kytömäen kirjoissa suuressa roolissa, melkeinpä kuin yksi päähenkilöistä. Tapahtumat sijoittuvat sodan jälkeiseen aikaan 1950-luvulle, jolloin ihmisten ja metsien piti palvella maan jälleenrakennusta. Kytömäen tuotannossa luonnon suojelu ja hyödyntäminen kulkevat rinta rinnan. Hierojana Senni tuntee ihmiskehon kuin omat taskunsa, mutta ei oikein osaa jutella kylpylän kesävieraille. Netflixin mainiossa komediasarjassa The Good Place taivaaseen pääsee myös Eleanor Shellstrop ( Kristen Bell), vaikka onkin maan päällä ollut ärsyttävän itsekeskinen. Keräystuotto käytetään Nenäpäivän yhteistyöjärjestöjen hankkeissa kehitysmaissa vuosina 2021–2023. Isä ei palannut sodasta. ” Metsä ja luonto ovat Kytömäen kirjoissa suuressa roolissa, melkeinpä kuin yksi päähenkilöistä. Elämä soljuu tutussa uomassaan, mutta Senni haaveilee muutoksesta. Lähetä korkeintaan kolme kuvaa sähköisesti jpg-tiedostona osoitteeseen toimitus(at)kotimaa.fi. Eleanorin kumppani on moraalifilosofian opettaja. Aihe tuo romaaniin ajankohtaisuutta ja koronapandemian keskellä elävälle lukijalle samaistumispintaa. Gummerus 2020. Valon vaihtelu, säätilat ja vuodenajat saavat hautausmaan tuntumaan tavallista elävämmältä paikalta. Tee tilisiirto Lahjoita haluamasi summa viitteellä 4006 Osuuspankki FI44 5780 1020 0003 14 Nordea FI37 1572 3000 3844 20 Danske Bank FI47 8000 1570 8504 13 ILMOITUSLIITE. Valokuvauskilpailu Kuvien tulee olla perillä 23.10 mennessä! |K uv at: G un D am én 19 KOTIMAA | 16.10.2020 € € Lahjoituksellasi on suuri merkitys Näin lahjoitat 5 € Lääkkeet neljälle lapselle tappavia tauteja vastaan 20 € Lukutaito lapselle 10 € Henkilöllisyystodistus lapsen oikeuksien turvaamiseksi 30 € Tarvikkeet kasvimaan perustamiseen kolmelle perheelle Lahjoita netissä nenäpäivä.fi/lahjoita Soita 0600 11620 (Hinta 20,28 €/ puhelu + pvm/mpm) 0600 11610 (Hinta 10,26 €/ puhelu + pvm/mpm) Nenäpäivä 13.11.2020 nenapaiva@nenapaiva.fi nenäpäivä.fi #nenäpäivä Keräysluvat: RA/2017/396 (Suomi) ja ÅLR 2020/239 (Ahvenanmaa). Yksi sarjan iso kysymys on, voiko ihminen muuttua kuoleman jälkeen tai millä keinoin paha ihminen voi oppia hyväksi jo eläessään. Lopulta kaikki muuttuukin pysäyttävällä tavalla. Luonnosta hän kirjoittaa kauniisti ja kuin elävästä olennosta. Eleanor (Kristen Bell) päätyy kuolemansa jälkeen Michaelin (Ted Danson) suunnittelemaan unelmanaapurustoon. | Kuva: NBC H autausmaat ovat usein valokuvauksellisia paikkoja. Aihetta voi lähestyä kokonaisuuksien tai yksityiskohtien kautta. OLLI SEPPÄLÄ The Good Placen kaikki kaudet ovat katsottavissa Netflixissä. Yksi Margaritan keskeisistä teemoista on 1950-luvun polioepidemiat, jota kuvataan poliosairaalan ja potilaiden kuntoutuksen näkökulmasta. 582 sivua. NOORA WIKMAN-HAAVISTO | viikon kirja | | komediasarja | Anni Kytömäki: Margarita. Kuoleman jälkeen sinne pääsevät ihmiset, jotka maan päällä osoittivat hyvyyttä ja lähimmäisenrakkautta. Päähenkilö Senni työskentelee hierojana kylpylässä ja asuu äitinsä kanssa kauppalassa. Kotimaa julistaa lukijoilleen valokuvauskilpailun, jonka aiheena on hautausmaa. Kehon ja mielen suhde nousee mielenkiintoisella tavalla esiin. Väärä osoite Taivas on Hyvä Paikka. Michael Schurin luomasta sarjasta on juuri ilmestynyt kolmas tuotantokausi
Yhteistyössä on mukana kaikki 32 paikallisyhdistystä, jotka ovat myös suorassa yhteydessä eri seurakuntiin. – Koska suomalainen sotilas toimii inhimillisten periaatteiden ja oikeussääntöjen mukaan, ovat toimintatavat erilaisia kuin vaikkapa joillakin ammattiarmeijoilla. Oma roolinsa on sillä, että Rauhanturvaajaliiton vertaistyökoordinaattori on pappi. K riisien hallinnassa ja hoitamisessa yhteistyö eri tahojen välillä on keskeisessä roolissa, kertoo Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtaja, prikaatikenraali, evp, Mauri Koskela. Maassa oli tuolloin käynnissä erilaisia ihmisten elinoloja parantavia hankkeita. Kirkon Ulkomaanapu taas toimii maailman kriisipesäkkeissä tärkeässä roolissa, kertoo prikaatinkenraali evp Mauri Koskela. He taas opastavat näissä asioissa rauhanturvaajia, mikä on hyvin tärkeää. Kun he saavat tietoa ja oppivat asioita, on se avain saada heitä pois väkivallan kierteestä. Harrastan kuntosalilla käyntiä. Tällä tavoin rauYhteistyöllä rauhaan Suomen Rauhanturvaajaliitto tekee monipuolista yhteistyötä kirkon kanssa. Elämässäni olen ylpeä siitä, että lapseni ovat löytäneet paikkansa elämässä. Ulkomaanapu oli silloinkin mukana projekteissa, joiden avulla ihmisille pyrittiin opettamaan muun muassa lukemista. – Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että he pyrkivät muun muassa tukemaan paikallisia yhteisöjä niin aineellisesti kuin eri taitoja opettaen, Koskela kertoo. Tämä sen vuoksi, ettei monellakaan ollut lukutaitoa. Olemme mukana myös diakoniatyössä, eli mekin annamme tukea, emmekä ole vain vastaanottajia. Koskela näkee toiminnan luonnollisena jatkumona kenttäolosuhteisiin. Juuri nyt toimin Suomen Rauhanturvaajaliiton puheenjohtajana. Liberiassa Koskela toimi kansainvälisten joukkojen esikuntapäällikkönä. Mauri Koskela, 60. Rauhanturvaajaliiton edustajat ovat tarvittaessa mukana seurakunnan toiminnassa. – Yhteistyö on sujunut mainiosti esimerkiksi Bosnia ja Hertsegovinassa, missä olin suomalaisen pataljoonan apulaiskomentaja. Suomen Rauhanturvaajaliitto aloitti viime vuonna yhteistyön Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kanssa. Koskelan viimeisin rauhanturvaoperaatio taas päättyi vuoden 2018 kesäkuussa, jolloin hänet oli määrätty toimimaan tilapäisesti Lähi-idässä Undof-operaation komentajana. Liberiassa puhkesi samaan aikaan myös ebolaepidemia. – Olemme ajatelleet tämän olevan hyvä asia. Hän antaa samalla kiitokset Ulkomaanavulle toimivasta yhteistyöstä, jonka taustalla on Koskelan mukaan se, että järjestössä on suomalaisia työntekijöitä, jotka ymmärtävät, millainen on suomalaisen sotilaan tausta. Koska he tietävät tämän, on yhteistyö helppoa. Lukutaidon opettamisessa painopisteenä kriisialueilla ovat yleensä lapset ja naiset. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että osapuolet pyrkivät yhdessä järjestämään apua ja tukea maailmalta kotiutuneille rauhanturvaajille. – Monissa kriisipaikoissa naiset kasvattavat lapset, kun miehet ovat taistelemassa. – Maailmalla mukana ovat ympärivuorokautisesti tavoitettavissa olevat pappi ja diakoni. Ulkomaanapu oli tuolloin mukana välittämässä tietoa sairaudesta. – Papit ja diakonit ovat myös saaneet koulutusta ja tietämystä eri uskonnoista. Tähän kuului osana tiedon jakaminen paikalliselle väestölle esimerkiksi viemällä heille informaatiota kuvien avulla. Prikaatikenraali nostaa samalla esiin uraltaan kaksi esimerkkikohdetta, joissa Kirkon Ulkomaanapu teki tärkeää työtä kriisinhallinnassa. Luen kansainväliseen kriisinhallintaan ja konfliktien ennaltaehkäisyyn liittyvää kirjallisuutta. 20 KOTIMAA | 16.10.2020 haastattelu. Tässäkin valossa myös siviilipuolen yhteistyö on merkityksellistä. Tämä tarkoittaa yhteen hiileen puhaltamista esimerkiksi sotilaallisten vaikuttajien, kehitysyhteistyötahojen sekä eri järjestöjen kanssa. – Mikäli vainajalla ei ole arkun kantajia, olemme käytettävissä. Rukoilen terveyttä ja turvaa läheisille. Ihmisille opetettiin esimerkiksi maanviljelystä eri muodoissaan. Esimerkiksi Kirkon Ulkomaanapu tekee Koskelan mukaan tiivistä yhteistyötä rauhanturvaajien kanssa. Kuka. Lisäksi hoidamme menehtyneille rauhanturvaajille hautakivimerkkejä. – Tehtäväni oli koordinoida sotilaspuolen ebolan vastaiset toimenpiteet. Koskelan näkemyksiin asioista on helppo yhtyä, sillä hänellä on vankka kokemus erilaisista rauhanturvatehtävistä, joista ensimmäinen oli vuonna 1989. Koskelan mukaan syy siihen on selvä. TEKSTI | TOMI OLLI – KUVA | ANTTI EKOLA ” Pyrimme yhteistyössä saamaan apua rauhanturvaajille muun muassa mielenterveysasioihin sekä ehkäisemään syrjäytymistä. Samalla heille pyrittiin saamaan aikaan työpaikkoja maanviljelyksen parissa. Pyrimmekin yhteistyössä saamaan apua rauhanturvaajille muun muassa mielenterveysasioihin sekä ehkäisemään syrjäytymistä