12 18 Yli 40 vuotta diakonina on opettanut Päivi Marttilalle paljon ihmisyydestä 4 Pakolaiset voivat olla piristys Euroopan kirkoille 6 Holokaustin kiistämisen kriminalisoiva laki saa tukea uskonyhteisöjen edustajilta. Kotimaa selvitti, millaisia uskonnollisia vaikutteita USA:n presidenttiehdokkaiden taustoista löytyy. N:o 40 | 4. lokakuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Je sp er i Vi rt an en 11 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –4 1 Miten uskonto vaikuttaa
Ainakin läntisessä maailmassa eletään tällä hetkellä monin tavoin sairaissa yhteiskunnissa. | Kuva: Jyväskylän seurakunta Farmasian ja lääketieteen – parantamisen – symboleihin kuuluu Asklepioksen sauva, jossa kiemurtelee käärme. Hän oli vastuussa myös monista terrori-iskuista, sotaseikkailuista ja siviilien kuolemista Libanonissa, Syyriassa ja Israelissa. Mutta kirkkokin on rikki. Se voisi olla ylpeiltä ihmisiltä liian paljon vaadittu. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoita asiavirheestä: toimitus@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kun maailma on rikki, mikä mahtaisi olla se vaskikäärme, jonka esimerkiksi kirkko nyt nostaisi puuhun. Israel on evakuoinut pohjoista väestöään. Myös tästä syystä aselepo ei ole kestänyt: sotilaallisesti voimakas järjestö tähtääkin Israelin tuhoamiseen. JUSSI RYTKÖNEN Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. – Jyväskylän seurakunta on korona-ajasta lähtien striimannut joka sunnuntai messun jostakin Jyväskylän kirkosta. lokakuuta 2024 8 demokratia Kirkkoherranvaaliin liittyy paljon merkillisyyksiä ja aukkokohtia 22 viljele ja varjele Benediktiinit kehittivät maanviljelyä keskiajalla 27 suntio ja kirkko Vaivaisakan kanssa otetaan paljon selfieitä, Soinin kirkon suntio kertoo 16 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Jyväskylän seurakunnan videohartauksia voi katsoa vaikka työmatkalla bussissa, sanoo Miina Karasti. Niidenkin välityksellä voi kohdata Jumalan ja kokea pyhää. Libanonissa ehkä yli miljoona siviiliä on joutunut pakenemaan kodeistaan ja sadat ovat kuolleet. Heikot ja korruptoituneet valtiot ovat usein yhteiskunnallisesti taantumuksellisia ja vähemmistöjä suvaitsemattomia. Toivomme, että hartaus tavoittaisi sellaisia katsojia, jotka eivät malta istahtaa striimin ääreen. Ensimmäinen Sunnuntaivuoro-hartaus julkaistiin 22.9. Videot löytyvät seurakunnan YouTube-kanavalta @jyvaskylan_seurakunta. Nyt niistä on tullut vastakkaisten ideologisten, jopa uskonnollisten riitojen, kuin monenlaisen uskon ja epäuskon taistelun tantereita. 4 Sunnuntaivuoro-hartaudet kuvataan seurakunnan omalla studiolla. – Sunnuntaivuoroa on tekemässä laaja ja monialainen työryhmä. Sunnuntaivuoro on ensimmäinen siellä kuvattu projekti, mutta se on kaikkien halukkaiden käytössä. – Meidän oma hartaus ponnistaa perusseurakuntatyöstä, ja sisällöt nousevat seurakunta-arjesta. Sunnuntaivuoro pyrkii olemaan lyhyt ja napakka, ja se sopii nykyiseen nopeatempoiseen maailmaan. NOORA WIKMAN MIINA KARASTI – pappi, Jyväskylän seurakunta N:o 40 | 4. Studiota voi käyttää kaikenlaiseen videoja äänituotantoon. Samoin ehkä viimeiset rauhankyyhkytkin. Henkilökohtainen yhteys on erilainen, kun striimi tulee kotikirkosta ja siellä on tuttu pappi. Sitä Israel ei voi sallia ja pyrkii nyt lyömään vihollisensa moukaroimalla Libanonia. ja jatkossa se korvaa kerran kuussa seurakunnan oman jumalanpalvelusstriimin. Houkuttelevasti samalla tulee mieleen myös se pronssinen tangon päässä oleva käärme, jonka Mooses teki parantaakseen autiomaassa Jumalan rangaistuksena käärmeen puremia israelilaisia. Ehkä sitä katsomalla ne järjen ja armon äänet alkaisivat jälleen kuulua. Miksi Jyväskylässä on haluttu panostaa kuvausstudioon. | Kuva: Jukka Granström 2~ ~3 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Studiokirkon puhujien ja muusikoiden lisäksi taustalla on monia tekniikan ja tuotannon osaajia. Erilaiset jakolinjat uhkaavat tarttuvan viruksen tavoin myrkyttää sellaisia asioita, jotka aikaisemmin yhdistivät ihmisiä. 3 Miten seurakunnan oma hartausohjelma suhteutuu Ylen jumalanpalvelusja hartauslähetyksiin. Sen tieteellis-tekninen kehitysja elintaso kertovat menestyksestä. Mutta siviilien kärsimys jatkuu. Ensimmäisen hartauden teemana oli rauha, ja syksyllä on tulossa hartauksia esimerkiksi vapaudesta, siunauksesta, surusta ja levosta. – Messustriimiin osallistuu noin 60 katsojaa samanaikaisesti, ja tallenne kerryttää muutamia satoja katselukertoja. Toisissa olosuhteissa se voisi olla esimerkkinä ja hyödyllisenä kumppanina alueen muille valtioille. Teemat eivät noudata kirkkovuotta, vaan olemme miettineet arkeen ja elämään sopivia yksinkertaisia aiheita. Lähi-idän kaaos juontuu monen syyn ohessa myös siitä, että alueella podetaan edelleen yli sadan vuoden takaisen osmanien imperiumin hajoamisen ja lyhytaikaisen ranskalais–brittiläisen vallan jälkeisiä kriisejä. viikon henkilö ”Videon välityksellä voi kohdata Jumalan” Jyväskylän seurakunta alkoi tuottaa omaa videoitua hartausohjelmaa. Mutta on kyseenalaista, tuoko sotilaallinen ratkaisu rauhaa. – Hartauden nimi Sunnuntaivuoro kuvaa sen ideaa: arjen keskelle jotain pyhää. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi tuottaja: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi tuottaja, Askel: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja Lähi-idän kaaos syvenee I sraelin ilmavoimat surmasi iskussa Beirutiin Hizbollah-järjestön johtajan Hassan Nasrallahin. – Meillä on ymmärretty, että sosiaalinen media ja videot ovat tila ja paikka, jossa voimme palvella ihmisiä. Iskun jälkeen on arvioitu, että suuria tappioita kärsinyt poliittinen ja terroristijärjestö organisoituu uudelleen ja kostaa Israelille. Taustalla on myös Hizbollahia rahoittava ja aseistava Iran, olihan Nasrallah Iranin johtajien liittolainen. – Siinä mennään lyhyen kaavan mukaan ja pyritään luomaan intensiivinen suhde katsojaan. 1 Miksi lähditte tekemään omaa hartausohjelmaa. Nasrallah oli Libanonissa ja Lähi-idässä sekä palvottu että vihattu hahmo. Etniset ja uskonnolliset jakolinjat ovat jyrkkiä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Israel on ongelmistaan ja kipeästä palestiinalaiskysymyksestä huolimatta alueen ainoa toimiva demokratia ja oikeusvaltio. 2 Minkälainen Sunnuntaivuoro-hartaus on. – Mäntykankaan studio on uusi, ja rahoitus siihen on saatu seurakunnalta. Huomasimme, että striimien keskimääräinen katseluaika on noin 15 minuuttia ja mietimme, että toisen tyyppiselle hartaudellekin voisi olla kysyntää. Ja pohjimmiltaan vaskikäärmeeseen katsominen olisi kuitenkin myös synnintunnustus ja avunpyyntö Herralle. Hizbollah on pyyhkinyt pöytää YK:n päätöslauselmilla, joiden perusteella järjestön olisi pitänyt luopua aseistaan ja vetäytyä Israelin rajalta. Luulen että paikallisesti tutuilla ihmisillä ja kirkoilla on silti merkitystä. Hajoavassa Lähi-idässä eletään taas tilanteessa, jossa vain aseet puhuvat – vaikka eskaloituva sota ei olisikaan kenenkään etu. Kohderyhmänä ovat kiireistä arkea elävät ihmiset, jotka ovat tottuneet katsomaan videoita. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. – Ylen ohjelmisto on hyvää ja sitä katsotaan mielellään
JUSSI RYTKÖNEN ajankohtaista ” Sosiaaliturvamme on erittäin hieno asia, mutta se aiheuttaa kirkoissa myös väärää tunnetta siitä, että niitä ei tarvita. Hän on johtanut Refugee Highway Partershipiä runsaan vuoden ajan, mutta työskennellyt sitä ennen järjestön viestintäpäällikkönä. Se on myös kirkon maailmanlaajuisuuden ilmaus. Niinpä, voisiko olla, että Jumala tosiaan tuo näitä ihmisiä luoksemme, jotta Eurooppa kääntyisi uudelleen Jumalan puoleen. Yksi yleisimmistä on hänen mukaansa jäytävä sydänsuru, joka tulee kaiken tutun taakse jättämisestä sekä kuoleman ja tuhon kuvista verkkokalvoilla. | Kuva: Jussi Rytkönen Kuka. Euroopassa ajatellaan hänen mukaansa ”luontaisesti”, että maallinen esivalta auttaa pakolaisia integroitumaan ja sosiaaliturvajärjestelmät pitävät huolta heidän erilaisista tarpeistaan. Itävallan ja Suomen kaltaisissa länsieurooppalaisissa maissa se keskittyy pakolaisten integraatioon. Pakolaisten integroimisessa tarpeet ovat hyvin erilaisia, Gerdes muistuttaa. Whitney Gerdes toimitusjohtaja Koulutus: Kasvatustieteiden kandidaatti (B.A), filosofian maisteri (M.A., Human services) Työ: Kouluttaa, varustaa ja puolustaa pakolaisia ja niitä, jotka palvelevat heitä kirkoissa ja kouluissa. Whitney Gerdes on syntyisin Minnesotasta ja alun perin koulutukseltaan opettaja. Kiinnostaa: Miten luodaan ja säilytetään yhteisö yhä eristäytyneemmäksi käyvässä maailmassa ruoan ja naurun kautta national Association for Refugees pitkäaikainen lähetystyöntekijä ja sertifioitu nuorten traumojen asiantuntija. Tätä työtä tehdään Gerdesin mukaan usein yhteistyössä kaikkien yhteistyötä tekevien tahojen ja järjestöjen, sekä eurooppalaisten vanhojen kirkkojen ja maahanmuuttajakirkkojen kanssa. Tällaisessa tilanteessa ovat kirkot valmiina paikalla. – Mutta mikään ei voisi olla kauempana todellisuudesta: eurooppalainen kieli voi olla joillekin jo neljäs tai viides heidän oppimansa kieli. – Riippumatta siitä, mistä ihmiset tulevat, pakolaisten tarpeet ovat usein samankaltaisia. – Mutta paikalliset seurakunnat ja uskovat voivat toivottaa tervetulleiksi yhteisöön. Mutta joka ikinen pakolainen, johon minä olen saanut kunnian tutustua, on etsimässä paikkaa ja turvallisuutta itselleen ja perheelleen täällä Euroopassa. Gerdes korostaa, ettei kukaan jätä tuttua elämänpiiriä taakseen ja aloita täynnä riskejä olevaa vaarallista matkaa siksi, että haluaisi vain käyttää hyväkseen Euroopan sosiaaliturvan järjestelmiä. Heikon eurooppalaisen kielen taidon perusteella on Gerdesin mukaan myös liian helppo tehdä aliarvioivia oletuksia tulijoiden kyvykkyyksistä. Tai heillä on traumoja, jotka haittaavat oppimista. Viimeiset 13 vuotta Gerdes on työskennellyt Itävallan Wienistä käsin. Suomessa Refugee Highway Partershipin yhteistyökumppani on Lähetysyhdistys Kylväjä. Gerdesin mukaan tämä kaikki on kriittisen tärkeää, mutta hänestä olisi virhe keskittyä pakolaistyössä vain tämänkaltaisiin asioihin. Pakolaiset tarvitsevat hätäapua, siis ruokaa, vaatetusta, suojaa, vettä ja lääkintää. – Puhumme ”vastuun jatkumosta”. Pakolaiset tulevat usein sotien, poliittisten levottomuuksien tai luonnonkatastrofien liikkeelle ajamina. Gerdes kantaa työssään erityistä huolta pakolaislasten ja -naisten hyvinvoinnista ja traumojen hoidosta. Eurooppalaiset voivat kiinnittää kriittistä huomiota heikosti paikallisia kieliä puhuviin pakolaisiin. Se tarkoittaa, että olen urhea.” Kasvava osa eurooppalaisista kuitenkin suhtautuu suurilukuiseen pakolaisuuteen ja maahanmuuttoon pelokkaasti tai karsaasti. Tätä mieltä on Wienistä käsin pakolaisten hyväksi työskentelevän kristillisen Refugee Highway Partnerhip (RHP) -verkoston Euroopan-työn toimitusjohtaja, yhdysvaltalainen Whitney Gerdes. Silloin on toimittava tunnustuskuntien organisaatioiden kanssa. – Traumojen parantuminen, erityisesti lasten tapauksissa, on mahdollista koetun myötätunnon ja ystävyyden kautta. Gerdes viittaa esimerkkinä tuntemaansa Burundista tulleeseen pakolaiseen, joka sanoi hänelle: ”Se, että puhun aksentilla ei tar4~ ~5 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Seurakunnissa voidaan tehdä tilaa tulokkaille. Esimerkiksi niinkin pieneltä tuntuva asia kuin jalkapallon tai Uno-lautapelin pelaaminen voi hänen mukaansa olla parantavaa. Monilla heistä on Gerdesin mukaan huomiota vaativia traumoja. – Haluaisin nähdä meidän kaikkien uskovan paljon enemmän siihen, mihin Jumala meitä kutsuu. – Ne voivat tarjota pakolaisille paikan, johon kuulua, yhteisöllisyyttä sekä hengellistä ja henkistä hyvinvointia. Vastaanottavaisuus olisi tärkeää monestakin syystä. Samanaikaisesti hän on myös yhdysvaltalaislähtöisen kansainvälisen pakolaisjärjestön Interkoita sitä, että olisin tyhmä. Samoin vaikkapa yhteinen ruokailu vaihtamalla eri maiden reseptejä. Me olemme pieniä, mutta Jumala voi paljon, Whitney Gerdes sanoo. – Olemme kuitenkin huomanneet, että monet eurooppalaiset kirkot työskentelevät itsenäisesti, jopa ”omissa siiloissaan”. Kirkkoja siis Gerdesin mukaan tarvitaan pakolaistyössä. – Annamme tässä yhteydessä usein pelon luoda käsitystä niistä, jotka tulevat. – Ne eivät voi tarjota parantumisen ja toivon paikkoja samalla tavoin, kuin kirkot voivat. Yhteiskunnan palveluverkot eivät hänen mukaansa kuitenkaan voi toivottaa ihmisiä tervetulleiksi kirkkojen tavoin. Monilla voikin Gerdesin mukaan olla oppimisvaikeuksia, mutta ei siksi, että he olisivat laiskoja tai eivät haluaisi integroitua. Yhdysvaltalainen pakolaisavun asiantuntija Whitney Gerdes osallistui elokuun lopussa Helsingissä Suomen kirkon ja sen lähetysjärjestöjen yhteisiin lähetyskumppanuusneuvotteluihin. Refugee highway Partnershipin työ vaihtelee Gerdesin mukaan Euroopassa sen mukaan, missä maassa toimitaan. Mutta kun olet tutustunut ihmiseen, jolla on kokemusta pakolaisena olemisesta, pelkokin hälvenee. – Työmme voi olla kielenopiskelun tukemista, lakiasiainpalveluita, henkisen ja hengellisen hyvinvoinnin tukemista ja eurooppalaisen kulttuurin tuntemisen opettamista. Gerdesin mukaan hänen järjestönsä ja verkostonsa väki kohtaa pakolaisia kasvokkain, yksilöinä – Jumalan kuvina. Ja ne eivät todellakaan tarjoa todellista toivoa ja parantumista Pyhän Hengen kautta, kuten kirkot voivat. Gerdesin mukaan kirkkojen pakolaistyössä globaalisti ja toisaalta Euroopassa on suuria eroja. E uroopassa nouseva kansallismielisyys on luonut pakolaisten ympärille sellaisen narratiivin, joka ei perustu tosiasioihin. – Syynä on pikemminkin se, että usein heiltä puuttuu kotimaassaan hankittu koulutus. – Sosiaaliturvamme on toki erittäin hieno asia, mutta se aiheuttaa kirkoissa myös väärää tunnetta siitä, että niitä ei tarvita. – Aina on oleva sellaisia ihmisiä, jotka käyttävät pakolaisjärjestelmiä hyväkseen. – Olen kuullut monen pakolaisenkin sanovan, että ehkä Jumala toi heidät Eurooppaan lähetystyöntekijöiksi. Ainakin kristityille Gerdes haluaisi sanoa, että massamuutto on siitäkin syystä hyvä asia, että se tuo uutta virtaa eurooppalaisiin seurakuntiin. Kirkot voivat tarjota pakolaiselle yhteisön kotoutuminen | Amerikkalaisen pakolaistyöntekijän Whitney Gerdesin mukaan pakolaisten ja maahanmuuttajien integroiminen mukaan kirkkojen elämään voi tuoda Euroopan kirkoille kaivattua uutta piristystä. Erilleen jääminen ruokkii Gerdesin mukaan myös radikalisaatiota ja voi tehdä integroitumisesta mahdotonta
Rangaistukseksi tekijöille on määrätty 30– 50 päiväsakkoa. Teemu Laajasalo ymmärtää, että sananvapauden rajoittamisen kynnyksen pitää olla korkealla. Tähän asti joukkotuhontojen kiistämistapauksia on tarkasteltu oikeudessa kansanryhmän uutiset vastaisen kiihottamisen näkökulmasta. Yaron Nadbornik. Myös Teemu Laajasalo ja Pia Jardi pitävät joukkotuhontojen kiistämisen sanktioimista erillislailla lähtökohtaisesti hyvänä asiana. Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella, ja oikeusministeriö on pyytänyt lausuntoa myös useilta uskonnollisilta yhteisöiltä. – Nettisivuille kirjottavat tietävät rikospykälät ja pyrkivät kirjoittamaan niin, etteivät ylitä rikoskynnystä. Itä-Euroopan kommunistihallintojen sortumisen jälkeen holokaustin muiston vaalimisesta on tullut keskeinen osa länsimaista historiatietoisuutta, ja etenkin Euroopan unionissa holokausti on toiminut yhtenä perusteluna ihmisoikeuksiin sitoutumiselle. – Olisi hyvä, että rangaistusasteikot olisivat meilläkin samalla tasolla, Jardi sanoo. Sen kiistäminen loukkaa uhreja ja vielä elossa olevia selviytyjiä ja on vaarallista tulevaisuuden kannalta, Laajasalo sanoo. Kotimaa pyysi kolmea uskonyhteisön edustajaa – Suomen juutalaisten seurakuntien kesku sneuvoston puheenjohtajaa Yaron Nadbornikia, Helsingin piispa Teemu Laajasaloa ja Suomen Muslimifoorumin pääsihteeriä Pia Jardia – arvioimaan lakihankkeen merkitystä. Tuollaisenaan lauseke jättää kuitenkin huomiotta ison osan holokaustin kiistämisestä. Enimmäisrangaistukseksi kiistämisrikoksesta ministeriö esittää yhtä vuotta vankeutta, kun se kansanryhmän vastaisesta kiihottamisesta on kaksi vuotta. Myös länsieurooppalaisissa kirkoissa holokaustin muiston kunnioittaminen on yleisesti tärkeä arvo. Lakihankkeen taustalla on Euroopan komission Suomea vastaan käynnistämä rikkomusmenettely, joka koski unionin jäsenvaltioiden vuonna 2008 hyväksymän rasismipuitepäätöksen toimeenpanoa. Haasteena voi esimerkiksi olla, että laki laajenee holokaustista liian yleiseksi, jolloin lain alkuperäinen tarkoitus vesittyy. Tekoa on luonnehdittu inhimillisen pahuuden äärimmäiseksi ilmentymäksi. HEIKKI SALMELA Kiistämispykälälle tukea uskonyhteisöistä vihapuheen torjunta | Oikeusministeriössä valmistellaan holokaustin ja joidenkin muiden kansanmurhien kiistämisen kriminalisoivaa erillislakia. Uuden lain myötä he joutuvat vähintäänkin muokkaamaan sisältöjään. | Kuva: Aarne Ormio / kirkon kuvapankki 6~ ~7 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Komission mielestä Suomen lainsäädännössä on puutteita holokaustin ja muiden vakavien kansainvälisten rikosten kieltämisen kriminalisoinnissa. Oikeusministeriö on perustellut lakiluonnoksen sanamuotoa pyrkimyksellä rajata uusi säännös mahdollisimman tarkasti sananvapauden suoja huomioiden. Tapauksissa oli kyse tämäntyyppisten mielipiteiden ilmaisemisesta kirjassa tai mielipidekirjoituksessa. – Koraania pystyy lukemaan eri tavoin, kuten Raamattuakin. Pia Jardi arvioi, että globaalisti useimmat muslimit pitävät kaikenlaista vihapuhetta vääränä. Yaron Nadbornik arvelee, että rajoitusmääritelmällä hallitus pyrkii välttämään kiihottamispykälän yleisluontoisuudesta aiheutuneet ongelmat. Lakiesityksen on tarkoitus ehtiä eduskuntaan loppuvuoden aikana. keistolaisilla nettisivustoilla. Lakiluonnoksen mukaan rangaistavaan tekoon syyllistyy, jos julkisesti kiistää, puolustelee tai vakavasti vähättelee tällaista rikosta ”tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä”. Antisemitismiä myös esiintyy kirkkojen liepeissä yhä. Esimerkiksi Saksassa ja Itävallassa holokaustin kiistämisen kriminalisoiva lainsäädäntö on tehty hyvin tiukaksi, Nadbornik toteaa. Oikeusministeriön elokuussa julkaiseman lakiluonnoksen mukaan säädös koskee kansainvälisten tuomioistuinten toteamia sotarikoksia, hyökkäysrikoksia, joukkotuhontoja ja ihmisyyttä vastaan kohdistuneita rikoksia. Teemu Laajasalon mukaan holokaustin muistaminen on kristityille tärkeää paitsi joukkotuhon hirvittävän mittakaavan vuoksi myös siksi, että kristityillä on oma synkkä juutalaisvihan historiansa. Tarkkarajaisuudella on erityistä merkitystä, Laajasalo pohtii. Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Kimmo Nuotio on kiinnittänyt julkisuudessa huomiota lakiluonnoksen lausumaan, että rikoskynnyksen ylittääkseen teon on oltava tehty ”tavalla, joka on omiaan yllyttämään väkivaltaan tai vihaan sekä häiritsemään yleistä järjestystä”. Evankelis-luterilaisen kirkon lausunnon laatii Kirkkohallitus. Useiden arvioiden mukaan se on kuitenkin vähentynyt viime vuosina, ja joissakin arabimaissa on jopa vietetty holokaustin muistopäivää. Nuotion mukaan lausekkeen voi tulkita lainsäätäjän viestiksi, että kiistämisrikoksen kriteerien tulisi olla korkeammalla kuin ne ovat olleet kiihottamispykälää sovellettaessa. Uskonyhteisöjen edustajat pitävät hanketta tarpeellisena, vaikka epäilevätkin sen vaikuttavuutta. Oikeusministeriön julkaiseman lakiluonnoksen kykyyn torjua kansanmurhien vähättelyä haastatellut suhtautuvat epäilevämmin. Tunnetuin esimerkki tällaisesta rikoksesta on holokausti eli juutalaisten, romanien ja joidenkin muiden vähemmistöryhmien kansanmurha natsi-Saksassa. Hallitus kertoi lakihankkeen käynnistämisestä viimevuotisessa rasismitiedonannossaan. Se on äärettömän yleistä suomalaisilla keskustelupalstoilla ja äärioi” Holokaustin kiistäminen ja vähättely on äärioikeiston ja ääri-islamistien tavallinen työrukkanen. – Holokaustin kiistäminen ja vähättely on äärioikeiston ja ääri-islamistien tavallinen työrukkanen. – Siellä se on osoittautunut toimivaksi. Holokausti oli ainutlaatuinen teollinen massamurha, jonka vaiheet on tarkasti dokumentoitu. Yaron Nadbornikin mukaan erillislain valmistelu on ”ehdottomasti askel eteenpäin”. Nadbornikin mukaan kyseiset tekstit ovat vain pieni osa holokaustin tai sen tuomittavuuden kyseenalaistamisesta maassamme. Kuvassa holokaustin muistomerkki Berliinissä. Erityisesti Lähi-idässä juutalaisten kansanmurhan vähättely on sen sijaan yleistä. – Pidän lain tavoitetta tärkeänä. Samalla hallitus totesi, että vainojen uhrien muistopäivää 27. Koko lakia onkin epävirallisesti kutsuttu holokaustilaiksi. | Kuva: Jukka Granström Holokaustilla tarkoitetaan natsi-Saksan toteuttamaa noin kuuden miljoonan juutalaisen ja miljoonien muihin kansanryhmiin kuuluneiden ihmisten systemaattista murhaamista. Yaron Nadbornik kysyy. – Miksi rangaistus tässä olisi lievempi kuin kansanryhmää vastaan kiihottamisessa, koska holokaustin kiistämistä käytetään nimenomaan kiihottamistarkoituksessa. tammikuuta ryhdytään kutsumaan holokaustin uhrien muistopäiväksi kansainvälisen käytännön mukaisesti. – Lakitekstillä ei kuitenkaan pidä lieventää tällaisten tekojen moitittavuutta nykytilanteeseen verrattuna. – Keinojen osalta asia ei ole yksi selitteinen. Kiihottamispykälän perusteella Suomessa on 2000-luvulla annettu tiettävästi kolme tuomiota holokaustin kiistämisestä, vähättelystä tai puolustamisesta. | Kuva: Emilia Karhu Teemu Laajasalo. | Kuva: Olli Seppälä Pia Yardi. Lainlaatija toisin sanoen ehdottaa vakavan kansainvälisen rikoksen kiistämisestä alempaa enimmäisrangaistusta kuin mitä tekoon nykyisin sovelletaan. Pia Jardi nostaa vertailukohdaksi Ruotsin, jossa rikoslakiin lisättiin samantyyppinen kiistämispykälä aiemmin tänä vuonna. S uomen hallitus valmistelee lakia, joka kriminalisoi vakavien kansainvälisten rikosten kiistämisen, vähättelyn ja puolustelun, jos se tehdään rasistisin motiivein. – Suomesta ovat puuttuneet lähes täysin työkalut puuttua tämäntyyppiseen vihapuheeseen. Nadbornik ja Jardi kummeksuvat myös oikeusministeriön lakiluonnokseen kirjattua rangaistusasteikkoa. Kiihottamispykälässä tällaista rajoituslauseketta ei ole. Ruotsissa kiistämisrikoksen enimmäisrangaistus on sama kaksi vuotta vankeutta kuin on kiihottamispykälässäkin
Kittilässä kirkkoherranvaalin äänestysprosentti oli 8,3 ja Kempeleessä 8,9. Suoran kansanvaalin järjestäminen on toisaalta myös seurakunnalle työlästä. Julkisessa keskustelussa kaksi vaalitapaa sekoittuivat toisiinsa, eikä kirkossa ehkä ymmärretty, kuinka suuresta muutoksesta lopulta oli kyse. Se on hakuprosessin turvaaminen. Vuodesta 2014 lähtien kirkkoherra on kuitenkin voitu valita myös välillisellä vaalilla. Viime keväänä valmistuneessa opinnäytetyössään ”Miten kirkkoherra valitaan?” Sulander käy läpi kahta erilaista kirkkoherran valintatapaa erityisesti kelpoisuuden ja nimitysharkinnan näkökulmista. Se oli kirkossa iso ja hankalakin päätös tehdä. – Kansanvaalin taustalla on uskonpuhdistuksen myötä syntynyt ajatus siitä, että seurakuntalaiset valitsevat kirkkoherran keskuudestaan. Vuodesta 2014 lähtien kirkkoherra on voitu valita suoran kansanvaalin lisäksi välillisellä vaalilla. TUIJA PYHÄRANTA 8~ ~9 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. kirkkoherrana johtamassa vaaliprosessia ja hakijana Hämeenlinna-Vanajan seurakunnan vaalissa. Vastaukset saatiin kaikista kapituleista Porvoota lukuun ottamatta. hiippakuntapastori Seija Helomaa. Käytännössä yksi harvois” Vaalitapa vaikuttaa myös valintakriteereihin. Sitä, miksi asiasta ei puhuttu tarpeeksi, on vaikea jälkikäteen arvioida. Helomaan mukaan tuomiokapitulissa ymmärretään, että suoran vaalin järjestäminen vaatii paljon työtä. Suora kansanvaali saattaa kestää Sulanderin mukaan pisimmillään yli vuoden. Vastaavan tyyppisellä virkavaalilla valitaan myös esimerkiksi seurakuntien nuorisotyönohjaajat ja kuntien rakennustarkastajat. – Ihmiset laitetaan hakukieltoon siksi, että tämä organisaation monimutkainen prosessi saadaan vietyä kunnialla loppuun. Hakijalle tämä on erityisen ikävää siksi, että suorassa kansanvaalissa ehdokas ei saa vaalisijalle asettamisen jälkeen hakea tai ottaa vastaan muita kappalaisen tai kirkkoherran virkoja. Siinä missä kansanvaali on luonteeltaan demokraattinen vaali, välillinen vaali vastaa tavanomaista virkahenkilön rekrytointiprosessia. Siinä viranhaku voidaan kieltää määräajaksi silloin, jos henkilö on irtisanoutunut jostain korkeasta valtiollisesta virasta tai esimerkiksi maanpuolustukseen liittyvästä tehtävästä. Perusteena karenssille on tärkeä yleinen etu. – Seurakuntalaisille voi olla tärkeää päästä itse vaikuttamaan siihen, kuka seurakuntaa johtaa ja millainen linja seurakunnan toimintaan sitä kautta halutaan, Helomaa sanoo. Kirkossa kannattaisi Sulanderin mielestä pohtia, onko kahden rinnakkaisen valintatavan ylläpitäminen järkevää, erityisesti kun äänestysprosentti suorissa kirkkoherran vaaleissa jää usein matalaksi. Sulander kysyy. Kansanvaalissa seurakuntalaiset voivat valita ehuutiset dokkaansa juuri niillä perusteilla kuin he itse haluavat. Vaalista jättäytymiseen vaaditaan erityinen lupa. Käytännössä selvä enemmistö kirkkoherroista valitaan välillisellä vaalilla. Välillinen vaali ei ole vaali samassa merkityksessä kuin kansanvaali. Vaalitavan muutoksessa on kyse isosta ajattelutavan muutoksesta kirkkoherran valinnassa, Mikko Sulander sanoo. Vaalitapa vaikuttaa myös valintakriteereihin. Kirjaudu sisään Kotimaa.fi:ssä ja pysy ajan tasalla kirkosta ja yhteiskunnasta. – Oikeus hakea julkisia virkoja on Suomessa perustuslaillinen oikeus. Välillisiä vaaleja on järjestetty vain kolme. TUIJA PYHÄRANTA Suoria kansanvaaleja järjestetään vain harvoin – paitsi Oulussa ta tilanteista, joissa viranhaku voidaan estää, on erityinen karenssisopimus. – Paras keino siihen ei välttämättä ole vuoden mittainen prosessi, jonka aikana ihmisiä saatetaan juoksuttaa seurakunnassa hyvin monenlaisissa tilaisuuksissa. Kaikkiaan kirkkoherran vaali on Sulanderin mielestä hyvin organisaatiolähtöinen prosessi. Kotimaa kysyi tuomiokapituleista kirkkoherran vaalien vaalitavasta vuosina 2022, 2023 ja 2024. Merkillisyyksistä suurin liittyy Sulanderin mielestä sanaan vaali. Tätä eroa ei Sulanderin mukaan tuotu välillisestä vaalitavasta säädettäessä riittävällä tavalla ilmi. Kaikista vaaleista suoria kansanvaaleja on ollut hieman alle joka kolmas Hiippakuntien välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. – Olin Nokialla vt. Se on poikkeus, ja kiellon ajalta maksetaan korvaus. Työmäärältään se vastaa Sulanderin mukaan seurakuntavaalien järjestämistä. Tällainen rekrytointikielto on Sulanderin mukaan hyvin poikkeuksellinen ja jopa perustuslain vastainen. Mutta toteutuuko se, jos äänestysprosentti on viisi tai kymmenen. Tärkein kysymys menettelytapaa valittaessa on Sulanderin mielestä se, miten kaikkein pätevimmät ja osaavimmat ehdokkaat saadaan mukaan. Siinä valinnan tekee seurakuntaneuvosto tai kirkkovaltuusto. Oulun hiippakunnassa on vuoden 2022 alusta lähtien etsitty kirkkoherraa kaikkiaan 21 seurakuntaan. Jos et ole vielä tilaaja, TILAA NYT! Printtilehden tilaajana sinulla on kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Aina ajan tasalla – Kotimaa.fi joka paikassa! Puhe ”välillisistä vaaleista” voi johtaa harhaan demokratia | Enemmistö kirkkoherroista valitaan nykyään kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston kokouksessa. – Jos katsoo, miten seurakunnat ovat viime vuosina toimineet, niin kyllähän kansanvaalit ovat olleet todella harvinaisia. – Kirkkovaltuuston tai seurakuntaneuvoston jäsenet eivät ole välillisessä vaalissa mitään valitsijamiehiä, kuten presidentinvaalissa aikanaan, vaan he ovat tekemässä hallinnollista päätöstä, Sulander sanoo. K un Mikko Sulander taannoin pohti aihetta oikeustieteen alan opinnäytetyöhönsä, oli valinta helppo. Hän siirtyi hiljattain kirkon töistä oikeushallinnon palvelukseen. Vastauksista käy ilmi, että käytännössä välitön kirkkoherran vaali on poikkeus. Silloin valinnan tekee kirkkovaltuusto tai seurakuntaneuvosto. Jo silloin huomasin, että tässä on jotain kummallista, merkillisyyksiä ja aukkokohtia, Sulander sanoo. Kirkkoherran vaalin osalta syy rekrytointikieltoon on Sulanderin mukaan luettavissa kirkolliskokouksen tuottamasta lainvalmistelumateriaalista. Vaikka molempia tapoja kutsutaan vaaleiksi, niissä on Sulanderin mukaan kyse ”aivan eri asioista”. Hakijan näkökulmasta erityinen ongelma on vaalien pitkä kesto. Suora kansanvaali on yhä kirkkolain mukaan ensisijainen tapa valita kirkkoherra. Virkaan oli vain yksi hakija, jolle kirkkovaltuusto haastattelun jälkeen pyysi virkamääräystä. Välillisessä vaalissa valinnalle on oltava lailliset perusteet ja valinta on tehtävä niillä perusteilla, jotka viranhakuilmoitukseen on kirjattu. Toisaalta kirkkoherran vaali tarjoaa mahdollisuuden pitää kirkon sanomaa ja tehtävää esillä julkisuudessa. | Kuva: Freija Özcan Mikko Sulander on koulutukseltaan teologian ja oikeustieteen maisteri. – Henkilövalinta on aina valitsevassa toimielimessä vaali, Sulander toteaa. Merkityksellistä sisältöä Näköislehti on luettavissa verkossa torstaisin klo 8.00. Siinä äänioikeus on seurakunnan täysi-ikäisillä jäsenillä. – Yleisellä tasolla voi sanoa, että muutosprosessi oli pitkä. Oulun tuomiokapituli on päättänyt suorasta kansanvaalista toisinaan myös sellaisissa tilanteissa, joissa seurakunta on toivonut välillistä vaalia. Tuolloin Tampereen tuomiokapitulissa asiantuntijana työskennellyt Sulander oli ehtinyt olla mukana kirkkoherran vaaleissa niin hakijan kuin vaalin järjestäjän ominaisuudessa. Tuomiokapituli voi päättää välillisen vaalin järjestämisestä seurakunnan pyynnöstä. Se herätti kritiikkiä jo säätämisvaiheessa. Tämän ja kahden edellisvuoden aikana näin on toimittu Kittilässä, Kempeleessä ja Ylitorniossa. Ylitorniossa vaaleja ei lopulta järjestetty. Nauti maksullisista jutuista ja monipuolisesta sisällöstä: uutisista, artikkeleista, podcasteista ja paljosta muusta. Esittelijänä tuomikapitulissa on ollut rekrytoinneista vastaava vs. | Kuva: Jukka Salminen Lain mukaan ensisijainen tapa valita kirkkoherra on suora kansanvaali
Opetushallituksen ohje koulujen uskonnollisista tilaisuuksista on pääosin järkevä, mutta siihenkin sisältyy ongelmia. Oppilaiden uskonnonvapaudesta johtuen koulujen tiloissa tulee kuitenkin voida järjestää uskonnollisia tilanteita. Klassinen musiikki-ilmaisu on harkittua ja taitavaa. Vaikuttaa siltä, että painostuksen alla on valittava puolensa. Etenkin se, miten voimakkaasti artikkeleissa pyrittiin murentamaan Peltolan uskottavuutta sortumalla jopa henkilöön menevään epäasiallisuuteen. Vakaumus on yksityinen, siihen liittyvä jäsenyys julkista. Tämä ryöpytys oli varsin hämmentävää luettavaa. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Asioista saa edelleen olla eri mieltä, mutta keskustelun on oltava kuuntelevaa ja arvostavaa. PETRI JÄRVELÄINEN dosentti, Lapinlahti ” Vakaumus on yksityinen, siihen liittyvä jäsenyys julkista. Tämän pelin henkeä pitäisi arvioida uudelleen, ja keskittyä ennen muuta tähän elämään, johon voimme vaikuttaa. Jyrkkä polarisaatio yhden aiheen äärellä valuu muihin käsiteltäviin aiheisiin ja näin sen vaikutus laajenee. Jos muslimi ei halua mennä moskeijaan, mikä on hänen vakaumuksensa mukainen korvaava tilaisuus. Tänä päivänä onkin hyvin harvassa tahot, jotka uskaltautuvat kriittisesti – puhumattakaan julkisesti – arvostelemaan Setan toimintaa tai vaikkapa lopettamaan tai olemaan aloittamatta yhteistyötä sen kanssa. 2000-luvulla viranomaisten oikeuspäätökset ovat omistautuneet negatiivisen uskonnonvapauden takaamiseen. Meidän tulisi nähdäkseni etsiä Jumalan valtakuntaa ja Kristusta jo tässä ajassa, edistää lähimmäisen ja luomakunnan hyvää sen sijaan, että yritämme tehdä oikeita ratkaisuja saavuttaaksemme taivaspaikan. Kuolemanjälkeisen pelastuksen korostaminen aloittaa pahimmillaan raa’an pelin, jossa vain parhaimmat ja hurskaimmat selviävät. Kukaan ei ole velvollinen osallistumaan omantuntonsa vastaisesti uskonnon harjoittamiseen”, laissa sanotaan. Näen ongelman ytimessä sen suhteettoman suuren painoarvon, joka ihmisen kuolemaa seuraavalle pelastumiselle on annettu. Mutta näin ei ole. Tätä lähtökohtaa seuraa monesti kilpailu oikeasta uskosta, opista, arvoista ja käyttäytymisestä, ja näin ihanne ansiottomasta armosta on jo pitkälti unohtunut. Armon vastaanottamista ei voi jättää sen varaan, että ihminen kaikessa rikkinäisyydessään ja hulluudessaan kykenee siihen juuri oikealla hetkellä. Vastakkainasettelua lietsotaan vihapuheella ja negatiivisilla mielikuvilla vastustajasta. Virsilauluun liittyvä mielipiteesi hiukan kuohutti mieltäni. Päätöksen on tehnyt kirkkoherra Teijo Peltola virkaansa kuuluvan vallan puitteissa. Päätöksistä ongelmallisimpia ovat olleet ne, joiden on tulkittu velvoittavan eri toimijoita kysymään yksityiselämän suojaan kuuluvia asenteita ja haluja. Huomio siirretään äänekkäistä ääripäistä keskellä tapahtuvaan keskusteluun. Musiikin ja virsien hengittävyyden kanssa olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. Pitäisin tärkeänä, että 2000-luvulla tehdyistä oikeusviranomaisten ratkaisuista laadittaisiin väitöskirjatasoinen tutkimus. Siionin virsiä veisataan ilman säestystä. Huolestuneempi olisin siitä, elämmekö me ihmiset tätä elämää Jumalan läsnäolosta käsin. Rauhaa käsittelevässä paneelissa mukana ollut CMIMartti Ahtisaari Peace Foundationin edustaja Elisa Tarnaala muistutti meitä kirkon työntekijöitä kasvavan polarisaation vaaroista. Esimerkiksi Yhdysvaltain korkein oikeus on säätänyt, että koulujen tulee olla katsomuksellisesti neutraaleja. Polarisaatio heikentää yhteiskuntaa (kirkkoakin) ja sen vakautta. Polarisaatio toimii tunnedynamiikan tasolla, eli faktoilla ei ole suurta merkitystä, ja jos onkin, niin ne tulkitaan vain omasta näkökulmasta käsin. Onneksi polarisaatioonkin voi vaikuttaa. Syntipukin osan saa usein viranomainen (tai kirkko), ”joka ei tee asialle mitään”. Näkemys on oikaistu eduskunnan perustuslakivaliokunnassa. Vaikka lähestynkin kirkon musiikkia niin sanotusti kevyemmältä puolelta, en silti koe noin jyrkkää eroa eri estetiikkojen välillä. P erusoikeuslain mukaan jokaisella on uskonnon ja omantunnon vapaus. Filosofi Bart Brandsmanin polarisaatiomalli kuvaa ilmiön kehittymistä varsin ymmärrettävästi. On viitattu kansainvälisiin ratkaisuihin. Ja kuitenkin se on parhaimmillaan ryhdikästä. Kohu viestii vahvasti Setan saavuttamasta vaikutusvaltaisesta asemasta yhteiskunnassamme. Brandman tunnistaa viisi erilaista roolia: yllyttäjät, liittyjät, hiljaiset, sillanrakentajat ja syntipukit. ” Polarisaatio jyrkkenee, kun keskellä oleminen tulee liian vaikeaksi. Tätä ei kovin usein maakuntalehdissä näe. Et myöskään mainitse muiden kirkollisten musiikkiperinteiden yhteydessä körttiläistä veisuuta. Kirkko kutsuu ihmisiä yhteyteen Jumalan kanssa ja Seta taas nimensä mukaisesti edistää seksuaalista tasavertaisuutta. Uskonnonvapauslaki taas käsittelee jäsenyyttä. Kummatkin musisoivat Jumalan kunniaksi. ”Uskonnon ja omantunnon vapauteen sisältyy oikeus tunnustaa ja harjoittaa uskontoa, oikeus ilmaista vakaumus ja oikeus kuulua tai olla kuulumatta uskonnolliseen yhdyskuntaan. Kysymykset subjektiivisesta suhteesta uskontoon kun ovat melko vieraita vanhoille kirkoille ja eurooppalaiselle perinteelle. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Missä menee Jumalan armon ja ihmisen omavanhurskauden raja. Minusta tämä kaikki sopii oikein hyvin myös kirkolliseen keskusteluun. Olen ollut jumalanpalveluksissa, jossa ”klasari” kanttori on uruilla kompannut virsiä erittäin rytmikkäästi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Bensaa liekkeihin -efekti lienee tuttu kaikille. Sen sijaan meidän tulisi kuolemanjälkeisen elämän suhteen viljellä ennen muuta toivon ja ilon näkökulmaa – että kaikkivoipa Jumala sekä tahtoo että kykenee kuljettamaan jokaisen meistä ajasta ikuisuuteen. Tuota päätöstä puitiin vielä seuraavankin päivän (5.9.) lehdessä yhden aukeaman ja pääkirjoituksen voimin. Lait kuitenkin takaavat myös positiivisen uskonnonvapauden. Niiden positiivisen uskonnonvapauden tulkinnat ovat jääneet vähemmälle huomiolle. Jos joku on jäsen jossakin, ei ole perusteltua olettaa, että toiminta, johon jäsenyys liittyy, ainakaan loukkaisi hänen oikeuksiaan. Laki ei edellytä henkilökohtaisten vakaumusten ja halujen kysymistä. Yllyttäjät lisäävät kierroksia puolesta tai vastaan ja keskustelu kovenee. Säkeitten välissä pidetään tauot, mutta nekään eivät ole kuinka pitkiä tahansa, vaan jatkavat veisuun pulssia. Olisiko paikallaan palata siihen käytänteeseen, jossa vakaumukseen liittyvä tieto yhteiskunnan toimijoille olisi jäsenyys. TOMI KAUNISMÄKI kaupunginvaltuutettu (kd.) Vaasa Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Se on kyselemättä ottanut itselleen aseman edistyksen ja suvaitsevaisuuden lippulaivana. Ei myöskään asetus tai viranomaismääräys. Se suojelee niitä, joita vainotaan uskonnon takia. mielipiteet Uskonnonvapauslain tulkinnasta keskustelu | Viranomaisten oikeuspäätökset ovat omistautuneet negatiivisen uskonnonvapauden takaamiseen. Miten puhua ansiottomasta armosta niin, että ihmisellä säilyy motivaatio uskoa ja elää kristittynä. Oikeusratkaisussa on jopa esitetty parapsykologisia ja okkultistisia näkemyksiä muistuttavasti, että itse rakennukset vaikuttavat vakaumuksellisesti vaarallisesti. JAAKKO LÖYTTY muusikko, lauluntekijä, veisaaja 10~ ~11 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Polarisaation kolme peruslakia ovat: 1) me vastaan ne -ajatusrakenne, 2) ilmiö tarvitsee bensaa leimahtaakseen ja 3) polarisaatio toimii tunnetasolla. Brandmanin mallissa keskiöön nousevat ne hiljaiset keskellä olijat. Oikeutta ei tulisi vaihtaa velvollisuudeksi ja tietoa jäsenyydestä subjektiivisen mielialan mittaamiseksi. Polarisaatio jyrkkenee, kun keskellä oleminen tulee liian vaikeaksi. JOONAS VAPAAVUORI pappi ja muusikko Oulu Voiko Seta sanella kirkon toimintaa. Eduskunnan oikeusasiamiesten ratkaisut ovat aiheuttaneet hämmennystä. Kouluissa uskonnot moninaistuvat ja ohje korvaavista tilanteista on hankala. Se ei myöskään velvoita henkilökohtaisen vakaumuksen ilmaisemiseen. Jopa kirkko on nykyisin Setan vahvan vallankäytön vaikutuspiirissä siitä huolimatta, että kirkon ja Setan ydintehtävät poikkeavat varsin paljon toisistaan. Kun tilanne on täysin kärjistynyt, syntipukki saa syyt niskaansa molemmilta puolilta. Pelastus ajallisuudessa ja iankaikkisuudessa Mielipidekirjoituksessaan (Kotimaa 30.8.) Anita Ojala peräänkuuluttaa ihmisen mahdollisuutta vastata Jumalan kutsuun ja näin myötävaikuttaa omaan pelastumiseensa. On todettava suhteellisuuden tajun nimissä, että kirkko järjestää lukuisia eri tilaisuuksia viikoittain, joihin kaikki ihmiset ovat tervetulleita taustoistaan riippumatta. Laki ei säätele sitä, mitä henkilöllä on oikeus tehdä huomaamatta, vaan mihin on oikeus yhteiskunnallisessa tilassa. Yllyttäjät lietsovat vihapuhetta ja mustamaalaavat, liittyjät katsovat sen oikeutetuksi ja jatkavat, hiljaiset ovat hiljaisesti keskellä, sillanrakentajat yrittävät rakentaa siltaa, mutta tulevat ehkä samalla vahvistaneeksi vastakkainasettelua kahdesta eri ryhmästä. I lkka-Pohjalainen uutisoi (4.9.) koko sivun artikkelissaan, että Vaasan suomalainen seurakunta lopettaa yhteistyön Setan kanssa. Me vastaan ne -ajatusrakenne ei itsessään ole vaarallinen, näinhän me ihmiset usein ymmärrämme identiteettimme. Valitettavasti yhtenä lieveilmiönä on havaittavissa vastustajiksi koettujen vaientaminen tai pyrkimys murentaa heidän uskottavuuttansa. Tässä on todellinen ja riittävä haaste ja, uskaltaisin väittää, uskon ja uskonnon ensisijainen tarkoitus. Virsilaulusta Parahin Hannu Leskinen. Ohjeet taas sijoittuvat normihierarkiassa alimmalle tasolle. On opittava olemaan rakentavasti erimielisiä. | kolumni | P olarisaatio nousi keskeiseksi puheenaiheeksi viime viikolla järjestetyillä Mikkelin hiippakuntapäivillä. Olen jonkin verran tehnyt yhteistyötä klassiseen musiikkiin perehtyneiden muusikoiden kanssa, ja olemme hyvin löytäneet yhteisen sävelen ja poljennon. Aihe on äärimmäisen tärkeä, mutta samalla ristiriitainen. Olipa tuolloin ilo yhtyä yhteiseen veisuuseen! Esittämääsi rubaattomaiseen säestykseen en syty. Mutta pulssin, kompin hallinta on silti tärkeätä osata. Polarisaation anatomia MARI PARKKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Mikkelin hiippakunnan piispa. Ketään ei ole rajattu kirkon tilaisuuksien ulkopuolelle. Lakien taustalla on positiivinen uskonnonvapaus. Samoin koen myös rytmimusiikin edustajien ammattitaidon. Se on yhtä tärkeää. Hän lakkautti sateenkaariväelle järjestetyt erityiset omat tilaisuudet, joita Ilkka-Pohjalaisessa kirjoitettujen tietojen mukaan järjestettiin yhteistyössä Vaasan Seta ry:n kanssa kaksi kertaa: vuosina 2019 ja 2022. Sillä näin tehdessä asettautuu alttiiksi ankaralle julkiselle arvostelulle. Mutta kun ajatusmallista tulee ehdoton, syntyy ongelmia. Edistävätkö päätökset lain tavoitetta taata positiivinen uskonnonvapaus. Jos luterilainen ei halua mennä koulun joulukirkkoon, mikä on hänen vakaumuksensa mukainen mahdollisimman paljon luterilaista joulukirkkoa muistuttava korvaava tilaisuus. Ilmiöstä, jossa Seta pyrkii sanelemaan kirkon toimintaa, on tuoreimpana esimerkkinä kirkkoherra Teijo Peltolan kohtelu mediassa. Polarisaatiota ilmiönä on tutkittu viime vuosina laajasti
Vancen lapsuuden perheellä ei ollut tapana käydä kirkossa. Vance on käsitellyt uskonnollista ajatteluaan julkisuudessa. Vance on nykyisin katolilainen, mutta hänellä on taustaa myös helluntailaisuudessa. Hän oli presbyteeri. Tapaamisessa hän pyysi Paavilta siunauksen ruusukolleen. Erityisessä asemassa on ollut evankelista Paula White. Hänen isoisänsä muutti 1800-luvun lopulla Lounais-Saksasta Kallstadtista Yhdysvaltoihin. Vance pohti myös sitä, oliko katoliseen kirkkoon liittyminen reilua puolisoa kohtaan, koska tämä ei ollut katolilainen heidän avioituessaan. Billy Grahamin poika Franklin Graham oli yksi monista evankelikaalisista johtajista, jotka saivat kutsun valkoiseen taloon Trumpin presidenttiaikana. Donald Trumpin varapresidenttiehdokas, senaattori J.D. Tämän vuoden pääsiäisen alla hän alkoi myydä Raamattuja 60 dollarin, noin 55 euron hintaan. Vancen elämäkertateoksesta Hillbilly Elegy on tehty samanniminen Netflixin julkaisema elokuva. Donald Trump on yrittänyt hyödyntää Raamattua julkisessa kuvassaan. Melania Trump on syntynyt entisen Jugoslavian alueella Nova mestossa, nykyisen Slovenian alueella. Hänen eri kodissa asunut biologinen isänsä oli liittynyt helluntailaiseen seurakuntaan. Donald Trump vihittiin ensimmäisen puolisonsa Ivana Zelní?kován kanssa presbyteerisessä kirkossa Manhattanilla. Hän on kasvanut Appalakien vuoristossa niin sanotulla hillbilly-alueella. Vaalit käydään 5. A loitetaan vaalien uskontokierros vanhimmasta ehdokkaasta, 78-vuotiaasta republikaanien presidenttiehdokkaasta Donald Trumpista. Jälkikäteen hän on selittänyt, että se saattoi osin liittyä haluun miellyyttää isää. Monta uskontoa USA:n vaaleissa Kolme suurta uskontoa, kristinusko, hindulaisuus ja juutalaisuus ovat edustettuina Yhdysvalloissa presidentinvaaleissa. Donald Trump on sanonut Raamatun olevan hänen suosikkikirjansa. Katolisessa The Lamp -lehden omaelämäkerrallisessa esseessä hän kertoi siitä, miten huumeita käyttävä teini, jolla oli ongelmia koulussa ja kotona, päätyi katolisen kirkon jäseneksi. Melania Trumpilla on ollut viime vuosina tapana päättää osa puheistaan rukoukseen. Hän seisoi siinä kuvattavana Raamatun kanssa kertomatta selkeästi miksi hän toimi näin. Harris on inspiroitunut Martin Luther Kingin elämäntyöstä ja pitää kirkkoa voimaantumisen paikkana. Mediatiedot vaihtelevat siitä, kastettiinko Melania Knavs jo lapsuudessaan. Yhdeksi varhaiseksi vaikuttajakseen hän on kuitenkin nimennyt presbyteerikirkon pastori Norman Vincent Pealen ja erityisesti tämän kirjoittaman teoksen The Power of Positive Thinking. Katolisen kirkon papiston seksuaaliset väärinkäytökset pitkittivät liittymispäätöstä. Toisen vaimonsa Marla Marplesin kanssa hänet vihittiin Plaza hotellissa New Yorkissa. Hän seisoi siinä kuvattavana Raamatun kanssa kertomatta selkeästi miksi. Vuonna 2017 Donald Trump ja Melania Trump vierailivat Vatikaanissa ja tapasivat paavi Franciscuksen. Hän on kuitenkin hyödyntänyt Raamattua julkisuuskuvassaan eri tavoilla. Puoliso Usha Chilukuri Vance kuitenkin kannusti puolisoaan tekemään tämän ratkaisun. Kyseisissä Raamatuissa on osia Yhdysvaltain perustuskirjoista. Vance kirjoittaa uskostaan muun muassa näin: ”Kyse on messuun osallistumisesta ja sakramenttien saaTEKSTI | MARI TEINILÄ – KUVAT | LEHTIKUVA » reportaasi ” Trump käveli Valkoisesta talosta episkopaalisen Pyhän Johanneksen kirkon eteen. Vance piti jonkun aikaa nuoruusvuosinaan itseään helluntailaisena. J.D. Yksinkertaistettuna Peale korosti, että usko omaan itseensä on yhtä tärkeää kuin usko Jumalaan. Hetkeä myöhemmin silloinen presidentti Trump käveli Valkoisesta talosta Lafayette-aukion toisella puolen olevan episkopaalisen Pyhän Johanneksen kirkon eteen. Hänet kastettiin ja liitettiin katoliseen kirkkoon vuonna 2019. Trump pitää yhteyksiä evankelikaalisten seurakuntien pappeihin ja evankelistoihin. Vuonna 2020 Donald Trump ilmoitti, ettei hän ole minkään tunnustuskunnan jäsen. J.D. The Lamp-lehden esseessä J.D. Sekä Yhdysvaltain vapaussotaan että Ranskan vallankumoukseen osallistunut markiisi oli tunnettu muun muassa orjuuden vastustamisesta. Lafayetten aukio on muuten saanut nimensä ranskalaisen markiisi Gilbert du Motier de Lafayetten mukaan. Melania Knavsin kanssa hänet vihittiin episkopaalisessa kirkossa Floridassa. Trumpit olivat luterilaisia. Hänen isänsä kuului kommunistiseen puolueeseen. | Kuva: Lehtikuva / SipaUSA / Daniel Deslover 12~ ~13 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Donald Trump ei ole juurikaan kertonut kristinuskon vaikutuksesta lapsuudessaan tai nuoruudessaan. MacLeodin uskontokunnan mukaan. Vierailun yhteydessä isolle osalle amerikkalaisia tuli yllätyksenä, että Melania Trump on katolilainen. Poliisi oli häätänyt Valkoisen talon edessä olevalta suurelta Lafayette-aukiolta Black Lives Matter -mielenosoituksen. Nykyisen vaimonsa Donald Trump ei ole puhunut julkisuudessa uskonnon vaikutuksesta lapsuudessaan. Siihen liittyy muun muassa tapahtuma koronavuodelta 2020. Trumpin suvun luterilaisesta taustasta huolimatta Donaldia kasvatettiin Skotlannista Yhdysvaltoihin muuttaneen äidin Mary Ann os. marraskuuta. Raamattua on myyty mainoslauseella Make America Pray Again, joka on muunnelma hänen Maga-vaalisloganistaan Make America Great Again. Joidenkin tietojen mukaan hänet kastettiin salaa äitinsä kotikaupungissa Rakassa. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Brandon Bell Kamala Harris kuuluu nykyisin baptistikirkkoon. Kyseinen kirja on suomennettu nimillä Onnellisen elämän edellytykset sekä Ole oman onnesi seppä
– Erityisesti protestanttisten kirkkokuntien painotuksista voi kuitenkin päätellä, kumman presidenttiehdokkaan kanssa niillä on enemmän yhteistä. Hän on sanonut, että se olisi hänen työssään keskeistä myös siinä tapaukrilainen kirkko. Perheen isä oli jamaikalaissyntyinen taloustieteen professori Donald Harris. 1960-luvulla varapresidenttinä toiminut Hubert Humprey kasvoi luterilaisessa perheessä, mutta liittyi sittemmin metodistiseurakunnan jäseneksi. Usha Chilukuri ja J.D. Minnesotassa poliisin otteissa menehtyneen George Floydin synnyttämien mellakoiden yhteydessä osavaltion kuvernöörinä toiminut Walz kokosi yhteen osavaltion uskonnollisia johtajia. – Julkista sitoutumista määrätyn ehdokkaan taakse rajoittaa lainsäädäntö. Hänen mukaansa seurakunnassa saa tuntea olevansa osa yhteisöä. Hän kuuluu nykyisin pastori ja ihmisoikeustaistelija Amos Brownin johtamaan baptistikirkkoon San Franciscossa. Pohjoismaista aikanaan seudulle muuttaneet siirtolaiset ovat pääsyy luterilaisuuden painottumiseen. Kristittyjen määrä on vähentynyt lähes 20 prosenttiyksikköä 1950-luvulta. Varapresidentin virka-asunnon ovessa on juutalaiseen perinteeseen kuuluva mezuzah, pieni kotelo, joka sisältää jakeita toorasta. 22 prosenttia amerikkalaisista ei kuulu mihinkään uskonnolliseen yhteisöön. Jälkikäteen Kamala Harris on kertonut oppineensa siellä, että sana usko (faith) on verbi, jota täytyy elää todeksi teoissa. Nuorempana hän oli rekisteröitynyt demokraattien äänestäjäksi. Hänen mukaansa presidenttiehdokkaiden uskonnollisilla näkemyksillä on Trumpin ja Harrisin välisessä vaalitaistelussa ainakin tähän mennessä ollut yllättävän vähän merkitystä. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Kirkko on vaarassa menettää oikeutensa verovähennyskelpoisiin lahjoituksiin, jos kirkko ottaa selkeää puoluepoliittista kantaa, Jarmo Tarkki sanoo. ” Kyse on messuun osallistumisesta ja sakramenttien saamisesta myös silloin kun se tuntuu vaikealta tai epämukavalta. Amos Brown on niitä harvoja, jotka aikoinaan osallistuivat pastori ja ihmisoikeustaistelija Martin Luther Kingin pitämälle ainoalle luentosarjalle. Vance tutustuivat Yalen yliopistossa, ja heidät vihittiin avioliittoon sekä kristillisin että hindumenoin. sessa, että hänestä tulisi Yhdysvaltain presidentin puoliso. Vancen puoliso Usha Chilukuri kasvoi San Diegossa keskiluokkaisella alueella, ja hänet kasvatettiin hinduksi. Kyse on monista asioista, joita en vielä ymmärrä, mutta ymmärrykseni voi ajan myötä kasvaa.” J.D. Hän on tehnyt työuraa opettajana ja kasvatukseen liittyvissä hallinnollisissa tehtävissä. Tähän käsitteeseen liittyy huumoria: Walzin mukaan Minnesotan luterilaisilla on sellainen sääntö, että jos he puhuvat ääneen tekemistään hyvistä teoista, ne menettävät merkityksensä. Kamala Harrisia kannattaa puolestaan 86 prosenttia mustista protestanteista. Kyseinen kirkko edustaa baptistien liberaalimpaa siipeä. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Hänen sukujuurensa ovat Saksassa ja Ruotsissa. Yhdysvaltalaisen tutkimusyhteisö Pew Research Centerin elo-syyskuun vaihteessa julkistaman kyselyn mukaan Donald Trumpin kannatus on edelleen vahvaa valkoisten protestanttien ja katolilaisten parissa. Sen asukkaista noin 20 prosenttia on luterilaisia. Chilukuri ei ole juurikaan puhunut uskonnostaan julkisuudessa. Äiti oli sitä mieltä, että tyttäriä pidetään Yhdysvalloissa joka tapauksessa mustina. Lähde: Gallup sekä Pew Research Center misesta myös silloin kun se tuntuu vaikealta tai epämukavalta. Korona-aikana Tim Walz sai voimakasta arvostelua muun muassa katolilaisesta kirkosta ja luterilaisesta Missouri Synodin kirkosta asetettuaan rajoituksia jumalanpalveluksissa kokoontumisille. Myös demokraattien presidenttiehdokkaalla Kamala Harrisilla on yhteyksiä hindulaisuuteen, sillä hänen äitinsä Shyamala Gopalan?oli syntyisin Intiasta. Walzit kuuluvat ELCA:an, joka on Yhdysvaltain suurin luteTrumpin varapresidenttiehdokas J.D. . . Siinä on 2,9 miljoonaa jäsentä. Vancen sivistynyttä tekstiä lukiessa on vaikea ymmärtää, miten sama henkilö on ollut lietsomassa vihaa haitilaisia pakolaisia vastaan väittämällä heidän tappavan kissoja ja koiria ravinnokseen Springfieldin kaupungissa Ohiossa. Doug Emhoff on keskittynyt antisemitismin vastaiseen työhön. | Kuva: Lehtikuva / AP / Al Goldis ~15 Kotimaa | 4.10.2024 14~ Kotimaa | 4.10.2024. Kingin elämäntyö on inspiroinut myös Kamala Harrisia. Kotimaa kanssasi – missä, milloin vain! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. . ” Varapresidentin virka-asunnon ovessa on juutalaiseen perinteeseen kuuluva mezuzah, pieni kotelo, joka sisältää jakeita toorasta. Trumpia kannattaa 82 prosenttia valkoihoisista protestanteista ja 61 prosenttia valkoihoisista katolilaisista. Kamala Harris on sanonut kirkon olevan voimaantumisen paikka. Tim Walzilla ei ole tapana esimerkiksi sosiaalisessa mediassa korostaa uskonnollisuuttaan. Yhdysvaltain demokraattisen puolueen varapresidenttiehdokkaalla, Minnesotan kuvernööri Tim Walzilla on sukujuuria sekä Saksassa että Ruotsissa. Asukasluvultaan Suomen kokoinen Minnesota on maan luterilaisin osavaltio. Katolinen kirkko on suurin yksittäinen kirkkokunta Yhdysvalloissa. Kaliforniassa asuva ELCA:n siirtolaispappi ja teologian tohtori Jarmo Tarkki sanoo, että Yhdysvalloissa kirkkokunnan ja jopa uskonnon vaihtaminen on tavanomaisempaa kuin esimerkiksi Suomessa. Tim Walzin puoliso Gwen Walz on syntyjään luterilainen. Tarkki muistuttaa siitä, että Yhdysvalloissa on 50 osavaltiota, jotka ovat keskenään hyvin erilaisia. Emhoff on ensimmäinen juutalainen varapresidentin puoliso. Siksi Walzin mukaan täytyy saada joku toinen puhumaan omista hyvistä teoista. Hänen äitinsä toimii 85-vuotiaana yhä kotiseurakuntansa urkurina. Laskentavasta riippuen Tim Walz olisi Yhdysvaltain joko ensimmäinen tai toinen luterilainen varapresidentti. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Matthew Hatcher Harrisin varapresidenttiehdokas Tim Walz on kuvannut itseään humoristisesti Minnesotan luterilaiseksi. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Heistä 68 prosenttia on kristittyjä. Vance liittyi aikuisiällä katoliseen kirkkoon. Osin he onnistuivatkin siinä. Sunnuntaisin äiti lähetti Kamalan ja hänen siskonsa Mayan kirkkoon. Kamala Harris on kertonut, että hänen äitinsä kasvatti kaksi tytärtään omaksumaan mustaihoisen identiteetin. Juutalaisia, muslimeja ja buddhalaisia on kutakin noin yksi prosentti väestöstä. Gwen Walz on kotoisin Minnesotasta. Erikoistarjous uusille asiakkaille! Uskonnot USA:ssa . Voisi kuvitella, että ELCA:ssa osoitettaisiin innostumista siitä, että varapresidenttiehdokas on kyseisen kirkon jäsen. Hän on kuitenkin puheissaan käyttänyt termiä ”Minnesotan luterilainen”. Hänen isovanhempansa pakenivat 1800-luvun lopussa vainoja läheltä Krakovaa Yhdysvaltoihin. . – Tässä suhteessa Yhdysvallat muistuttaa Euroopan unionia, jonka jäsenvaltiot ovat poliittisilta painotuksiltaan erilaisia. Hän kasvoi katolisessa perheessä Nebraskassa, mutta liittyi luterilaiseen kirkkoon avioliiton myötä vuonna 1994. Tarkoituksena oli, että uskonnolliset johtajat yhdessä yrittäisivät rauhoittaa väkivaltaisiksi yltyneitä mellakoita. Amerikkalaista 33 prosenttia on protestantteja ja 22 prosenttia katolilaisia. Hänen vanhempansa olivat muuttaneet Intiasta Yhdysvaltoihin. Yhdysvalloissa on 332 miljoonaa asukasta. Kamala Harris avioitui kymmenen vuotta sitten kalifornialaisen lakimiehen Doug Emhoffin kanssa
” Erityisen koskettava on hetki, jolloin Sofia antaa vastasyntyneen lapsensa oman lapsensa tappaneen Hildan syliin. Tästä kertoo brittiläinen kiitetty ja rajoja rikkonut musiikkikomediasarja We Are Lady Parts. Myös Jani Uljaksen pelkistetty lavastus luo lämpöä kokonaiselämykseen. Emerituspiispa Simo Peura, Jyväskylä. Ke 9.10. Lady Parts on neljän nuoren musliminaisen perustama punk-bändi, joka pyrkii pinnalle tekemällä omia kappaleita. Liturgina Anssi Massinen. Huivin alta manageri puhaltelee tupakansavuja. Siitä ei kuitenkaan pääse mihinkään, että ”elämän ja kuoleman rajalla ei ole aitaa”, kuten Raevaara painottaa. Horisontti su 6.10. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kirkkoherra Sanna Husso, Kuopio. Joku huutaa Jeesustakin. Kuolemattomuus ja elämän pidentäminen on kiehtonut ihmisiä riippumatta ajasta tai paikasta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kuolema sinänsä ei ole tabu, sillä niin uutiset kuin kulttuuri sysäävät jatkuvasti kuoleman silmiemme eteen. To 10.10. Neljännes Seilin naisista oli äitejä. Naisen heikko asema koskettaakin läpi esityksen. Euroopassa elintason ratkaiseva nousu tapahtui toisen maailmansodan jälkeen. Ohjaus Pauliina Salonius. Erityisen koskettava on hetki, jolloin valovoimaisesti roolinsa kantava Sofia antaa vastasyntyneen lapsensa epätoivoisessa tilanteessa lapsensa tappaneen Hildan ( Inka Reyes) syliin. | Kuva: Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri Hauska ja oivaltava brittisarja We Are Ladyparts kertoo musliminaisten punkbändistä. Ti 8.10. Jokainen päivä vie lähemmäksi kuolemaa, mutta ihminen on keksinyt monenlaisia keinoja saadakseen lisävuosia. Ke 9.10. + 6,9 snt/min. Tilaa Askel Askeleesi kohti henkistä hyvinvointia Tilaus on määräaikainen. Myös musiikki sarjassa on kiinnostavaa, eritoten sanoitukset. Kirkon ja uskon rooli saaren arjessa olisi kiinnostanut enemmänkin. To 10.10. Aina elämä on taistelua kaaosta vastaan. Pastori, teologi Kerttuli Giantzaklidis, Adventtikirkko, Nousiainen Ma 7.10. | viikon kirja | Pitkän iän lyhyt johdanto Tiina Raevaara: Ikuisen elämän lyhyt historia. Seilin kirkko näyttäytyy lähinnä potilaan hautajaisten yhteydessä. Tavoitteena on kantasolujen monistamien, mutta sen lisäksi myös niiden kasvattaminen laboratorioissa jopa kokonaisiin elimiin. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ihmisen vanhetessa kantasolujen määrä vähenee tai ne jakautuvat hitaammin. Raevaara käy läpi yrityksiä tieteellisesti pidentää elämää halki aikojen. kulttuuri Synkän historian voi maalata uudelleen teatteri | Seinäjoen kaupunginteatterin Seili – musikaali särkyneiden sydänten saaresta on yhteiskunnallisesti merkittävä teos, jossa unohdetut naiset saavat äänensä. Esityksen ohjaa Pauliina Salonius. Kehitys on onnistunut pidentämään näin ihmisen elämää ja länsimaissa se jatkuu nousevana. Diakonian asiantuntija, pastori Outi Uusimäki, Oulu. Musikaali alkaa vuodesta 1910 päättyen vuoteen 1962 viimeisten potilaiden lähtiessä pois saarelta. Nuorten gospelbändi Juho Nuottimäen johdolla kutsuu laulamaan. Ennen mielisairaita Seilin saarella on hoidettu leprapotilaita. Jotkut ovat uhranneet tälle etsinnälleen elämänsä, mutta maksaneet siitä kovan hinnan, ei vain rahallisesti, vaan totaalisesti elämänhallinan menettäen. Näytelmän kehyskertomuksena on Sofian ( Natalil Lintala) ja Johanneksen ( Kai Bäckström) rakkaustarina. Toinen kausi on oivaltavuudessaan ehkä ykköskauttakin parempi. Jussi Vahvaselän kaunis musiikki, seitsenhenkinen orkesteri ja Lauri Virkkalan huikeat videokuvat vedenalaisine versioineen keventävät raskasta mielisairaalamaailmaa. 28 €) 16~ ~17 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Luutnantti Kimmo Nordbom, Pelastusarmeija, Porvoo. Bändin jäsenet ovat räväköitä, eivätkä aina piittaa perinteisestä musliminaisen roolista. Filosofian tohtori Tiina Raevaara on monipuolinen kirjailija, joka on julkaissut romaaneja, novelleja, esseitä ja tietokirjoja. Kanttori Pertti Tahkola. Like 2024. Tällä hetkellä suomalaisten naisten elinajanodote on 84 vuotta ja miesten 79. Se on teoksen selkeä viesti. Uusinta. TV1 klo 10 Ruskamessu Ylihärmän kirkossa. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 3 kk 24 € (Norm. 318 s. Sarjassa on kaksi tuotantokautta, kuusi jaksoa kummassakin. Sofia (Natalil Lintala) ei aavista, mikä häntä odottaa soutajan (Esa Ahonen) viedessä häntä Seilin saarelle. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. Seinäjoen kaupunginteatterin fiktio kertoo neljän naisen tarinan potilasasiakirjoihin perustuen. Yhteiskunnan ulkopuolelle eristäminen ja vallankäyttö näkyvät | radio ja tv | myös siinä, ettei naisten kirjoittamia kirjeitä lähetetä eteenpäin. | Kuva: Peacock / Yle asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kustannustoimittaja Antti Berg, Helsinki. Hahmo on kerrassaan mainio. Raevaara käy lyhyesti läpi myös elinsiirtojen historiaa. Kuinka taistelemme kuolemaa ja vanhuutta vastaan. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Pappi Sari Enkkelä, Espoo. OLLI SEPPÄLÄ We are Lady Parts katsottavissa Yle Areenassa. Seili pyrkii ennen kaikkea ymmärtämään ja antamaan äänen sinne joutuneille naisille. Salonius voi jättää Seinäjoen kaupunginteatterin taiteellisen johtajan tehtävät lokakuun lopussa yhteiskunnallisesti merkittävän ja ajankohtaisen Seilin myötä erityisellä kunnioituksella. Kuulostaa ehkä oudolta, mutta homma pelittää – ainakin sarjassa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 5.10. We Are Lady Parts on hauska ja oivaltava, se auttaa ymmärtämään kulttuurista moninaisuutta ja tabuja. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kukapa ei haluaisi elää satavuotiaaksi terveenä ja hyväkuntoisena. Terve Sofia joutuu saarelle traagisten sattumusten kautta saatuaan parantumattomasti mielisairaan diagnoosin. He toivovat jonkun tulevan hakemaan pois saarelta. Radio 1 klo 20 Jumalanpalvelus Suomen metodistikirkosta Helsingistä. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 5.10. Se ravistelee käsitystä hulluudesta ja yhteiskunnan normeista. Se olisi tuonut hyvän lisän tarjoten monia mielenkiintoisia näkökulmia tähän kiehtovaan aiheeseen. Teoksessa on myös filosofista pohdiskelua, mutta teologian ulottuvuus puuttuu. Esityksen jälkeen on vapautunut olo. Pe 11.10. VIRPI KIRVES-TORVINEN Seili – musikaali särkyneiden sydänten saaresta. Käsikirjoitus: Volker Amrhein ja Susanna Jeremejeff, saarna Jori Brander. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Jyväskylän kaupunginkirkosta. Seilissä aika pysähtyy. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Sarjan kertojana toimii nörttimäinen ja aviomiehestä haaveileva biotieteiden tohtoriopiskelija. RISTO KORMILAINEN Aika rikkoa rajoja | tv-vinkki | Monikulttuurisuus tuo mukanaan myös kulttuurien sisäisen moninaisuuden. Muusikkopastrori Severi Laakso, Kangasala. S aaristomerellä Seilin saarella käyneet tietävät, kuinka vaikuttava saari on. Naiset kertovat kukin oman tarinansa vahvasti eläytyen. Hän taustoittaa perusteellisesti tutkimustuloksia ja tekee niistä johtopäätöksiä, mutta ei ole kovin innostunut tutkimusten loppupäätelmistä. Uudessa teoksessaan Ikuisen elämän lyhyt historia hän käsittelee vanhenemista ja pitkää ikää. Niinpä esimerkiksi Lontoossa islamilaiseen kulttuuriin mahtuu monta erilaista vivahdetta. Liturgina Annemari Siistonen, saarna Ritva Kellokangas. Suomalaisen naisen elinikä oli vuonna 1900 tilastollisesti 46 vuotta ja miehen 43. Musikaalin alussa kyläläisten ilakoidessa ei arvaa teoksen koskettavan syvimpiä naiseuden ja äitiyden kipupisteitä. Seinäjoen kaupunginteatteri. Elämän pidentämistä tavoitellaan juoksemalla henkensä edestä, noudattamalla terveellistä ruokavaliota ja vältelemällä paheellisia elämäntapoja. ” Teoksessa on myös filosofista pohdiskelua, mutta teologian ulottuvuus puuttuu. Pe 11.10. Sofiakin matkaa saarelle omat arkkulaudat mukanaan, sieltä ei ole paluuta. Seinäjoen kaupunginteatterin kantaesitys Seili – musikaali särkyneiden sydänten saaresta on Satu Rasilan ja Mikko Koukin uudelleenkirjoittama, ja Jussi Vahvaselän säveltämä teos Turun kaupunginteatterissa 2014 nähdystä alkuperäisversiosta. Yhtye myös rukoilee yhdessä. Tosin kaksi heistä käyttää huiveja, hijabeja, ja yhtyeen manageri käyttää kaapua ja kasvot lähes kokonaan peittävää huntua, niqabia. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 6.10. Hän sattuu olemaan myös hyvä kitaristi. Keskustelusaarna Tuukka Salo ja Oona-Mari Marsch. Ma 7.10. Käsikirjoitus Sari Rasila ja Mikko Kouki. klo 15 Ikäerosta parisuhteissa ovat puhumassa Venla Rossi ja Jouni Kemppainen. Esirukous Lea Periaho, tekstinlukija Inkeri Virkkala-Setälä. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Raevaara lähtee liikkeelle tieteenhistorian ensimmäisistä vaiheista ja vampyyritarinoista edeten kantasoluhoitoihin ja geenieditointiin. Heidän äänenkäyttönsä ja eleensä ovat monipuolista raakuuteen asti. Ti 8.10
Pian joudutaan miettimään, riittääkö terveydenhuollossa ammattitaitoisia työntekijöitä ja ketä hoidetaan ja ketä ei. Lisääntyvä väkimäärä tuo mukanaan myös uusia ongelmia. Marttila pohti työssään usein, missä häntä tarvittaisiin eniten. Nelilapsisen perheen kuopus osallistui seurakunnan päiväkerhoon ja pyhäkouluun. Pienet hartaudet ja sisaruspiiri Hyvää yötä Jeesus myötä -toivotuksineen kuuluivat asiaan. – Ihmisläheinen, monipuolinen ja itsenäinen työ on sopinut minulle. Päivi Marttila syntyi ja kasvoi Tampereella. Varallisuuserot kuitenkin syvenevät tässäkin ”Tampereen lähiössä”. Myös pankit joutuivat kriisiin. Partio oli tärkeä osa lapsuutta ja nuoruutta. Tein paljon yhteistyötä myös Näkövammaisten keskusliiton kanssa. Marttilalla ei ollut erityistä kutsumusta diakoniatyöhön, eikä hän opiskelemaan lähtiessään tarkasti edes tiennyt, mitä kaikkea diakonia pitää sisällään. K un Päivi Marttila aloitti työnsä diakonina vuonna 1983, hyvinvointiyhteiskunta seisoi Suomessa vielä tukevasti jaloillaan. Silti monissa seurakunnissa on lähinnä painetta vähentää työntekijöitä, Marttila sanoo. Alueelle muuttaa lasten perässä myös eläkeläisiä, joiden omat ystäväverkostot jäävät kauas. Diakonian vihkimyksen Päivi Marttila sai 1983, ja hänen ensimmäinen työpaikkansa oli Espoon seurakuntien näkövammaistyöntekijän äitiyslomasijaisuus. Armollinen Jumala löytyi diakoniksi opiskellessa Eriarvoisuuden kasvu ja hyvinvointivaltion murtuminen huolestuttavat Pirkkalan seurakunnan diakoniatyöntekijää Päivi Marttilaa. Olennaista on, miten usko ilmenee arjessa. Ulosotto tuli tutuksi yhä useammalle. Opinnot antoivat kättä pidempää tueksi työhön ja varmistivat, että työtä riittäisi sittenkin, vaikka seurakunnat yhdistyisivät ja Päivi Marttila sai diakonivihkimyksen vuonna 1983. Mielenterveyden kysymykset ja elämänhallinnan ongelmat tulevat diakoniatyössä usein vastaan. Tein harjoitteluja A-klinikalla, seurakunnan nuorisotyössä ja diakoniatyössä. – Hyppäsin aika tuntemattomaan. Nuoruuden usko oli joskus ahdistavaakin. On vaikeuksia juurtua ja löytää oma paikkansa. Harjoittelujen myötä diakoniatyön moninaisuus avautui. 1990-luvun lama muutti paljon. 1990-luvulla Päivi Marttila päätti opiskella psykiatriseksi sairaanhoitajaksi. Löysin armollisen Jumalan ja ymmärsin, että usko on lahja eikä jotain, mitä meiltä vaaditaan. Seurakunnista tuli tärkeitä yhteistyökumppaneita kuntien eri toimijoille. – Tämä on pelottavaa. Diakoniatyössä ihmisten taloudellinen avustaminen lisääntyi merkittävästi, jopa hyvin toimeentulevien ihmisten Pirkkalassa. Marttilan nuoruudessa Tampereella oli voimakasta viidesläistä nuorisoherätystä. Luen Erkki Jokisen Ihmisen varjo -kirjan heti, kun tulee sopiva hetki. Väkimäärä kasvaa ja asuntoja ja kouluja rakennetaan. Pirkkalassa asiat ovat vielä hyvin. Valtava joukko ihmisiä ylivelkaantui ja jäi työttömäksi. Kaikkien oikeutta terveydenhuoltoon, koulutukseen ja riittävään toimeentuloon ei juurikaan kyseenalaistettu. Jumala on pitkämielinen ja TEKSTI | EMILIA KARHU – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI haastattelu » 18~ ~19 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Olen myös tykännyt siitä, että työaika ei ole säännöllinen. Pirkkalan seurakunnassa hän on työskennellyt vuodesta 1984, ja työtä on tehty täysillä loppuun saakka. Alkuvuosina työhön liittyi paljon kotikäyntejä, lähinnä vanhusten luona. Pienryhmät torjuvat masennusta ja yksinäisyyttä. Samalla vanhat käsittelemättömät asiat voivat nousta pintaan. hassa ja levollisesti. Rukoilen ja huokaan Jumalalle, että osaisin jättää hänelle sekä omat että toisten ihmisten mieltä painavat asiat. ” Pieni lasiterassi on erityinen latautumispaikkani. Valtiontalouden budjettivaje kasvoi, ja sosiaalija terveyspalveluihin kohdistui ennennäkemättömiä leikkauksia juuri kun niiden tarve oli erityisen suuri. Päivi Marttila, 64, diakoni ja psykiatrinen sairaanhoitaja Juuri nyt lopettelen pitkän työurani Pirkkalan seurakunnassa ja avaan uuden oven. Oli itsestään selvää, että heikoimmista pidetään huolta. Ne koetaan tarpeellisiksi. Konkurssit lisääntyivät räjähdysmäisesti. – Haluan viestiä ihmisille, että Jumalan katseen alla saa olla rauKuka. Kristityssä kodissa puhuttiin myös yhteiskunnallisista asioista. Yli 40 vuoden työkokemus alalta on tarjonnut ainutlaatuisen näköalapaikan ihmisyyteen. Hän päätyi Pieksämäelle kaverin houkuttelemana, muttei ole katunut. Marttilan mukaan kirkko ja diakoniatyö ottivat kriisin keskellä hienosti koppia ihmisistä, jotka putosivat turvaverkkojen läpi. Kuuntelen siinä suihkulähteen solinaa. Partio kasvatti toisista huolehtimiseen ja vastuunkantoon. Alueella asuu edelleen paljon hyvin toimeentulevia, ja myös seurakunnan talous on kunnossa. Vierailimme myös Pieksämäen vankilassa. Nyt hyvinvointiyhteiskunta natisee jälleen liitoksissaan ja kaikesta pitää säästää. Jyväskylän yliopistossa kävin kurssin, jossa perehdyttiin ihan kokemuksellisesti näkövammaisten todellisuuteen peittämällä silmät ja asioimalla eri paikoissa. – Tykkäsin opinnoista ja viihdyin porukassa. Elämässä tulee erilaisia vaiheita, emmekä me aina mahda mitään elämänkokemuksillemme. – Mielenterveyttä ja koko ihmisen hyvinvointia tukevat diakoniset ryhmät ovat todella tärkeitä. – Kun lähdin opiskelemaan Pieksämäelle diakoniaopistoon, raamattutiedon tunnit tekivät minuun suuren vaikutuksen. Pirkkala ei ole enää vain maaseutumainen lintukoto, vaikka yhteisvastuuta yhä kannetaankin. Marttilan äiti oli aktiivisesti mukana paikallisen seurakunnan toiminnassa ja ystäväpalvelussa. Saamme olla sellaisia kuin olemme ja kasvaa pikku hiljaa. Iän myötä joutuu vähitellen luopumaan terveydestä, läheisistä ja ehkä omasta kodistaankin. Kaiken aikaa Jumalan armo kantaa meitä. Työssään Marttila on oppinut, että tärkeitä eivät ole vain sanat, vaan se, kuinka toista kohtelee. Vuonna 1984 Marttila pääsi töihin Pirkkalan pieneen seurakuntaan, jossa hän on tehnyt käytännössä koko työuransa. armollinen ja hänen edessään saamme olla juuri sellaisia kuin kulloinkin olemme. Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja jos arvelee, että diakoniatyöhön turvautuvien määrä tulee lisääntymään. Päättäjien puheista kuuluu aika vähän huoli heistä, joihin säästöt iskevät nyt rajuimmin
35 x 35 mm. Väyläkirjat 22,50 (25,00) NIKEA 325 T O M I K A R T T U N E N VÄ Y L Ä K I R J AT Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla Ignatius de Loyola Hengellisiä harjoituksia Ignatius de Loyolan (1491–1556) kristillisen rukouksen, mietiskelyn ja askeesin klassinen oppikirja, joka on opettanut kontemplaatiota ja meditaatiota yhä uusille suku polville. Vakavasti mieleltään järkkyneelle ei voi myöskään tarjota ystäväksi ja tueksi vapaaehtoista, koska vaikeasti sairaan kannattelu olisi vapaaehtoiselle kohtuuton tehtävä. Pirkkalan vanhuksia ja mielenterveyskuntoutujia huolettavat muun muassa pelko palvelujen huonontumisesta ja oman terveyskeskuksen menettämisestä. – Sururyhmän myötä moni on löytänyt mukaan myös muuhun seurakunnan toimintaan. Päivi Marttila asuu itse Lempäälän puolella ja on kokenut pienen maantieteellisen etäisyyden työkuvioista hyvänä. 100 % puuvillaa 280 g / m². Kriisin kohdatessa humanitaarinen apu pelastaa henkiä, lievittää hätää ja yllä pitää ihmisarvoa. Toistaiseksi palvelut ovat olleet hyvät ja apua on saanut, kun sitä on tarvinnut. Omaa jaksamistaan ja hengellisyyttään Marttila hoitaa hiljaisuuden retriiteissä. Teini-iässä Henttinen kohtasi Jumalan, ja se tuntui siltä ”kuin joku olisi sytyttänyt valot sisimpään”. Ainutlaatuinen muistelmateos meidän ajastamme tempaa mukaansa. – Diakoniatyö osallistaa. – Usko on kylvetty minuun jo lapsuudessa ja se on kulkenut mukana läpi elämän. Docendo 26,90 (29,90) Tomi Karttunen Nikea 325 – Jakamattoman kirkon perintö 2000-luvulla Pian tulee kuluneeksi 1700 vuotta Nikean vuoden 325 kirkolliskokouksesta, jossa muotoiltiin sen nimeä kantava uskontunnustus. Näiden kiteyttämät helmet voivat syventää pohdintaamme ja johdattaa kohti sovintoa ja rauhaa, toivon tulevaisuutta. Vuosien varrella Päivi Marttilan eteen on tullut myös tilanteita, joissa hänen osaamisensa ja jaksamisensa rajat ovat tulleet vastaan. Heijastin täyttää standardin EN13356-2001 vaatimukset. Jotta diakoniatyötä jaksaa tehdä, pitää työntekijän oman elämän olla jollain tavoin tasapainossa. – Lisäksi yksinäisyys on iso ongelma täälläkin. Jouni Hemberg on kansainvälisen avun ammattilainen, joka on johtanut Suomen suurinta kansainvälisen avun järjestöä Kirkon Ulkomaanapua. – Tutut virret palaavat muistista, vaikka muuten olisi vaikea enää hahmottaa todellisuutta. Ne kutsuvat kiittämään luonnon kauneudesta, kuuntelemaan puiden huminaa ja aistimaan kukkien tuoksua, mutta myös etsimään rauhaa ja sovintoa ilmastoahdistuksen keskellä. Kaikki tämä ennaltaehkäisee ongelmia ja auttaa niistä toipumisessa. Nautin elämästä vehreyden, kauneuden ja kukkien keskellä. Työtä on tehty loppuun asti täysillä. Marttila on ohjannut seurakunnassa myös sururyhmiä, lähinnä puolisonsa menettäneille. Tavallinen arki vanhassa omakotitalossa ja puutarhassa irrottaa hyvin työstä. Päivi Marttila toivoo, että seurakunnilla olisi myös tulevaisuudessa mahdollisuus vierailla juttelemassa ja pitämässä hartauksia terveyskeskusten vuodeosastoilla ja palvelutaloissa. Seurakunnan työssä on luovuttamatonta, että etsitään voimaa yhteisestä uskosta ja mennään myös sinne, mistä ihmiset eivät enää pääse lähtemään tilaisuuksiin. – Työni on usein aika abstraktia, mutta puutarhassa makeita tomaatteja kasvattaessani näen ja maistan konkreettisesti kätteni jäljen. Docendo 26,00 (28,90) Miia Siistonen Harri Henttinen – Sieluni värit ”Ihmiseksi ei synnytä vaan kasvetaan.” Vesilahden värikkään kirkkoherran henkilökuva ja kasvutarina omannäköiseksi persoonaksi tulemisesta. Eläkepäiviään Päivi Marttila ei ole vielä ehtinyt juurikaan ajatella. ” Usko on kylvetty minuun jo lapsuudessa ja se on kulkenut mukana läpi elämän. Apuun lähtevillä on kovat vaatimukset: on varauduttava kaikkeen. Terveydenhuollossa hoidetaan usein vain tiettyä mielen sairautta. ~21 Kotimaa | 4.10.2024 20~ Kotimaa | 4.10.2024 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Pieni lasiterassi on erityinen latautumispaikkani. Järjestämme pari kertaa viikossa kahdessa eri paikassa edullisia ruokailuja. Tarjolla on kotiruokaa ja pieni hartaus. Vuodesta 2010 Päivi Marttilan työalaan on kuulunut virallisesti mielenterveystyö ja diakoninen vanhustyö. Kirjassa on oma osastonsa myös lemmikkiystävien rukouksia ja siunauksia varten Kirjapaja 26,90 (33,90) Heijastin Suomessa valmistettu Yhteisvastuu-heijastin kätevällä papukaijalukolla. Koirat vievät kävelyille ja niiden läsnäolo rentouttaa. Koruosan koko n. Selvitän, mitä lisäapua hän mahdollisesti voisi saada kotiin, tai olisiko joku laitos hänelle sopivampi asuinpaikka. Seurakunnan auttamismahdollisuudet ovat kokonaisvaltaisemmat. Kuuntelen siinä suihkulähteen solinaa. vähentäisivät työntekijöitään. 5,00 Laajan valikoiman kristillinen kauppa Korvakorut Koivuvanerista Suomessa valmistetut Yhteisvastuu-korvakorut. 040 735 2096 Jouni Hemberg Kolme kiloa maissia – Elämäntyöni kriisien ja katastrofien keskella Kun hätä on suuri, tuleeko kukaan apuun. – Tällöin otan yhteyttä niihin tahoihin, joille tästä ihmisestä huolehtiminen virallisesti kuuluu. Docendo 26,00 (28,90) Tapani Ruokanen Silminnäkijänä Palkittu journalisti, Kotimaan entinen päätoimittaja, avaa kirjassaan lähihistorian käännekohtia, seikkailee itse tapahtumien ytimissä ja haastattelee vaikuttajia maailmalla. – Niissä on parasta, kun ei ole mitään vaatimuksia. Elämäntilanteen muuttuessa kotoa lähteminen voi tuntua vaikealta. aikuisten koko, musta 32,00 lasten koko, valkoinen 32,00. Omaa jaksamistaan ja hengellisyyttään Marttila hoitaa myös hiljaisuuden retriiteissä. Sen kautta pääsee mukaan toimintaan ja retkille ja saa vertaistukea. Isä meidän ja Herran siunaus rauhoittavat ja tuovat turvaa. Hän löysi paikkansa kirkossa ja on nyt pidetty pappi Vesilahdella. Ruokanen etsii vastauksia vapaustaistelijoilta ja valtionpäämiehiltä; nälkäleiriltä ja sodasta; kadulta ja kirkosta. 20,00 Hyväntekijä esiliina Laadukas esiliina, jossa taskut ja säädettävä niskalenkki, joten essu sopii hyvin eripituisille ihmisille. Sairauden, avuttomuuden, kuoleman läheisyyden ja kärsimyksen keskellä kirkkoa tarvitaan erityisellä tavalla. 1990-luvulla Marttila sai myös kolme lastaan. Pyrkimys on, että ihminen saavuttaisi päämääränsä: ”Ihminen on luotu ylistämään, kunnioittamaan ja palvelemaan Jumalaa, meidän Herraamme, ja siten saavuttamaan sielunsa pelastus.” Katolinen tiedotuskeskus 22,00 Pirjo Kantala & Anna-Maija Viljanen-Pihkala (toim.) Vihreä rukouskirja Teoksen tekstit ja rukoukset liittyvät erityisesti luontoaiheisiin. Niihin on helppo kutsua ihmisiä ja matala kynnys tulla mukaan. Usko on kuin kallio tai suuri puu, joka pysyy ja on pitänyt minuakin pystyssä kaikissa elämäntilanteissa. Voi lueskella ja ulkoilla hoitavissa maisemissa, tarjolla on hyvää ruokaa, ja lisäksi voi osallistua pieniin hetkipalveluksiin. Kirja avaa kristillisen uskon perintöä Nikean päätösten ja sen jälkeisten ekumeenisen kirkolliskokousten valossa. Vetäytyminen omaan maailmaan omien ihmisten kanssa lataa akkuja. Kristilliset arvot ja ihmiskuva kantavat
Alettiin muokata maata, kaivaa ojia, viljellä. Käytännön työllä on oma tärkeä paikkansa elämässä, mutta rukous on myös tärkeää, oikeastaan kaikkein tärkeintä. Heidän luostarissaan vietetään benediktiinien säännön mukaisesti päivittäin seitsemän rukoushetkeä. Benediktiinejä onkin kutsuttu Euroopan agronomeiksi. He toivat mukanaan viljelykasveja, elinkeinoja tai tuotantometodeja, joita kansa ei vielä tuntenut. On oikein, että sitä viljellään ja varjellaan. Benediktiinit ovat niittäneet mainetta, ei vain kovina rukoilijoina, vaan myös ahkerina puurtajina maatalouden parissa. Hän perusti 500-luvulla useita munkkiyhteisöjä ja Monte Cassinon luostarin. Svanteson korostaa, että työstä tuli ihmisen offertorium, uhraus, Jumalalle. Länsi-Rooman valtakunta rapautui ja tuhoutui 400-500-luvuilla. Moos. Benediktiinit kehittivät maanviljelyä, hoitivat karjaa. Ruotsiin benediktiinit saapuivat jo 1000-luvulla. Niiden vaikutus eurooppalaiseen kulttuuriin, työntekoon ja hengellisyyteen on valtavan suuri. Benediktiinien perustajana pidetään Benedictus Nursialaista. Svanteson puhuu elämän balanssista. 2:8). Peltotöiden lisäksi he keskittyivät myös antiikin kirjallisuuden kopioimiseen ja säilyttämiseen. “Luostarit eivät omineet pelkästään sanan kulttuuria, vaan myös työn kulttuurin. ”Ora et labora” – rukoile ja tee työtä – on heidän tunnuslauseensa. Kaikki tämä muu pitää sisällään valtavasti maallista kehitystä. Benediktiinimunkki Ingmar Svanteson toteaa, että benediktiinit pyrkivät tavoittamaan balanssin elämässä. Kristinuskossa taas uskotaan, että Luoja on hyvä Jumala ja että hänen luomistyönsä on hyvää ja kaunista – säilyttämisen ja huolenpidon arvoista. Monissa paikoissa myös maatalous ajautui retuperälle ja aliarvostettuun asemaan. JUHO SANKAMO Benedictiiniluostareissa muun muassa kehitettiin maataloustekniikoita keskiajalla. Benediktiinien perustajana pidetään Benedictus Nursialaista. Siitä tuli niin suosittu, koska se todella antoi elämään tarpeellisia ohjeita. Yksi syy on se, että kristinuskon piirissä luotua maailmaa, maata, pidettiin hyvänä. Kun asiat ovat sekaisin, syntyy levottomuutta. Keskiajalla benediktiiniluostareissa paneuduttiin muun muassa maanviljelyyn. Tarttuessaan kuokkaan ja auraan, viljellessään peltoja, ihmiset toteuttivat kutsumustaan Jumalan kuvana. Vuonna 529 hän kirjoitti luostariBenediktiinit Euroopan ensimmäisinä agronomeina säännön, jonka mukaisesti luostareissa elettiin. Kyse voi olla pienistä asioista, kuten vaikka nurmikon leikkuusta tai puutarhanhoidosta. Svanteson ajattelee, että hänestä tulee huonompi pappi, jos hän menettää kosketuksen käytännölliseen työhön. Ingmar Svantesonin mukaan luostarisäännöstä löytyy vastaus kaikkiin ihmiselämän kysymyksiin. Työtä ei tehdä sitä varten, että voitaisiin elää, kun työ on loppu, Svanteson pohtii. He kehittivät monenlaisia tekniikoita maataloustöiden tehostamiseen. Tuon gnostilaisen filosofian mukaan maa – ja materia – on alempiarvoisen jumaluuden, demiurgin, luomaa. Woods kirjoittaa benediktiinien vaikutuksesta. Rooman valtakunnassa oli vaikuttanut myös toisenlainen uskomus ja filosofia, gnostilaisuus, jonka mukaan vain hengellinen todellisuus on hyvää, kun taas maallinen todellisuus on huonoa tai ainakin alempiarvoista. Benediktiinien luostareissa rukoiltiin ja tartuttiin riuskin ottein auraan. Luostarisäännössä käsitellään sitä, kuinka nukkua, kuinka syödä, kuinka suhtautua toisiin ihmisiin, kuinka elää kurinalaista elämää. Nykyään benediktiineillä on luostari Etelä-Ruotsissa, Skånessa, ja siellä munkki Ingmar asustaa. Benediktiinien ja koko luostarilaitoksen historia voidaan tiivistää Jeesuksen sanoihin: ”Etsikää ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen vanhurskasta tahtoaan, niin teille annetaan kaikki tämäkin” (Matt. Juuri rytmi ja rutiinit, rukoushetket, raamatunluku ja käytännölliset askareet luovat järjestyksen ja rauhan. Ajatus on, että koko ihmisen elämä tuodaan takaisin Jumalalle. Benediktiinimunkki Ingmar Svanteson kertoo, että käytännöllinen, käsin tehtävä työ on arvokasta ja tarpeellista ihmiselle. Kun tavalliset ihmiset näkivät munkkien tulevan rukouskammioistaan kaivamaan ojaa, tarttui into työstää maata myös heihin. Benediktiinejä on usein kutsuttu Euroopan isiksi ja Benedictus on nimetty Euroopan suojeluspyhimykseksi. Ja työstäkin löytyy tietysti sääntö: ”Joutilaisuus on sielun vihollinen, siksi veljien pitää tiettyinä hetkinä olla toimeliaina ruumiillisen työn ja tiettyinä tunteina taas hengellisen lukemisen parissa.” (Pyhän Benedictuksen sääntö, XLVIII.) Ingmar Svanteson huomauttaa, että benediktiinit muuttivat ihmisten näkökulman työtä kohtaan. Benediktiineillä on 1 500 vuoden historia. Kristityn elämässä konkreettinen työ sai suuren arvon. On syytä kysyä, miksi benediktiinit omistautuivat maanviljelyyn. Juuri omalla esimerkillään bene diktiinit nostattivat erityisesti maataloustyön arvostusta. Jo luomiskertomuksessa toistetaan monta kertaa, että luomakunta on ”hyvä”. Minne vain he menivät, perustivat he viljelyksiä. Ilman tätä on Euroopan nousua, sen eetosta ja sen vaikutusta maailmaan, mahdotonta ymmärtää”, paavi Benedictus XVI on todennut. historia Rukoile ja tee työtä, on benediktiinimunkkien tunnuslause. | Kuva: Wikimedia commons vottomuus”, Thomas E. J os työn ja hengellisen elämän yhteensovittaminen tuntuu vaikealta, mutta kiehtovalta ajatukselta, kannattaa tutustua benediktiineihin. Kaikilla näillä on tärkeä paikkansa ihmisen elämässä. Paavi Benedictus XVI otti paavillisen nimensä juuri Benedictuksen kunniaksi ja korostaakseen Euroopan hengellisiä ja kulttuurisia juuria. Järjestys, jossa jokaisella tärkeällä asialla on oma aikansa ja paikkansa, luo rauhaa ja balanssia – tasapainoa. Benediktiinit keksivät muun muassa samppanjan, heistä tuli oluen panijoita ja tietysti viinintekijöitä. Henry Goodell, arvostettu agronomi 1900-luvun alulta, on todennut, että 1500 vuoden ajanjaksolla nuo suurenmoiset ja vanhat munkit ”pelastivat maanviljelyksen, kun kukaan muu ei pystynyt sitä pelastamaan. Benediktiinien kukoistuskaudella, 1300-luvulla, Euroopassa oli 37 000 benediktiiniluostaria. | Kuva: Olli Seppälä 22~ ~23 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. 6:33). Hyvin harvalla teoksella on ollut yhtä suuri vaikutus Län tiseen luotarielämään kuin Benedictuksen luostarisäännöllä. ”On vaikea löytää mitään toista ryhmää maailmassa, jonka avustus on ollut yhtä monipuolista, merkittävää ja periksiantamatonta, kuin katolisten munkkien avunanto Lännessä, aikana, jota leimasi yleinen sekasorto ja toi” Benediktiinit keksivät muun muassa samppanjan, heistä tuli oluen panijoita. Benedictus Nursialainen Fra Angelicon maalaamana. Luomiskertomuksessahan todetaan, että “Jumala istutti puutarhan” (1. Työllä itsellään on arvo, ja sen kautta syntyy hyviä asioita itselle ja muille. He harrastivat maanviljelystä uutena elämäntapana ja uudessa ympäristössä, kun kukaan muu ei uskaltanut ryhtyä maanviljelijäksi.” (Woods, 34.) Suuressa osassa Eurooppaa maanviljelys koki uuden nousukautensa juuri munkkien ansiosta
Paratiisin tarkka sijainti kiehtoo tutkijoita tänäkin päivänä. Esimerkiksi Kalle Hiltusen artikkeli vie aiheeseensa Herättäjä-Yhdistyksen päätoimikunnan 1950ja 1960-lukujen pöytäkirjojen avulla. Kirja on artikkelikokoelma, jolla on toistakymmentä kirjoittajaa. Viimeksi näin teki hiljattain Teologia.fi-sivusto. 1800-luvun luterilaisen yhtenäiskulttuurin äänellä julistavalle lukkarille ei ollut epäselvää, kuka oli syypää menneeseen toraan: ”Perkele, joka käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, puhallellen myrkkyä maailmaan”, aloitti lukkari puheensa. Kirkkojen teologisessa työssä kannattaa Saatanan ja pahuuden kanssa olla pidättyväinen ja myös (itse)kriittinen, mutta kuitenkin uskollinen sille, mitä kauan ennen meitä on kristikunnan valtauomassa kiemurtelematta pahasta ajateltu: denialismi ei tässä asiassa ole teologisesti kestävää kehitystä. Jos näin on, tuhoaan kohti kulkevalla maailmalla ei mene hyvin. Herättäjä-Yhdistys 2024. Noin 1 500 myöhemmin Martti Luther taas suhtautui varovaisen kriittisesti yrityksiin löytää Edenin tarkka sijainti. 175 sivua. Paratiisi taas samaistetaan usein jonkinlaiseen idylliseen, hyvään ja puhtaaseen puutarhaan, jossa soljuvat kirkkaat vedet ja kasvavat upeat kasvit. Paratiisi terminä ujuttautui Eeden-kertomukseen kuitenkin vasta tarinan kreikankielisessä käännöksessä eli noin 2 200 vuotta vanhassa Septuagintassa. Oikeastaan siitä on olemassa ainakin kaksi keskenään kilpailevaa teoriaa: toisen mukaan Eeden paikantuu nykyisen Etelä-Irakin alueelle ja toisen mukaan Turkin alueella sijaitsevan Ararat-vuoriston länsiosaan. Gan-Edeniä voikin aiheellisesti nimittää paratiisiksi eli eräänlaiseksi suljetuksi pihaksi. Hänen mukaansa Pentateukissa kuvattu vedenpaisumus nimittäin muutti maantiedettä. Lopuksi pari lainausta Erkki Tantun kansanviisauksia kuvittavasta kirjasesta Papit ja pirut: ”Pulskii poikii mun poikani, san piru ko kirkos nukkujii katteli” ja ”Sepä soalis on, sano piru kun papin sae”. Vai olisiko paha sittenkin vain jotakin hyvänlaatuisempaa, hyvän puutetta, humanistisesti ajatellen jotakin sellaista, joka opetuksella ja ihmiseen kätkeytyviä hyvän voimia jalostamalla voitaisiin nujertaa. JUSSI KOIVISTO ” Mielenkiintoista Eedenin sijoittamisessa Araratiin on sekin, että tarinan mukaan myös Nooan arkki päätyi sinne. Pisonin ja Gihonin sijainti on jäänyt historian kuluessa arvailujen varaan. Pahan kosketus JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Esimerkkeinä kokonaisuudesta mainitsen Mikko Postin tekstin siitä, ”Aiheuttaako Jumala pahan Tuomas Akvinolaisen teologiassa?” ja Mitra Härkösen ”Ei hyvää eikä pahaa. Osa tutkijoista on siten sijoittanut muinaisen Eedenin puutarhan Etelä-Irakin alueelle, jossa on aikoinaan kehittynyt maanviljelyksen ansiosta maailman varhaisimpia kaupunkikulttuureja. Toisen, modernimman teorian mukaan Eeden on sijainnut Israelin pohjoispuolella. Mitäpä tuohon lisäämään. Samaa luokkaa on kysymys persoonallisen pahan olemassaolosta. Muistoksi kadotetusta paratiisista jäivät Eufrat ja Tigris. Saaren päätyminen Herättäjä-Yhdistykselle oli vaiheikas tarina. Kertomus on siinäkin mielessä kiehtova, että se näyttää sijoittavan Eedenin tiettyyn kohtaan tuntemallamme maapallolla: ”Eedenistä sai alkunsa joki, joka kasteli puutarhan ja joka sieltä lähtiessään jakaantui neljäksi haaraksi.” Kyseisten jokien nimet ovat tarinan mukaan Pison, Gihon, Tigris ja Eufrat, joista kaksi jälkimmäistä virtaa edelleenkin Lähi-idässä. Tuukka Kauhanen tutkailee tekstissään Erämaan profeetan oman teologian juuria. Kirjan toisessa pääosassa liikutaan ajattomampien ja teologisempien asioiden äärellä, toki saari ja Paavo mielessä pitäen. Jännitekentässä siis liikutaan. Tämän teorian mukaan Pison samaistuisi Mustaanmereen laskevaan Turkin pisimpään jokeen eli Kizilirmakiin ja Gihon taas Turkin alueella virtaavaan Arasiin. Siitä huolimatta aluetta voi spekuloida. Eedenin puutarhaan sijoittuvaa kertomusta on joskus nimitetty myös paratiisikertomukseksi. Vaikka Eedenin tarkkaa sijaintia tuskin tullaan koskaan löytämään, voi paratiisi tai jopa Eeden olla meitä paljon lähempänä kuin arvaammekaan. Teologisista sisällöistä voisi vielä mainita erikseen Pirjo Kotamäen pohdiskelua Paavon ja Franciscus Assisilaisen ajattelun tietyistä yhtäläisyyksistä. Esimerkiksi juutalainen historioitsija Josefus samaisti ensimmäisellä vuosisadalla Pisonin Gagnesiin ja Gihonin Niiliin. Kertomus itse antaa suppean näkökulman Eedenin mahdolliseen sijaintiin. Ja päätti sen sovinnon mahdollisille vastustajille osoitettuun toivotukseen: ”Ja hän, joka ei nyt sanallemme kallista korvaansa ja sydäntänsä, hän olkoon anathema ja maranatha, ja perkeleet hänet viimein helvetissä korventakoot.” Se ei ollut mitään lässytystä. Ihminen hallitsee. Nykyisin – samoin kuin varhaisessa antiikissa – aluetta pidetään syrjäisenä ja vaikeana tavoittaa. Kuva on Jan Brueghelin ja Peter Paul Rubensin maalaus 1600-luvulta. Paha voi kiehtoa ihmismieltä. Esimerkiksi Hannu Purhonen mietiskelee kamarikeskustelujen taustaa ja merkitystä. Paavo oli salatun viisauden mies, ja lukija voi tuumailla, että tällä hengellisellä konseptilla olisi epäilemättä laajat markkinat nykyisin yhä oudommaksi käyvillä spiritualiteetin markkinoilla. Anatema ja maranata. Eedenin tarkkaa sijaintia ei kuitenkaan alkuperäisessä kertomuksessa mainita. Aholansaarisäätiön 60-vuotisjuhlakirja. ” ”Perkele, joka käy ympäri kuin kiljuva jalopeura, puhallellen myrkkyä maailmaan” Ensimmäisen Mooseksen kirjan mukaan Jumala istutti puutarhan itään, Eedeniin ja asetti sinne ihmisen. Toisille enemmän televisiosta tuttua asiaa, sillä paha ja helvetin esikuntapäällikkö Saatana ovat Jumalaisesta näytelmästä lähtien myös kulttuurin ja populaarikulttuurin kestokamaa. Myöhäisimmän herännäisyyden voimannäyttöihin kuului Paavo Ruotsalaisen kotisaaren, Nilsiän Aholansaaren, ottaminen herätysliikkeen aktiivisen työn foorumiksi. Olkoon Saarella sen ansaitsema tulevaisuus. Sen monet hyvät artikkelit menevät pahuuden ytimiin. Eufrat ja Tigris laskevat Persianlahteen nykyisen Etelä-Irakin alueella. Eeden voikin löytyä lähempää kuin arvaammekaan. P aratiisikertomus käärmeineen ja puineen on kiehtonut ihmisiä kautta aikojen. Paratiisi-sanan etymologinen tausta taas on muinaisessa meedialaisessa kulttuurissa, joka vaikutti persialaiseen kulttuuriin antiikin maailmassa. Vuonna 1964 aloitti toimintansa Aholansaarisäätiö. Joillekuille se on kuitenkin elämän järkyttävissä kohtaloissa koettua tai nähtyä murheellista, jopa kauhistuttavaa realismia. Sen vaiheita kunnioittaa nyt juhlakirja Aholansaaren aamunkoitto. Niissä on Purhosen mukaan myös eri terapiamallien näkökohtia. | kirja | Aholansaarta jo kuusi vuosikymmentä Kalle Hiltunen ja Urpo Karjalainen (toim.): Aholansaaren aamunkoitto. Kuten esimerkit juhlakirjan sisällöstä toivottavasti osoittavat, Aholansaaresta näkee kauas. Missä on Eeden. | Kuva: Wikimedia Commons 24~ ~25 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Mielenkiintoista Eedenin sijoittamisessa Araratiin on sekin, että tarinan mukaan myös Nooan arkki päätyi sinne. Ensimmäisessä muistellaan saaren toiminnan syntyvaiheita ja kurkistetaan tulevaisuuteenkin. Sisältö on jaettu kahteen pääosaan. Viimeistään silloin paratiisi kadotettiin lopullisesti. Ne ovat olleet tärkeä osa körttikansan yhdessä oloa ja sielunhoitoa, neuvon hakemista oman elämän kysymyksiin. Tämä ei ole estänyt teologeja ja historioitsijoita pohtimasta ja tutkimasta asiaa. Buddhalaisuuden käsitys pahuudesta”. Eeden-kertomuksessa kyseiseen paikkaan viitataan herpeankielisellä termillä gan-Eden, joka tarkoittaa Eeden-nimistä pihaa. JUSSI RYTKÖNEN ” Saaren päätyminen Herättäjä-Yhdistykselle oli vaiheikas tarina. Ne on on joskus samaistettu Etelä-Irakissa virtaavaan Wadi al-Batin-jokeen ja Etelä-Iranissa virtaavaan Karunjokeen. Tuossa yhteydessä paratiisi merkitsi umpipihaa. Kenties ne omalla loistollaan muistuttavat ihmiskunnan myyttisestä alkutilasta tai ideaalista, jossa ei olisi lainkaan kuolemaa tai pahuutta. teologia raamattu | Eedenin puutarhan maantieteelliseen sijaintiin on ottanut kantaa niin Martti Luther kuin modernit tutkijatkin. Sitä itseään on myös Kalle Hiltusen artikkeli ”Armon ja luonnon mittelö savolaisen aamun koittaessa ja aamunkoiton jälkeen”. Aleksis Kiven Seitsemän veljeksen lopussa pitäjän lukkari tilataan Jukolaan veljesten tuliaisjuhlaan pitämään sovintopuhetta kauan vihaa keskenään pitäneiden Jukolan ja Toukolan poikien välille. Keskeinen kysymys on tietenkin ikiaikainen teodikea-ongelma: miksi hyvä Jumala sallii pahan. Ihmiskunnalla ei ole pahalle yhtä selitystä. Jo 1960-luvulla ymmärrettiin, että taloudellisesti saari ei tule olemaan mikään kultakaivos. Tämän pohjoisen Eeden-teorian mukaan tuo muinainen ja myyttinen paikka sijoittuisi Araratin länsiosaan, jossa vuorta pitkin matkaavat purot mahdollisesti muodostivat aikoinaan neljän joen lähteen. | kolumni | A ina silloin tällöin teologiassa päästään pohdiskelemaan sitä, mitä pahuudesta pitäisi ajatella. Mauno Nivalan artikkeli on omakohtaisten muistojen sikermä, joiden kautta avautuu Aholansaaren toiminnan avartuminen parin vuosikymmenen aikana. Näin ollen paratiisin ja myös Eedenin etymologinen ja raamatullinen tausta viittaavat jonkinlaiseen vehreään ja idylliseen pihaan tai puutarhaan. Silti Aholansaari on Hiltusen mukaan ollut muilla tavoilla mitattuna menestys. Ehkäpä siten maailman erilaisia kauniita pihoja tai puutarhoja voisi nimittää jonkinlaisiksi pikku-Eedeneiksi. Onko pahuus Raamatun ja kirkon keskeisen tradition mukaisesti seurausta Jumalan vastustajan Saatanan teoista
TOMI OLLI ” Koska Soini on pieni paikkakunta, ovat monet vainajat myös minulle tuttuja. Onko kukaan hallitusmies uskonut häneen. Kirkon yksityiskohdista Juha Akonniemen huomio kiinnittyy eniten kookkaaseen alttaritauluun ja saarnastuoliin. 1:19–23, Joh. Monet vakuuttuivat Jeesuksen julistuksesta ja hyväksyivät hänet profeetaksi tai jopa messiaaksi, mutta vastustajien mielestä älyllinen oikeutus uskoon puuttui. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Mutta fariseukset tietenkin heti lyttäävät Nikodemoksen. Surun näyttäminen on luonnollista – Pyydän myös rukouksessa voimia tällaisiin tilanteisiin. sunnuntai helluntaista | Epäily ja kuuntelu TUUKKA KAUHANEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. He ohittavat Nikodemoksen huolen ja neuvot vihjaamalla, että hän olisi Galileasta – siis samanlainen maalaistollo kuin Jeesus ja hänen kannattajansa! Minusta näyttää, että lyttäys on aina niiden kohtalo, jotka omissa joukoissa kehtaavat osoittaa ymmärrystä vastapuolelle. – – Jeesusta pidättämään lähetetyt miehet palasivat ylipappien ja fariseusten luo, ja nämä kysyivät: ”Miksi ette tuoneet häntä?” Miehet vastasivat: ”Yksikään ihminen ei ikinä ole puhunut sillä tavoin kuin hän.” Silloin fariseukset sanoivat: ”Oletteko tekin antaneet eksyttää itsenne. Seurakuntamestari . Monet kohtaamiset ihmisten kanssa ovat myös tuoneet hyvää mieltä. 3). Yksi fariseuksista, Nikodemos, oli aiemmin käynyt salaa yöllä kuuntelemassa Jeesusta (Joh. Jeesuksen vastustajat jäivät kyselemään uskon oikeutusta, ja siksi lopulta epäuskoon. Fariseuksille Nikodemos olisi ollut erittäin arvokas: yksi meistä, joka todella ymmärtää vastapuolta, ja muistuttaa meitä reiluudesta ja älyllisestä rehellisyydestä. – Hän kysyi, olisinko kiinnostunut lähtemään suntiokoulutukseen. | Kuva: Tomi Olli | Kuva: Santeri Viinamäki / Wikimedia commons 26~ ~27 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Juhlan päätöspäivänä Jeesus puhui itsestään: ”Jos jonkun on jano, tulkoon minun luokseni ja juokoon! Joka uskoo minuun, ’hänen sisimmästään kumpuavat elävän veden virrat’, niin kuin kirjoituksissa sanotaan.” (Joh. Aloitti työt vuonna 1990 . Sen jälkeen nostin silmälasit haudasta haravan avulla. – Kirkko oli silloin aina ääriään myöten täynnä, käytäville oli tuotu lisätuolejakin. – Vaivaisakan luona otetaan paljon valokuvia. Suurin katseiden kerääjä on kuitenkin kirkon vieressä sijaitsevan tapulin vaivaisakka, joka on tiettävästi Suomen ainoa. Akonniemi sai sysäyksen seurakunnalliselle alalle äidiltään. Koska Soini on pieni paikkakunta, ovat monet vainajat myös minulle tuttuja. pyhä J eesus saapui lehtimajajuhlaan Jerusalemiin ja herätti heti huomiota. Lapsuudesta hänen mieleensä jäivät erityisesti kirkossa järjestetyt Kauneimmat joululaulut -tilaisuudet. Heihin teki vaikutuksen se, mitä ja miten Jeesus opetti. Nikodemos ei kuitenkaan puhu omilleen mitään Jeesuksen opetuksesta, ei edes uskon oikeutuksesta. Fariseukset eivät alkaneet keskustella Jeesuksen opetuksesta. Hän aloitti työt vuonna 1990 Lappajärven seurakunnassa. Vaivaisakan veisti vuonna 1854 tukista Matti Taipale. Jeesuksen julistus herätti ja herättää yhä uskoa heissä, jotka malttavat hiljentyä kuuntelemaan. 21:4–9, Kol. 7:40–52. Tuo rahvas ei tiedä laista mitään – kirottuja kaikki!” Silloin Nikodemos, joka itse oli fariseus ja oli aiemmin käynyt tapaamassa Jeesusta, sanoi: ”Eihän meidän lakimme mukaan ketään voi tuomita, ennen kuin on kuultu häntä ja otettu selville, mitä hän on tehnyt.” Mutta toiset sanoivat hänelle: ”Taidat olla itsekin Galileasta. – Puhuttelevimpia hetkiä ovat hautajaiset, joissa vastassa on aina läheisten suru. Kokee työn ja sen monipuolisuuden rikkautena. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Usko ja epäusko”. Onneksi liinat olivat edelleen kiinni, arkku saatiin nostettua helposti takaisin ylös. Vastakkain olivat julistuksen sisältö ja uskomisen oikeutus. Kirkon tapulin seinustan vaivaisakka lienee ainoa vaivaisakka Suomessa Seurakuntamestari Juha Akonniemen mukaan Soinin kirkossa huomio kiinnittyy ensimmäisenä saarnastuoliin ja alttaritauluun. . – Ihmiset tuntevat Soinissa varsin hyvin toisensa, sillä kyseessä on pieni pitäjä. 7:37–38) Vangitsijat jäivätkin kuuntelemaan. Silloin hän muistaa esihenkilön neuvon, jonka mukaan on hyvä elää ilossa ja surussa. Tutki kirjoituksia, niin opit, ettei Galileasta tule profeettaa.” ensi pyhänä 20. Hän puhuu reilusta oikeuskäytännöstä, jonka voi hyvin soveltaa myös reiluun keskustelukulttuuriin: älä tuomitse, ennen kuin olet kuullut, kuunnellut ja ottanut selvää. |K uv itu s: G un D am én | suntio ja kirkko | Kotoisa ja lämmin kotikirkko S oinin kirkko on tärkeä paikka seurakuntamestari Juha Akonniemelle, sillä hän on kotoisin Soinista. Hallitusmiehet lähettivät miehiä vangitsemaan hänet. Soinin kirkko . On myös todella lämmittävää kuulla toisinaan hyvää palautetta tilaisuuksien hoidosta. Akonniemen mieleen on jäänyt myös tapaus, joka hämmentävyydestään huolimatta päättyi hyvin. Tämä taas synnyttää kotoisan tunnelman, tuttujen seurakuntalaisten parissa on turvallista ja hyvä olla. Jeesuksen vastustajat taas vetosivat kirjoituksiin ja siihen, että kukaan oppineista ja uskonnollisista johtajista ei usko häneen. 78:1–8, Ps. Johanneksen evankeliumi 7:40–52 Jeesuksen sanat kuultuaan jotkut väkijoukosta sanoivat: ”Tämän täytyy olla se profeetta.” Toiset sanoivat: ”Hän on Messias.” Mutta toiset epäilivät: ”Ei kai Messias Galileasta tule! Kirjoituksissahan sanotaan, että Messias on Daavidin jälkeläinen ja tulee Betlehemistä, Daavidin kotikaupungista.” Näin ihmiset alkoivat kiistellä hänestä. Pohjalaistyylisen puisen ristikirkon on suunnitellut Yrjänä Lepistö. Tunteet ovat helposti pinnassa myös Akonniemellä. Valmistunut 1793 . Uskon oikeutuksestakaan he eivät oikeastaan keskustele: he vain leimaavat ja lyttäävät toisinajattelijat. Häntä kannattaisi kuunnella. 118:16, 4. Johannes kertoo, että hän oli mukana Jeesuksen hautaamisessa (Joh. He eivät edes syytä häntä salaiseksi Jeesuksen kannattajaksi. – Tuntuu hyvältä, jos huomaan saavani toiselle ihmiselle tuotua positiivisuutta. Kuvaajat ovat pääasiassa Soinin ulkopuolelta. Jäin miettimään asiaa, ja vaihtoehto alkoi tuntua oikealta. Nikodemoksesta oli ilmeisesti tullut myötämielinen Jeesukselle. Liturginen väri on vihreä. Haluaa myös koko ajan oppia uutta. 19:39). Työtään suntiona Akonniemi kuvailee mukavan vaihtelevaksi, sillä siihen kuuluvat niin nurmikon leikkaus, lumen luonti kuin iloitsevien ja surevien kohtaaminen. Opiskelupäätökseen vaikutti myös se, että hengelliset asiat olivat lähellä sydäntäni. On kuvaavaa, että vangitsemaan lähetetyt miehet leimattiin heti eksytetyiksi, ja Jeesukseen uskova ”rahvas” laista mitään tietämättömiksi. Tekstit: Ps. Juha Akonniemi . Niin pelkästä akasta kuin myös poseerauskuvia akan kanssa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Pidin muutoinkin joululauluista, ja yritin myös laulaa mukana. Moos. Soinin kirkkoa hän kuvailee kotoisan lämpimäksi paikaksi. | 20. Synnyinpitäjänsä seurakunnan palkkalistalle Akonniemi siirtyi vuonna 2011. 102:13, Ps. Tai yksikään fariseus. – Laskettaessa vainajaa hautaan putosivat erään kantajan silmälasitkin sinne
Raahen seurakunnan kappalaisen viran hakuaika 9.10. 25,5 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Paikkoja avoinna Haluatko diakoniatyön viranhaltijaksi Inkooseen. IV kappalaiseksi (Itäinen alue, Vaajakosken lähikirkkoalueen vastuupappi) 22.10.24–21.4.25. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Maria Repo-Rostedt som kaplan i Karis-Pojo svenska församling från 1.11.24, Jan Nygård som tf kyrkoherde i Larsmo församling 1.10.24–28.2.25, Tuomas Toivonen som tf kaplan i Närpes församling 1.9.24–31.8.25, Ingemar Klemets beviljas rätt att verka som präst i Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) från 1.4.25. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. KirkkoRekryn kautta osoitteessa: Lapuan tuomiokirkkoseurakunnassa on avoinna TALOUSJOHTAJAN VIRKA Talousjohtaja johtaa ja valvoo seurakunnan talousja palkkahallintoa, seurakuntatoimistoa, hankintoja, varojen ja omaisuuden hoitoa sekä hautaus-, kiinteistöja keittiötoimea. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. 25,5 %. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hakemukseen liitetään mukaan CV tai ansioluettelo. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Matti Väätäinen Jyväskylän seurakunnan XVI seurakuntapastoriksi (Yhteinen seurakuntatyö, Taulumäen kirkon vastuupappi) 1.11.24 lukien, Niina Hangasmaa Kauhavan seurakuntapastoriksi (Ylihärmän kirkkopiiri) 1.12.24 lukien, Eeva-Kaisa Rossi Jyväskylän seurakunnan vs. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan: kirkkorekry.fi Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Antti Kilpi Rovaniemen seurakuntapastoriksi 1.10.24–30.9.25, TM Kirsi Kuivasniemi kutsuttu ordinaatiovalmennukseen ja pappistutkintoon. Lisätietoja asiasta saa kirkkoherra Tom Sjöblomilta (puh: 040 485 1045; e-posti: tom.sjoblom@evl.fi). Koulukatu 2, 62100 Lapua. ESPOON HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Lohjan seurakunnan III kappalaisen viran (johtava kappalainen) Hakuaika virkaan päättyy 28.10.2024 klo 15.00 . Ordinaatiovalmennukseen kutsuttiin Laura Blom ja Tommi Mäkeläinen. Virkaan valittavan tulee ennen virkaan astumistaan esittää rikoslain 6§ mukainen rikosrekisteriote. tuomiorovasti Jussi Peräaho, p. Haastattelut järjestetään viikolla 45. Työt alkavat 1.12.2024 tai sopimuksen mukaan. 040-3536623, sirpa.mantyla@evl.fi. Hakemukset osoitetaan 18.10. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Hakemukset lähetetään Inkoon seurakunnan kirkkoneuvostolle (PL 5, 10211 Inkoo) viimeistään 25.10.2024. Tarkemmat tiedot kirkkorekry.fi Julistetaan haettavaksi Muistokirjoituksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi. Tekstin pituus 2000–3000 merkkiä välilyönteineen. Hakijan kielitaidon tulee täyttää seurakunnan kielisääntö (hyvät suulliset ja kirjalliset taidot sekä ruotsinettä suomen kielessä). | hiippakuntauutisia | Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Seurakuntalaisia on noin 3 600. Virka edellyttää kirkkohallituksen päätöksen mukaista diakoniaviran kelpoisuutta. Svarvar förordnas sköta en församlingspastorstjänst i Vasa svenska församling 27.10.24–31.5.25 och Lindén förordnas sköta en församlingspastorstjänst i Väståbolands svenska församling från 27.10.24 tills vidare. kirkkoherraksi 1.1.–31.12.25, Mari Tiekstra Hämeenlinna-Vanajan seurakuntapastoriksi 1.11.24 alkaen, Ylöjärven seurakunnan viestintäpäällikkö Sakari Vanhanen tuomiokapitulin ohjauksen ja kehittämisen asiantuntijan ma. klo 15 saakka. Inkoon seurakunta on vilkas kaksikielinen maaseutuseurakunta Länsi-Uudellamaalla. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Lue koko ilmoitus: www.lapuantuomiokirkkoseurakunta.fi/työpaikat Paimion seurakunnassa on avoinna TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Hakuaika päättyy 16.10.2024 klo 13.00 Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot Internet-sivuillamme www.paimionseurakunta.fi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kälviän seurakunnan kirkkoherran viran (uud.haettavana) hakuaika 10.10. Tiedustelut 20.9.-10.10. 040 750 3036 Rakkaamme Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. klo 15 saakka. Inkoon seurakunta on savuton työpaikka. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Inkoon seurakunta Inkoon seurakunta hakee diakoniatyön viranhaltijaa kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan seurakuntayhtymä hakee PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN JOHTAJAA Lue lisää ja täytä hakemus viimeistään 20.10. Virka on kokoaikainen ja palkka määräytyy vaativuusryhmä 503:n mukaan. II kappalaiseksi 1.1.–30.9.25, Erkki Suhonen Joutjärven seurakuntapastoriksi 16.9.24– 31.1.25. vt. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.. 24 %. talousjohtaja Sirpa Mäntylä p. virkaan 1.11.24–31.12.25. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Tiina Granström Savonlinnan V seurakuntapastoriksi 1.12.24– 31.12.26, Mia Hagman Kouvolan vs. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Markku Viitala Kangasalan kirkkoherraksi 1.12.24 lukien, Teemu Salminen Jokioisten ma. Virkaan kuuluu esihenkilötehtäviä. klo 15 mennessä Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoneuvostolle ensisijaisesti sähköpostilla lapuan.tuomiokirkkoseurakunta@evl.fi tai os. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Domkapitlet har godkänt Anna-Pia Svarvar och Otto Lindén för ordination till prästämbetet. 0440-188533, jussi.peraaho@evl.fi ja 16.-18.10
Arkistonhoitajan lisäksi kaikki tunnistanevat tasavallan presidentti Urho Kekkosen. Tikka ilmoittaa reviirinsä, kuukkeli istuskelee puun oksalla ja pyy käy tervehtimässä. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. – Toki olen miettinyt asiaa monelta kantilta. 1. Katajamäki kertoo, että passikaverin kanssa tulee juteltua monenlaista. Mysteerikuvassa ollaan Missio Helsinki -tapahtumassa vuonna 1987 Olympiastadionilla. Puhuja viittasi niihin aikoihin, jolloin Turun läänin maaherra Mannerheim ja silloinen piispa J. Mika Katajamäki viihtyy metsässä, paitsi muiden kanssa, myös itsekseen. Katajamäen mukaan joskus ihmiset pohtivat sitä, että kuinka voit tappaa luontokappaleita kun olet pappi. Niin kauan kuin aion lihaa syödä, metsästän ja syön lähiluomuruokaa. Aika lailla oman tarpeen mukaan aloin metsästämään, mutta olen huomannut, että omasta hirviporukasta on tullut tosi tärkeä. – Metsässä on tosiaan hyvä olla. On se aika kun kesä luovuttaa ja antaa syksyn tulla. Hän varaa lomaa syksyksi, jotta pääsee metsälle. Pääpuhuja Billy Grahamia (vas.) tulkkaa Kalevi Lehtinen. 3. Ben edi ctu s Nur sia lai nen |K uv a: G un D am én Harrastuksena metsästys Mika Katajamäki kappalainen, Haapajärven seurakunta V ärikkääseen metsästysasuun pukeutunut Mika Katajamäki nauttii metsässä olosta silmin nähden. Hirvenmetsästys löytyi nykyisellä asuinseudulla vuonna 2010. Saalis tulee hyötykäyttöön. – – Keskustoimikunnan puheenjohtaja lausui vieraat tervetulleiksi ja selosti nykyistä kurjaa tilannetta, joka oli raittiusväen pakottanut kutsumaan papit neuvottelemaan, mihin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä yhä enenevän juoppouspaheen ja salakuljetuksen ehkäisemiseksi. – Kuunnellaan mitä toisella on sanottavana ja itsekin voi puhua omista mietteistään. Se syödään. Hän kertoo pitäneensä aina syksystä. Monissa vastauksissa kerrottiin paikalla olosta ja hienosta tunnelmasta sekä uskoon tulemisen kokemuksista. 3.10. 2. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ainakaan kunnolla ilmi keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 1. Sun nun tai vuo ro 2. Ilma on raikas, syksyn värit puissa ja maassa. Kuka perusti benediktiinien sääntökunnan. Lopulta oman kylän hirviporukka rohkaisi hänet mukaan. Tengström kehoittivat seurakuntia perustamaan kirkollisia raittiusseuroja, joita sitten moniin seurakuntiin perustettiinkin ja tuottivat ne hyviä tuloksia. Turusta kotoisin oleva Katajamäki ei tutustunut vielä lapsena metsästykseen. Harrastuksen myötä on tullut uusia ihmisiä elämään. Nyt on menossa 15. Arkenakin voi metsästää ja työnantaja on suhtautunut alaisensa harrastukseen myötämielisesti myöntämällä lomaa metsästysaikaan. Olen lihansyöjä, itse asiassa syön kaikkea. Arkistonhoitaja kiittää lukijoita poikkeuksellisen monista vastauksista. Mikä on Jyväskylän seurakunnan uuden videohartausohjelman nimi. | Kuva: Tanja Kopsa 30~ ~31 Kotimaa | 4.10.2024 Kotimaa | 4.10.2024. Luojan luo on monenlaisia teitä ihan kuin meitä luotujakin on moneen lähtöön.” ”Jos meidän demokratiamme tästä nyt sitten järkkyy, niin kyllä ongelma on ihan joku muu kuin nämä suihkuttelijat.” Kansanedustaja Anna Kontula (vas.) Helsingin Sanomissa Återställ Våtmarkerin ja Elokapinan aktiosta eduskuntatalolla | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Pienriistan metsästys on jäänyt, ja Katajamäki keskittyy hirvenmetsästykseen. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua tietojen selvittämisessä. Tie ttä väs ti kol me 3. Porukan ilmapiiri yllätti Katajamäen, joka pääsi heti mukaan porukkaan. Entä keitä muita on kutsuttu kahvitteluun, ja mikä on tilaisuus. Metsästäjätutkinnon hän suoritti vuonna 1995. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan arvokkaasta tilaisuudesta. Ihastelemme ympäröivää hiljaisuutta. Kuvauksen aikana hän poimii meheviä mustikoita ja pirteitä puolukoita suoraan suuhun. 1924 Turun papisto neuvottelukokouksessa. Siinä kun istun passipaikalla, metsä elää ympärillä omaa elämäänsä. Montako tuomiota holokaustin kieltämisestä on Suomessa annettu 2000-luvulla. Mika Katajamäki alkoi metsästää omaan tarpeeseen. TANJA KOPSA ” Niin kauan kuin aion lihaa syödä, metsästän ja syön lähiluomuruokaa. Ja onhan tässä kannan hoidollinen näkökulma. Katajamäki oli pitkään miettinyt hirvenpyyntiä, mutta oli hylännyt ajatuksen todettuaan, että hänen työssään on mahdotonta olla viikonloppuisin kiinni metsästyksessä. Vähitellen hirviporukasta tuli tärkeä yhteisö. Osa kuvan herättämään keskusteluun osallistuneista suhtautui kriittisemmin Missio Helsinkiin. syksy hirviporukassa. – Varovasti lähdin mukaan, mutta nopeasti tajusin, että kyllä tämä on niin mun juttu. Ennen metsästysharrastusta kesän kääntyessä syyspuolelle Katajamäelle iski loman loppumisahdistus, mutta nykyään siihen on lääkettä. Sirkku Nyström muistutti viisaasti: ”Oli todella hienoa päästä näkemään Graham, koska niin monelle hänen julistuksensa sopi ja kosketti. Hän ehti aikamieheksi ennen kuin aloitti satunnaisen lintumetsällä käynnin lankomiehensä kanssa. Syksyinen metsä on antelias
Se liittyi kesään, jolloin hän oli ensimmäistä kertaa kesäkanttorina seurakunnassa. Niin kanttori matkusti tapaamaan ihastustaan, joka alkoi hymyillä nähdessään hänet. Hän sai kiinni ihastuksensa pojan. K un vuonna 1992 juhlittiin Suomen 75-vuotista itsenäisyyttä, päätettiin valita myös kansallismaisema. luomakunta Seilin saarelta avautuva maisema tuo mieleen Kolin kansallismaiseman. Vielä enemmän varjele minua jälkijättöisiltä tulkinnoilta, joilla ei ole juurikaan tekemistä vähäisten muistojeni kanssa. Kanttori alkoi miettiä, että mitä jos ihastus olisi johtanut seurusteluun ja avioliittoon. Tarkkaan ottaen kävin Seilin saaressa, Paraisten Nauvossa. kirjallisuudessa kuvailtiin luontoa usein pitkään ja tarkasti. Aloin myös miettiä kaunokirjallisuudessa olevia maisemakuvauksia. Itse asiassa maisemia valittiin yhteensä 27. Varjele minua vääriltä muistikuvilta. Koli tuli jotenkin etäisesti mieleeni kun olin yhdessä kansallismaisemassa, Saaristomerellä. Hetken mietittyään kanttori muisti missä ja milloin kuva oli otettu. Tämänkertainen tarina liittyy juurikin maisemaan. Kanttori suri syvästi ja alkoi katsella vanhoja valokuvia yhteisen elon varrelta. – Miten saatoin unohtaa ja muistaa väärin. Niistä ehkä tunnetuin lienee Koli, Pohjois-Karjalassa Lieksassa Pielisen rannalla. Toki voisin kuvailla puustoa, saaria ja merta, mutta kuinka kuvaisin tunnelman, jonka kuva herättää ja minkä se herätti kuvanottohetkellä. Nimittäin kanttorin vaimo kuoli pitkän ja onnellisen avioliiton päätteeksi. Kuinka erilainen hänen elämänsä olisi nyt. Aamen. Varsinkin vanhemmassa Maiseman lumoissa Monet maisemat herättävät tunteita ja muistoja. – Totta kai, sinähän olet... – Äiti sairastaa dementiaa, mutta saattaisi ilahtua nähdessään tutut kasvot menneisyydestä. Jälkikäteen katselin kuvaa ja mietin, kuinka osaisin kertoa siitä sanallisesti. Nousin kalliolle ja otin valokuvan. Sosiaalisen median ansiosta se onnistui. Jumala kujeilee kanssani, kanttori huokaisi. – Mikäs tämä on. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Ikiaikojen Jumala armollisen unohduksen Herra. Kesäkanttori oli ihastunut tyttöön, mutta asia ei edennyt ujouden tai tapakulttuurin vuoksi. Paluumatkalla kanttori muisti äkkiä kirkkaasti, että maisemakuvan ottohetkellä paikalla oli ollut myös kyseinen kesäteologi. | Kuva: Olli Seppälä 32~ Kotimaa | 4.10.2024. Hänen käteensä osui vanha maisemakuva. Kanttori päätti ottaa yhteyttä suntion tyttäreen. Häneen tyttö oli ihastunut. – Tunnetko vielä minut, kanttori kysyi liikuttuneena. Suntion tytär olikin ollut ihastunut toiseen kesätyöntekijään. Ja nainen sanoi nimen, joka ei ollut kesäkanttorin, vaan kuului silloiselle kesäteologille. Hän muisti, että kuvanottohetkellä hän oli yhdessä suntion tyttären kanssa