vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –4 1 Ikääntyminen on matka Kohta 83 täyttävästä Aulikki Kalliolahdesta tuntuu vapauttavalta se, että itsensä ja elämän hallinnasta voi vähin erin päästää irti 12 4 Kirkko ei käytä ääntään politiikassa vaikka kysyntää sille olisi 6 Sley vakuuttaa: ”Meillä ei ole halua perustaa omaa kirkkoa” 20 Sateenkaarikristitty: Jokaisen tulisi saada olla täysin oma itsensä. N:o 40 | 6.lokakuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ra m i M ar ja m äk i 11 6
Peli silmääkin tarvitaan. Katse kääntyy siis kirkkoherroihin ja heitä johtaviin piispoihin. Kirkko kouluttaa kyllä itse työntekijöitään johtamiseen, mutta tulokset eivät näytä puhu van puolestaan. Nuor ten elämä on tullut tutuksi. Sunnuntain pääjumalanpalvelusten vähentyvä väkimäärä on ollut pitkään tiedossa. Yhden vuoden toimin tark kailuluokan opettajanakin. On paimennet tava taiteellisista individualisteista koostuva joukko innostumaan työn ydinasioista. Toisaalta, eihän tämä yllätä. Nuoret kyselivät paljon en tisestä työstäni. Miksi tässä ei onnistuta. Näi den barometrin tulosten valossa olisi nyt aika ottaa lusikka kauniiseen käteen ja nöyrtyä ha kemaan apua sieltä, missä johtamisen koulu tukseen on paneuduttu pitkään ja syvällisesti. Toisaalta kukaan yksittäinen ihminen ei voi olla toiselle kaikkea, mitä hän tarvitsee. Parikymmentä vuotta on kirkossa puuhat tu jumalanpalvelusuudistusta. – Lahjattomia lapsia ei ole olemas sakaan. Tarpeetonta ikäihmistä ei ole ole massakaan. Nyt julkaistu jumalan palvelusbarometri kertoo karua kieltä: sitä ei tehdä edes kaikkien työntekijöiden kanssa. Mutta rakkaus paitsi rikkoo myös korjaa. 3 Mikä on tärkein viestisi nuorille. Vielä vanhoilla päivilläkin on mahdollisuus korjaaviin kokemuksiin. Silti jumalanpalve lusta on kuitenkin korostettu seurakuntaelä män keskuksena. Leirillä opin lukemaan nuoria en tistä paremmin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Käsittelemme tässä leh dessä asiaa tarkemmin sivulla 8. Työvuosina toimin lähipoliisina ja nuorisopoliisina, kiersin kouluis sa ja harrastin nuorten kanssa ur heilua. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Seu rakunta on perhe eikä minkään tietyn ikäluokan yhteisö. Olette tärkeitä nuo rille! EMILIA KARHU – Nuoret tykkäsivät jutella kanssani ja tottuivat läsnäolooni rippileirillä. Sen tulokset hätkähdyttivät. Älkää menkö lau man mukana, vaan etsikää tietoa ja rakastakaa toisianne. Perimmiltään sekin on Jumalan rakkautta. – Pidin oppitunteja ja kävin hyviä keskusteluja nuorten kans sa. Hallintohimmelit kyllä osataan, mutta entä pä se varsinainen paimenen tehtävä, joka itse asiassa on johtamisen ydintä. Rippi koulussa käydään läpi ihmisen elämä syntymästä kuolemaan ja ikäihmisillä on siinä annettavaa. Yksipuolisesti uhrautuva rakkaus voi olla ihmiselle vaarallista ja tuhoavaa. Konfirmaatiopäi vänä kiersin isosten kanssa koteja, joihin meidät oli kutsuttu. lokakuuta 2023 18 Radio ja tv Radiohartaudet ja television jumalanpalvelukset 22 Merkkivuosi Suomen ortodoksinen kirkko juhlii satavuotista autonomiaa 27 Rukousvastaus Jyväskylän katolinen kirkko on rakas Gloria Lapitanille 31 Harrastus Kari Mannermaa on lentävä pappi Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Vajaassa kymmenessä vuodessa on tapahtu nut merkittävä muutos. Se, joka rakastaa ja palvelee Jumalaa koko sydämestään ja noudattaa hänen säädöksiään, menestyy. Erityisesti rakkaudessa menemme rikki niin monin tavoin. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Ensi pyhän Vanhan testamentin teksteissä Jumalan rakastaminen liitetään tottelemiseen, käskyjen noudattamiseen ja nuhteettomaan vaellukseen. – Jokainen, joka osaa olla aito ja luonnollinen nuorten kanssa. Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Puhuin toisten huomioonottamisesta, fyysisestä koskemattomuudesta ja kiusaa misesta. Kun jostain innostutaan, se synnyttää innostusta. 1 Miten päädyit rippileirivaariksi. Muut kuin papit ja kanttorit jäävät syrjään. Kun nuorisotyönohjaaja Anne Granlund pyysi minua rippileirille pu humaan työstäni, lupasin mennä mukaan koko viikoksi. Sen ytimessä on ollut ajatus, että messu tehdään yhdessä seu rakuntalaisten kanssa. | Kuva: Juha Tanhua ASKO RAITA – rippikouluvaari ja eläkkeellä oleva poliisi N:o 40 | 6. Jos seurakunnan johta ja ei osallista ja innosta ja ohjaa osallistami seen ja innostamiseen, sitä ei tapahdu. Se on mahdollista lopulta vain Jumalalle. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Suoraviivainen ja selkeä, nuhteeton elämä saattaa jäädä haaveeksi. Uskon Jumalaan ja aikuisena olen ollut seurakunnan luottamusteh tävissä ja vapaaehtoishommissa. Olin sitten mukana jatkoriparillakin, Asko Raita kertoo. Rakkaudessa myös sinulla on oikeus turvaan, lohtuun ja syliin. Poliisina olen oppinut lukemaan ihmisten mikroilmeitä. Rakkaudessa on tärkeää yrittää ymmärtää toista hänen ehdoillaan parhain päin – ja tulla itse kohdelluksi samoin. Vuonna 2014 liikuttiin vielä yli 70 prosentissa. EMILIA KARHU Jumalanpalvelus ei kiinnosta ja se on johtamiskysymys E nsimmäinen jumalanpalvelus barometri julkaistiin viime vii kolla. – Seurakunta on ollut minulle tär keä poikakerhovuosista lähtien. Varsinainen ydinsyy löyty nee kuitenkin sieltä, mistä jokainen yritysjohtamisen saloihin perehty nyt sen löytää: johtamisesta. Ihmisen elämä on usein huomattavan monimutkaista. Vain 41 prosenttia papeista, juma lanpalveluksen ammattilaisista piti jumalanpalvelusta erittäin tärkeänä työ tehtävänä tai itselleen henkilökohtaisesti mer kittävänä tapahtumana – 59 prosenttia siis ei. viikon henkilö ”Seurakunta on perhe eikä minkään tietyn ikäluokan yhteisö” Eläkkeellä oleva ylikonstaapeli Asko Raita on toiminut Lahden Salpausselän seurakunnassa rippi leirivaarina ja leirivaarina myös muilla lasten ja nuorten leireillä. Lähimmäisinä annamme apua ja tukea monille ja saamme sitä myös itse. 4 Kuka sopii leirivaariksi tai -mummoksi. Ulkopuolista johtamiskoulu tusta kirkossa ei juurikaan ole arvostettu. 2 Mitä kaikkea teit riparilla. Selityksiä on monia papiston kii reistä seurakuntalaisten halutto muuteen. Tajusin, mikä on ahdistava kivi nuoren kengässä ja sain ongittua sen pois kysymällä oikeita kysymyksiä, juttelemalla ja rukoilemalla. Kaikkia ihmisiä pitää yrittää ymmärtää, mutta kaikkia tekoja ei pidä hyväksyä. Lähimmäistä täytyy aina kunnioittaa ja sydäntään kuun nella. Siihen johtaja pääsee vain syvälle menevällä itsensä tutkimisella. Sukupolvien välinen yhteys on arvokasta. Itse kävin vuonna 1970 päivärippikoulun
Tämän vuoden alussa Toivo nen aloitti konsulttitoimisto Milt tonissa johtavana neuvonantaja na. Politiikan parissa työtä tekevä konsultti Niilo Toivonen kuvaa suhdettaan kirkkoon lämpimäksi. A loitetaan hyvistä uutisista. Demaritaustainen Toivonen ei halua ottaa kantaa siihen, min kälaista politiikkaa kirkon pi täisi pyrkiä edistämään. Juuri presidentin vaalit ovat Niilo Toivosen mielestä Suomen tärkeimmät arvovaalit. Hän kuitenkin muistuttaa, että vaikka hallitusoh jelma on nyt valmis, hallituksen työsken tely on vasta alussa. Syynä siihen on uudenlainen ase telma ja suurempi kilpailu näky vyydestä. Pari vuotta sitten valmistu nut gradu käsitteli Kataisen ja Stubbin hallitusten päätöksen teon perusteita kirkolle keskeisis sä kysymyksissä. – Näen, että siinä olisi paljon nykyistä enemmän mahdolli suuksia. Yksi syy liittyy kirkon sisäisiin kiistoihin, joiden Toivonen epäilee uuvuttaneen kirkon toimijat. Viime ke väänä kirkko julkaisi seitsemän tavoitetta. Näin sa noo Niilo Toivonen, joka on vuo sia seurannut poliittisiin päättä jiin kohdistuvaa lobbausta aitio paikalta. Tämähän ei ole itses täänselvyys, näin hyvin asiat eivät ole kaikilla organisaatioilla Suo messa, Toivonen sanoo. Ennen ny kyistä pestiään hän vietti runsaat kahdeksan vuotta eduskunnassa, ministeriöissä ja Euroopan par lamentissa SDP:n palveluksessa, viimeksi pääministeri Sanna Marinin erityisavustajana. Kirkko antaa kyllä lausuntoja tärkeinä pitämiinsä lakihankkei siin, ja kirkon keskeiset toimijat tapaavat poliitikkoja. – Minusta se on kirkon velvolli suuskin puhua niistä asioista, jot ka kirkko näkee tärkeiksi. Pitäisi puhua glo baalista mittakaavasta, kehitysyh teistyöstä ja ilmastonmuutokses ta, mutta myös köyhyydestä Suo messa. Ehkä kirkossakin silloin herä tään vaikuttamaan. Hänen työtään on auttaa talon asiakkaita ymmärtämään poliittis ta päätöksentekoa ja sitä, miten siihen voisi vaikuttaa. Miksi kirkon vaikuttamistyö sit ten on niin vaatimatonta. Pitäisi puo lustaa kaikkia alueita Suomessa, mutta puhua myös isojen kaupun kien ongelmista. – Jos resurssien valossa katsoo, niin vaikuttavuus voisi olla paljon isompi. Sillä on merkitystä, mitä miel tä kirkko on. Kirkon jäsenmäärän pienentyessä asema voi kuitenkin muuttua. Niitä ovat nuorten hy vinvoinnin, tasapainoisen alue kehityksen, uskonnonvapauden, uskontolukutaidon, globaalin oi keudenmukaisuuden ja ilmasto kestävän elämäntavan edistämi nen sekä eriarvoisuuden vähen täminen. Aika ja energia, joka pitäisi käyttää vai kuttamistyöhön yhteiskunnassa, meneekin vääntöön kirkon sisällä. Vaalien jälkeen moni kirkolli nen toimija oli myös kuultavana hallitusneuvotteluissa. Tavoitteet laadi taan asiantuntija työnä kirkkohalli tuksessa, hyväksy tään kirkkohallituk sen täysistunnossa ja julkaistaan aina eduskuntavaalien alla. Ja mikä parasta, Toivosen mu kaan kirkkoa myös kuunnellaan. Kirkkoa haluttiin kuulla useam paankin otteeseen, Toivonen to teaa. Niilo Toivosen mukaan siihen on mo nia syitä, eivätkä niistä useimmat ole yksinkertaisia tai helposti rat kaistavissa. – Kirkko on kokoaan pienempi toimija niin näkyvyydeltään kuin vaikuttavuudeltaan, Toivonen sa noo. Suomes sa ei ole sellaista poliittista toimi jaa, joka kieltäy tyisi tapaamisesta, jos joku Suo men evankelisluterilaisen kirkon piispoista sitä ehdottaisi. – Tulee kilpailua siitä, kuka pääsee puhumaan uskontoon liit tyvistä asioista. Toivonen tunnistaa senkin, että siinä missä kirkkoa arvostetaan, siihen kohdistuu samaan aikaan valtavia odotuksia. Valitetta vasti tämä ei ole koko totuus kir kon vaikuttamistyöstä. Tavoitteiden toteu tumisen kannal ta olennaista on se, miten kirkko on mukana hallituksen työsken telyssä tästä eteenpäin. Pian Suomessa neuvotellaan jäl leen arvoista, kun ensi tammi kuussa järjestettävien presidentin vaalien vaalikeskusteluissa pääs tään vauhtiin. Kirkko kerta kaikkiaan toimii aivan eri rytmis sä kuin muu yhteiskunta. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. – Kirkon kannattaisi olla mu kana kaikissa niissä prosesseissa, jotka ovat kirkolle relevantteja. – Kirkolla on omistajuutta mo nista asioista ja teemoista yhteis kunnallisessa keskustelussa, ja sen uskottavuus puhua niistä on aivan omaa luokkaansa. Valtaa kirkolla siis olisi. Yksi syy hiljaisuuteen saattaa olla myös itsevarmuuden puute. Osa niistä liittyy kirkon ole mukseen. Kirkon hallitusohjelmatavoitteet ovat jo perinteeksi muodos tunut ja julkisuudessa näkyvä vai kuttamisen keino. Kokoaan pienempi vaikuttaja päätöksenteko | Kirkon äänelle olisi politiikassa kysyntää, mutta kirkko ei käytä sitä, sanoo Milttonin johtava neuvonantaja Niilo Toivonen. – Kirkon pitäisi olla rohkea sanomaan ääneen, mutta sitten kuitenkin harkitseva. – Se on hyvin myönteinen asia. hän kysyy. Niissä sanallis tetaan kirkon käsitys suomalaisen yhteiskunnan tilasta ja toiveet tu levalle hallitukselle. – Jos kirkko haluaa tavata jota kuta, niin uskon, että se varmas ti järjestyy. Tunnetun sanonnan mukaan kirkon kvartaali on nel jännesvuosisata. – Ihmisten kauttahan politiik kaa Suomessa tehdään. Konflikti on jatku vasti ilmassa. Niilo Toivonen tosin arvelee, että ”postluterilaisessa” Suomes sa uskontojen näkyvyys julkises sa keskustelussa kasvaa ja uskon to niveltyy osaksi myös poliittista keskustelua entistä tiukemmin. Niitä hankkeita on tässä hallituk sessa huomattava määrä, ja mat kan varrella tulee varmasti myös uusia asioita. Toistaiseksi kirkolla ei todella ole tässä roolissa varteenotettavia haastajia. Toivonen kannustaa kirkon johtajia aktiivi seen dialogiin päätöksentekijöi den kanssa. Suomen evankelisluterilainen kirkko ei myöskään ole hierarkki nen linjaorganisaatio, jossa johtaja voisi sanella näkökulman. TUIJA PYHÄRANTA ajankohtaista ” Minusta se on kirkon velvollisuuskin puhua niistä asioista, jotka kirkko näkee tärkeiksi. Erityisen tärkeää on luotta muksellisten suhteiden rakenta minen politiikan toimijoihin. – Kirkon sisäinen prosessi on aika raskas. Siksi vaikutta mista pitää tehdä ja sen pitää pe rustua ymmärrykseen siitä, mitä tässä maassa tapahtuu. Ehkä kirkossa ei ymmärretä, että sen ääntä todella kaivataan. Siksi tässä ajassa erityisesti piispojen rooli on korostunut. Niinpä aina on läsnä kysymys siitä, kuka kirkon ääntä saa käyttää. Teologian opintojensa ohessa hän myös työskenteli Helsingin seurakunnissa muun muassa leirinohjaajana, suntiona ja muusikkona. Kirkolla on nimittäin suomalaisten arjesta esimerkik si diakoniatyön kautta sellaista tietoa, jota millään toisella toi mijalla ei ole. Mutta jotenkin ääntä pitäisi uskaltaa käyttää. Niilo Toi vosen mukaan kirkko ei nimittäin käytä valtaansa. Vaikutta mistyön volyymi ei kuitenkaan ole Toivosen mielestä oikeassa suh teessa kirkon asemaan ja kokoon. – Kirkon sanomalla on painoar voa. – Jos kirkko ei ole Suomen joh tava arvokeskustelija, niin mikä taho se sitten on. Hän on perehtynyt aiheeseen myös kirkkososiologian opinnois saan. Siksi varsinkin niiden alla käytä vään keskusteluun kirkon pitäisi osallistua rohkeasti
Piispainkokouksen tehtävänä on arvioida, onko kukin kirkon lähetysjärjestö noudattanut ker tomusvuonna kirkon lähetystyön strategiaa. Tässä mallissa olisi Tarvaisen mukaan monia etuja. Sanomalehti Kaleva julkaisi alkuviikosta jutun, jossa Sleyn, Kansanlähetyksen ja Suo men Raamattuopiston toiminnan johtajat pääsivät kertomaan, mis tä syksyllä kirkossa puhjenneessa kiistassa pappisvihkimyksistä on kyse. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa-lehti on luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti. Näistä molem mista järjestöistä vihittiin syyskuun alussa yhteensä nel jä miestä papeiksi. TUIJA PYHÄRANTA Pappisvihkimykset Inkerin kirkossa piispainkokoukseen lähetystyö | Kirkon lähetysjärjestöjen ohjauskeskusteluissa kysyttiin tänä vuonna muun muassa pappisvihkimyksistä muiden maiden kirkoissa. Lisäksi järjestöjen tarkoituksen typistäminen pelkästään virkaky symykseen ei vastaa niiden omaa käsitystä tehtävästään. On hyvä, että seu rakunnat tukeutuvat Kirkon lä hetystyön keskuksen raportteihin ja piispainkokouksen päätöksiin, Jolkkonen sanoo. Kirkon lähetystyön keskus te kee ohjauskeskusteluista yhteen vedon, joka esitellään piispainko koukselle. Hänen mukaansa myös järjes töt ovat toivoneet sitä, koska nii den kannalta on kohtuutonta, jos ne joutuvat käymään erilliset oh jauskeskustelut 345 seurakunnan kans sa. Järjestöt eivät Tarvaisen mukaan vaadi mitään. Nykytilanteessa se olisi tapa, joka rakentaa kirk koa ja osoittaa, että kirkon sisällä on tilaa erilaisille uskonkäsityksil le ja perinteille. Tarvainen vakuuttaa, ettei aina kaan Sleyssä lähtöhaluja ole. Tarvainen vastaa muistelemalla Helsingin hiippakunnan alueella Irja Askolan piispakauden aika na järjestettyjä evankeliumijuhlia. | Kuva: Aarne Ormio raportit. Tarvaisen mielestä otsikko on harhaanjohtava. Tarvainen korostaa, että Sleys sä on omantunnonvapaus suh teessa pappisvirkaan ja yhteis vihkimyksessä vihittyjen pappien virka on aivan yhtä täydellinen kuin muidenkin. Näin voi taisiin esimerkiksi tiivistää yh teydenpitoa piispan ja järjestöis sä työskentelevien pappien välillä. Hänellä on myös pappisoikeudet Suomen evankelis-luterilaiseen kirkkoon. – Lisäksi kysyttiin, onko järjes tön kansainväliseen työhön lähe tettyjä henkilöitä vihitty papeiksi muuhun kuin Suomen evanke lisluterilaisen kirkon työhön ja jos on, niin missä, milloin ja mik si, piispa Jari Jolkkonen kertoo. – Minkäänlaista ajatusta ei ole sel laisesta, että vihit täisiin erikseen piis pa, joka ottaisi hal tuunsa järjestöt, tai että me olisimme keskuudestamme nimittämässä piispaa. – On hyvin mahdollista, että piispainkokous päätyy toteamaan ohjauskeskusteluista jotain toisen laista kuin edellisvuonna ja edel lyttää joiltakin järjestöiltä toimen piteitä, Kari Kopperi sanoo. Juhana Tarvainen sai sen si jaan pappisvihkimyksen aikanaan Inkerin kirkkoon. Ajatus tuli esiin Kalevan järjes tämässä yhteishaastattelussa, jos sa järjestöjohtajilta kysyttiin Tar vaisen mukaan sitä, minkälainen järjestöjen asema kirkossa olisi ihannetilanteessa. Lisäksi piispainkokous totesi, että kaikki kirkon lähetys järjestöt ovat noudattaneet Yhteinen todistus asiakirjassa esitettyjä toimintaperiaatteita. Kirkon konservatiivinen laita ei haikaile omaa piispaa virkakäsitys | Joku piispoista voisi kuitenkin ottaa järjestöt vastuulleen, ehdottaa Sleyn Juhana Tarvainen. uutiset Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen on saanut pappisvihkimyksen Inkerin kirkkoon. Järjestöt olisivat piispan vas tuulla samaan tapaan kuin piis poilla nytkin on nimettyjä vas tuualueita. | Kuva: Jukka Granström kirkolla on kymmenen piispaa, joista tällä hetkellä naisia on kol me. Jutun otsikko kuului: Naispap peuden vastustajat vaativat omaa piispaa, joka takaisi heille vapau den kirkossa – ”Nyt ratkaistaan se, haluaako kirkko pitää meidät vai sulkea ulos”. S uomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyk sen kotimaantyön joh tajaa Juhana Tarvaista harmittaa. Pikkuhiljaa ne vaikuttavat ihmis ten käsityksiin järjestöistä. – Siinä tuotiin tällainen ajatus esille, että joku piispoista valittai siin järjestöistä vastaavaksi piis paksi. Juhana Tarvaisen tässä jutussa hahmottelema malli on saman suuntainen kuin hänen aiemmin Sleyn blogissa esittämänsä komp romissiehdotus. Kesäkuun alussa kaikille lähe tysjärjestöille lähteneissä kirjeis sä pyydettiin ohjauskeskusteluja varten vuosikertomuksen lisäksi selvitystä muun muassa talous luvuista, Yhteinen todistus 2023 asiakirjan tuesta omalle työlle sekä kotimaisista ja ulkomaisista kumppanuuksista. Merkityksellistä sisältöä Ilmoita Kotimaassa! Kysy myös pakettimyyntiä, jolla tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Ohjauskeskustelujen taustalla on kaikkien kirkon virallisten lä hetysjärjestöjen kanssa tehty pe russopimus, joka pohjautuu Yhteinen todistus 2023 asiakirjaan. Kuvassa piispat Jukka Keskitalo, Jari Jolkkonen ja Matti Repo piispainkokouksessa vuonna 2022. Suomen evankelis-luterilaisella ” Eihän kukaan ehdota kasvissyöjällekään, että kai nyt voit tämän kerran juhlissa syödä liharuokaa. Kristityn pitää pyrkiä vaikuttamaan kirkkonsa si sältä. Kes kusteluja käydään Kirkon lähe tystyön toimikunnan puheenjoh tajan, Kuopion piispa Jari Jolkkosen johdolla. Vihkimystä seuranneessa uuti soinnissa sekä sosiaalisen median keskustelussa vihityt papit ja hei dän taustajärjestönsä korostivat sitä, että kyseiset henkilöt vihittiin papeiksi työskentelemään koulu tustehtävissä Inkerin kirkossa. Piispainkokouksen pääsih teeri Kari Kopperin mukaan tämän vuoden päätösesitystä on mahdoton ennustaa koska käy dyistä ohjausneuvotteluista ei ole vielä tietoa. MARI TEINILÄ ” On hyvin mahdollista, että piispainkokous edellyttää joiltakin järjestöiltä toimenpiteitä. K irkon ulkoasiainkes kuksen edustajat käy vät vuosittain ohjaus keskustelut kaikkien kirkon lähetysjärjestöjen sekä Kir kon Ulkomaanavun kanssa. Entä jos näissä ti lanteissa piispa voisi myös vihkiä järjestön työhön pastorin. Heistä kolme työskentelee Suomessa ja yksi Ja panissa. – Mikäli tahtoa on, niin tavat ja keinot löytyy. Näin osa järjestöjen työnteki jöistä on toiminutkin. Silloin Askolan sijasta piispaa tuli edustamaan juhlille miespappi. – Ymmärrän että tämä kuulos taa raflaavalta, mutta eihän ku kaan ehdota kasvissyöjällekään, että kai nyt voit tämän kerran juh lissa syödä liharuokaa. 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. – Meillä ei ole halua perustaa omaa kirkkoa yksin tai toisten järjestöjen kanssa. Lähetysjärjestöille etukäteen lähetettyjen pappisvihkimyksiä koskeneiden kysymysten perus teella pystyy kuitenkin päättele mään, ettei piispainkokous voi si vuuttaa Inkerin kirkossa tapahtu neita suomalaisten pappisvihki myksiä. Tänä syksynä käydyistä ohjauskeskustelujen tarkemmasta sisällöistä ei kerrota julkisuuteen ennen kuin ne ovat olleet seuraa van piispainkokouksen käsittelys sä 24.10. – Me emme pyri estämään yh denkään naispapin työskentelyä. Tästä huolimat ta hän ei innostu Salomäen ehdo tuksesta. Entä jos järjestöistä vastaavan hiippakunnan piispaksi valittaisiin nainen. Radio Deissä Piispan kyselytunnilla ja teki myös vastaeh dotuksen: – Tietysti voisi sitäkin miettiä, että voisivatko he, jotka ovat si toutuneet perinteiseen virkanä kemykseen, ajatella niin, että pi täen sen näkemyksen he voisivat silti osallistua näihin vihkimyk siin, missä on muitakin, Salomä ki kysyi. Kalevan jutussa esitetty idea omasta piispasta kaipaa Juhana Tarvaisen mielestä niin ikään tar kennusta. Esimerkiksi Inkerin kirkkoon liittyvät asiat ovat olleet Mikkelin piispan vastuulla. Tietenkin se vaatisi piispakun nan ja varmaan ky seisen tuomiokapi tulin hyväksyntää, Tarvainen ehdottaa. Tällaiset väitteet eivät vain kuvaa todellisuutta, vaan ne luovat sitä. Inkerin kirkon piispa emeri tus Aarre Kuukauppi ei kuiten kaan maininnut vihkimyksessä olevien uusien pappien tehtäviä Inkerin kirkossa, vaan viittasi sii hen, että heidät on vihitty Suo mea ajatellen. Se ei vaatisi kirkkojärjestykseen muu toksia, vaan olisi vain tällainen käytäntöön liittyvä asia. Myöhemmin hän anoi ja sai pappisoikeudet Suomen evankelisluterilaiseen kirkkoon. Lapuan piispa Matti Salomäki kommentoi Tarvaisen ehdotus ta 20.9. – Piispa vierailee usein lähetys järjestöjen kesäjuhlilla siinä roo lissa, että on siunaamassa lähetys työntekijöitä. Samalla sen avulla voitaisiin rat kaista ongelma pappisvihkimyk sistä. – Voin tehdä ja teenkin muissa tilanteissa yhteistyötä naispuolis ten pastorien kanssa, mutta hen gellisissä opetustilanteissa ja ju malanpalveluksissa toteutuvas sa alttariyhteydessä itselläni me nee omantunnon ja vakaumuksen raja. Kaikilta lähetysjärjestöiltä ky syttiin myös, onko pappisviran avaaminen naisille tuottanut vai keuksia yhteistyöhön kotimaisten tai kansainvälisten kumppaneiden kesken. Viime viikon maanantaina Kir kon talossa Etelärannassa käytiin ohjauskeskustelut Kansanlähe tyksen sekä Suomen Luterilaisen Evan keliumiyhdistyksen (SLEY:n) kanssa. Viime vuonna piis painkokous päät ti merkitä tiedoksi ohjauskeskustelujen Piispainkokous kokoontuu seuraavan kerran 24.10. Tuolloin käsitellään lähetysjärjestöjen kanssa käytyjä ohjauskeskusteluja. – Tämä kaikki tehdään seura kuntia varten. Esimerkik si Kansanlähetyksen nykyinen toi minnanjohtaja Daniel Nummela on vihitty Suomen evankelislute rilaisen kirkon papiksi Tampereel la 2008
Viime vuosikymmeninä on nähty, että kauan hellityt ideaalit konfliktien välttämisestä, diplo matiasta ja yhteistyöstä eivät ole kovin hyvässä hapessa. Se tukee tradition jatkuvuutta, Valtonen luonnehti. Paljon armenialaisia ha jaantui diasporaan ympäri maailmaa. Oma suuri kysymyksensä Kara bahin tragediassa, kuten jo ai kaisemmin Ukrainan kriisin yh teydessä on: missä ihmeessä ja näkymättömissä on nykyisin Yh distyneet Kansakunnat. FREIJA ÖZCAN Jumalanpalvelusbarometri tehtiin nyt ensimmäistä kertaa. Vaikka asia lienee ainakin länsi eurooppalaisille poliittisesti epä korrekti, Armenian ja Azerbaidža nin kiistoissa on pohjimmiltaan kyse myös kahden eri uskonnolli sen tradition yhteenotosta. – Se että tehdään barometri, on osoitus siitä, että jotain on itses täänselvästi muuttunut, kirkko tilojen ja jumalanpalveluselämän kehittämisen asiantuntija Mika KT Pajunen totesi julkistamisse minaarissa. Mutta historian painolasti ja ar menialaisten syvään juurtuneet epäluulo ja pelko ajavat luotta muksen yli. Tutkimus jumalanpalveluksen merkityksellisyydestä osoitti myös, että työntekijöiden osallistuminen jumalanpalveluksiin omalla ajalla tuki heidän hyvinvointiaan. Taistelujen lopputulosta on seu rannut armenialaisten joukkopa ko Karabahista Armeniaan. Mutta nyt Moskovalla ei Uk rainan sodan vuoksi ole ollut re sursseja ottaa VuoristoKarabahin suunnalla tätä roolia. Varastettujen esineiden myyntiyritysten varalta kirkko toivoo kaikilta antiikin ja vanhan esineistön parissa työskenteleviltä erityistä valppautta. Hänen mukaansa seurakun talaisten odotukset kirkolta ovat muuttuneet ja samalla pappien ja kanttorien työorientaatio on suun tautunut julistuksellisuudesta sie lunhoidollisuuteen. Maailmaan on mahdollisesti onnistuttu synnyttämään jälleen uusi pakolaisaalto. Tuntuu melkein siltä, kuin koko YK olisi lopetettu. Venäjälle on nyt tärkeää, ettei se Karabahin tilantee seen puuttumalla katko Ukrainan sodan tilantees sa pohjimmiltaan hauraita suh teitaan Turkkiin, joka tietenkin on kiistassa Azerbaidžanin puo lella, ja on myös aseistanut tur kinsukuista pikkuveljeään. Ortodoksisen seurakunnan tiloihin murtauduttiin Helsingissä Helsingin keskustassa Unioninkadulla sijaitseviin Helsingin ortodoksisen seurakunnan nuorisotiloihin ja Helsingin ortodoksisen hiippakunnan pukuvarastoon murtauduttiin syyskuun lopussa. Mutta eh käpä se onkin paluuta ihmiskun nan ikiaikaiseen normaaliin. Tätä kirjoitettaessa jo yli neljäsosaa alueen 120 000 armenialaisesta lienee lähtenyt. Venäjä on historiallisesti halun nut olla esimerkiksi Balkanin ja Kaukasuksen ortodoksien suoje lija. Viime vuosina Azerbaidžan on vallannut aluetta takaisin. Kun VuoristoKarabahin ar menialaiset lähtevät ikiaikaisil ta kotiseuduiltaan, on se samalla paljon kärsineen ja menettäneen kansan yhden nykyisen sirpaleen liittymistä esiisiensä murheelli seen osaan. Nyt puhu vat valta, voima ja aseet. Lehtitietojen mukaan lähes kaikki alueen armenialaiset ovat paenneet Vuoristo-Karabahista syyskuussa puhjenneiden sotatoimien jälkeen. Armenialaiset ovat joidenkin arvioiden mukaan myös itse teh neet joukon diplomaattisia virhei tä suhteessaan nykyiseen kriisiin. Jumalan palveluksista tällaista tutkimusta ei ole aiemmin tehty. Vielä 2014 kant toreista 87 prosenttia ja papeista 73 prosenttia piti sitä erittäin tär keänä. Porkka ja Valtonen päivitteli vätkin, että kun jumalanpalveluk sia pitäisi toteuttaa yhdessä seu rakuntalaisten kanssa, ei niitä to teuteta yhdessä myöskään toisten työntekijöiden kanssa. VuoristoKarabahin eli nyt en tisen ”Artsahin tasavallan” arme nialaiset lähtenevät pois azerival lan alta, koska he pelkäävät Azer baidžanin sortotoimenpiteitä. Vuonna 1748 rakennettu hirsikirkko palveli ylitorniolaisia molemmin puolen Torniojokea vuoteen 1809 saakka. – On jumalanpalvelusten ydin ryhmä, joka on sisäistänyt kulttuu rin ja kielen ja saavuttanut seura kunnan täysjäsenyyden. Poliisi ei epäile tulipaloon liittyvän rikosta. Se taas on heikentänyt myös työhyvinvointia, ja työuupumus on lisääntynyt. Kirkon kasvatuksen alan työntekijöiden kohdal la tilanne näyttäytyy vielä huo nompana. Arme nialaiset ovat ikivanha ja sangen omaperäinen orientaaliortodok sinen kansakunta, turkinsukuiset azerit taas muslimeja. lyhyesti Jumalanpalveluksen merkitys kirkon työntekijöille on vähentynyt V ain 59 prosenttia kanttoreista ja 41 prosenttia papeis ta pitää jumalan palvelusta erittäin tärkeänä työtehtävänä. Vuoden kristillinen kirja -ehdokkaat julkistettiin Vuoden kristillinen kirja 2023 -kilpailun kuusi finalistia julkistettiin Turun Kirjamessuilla viikonloppuna. Pukuvarastosta vietiin mikrofoni sekä huomattava määrä kirkollista esineistöä, jonka arvoa on vaikea mitata yksin rahassa. NykyTurkissa tämä luonteeltaan etnisenä ja uskon vainona pidettävä, Armenialaisten exodus jatkuu ” Missä ihmeessä on Yhdistyneet Kansakunnat. Julkaisuun artikkelin kirjoitta nut ItäSuomen yliopiston käytän nöllisen teologian professori Kati Tervo-Niemelä totesi omassa esi tyksessään, että jumalanpalveluk sen merkitys työtehtävänä on vä hentynyt viimeisten neljän vuoden aikana selkeästi. Muutos kertoo myös siitä, että länsimaisten kansojen kauan kes tänyt ylivalta ja demokratian ihan teet ovat maailmassa hiipumassa: haastajia nousee yhä useammin, kun vanhojen taantuneiden suur valtojen ylläpitämä status quo rapistuu. Azerbaidžan on luvannut kun nioittaa haltuunsa palauttaman alueen armenialaisten oikeuksia. Papeista enää 41 prosenttia piti jumalanpalvelusta henkilö kohtaisesti merki tyksellisenä, kant toreista taas 46 prosenttia. Ar menian suhteet Turkkiin taas ovat jäätävät. Venäjälle se on arvovaltatappio, joka alueella kyllä huomataan. | Kuva: Lehtikuva / AFP / Alain Jocard 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. ilmiö & näkökulma Pakolaisia ylittämässä rajaa Karabahista Armenian puolelle 28.9. – Ydinporukka pitää kaiken en tisellään, koska se on heille hyvä, Porkka totesi. Näin ker too viime viikolla julkistettu juma lanpalvelusbarometri, joka on nyt ensimmäinen laatuaan. Lopputuloksena Karabahissa ja Armeniassa ollaan pettyneitä Ve näjään. – Seurakunnan johdolla ja ylei sellä ilmapiirillä on suhteessa ju malanpalvelukseen merkitystä myös yksilön kannalta, TervoNie melä kuitenkin totesi. Diakoniaammatti korkeakoulun tutkijoiden Jouko Porkan ja Minna Valtosen tut kimuksen mukaan jumalanpal veluksen koki henkilökohtaisesti tärkeänä 31 prosenttia kasvatuk sen alan teologeista, 15 prosent tia nuorisotyöntekijöistä, 16 pro senttia varhaiskasvatuksenohjaa jista ja 10 prosenttia lastenohjaa jista. Toisaalta venä läisen imperialismin otteen kir poamisesta voidaan olla myös hyvillään. Hietaniemen vanha puukirkko paloi Ruotsin Ylitorniolla Hietaniemen vanha puukirkko Ruotsin puolen Ylitorniolla paloi viime viikolla kokonaan. Siellä, missä jumalanpalvelus elämää pidettiin laajemmin seu rakuntaelämän keskuksena, vajaa puolet ja kolme neljästä kanttoris ta piti jumalanpalvelusta erittäin tärkeänä. Armenia on pitänyt Azerbai džanille kuulunutta mutta arme nialaisten asuttamaa Karabahia hallussaan 1990luvun alusta läh tien. Kasvatuksen työntekijöiden kokemukseen vaikutti Porkan ja Valtosen mukaan se, että he ei vät kokeneet voivansa vaikuttaa mitenkään jumalanpalveluselä mään. | Kuva: Freija Özcan ” Vähäinen osallistuminen on yhteydessä kyynistymiseen, rankaisematta jäänyt kansanmur ha edelleen pitkälti kiistetään, tai sitä vähätellään. Vuoden kristillisen kirjan valitsee Reetta Meriläinen Helsingin kirjamessuilla 29.10. SVT:n saamien tietojen mukaan rakennuksesta saatiin pelastettua osa kirkon arvoesineistä. Lisäksi kirkon työntekijöiden oman hengellisen elämän hoitaminen on heikenty nyt. Jokaisen armenialaisen mielessä on edelleenkin Turkin imperiumin eli Osmanivaltakunnan vuonna 1915 toteuttama armenialaisten kansanmurha, jossa tapettiin tai näännytettiin kuoliaaksi arvioiden mukaan 1,3–1,5 miljoonaa arme nialaista. Hietaniemen kirkko kuului Övertorneån seurakunnalle. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi S yyskuun aikana maail malle on kantautunut uutisia Kaukasuksen juu relta, jossa Armenian ja Azerbaidžanin välinen vanha kiis ta jälkimmäisen sisällä sijaitsevas ta VuoristoKarabahista leimahti jälleen lyhyeksi ja Azerbaidžanille voitokkaaksi sodaksi. Pajunen on yksi baromet ristä tehdyn tutkimusjulkaisun Kohti merkityksellisyyttä, kiinni perinteessä toimittajista Kirk kohallituksen asiantuntijoiden Terhi Paanasen ja Kari Latvuksen ohella. Armenia saattaakin tule vaisuudessa suunnata katsettaan yhä enemmän länteen ja Yhdys valtoihin. Ehdolla ovat Minna Ala-Heikkilä teoksella Kaikki se viha, kaikki se rakkaus, Lea Kujanpää teoksella Ettei tarvitse pelätä: Henkimaailman kohtaaminen, Mari Leppänen teoksella Kuulun tähän maisemaan, Iina Mattila teoksella Kansanedustajan salainen elämä, Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari teoksella Sensuroitu sekä Heli Pruuki teoksella Sydänten piispa Irja Askola. Karabahin armenialainen separatistihallinto pakotettiin antautumaan. Kansanmurhasta ei nyt Vuo ristoKarabahissa ole kyse, mut ta azerivallan alle ei haluta jäädä. – Vähäinen osallistuminen taas on yhteydessä kyynistymiseen ja vähäiseen työlle omistautumiseen, TervoNiemelä kertoi. – Koronapandemialla ja ko koontumisrajoituksilla on ol lut vaikutusta itseymmärryk seen omasta työs tä, mutta lasku on alkanut jo aiem min ja muita kin tekijöitä on, TervoNiemelä analysoi
Kylvämisen jälkeen jonkun on jäätävä kastelemaan. Voisimmeko rukoilla lähetystyön puolesta Franciscus Assisilaisen rukouksen tapaan aktiivisesti ja omakohtaisesti: Vapahtaja, tee minus ta lähetystyösi välikappale! Että sinne, missä sinua ei tunneta, auttai sin sanaasi kuulumaan. Virkatodistuksia kaan ei kirjoitella ilmaiseksi. Tiimimme halusi olla työka lu tässä työssä. Haluaako kirkkomme todella ro muttaa ne. Aikaisemmin on päätetty, että Inkerin kirkossa pappisvihkimyksen saaneet ovat voineet toimia kirkolliskokouksen jäseni nä. Äitini kudelmasta langat ulottuvat kaikkialle maailmaan. Siellä me sitten istuimme ja iloitsimme, että suomalaisten lahjoittamilla varoilla pystyisimme tarjoamaan Danielille toivomaansa koulutusta ja auttamaan uutta seurakuntaa siinä, missä sen omat voimavarat muutoin olisivat loppuneet. ERKKI LAITINEN lehtori (el.) Karttula Kili, kili kirkkoon Kili, kili kirkkoon papin muo rin penkkiin. Maksua ei peritä kai kilta, vaan matkailijoilta, jotka ovat tulossa kirkkoon ihaile maan arkkitehtuuria, maalauk sia ja muita temppelin aarteita. Valtio tukee väestötietojen pi toa. Matkoilla olen usein vienyt ryhmiä kirkkoihin. Pääsy maksuja ei ole peritty, ja kesäisin kirkoissa on usein ol lut opastaja kertomassa kirkon historiasta ja aarteista. Laukkujen pakkaamis ta, auton huoltoa, jotta evankeliumi etenisi laajalle. Olen ihmetellyt, onko pappis valalla enää mitään uskottavuutta, kun sen rikkomisesta kilpaillaan kuin murrosikäiset. RISTO NIHTILÄ Entinen kirkkovaltuutettu, nykyinen kolehdin kerääjä Hyvinkää ” Onko kirkko alkanut erotella vuohia ja lampaita jo maan päällä. Se on maksuista huolimatta hyvin suosittu käyntikohde. Mielestäni tämä päätös on nyt otettava uudelleen käsittelyyn, sillä tilanne on outo ja kirkkomme edun vastainen. Nyt voi kysyä, onko kirkko alkanut erotella vuohia ja lampaita jo maan päällä. Monet papit ovatkin ottaneet oikeuden omiin käsiinsä ja vihkineet tällaisia pa reja. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Tälläkin sanonnal la on kaksi selitystä, kielteinen ja myönteinen. Pian joku kantoi tiiliä kirkkotyömaalla selkä savesta punaisena. V iime viikkojen yksi polttava ky symys Suomen evankelislute rilaisen kirkon piirissä on ol lut suhtautuminen Inkerin kirkossa pappisvihkimyksen hakeneisiin pappeihin. Vaikka seurakunnan jäsen määrä vähenee ja verotulo sa malla lailla, tulee seurakunnil le rahaa ovista ja ikkunoista. Aktiivinen rukous MIKKO PYHTILÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lähetystyön asiantuntija Suomen Lähetysseurassa. Olohuonekin voi olla lähetystyön keskus. Kirkolliskokouksen on päätet tävä, onko kirkkomme perustana edelleen Raamattu, vai nostetaan ko sen tilalle ihmisen oma tahto ja yleinen mielipide. Diakoniassakin ihminen toimii: kohtaa kokonaisen ihmisen tai koulut taa niitä, jotka kohtaavat. Luoma korostaa, että Inkerin kirkolla on toki oikeus vihkiä papeik si keitä se haluaa. Ympä ristön asukkaat ovat joskus tuskastuneita kirkolle pyrki viin linjaautoihin ja soittele vat jopa poliiseja häätämään autoja pois. Samaa sukupuolta vihkivät papit vaihtakoot ammattia Kirkon ylin auktoriteetti on Raamattu, ja sen opista päättää kir kolliskokous. Minun ymmärrykseni mu kaan papin velvollisuus on täl laisessa tilanteessa tehdä johto päätökset ja reilusti erota virasta tai vaihtaa ammattia. Jotta olisi se elokuvaauto, valko kangas ja Jeesuselokuva, fläppitaulu ja kouluttaja, ihmisen omaa kieltä puhuva Raamattu, koulutettu evan kelista, ruokaturva ja muu kaikki, siksi niin moni suomalainen toimii aktiivisesti lähetystyössä. Piispainko kouksen on tehtävä tästä nyt uusi päätös, mahdollisimman pian. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Kirkolliskokous laatii kirkkolain sisällön, jonka eduskunta joko hyväksyy tai hylkää. Diakonia kaikessa laajuudessaan on osa lähetys työtä. mielipiteet Piispainkokouksen arvioitava uudelleen Inkerin kirkon pappien vaalikelpoisuus päätöksenteko | Tilanne, jossa Inkerin kirkossa pappisvihkimyksen saaneet voivat toimia kirkolliskokouksessa, on outo. Kuuluin Tansa niassa Victoriajärven hiippakuntien lähetys ja evankelioimistyön tii meihin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Joissakin Helsin gin kirkoissa on alettu periä kävijöiltä kiliseviä ja kahisevia sisäänpääsymaksuja. Tässä asiassa Raamattu ei tue näitä. Papin oma tahto on nyt joutu nut ristiriitaan kirkon opin kans sa. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Tuleva na vuonna on tarkoitus jatkaa perintää. Lähetystyö oli lähtemistä liikkeelle. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Sanovat, että pohjaton on papin pussi. ” Vapahtaja, tee minusta lähetystyösi välikappale! ” Piispainkokouksen on tehtävä tästä nyt uusi päätös, mahdollisimman pian. Ihmiset tu livat ja uusi seurakunta syntyi. Siitä pihasta lähti liikkeelle muutakin kuin polkupyöriä. Kouluttamista, suunnittelua, valkokankaan pystyttämistä, kotiovelle kolkuttamista, kokouksia, tiedotusta, budjetointia, radioohjelman tallentamista. Jokaisen lähetyseuron taustalla on ihmisiä, päätöksiä ja tekoja. Perusteluja on monenlaisia: Jumala on rakkaus, avioliitto on ihmisoikeus, tasaarvon vaati mus, oma vakaumus ja ymmär rys. Missään muussa ammatissa moi nen menettely ei tulisi kuuloon kaan. Mutta mitä tapahtuukaan kirkossamme: nyt kirkon oppia pyritäänkin muut tamaan, jotta yksittäiset papit saisivat toteuttaa omaa tahtoaan. Temppeliaukion kirkko on yksi maksuja perinyt. Kirkon voimassa oleva avioliittokäsitys miehen ja naisen liittona perustuu Jumalan luomisjärjestykseen ja Jeesuksen selkeään opetukseen. Kysyn, aikooko piispainkokous käsitel lä Inkerin kirkon pappien vaalikelpoisuutta kirkollis kokousvaaleissa. Aiheellisesti arkkipiispa Tapio Luoma on pohtinut näiden pappien asemaa Suomes sa (Kotimaa 4.9.): ”Näyttää siltä, että Inke rin kirkko ja muutamat suo malaiset järjestöt ovat rakenta neet järjestelmän, jonka tarkoi tuksena näyttää olevan kiertää Suomen evankelisluterilaisen kirkon virkakäsitys erillisvihki myksillä. Olen työskennellyt yli 40 vuotta matkaoppaana ja mat kanjohtajana. Nyt Jumala testaa, rakennetaanko kirkkoam me kalliolle vai hiekalle. Siinä ta saarvo toteutuu kahden eri su kupuolen välillä. Yhte nä päivänä hän alkoi kiertää paikkakunnan taloissa ja kutsua ihmiset mukaan kirkon toimintaan, jonka hän itse lupasi aloittaa. Niiden korjaus jatkuisi, kun osat saapuisivat. Se päättää kirkkomme oppia ja työtä koskevista kes keisistä linjauksista, lisäksi se päättää kirkon hallinnosta ja taloudesta. Edessämme on helmikuussa 2024 kir kolliskokousvaalit. Istuimme muovituoleilla. Suomessa pysähdyn kirkkokäsikirjassa olevan esirukouk sen pyyntöön: ”anna sanasi levitä kaikkeen maailmaan”. Onko sinulla mielipide. Toivottavasti kirkon johto ja päättäjät ymmärtävät, minkä suu ruusluokan asiaa ollaan muutta massa. Kirkollisko kous, kirkon ”eduskunta” on Suomen evankelisluterilai sen kirkon korkein päättävä elin. Tämä ratkaisu herättää arkkipiispan mukaan huolta ja pettymystä. Niihin on parhaillaan meneillään ehdokashankinta. Maalliset tar peetkin tulevat maksutta tiekir kon tiloissa hoidetuiksi. Kirkon ovi maksuja perustellaan kirkon kulumisella ja kuluilla, joita syntyy, kun paljon väkeä poik keaa kirkkoon. KIRSI OJANSUU-KAUNISTO Seurakuntapastori, Malmin seurakunta | kolumni | T ansanialaisella kylällä Danielin kodin ovella oli muutamia polkupyöriä. Jumalan luomisjärjestys ja Jeesuksen opetus ovat olleet voi massa koko kirkon historian ajan. Ne purkavat rakennuksiaan ja kauppaavat vanhoja ovia ja ik kunoita. Daniel kertoi muuttaneensa kotoaan seu rakuntanuorena paikkakunnalle, jossa kirkko ei vielä toiminut. Vala on Juma laan vedoten käsi Raamatulla an nettu juhlallinen vakuutus, jossa sitoudutaan kirkon oppiin ja us koon. Asiaa voi verrata vaikka Saa riselän oman kylän kauppaan, josta paikkakuntalainen saa kahvipakettinsa ja muutkin ostokset hiukan halvemmalla kuin turisti. Nyt kyse on kuitenkin sii tä, että se ei vihi pappeja itselleen omaan työ hönsä vaan suomalaisille järjestöille Suomeen. Molempia kirk kokaan ei voi palvella. Varoja kertyy sijoituk sista, vuokrista, perinnöistä ja avustuksista. Eduskunta hyväksyi samaa su kupuolta olevien avioliiton vuon na 2014, ja sen jälkeen yleinen mielipide on vaatinut kirkkoa tekemään samoin. Seurakuntien työntekijät ja maallikot tarvitsevat koulutusta. Se ei kuiten kaan ole ol lut sakko, vaan muistikirjan lehti. Jeesus julisti Jumalan valtakuntaa ja auttoi ihmisiä. Toisaalta sehän maksaa, joka tilaa, todisti myös kyyppi. Lähetystyö on aktiivista menemistä ja tekemistä. Kaupunkilaistari na kertoo, kertoo kuinka polii si on antanut kuljettajalle ikku nasta paperilapun, joka kotin sa parvekkeelta asiaa seurannut asukas on luul lut sakkolapuk si. Luther korosti opin noudattamisen tärkeyttä, koska pienetkin muutokset voivat olla tuhoisia. Pyyntö tun tuu passiiviselta. Jos ihminen haluaa tul la ihailemaan kirkkoa sisältä, voisihan hän kohteliaasti tukea kirkon taloutta. Jos jossain uskoa heräsi, tiesim me sen olevan puhtaasti Jumalan työtä. Näiden avulla sana tavoitti kuulijan. Piispat velvoitetaan valvo maan kirkkojärjestyksen ja opin noudattamista hiippakunnassaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Niissä pääsee retriitin tavoin omatoimiseen sielunhoitoon hiljentymällä lii kenteen melusta. Hyvää kirkkopalvelua ovat matkaajil le myös tiekirkot. Kuinka paljon sanaa onkaan kylvetty suoma laisten ihmisten lahjoilla
Siksi hän käyttää pilke silmäkulmassa itsestään ystävänsä lansee raamaa nimitystä ”löytämätön aarre”. – Tämä matka on vasta vaiheessa ja tässä sitä vasta tutkitaan! Minua luodaan elämän kou lussa ja pulsakavereita kyllä riittää! Ilta on aa mua viisaampi. Kalliolahden monimuotoiseen harrastushis toriaan mahtuu kirkkodraamaa, liturgista tans sia, ikonimaalausta, opiskelua sekä vapaaeh TEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT | RAMI MARJAMÄKI » Aulikki Kalliolahden elämässä keskeistä on tällä hetkellä hiljaisuuden viljely, fransiskaanina eläminen ja pyhiinvaellustoiminta. Johan sen tie dekin sanoo, että on vaarallista is tua paikallaan! Myös näkö kulmat ovat iän myötä kypsyneet. Kotimaa haastatteli kahta yksin asuvaa ikäihmistä ja kysyi heidän ajatuksiaan ikääntymisestä ja virkeänä pysymisestä. Kalliolahti kertoo päässeensä irti mustavalkoisesta jokotaiajattelusta, mistä nuorempana kärsi. Nuorena en ehkä olisi tuota ymmärtänyt. Huoneistos sa asuu kuitenkin joulukuussa 83vuotta täyt tävä Aulikki Kalliolahti, joka kertoo juuri luo puneensa isosta osasta kirjojaan ja tavaroitaan. Pieni onkin suurta ja vähä onkin paljon. Irti päästä minen on nyt harjoituksen alla. Kat son tuota tekstikatkelmaa joka aamu ja pohdin, miten sen toteuttaminen on minulle mahdol lista tänä päivänä. Eli viisastuuko ihminen vanhetessaan. – Olen saanut lahjana viisaita matkakump paneita ja aineetonta rikkautta. Ignatius Loyola kehotti Hengellisissä harjoituksissaan ”tahtomaan ja valitsemaan sitä, mikä vie elämään rakkaudes sa ja Jumalan läsnäolossa”. Se hel pottaa, sillä minulla ei ole omaisia. Keskustelun edetessä vanhenemiseen ja iän tuntuun, Kalliolahti toteaa nopeaan tapaansa, että ei varsinaisesti tiedä mitä vanhuus on. Kal liolahti naurahtaa. Vapauttavalta tuntuu se, että itsensä ja elä män hallinnasta voi vähin erin päästää irti. ” Minua luodaan elämän koulussa ja pulsakavereita kyllä riittää! ikäihmiset Ilta on aamua viisaampi Lokakuun ensimmäisellä viikolla vietetään Vanhustyön keskusliiton järjestämää Vanhusten viikkoa. Se herättää kiitollisuutta. – Minä huomaan, että ikääntyminen on va pauttanut minut herkemmin kuulemaan sisäi siä kutsuja ja läh temään liikkeel le. Raikkaiden värien ja ajattoman sisustuk sen ansiosta asunto voisi kuulua nuorelle estetiikasta kiinnostu neelle opiskelijalle. Se on viisautta. Tärkeää on, että sisin on auki ja aistit. Kalliolahti kertoo elämästään ja harrastuk sistaan polveilevasti – välillä tuntuu, että pro jekteja riittää vaikka muille jakaa. A sunto tulvii valoa. Tässä vaiheessa löytyy merkityksiä ja tarkoituk sia. – Olen aloittanut kuolinsiivouksen. – Yleisesti luonnehtisin olevani luontohen gellisyyden ja pyhiinvaelluksen matkakumppa ni sekä lupaukset antanut fransiskaani. – Mitä on viisaus. Anna-Maija Raittila kirjoitti joskus rakastavansa haurastumista. Yksin elävä Kalliolahti ei ole ollut aviossa. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Vuosien vieriessä monet elä män pohdinnat ovat loksahtaneet kohdilleen. Entä mitä gerontologian professori ajattelee hyvästä vanhuudesta
– Kun mieheni tuli sinä päivänä kotiin, minä ilmoitin että syksyllä suuntaan Teneriffalle. Sorri on viettänyt kirkolla ai kaansa paljonkin kysyttyään vapaaehtoistöitä seurakunnan papilta. ” Päänsisäisesti tuntuu siltä, että minä olen edelleen se sama parikymppinen tyttö! Elsa Sorria alkoivat eläkkeelle jäämisen jälkeen ahdistaa pimeät päivät. Luo tin vanhan virren säkeisiin: ”Sun haltuus rakas Isäni/mä aina annan itseni/mun sieluni ja ruu miini/sä Herra, ota suojaasi.” Tuo luottamus kantoi Sorria läpi pimeiden päivien. Koodi: KT6KK52/23 Lehti ja digi 6 kk 52 € (Norm. Elämää on hyvä ra kentaa siten, että aamulla on aina syy nousta sängystä. Puoliso tai pitkäaikaiset ystävät saattavat kuolla ja ihmisen oma toimin takyky heiketä. Laskun voi jakaa kahteen erään. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. – Ei voi mennä jakamaan pelkkää lystiä tai rusinoita pullista. Vain viikkoa myöhem min hän löysi itsensä tekstinlu kijan paikalta. Uuden hallituksen linjauksista Jylhä on hy vin huolissaan. Ihminen tarvitsee muita ihmisiä ja on olemassa tutki muksia siitä, että sosiaalinen eristäytyneisyys on yhteydessä moniin terveysongelmiin ihan kaiken ikäisillä. Vanhuusiän erityisyys sosiaalisissa suhteissa on kuitenkin se, että monet menetykset lisäävät yksinäisyyden uhkaa. Yksi jo tuli ja meni. – Jo lapsuudessa löysin luonnosta siskoni ja veljeni. – Se voi olla vapauden ja itsensä toteutta misen aikaa. Minulla oli turvalli nen olo, kun muistelin miten mummoni aina veisasi tuota. Jylhä kuitenkin muistuttaa, että kaikki ei ole ihmisen päätettävissä. 82-vuotias Elsa Sorri saapuu hyvissä ajoin yh teen kaupunkiolohuoneistansa Pispalan kirkol le Tampereella. Vanhuus on yhteinen, jaettu kokemus. – Pieniä haaveita täytyy olla. Ja jos ahdistaa, niin aina kannattaa hakeutua ihmisten seuraan. Kun Sorri jäi eläkkeelle kahdeksantoista vuot ta sitten, hän ahdistui suomalaisen talven pi meydestä. Pian Sorri löysi vuokraasunnon Teneriffalta suomalaisyhteisön avulla. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Jylhä näkee, että suurin osa vanhuudesta on hyvää aikaa. – Minua ei pelottanut. Sorri allekirjoittaa saman kuin Kalliolahtikin. Olen ahne ja utelias! Tampereella Amurin työläiskortteleissa 1940luvulla kasvanut Kalliolahti saa voimaa myös liikkumalla luonnossa. Printtilehden tilauksen yhteydessä saat lukuoikeuden digilehteen sekä pääsyn kaikkiin Kotimaa.fisivuston uutisiin ja artikkeleihin. Myös julkisuudessa näkyy paljon yli 80vuotiaita virkeitä ja päteviä ihmisiä. Ratkaisukeskeisenä ihmi senä keinot keksittiin. Vireydestään Kalliolahti on kii tollinen. Sorrin mies ei etelän lämmöstä välittänyt, mutta pitkään yhdessä olleelle parille ei etäisyys tuottanut ongelmia. Hyvään vanhuuteen vai kuttavat myös sosiaalinen asema, työhistoria, geenit, tottumukset ja myös sattuma. – Minä oikein ihmettelin sitä, että minulla ei ollut minkäänlaista huolta terveydestäni. Kun tunteen kohtaa, niin kyllä se hiljalleen väistyy. Sairas terveen parantaa. Elämäni keskei siä teemoja ovat olleet kaipaus, köyhyys ja ylistys. Vaikka vielä virtaa riittääkin, Kalliolahti toi mittaa taloaan ja valmistautuu tulevaan. Toki tällä iällä joskus ni met katoavat ja ajatus katkeaa useammin kuin aiemmin. Sosiaalinen elämä ja muiden seura ovat kui tenkin myös tärkeitä asioita jaksamisen kannal ta. – Ne olivat raskaita vaiheita. Apu löytyi Teneriffalta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Kalliolahti kertoo, että elämään ja vanhene miseen näyttää kuuluvan myös yksinäisyys ja ahdistus. Jylhä painottaa, että sosiaalinen elämä ei välttämättä tarkoita sitä, että tapaa koko ajan ihmisiä. Nyt on seuraava haussa. – Jos siihen ryhtyy, niin sitten siitä olosta on hankala päästä eroon. Päänsisäisesti tuntuu siltä, että minä olen edelleen se sama parikymppinen tyttö! Sorri varoo voivottelemasta ikäänsä. Siitä kannattaa puhua enemmän. Jotain oli keksittä vä. – Elämässä kiinni pysyminen toteutuu myös kirjojen, musiikin ja television kautta. – Ei voi tietää olenko elossa kolmen aikaan. – En koe itseäni vanhaksi. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen. tehdyssä pää töksessä lykättiin vammaispalvelulakia. Sik si hän ajattelee aamulla, että nyt on jäljellä olevan elämäni en simmäinen aamu. – Tässä vaiheessa elämääni keskiössä on hil jaisuuden viljely, fransiskaanina eläminen ja pyhiinvaellustoiminta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Omaa vanhenemistaan pelkääville Sorrilla on yksi viesti. Se saa Jylhän ajattelemaan, että ei 80 ole vielä ikä eikä mikään. Kaikki merkityksellisyys on hyväksi. Auvoon tuli kuitenkin särö. Gerontologian professori Marja Jylhä pitää sosiaalisuutta ja merkityksellisyyden säilyttä mistä tärkeinä asioina. Siksi hautajai sissanikin täytyy olla myös tosi tanssit, hyvät juhlat ja nyyttärit. Omasta terveydestään hän ei silti murehtinut. Toimeliaana itsensä pitävä Sorri on elänyt eläkeläisen elä mää jo vuodesta 2006. Hän on kuitenkin oppinut ”jättämään silleen” ja ”boottaamaan välillä”. Vaikka keskustelua ikäihmisten oikeuksis ta ja hyvinvoinnista käydään, on yleinen käyt täytymisilmapiiri Sorrin kokemuksen mukaan huonontunut. Yksin ollessa surulliset asiat täyttävät herkästi mielen, ja jos vielä muis tikin pätkii niin ihmekös jos ah distaa. – Monet vanhat ihmiset haluavat asua ko tona ja siinä monella realiteetti heittää. Huhtikuussa 2022 viereisestä nojatuolista tuli tyhjä ja Elsasta leski. + 6,9 snt/min. Sorri hymyilee mietteliäänä ja vaikenee het keksi. Hän totesi, että vai niin. Oman särkyneisyytensä ja kaminen ja muiden kivun kuunteleminen on tärkeää. Jylhän mielestä vanhusten liikkumisen eteen voi kuitenkin tehdä paljon. Luo vuus pitää minut virkeänä. 81 €) Kotimaa-lehti on luotettava silta kirkon ajankohtaisimpiin uutisiin koko Suomessa. Yli kolmekymmentä vuotta kutsu mustyötä tehneenä pimeitä ja tyhjiä päiviä tun tui yhtäkkiä olevan liikaa. Sorri jäi Suomeen hoitamaan Penttiä ja itseään. Teneriffayhteyttään Sorri pitää olennaise na asiana virkeytensä kannalta. ” Kunnat voivat tehdä yksinkertaisia asioita, kuten huolehtia katujen aurauksista ja tehdä kaduista ja kulkuvälineistä rollaattoriystävällisiä. – Olemassa olevasta tilanteesta voi kuitenkin tehdä niin hyvän kuin mahdollista. Jumala on antanut mi nulle energiaa käsittämättömän paljon. Kalliolahti painottaa, että muiden kanssa on olennaista jakaa sekä lahjat että puutteet. Vaikka hän käy jo yhdeksääkymmen tä, on hänelle edelleen ihmetys, että peilistä katsoo takaisin van ha nainen. – Kunnat voivat tehdä yksinkertaisia asioi ta, kuten huolehtia katujen aurauksista ja teh dä kaduista ja kulkuvälineistä rollaattoriystä vällisiä. Virren sanat kantavat kauas. Lopulta Pentin tyhjäksi jäänyt nojatuoli al koi kuitenkin ahdistamaan liikaa. – Vanhoja ihmisiä ei huomioida samalla ta voin kuin ennen. Sorri ja hänen miehensä Pentti avasivat aina aamuisin Skypeyhteyden ja vaihtoivat kuulumisia tunnin verran. Minut on luotu liikkumaan. Samoihin aikoi hin alkoi korona ja yhteydet etelään katkesi vat. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. https://kamp.jaicom.com/kotimaa/add-to-cart/1692 toistoimintaa. Toki sairauksia ja kaikenlaista tulee, mutta niiden kanssa voi oppia pärjää mään. Liiallista yksinoloa pitää välttää, sillä ih minen on luotu laumaeläimeksi. Kiitos ja ylis tys kuuluu siihen hetkeen, kun yksi on päässyt matkansa päähän ja laskenut matkasauvansa. Pelätä ei tarvi. Esimerkiksi linjaautossa ei anneta enää paikkaa. – Muistutan silti, että sosiaalisuus ei ole mi kään vanhojen ihmisten erityistarve. Elämä on hauras. Tärkeää on vanhetessa pysyä kiinni sosiaalisessa elämässä. En mitään ymmärrä enkä mitään jaksa”. Oli aika ryh tyä etsimään uutta tukikohtaa Teneriffalta. Esimerkiksi 27.9. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että liikunta ongelmainen vanhus ei saa sa moja etuja, kuin nuorempi lii kuntaongelmainen aikuinen. Olin Pentin kanssa joka päivä loppuun asti. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Joka päivä on myös syytä tehdä jotain, mistä pitää. – Kannattaa elää päivä kerrallaan ja elää juu ri sitä päivää. Minun lapsuudessani kaikkia tervehdittiin ja niiatakin piti riittävän syvään. Jollekin merki tystä tuo kirjallisuus, toiselle kielen opiskelu ja kolmannelle lastenlapset. Liikkeelle lähteminen voi olla jollekin hankalaa. – Villakoiran ydin lienee se, että vammaispalvelut halutaan pois ikäihmisiltä. Tulevista uhkakuvista huoli matta Jylhä näkee, että esimer kiksi nykyiset 70vuotiaat ovat hyvinvoivempia kuin aikaisempi sukupolvi. – Hyvän vanhuuden tukipuut luodaan jo varhain, mutta terveyteen voi panostaa pitkin elämäänsä. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Silloin sanon: ”Sinun käsiisi Isä. Sorrin mielestä eläväinen elämä, ihmisten pariin hakeutuminen ja mielekäs tekeminen pitää mielen virkeänä. Vuonna 2020 Pentti sairas tui vakavasti ja myöhemmin myös Sorrilla it sellään todettiin rintasyöpä
Kuvakirjan tari nan esikuvasta eli Alfonso Padillasta tuli musiikkitieteen tohtori ja hän työskenteli Helsingin yli opistossa. Isoisän ta rinassa tulee esille myös musiikin voi ma ja kuinka mu siikki kantoi hänet vaikeuksien yli niin Chilessä kuin Suo messa. Yle Areenasta löytyy myös vanhoja dokumentteja, esimer kiksi Chile – ennen vallankaappausta (1973) ja Chile – vallankaappauksen jälkeen (1974). Syksyllä 1973 Suomeenkin tuli poliittisia pakolaisia Chiles tä. Olet kaivannut ja etsinyt häntä, ehkä jopa itseltäsi salaa, ja nyt tämäkin kirja on löytänyt tien käteesi.” Päivittäiseen, säännölliseen ja eläytyvään raamatunlukuun kutsuva materiaali. S uomessa ja maailmal la seurattiin 50 vuotta sitten Chilen sisäistä ti lannetta huolestunee na. Kattavaa aineistoa voi hyvin hyödyntää puheiden valmistelussa, seurakuntailloissa ja retkien ja pyhiinvaellusten matkaeväänä. Vastaanotosta huolehti Kirkon Ulkomaanapu ” Kuvakirjassa Chilestä paennut isoisä muistelee aikaansa lapsuuden kotimaassa. Taiteilija Adolfo Vera oli yksi vuonna 1973 Suomeen tulleista chileläispakolaisista. Sotilasjuntan valtakausi Chiles sä päättyi 1990, jolloin maasta tuli jälleen demokraattinen. Yle Areenassa on katsottavis sa osin Heikki Hiilamon kirjaan Näkymättömät sankarit perustu va tvsarja Invisible Heroes, joka kertoo kahden suomalaisdiplo maatin, Tapani Brotheruksen ja Ilkka Jaamalan toiminnasta ja yrityksestä saada vainojen kohtei na olevia chileläisiä turvaan ulko maille. 100 kpl 6,80 16 ~ Kotimaa | 6.10.2023. Suomessa nykyisin asuvat noin 500 chileläistä muistavat 50 vuo den takaisia tapahtumia myös keskusteluin, elokuvanäytöksin ja seminaarein. Kirjapaja 19,90 (24,90) Marjaana Kanerva Kotona rukouksessa – Rukousryhmän ohjaajan opas Monipuolista virikeja työkirja muodostaa kokonaisuuden jossa kukin kymmenestä luvusta avaa rukouksesta eri näkökulman. Kirja on ilmestynyt suomeksi vuodesta 1905 lähtien. syyskuuta 1973. Taivas on maan päällä silloin, kun ihminen tuntee kuuluvansa juuri siihen, missä on. Sanna Pelliccioni: Kerro minulle, Antonio. Suomeen syntyi vahva soli daarisuusliike, joka kosketti eri tyisesti nuoria ja opiskelijoita. kulttuuri Pakolaisten tarinat puhuttavat yhä Chile | 50 vuotta sitten tapahtunutta vallankaappausta ja pakolaisuutta käsitellään valokuvanäyttelyssä, kirjallisuudessa ja dokumenteissa. Kirkko sitoutui ottamaan vastaan kymmen pakolaista, yh den viisihenkisen perheen ja vii si nuorta miestä. Chileläiset olivat kuitenkin en simmäinen suurempi Euroopan ulkopuolelta saapunut pakolais ryhmä Suomessa. Esimerkiksi Valokuvataiteen museossa on esillä yhden pakolai sena maahamme tuleen taiteili jan, Adolfo Veran töitä. Teos on oiva apuväline rukoukseen ja mietiskelyyn Jumalan läsnäolossa. Elettiin aikaa, jolloin ideolo ginen vastakkainasettelu oli vah vasti esillä. Sacrum 28,90 (32,90) Anna-Mari Kaskinen, Tapio Luoma, Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika 2023–2024 – Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Hartauskirjallisuuden rakastettu klassikko. Hänen valokuviaan on nyt esillä Valokuvataiteen museossa. Kirja etenee kirkkovuoden mukaan ja tarjoaa Raamatun tekstin jokaiselle päivälle sekä lyhyen rukouksen kullekin pyhäpäivälle. Jokaisessa kortissa on elämänläheinen rukous niin arkeen kuin pyhään. Allende surmasi itsensä presidentinpalatsissa. 20 kpl 23,50 Mari Leppänen Kuulun tähän maisemaan – Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta Piispa Leppäsen teemoja ovat luomakunnan kauneus ja luonnon hyvinvointi, ihmisen elämä rosoineen ja hengähdystaukoineen, hiljaisuuden kuuntelu ja elämän näkeminen pyhiinvaelluksena. 100 kpl 5,90 Koko 11 cm x 16 cm 7,20 (7,90) väh. Sosialistipresidentti Salvador Allende yritti pitää maataan ja sen demokraattisesti valittua hal lintoa kasassa, mutta sotilasjuntta teki verisen vallankaappauksen 11. Töitä on vuosilta 1977–2023. Mutta samalla näyttely laajenee pohtimaan vie rauden ja pakolaisuuden ongel maa laajemmin. Myös luterilainen kirkko osal listui chileläisten pakolaisten tu loon. OLLI SEPPÄLÄ Adolfo Vera: Jos en minä niin kuka. Kirjapaja 19,90 (24,90) Päivän Tunnussana 2024 Joka vuosi ilmestyvä kirjanen, jossa vuoden jokaiselle päivälle kaksi raamatunlausetta ja raamatun lukuohjelman. Näyttelyn nimi on Jos en minä, niin kuka?. Olet mitä ilmeisimmin kuullut hänen kutsunsa. Jatkoa seurasi muutama vuosi myöhemmin eli 1979 kun Suomeen saapui Viet namista noin 500 niin sanottuja venepakolaista. Karjalan evankelinen seura Koko 8 cm x 12 cm 6,60 (6,90) väh. Suomen valokuvataiteen museossa 7.1.2024 saakka. Kirja on myös raamatunlukuopas, jota seuraamalla UT tulee luettua vuosittain ja VT kolmessa vuodessa. Tapahtumia on vielä lokakuussa kulttuurikeskus Caisassa Helsingissä. | Kuva: Suomen Valokuvataiteen museo Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Ruot siin tuli samoihin aikoihin peräti 11 000 Chilen pakolaista, mikä kertoo maiden pakolaispolitiikan erilaisista lähtökohdista. Veran näyttelyssä on mukana kuvia Suomeen tulleista pakolai sista ja heidän sopeutumisestaan yhteiskuntaan. Kaikkiaan heitä tuli hieman yli 180, mutta he saivat mediassa si täkin suuremman huomion. Chile – tämä maa on meidän (1988) kertoo pakolaisten vai heista. Kuvakirjassa Chilestä paennut isoisä muistelee aikaansa lapsuu den kotimaassa poliittisena toisin ajattelijana ja vankina. Suomessa ja eri puolilla maailmaa on muistettu 50 vuoden takaisia tapahtumia Chi lessä. Suomen Pipliaseura 25,60 (28,90) väh. Hiltunen, Pirjo Kantala, Jaana Räntilä, Kalevi Virtanen Tässä olen – Päivittäisiä hengellisiä harjoituksia 2023–2024 Jumala on läsnä, hän on tässä. Kuva on yksityiskohta teoksesta Minun Helsinki vuodelta 1977. Vallankaappauksella oli vai kutuksensa myös Suomeen, sillä toisinajattelijat joutuivat pakene maan maasta, tai heidät karkotet tiin. 36 sivua. Schildts & Söderströms 2023. ja heidät sijoitettiin Turun kristillisen opiston vanhoihin tiloihin. Yhden Suomeen tulleen chi leläisen kokemukset maanpako laisuudesta ovat lähtökohtana Sanna Pelliccionin kuvittamas sa ja kirjoittamassa kuvakirjassa Kerro minulle, Antonio. 040 735 2096 Tässä olen Hanna Rinkineva (toim.) Ole kanssani tänään – 52 rukouskorttia Lempeät rukoustekstit sopivat sekä henkilökohtaisen rukouselämän virikkeeksi että käytettäväksi erilaisissa ryhmätilanteissa. Kirjapaja 8,20 (9,60) Pekka Y
Ei mi tenkään saleja täyteen vetävä elo kuva päätellen siitä, miten hyvin paikkoja katsomosta on saatavissa. Pian mukaan tempautuu aikui sia. Kun kysellään, mitä Venäjä on maailmalle antanut, on sen maa ilmanmaineeseen kurottanut klas sinen kirjallisuus usein listan kär jessä. Jesus Revolution ei ole doku mentti, mutta dokumentinomai suutta siinä on. Sarjassa puhutaan pääosin espanjaa. To 12.10. Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Pelättiin ydin sotaa, käytiin sotaa Vietnamissa, kansalaisoikeusliike taisteli mus tien oikeuksien puolesta, nuoret eksyivät itsestään ja huumeiden käyttö kukoisti. Mutta sen suuri maine ja gloo ria liittyy eniten yli satavuotiaisiin klassikoihin. Vaari perusti 54-vuotiaana omenatarhan Ylöjärvelle. MARI TEINILÄ | painettua sanaa | Bobbie Luhnowin esittämästä Jodiesta paljastuu epätavallisia kykyjä Netflixin sarjassa. Ma 9.10. Jeesusliik keestä nousseita bändejä ja muusi koita olivat esimerkiksi Petra, Re surrection Band, Andraé Crouch, Keith Green ja Larry Norman. Tarina on epäilemättä myös sukua kauhuelokuvaklassikko The Omenille (1976), jossa adoptiolapsi paljastuu paholaiseksi. klo 15 Ohjelmaa uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Kuitenkin melko lailla keskeisesti Venäjän kirjalli suuden suurimpiin nimiin kiin nittyen. Radio1 klo 10 Sohvakirkko Haagan seurakunnasta Helsingistä. Seurakuntapastori Helena Lorentz, Anjalankoski. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. kulttuuri Hippiherätyksen riemua elokuva | Jesus Revolution piirtää kuvan yhdestä merkittävästä kristinuskon historian ilmiöstä: Jeesus-liikkeestä. Ohjaus Jon Erwin, Brent McCorkle. Ma 9.10. Jeesukselta näyttävä Frisbee täyttää pian rukoushuoneen us | radio ja tv | koon tulleilla hipeillä ja hilpeällä musiikilla. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020). Tar vitaan kommuuni, jossa elää kuin opetuslapset ainakin. Anhavan esseet liikkuvat ai hepiirinsä laidasta laitaan, usein oikeastaan sen ul kopuolellekin siir tyen, palaten kui tenkin yleen sä jollakin tavalla varsinaiseen aihee seensa eli venäläi sen kirjallisuuden eräisiin vaiheisiin, detaljeihin ja har vinaisuuksiin. Horisontti su 8.10. Ti 10.10. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski. Hän muun muassa muuttaa kivennäisveden viiniksi. Ke 11.10. La 7.10. Sen niminen silta tuhoutui äskettäin sodassa. Jeesusliike on yksi merkittävä osa kristinuskon historiaa. | Kuva: Lions Gate Entertainment Kirjailija Kaija Pispa kirjoittaa uusimmassa Henki-lehdessä (5/23) kirjeen vaarilleen Sulo Johannes Pispalle. Puhuttiin Jee susliikkeestä ja jeesusfriikeistä. Se on sääli. Rovasti Minna Tuominen, Porvoo. Netflixin kuusiosainen sarja, Jodie, valittu on kiinnostava sekoitus us kontoa, näkyjä ja kevytkauhua. Kulttuuritekona Jesus Revolu tion on ehdottomasti kannatetta vaa katsottavaa. Erikoista siksi, että kyse selkeästi uskonnolliseen aiheeseen paneutuvasta elokuvasta. Yksi niistä oli ukrainalainen talviomena Antonovka. Jesus Revolution perustuu kalifor nialaisen Harvest Christian Fellow ship kirkon pas torin Greg Laurin ( Joel Courtney) muistelmiin 1960–70luku jen taitteen Jeesusliikkeestä Yh dysvalloissa. La 7.10. Seurakuntapastori Matti Hernesaho, Turku. JUSSI RYTKÖNEN Amerikkalainen Jeesus Meksikossa | tv-vinkki | Amerikkalainen 12-vuotias Jodie elää meksikolaisessa pikkukaupun gissa, jonne hän on paennut yksinhuoltajaäitinsä kanssa. ”Se on kotoisin Hersonin lähelä Antonivkasta. Ke 11.10. Tähän hetkeen syntyi kalifornialaisen hippien parissa nuorisoherätys, joka pyyh käisi tuolloin halki PohjoisAme rikan ja ulotti vaikutuksensa Eu rooppaan saakka. E rikoista, mutta miten osuvaan hetkeen, tuli mieleen, kun Finnki no otti valkokankail leen tuoreen elokuvan Jesus Revolution. Kesto 2t. Kirkkovaltuutettu Arto Nykänen, Hattula. 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Martti Anhavan esseet ovat mo nipuolisuudessaan lukijaa avarta via ja hoksauttavia: pienistä detal jeista kasvaa niissä usein suuria näkyjä venäläisen kirjallisuuden laajan ja omaperäiseen maail maan. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Väkimäärä paisuu. Kirkkoherra Mari Mattssonin kanssa keskustelevat piispa emerita Irja Askola ja oikeuspsykologian dosentti Julia Korkman. Hämmästys ja ilo merkityk sen löytymisestä ja ilosanoman leviämisestä välittyy koskettavasti. Raamattuakin siteerataan. Se synnytti useita hen gellisiä liikkeitä ja jätti erityisesti lähtemättömän jäljen kristilliseen nuorisomusiikkiin. Jodie, valittu perustuu Mark Millarin ja Peter Grossin kolmeosai seen sarjakuvaromaaniin American Jesus 1990luvun lopulta. To 12.10. Hirveä asia! Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, siihen ihanaan hedelmäpuiden maahan. Joukosta voi poimia myös es seen arvoituksellisen ja Hiljaa virtaa Don teoksessaan plagioin nistakin epäillyn Mihail Šolohovin elämästä, Fjodor Dostojevskin romaanien henkilögallerian usein erikoisten nimien merki tyksien pohdinnan, Dostojevskin ilmaisutavan vertailua Leo Tolstoihin ja muutamiin muihin klas sikoihin ja lisää kahden suurim man eli Dostojevskin ja Tolstoin tuotannon analyysia. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Sarja päättyy niin, että katsoja osaa odottaa jatkoa. Nyt haluaisin kääriä jokaisen ukrainalaisen hellästi turvaan sodalta”, Kaija Pispa kirjoittaa. Pastori Chuck Smith (Kelsey Grammer, oik.) löytää uuden vireen uskoonsa tavattuaan hippisaarnaja Lonnie Frisbeen (Jonathan Roumie, vieressä). Jumalanpalvelukset Sunnuntai 8.10. Ensin nuoret leikkivät rahaa saadakseen että Jodie ( Bobby Luhnow) on messias. Kaikilla herätyksillä on myös varjonsa. ”Takana oli talvisotatalvi, jonka hirmupakkaset tuhosivat melkein sukupuuttoon Suomen hedelmäpuukannan.” Kaija Pispa listaa vaarin omenatarhaan kuuluvia lajikkeita. Pe 13.10. Kirjan loppuliito annetaan ranskalaiselle markiisi de Custinelle, jonka omaperäinen ja kent tätutkimuksen näkökulmasta dile tanttimaisella otteella tehty mat kakirja Venäjä 1839 osoittautui sittemmin Euroopassa eri kielil le käännettynä jättiläismenestyk seksi – kirja muokkasi liki sadak si vuodeksi läntisiä käsityksiä sul keutuneesta ja niin kovin erilaises ta Venäjästä ja sen kansasta. Tarina alkaa siitä, kun Calva ry Chapelin pastori Chuck Smith tuo väsähtäneeseen seurakuntaan sa tien päältä löyde tyn hippisaarnaajan Lonnie Frisbeen. Yhden pojan kautta löytyy kosketus myös synkretistiseen paikallisuskontoon. Musiikista vastaavat Susanna Lukkarinen, Henna-Maija Kuki, Teemu Keränen ja Teemu Eronen. Jodie joutuu onnettomuuteen ja hänessä paljastuu epätavallisia henkisiä kykyjä. Kiitosrukouspalveluksen toimittaa arkkipiispa Leo yhdessä papiston kanssa. Sarjan uskonnollisuudessa on piirteitä herätyskristillisyydestä ja ka tolilaisuudesta. Tarina kerrotaan paikoin verkkaisesti ja näky maailmassa harhailleen. Se on nistuu hyvin välttämään kiusauk sen paatokselliseen saarnaavuu teen ja antaa tarinan itsensä pu hua. Ti 10.10. Ja niin kuin kaik ki tositarinoihin pohjautuvat elo kuvat yleensäkin, se pitää katsojan mukanaan loppuun saakka. Mielenkiin toinen on esimerkiksi essee, jos sa kirjallisessa ker ronnassaan selvä piirteinen kuvailija Tolstoi ei siviilielä mässään ollut eri tyisen rationaali nen, vaan koroste tun tuulella käyvä, päätöksentekokyvy tön ja ylipäätään usein paikkaansa elämässä löytämätön. Tuon kirjallisuuden laajan piirin erikokoisten tapauksien, merkillisyyksien ja jopa salaisuuk sienkin äärelle vie kirjailija ja suo mentaja Martti Anhavan uusi es seekokoelma Pientä, keskikokoa ja suurta. OLLI SEPPÄLÄ Jodie, valittu katsottavissa Netflixissä. Arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi, Espoo. Ja mitä on luvassa. 335 sivua. ” Pienistä detaljeista kasvaa niissä usein suuria näkyjä venäläisen kirjallisuuden laajan ja omaperäiseen maailmaan. Jodien kautta kuvataan lahkon ja kultin synty sekä niiden luhistuminen. Sinänsä mainioon elo kuvaan varjot olisivat tuoneet lisää syvyyttä. Kirjoituksia. Pe 13.10. FREIJA ÖZCAN Jesus Revolution. Radio1 klo 11 Ortodoksinen liturgia | viikon kirja | Venäläisen kirjallisuuden lisälyöntejä Martti Anhava: Pientä, keskikokoa ja suurta. Kohta kaste paikka meren rannassa tulvii nuo risoa, mukana myös Greg Lauri. Otava 2023. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Sinä opetit meille, miten jokainen Antonovka-omena kääritään erikseen sanomalehtipaperiin ja asetellaan hellävaraisesti kypsymään talvea varten. Nii hin Jesus Revolution ei mitenkään viittaa, ei myöskään Lonnie Fris been traagiseen kaksoiselämään. Toiminnanjohtaja Janne Lahti, Helluntaiherätys, Kauhava. Jotakin kertonee se kin, jos nykykirjallisuuden kovim mat nimet joutuvat usein harkitse maan Venäjältä lähtemistä. | Kuva: Netflix ” Mainioon elokuvaan varjot olisivat tuoneet lisäää syvyyttä. Leikistä tulee totta. Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos saarnaa. Ja kuka etsii häntä vimmatusti. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. Pastori Tapio Juntunen, Ortodoksinen kirkko, Nurmes. Jeesusliikkeen kom muuneista on sittemmin paljas tunut hyväksikäyttöä, LSDtrip pejä ja hengellistä väkivaltaa. Anhavan ajatukset kiinnittyvät esimerkik si venäläisen kirjallisuuden suo mentamisen vaiheisiin – erikoise simerkkinä 1970luvulla kustan tamoiden yhteistyönä ja Anha van mukaan myös hännystelevän idänpolitiikan lieveilmiönä synty nyt massiivinen Neuvostokirjalli suuttasarja. Suomen ortodoksisen kirkon autonomian 100-vuotisjuhla. Onko Jodie uusi Jeesus. Osuvaan hetkeen Jesus Revolu tionin ilmaantuminen valkokan kaille ajoittuu siinä mielessä, että aikakaudessa, johon tarina sijoit tuu, on paljon samaa levottomuut ta kuin nykyajassa. Alkoholisoituneen yksinhuoltajaäidin poika Lauri löytää tiensä liikkeen perustajien joukkoon ja samalla merkityksen elämälleen. Kuvakulmia on harkittu historiallisen kuvamate riaalin pohjalta
Aktiivit jakoivat sateenkaarisuklaata ja itse paistamiaan pullia kaupan edessä. ” Monet kristityt sateenkaari-ihmiset kaipaavat tilaisuuksia kohdata muita varmasti turvallisessa ympäristössä. Jäl kimmäinen pitkälti kokosi ehdokaslistan ja oli sen ääniharava. Ja silloin kun olin, koin toisinaan torjuntaa. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM haastattelu Heidi Hoffmanin mukaan yhteistyöllä ja toisia kunnioittavalla asenteella saa parhaiten tuloksia aikaan myös seurakuntapolitiikassa. Mäntsälässä on keskustelujen jälkeen pää dytty siihen, että paikallisen Setan ja seurakun nan yhteistyö on mahdollista, mutta tietyin ra jauksin. – Syyksi on kerrottu kentältä tullut palau te, jonka mukaan Setan jäsenyys jää, jos kirkon kanssa toimitaan yhdessä. Heidi Hoffman huomauttaa, että pärjätäk seen vähemmistö tarvitsee aina enemmistöstä tukea. – Niihin tulee kuitenkin koko ajan töihin nuorempia pappeja ja muita työntekijöitä. Isossa kuvassa ne kuitenkin menevät oikeaan suuntaan. Hoffmanille kampanjoinnin organisoiminen on tuttua, koska hän on kokoomuksen aktiivi. Rukoilen, että meille kaikille sateenkaari-ihmisille löytyisi oma paikka seurakunnassa ja voisimme tuntea olevamme turvallisesti osa kristittyjen yhteisöä. P ohjoisUudellamaalla sijaitseva 21 000 asukkaan Mäntsälä teki viime marraskuun seurakunta vaaleissa aikamoisen tempun. Hoffman määrittelee itsensä kansalaisakti vistiksi. – Uskon, että kyseinen messu Mäntsälässä kyllä vielä joskus toteutuu. Niin sanotun väärän puolueen kannattamista ei aina katsota hyväl lä, vaikka tarkoitus on koota kaikki sateenkaa revat toimimaan yhdessä. – Erilaiseen sateenkaaritoimintaan ovat kaikki tervetulleita. On pidetty esimerkiksi Kau neimmat joululaulut tilaisuus, johon kuului hartaushetki. Tämä ei ainakaan helpota sateenkaarikristittyjen ti lannetta. Ei siis tarvitse itse kuulua seksuaali tai sukupuolivähemmistöihin. Siitä on ollut jo pitkään puhetta. Seurakunnan lisäksi hän toimii aktii visesti paikallistasolla myös politiikassa, mar toissa ja Setassa. Olen ylpeä, että saan olla Mäntsälän seurakunnassa monessa mukana; luottamushenkilönä, vapaaehtoisena, somettajana ja messutiimin vetäjänä. Se koetaan usein omien kokemusten pohjaltakin hyvin konservatiiviseksi, luotaan työntäväksi ja poissulkevaksi. Ehdolla ollut Heidi Hoffman ei itse päässyt läpi, mutta hänellä oli iso rooli onnistuneessa kampanjatyössä Saija Hellströmin ohella. Yksi ryhmän aktiiveista on Heidi Hoffman, joka on muuttanut maaseutumaiselle paikkakunnalle Helsingistä neljä vuotta sitten Natypuolisonsa kanssa. Turvallinen tila on sellainen, jossa huomioi daan ihmisten moninaisuus ja kaikkia kohdel laan tasaarvoisesti. Hän uskoo vakaasti yhdenvertaisuuden lisääntymiseen yhteiskunnan eri osaalueilla, myös seurakunnissa. – En kuitenkaan sateenkaariihmisenä us kaltanut olla tuossa yhteisössä aina itsestäni täysin avoin. Salaisuus ei liene sekään, että sateenkaari väen keskuudessa esiintyy nihkeyttä myös evankelisluterilaista kirkkoa kohtaan. Asiat eivät välttämättä etene nopeasti. Joku saattaa katsella vähän hämmentyneenä kin oman seurakunnan sisällä käytävää vääntöä sateenkaariihmisten oikeuksista. Sellaisiakin on paljon, jotka opiskelujen jälkeen haluavat palata pienemmälle paikkakunnalle, josta löy tyy tilaa ja rauhaa. – Näille on kysyntää, koska monet kristi tyt sateenkaariihmiset kaipaavat tilaisuuksia kohdata muita varmasti turvallisessa ympä ristössä. Kuka. Uskon, että saimme sel laisia ihmisiä äänestämään, jotka olisivat muu ten jättäneet vaalit kokonaan väliin. – Minusta lähtökohta ei voi olla se, että sa teenkaarikristityille on omaa toimintaa lähin nä vain isoissa kaupungeissa. Sitä ennen hän oli ortodoksi, ja Helsingissä asues saan Hoffman kävi ortodoksien palveluksissa. – Pienemmillä ja suuremmillakin paik kakunnilla pitää kuitenkin minusta olla rea listi. – Seta voi esimerkiksi somessa mainostaa seurakunnan toteuttamaa sateenkaaritapah tumaa, mutta sillä tavalla, että seurakunnan postaus jaetaan edelleen. Uskaltaako moiseen sekaantua, vaikka tasaarvon edistä minen sinällään kiinnostaisikin. Hoffmanin mukaan Mäntsälän Setan piiris sä käytiin keskustelua siitä, onko seurakunnan kanssa ylipäätään mahdollista tehdä yhteistyö tä. Tulkaa kaikki Mäntsälä ei lähtenyt vaalei hin hissutellen vaan näkyi somen ja perintei sen median lisäksi Mäntsälän toreilla ja turuil la. Se ei välttämättä olekaan sateenkaaripii reissä ongelmaton asia. Hänen mukaansa on pystyttävä tekemään yhteistyötä myös sellais ten kanssa, joiden kanssa arvot ja mielipiteet eivät kohtaa. Hoffman ei tunne henkilökohtaista inhoa niitä konservatiivisia seurakuntavaikutta jia kohtaan, jotka eivät lämpene sateenkaari kristittyjen tavoitteille. Heidi Hoffman, 49 controller Helsingin yliopistolla, kansalaisaktivisti Juuri nyt nautin syksyisestä luonnosta ja talletan sen satoa valmistamalla hilloja ja säilömällä sieniä. Meillä on mieletön tekemisen draivi. Seurakuntavaalit eivät suuria kansanjouk koja kiinnosta, mutta merkitys tä niillä on. Tulkaa kaikki Mäntsälä ryh män viime marraskuun vaaleissa saamat seitsemän kirkkovaltuus topaikkaa eivät tulleet sattumalta. Jaossa kun on aika paljonkin valtaa. Pitkälti olen kuitenkin jättänyt sen omaan arvoonsa. Joidenkin mielestä ei voi tehdä. – Toki minun on vaikea ymmärtää heitä. Seurakunnissa kehitystä voi hidastaa se, että luottamushenkilöiden keskiikä on usein aika korkea. He ovat tavallaan puun ja kuoren välissä. – Onnistumisemme avaintekijä oli se, että ryhmäämme ei perustettu vain vaaleja varten, vaan se toimii omana yhteisönään. Hoffman iloitsee siitä, että seurakuntaan on saatu oma sateenkaarityön yhteyshenkilö. Hän iloitsee siitä, että Tulkaa kaikki Mäntsälä -ryhmässä on ihmisiä useista eri puolueista. Sa teenkaarimyönteinen Tulkaa kaik ki Mäntsälä ryhmä osallistui vaaleihin ensim mäistä kertaa ja nousi heti kirkkovaltuuston toiseksi suurimmaksi ryhmäksi. Haaveissa siintää myös Sateenkaarimes sun järjestäminen. He suhtautuvat useimmiten vähemmistöihin myönteisesti. Sateenkaarikristitty kohtaa painetta monesta suunnasta Kristillinen sateenkaaritoiminta on yleisintä suuremmissa kaupungeissa, mutta myös pienemmät paikkakunnat seuraavat perässä. Mäntsälän seurakunnassa on ollut niin sa nottua sateenkaarevaa toimintaa jo muuta man vuoden ajan. – On paljon seksuaali tai su kupuolivähemmistöihin kuulu via ihmisiä, joille kirkko ei edus ta mitään hyvää. – Se rohkaisi, että saimme ihmisiltä koko ajan hyvää palautetta. Heillä on kolme lasta, joista kaksi vielä kotona. Heidi Hoffman haluaa ponnistella erityisesti sen eteen, että sateenkaarinuorten elämä olisi jatkossa helpompaa. Vaalien tulok sen kautta määritellään se, mi ten asiat seurakunnissa etenevät myös vähemmistöjen kannalta. Jokaisen tulisi saada olla täysin oma itsensä myös siellä, missä asutaan maaseutumaisemmin. – Eivät täältä Mäntsälästäkään kaikki halua muuttaa Helsinkiin, jossa vähemmistöjen edus tajien on varmasti helpompi olla. Mäntsälä on yksi niistä. – Hän on yksi diakoniatyöntekijöistämme. – Setan piirissä puolueeni ei varmasti miel lytä kaikkia ja piikittelyäkin on tullut. Luterilaisessa kirkossa Hoffman on uusi tu lokas: hän liittyi siihen vasta viime vuonna. Moni tähän jouk koon kuuluvista haluaa asua maalla, kuten mei dän perheemme, Heidi Hoffman sanoo. – Mäntsälän seurakunnassa olen kirkkoneu voston jäsen sekä kirkkovaltuustossa varajäse nenä. Kampanja työtä tehtiin tosissaan. Jokainen voi auttaa oman seurakuntansa sateenkaarikristittyjä itselleen luontevimmil la tavalla. Mäntsäläläinen sateenkaarikristitty on opti misti. Mistä se kaikki vastustus oikein kumpuaa. 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023
Tiedän orto ” Tämä ei ole enää vain Karjalan evakkojen kirkko. Joissakin seurakunnissa kastetaan Elian mukaan vuodessa vain muutama lapsi. Jos saisimme heidät kaikki mukaan, olisi se fantasti nen asia. – Arkielämässä luterilainen kirkko usein auttaa meitä pai kallisesti esimerkiksi siten, että saamme käyttää sen tiloja ilmai seksi. – Tästä jotkut rehtorit nykyään mielestäni laistavat. Miten se vaikuttaa seurakuntaelämään. | Kuva: Jussi Rytkönen Johan Bastubacka. – Kirkkoyhteisönä asiasta on puhuttava ja myös siitä, kuinka monikulttuurisuus on rikkaus. Suhteita luterilaiseen kansan kirkkoon Elia pitää hyvinä. Seurakuntia on kymmenen ja ne ovat alueellisesti laajoja. Ortodoksisella kirkolla on Karjalassa ja Suomessa yli 800-vuotinen historia. Kolmen lapsen äiti on myös monella tavalla mu kana ortodoksisen seurakunnan elämässä. . Päteviä ortodoksisen uskon non opettajia ei ole aina saatavissa ja koululakien mukaan uskontoa saa opettaa miltei kuka tahansa. Juhlavuotenakin Hämäläinen kertoo ortodoksisen kirkon yh den huolenaiheen olevan, että sen jäsenmäärä pienenee. Haitta taas on diasporassa elä minen. Toisaalta kaikki seu rakunnan jäsenet eivät ole yhdes sä koolla. Autono mia samalla päätti suomalaisten ortodoksien vuosisataisen yhtey den Venäjän kirkkoon. Se voi olla yksinäistä, ja ortodoksinen identiteetti saattaa Elian mukaan rapistua. Vähemmistönä on hienoa edustaa vanhaa rikasta kristillisyyttämme. Vähemmistöasemassa elävä kansankirkko kohtaa nyt muuttuvan nykypäivän, jossa todellisuutta on myös jatkuva jäsenkato. Joensuulainen Anna-Maria Hämäläinen työskentelee Joen suun seudun Leaderyhdistykses sä asian tuntijana. Kuvassa Heinävedellä sijaitsevan Lintulan luostarin Pyhän Kolminaisuuden kirkon ikonostaasi. – Juhlaa on vietetty eri puolilla maata. » Ortodoksisessa kirkkokäsityksessä kirkko on ja tulee kirkoksi eukaristiaa (ehtoollista) viettäessään. Elian mielestä satavuotiaan au tonomisen kirkon tehtävä on jat kaa omaa elämään sä, ajasta aikaan, Kristuksen toiseen tulemiseen saakka. Kah den kirkon piispojen kesken on hänen mielestään hyvä yhteys. Ortodoksiseen kirkkoon on Hä mäläisen mukaan usein myös vai keaa saada työntekijöitä. – Kirkko on saanut hyvää nä kyvyyttä. – 6 000 jäsenen Joensuu on tietenkin melko iso seurakunta. – Katson luottavaisin mielin tu levaisuuteen. Oikein ylistävä ja sata vuotta autonominen ortodoksisuus | Suomen ortodoksinen kirkko juhlii sata vuotta sitten saatua autonomiaa. On tehtävä enemmän työtä, että ih miset pysyisivät kirkon jäseninä. Ajan haasteet ovat kovia, mut ta metropoliitta ei anna sen häi ritä liikaa. Juhlavuotena hienoa oli Hämä läisen mukaan patriarkan vierai lu Suomessa ja monet paikalliset juhlat. Taustalla on kirkosta eroamis ten lisäksi kastettujen määrää suurempi kuolleisuus. Käymme lisäksi oppikes kusteluja erittäin hyvässä hen gessä. Juhlavuoden huippukohta na voidaan Elian mielestä pitää Konstantinopolin ekumeenisen patriarkan Bartolomeoksen Suo menvierailua syyskuussa. Kirkkoja ja tsasounia, eli rukoushuoneita on noin 150. – Kirkossamme on tehtävä enemmän etsivää työtä ja löydet tävä ne ortodoksit. Mutta totta kai me ajattelemme sodasta Konstantinopolin pat riarkaatin tavoin. – Joka perheessä tai suvussa on myös luterilaisia jäseniä. Sellaisessa ”kuplassa” ei hänen mukaansa oikeastaan huo maa, että ollaan vähemmistössä. Hämäläinen kertoo sukunsa ja lähipiirinsä olevan varsin orto doksista. Suomen ortodoksinen kirkko . Eri puolilta maa ilmaa tulevien or todoksien muka na saadaan paljon uutta. Jäseniä vajaat 57 000 (Suurimmillaan vuonna 1940, jolloin jäseniä oli noin 81 000). Nyt toivotaan, että Suomeen jäävät ukrainalaiset ja muut rekisteröitymättömät or todoksit tulisivat kirkkomme jäse niksi. Sen hallintomalli on demokraattinen ja luterilaisen kirkon mallin kaltainen. – Hyötyihin kuuluu se, että olemme usein eksoottinen maus te Suomen kristillisessä sopassa. Elia kertoo ymmärtävänsä, että jokaiseen kuntaan ortodoksi sen uskonnon opettajaa ei saada. – Osa venäläistaustaisista jä senistä on lähtenyt, koska he ko kevat, että Suomen ortodoksi nen kirkko on valinnut kantansa. Ortodoksisen kirkon suhteet val tioon ja suomalaiseen yhteiskun taan ovat Elian mukaan hyvät. Moskovan patriarkaatti katkai si suhteet Suomen ortodoksiseen kirkkoon vuonna 2018 Ukrainan kirkon saatua Konstantinopolil ta täyden itsenäisyyden eli auto kefalian. . – Tämä on surullista. – Täällä ItäSuomessa ortodok sisuus on lisäksi osa kulttuuria ja aika näkyvää. Venäjällä uskonto ja politiikka ovat autuaas ti sekaisin. Ei tarvit se papin olla yksin toimittamas sa liturgiaa. Muutos näkyy Elian mukaan kaikessa seurakuntaelämässä. Muualla Suomessa Oulun metropoliitta Elia. Mutta uskonnonopetus on kirk koon kuuluville lapsille kuitenkin pakollista. Kaikille yhteistä koulun uskon tooppiainetta ortodoksisessa kir kossa ei Elian mukaan missään ni messä haluta. . Oulun metropoliitta Elia ker too, että kirkko on suuresti iloin nut juhlavuodesta. Kirkkoa johtavat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, Kuopion metropoliitta Arseni ja Oulun metropoliitta Elia, sekä Haminan apulaispiispa Sergei. . Mutta kirkossamme on tietenkin suo malainen maku ja emme halua menettää suomalaista identiteet tiämme. | Kuva: Jukka Granström. Piispa toteaa, että kirkko on kui tenkin viime vuosikymmenien ai kana muuttunut kovasti sikäli, että maahanmuutto on tehnyt useim mista seurakunnista monikulttuu risia ja kielisiä. Ortodoksien todellinen ko konaismäärä Suomessa voi olla yli sata tuhatta. Kirkolla on verotusoikeus. . Ongelmat ovat vuosien mit taan vähentyneet ja nyt katsotaan eteenpäin. Ortodoksiset seurakunnat ovat poikkeuksetta maantieteellisesti hyvin laajoja. – Tämänhetkisessä maailman poliittisessa tilanteessa on ilonaihe ja suuri siunaus, että kuulumme Konstantinopolin ekumeeniseen patriarkaattiin, Elia toteaa. – Vuosittain kirkko pienenee liki tuhannella ihmisellä, se on meille aivan valtava määrä. | Kuva: Oulun kuva Anna-Maria Hämäläinen. Autonomia vuodesta 1923. . – Valtion taholta meitä ymmär retään ja kirkon palvelukeskusta myös tuetaan rahallisesti. Kolme hiippakuntaa: Helsinki, Kuopio ja Karjala sekä Oulu. . Kirkon yhteiskuntasuhteissa Eliaa huolestuttaa eniten ortodok sisen uskonnonopetuksen nykyti lanne ja tulevaisuus. – Kirkon missio on elää paikallisesti ja tuoda ih miset kirkon yhteyteen. – PohjoisKarjalassa väki ikääntyy ja vähenee, lapsia syntyy vähän, Hämäläinen toteaa. . – Uskonnonopetus on kuntien vastuulla. Valamon ja Lintulan luostarit . Metropoliitta ymmärtää, että erikielisten läsnäolo seurakunnis sa voi olla joillekin myös uusi asia. Kirkossa työskentelee noin 140 pappia ja 40 kanttoria. Vähemmistönä elämisessä on Elian mukaan sekä hyötyjä että haittoja. – Täällä PohjoisKarjalassa voi daan tasapuolisesti toteuttaa pal veluksia eri pyhäköissä. Niissä on se oma porukka ja paljon tulee muualtakin kävijöitä. teologia doksilapsia, jotka on jopa pantu etopetukseen, Elia sanoo. Meil le ekumenia arjessa on luontais ta. | Kuva: Ellen Hämäläinen. Kirkko on näkynyt taval lista enemmän ja toivomme, että se myös pysyy ihmisten mielissä, Elia sanoo. Elia muistuttaa, että Suomes sa ortodoksiset kristityt elävät ar keaan jatkuvassa ekumenian ti lassa. Täällä oli myös lasten ta pahtuma, jossa olimme mukana. Meillä rekrytoitiin juuri kirkko herra ja saimme hyvän – mutta hakijoita oli vain yksi. – Se on hirveää. – Tämä ei ole enää vain Karja lan evakkojen kirkko. Suomen ortodoksinen kirkko on Elian mukaan onnistunut py symään kriisin ulkopuolella. Nykyinen huolenaihe on orto doksisen kirkon jäsenkato. S uomen ortodoksinen kirkko on kuluneena vuotena viettänyt Kons tantinopolin ekumeeni selta patriarkaatilta vuonna 1923 saamansa autonomian eli itsehal linnon satavuotisjuhlaa. Teologija kanttorikoulutus järjestetään Itä-Suomen yliopistossa. Sen tila on kyllä ongel ma. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023
Julistaja na hän oli pitkinä kausina sangen yhteiskristillinen. Niin on tapahtunut ja tapahtuu helposti, mutta Kristuksen kirkkoa sellainen ei rakenna. Kuva ja Sana 2023. Kirjoja ilmestyi eri kustanta jilta vuosina 1951–2008. Siinä mielessä se julkisuuskuva on laventunut. Mutta kodissa ja rakkaalla lo maasunnolla koettiin myös pal jon perheen yhteisiä hetkiä. – Se on herättänyt paljon kes kustelua. Nyttemmin esille on noussut myös erilaisia on gelmakohtia, kirkollisia kiistan aiheita ja muita sellaisia aiheita. Paavo Hiltunen kirjoitti pal jon. Kirkon julkisuuskuva on muutenkin viime vuosina Bastubac kan mielestä muut tunut. Petri Hiltusen isästään kirjoit tama kirja piirtää kuvaa aikanaan valtakunnallisesti tunnetusta ja luon teeltaan erikoislaa tuisesta miehestä, jolle uskonkysymykset muodosti vat suuren osan elämää. Muualla Suomessa se ei ehkä aina onnis tu, vaikka laki siihen velvoittaa. Suomen kirkossa asialle nyökyteltiin ymmärtäväisesti virallisessa Unkarinyhteydenpidos sa, mutta ei usein sisimmässä. Tuossa kontekstissa ahdistetun kirkon teologia oli myös nolla summapeliä: kun ytimiltään keino tekoinen diakonian teologia – joka ei tehnyt oikeutta diakoniallekaan – ruhtinoi, kuihtuivat kirkolle täysin välttämätön teologinen ajattelu sekä kirkon työmuodot diakonian teologi an äänettömiksi yhtiömiehiksi. Bastubacka kiittelee myös pat riarkan Uspenskin katedraalissa pitämää puhetta. Ortodoksiseen kirkkoon kuuluminen on liittymistä mystee rioitten yhteyteen: se on yliajalli nen, pyhien yhteyttä Kristukses sa. Uudistuksiakin kirkossa Bastu backan mukaan kaivattaisiin. Alistettuina ne etsivät keinoja osoittaa valtiolle tarpeellisuutensa ja luotettavuutensa. Kirkon sisältö pysyy Hämäläi sen mukaan tulevaisuudessakin. Nykyisin ortodoksisuus on integroitunut osaksi suomalaista kulttuuria ja yhteiskuntaa. Hovioikeu denneuvos, tuomari Paavo Hiltunen (1923–2013) kuului tähän joukkoon. – Eikä sen pidäkään muuttua. Paavo Hiltunen ryhtyi jo var hain kiertämään vapaaaikoinaan puhujana erilaisissa hengellisissä tilaisuuksissa. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Hän luonnehti uutta teologiskirkko poliittista lähestymistapaansa esimerkiksi siten, että ”diakonia oli kirkon elämänmuoto”. Juhlavuonna ortodoksisuus on näkynyt Suomessa tavallista enemmän. Kirjan alussa käydään sodassa 1944 tapahtuneen ihmepelastumi sen jälkeen lyhyes ti läpi lapsuutta ja nuoruutta, sota vuosia, opintoja ja avioliiton solmi minen – sekä dra maattinen väitös kirjan hylkääminen vuonna 1952. Myös perheiden mukaan saamista pitäisi miettiä enemmän. Vähemmistöasemassa elämi nen on Hämäläisen mielestä myös rikkaus. Voisi vatko naiset esimerkiksi toimia tu levaisuudessa diakoneina. Lop putuloksena olivat kritiikitön dikta tuurin nöyristely, valheellinen kirkol linen ilmapiiri, pelko, teologian rappio ja kirkon tappio. – Joensuussa opetuksen jär jestäminen on helppoa. Persoonallinen vaikuttaja. Kirjoitta ja ei peittele sitä, että työhönsä ja jatkuviin hengellisiin rientoihin sa vuosikymmeniksi uppoutunut perheenisä oli kotoa paljon pois sa. Tämä kirja on mielenkiintoinen elämäntarina, mutta myös muis tutus siitä, miten vielä lähimen neisyydessä kristinusko oli koko kansamme läpäissyt suuri kerto mus: esimerkiksi merkittävän jul kisen viran hoitajalla saattoi olla myös tyystin toisenlainen julkinen rooli, mikä nykyisin luultavimmin herättäisi vielä kriittisempiä reak tioita. Kirkko elää evankeliumia todeksi: se on Kris tuksen kirkko, apostolinen ja kato linen, oikein uskova ja oikein ylis tävä, Johan Bastubacka sanoo. Tuotan toa hallitsee hengellinen herätys kirjallisuus. Ei sen varaan voi rakentaa koko kirkon modus videndiä. Suomen ortodoksisen kirkon suhteet valtioon perustuvat vuo den 1923 Tomosasiakirjaan ja asetuksiin vuosilta 1918 ja 1925. – Itse asiassa on ihme, että kirk ko edelleen on. Helsingin yliopiston käytännölli sen teologian yliopistonlehtori Johan Bastubacka arvioi, että eku meenisen patriarkan vierailusta muodostui juhlavuoden huippu hetki ja kansanjuhla. Kirkossa toimi myös monia diktatuurin turvallisuuspalvelun sa laisia agentteja, joiden tehtävänä oli paljastaa sosialistisen valtion ja diakonian teologian opponentit. Vuosina 1952–1965 hän kuului Suomen Vapaakirk koon, josta hän palasi luterilai sen kirkon jäsenyyteen. 319 sivua. se on tietenkin eri asia. Kirjoittaja valmistelee Helsingin yliopistossa väitöskirjaa Suomen ja Unkarin luterilaisten piispojen vuorovaikutuksesta kylmän sodan vuosikymmeninä. Piispa Káldy ja hänen lähettiläänsä pyrkivät erilaisilla ekumeeni silla foorumeilla vakuuttamaan myös läntiset kirkot diakonian teo logiasta ainoana oikeana tienä Unkarissa. – Ehkä 1970lu vulta lähtien kirkko oli pitkään sellainen kaunis mysti nen pääsiäisen kirkko. Teologisesti oppinut kirjoittaja myös analysoi teoksessa lempeän kriittisesti Raamattua hyvin tun teneen isänsä ajattelun teologisia erityispiirteitä, erikoisuuksiakin. Poliittisesti ja ekumeenisesti sinisil mäisiäkin kirkonmiehiä meillä toki myös oli: kaikkia voi huijata jonkin aikaa ja joitakin kaiken aikaa, mutta ei kaikkia kaiken aikaa. Ja vähemmistössä haluaa eri tyisesti ylläpitää traditioita. Káldy muotoili uutta teologiaansa 1960luvun alussa ja jatko jalosti sitä tulevina vuosina. – Patriarkka vieraili jopa mei dän pienessä jumalanpalvelusyh teisössämme Klaukkalassa, Bastu backa kertoo. Hämäläisen mukaan pitäisi kiinnittää lisähuomiota myös sii hen, miten kirkko saadaan toimi maan ja seurakunnat pysymään pystyssä jäsenka dosta ja talouson gelmista huolimat ta. Mutta sisältöhän on aina valinta kysymys. Valtakun nallisesti luterilaisuus on julkisuu dessa jonkinlainen normi. Ortodoksisesta kirkosta tuli erään luonnehdin nan mukaan vähemmistövaltio kirkko. Enemmän pitäisi tästä uskonnon opetuksesta pitää ääntä. – Sellaisia voisivat olla nais ten diakonaatin palauttaminen ja naisten asema kirkossa muuten kin. Ortodoksisesta kirkosta eroa minen on Bastubackan mukaan eroamista sakramentaalisesta yh teisöstä. – Se toteutuu aina uudella ta valla uudessa ajassa. Todellisuudessa asia oli tietysti teologisesti syvästi ongelmalli nen. Lukija päätelköön itse, oliko ennen paremmin. Perinteisesti ortodoksisuu teen kuuluu Bastubackan mu kaan kollektiivinen tapa uskoa ja toivoa. Hämäläinen pitää tärkeänä, että ortodoksilapsille on koulussa oma uskonnonopetus, eikä kaikille yhteinen oppiaine. Tarinan opetus nykyajan kirkkoja ajatellen on, että poliittisista ideologiois ta tai muista vieraista ismeistä ei koskaan pidä rakentaa kirkolle teologisia tai muita pakkopaitoja. Bastubacka toteaa, että kirk koa johtaa Pyhä Henki ja siten traditio säilyy – vaikka kuluneet yli tuhat vuotta ovat hänestä ol leet globaalille ortodoksiselle kir kolle melkein yhtä katastrofia. Tällä hän viittaa esimerkiksi Je rusalemin ja Konstantinopolin menetykseen sekä Neuvostoliiton ja ItäEuroopan ateistisen vallan 1900lukuun. JUSSI RYTKÖNEN ” Lähimenneisyydessä kristinusko oli koko kansamme läpäissyt suuri kertomus. – Naisten papiksi vihkimistä en vaadi, mutta naisten roolia pitäisi tarkastella uudella tavalla. Kaikkia kutsutaan siihen yh teyteen. Diakonian teologian katastrofi JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Omat lapsetkin ovat koulussa uskonto tunnilla saaneet sen tunteen, että vaikka heitä on vähän, ortodoksi suus on hienoa ja he ovat ylpeitä siitä. | kolumni | N oin 60 vuotta sitten loi Unkarin luterilaisen kirkon johtava piispa Zoltán Káldy kirkkonsa käyttöön uu den teologisen oppisuunnan, jota hän kutsui diako nian teologiaksi. Unkarin luterilai selle kirkolle se keino oli sangen vasemmistolaisen ajattelutavan omaksuneen Káldyn arvion mukaan diakonian teologia: kirkon tehtävä yhteiskunnassa oli palvella. Omalta kirkoltaan Hämäläinen toivoisi lisää jo aloiteltua keskus telua naisten roolista kirkossa tu levaisuudessa. – Meillähän on eukaristinen kirkkokäsitys, jossa eukaristiaa viettäessään kirkko on ja tulee kirkoksi. Persoonallinen vaikuttaja. Kirja on monista hyvistä puo listaan huolimatta kuitenkin myös jonkinlainen pettymys sikäli, että se ei kerro juuri mitään Hiltusen varsinaisesta leipätyöstä tuoma rina. ” Naisten roolia pitäisi tarkastella uudella tavalla. Tämä elämäkerta rytmittyykin osittain hänen jul kaisujensa sekä niiden taustalla olevien elämänvaiheiden ja ajan tapahtumien mukaan. – Perinteinen ortodoksinen tapa elää on kriisissä sekularisoi tuvan ja individualistisen länsi maisen ajattelun keskellä, Bastu backa suree. Se pysyy ja sehän se luokin sitä turvaa tässä alati muuttuvassa maailmassa. Kuten LML:ssa vaikuttanut tunnettu unkarilainen systemaa tikko Vilmos Vajta sittemmin osoitti, diakoniasana esimerkiksi ei ole kreikankielisessä UT:ssa keskeinen käsite. JUSSI RYTKÖNEN Ortodoksinen kirkko yhdistetään julkisuudessa usein varsinkin sen liturgisesti ja tapakulttuurisesti rikkaaseen pääsiäisen viettoon: ”Kristus nousi kuolleista! – Totisesti nousi!” Juhlaan kuuluvat myös koristeelliset pääsiäismunat. Bastubackan mielestä tärkeintä tulevaisuuden kannalta on, että Suomessakin kirkko on aidosti ortodoksinen ja pysyy siinä tradi tiossa. Tietenkin on myös aktiivisia perheitä ja lapsia ja nuoria, mut ta vielä enemmän on niitä, jotka eivät oikein ole missään mukana. Diakonian teologia romahti, kun sosialismi romahti. Länsi ja PohjoisEuroopan ortodoksisuus ei Bastubackan mukaan ole irrallaan länsieu rooppalaisista trendeistä, vaikka 1990luvun maallistumisteori at eivät hänestä aivan näytä toi mivankaan. Jumalan valtakunnan työssä on aina ollut mukana myös erikoisia persoonallisuuksia. – Jos uskontokasvatusta tulee vain koulusta, niin aika ohueksi se jää. Hänen elämästään hen gellisenä vaikuttajana, matkapu hujana ja kirjailijana kertoo nyt hänen poikansa Petri Hiltusen teos Paavo Hiltunen. | Kuva: Olli Seppälä | kirja | Julistavan lakimiehen elämä Petri Hiltunen: Paavo Hiltunen. Vasta vuonna 1969 säädettiin en simmäinen kirkkoa koskeva kirk kolaki. Kylmän sodan aikana Unkarin kirkot elivät ateistisen kommu nistisen diktatuurin alla. Onkos tässä muuten jotakin tuttua. ” Lopputuloksena olivat valheellinen ilmapiiri, pelko, teologian rappio ja kirkon tappio. Samalla luodataan Paavo Hiltu sen hengellistä ja persoonallista kehitystä. Kerkeän kirjurin syntymästä 100 vuotta. Totuudellinen kirkko lepää Raamatun ja tunnustuksen varassa. – Mielenkiintoista on ollut myös se, että lainsäädäntö on päässyt tekemisiin itäisen kano nisen oikeuden kanssa. – Olemme osa tällaista pien tä mutta tiivistä yhteisöä. Ortodoksien arkea Suomessa ovat vähemmistöase ma, sekaavioliitot, uskonnolli nen moninaisuus ja eiuskonnol lisuus. – On mielenkiintoista, miten patriarkaatin muutos Moskovas ta Konstantinopoliin integroitiin lainsäädäntöön. Bastubackan mukaan alusta lähtien pyrittiin vanha vähem mistö integroimaan osaksi nuor ta tasavaltaa
Olimme hyvin helpottunei ta ja iloisia ympäristöministeriön vahvistaessa viime joulukuussa kirkko rakennuksen suojelupää töksen. Mutta hän osaa rakastaa ja luottaa. Näitä tärkeämpää käskyä ei ole.” Oppinut sanoi Jeesukselle: ”Totta puhut, opettaja, kun sanot, että Herra on ainoa Jumala ja ettei ole muita kuin hän. Vaikutan myös Suomen Caritaksen hallituksessa. Teimme yhteistyötä luterilaisen seurakunnan kanssa. ” Kirkoilla on tärkeä rooli maahanmuuttajanaisten etsiessä omaa paikkaansa. Maailma muuttuu ja on epävarma. Usko ja luottamus Jumalaan antavat voimaa kohdata myös koettelemukset. Jumalaa rakaste taan, kun rakastetaan sitä, mitä Jumala haluaa ja tekee. Aiemmin siivosin kirkkoa. 12:28–34. 119:129, 5. 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Ei mil lään muulla ole väliä kuin Juma lan rakastamisella. Siksi Pyhän Olavin kirkon pieni koko kiinnitti huomioni. Kaksoseni olivat yhdeksän vanho ja ja nuorimmaiseni kaksivuotias. Hän ei osaa vielä viritellä ajatusrakennel mia, joita pitää totena. Hän oli nähnyt, miten viisaasti Jeesus oli vastannut. Koronaaikanakin kävin tääl lä. Jumalaa rakastavalle kaikki, mikä on, on hyvää, koska Juma la tahtoo sen olemaan. Usko on sisimmältään yhteyttä, joka ei tyhjenny sanoihin. Usko onkin pelastavaa. . Moderniin arkkitehtuuriin vaikutti katolisen kirkon messujen uudistus 1960-luvun alussa. Markuksen evankeliumi 12:28–34 Eräs oppinut oli seurannut Jeesuksen ja saddukeusten väittelyä. Se on tähän hetkeen pysähtymistä | 19. Suomi on monimuotoinen. Syvin ydin uskossa on rakastava luottamus Jumalaan. Usein se on aivan arkista. Moos. Meillä on ihmisiä erilaisista so siaalisista ja eettisistä taustois ta, suku puolista, uskonnoista ja suuntauksista. |K uv itu s: G un D am én ja keskittymistä, koska Jumala haluaa nyt, että tämä hetki on. pyhä L uterilaisessa kristinus kon tulkinnassa koros tuu uskon merkitys. Rakasta häntä koko elämälläsi ja kaikin voimin.’ Toinen on tämä: ’Rakasta lähimmäistäsi kuin itseäsi’. Pyhän Olavin kirkko on minulle toinen koti. Aloitin työni Monikulttuurikes kus Gloriassa vuonna 2008. sunnuntai helluntaista | Rakastava hyväksyminen ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. Etsiessäni sitä menin vahingossa lähellä sijaitsevaan mormonikirk koon. Käyn myös luterilaisen kirkon messussa. Sen on suunnitellut arkkitehti Olavi Kivimaa. Katolisten sisarten leikki koulu Nunnalan toiminnan lopet taminen kolme vuotta sitten tuntui surulliselta. Lapsi, joka ei vielä osaa puhua, osaa jo luottaa ja rakastaa. Olen seurakuntaneu voston jäsen ja yhdyshenkilönä filippiiniläisille, maahanmuutta jille sekä ulkomaalaisille opiske lijoille. Se on ollut raskas ta. Pian mi nulle tuli tavaksi käydä messus sa lasteni kanssa ja lähdin myös kirkon vapaaehtoistyöhön. Valitsen toi sinaan kukat kirkko saliin. Filippiineillä valtaosa on kato lisia, kirkot ovat suuria ja täynnä. 119:34, Ps. Pyhän Olavin kirkkoa on vuosien varrella yritetty niin myydä kuin saada purettavaksi. Ih minen pelastuu yksin uskosta, yksin armosta, yksin Jee suksen Kristuksen tähden. Oli hyvin vaikeaa. Sieltä he neuvoivat oikean paikan, sain vastauksen. Tanssimme, söimme ja lauloimme sekä hiljennyimme Riihikirkossa. Vasta rak kaus Jumalaan aukaisee suhteen Jumalaan. Ne saavat olla, koska Jumalakaan ei niistä häiriinny. Tekstit: Ps. Tämä totuus saattaa joskus vääntyä mei dän mielissämme sellaiseen muo toon, että pelastus olisi kiinni tie tynlaisten ajatusten omaksumi sesta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Jeesuksen mukaan rakastami nen on tärkeintä suhteessa Ju malaan. Ja sitä myötä myös toisen ihmisen, jon ka Jumala myös tahtoo olemaan. Vii me vuonna juhlimme kirkkomme 60vuotista taivalta. Tahtoo ja kut suu minut olemaan juuri tällai sena. Jyväskylän katolinen kirkko vihittiin käyttöön elokuussa 1962. Seurakuntakeskukseen kuuluu pappila ja seurakuntasali. Vapaaeh toistyö on antanut itseluottamus ta sekä mahdollisuuden avautua ja toimia. Tämä sal liminen ja hyväksyminen käsittää lopulta jopa oman itsen. VIRPI KIRVES-TORVINEN Hollantilaisen René Groenenin lasimaalaukset pyhimyksistä ja Raamatun henkilöistä ovat eläkkeellä olevan Gloria Lapitanin mielestä erityisen kauniita Pyhän Olavin kirkossa. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Rakkauden kaksoiskäsky”. Se on myös oman itseni, oman levottomuu teni ja oman ikuisen kesken eräisyyteni hyväksymistä. Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi. Liturginen väri on vihreä. Jumalan rakastaminen on elämän rakasta mista ja elämän sallimista. Hän tuli nyt Jeesuksen luokse ja kysyi: ”Mikä Mooseksen lain käskyistä on kaikkein tärkein?” Jeesus vastasi: ”Tärkein on tämä: ’Kuuntele, Israel: Herra, meidän Jumalamme, on ainoa Herra. Mitä ilmei simmin hän hyväksyy ne, koska hän joka hetki minut luo ja mi nua kannattelee. | Kuvat: Virpi Kirves-Torvinen Pyhän Olavin kirkko . Joh. Ja kun rakastaa Jumalaa koko sydämellään, ymmärryksellään ja voimallaan ja lähimmäistään kuin itseään, se merkitsee enemmän kuin polttouhrit ja muut uhrilahjat yhteensä.” Jeesus näki, että oppinut vastasi viisaasti, ja sanoi hänelle: ”Sinä et ole kaukana Jumalan valtakunnasta.” (UT2020) ensi pyhänä 19. Tärkeintä ei ole se, että on jotain tiettyä mieltä Jumalan olemassaolosta tai tiettyä mieltä Jumalan toiminnasta ja olemuk sesta. Kaipasimme kaikkea sitä leirikes kuksen uudisrakennushankkeen aikana. Olin järjestä mässä myös joululaulutilaisuutta, sillä pidän laulamisesta valtavasti. Olin siellä harjoitteli jana tullessani Suomeen. 119:1–8, Ps. Se on ympäristön ja olosuhtei den sietämistä, koska Jumala kin antaa niiden olla, itse asias sa kannattelee niitä. Kirkoil la on tärkeä rooli heidän etsies sään omaa paikkaansa, jossa pal vella Jumalaa. Mutta tärkeintä uskossa eivät ole siihen linkittyvät ajatukset. Kirkon yhteydessä toimii opiskelija-asuntola, aiemmin myös Katolisten sisarten leikkikoulu Nunnala. Meitä oli kymmenen henkeä tai vähemmän. Viime kädessä se on olemassaolon puo lella olemista. Me vastustimme ja taistelim me. Me filippiiniläiset kokoonnuim me leirikeskus Vesalassa keväisin. Pidän eri tyisesti neilikoista, ruusuista ja krysan teemeista. Ursu liinisisarilla oli merkittävä rooli sopeutumiseeni tänne. Rakastava luottamus Jumalaan on yhteydessä kaiken olemassa olevan hyväksymiseen. Että pelastavaa olisi ni menomaan ajatella Jumalasta ja Jeesuksen merkityksestä oikein. Tärkeintä ei ole sekään, että pelkää ja tottelee Jumalaa. 10:12–13, 1. Oli kova pakkanen, eikä meillä ollut talvivaatteita. . Jos en pääse kirkkoon, en voi hy vin. Kannattaa jatkaa rukoilemista. 2:15–17, Mark. Rukoilin löy tääkseni katolisen kirkon täältä. | kirkko & minä | Kirkon löytäminen oli rukousvastaus Gloria Lapitan M uutimme Jyväs kylään perheeni kanssa Filippii neiltä Baguiosta vuonna 1992. Sen lähimmäisen. Siel lä näin maahanmuuttajanaisten moni muotoisia ongelmia
Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kiuruveden seurakunnassa on haettavana diakonian viranhaltijan virka pe 20.10.2023 klo 12 mennessä. Tule Pelloon KIRKKOHERRAKSI Toinen hakuaika, välillinen vaali! Matti Taipale Teologian tohtori Matti Taipale kuoli 26.6.2023 Turussa 91-vuotiaana. Isä sai olla eläkkeellä yli 30 vuotta. Viransijaisuu dessa voidaan käyttää koeaikaa. Taivalkosken seurakunnassa on yksi diakoniatyöntekijän virka. 040 071 4503 Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@evl.fi. seurakuntapastoriksi 13.11.23–31.5.24, Marika Viljamaa Someron seurakuntapastoriksi 15.9.23 lukien, Petri Sirén Kustavin ja Taivassalon yhteiseksi vt. seurakuntayhtymän johtavan oppilaitospastorin viran, Kuopion ev.lut. Hakuaika 13.10.2023 klo 15 saakka. kappalaiseksi 11.9.23–31.5.24, Merita Huokuna Rauman vs. Samana vuonna hän tapasi myös tulevan vaimonsa Kaijan ja heidät vihittiin 1957 Kauhavan kirkossa. kirkkoherraksi 1.9.23–31.5.24 ja Rauman V kappalaiseksi 1.6.24 lukien, Menni Heikkinen Rauman vt. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Kari-Antti Kitunen Kuhmon kappalaiseksi 1.9.23–31.3.24, Nanni Vilpponen Kuopion seurakuntayhtymän vs. Hän halusi mennä sinne, missä ihmiset ovat. rovastikuntapastoriksi Kuopion Kallaveden seurakuntaan 9.9.23–1.9.24, Kati Rannanmaa Liperin vs. Viimeiseksi papin tehtäväksi jäi toisen lapsenlapsenlapsen kaste huhtikuussa 2023. Harrastus mahdollisuuksia paikkakunnalta löytyy vuoden ympäri. kirkkoherra Jouni Parviainen, puh. 040 839 9775 tai pappisasessori Mirva Ahola, p. Kuorolaulusta tulikin rakas harrastus. Taivalkoskelaiset ovat mukavaa väkeä. Turun Martin seurakunnan kirkkoherraksi isä valittiin 1978. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Kuopion hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopion hiippakunta.fi. TULE VS. Vaihtoehtoisesti tarjoamme sinulle mahdollisuuden lahjoittaa kalenterietusi Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Toivakan mummolasta muodostuikin hänelle tärkeä paikka. Musiikkiharrastus jatkui läpi elämän. Ylioppilaskirjoituksissa isä yllätti opettajansa kirjoittamalla aineen aiheesta Uskonnollinen herääminen. Isä oli vahvasti kutsumustietoinen pappi. Lapsia syntyi neljä: Johanna, Juha, Minna ja Sanna. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Lisäksi voidaan maksaa työkokemukseen perustuvaa kokemuslisää. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Paikkoja avoinna Sekalaista Markku Voutilaisen kokemuksia ja ajatuksia Nepalin kehityksestä netti raportissa:”Bikasko bicaar” osoitteessa: nepalexpmarkku.wordpress.com Lähetys-kehitystyötä ruohonjuuritasolla Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Hyvä Kotimaan kestotilaaja! Kestotilaukseen sisältyy tilaajalahjana Kotimaa tasku kalenteri. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jukka Kolmonen Ylivieskan kappalaiseksi 1.10.23–28.3.24, Heikki Pesämaa Karjasillan kappalaiseksi 1.11.23–30.6.24, Ulla Rissanen Tuiran seurakuntapastoriksi 1.1.24 alkaen, Sanna Kilpelänaho Haukiputaan seurakuntapastoriksi 1.10.23–31.5.24, Kati Jansa Rovaniemen kappalaiseksi 1.11.–31.12.23, Ilona Yliräisänen Sodankylän kappalaiseksi 1.10.23–31.5.24, Sanna Nygård Karjasillan seurakuntapastoriksi 1.11.23–31.8.24, Juhani Holma Muonion kirkkoherraksi 1.11.23–31.7.24. Isä perusti ja johti monia kuoroja ja eläkkeellä lauloi itsekin mieskuorossa. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Anssi Massinen Kauhavan kappalaiseksi (Kauhavan kirkkopiiri) 1.10.23 lukien, Mikko Elenius Alajärven vs. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. | kuolleet | EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Taivalkoski on mukava, juureva, uudistushenkinen ja ihmisenkokoinen noin 3400 jäsenen seurakunta luonnonkauniilla Koillismaalla. tietoa Oulun hiippakunnan ilmoituksessa sivustolta https://kirkkorekry.fi/fi/tyopaikat tai https://tyopaikat.oikotie.fi Kysy lisätietoja vs. Isä järjesti evankelioivia tapahtumia seurakunnissa yhteistyössä kristillisten järjestöjen kanssa. Piano soi kotona viimeisiin vuosiin asti. Soiton alkeet oma äiti oli opettanut jo kotona Kuhmoisissa. Kalentereita on rajoitettu määrä. Virkaa haetaan Kirkkorekryn kautta. Tarkemmat tiedot: https://kirkkorekry.fi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Pellon seurakunnan kirkkoherran viran. 24 %. Tiilikaisessa yhdistyivät sekä pappi että muusikko – samoin isässä. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Eläkkeelle isä jäi 1992. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Jos olet jo kertonut toiveesi meille, ole huoletta – olemme ottaneet sen huomioon eikä sinun tarvitse ilmoittaa siitä uudelleen. Hän toimi kaksi kautta myös Turun Tuomiokapitulin pappisasessorina. Heikki-isä oli pitänyt itsestään selvänä, että kanttorilasta lähdettiin kirkkoon. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. forms.office.com/r/jPLUV7eUMf Voit ilmoittaa meille toiveesi helposti yllä olevan linkin kautta tai laittaa sähköpostia osoitteeseen: Kalenterietu sisältyy vain kuluttajatilauksiin. JOHANNA TÄHKÄPÄÄ SANNA TAIPALE Kirjoittajat ovat Matti Taipaleen tyttäriä | hiippakuntauutisia | Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Lotta Hatakka Euran vt. 040 848 0986, tuomo.tormanen@evl.fi. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Vapaamuotoiset hakemukset tulee toimittaa sähköpostilla 16.10.2023 klo 12.00 mennessä osoitteeseen tuomo.tormanen@evl.fi. Opinnot jatkuivat Tampereen musiikkiopistossa perheen muutettua 1944 Nokialle. Viran palkkaus määritellään kirkon yleisen palkkausjärjestelmän vaativuus ryhmä 502:n mukaan. Laajassa pitäjässä tehtävän hoito edellyttää oman auton käyttöä. Vaalitapa välillinen. ”Isän taskuun – Pojan laskuun!” Isä tiesi, minne oli menossa. Hän oli määrätietoinen ja vahva persoona. kappalaiseksi (Ylihärmän kirkkopiiri) 1.10.23– 31.3.24. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Ensimmäinen työpaikka oli Hämeenlinnan nuorisopastorina. Kalenteri toimitetaan kaikille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa sen, viimeistään joulukuun loppuun 2023 mennessä. Lastenlapsetkin muistavat lämmöllä isovanhempien kanssa mökillä eletyt hetket ja tehdyt retket. Vaajakosken vuosina hankittu Leppälahden mökki oli perheelle kesien tärkeä tukikohta. Viransijaisuuteen valitun tulee esittää lasten parissa työskenteleviltä vaadittava rikosrekisteriote sekä todistus terveydentilastaan. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kuntoa hoidettiin äiti-Kaijan kanssa ahkerasti. KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kuopion ev.lut. Isän viimeiset päivät saimme olla koko perheellä yhdessä. Isämme Matin lapsuuden kipein kokemus oli äidin kuolema pikkuveljen syntymän yhteydessä. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan https://kirkkorekry.fi/fi/tyonantajat/ oulun-hiippakunnan-tuomiokapituli/ Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Lauritsalan seurakunnan kirkkoherran viran Hakuaika päättyy 26.10.2023 klo 15.00 . ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hän kehitti rohkeasti uusia työtapoja, oli mukana uudistamassa rippikoulua ja seurakuntien organisaatioita. II kappalaiseksi 1.1.–30.6.24, Miina Karasti Jyväskylän XXI seurakuntapastoriksi (Pohjoinen alue) 1.10.23 lukien, Marja-Riitta Ylikangas-Annola Kauhavan vt. III kappalaiseksi (Vimpelin alue) 1.9.23–30.4.24, Anna Kangas Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan vt. Helsingissä isä aloitti teologian opinnot 1951 ja jatkoi myös piano-opintojaan ensikonserttiinsa asti 1956. Se oli kesäkoti, jossa sedän, tädin ja serkkujen kanssa leikittiin ja opittiin maatalon työt. Lisätietoja virasta antaa kirkkoherra Tuomo Törmänen, puh. Isä oli edellisenä kesänä tavannut Mauri Tiilikaisen, jota hän on pitänyt yhtenä oppi-isistään. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Taivalkosken seurakunta kaipaisi ihmisläheistä ja sydämellistä diakoniatyön tekijää ajalle 1.11.2023–30.4.2024. 24 %. Väitöskirja rippikoulun syntyvaiheista valmistui 1980. Ilmoitathan meille 3.11.2023 mennessä kuinka haluat etusi käyttää. Hän oli syntynyt Leivonmäen kanttorilassa 10.11.1931. Isä nautti mökkielämästä, metsätöistä, saunan lämmityksestä ja letunpaistosta. Diakonia työntekijän tehtävissä korostuu kotikäyntityö, vanhustyö, kehitysvamma työ, hartauselämä ja yhteistyö seurakunnan muiden työntekijöiden kanssa. DIAKONIATYÖN TEKIJÄKSI TAIVALKOSKELLE Seurakunnasta, osaamisen vaatimuksista, palkasta ym. Hakuajat johtavan oppilaitospastorin ja johtavan sairaalapastorin virkaan päättyvät 20.10.2023 klo 15.00 ja rovastikuntapapin virkaan 23.10.2023 kello 15.00 . Noina vuosina isä-Matti keräsi paljon kokemuksia kirkkomusiikista. Samana vuonna hänet vihittiin papiksi. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. seurakuntayhtymän johtavan sairaalapastorin viran, sekä Kuopion ev.lut. kirkkoherraksi 1.9.23–31.8.24. Kiitollisina muistamme rakasta puolisoa, isää, ukkia ja isoukkia. seurakuntayhtymän rovastikuntapapin viran, joka on sijoitettu Kuopion Alavan seura kuntaan. Papin ura jatkui kappalaisena Harjavallassa 1963–1966 ja Jyväskylän Maaseurakunnassa, Vaajakoskella 1966–1978. Isä aloitti oppikoulun ja piano-opinnot 1943 Lahdessa. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. kappalaiseksi 1.10.23–31.5.24, Teija Kuivalainen Kontiolahden I kappalaiseksi 25.9.23 lukien
Korkeammalle sillä pääsee nousemaan käyttämällä nousevia ilmavirtauksia, joita esiintyy eri tyisesti kumpupilvien alla. Montako asukasta Mäntsälässä on. – Kerran olin menossa laskuun purjelentokoneella Jämijärvelle. Milloin piispainkokous kokoontuu seuraavan kerran. Patsas on sittemmin lahjoitettu Kirkon koulutuskeskukselle Järvenpäähän. 1923 Venäläiset ovat rikkoneet rajarauhamme, käyden sotilasvoimin mitään edeltäpäin ilmoittamatta Lavansaarella etsimässä sinne laskeutunutta lentokonettaan. Se on otettu Suomen Merimieskirkon keskustoimistossa, jossa juhlistettiin Kansanahosta tehdyn veistoksen valmistumista. Ei vain maassa vaan lennolla. 21 0 00 3. Muut HC:n vaatimukset ovat 1 000 metrin oma nousu ja 50 kilometrin matkalento. Nyt purjelennon harrastajana hän pääsee lentä mään taivaalle itse ohjaten ja ko kee Jumalan varjelusta. Meri näkyi Porin suunnassa ja sil loin koin elämyksellisesti, että olen turvassa. Vuon na 2016 hänestä tuli Ilmavoimien kenttärovasti, jonka asemapaikka oli Tikkakoski. Jos Luoja on luonut meidät käve lemään kahdella jalalla, niin miksi meillä on autoja. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Arkistonhoitaja lupaa tarjota kahvit Kotimaan toimi tuksessa Kirkon talossa Helsin gissä henkilölle, joka tunnistaa kuvasta kaikki henkilöt. Mannermaa aloitti vuonna 2004 sotilaspastorina Satakun nan lennostossa ja hänen vastuul leen kuuluivat papilliset tehtävät myös Hallin varuskunnassa, Il mavoimien Teknillisessä Koulus sa ja Koelentokeskuksessa. Purjelentokone on moottoriton lentokone, joka hinataan noin 500 metrin korkeuteen moottorilento koneella tai maassa olevalla vint turilla. Kenttärovasti Kari Mannermaa on harrastanut purjelentoa vuodesta 2018 lähtien. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Purje lentokoneella on hyvänä päivä nä mahdollista lentää satoja kilo metrejä, ja nopeimmat purjelento koneet liitävät yli 300 kilometriä tunnissa. Siinä on vaan jota kin hienoa. Purjelentokone on moottoriton lentokone, joka hinataan ilmaan moottorilentokoneella. Vuodesta 2021 hän on toiminut Puolustusvoimien lo gistiikkalaitoksen kenttärovastina Tampereella. Ilmailu on kiinnostanut Kari Mannermaata jo lapsuudesta läh tien. 2. Selvästikin Jumala on vas tannut myöntävästi näihin pyyn töihin. 2. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, josta hän it sekin tunnistaa kaksi henkilöä. Ilmailussa Mannermaan huippuhetkiä ovat olleet pääsy Ilmavoimien Hawkin ja Horne tin takapenkille, viran puoles ta. – Mehän ollaan ihmiskunta na kehitetty monia juttuja ja mie lestäni ilmailu ei ole kummempi. ”Ympäröi itsesi myös muilla kuin innostavilla ja inspiroivilla ihmisillä.” Emilia Kujala kolumnissaan Ylellä 25.9. Mannermaa on harrastanut purjelentoa vuodesta 2018 läh tien, mutta on vielä tyytynyt len tämään niin lähellä Jämijärven kenttää, että pääsee aina laskeu tumaan lähtökentälle. 5.10. Mannermaa kertoo usein vai keassa tilanteessa esittäneensä Jumalalle pyynnön, että voisitko auttaa. | Kuva: Matti Pirhonen 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 6.10.2023 Kotimaa | 6.10.2023. 3. Suihkuhävittäjän kyydissä ihminen kokee sellaisia voi mia, joita ei muu ten ole mahdollis ta kokea, Gvoimia. Mutta keitä ovat muut kuvan henkilöt. Jopa uhataan, että ellei makseta, niin ryhdytään toimenpiteisiin! – – Ymmärrys hoi, älä jätä, täytyy sanoa suomeksi moisesta järjenjuoksusta. Montako chileläispakolaista Suomeen tuli vuonna 1973. 1. Mannermaan mielestä Juma la ei luonut ihmiselle siipiä vaan loi hänelle älyn, jolla ylittää rajoja, jotka hänellä muuten olisi. Erkki Kansanaho toimi Tampereen hiippakunnan piispana 1966–1981. Nuoruus meni meripartios sa Torniossa ja sik si vasta aikuisiällä hän tuli lähteneek si purjelentokurssil le, yhdessä poikansa Miikan kanssa. Nyt he ovat vaatineet puolitoista miljoonaa siitä, että rajan takana Karjalassa olisivat heidän omat Suomesta tulleet alamaisensa surmanneet heidän rajantarkastuskomiteansa varapuheenjohtajan Lavrovin. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kun nolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. 1. Viime viikon mysteerikuvaan löytyi tarkat tiedot Kotimaan Facebook-sivuilla käydystä keskustelusta. Hie man yli 180 |K uv a: G un D am én Harrastuksena lentäminen Kari Mannermaa I lmavoimien sotilaspapin Kari Mannermaan nuo ruuden innostus ilmailuun pääsi kasvamaan, kun työ liittyi ilmailuun. 24. – Ilmailu on jo tenkin kiehtonut. – Olen siunannut hautaan sekä lentoonnettomuuksien uhreja, että sellaisia, jotka ovat kuolleet kompastuttuaan kotona. MATTI PIRHONEN ” Jos Luoja on luonut meidät kävelemään kahdella jalalla, niin miksi meillä on autoja. Mannermaan mielestä riskitöntä elämää ei olekaan, mutta riskejä ei pidä pyrkiä ottamaan. Ar kistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Jos sinulla on tietoa, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Face booksivulla, jossa kuva myös jul kaistaan. 10. Kuvassa on piispa Erkki Kansanaho sekä kuvanveistäjä Anna Jäämeri-Ruusuvuori. Papin työnkuvaan kuuluu huomattavasti ikävämpi voima, kuolema, ja lentorovastil le siis myös lentoonnettomuudet. Heinäkuus sa hän lensi viiden tunnin aikalen non, joka on osa hopeaC suori tusta
– Ei tätä tietä taivaaseen pää see. Pyhiinvaeltaja kulki tietä pitkin. Pyhiin vaeltaja putosi suonsilmään, upposi ja kuoli. K esällä iltapäiväleh dessä oli juttu, jos sa luontokuvaaja kohtasi suon kes kellä pitkospuilla seisseen suden. Susi lähestyi ute liaana kuvaajaa, joka piti kuiten kin sen verran meteliä, että susi perääntyi. – Hän pääsi taivaaseen no peammin kuin arvasikaan sanoi oikotien neuvonut nainen. Pitkos’ puut on nähty kaitana tie nä, joka johtaa kotiin. Se kulkee suoalueen läpi, mutta siel lä on pitkospuut pahimpien paik kojen yli. – Niinkö, sitten minun täytyy etsiä toinen tie, vastasi pyhiinvael taja huolestuneena. Aamen. Mutta kerran eräs nainen jäi juttelemaan. Pitkospuiden kulkeminen on erityinen kokemus. Laitteet mittaavat hiili dioksidin ja metaanin vaihtoa suon ja ilmakehän välillä. Hassu nimi kertoo, että hämppiksessä oli raitoja. Siikanevan pitkospuut johtivat myös alueelle, jossa läheisen Hel singin yliopiston Hyytiälän metsä aseman tutkimuslaitteita oli tosi toimissa. Tästä kertoo myös seuraava tarina. Ekosys teemiaseman valkoiset häkkyrät, jotkut kuin jääkaappeja, näyttivät Pitkospuita pitkin taivaaseen Pitkospuut toimivat paitsi hyödyllisenä kulkureittinä myös vertauskuvana. Tämä johtaa syntiseen kaupunkiin. – Minne matka, kysyivät vastaantulijat. oudoilta ikiaikaisen suomaiseman keskellä. Samalla tunne on kuin pääsi si erityisellä tavalla osaksi luontoa. Pitkospuut on yleisesti käytet ty sanallinen tai kuvallinen ver tauskuva kirkollisissa yhteyksissä. Asia selvisi paikallisille myö hemmin kun pyhiinvaeltajan sau va ja reppu löytyivät suosilmän vierestä. Siinä ihminen on erotettu maastosta, hän kulkee ikään kuin luomakunnan herrana vaikeiden paikkojen yli kuivin ja loin. – Taivaaseen, sanoi pyhiinvael taja pyyhkien hikeä otsaltaan Yleensä vastaantulijat tyytyi vät vastauksen kuultuaan vain puistelemaan päätä ja jatkoivat matkoihinsa. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi Herra, sinun ristisi toimikoon pitkospuina kun me kuljemme läpi elämän ja kuoleman valtakuntien kohti taivaan valoa. – Minä voin neuvoa oikotien. Hän käveli pitkopuita pitkin, mut ta aurinko paistoi suoraan silmiin ja hänen jalkansa lipesi. Sen jälkeen paikkakuntalaiset kutsuivat pitkospuita taivastieksi. En kohdan nut pitkospuilla sutta vaan yhden maamme suurimman hämähäkin, rantahämähäkin eli rantaraitulin ( Dolomedes fimbriatus). Niin pyhiinvaeltaja suunta si naisen ohjeen mukaan suolle. Kävelin itsekin kesällä pitkos puita Siikanevan soidensuojelu alueella Ruovedellä. | Kuva: Olli Seppälä 32 ~ Kotimaa | 6.10.2023. luomakunta Pitkospuut Siikanevalla ohjaavat kulkijaa paitsi turvallisesti myös luontoystävällisesti läpi soiden