5 N:o 40 | 7. lokakuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –4 1 Puolueiden osuus seurakuntavaaleissa väheni Sovintoon itsensä kanssa Pappisoikeutensa menettänyt Kai Sadinmaa teki kirjan pasifistimarttyyri Arndt Pekurisesta ja samalla itsestään 12 18 Ennen kahvia oli olut – kirkko kahveillakin
Monta syytä syödä perunaa A inakin teoriatasolla on helppo olla samaa mieltä siitä, että perunan ja ohran käyttöä pitäisi lisätä ulkomailta tuodun riisin ja pastan kustannuksella. 1922 Muista pyhittää lepopäivä. Vai onko syvin tarpeemme sittenkin vapautua epätoivosta. Osaltaan viljapula johti Suomessakin levottomuuksiin, jotka puolestaan olivat yhtenä syynä vuoden 1918 sotaan. Ennen messua järjestetään etkot. Kuinka paljon ja miksi. ”Hän on tehnyt suuret valot. Viime kerralla satuin samaan pöytään uuden ihmisen, nuoren naisen kanssa. Lapset ovat erityinen ilo. | Kuva: Juho Pettinen SARI-ANNIKA PETTINEN Kirkkohallituksen perheasioiden ja perheneuvonnan asiantuntija Panda lentää O nhan se ihan selvää, että kaikenlainen vuorovaikutus lisää yhteisöllisyyttä, toteaa Laihian kirkkoherra Antti Yli-Opas jutussa, joka kuvaa kirkkokahvittelun historiaa (sivut 18–19). Taloushuolet eivät ole irrallisia parija perhesuhteista. PÄIVI PUHAKKA paivi.puhakka@kotimaa.fi Toimittaja näki messussa pandan. ???????. Lisäksi monet seurakunnat ovat mukana ilmastotalkoissa valmistamalla hävikkiruoasta lounaita tai päivällisiä alueensa asukkaille. Lisäksi yhä useampi tunnistaa avun tarpeensa, mikä on hienoa. – Perheneuvonnan johtajien mukaan se on näkynyt yleisenä turvattomuutena ja ahdistuksena sekä mielenterveyden ongelmina. Esimerkiksi ulkomaisia pensasmustikoita myytiin lähimarketeissa läpi Suomenniemen samaan aikaan kun kotimaisissa metsissä oli paras mustikkasatoaika. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | tuhat merkkiä taivaasta | | pääkirjoitus | | viikon henkilö | Kirkon perheneuvonnassa näkyviä ilmiöitä on kartoitettu parin vuoden ajan kyselyillä. – Perheasian neuvottelukeskuksista peräti 57 prosenttia pystyy antamaan heti ajan asiakkaaksi haluaville. Epävarmuudesta vapautuminen ei ole mahdollista, mutta jos toivo säilyy, selviämme sen keskellä kyllä. Sitä tarvitsee yksityinen sielu, sitä tarvitsee kansan sielu. Jo vuosia lähiruoan kasvattamista on tuettu erilaisilla lähiruokaohjelmilla, joissa pyritään vahvistamaan lyhyitä ruokaketjuja. 136) EMILIA KARHU 6.10. Historiaan perehtyminen kannustaa tulevaisuutta rakentaviin ratkaisuihin. Messun jälkeen väkeä patistetaan keitolle. ?. Mistä me tarvitsemme kipeimmin vapautusta nyt. Molemmat tarvitsevat suojelua. EMILIA KARHU ”Perheneuvonnassa pantiin eroajatukset taka-alalle sodan pelossa” Videovälitteinen auttaminen on jäänyt koronan jälkeen osaksi perheneuvontaa, Sari-Annika Pettinen kertoo. Niinpä perheneuvonnan matalan kynnyksen maksuttomille palveluille on kysyntää. Sote-palveluiden rakennemuutoksen ja hoitoalan henkilökuntapulan vuoksi osa julkisista palveluista ei vedä. Heti sodan alettua ihmiset alkoivat pohtia passien hakemista lapsille ja puhua kotivarasta. Joskus kahvi syrjäytti oluen. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja) Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Vuonna 2011–2013 toteutui hanke Tiellä – På väg. Ehkä kiireestä, suorittamisesta, tehokkuudesta ja jatkuvasta tavoitettavissa olemisesta. Osa asiakkaista pani eroajatukset taka-alalle, koska he pelkäsivät sodan tulevan myös Suomeen. Toisella puolella maapalloa kasvatetun naudanja lampaanlihan kuljettaminen Suomeen pakastettuna tai muulla tavoin kylmäsäilytyksessä muistuttaa hölmöläisen toimintaa. Tai pakosta osallistua kulutusyhteiskuntaan, jossa vanhan korjaaminen on kallista ja jatkuvan talouskasvun ihanne uhkaa tuhota maapallon. Osa lapsiperheistä on jo syömässä ennen Herran siunausta. Tätä me rauhattoman ajan lapset tarvitsemme. Ei yksityinen ihminen eikä kansa elä vain leivästä, vaan jokaisesta sanasta, mitä Jumalan suusta lähtee. Kotimaassa tuotettuun ruokaan liittyy myös hyviä uutisia. Jatkoilla tarjottava keitto takaa, että perheet voivat lähteä iltapuuhiin täysin vatsoin. Valtaosa asiakkaista on kuitenkin halunnut palata kasvokkaisiin tapaamisiin. Kahvi alkoi lorista yhä useammin kirkon keittiöissä pumppupulloihin. Olen nähnyt, miten ylistyslaulun aikana pehmopanda lentää ilmaan. Viime messussa näin sen ehtoollisella yhden lapsen kainalossa. Kiitos Herralle kirkolliskokouksen edustaja-aloitteesta, jossa ”ilmaistiin huoli jumalanpalveluselämän monipuolisuudesta, tavoittavuudesta ja kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin”. Eri ikäisille on puheen aikana omat ohjelmat. Sen tähden meidän on pidettävä kiinni pyhäpäivän pyhittämisestä, niin että ihmisille jää tilaisuus viettää se hiljaisessa levossa sieluansa rauhassa ravitakseen yhteisessä jumalanpalveluksessa, Jumalan sanalla ja rukouksessa. Toivon varassa uskallamme hellittää liiasta suorittamisesta ja rohkenemme tehdä itsellemme ja luomakunnalle sopivia ratkaisuja. 2 Perheneuvonnan asiakasmäärät ovat lisääntyneet. Meidän tulee peljätä ja rakastaa Jumalaa, niin ettemme ylenkatso saarnaa ja Jumalan sanaa, vaan pidämme sen pyhänä, mielellämme sitä kuulemme ja opimme. Viimeisimmän kyselyn SariAnnika Petti nen lähetti perheasiain neuvottelukeskuksiin syyskuussa ja sai 30 vastausta. Kirkkosalista kuuluu bändin harjoittelu, seinän toiselta puolen kahvimukien kilinä. Jesajan kirjan luvussa 44 kehotetaan taivaita ja maan syvyyksiä iloitsemaan sekä vuoria ja metsän jokaista puuta puhkeamaan riemuun, koska Herra on lunastanut Israelin vapaaksi. – Energian hinnannousun ja yleisen epävarmuuden vuoksi ihmisillä on ollut yhä suurempi tarve puhua taloushuolista. Kaikkiaan keskuksia on 40. Ihmiset eivät halua olla itse muutoksentekijöitä epävarmassa kriisitilanteessa, vaan pitävät ymmärrettävästi kiinni tutusta ja turvallisesta. Suomen ja Pohjois-Euroopan historian dosentti Ritva Kyllin teos Suomen ruokahistoria – Suolalihasta sushiin antaa pohjaa tämän ajan omavaraisuutta tukeville ratkaisuille. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kylli kuvaa teoksessaan ensimmäisen maailmansodan vaikutuksia viljapulaan ja erityisesti tuontiviljaan. Yrityksissä ja maatiloilla tulevaisuususko on heikentynyt. Tapaamisista kasvokkaisia on nyt 80 prosenttia. Samalla tuetaan yhteisöllisyyttä ja tarjotaan edullista ruokaa. 3 Kuinka helposti perheneuvontaan pääsee. Yksilön kohdalla se voi merkitä ruoan valmistamista yhä useammin kotimaisista perunoista sekä Pohjolan riisiksi kutsusta ohrasta. 2 3 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 aluksi. Suomalaiset olisivat pärjänneet ilman muun maan mustikoita. Lähiruoan suosimista perustelee myös ilmastonmuutoksen hillitseminen. Kello 16 alkavassa Espoonlahden ja Verkoston yhteisessä messussa on menty pidemmälle. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jatkoa seurasi. Toivon varassa saamme siirtyä aikanaan turvallisesti ajan rajan tuolle puolen. Jossain vaiheessa kirkkokahveista tuli varsinkin juhlamessujen juhlallinen jatke. Iäti kestää hänen armonsa! – – Hän muisti meitä, kun meitä poljettiin. Vain yksi keskus ei pysty ottamaan uusia asiakkaita edes jonoon. Mitä se on. – Vuonna 2020 perheneuvonnassa oli koronakatoa ja 16?840 asiakasta. Sekä terveysettä sosiaalipalveluihin on paikoin vaikea päästä ja jopa neuvolaan joutuu jonottamaan pitkään. Jo yli sata vuotta sitten monen suomalaisen ruokatalous oli riippuvainen tuontielintarvikkeista. Ymmärrys kotimaisen ruuan ja sitä myöten omavaraisuuden merkityksestä on kasvanut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan seurauksena. Ruokatuontiin liittyy paljon muutakin turhaa, vaikka ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tai omavaraisuuteen sillä ei olisi keskeistä vaikutusta. Me tarjoamme talousasioissa palveluohjausta ja ihmissuhdeongelmissa apua. Heitä on mukana paljon, siis paljon iloa. Iäti kestää hänen armonsa!” (Ps. Iäti kestää hänen armonsa! – – Hän antaa ravinnon kaikille luoduille. 1 Miten Ukrainan sota on näkynyt asiakastapaamisissa. Vuonna 2021 asiakkaita oli 17?141. Juteltiin hetki
Siihen, että Jumala tietää kaiken ja antaa tulevaisuuden ja toivon. Tärkeää on nähdä, ettei pimeä ole koko totuus. Muut puolueet jäävät kauas taakse. Puolueiden osuus ehdokkaista pieneni entisestään Vuonna 2010 puolueiden listoilta valittiin yli puolet kaikista kirkkovaltuutetuista. | seurakuntavaalit | T ämän syksyn seurakuntavaaleissa joka viides ehdokas, 21 prosenttia kaikista ehdokkaista, on ehdolla jonkin puolueen listalta. – Kun tätä sodan hyvin muistavaa sukupolvea ei enää juurikaan ole, nuorten on tärkeä löytää muista vaikeista ajoista selvinneitä keskustelukumppaneita. Osaltaan se antoi tunteen, että poikkeukselliselle tilanteelle voi tehdä jotakin. Arkkipiispa sanoo ymmärtävänsä hyvin, että nuoret kokevat tämän ajan erityisen ahdistavana. Keskustan listoja seurakuntaneuvostojen vaaleissa ei juuri ole. SDP:n ehdokkaita on kuusi prosenttia ja kokoomuksen ehdokkaita viisi prosenttia. – Olemme jo nyt kriisiyhteisö eli tuemme niin yksilöiden elämää kriiseissä kuin yhteisöjä suurissa onnettomuuksissa. – Kukaan ei ole toivonut tätä tilannetta. Ennakkoäänestys järjestetään 8.–12.11. Osaltaan he antoivat peiliä sodasta ja vaikeista ajoista selviämiseen. Siksi nuorten ääntä pitäisi kuunnella erityisen tarkasti. Tulkaa kaikki -liikkeen listoilta paikkaa hakee 4,7 prosenttia kaikista ehdokkaista. Arkkipiispa korostaa, että kirkossa on vahva luottamus yhteiskunnallisiin toimijoihin. Salminen arvelee, että niiden merkitys vaaleissa oli suurimmillaan 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä. Sittemmin puolueiden ehdokkaiden määrä on notkahtanut. Esimerkiksi jälkikäteen monien pilkkaama vessapaperin hamstraaminen oli ihmisille pandemian alussa yksi tapa toimia. Hänen mukaansa kirkon yksi perustehtävä on tuottaa turvallisuuden tunnetta, joka pohjaa kristilliseen uskoon. – Esimerkiksi viidesläisillä ja evankelisilla voi olla yhteisiä listoja, mutta ne eivät erotu yhtä selvästi, Salminen sanoo. Arkkipiispan mukaan kriisitilanteissa on tärkeää löytää myös toimimisen malleja. Muilla herätysliikkeillä ei ole vastaavia omia listoja, mutta niiden väkeä on silti runsaasti mukana vaaleissa. – Ihminen kestää epävarmuuttakin, varsinkin silloin jos saa tukea muilta ihmisiltä. Puolueet ovat voineet osallistua seurakuntavaaleihin omilla tunnuksillaan vuodesta 1994. Muista listoista valtakunnallisesti erottuvat Tulkaa kaikki -liike, vanhoillislestadiolaiset, partiolaiset ja nuoret sekä Avara kirkko. Jumala tietää kaiken ja antaa tulevaisuuden ja toivon. Samalla hän toteaa näiden yhteyksien olevan pääsääntöisesti jo ”valtavan hyvät”. Kaikki kriisit päättyvät aikanaan Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan kirkon yksi perustehtävä on tuottaa turvallisuuden tunnetta, joka pohjaa kristilliseen uskoon. Arkkipiispan mukaan uutisten synnyttämä pelko on luonnollista, eikä sitä pidä säikähtää. | haastattelu | A rkkipiispa Ta pio Luoma ymmärtää ihmisten tunteman huolen ja pelon näinä poikkeuksellisina aikoina, jotka tuntuvat vain jatkuvan. Vanhoillislestadiolaisten Kristillisten perusarvojen puolesta -listojen ehdokkaita on noin kolme prosenttia kaikista ehdokkaista. Seurakuntavaalien varsinainen vaalipäivä on sunnuntaina 20.11. Keskustan osuus kaikista ehdokkaista on 6,5 prosenttia, SDP:n 6,1 prosenttia ja kokoomuksen 5,6 prosenttia. Toisaalta Luoma muistuttaa, että myös kirkko ja seurakunnat ovat varautuneita poikkeusaikoihin. Vuonna 2014 ehdokkaista 30 prosenttia ja valituista 27 prosenttia oli puoluelistalta. Ehdokkaiden määrässä mitattuna seurakuntavaalien suurimmat puolueet ovat perinteiset kolme suurta eli keskusta, SDP ja kokoomus. Kirkkovaltuustojen vaaleissa keskustan listoilta ehdolla on kahdeksan prosenttia kaikista ehdokkaista. Tältä ajalta vertailukelpoista tilastoa ei kuitenkaan ole. Partiolaisten listoilta on ehdolla noin prosentti kaikista ehdokkaista. Kirkon olemus nousee sen hengellisestä viestistä, jota sanoittaa esimerkiksi psalmi 23: ”Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani.” – Psalmin kirjoittaja tunnisti kulkevansa pimeässä, mutta samalla paha ei määritellyt lopullista totuutta. | Kuva: Olli Seppälä Puoluepoliittisten listojen ehdokkaiden osuus kaikista ehdokkaista: Keskusta 6,5 % SDP 6,1 % Kokoomus 5,6 % Vihreät 1 % PS 1 % Vasemmisto 0,5 % KD 0,4 % 4 5 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 uutiset. Henkilöissä on paljon sellaisia, jotka istuvat myös kunnanvaltuustoissa, Salminen sanoo. Seurakuntaneuvostojen vaalissa liikkeen ehdokkaita on peräti 8,5 prosenttia, eli enemmän kuin millään poliittisella puolueella. – Arjen arvo vahvistui jo korona-aikana. | Kuva: Aarne Ormio / Kirkon viestintä ” Ihminen on ihmeen sitkeä ja löytää keinot selvitä. – Ihminen on ihmeen sitkeä ja löytää keinot selvitä, arkkipiispa sanoo. Kirkkovaltuuston vaali järjestetään itsenäisissä seurakunnissa. He suuntaavat tulevaisuuteen, siihen millainen maapallo on vuosikymmenten kuluttua. Viime lauantaina Yle TV1:n haastattelussa tasavallan presidentti Sauli Niinistö sanoi, että Suomessa ”viranomaiset ovat kovasti hereillä”. Tämä ihmeellisen sopeutumisen teema nousi esille myös Turun kirjamessuilla arkkipiispa Luoman ja psykoterapeutti, tietokirjailija Maaret Kallion välisessä keskustelussa. Arkkipiispa toteaa, että hänen ikäpolvensa edustajien vanhemmat ja isovanhemmat olivat sodan käynyttä sukupolvea. Välillä hänen mukaansa voi kuitenkin jättää seuraamatta uutisia. Pandemia on pitkittynyt, Venäjä aloitti sodan Ukrainassa ja julisti osittaisen liikekannallepanon, ja Itämeressä on rikottu kaasuputkia. Tätä toistan omassakin mielessäni. Muutoksen taustalla voi Salmisen mukaan olla halua luoda kiinteämmin seurakuntaelämään liittyviä listoja. Osuus on pysynyt Salmisen mukaan hyvin tasaisena. Siksi kukaan meistä ei ole tässä suhteessa yksin, vaan poikkeuksellisten aikojen synnyttämä huoli ja pelko ovat yhteisiä. Puolueiden painoarvo on selvästi erilainen kirkkovaltuustojen ja seurakuntaneuvostojen vaaleissa. Seurakuntaneuvostojen vaaleissa kokoomuksen ja SDP:n ehdokkaita on kumpiakin noin kuusi prosenttia kaikista ehdokkaista. Vuonna 2018 seurakuntavaalien ehdokkaista neljäsosa ja valituista 21 prosenttia oli jonkin puolueen listalta. Veli-Matti Salminen nostaa esiin myös Avara kirkko -listat, joita on muutamia eri puolilla Suomea. – Listoista ei haluta tehdä puoluepolitiikan jatkeita. On tärkeää luoda mielikuvissaan tulevaisuutta, jossa kriisi ja sota ovat päättynet. – Olisi tärkeää, että nuoret eivät jää yksin, vaan löytävät keskustelukumppaneita, jotka ovat käyneet läpi elämässään vaikeita vaiheita. MARI TEINILÄ poikkeusajat | Arkkipiispa Tapio Luoman mukaan on tärkeä muistaa, ettei paha määrittele lopullista totuutta. – Olemme joutuneet kohtaamaan elämän yllätyksellisyyden sekä huolen läheisten ja omasta jaksamisesta. Puoluelistojen merkitys seurakuntavaaleissa on kuitenkin vähentynyt selvästi, kertoo tutkija VeliMatti Salminen Kirkon tutkimus ja koulutus -yksiköstä. Vihreiden ja perussuomalaisten ehdokkaita on kumpiakin noin prosentti kaikista ehdokkaista, vasemmistoliiton ja kristillisdemokraattien ehdokkaita noin puoli prosenttia. Yhtymien seurakunnissa järjestetään kahdet vaalit: seurakuntaneuvostoon sekä yhteiseen kirkkovaltuustoon. TUIJA PYHÄRANTA ehdokkaat | Puolueista keskustalla, kokoomuksella ja SDP:llä on eniten ehdokkaita seurakuntavaaleissa. – Pandemia on jo muuttanut muotoaan, ja sotakin päättyy joskus. Pelko kohdistuu ennen kaikkea siihen, miten arki muuttuu, sillä kriisi vaikuttaa erityisesti arkeen. – Kirkon perustehtävä on tukea myös kriisin uhan alla elämistä. Luoma muistuttaa, että kaikki kriisit myös päättyvät aikanaan. Osa partiolaisten listoista on yhteislistoja nuorten kanssa. Vuonna 2018 liikkeen ehdokkaita oli 3,2 prosenttia kaikista ehdokkaista ja vuonna 2014 kaksi prosenttia. Listoilla ei ole yhteistä ohjelmaa, mutta ne muistuttavat arvoiltaan Tulkaa kaikki -liikettä. Toisaalta näiden asioiden kanssa elämässä joudutaan aina painiskelemaan. Tapio Luoma muistuttaa, ettei Suomessa olla Ukrainan kaltaisessa kriisissä – meitä ei nyt uhkaa mikään. Siksi seurakunnissakaan ei ole tarvinnut mennä vielä varsinaiseen kriisiasentoon. Tulkaa kaikki -liikkeen osuus ehdokkaista kasvoi jälleen. Vuonna 2010 puolueiden listoilta valittiin yli puolet kaikista kirkkovaltuutetuista. Liikkeen merkitys on viime vuosina kasvanut. Seurakuntia hän kannustaa yhteistyöhön paikallisten toimijoiden kanssa
Järjestöt eivät tunnusta Israelin valtion olemassaoloa. | palestiina | S uurlähettiläs Päi vi Peltokoski toivoo, että Israelin hallinto kuuntelisi omia kansalaisjärjestöjään. Siinä missä palestiinalaiset köyhtyvät, Israelissa elintaso paranee, terveydenhuolto toimii, kraanavettä voi juoda ja kadut ovat siistit. Palestiinan väestö kasvaa, mutta Israel ei myönnä rakennuslupia. Peltokoski on seurannut Lähiidän alati pahenevaa konfliktia Länsirannalta käsin kolme vuotta. – Jerusalemissa juutalaisuus, islam ja kristinusko ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa. Myös palestiinalaishallinto syyllistyy ajoittain ihmisoikeusloukkauksiin. Monet palestiinalaislapset ovat nähneet israelilaisen vain aseistettuna sotilaana. Tämä liittyy myös suomalaisiin veronmaksajiin. Pääkaupunki Tel Avivissa ja Gazassa ihmiset voivat elää tapaamatta muiden kulttuurien ihmisiä, mutta Jerusalem on kuin sulatusuuni. Vuonna 2021 Länsirannalla hylättiin noin 96 prosenttia rakennuslupa-anomuksista. Tuolloin PLO:n johtaja Jasser Ara fat ja Israelin pääministeri Jizhak Rabin sopivat kahden valtion, Israelin ja Palestiinan, rinnakkaiselosta. Tyytymättömyys miehitykseen, muuriin ja omiin johtajiin konflikti | Suomen Palestiinan suurlähettiläs Päivi Peltokosken mukaan ihmisten näköalattomuus kasvaa Israelin miehityksen ja nuorten odotuksiin vastaamattoman palestiinalaishallinnon alla. Israelin armeijalla on oikeus tuhota luvattomat rakennukset. – Palestiinalaiset ovat tyytymättömiä miehitykseen, muuriin Päivi Peltokosken ja hänen puolisonsa virka-asunto sijaitsee Itä-Jerusalemissa. Historiallisia kerroksia on paljon, Peltokoski sanoo. He vaativat hallinnon modernisointia, korruption kitkentää ja vaaleja, Peltokoski sanoo. – Monet palestiinalaisnuoret ovat menettäneet toivonsa siihen, että neuvotteluteitse syntyisi tulos. Armeijan toimia pidätystilanteissa tutkitaan vain harvoin, eivätkä tutkinnat yleensä johda mihinkään. Se on jatkanut oman valtionsa rakentamista Oslon sopimuksen jäädessä taka-alle. Hamasin kannatuksen takana on usein kokemus siitä, että ampumalla raketteja Israeliin joku edes yrittää tehdä jotakin. Vanhoja palestiinalaiskyliä viljelyksineen hävitetään alta ja asukkaita karkotetaan. Sujuvaa venäjää taitava Peltokoski on työskennellyt aiemmin diplomaattina Moskovan ja Pietarin edustustoissa sekä Tallinnassa. EU:n ja YK:n mukaan Israel on vastuussa palestiinalaisiin kohdistuvista ihmisoikeusloukkauksista. – Oslossa sovittu palestiinalaisten alue muistuttaa nyt lähinnä tilkkutäkkiä. Ne korostavat ihmisten universaaleja oikeuksia ja keskusteluyhteyden tärkeyttä israelilaisten ja palestiinalaisten kesken. – Israelissa on kuitenkin vahvoja kansalaisjärjestöjä, jotka vaativat palestiinalaisille tasa-arvoisia oikeuksia ja haluavat saattaa ihmisiä yhteen. Sitten kaikki hyvä pysähtyi. Samoin Palestiinassa on aktiivinen kansalaisyhteiskunta, joka vaatii hallinnon uudistamista, Peltokoski toteaa. Rauhanprosessi hiipui ja Israel käynnisti siirtokuntien rakentamisen palestiinalaisalueille. Palestiinalaiset ovat ryhtyneet kaksi kertaa Intifadaan, kapinaan Israelia vastaan vuosina 1987 ja 2000. Israel on tehnyt taloudellisia myönnytyksiä Palestiinalle, mutta palestiinalaiset korostavat haluavansa itsenäisyyden eivätkä ”viiden tähden” miehitysvyöhykettä. Viime vuonna kodittomaksi jäi yli 1?100 palestiinalaista ja tuhottiin 17 000 oliivipuuta. Palestiinalaisten parissa toimivat terroristijärjestöt Hamas ja Islamilainen Jihad jatkoivat terrori-iskuja. Peltokoski ei näe merkkejä kolmannen Intifadan syttymisestä, vaikka eräillä pakolaisleireillä nuoret miehet ovat yhä valmiimpia aseelliseen vastarintaan. Suomen Palestiinan edustusto sijaitsee Länsirannalla, Ramallahissa, joka on Palestiinan hallinnollinen keskus. Gazan väestöstä 70 prosenttia ei ole koskaan päässyt muurin ulkopuolelle. Äärioikeistolainen juutalaisradikaali tappoi pääministeri Jitzhak Rabinin. Se vie vanhaan kaupunkiin, Via Dolorosalle, Kalliomoskeijaan ja Itkumuurille. Tuolloin Israelin on pakko havahtua, että palestiinalaisten ongelmat on ratkaisematta. – Kun Hamas ampuu raketteja, moni Länsirannalla ymmärtää, että siitä on vain haittaa, Peltokoski sanoo. PÄIVI LIPPONEN ” Vastakkain on kaksi erilaista maailmankuvaa. Yhtenäistä rajaa voi olla vaikea vetää Palestiinalle. Johtajat palkittiin Nobelin rauhanpalkinnolla. – Ei ole kimmoketta yhteisen sävelen löytymiseksi. Israelin nykyhallitus on ilmoittanut neuvottelevansa Palestiinan kanssa vain talouskysymyksistä. Niiden ympärille ryhdyttiin pystyttämään muuria, joka on nyt yli 700 kilometriä pitkä. | Kuva: Päivi Lipponen 6 7 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 uutiset. Israel on todennut, että niin kauan kuin Hamas tai Jihad ampuvat raketteja, uhkaavat Israelin turvallisuutta, pidemmälle ei voi mennä. Tavallinen israelilainen ei törmää palestiinalaisten ongelmiin, saati palestiinalaiseen. Israel näkee heidät terroristeina. On huomioitava, että Israel ja Palestiina eivät ole tasa-arvoisia neuvottelijoita, sillä Palestiina on miehitetty osapuoli. Suomi on kehitysyhteistyöllä tukenut koulujen perustamista palestiinalaislapsille. Nurmosta kotoisin oleva Peltokoski päätyi diplomaatin uralle saatuaan maisterin paperit Helsingin yliopiston valtio-opin laitokselta. – Kun ihmiset saatetaan yhteen, ennakkoluulot kukistuvat, Peltokoski sanoo. Vastakkain on kaksi erilaista maailmankuvaa, Peltokoski toteaa. Israel on demokraattinen oikeusvaltio, mutta sen laki sallii hallinnolliset pidätykset ilman oikeudenkäyntiä sekä kollektiiviset rangaistukset, jossa tuhotaan perheen koti. Tukeakseen rauhanprosessia useat maat perustivat Ramallahiin edustuston rakentamaan palestiinalaishallinnolle omat valtiolliset instituutiot tulevaa itsenäisyyttä varten. Jerusalemin palestiinalaiset voivat liikkua vapaasti, mikäli heillä on Itä-Jerusalemin pysyvä oleskelulupa. Rauha saavutettiin Oslon neuvotteluissa vasta vuonna 1993. Harjoittelupaikka ulkoministeriössä vahvisti päätöksen. Kaikkia, jotka lähtevät vastarintaan henkensä uhalla, kutsutaan Palestiinassa vapaustaistelijoiksi. Geneven konventioiden mukaan miehittäjän tulisi suojella miehitettyjen alueiden väestöä. Kansainvälisen oikeuden mukaan siirtokuntien jatkuva rakentaminen palestiinalaisalueille on laitonta. ja omiin johtajiinsa. Siirtokuntalaisia on 750?000. Sen vanhassa kaupungissa huomaa joka kerta jotakin uutta. Tarkastuspisteen läpi pääsee, jos Israel on myöntänyt kulkuluvan. Peltokosken ja hänen puolisonsa, toimittaja Mar ko Mannilan virka-asunto sijaitsee Itä-Jerusalemissa, kävelymatkan päässä Damaskoksen portista. Muuri erottaa palestiinalaiset ja israelilaiset toisistaan. Nyt näistä kouluista 23 on tuhoamisuhan alla. Rauhanneuvotteluja ei ole käynnissä. – Israel pelkää raketti-iskuja, puukottajia ja terrorismia. Vihanpito Israelin ja palestiinalaisten välillä alkoi, kun Israelin valtio perustettiin vuonna 1948. Palestiinan puoli edellyttää myös poliittista agendaa. Työpäivinä suurlähettiläs ja edustuston suomalainen henkilökunta kuljetetaan kahdella panssaroidulla mersulla muurien ympäröimälle Länsirannalle sotilaiden valvoman tarkastuspisteen kautta
– Niitä ovat esimerkiksi ekumeeniset dialogit, maailmanlähetys ja evankeliointi, kansainvälinen vaikuttamistoiminta, ilmastonmuutoksen vastustaminen sekä teologinen koulutus ja diakonia, Kääriäinen sanoo. Hattulan Pyhän Ristin kirkko on yksi noin 260 luterilaisesta ja ortodoksisesta tiekirkosta, jotka pitivät ovensa auki kesällä 2022. Kesän 2019 tilastojen mukaan kirkossa oli 4 800 kävijää. Hemberg jää lomalle 20.10., minkä jälkeen väliaikaisena toiminnanjohtajana jatkaa Tomi Järvinen. Seurakunnissa joudutaan miettimään, miten ratkaisut vaikuttavat esimerkiksi kirkkojen rakenteisiin, esineistöön ja urkuihin. Järvinen on työskennellyt KUA:ssa vuodesta 2013 lähtien ja ollut varatoiminnanjohtajana huhtikuusta 2021 alkaen. Eniten kävijöitä oli jälleen Turun tuomiokirkossa, jossa vieraili runsaat 62?000 ihmistä. Ei ole mahdollista, että ne kantaisivat jatkossakin vastaavaa taloudellista vastuuta. Yksi Sveitsin frangi on noin 1,05 euroa. Tiekirkkotilastojen mukaan tänä kesänä kirkossa vieraili 13 730 henkeä. Yleiskokouksia varten maksetaan niiden välillä yksi ylimääräinen yleiskokousmaksu. Sähkön hinta on noussut rajusti, ja talvella energiasta voi tulla pulaa. – Tästä seuraa, että tällä hetkellä jäsenmaksujen jakautuminen on osittain hyvin epäoikeudenmukaista. Oikaisuja Toisin kuin seurakuntavaalien ehdokkaista kertovassa uutisessa (Kotimaa 30.9.) väitettiin, ehdokkaiden keski-ikä on noussut, ei laskenut. Edellinen ndongankielinen raamatunkäännös on vuodelta 1986, ei 1954. Karlsruhen yleiskokouksen rahoituskomitea (AFC) totesi tyytyväisenä, että 57 prosenttia jäsenkirkoista oli ylipäätään maksanut jäsenmaksun. Lisäksi kirkot ja järjestöt maksavat KMN:lle erilaisia kontribuutioita. Kaikkien ehdokkaiden oikea keski-ikä on 56,1 vuotta. Muuta tukea se ei maksanut. Pyhän Ristin kirkko kiinnostaa kävijöitä Hattulan seurakuntaan kuuluvan Pyhän Ristin kirkon kävijämäärä on liki kolminkertaistunut verrattuna aikaan ennen koronavuosia. Kotimaa kerää nyt energiansäästövinkkejä, joita julkaisemme seurakuntien yhteiseksi hyödyksi. Esimerkiksi Suomen evankelis-luterilainen kirkko maksoi samana vuonna jäsenmaksuina, ohjelmaja yleiskokoustukena yli 273 000 frangia. – Aikaisemmin oli olemassa uhkaa KMN:n eläkerahaston aiheuttamista suurista talousvaikeuksista. | Kuva: Freija Özcan | lyhyesti | KUA:n toiminnanjohtaja vaihtuu Kirkon Ulkomaanavun (KUA) pitkäaikainen toiminnanjohtaja Jouni Hemberg, 66, jää eläkkeelle loppuvuodesta 2022. Seurakunnasta arvellaan, että kasvaneen mielenkiinnon taustalla on Anneli Kannon kirja Rottien pyhimys. Ne ovat nyt pahasti jälkeenjääneitä. KMN:n työntekijämäärä on pienentynyt, eikä nuoremmissa työntekijöissä ole ollut riittävästi eläkkeiden maksajia. Liperin kirkon uruista oli Kirkko ja minä -jutussa (Kotimaa 30.9.) virheellistä tietoa. AFC myös huomautti, että muutaraha | Kirkkoneuvos Kimmo Kääriäisen mukaan Kirkkojen maailmanneuvoston talous on suhteellisen vakaa, mutta sen jäsenmaksut jakautuvat epäoikeudenmukaisesti. Green Village -hanke merkitsee esimerkiksi KMN:lle tuloja tuottavan hotellin rakentamista Ekumeenisen keskuksen yhteyteen. Hemberg on toiminut tehtävässä vuodesta 2015 lähtien. Energian säästäminen on välttämätöntä – myös seurakunnissa. Toisaalta lämmityksen pienentäminen voi tuoda mukaan uusia ongelmia kuten kosteutta. Esimerkiksi Euroopan kirkkojen konferenssilla ja Luterilaisella maailmanliitolla on tietty laskukaava, jossa otetaan huomioon kirkon jäsenmäärä ja sen kotimaan yleinen vauraustaso, Kimmo Kääriäinen sanoo. Mutta se uhka on torjuttu, esimerkiksi Geneven Green Village -hankkeen käynnistämisellä. Miten seurakunnassasi säästetään tänä talvena energiaa. Raamatunkäännöstyöstä Namibiassa (30.9.) kertovassa jutussa oli virheellinen vuosiluku. Siitä kirkkojen ja jäsenjärjestöjen jäsenmaksujen osuus on noin 3,7 miljoonaa euroa. Summa oli suurempi kuin Afrikan ja Aasian jäsenkirkkojen maksamat maksut yhteensä. Liperin kirkon urkujen äänikertojen määrä on 16, ei 166. Toisaalta esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko on maailman suurimpia paikalliskirkkoja. – Perusteiden pitäisi kuitenkin olla läpinäkyviä. Suurin osa KMN:n rahoituksesta kohdistetaan erilaisiin projekteihin. KMN:n finanssiraportin mukaan hankkeella maksetaan pois järjestön eläkerahaston tueksi otettu 24 miljoonan Sveitsin frangin velka. Lisäksi monet näiden maiden kristilliset järjestöt tukevat KMN:a suurilla summilla. Kirkkojen maailmanneuvosto pyrkii reilumpiin rahoitusperusteisiin mat harvat jäsenkirkot maksavat nyt jopa 80 prosenttia KMN:n jäsenmaksuista. Niistä Pyhän Ristin kirkko oli toiseksi suosituin. Nämä kirkot ovat enimmäkseen pohjoisja länsieurooppalaisia sekä yhdysvaltalaisia. – Kun aluetta on kehitetty ja rakennusluvat saatu, prosessi on mahdollistanut eläkerahaston velan maksamisen. S yyskuun alussa Saksan Karlsruhessa pidetyn Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) yleiskokouksen hallinnollisiin rutiineihin kuului myös järjestön talouskomission raportti. Talouskomission työssä mukana olleen Kirkon ulkoasiain osaston johtajan Kimmo Kääriäisen mukaan KMN:n talous on tällä hetkellä suhteellisen vakaa. Mainittu velka johtui Kääriäisen mukaan siitä, että KMN:n työntekijäkunnan ikärakenteen vuoksi viime aikoina on ollut paljon eläkkeelle jäämisiä ja niitä tulee lisää. Kävijätilastot saatiin 64 tiekirkosta. Kääriäisen mukaan on totta kai oikeudenmukaista, että hyvässä taloudellisessa asemassa olevat kirkot – kuten Pohjoismaiden – kantavat suurta vastuuta. Kääriäinen toteaa Kirkkojen maailmanneuvoston keskuskomitean todennäköisesti päättävän jäsenmaksuista niin, että periaatteena olisivat ”reiluus, läpinäkyvyys ja objektiivisuus”. Summat ovat Sveitsin frangeja. Kääriäinen kertoo nostaneensa tämän epäsuhdan esille talouskomitean kokouksessa. Kuitenkin se maksoi vuonna 2020 KMN:lle jäsenmaksua vain runsaat 10 000 Sveitsin frangia (noin 10 500 euroa). – Toin esille, että suurimmat jäsenmaksujen maksajat ovat sellaisia kirkkoja, jotka ovat menettäneet 2010-luvulla hyvin paljon jäseniään. Venäjän ortodoksinen kirkko on tässä kaikkein räikein esimerkki. Bread for the World (USA) 4 423 538 Ruotsin kirkko 1 373 140 Evangelisches Missionswerk in Deutschland 1 270 599 EKD (Saksa) 911 845 Saksan liittotasavallan ulkoministeriö 839 638 GIZ (Saksa) 673 346 United Methodist Church (USA) 478 836 ELCA (USA) 374 471 Kerk in Actie (Alankomaat) 370 920 Norwegian Church Aid 368 385 Presbyterian Church (USA) 352 203 Sveitsin protestanttinen kirkko 244 192 Uniting Church of Sweden 243 003 Suomen evankelis-luterilainen kirkko 225 577 Kirkon Ulkomaanapu 220 599 Norjan ulkoministeriö 179 886 Brot für Alle (Saksa) 160 000 DanChurchAid (Tanska) 138 832 Englannin kirkko 137 165 Christian Council of Sweden 126 599 ” Yleiskokouksen rahoituskomitea totesi tyytyväisenä, että 57 prosenttia jäsenkirkoista oli ylipäätään maksanut jäsenmaksun. Pyhän Ristin kirkon maalarien tarinaa 1500-luvulla valottava romaani julkaistiin keväällä 2021. Jäsenkirkkojen jäsenmaksut ovat suosituksia, ne eivät sido kirkkoja ehdottomasti. Energiakriisi pakottaa myös seurakunnat säästötalkoisiin – Mistä teillä säästetään. KMN:llä on Geneven ekumeenisen keskuksen ympäristössä merkittävää maaomaisuutta. Tavoitteena on, että uusi toiminnanjohtaja aloittaa työssään vuoden 2023 alkupuolella. Geneven ekumeenisen keskuksen yhteyteen rakennetaan hotelli, joka tuottaa varoja Kirkkojen maailmanneuvostolle. Lähetä vinkki osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi | Kuva: Jukka Granström 8 9 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 uutiset. JUSSI RYTKÖNEN | ekumenia | KMN:n toimii länsimaisella rahalla KMN:n 20 suurimman kokonaisrahoittajan joukossa vuonna 2021 on sekä kirkkoja että järjestöjä. Joukossa on varmasti muitakin isoja kirkkoja, jotka ovat viime vuosikymmeninä vaurastuneet ja voisivat maksaa enemmän. Venäjän ortodoksinen kirkko on jäsenmäärältään ehkä sadan miljoonan hengen suuruinen, mutta miten sen maksut määritellään. Kirkkovaltuustojen vaaleissa oikea keski-ikä on 56,6. – Summien on perustuttava johonkin. KMN:n kokonaisbudjetti on noin 15 miljoonaa euroa. Kääriäinen toteaa, että enimmäkseen eri kirkkojen suoritukset on määritelty melko kauan sitten, selkeästi ennen Busanin yleiskokousta 2013
Näenkö heidän joukossaan ainoastaan koko ryhmän vai onko minulle olemassa myös yksilöitä ryhmän sisällä. Aatehistoriallisia murroksia. | kolumni | 731 000 Tavoita kerralla yli taloutta kirkkojakaupunki.fi kirkonseutu.fi kotimaa.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. Kilpailun voittajan valitsee MTV:n uutisankkuri Keijo Leppänen. WSOY. Puolessa vuosisadassa kirkko on muuttunut, mutta niin olen minäkin. 5. Mietin Jumalan puhetta Moosekselle: ”Minä olen se mikä olen”, ja Miikalle: ”Vain tätä Herra sinulta odottaa: tee sitä mikä on oikein, osoita rakkautta ja hyvyyttä ja vaella valvoen, Jumalaasi kuunnellen”. En oikein missään. Olen ollut kirkon jäsen elämäni 18 ensimmäistä ja kolme viimeisintä vuotta. MARI TEINILÄ avustukset | Eniten kolehteja kerätään myös ensi vuonna lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan. Porvoon ja suomenkielisten hiippakuntien kolehtikohteiden hyväksynnässä on se ero, että Porvoo esittää kohteet suoraan kirkkohallitukselle, mutta suomenkielisiin hiippakuntiin järjestöt anovat kolehtipyhiä kirkkohallitukselta. Lisäksi suomenkielisten hiippakuntien tuomiokapituleille myönnettiin oikeus määrätä kaksi kolehtia hiippakunnallisiin tarkoituksiin. Porvoon hiippakunnan kohteet on hyväksytty jo aiemmin kapitulin esityksen mukaisesti. – Nyt hyväksytyt järjestöt ja muut yhteisöt ovat samat kuin viime vuonna, esitystä valmistellut kansliapäällikkö Pekka Huo kunan erityisavustaja Markus Ylimaa sanoo. Myös yleisö pääsee valitsemaan suosikkinsa. Että mahdollisimman moni voisi tulevaisuudessakin kokea luterilaisen kirkon omakseen ja saada sieltä sieluunsa rauhaa hektisen elämän keskellä. Lähetysjärjestöistä eniten kolehteja on Suomen Lähetysseuralla. Voittaja julkistetaan lokakuun lopussa Helsingin kirjamessuilla. Vain istumaan viereeni ja pitämään seuraa. Miten muodostaa tunneside tai arkikokemus johonkin, jota ei kohtaa arjessaan. Että jokainen seurakuntalainen ja seurakunnan työntekijä saisi rauhan olla ihmisenä oma itsensä. Suurin osa Suomessa asuvista lapsista ei kuule Jeesuksesta. Miksi kuulun kirkkoon. Sanomaan, että ei hätää, kyllä kaikki järjestyy. He ihmettelevät organisaatiota, joka julkisuuden perusteella näyttää keskittyvän kanssaihmisten sukupuolielämän kysymyksiin. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Kirjapaja. Tammi. Pyhiinvaelluksella Suomessa. Kotimaisia kohteita ovat Herättäjä-Yhdistyksen lapsi-, nuoriso-, ja opiskelijatyö, Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyö, Lasten ja Nuorten keskus ry, Kirkon diakoniatyö, Veteraanivastuu ry, hengellisen elämän vaaliminen muun muassa retriittiohjaajakoulutuksen avulla Hiljaisuuden ystävät ry:n kautta sekä muun muassa uudenlaisissa messuyhteisöissä löydettyjen toimintamallien laajempaan käyttöön kehittäminen Hengen uudistus kirkossamme ry:n kautta. ”Jumala” on minulle suuri mysteeri, enkä oikein tiedä mitä ”uskominen” on. | Kuva: Marjo Kiljunen / Kirkon viestintä Vuoden kristillinen kirja -kilpailun finalistit julki Vuoden kristillinen kirja 2022 -kilpailun kuusi finalistia julkistettiin Turun Kirjamessuilla viime viikonloppuna. ”Olet varmaan ollut ennenkin”, arveli virkailija, antoi lomakkeen täytettäväksi ja sanoi seurakunnan ottavan yhteyttä. Itse aion äänestää rauhan puolesta. Siksi en ihmettele, että monelle ikätoverilleni kirkko on kädenlämpöinen ja mitäänsanomaton. LAURA LEIPAKKA 4.10. ” Olen ollut kirkon jäsen elämäni 18 ensimmäistä ja kolme viimeisintä vuotta. Kilpailuun lähetettiin 43 ehdokasta, joista esiraati puheenjohtajanaan Perussanoman toimitusjohtaja Jouni Lallukka valitsi finalistit. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ OIKEAN KOHDERYHMÄN TAVOITTAVA MEDIAYMPÄRISTÖ Kirkkohallituksen virastokol legio on hyväksynyt suomenkielisten hiippakuntien vuoden 2023?päiväjumalanpalvelusten kolehtikohteet. Kaikista sotkuistaan huolimatta kirkko nyt näyttää humanismin ja ihmisarvon puolustajalta – noin enimmäkseen. Äänestän sydämen rauhan, työrauhan ja sovinnossa elämisen puolesta. Roberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. 6. Gaudeamus. – – Menneinä vuosikymmeninä koululaitos vastasi kouluikäisten lasten kristillisestä kasvatuksesta. Onko sinulla mielipide. Ja meikäläisyyksiä syntyy myös ominaisuuksien ja piirteiden mukaisesti, syntyperän, kielen, kulttuurin, toimintakyvyn, sukupuolen ja monen muun piirteen takia ja kautta. Mutta en liittynyt diakonian tai ulkomaanavun vuoksi, vaan jonkin sellaisen, jota en oikein osaa sanoakaan. Uskonko, että Jumala on olemassa, uskonko, että on olemassa jumala… Sen luulen tietäväni, että haluan mieluummin kuulua joukkoon, jota kysymys Jumalasta ja armosta kiinnostaa. Ilari Aalto, Annastiina Papinaho, Larissa Riihihuhta: Valo askeleillani. – – Mieleeni nousi ajatus, että voisinpa näin ilta-aikaan pyytää kirkosta jonkun seurakseni. kuin siihen joukkoon, joka pitää tuollaista asioita höperöinä. Ehdolla on kuusi teosta kuudelta eri kustantamolta. Vaaleilla valitut luottamushenkilöt tekevät isoja päätöksiä ja siten arvovalintoja seurakunnassa. Jos kysytään, uskonko Jumalaan, en osaa vastata. Kirkon sisällä toimivat samat ryhmädynamiikan periaatteet kuin muuallakin elämässä. Missä altistun kirkolle, ellen itse sen pariin hakeudu. Kolehtia hakeneista noin puolet jäi vaille omaa valtakunnallista kolehtipäivää. fi-verkkosivustolla. ANNA-LEENA KLEMETTI-FALENIUS 29.9. Sukupiirini oli etnisesti luterilainen: lapset kastettiin, iltarukous opetettiin ja joulukirkossa käytiin, mutta arjessa uskonnollisuus ei näkynyt. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Seurakuntavaaliehdokas, äänestäjäsi ovat täällä! Ota yhteyttä ja pyydä vaali-ilmoituksestasi tarjous näistä medioista. – – Niistä toisista puhuttaessa on tärkeää tunnistaa sävyerot. Kokonaiset sukupolvet kuulivat kristillisen sanoman ilman, että seurakunnat tekivät yhtään mitään! Nyt ei ole aika haikailla tunnustuksellisen uskonnonopetuksen ja päivänavausvirsien perään. 10 KOTIMAA | 7.10.2022 11 KOTIMAA | 7.10.2022 uutiset mielipiteet. Kansallismurhaajan muotokuva. He eivät saa tietää, kuinka arvokkaita ja rakastettuja he ovat Jumalan luomina, että synnit voi saada anteeksi ja että elämää voi elää yhä tänään elävän Jeesuksen kanssa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Viitisenkymmentä vuotta myöhemmin menin Tampereen seurakuntien toimistoon liittymään takaisin. Vajaa puolet pyhien kolehtikohteista on seurakuntien itsensä vapaasti päätettävissä. 4. Riittääkö tämä. Valtaosa niistä kuuluu kuitenkin kirkkohallituksen suosittelemiin kolehtikohteisiin. Asioista paremmin perillä olevat ihmettelevät sitäkin, miksi itsenäisyyttään korostava kirkko tahtoo eduskunnan päättävän siitä, mitä kirkossa uskotaan. Aikamedia. Seurakuntien on mahdollista valita myös niiden joukosta kolehtikohde vapaavalintaisiin pyhiinsä, Markus Ylimaa sanoo. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Syksyn luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälainen on tulevaisuuden seurakunta. Tuomas Heikkilä: Lalli. JOHANNA SANDBERG 30.9. MARJA JYLHÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on gerontologian professori Tampereella. Jaakko Pirttiaho: Jaakon psalmit. Serafim Seppälä: Antiikista Bysanttiin. Jippu, Kai Kortelainen: Jippu. Papin, diakonin tai kenet tahansa. – – Istuessani taannoin sairaalan odotusaulassa yksin illalla odottamassa pääsyä päivystykseen, kaipasin kovasti jotakuta viereeni odottamaan kanssani. Puhunko toisista heinä vai niinä. Tai vain olemaan läsnä. Äänestykseen voi osallistua osoitteessa vuodenkristillinenkirja.fi. MARI MÄKELÄ 3.10. Kirkko voisi parhaimmillaan olla yksi kokonainen ME. Nyt on aika siirtää vastuu lasten hengellisestä kasvatuksesta sinne, mihin se kuuluu: koteihin ja seurakuntiin. Olenko kunnollinen ja täysivaltainen kirkon jäsen näillä mietteillä. Kotimaa.fi:n blogeissa sanottua Missä minä sinkku, kolmekymppinen, lapseton, kaupunkilainen kohtaan kirkon arjessani. Karu toimitus. Yleisöäänestys on käynnissä 1.–28.10. Äänestän sen puolesta, että kirkot voisivat olla kaikille rauhan ja rauhoittumisen tiloja. Ydinasiasta, uskosta, osaan puhua vain hyvin epävarmasti. Kun perhonen lakkaa hengittämästä. Lyhyt rippikoulun jälkeinen seurakuntanuorivaiheeni päättyi siihen, kun ystäväporukalla päätimme siirtyä parantamaan maailmaa politiikan kautta. 18 HYVÄN TÄHDEN. Valtaosa niistä kuuluu kuitenkin kirkkohallituksen suosittelemiin kolehtikohteisiin. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa. K un olin lapsi, kaikki tuntemani ihmiset yhtä ortodoksia lukuun ottamatta kuuluivat evankelis-luterilaiseen kirkkoon. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Lähetä se meille. 3. Joskus saan selitellä, miksi kuulun tuollaiseen kirkkoon. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Suurin osa kolehdeista osoitetaan ensi vuonnakin lähetystyöhön ja kansainväliseen diakoniaan lähetysjärjestöjen sekä Kirkon Ulkomaanavun kautta. Saattaapa olla, että uskaltaudun äänestämään, ensimmäistä kertaa elämässäni. Kuitenkin sen sisälle muodostuu monia pienempiä meikäläisyyksiä mahdollisesti tehtävän, koulutuksen, roolin, aseman tai vallan mukaan. Vuoden kristillinen kirja -finalistit aakkosjärjestyksessä kirjailijan sukunimen mukaan: 1. Kohta on seurakuntavaalit. Yliopistoon tullessani erosin kirkosta, koska 1970-luvun alkupuolella se näyttäytyi pimeän taantumuksen pesänä. Päivä Osakeyhtiö. Nyt joka kolmas suomalainen ja luultavasti enemmistö omista tuttavistani ei kuulu. Pidänkö hyviä yksilöitä toisten ryhmässä poikkeuksina vai ajattelenko, että ovat hyviä tyyppejä koska ovat osa tuota heikäläisten joukkoa. – Kolehtia hakeneista järjestöistä ja yhteisöistä noin puolet jäi vaille omaa valtakunnallisValtakunnallisiin kolehteihin ei muutoksia ta kolehtipäivää. 2. Äänestän sen puolesta, että jokaisella ihmisellä edelleen olisi mahdollisuus kuulla sanoma Rauhan Ruhtinaasta kielellä, jota ymmärtää
Yhteyttä kirkkoon ei enää löytynyt, mutta kristinusko on minulle yhtä tärkeä kuin ennenkin. Totta kai olen ylpeä myös perheestäni ja kirjoistani. Kannattiko kirjan kaksikon tinkimättömyys. – Pekurinen oli profeetta ja marttyyri. Eivätkö ne tajua, että olen Jumalan 12 13 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 haastattelu. Kyllä Jeesuskin oli aika tinkimätön tyyppi. ”Minä en halunnut tekopyhää vaan pyhää, en kirkollista teeskentelyä vaan aitoutta, en Jumalan varjoa vaan Jumalan. ”Minun on oltava valmis avoimesti käsittelemään ikävimpiä tunteitani, kateutta, kaunaa, katkeruutta, häpeää, huonommuutta, turhamaisuutta, pelkoa, vihaa.” Kaikupohjan pohdinnoille antaa kuolemaantuomittu aseistakieltäytyjä Arndt Peku rinen (1905–1941), joka teloitettiin jatkosodassa metsään. ” Olen iloinnut siitä, että raskas taistelu on loppunut. – Minulla on ollut tapana ampua itseäni typerästi jalkaan. Sukupolvien taakkasiirtymät ovat yksi selitys siihen, miksi Kai Sadinmaa näki Pekurisen tarjoamasta peilistä niin haavoittuneen ja ristiriitaisen persoonan. ”Kun lähetin viimeiseen pappismatrikkeliin tietoja itsestäni, kerroin olevani profeetta. lanne ajautui huonoon kierteeseen, väärille jengoille. Se ei nouse pelottomuudesta, sillä hänellä on ollut hirveitä pelkoja. Lahjani on ollut rohkeudessani kyseenalaistaa ja kapinoida.” Teologi arvioi suhtautuneensa pappeuteensa liian kunnianhimoisesti, sillä kirkossa pärjätäkseen edellytetään keskinkertaisuutta ja puolisydämisyyttä. Kai Sadinmaa, 58 kirjailija Juuri nyt olen virallisesti työtön. Sadinmaa ei halua sulkea pois mitään vaihtoehtoa, mutta muutaman päivän päästä hän lähettää viestin, jossa vahvistaa olevansa helpottunut päästyään pappeudesta ja erottuaan kirkosta. Muutaman kerran olen jo ollut metsällä, mutten ole ehtinyt vielä ampua yhtään eläintä. Harrastan kuntoilua ja metsästystä. Mikään ei ole simppeliä ja mustavalkoista. Jossain vaiheessa tuli olo, että olen kirjan päähenkilö ja Pekurinen on itsereflektioni peili. Hän ei vähättele omaa rooliaan potkuihinsa johtaneessa prosessissa. Kain isä ei osannut osoittaa arvostusta ja tunteita pojilleen. Tinkimättömyys liittyy syvään häpeään, jota hän kokee kompensoineensa ja peitelleensä aina. Voi tietysti kysyä, mikä firma kestäisi työntekijää, joka julkisesti haukkuu omaa organisaatiota ja sen johtajia, vieläpä nimeltä. Kun Sadinmaa teki masentuneesta ja alkoholisoituneesta veljestä dokumenttia, tämä kuoli kesken kaiken. Ehkä olin liian kauan jossain järjettömässä roolissa, 27 vuotta pappina – vähän se surettaa. Se on nähty ja se riittää. Sydämeni palaa kirjailijana ja taiteilijana. Miksi enää häpeäisin sitä, mitä minulle on tehty ja tapahtunut. – Suren suuresti sitä, että Pekurisen piti kuolla ja lapset jäivät vaille isää, mutten voi kuin kumartaa syvään hänen edessään. – Kapinaa ja uhmaa tarvitaan silti aina. Purematta hän ei potkujaan niele, vaan ihmettelee, miten kirkolla oli varaa heittää hänet ulos. – Ei minullakaan ollut muuta vaihtoehtoa. Kirjoittaessa kaikki ikävät tunteet, vammat ja tappiot ovat vain eduksi. Suunnittelen tietenkin jo seuraavaa kirjaa. Hän antoi nimensä ensimmäiselle siviilipalveluslaille, Lex Pekuriselle. Taitava sanankäyttäjä kuvailee kaunopuheisesti uskon mysteereitä, kuten taivasta. Kirjailija-pappi kannusti kansaa ottamaan ehtoollisen omiin käsiinsä ja luopumaan piispojen kaitsennasta. Hän rehenteli ja halusi antaa kuvan, että olisi hallinnut umpikujaan ajautunutta tilannetta. | Kuva: Jukka Granström Kuka. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen selvinnyt jotenkin yli ankarasta ja rankasta lapsuudesta ja nuoruudesta. Kristityn tehtävä on olla marttyyri eli todistaja Jumalan valtakunnasta. Samaan aikaan herkkä mies otti uskonsa äärimmäisen vakavasti. Sadinmaa selittää halunneensa olla rehellinen kaikessa. Ajattelin, että ehkä kirkko ottaisi syliinsä ja tarjoaisi korjaavan kokemuksen kaivatusta yhteydestä. Ja ehkä pappeus olisi ratkaisu sisikuntaa kalvaneeseen tuskaan… Sen sijaan Sadinmaa koki, että kirkko ”nöyryytti pappia, joka intohimoisesti etsi ja kamppaili kristinuskon uudelleen sanoittamiseksi ja todeksi elämiseksi”. Iso taakka on pois harteilta. ”Palkinto minulle pitäisi antaa eikä potkua perseeseen. Kirjailija katsoo sisäsyntyisen tinkimättömyytensä olevan samaa sukua kuin Pekurisen asenne: oman aatteen puolustaminen katkeraan loppuun. Näin vain piti tapahtua. Siinä oli itseironiaa ja uhmaa mutta olin myös vakavissani. Kirkon hierarkiaan törmääminen tapahtui väistämättömällä voimalla. Prosessi peruuntui, mutta tieto kalvoi. – Rankalla lapsuudella ja traumaattisilla kokemuksilla voidaan selittää paljon, mutten ole varma, tyhjentyykö selitys niihin. Hän meni päätyyn saakka – ja se oli käsittääkseni hyvä asia meille kaikille. Tunnen suurta vapautta siitä, ettei minun enää tarvitse olla siinä roolissa. En halunnut puhua saarnastuolissa palavasta pensaasta vaan sytyttää sen palamaan, syttyä itse ja sytyttää kaikki muutkin.” Entiset kollegat, ”helppoheikit”, saavat kylmää kyytiä. Hän todisti siitä maailmasta, jossa toista ihmistä ei ammuta. Pasifistimarttyyrin tarinan kautta Kai Sadinmaa analysoi lapsuudesta nousevia traumojaan ja niiden vaikuttamaa toimintaansa viiltävästi ja vereslihalla. Draaman ja performanssien tekijä otti kirkossa rooleja, joissa esiintyi ainakin profeettana, parannussaarnaajana, hovinarrina, auktoriteetteja pilkkaavana rakkikoirana ja joskus hävyttömänäkin suunsoittajana. Jo ala-asteella sain pataan, kun menin väliin. – Olen niin väsynyt ja kyllästynyt häpeään, joka on leimannut koko elämääni. Häpeän juuret johtavat lapsuuden Tornioon. Tilahja kirkolle. Eikö heitä hävetä?” Sadinmaata ei sielunavauksensa jälkeen enää hävetä entiseen malliin. P appisoikeutensa elokuussa 2021 menettänyt Kai Sadinmaa ei ole säästellyt itseään, saati vastapuoliaan kirkkotaisteluissaan ja kirjoissaan. Olisiko paluu papiksi mahdollinen. Jokaisen kristityn velvollisuus on olla profeetta”, ex-pappi Kai Sadinmaa kirjoittaa. – Näen oman tinkimättömyyteni voittopuolisesti positiivisena palona sydämessäni ja hyvänä voimana, joka vie eteenpäin ihmisenä ja taiteilijana. ”Kuinka kevyesti nämä haaleat virkapapit, virkapiispat, eläkeviran varmistelijat, puhuvatkaan Jumalasta, armosta ja rakkaudesta, runtelevat sanoillaan olevaisen herkkiä säikeitä, elämän syviä salaisuuksia. Kai.” JANNE VILLA Tinkimättömät loppuun saakka Pasifistimarttyyri Arndt Pekurisesta ja itsestään kirjan kirjoittanut Kai Sadinmaa haluaa tulla sovintoon itsensä kanssa. Rohkeus asettuu uuteen valoon, jos ihminen kokee sisäisenä pakkona, ettei hänellä ole muuta vaihtoehtoa, vaan joku tie pitää mennä loppuun. Sadinmaa myöntää provosoineensa tyhmästi esimerkiksi haastattelussa, jossa kertoi käsikirjoittaneensa koko erottamisjupakan. – En ole vain koskaan kestänyt sitä, että isommat kiusaavat pienempiä. Veli ajautui varhain rikoksiin ja päihteisiin. Alkoholisoitunut ja mielenterveysongelmainen äiti oli taustaltaan emotionaalisesti hylätty ja kaltoin kohdeltu lapsi, jonka biologinen isä oli tabu. Vastustajat ja kirkko, jonka ”perusrakenteisiin mätä on syöpynyt”, saavat samalla satikutia. Kirkossakin kävi kalpaten. – Minunkin täytyi olla tinkimätön. Terv. Olin tietyn roolin vanki. Siinä neuroosivapaassa tilassa hän on haavoittumaton ja kaikki on hyvin. Ne pakottavat ottamaan maailman haltuun ja saamaan päässä olevan kaaoksen järjestykseen. – Olen iloinnut siitä, että raskas taistelu on loppunut. ”En itse asiassa halua enää palata. Kai tajusi pikkupoikana, että hänet oltiin antamassa adoptoitavaksi. Tuoreessa teoksessaan Tinkimätön kuolemaan saakka (Bazar) hän jatkaa vielä pidemmälle. – Hylätyksi tulemisen kokemusta vahvisti se, kun lapsuuden kaverit käänsivät selkänsä. Siihen haastoivat kirjan aihe ja nimi. Taistelu jatkuu kirjailijana ja perheenisänä, pienillä apurahoilla ja työttömyysavustuksilla. Sadinmaa rakastaa kirjoittamista. Suhtautuminen Pekuriseen on vähän ristiriitainen. Vaihtoehtoni menivät varmaan jo varhain. – Se oli surullinen tapaus
Matti Pekkasen videosuunnittelu on oivaltavaa varsinkin tehdassalin arjen ja muistojen kuvaamisessa. Suomalainen usko tulee esiin heti alkumetreillä isoäiti Helmin ( Marjut Sariola) kiittäessä Luojaa Helena-tyttären ( Mari Pöy tälaakso) saatua työpaikan Paukusta. Pappi ( Heikki Vainionpää) kokee avuttomuutta surevien kohtaamisessa. Pomoilla ei olisi tietoa toistensa sinulle antamista samanaikaisista työtehtävistä. Lisäksi ahdistus, masennus, paniikkioireet ja syömishäiriöt ovat lisääntyneet paljon. – Papilla on merkittävä rooli. Näin voisi tiivistää lukion opinto-ohjaajana työskentelevän Lii sa Huhdan herättelevän kirjan sisällön. Korkeuksiin kohoavat neljäkymmentä ripustinta vaatteineen ovat siitä upea esimerkki. Vesan mukaan adhd-aikuiset ovat usein tehokkaita, innovatiivisia ja ratkaisukeskeisiä, mutta unohtavat helposti levon merkityksen ja heidän on välillä vaikea sopeutua yhteiskunnan byrokratiavaatimuksiin. – Parhaimmillaan esitys saattaa puhdistaa ja tuoda katharsiksen. syyskuuta Seinäjoen kaupunginteatterissa. Lisäksi nähdään ikoniset kuvat Trumpin provosoivasta Kansakunnan tila -puheesta, jonka päätteeksi Pelosi repi puheen kappaleiksi. yleisö nousi lopussa seisomaan. EMILIA KARHU | dokumentti | Kahtiajaon kasvot Yhdysvaltojen edustajainhuoneen puhemies Nancy Pelosi on ollut mukana politiikassa yli kolme vuosikymmentä, pitkään ainoana naisena miesten maailmassa. Lapin koulutuskeskus Redussa työskentelevä lehtori Annukka Vesa kertoo jutussa kiinnostavasti siitä, kuinka työuupumus, masennus ja ahdistus väistyivät, kun hän sai 46-vuotiaana adhd-diagnoosin. Kehitys on karmivaa. Tragediaa tarkastellaan yhden fiktiivisen perheen näkökulmasta. Kaikkivoipainen tehtaanjohtaja ( Esa Ahonen) joutuu nöyrtymään ja pyytämään anteeksi. Jännitys tiivistyy äärimmilleen. Monimuotoista surua ja ihmisten erilaisia tapoja surra kuvataan näytelmässä hienosti. Heidän ajatuksiaan siteerataan kirjassa paljon. Kuvassa Helmi-isoäiti (Marjut Sariola), pikku-Anni (Kerttuli Kivimäki) ja Helena-tytär (Mari Pöytälaakso). Huhta hahmottelee viisi lukiolaistyyppiä, joilla on riski uupua. Niitä esityksessä ei nähty. Politiikkaa kuvataan dokumentissa taisteluna, ja tärkeimmän taisteluparin muodostavat puhemies Pelosi ja entinen presidentti Donald Trump. Kirjoittaja painottaa, että nuorten pitäisi saada olla nuoria: huolettomia, vapaita ja vailla minuuttiaikatauluja. Työturvallisuuslaki velvoittaa työnantajaa huomioimaan työntekijän henkilökohtaiset edellytykset. | teatteri | Seinäjoen kaupunginteatterin kantaesitys Patruunatehdas on hieno kuvaus koko maata koskettaneesta tragediasta ja siitä selviytymisestä. TUIJA PYHÄRANTA Nancy Pelosin voima on nähtävissä Yle Areenassa. Eikä stressiä helpota jatkuvasti valppaana pitävä, koukuttava sosiaalinen media, jossa nuoret vertaavat itseään tauotta muihin. Se kertoo surevan kohtaamasta kuormittavasta byrokratiasta. Katsojalle näytetään esimerkiksi pätkä keskusteluohjelmasta, jossa Nancy Pelosi vitsailee mottaavansa poliittisia vastustajiaan, ja toisaalta kuvia republikaanien törkykampanjoista, joissa Pelosista on tehty Godzilla-hirviö. Nuorten aivot vaurioituvat pitkäkestoisesta stressistä herkemmin kuin aikuisten aivot. Symboliikka Teemu Loik kaan lavastuksessa antaa katsojan tulkinnalle tilaa. VIRPI KIRVES-TORVINEN Patruunatehdas-esitykset jatkuvat Seinäjoen kaupunginteatterin Alvar-näyttämöllä huhtikuulle 2023. Näytelmän lopussa annettu elämänohje elää tuntui turhan opastavalta eikä yltänyt hienon esityksen kanssa aivan samalle tasolle. Näitä ovat akateeminen suorittaja, tunnollinen yksinäinen, kaikessa aktiivinen, sinnittelijä ja maailmanparantaja. Patruunatehdas-näytelmässä tavallisen arjen onni korostuu ennen Lapuan patruunatehtaan räjähdystä. Näytelmä sai kantaesityksensä 10. Yhdysvaltalainen dokumentti Nancy Pelosin voima ( Nancy’s Power) kertoo paitsi demokraattipoliitikko Pelosista myös yhdysvaltalaisesta politiikasta ja sen kriiseistä 2000-luvulla. Työpäivän jälkeen kotona alkaisi uusi useamman tunnin työrupeama, jolloin käyt intensiivisesti läpi päivän työtehtävät ja opettelet uusia seuraavaksi päiväksi. K auniina virtaavan Lapuanjoen maisemat johdattavat Patruunatehtaan tunnelmaan. Heidän pitäisi saada etsiä itseään ja myös hölmöillä. Näkymää neljästäkymmenestä arkusta historiallisen Lapuan tuomiokirkon pihalla ja siunaustilaisuudessa laulettua Lapuan taisteluvirttä jää kaipaamaan. Nuoret tulkitsevat väsymyksen olevan heidän oma vikansa. Opiskelijat, joilla on neuropsykologisia haasteita, saavat tukea opiskelussa. Kiinnostavan dokumentin heikkous on suomalaisesta näkökulmasta sen kerronta, joka etenee puhuvien päiden avulla hahmosta toiseen poukkoillen. Panu Raipian ohjaama ja Anne KoskiWoodin kirjoittama näytelmä alkaa vuodesta 1973 ja päättyy 1990-luvun loppupuolelle. Tärkeintä on menestys!” Lisäksi näköaloja sumentavat ilmastonmuutos ja ympäristökatastrofin uhka. Näytelmässä on paljon yksityiskohtaista tietoa niin tehtaan koneista kuin onnettomuustutkinnasta ja tragedian syistä. Äitinsä menettäneen Annin ( An nika Junno) on aikuisenakin vaikea ymmärtää leskeksi jääneen isänsä käytöstä. Huhdan mukaan yhteiskunta huutaa nuorille: ”Et riitä, suorita enemmän ja kovemmin, aikaisemmin, paremmin ja nopeammin. Hänelle näytelmän lähtökohtana ovat ihmiset ja rakkaus. Ongelma ei ratkea vain tarjoamalla nuorille lisää terapiaa. Myös seurakunnan merkitys näytelmässä on näkyvästi esillä. Vesa toivoo, että koulussa sallittaisiin monenlaiset työskentelytavat. Se kertoo osaltaan näytelmän olevan onnistunut kulttuuriteko. Seitsemän viikon välein suurin osa työkavereista ja pomoista vaihtuisi ja kaikki alkaisi alusta. EMILIA KARHU ” Kuvittele, että tekisit töitä samanaikaisesti kuudessa yli kolmenkymmenen hengen työyhteisössä, ja jokaisessa olisi eri esimies. Mutta saavatko samoja hankaluuksia kohtaavat opettajat työssään tukea, kysytään Opettaja-lehdessä 14/22. Ainakin päivänäytöksessä 1.10. Panu Raipialle Patruunatehdas on ollut pitkän uran haastavin ohjaus ja sen kruunu. Lukuisat ihmiset ovat tulleet kertomaan Raipialle kokemuksistaan aiheesta. Puhemies Nancy Pelosista kertovassa dokumentissa kerrataan yhdysvaltalaisen politiikan 2000-lukua. Näyttelijät onnistuvat erityisesti tunteiden tulkinnassa. – Asiat ovat totta, tapahtumista on neljäkymmentäkuusi vuotta, ja meidän joukossamme on valtavasti isänsä, äitinsä, siskonsa ja lapsensa menettäneitä. Se tuo tapahtumat lähelle katsojaa. Näytelmän pohjavire on roolihahmojaan ymmärtävä. Vainajat siunasi Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola parinkymmenen papin avustamana. Seurakunnat toivat surukoteihin tukea ja apua. | Kuva: Jukka Kontkanen / Seinäjoen kaupunginteatteri ” Lukuisat ihmiset ovat tulleet kertomaan Raipialle kokemuksistaan räjähdyksestä. | painettua sanaa | | viikon kirja | Terapia ei ratkaise nuorten uupumista Liisa Huhta: Uupuneet nuoret pärjääjät. Leskeksi jäänyttä Heikki-isää ( Jani Johansson) ei lohduta tieto arkea helpottamaan Heille, jotka kaipaavat lahjoitetusta pesukoneesta. Meidän on muutettava yhteiskuntaa. Nuoria kuormittavat luokaton lukio, yhä laajemmat oppisisällöt ja jatkuvat koulu-uudistukset sekä arkisten valintojen räjähdysmäinen lisääntyminen ja vaatimus tietää yhä nuorempana, mitä elämältä tahtoo. Toisena juonteena seurataan räjähdyspäivän tapahtumia. Suomen rauhanajan tuhoisimmassa räjähdysonnettomuudessa kuoli neljäkymmentä ihmistä ja kymmeniä loukkaantui. Huhta kääntää työelämän kielelle nykyisen luokattoman lukion: Kuvittele, että tekisit töitä samanaikaisesti kuudessa yli kolmenkymmenen hengen työyhteisössä, joissa jokaisessa olisi eri esimies. Juteltuaan esihenkilön kanssa Vesa pääsi avokonttorin hälystä omaan työhuoneeseen. Aikuisten tehtävä ei ole ensisijassa tukea nuorten velvollisuudentuntoa ja hyviä arvosanoja, vaan olla kiinnostuneita heidän kuulumisistaan, vaalia toivoa ja luottamusta elämään sekä rentouttaa väsyneitä suorittajia. Bazar 2022. Mukana on myös turvakameran taltiointeja, joissa hurjistunut väkijoukko etsi Pelosia kongressin käytäviltä loppiaisena 2021. Länsimaista yhteiskuntaa vaivaava pakkotahtinen suorittaminen on mennyt liian pitkälle ja sairastuttaa meidät kaikki. Lapuan patruunatehtaan räjähdys 13.4.1976 kosketti ihmisiä maanlaajasti. Sureva haluaa tietää tarkalleen, mitä tapahtui. Elämä etenee kuitenkin pikavauhtia, vaikka tragedia olisi pysähdyttänyt surevan arjen täysin. Huhta haastaa tätä ajattelutapaa. Pienessä yhteisössä hän tuntee kaikki; on kastanut, vihkinyt, ollut rippipappina, siunannut sukulaisia. Eräs katsoja kertoi näytelmän katsottuaan sielustaan ja mielestään poislähteneestä möykystä; hän sai luvan päästää irti. Erityisen kohtuutonta on, että lähes puolet Suomen lukiolaisista on uupuneita, varsinkin tytöt. Tragediaan johtaneita virheitä tehtaassa ja poliittisessa päätöksenteossa se käsittelee ironian keinoin ja piikitellen. 253 sivua. Surun ja tragedian käsittely vaatii paljon aikaa. Hän referoi tuoreiden kouluterveyskyselyjen hälyttäviä tuloksia ja on lisäksi haastatellut 35 täysi-ikäistä nuorta, jotka eri syistä uupuivat lukioaikana. Samalla näytelmä on tietopaketti nuoremmalle sukupolvelle. | Kuva: PBS Distribution / Yle 14 15 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 kulttuuri 15. On tytär, toimittajia ja poliitikkoja, mutta heistä monet ovat suomalaiselle katsojalle vieraita, eikä ratkaisu siksi tuo lisäarvoa
Tuore aviopari suutelee yleensä innoissaan ja pitkään. Ehkä ymmärrämme vasta vuosikymmenien päästä, kuinka suuri onnettomuus ihmiskunnalle on ollut se, että suumme oli peitetty vuosikaupalla maskeilla. Sinne tullaan lisäämään sydämet lapsenlapsista. Kirjoittaja on toimittaja ja pappi. ” Totesin, että ketään ei kiinnosta papin kynsien väri. Esseesarjan Kertomuksia ruumiillisuudesta päätösosassa Satu Kreivi-Palosaari kirjoittaa sydämestä, sormista, kämmenistä, olkapäistä, niskasta ja suusta. Hartioiden kuormittuminen mahtaa olla sukuvika, sillä sekä äitini että sisarukseni ja useat sisarusten lapset ovat kärsineet samasta ongelmasta. Sormillani ja kämmenelläni laitan lapsen pään päälle vettä. Jobin kirjassa Jumala raivoaa Jobille: Onko sinun käsivartesi kuin Jumalan käsivarsi. 30 vuoden kirjoittaminen ei ole auttanut asiaa. Kun rukoilen, laitan sormeni ristiin. Suomalaiset ehkä ovat huonoja suutelijoita. Kaksi kertaa sormeeni on pujotettu kihlasormus, kaksi kertaa vihkisormus. TEKSTI | SATU KREIVI-PALOSAARI – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Sydämeni on ollut pahoillaan ja hiljaa O n pitkälti niin, että ruumiinosani ovat tulleet tutuiksi ja tunnistettaviksi kivun ja surun kautta. Niskani ovat kipeät aina. Kynteni ovat lyhyet ja pureskellut. Kun olin ollut pari vuotta pappina, marssin kynsistudioon ja pyysin pitkät geelikynnet. Kannoin eräänä jouluna ostoksia kotiin lähikaupasta niska vääränä, kun en jaksanut lähteä liikkeelle autolla tai pyytää miestäni kaveriksi. Lopulta Job jäätyy, hyytyy ja sulaa. Rakastan tatuointiani. Se oli vitsi. Jokainen lapsi tietää, miltä tuntuu painaa kielensä ja huulensa kylmään rautaan ja jättää osa ihosta sinne. Niinä jäätyneinä kuukausina lahjoitti Kristus minun kauttani ruumiinsa, ei verta. Sain lapsiltani 50-vuotislahjaksi lahjakortin tatuointiliikkeeseen. Lähetysillassa eräässä syrjäisessä kylässä pidin puheen tatuoinnista. Ehkä ahneen olkavarsi jäädytetään. Kirjoitan koko ajan sormillani. Jossakin vaiheessa elämääni opettelin lukemaan kämmenen viivoja. Myös päänsärkyä, puutumisia, uupumusta. Jos puhutaan sydämestä muuten, niin sydämeni on haljennut, pakahtunut, tulvinut, läkähtynyt, ollut kurkussa, pamppaillut, hakannut, murtunut, särkynyt, lävistynyt, tullut rinnasta ulos, täyttynyt, sulanut, ollut vahaa, läikehtinyt, ollut sykkyrällä, revennyt, poukkoillut. Jesajan kirjassa puhutellaan käsivartta niinkin henkilökohtaisesti kuin, että ”Herää, Herran käsivarsi!” Se on ollut myös minun rukoukseni monta kertaa, kun on tuntunut, että Herran käsivarsi on nukkunut. Niskajumista on aiheutunut verenpainetta ja huonoa oloa oksentamiseen saakka. Teologiset opintoni suoritin lähes kokonaan kirjoittamalla esseitä. Sydämeni kanssa minulla ei ole vielä ollut terveysongelmia, jos tarkoitetaan sitä rinnassa olevaa lihasta. Vaiva kesti kaikkiaan toista vuotta. Toimittajien järjestämissä iltamissa ravintolassa myin näitä tulkintoja – en edes yrittänyt väittää niitä povauksiksi – ihmisille viidellä eurolla journalistiyhdistyksen hyväksi. Punaisia kynsiä maalasin valkeiksi hautajaisiin, sinisillä kynsillä jaoin ehtoollista. Lapselle ei anneta suukkoja samalla tavalla kuin muissa kulttuureissa. 16 17 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 essee. Silmät paljastavat syvällisiä asioita, mutta suu paljon. Kesäiltana juoksin ympäri laajaa pihaa esittelemässä mummoille olkavarttani. Jumalanäitiä Mariaa siunatessaan Simeon sanoi ”… ja sinun omankin sydämesi läpi on miekka käyvä.” Raamatussa sydän on paatunut, pysyy kovana, jähmettyy, muuttuu kiveksi, on leijonan sydän, ymmärtää, kääntyy pois, nöyrtyy, on vilppiä täynnä, on vilpitön, puhdas, särkynyt, antaa suuhun sanat, on tutkimaton, kaunis, kaunistaa kasvot, pitää ihmisen terveenä, on ihmisen sydän, kuninkaan sydän, pöyhkeän sydän, tyhmän sydän, viisaan sydän, kansan sydän, on pahuutta täynnä, vie onneen, vie onnettomuuteen, jähmettyy, vetäytyy, on neuvoton, tuskaa tulvillaan, kaukana, täynnä, raskaana. 59 sivun pro gradu -tutkielma tuntui vähäiseltä satojen muiden kirjoitettujen sivujen rinnalla. Tarvitseeko sydämestä kenenkään enempää ymmärtää. Sormet saattavat olla tärkein ruumiinosa koko elämänurani kannalta. Nöyryyttävää, että en pystynyt kaatamaan isosta ehtoolliskannusta viiniä maljaan. Raamatussa puhutaan Jobin kirjassa röyhkeän käsivarren murskaamisesta, mutta jäätymisestä en löytänyt mainintaa. Raamatussa suu suutelee, on ammollaan, maistelee, sulkeutuu, on auki, on elämän lähde, piilottaa väkivaltaa, syytää pahuutta, hoputtaa, on tyhmän tuho ja syvä hauta. Jotkut itkivät. Pappina sanon aina vihkimisessä reilusti, että suudelman hetki on tullut. Osasin muka parikymppisenä katsoa, kuka on ylpeä ja anteeksiantamaton, onko ihminen taiteellinen ja onko hänellä tunne-elämää. Joskus aina onnistun kasvattamaan kynnet pitkiksi ja käytän jonkin aikaa huolellisesti kynsilakkaa. Jyliseekö sinun äänesi niin kuin hänen äänensä jylisee. Suu on lipevä, se puhuu suuria sanoja. Olkapääni on jäätynyt. Jotakin hyvääkin asiassa saattaa piillä. Raamatussa Mooseksen kirjassa puhutaan karitsan, hiehon ja aasin niskan taittamisesta. Vaikka ei ollut varaa, pidin niitä säännöllisine huoltoineen kahden vuoden ajan. Syventävät opinnot vaativat neljä kertaa 25 sivun esseen. He ovat aina käsivarrellani! Myös risti ja rukous. Totesin, että ketään ei kiinnosta papin kynsien väri. Olen vuosikymmeniä toimittajana kirjoittanut ja valokuvannut eli tarvinnut keskeisesti juuri sormia. Pappina tarvitsen sormiani siunaamaan ja rukoilemaan, pitämään sormusta, pusertamaan hiekkalapiota kädessäni. Kaikki pitivät kuvasta. ” Silmät paljastavat syvällisiä asioita, mutta suu paljon. Me tiedämme, miltä tuntuu, kun suu palaa, huulet rohtuvat ja miltä maistuu luminen lapanen pulkkamäessä. Tatuointitaiteilija Speedo suunnitteli olkavarteeni ristin, rukousnauhan ja lasteni etukirjaimet. Kipu olkapäässä oli sietämätön kuukausien ajan ja siirtyi oikealta vasemmalle puolelle. Sydän on myös vihmottuna puhtaaksi. Olin järkyttynyt, kuinka tosissaan ihmiset suhtautuivat lausuntoihini. Usein kuuma jyväpussi painoi hartioitani jo kirjoittamisvaiheessa. Vaikka puhumme paljon silmiin katsomisesta ja juuri sitä pidetään tärkeänä, tajusin maskien myötä, että saan selville ihmisestä enemmän, kun katson hänen suutaan. Lopetin harrastuksen siihen paikkaan. Niskoja on hierottu ja venytelty, vaivaan on syöty lääkkeitä ja sille on annettu omia nimiä, kuten ”junktio”. Sydämeni on ollut pahoillaan ja hiljaa. Sormeni pitelevät myös toisten vihkisormuksia usein. Jobin kirjassa ystävä Elifas kuvailee kärsivälle ystävälleen, kuinka jumalaton käy uhmaten itseään Kaikkivaltiasta vastaan ”niska köyryssä paksu kilvekupu suojanaan”. Jumalan käsivarsille. Poikani totesi, että aikoo siis tulla hautaani mukaan käsivarressani. Kaikkea tätä yhtä aikaa sydämeni teki huhtikuussa 2010, kun pojallani todettiin syvään kehitysvammaisuuteen johtava tauti
Kirkkoherra Antti YliOpas Laihian seurakunnasta kertoo, että seurakunta tarjosi kirkkosalin keskusristillä pystykahvit vuosien ajan ennen koronaa. Kirkkohallituksen johtavan asiantuntijan Ter hi Paanasen mukaan perinteiset kirkkokahvit ovat juhlallinen tilaisuus. ” Arkipyhinä mennään keksilinjalla. 1800ja 1900-luvun taitteessa kahvi oli Suomessa jo arkijuoma. – Jos joku ehtii leipoa, tarjotaan marjatai omenapiirakkaa ja kahvikakkua. Kahvittelun yhteydessä saatetaan myös esitellä seurakunnan nimikkolähettien ja muiden lähetystyöntekijöiden työtä. Aiemmin joissakin paikoissa oli perinteitä tarjoilulle. On myös kirkkoväärtejä, jotka leipovat toisinaan tuoretta pullaa. Paloviina oli yleislääke, joka auttoi tartuntatauteihin sekä vahvisti mieltä ja kehoa, filosofian tohtori Jenni La res kertoo. Seurasaaren 50-vuotisjuhlassa 20.9. | Kuva: István Rácz / Museovirasto, Seurasaaren kuvakokoelma Suomessa kahvi syrjäytti vähitellen oluen myös seurakunnissa. – Arkipyhinä mennään keksilinjalla. – Olutta juotiin kuten nykyisin kahvia: aamulla sillä sai päivän käyntiin, päivällä pidettiin ruokaja juomataukoja, illalla töiden jälkeen syötiin ja juotiin vähän raskaammin. Kirkkokahvit tarjotaan seurakuntasalissa lähes joka pyhä, paitsi kesäaikana ja joulukuussa, kun vapaaehtoisilla on muita kiireitä. Kuvan kahvikuppi on valmistettu 1780-luvulla. – Kirkkokahvilla on mahdollisuus kohdata ja jutella, ja se on hyvä paikka tutustua myös uusiin ihmisiin, Huusko sanoo. – Tarjolla on karjalaisia kukkosia, juustosarvia, kierrepullaa, unelmatorttua, joskus kaupan pullaa, yhtä sorttia kerrallaan. Kahvin kanssa nautitaan vapaaehtoisen tai seurakunnan emännän leipomuksia tai suntion hankkimia keksejä. | Kuva: Suomen kansallismuseo, historialliset kokoelmat Tiellä – På väg . Lareksen mukaan 1600-luvulla alkanut muutos huipentui vasta 1800-luvun raittiusliikkeeseen. . Siitä idea levisi muihinkin seurakuntiin. Uusiin ihmisiin tutustumisen kautta voi löytyä polkuja myös seurakuntayhteyteen. Lahdessa Salpausselän seurakunnassa kirkkokahvien tarjoaminen alkoi niin ikään 2000-luvulla, kertovat vs. Ivalon kirkon alakerran seurakuntasalissa kahvitellaan suurimpina kirkkopyhinä. – Vaatimukset tulivat eri alueiden pitoja vierailukulttuureista. Jumalanpalveluksen luonne muuttui sosiaalisesta yhdessäolosta oppimistilanteeksi. Messun toimittajilla on tapana aina osallistua kahville, Jyrkkä kertoo. Maaseudulla oli vallalla vielä 1600-luvulla keskiaikainen katolinen tapa, jossa pyhä oli ensisijaisesti sosiaalinen tilaisuus kirkolla. Nykyään kahvit tarjotaan seurakuntasalissa lähes joka sunnuntai, kirkkoherra Tiina Reinikainen kertoo. 1700-luvulla Suomessa alettiin juoda säätyläisten keskuudessa kahvia ja teetä. Taustalla on kirkolliskokouksen edustaja-aloite, jossa ilmaistiin huoli jumalanpalveluselämän monipuolisuudesta, tavoittavuudesta ja kyvystä vastata ihmisten tarpeisiin. – Niitä valmistelee usein kirkkokahviporukka, joka kattaa kahvit, leipoo pullat ja laittaa kaiken valmiiksi. Kirkko alkoi tarjota kahveja 1900-luvulla. On nähty, että kahvilla toteutuu yhteisöllisyys ja kotoisuus. Muina aikoina seurakunnan emäntä hoitaa kahvituksen yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Ne syrjäyttivät oluen myös joissain talonpoikien juhlatilaisuuksissa. Paananen kuitenkin toteaa, ettei kirkkokahvien järjestämisestä ole tehty tarkkaa selvitystä eikä niitä tilastoida seurakunnissa erikseen. 2000luvulta lähtien kirkkokahveja on tarjottu lähes joka sunnuntai. Niitä saatetaan viettää esimerkiksi yhteisvastuukeräyksen avauksen yhteydessä, seurakunnan syntymäpäivänä tai kirkkorakennuksen vihkimisvuosipäivänä. Jotkut hankkeessa mukana olleet seurakunnat kokeilivat sitä ja innostuivat. – Kirkkokahvit koettiin tärkeäksi ilmiöksi. Terhi Paananen muistaa tällaisia kirkkokahveja 1970-luvun lopulta ja 1980-luvun alusta, jolloin kirkkokahveja järjestettiin vielä harvoin. Reformaation myötä luterilaisen kirkon juhlakäsitys muuttui: seurakuntalaisten tuli viettää pyhää kirkossa raittiina saarnoja ja Raamatun lukua kuunnellen. – Kahvilla jatkuu kirkkosalin puolella alkanut yhteys tärkeän seurustelun sakramentin muodossa, Reinikainen sanoo. Alkoholinkäyttöön ja julkiseen päihtymykseen liittyvät asenteet muuttuivat kuitenkin hitaasti. Yksinkertaisempien kirkkokahvien idea opittiin Ruotsista. Hän on väitellyt alkoholinkäytön sosiaalisista merkityksistä 1600-luvun Suomessa. – Silloin teologian ylioppilaana yritin aina löytää sen kirkon, missä oli tarjolla kirkkokahvit, Paananen kertoo. – Olutta käytettiin arjessa ruokana, juomana ja lääkkeenä. Nyt tapaan on jälleen palattu. Kirkkokahvit löydettiin yhtenä yhteisöllisyyden mahdollistajana. – Onhan se ihan selvää, että kaikenlainen vuorovaikutus lisää yhteisöllisyyttä, Yli-Opas sanoo. – Meillä ei ole omaa emäntää, joten ostamme paikalliselta pitopalvelulta. Kahvi korvasi oluen kirkonmäellä E nnen kahvin ja teen saapumista Suomessa juotiin arjessa ja juhlassa, työssä ja kirkonmäellä, kotona tehtyä olutta ja paloviinaa 1500-luvulta lähtien. – Myös juhlallisempia kirkkokahveja järjestetään edelleen. Joensuussa Pielisensuun seurakunnassa kirkkokahvitoiminta alkoi 2010-luvun alussa Tiellä – På väg -hankkeen myötä. Jumalanpalveluksen kehittämishanke Tiellä – På väg 2010-luvun alussa kuitenkin yksinkertaisti kirkkokahvikulttuuria: kahvit olivat termospulloissa valmiina ja kahvin kanssa tarjottiin keksiä. Reinikaisen mukaan kirkkokahvit ovat olleet toimintasuunnitelmassa jumalanpalveluksen kehittämisen osana. Aiemmin kirkkokahveja järjestettiin nykyistä harvemmin ja ne olivat luonteeltaan juhlavampia. – Kirkkokahvilla käydään myös hyvää keskustelua saarnasta. Siellä oluen ja paloviinankin käyttö oli sallittua. Inarin seurakunnassa jumalanpalveluselämää kehitettäessä syntyi kirkkoväärtitoiminta, kirkkoherra Tuomo Huusko kertoo. 1959 juotiin myös kirkkokahvit. Istutaan hienosti pöydissä ja juodaan posliinikupeista. Tavallisesti suuremmissa juhlissa tarjotaan esimerkiksi suolaista ja makeaa piirakkaa. 18 19 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 historia. Tarjolla voi olla myös kaupan pullaa, keksejä ja pipareita, Kemppainen sanoo. Perinteisiä kirkkokahveja järjestettiin pitkään vain juhlahetkinä, mutta viime vuosina kahvia on alettu tarjota lähes joka sunnuntai. Huuskon mukaan kirkkokahvien suhteen on palattu samaan käytäntöön kuin ennen koronaa. Hankkeessa esiin tuli useita kehittämisalueita, kuten yhteisöllisyys. Sesonkiaikoina kirkossa käy matkailijoitakin. – Vuonna 1686 kirkkolakiin tuli muutos ja ehtoollisen nauttiminen päihtyneenä kriminalisoitiin. Seurakunnassa toimii Kirkkokahvikööri, joka järjestää kahvit, tarjottavat ja tarjoilun parikymmentä kerta vuodessa. Myös alkoholin käyttö ennen kirkkoon astumista tehtiin rangaistavaksi, Lares kertoo. Kirkkoväärtit palvelevat vapaaehtoisina messussa ja ovat mukana kirkkokahvillakin. Toisinaan kirkkoväärtit leipovat tuoretta pullaa. Kirkolliskokouksen ja kirkkohallituksen käynnistämän jumalanpalveluselämän kehittämishanke vuosina 2011-2013. kirkkoherra Kaija Jyrkkä ja lähetysja aikuistyösihteeri Hilda Kemppainen. Aina ei tarvita edes pöytiä. TARJA VÄNSKÄ Kahvia alettiin Suomessa juoda 1700-luvulla ensin säätyläisten keskuudessa
Teos koostuu asiantuntija-artikkeleista, jotka avaavat erityisesti Assyrian ja Babylonian, jossain määrin myös sumerilaisten ja eräiden muiden alueen kansojen ja niiden valtioiden historiaa, kulttuuria, uskontoja, taidetta, talouselämää ja vallankäyttöä. Opillisten asioiden käsittelyyn saarnoissa vaikuttivat juuri vanhoillislestadiolaisuuden sisäiset kriisit, esimerkiksi vuosien 1960–1961 hajaannus. Kuuliaisuus esivaltaa kohtaan esiintyi kuitenkin kehotuksena useissa saarnoissa. Saarnojen kielessä tapahtuneen muutoksen taustalla Lampinen näkee olevan 1960ja 1970-lukujen suurien yhteiskunnallisten muutoksien, joiden osavaikutuksesta vanhoillislestadiolaisuus myös joutui jälkimmäisellä vuosikymmenellä sisäiseen kriisiin. Siksi tämän kirjan kuvailemien muinaisten suurvaltojen tuntemus antaa bonuksena työkaluja lukea Vanhan testamentin tekstejä uusilla ja enemmän taustoja hahmottavilla silmillä. Sen sijaan Sigfridsin ajatus ihmissuhteiden painottamisesta kannattaa panna merkille. Näin oli varsinkin 1960-luvulla. Mielenkiintoinen on myös Jason M. Hyvien tapojen mukaan, jos vain sinä tunnet seurueeseen liittyvän henkilön, velvollisuutesi on esitellä hänet muille. Kirjoittajan mukaan vanhin tunnettu laki oli sumerinkielinen Ur-Nammun laki. Niitä ovat tutkimuksen mukaan esimerkiksi sakramentit, vanhurskauttaminen ja seurakuntaoppi. H elsingin yliopistossa syyskuussa tarkastettu Erkki Lam pisen käytännöllisen teologian alaan kuuluva väitöskirja selvittää vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suviseurasaarnojen kielellistä, opillista ja kirkollis-yhteiskunnallista sisältöä. Ensimmäisessä pääluokassa tulokset kertoSuviseurojen saarna tähtää anteeksiannon julistukseen vat, että saarnojen ”ydinmetaforia” olivat synti ja armo, usko ja kilvoitus, Jumalan valtakunta ja evankeliumi sekä lopunajat ja iankaikkisuus. Elämisen ehdot riippuivat omavaraistalouksissa aina ympäröivästä luonnosta ja sen mahdollisuuksista. 1970-luvulla saarnaajasukupolven vaihtuessa kielikuvien käyttö muuttui asiapitoisemmaksi. Ja valta keräsi veroja. Varmuutta saa siitä, jos hallitsee etiketin eli hyvät tavat. Jos seurueeseen liittyy tuntematon, saattaa olla, ettei minkäänlaista esittelyä tapahdu. Suomalaisittain tämä on vaikeaa, koska me erityisen mielellämme jätämme tutustumatta uusiin ihmisiin. Se laajeni tutkimuksen mukaan pappien välisestä skismasta rajuksi välienselvittelyksi koko herätysliikkeessä. Vaikka seurakunnassa olisi kaikki mahdollinen toiminta ja messuja joka makuun, mutta ihminen ei siellä tutustu ihmiseen, turhaan kumisevat kirkon kellot. | Kuva: Kaleva / Museovirasto, JOKA ” Saarnoissa kehotettiin äänestämään, mutta ei vasemmistoa eikä protestipuolueita. Niiden aiheena ovat ensinnäkin saarnojen uskonnollinen kieli, kielikuvat sekä retoristen tehokeinojen käyttö. Babylonian ja Assyrian historia on tavattoman kiehtovaa itsessäänkin, mutta Eufratja Tigrisvirtojen kastelema Kaksoisvirranmaan alue synnytti osan sitä maailmaa, jossa myös Raamatun kertomukset muodostuivat. 20 21 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 teologia. Vanhan testamentin muinaisen maailman taustalla vaikuttivat idässä vuosituhansien ajan Kaksoisvirranmaan loisteliaat kulttuurit ja aikansa suurvallat. Solu on siis pienryhmä, jolla on omia kokoontumisiaan. Kaksoisvirranmaa on yksi lainsäädännön ikivanha kehto. Jumalien palvonta keskittyi temppeleihin ja niissä harjoitettuun kulttiin. Suhteessa yhteiskuntaan ja kirkkoon ei tutkimusjakson saarnojen perusteella voitu Lampisen mukaan tehdä kovin perusteellisia johtopäätöksiä. On helpompi asettua ryhmiin tuttujen kanssa. Hoitokokouksien kipeää muistoa on ollut herätysliikkeessä vaikea avata. Tutkittujen saarnojen pääfokus oli Lampisen mukaan evankeliumin synninpäästön julistus sanoilla ”Jeesuksen nimessä ja veressä”. Mutta että esittäytyisi jollekulle uudelle! Pohdin tätä erityisesti viime viikolla pidetyssä pappien synodaalikokouksessa. Myös hoitokokouksista puhuttiin vuoden 1975 jälkeen: asian esiin nostaneet puhujat olivat sitä mieltä, että ne olivat tarpeellisia. Kirjassa on epilogina myös luku muinaisen Lähi-idän tutkimuksen yllättävän pitkästä ja myös ansiokkaasta historiasta Suomessa. Riidan ytimessä oli seurakuntaoppi, joka Lampisen mukaan on edelleen herätysliikkeen opetuksen ”silmäterä”. Saarnoissa taisteltiin maailmaa ja sen epäterveitä elämänmuotoja vastaan. Sen mukaan Kaksoisvirranmaan uskonnolliset järjestelmät sisälsivät jopa tuhansia jumalia. Kirkkokahveilla tai missä tahansa seurakunnallisessa tilaisuudessa, papin tehtävä on huolehtia siitä, että kaikki huomioidaan: tutustuttaa ihmisiä toisiinsa, antaa myös jokin täky, josta saadaan keskustelua aikaiseksi. Väestölle tunnettuja olivat kuitenkin vain keskeiset jumalat. Uskonnon ja politiikan erossa pitäminen ei saarnoissa ole aina onnistunut. Laille nimen antanut kuningas hallitsi 2100 vuotta eKr. Ihmiset voivat niiden avulla tulla seurakuntaan sisään, ja ilman suhteita on paljon helpompi päätyä seurakunnasta ulos”, Sigfrids toteaa. Assyrian ja Babylonian loistava tarina Saana Svärd & Joanna Töyräänvuori (toim.): Muinaisen Lähiidän imperiumit. Tämä pätee silloinkin, jos et ole varma tuntevatko kaikki toisensa. Näissä ydinmetaforien saarnoissa uskonnollinen kieli muuntautui Lampisen mukaan poeettisiksi kielikuviksi, joilla kaanaankielimäisesti kuvattiin tuonpuoleisia näkyjä. Ottakaamme kirjasta vaikkapa Reettakaisa Sofia Salon kirjoittama luku ”Uskonto ja uskonnollisuus”. Suomen helluntaiseurakunnista suurimman tilanne on heikentynyt jo vuosia. Erkki Lampisen tutkimus sisältää asiaa tunteville vain vähän uutta ja yllättävää. Vl-liikkeen suhde yhteiskuntaan on tutkimuksen mukaan kuuliaisuussuhde. Onneksi ongelma on helposti ratkaistavissa. Suhde kirkkoon on tutkijan mukaan ollut jännittynyt jo Laestadiuksen ajoista lähtien. Tutkija teki niistä tutkimuspäiväkirjaan lyhyet referoinnit ja otti tutkimusanalyysiinsä myös neljä kokonaista saarnaa. Yleisesti ottaen liikkeen sisäisiä kriisejä käsiteltiin saarnoissa vain vähän. Jos taas olet tilanteessa, jossa et tunne ketään, valitse joku ystävällisen oloinen henkilö ja esittäydy. Tavat ja suhteet FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Silvermanin kirjoittama kappale ”Muinaisen Lähi-idän talous”. Uudella johtajalla on kokemusta siitä, miten vanha seurakunta elävöitetään solutoiminnalla. Raija Mattila taas kirjoittaa artikkelissaan ”Kuninkuus, hallinto ja lainkäyttö” siitä, miten Assyrian ja Babylonian imperiumeja hallittiin. Julistus kohdistui seurakunnalle, jossa oleville ulkopuolisille kohdistettiin kehotus tulla liikkeeseen sisälle parannuksen kautta. Toiseksi tutkimus käsittelee saarnojen opillisia aiheita. Mailla oli tässä yhtäläisyyksiä, mutta myös eroavaisuuksia. Luterilaisia seurakuntia on vähän vaikea nähdä solutoimintana muuten kuin siten, että niiden sisään syntyy jumalanpalvelusyhteisöjä, jotka perustuvat erilaisin soluihin. Hieman nuorempi on babylonialainen Hammurabin laki ajalta 1700 eKr. JUSSI RYTKÖNEN ” Muinaisten suurvaltojen tuntemus antaa työkaluja lukea Vanhan testamentin tekstejä. Puoluerajat olivat selvät. Lisäksi ravinnon ylijäämällä ja raaka-aineilla käytiin myös kauppaa. Liikkeen kipupisteitä saarnoissa ei juuri käsitelty. Siitä voisi olla yllättävästi tukea työhön. Kiusallisia tilanteita syntyy, jos ei ole varma miten toimia. Esimerkin voimasta tavat voisivat levitä seurakuntalaisten joukkoon ja näin saataisiin, jossei ihmissuhteita alulle, niin ainakin viihtymistä aikaan. Kadonneiden suurvaltojen kukoistus ja tuho. Toimittajana on pakko oppia jo työnsä puolesta marssimaan tuntemattomienkin ihmisten puheille, esittäytymään ja aloittamaan keskustelu. | kirja | | kolumni | | homiletiikka | Vanhoillislestadiolaisten Suviseuroissa 1960ja 1970-luvuilla pidettyjen saarnojen kieli sekä muuttui että pysyi teemoiltaan samana, uudessa väitöskirjassa todetaan. ” Jos vain sinä tunnet seurueeseen liittyvän henkilön, velvollisuutesi on esitellä hänet muille. Opillisena teemana oli seurakuntaopin lisäksi vanhurskauttamisoppi, mutta opillisia eroja ei puheissa ollut havaittavissa. Astraalijumalia olivat Šamaš, Venukseen liitetty jumalatar Ištar sekä ukkosen ja sateen jumala Adadin. Tutkimus on jaettu kolmeen pääluokkaan. Tutkimuksen lähdeaineisto sisältää 562 vuosina 1960–1979 pidettyä suviseurasaarnaa. | kirja | O n aika vaihtaa fokuksemme siihen, että priorisoimme suhteita paljon enemmän seurakunnissamme, Helsingin Saalem-seurakunnan uusi johtaja Stefan Sigfrids sanoo Ristin Voitto -lehden haastattelussa. JUSSI RYTKÖNEN Erkki Lampinen: Avaa suusi, Herra puhuu! Vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen (SRK) suviseurasaarnojen 1960–1979 kielellinen, opillinen ja kirkollisyhteiskunnallinen sisältö Kuusamossa kokoonnuttiin suviseurojen päätöspäivänä 7.7.1961. Gaudeamus 2022, 296 sivua. Kolmanneksi tutkitaan suhdetta yhteiskuntaan ja evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Toisaalta se antaa tutkittua tietoa kohteestaan ja täyttää näin tehtävänsä suomalaisen homiletiikan ja herätysliiketutkimuksen kentässä. Kaikki sopimattomaksi katsottu leimattiin synniksi. Tulipa mieleen, että ehkä pappien koulutukseen pitäisi liittää vuorovaikutusja etikettikasvatusta. Kirkko on ”rakas kansankirkko”, mutta elävä seurakunta on vl-liikkeessä. Kaksoisvirranmaan sekä sen ympärysalueiden, kuten Syyrian, menneisyyteen porautuu nyt Saa na Svärdin ja Joanna Töyrään vuoren toimittama kirja Muinaisen Lähi-idän imperiumit. ”Uskon, että soluja tarvitaan. Pappisväelle tämä ei tunnu olevan itsestäänselvyys. Herätysliikkeen ja kirkon suhde on tutkimuksen mukaan ambivalentti. Tuttuja on aina kiva tavata ja messussa olla oman jumalasuhteen äärellä. Saarnoissa kehotettiin Lampisen mukaan äänestämään, mutta ei vasemmistoa eikä protestipuolueita. Viihtyvä ihminen tulee toisenkin kerran. Niistä mahtavimpiin kuuluivat taivaanjumala Anu (sumeriksi An) ja myöhempinä vuosisatoina pohjoisessa Assyriassa Aššur ja eteläisemmässä Babyloniassa Marduk
Taustalla istumassa näkyy viisi ihmistä. Sum eri nki elin en UrNam mun lak i | luontomuistelo | Eräänä sunnuntaina Paltamon seurakunnan kappalainen Erkki Kaikkonen tuli meille kävellen. 22 23 KOTIMAA | 7.10.2022. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Kaikkosen kanssa menimme tiheään kuusikkoon isojen puiden alle. Opisto sijaitsee Lapualla ja on nykyiseltä nimeltään Vapaa-ajankeskus Wanha Karhunmäki. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. eri näkökulmat maailman tapahtumiin.” ”Olin hetken ilman lehteä ja innoissani palasin lukijaksi.” ”Lehdessä on sopivan monipuolisesti artikkeleita.” ”Nykyisin hyvä tasapaino uskonnollisen elämän sisältöjä laidasta laitaan sekä muuta ihmisläheistä ja voimauttavaa luettavaa esim. Kuva on todennäköisesti muutaman vuosikymmenen takaa miesten iästä päätellen. Ehdottoman välttämätön. Missä ja milloin kuva on otettu. – kiinnostaa lukijoita entistä enemmän Kansallisen Mediatutkimuksen (KMT2022) mukaan Kotimaan lukijamäärä on noussut 3,3 % vuoteen 2021 verrattuna. Mikä on maailman vanhin tunnettu laki. Kiitos kaikille Kotimaan syyskuun lukijatutkimukseen osallistuneille. Parin viikon kuluttua rovasti vieraili talossa taas, tapasi tytön ja kysyi: – Mitä uskovaisille kissanpennuillesi nyt kuuluu. 1. Jatkakaa lehden pitämistä monipuolisena!” ”Kiitos neutraalista, uutispitoisesta sisällöstä, jota henkilöhaastattelut ja kolumnit rikastavat.” ”Tyyli kertoa vaikeistakin asioista on sivistynyt.” ”Lehti on hyvin ja monipuolisesti toimitettu, erilaisia näkökulmia tuodaan hyvin esiin.” ”Kirkon toimintaympäristö muuttuu nykyisin todella nopeasti. Matkalla Haarakorven kohdalla meidät yllätti kova ukonilma. Tämän viikon mysteerikuvassa on etualalla kolme henkilöä, kaksi miestä ja yksi nainen, joka onnittelee toista miehistä kukkakimppu kädessään. Kotimaa-lehden kautta luottamushenkilömme pysyvät ajan hermolla koko kirkon asioista. Kotimaa-lehden tilaukseen sisältyy digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Tässä saamaamme asiakaspalautetta: ”Tärkein kirkollinen uutislähteeni. 1. Autotietä ei vielä silloin ollut eikä autojakaan kaikilla papeilla. 200 0-lu vun ens im mäi sel lä vuo sik ym men ellä 3. kirkkokahvit | vastaus | 22 KOTIMAA | 7.10.2022 | kasku | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Tunnistatko kuvan ihmisiä. EINO HEIKKINEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään luontomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. Vaativina aikoina on myös tärkeää vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta koko kirkon tasolla.” ILARI KINNUNEN Rovaniemen seurakunnan kirkkoherra Seurakuntien työn tekijöille, luottamus henkilöille ja aktiivisille vapaaehtoisille tarkoi tettu Proliite ilmestyy Kotimaan välissä kuusi kertaa vuodessa. 17?1 41 2. henkilökuvissa. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Seppo J.J. Kuinka monta asiakasta Kirkon perheneuvonnassa kävi vuonna 2021. Paljon myöhemmin, vuonna 2010 voimakas ukkosmyrsky tai niin sanottu syöksyvirtaus kaatoi pitkin maata saman kuusikon, jonka alla olimme olleet. Kaikkonen oli matkalla Saukkovaaralle, ja hän halusi muutaman kilometrin metsätaipaleelle jonkun oppaaksi. – Ovatpa ne söpöjä, rovasti sanoi. Meitä oli kolme lasta, jotka lähdimme mukaan. Sirkka R ovasti vieraili maalaistalossa, jossa pikkutyttö hoivasi vastasyntyneitä kissanpentuja. – Ne avasivat silmänsä, ja niistä tuli ateisteja. – Eivät ne enää ole uskovaisia, pikkuvanha tyttö sanoi. Kaarina Saurama kirjoittaa: ”Kuva on Karhunmäen kansanopiston pihapiiristä ’kökkä’-tilanteesta. Vaikka tavallisesti pelkäsin kovasti ukonilmaa, sillä kertaa en pelännyt, sillä uskoin, että papin seurassa ei ole mitään vaaraa. Tunnistan varmasti miehistä neljä: Toinen vasemmalta on veljeni Arvi Kontola, hänestä seuraava Vilho Keltto. Siellä emme kastuneet. Edellisen viikon mysteerikuvaan tuli vain yksi tunnistus. Pidän tärkeänä, että emme seurakuntana ajaudu ulkokehälle puuhailemaan omaan kuplaamme. 2. Vaalgamaan tunnistivat Lauri Vaalgamaa ja Reijo Lehtonen. Milloin poliittisten puolueiden merkitys seurakuntavaaleissa oli suurimmillaan. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Mikä tilanne on kyseessä. Teologien ryhmäkuvasta (23.9.) tunnistettiin vielä Edgar Vaalgamaa, joka on takarivissä kolmas vasemmalta. Viides mies vasemmalta on Alpo Järvi ja seitsemäs Paavo Alpia.” Kuva on vuodelta 1991 ja meneillään olivat talkoot Herättäjä-Yhdistyksen toimintakeskuksen tilojen uudistamiseksi Karhunmäessä. – Nämä ovat uskovaisia kissanpentuja, vastasi tyttö topakasti. Kiitos ja kunnioitus arvoisalle toimitukselle!” ”Eniten minua kiehtoo ns. 3
Hakuilmoitus on nähtävissä nettisivuillamme: www. Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. klo 12.00 mennessä KirkkoHR:n kautta. Tiedusteluihin vastaa nuorisotyönohjaaja Mia Kuronen, mia.kuronen@evl.fi, p. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. ROVANIEMEN SEURAKUNTA Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset toimitetaan sähköisesti KirkkoHR-palvelun kautta. Haemme Laukaan seurakuntaan monipuolisiin tehtäviin viestintäsihteeriä (1) ja toimistosihteeriä (1) Tarkemmat tiedot virkojen sisällöistä Laukaan seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.laukaanseurakunta.fi kohdasta Seurakunta/avoimet työpaikat. | nimitykset | Pekka Metso on valittu Itä-Suomen yliopiston käytännöllisen teologian professoriksi. kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan suomalainen seurakunta hakee lähetysja kansainvälisen työn ohjaajaa Lue lisää ja täytä hakemus pe 21.10. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Diakonian virka Keminmaan seurakunnassa Etsimme toiseen diakonian virkaamme toimeliasta ja kristilliseen lähimmäis rakkauteen sitoutunutta diakonian virkaan kelpoistavan koulutuksen saanutta henkilöä. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. 24 %. 040 5166 332 harri.romar@evl.fi. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Tf. Haku päättyy 21.10.2022 klo 14. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hakuaika päättyy 14.10.2022. | hiippakuntauutisia | | valmistuneet | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Joensuun perheasiain neuvottelukeskuksessa on haettavana PERHENEUVOJAN VIRKA Tarkemmat tiedot ja hakemuksen täyttäminen verkossa joensuunseurakunnat.fi/rekrytointi. Nyt kerätään luontomuisteloita! Suomalaisella on keskimäärin 700 metrin matka lähimpään metsään, ja Euroopan Unionin liikuntabarometrin (2018) mukaan olemme unionin eniten ulkoilevaa kansaa. Tuliko luonto vastaan yllättävässä paikassa, tapahtuiko jotain ainutkertaista vai oliko parasta retkiseura. 044 300 3611. Tarkemmat tiedot virkojen ja määräaikaisen viran sisällöistä Laukaan seurakunnan kotisivuilta osoitteesta www.laukaanseurakunta.fi kohdasta Seurakunta/avoimet työpaikat. 2022 klo 15 mennessä sähköpostitse keminmaa@evl.fi Hakuilmoitus löytyy kokonaisuudessaan Oikotiestä, (kirkon avoimet työpaikat) ja seurakuntamme kotisivulta, keminmaanseurakunta.fi. (09) 135 1268 . Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. LAUKAAN SEURAKUNTA Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa on haettavana toistaiseksi voimassa oleva NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Hakuaika päättyy 21.10.2022 klo 12.00. 040 5166 332 harri.romar@evl.fi. Aikaisemmin hän on työskennellyt eri tehtävissä Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa, viimeksi käytännöllisen teologian apulaisprofessorina Itä-Suomen yliopistossa. Oliko maisema niin henkeäsalpaava, että se on yhä mielessä vuosien jälkeenkin. Lisätietoja; kirkkoherra Ari Rautakoski puh. Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.6.–31.7.2022. raaseporinseurakunta.fi. 044 755 3602 ja (7.–14.10.2022) vt. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Teologian tohtorin tutkinto: Launonen Lari, Myllys Riikka, Tyynelä-Haapamäki Johanna. 24 %. Teologian kandidaatin tutkinto: Aaltonen Elisa, Ahti Olli, Al-Fraidawi Sini, Elg Amanda, Heino Juha-Pekka, Helminen Ellen, Hietala Teemu, Hjelm Anssi, Huhdanpää Joonatan, Huotari Heta, Huumonen Johannes, Juutilainen Jarno, Keitaanniemi Tatu, Ketola Valpuri, Korja Säde, Lindfors Nina, Lintunen Sakari, Liukkonen Pauliina, Lotta Anna-Maria, Lundén Heli, Lähteenmäki Nina, Neuvonen Salla, Oikari Milla, Paavilainen Joonas, Pänkäläinen Inka, Talvitie Daniel, Tiainen Mikke, Uhlbäck Vanessa, Virtanen Miki, Vähäsarja Malla. Vai oliko kaikkein ikimuistoisin hetki sittenkin omassa pihassa. kaplanen i Jakobstads svenska församling Åsa Turpeinen förordnas sköta samma tjänst 1.1–30.6.2023, Församlingspastorn i Jakobstads svenska församling Jakob Edman förordnas sköta samma tjänst 1.1–30.6.2023. Kotimaan lukijakisa 24 25 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 tiedoksi KOTIMAA | 7.10.2022. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Hakemus diakonian virkaan tulee toimittaa 21.10. Metso aloitti tehtävässä elokuun alussa. Teologian maisterin tutkinto: Elmolhoda Mikael, Fellman Trina, Honkanen Vartiainen Helena, Huuhtola-Laurén Tero, Häkkinen Emma, Härmä Juha, Ijäs Anne, Ingman Hanna, Jantunen Freja, Kahilakoski Juha-Matti, Kallio Teija, Kiiskilä Roosa, Kivelä Jussi, Kivipuro Katja, Kovanen Veera, Kuntanen Essi-Elina, Kääriä Paula, Leinonen Hanna, Lohi Jooseppi, Lotta Anna-Maria, Mehto Henri, Mustaparta Jaana, Mäkelä Iiro, Mäki Lasse, Nuutinen Sari, Palo Lauri, Pyykkönen Heidi, Rantanen Helena, Romunen Perttu, Räsänen Marianne, Saari Juulia, Salovaara Johanna, Somerto Sakari, Suikkanen Anu, Toiviainen Taina, Tuhkanen Olli-Pekka, Tuikkanen Joona-Jukka, Tuokkola Mari, Tyrväinen Salla, Uusitalo Lise-Lotte, Viljanmaa Hanna, Virtanen Atte, Väistö Väinö. Lisätietoja kirkkoherra Harri Romar, puh. Linkki sähköiseen hakulomakkeeseen ja lisätietoihin osoitteessa: seurakunta Laukaan Tervetuloa töihin Keski-Suomeen Laukaaseen Pitkäaikaisten viranhaltijoiden eläköityessä haemme Laukaan seurakuntaan diakoniatyötekijää (1), diakoniatyöntekijä -vapaaehtoistyön koordinaattoria (1) sekä määräaikaista lähetys sihteeri-diakoniatyöntekijää (1). 0400 691 610. Lisätietoja vs kappalainen Susanna Värre-Kierros 050 437 0873 susanna.varre-kierros@evl.fi ja kirkkoherra Harri Romar, puh. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan Rovaniemen seurakunnan verkkosivuilla: https://www.rovaniemenseurakunta.fi/ info-ja-asiointi/avoimet-tyopaikat Rovaniemen seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN virka Hakuaika päättyy 14.10.2022 klo 15.00. Lisätietoja suomenvalko nauhaliitto.fi, puh. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Vuokralle tarjotaan Naisopiskelijalle huone Valkonauha kodissa. Haku päättyy 21.10.2022 klo 14. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tapahtuiko se lähimetsässä, tunturissa vai vesillä. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. kirkkoherra Katri Grönroos, katri.gronroos@evl.fi, p
Pappina Hanna Vanonen. Uusinta klo 23. Paikalla oli mies, joka kärsi pahoista turvotuksista. (UT2020) Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. Sapatti oli ja on juutalaisuudessa merkittävä viikoittainen riitti. Siellä on osallistuttu kirkonmenoihin, käyty kauppaa ja käräjiä. La 8.10. 5:1–6, Luuk. Ke 12.10. Minulle se on ennen kaikkea rauhoittumispaikka. Niinpä hän päätti nostaa keskusteluun toistuvan kiistakapulan, saako sapattina parantaa, tarttui turvotusten vaivaamaan mieheen ja paransi tämän. Alttarilla on kaksi kynttilää. Radio 1 klo 11 18. Lapin sodan myötä Inarin rakennuksista tuhoutui lähes 90 prosenttia. MINNAMARIA KOSKELA |K uv a: Ei ja O ja nl at va n ko tia lb um i Saamelaismuseo Siidan vs. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. 26 27 KOTIMAA | 7.10.2022 KOTIMAA | 7.10.2022 pyhä. Pahinta on kirkon seinillä olevien vanhojen kirjoitusten ja kaiverrusten sotkeminen. Viikon työt on tehty, sapattina levätään. kirkkoherra Annakaisa Rantala, Orimattila. helluntainjälkeisen sunnuntain liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. Käsky ”muista pyhittää lepopäivä” täydentyi yksityiskohtaisilla ohjeilla siitä, mitä sai tehdä ja mitä ei. Jumalanpalvelus on ihmistä varten, ei ihminen jumalanpalvelusta varten. professori emeritus Hannu Mustakallio, Joensuu. Turistiaikaan en mielelläni mene sinne. Saako sapattina katkoa viljantähkiä nälkäänsä. dosentti Panu Pihkala, Helsinki. Luukkaan evankeliumi 14:1–6 Kun Jeesus meni erään merkittävän fariseuksen kotiin sapattiaterialle, hänen tekemisiään tarkkailtiin. Pe 14.10. Ortodoksisten nuorten liiton toiminnanjohtaja Maria Kauppila, Joensuu. Sitten hän hieman kryptisen jumalallisesti huomautti, että kai nyt jokainen oman poikansakin sapattina pelastaisi – parannettu mies ei ollut Jeesukselle sukua, mutta olihan hän toki Kolmiyhteisen Jumalan lapsi ja nyt siis Jumalan parantama. Millaisesta näkökulmasta sinä katselet elämää ja Jumalaa. TV1 klo 10 Lotta Svärdin 100-vuotisjuhlamessu Helsingin tuomiokirkossa. Samaa periaatetta voi soveltaa moneen ja saada niihin uutta näkökulmaa: Kirkko on ihmistä varten, ei ihminen kirkkoa varten. Niinpä Jeesus tarttui sairaaseen, paransi hänet ja päästi hänet menemään. La 8.10. Ma 10.10. Talvisin asuttiin pienten vesistöjen varrella, missä riitti polttopuita ja jäkälää ajoporoille. Kertomuksen opetus on näkökulman vaihdos. Niin kuin sapattina voi levätä iloisena ja kiitollisena arjen työstä, niin kristitty voi levätä Jumalassaan iloisena ja kiitollisena pelastuksesta ja hyvästä huolenpidosta. Aikain kuluessa sapatin viettoon kertyi tarkkoja sääntöjä. Kolehti kerätään ekumeenisena lähetyspyhänä yhdelle tai useammalle seurakunnan tukemalle lähetysjärjestölle. Inarinsaamelaiset muuttivat vuodenaikojen mukaan talvija kesäpaikoille, ja tästä vuotuismuuttoon perustuvasta elämäntavasta käytetään nimitystä varriminen. Hän toivoo turistien kohtelevan kirkkoa ja sen ympäristöä asianmukaisella kunnioituksella. Ne kertovat muun muassa siitä, milloin kirkkoa on korjattu tai keitä Pielpajärvellä on aikoinaan liikkunut. Liturgina Marja Heltelä. Evankeliumeissa Jeesus törmää useammankin kerran fariseusten kanssa juuri tähän. Koko kristinusko on ihmistä varten, ei ihmisen orjuuttamiseksi tai taakoittamiseksi vaan ihmisen hyväksi ja iloksi. Kirkosta käytetään toisinaan nimitystä erämaakirkko, mikä on harhaanjohtavaa, sillä aikoinaan Pielpajärvi oli inarinsaamelaisten asuinja kokoontumispaikka, niin sanottu talvikylä. Suhteeni siihen on sekä ammatillinen että henkilökohtainen. seurakuntapastori Marjut Mulari, Helsinki. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 9.10. Ma 10.10. Entä saako sapattina parantaa. | Kuva: Minnamaria Koskela ” Turistiaikaan en mielelläni mene sinne. Sapatti on ihmistä varten, ei ihminen sapattia varten. näyttelijä Jukka Voutilainen lukee Tobitin kirjaa. Olen naimisissa inarinsaamelaisen miehen kanssa ja meillä on lapsia. Ti 11.10. Eihän kukaan tee vastaavaa Helsingin Tuomiokirkossakaan! Ennen ei ollut vieraskirjoja, joten vanhat kirjoitukset ovat varsinainen aarreaitta tutkijoille. Kappalainen hiippakuntadekaani Juha Rauhala, Oulu. Musiikissa mukana Anna Pulli-Huomo urut ja laulu, Hanni Autere viulu, laulu, kantele ja jouhikko, Pekka Nyman marimaba, laulu ja lyömäsoittimet, Teija Tuukkanen nokkahuilu, laulu ja kantele. Sunnuntai on ihmistä varten, ei ihminen sunnuntaita varten. Rakennusta ympäröi laaja muinaisjäännösalue, jossa kasvaa perinnebiotooppia. Jeesus kääntyi lainoppineiden ja fariseusten puoleen ja kysyi: ”Saako sapattina parantaa vai ei?” He eivät kuitenkaan vastanneet mitään. Varmaan vetäisitte pudonneen ylös saman tien, vaikka olisikin sapatti.” Tähän ei kukaan osannut sanoa mitään. Musiikissa Candominikuoro. Puinen ristikirkko valmistui 1760 vanhan lahonneen kirkon tilalle Pielpajärvellä, joka on saamelaisten perinteinen kokoontumispaikka. To 13.10. Matkailijoiden määrä on Pielpajärvellä lisääntynyt 1990-luvulta lähtien. Oman nimen vetäminen tussilla tai kaivertamalla kirkon seinään kertoo ymmärtämättömyydestä ja kunnioituksen puutteesta. Radio 1 klo 10 Musiikkijumalanpalvelus. Jeesuksen mielestä sapatissa tärkeää oli sisältö, ei sääntö. 136:1, Jes. Ruoka piti valmistaa etukäteen, mitään askaretta ja työtä ei sapattina saanut tehdä. Pielpajärven kirkko on rauhoittumispaikka Eija Ojanlatva Pielpajärven kirkko . On hienoa, että saamelaiskulttuuri kiinnostaa ihmisiä, mutta turismiin liittyy ikäviä lieveilmiöitä, kuten roskaamista. Toisaalta se on myös levon ja ilon hetki. 44:21–23, Gal. Pielpajärven kirkko on perheelleni kulttuurisesti tärkeä. museonjohtajalle Eija Ojanlatvalle Pielpajärven kirkko on sekä ammatillisesti että henkilökohtaisesti tärkeä. Kesiksi muutettiin suurempien vesien ja kalasaaliiden äärelle, useimmiten Inarijärven rannoille tai saariin. Jeesuksen käytöstä tarkkailtiin aterialla. 18. Sitten hän sanoi: ”Mitä jos oma poikanne tai härkänne putoaisi kaivoon. Tasavallan presidentin puoliso Jenni Haukio saarnaa. Kirkko yhdessä kirkkokentän kanssa muodostaa ainutlaatuisen kulttuuriympäristön. P ielpajärven kirkko on Inarin helmi. Ke 12.10. . Rakentamisesta vastasi tukholmalainen Andreas Abraham Hellander. Pe 14.10. Suosittu vihkikirkko kesäisin. Tässä kertomuksessa kyse on sapattiateriasta, joka nautitaan aina illan tullen sapatin alettua. sunnuntai helluntaista | Näkökulman vaihdos FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja on toimituspäällikkö ja pappi. MAIJA P. Liturginen väri on vihreä. rovasti Toivo Loikkanen, Savonlinna. Uusinta. Sitä ei kerrota, pyysikö hän Jeesukselta apua vaivaansa tai toivoiko hän sitä salaa. 14:1–6. pastori Henri Järvinen, Helsinki. 119:105, Ps. Yksi päivä ilman mitään puuhaa tuntuu aivan järkevältä ajatukselta. Sen vietto oli yksi niistä piirteistä, joka erotti juutalaisen kansan muista kansoista. kirkkokuntasihteeri Maija Latvala, Baptistiyhdyskunta, Tampere. 119:97–104, Ps. Katson kirkkoa arkeologina ja kulttuuriympäristötyöntekijänä. Monesti poikkeamme siellä talvisaikaan pilkkitai tulisteluretkellä ihan vain paikkaa ja tunnelmaa aistimaan. Ti 11.10. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kristityn vapaus”. seurakunnan luottamushenkilö Mio Kivelä, Helsinki. | 18. Tässä kertomuksessa Jeesuksen ja fariseusten seurana aterialla oli pahoista turvotuksista kärsivä mies. | ensi pyhänä | | kirkko & minä | | radio & tv | L uukkaan evankeliumissa Jeesus kutsutaan tämän tästä fariseusten luo aterialle. Tekstit: Ps. Puolisoni esi-isät ja äidit ovat varmasti myös kokoontuneet Pielpajärvelle talvikylään. . Kirjoitusten ja kaiverrusten myötä pääsee 1700ja 1800-luvun kulkijoiden äärelle. 1700-luvulla rakennettu kirkko on rakennushistoriallisesti merkittävä, sillä se edustaa Lapin vanhinta rakennuskantaa. Pielpajärvellä sijaitsi myös Inarin ensimmäinen, 1640-luvulla rakennettu kirkko. Samalla se tarjosi kuitenkin ihmismielelle mieluisan konkreettisen mahdollisuuden pilkunviilaukseen ja elämän kontrollointiin. seurakuntapastori Emilia Jalkanen, Rautalampi. To 13.10. Ehkä hänkin oli fariseus, kutsuvieras. Sukumme jäseniä on mennyt siellä naimisiin
Aamen. Kuitenkin arosuohaukasta ( Circus macrourus) on tehty mukavasti havaintoja kuluneen syksyn aikana. Vähitellen Jumalan korviin alkoi tulla raportteja, että yksi lajeista vikuroi, oli omapäinen ja pyrki esiintymään luomakunnan kruununa. kemusta. – Tehdään haukoista teidän sijaisianne. – Jokaiselle tulee oma nimikkoihminen, jota pidätte silmällä kuin haukka. Suohaukka on englanniksi harrier. Tarina kertoo, että kun eläimet – ihmiset mukaan lukien – sekä kasvit oli luotu, alkoi enkeleillä pitää kiirettä. Erityisesti suohaukoista tulee hyviä enkelintuuraajia. Enkelit tottelivat. Ja niin tapahtui. – Se sopii, mutta tarvitsette lomittajia, tuuraajia. Suohaukat ovat monia muita haukkalajeja ”harrastajaystävällisempiä”, sillä niitä näkee usein lähellä maanpintaa kiertelemässä ja saalista etsimässä. – Sellainen peli ei vetele, Jumala sanoi ja lisäsi vartioivien enkeleiden määrää. Arosuohaukkapareja on maassamme vuosittain muutamia kymmeniä, enintään sata. Enkelit olivat helisemässä. – Teidän tehtävänne on valvoa maailmanmenoa, sanoi Jumala ja lähetti taivaallisen vartijajoukon maan ilmakehän alempiin kerroksiin tarkkailemaan. Nuori arosuohaukka kierteli peltoja Nurmijärvellä. Mutta ihmiset lisääntyivät ja yhteisöt alkoivat käyttäytyä ajoittain aggressiivisesti toisiaan kohtaan. Sen vuoksi, jos milloinkaan näet suohaukan, lausu mielessäsi hiljainen kiitos, sillä se saattaa olla juuri toteuttamassa taivaallista tehtäväänsä. Samalla nimellä tunnetaan hävittäjäkone, joka pystyy nousemaan pystysuoraan ylös lentotukialukselta. Varsinkin korkealla taivaalla lentävät pedot ovat kaukoputkitavaraa. Ylipäätään petolintujen tunnistaminen on taitolaji ja vaatii koLentää kuin suojelusenkeli Suohaukka on samalla sekä helppo että vaikea tunnistaa. | Kuva: Mika Seppälä 28 KOTIMAA | 7.10.2022 luomakunta. Lajin tunnistaminen on haasteellista jopa lintuharrastajille, maallikoista puhumattakaan. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Suohaukkojen Herra, Enkelten Käskijä, anna minun ihmispolon aina olla katseesi alla, varjeluksesi kohteena. S uomessa pesii neljä suohaukkalajia: sini-, rusko-, aroja niittysuohaukka. – Me tarvitsemme lomaa, oi Luojamme, sanoi suojelusenkeleiden luottamusmies. Ei ihmistä voi jättää oman onnensa nojaan, hän on liian tumpelo, Jumala totesi. Niin Jumala päätti antaa enkeleille lomajaksoja, joina ne saattoivat levähtää laulamalla iankaikkista ylistystä Luojalleen. Tänä syksynä minulta jäi arosuohaukka näkemättä, mutta havaintoja on aiemmilta vuosilta muutama. Kaksi viimeksi mainittua ovat vähälukuisimmat pesijät