20 4 N:o 40 | 9. lokakuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5. vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –4 1 Yhteispelillä se sujuu Suomen ekumeenisen neuvoston tuleva pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken korostaa keskustelun ja yhteistyön merkitystä 6 Suntio Jouni Koski käy keskiaikaiseen taisteluun Ruotsissa Härnosandin piispaa vaaditaan eroamaan virastaan
Iona-rukoukset korostavat laillani arjen hengellisyyttä ja sitä, että rukous ja toiminta kuuluvat yhteen. – Tuomasmessu syntyi jumalanpalveluselämän moottoriksi ja laboratorioksi. OLLI SEPPÄLÄ Julkaisupäällikkö miettii sanoja, joita lehtijutuissa käyttää. 4 Mitä haluat tuoda Tuomasmessuun. Siellä on tilaa kyseenalaistamiselle. 2 Keitä kutsut Tuomasmessuun Helsingissä ja eri puolilla maata. Se on hyvä malli siinä, että seurakuntalaiset ovat aina kantaneet messusta ison vastuun. Hän toimii tällä hetkellä jumalanpalveluselämän ja spiritualiteetin asiantuntijana Espoon tuomiokapitulissa. Elise Oittisen haastattelu sivuilla 12–13. Perusasia on osata tehdä ero transsukupuolisen ja transvestiitin välillä. Nykyinen Tuomaspappi Pirjo Kantala jää eläkkeelle vuodenvaihteessa. Haastattelua kirjoittaessani yritin olla tarkka käyttämistäni sanoista, ettei kukaan loukkaantuisi. Minut vihittiin papiksi 2016, ja sen jälkeen olen toiminut messussa myös saarnaajana ja liturgina. Aihepiiri kun on erittäin sensitiivinen. Omassa hengellisyydessäni tärkeitä ovat muun muassa suomeksi kääntämäni skotlantilaisen Iona-yhteisön rukoukset. Ne puhuvat kieltä, jota on helppo ymmärtää. Jatkossa Tuomasmessu edustaa yhä enemmän tulevaisuuden seurakuntaa. Kirjoittaessani taannoin elokuvasta Isäni Marianne erehdyin nettikommentoijan mielestä käyttämään asenteellista kieltä, kun kirjoitin, että päähenkilö (pappi) halusi olla nainen. 3 Miten Tuomasmessun tehtävä on muuttunut. Joskus pitää vaikkapa irrottautua yhteisöstä, joka on ollut läheinen pitkään. Ensin mainitusta on jo ollut puhe edellä. – Ajattelen, että yhteisö kehittyy ja kasvaa jäsentensä kautta. Oikeampi sanavalinta olisi pitänyt olla, että hän on nainen, ei halua olla. MERI TOIVANEN ”Tuomasmessu on tulevaisuuden seurakunta hengellisille evakoille” Kati Pirttimaa valittiin Tuomaspapiksi 19 hakijan joukosta. | viikon henkilö | Sanoilla on väliä K ävin haastattelemassa Elise Oittista tähän lehteen. | Kuva: Jani Laukkanen KATI PIRTTIMAA Tuomasyhteisön tuleva toiminnanjohtaja 2 KOTIMAA | 9.10.2020 aluksi. Kristittynä kasvaminen on elämänmittainen matka, joka sisältää erilaisia vaiheita. Hän on transsukupuolinen, tarkemmin sanottuna transnainen. Muusikkona arvostan suuresti, että messun musiikkiin satsataan niin paljon. – Pääkaupunkiseudun kasvattina olen tiennyt Tuomasmessun koko sen olemassaolon ajan 1980-luvun lopulta. – Tuomasmessuun tullakseen ei tarvitse täyttää mitään mittapuuta. Erityisesti tällaisessa tilanteessa olevia hengellisiä evakkoja kutsun Tuomasmessuun. Vähemmistöjen asemaa ja oikeuksia ymmärretään nykyisin paremmin kuin vielä pari vuosikymmentä takaperin. Tämä tehtävä sillä on edelleen. Helsingin Tuomasyhteisön toiminnanjohtajaksi ja Tuomaspapiksi on valittu teologian maisteri, musiikin maisteri, pastori Kati Pirttimaa. Jälkimmäinen puolestaan tarkoittaa henkilöä, jolla on tarve ilmentää naisellista tai miehistä puoltaan esimerkiksi pukeutumalla vastakkaisen sukupuolen vaatteisiin. Yksi ymmärtämisen tapa näkyy kielessä, jota käytämme niin julkisesti kuin yksityisesti. 1 Millainen on suhteesi Tuomasmessuun. Paremmin olen tutustunut messuun kymmenen viime vuoden aikana. Hän on kokenut ristiriitaa oman syntymässä määritellyn sukupuolen ja kokemuksellisen sukupuolen välillä. Itse ajattelin haluamisella elokuvan tapauksessa, että päähenkilö ei halunnut enää olla kaapissa vaan halusi tulla julkisesti esille sellaisena kuin koki olevansa, naisena
Jäin miettimään tätä kun luin psalmeja. Laki leikkaa, armo parantaa. Se hoitaa haavat, lievittää tuskat, lähettää ihmisen taas virkistyneenä kulkemaan kohti uusia pettymyksiä. Seurakuntia tarvitaan jatkossa yhä enenevässä määrin muiden toimijoiden rinnalle jakamaan ruokaa. Tämä käy ilmi ensimmäisestä asiaa koskevasta valtakunnallisesta selvityksestä: Koronakriisin vaikutukset ruoka-apuun keväällä 2020 (Tuomo Laihiala ja Reetta Nick). Nämä seurakunnat ovat menettämässä paljon, sillä yhteinen ruokapöytä rikastuttaa kaikkia. Samalla yhä enemmän käytetään kaupoista saatavaa hävikkiruokaa. Laki leikkaa kuin miekka ihmisen sielua. Tässä suhteessa kirkko on jo onnistunut toteuttamaan uuden strategiansa mukaista Ovet auki -ajattelua. Aina ei oikein tekevää kohdella oikeudenmukaisesti tässä elämässä, mutta ainakin hän voi nukkua yönsä puhtaalla omallatunnolla. Lopullinen rauha tällä rintamalla on tosiasiassa näennäinen. Kevään aikana ruoka-apua ensimmäistä kertaa hakeneiden tuhansien ihmisten joukkoon kuului lapsiperheitä, lomautettuja, työttömiä ja opiskelijoita. Siksi ruoka-apua tarvitaan vielä. Ehkä lain rakastamisessa on kyse kivusta ja vapahduksesta. Naispappeus toteutunut 70 kirkokunnassa. Tuollaistako minä todella ajattelen. Ruoka-avun tarve kasvoi kuitenkin niin paljon, ettei ruokaa aina riittänyt kaikille. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kysymys naispappeudesta näyttää sekä kirkon elämässä että lehtien palstoilla saaneen väistyä. Silloin ei auta kuin armo. Ruoka-avussa mukana olevat yhteensä noin tuhat eri toimijaa ovat kuitenkin kehittäneet uusia toimintatapoja, esimerkiksi ruokapakettien kotiinkuljetuksia. Eikö juuri laki aiheuta sielunperällä kiusallista kutinaa, jota syyllisyydeksi sanotaan. Kun valitsee rehellisen tien, jolla kunnioittaa elämää ja sen Luojaa, on varsin hyvällä matkalla kohti tasapainoa ja onnellisuutta. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Toisaalta laki kertoo, miten elämässä säästyy monelta vaivalta. MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi 3 KOTIMAA | 9.10.2020. Koronan myötä yhteiset ruokahetket on pääosin jouduttu väliaikaisesti keskeyttämään. Vähän yli puolet seurakunnista järjesti ennen kevään poikkeusaikaa yhteisiä ruokailuja, joissa seurakuntalaisia oli usein myös valmistamassa ruokaa. Siihen, ettei perusturvan taso riitä, etuuksien hakuprosessit ovat byrokraattisia, eikä sosiaaliturvaetuuksia osata hyödyntää. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Seurakuntiin ja järjestöihin kohdistui entistä suurempi paine. FREIJA ÖZCAN Kotimaan toimituspäällikkö. Entä se tästä joukosta puuttuva puolet Suomen seurakunnista. Sehän tuntuu inhottavalta. 9.10. Mitä ihmettä hän oikein ajattelee. Valtaosa ruuasta on jaettu paketteina, jonot ovat osittain palanneet katukuvaan. Mitä syvemmälle hyvyyteen ihminen pyrkii, sitä kipeämpiin kohtiin lain terä pureutuu. Kun ruoka ei riitä R uoka-avun tarve kasvoi jopa moninkertaiseksi koronakevään aikana. Tämän rinnalla kulkee laajakantoisempi valmistelutyö: Kirkkojen maailmanneuvoston eri kokouksissa, jaostoissa ja toimikunnissa jatkuu naispappeuden tutkimus ja kokemusten kerääminen siitä. Edellä mainittujen isojen yhteiskunnallisten rakenteiden muutos ei tapahdu nopeasti. Asia elää meidänkin kirkossamme pinnan alla ja sitä valmistellaan edelleen kirkon parlamentin käsiteltäväksi. Ettei yhdenkään alueella asuvan ihmisen tarvitsisi nähdä nälkää. 1970 Kotimaa 9.10.1970. Uusinta tässä asiassa oli Sveitsissä järjestetty viikon kestänyt kokous naisten pappisvihkimyksestä. Selvityksen mukaan ruoka-aputoimijat haluaisivat puuttua yhteiskunnallisissa rakenteissa niihin syihin, joiden vuoksi ruoka ei riitä kaikille. Viime vuosina seurakunnissa ruoka-apua on kehitetty entistä yhteisöllisemmäksi. Miten voi rakastaa lakia. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. ”Kuinka rakastan sinun lakiasi”, huudahtaa psalmin 119 kirjoittaja. ?. Noinko kylmä ihminen olenkin. Eikö juuri laki ole epämiellyttävä rajoittaja, sääntökokoelma, joka nostaa nuhtelevan sormensa pystyyn juuri, kun olet keksinyt jotain mukavalta tuntuvaa
Härnösandin hiippakunnassa on 98 seurakuntaa Jämtlannin ja Västernorrlandin läänien alueella. Mikä on piispanvihkimyksen merkitys, kun se asetetaan virkamiehen työsuhdeturvaa vastaan. Pohjois-Ruotsissa sijaitsevan Härnösandin hiippakunnan hallituksen työvaliokunta kirjoittaa vastauksessaan työsuojeluvaltuutetuille, että hiippakuntahallituksen jäsenet eivät enää luota piispaansa. Hän toteaa Ruotsin television SVT:lle, että tilanne on kestämätön kaikille asianosaisille. Jo ennen kuin Eva Nordung Byström valittiin piispaksi, hän oli arvostellut hiipHärnosandin piispa Eva Nordung Byström. Kyrkans Tidningin pääkirjoituksessa 23.9. Härnösandin tapahtumat ovat nostaneet esiin vakavia kysymyksiä kirkon järjestyksestä ja identiteetistä, Eek kirjoittaa. H ärnösandin hiippakunnan piispa Eva Nordung Byström ja hiippakuntahallituksen jäsenet ovat ajautuneet törmäyskurssille. Työsuojeluvaltuutettu Marie-Louise Olsson Rautalinko on huolissaan luottamuspulasta. Juristina hiippakunnassa työskentelevä Olsson Rautalinko kertoo, että näkemyserot piispan ja hallinnon tehtävistä ovat jumittaneet keskustelut. Växjön piispa Sven Thidevall sopi erimielisyydet hiippakuntahallituksen kanssa vuonna Hiippakuntahallitus uhkaa irtisanoa Härnösandin piispan 2010 siirtymällä muihin tehtäviin kirkossa. – Epäluottamuksen julkituominen tällä tavalla on repivää. Ruotsin kirkon arkkipiispa Antje Jackelén kommentoi Kotimaalle Härnösandin tapausta toteamalla, että pitkään jatkunutta konfliktia on käsitelty niin piispainkokouksessa kuin kansallisella tasolla kirkkokansliassa Uppsalassa. Kuka tosiasiassa johtaa hiippakuntia. Vuosia jatkuneet, työilmapiiriin liittyvät ongelmat kärjistyivät syyskuussa vaatimukseen piispan erottamisesta. Papisto sen sijaan luottaa piispaansa. Siihen tarvitaan kuitenkin erittäin painavat syyt. Kyrkans Tidning -lehden mukaan työsuojeluvaltuutetut ovat raportoineet piispan ”puuttuvan asioihin liian yksityiskohtaisesti” ja että hän joissakin tilanteissa toimii hätiköidysti. | ruotsin kirkko | virka | Piispan eroa vaaditaan, koska luottamushenkilöiden luottamus piispa Eva Nordung Byströmiin on menetetty. Ruotsin kirkossa on yksi ennakkotapaus piispan irtisanomisesta. 4 KOTIMAA | 9.10.2020 uutiset. Kyseisen hallituksen varapuheenjohtaja Kenneth Norberg ei kuitenkaan suostu kommentoimaan, onko tämä vaikuttanut ongelmien syntyyn. Jonas Eek kysyykin, onko Ruotsin kirkko enää käytännössä episkopaalinen. Nämä eivät kuitenkaan ole riittäviä syitä viraltapanoon, vaan siihen tarvittaisiin rikos tai poikkeaminen kirkon opista. Hän kertoo tiedottavansa prosessin lopputuloksesta lokakuun seitsemäs päivä. Kun yhteisvastuu toimii hyvin, se on voimavara, joka luo edellytykset hyvin sitoutettuihin ja järkeviin päätöksiin, jotka edistävät kirkon elämää. He ovat huolissaan piispanviran asemasta. Suomen kirkon Kirkkohallitusta vastaavan kirkkokanslian tehtäviin kuuluu hiippakuntien tukeminen, ja näin on arkkipiispan mukaan tapahtunut myös kyseisessä konfliktissa. Piispa Nordung Byström jäi sairauslomalle 18. – Kirkossa on esimerkkejä siitä, että piispa ja tuomiokapituli joutuvat muiden kirkollisten tahojen ja toimijoiden jyräämiksi. Piispan viraltapanon voi hoitaa ainoastaan piispojen vastuuneuvosto. He ovat palkanneet asianajajan hoitamaan piispan irtisanomisen. Härnösandin sitkeän konfliktin kokonaiskuvaa arvioitaessa näyttää siltä, että piispalla on vaikutusvaltaisia vastustajia sisäpiirissä. Kuva: Press / Svenska kyrkan pakuntahallituksen päätöksentekoa ja sen tapaa hoitaa työnantajavastuitaan. – Tämä periaate edellyttää molemminpuolisen luottamuksen rakentamista. Umpisolmua avaamaan on otettu ulkopuolinen konsultti. Papisto on ilmoittanut luottavansa piispaansa. syyskuuta ammattiliiton kehotuksesta, eikä kommentoi asiaa millään tavalla. Muodollisesti hiippakuntahallitus ei voi erottaa piispaa, mutta se voi lopettaa piispan työsuhteen. Jackelén sanoo, että Ruotsin kirkkoa leimaa virkoihin vihittyjen työntekijöiden ja luottamushenkilöiden yhteisvastuun periaate. Kun yhteisvastuuperiaate sitä vastoin ajautuu ristiriitaan itsensä kanssa, heikkenee kirkko, Jackelén sanoo. Asian tekee mutkikkaaksi se, että hiippakuntahallituksen puheenjohtajana on piispa itse samalla kun hiippakuntahallituksella on työnantajavastuu piispasta ja vastuu myös työsuojelusta. KAJ AALTO ” Hän oli arvostellut hiippakuntahallituksen päätöksentekoa ja sen tapaa hoitaa työnantajavastuitaan
EMILIA KARHU Rippikoulunuorille suunnattuun kyselyyn vastasi noin kolmannes kaikista rippikoululaisista. Etärippikoulun havaittiin palvelevan hyvin nuoria, jotka eivät eri syistä voi lähteä leirille. Uudistustarpeen taustalla on yleissihteeri Kalle Hiltusen mukaan mukaan herännäisyyden profiilin muutos. Körttiläisten Herättäjä-Yhdistyksen kustantaman lehden uusi nimi on Henki, alaotsikoltaan ”Arjen toivoa ja avaraa armoa”. 040 568 6259, joke.kukkonen@gmail.com Korona vaikutti vain vähän rippikoulukokemuksiin Hengellinen Kuukauslehti vaihtaa nimeä Vuonna 1888 perustettu Hengellinen Kuukauslehti on yksi vanhimmista Suomessa ilmestyvistä lehdistä. Nyt näitä vastauksia tuli 83 prosenttia. Oikaisu Toisin kuin 2.10. | Kuva: Olli Seppälä tää samaa sukupuolta olevien parien kirkollista avioliittoon vihkimistä, kertoo Sateenkaaripapit-verkosto. He ovat ilmoittaneet olevansa valmiita vihkimään ja siunaamaan samaa sukupuolta olevia pareja. ilmestyneessä Kotimaassa väitettiin, Neuvosto-Venäjän hallinnon ja Suomen punaisen Kansanvaltuuskunnan välinen valtiosopimus allekirjoitettiin vuonna 1918. Ryhmään on liittynyt uusia jäseniä korkeimman hallinto-oikeuden taannoisen päätöksen jälkeen. 040 350 9150 Lisätietoja Pirkko Kaartti, p. Päätös piti voimassa kirjallisen varoituksen, jonka Oulun tuomiokapituli antoi sateenkaariparin vihkineelle papille. Pahoinvoinnista kertovan arvosanan 1–3 väitteelle antoi viime vuonna 7,4 prosenttia vastaajista ja tänä vuonna 7,9 prosenttia. Nuoret arvioivat kyselyssä erilaisia väitteitä skaalalla yhdestä seitsemään. 39 prosentin mielestä se vaikutti rippikoulukokemukseen jonkin verran huonontavasti. Yleisin oli kuitenkin seitsemän päivän leirijakso, joka toteutui 30 prosentissa kyselyyn osallistuneiden seurakunnista. Yli 45 prosenttia vastaajista kertoi, että ainakin osa rippikoulutapaamisista oli verkossa. Henki viittaa Hengellinen Kuukauslehti -nimeen korostaen, että perinteisen lehden elämä jatkuu uudessa muodossa, todetaan Herättäjä-Yhdistuksen tiedotteessa. – Kokemus osallisuuden heikkenemisestä johtuu luultavasti koronapandemiasta, sanoo rippikoulun asiantuntija Vilppu Huomo Kirkkohallituksesta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan www.seurakuntaopisto.fi/aikuinen-usko tai p. Vastaajien määrä on suunnilleen sama kuin viime vuonna. Rippikoulu saa nuorilta arvosanan 9. 040 820 9860, pirkko.kaartti@seurakuntaopisto.fi Jouko Kukkonen, p. Sateenkaaripapit.fi-verkkosivustolla on nyt 135 papin nimet. Uusia kavereita saatiin kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna. Järjestäjinä yhteistyössä Uskon Silta ry ja Seurakuntaopisto. Osallistumismaksu 35 euroa sisältäen ohjelman ja ruokailut tai 60 euroa sisältäen ohjelman, ruokailut ja majoituksen. Hyvinvointia selvitettiin väittämällä ’Iloitsen elämästäni’. Se uudistuu vuoden 2021 alusta. Määrä vastaa noin kymmentä prosenttia Suomen evankelis-luterilaisen kirkon koko papistosta. Rippikoulussa oli hauskaa ja turvallista. Monia rippileirejä siirrettiin koronapandemian vuoksi, osa jopa syyslomalle ja joululomalle. Rippikouluja on siis yhä kesken. Sateenkaaripareja vihkineitä pappeja on ainakin 77 Neljäsataa pappia kuuluu nyt Facebook-ryhmään, joka edisKyselyn mukaan nuorten kokemus osallisuudesta rippikoulussa on hieman heikentynyt. Nuorista 31 prosenttia koki, että korona ei vaikuttanut rippikouluun millään tavalla. Lähes 12 prosentin mielestä korona teki rippikoulukokemuksesta jonkin verran tai selvästi paremman. 5 KOTIMAA | 9.10.2020. | lyhyesti | Huvilakatu 31, 76130 Pieksämäki www.seurakuntaopisto.fi Aikuinen usko -seminaari Seurakuntalaisten kohtaamispaikka 20.–21.11.2020 Ajatuksia, keskustelua, yhteyttä ja verkottumista seurakuntalaisten kesken Seminaarin teemoina: Kutsumukseni • Aikuinen usko • Minä ja seurakunta Seminaarin vetäjinä ja suunnittelijoina ovat seurakunnan vapaaehtoistyön asiantuntijoita eri paikkakunnilta, mutta sisällön tuottavat seminaariin osallistuvat. Muutamassa seurakunnassa rippikoulu toteutettiin kokonaan etänä. Lisäksi nuorten hyvinvoinnissa näkyy pieni pudotus. Lehti ilmestyy ensi vuoden alusta lähtien kuusi kertaa vuodessa. Viime vuonna 85 prosenttia vastanneista antoi tälle väittämälle arvosanan 5–7 eli oli lähes tai täysin samaa mieltä. Tiedot selviävät toista kertaa rippikoulunuorille tehdystä valtakunnallisesta kyselystä, johon vastasi noin 13 500 rippikoululaista ja 2 800 isosta eli noin kolmannes kaikista rippikoululaisista. Samalla sivumäärä kasvaa. Nuorista 17 prosenttia kertoi, että rippikouluun ei sisältynyt ainuttakaan leiriyötä. Vähintään 77 pappia on jo vihkinyt tai siunannut ainakin yhden sateenkaariparin
Tunnekieleni on suomi ja näen suomenkielisiä unia. Lasteni kanssa puhun suomea. Pienessä kirkkokunnassa näkyy todellisuutena se, mitä luterilaisenkin kirkon kohdalle on tulevaisuuteen ennusteltu. Vähemmistökirkot toivoivat, että koska puheenjohtaja on luterilainen, pääsihteerin valinnassa näkyisi ekumeenisuus. – Oli todella rohkea veto, että minut valittiin. Syntyisin Mayvor Wärn-Rancken on Etelä-Pohjanmaalta Evijärveltä, mutta kotikaupunkinaan hän pitää Kokkolaa. Siellä tapasivat toisiaan nuoret yli kirkkokuntarajojen. – En osaa sitä muuten, hän sanoo, vaikka pystyykin laskemaan päässään molemmilla kielillä. – Haasteena meillä on, että tietyt seurakunnat kasvavat, kun taas on toisia, joihin ei tule uusia ihmisiä. 6 KOTIMAA | 9.10.2020 uutiset. Hän alkoi myös kokea kutsumusta papiksi ja lähti opiskelemaan Göteborgiin metodistikirkon seminaariin. Äidiltä olen perinyt suomalaisen periksiantamattomuuden ja ahkeruuden, isältä perinteet ja ulospäinsuuntautuneisuuden. Wärn-Rancken on tehnyt aina töitä ruotsinkielellä. Äiti oli suomenkielinen ja isä ruotsinkielinen. Juuri siihen tuleva SENin pääsihteeri aina palaa: miten ollaan yhtä Kristuksessa. Nuoret kävivät toistensa seurakuntien tilaisuuksissa. Kokkolan metodistikirkossa pappina ollut pariskunta Kaikka ja Hans Växby tarjosivat nuorelle papille hyvän mallin. – Olin äimistynyt ja ällikällä lyöty, Wärn-Rancken sanoo. kokouksessa valittu SENin pääsihteeriksi. Puhelinnumeronsa Wärn-Rancken luettelee ruotsiksi. Toinen on Kauniaisissa ja toinen Loviisassa. Valinnan taustalla oli Wärn-Ranckenin mukaan vähemmistöjen tarve tulla kuulluksi. Aluksi hän ei uskonut asiaa todeksi ennen kuin kuuli, että tieto oli jo Suomen ekumeenisen neuvoston (SEN) kotisivuilla. En koe, että sukupuolella on merkitystä vaan sillä, mitä minä ihmisenä ja työntekijänä voin antaa, hän toteaa. ” Olen aina ajatellut, että keskustelu ja yhteistyö ovat todistus meidän Kristuksen ruumiin yhtenäisyydestä. Kokkolassa ilmapiiri oli ekumeeninen ja herätyksen henkeä 1970-luvulla koettiin eri kirkoissa. Kristus yhdisti, Wärn-Rancken sanoo. – Lucia-neito on hieno perinne, josta olen tosi kiitollinen. Mutta papin työhän on paljon ihmisten kohtaamista, kanssakulkijana olemista, Wärn-Rancken sanoo. Kun Suomessa luterilaisessa kirkossa ensimmäiset naiset vihittiin papiksi vuonna 1988, metodistikirkossa naisia oli ollut pappeina jo vuodesta 1958 lähtien – siis Mayvor Wärn-Ranckenin syntymävuodesta. – Nuorilla ei siellä ollut väliä, mihin kuului. Mayvor Wärn-Rancken hoitaa pastorina ei vain yhtä vaan kahta eri seurakuntaa. – Kaikka ja Hans Växby ovat olleet esikuviani siinä, miten kohdataan muita seurakuntalaisia ja muita kirkkokunnan jäseniä, miten ollaan yhtä Kristuksessa. Hän kai ajatteli, ettemme näkisi tarpeeksi usein, jos lähtisin niin kauas. Cafe Tomas oli Kokkolassa nuorten kokoontumispaikka. | haastattelu | O li maanantai ja Mayvor Wärn-Rancken oli työn touhussa, kun onnittelupuheluita alkoi tulla. Hänet oli 29.9. – Muistan, että kun äidin ja isän kanssa puhuin asiasta, äiti sanoi, että papiksi voit lähteä mutta et lähetyssaarnaajaksi. Wärn-Rancken yllättyi myös siitä, että 62-vuotiaana naisena hän on yhtäkkiä uuden työn edessä. Wärn-Rancken toteaakin, ettei hän ole joutunut kokemaan työssään samanlaista vastakkainasettelua kuin luterilaiset virkasisarensa. Hän arvelee poimineensa suomalaisesta ja suomenruotsalaisesta kulttuurista kummastakin hyvät asiat. Kauniaisissa seurakunnalla on oma kirkko ja kanslia, Loviisassa kokoonnutaan vuokratiloissa ja kodeissa. Jos seurakunta ei kasva, se vaikuttaa siihen, voiko pitää kirkkorakennuksen, Wärn-Rancken huomauttaa. Muut paikkaa hakeneet olivat hänen mielestään hyviä, ja hän oli olettanut olevansa kakkossijalla. Mutta toisin kävi, ja metodistipastori valittiin tehtävään tiukassa äänestyksessä äänin 13–12–1. Sitä haluan korostaa. Mayvor Wärn-Rancken edustaa todellakin vähemmistöä. Olen ollut vaan yksi työyhteisön jäsen. Sitä Wärn-Rancken sanoo tervehenkiseksi ja hyväksi ekumeniaksi. Ekumeniasta hän innostui jo nuorena. Itse hän osui käymään metodistikirkossa kokoontuvassa nuorten ekumeenisessa ryhmässä, ja se olikin ratkaiseva käynti. – Mikä olikaan se mainos, jossa Yhtä Kristuksessa ekumenia | Suomen ekumeenisen neuvoston uusi pääsihteeri Mayvor Wärn-Rancken näkee suomenkielisiä unia mutta luettelee puhelinnumeronsa ruotsiksi. – Kun olin kotona, vaihdettiin kieltä ihan lennosta. – Kun tulin sinne kirkkoon, koin että olin tullut kotiin. – Mielikuvitusta saa käyttää, miten toiminnan järjestää. – Tulin sitten uskoon ihan luterilaisella rippikoululeirillä ja osallistuin aktiivisesti kirkon nuorisotyöhön, hän kertoo. Tulevaisuudessa jälkimmäisiä ei varmaan ole, jos ei jotain radikaalia tapahdu. Wärn-Ranckenin lapsuudenperhe ei ollut aktiivisia kirkossa kävijöitä, mutta pyhäkouluun Mayvor laitettiin ja iltarukous opetettiin. Wärn-Ranckenista tuli metodisti. – Minua ennen on ollut niin paljon edelläkävijöitä. Omassa perheessäni ollaan samalla lailla. Olin ajatellut lähteväni eläkkeelle papin työstä. Suomen ruotsinkielisellä metodistikirkolla on noin tuhat jäsentä 13 seurakunnassa. – Se on työkieli
– Kirkot ja kirkon sanoma Jeesuksesta voi tuoda toivoa. Jeesuksen rukous, että he yhtä olisivat, on Wärn-Ranckenille henkilökohtaisesti ekumenian johtotähti. Sen vuoksi hän on ollut mukana SENin suomenruotsalaisen jaoston jäsenenä, edustanut metodistikirkkoa neuvoston kevätja syyskokouksissa ja ollut varajäsenenä hallituksessa. Wärn-Rancken huomauttaa, että strategiaa tehdään yhdessä. Hän itse näkee ekumenialla olevan merkitystä etenkin silloin, kun yhteiskunnassa on haasteita. Sitä haluan korostaa. | Kuva: Jukka Granström 7 KOTIMAA | 9.10.2020. Miten se tapahtuu käytännössä, sitä pitää miettiä. Mayvor Wärn-Rancken ja Annamaija Perkiönmäki ovat kirjoittaneet yhdessä kirjan ratkaisukeskeisistä työkaluista yhdistäen kristillisen arvopohjan ja lyhytterapian näkökulman. Viimeiset pari vuotta hän on ollut hallituksen varsinainen jäsen. Sitä toivoa voidaan jakaa yhteisenä rintamana. Siihen pitää tutustua ja katsoa, mikä on se haaste, mihin pitää vastata. – Olen oppinut ajattelemaan ratkaisuja. Kun hän astuu pääsihteerin virkaan joulukuun alussa, edessä on SENin vision ja strategian työstäminen. Siitä on hyötyä tässä työssä, Mayvor Wärn-Rancken sanoo. Terapiassa puhutaan näkökulman vaihtamisesta. Oman lisänsä pääsihteeriin tuo myös se, että hän on toiselta ammatiltaan ratkaisukeskeinen lyhytterapeutti ja työnohjaaja. sanotaan, että yhteispelillä se sujuu. FREIJA ÖZCAN Mayvor Wärn-Rancken aloittaa Suomen ekumeenisen neuvoston pääsihteerinä joulukuussa. Olen aina ajatellut, että keskustelu ja yhteistyö ovat todistus meidän Kristuksen ruumiin yhtenäisyydestä. – Visioja strategiatyö on prosessi. Kirja ilmestyy keväällä 2021. Se on ehkä vahvuus, jota voin käyttää tässä työssä. Ollaan veljiä ja sisaria Kristuksessa, mutta miten se käytännössä saadaan ruohonjuuritasolle paikallisiin seurakuntiin ja kirkkojen välisiin kanssakäymisiin, Wärn-Rancken miettii. – Haaste on varmasti se, miten saadaan ekumenian työtä kehitettyä sillä tavalla, että keskinäiset suhteet syvenevät. Hän on ollut mukana SENin toiminnassa parisenkymmentä vuotta
Kristikunnan ja pakanamaiden välinen raja uskottiin voitavan piirtää kartalle. 8 mielipiteet KOTIMAA | 9.10.2020 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Sen merkitystä on vaikea yliarvioida. Vasta afrikkalaisten ja aasiaSeurakunnan missionaarisuudesta lähetys | Missionaarinen seurakunta -teema vie suoraan kirkon ydinkysymyksiin, kirjoittaa dosentti Risto A. Samalla se on avannut näkemään länsimaisen lähetyksen heikkoudet, jotka eivät koske vain lähetystä, vaan koko kirkkoa kaikkine rakenteineen. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Kirkkomme on pitkän historiallisen kehityksen tulos. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Maantieteelliset rajat saivat silloin osin valtapoliittisen merkityksen. Se on ollut historian suurimpia joukkoliikkeitä. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi 115 vuotta K esän aikana on virinnyt keskustelua seurakunnan missionaarisuudesta. Jumalan nähtiin toimivan erityisesti kirkon ulkopuolella maailmassa. Maailman sanottiin tarjoavan kirkolle esityslistan, kuinka toimia. Ekumeenista keskustelua leimasi 1960-luvulla keskustelu missionaarisen seurakunnan rakenteista. Takanamme on yli 200 vuotta kestänyt länsimaisen lähetyksen kulta-aika. Syynä oli Missio Dei:n, Jumalan lähetyksen sekulaari tulkinta. Se annetaan lahjana. AHONEN Dosentti ” Vasta afrikkalaisten ja aasialaisten kirkkojen tulo Eurooppaan on havahduttanut meidät näkemään muuttuneen lähetystilanteen. Ihminen ja maailma (mitä sillä milloinkin tarkoitetaan) ei luonnostaan löydä tätä elämänyhteyttä Kristukseen. Sen rakentamisessa on kuitenkin muistettava, että vaikka paljon on annettu ihmisten käsiin, kirkon syvin aarre on ja pysyy meille annetussa evankeliumissa Kristuksesta ja uskossa häneen. laisten kirkkojen tulo Eurooppaan on havahduttanut meidät näkemään muuttuneen lähetystilanteen, jossa lähetys ei ole vain yhdensuuntaista vaan ”kaikkialta kaikkialle’ suuntautuvaa. Viime aikoina onkin alettu puhua yhä enemmän lähetyksen spiritualiteetista. Kristittyjen vainot olivat hävittäneet Afrikan ja Aasian kirkot ja johtaneet myös Idän kirkon (ortodoksinen) heikkouden valtaan mongolivalloitusten takia. Lähetys ymmärrettiin tällöin kristikunnan rajojen ulkopuolella tehtävänä työnä. Ennakkoluulot, yksipuoliset asenteet ja päähänpinttymät eivät välttämättä näy ulospäin, mutta ne usein sementoivat olemassaolevan tilanteen pysyväksi. Sukupolvien jättämien merkkien joukossa on myös monia rasitteita, jotka sitovat kirkkoa ja estävät sitä uudistumasta. Ahonen. Se loi pohjan kristinuskon nykyiselle nousulle ja osallistui merkittävällä tavalla afrikkalaisen yhteiskunnan infrastruktuuurin luomiseen ja kirjakielen syntyyn. Missionaarinen seurakunta on moniselitteinen käsite, jonka avaaminen edellyttää historiallisen taustan tuntemista. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kirkkojen elämää leimaa nykyisin siirtymävaihe, jossa vuosisatoja kestänyt länsimaisen kristillisyyden valtakausi on päättymässä ja vastuu lähetyksestä ja kristinuskon tulevaisuudesta on siirtymässä yhä enemmän uudelle enemmistölle, afrikkalaisille ja aasialaisille kirkoille. Kymmenettuhannet nuoret lähtivät lähetystyöhön eri puolille maailmaa ja vielä useammat osallistuivat työn tukemiseen kotimaassa. Afrikkalaiset ja aasialaiset kirkot osoittavat, ettei lähetys ole vain jokin toiminnallinen, funktionaalinen asia, vaan syvästi kirkon olemusta koskeva uudistuksen lähde. Valitettavasti keskustelu ajautui umpikujaan ja vei liikkeen syvään kriisiin. Kun kristikunta muodosti yhden sosiaalis-kulttuuris-uskonnollisen kokonaisuuden, kaikkien ihmisten sen sisällä katsottiin olevan kristittyjä ja kirkon jäseniä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. korvaa 27.11.2020 Adventti ja Kotimaa 115 vuotta -juhlanumero Pyydä tarjous ja varaa paikkasi 20.11.2020 mennessä. Historian kummallisuuksiin kuuluu se, että läntinen kristikunta jäi keskiajalla pitkäksi aikaa ainoaksi kristinuskon edustajaksi ja puolustajaksi. Missionaarinen seurakunta -teema vie suoraan kirkon ydinkysymyksiin. Lähetyksen sisäisessä dynamiikassa ja välineissä on jotakin, joka ei jätä kirkkoa entiselleen. RISTO A. Emme pääse mihinkään siitä, että kirkon esityslista nousee ristin ja ylösnousemuksen todellisuuden pohjalta
Ovien avaaminen vaatii silmien, korvien ja sydämen avaamista ihmisten tarinoille ja elämälle. Se vaatii portinvartijan vallasta luopumista ja sen hyväksymistä, että me ihmiset emme omista totuutta. Kotimaa julkaisi 4.9. Ylen ykkösen radioseurakuntaa ovat ilman muuta supistaneet mahdollisuudet kuunnella jumalanpalveluksia myös muilta kanavilta, sekä netin kautta monin paikoin seurattavissa olevat kotiseurakuntien jumalanpalvelukset. Mutta me täällä Suomen Siionissa, jotka edustamme suurta ja hiljaista Raamatun sanaan uskovaa kristikansaa, haluamme pysyä ”äiti-kirkossamme”. Näin sanoo Jeesus itsestään Raamatussa. Miten turvallista olisikaan omistaa totuus. Kokeilun osakseen saama kritiikki johti sen loppumiseen. Meidän tehtävämme on kutsua seuraamaan totuutta ja rakkautta. | kolumni | S yyskuun lopulla julkaistiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon strategia vuoteen 2026. Meidän tehtävämme on kutsua seuraamaan totuutta ja rakkautta. Strategian nimeksi ja jokaisen tavoitekohdan otsikkoon nostettiin kehotus Ovet auki. Jostain syystä Raamattu on kuitenkin ihmisten satojen vuosien aikana kirjoittama moninainen kirjakokoelma, jossa Jumalan tahto kietoutuu osaksi hyvinkin rosoisten ihmisten kertomuksia. Ovien avaamiseen eli strategian toteuttamiseen lähdetään vuosikymmenten mittaiselta takamatkalta. Tuomme tässä esille eräitä huolestuttavia esimerkkejä lähihistoriasta. Toisena, joskin valitettavana ilmiönä osuutensa on päätään nostavalla pyrkimyksellä uskontoneutraaliin elämäntapaan. Piispojen kannat jakaantuivat huolestuttavan moneen suuntaan. kirkkoa ollaan piispojemme toimesta viemässä. Ovien avaaminen on vaikeaa. Seinäjoen Katajalaakson srk-talolla on kokoontunut 30 vuoden ajan miesten raamattupiiri. Ovea ei uskalleta avata, ei edes raottaa hieman ikkunaa. Eipä tunnu uskottavalta, että Yle ykkösen radiokirkkojen menetettyjä kuulijoita saadaan takaisin muuttamalla perinteiset jumalanpalvelukset rytmimusiikillisiksi hartausohjelmiksi. Varmaankin Jumala olisi voinut halutessaan kirjoittaa oppikirjan, jossa kerrottaisiin totuus ja annettaisiin ohjesääntö jokaiseen tilanteeseen. Juuri ennen strategian julkaisemista KHO oli julkaissut päätöksensä, jonka mukaan Oulun tuomiokapituli sai antaa varoituksen papille, joka oli vihkinyt avioliittoon samaa sukupuolta olevan parin. Miksi tämä sitten on niin vaikeaa. Kirkko näyttäytyi jälleen kerran ahtaana huoneena, josta pelokkaina kurkitaan verhojen välistä pahaan maailmaan. Kirkon strategiassa nähdään viisaasti, että kirkon sanoma alkaa olla ihmisille yhä vaikeammin ymmärrettävä. Viime vuosina meitä miehiä on alkanut vakavasti murehduttaa suunta, mihin Suomen ev.lut. Kolme piispaamme, Luoma, Peura ja Jolkkonen, julkaisivat kesäkuussa avoimen kirjeen, jossa he paheksuivat Israelin valtion aikeita. Kovin usein tuo lause muuttaa muotoaan: Minulla on tie, totuus ja elämä, sanomme me kristityt. Heräsi kysymys, millä valtuuksilla nämä kolme piispaa ottivat julkisesti kantaa asiaan, joka olisi ymmärryksemme mukaan pitänyt viedä valmisteltuna elokuun kirkolliskokouksen päätettäväksi ja vasta sitten tuoda mahdollinen kannanotto julki. Nyt on katsottava totuutta silmiin. Strategiassa ovet ovat auki ulospäin, kirkkoon, kasvuun, kaikille, yhteiselle työlle, kumppanuuksille, uusille mahdollisuuksille ja tulevaisuuteen. kunkin piispan kannan kuuteen eri vaihtoehto-malliin. Vanhemmalla polvella on muistissaan vuosien 1973 ja 1974 muutamat kokeilujumalanpalvelukset, jolloin pyrkimyksenä oli tuottaa niin sanottuja radionomaisia lähetyksiä. ARIMO LÄHDENIITTY Paimio Radion jumalanpalveluskokeilut 9 KOTIMAA | 9.10.2020. Silloin tietäisi aina, mikä on oikein ja mikä on väärin, miten kannattaa toimia ja mikä johtaa parhaaseen lopputulokseen. Olin toivonut, että KHO:n ratkaisu olisi osaltaan vauhdittanut asioiden eteenpäin menemistä kirkossa. Pahin pelko tuntui olevan se, että maailma tulee ja muuttaa kirkon. Ratkaisuksi tähän esitetään sitä, että kirkko ei voi käpertyä itseensä, vaan pitää suunnata sinne, missä ihmiset ovat, pitää puhua kieltä, jota ihmiset ymmärtävät, ja pitää kuunnella, mitä ihmiset haluavat sanoa. Ylen ykkösen seurakunnista suorina lähetetyt jumalanpalvelukset ovat olleet hyvin tuotettuja ja tasapuolisesti eri puolilta maata lähetettyjä, joten vanhassa vara parempi. Sinä et omista totuutta HANNA MITHIKU Kirjoittaja on Helsingin yhteisen kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja projektipäällikkö. Nämä piispat ja papit, jotka uskaltavat viedä kirkkoamme liberaalimpaan suuntaan, heidän tulee erota kirkosta ja perustaa uusi Suomen Liberaalikirkko ja toimia siellä, niinkuin itse haluavat, ja tulkita Raamattua oman korvasyyhynsä mukaisesti. MARKKU MUURIMÄKI Seinäjoki Voi hyvät piispat ” Me ihmiset emme omista totuutta. kirkko pyysi tukea Suomen kirkolta koskien Israelin aikeita liittää valtioonsa eräitä niin sanotun Länsirannan eli Samarian juutalaisalueita. Strategian lukeminen KHO:n päätöksen jälkeen tuntui irvokkaalta. Viime kesänä pieni Jordanian ja Pyhän maan ev.lut. Elokuun kirkolliskokous kävi pitkään keskustelua avioliitosta. Ehkä ovien avaaminen helpottuisi, jos totuuden kertomisen sijasta uskaltaisimme kysyä toisiltamme: Mitä sinä näet, kun katsot kohti Jeesusta. Ikävästä pattitilanteesta pääsemiseksi meillä on hyvä ehdotus kaikille osapuolille. Minä olin pettynyt ja turhautunut. Minä olen tie, totuus ja elämä. Useat piispat tuntuivat huokaisevan helpotuksesta: kirkko saa edelleen päättää omista asioistaan, kirkon ei tarvitse reagoida sen ympärillä tapahtuneisiin muutoksiin. Huolestuttavinta oli se, ettei yksikään piispoistamme kannattanut malli ykköstä, jossa tukeuduttiin selvästi perinteiseen malliin avioliitosta vain miehen ja naisen välisenä
Laten tilanteen kautta Mäntymaa pui suhdettaan oman isänsä äkilliseen sairauteen ja kuolemaan. Miehille on olennaista tulla itselleen näkyväksi ja tunnustaa rehellisesti se, kuka on. Se on lapsenomaisen yhteyden ja unelmien symboli, Mäntymaa kertoo. En koskaan tiennyt, puhuiko hän asioista vakavasti vai huumorilla, ja sellaisen sävyn halusin tähän leffaankin. – Nelikymppisen rauha lähtee henkisestä autonomiasta ja teeskentelemättömyydestä. – Jalkapallo toimii näille jätkille toivona paluusta yksinkertaisempaan elämään. – Tässäkin ilmenee taipumus määrittää toisen puolesta tämän oma privaattitila, esimerkiksi onko työuupumus pätevä syy sairaslomailuun. Mäntymaalle jalkapallo ilmentää iloa, luovuutta kauneutta ja raakaa alkuvoimaista energiaa. Hän kokoaa ympärilleen tavallisista äijistä koostuvan porukan, ja auttaa kärsimyksensä kautta kavereita elämässä eteenpäin. JANNE VILLA Late Kicks ensi-illassa 9.10. – Pelaaja unohtaa puhtaimmillaan itsensä, ja on läsnä spontaanisti kuin lapsi. L ate Kicks kertoo keski-iän kriisejä potevasta kaveriporukasta, josta elokuvan päähenkilö Late ( Ilkka Esselström) kokoaa jalkapallojoukkueen. Esitysajat ja -paikat voi katsoa osoitteessa latekicks.webnod.fi. Lymyn ( Jeremias Raime) hahmon kautta elokuva pui tapaa puhua seksuaalivähemmistöistä. Toisessa kohtauksessa jalkapallistit tunkeutuvat pastorin burnoutia sairastavan kollegan kotiin ja kiristävät tätä lopettamaan lomailun, jotta joukkuekaveri ei joudu tuuraajaksi. – Elokuvan jätkät ovat ehkä hyvänsuopia, mutta minua vaivaa korni tapa, jolla toisten suhteisiin puututaan, Mäntymaa kommentoi. Peliporukka on suvaitsevaista, pintatasolla. Hän haluaa vielä päästä poikavuosien pelailutunnelmiin. Late Kicks -elokuvassa Late (Ilkka Esselström, oik.) kokoaa kaveriporukastaan jalkapallojoukkueen. – Ulkopuoliset ottavat oikeudekseen määritellä toisten rakkauden hyväksyttävyyttä. Pappi Rasmus Mäntymaa käsikirjoitti ja ohjasi komediallisen ihmissuhdedraaman potkupalloilijoista. Kova vauhti jatkuu työssä ja arjessa, kunnes elämänvalintoja on pakko pysähtyä pohtimaan. ” Futiksessa on yhtymäkohtia hengelliseen kokemukseen. Latella on vakavia terveysongelmia, jotka mies salaa joukkuetovereiltaan. Ihmisten privaattitilasta tehdään turhaan julkinen, vaikka tarkoitus olisi hyvä. Kuten suurella sydämellä tehty harrastajateatteri tapaa olla. | elokuva | Kovalla tekemisen palolla tuotetaan jopa elokuvia. Sitten tuleekin avioeroja ja alan vaihtoja. Latessa voi nähdä myös omanlaisensa Kristus-hahmon. Elokuvan käsikirjoittaja ja ohjaaja, draaman ja eri humanististen aineiden opettajana työskentelevä Rasmus Mäntymaa, 44, toteaa, että miehet koheltavat usein nuoruuden innolla ja energialla noin nelikymppisiksi asti. – Papin katsomus ei ole yksioikoinen tai mustavalkoinen. Toteutusta ei voi verrata isoiJalkapallossa on toivomme hin ammattilaistuotantoihin esimerkiksi näyttelijäntyön tasalaatuisuuden osalta, mutta monia kiinnostavia hahmoja syntyy silti. Monet totuudet voivat pitää samaan aikaan paikkansa, ohjaaja pohtii. Late lähentyy uskonkysymyksiä, ja pappi loittonee niistä. | Kuva: Jaakko Malinen. Vapaaehtoistyönä minibudjetilla tehty Late Kicks on samalla tavalla hyvin sympaattinen elokuva. Kutsumuksensa kanssa painivan pastorin ( Anssi Lehtinen) Mäntymaa loi tyypiksi, jonka kanssa muut saavat luvan pohtia elämäänsä. Futiksessa on näin yhtymäkohtia hengelliseen kokemukseen. Robbi ( Markus Autio) on paatunut pelimies, joka koettaa iskeä jokaisen vastaan tulevan naisen. 10 KOTIMAA | 9.10.2020 kulttuuri. Pelimiehen naamio kätkee kaipuun johonkin syvempään. – Isän kanssa katsottiin aina futista ja juteltiin tärkeimmät asiat pelien äärellä. Suomea heikosti osaavalle Abille ( Hagos Berhane) ei tosin anneta suunvuoroa, vaan muut puhuvat maahanmuuttajan puolesta
Parit ovat kokonaisia ihmisiä ja yhtä rohkeita kuin aina ennenkin. King viljelee tiiliskivimäisissä romaaneissaan tuon tunteen tai reagoinnin äärimmilleen. Ohjelmassa seurataan parien häitä ja avioliiton alkutaivalta. Kirjan loppu on kaunis kuvaus elämän päättymisestä mutta ei tuskallisesti tai traagisesti. Koronakevät näkyy kuvausjärjestelyissä. | tosi-tv | Tommi ja Juudit tutustuvat toisiinsa Ensitreffit alttarilla -ohjelman seitsemännellä kaudella. Nimittäin: Scott ei ulkoisesti laihdu, vaikka kilot katoavat itsestään ilman minkäänlaista dieettiä. Reiluun 130 sivuun mahtuu myös kuvaus ystävyydestä sekä pikkukaupungin ahdasmielisestä elämästä ja suvaitsemattomuudesta. Tammi 2020. Ensitreffit alttarilla on tällainen ohjelma. Mutta King ei olisi King, ellei painon putoamiseen liittyisi jotain kauheaa ja yliluonnollista. Arvelen sulautuvani poismenoni jälkeen luontoon, ja se on ihana asia. Kirjan loppu paljastaa, että Keveys ei olekaan kauhukirja, vaan kirja kuolemasta ja surusta. Osallistujat tarjoavat arvokkaan peilin myös meille, jotka emme menneet naimisiin ensi kertaa tavatessamme. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous Kainuun Opistolta p. MERI TOIVANEN Ensitreffit alttarilla MTV3:lla tiistaisin kello 21 sekä mtvja C More -palveluissa. On ohjelmia, joissa tärkeintä on pudotuspeli. Ja on ohjelmia, joissa katsojaa kuljetetaan päähenkilöiden rinnalla haluamassa heille kaikkea hyvää. Kirjasta on vaikea kirjoittaa ilman, että paljastaa jotain sen ideasta. Monien kohdalla tämä voisi olla hyvä uutinen, varsinkin jos tavoitteena on kilojen kadottaminen. Tosi-tv:tä on moneen lähtöön. Niin tälläkin kerralla tosin pienoisromaanissa – Kingin mittapuulla ehkä vain pitkässä novellissa – nimeltään Keveys. ”Minusta on kuitenkin tulossa ihan epäuskovainen. Hänen keskimmäinen lapsensa menehtyi rintasyöpään neljä vuotta sitten. Mitä jos laihduttamisen ihanteet toteutuisivat Kingin kuvaamalla tavalla. ETSITTEKÖ RIPPIKOULULLE IHASTUTTAVAA PAIKKAA. Saavuttaako ihminen ihannepainonsa vasta kuolemassa. 135 sivua. OLLI SEPPÄLÄ | viikon kirja | | painettua sanaa | Taiteilijakoti Lallukassa asuva näyttelijä Heidi Krohn, 86, kertoo lokakuun Eeva-lehdessä ajattelevansa usein kuolemaa. Scottin paino jatkaa uhkaavasti putoamistaan loppuun saakka. Suom. En välitä mystiikasta, olen pohjimmiltani aika realisti.” Heidi Krohn ei pysty vieläkään katsomaan televisio-ohjelmia, joissa vanhemmilta kuolee lapsi, mutta iloitsee elossa olevista lapsista, lastenlapsista ja lapsenlapsenlapsesta. Yhdysvaltalainen Stephen King on aikamme myydyimpiä kirjailijoita, jonka laajasta tuotannosta on tehty myös useita elokuvia. King on leimallisesti kauhukirjailija, mutta hänellä on aina mukana vahva psykologinen elementti, jokin ihmisen luontainen tunne tai reagointitapa, jota vasten yliluonnollinen ja pelottava ilmiö asettuu. 044 2990 826 ja sinikka.korhonen@kainuunopisto.fi Kokonaisia ihmisiä Katson Ensitreffit alttarilla -ohjelmaa seitsemättä kautta. Nuorempana Krohn luki paljon teosofista kirjallisuutta ja uskoi jälleensyntymiseen kuten isoisänsä Leo Krohn. Ilkka Rekiaro. Scottin tapaus saa pohtimaan myös laihduttamista ja sen syvempää, jopa metafyysistä tarkoitusta. Kuva: MTV 11 KOTIMAA | 9.10.2020. Tervetuloa pitämään rippikoulu Kainuuseen, Paltamon Mieslahteen! Majoitus, ruokailu sekä opetustilat yhdistettynä upeaan sijaintiimme vaaramaiseman ja Oulujärven välissä mahdollistavat ikimuistoisen rippikoulun ryhmällenne. EMILIA KARHU Stephen King: Keveys. Pikkukaupungissa asuva Scott Carey menee lääkärille ja kertoo ongelmastaan: hänen painonsa on alkanut pudota. Tälläkin kaudella perusajatus on tuttu: Asiantuntijat yhdistävät sopivat parit hakijoiden joukosta. Tässä vaiheessa lukija arvaa lopputuloksen jo kirjan nimestä. He kaipaavat elämäntoveria ja ovat valmiit jakamaan julkisesti palan yhteiselon opettelun kauneutta ja vaikeutta. En enää usko kuolemanjälkeiseen elämään. Se tosin paljastuu jo ensisivuilla. Formaatti jaksaa kiinnostaa yhä vain. Alunperin vuonna 2018 ilmestyneen kirjan aihe on useimmille tuttuakin tutumpi ilmiö, laihduttaminen. Scott pystyy vaikuttamaan asioihin, nurkkakuntaisuus avautuu ja ihmiset ovat ihmisiä, eivät vain ennakkoluulojen kohteita. Minulle ja puolisolleni ohjelma on tuottanut vuosi vuoden jälkeen puhuttavaa parisuhteista ja ihmisyydestä. ”Nopeasti vilahti elämä ohi”, hän toteaa. Jotain uuttakin kausi tuottaa: Pareja on totutun kolmen sijaan neljä ja jaksoja aiempaa enemmän. On ohjelmia, jotka yllyttävät asettumaan osallistujien yläpuolelle. Vaimot ja miehet tapaavat toisensa vertaishengessä. Päättyykö elämä keveyteen. Omakin kuolema on väistämättä edessä
Juuri nyt valmistelen seuraavaa kirjaa. Suomessa on noin 45 000 helluntailaista ja vain pieni osa heistä päätyy pastoriksi. Oittinen ei halua kertoa julkisuuteen, mistä seurakunnasta oli kyse. Kuten muutkin seksuaalija sukupuo” He vaativat minua ottamaan yhteyttä, jos tuntisin halua pukeutua naisten vaatteisiin. – He vaativat minua ottamaan yhteyttä, jos tuntisin halua pukeutua naisten vaatteisiin. Ensinnäkin, että hän syntyi luterilaisessa Suomessa uskonnolliseen vähemmistöperheeseen, jossa vanhemmat olivat sukunsa peruja helluntailaisia. Todennäköisyys saada korona oli pieni, mutta se osui Oittisen kohdalle. – Niillä ihmisillä ei ole edellytyksiä ymmärtää, mitä he tekivät. Kuka. Hän on myös saarnannut Sateenkaarimessussa ja kirjoittanut omakustannekirjan elämästään. TEKSTI JA KUVA ?| OLLI SEPPÄLÄ joille. Neljä yötä sairaalassa ja sitten kotiin hitaasti toipumaan”, Oittinen kirjoittaa blogissaan. Perushoitaja Elise Oittinen, 51, istuu asuinalueen sisälle jäävän puiston puutarhamajassa. Oittisesta tuli myös nuorisopastori helluntaiseurakuntaan ja sitten pastori vapaaseurakuntaan. Nelivuotias poika löysi ullakolta kauniita hameita, pukeutui niihin ja tuli alas näyttämään löytöään. Luen ja kuuntelen hiljaisuutta. Luterilaisessa kirkossa Marja-Sisko Aalto on aiemmin antanut kasvot ja äänen transsukupuolisuudelle. Hetken jopa ajattelin suostua heidän ehdotukseensa, mutta terapeuttini sai minut ymmärtämään, että se ei ollut mahdollista. Epätodennäköisestä on tullut todellisuutta. Oittinen on käynyt puhumassa sukupuoliristiriidasta erilaisissa tilaisuuksissa, kuten opiskeliAinutlaatuinen Jumalan kuva Elise Oittinen on tehnyt pitkän matkan voidakseen olla sitä, mitä kokee olevansa. Oittisten perheeseen syntyi kolme lasta. ”Kohdallani se oli hiukan epämukava aika verrattuna muihin vaikeuksiin. Ajatus transsukupuolisuudesta tuntui silloin vielä liian pelottavalta. Leikin takana oli myös häpeää ja kauhua. Oittinen oli ollut jo useamman viikon muista syistä johtuen sairauslomalla eli käytännössä karanteenissa. Hän on ollut kuuden vuoden ajan virallisesti nainen. Voi sanoa myös ilman rinnastuksia edelliseen, että Oittisen elämässä on toteutunut muitakin epätodennäköisyyksiä. Vastaanotto oli tyrmäävä. 12 KOTIMAA | 9.10.2020 haastattelu. – Ei minua toruttu, mutta aavistin tietyn häpeän ja opin piilottamaan haluni pukeutua tyttöjen ja naisten vaatteisiin vuosikymmeniksi, sanoo Elise Oittinen nyt. L ehtipuhallin hurahtaa käyntiin Vuosaaressa Rastilan leirintäalueen lähistöllä. Elise Oittinen, 51, syntynyt Kuopiossa, asuu Helsingissä. Pieni oli lähtökohtaisesti myös todennäköisyys sille, että Teemu-niminen poika kokisi ristiriitaa sukupuolensa kanssa. – Niin halusin uskoa, oli helpompi ikään kuin leikkiä naisten vaateisiin pukeutumisella. Elise Oittinen lienee ainoa vapaiden suuntien edustaja, joka on avoimesti julkisuudessa transsukupuolisuutensa vuoksi. Verkkosivullaan hän käyttää siitä nimitystä Iso K. Mutta niin tapahtui. Samaan aikaan hänen sisarensa ja tämän aviomies sairastivat myös koronan, vaikka Oittinen ei ollut pitkään aikaan tavannut heitä. Käynyt vain kaupassa ja lapsen kanssa lääkärissä. Olen kiitollinen Jumalan läsnäolosta elämässäni. – En ole ainoa transihminen vapaissa suunnissa. Mistä tauti tuli. Hänellä oli viime keväänä sairaus. Kukaan ei tiedä. En halunnut olla henkisen väkivallan kohde. Puiden oksilla alkavat näkyä ensimmäiset syksyn merkit. Pastorina työskennellyt Oittinen uskoutui seurakunnassa sen johdolle. – Minut on nyt testattu viisi kertaa, joista testi numero kaksi oli positiivinen. Ollessaan vielä virallisesti mies Oittinen päätti avioitua, mutta kertoi sitä ennen tulevalle vaimolleen itsestään salaisuuden: hän koki olevansa transvestiitti eli halusi ajoittain pukeutua naiseksi
Elise Oittinen on tiettävästi ainoa vapaiden suuntien edustaja, joka on kertonut julkisesti transsukupuolisuudestaan. – En välttämättä kaipaa seurakuntayhteyttä, sillä koen sitä tavatessani ihmisen tai ihmisiä, joissa vaikuttaa Pyhä Henki. Kyseinen seurakunta ei kuitenkaan ollut se, jossa hän viimeksi työskenteli pastorina. Hän on asian kanssa nyt sinut, mutta matka on ollut pitkä ja vaikea. Virallisesti Oittinen on yhä Helsingin vapaaseurakunnan jäsen, vaikka ei ole sen tilaisuuksissa käynyt. Oittinen sanoo, että uskoo Jumalaan, joka parantaa ja tekee ihmeitä. Yhdistyksen toiminta on kuitenkin hiipunut. – Perustelu vitkuttelulle oli, että he kun ovat niin kovin konservatiivisia. – Koska hän ei ole ottanut pois transsukupuolisuuttani, sen täytyy olla hänen tahtonsa mukaista. Koen myös Pyhän Hengen läsnäolon voimakkaasti. Taustalla lehtipuhaltimen ääni on vaiennut. Tällä Jumalalla on myös kaikki valta. Koen olevani maailmanlaajan Kristuksen kirkon jäsen. Jumalan kohtaaminen on aina mystinen kokemus, josta ei voi tietää mitään eikä siinä voi esittää vaatimuksia. Heidän kotisivullaan lukee Tervetuloa kotiin! Minua se ei koskenut. Sen nimeksi tuli Rahab-tuki ry. 13 KOTIMAA | 9.10.2020. Hän kokee, että Jumala on myös vastannut tähän haluun. ”Olen halunnut, että suhteeni Jumalaan on konkreettista. Luterilaiseen kirkkoon Oittinen ei koskaan ole tuntenut vetoa. Elise Oittinen kokee olevansa Jumalan kuva juuri sellaisena kuin nyt on. Mutta kun hakemuksen käsittely oli kestänyt puolitoista vuotta, hän kyllästyi ja veti hakemuksen pois. Oittinen oli 2011 perustamassa herätyskristillisten ja karismaattisten piirien seksuaalija sukupuolivähemmistöille yhdistystä. Sellaista, että minun ei tarvitse todistella itselleni Jumalan olemassaoloa, koska koen hänen läsnäolonsa”, Oittinen sanoo kirjassaan. – Koen Jumalan vahvaa läsnäoloa päivittäin. Omakustannekirja Jumalan kuva on yhtä paljon kertomus Elise Oittisen elämänvaiheista ja transihmisyydestä kuin hänen omasta uskonelämästään. Elise Oittinen on halunnut ja uskaltanut tuoda identiteettinsä julki. Elise Oittinen pyysi päästä takaisin Helsingin Saalem-seurakunnan jäseneksi, josta oli aikanaan lähtenyt pastoriksi. Vaikeassa elämäntilanteessa hänen perheensä on kuitenkin saanut apua luterilaisen seurakunnan diakoniatyöltä. Oittinen ja hänen vaimonsa erosivat transprosessin vuoksi, mutta he ovat sittemmin palanneet yhteen ja avioituneet uudelleen. Nautimme yhteydestä Kristukseen. livähemmistöjen edustajat he eivät tuo asiaa seurakunnassa julki ja saavat sen vuoksi olla rauhassa
Oliko Aleksis kivi körtti. TEKSTI | HARRI RAITIS – KUVITUS ?| PÄIVI KARJALAINEN Aleksis Kivi ja herännäisyys A leksis Kiven Seitsemän veljestä -romaanin ilmestymisestä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. 14 KOTIMAA | 9.10.2020 essee. Sairastumiseen katsotaan ratkaisevasti vaikuttaneen professori August Ahlqvistin murskakritiikki, joka kohdistui erityisesti Seitsemän veljestä -romaaniin, mutta ulottui myös muuhun tuotantoon. Emme tiedä mamselli Lönnqvistin kanssa käydyn väittelyn yksityiskohtia. Nurmijärvi oli herännäisyyden etelään työntyvä kieleke. Kovin vähän on kiinnitetty huomiota siihen, mikä oli keskeinen tekijä Aleksis Stenvallin eli Kiven kasvatuksessa Palojoella. Herännäisjohtaja Paavo Ruotsalainen oli kirjeenvaihdossa pitäjän kappalaisen J. Usein mainitaan Kiven ja hänen tukijansa Charlotta Lönnqvistin eriävä käsitys sielun kuolemattomuudesta. Kiven suhdetta kristinuskoon on käsitelty, mutta usein ymmärtämättä mikä merkitys oli sillä, että äiti kasvatti pojan herännäisyyden hengessä. Päätös ryhtyä papin ammatin sijasta kirjailijaksi on pahimmillaan tulkittu niin, että Kivi olisi päätynyt ateismiin. Myös Kivi tutustui ranskalaiseen ja ruotsalaiseen kirjallisuuteen, jotka ajan myötä horjuttivat perinteisen kristinuskon asemaa, mutta näyttää siltä, että hän väittelyissä ja tuotannossaan pysytteli pikemmin perinteisillä kuin radikaalin vapaamielisyyden linjoilla. Berghin kanssa, saman miehen, jota pidetään Suomen pyhäkoulun isänä. Aleksis Stenvallin kirjailijantyö sijoittuu vuosille 1859–1870. Väittelyssä Kivi päätyi lausumaan ”mihin puu kaatuu, siihen se maatuu”. F. Ei kuitenkaan sovi jättää huomiotta sitä, että hän kirjoitti isälleen äidin kuoltua, että äidin voisi tavata rajan takana. Kivi itse sanoi, että äiti oli pietisti. Tälle käsitykselle on vaikea löytää perusteluja. Vuonna 1868 hän käyttää ensimmäisen kerran itsestään ilmaisua ”litteratören A. Nykyihmisen on syytä muistaa, että romaanin tapahtumat sijoittuvat aikaan, jolloin maassa ei ollut muuta paikallis” Päätös ryhtyä papin ammatin sijasta kirjailijaksi on pahimmillaan tulkittu niin, että Kivi olisi päätynyt ateismiin. Tässäkö syy siihen, että Kivi valitsi suuren romaaninsa teemaksi lukemaan oppimisen ja lukutaidon kautta seurakunnan täysivaltaiseksi jäseneksi pääsemisen. Kansalliskirjailijan elämän tarina on useimmiten vakiintunut seuraavaan muotoon: Kyläräätälin kodissa kasvaminen Nurmijärven Palojoella, lapsuuden kekseliäät leikit, koulutie Helsingissä, ensin ruotsia oppimassa ja sitten yläalkeiskoulussa, koulun keskeyttäminen, opiskelu ylioppilaaksi omin neuvoin, vajaaksi jääneet opinnot yliopistossa, kirjailijaksi ryhtyminen, kymmenen vuoden ahkera työ Siuntiossa ja muualla, mielisairaus ja kuolema veljen mökissä Tuusulassa. Viitteitä herännäisyyden vaikutteista löytyy niin Seitsemästä veljeksestä kuin useista runoistakin. Vuosina 1867–69 kirjoittamaansa Canzio-näytelmään hän pani repliikin:”Mieheen, joka kieltää Jumalan ja tyhjäksi tekee sielumme kuolemattomuuden, siihen mieheen älä milloinkaan lujasti luota.” Samaan aikaan syntynyt Lea-näytelmä perustuu evankeliumin kertomukseen ja kuvaa yksiselitteisesti hengellistä heräämistä. Tämä otti urakakseen opettaa nurmijärveläiset lukemaan. Stenvall”. Noina vuosina maan niukan sivistyneistön keskuudessa väiteltiin kiivaasti, kun uskonnollinen vapaamielisyys valtasi alaa perinteisiltä kristinuskon käsityksiltä
Berghille aikovansa käydä Nurmijärvellä joulun maissa. Tämä runo ja Seitsemän veljestä -romaanin harras loppuluku ovat selvästi samaa juurta. F. Vuonna 1866 ilmestyneen Kanervala-kokoelman runossa Rippilapset on säkeistö: Kilvellä uskon ja miekalla hengen taistele aina ja lohdutust etsi Taivahan atriast, Ja kunnian kultasen kruunun Saat Sionin kaupungis. ”Mutta tuostapa kohtauksesta, Vehkalan kolkolla niitulla, huomattiin aina jotain muutosta Juhanin luonnossa ja käytöksessä. ” On mahdollista, että nelivuotias Aleksis on ollut mukana Stenvallin tuvassa pidetyissä heränneitten seuroissa. Heikenee vihdoin valkean loiste, virsi myös vaikenee, Äänettä kauvan istuvat kaikki Vakaasti miettien. Ilmausipa hänen päähänsä ympyrjäinen patalakki, hänen takkinsa kaulus kohosi pystyyn, sen liepeet katkaistiin ja jäljelle jätettiin ainoastaan lyhykäiset ”körtit”, niinkuin on heränneitten miesten vaateparsi yhdessä ja toisessa tienoossa Suomenmaassa.” Veljesten syvä kunnioitus äitiään ja tämän opetuksia kohtaan viittaa kirjailijan ja hänen äitinsä suhteeseen. Berghin toimittama laulukokoelma. syyskuuta 1838, Paavo Ruotsalainen kertoo J. Merkityksetöntä ei ole sekään, että Kivi runossaan Joulu-ilta kirjoittaa: Veisaavi nuori, veisaavi vanha, kuultelee hartaast laps; Sionin juhlasta veisunsa kaikuu, ihmeestä suurimmast, sankarista seimessä Bethlehemin kaupungis ja silmissä kyynele loistaa Kuultelevalla lapsel. Ei liene syytä epäillä sitä, että juuri siksi kirjailija Kivi teoksissaan valitsee ”kansan” näkökulman. Siuntiolaiset pyysivät kirkkoherralta, että ”maisteri” saisi saarnata kirkossa. Seuratunnelma. Eräs muistitieto saattaa kertoa siitä, että Kiven suhde vallitsevaan kirkolliseen menoon on herännäisyyden tapaan jännitteinen. Hän sanoi asiaa puuhanneiden edustajalle, että varmaan tarkoitus oli hyvä, mutta ei ehdotukseen voi suostua. On varmaa, että Stenvallin emäntä Annastiina Hamberg järjesti kodissaan seuroja. Tosin kirjallisuudentutkijat yleensä puhuvat hartaustilaisuuksista. Eivätkä ”koreilevat herrat” sitä tietenkään hyväksy. Kunnallislaki ja kirkkolaki erotettiin vuonna 1869 eli juuri siihen aikaan, kun Seitsemän veljestä oli valmistumassa. Silloin asialle pantu mies sanoi: ”Ette taida uskoa Jumalaan?” Siihen Kivi vastasi: ”Kyllä uskon, mutta en varmaan samalla tavalla kuin te.” Kirjoittaja on kirjailija ja 75 vuotta täyttävän Turun Aleksis Kivi -kerhon sihteeri. 15 KOTIMAA | 9.10.2020. F. Aleksis Kiven eläessä herännäisyyttä leimasi tiukka protestihenki yhteiskunnan maallistumista vastaan. hallintoa kuin seurakunnan hoitama. Lupa saatiin, mutta Kivi ei halunnut saarnata. sinä Jukolan Salomoni, herra Jupisteri ja Ukko-Paavo Savosta?” Tätäkin kohtausta vakuuttavampi on kuvaus Juhanin heräämisestä Vehkalan niitun tapahtumien ja erityisesti Seunalan Annan hartaan rukouksen takia. Kirjeessään, joka on päivätty 6. Ja entä runon jatko. Selvimmät todisteet siitä, että herännäisyys oli Kiven hengellinen maisema, ovat Seitsemässä veljeksessä. Onko tuo lapsi pikku Aleksis. Väittelyssä Aapon kanssa Juhani kysyy: ”Mikä on totuus. Tässä henkisessä maastossa Aleksis Stenvall kasvoi. Jos niin tapahtui, on mahdollista, että nelivuotias Aleksis on ollut mukana Stenvallin tuvassa pidetyissä heränneitten seuroissa. Ei ole kaukaa haettu ajatus, että Kivellä tätä kohtausta kirjoittaessaan on ollut mielessä herännäisyyden historiassa keskeiset Telppäsniityn tapahtumat. Se oli J. Oliko Ukko-Paavo joulunaikaan seuroissa Stenvallin tuvassa. Yksi todiste on räätäli Stenvallin perunkirjoitus, jossa mainitaan kaksi kappaletta Sionin virsiä -kirjaa ja yksi Wähä Sioni. On helppo erottaa myös asetelma ”kansa” vastaan ”koreilevat herrat”. Vuosien 1866–68 nälkävuosista kertovassa runossa Äiti ja lapsi äiti neuvoo kerjuulle lähtevää poikaa: Ole oma, kiltti poikaiseni, Madollenkaan pahaa elä tee, Astu siivost kylissä ja teillä, Muista aina taivaan Jumalaa
Voidaan ajatella, että maailma vaikuttaa uhkaavalta ja satunnaiselta. Kieli ja ajattelu ovat sidoksissa toisiinsa, kun ihminen luo itselleen kuvaa ympäröivästä maailmasta – myös pahuuden kaltaisesta asiasta. | väitöskirja | Ikivanha pahuuden ongelma on teologisesti ja filosofisesti vaikea. Snellman kertoo, että kielellinen lähestymistapa on saanut inspiraatiota muun muassa luterilaisesta perinteestä. Tämä on ollut Snellmanin mielestä periaatteessa hyvä. 1951) kielifilosofian metodeja ja löytöjä. Väitöskirjassa poraudutaan nimenomaan kielen merkitykseen pahan ongelman käsittelyssä. Kertomus pyrkii irtautumaan yksinkertaisista selityksistä ja kehittää vaihtoehtoja. JUSSI RYTKÖNEN Lauri Snellmanin englanninkielinen väitöskirja The Problem of Evil and the Problem of Intelligibility: A Grammatical Metacritique of the Problem of Evil (”Pahan ongelma ja ymmärrettävyyden ongelma: pahan ongelman kieliopillinen metakritiikki”) tarkastettiin Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa 2.10. Näin Snellmankin ajattelee. Lisäksi se on ikään kuin sisään rakennettu länsimaisen filosofian perusteisiin. Ihminen on kehittänyt erilaisia maailman ymmärtämisen käytäntöjä ja tapoja tulla toimeen maailman kanssa. Selittämätön paha ja kärsimys herättävät ihmisessä vaikeita kysymyksiä, esimerkiksi hyvän Jumalan olemassaolosta. – Pahan ongelmassa on kysymys siitä, että jos jotakin pahaa sattuu, voidaan kysyä, onko maailma mielekäs ja luotettava. Snellmanin mukaan pahan ongelma on universaali ja varsinkin juutalais-kristillisessä traditiossa keskeinen. Pahuus voi herättää syvällisiä kysymyksiä. Monen ihmisen kysymys onkin konkreettisempi, kuten juuri se, voivatko Jumala ja maailmassa silti esiintyvä paha olla olemassa samanaikaisesti. Tuolloin ehkä jopa satatuhatta ihmistä menetti henkensä tsunamissa ja tulipalossa. Kristinusko on ratkaissut tämän omalla tavallaan Jumalan voittaessa pahan Kristuksen hahmossa. Se merkitsee, että uskonnolliselle kokemukselle on tyypillistä, että maailma nähdään arvokkaana, koska paha on mahdollista voittaa. Ongelmaa on tutkinut tuoreessa uskonnonfilosofian väitöskirjassaan espoolainen filosofi ja teologi Lauri Snellman. Ongelmaksi on voinut tulla se, että näitä pahasta kertovia raamatullisia metaforia voidaan lukea ja selittää sallimustai ”kaikella on tarkoitus” -uskon kautta. 1788) ja Ludwig Wittgensteinin (k. 16 KOTIMAA | 9.10.2020 teologia. Väitöskirjassaan Snellman on hyödyntänyt Johann Georg Hamannin (k. Snellmanin mukaan voivat: pahan valta ei merkitse sitä, että Jumalaa ei olisi. Yksi hänen tutkimuksessaan mainitsemista teeseistä on, että ”pyhä voittaa pahan”. Tutkija pitää sitä kuitenkin naiivina. – Esimerkiksi buddhalaisuudessa opetetaan, että kärsimyksen maailmasta on mahdollista vapautua, Lauri Snellman sanoo. Hän tarkastelee tutkimuksessaan sitä, miten eri uskonnoissa maailma nähdään mielekkäänä. Kuva: Lehtikuva/Cesar Gretser – Kielipeleistä tuli keino päästä käsiksi filosofisiin abstraktioihin ja katsoa, onko niillä mitään perustaa. Miten maailman mielekkyyttä pitäisi lähestyä. Pahan valta ei kuitenkaan merkitse sitä, että Jumala ei olisi olemassa. Sitä pidetään yleisesti yhtenä hyvän ja pahan ongelman hahmottamisena. P ahuuden ongelma on vaivannut ihmismieltä kautta aikojen. Filosofia ei ole jokaisen ihmisen leipälaji. Kuvassa Intian valtameren vuoden 2004 tapaninpäivän maanjäristyksen ja tsunamin aiheuttamaa tuhoa Phuketissa, Thaimaassa. Miksi näin tapahtui. Tutkimuksessaan Snellman on käsitellyt myös Jobin kirjan kertomusta pahasta. – Käytän taustalla sitä, miten maailmaa ylipäätään tulkitaan käsitteiden ja ”kielipelien” kautta – ja mikä on maailman järjestykPaha pakottaa kysymään, onko maailma luotettava sen rooli näissä isoissa kysymyksissä. Asiaa ei kuitenkaan saa lähestyä yksinkertaistavilla vastauksilla. Hän saa siitä tietoa esimerkiksi aistihavaintojen ja päättelyn, siis kokemuksen ja ajattelun kautta. Mutta myös muissa uskonnoissa on etsitty vastauksia. Filosofinen 1900-luvulla kukoistanut pahan ongelman kysymyksenasettelu on alkanut jo 1700-luvulta, jolloin esimerkiksi Lissabonin tuhoisa pyhäinpäivän maanjäristys (1755) asetti eurooppalaiset ajattelijat vaikeiden ongelmien eteen. – Luterilaisuudessa teologian tarkoitus on ollut tarjota sellainen uskon kielioppi ja kartoitus, joka selittäisi, miten Raamatun metaforien merkitykset toimivat. – Jobin kirjan tarkoitus ei ole heittäytyä sallimususkon varaan, eikä se selitä asiaa myöskään siten, että ”kaikella on tarkoitus”. Tutkimukseni kartoittaa näitä kysymyksiä, Snellman tiivistää. Jos Jumala tai jumalat ovat hyviä ja haluavat ihmiselle hyvää, miksi maailmassa on niin paljon pahuutta, myös selittämätöntä pahaa
Kirjan sisältö koostuu kiinalaiseksi luonnehdittavaan tyyliin lyhyistä väitteistä, opetuksista, kertomuksentyngistä, keskusteluista tai anekdooteista. Ilmeisesti 390/371–305/289 eKr. 17 KOTIMAA | 9.10.2020. Nämä kaikki elävät kiinalaisuudessa paitsi rinnan, myös toisiinsa sekoittuneina. Gaudeamus 2020. K ristillinen kirkko syntyi Rooman imperiumissa, jossa ei ollut demokratiaa. Ihmistä suurempaan viittaavat vain Taivas tai Tie. Hän on suuresti vaikuttanut myös kuvaan, joka Mestari Kongista (Kungfutse) on jälkimaailmalle jäänyt. Siksi Jyrki Kallion suomentama kiinalaisen filosofin Mengzin nimeä kantava klassikko Veljellisyyden tie on mielenkiintoinen tapaus. Aika näyttää, mikä merkitys kristinuskoon kuuluvilla kristityn vapauden ihanteilla voi olla myös yhteiskunnallisen epävapauden muuttamisessa tasa-arvoisemmaksi siellä, missä demokratiaa ja ihmisoikeuksia poljetaan erilaisten ismien perusteella. Mengzille tärkein käsite on ”veljellisyys” (kiinaksi ren). Erikoinen esimerkki on Kiina. Niiden ei haluta haastavan vallanpitäjiä. Kiinan uskontokuntien jäsenmääristä ei ole tarkkoja tietoja. Keskiajan maailmassa ei ollut demokratiaa, ei myöskään 1500-luvun Saksissa, jossa reformaatio alkoi. Kirjan Lukijalle-osan mukaan ”hän rakensi Mestari Kongin tiiviisti ilmaistujen väitteiden pohjalta kokonaan uusia, laajoja ajatuskulkuja esimerkiksi ihmisestä ja valtiosta”. Ei sitä ollut idempänä Persiassa eikä muuallakaan, minne kristinusko levisi. Rooman keisarillinen esivalta ei Paavalin mukaan turhaan miekkaansa kantanut. Kristinusko leviää nopeasti yksipuoluejärjestelmän maassa, jossa ei pidetä demokraattisia vaaleja, jossa valtio valvoo tiukasti uskontoja ja jossa satoja tuhansia sorrettuja uiguurimuslimeja suljetaan mielipidevankien tavoin leireille. Venäjä ei ole todellinen demokratia. Kirkko ei monissa muissakaan maissa elä vapaassa yhteiskunnassa. Kirkko ei tarvitse demokratiaa JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Kristillinen kirkko oli porskuttanut sitä ennen lännessä jo kauan ei-demokraattisessa maailmassa. Kiinan kommunistinen hallinto valvoo kaikkia uskontoja. Kääntäjän mukaan sen vastineita voivat olla myös hyväntahtoisuus, humaanius tai sukurakkaus. Mutta yritän otsikolla viestittää, että kirkko on pärjännyt ja pärjää jollakin tavalla mitä erilaisimmissa poliittisissa järjestelmissä. Teos on käytännönläheisistä esimerkeistään ja retoriikastaan huolimatta pohjimmiltaan kiinalaisen yhteiskuntaopin filosofinen peruskurssi. Vaikka demokraattiset hallinnot ovat 2000-luvulla kaikkialla yleistyneet, on maailmassa, myös laajassa Euroopassa, signaaleja myös päinvastaisesta kehityksestä. Tällaisen kiinalaisen klassikon tuominen suomalaisten ulottuville on merkittävä kulttuuriteko. Niihin mahtuu myös jokainen kristitty, joka sanoo ääneen, että monipuoluejärjestelmä olisi Kiinassakin kiva. elänyt Mengzi oli eräänlainen kungfutselaisuuden Paavali. Kirkko kulkee ajassa jäsentensä mukana, ja yhteiskunnalliset odotukset vaihtuvat aikojen kuluessa. Kirja on koottu Mengzin opetuksista ja mahdollisesti myös hänen itse kirjoittamistaan teksteistä hänen kuolemansa jälkeen. Kiinalaisen uskonnollisen maiseman kirjavalla pohjalla on animistinen kansanusko. Oppineeksi Mengzi ymmärtää tavallista kansaa ja sen etua harvinaisen hyvin. Kiinan uskonnot ” Kirkko on pärjännyt ja pärjää jollakin tavalla mitä erilaisimmissa poliittisissa järjestelmissä. Näistä osatekijöistä rakentuu laajempia tekstejä, jotka käsittelevät hyvää ja hyvettä, oikeutta, ihmistä, perhettä, taloutta, yhteiskuntaa, hallintoa, sotaa ja valtiota. On myös Kiinan ”kolme tietä”, jotka ovat filosofia ja uskomusjärjestelmä taolaisuus, moraalija yhteiskuntaoppi kungfutselaisuus ja Intiasta tullut buddhalaisuus. Kristinusko ja islam ovat saapuneet Kiinaan edellisiä myöhemmin, mutta kuitenkin jo keskiajalla. Muita teokselle ominaisia ja keskeisiä käsitteitä ovat esimerkiksi oikeamielisyys, perinnäistavat, kuuliaisuus, viisaus ja esikuvallisuus. Demokratia jollakin tavalla nykyisessä mielessä alkoi yleistyä eräissä länsimaissa vasta 1700-luvun lopulta alkaen. Kristinuskoon kuuluu Jumalan pelko, mutta ei maallisten mahtien pelko. Otsikkoni on tietoisen harhaanjohtava. Mitä tarkoittaa. Samalla teksti tihkuu tärkeää tietoa muinaisesta kiinalaisesta yhteiskunnasta aikana, jolloin maa ei ollut vielä yhtenäinen ja kungfutselaisuuskin vain yksi kilpaileva oppi muiden joukossa. Suomennoksen ja alaviitteiden lisäksi teos sisältää laajat ja hyödylliset selitysja liiteosat. JUSSI RYTKÖNEN | kolumni | Jyrki Kallio (suom.&toim.): Mengzi. On selvää, että kirkollekin oli kuitenkin eduksi hyvä ja oikeudenmukainen hallitsija ja järjestys, joka salli vapaan evankeliumin julistamisen. Termi on kuitenkin vaikeaselkoinen. Sokerina pohjalla on Mengzi-teoksen kiinankielinen alkuteksti. 392 s. | kirja | Vanha kiinalainen viisaus voi avautua myös länsimaiselle lukijalle. Niitä esittävät tai käyvät Mengzin lisäksi hallitsijat ja monet muut henkilöt. Islamin maailmassa jonkinlaiset toimivat demokratiat voi laskea yhden käden sormilla. Pitääköhän tuollaisen esivallan puolesta rukoilla kirkoissa. Tietenkin nykyaikainen kirkko varsinkin länsimaissa edellyttää, että yhteiskunnassa vallitsee demokratia. Ja niin edelleen. Afrikan maat jakautuvat demokraattisten ja autoritaaristen kesken. Kaikissa näissä yhteiskunnissa elää tavalla tai toisella kuitenkin myös kirkko. Kristittyjen määrä on 40 vuoden aikana lisääntynyt räjähdysmäisesti: heitä on ehkä 50–100 miljoonaa. Veljellisyyden tie. Kirkkokin tarvitsee demokratiaa kovasti
Kuva on otettu 1948 Helsingin lentoasemalla, kun Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen lähetit lähtivät Japaniin. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Pielisjärven kirkkoherran virasta virkavapauden saaneena hän lähti toiselle työkaudelleen Japaniin 1948–52. 2. T eologian ylioppilas palautti professori Seppo A. OLLI SEPPÄLÄ 1. Heidän edessä tyttärensä Seija, Liisa ja Eeva. Taustalla runsaasti Sleyn lähetysväkeä Helsingistä.” K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu. Tammion vieressä on pastori Paavo Savolainen ja hänen vieressä puolisonsa Helvi Savolainen. Jutun on kirjoittanut Meri Toivanen ja kuvat otti Antti Rintala. 201 8. 3. ”Kuvassa vasemmalla ruustinna Selma Tamminen, mies kukkien kanssa rovasti Kristian Tammio. Voit perustella valintasi lyhyesti. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Missä ja milloin kuva on otettu. Eläkkeellä oleva Sleyn kotimaantyön johtaja Markku Niemelä tunnisti viime viikkoisen kuvan henkilöt. Stenvall”. Kirjoittakaa paperi uusiksi. Teinoselle harjoitustyön. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Tämä vilkaisi sitä ja tokaisi: – No nyt tätä ei ymmärrä enää edes Jumala. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Jum ala n kuv a 3. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Voit perustella valintasi lyhyesti. Muistutettiin myös kirkon tärkeästä työmuodosta, perheneuvonnasta”, perusteluissa muun muassa mainittiin. Yleisö laulaa. ”Juttu oli rakentava, rehellinen, eteenpäin katsova kehitystarina energisestä, fiksusta naisesta. Minä vuonna Stephen Kingin kirja Keveys alun perin ilmestyi. Tekstejä saatetaan käyttää osana seuraavia mysteerikuvajuttuja. 2. Kuvan oikeassa reunassa Salme Polso, jolla on valkoinen kaulaliina. | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 9.10.2020 Mysteerikuva | vastaus | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Minä vuonna Aleksis Kivi käytti ensimmäisen kerran itsestään ilmaisua ”litteratören A. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. Paikka ei vaikuttaisi olevan kirkkosali. 186 8 | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto 18. Tämän viikon kuvassa istuu eturivissä kolme pappia ja piispa. Niinpä ylioppilas toi seuraavana päivänä Teinoselle korjatun version. Kirjapalkinnon voitti Marketta Leskinen, Lahdesta. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaa24:n Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). 1. Keitä kuvan henkilöt ovat. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa ja Kotimaa24 julkaisevat kuvia arkistostaan. Teinonen vilkaisi sitä ja sanoi: – Eihän tätä ymmärrä kukaan muu kuin Jumala. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi paras juttu. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). | 3 kysymystä | Kotimaan nro 38 Paras juttu -äänestyksessä eniten mainintoja sai lähetystyöntekijä Pia Ruotsalan haastattelu Kahden maailman välissä. Mikä on Elise Oittisen omakustannekirjan nimi
Kastepappi Riikka Sydänmaa laskee kätensä lämpimään veteen. Pari vuotta sitten myös Seemin sisarukset Alma ja Edvard kastettiin Aamukasteessa. Viime sunnuntaina Aleksanterinkirkossa kastettiin turvallisuuden vuoksi vain neljä lasta, vaikka tulijoita olisi ollut enemmän. Ennen koronaa yhden päivän aikana kastettiin jopa 20 lasta. Ja vapaaehtoiset ovat koristelleet kirkon luonnonkukilla ja syksyn lehdillä, Sydänmaa kiittää. Pikkumies hiljenee oitis. Pappi kutsuu isommat lapset laulamaan Jumalan kämmenellä. – Vahtimestarimme ovat tuulettaneet, siivonneet ja desinfioineet tänään urakalla. Matalan kynnyksen kastetapahtumia on järjestetty syksyllä eri puolilla Suomea. – Pienten kanssa on myös helpompaa, kun kaikki on tehty val| Tampere | Aamukasteessa Seemistä tuli kristitty miiksi, Riina Lahdentausta kertoo. Kenkien kopina portaissa on harras ja iloinen. Varttuneempi rouvasväki pyyhkäisee silmäkulmiaan. Imatrankoskella järjestettiin viime keväänä drive-in-ristiäisiä, joissa seurakunta tarjosi valokuvauksen ja lounaan. S eemi Kaarlo Johannes Lahdentausta parkuu niin, että Tampereen Aleksanterinkirkko raikuu. | Kuvat: Katariina Miettinen ” Vapaaehtoiset ovat koristelleet kirkon luonnonkukilla ja syksyn lehdillä. Aleksanterinkirkossa vietetään Aamukaste-päivää, jossa kastetaan useita lapsia. Pappi Riikka Sydänmaa kutsui isommat lapset laulamaan Jumalan kämmenellä. DANIELLE MIETTINEN Riina ja Arto Lahdentaustan kuopus Seemi kastettiin Aleksanterinkirkon Aamukaste-tapahtumassa. Seemin juhlaväkeä odottaa kirkon kryptassa mangojuustokakku, jonka päällä on suolaista kinuskia. Nykyisin tilaisuuksia on tarjolla eri puolilla Suomea. ”Kauan ennen kuin tänne synnyit sinut tunsi jo Jumala”, Ylikoski laulaa. Vesi ja siihen liittyvä lupaus tekevät Seemistä kristityn. Hän näyttää ihmisen ja lintusen, jotka eivät pelkää. Seurakunta mainostaa tapahtumaa helppona, yhteisöllisenä, juhlallisena ja maksuttomana tapana järjestää kaste. Kanttori Eveliina Ylikoski aloittaa kastejuhlan laskemalla sormet flyygelin koskettimille. 19 KOTIMAA | 9.10.2020. Aamukasteita on järjestetty Tampereella vuodesta 2012. Seemin vanhemmat Riina ja Arto Lahdentausta valitsivat Aamukasteen sen kodikkaan ja yhteisöllisen tunnelman vuoksi. Hän aistii Jumalan läsnäolon, ikuisuuden ja pyhien yhteyden. Seemin kaste on päivän kolmas. Vanhemmat olivat silloin juuri liittyneet takaisin kirkkoon. Kastemaljaan on kirjoitettu Jeesuksen sanat: Sallikaa lasten tulla minun tyköni
– Boffauksessa käytettävät aseet ovat pehmustettuja ja turvallisia, eli pahempaa ei pääse sattumaan vaikka mustelmia voi toki toisinaan tulla. Tärkeässä roolissa boffauksessa on myös yhteisöllisyys. – Hauska yksityiskohta on, että innostuneimpia boffauksesta ovat olleet ekaluokkalaiset tytöt. Lajissa ”kuolema”, eli tappio tarkoittaa sitä, että ottelija saa esimerkiksi osuman päähän tai ylävartaloon tai kaksi osumaa käteen. Merkitystä oli myös sillä, että hän on aina lukenut mielellään fantasiakirjallisuutta. – Boffaus on fyysistä tekemistä, sen parissa pää tyhjenee. Kyseessä on herrasmieslaji, eli jokainen ottelija laskee itse saamaansa osumat. – Boffauksessa niin nämä kuin upea fiilis yhdistyvät erinomaisesti, harrastus vei mennessään heti ensikosketuksesta. Hän on myös esitellyt lajia ryhmänsä kanssa eri-ikäisille. Koski sanoo saavansa lajista täydellistä vastapainoa työelämän pyörteisiin. Ryhmä rakentaa varusteita yhdessä, mikä vahvistaa osaltaan yhteishenkeä. | harrastaja | H elsingin Roihuvuoren seurakunnan suntio Joni Koski innostui boffauksesta reilut kymmenen vuotta sitten. Kosken ryhmä, Etelän Imperiumi, Joni Koski boffaus kokoontuu säännöllisesti ympäri vuoden harjoittelemaan tekniikkaa ja ottelutaitoja sekä rakentamaan varusteita. Kuva: Tomi Olli ” Kyseessä on herrasmieslaji, eli jokainen ottelija laskee itse saamaansa osumat. Boffaus on myös perheemme yhteinen harrastus, sillä vaimonikin on innostunut siitä. Koski lähti ryhmän mukana boffauksen harrastajien Sotahuuto-tapahtumaan. Samalla on myös hyvä huomioida, että lajin harrastajista noin neljäsosa on naisia ja tyttöjä. 20 KOTIMAA | 9.10.2020 tiedoksi kirkkokahvit. Ensikosketus pehmustetuilla aseilla käytävään keskiaikaiseen taisteluun syntyi vapaa-ajalla seurakuntanuorten ryhmässä. – Olen myös saanut lajin parista paljon uusia ystäviä, esimerkiksi nuoremman lapseni kummitäti löytyi tätä kautta ystäväpiiriini. Varusteisiin kuuluvat esimerkiksi asetakki, suojapanssari, kilpi, miekka, keihäs ja jousi. Itse ottelut boffauksessa kestävät siihen saakka, kunnes toinen osapuoli ”kuolee”, mittaa otetaan niin ryhmäkuin kaksintaistelussa. Yllätys oli kuitenkin pelkästään positiivinen, tykästyin boffaukseen heti. Koskeen teki vaikutuksen erityisesti boffauksen tarjoama fyysinen liikunta. Kyseinen tapahtuma kerää yhteen vuosittain satoja ihmisiä eri puolilta Suomea. – Minulla oli ennakko-odotuksia siitä mikä odottaa, mutta todellisuus yllätti silti melkoisesti. TOMI OLLI Joni Koski on harrastanut boffausta, eli pehmustetuilla aseilla käytävää keskiaikaista taistelua kymmenen vuoden ajan