vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –2 7 10 Hyvät ja huonot päivät vaihtelevat HerättäjäYhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Jouko Kuusinen tietää, mitä on masennus 16 Kolme piispaa osallistui Helsinki Prideen Suviseuroissa elettiin todeksi vastakulttuuria. 5 Ka nn en ku va : M ik ko Le ht im äk i 11 4
2 Missä olet asunut ja työskennellyt. Elämässä voi tulla eteen tilanteita, joissa oma usko ja vakaumus tai omat periaatteet murtuvat. Ei olisi johdonmukaista olla Espoon pappi. Nyt keskusteluja ei ole käyty. Papin hiippakunta määräytyy joko asuinpaikan tai työpaikan perusteella. En ole halunnut provosoida mitään, puhumattakaan, että kannustaisin muita tekemään samoin. Ekumeenisen yhteyden kannalta naispiispuus on vielä ongelmallisempi asia kuin naispappeus. Timo Junkkaala otettiin viime kuussa Helsingin hiippakunnan papistoon. Jalkojen alla ei tunnu pohjaa ja suonsilmäke kiskoo pimeyteen. 4 Miten tuomiokapitulit ovat suhtautuneet toiveisiisi. Ennen eläkkeelle jäämistäni työskentelin Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtajana Kauniaisissa. Nyt olen eläkkeellä ja lisäksi Helsingin seurakuntien luottamushenkilö. Siirtymisiini ovat vaikuttaneet toisaalta työja asuinpaikkoihini liittyvät asiat, toisaalta se, että nainen ei vakaumukseni mukaan voi olla piispa. Vaikka minä tuonelaan vuoteeni tekisin, niin katso, Sinä olet siellä. Kuusinen kuvaa, kuinka masennuksen pahimmissa syövereissä kävelee kuin hyllyvällä suolla. Vakavat krooniset sairaudet tai lapsettomuus voivat kääntää suunnan kysymättä ihmiseltä lupaa. – Olen molemmilla kerroilla kertonut kapituleille myös naispiispoihin liittyvän syyn. Tuolloin asioin työni kautta Espoon hiippakunnan kanssa. Vaikka rakkauteni sammuisi, Rakkaus pysyy iäti. Raamattuopistolla kollegani tiesivät asiasta. 1 Edustat perinteistä virkakantaa. Vaikka toivoni kuolisi, Toivo on. – Olen asunut aina Helsingissä. EMilia Karhu Toimittaja pohtii, kuinka ihminen päättää, mutta Jumala säätää. Jotkut sanoivat, että eivät aio toimia samoin. liittyvätkö hiippakunnan vaihdot siihen, että irja askola aloitti helsingin piispana syksyllä 2010 ja Kaisamari hintikka Espoon piispana tänä vuonna. MEri ToivanEn ”Naispiispa vaikutti molempiin toiveisiini vaihtaa hiippakuntaa” Suomen raamattuopiston Säätiön eläkkeellä oleva toiminnanjohtaja Timo Junkkaala on vaihtanut hiippakuntaa kahdesti vuosikymmenen aikana. Mielestäni se on ollut rehellistä. Aikanaan kävimme aloitteestani keskustelun Irja Askolan kanssa. – En tiedä, ovatko muut tehneet näin. 5 Tiedätkö muita vastaavalla tavalla toimineita. 3 Miksi naisten tulo piispoiksi vaikutti ratkaisuusi. Hän oli Espoon hiippakunnan pappi vuosina 2011–2019. Mikään, mihin olet tarrautunut, ei kenties enää pysy eikä kanna. aluksi | viikon henkilö | ”Myös viimeinen ja vähin saa olla omasi” H erättäjä-Yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Jouko Kuusinen sanoo tämän lehden haastattelussa (sivut 16–19) pysäyttävästi: ”En voi yhtyä siihen, että se, mikä ei tapa, vahvistaa. Molempiin vaihtoihin vaikutti naisen valinta piispaksi. – Olen ymmärtänyt, ettei Raamatussa ja luterilaisessa tunnustuksessa ole tukea naispappeudelle tai -piispuudelle. Minusta se, mikä ei tapa, vammauttaa. Sitä ennen Junkkaala kuului Helsingin piispan kaitsentaan. En ole paljon keskustellut asiasta, eikä tämä mikään kansanliike ole. – Liittyvät osittain. Pahalla hetkellä Kuusinen veisaa Siionin virttä 110 alkuperäisin sanoin: ”Näin olkoon tästä lähin jumaluusoppini: myös viimeinen ja vähin saa olla omasi.” Ihmisen usko tulee ja menee, mutta tämä jumaluusoppi pysyy. Hänen kokemuksensa on toinen. | Kuva: Jukka Granström TiMo JunKKaala Teologian tohtori, dosentti ja pastori KOTIMAA | 4.7.2019 2. Vaikka minä en voisi uskoa, Jumala on. Se voi jättää sellaiset jäljet, että hyvä, jos jaksat nousta polvillesi maasta.” Miten tärkeä ja rohkea viesti tässä ajassa! Kuusinen puhuu siitä, kuinka nykyään luodaan helposti illuusio, jossa ihminen voi valinnoillaan hallita elämäänsä
Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 50?000 KMT 2018 oLLi SePPäLä julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Kotimaa 4.7.1919. Sinänsä kirkon läsnäolo Pridessa ei ole uusi asia. Siinä määrätään, että evankelisluterilaisen kirkon järjestysmuodosta ja hallinnosta säädetään kirkkolaissa. Syynä on ohje, että Kirkkohallituksen logoa käytetään vain kirkon sisäisessä viestinnässä, ulospäin ollaan aina yhteinen kirkko. Nyt tapahtuma on pidetty ja on jälkipyykin aika. Kirkon kriisiviestinnän ihmisten on myös syytä katsoa jälkikäteen, miten homma meni farssin puolelle. Kesäisen luonnon kauneus vihjaa jotakin. Kirkon kannalta syntynyt kohu oli paitsi kallis myös itse aiheutettu. Mutta luonto ei ole Jumala. Mistä osoite löytyy. Uskonnollisista yhdyskunnista on hallitusmuodossa vain 1 pykälä. Pride-tukijoiden julisteessa oli kokonaiskirkon logo, ei Kirkkohallituksen. Suomen uusi hallitusmuoto. Johtoryhmän päätös nosti esiin vanhat jakolinjat ehkä entistäkin syvempinä. Uusia uskontokuntia saa perustaa lakia noudattamalla. Kirkko näyttäytyi eripuraisena ja itseään jalkaan ampuvana. Etsi minut!” Toiset etsijät kysyivät kerran: ”Rabbi, missä sinä asut?” Heille vastattiin: ”Tulkaa, niin näette.” Jos siis kuulet sanat ”tulkaa, kaikki on jo valmiina” tai ”tule ja seuraa minua”, olet jäljillä. Kotimaa24:ssä vantaalainen johtava diakoni Katri Valve sanoi Pride-marssilla: ”Julkisuudessa on lähetetty ristiriitaista viestiä kirkon osallistumisesta. ”Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä.” Mutta rakkaus ei ole Jumala. Kriisiviestintää sateenkaaren alla KOTIMAA | 4.7.2019 3. ”Minä asun korkeudessa ja pyhyydessä, mutta asun myös murtuneiden ja nöyrien luona.” Jumalalla on siis osoite, ja Jesajan mukaan hänellä on asunnossaan yläja alakerta. Kun tehdään päätös, sitä pitäisi tukea, ei horjuttaa.” Kirkon viestinnän näkökulmasta yksi hankaluus oli kirkon logon käyttö. Itse bisnesyhteistyö maksoi tiettävästi ”vain” 7 500 euroa, mutta lisälaskua tulee siitä, että kohun myötä kirosta erosi (toistaiseksi) noin 1 300–1 400 ihmistä, jotka eivät ehkä muuten olisi eronneet, eivät ainakaan juuri nyt. Tässä on mielestäni kriisiviestinnälle opetuksen paikka. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 4.7. 1919 ???????. Nyt ei oltu. etsiessäni olen kokenut: ”Minä olen kuin eksynyt lammas. Pääkaupunkiseudun seurakunnat ovat olleet siinä mukana, samoin useat yksityiset työntekijät eri järjestöjen välityksellä. Jos haluaisi etsiä Jumalaa, mihin suuntaan tulisi lähteä. Ja miksi kansanedustaja Päivi Räsänen (kd) sai taas omalla ulostulollaan kirkon kirjat sekaisin, olkoonkin, että hän on hallinnon näkökulmasta vain riihimäkeläinen rivijäsen. K irkollista keskustelua on pari viikkoa kiehuttanut Kirkkohallituksen johtoryhmän päätös olla tukemassa Helsinki Pride 2019 -tapahtumaa. Muista uskontokunnista on voimassa, mitä on niistä säädetty. Siellä, missä kaikki on kunniakasta ja pyhää, ja siellä, missä vain elämän ja arvokkuuden rauniot ovat jäljellä. Tänä vuonna virallinen bisneskumppanuus synnytti vaikutelman, että koko kirkko on yhtenä naisena, miehenä ja muunsukupuolisena Priden ja sen arvojen takana. Presidentti nimittää oikeuskanslerin, arkkipiispan ja piispat, korkeimman oikeuden ja hallinto-oikeuden presidentit, yliopiston kanslerin ja professorit, maaherrat ja Suomen lähettiläät ja konsulit. Rakastaminen ja rakastetuksi tuleminen heijastavat häntä. ?. Jumalan ja ihmisen yhteisasumista on kuvattu: ”Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä! Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa.” Vihdoinkin kotona! PäiVi PuhaKKa Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja
Erilaisia teemoja on listattu tiekirkot.fi-sivustolle, missä ovat myös kirkkojen aukioloajat. Puolimatka pitää kanavatilaisuuden, jonka aiheena on ”Jumalan luoma mies ja nainen – sukupuolisuus aikalaispropagandan kynsissä”. Tänä vuonna joukkoon liittyvät Porin Reposaaren norjalaistyylinen tunturikirkko, Soinin ristikirkko, Ähtärin pitkäkirkko sekä ortodoksinen Pyhän Kolminaisuuden katedraali Oulussa. | Kuva: Olli Seppälä jaja kustannustoiminnasta vastaava Sley-Media on parantanut tulostaan. Kotimaantyö on saanut vertaillulla ajanjaksolla 56 prosenttia enemmän lahjoituksia. Sleyn talous on ollut viime vuosina tiukoilla. Sunnuntaina on vuorossa kaksija puolituntinen messu. – Istun paraikaa täällä Helsingin Luther-kirkon lehterillä. Konsernin muillakin osa-alueilla menee toiminnanjohtaja Tom Säilän mukaan aiempaa paremmin. Sleyn lähetyskannatus on noussut melkein kymmenen prosenttia, ja lähetyksen alijäämä on pienentynyt. Suunnitelmaan kuului myös kotimaantyön organisaatiomuutoksia, palkkakulujen siirtämistä Sley ry:ltä Sley Media Oy:lle vastaamaan Sley Medialle tehtyä työpanosta sekä johtoryhmän jäsenten vapaaehtoinen, määräaikainen palkanalennus. Hänen mukaansa Sley ei voi kuitenkaan tuudittautua siihen, että niiden kasvu olisi pysyvää. Juhlilla puhuvat Lähetyshiippakunnan pappien lisäksi kansanedustaja Päivi räsänen (kd.) ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka. Lähetyshiippakunta järjestää ensimmäiset kesäjuhlansa Suomen evankelisluterilainen lähetyshiippakunta järjestää historiansa ensimmäiset kesäjuhlat Loimaan evankelisella kansanopistolla 2.–4. Tiekirkkoja voi kesän aikana kiertää teemoittain. Toimistomme muutti tänne kuun vaihteessa, kun luovuimme entisistä toimistotiloista. Maailman tärkein tehtävä luo pohjan motivaatiolle huolehtia myös Sleyn taloudesta. Oikaisu Kotimaan (27.6.) mielipidepalstalla julkaistuissa Kotimaa24:n bloginostoissa oli väärä kirjoittajatieto. Tänä vuonna alijäämää oli vastaavana aikana runsaat 400 000 euroa. – Yksittäistä isoa lahjoitusta ei ole, vaan pienet virrat ovat yhdistyneet suuremmaksi tueksi. Lahjoitukset ovat Säilän mukaan ilahduttavia. Yhteensä tiekirkkoja on tänä vuonna 272. Taustalla vaikuttavat suuret kiinteistöinvestoinnit, kuten Luther-kirkon remontoiminen ravintolatilasta kirkkotilaksi Helsingissä. Seppo Särkiön nimissä virheellisesti julkaistu sitaatti oli kenttäpiispa Pekka Särkiön blogista. Yt-neuvottelut eivät koskeneet Sleyn ulkomaantyötä. Talven yt-neuvottelut ja muut säästöihin tähtäävät toimet alkavat näkyä tulevina kuukausina, Säilä sanoo. Joudumme silti tekemään töitä sen eteen, että saavutettu taso säilyy. Sleyn miljoonatappioiden taustalla ovat muun muassa suuret kiinteistöinvestoinnit, jotka Sley teki muutama vuosi takaperin. Sley on tehnyt viime aikoina useita säästötoimia, jotta sen talous pääsisi tasapainoon. Hallinnossa Sley on onnistunut säästämään 17 prosenttia kuluista. Yhdistys remontoi samanaikaisesti Luther-kirkon ravintolatilasta kirkkotilaksi Helsingissä ja avasi Armon kappelin Kokkolaan. AnTTi Berg ” Joudumme silti tekemään töitä sen eteen, että saavutettu taso avustuksissa säilyy. Sleyn kirSleyn taloudessa näkyy valonpilkahduksia järjestöt | Miljoonatappioiden rasittaman Sleyn taloudessa moni osa-alue on kohentunut, kun vertailee tämänvuotista tammi-huhtikuuta edellisvuoden vastaavaan. Esimerkiksi Sleyn kotimaantyö teki vuoden 2018 tammi-huhtikuussa liki 800 000 euroa alijäämää. uutiset | lyhyesti | | talous | S uomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) taloustilanteessa näkyy ensimmäisiä valonpilkahduksia vuosiin. Helmikuussa päättyneet yt-neuvottelut johtivat kahden työsuhteen päättämiseen, kotimaantyön ja hallinnon työntekijöiden neljän viikon lomautukseen sekä vapaaehtoisiin ja hallituksen päättämiin työvelvollisuuden vähenemisiin. Sley on tehnyt viime vuosina miljoonien eurojen edestä alijäämää. Myönteiset signaalit ovat Säilän mukaan tervetulleita, ja hän uskoo, että niitä tulee vielä lisää. Muuttomme myötä Luther-kirkko on varmasti Suomen tehokkaimmin käytettyjä kirkkotiloja. Myönteisestä kehityksestä huolimatta Säilän mukaan menee vielä vuosia ennen kuin Sleyn taloudellinen tilanne on kokonaisuudessaan tasapainossa. elokuuta. Räsänen osallistuu keskusteluun, jonka otsikkona on ”Kristittynä osana muuttuvaa yhteiskuntaa”. – Sleyn pitää panostaa perustehtäväänsä, evankeliumin sanan saattamiseen yhä useamman ihmisen jokapäiväiseen käyttöön. Tiekirkot ovat taas avoinna ympäri maata Tiekirkot ovat jälleen auki. Tapahtuma alkaa perjantai-iltana seuroilla, joissa tervehdyksensä juhlavieraille tuo Loimaan evankelisen kansanopiston rehtori Tuomas Lankinen. KOTIMAA | 4.7.2019 4. Tämän vuoden alkupuolella moni yhdistyksen talouden osa-alue on kohentunut edellisvuoden vastaavasta ajasta, kertoo toiminnanjohtaja Tom Säilä
Yhdessä pääsemme tässä asiassa vielä eteenpäin. | Helsinki Pride | K irkkohallituksen johtoryhmän päätös tukea kirkon nimissä Helsinki Pride -tapahtumaa sai aikaan ison kohun ainakin kirkon sisäpiireissä ja sosiaalisessa mediassa. Vaikka vähemmistöjen tukemisesta on yhteiskunnassa tullut ikään kuin valtavirtaa, on tärkeää, että historiansa vuoksi nimenomaan kirkko on mukana. Olen iloinen, että sen henki oli aivan toinen kuin sen surullisenkuuluisan Ajankohtaisen kakkosen Homoillan yhdeksän vuotta sitten. Kirkon näkyvyys Pride-kulkueessa ei kuitenkaan ollut räikeästi suurempi kuin aikaisemmin. Kirkon kohuttu läsnäolo: kolme piispaa, halauksia ja siunauksia kirkko mukana | Pride-marssilla viime lauantaina Helsingissä osoitettiin suvaitsevaisuutta ja tuettiin seksuaalija sukupuolivähemmistöjä. Helsingin piispa Teemu Laajasalo saapui Konttikirkolle hieman myöhässä. Kirkon väen banderollit olivat paljolti samat kuin aiemmin: Yhteys-liike, Malkus, Tulkaa kaikki ja Kirkon perheneuvonta. Kaivopuistossa vietetyssä Priden puistojuhlassa kirkon pisteellä, Konttikirkolla, annettiin siunauksia ja jaettiin hyväksyviä halauksia. – Katselin viime viikolla Ylen A-studion keskustelua aiheesta. – Kirkko ei ole kohdellut näitä ihmisiä aina kovinkaan rakkaudellisesti. Marssilla kirkko näkyi kuten aikaisemminkin, paitsi että tällä kertaa mukana ei ollut sen omaa rekkaa. Teemu Laajasalon lisäksi Konttikirkolla oli paikalla myös Porvoon hiippakunnan piispa Björn Vikström. Pride-marssin aikana kirkko näkyi tavallista vahvemmin vain siinä, että kulkueen kärjessä olleen pääministeri Antti Rinteen (sd.) ja sosiaalija terveysministeri Aino-Kaisa Pekosen (vas.) välissä kulki Helsingin hiippakunnan eläkkeellä oleva piispa Irja Askola. – Minä olen Jumalan kuva, luki yhdessä julisteessa pride-marssilla. – Olen aiemminkin Kallion kirkkoherrana ollut Pridessa mukana. Laajasalo sanoo, että historiallisen painolastin vuoksi kirkon on syytä lähettää myönteinen ja kunnioittava viesti seksuaalija sukupuolivähemmistöjen suuntaan. – En meinannut päästä väentungoksesta läpi, kun ihmiset pysäyttivät ja heillä oli asiaa, Laajasalo kertoi. Työntekijöiden pantapaitoja näkyi ehkä hieman aiempaa enemmän. Olli Seppälä Kirkon osallistumista Helsinki Pride 2019 -tapahtumaan käsitellään myös pääkirjoituksessa sivulla 3. KOTIMAA | 4.7.2019 5. Laajasalon mielestä Helsingin piispan osallistuminen Helsinki Prideen on luontevaa. Laajasalon mielestä kokonaan toinen asia on kirkon sisäinen keskustelu Prideen osallistumisesta ja laajemmin myös siitä, miten kirkko ratkaisee kysymyksen samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. Nyt tietysti ensimmäistä kertaa piispana. eläkkeellä oleva Helsingin hiippakunnan piispa irja Askola marssi pride-kulkueen kärjessä pääministeri Antti Rinteen vieressä. | Kuvat: Olli Seppälä Konttikirkolla olivat tavattavissa Helsingin ja porvoon piispat Teemu laajasalo ja Björn Vikström. Hänestä oli tärkeää olla paikalla, keskustella ihmisten kanssa ja kuulla heitä. Vikström sanoi tulleensa Pride-juhlaan, koska työntekijät pyysivät. Pride-marssille osallistui noin 100 000 ihmistä
| Kuva: Elvis Barukcic maailmalta KOTIMAA | 4.7.2019 6. Muslimeja ratsastamassa keskiaikaisesta Prusacin kaupungista pyhiinvaelluspaikalle viettämään 509. – Viimeaikaiset päätökset Skotlannin episkopaalisessa kirkossa ovat tehneet selväksi, että siellä ei seurata Raamattua Jumalan sanana, kirkko sanoi lausunnossaan. Paavi Franciscus on kertonut pitävänsä selibaattivaatimuksen höllentämistä tietyillä pappispulasta kärsivillä alueilla mahdollisena myös aiemmin. Eroäänestyksen myötä Pyhän Silaksenin kirkko hakee konservatiivisten seurakuntien ryhmittymän jäsenyyttä Anglikaanisessa kirkkoyhteisössä. Rugbyliiton mukaan päätös oli liiton arvojen kuten syrjimättömyyden puolustamista. Ajvaz oli sufilainen dervissi. Skotlannin episkopaalinen kirkko on Skotlannin kolmanneksi suurin kirkko. Katolinen kirkko kärsii pappispulasta monin paikoin, erityisesti Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa. Se on saanut nimensä hurskaasta isoisä Ajvazista, joka valisti kansaa näillä seuduilla. Amazonian piispat käsittelevät lokakuussa Vatikaanissa pidettävässä kokouksessaan ehdotusta, joka mahdollistaisi naimisissa olevien miesten vihkimisen papiksi niillä Amazonian alueilla, joilla pappeja ei muuten ole tarpeeksi. Kaikkien pappien osalta selibaattivaatimuksesta luopumisen hän on kuitenkin toistaiseksi torjunut jyrkästi. Asiasta uutisoi verkkomedia Christian Today. Skotlannin episkopaalisen kirkon linja sai seurakunnan eroamaan Glasgow’lainen Pyhän Silaksen kirkko on päättänyt erota Skotlannin episkopaalisesta kirkosta. Erosta järjestettiin äänestys, jossa 86 prosenttia äänistä kannatti irtaantumista. Folaun mukaan potkut ovat uskonnollista syrjintää. Jupakka alkoi huhtikuussa, kun Folau siteerasi sosiaalisessa mediassa Galatalaiskirjettä ja totesi, että ”helvetti odottaa” homoseksuaaleja. Ehdotuksen mukaan perheellisten pappien tulisi olla yhteisöjensä kunnioitettuja jäseniä. Katolinen kirkko saattaa avata pappisviran naimisissa oleville miehille Amazoniassa Katolinen kirkko harkitsee pappisviran avaamista naimisissa oleville miehille Amazonin sademetsäalueella. Australialainen rugbytähti sanoo potkujensa syyksi uskonnollisen syrjinnän Australialainen rugbytähti Israel Folau aikoo mennä oikeuteen siitä, että kansallinen rugbyliitto irtisanoi hänet sosiaalisen median päivityksen takia. Hän saapui Prusaciin eli ottomaanien aikaiseen Akhisariin ottomaanien armeijan mukana vuonna 1463. Asiasta uutisoivat useat kansainväliset mediat. Sillä on laskutavasta riippuen runsaat 30 000 jäsentä tai noin 90 000 kannattajaa. Syynä eroon ovat Skotlannin episkopaalisen kirkon liberaalit tulkinnat opista. Ajvatovitsa on suurin muslimien perinteinen uskonnollinen tapahtuma Euroopassa. ajvatovitsaa Bosniassa. Legendan mukaan hänen rukouksensa halkaisivat kiven vesilähteen tieltä kylää uhanneen kuivuuden aikana. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian
Ilmastonmuutos ei ole siellä teologinen kysymys. Sittemmin useat papit ovat uskaltautuneet mukaan ilmastoprotestiin. KOTIMAA | 4.7.2019 7. | uutisessee | O tin haasteen vastaan ja pyöräilin Ruotsin Ekumeniakirkon vuosikonferenssiin Jönköpingissä. Luomakuntaa on varjeltava, eikä sen rajallisia resursseja tule käyttää itsekkäästi. Lentäen tulleet saattoivat kompensoida päästöt kirkon ilmastosäätiölle. Kaj aalto Kirjoittaja on Ruotsissa asuva freelancetoimittaja. Totuuden tunnustaminen on edellytys sille, että me ihmiskuntana voimme käsitellä tätä syvää kriisiä, johon olemme itsemme ajaneet, Wiman julisti. En väitä, että Ekumeniakirkko olisi kristillisistä toimijoista edelläkävijä, vaikka se nyt haluaakin profiloitua kestävän elämäntavan malliesimerkkinä. Bergström kertoi päivästä, jolloin hän ensimmäistä kertaa meni Mynttorgetille papinpaita päällään. Tänä päivänä hän on tunnetumpi ruotsalainen maailmalla kuin Hollywood-tähti Greta Garbo. Ruotsissa vapaakirkollinen Ekumeniakirkko heräsi ilmastokriisiin Ekumeniakirkon vuosikonferenssin ohjelmassa oli aamutuimaan tehty luomakuntakävely, joka muistutti maapallon resurssien rajallisuudesta. Vuonna 2011 Ruotsin metodistikirkosta, baptistiyhdyskunnasta ja Ruotsin lähetyskirkosta (missionskyrkan) muodostettu kirkkokunta on nostanut ilmastonmuutoksen torjumisen ja kestävän kehityksen teemat esiin kaikilla tasoilla. ”Nyt kirkko tulee tänne”, huudahti yksi mielenosoittajista ja toivotti tulijan tervetulleeksi halausten kera. Raportoin toukoja kesäkuun taitteessa järjestetystä tapahtumasta ruotsalaiseen päivälehteen, eikä alle neljän kilometrin pyöräily tapahtumapaikoille tuottanut tuskaa. Jotkut teologit kutsuvat Thunbergia profeetaksi. Se peesaa Ruotsin kirkkoa, jonka arkkipiispat ovat puhuneet jo parinkymmenen vuoden ajan vakavasti ympäristökysymyksistä ja viime aikoina ottaneet kantaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen puolesta. Juna oli hyvä, bussi ja kimppakyyti autolla okei, mutta lentomatkustamista piti välttää. He puhuivat herätyspuhujan paatoksella ilmastonmuutoksen kohtalokkaista vaikutuksista. Kävelyä seuranneessa jumalanpalveluksessa rukoukset liittyivät ilmastoon ja ympäristöteemaan. Björn Wiman muistutti, että tilanne on vakava ja kehotti kirkkokansaa ottamaan käyttöön suuret sanat, joista kirkolla on kokemusta. Muissa vapaakirkollisissa liikkeissä ilmastoja ympäristöasiat ovat taka-alalla. Seminaariin lähetti videoterveiset 16-vuotias ilmastoaktivisti Greta Thunberg, joka viime keväänä innosti koululaisia ilmastolakkoon. Järjestäjät olivat päättäneet tehdä tapahtumasta ilmastoviisaan konferenssin (klimatsmart konferens). Kuitenkin pienempänä organisaationa noin 65 000 jäsenen vapaakirkollinen liike pystyy reagoimaan nopeammin ja konkreettisemmin ajan haasteisiin. Fiksuilla ilmastoa säästävillä teoilla vähennetään uskovien hiilijalanjälkeä ja symbolisilla teoilla halutaan osoittaa suuntaa ilmastoasioissa. Seurakuntien edustajia, joita tuli kaikkialta Ruotsista, oli kehotettu käyttämään fiksua kyytiä ja ottamaan kahvitusta varten omat mukit mukaan. ”Ekumeniakirkko haluaa puolustaa oikeutta paljastaa epäoikeudenmukaisuus, kannustaa osallistumiseen ja yhteiskuntavastuuseen, osallistua maapallon resurssien tasaamiseen, toimia rauhan ja sovinnon puolesta sekä hoitaa Jumalan luomakuntaa vastuullisesti.” Näin asia muotoillaan kirkkokunnan ”perustuslaissa”. Sen väki on yhteiskunnallisesti valveutunutta ja ottaa terävästi kantaa ilmiöihin kuten ilmastonmuutokseen ja pakolaisiin. | Kuva: Kaj Aalto ” Fiksuilla ilmastoa säästävillä teoilla vähennetään uskovien hiilijalanjälkeä ja symbolisilla teoilla osoitetaan suuntaa ilmastoasioissa. Teologisia perusteluja esitti jo 1980-luvulla kirjan kirjoittanut baptistipastori Harry Mån sus. Thunberg tutustui viime talvena evankelista Lena Berg strömiin, joka on osallistui koululaisten Fridays for future -mielenosoituksiin Tukholmassa. Ekumeniakirkossa sen sijaan ekoteologia elää ja voi hyvin. Ilmastonmuutoksen kipeät tosiasiat tuotiin esiin kahden tunnin pituisessa seminaarissa. Ekumeniakirkko (Equmeniakyrkan) on Ruotsin kolmanneksi suurin kristillinen kirkkokunta. Kirkolliskokousta vastaavan vuosikonferenssin ohjelmassa kestävän elämäntavan teema oli esillä enemmän kuin koskaan. – Te pystytte katsomaan apokalypsia silmiin ja sanomaan, että tämä kaikki voi loppua kerran. Seminaarin pääpuhujiksi oli kutsuttu meteorologi ja ilmastoasiantuntija Martin Hed berg sekä ilmastoasioihin paneutunut Dagens Nyheterin kulttuuriosaston päällikkö Björn Wiman
Lieneekö tämä äänentoistolaitteen vai liturgin ansio. Myös päiväkodit ja koulut ovat samanlaisen kehityksen kohteena. Päivi Räsänen kävi keskustelua arkkipiispa Luoman kanssa kirkon tuesta Pridelle. Eivät aina edes omiin korviin sijoitetut kuulolaitteet auta vuorovaikutukseen saarnaajan kanssa. Meillä jokaisella on oikeus kokea tilanteet eri tavoin. Ei kai vaan sen kaverin, joka tuli yöllä ja kylvi maailman peltoon rikkaviljaa (vanha käännös: lustetta). ”Seurakuntalainen ei pyydä muuta kuin että hän saa kuulla Kristuksesta, armosta ja lähimmäisenrakkaudesta. Kohta ei eduskunnassa edes osata lainata Raamattua, aivan harvoja edustajia lukuun ottamatta. Huolimatta kalliista äänentoistolaitteista kirkoissa ei aina kuule hyvin.” Tämän olen lukuisia kertoja kokenut täällä Länsi-Helsingin kirkoissa. Yhä harvemmin saa vuoron puhuja, joka pitäytyy lyhyessä puheessaan Raamatun tekstikappaleisiin. Aikamme on kovin arkista, juuretonta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkko sivustolla. uskonnottomuuden aikakausi uhkaa Luettuani Partio muuttuu vaivihkaa uskonnottomaksi -kirjoituksen Kotimaasta (20.6.) on järkyttävää havaita, että Suomessa ollaan siirtymässä uskonnottomuuden aikakauteen. On jonkin verran turhauttavaa istua messussa kuulematta sanaakaan varmaan hyvin mietitystä julistuksesta. Koska partio perustuu yhdessä tekemiseen ja kokemiseen, lähtökohtana oli, että ohjelma on yhteinen jokaisen uskolle ja vakaumukselle. antti SippaLa Raahe KOTIMAA | 4.7.2019 8. Lintukodossa käsitellyt teemat nousevat partion arvopohjasta, ja ohjelma sai osallistujilta paljon hyvää palautetta. arvopohja | Partio on arvokas paikka kuunnella muita sekä tutkia omaa ja muiden uskoa tai vakaumusta, kirjoittavat Stefan Stjärnstedt ja Leevi Luoto. Kun syvemmin ajattelen, alttarin sakramentin kai pitäisikin kirkossa kävijälle riittää. Ja virsi on joku uusi, joka on sanoiltaan ja sävelmältään enemmän iskelmä kuin virsi. Marjatta katajaMäki rikkaviljan kylväjä aiheuttaa sekasortoa kirkossa Pakko kysyä ensimmäiseksi kenen intressissä tämä suunnaton sekasorto kirkon sisällä oikein on. Sunnuntain yhteisen lintukoto-ohjelman toteuttajina toimi seppoja eli seurakuntien partiotyöntekijöitä. Tämän lisäksi mukana oli satoja leirin tekijöitä ja lasten lähijohtajia. KINNERET TOURS MATKOJA ISRAELIIN 09 231 633 73 susanna.kangas@kinnerettours.fi www.kinnerettours.fi Tutustu matkoihimme nettisivuiltamme! Useita opastettuja valmismatkoja ISRAELISSA Syksyllä 2019 ja Keväällä 2020! Jos olet kiinnostunut keräämään oman ryhmän, ota yhteyttä! J aakko Kivisaari kirjoitti ( Kotimaa 20.6 .) osallistumisestaan Lounais-Suomen Partiopiirin Tammileirille. Raamatun tunteminen ja sen lukeminen on tänä päivänä niin ohutta, että ohuutta voisi verrata pyrstötähden ohuen ohueen kaasupyrstöön – se on maailmankaikkeudessa ohuinta ainetta, jonka voi nähdä. Hätähuuto lasten, nuorten ja kristillisen kulttuurimme tulevaisuuden puolesta on aiheellinen. Partion arvopohja tukee edelleen vahvasti partiossa tapahtuvaa uskontoja katsomuskasvatusta sekä seurakuntien ja partiolippukuntien yhteistyötä. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Alttarilta sen sijaan kuulee kaiken. Stefan StjärnStedt Piirinjohtaja Lounais-Suomen Partiopiiri Leevi LuOtO Ohjelmapäällikkö Tammileiri Partio tukee uskontoja katsomuskasvatusta ” Meillä jokaisella on oikeus kokea tilanteet eri tavoin. Mihin olet Suomi menossa, katoaako kristinusko maastamme monikulttuurisuuden ja uskonnottomuuden myötä. Anteeksi mustavalkoisuuteni. Mitä tässä pitäisi tavallisen riviluterilaisen ajatella. kirkon jäsen Hämeenlinna kirkoissa ei aina kuule hyvin Oikein riemastuin, kun emerituspiispa Laulaja puuttui haastattelussaan (Kotimaa 17.6.) kirkkotilan kuuluvuuteen. Tänä kesänä perinteikkäälle leirille osallistui 1600 sudenpentuikäistä lasta. Sitäkö sen halutaankin olevan. Moni muualta maailmalta Suomeen saapunut on ihmetellyt, kun enin osa kansasta menee ruokaostoksille sunnuntain jumalanpalvelusaikaan. Tunnen kymmeniä pappeja sekä maallikoita, jotka pystyisivät puhumaan neuvon ja opetuksen sanoja. Leirin tekijöille ja partiopiirille lintukoto kaikille yhteisenä hiljentymishetkenä oli tärkeä ja tavoiteltava arvo. Aiempien leirien kokemusten perusteella leirin lapsia ei haluttu jakaa kahteen suurohjelmaan, luterilaiseen ja muuhun. Partio suurena lasten ja nuorten liikkeenä on arvokas paikka meille kaikille kokoontua yhteen, kuunnella muita sekä tutkia omaa ja muiden uskoa tai vakaumusta. jaana ruSkO-Laitinen Ev.lut. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Räsänen peräänkuulutti Raamattua ja sen vesiselvää tulkintaa homoseksuaalisuutta kohtaan. Pieni vähemmistö viettää sunnuntaita lepopäivänään ja syventyy Jumalan sanaan. On paljon ihmisiä, joille sunnuntai ei ole lepopäivä vaan kiireisin arki. Vaan eikö meidän aikamme ihmiset halua sellaisia. Tällaisia on ehkä noin kymmenen puhetta vuodessa. vOittO niSkanen riviluterilainen , Viitasaari radiohartaudet kovin arkisia Radion aamuja iltahartauspuhujilla ei ole syvällistä Raamatun tuntemusta. Kovin paljon on arkiasioista kertovia pakinoita, ne eivät tunnu edes hartauksilta. Kauppojenkin on meillä Suomessa oltava auki juhannuksena ja joulupäivänä. Milloinka viimeksi kuulit Raamatun lainausta ihmisten puheenparsissa. Ei varmaan tarvitse olla mikään numeromato, kun osaa laskea sen päivän, jolloin luterilainen kirkko on Pelastusarmeijan kappeliseurakunta. Ja mikä myös tärkeää, puhutaan kuuluvasti, että vanhempikin ihminen kuulee
Viimeistään kirkolliskokouksessa vähemmistö jyrää enemmistön, koska määräenemmistön saanti on vaikeaa. KOTIMAA | 4.7.2019 9. Vastaukset ovat vaihdelleet teknologian mahdollisuuksiin luottavasta tai suorastaan ihailevasta suhtautumisesta äärimmäiseen pessimismiin. Lopulta tehdään päätös, jonka suuri enemmistö näki järkeväksi 10–15 vuotta aiemmin. Jokainen lähestyi asiaa omasta kulmastaan. He uskovat Raamatun sanatarkkaan tulkintaan. Sieltä uskotaan löytyvän vastaukset historian kulkuun, elämän salaisuuksiin ja moraalin kysymyksiin. Koska oltiin Pitskussa [Pitäjänmäellä Helsingissä], olivat esimerkiksi sosiaaliset taustat nuorten joukossa hyvinkin kirjavat. On todellakin jo aika sille, että naisten kaikki pätevyydet tunnustetaan ja he saavat vihdoinkin palvella kaikissa heidän pätevyytensä mukaisissa toimissa seurakunnan hyväksi ja että he saavat ansaitsemansa palkan siitä. Tulkitsemisessa tieto on avuksi. Vielä väkeä riitti Konserttiveisuut-tapahtumaan kirkkoon. Valaskalalahden rannalla, Swakopmundissa, Otjimbingwessa, missä Rautanen ja Björklund löysivät puolisonsa, Olukondan Nakambale-museossa, Selma Rainion perustamassa Onandjokwen sairaalassa, Etoshan kansallispuistossa ja pääkaupungissa, Windhoekissa. Nivalaan suuntaa myös bussikuljetuksia, joista kannattaa kysyä Herättäjä-Yhdistyksestä. Taisi näissä olla 2 500 verran ”lähtijöitä” Nivalaan. Kyllä ilmajokisillekin tulee seuravuoro! Toive Tynjälä tiedottaja, HerättäjäYhdistyksen Ilmajoen osasto Monet teologit ovat kuitenkin teknologisen kehityksen suhteen olleet varsin hiljaa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: olle@koonono.com 050 465 6152 tai stefan@koonono.com 045 123 8272 Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät saapuivat lounaisen Afrikan Ambomaalle heinäkuussa 1870. Käymme myös mm. Kotimaa24 blogeissa sanottua Ambomaa 150 vuotta Katso www.koonono.com tai pyydä matkan esite ja ohjelma. Jälkijättöinen päätös on sinänsä oikea, mutta sitä ennen on tullut paljon vahinkoa odotellessa ja turhaan kiistellessä. Päivittäinen lukeminen (rukoilla ja studeerata) avartavat elämänkatsomustamme monin tavoin. Mukana on myös Suomen Lähetysseuran edustaja. Marja-Sisko Aalto 27.6. Olimme ystäviä, oikein läheisiäkin noiden ryhmittymärajojen yli. Päätöksiä ei saada aikaan, koska halutaan varjella kirkon muuttumattomuutta ja kuviteltua yhteyttä. Tomi Karttunen 28.6. Kokoontuminen yhteen tänne kirkkoon yhdisti. Totuus lienee jälleen kerran jossain tässä välissä, koska kulttuurin hyvistä hedelmistä nauttiminen kuuluu luomistyön luonteeseen, kunhan ne palvelevat kestävällä tavalla kokonaisuuden hyvää. Oli muitakin asioita, jotka olisivat voineet erottaa. Eivät kuitenkaan kaikki teologit. Tutustuminen kirjallisuuteen yleensä ja hengellisiin kirjoituksiin erityisesti rikastuttaa elämäämme mitä suurimmassa määrin. Ihmisten kysymykset ja tietomäärä, puhutut ja kirjoitetut kielet, yhteiskunnan olot ja moni muu asia olivat Raamatun syntyajankohtana erilaisia kuin nyt. Pidetään suurta meteliä siitä, että Jeesus kutsui apostoleiksi vain miehiä. Joku halusi olla siitä vähän etäällä, joku eli sitä ja vain sitä ja tunteella. Tulimme yhteen perjantaisin tänne tähän saliin ja illan päätteeksi kirkkosaliin. Moni uhkui lähtöä Nivalaan, jos Jumala suo! Niinpä Ilmajoella ei järjestetäkään toisia lähtöseuroja. Jollain kummallisella tavalla [1970-luvun seurakuntanuoret] koimme kuitenkin olevamme samaa joukkoa. Se on kuitenkin monesta syystä mahdotonta, vaikka ylivertainen kirja Raamattu onkin. KKV:n vakuuden asettaneena matkanjärjestäjänä toimii pian 15-vuotisjuhliaan viettävä Koonono Matkat Oy, joka on vienyt tai lähettänyt n. Väkeä on niihin riittänyt lähes parisataa aina Pohjoisja Keski-Pohjanmaalta. Olimme saman asian äärellä, uskon äärellä. Tai ensin koemme jotakin, mihin lukeminen tuo lisävalaistusta. Markku Jalava 1.7. 3000 suomalaista Afrikkaan. On siis tulkittava ja siinä meitä on moneksi. Osallistumme Omandongon historiallisen ristin äärellä vietettäviin 150-vuotisjuhliin. Ilmajoen lähtöseuroja vietettiin helluntaina Herättäjä-Yhdistyksen Ilmajoen osasto on toiminut tuloksellisesti jo parikymmentä vuotta. Helluntaina Ilmajoelle oli ehtinyt paljon väkeä. Paavalin kirjeistä saamme tietoa siitä, kuinka naiset jatkossakin olivat avainhenkilöitä seurakuntien synnyssä ja johtotehtävissä, vaikka kunnian siitä saavat miehet. Heleänä helluntaina vietettiin hiukan isompia lähtöseuroja Ilmajoella, kun ooppera-areena täyttyi pariin otteeseen juhlajumalanpalveluksessa ja Mannerheim-oopperassa. On ehkä hieman helppohintaisesti katsottu, että tekniikka on itsessään neutraalia, ja väistetty asiaan tarttumisen vastuu ja jätetty se poliitikoille ja tekniikan alan ihmisille. Kiitos kaikille helluntaina mukana olleille. Juhlamatkan päivämäärät ovat 5.–18.7.2020. Monien mielestä Raamattu antaa suoran vastauksen kysymykseen kuin kysymykseen. Voi käydä niin, että ensin luemme jotakin ja sitten koemme sen elämässämme. Paikallisosaston 20-juhlavuoden kunniaksi Heleän helluntain juhlalliset ja monipuoliset lähtöseurat riittävät. Ilmajokisetkin saavat osallistua Ylihärmän, Ylistaron, Seinäjoen ja Lapuan Siioninvirsiseuroihin, joissa lähtömieli Nivalaan on korkealla. Tervetuloa Namibiaan heinäkuussa 2020, katsomaan miten maa nyt makaa, ja miten eteläisen pallonpuoliskon luterilaisimman maan suurin kirkko elää ja toimii. Saman ajan se on järjestänyt myös Herättäjäjuhlaviikon maanantaina lähtöseurat seuraaville Herättäjäjuhlille. Markku Hirn 28.6. Raija Talvio 28.6. Jumalan kutsu oli kuulunut aina Rovaniemeltä Helsinkiin. Hannu Kiuru 25,6. Mutta tarkemmin ajatellen: Ilman naisia ei olisi ollut apostoleitakaan. Lähtöseuroja järjestetään ilmajokisten mallin mukaan maakunnassa. Matkan hinta 3000 euroa sisältää lähes kaiken: lennot, laajan kiertomatkan, majoitukset, aamiaiset ja päivälliset ruokajuomineen, juomaveden bussissa, palvelumaksut sekä matkanjohtaja-, opasja tulkkauspalvelut (Olle ja Stefan Eriksson)
Lähivuosina tapahtuma siirtyy pysyvästi pelloilta lentokentille ja alkaa kiertää muutamalla paikkakunnalla. KOTIMAA | 4.7.2019 10. kesäjuhlat Vanhoillislestadiolaisten Suviseurat järjestettiin Muhoksen Matokorven 220 hehtaarin peltoaukeilla Pohjois-Pohjanmaalla
Maailman laidalla Muhoksen pelloilla vaelsi viime viikonvaihteen Suviseuroissa lähes 80 000 vanhoillislestadiolaista. TeksTi | meri Toivanen – kuvaT | suviseuraT / kuvapalvelu KOTIMAA | 4.7.2019 11
Viime vuonna keskusjärjestö nimesi lapsiperheiden tukemisen painopistealueekseen. ”Tulin tänne aralla mielellä, mutta saanko minäkin uskoa kaikki syntini anteeksi”, puhujat kysyvät lopuksi. Vanhoillislestadiolaiset elävät todeksi vastakulttuuria. Äskettäin Miia Tuomaalasta tuli ensimmäistä kertaa isoäiti. Sen jälkeen tapahtuma on jäänyt väliin kerran: toissa kesänä, kun kuopusta odotettiin syntyväksi Suviseurojen aikana. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila on kivunnut puhujapönttöön. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksessä tiedetään, että isot perheet tarvitsevat tukea. Tuomaaloille Suviseurat ovat perheen yhteinen lomareissu. On klisee päivitellä Suviseurojen järjestelyjä, mutta myönnettävä se on: mittasuhteet ovat uskomattomat. Hän meni seuramatkalla kihloihin puolisonsa kanssa. Synnit saarnataan anteeksi Jeesuksen nimessä ja veressä. Seurojen juhlaportti hohti aamuauringossa. Äiti, äiti! Huudot yltyvät, mutta Miia Tuomaala ei hätkähdä pientä kärhämää penkin päässä. Elämä on kuitenkin tuonut perspektiiviä, Hakulinen kertoo. Keski-iässa Tuomaalalle on tullut yhä tärkeämmäksi myös Suviseurojen hengellinen puoli. Sitä voidaan kyseenalaistaa tai siitä voidaan innostua, mutta aina siitä seuraa reaktio, Tuomaala sanoo. Uutena toimintamuotona SRK lahjoittaa uusille aviopareille lahjakortin aviopuolisoleirille. Puhujat ovat aina miehiä, seuraväkeä palvelevia veljiä. – Pyrin ottamaan aikaa, että voisin kuunnella jotkut seurat kunnolla. Kuulijoihin viitataan puheissa sanoilla me, jotka olemme uskomassa tai me, jotka olemme sanankuulossa. Ainakin seurat ovat poikkeuksellinen todellisuus. Välissä lauletaan virsiä ja Siionin lauluja. Kuten kaikissa kristillisissä perinteissä, myös vanhoillislestadiolaisuudessa on oma murteensa. SRK:n johtokunta päätti perustaa perheiden avuksi kotiavun resurssipankin. Paitsi että Jumalan kansa vaeltaa Muhoksen pelloilla, kansaan viitataan Suviseurojen puheissa. Jotkut ovat sitä mieltä, että olotila siellä muistuttaa taivasta niin paljon, että he haluaisivat seurojen kestävän kokonaisen kuukauden. – Kun lähestyin kolmeakymmentä ikävuotta, mietin, toteutuuko perhe-elämä omalla kohdallani ollenkaan. Järjestäjien mukaan paikalla oli yhdellä kertaa enimmillään 79 000 ihmistä. Parikymppisenä hän valmistui lähihoitajaksi, mutta ei ole vielä ehtinyt tehdä töitä kodin ulkopuolella. Etäisyydet alueella ovat valtavia, samoin ihmismassa. Usein siihen on ollut paras mahdollisuus silloin, jos olen ollut asuntovaunulla kahdestaan pikkuvauvan kanssa. Se oli kipein vaihe. Missään muualla Suomessa ei näe näin paljon lapsia. Vaikka sääolosuhteet vaihtuvat äkisti, kaikki perheenjäsenet on koko ajan puettu sopiviin varusteisiin. – Missä tahansa muualla herättää huomiota, kun kerron, että olen neljäntoista lapsen äiti. Seuroissa painotetaan, kuinka Raamatun sanaa halutaan ajassamme muuttaa ihmismielelle sopivaksi. 220 hehtaarin kokoisen seura-alueen maamerkkinä kohosi valkea teltta, johon mahtui istumaan 4 000 ihmistä. Se tuntuu hyvältä. Hän tietää, että kun lapset kasvavat, avautuu uusi maailma. Kirkon vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen Suviseurat on Pohjoismaiden suurin hengellinen tapahtuma. Muhoksen pohjoispohjalaisille pelloille, keskelle ei-mitään, kokoontui viime viikonvaihteessa suurin osa Suomen vanhoillislestadiolaisista. Se, että samoja puheita kuuntelevat sekä aikuiset että lapset, on vanhoillislestadiolaisille kunnia-asia. Alueelle on varattu viikonlopuksi 140 000 kiloa lämmintä ruokaa ja 400 000 jäätelöä. Seurateltan ja ruokailualueen väliin jää heinäpelto, jossa istutaan ringeissä retkituoleilla ja pelataan palloa. Esikoinen täyttää kohta 25 vuotta. ” Jumalan terve! Ele on kaunis, jopa liikuttava. Pudasjärvinen Tuomaala istuu ulkona neljän lapsensa kanssa ja kuuntelee seuroja – tai no, ainakin yrittää. Pian kaksi vuotta täyttävä Hilda on Tuomaalan perheen neljästoista lapsi. Tämä kansa on käytännöllistä väkeä, jonka lastenrattaisiin sullotaan monta pikkuista yhtä aikaa. Avioitumisikä on Suomessa noussut, mutta vanhoillislestadiolaiset menevät edelleen nuorina naimisiin. kesäjuhlat V oitaisiinko Suviseuroja Muhoksella pitää neljä viikkoa, jos Jumala suo. Täällä molemmat faktat tuntuvat absurdeilta. Klassisen musiikin parissa työskentelevä tuottaja Juha Hakulinen on 40-vuotias ja sinkku. Kristillisyys tarkoittaa tässä murteessa vanhoillislestadiolaisuutta. Muu maailma oli hetken poissa Muhokselta. Nekin lapset, jotka eivät enää asu kotona tai kulje vanhempiensa mukana, liikkuvat samalla seura-alueella. Niissä ollaan huolestuneita maailmasta ja sen kiusauksista. Maan väkiluku laskee ja kristikansa vanhenee. KOTIMAA | 4.7.2019 12. Kun katsoo Suviseurojen kenttämaisemaa, näkee vaeltavan Jumalan kansan. Hän aloittaa Suviseurojen avajaispuheensa kysymyksellä, joka hänelle esitettiin palautteena kaksi vuotta sitten Porin Suviseurojen jälkeen. 44-vuotias Tuomaala eli unohtumattomimmat Suviseuransa Haukiputaalla 1993. Lauantai-iltana sinne jonotti ehtoolliselle 24 000 seuravierasta. Liikkeen opetuksen mukaan kaikki lapset otetaan vastaan Jumalan lahjoina eikä raskauden ehkäisyä käytetä. Liikkeessä elää tietenkin myös ihmisiä, joiden elämä ei ole edennyt valtavirran mukaisesti. Ehkä hän opiskelee kokonaan uuden ammatin. Suviseurat ovat Tuomaalalle paikka, jossa hän on kaltaistensa joukossa. Toisessa hetkessä se voi olla vallankäytön väline. Suuret perheet ovat vanhoillislestadiolainen elämisen malli. Perhe on Tuomaalalle sekä voiman ja valon lähde että elämäntyö
Sitten katse löytää tutut silmät, kieli hauraan vastauksen: Jumalan terve. Täällä molemmat faktat tuntuvat absurdeilta. Viimeksi kulunut vuosikymmen on ollut rauhallisemman vaiheen jälkeen vanhoillislestadiolaisille kuohuvaa aikaa. Lapsenlapset kauhovat lohikeittoa, viimeisiä kutsutaan WhatsApp-ryhmän kautta kokoon. Rauhanomaisen kunnioituksen henkeä viestittiin Muhoksellakin sekä kirkon että SRK:n puolelta. ” Maan väkiluku laskee ja kristikansa vanhenee. Lahjoitusten osuus tuloista on hieman kasvanut. SRK:n merkittävimmät tulonlähteet ovat lehdet ja muut julkaisut. Perheen kymmenen muuta lasta olivat kuvaushetkellä toisaalla. Liikkeen historiassa se on ollut moneen otteeseen myös vallankäytön väline. Hakulinen arvioi, että vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä on enemmän yksin eläviä naisia kuin miehiä. Paine avioitumiseen on kuitenkin vuosien mittaan hellittänyt. Raskauden ehkäisystä ja lasten seksuaalisesta hyväksikäytöstä käydyt keskustelut ovat johtaneet vääränlaisina pidettyjen äänenpainojen vaientamiseen ja kriitikoiden rajaamiseen ulos liikkeestä. SRK:n pääsihteerin Juha Kaarivaaran mukaan häntä pyydettiin allekirjoittajaksi konservatiivisten järjestöjen yhteiseen kannanottoon Pridesta. Jumalan terve! Mies tervehtii toista, mutta vanhempi heistä ei heti tunnista puhujaa. Liikkeen johto ei myönnä pelastuksen rajoja suorin sanoin, mutta ei se niitä ole kieltänytkään. Siinä yhdistys linjaa, että Raamatun mukainen avioliitto kuuluu Jumalan luomisjärjestykseen ja seksuaalisuuden toteuttaminen miehen ja naisen väliseen avioliittoon. Irja Utriainen istuu Suviseurojen ruokapöydässä pellon laidassa. SRK:n johtokunnan puheenjohtaja Matti Taskila sanoi yhdistyksen vuosikokouksessa, että vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen suhteet kirkkoon ja yhteiskuntaan ovat avoimet ja hyvät. Vanhoillislestadiolaisuuden henkisen sulkeutumisen taustalla on liikkeen seurakuntaoppi. Ja vaikeistakin asioista selviää. Hänen käsityksensä mukaan ilmiö johtuu siitä, että miehet jättävät liikkeen naisia useammin. Utriaisen mielestä hän voi kantaa nuorista huolta toivomalla ja rukoilemalla, että lapsilla ja lapsenlapsilla menee hyvin. – Ainut tie toipua ei ole se, että hylkää uskon. Keskitalon mielestä tämän tulkinnan varjoon jää yhä useammin perustuslain turvaama oikeus harjoittaa uskontoa paitsi yksityisesti myös yhteisöllisesti. Suviseurojen yhteydessä järjestettiin perinteiseen tapaan myös Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen vuosikokous. Siellä todettiin, että yhdistyksen talous on tasapainossa. SRK hoiti asian kuitenkin itselleen ominaisella tavalla ja julkaisi viime viikon Päivämies-lehdessä avioliittoa koskevan pääkirjoituksen. Yhteisön johtajat viestivät jäsenille, Jumalan kansalle, maailmankuvaa, jossa oikea usko on vain yhteisön sisällä. Suviseurojen avajaisissa puhunut Oulun tuore piispa Jukka Keskitalo ei sisällyttänyt puheeseensa pienintäkään kritiikin siementä. Jos traumaattiset kokemukset ovat lestadiolaisyhteisöstä, Suviseuroihin tuleminen voi ahdistaa, eikä vanhoillislestadiolaisten enemmistö välttämättä ymmärrä tarvetta ottaa etäisyyttä yhteisöön. SRK:n johtokunnan tiedotustilaisuudessa lauantaina nousi esiin samana päivänä järjestetty Helsinki Pride -tapahtuma. Nämä sanat lausutaan samalla tavalla uskoville. Miia Tuomaala liikkui seura-alueella lastensa Eeditin, 7, Paavon, 10, Hildan, pian 2, ja Helkan, 4, kanssa. Elämän moninaisuus versoo Suviseuroissa myös yllättävillä tavoilla. 12 heistä on parhaillaan paikalla Suviseuroissa ja neljä kulkee mummon mukana Liminkaan yöksi. Siihen liitytään vastaanottamalla synninpäästö vanhoillislestadiolaiselta kristityltä ja noudattamalla liikkeen elämäntapoja. Vanhoillislestadiolaisten keskusjärjestö ei ollut ottanut kantaa keskusteluun, jota kirkon osallistumisesta Prideen käytiin julkisuudessa etukäteen. Toisin kuin raamattukonservatiivit, vanhoillislestadiolaiset nokkamiehet eivät haasta kirkkoa avoimeen konfliktiin. Liikkeen puhujien ja seurakuntavanhinten kokouksessa nousi esiin huoli liikkeen jättävistä nuorista. Ele on kaunis, jopa liikuttava. – On iso asia, että lapset haluavat tulla, vaikka kaikkien vanhemmat eivät työesteen takia päässeet tänne. Sillä voidaan osoittaa helposti, kuka kuuluu joukkoon. – Minulla on uskosta tuleva ajatus, että elämä kantaa. – Toivonkin, että etenkin ne kasvatuksen sektorilla vastuullisissa tehtävissä toimivat, joilla on hengellinen koti tässä herätysliikkeessä, työskentelisivät rakentavalla tavalla positiivisen uskonnonvapauden vahvistamiseksi yhteiskunnassamme, Keskitalo sanoi. Utriaisella on 21 lastenlasta. KOTIMAA | 4.7.2019 13. Puheessaan Keskitalo myös kannusti vanhoillislestadiolaisia vahvistamaan positiivista uskonnonvapautta. Päinvastoin: he tekevät kirkon kanssa hyvää yhteistyötä ja arvostavat sitä rakenteena. Se liikuttaa minua hirveän paljon, Utriainen sanoo. SRK:n ensi vuoden toimintasuunnitelmasta käy ilmi, että rauhanyhdistyksiä aletaan rohkaista nuorista koostuvien toimikuntien muodostamiseen. Vertaisten ansiosta moni voi iloita uskosta ja kokea kuuluvansa yhteisöön myös Suviseuroissa, tapaamisia koonnut valokuvaaja Sini Yrjänä sanoo. Hän totesi aina arvostaneensa vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä vahvaa sitoutumista kirkon jäsenyyteen ja vastuun kantamista kirkon eri tasoilla. Hakulisen toivo kumppanin löytämiseksi ei ole vieläkään kuollut. Tarkoituksena on sitouttaa nuoria liikkeen toimintaan. Piispan mukaan yhteiskunnassa näyttää yleistyvän negatiivisen uskonnonvapauden ajatus, joka sinänsä aivan oikein korostaa kansalaisen oikeutta olla halutessaan harjoittamatta uskontoa. Muhoksellakin järjestettiin useita epävirallisia tapaamisia vertaisryhmille, jotka ovat kokeneet muun muassa parisuhdeväkivaltaa, seksuaalista hyväksikäyttöä tai vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä syntinä pidetyn avioeron
Selkeä evankeliumi ja perinteet vetivät paikalle jälleen myös 400 talkoolaista. Vuorokauden tunnit eivät meinaa riittää. On ihanaa olla pappa, joka kertoo Jeesuksesta, sanoo Martti Kivimäki. Areenan takaosassa kellopelit kilisivät ja nuoret äänet kohosivat korkeuksiin niin, että lavan erinomainen äänentoistokin jäi välillä jalkoihin. Seurakunnan sivukirkossa Väinölän kirkossa oli hyvin vähän messukävijöitä. – Messuyhteistyön kokevat yleensä ongelmaksi sellaiset ulkopuoliset henkilöt, jotka eivät ole koskaan käyneet Sleyn messuissa, Helkkula sanoi. Perjantain avajaistilaisuudessa lapset heittelivät päälavalla rantapalloa. – Ilman Kristusta meillä ei olisi taivaspaikkaa. Parasta juhlassa on evankeliumi. Juhlien kokonaiskävijämäärä oli tuttuun tapaan noin kymmenentuhatta henkeä. – Nämä ihmiset eivät ymmärrä, että yhdessähän me olemme julistamassa evankeliumia, Kaisa Huhtala sanoi ja sai spontaanit aplodit evankeliumijuhlaväeltä. Juhlien projektipäällikkö ja Sleyn kotimaantyön johtaja Juhana Tarvainen sanoi avajaispuheessaan, että hyvän Jumalan valo voittaa lopulta kaiken pimeyden ja jäljelle jää vain hänen suunnaton hyvyytensä. Yhteistyö on ollut siunaukseksi. Seurakunnan ja herätysliikkeen messuyhteistyöstä keskustelivat päälavalla Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra Kaisa Huhtala ja Sleyn Satakunnan piirivastaava, Porin messuyhteisön pappi Johan Helkkula. Silloin mies sai Evankeliumijuhlan aikana kolme sydänkohtausta ja päätyi sairaalahoitoon. Hän toivoi, että juhlat jäisivät erityisesti lasten mieleen valoisina ja voittoisina. Kivirannan mukaan pahinta juhlajärjestelyissä on, että kello käy liian nopeasti. Ilman vapaaehtoisia ei synny juhlaa, sanoo monivuotinen vapaaehtoinen Ville Yrjänä. Sleyn messuissa kävijöitä oli puolestaan niin paljon, että väki ei enää mahtunut Porin rukoushuoneelle. Olihan se vähän koomistakin, että teemana oli Valo voittaa, mutta hämärä vaivasi juhlakansaa. Runsaasti kritiikkiä sen sijaan kohdistui Isomäki Areenan hämäryyteen. kerran järjestetyn Evankeliumijuhlan teemana oli Valo voittaa. Naiset eivät voi palvella Sleyn messuissa pappeina. – Jatkossa kiinnitämme sisätiloissa valoon enemmän huomiota. KOTIMAA | 4.7.2019 14. Leikki katkesi vain rukouksen ajaksi. Kiviranta iloitsee uskovaisesta vaimosta ja siitä, että kolmannessakin polvessa on jo aktiivisia pyhäkoululaisia ja Evankeliumijuhlan kävijöitä. Kun alan laulaa Siionin Kanteleen laulua Jeesus mua rakastaa, 2-vuotiaan leikit pysähtyvät hetkeksi ja hän jää kuuntelemaan. Lääkärit ja Jumala auttoivat. 146. Messussa kävijöiden määrä on noussut paitsi sivukirkossa myös pääkirkossa, Kaisa Huhtala sanoo. – On ihanaa olla pappa, joka kertoo Jeesuksesta. Sley on tullut tunnetuksi perinteisestä virkakäsityksestään. kesäjuhlat Valo voitti hämärän Evankeliumijuhlassa Sleyn evankeliumijuhlassa keskusteltiin muun muassa naispapittomista messuistaan tunnetun herätysliikkeen messuyhteistyöstä seurakuntien kanssa. Huhtala ja Helkkula kertoivat saavansa molemmat vihapostia yhteistyön vuoksi. On tärkeää, että pysyisimme Raamatun sanassa. Porin Teljän seurakunnassa yhteistyöstä on kuitenkin Kaisa Huhtalan mukaan vain hyviä kokemuksia. Tom Säilä kertoo olevansa erityisen kiitollinen heistä, koska he antavat valtavasti aikaansa sekä juhlien valmistelussa, niiden aikana että juhlien purkamisessa. Sleyn toiminnanjohtajan Tom Säilän mukaan juhla sai kiitosta hyvästä opetuksesta ja julistuksesta sekä musiikista. Porin Teljän seurakunnan kirkkoherran Kaisa Huhtalan mukaan yhteistyö on ollut pelkästään siunaukseksi. Sleyn entinen Japanin lähetti Pirjo Harstinen vastasi Lähetyskahviosta. Vuodesta 1986 joka vuosi talkoolaisena palvellut Matti Kiviranta Vammalasta vastasi juhlien penkeistä, pöydistä ja muista materiaaleista, vaikka matka meinasi katketa jo kolme vuotta sitten. – Kävimme pitkät neuvottelut, ja nyt Sley on järjestänyt messuja Väinölän kirkossa jo viisi vuotta yhteistyössä seurakunnan kanssa. Jumalan on pelastanut meidät uskon kautta, ja se on Jumalan suuri lahja. V iime viikonloppuna Porin Isomäki Areenassa järjestetyssä Sleyn valtakunnallisessa Evankeliumijuhlassa lapset saivat näkyä ja kuulua. Tämän vuoksi monet seurakunnat eivät tee messuyhteistyötä Sleyn kanssa
Mutta nyt kaikki on hyvin ja kahvi tippuu. Harstiselle Sley tuli tutuksi jo äidinmaidossa. Kinnasen kuume laski, ja elämä ja valo alkoivat voittaa. Hän iloitsee esimerkiksi Porin Marttojen mukaan lähtemisestä. Lähetyskahvion vapaaehtoinen vastuuhenkilö Pirjo Harstinen Marttilasta on hankkinut kaikkiaan lähes 90 talkoolaista letunpaistoon, kahvioon ja kassoille. Selkeä julistus ja Siionin Kanteleen laulut ovat tässä liikkeessä parasta. Pidä huoli, että sullakin on sellaisia ystäviä, joille voit laittaa rukouspyyntöjä. Hän kertoi poteneensa juuri ennen Evankeliumijuhlaa pari viikkoa sitkeää kesäflunssaa ja kiukutelleensa Jumalalle, kun kuumekin nousi. Erityistä huolta kannettiin pohjoisen alueen kotimaantyöstä, johon säästöt ovat kohdistuneet suhteessa rajuimmin. Harstinen on joutunut miettimään, kuinka paljon kahvia, maitoa ja pullaa juhlilla mahtaa mennä. – Jos olisin etukäteen tiennyt, kuinka valtava homma tämä on, en ehkä olisi lupautunut. Nuori mies on mukana Sleyn toiminnassa suvun perintönä, mutta rippikoulu syvensi suhdetta herätysliikkeeseen. Epäilykset siitä, voidaanko vastuuvapautta myöntää, liittyivät Säilän mukaan Sleyn entisen hallintojohtajan Heikki Kymäläisen irtisanomiseen. Sleyn vuosikokouksessa huolestutti kotimaantyön tulevaisuus säästötoimien paineessa. Isomäki Areenan tilaisuuksien nettistriimauksesta vastasi vapaaehtoinen Juho Erkkilä Lohtajalta. Kristittyjen ei tarvitse olla omassa voimassa kulkijoita. – Kaverit kyselivät vointia ja lupasivat rukoilla. Tilinpäätös hyväksyttiin kokouksessa suoraan, mutta hallituksen vastuuvapaudesta äänestettiin suljetulla lippuäänestyksellä. Sitten hän päätti laittaa ystävilleen viestin ja pyytää heitä rukoilemaan puolestaan. Nuoren puheenvuoron piti päälavalla Matleena Kinnanen. | Kuvat: Emilia Karhu Sleyn uuteen hallitukseen tuli vahva edustus Pohjanmaalta, kertoo toiminnanjohtaja Tom Säilä. KOTIMAA | 4.7.2019 15. – Puhdas evankeliumin opetus on minulle tärkeää, hän sanoo ja kantaa samalla tavaraa Isomäki Areenan pihalla sijaitsevaan Lähetyskahvioon. – Sley on hengellinen kotini. Hänelle tämä kokemus oli pieni aavistus siitä, mitä sitten on edessä, kun valo voittaa lopullisesti. Hallitus sai kuitenkin luottamuksen selkeällä äänten enemmistöllä 126–46. Me saadaan pyytää rohkeasti esirukouksia ja kantaa myös läheisiämme, Kinnanen sanoi. Samaa mieltä on Ville Yrjänä Himangalta. ” Selkeä julistus ja Siionin Kanteleen laulut ovat tässä liikkeessä parasta. – Porukassa on mukava touhuta. – Uuteen hallitukseen tuli nyt vahva edustus Pohjanmaalta, mikä voi vaikuttaa jatkossa linjauksiin, toiminnanjohtaja Tom Säilä sanoo. Hän siteerasi Jesajan kirjan profetiaa, jossa kuun valo on kuin auringon valo, aurinko valaisee seitsenkertaisesti ja Herra parantaa kansansa vammat ja haavat. Miehet ovat olleet Evankeliumijuhlassa talkoolaisina jo useita vuosia. Kaikki kodissa ei aina miellytä, mutta kodissa pysytään silti. Hän työskenteli 13 vuotta Sleyn lähetystyöntekijänä Japanissa. Emilia Karhu Evankeliumijuhlan kokonaiskävijämäärä oli tuttuun tapaan noin kymmenentuhatta henkeä
Voi sanoa, että minut on juoksutettu herännäisyyteen. – Kun muutimme 1990-luvun alussa Helsingistä Lapualle ja ostimme tämän talon, entinen toiminnanjohtaja Jaakko Elenius kertoi minulle, että kyllä toiminnanjohtajan talon pitäisi olla komiampi, Kuusinen muistelee. Päätoimikunta hyväksyi asian ja työ alkoi 1980. Ristosta tuli sittemmin Kiuruveden kirkkoherra. Pari lyhyttä seurakuntatyön jaksoakin aikaan mahtui. Mutta ”loppusijoituspaikka” oli sittenkin toisaalla. Hengellinen koti oli löytynyt. Katse voi kiinnittyä esimerkiksi savesta muotoiltuun pikkuiseen körttiemäntään ja -isäntään mustissa asuissaan. En puolustanut sitä omassa piirissäni ja koin olevani huono Kristuksen sotamies. Teologin uran valitseminen nuorena ei ollut Jouko Kuusiselle aivan helppo päätös. – En itse käynyt minkään puulaakin kokoontumisissa. Kuusinen ihastui herännäisyyteen, sen veisuuseen ja virsien välisen hiljaisuuden tiheään ”läsnäoloon”. – Vanhemmat olivat seurakunnan vahtimestareita, isä tosin oli päätyössä Nokian kumitehtaan rakennusmaalarina. Mutta nuo vuodet ovat olleet aatteelliselle kehitykselleni tärkeitä. – 80-luvun kirkollinen ilmapiiri oli jotenkin ahdistava. TeKSTi | JuSSi RyTKönen – KuVAT | miKKo LehTimäKi KOTIMAA | 4.7.2019 16. Silloin uppoaa syvälle. Niitä yllä on menneiden sukupolvien aikana käyty sotaan maailmaa, sen turhuutta ja erilaista hengellistä hekumaa vastaan. Elettiin suurten missioiden ja ratkaisukristillisyyden aikaa. Armoa on silloinkin, kun sitä ei armoksi ymmärretä nimetä, Jouko Kuusinen sanoo. Mutta olin arka tuomaan esille vakaumustani. – Kirkkoa vedettiin Suomessa 1970-luvulla turpiin julkisuudessa. Vaikka vajoaisi kuinka syvälle eikä pohjaa tuntuisi, niin pohja kuitenkin on. Musta tai tumma harmaa on herännäisyyden maastoväri. Taustalla Lapuanjokeen heijastuu Lapuan kirkon kellotapuli. 1980-luvulla Kuusinen työskenteli enimmäkseen H-Y:n eri tehtävissä. Kun masennus ottaa ihmisen valtaansa, ympärillä on vain mustaa pimeyttä. Kuusisten asunnossa erottuu taide-esineiden joukossa paljon sellaista, joka viittaa herännäisyyteen. Oli Tässä Elämä -kamSyvän veden körtti Herättäjä-Yhdistyksen entinen toiminnanjohtaja Jouko Kuusinen on oppinut, että elämää ei voi hallita ja siihen kuuluu monenlaisia värejä. Niinpä hän kutsui kerran seuroihin Körttikodille, jonne päädyin lopulta asumaankin. – Jussi Elenius houkutteli minua Körttikodin isännäksi. Mutta pohjallakin kannattaa armo – myös silloin, kun sitä ei itse jaksa huomata. Seurasi valmistuminen, pappisvihkimys, seurakuntatyön aloittaminen ja varusmiespalvelus. Herännäisyyteen Kuusista houkutteli opiskeluja lenkkikaveri Risto Pentikäinen. Kuka. Eteläpohjalainen huumori on lakeudenkuulua. Nokia oli poliittisesti varsin punainen ja kirkonvastaisuutta oli paljon. Teologian opiskelu yliopistossa tuntui mielekkäältä. Asuimme seurakuntakodin yhteydessä ja olin kyllä hyvässä mielessä toiminnallisesti ja hengellisesti painekyllästetty kristinuskon asiaan – mitä aktiivisin seurakuntalainen. Valkoiseksi maalatun omakotitalon isännän, Herättäjä-Yhdistyksen (H-Y) entisen toiminnanjohtajan, pastori Jouko Kuusisen avain rapisee lukkopesässä. Jouko Kuusinen, 64 Ammatti: Pastori, toiminnanjohtaja (eläkkeellä) Siviilisääty: Naimisissa Kotipaikka: Lapua, edessä muutto Tampereelle Teologit, joita arvostaa: Jaakko Elenius, Eero Huovinen ja Tuomo Mannermaa Rakkaimmat Siionin virret: Kaikki, ehkä erityisesti 107, 132, 138, 152 sekä iltavirret haastattelu L apuan Saarenkankaan omakotialueen yllä lepää kesäkuinen lämpö, jota lakeuden ainaiselta tuntuva tuuli sopivasti vilvoittaa
Muutamien herättäjäjuhlien tulos sattui jäämään aika laihaksi, aluesihteerien määrää oli lisätty ja esimerkiksi Uudet veisuut -ooppera vuonna 1990 oli tullut odottamattoman kalliiksi. Se näkyi myös kirkossa ja järjes” En voi yhtyä siihen, että ”se, mikä ei tapa, vahvistaa”. Aika aikaansa kutakin. Körttikansan katseet ja odotukset kohdistuivat yhdistyksen johtoon. Taloustilanteen aiheuttamien paineiden lisäksi H-Y:ssä oli toteutettava toimintaja hallinto-organisaation muutokset. Edessä oli muutto Lapualle. – Joistakin kokouksista lähdin fyysisesti pahoin voiden pois, hän muistelee. – Minun piti kiertää Suomea paljon. Kuusinen oli H-Y:n edustajana Suomen Kirkon Seurakuntatyön Keskusliiton evankelioimistyön neuvottelukunnassa ja sai seurata molempien tapahtumien valmistelua. – Tapasin eri puolilla maata asuvia ihmisiä. Minusta se, mikä ei tapa, vammauttaa. KOTIMAA | 4.7.2019 17. Sitten kävi niin, että H-Y:n päätoimikunta kutsui Kuusisen toiminnanjohtajaksi. – Toiminnanjohtajaksi tullessani yhdistyksellä oli kymmenen miljoonan markan velat. Ei voi puhua hengen loimuavista liekeistä, mutta seurakansassa oli alttiutta tehdä erilaisia asioita. panja, sitten Billy Graham kävi Helsingissä. Jo edelliset toiminnanjohtajat Väinö Maunumaa ja Jaakko Elenius olivat luoneet tällaisen mallin tehtävän hoitamisessa. Elettiin vuotta 1991. Aika oli myös herännäisyyden kaltaisessa kansanliikkeessä vaikea. He paloivat seuroille ja se antoi minullekin toivoa. Työ oli mielenkiintoista ja hyvin mukaansatempaavaa. Näistä ja muista syistä tilanne kentällä oli tulehtunut, Kuusinen kertoo. Suomi oli syöksynyt syvään ja tuhoisaan talouslamaan. » tökentässä. Oli seuroja, saarnoja ja kokouksia. Jouko Kuusinen katseli uutta maisemaa Lapuan keskustassa sijaitsevan Kosolan talon ikkunasta
Kuusinen muistaa Eleniusta arvostaen. – Usein luodaan sellaista illuusiota, että elämän pitäisi olla auvoista ja onnellista. Masennus on Suomessa suurin yksittäinen syy työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymiseen. – Se on tuntunut ikävältä. Törmäyksen jälkeen uusittiin mittavassa hammasja leukaremontissa osa purukalustoa. Elämän hallitsemattomuutta Kuusiselle opetti jo opiskeluaikana Espoossa koettu pyöräkolari auton kanssa. Enkä ole sen jälkeen killuttimia pitänyt. Jouko Kuusisen musiikinopettajapuoliso Maaria sairastui vakavasti ja pitkäkestoisesti ja joutui jäämään työelämästä pois. Oli paljon keskusteluja ja huumoriakin. – Suhteessa häneen tunsin olevani saamapuolella, usein oppipoikana. Mitään syytä ei koskaan löytynyt. Kirkosta eroamiset ja lasten kastamatta jättämiset ovat hänestä huolestuttavia merkkejä. – Suhteemme alkoi itse asiassa jo vuonna 1981, jolloin eräällä pitkällä junamatkalla Aholansaareen kävimme ”armonjärjestystä” läpi. Jouko Kuusinen katsoo puhuessaan välillä suoraan silmiin, välillä kaukaisuuteen. Silloin Jaakko oli vielä yliopiston leivissä. Kyynärpäät nojaavat pöytään, ajatus hakee muotoaan. Mutta elämällä oli varattuna myös muuta. Vuonna 2003 Kuusinen jäi pois työstä, ja vuonna 2006 hän siirtyi työkyvyttömyyseläkkeelle. Vain sen kokenut tietää, mistä asiassa voi olla kysymys. Masennus tulee hiipimällä tai iskee nopeasti. Se oli minulle merkki tai enne siitä, että elämässä odotti vielä suurempia ristejä. Toinen puolisoiden välinen raskas asia oli, että tutkimuksien ja hoitojen jälkeenkään he eivät saaneet lasta. Se ottaa valtaansa. Sellaista, että valinnoillaan ihminen voi hallita elämää. Työuupumus sai miehestä vallan. Muistot elämän muuttumisesta, sairaudesta ja julkisuudesta vetävät vieläkin hiljaiseksi. Diagnoosi on vaihdellut syvän ja keskivaikean masennuksen välillä. Kaiken kaikkiaan Suomen kirkko ja herännäisyys tulivat toiminnanjohtaja Kuusiselle 1990-luvun mittaan entistäkin tutummiksi. – Myös kaularistini lensi kolarissa kauas. haastattelu Jaakko Elenius oli ollut näkyvä valtakunnanjulkkis, jonka saappaisiin ei ollut aivan helppo astua. Mies ja Lapuan Alajoen lakeus. Sen sijaan olen ajatellut, että onko häntä hänen kuolemansa jälkeen vähän tahallaankin yritetty ymmärtää väärin. Kuusinen miettii sanojaan tarkkaan. ” Kuusinen ihastui herännäisyyteen, sen veisuuseen ja virsien välisen hiljaisuuden tiheään ”läsnäoloon”. KOTIMAA | 4.7.2019 18. Tällä Kuusinen viittaa ”körttikapinaan” ja muuhun, jossa Eleniuksen päälle on jälkikäteen sysätty aika paljon. Vuosikymmenen lopulla Joukolla oli pitkiä sairauslomia toiminnanjohtajan työstä. Kuusinen kertoo heidän suhteensa olleen läheinen. Kun painetta omassa elämässä alkoi olla tarpeeksi, työhönkään ei ollut enää voimia. Hän elää vahvasti mielessäni. Oma perhe oli yhtäkkiä keskiössä enemmän kuin ennen. Range-Rover luisui lumituiskussa Kuusisen päälle. Kylässä käytiin puolin ja toisin, Eleniusten Helsinkiin muuttoon saakka. Piti hakea apua. Minun kokemukseni on kuitenkin se, että aina se ei mene niin, Kuusinen sanoo mietteliäästi. Jouko Kuusisen mielestä seuraliikkeen ja kirkon ongelmissa on paljon samaa: onko seurojen ja levähtämisen tarpeessa olevia, onko vastuunkantajia
Kuusinen muistuttaa, että Herrallamme on ollut tapana luoda uusia vastuunkantajia. Se on jotakin, minkä päältä itsensä aina välillä löytää, kun on luullut, ettei sitä olekaan. Vaikka sitä heikkouden hetkellä epäileekin, Jouko Kuusinen sanoo. Ne uudistettiin vuonna 2016. Hän vertaa tilannetta menneiden aikojen hengellisiin herätyksiin. Mutta väliin ei jaksa rukoilla edes sitä. – Silloin esimerkiksi kirkolliset uutiset ja ongelmat kutistuvat ja menettävät merkityksensä. – Kristillisessä kasvatuksessa ei ole mitään, mikä pilaisi lapsen! Toinen asia on nuorten aikuisten yleinen kirkosta eroaminen. – Itseltäni se on ollut välillä kateissa. Voimat ovat paenneet kuin Raamatun Simsonilta. Sairastumisen jälkeen elämä on keskittynyt kotiin. Se ainakin on kantanut, kun jonkun tilanteen yli on päästy, Kuusinen muotoilee. Se on vakava paikka. Uusimpaan Pappismatrikkeliin Kuusinen on merkinnyt harrastuksekseenkin ”syvien vesien sukelluksen”. Työvuosinaan Herättäjässä Jouko Kuusinen sai nähdä Suomen kirkkoa, herännäisyyttä ja suomalaista yhteiskuntaa eri näkökulmista. Jalkojen alla ei tunnu pohjaa. Mutta kun tarrautuu, silloin on hätä! Toinenkin Siionin virsi, 110, puhuttelee Kuusista enemmän alkuperäisen sanoituksen mukaisena versiona. Se voi jättää sellaiset jäljet, että hyvä, jos jaksat nousta polvillesi maasta! Kuusinen napauttaa. – Isä meidän -rukous kätkee silloin sisäänsä kaiken. Kun ”tarttuu”, se on kuin ottaisi kiinni lehmän hännästä. Hänelle tulee mieleen jälleen Siionin virsi: ”Kun oma pohja vajoaa, niin armo yhä kannattaa. Lapua on Kuusisen arvion mukaan melko lailla vahvojen ja osaavien ihmisten maata. Kuitenkin samaan aikaan on lisääntyvää henkisyyden ja uskonnonkin etsintää. Mutta minulla on jumaluusoppini! Se pysyy. ”Viimeisen laulun vielä laulan, ennen kuin matkaa jatketaan.” Kuusiset muuttavat syksyllä Lapualta Tampereelle. Voi tulla tunne, että eikö Hän, joka tuomitsee, kuitenkin tiedä. – Armoa on silloinkin, kun sitä ei armoksi ymmärretä nimetä. Nuorten polvien ilmastoja ympäristöherätystä Kuusisen sen sijaan ymmärtää hyvin. – Hyvin hiljaisesti olemme saaneet kotonamme elää. KOTIMAA | 4.7.2019 19. Mutta sen alkuperäinen teksti oli kyllä parempi: ”Tarraudun käteen Vapahtajan.” Siinähän on aivan eri intensiteetti. – En oikein tiedä, keitä varten se tehtiin. Ei ollut oikein muuta luettavaakaan kuin uskonnolliset tekstit. Jos masennuskausi pitkittyy, monet asiat pelkistyvät. Niin käy helposti myös rukoukselle, kun tuskissaan yrittää asioitaan itse sanoittaa. Lääkitys auttaa masennuksessa, mutta Kuusisen mukaan siitä huolimatta hyvät ja huonot päivät tai kaudet vaihtelevat. – Lisääntyvä lasten kastamatta jättäminen on sellainen. Mutta eniten ahdistuneelle varmaan antavat Psalmit ja Vanhan testamentin hengellisyys. Tämän päivän nuoret reagoivat tämän ajan kysymyksiin. Monella on elämä mallissaan, vaikka kaikilla on tietysti myös omat murheensa. Kuusinen miettii, onko elämäntyyli muuttunut sellaiseksi, että kirkko vaan ei siihen kuulu. – Ja kun se menee, silloin ollaan tyhjän päällä. En puolustanut sitä omassa piirissäni ja koin olevani huono Kristuksen sotamies. Hän miettii nytkin mielellään kirkon näkymiä. Silloin jää huulille vain Herra armahda huudahdus. Ehkä rippikoulun kokemuksellisuus pitäisi arvioida uudestaan. Kummejakaan ei välttämättä löydy. – Rippikoulun liki sataprosenttisesti käyneiden sukupolvien lapset eivät enää näytä arvostavan sitä perintöä ja uskon sisältöä. Kyllä ihmiset ovat olleet iloisia, kun on tullut jonnekin lähdettyä. Kaikki se on tullut elämän vaikeuksissa Kuusiselle suureksi. Jouko on kertonut, miten kahden työelämän kiireistä pudonneen toisaalta annettiin olla rauhassa. Lapuan tuomiokirkon radioituja palveluksia kuitenkin kuuntelen. Toiminnanjohtajana hän oli ollut julkisuuden henkilö. – Suonsilmäke imee ja kiskoo pimeyteen. Minusta se, mikä ei tapa, vammauttaa. Kuusinen miettii pimeyden ja voimattomuuden todellisuutta Siionin virsien kautta. Kun ihminen on masennuksen pimeydessä ja pohjalla, kaikki oma hengellinen tai teologinen osaaminen rapisee. – Siinä lauletaan ”Nyt käteen tartun Vapahtajan”. Näin herännäisyydessä on perinteisesti ajateltu. Herännäisyydessä on Kuusisen mukaan samat haasteet kuin kirkolla muutenkin. – Tämä kaikki on tietysti ollut oman pääni sisäistä. Eräät ilmiöt vaikuttavat ahdistavilta. Mihin muuhun kuin synnintuntoon silloin olisi herätty. Kuusinen ei ymmärrä ilmiötä lainkaan. Sen päällä, niin kuin kallion, minulla turvapaikka on.” – Vaikka vajoaisi kuinka syvälle tahansa ja vaikka pohjaa ei tuntuisi, niin meillä on kuitenkin pohja. – Seuraliikekin on täällä vähän sellainen. Onko kirkosta vieraantuminen vanhojen kaavojen ja virsien syytä, vai onko syy sittenkin muualla. Ihmiselämän vaikeiden aikojen keskellä moni joutuu kysymään, mitä on armo. 1990-luvun messu-uudistuskaan ei Kuusisen mielestä onnistunut. Pystynkö, jaksanko minä. Kun masentuneella on huonoja päiviä, on olo Kuusisen mukaan kuin olisi hyllyvällä suolla. Siinä tappelee elämisensä ja olemisensa kanssa. Niiden keskellä ihminen pohtiikin kaikkea vain oman selviämisensä näkökulmasta. – Toivottavasti Hän jatkaa samaa työtään. Onko vielä itsensä hengellisesti heikoiksi tai muuten voimattomaksi tuntevia ihmisiä, jotka tarvitsevat seuroja, levähdysja tankkauspaikkoja. Se on Uuden testamentin yleisimpiä pyyntöjä. – En voi yhtyä siihen, että ”se, mikä ei tapa, vahvistaa”. Armo kietoutuu muuhunkin kuin syyllisyysproblematiikkaan. ” Kirkkoa vedettiin Suomessa 1970-luvulla turpiin julkisuudessa. Eivätkö vanhemmat kuitenkin tahdo lapsilleen parasta. – Säilyykö kansanliike, onko seurojen järjestäjiä ja sitoutuneita ihmisiä. Kuusisten keittiönpöydän äärellä on pitkään hiljaista. Kuusisen mielessä on Jaakko Löytyn virsi ”Viimeisen laulun vielä laulan”. Rippikoulussako me kirkossa olemme epäonnistuneet, kun kasteen sisällöllinen puoli ei ole mennyt perille. – Aiempi sanoitus kuului: ”Näin olkoon tästä lähin jumaluusoppini: myös viimeinen ja vähin saa olla omasi.” Nyt uudistettuna sanat kulkevat näin: ”Näin olkoon tästä lähin uskoni, oppini.” Mutta sehän on aivan eri asia! Kuusinen viittaa siihen, että ihmisen usko tulee ja menee. Kuusinen kertoo, että elämän muututtua seuralaisina ovat olleet myös arkuus, tietynlainen häpeä ja riittämättömyyden tunne: tällainenko minä nyt sitten olenkin. Olen varmaan tilastollisesti Lapuan seurakunnan vieraantunein jäsen: en ole käynyt paljonkaan kirkossa. – Menneessä maailmassa ihmisten kokemuspiiri oli hyvin paikallinen
Tänä vuonna tulee vielä Olli Kortekankaan Elämänkuvat. K anttorin koulutuksen saanut Matti Hyökki, 72, on johtanut elämänsä aikana kymmeniä kuoroja. Seurakuntien laajimpia vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat kirkkokuorot, joissa on kaikkiaan lähes 40 000 jäsentä. Sen sijaan nuoremman polven keskuudessa niin sanottu sattumalaulaja alkaa olla harvinaisuus. Vuosikymmeniä kuorojen parissa työskennellyt Matti Hyökki valmentaa jälleen Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa. Monesti on viisaampaa perustaa uusi pieni kuoro vanhan rinnalle. – Koko kuoro pääsee kunnolla ääneen Mozartin c-molli messun esityksessä heinäkuun 12. – Ihmiskunta on aina laulanut yksiäänisiä melodioita. Passioita ja oratorioita alkoi syntyä 1600–1700-luvuilla, jolloin musiikin keinoin alettiin kuvata tapahtumia. Suomalaiset rakastavat kuoroissa laulamista. Sen jälkeen, kun Joonas Kokkosen Viimeiset kiusaukset alkoi houkuttaa kristikansaa oopperaan vuonna 1975, alettiin säveltää myös varsinaisia kirkko-oopperoita. Ensimmäiset oopperatkin syntyivät jo 1600-luvulla, Matti Hyökki kertaa. – Kanttorin koulutus on perinteisesti ollut monipuolista. Se antaa eväitä sovittamisesta improvisointiin ja johtamisesta solistina laulamiseen. Hämmästyttävän monella suomalaisella oopperalaulajalla on kirkkomuusikon koulutus. Tuorein lienee Jyrki Linjaman Kolme kirjettä Laestadiukselle. Suomessa etäisyyttä on pitänyt yllä vanhojen herätysliikkeiden pietismi, joka vieroi kaikkea maallista kuten teatteria. Samaan kartettavien kasaan lensivät kevyt musiikki, tanssi ja myös ooppera. – Sitä mukaa kun kuorolaiset vanhenevat, laulajia jää pois eikä uusia tule tilalle. Kun niitä esitettiin suurissa ja korkeissa katedraaleissa, äänen kaiku toi rinnalle toisen äänen. Sirkku NyStröm Savonlinnan Oopperajuhlat 4.7.–3.8. | Kuva: Freija Özcan Kuoronjohdon grand old man kulttuuri Beethovenin missa solemnis kuultiin Savonlinnan Oopperajuhlilla Olavinlinnassa kesällä 2017. Matti Hyökillä on ehdotus uusien laulajien tavoittamiseksi. | oopperajuhlat | ” Nuoremman polven keskuudessa niin sanottu sattumalaulaja alkaa olla harvinaisuus. | Kuva: Soila Puurtinen / Savonlinnan Oopperajuhlat KOTIMAA | 4.7.2019 20. Hyökin valmentamalle Savonlinnan Oopperajuhlakuorolle tämä kesä on poikkeuksellinen. Kirkon ja oopperan ajatellaan usein olevan kaukana toisistaan. – Tavallisilla luokilla ei enää opeteta äänenkäyttöä, ja monet musikaaliset lapset ja nuoret ohjautuvat musiikkiluokille. Siitä alkoi moniäänisyyden kehitys, joka kukoisti jo 1100–1200-luvuilla. Kuorot ovat siinä määrin vakiintunut musiikin harrastamisen muoto, että niiden syntyhistoria on lähes unohtunut vuosisatojen hämärään. Ongelma on koulujen musiikinopetus, jossa laulaminen on saanut väistyä bändien ja muun soittamisen tieltä. päivänä. Suomen kuorojen tulevaisuus ei Hyökin mukaan silti näytä kovin ruusuiselta. Ohjelmistossa sattuu olemaan teoksia, joissa tarvitaan lähinnä vain miesääniä, kuten Giuseppe Verdin Rigoletto ja Gioachino Rossinin Sevillan parturi. Aiemmin monilla laulajilla oli kansakoulunopettajan pohjakoulutus, jossa musiikilla oli merkittävä paino. Hän on ehtinyt myös opettaa kuoronjohtoa Sibelius-Akatemiassa yli 30 vuotta. Edelleen hän johtaa Laulu-Miehiä ja valmentaa Savonlinnan Oopperajuhlakuoroa. matti Hyökki on koulutukseltaan kanttori. Soittotaitoisille ja musiikkia lukemaan tottuneille nuorille laulaminen on kansalaistaito. – Kanttori voisi aluksi yrittää löytää vaikka vain 2–3 puhtaasti laulavaa seurakuntalaista, jotka toimisivat virsilaulun aikana hänen tukenaan