vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –4 1 22 Paavi Franciscus kävi Virossa Sadat suomalaiset seurasivat vierailua Tallinnassa 4 Kristillistä kirjaa tehdään mutta ei lueta Filosofi vaihtaisi onnellisuusoppaat itsekritiikkiin. 12 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3
Herättävätkö kuvat sinussa mitään ajatuksia tai tunteita. Kampanjakuvien keskiössä on yleensä avun tarpeessa oleva ihminen. – Apostoleiksi ja profeetoiksi itseään kutsuvat johtajat ovat suosittuja. Kaikilla on lahjoja yhteisen hyvän rakentamiseksi. Kuvat voivat olla surullisia, mutta usein niissä näkyy myös toivo, usko paremmasta huomisesta. dAniEllE MiEttinEn ”Afrikassa puhaltaa uuden politiikan tuuli” rovasti Kenneth Mtata rakentaa luottamusta Zimbabwen etnisten ryhmien, puolueiden, maalaisten ja kaupunkilaisten sekä nuorten ja vanhojen välille. | viikon henkilö | Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri, teologian tohtori Kenneth Mtata vieraili Helsingissä syyskuun lopulla. Kuinka todellinen kuvaustilanne on ollut. 4 Millaisia muutoksia uskonnon alueella on tapahtunut. 85 prosenttia zimbabwelaisista on aktiivisia kristittyjä. Tässä hengessä kirkko kutsuu yhteiskunnallisia vaikuttajia dialogiin, joka auttaa näkemään yhteiset päämäärät. Etelä-Afrikan ja Zimbabwen vanhat presidentit on pantu sivuun. Lue juttu hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvista sivuilta 8–9. Hyötyykö juuri kuvan henkilö rahallisesta avustani. sinä palasit Euroopasta kotiin. Kirkko tarjoaa puolet maan kaikesta peruskoulutuksesta ja terveydenhuollosta. – Kun opiskelin julkishallinnon johtamista, tajusin, että Eurooppa ei tarvitse minua mutta Zimbabwe tarvitsee. Järjestöt kuitenkin vakuuttelevat, että kaikkia kuvaussääntöjä noudatetaan, kuvissa olevat ihmiset ovat antaneet lupansa kuvien julkaisemiseen ja että heidän nimensä tiedetään. Kuvien eettisyys ja autenttisuus herättävät toisinaan vilkasta keskustelua ja kysymyksiä. 3 Monet koulutetut afrikkalaiset jättävät kotimaansa. Samalla järjestöt miettivät tarkkaan kuvien todenmukaisuutta ja sitä, miten kuvattava henkilö kuvissa esitetään. | Kuva: Danielle Miettinen KEnnEth MtAtA Zimbabwen kirkkojen neuvoston pääsihteeri Kuvan kertomaa hyväntekeväisyysjärjestöjen varainkeruuja tiedotuskampanjoiden tavoitteena on kehitysmaiden ihmisten elinolosuhteiden parantaminen lahjoitusten turvin. Muutto takaisin oli vaikea päätös, koska lasten tulevaisuus on siellä hyvin epävarma. – Etiopian uusi pääministeri tavoittelee yhteyttä Eritrean kanssa, ja Somalia haluaa liittyä tähän prosessiin. Miksi juuri kyseinen ihminen on haluttu kuvata juuri siinä tilanteessa. 1 Mitä annettavaa kristinuskolla on luottamuksen rakentamisessa. Afrikassa puhaltaa uuden politiikan tuuli. Keniassa presidentti ja oppositiojohtaja ovat kätelleet ja halunneet astua yhteistyön tielle. – Ammennamme Paavalin opetuksesta: erilaiset kuuluvat yhteen. Huomaan itse välillä pohtivani kuvien todenmukaisuutta suhteessa niiden mainosmaisuuteen, siis siihen millainen kuvasta on haluttu tarkoituksella tehdä. 5 Onko Afrikalla toivoa. Miksi. Heidän seurakunnissaan kaikkiin ongelmiin etsitään vastausta ihmeistä. aluksi Ari MinAdis Toimittaja esittää kysymyksiä hyväntekeväisyysjärjestöjen kuvista. – Tuoreen tutkimuksen mukaan zimbabwelaiset pitävät kirkkoa kaikkein luotettavimpana instituutiona. KOTIMAA | 4.10.2018 2. 2 Millainen asema kirkolla on Zimbabwessa. Tämä tappaa halun rakentaa yhteiskuntaa demokratian ja opiskelun avulla. Missä kuva on otettu. Yritämme median kautta viestittää, että kristinuskoa voi tulkita toisinkin, nöyrästi palvellen
En jaksaisi vain olla, mutta kännykän akku on loppunut ja ohi vierivien talojen rakennustelineet olen nähnyt liian monta kertaa. Lukija kokee saavansa kirjan kertomista asioista tai tarinasta itselleen voimaa, joka auttaa elämään eteenpäin – ja jopa kääntymään Jumalan puoleen. Toivon, että myös hän lausuu pienen rukouksen puolestani. Osassa kirjoista julistus on hienovaraista, osassa muistellaan kirkon elämää, pohditaan etiikkaa, visioidaan tulevaa, avataan historiaa, annetaan ohjeita arjen kilvoitteluun tai kerrotaan vahvoja tarinoita. Katseeni kiertää vierustovereissa. | pääkirjoitus | ???????. Istun ruuhkabussissa tuntien ihmisten keskellä yksinäisyyttä. Kirjallisuus elää murrosaikoja. Äänikirjat ovat kokeneet uuden tulemisen. En voi tietää, mitä taakkoja he kantavat mukanaan, mutta vuorotellen siunaan heitä mielessäni. Se on myös anteeksipyyntö niistä kaikista kerroista, kun itse katson ohi lapsieni. Tarkemmin katsoessani näen, miten vastapäisen naisen silmien ympärillä on mustat renkaat, tummemmat kuin omani. Kristillinen kirja pitänee pintansa vielä pitkään, mutta varmaa ei sekään ole. Edellä hahmotellun kaltainen kristillinen kirja on toki vain yksi kirjallisuuden lajityyppi. Kirjan kriisi on myös kirkon kriisi KOTIMAA | 4.10.2018 3. Tosin ei Bulgarian sotavoimilla ole ollut pitkään aikaan keskusvalloille suurempaa merkitystä. Hengellisen elämän harjoittamiseen ovat kautta vuosisatojen kuuluneet kirjat: Raamattu, postillat, hartauskirjat ja ennen kaikkea virsija laulukirjat. Toivon, että minun varovainen käden heilautukseni viestittää lapselle siitä, miten tärkeää on tulla nähdyksi. Kyseinen otsikko ei suoraan määrittele sitä, mikä on kristillinen kirja, mutta kertoo sen yhden vaikutuksen. Viikko viikolta on kasvanut se jännitys, jonka hurjat taistelut länsirintamalla kautta maailman on synnyttänyt. Jokamiehenoikeudet takaavat suomalalaisille esimerkiksi oikeuden sienestää, poimia luonnonmarjoja ja rauhoittamattomia kasveja myös yksityisessä omistuksessa olevissa metsissä. Kirjan ja lukemisen kriisi on jatkossa myös kirkon ja kristinuskon kriisi. | tuhat merkkiä taivaasta | Vuonna 1990 Kotimaassa oli juttu keskustelutilaisuudesta, jossa käsiteltiin kristillistä kirjaa. Kristinusko on kirjan uskonto, ja painotuotteilla on ollut tärkeä rooli kirkon eri vaiheissa, varsinkin protestantismissa. Harvinaista on myös se, miten ison osan metsät peittävät maamme pinta-alasta. Tahtoisin sanoa jotain myötätuntoista, mutta osaan vain huokaista Jumalan puoleen. -Myöskään ei Bulgarian tarjoama ja vastaanotettu välirauhan ehdotus ole helpottanut keskusvaltojen yhteistä asemaa, päinvastoin tehnyt sen vaikeammaksi. ?. MInna JaaKKola Kirjoittaja on pappi ja perhetyön asiantuntija. Vanhempi mies näyttää aavistavan puuhani ja nolostun. Kestääkö vai murtuuko. 1918 Maailmansota. Mutta ystävälliset silmät eivät tuomitse. Yle tukee kampanjaa Mennään metsään -teemaviikolla, jota vietetään kuluvalla viikolla. Kirja on kristillinen, jos sen lukijaan tekemä vaikutus on kristilliseksi tulkittava valon välähdys tai armon pilkahdus. Kaikki kristilliset kirjatkaan eivät ole uutisia armosta. Mennään metsään Suomen Latu on käynnistänyt kampanjan, jonka tarkoituksena on saada jokamiehenoikeudet Unescon Aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon. Mutta sitä enemmän on niille merkitystä ollut Bulgarian maantieteellisestä asemasta. Mennään siis iloisesti metsään. Kristillinen kirjallisuus ei ole erillinen saareke, vaan osa lukemisen muutosta. Vaunuissa lapsi vilkuttaa innostuneesti kanssamatkustajille ohi vanhempansa, joka hoitaa kai jotain työasiaa puhelimellaan kiihtynein sormin. Perinteinen painettu kirja tekee tilaa toisenlaiselle lukemiselle, joka tapahtuu yhä useammin älykännykältä tai tablettitietokoneelta. Suomalaiset metsät ja niihin kuuluvat jokamiehenoikeudet ovat suuri rikkaus, josta saa olla kiitollinen. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Ari Minadis, Jussi Rytkönen (virkavap.), Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Lukijamäärä: 58 000 KMT 4.10. Tällä listalla ei ole vielä yhtään nimikettä Suomesta. Niinpä esimerkiksi Luther tunnetaan kirjoitustensa kautta. Jutun otsikko kuului: Kristillinen kirja on uutinen armosta. Teologiaa tehdään paljolti kirjoittamalla ja saattamalla ajattelun tulokset toisten luettavaksi. Maailmanlaajuisesti tämä on harvinainen oikeus. Miten käy saksalaisten rintaman siellä
– On tosi iso juttu, kun paavi tulee Pohjolan periferiaan, missä meitä katolilaisia on aika vähän. Ruotsalainen kardinaali Anders Arborelius sanoi viime viikolla ilmestyneessä Kotimaassa, että yhä useampi kristitty hyväksyy paavin myös katolisen kirkon ulkopuolella. Hänen mukaansa kirkko haluaa vastata läpinäkyvyyden haasteeseen. Se tuo hienosti katolisen kirkon universaalia ulottuvuutta myös tänne, Tomi Ferm toteaa. Useita luterilaisia pappejakin näkyi väkijoukossa. Vilma Saarinen ja Anne Heikkinen osallistuivat siihen, samoin teologiaa niin ikään opiskelevat katolilainen Tomi Ferm ja ortodoksi Jyri Hoffren. – Se ei tarkoita, etteivät he etsisi Jumalaa, Viilma jatkoi. vallisesti nuoret eivät Virossa täytä kirkkoja. Puheessaan Franciscus viittasi asiaan toteamalla, että moni nuori on kyllästynyt katolisen kirkon seksija talousskandaaleihin, joita ei ole tuomittu tarpeeksi selvästi. Latviassa katolilaiset ovat merkittävä vähemmistö ja Liettuassa enemmistökirkko. Paavia katsomaan matkustanut Vilma Saarinen on samaa mieltä – osittain. Paavi saapui saattueessa pitkin kirkon keskikäytävää, pysähtyi pyörätuolipaikoille ja tarttui ihmisiä lämpimästi käsistä. Tallinnan-päivänsä lopuksi paavi toimitti Vapaudenaukiolla messun, johon saapui 10 000 ihmistä. Paavin mukaan kirkon elämän ei pidä olla elämää kristillisessä museossa. Viro kuuluu useiden tutkimusten mukaan maailman maallistuneimpiin maihin, ja 10 000 ihmisen messu on paaville pieni tapahtuma. uutiset | paavin vierailu | T allinnan Vapaudenaukiolla koettiin viime viikon tiistaina hetki, joka jäi Vilma Saarisen ja Anne Heikkisen mieleen. Tilaisuudessa kuultiin musiikkiesityksiä, joissa erityyliset hengelliset musiikkiryhmät panivat parastaan. | Kuvat: Jukka Granström KOTIMAA | 4.10.2018 4. Ekumeenisessa nuortentapahtumassa täysi kirkollinen nuoria ja nuoria aikuisia otti paavin vastaan valtaisilla suosionosoituksilla. Kun Franciscus pääsi kirkon etuosaan, suosionosoitukset vain yltyivät. – Siellä, missä on Jeesus, on aina uudistuminen. Viron evankelisluterilaisen kirkon arkkipiispa Urmas Viilma huomautti puheenvuorossaan tilanteen poikkeuksellisuudesta: taFranciscus houkutti suomalaisia Tallinnaan ekumenia | Katolisen kirkon päämies kohtasi Viron maallistuneen yhteiskunnan. Suomesta paikalle oli matkustanut ryhmien mukana viitisen sataa ihmistä. Kaikki yhtyivät Isä meidän -rukoukseen. Yleisötapahtumien lisäksi Franciscus tapasi Tallinnassa Viron presidentin Kersti Kaljulaidin, diplomaatteja ja kansalaisjärjestöjen edustajia sekä vieraili Piritan birgittalaisluostarissa. Paavi näytti aidosti hämmentyneeltä. – Minusta oli kiinnostavaa nähdä, millaista katolisuus on nykypäivänä, kun kirkoilla on yhteinen historia, ortodoksiseen kirkkoon kuuluva Hoffren sanoo. Lisäksi suomalaisia oli saapunut runsaasti itsenäisesti. Franciscus vieraili Baltiassa tilanteessa, jossa katolista kirkkoa repivät hyväksikäyttöskandaalit ja kiistely paavin asemasta. Virossa heitä sen sijaan on vain joitakin tuhansia. Kaikki neljä matkustivat Suomesta Viroon, koska halusivat nähdä paavin ja tavata muita nuoria kristittyjä. Franciscuksen vierailu Virossa, Latviassa ja Liettuassa liittyi Baltian maiden satavuotisjuhlintaan tänä vuonna. Anne Heikkinen (vas.), Jyri Hoffren, Vilma Saarinen ja Tomi Ferm matkustivat Tallinnaan yli sadan nuoren ekumeenisessa ryhmässä. Eri kirkkokuntiin kuuluvat nuoret pitivät lyhyitä todistuspuheenvuoroja. Vapaudenaukiolle kokoontui sekalainen joukko Viron ja lähialueiden katolilaisia, paavin faneja eri maista ja uteliaita tallinnalaisia. Suomalaiset luterilaiset teologian opiskelijat matkustivat yli sadan hengen ekumeenisen nuorten ryhmän mukana Tallinnaan, mihin paavi Franciscus päätti nelipäiväisen Baltian-vierailunsa. Suomalaiset nuoret olivat vaikuttuneita siitä, että tilaisuus oli aidosti ekumeeninen. – Vaikka en olekaan katolilainen, tunsin itseni tervetulleeksi, Jyri Hoffren sanoo. Viron-vierailulla katolisen kirkon päämies kohtasi sekulaarin yhteiskunnan. Vilma Saarisen ja Anne Heikkisen mielestä Viron hengellinen todellisuus tuli hyvin esiin nuorten puheenvuoroissa, joissa nämä kertoivat uskon vaikutuksista elämäänsä. Ennen messun alkua paavi teki väkijoukossa paavimobiilillaan kierroksen mellakka-aidoilla rajatulla reitillä. Suomesta paavia katsomaan matkusti satoja ihmisiä, myös nuoria eri kirkoista. – Katsoimme, kuinka eräs papeista jakoi sakramenttia mellakka-aidan toiselle puolelle ja ihmiset oikein kurottelivat sitä. Siinä oli voimakasta symboliikkaa, Anne Heikkinen kertoo. Paavin toinen suuri yleisötapahtuma Tallinnassa oli Kaarlen kirkossa järjestetty ekumeeninen nuortentapaaminen
Baltian-vierailullaan paavi otti monissa yhteyksissä esiin vapauden, muistin ja juurten teemat. Saarinenkin arvostaa Franciscusta tässä mielessä. MerI ToIVanen KOTIMAA | 4.10.2018 5. Aukiolle tullut väkijoukko seurasi messua täyden hiljaisuuden vallitessa. suomenlahetysseura.. #globaalikirkko ” Katsoimme, kuinka eräs papeista jakoi sakramenttia mellakka-aidan toiselle puolelle ja ihmiset oikein kurottelivat sitä. Vaikka päivässä oli vahva ekumeeninen lataus, rajat tulivat vastaan. – Ehtoollinen ei ole väline yhteyden saavuttamiseksi vaan päämäärä. – On eri asia, mitä paavin asemasta ajatellaan teologisesti ja mikä toisaalta on esikuvallisuutta sanoissa tai symbolisissa teoissa. Klikkaa globaalikirkko.. | piplia.. Anne Heikkinen kiittää paavia siitä, että tämä huomioi puheissaan niin hyvin virolaisen kontekstin. Suomestakin pappeja oli mukana toistakymmentä. Kierroksensa viimeisen messun saarnassa paavi totesi, kuinka hyvältä tuntuu kuulua kansaan, kuinka hyvä on olla itsenäinen ja vapaa. Franciscus on median lemmikki, ja juuri puheista ja teoista häntä kiitetään laajalti. Ihmiset halusivat koskettaa paavi Franciscusta, joka teki kierroksen Tallinnan Vapaudenaukiolla ennen messun alkamista. Silti tuntui kipeältä, että kävin siunattavana, vaikka pidin ehtoollista täysin pätevänä, Vilma Saarinen miettii. Alttarilla palveli muun muassa katolista kirkkoa Suomessa luotsaava piispa Teemu Sippo. Tomi Ferm huomauttaa jo Johannes Paavali II:n kysyneen Suomen-vierailullaan vuonna 1989, millaista paaviuden pitäisi olla, että se hyväksyttäisiin muuallakin kuin katolisessa kirkossa. Hei seurakuntavaaliehdokas! SEURAKUNTAVAALIT 2018 Allekirjoita vetoomus Glo baalikirkko.. – Te tiedätte, mitä on taistella vapauden puolesta, Franciscus sanoi. Paluumatkalla Roomaan lentokoneessa pitämässään lehdistötilaisuudessa Franciscus kertoi vaikuttuneensa ekumeniasta, jota hän kohtasi Baltian maissa. Messu huipentui ehtoollisen jakoon, mutta vain katolilaisille vieraille. Ehtoollisen jakamisessa avusti kymmeniä katolisia pappeja lähialueilta
Asiasta kertovat Christian Headlines ja Telegraph. Valtiovalvonnan alaisen Katolisen patrioottiyhdistyksen lisäksi on myös maanalainen kirkko, joka on lojaali Vatikaanille. Komission mukaan muutoksia tarvitaan nopeasti muuttuvassa ja moniarvoisessa maailmassa. Varsinkin Hurghadassa turisti voi tutustua paikalliseen islamilaiseen kulttuuriin, mutta alueella on myös koptikristittyjä. Sopimuksen on määrä parantaa vuosikymmeniä viileinä pysyneitä suhteita. Franciscus ei vastannut muutoin kuin kehottamalla lukemaan tarkkaan Viganòn kirjelmän. Kaikkiaan noin 15 prosenttia Egyptin väestöstä on kristittyjä. Nyt solmittu sopimus koskee Katolisen patrioottiyhdistyksen piispoja. Sen rakentaminen alkoi vuonna 2011. Egyptissä turistien suosiman Sharm El-Sheikin loma-alueen uuteen Al-Sahaban moskeijaan mahtuu 3 000 ihmistä. Sopimuksen allekirjoittivat molempien osapuolien varaulkoministerit. ”Tarvitsee vain vilkaista sanomalehteä tietääkseen, että on täysin mahdotonta ymmärtää maailmaa ymmärtämättä maailmankatsomuksia – sekä uskonnollisia että ei-uskonnollisia”, raportissa perustellaan. Reutersin saamien tietojen mukaan Vatikaanilla on oikeus sanoa mielipiteensä nimitettävistä piispoista ja paavilla on veto-oikeus nimityspäätöksiin. Asiasta uutisoi konservatiivinen katolilaissivusto Life News. Viganò moitti paavia elokuussa kymmensivuisessa kirjelmässään monista hänen toimistaan. Uudessa asiakirjassaan Viganò vakuuttaa puhuvansa totta. Komissio: Ateismin tulisi olla osa uskonnonopetusta Britanniassa Britannian julkisten koulujen uskonnonopetusta pitäisi laajentaa sisällyttämällä opetukseen sisältöjä ateismista, agnostisismista, sekularismista ja humanismista, ehdottaa uskonnonopetuksen komissio, joka on tutkinut asiaa kaksi vuotta. Kiinassa toimii kaksi katolista organisaatiota. Sharm El-Sheik ja Punaisenmeren toisella rannalla sijaitseva Hurghada ovat myös suomalaisten tuntemia lomakohteita. Asiasta kertoo brittilehti The Guardian. Paaville uusia moitteita Katolisen kirkon arkkipiispa Carlo Maria Viganò julkaisi viime viikolla toisen asiakirjan, jossa hän syyttää jälleen paavi Franciscuksen suojelleen lapsia seksuaalisesti hyväksikäyttäneitä pappeja. Viganòn mukaan seksuaalisten hyväksikäyttäjien suojelu ei ole paavilta yksittäinen virhe vaan ”monia muita tapauksia on lehdistö hiljattain dokumentoinut siitä, että paavi Franciscus on puolustanut homoseksuaalipappeja, jotka seksuaalisesti hyväksikäyttivät lapsia ja aikuisia”. Turistien kiinnostus Egyptiä kohtaa hyytyi lähes täysin talvikaudella 2013–2014 turvallisuussyitä, mutta nyt matkanjärjestäjät tarjoavat taas Egyptin kohteita. KOTIMAA | 4.10.2018 6. Vatikaanin mukaan osana sopimusta paavi tunnustaisi seitsemän kiinalaispiispaa, jotka on nimitetty Pekingissä ilman Pyhän istuimen hyväksyntää. | Kuva: Mohammed al-Shahed / AFP / Lehtikuva maailmalta Vatikaani ja Kiina sopivat piispojen nimittämisestä Vatikaani ja Kiina solmivat viime viikolla väliaikaisen sopimuksen katolisten piispojen nimittämisestä
Rohkeus äänekkäisiin sanoihin ja tekoihin ei ole itseisarvo, mutta seurakunnan työntekijöiden varovaisuus ja oman mukavuusalueen vaaliminen voivat kyllä joskus ohittaa lähimmäisen tai yhteisön hyvän. Kahden regimentin oppi antaa poliitikoille työrauhan. Seurakunnasta tuleva kannanotto saa enemmän painoarvoa, jos ei kommentoida aina ja kaikkialla. Toisaalta kirkko tuntuu pysyvän ihmisten mielissä ja pomppaa sieltä esiin aina tilaisuuden tullen. Mutta seurakunnan tehtävänä on toki puhua arvoista, esimerkiksi sote-uudistuksen taustalla vaikuttavista perusarvoista. | kirkkoherraraati | Voiko seurakunnan työntekijä ottaa kantaa. Kirkolliskokous ja piispat piirtävät rajat kulloisellekin keskustelulle ja avartavat rajoja harkintansa mukaan. Kannanotto sekin: et jää yksin. Mieleeni ei tule mitään aihetta, johon seurakunnan työntekijä ei voisi ottaa kantaa. Usein olemme vain puhuneet, kun olisi pitänyt toimia.” Messun synnintunnustuksen sanat tulevat kohti ja ovat totta omallakin kohdalla. Korostan pelisilmän merkitystä. Asioista saa siis olla eri mieltä, mutta julkisessa keskustelussakin on syytä aina muistaa hyvät tavat ja rakentava ote. Kirkon työntekijöinä meitä velvoittaa kirkon järjestykseen ja oppiin sitoutuminen. Ari Tuhkanen, Nurmijärven seurakunta, Espoon hiippakunta Yksi on varmaa: Kirkkoa, lähimmäistä ja Kristusta saa aina kehua. Näkyvyydelläkin on merkitystä: poissa silmistä, poissa mielestä. Seurakuntalaisten kohtuullinen odotus on, että he voivat kokea seurakuntansa työntekijät luotettaviksi ja tasapuolisiksi erilaisista näkemyksistä huolimatta. Selvää kuitenkin on, että ihan kaikkeen ei tarvitse mielipidettään sanoa. Vapaaehtoisesti ei kuitenkaan kannata kommentoida asiaa, josta ei tiedä mitään. Joskus tällainen tilanne voi tulla eteen pakotetusti. sessien julkinen kommentointi ei myöskään ole sopivaa. Tiedottaminen tai kommentointi ei välttämättä ole aina rakentavaa myöskään silloin, jos joku asia on vasta valmisteilla ja ennenaikainen julkisuus toisi asian käsittelylle enemmän haittaa kuin yleistä hyötyä. Kannanottoja tai kommentteja lausuessaan ei voi puhua yksityishenkilönä, vaan väkisinkin se mitä sanomme, kuullaan seurakunnan äänenä. Timo Suutari, Kuhmon seurakunta, Kuopion hiippakunta Olisi viisasta välttää ottamasta kantaa seurakuntalaisia jakaviin poliittisiin kysymyksiin, joilla ei ole vaikutusta seurakunnan varsinaiseen toimintaan ja jotka eivät liity seurakunnan ydinarvoihin. Tosin tälläkin on kääntöpuolensa, koska jatkuvasti kommentoiva on jatkuvasti esillä. Liian kärjekkäät mielipiteet eivät rakenna, vaan hajottavat. Emilia Karhu Petri hautala arto marttinen annakaisa rantala Timo Suutari heikki holma ari Tuhkanen KOTIMAA | 4.10.2018 7. Mutta pappien on pidättäydyttävä kannanotoista, jotka eivät ole Jumalan puhtaan sanan mukaisia. Maltti on kuitenkin valttia. Seurakunnan työtekijät edustavat aina seurakuntaa. Arto Marttinen, Imatran seurakunta, Mikkelin hiippakunta Koen, että vähemmän on enemmän. Kannanottoa lausuessaan pitää miettiä, miltä se kuulostaa tavallisesta ihmisestä. Erityisesti paikallisissa kiistoissa työntekijälle sopii hyvin kuuntelijan ja vierelle jääjän osa. ”Usein olemme vaienneet, kun olisi pitänyt puhua. Asiatyyli on nopeasti reagoivan julkisuuden kannalta turvallisempi tapa kommentoida kuin huumorin viljely. Poikkeaako se kirkon yleisestä linjasta. Vanhemman polven papit ovat vannoneet, että pysyvät uskollisesti ja puhtaasti Jumalan pyhässä sanassa, joka on ilmoitettu Raamatun profeetallisissa ja apostolisissa kirjoissa, sekä evankelis-luterilaisen kirkon siihen perustuvassa tunnustuksessa, ja että eivät julkisesti levitä eivätkä salaisesti edistä ja suosi sitä vastaan sotivia oppeja. Keskeneräisten työyhteisöä koskevien oikeusprojulkisuus | Kirkkoherraraatilaiset pohtivat, millaisista kannanotoista seurakunnan työntekijän tulisi pidättäytyä julkisuudessa ja miksi. Kriittinen tarkastelu on hyvä asia, mutta repivyys saa aikaan vaikeasti parantuvia haavoja. Petri Hautala, Vähänkyrön seurakunta, Lapuan hiippakunta Kantaa saa ja pitääkin ottaa, kun on aihetta. Oma uskottavuus kirkon työntekijänä ja kirkon uskottavuus joutuvat koetukselle, jos kannanotto poikkeaa siitä, mitä papeilta edellytetään. Asialinjalla tulee vähemmän väärinymmärryksiä. Kiellettyjen aiheitten listaa on vaikea tehdä. Tilannetaju ja halu yrittää hahmottaa kokonaista kuvaa ovat hyviä Jumalan lahjoja seurakunnan työntekijällekin. Seurakunnan työntekijä ei voi julkisesti kommentoida mitään, missä paljastuisi ihmisten henkilökohtaisia, tietosuojalain alaisia tai sielunhoitoon ja rippiin liittyviä asioita. Uudistusta ajavia kantoja voi toki esittää, mutta emme voi ohittaa yhteisiä pelisääntöjä. Emme ole vapaita taiteilijoita – kannanottojamme katsotaan aina seurakunnan ja kirkon edustajan ajatuksina. Tuo julki se, mikä rakentaa kirkkoamme. Heikki Holma, Tervolan seurakunta, Oulun hiippakunta Seurakunnan työntekijöillä on perustuslakiin perustuva ilmaisunvapaus. Nuoremmat papit ovat luvanneet pysyä Jumalan puhtaassa sanassa, karttaa väärää oppia ja julistaa rohkeasti Kristuksen evankeliumia. Kehotanko ihmisiä laittomuuteen. Sen voi toki sanoa rehellisesti, että asian valmistelu on täysin kesken. Usein harkinta-aika kannattaa. Annakaisa Rantala, Orimattilan seurakunta, Tampereen hiippakunta Tärkeintä kannanotoissa on säilyttää asiallisuus ja pitää kahdeksas käsky mielessä
Kirkkohallituksen täysistunto antaa 23.10. – Toimimme yhteistyössä viestintäosaston kanssa ja kerromme heille, minkälaisia kuvia kulloinkin kampanjoihimme tarvitsemme. Syynä oli Plan Suomen kampanja ”12-vuotiaan äitiysvaatteet”, jonka tarkoitus oli kiinnittää huomiota nuorten tyttöjen raskauksiin. uutiset | lyhyesti | | varainkeruu | V iime keväänä syntyi ärhäkkä ja kriittinen keskustelu hyväntekeväisyyskampanjoista ja niissä käytettävistä kuvista. Planin kampanjan saama kritiikki nosti esiin laajemminkin hyväntekeväisyysjärjestöjen tavat käyttää kohdemaiden ihmisiä ja heidän kuviaan osana mainontaa. Tiedetäänkö järjestöissä ylipäätään, keitä ihmiset ovat. Kampanjaa pidettiin myös rodullistavana ja jopa afrikkalaista naista esineellistävänä. Mutta keitä ovat ilmoituksissa esiintyvät lapset ja aikuiset. Sama kuva on myös Lähetysseuran verkkosivujen pääkuvana. Kuka antaa kasvot keräykselle. Onko heiltä saatu lupa. lausuntonsa hakijoista kirkolliskokoukselle, joka tekee päätöksen marraskuun ensimmäisellä viikolla. Kuinka kirkolliset ja kristilliset järjestöt rakentavat kampanjansa, joissa käytetään kohdemaista peräisin olevia tunnistettavia ihmisiä esittäviä valokuvia. Kiihtelysvaaran kirkko paloi sunnuntaina 23.9. Kampanja herättikin mainosalalla myönteistä huomiota. Esimerkiksi Suomen Lähetysseuralla on parhaillaan Tasaus2018-keräykseen liittyvä lehtimainos, jonka otsikko on Murtunut mieli. Lähetysseurassa meille on tärkeää kertoa voimaannuttavista asioista, ei niinkään esittää hätää tai kärsimystä. Meillä on myös kuvausohjeet, ja aina kuvaustilanteessa pyydetään lupa, Dahl sanoo. Viran nykyinen haltija Jukka Keskitalo vihitään Oulun piispaksi 11.11. ” Kuvattaviin kehitysmaissa sovelletaan samoja sääntöjä kuin kotimaassakin. – Järjestöjen kesken keskustellaan paljonkin siitä, miten avunsaajia ja hätää kärsiviä ihmisiä kuvissa esitetään. Seurakuntien säästöohjelmat jatkuvat Seurakunnat jatkoivat säästämistä viime vuonna, kun ne käyttivät vähemmän rahaa toimintaansa. Samanlainen kehitys on jatkunut jo viiden vuoden ajan. Lähetysseuran viestintäjohtaja Iiris Kivimäki kommentoi Tasaus-keräyksen mainosta muistuttamalla, että jokaisessa mainoksessa ei pystytä antamaan kaikkea tietoa. Ovatko kuvissa esiintyvät ihmiset tietoisia siitä, että he antavat kasvot jollekin keräykselle. Lue lisää Kotimaa24:stä. Tasaus-keräyksen tyttö on nimeltään Anisha Todu. Lisäksi neljä hakijaa ei halua nimeään julkisuuteen. Helsingin Sanomien mukaan heitä epäillään yhä törkeästä vahingonteosta, mutta poliisilla ei ole sellaista näyttöä, jonka perusteella heitä voisi vaatia vangittavaksi. Sitä pidettiin esimerkkinä valkoisen pelastajan asenteesta ja länsimaisen katseen ensisijaisuudesta. Tasaus-keräyksen erityiskohteet ovat Nepal ja Kolumbia. Se palkittiin keväällä Vuoden huiput -kisassa kultahuipulla. Valokuvat kampanjaan otti Meeri Koutaniemi. Sivulla 8 esitellyn Hyvin johdettu kirkko -kirjan toinen kirjoittaja on Laura Kajala. KOTIMAA | 4.10.2018 8. Keräys kohdentuu lehtimainoksen mukaan mielenterveystyöhön maailmalla. Kaikki eivät kuitenkaan olleet mainosväen kanssa samaa mieltä, vaan kampanjaa kritisoitiin rajusti. Kansliapäälliköksi 13 hakijaa Kirkkohallituksen ykköspaikalle eli kansliapäällikön virkaan tuli määräaikaan mennessä 13 hakemusta. Suomen Lähetysseuran keräysja kampanjapäällikkö Marika Dahl kertoo, että lapsi on kuvattu viime vuonna Nepalissa olleen tulvakatastrofin aikana. Taloustilanne vaihtelee huomattavasti suurten ja pienten seurakuntien välillä. Pian sen jälkeen poliisi otti paloon liittyen kiinni neljä paikkakuntalaista miestä. Mainoksissa raskaana olevan sambialaistytön päällä oli Paola Suhosen suunnittelemia äitiysvaatteita. Palkintoperusteina oli, että vaikeasta aiheesta tehty kampanja oli kansainvälistä tasoa, koskettava ja tyylikkäästi toteutettu. Mahdollinen lahjoittaja ajattelee, että kuvan lapsen mieli on murtunut. Kuvassa on vienosti hymyilevä lapsi. Mies vangittiin epäiltynä kirkonpoltosta Pohjois-Karjalan käräjäoikeus vangitsi viime torstaina 29 -vuotiaan kiihtelysvaaralaisen epäiltynä todennäköisin syin Kiihtelysvaaran kirkkoon kohdistuneesta törkeästä vahingonteosta. Lähetysseuran kuvausohjeissa sanotaan muun muassa, että kuvattavalta on oltava suostumus ja että kuvattavat tulee esittää kuvissa arvokkaasti, vaikka he olisivatkin resuisia tai vammaisia. Oikaisu Kotimaa Pro -liitteessä (27.9.) oli nimivirhe. Kuvan tyttö on alueelta, mihin tukea ohjataan. – Siksi ohjaamme nettisivuillemme hakemaan lisätietoa. Ketään – edes lapsia – ei saa kuvata vähissä pukeissa, ja jos kuvassa on 1–3 henkilöä, tarvitaan kuvattavien nimet. Siltä varalta, että tarvitaan lisätietoja, niin tytön nimi on laitettu Tasaus-esitteeseen ja julisteeseen. Muut kiinniotetut kuitenkin vapautettiin myöhemmin. Hakijat ovat Mika Aalto, Pekka Huokuna, Nils Martin Juselius, Kari Kopperi, Pia Katriina Lehtinen, Aulikki Mäkinen, Juha Rintamäki, Riikka Ryökäs ja Kalervo Salo. Kampanjan ilmeessä tavoiteltiin malliestetiikan ja todellisuuden välistä ristiriitaa. Hänet on valokuva | Hyväntekeväisyysjärjestöt tarvitsevat valokuvia kohdemaiden ihmisistä ja avunsaajista
Joskus voi olla perusteltua, että kuvattava ei näy kokonaan kuvassa eikä hänen nimeään kerrota. – Keräysten ja kampanjoiden kannalta on iso kysymys, minkälaiset kuvat koskettavat ihmisiä. Avustuskeräys oli tärkeää saada käyntiin mahdollisimman pian, mutta omia kuvia alueelta ei ollut käytettävissä. Tällä hetkellä yksi kohteemme on Etelä-Sudan. Olli Seppälä KOTIMAA | 4.10.2018 9. Suomen Pipliaseura käyttää kampanjakuvia etsiessään yleensä joko itse kuvaamaansa materiaalia tai Yhtyneitten Raamattuseurojen (UBS) yhteistä kuvapankkia. Kun meillä oli vuosien ajan keräys Venäjän lapsivankien auttamiseksi, olivat kuvat juuri siltä paikkakunnalta ja siitä vankilasta, joka oli kulloinkin keräyksen erityisenä kohteena. Meillä on siellä oma edustajamme, jonka kautta saadaan ajantasaista kuvamateriaalia. – Kummassakin tapauksessa on tiedot kuvattavasta ja hänen lupansa kuvan käyttämiseen, sanoo Pipliaseuran viestintäja varainhankintajohtaja Terhi Huovari. Autenttisuus on tärkeää myös Kirkon Ulkomaanavulle (KUA), varsinkin jos kampanjoissa kerrotaan järjestön omasta työstä jollakin kohdealueella, kuten Ugandassa. Tenhunen sanoo, että he noudattavat yleisiä journalistisia ja kuvanhankkinnan periaatteita. Usein kampanjoiden yhteydessä käytetään varsin vetoavia kuvia. Sieltä saimme pienellä viiveellä kuvia, mutta ne eivät soveltuneet keräyksen yhteydessä käytettäväksi. Kivimäen mukaan Lähetysseuralle on tärkeää. – Olemme ihmisoikeuspohjainen järjestö, joten se näkökulma on meille tärkeä myös valokuvien käytössä. – Käännyimme yhteistyökumppanin ACT Alliancen puoleen. kuvannut nepalilainen Prajwaal Maharjan, joka on kuvannut Lähetysseuralle muutenkin. Kuvalla on siinä olennainen merkitys. Jussila sanoo, että järjestöllä on iso vastuu siinä, miten se käyttää kehitysmaiden tai katastrofialueiden ihmisten kuvia. Kuvattavilta on lupa kuvan käyttöön. Huovarin mukaan Pipliaseurassa pidetään huoli kuvan autenttisuudesta, eli siitä, että kuva liittyy maahan ja hankkeeseen, johon varoja kerätään. IRRTV:n viestintäjohtaja Markku Tenhunen sanoo, että kaikessa varainhankinassa on tärkeä vedota oikealla tavalla eri kohderyhmiin. Emme halua saattaa kuvattavaa minkäänlaisen varaan. Kuvasta tuli myöhemmin osa Tasaus2018-keräystä, jonka teemana on mielenterveystyö. – Tärkeää on kuitenkin totuudenmukaisuus. | Kuva: Prajwaal Maharjan – Useimmiten kuvat ovat omaa tuotantoa, mutta käytämme myös kuvapankkeja, Tenhunen sanoo. – Meillä ei ole erityistä sisäistä kuvaamisohjeistusta, vaan toimimme yleisten kuvaamiseen liittyvien pelisääntöjen mukaan. Yhteiskristillinen mediajärjestö IRRTV mainostaa paljon myös kirkollisissa lehdissä. Nepalilainen Anisha Todu kuvattiin kalastamassa Ranerissa viime vuonna Nepalin tulvakatastrofin aikaan. Viestintäpäällikkö Noora Jussila kertoo esimerkin muutaman viikon takaisesta taifuunista ja sen aiheuttamista tuhoista Filippiineillä. että kuvattava esitetään subjektina, toimijana, ei pelkästään objektina, kohteena. Niinpä ostimme STT-Lehtikuvasta tuoreen valokuvan tuhoalueelta. Samalla on otettava huomioon se, mikä on hyväksyttävää ja mikä epäeettistä kuvankäyttöä. Kuvattaviin kehitysmaissa sovelletaan samoja sääntöjä kuin kotimaassakin, eli heiltä on saatava suostumus siihen, että kuvia voidaan käyttää KUA:n toiminnan yhteydessä
mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Nämä mittarit eivät kerro sitä, miten eurot ja työntekijät kasvattavat yhteiskunnallista vastuuta, vähentävät köyhyyttä ja tukevat kirkkojen määrällistä ja laadullista kasvua. Tärkein kysymys seurakunnan vastuunkantajille onkin, missä määrin resursseja käytetään osaamisen siirtämiseksi kumppaneille. Enemmistö vastasi tarvitsevansa resursseja ja omien työntekijöidensä kouluttamista. Eri uskontokunnilla ja vaikka rippikoululla on ilman muuta merkityksensä uskonnon opettamisessa, mutta koulussa on mielestäni silti oma sijansa uskonnon opetukselle. Perinteisesti Suomi on ollut evankelisluterilainen valtio, enkä näe, että kansainvälistymisen pitäisi sitä miksikään muuttaa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Lisättäköön tähän vielä, että pidän itseäni aivan tavallisena suomalaisena luterilaisena. Rolf SteffanSSon toiminnanjohtaja Suomen Lähetysseura Mukana upeat solistit ja EtCetera-kuoro. Kun keskustelu lähetystyön tavoitteista etenee, on sen seurauksena myös tulosten seurannan kehittäminen. Vastaukset kertovat vuosikymmenten kehityksestä. Toivomme, että seurakuntien luottamushenkilöt seuraavan vaalikauden aikana kiinnittävät huomiota siihen, millaisilla seurantamittareilla kansainvälistä työtä tekevät järjestöt ja heidän ulkomaiset kumppaninsa seuraavat tuloksellisuutta. globaali vastuu | Työn seuraaminen lähinnä lähetettyjen työntekijöiden määrän avulla on tullut matkansa päähän, kirjoittaa Rolf Steffansson. Siellä oseanialainen Adi Waqa puhui alkuperäiskansojen kulttuuristen oikeuksien puolesta. Nyt aikuisena olen ehkä löytänyt itseni hieman keskivertoa aktiivisemmin kirkon piiristä. Tämä tuli näkyväksi myös Kirkkojen Maailmanneuvoston maailmanlähetyksen konferenssissa Arushassa. sä määrärahat tuottavat. Tämä lisää osaltaan ihmisten suvaitsevaisuutta eri tavoin ajattelevia ihmisiä kohtaan ja yleissivistystä. Lähetysseura kysyi yhteistyökumppaneiltaan konsultaatiossa neljä vuotta sitten, mitä he tarvitsevat meiltä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kun seurakuntien nykyiset ja tulevat luottamushenkilöt päättävät varojen keräämisestä vapaaehtoisvoimin tai talousarvomäärärahojen myöntämisestä, on tärkeää antaa luottamushenkilöille indikaattoreita, jotka kertovat, mitä tuloksia heidän myöntämänMiten lähetystyön tuloksia mitataan. Meillä on kumppanimaissamme yhä kasvava joukko paikallisia toimijoita, jotka ovat mukana toteuttamassa yhteistä tehtävää. Se näkyy erityisesti piispainkokouksen käsittelemässä raportissa ”Missiologian tuntemus ja osaaminen kirkon työssä”. Olen käynyt rippikoulun, mutta isosena en nuorena ole ollut. En korvaisi uskonnon opetusta esimerkiksi elämänkatsomustiedolla, joka sinällään varmaan on ihan hyvä oppiaine. Mielestäni koulussa tarvitaan edelleen omaan kulttuuriimme kuuluvan evankelisluterilaisen kirkon uskonnonopetusta. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 4.10.2018 10. Sambialainen pastori Mutale Malenga-Kaunda puolestaan pohti, mitä lähetystyö merkitsee perheessä, jossa vanhemmat ovat kuolleet aidsiin ja jonka elatuksesta vastaa teini-ikäinen. Sovituksista vastaa Markku Perttilä. Hanki omasi, kuuntele ja laula! Hinta 20 € PEKKA SIMOJOEN painotuore levy täynnä raikkaita ja tarttuvia lauluja Opetetaan edelleen uskontoa koulussa Oman uskonnon opettamisen tarpeellisuutta kouluissa on kyseenalaistettu. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnat toteuttavat lähetystehtäväänsä kirkon lähetysjärjestöjen kautta. Raportin yhteenvedossa todetaan, että sosiaalieettinen vastuu, heikoimpien puolesta puhuminen, profeetallinen toiminta ja evankeliumin julistus uskon synnyttämiseksi kuuluvat erottamatta kirkon missioon. Miten työ edistyy niin, että se tuottaa parasta mahdollista tulosta. Vain tällä tavalla pystymme vastaamaan haasteisiin, jotka näkyvät piispainkokouksen käsittelemässä raportissa. Työn seuraaminen lähinnä lähetettyjen työntekijöiden määrän avulla on tullut matkansa päähän. K ansainvälinen keskustelu lähetystyön tavoitteista ja sen sisällöistä heijastuu Suomeen. On tärkeää tietää eri maailmanuskonnoista ja erilaisista elämän näkemyksistä. Tämän priorisoinnin avulla investoitujen resurssien hyöty on moninkertaistunut. Päivi tuRkki Helsinki Adventti lähestyy, varaa ilmoitustilasi ajoissa. ” Tärkein kysymys seurakunnan vastuunkantajille on, missä määrin resursseja käytetään osaamisen siirtämiseksi kumppaneille. Painopiste on jo pitkään ollut paikallisten työntekijöiden kouluttamisessa ja paikallisten toimijoiden osaamisen vahvistamisessa. Kirkossamme mittareina käytetään yhä lähetystyölle kerättyjä varoja ja suomalaisten lähetystyöntekijöiden määrää ulkomailla
Se vaatii oikaisua. Thaimaan-reissu vaatii siis noin 500 kilogrammaa polttoainetta, josta tulee noin 1800 kilogrammaa hiilidioksidia. Kutsukaamme Bachin kantaatin ja Siionin laulujen iloa pietistiseksi iloksi. Jos oletetaan, että syödään 200 gramman pihvi kaksi kertaa viikossa, kahdeksassa vuodessa lihaa kuluu noin 166 kilogrammaa eli täysikasvuisen naudan teuraspainon verran. Seitsemän litran kulutuksella tämä on 1 400 litraa ja hiilidioksidiksi muutettuna (kerroin 3.62) saadaan noin 5 000 kilogrammaa hiilidioksidia. Sen sijaan enin osa maailman soijasta päätyy tuotantoeläinten ravinnoksi. Tosiasiassa monet vegaanit välttävät soijatuotteita. Henkilöautolla ajetaan keskimäärin 20 000 kilometriä. Väite on sinänsä oikea, mutta Kalmarin johtopäätökset ovat virheellisiä: Kalmari syyllistää vegaaneja sademetsien tuhoamisesta ja väittää, että naudantuotanto jättäisi metsät koskemattomiksi. Nuorena lauloin seuroissa Siionin lauluja ja mietin sanan ja sävelen kohtaanto-ongelmaa. Maailman ilot alkaa / huvilla hauskalla, / vaan niistä kerran palkka / on tuska, kuolema, kuten eräässä Siionin laulussa sanotaan. Sellaisia olisivat ammattitaidolla ja luomuna kasvatetut pensasmaiset terveyden supermarjat kuten pensasmustikka, mustaviinimarja, saskatoon (marjatuomipihlaja), hunajamarja (sinimarjakuusama), tyrni, marja-aronia sekä tattari ja öljysiemenet kuten pellava ja hamppu (rypsi ei linolihappopitoisena ole terveellinen). Parasta elämässä on se, että se loppuu pian. pietistinen ilo KOTIMAA | 4.10.2018 11. Iloisuus saattoi herättää epäilyksiä – muuan ystäväni kertoi, että häntä oli lestadiolaisaikoina nuhdeltu liiasta nauramisesta. Maidosta on jo valtava ylituotanto Euroopassa, mutta myllykaurasta, terveellisistä marjoista ja yrttikasveista ei. Pääsiäiskantaatti Christ lag in Todes Banden kertoo kirkkovuoden riemullisimmasta tapahtumasta ja sen tekstissä, jonka on suomentanut Jaakko Finno, sanotaan muun muassa näin: Siis tänä riemujuhlana nyt kaikki iloitkaamme. Musiikkinsa puolesta tämä raskas, e-mollissa pysyttelevä koraalikantaatti sopisi paremmin hautajaisiin kuin ylösnousemusaamuun. N yt kiitosvirren mä riemuin laulan, alkaa Fredrik Engelken sanoittama Siionin laulu, jonka sävelmä kulkee g-mollissa. Kalmarin mukaan soijantuotanto edellyttää sademetsien raivaamista. Näissä maallikkovetoisissa liikkeissä korostettiin uskovan omia tunteita, ja hartauselämä nousi usein evankeliumin oppia tärkeämmäksi. Itkeekö hän ilosta. Lestadiolaisuus kuuluu pietistisiin suuntiin, jotka vaikuttivat Bachinkin elämänpiirissä. Seuroissa opin, että uskovaisen elämässä ilo on pohjavire. VeLi-jussi jaLkanen agronomi, maatilatuottaja ja monialayrittäjä Sahalan kartano, Rautalampi Naudanliha on sittenkin ilmastoriski Kotimaa-lehdessä on käyty tervetullutta keskustelua kasvispainotteiseen ruokavalioon siirtymisestä. Puhtaasta ja turvallisesta Suomesta voitaisiin helposti ja hyvällä katteella myydä terveysruokia ympäri maailmaa. Suomen olosuhteissa on hyvä nauttia esimerkiksi härkäpavusta, kaurajohdannaisista, vihanneksista, juureksista, marjoista ja ohrasta. Pitkän matkan lentokone kuluttaa sadalla kilometrillä noin kolme litraa polttoainetta henkilöä kohden. Lähtökohtaisesti vegaanit suosivat kotimaista ruokaa. Se on iloa armosta ja anteeksiannosta, jotka peittoavat soimaavan omantunnon. jani Tanskanen Jyväskylä Soija palvelee lihateollisuutta ” Miten on mahdollista, että laulaja f-mollissa iloitsee siitä, että on löytänyt Jumalan valtakunnan ja pelastunut kadotukselta. Suomessa tuontisoijasta vähintään 95 prosenttia päätyy eläimille ( Maaseudun tulevaisuus 18.1.2017). Se on iloa uskon aarteesta, jonka ansiosta uskova on kerran pääsevä ikuisiin hääjuhliin. Pietistit vierastivat kirkon älyllisyyttä ja byrokraattisuutta. Yleisesti lasketaan, että nauta tuottaa kasvihuonekaasuja henkilöauton verran vuodessa. Pietistinen ilo liikkuu mollissa, koska se kytkeytyy taivaskaipuuseen ja kieltäymyksiin. Topi Linjama Kirjoittaja on musiikkitieteilijä ja ruokasieniharrastaja. Seurauksena eduskunnan maaja metsätalousvaliokuntaa luotsaava kansanedustaja Anne Kalmari (kesk.) kirjoitti lihantuotantoa puolustavan kannanoton ( Kotimaa 20.9.). Maallisiin nautintoihin pietistit suhtautuvat kielteisesti. Oi, kohta portit jo kodin aukee – / ei haittaa, vaikka päivä polttaiskin, sanoo Engelke. Se on iloa siitä, että minä raukka olen pelastunut synnin ja kuoleman vallasta. Pietisteille elämä näyttäytyy lyhyenä vaiheena, joka johtaa taivaan iloon, kun vain jaksaa kilvoitella uskossa. Vaikka olen nykyisin vieraantunut pietistisestä ilosta, kuuntelen Bachin pääsiäiskantaattia ilon ja ihmetyksen vallassa: kuinka jotakin näin kaunista voi olla. Säilörehulle on myös Suomessa vaihtoehtoja. Myös pelloilla luomuna kasvatetut lukuisat mausteja yrttikasvit menisivät kuin kuumille kiville. Miten on mahdollista, että laulussa Oi kuinka voisinkaan sua, Jeesus, kiittää laulaja f-mollissa iloitsee siitä, että on löytänyt Jumalan valtakunnan ja pelastunut kadotukselta. Itse lasken hiilidioksidipäiväkirjaani vain tuon faktisen minusta ja tavaroistani tulevan polttoaineosuuden. Kirjoitan paraikaa kirjaa Johann Sebastian Bachista ja olen huomannut, että tällä kirkkomusiikin mestarilla on teoksia, joiden sanat ja tunnelma tuntuvat olevan ristiriidassa keskenään. Kolme Thaimaan-lentoa vastaa siten auton tai naudan vuosituottoa. Toisaalta lentokoneen henkilökuorma tavaroineen lisää kulutusta noin kolmanneksen. Anne Kalmari esitti Kotimaan (20.9.) mielipidepalstalla, että yhdellä Thaimaan matkan hiilijalanjäljellä voisi syödä kahdeksan vuotta naudanlihaa. Laskelmaan perustuen en ole samaa mieltä
Kristillisen kirjan kiirastuli kirja KOTIMAA | 4.10.2018 12
Tietokirjallisuuden myynnin lasku alkoi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen. Ranta myöntää, että ajattelee kirjoista vanhakantaisesti. Jotkut laskevat joukkoon kristinuskoa aiheenaan käsittelevät kirjat, kuten tieteelliset esitykset vaikkapa Raamatun historiasta. Varmimmin rahaa tuovat oppikirjat, jotka muodostavat leijonanosan kirja-alan myynnistä. Tosin niitäkin uhkaa kirjatiedon siirtyminen digitaalisiin paikkoihin, kuten koulussa erilaisiin tablettitietokoneilla sormeiltaviin oppimisympäristöihin. Suomen kustannusyhdistys mittaa jäseniensä kirjakaupoille myymiä kirjoja. Ranta kertoo ymmärtävänsä kehityssuunnan ja sen, että kristillisten kustantajien pitää tehdä rahaa, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa. Samalla siellä täällä ihmiset osoittavat ennakkoluulotonta kiinnostusta kristinuskoa kohtaan – jopa pääkaupunkiseudulla, jonka pitäisi olla maallistumisen kehto. Tämä viesti on kuin uusi kirkkovuosi. Kristillisellä kirjalla ei mene hyvin. Kirjankustantajilta kuuluu kurjia uutisia: myyntiluvut pienenevät, väki vähenee. Hänen mukaansa kustantamoiden tulovirtojen ehtyessä kustantamon työntekijät kysyvät itseltään yhä useammin, kelle tätä kirjaa voisi myydä. Mutta onko kristillisen kirjan tilanne niin synkkä kuin jotkut antavat ymmärtää. Äkkiseltään on vaikea nimetä kirjan lisäksi toista kätevää tapaa päästä ihmisen, uskonnon tai maailman aisoihin isossa kuvassa. Hän työskenteli aiemmin runsaat seitsemän vuotta Kirjapaja-kustantamossa, jonka Kotimaa Oy tuolloin omisti. Ranta korostaa, ettei pyri maalailemaan piruja seinille. – En muista törmänneeni pappiin, joka ei olisi kärryillä, mitä tarkoittaa kristillinen luomisoppi tai Kristuksen merkitys pelastuksen kannalta. Keskeisin niistä on se, että kirjoja ostetaan nykyään vähemmän kuin ennen. – Raamattu on kirjasto, ei yksi kirja. Tämän ”jonkin” Ranta mainitsee toistuvasti. Ainakin se on kristillisen maailmankatsomuksen mukainen kirja. TeksTi | AnTTi Berg kuvAT | JukkA grAnsTröm » KOTIMAA | 4.10.2018 13. Lukemalla ihmisen uskonkäsityksestä tulee persoonallinen. Kirja-alan ongelmista on uutisoitu 2000-luvulla taajaan. Lukiessa ihminen muodostaa aiheisiin omakohtaisen, vivahteikkaan suhteensa. Ilman lukemista asiat jäävät ohuiksi, pinnallisiksi. Syventymistä siihen, mikä on sydäntä lähellä. Ei lukemattomuus täydelliseen tiedolliseen paitsioon jätä, mutta jotain jää pois. Kristillisiä kirjoja ei yksinkertaisesti lueta, sanoo Vantaankosken seurakunnan kappalainen Paavo Ranta. Ongelmat koskevat niin suuria kustantamoita, kuten WSOY:tä, Otavaa ja Gummerusta, kuin pieniä kustantajia, kuten Kirjapajaa, Perussanomaa ja Sley-Mediaa. Hänen mukaansa nykyään on jopa monia pappeja, jotka eivät lue edes säännöllisesti Raamattua saati kristillisiä kirjoja ylipäänsä. Molemmat tulevat loppuvuodesta vääjäämättä, sillä kirja-alan huippuhetki ajoittuu joulunalusaikaan. – Uskonnollisuus on yleinen tematiikka, jonka pitäisi yleisesti kiinnostaa ihmisiä. Tällaisia kirjoja julkaisevat niin isot yleiskustantajat kuin kristilliseen kirjaan erikoistuneet kustantamotkin. Taloudellisten reunaehtojen sijaan häntä huolestuttavat yhteiskunnalliset muutokset, joiden vaikutukset heijastuvat kristillisten kirjojen asemaan: lukeminen vähenee, ja kristinusko ajautuu julkisessa keskustelussa marginaaliin. Jotakin kautta heillä on tieto niistä, vaikkei se olisikaan saatu Raamatusta. Kaunokirjallisuuden myynti sinnitteli vuoteen 2013, jonka jälkeen määrät notkahtivat 1990-luvun lama-ajan tasolle. Lastenja nuortenkirjallisuudenkin menekki on monena vuonna laskenut, mutta huomattavasti vähemmän kuin muu kaunokirjallisuus. Hän pitää lukemista sivistyksen merkkinä, vaikka samalla myöntää, ettei painettu sana ole ainut keino kartuttaa syvällistä tietoa. Ilman lukemista asiat jäävät ohuiksi, pinnallisiksi. Kristilliset kirjat ovat yhä laadukkaita, ja niitä on laidasta laitaan. Lisäksi uskonto nousee Eurooppaan tulevien pakolaisten myötä uudelleen uutisiin ja ihmisten arkeen. Ensin on hyvä määritellä, mitä tässä yhteydessä tarkoittaa kristillinen kirja. Lukemista on itsensä sivistämisen lisäksi kristityn osa. Tilastojen mukaan tietokirjallisuus ja kaunokirjallisuus myivät 2000-luvun taitteessa huomattavasti enemmän kuin viime vuosina. ” Lukiessa ihminen muodostaa aiheisiin omakohtaisen, vivahteikkaan suhteensa. Ranta on siis ollut mukana päättämässä, mitä kristillisiä kirjoja seuraavaksi tehdään. Silti kristillisen kirjan parissa työskentelevät näkevät tulevaisuuden valoisana. Sellaisten teosten kirjo on valtava: hartauskirjoja, elämäkertoja, kaunokirjallisuutta ja elämäntaito-oppaita. Riippuu keneltä kysyy. Oikeastaan kristillinen kirja on samanlaista hifistelyä, mitä ruokaan, kahviin tai viineihin hurahtaneiden perehtyneisyys on, Ranta vertaa. Kristilliset kirjat pureksivat Sanaa helpommin omaksuttavaan muotoon sieltä Raamatusta, tuovat sanoman tähän aikaan ja päivään, tämän päivän ihmisten tajulle. Eikä hän sano tätä moittiakseen vaan todetakseen, että kristillinen sivistys tulee muuta kautta, kuten muilta ihmisiltä tai mediasta
On niitä, jotka panostavat, ja niitä, jotka säästävät. Kirjojen ostoa harkitaan tarkemmin kuin ennen. – Kun sisällöt ovat kunnossa, kirjalla tulee riittämään ystäviä. Sacrumin liikevaihdosta kirjat muodostavat noin puolet. kirja Sacrum Oy:n toimitusjohtajan Susanna Mäntyrannan mukaan kristillinen kirja muodostaa yrityksen liikevaihdosta noin puolet. Kirjakaupat ovat parantaneet kannattavuuttaan supistamalla valikoimaa. Mäntyranta kuvailee, että aiemmin osa osti kirjoja sen takia, että ne tulivat oman herätysliikkeen tai muun taustayhteisön piiristä. On myös työaloja, joille ei ole vielä riittävästi kirjallisuutta. Akateemisen kirjakaupan taustalla on WSOY:n ja Tammen ostanut ruotsalaisjätti Bonnier, Suomalaisen kirjakaupan takana taas Otava-konserni. Hän tiivistää muutoksen näin: – Jos kustantaa löysän kirjan, sille ei ole kysyntää. – Löytyy hirveästi työntekijöitä, jotka ostavat kirjoja, joita heidän kuuluisi saada omaan työtarpeeseensa. He tajuavat, että tarvitaan myös kirjaa kertomaan esimerkiksi Raamatun tarinoista. Nykyisin niitä on enää 20 000. » » KOTIMAA | 4.10.2018 14. Kaikissa seurakunnissa ei uskota nuorten haluun lukea kirjoja. Parissakymmenessä vuodessa nimekemäärät ovat romahtaneet. Missä muualla on sellaisia työntekijöitä, jotka ostavat omat työkalut omalla rahalla tehdäkseen hyvin tärkeää työtänsä. Esimerkiksi Akateemisessa kirjakaupassa oli sen huippuvuosina 140 000 eri nimekettä. Molemmat ovat vaihtaneet omistajaa siten, että niiden osakkeet ovat konsernilla, joka omistaa myös kustannusosakeyhtiön. – Kirjallisuuden ja lukemisen ystävät seurakuntien johdossa erottuvat selkeästi. Seurakuntatalouksien haasteet ja käyttömäärärahojen pieneneminen ovat vaikuttaneet siihen, että erot seurakuntien kirjojen ostamisen välillä ovat kasvaneet. Seurakunnilla on mahdollisuus omalta osaltaan vaikuttaa tähän kehitykseen. Tulevaisuutta Mäntyranta ei suostu ennustamaan. Sacrum on Kotimaa Oy:n tytäryhtiö. Tällaisen ostamisen tilalle on tullut entistä enemmän kriittisiä kuluttajia, jotka valitsevat tarkkaan, millaisia kirjoja hyllyihinsä keräävät. Kirjojen ostaminen oli omien tukemista. Kristillisen kirjan pieneneviä nimekemääriä Mäntyranta ei pidä lähtökohtaisesti synkkänä asiana. Tärkeä kirja löytää yhä lukijansa. Mäntyranta asioi paljon seurakuntien kanssa. Nykyään isoon kirjakauppaan pelmahtava asiakas ei ehkä löydä kuin muutaman hartauskirjan hyllyn periltä. Mäntyranta on itse ollut vuosikymmeniä myymässä nimenomaan kristillisiä kirjoja. Hän luonnehtii tulevaa kirjanostajasukupolvea sellaiseksi, joka ei hae tavaraa vaan merkityksellisiä sisältöjä. Tosin kiristyvät talousluvut pakottavat joitakin seurakuntia säästämään tässä kohtaa. Tällaisten teosten myynnin Mäntyranta näkee jotakuinkin säilyttäneen asemansa läpi vuosikymmenten. Niissä seurakunnissa halutaan muistaa kirjojen avulla seurakuntalaisia eri vaiheissa kastekodista surukotiin. Myönteinen asenne ei kuitenkaan poista sitä tosiasiaa, että kirjakaupat ovat kurjistuneet viime vuosina. Kristilliset kirjakaupatkin ovat vähentyneet mutta ne ovat päinvastoin laajentaneet valikoimaansa monenlaiseen hengelliseen kirjallisuuteen. Yksi sellaisista on rippikoulutyö, sillä yhä harvempi nuori lukee kirjoja – tai ylipäätään painettua sanaa. Miltä kristillisen kirjan myynti näyttää kirja-alan sisältä. Yksi hyvä vastaaja siihen on suurimman kristillisen kirjaja tarvikekauppa Sacrumin toimitusjohtaja Susanna Mäntyranta. Talouden suhdanteet vaikuttavat kirjan myyntiin, mutta eivät suoraan verrannollisesti. Yksi tällaisista on maahanmuuttajatyö, Mäntyranta kertoo. Iso osa seurakuntien ostamasta kirjallisuudesta on ammattikirjallisuutta, jonka on määrä tukea ja ohjata työntekijöitä omalla työalallaan. Kristillisen kirjallisuuden yksi erityispiirre on se, että sillä on huomattavan monipuolinen his” Jos kustantaa löysän kirjan, sille ei ole kysyntää. Meillä oli ennen sellainen aika, että perheisiin hankittiin lähtökohtaisesti paljon kirjoja. Hyvät sisällöt ratkaisevat. Supistaminen näkyy erityisesti pienillä eritysalueilla, kuten kristillisellä kirjallisuudella. Kristillisellä kirjalla ei samankaltaisia yhteenliittymiä ei enää ole. Olemme menneet siihen suuntaan, että kirja on enemmän luokkakysymys. Hänen mukaansa pienemmät nimekemäärät saattavat vaikuttaa siihen, että kustantajat panostavat enemmän voimavarojaan julkaistaviin kirjoihin. Mäntyrannan mukaan on myös seurakuntien toimintoja, joissa kirjan merkitys on kiistatta vähentynyt. Moni työntekijä kokee silti kaipaavansa ammattikirjallisuutta ja maksaa teokset omasta pussistaan. Nykyään ei riitä, että julkaisee kristillisen kirjan. Seurakunnissa on paljon ihmisiä, jotka tietävät, että Sana kantaa. Tilastojen perusteella on helppo ymmärtää, mitä on tapahtunut myös kristillisen kirjan piirissä. Kaunokirjallisuus kävi kaupaksi vuoden 2008 finanssikriisin jälkeenkin samaan tapaan kuin 2000-luvun kuumimpina Nokia-vuosina. – Nyt mummot ja vaarit ovat nähneet kännyköiden, tablettitietokoneiden ja muiden laitteiden todellisuuden. Myös vanhemmat haluavat rauhoittaa iltahetken sinisestä valosta paperikirjalla. Sen ostajat jäävät yhä useammin kotiin. Kehitykseltä ei ole säästynyt edes alan näkyvimmät toimijat, kuten Akateeminen kirjakauppa ja Suomalainen kirjakauppa. – Olemme palanneet vuosikymmenten taakse aikaan, jossa kirja on taas sivistyksen merkki. Mäntyranta on nähnyt läheltä, kuinka kristillisten kirjojen myynti on vähentynyt. Myös lahjanantajat miettivät yhä tarkemmin, millaisen viestin kirja saajalleen antaa. Pienenä nousevana trendinä Mäntyranta näkee lastenkirjat. Nykyään ei riitä, että julkaisee kristillisen kirjan
» . Ne odottavat parempaa paikkaa hänen varastossaan Helsingissä. Kristillisen kirjan ystävät ry:n puheenjohtaja Matti Kettunen on kerännyt kymmeniätuhansia suomalaisia kristillisiä kirjoja. www piplia fi Värikäs PIPLIA! Osastollamme myös raamattu . verkko palvelun ja Piplia sovelluksen esittely sekä vuoden kristillinen kirja äänestys Kirjat alennuksella messujen ajan Tule tekemään löytöjä! Olemme Helsingin kirjamessuilla osastolla d Tarjolla on monipuolinen valikoima Raamattuja lahjaksi tai opiskelua varten sekä erikielisiä Raamattuja yli sadalla kielellä. Löydä oma Raamattusi tai virsikirjasi osoitteesta pipliakauppa . KOTIMAA | 4.10.2018 15
Tämä on pieni kirja armon kokemisesta arjessa. Metsä on monelle suomalaiselle jumalallinen elementti, ja Huovisen kirjan jälkeen sellaista näkemystä on syytä pohtia kunnioittavasti. Ne eivät niin kiinnostaneet, mutta oli yksi, joka kiehtoi: Hilja Haahden romaani. Pienviljelijäkodin peräkamarissa oli pikkuinen kirjahylly ja siinä metrin verran kirjoja, kaikki Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kustantamia. Antti Heikkinen, toimittaja, kirjailija Valintani: Veikko Huovinen: Puukansan tarina. Herättäjä-Yhdistys 1991. Irja Aro-Heinilä, pappi, teologian tohtori, runoilija Valintani: Hilja Haahti: Maksoi mitä maksoi. Otava 1984. Ihailin valtavasti siinä esitettyjä lähetystyöntekijöitä ja heidän lapsiaan. Kaarlo Kalliala. Sanat taipuvat kuvioiksi, kirjaimiksi ja aukoiksi. Olin lähdössä mieheni ja kolmen lapseni kanssa lähetyskentälle Keniaan. Dialogia Oy 1999. Siinä korostuu tarkoituksenmukaisuus, luominen, elämän kiertokulku ja elämän jatkuminen. Raamattu oli suljettu pois vastausvaihtoehdoista. Olin haltioissani. Runoilija Rakel Liehu on älyllinen ja älynkin rajat rikkova metafyysikko, olemisen mysteerin kuvaaja. Haahden luoma ihanteellinen kuva kaikkensa uhraavasta kristitystä naisesta on ohjannut ajatteluani. Jaakko Heinimäki, päätoimittaja, kirjailija Valintani: Karl Rahner: Söinpä tahi nauran. Ihanteellisuus on nyt mennyt menojaan, uhriajatukset rapisseet ja kristityn naisen kuva muuttunut maanläheiseksi, mutta lukuelämystä ja sen tuomia vaikutuksia ei voi kiistää. Toivoin itse olevani sellainen, vaikka tajusin, ettei minulla pienistä lähtökohdista olisi mitään mahdollisuutta lähetystyöhön. Tämän teen, viis hinnasta! Syntyi väitös, jonka nimenä on lause Maksoi mitä maksoi -romaanista: Sinä olet viisas tyttö, mutta Jumala on viisaampi (Helsingin yliopisto 2005). Pauliina Rauhala, kirjailija Valintani: Tony Dunderfelt & Martti Mäkisalo: Apokalypsis. Teos on minulle jatkuvasti lukemisen ja löytöjen ilo. Pidän tätä Veikko Huovisen kirjaa omalla laillaan hyvinkin kristillisenä teoksena. Kirjassa on riemastuttavat luvut esimerkiksi nukahtamisen ja syömisen teologiasta. Se laajensi monet kysymykset universaaleiksi. Parikymmentä vuotta kirjan lukemisen jälkeen pakkasin tavaroita tynnyreihin. Teos löytyy uusimman romaanini lähdeluettelosta. Vaikuttava kirja Kysyimme viideltä kirjoittamisen ammattilaiselta, mikä kristinuskoon liittyvä kirja on tehnyt heihin erityisesti vaikutuksen. TekSTI | emIlIA kARHu – kuvAT | koTImAAn ARkISTo kirja KOTIMAA | 4.10.2018 16. Se on ollut kenties tiedostamattani ponnahduslauta naisten parissa tehtävään työhön Tansanian Morogorossa. Miten ilmaista äärellisessä ääretöntä. Kovasti se pistää myös ajattelemaan ihmisen, niin massan kuin yksilönkin, merkitystä tai merkityksettömyyttä, sitten lopulta. Tämä parikymmentä vuotta vanha kirja oli aikoinaan hyvin tärkeä uskonnollisten teemojen pohdinnoissani. Päivi Huuhtanen-Somero, estetiikan, kirjallisuustieteen ja taidekasvatuksen dosentti, kirjailija ja retriitinohjaaja Valintani: Rakel Liehun Runot 1974–1997. Olimme sen ajan ajattelun mukaan liian vanhoja lähtijöiksi, vähän yli kolmikymppisiä, mutta halusimme päästä Afrikkaan, maksoi mitä maksoi. Runsaat kymmenen vuotta tämän jälkeen professori Juha Seppo esitteli minulle tutkimusaiheeksi kirjailija Hilja Haahtea. Otava 1944. Suom. Maailmanlopun pelot ja uuden maailman unelmat. Maailmanlopun odotukseen liittyy paitsi yhteiskunnallista, sosiaalista ja maailmankatsomuksellista epävarmuutta sekä ahdinkoa, myös henkilökohtaisesti koettua vainoa ja pettymystä. Sen jokainen rivi on pakattu täyteen syvää teologista elämänymmärrystä. Teoksessa tarkastellaan valittuna olemisen kaipuuta ja mustavalkoista historiankäsitystä, jossa hyvät taistelevat pahoja vastaan. WSOY 2002. Rahnerin ignatiaaninen hengellisyys puskee läpi kaikkein arkisimmista asioista
Ylimääräisiä kappaleita yhdistys myy verkossa ja eri tilaisuuksissa. Kielikuvaan kiteytyy ajatus siitä, että lukijalla voi olla paljon sulateltavaa teosten parissa, mutta ne sisältävät kasapäin kristinuskon ydintä. Tarjous on uusille tilaajille (tilaus on uusi, kun edellinen tilaus on päättynyt vähintään 3 kk sitten). Isompi toiminta vaatisi tekijöitä ja varallisuutta. Toisaalta nykyään teologisessa tiedekunnassa saattaa olla ihmisiä, joilla on ollut vain ohut yhteys kristilliseen yhteisöönsä, kuten omaan seurakuntaansa. PERHE . Kun tilaan viikon kuluessa, saan 1 numeron lisäetuna. – Uskon, että jossain joku tarttuu ajatukseen, Kettunen vakuuttaa. KÄSITYÖT . Hän on saanut esimerkiksi seurakunnilta, yliopistojen kirjastoilta ja vapaiden suuntien tutkimuskirjastolta kokoelmista poistuvia niteitä. T I L A U S K O R T T I Kodin Pellervo on täynnä elämää. RUOKA . toria. Tilaan Kodin Pellervon kuudeksi kuukaudeksi, 6 lehteä, (joulukuu 2018 – toukokuu 2019) ja saan tilaajalahjaksi Finlaysonin Tilda-pöytäliinan. Vanhat teokset ovat Kristus-keskeisiä, korostavat yhteisöllistä ja jaettua uskoa sekä niiden sanoma on ”elämän koettelema”. Koko 145x250 cm, väri valkoinen/ kulta, 100 % puuvilla. 6+1 lehteä (normaalisti 56,65 e ) nyt 39,95 e + Tilda-pöytäliina. Hyvän kristillisen kirjan olemuksen hän kiteyttää niin, että vahvimpina hetkinä omatkin tuntemukset riittävät mutta heikoimpina tukea hakee itseään vahvemmasta kirjasta, hänen sanojensa mukaan ruisleivästä. Hän itse on jo eläkeiässä, ja häneltä ”loppuu puhti tällaisissa asioissa”. Lisäedun saat vain tilatessasi tällä kupongilla 19.10. Ensimmäisen tilausjakson maksettuani voin koska tahansa katkaista tilauksen tai muuttaa sen määräaikaiseksi. Kristillisen kirjan ystävät ry on pyrkinyt keräämään ja arkistoimaan kaikki suomalaiset kristilliset kirjat yhdistyksen varastoon. etunimi sukunimi PE LL ER VO M ED IA OY M AK SA A PO ST IM AK SU N P E L L E R V O Tu nn us 50 02 84 00 00 3 VA ST AU SL ÄH ET YS lähiosoite postinumero postitoimipaikka Tilaus on kestotilaus, joka jatkuu 6 kk:n jaksoissa voimassa olevaan normaalihintaan (nyt 39,95 e ) niin kauan kuin itse haluan. Katsotaan, mitä tästä tulee. Jos joku halusi Johan Wegelius nuoremman postillan Pyhä evankeliumillinen valkeus, häneltä sellainen löytyi. Sitten voi kaivaa esiin vaikkapa vanhan rukouskirjan, missä on sanat melkein jokaiseen ihmiselämän tilanteeseen. LISÄETUNA on marraskuun 2018 teemanumero JOULUVALMISTELUT, TALVEN HAASTEET. Ko tim aa no 40 KP 18 24 . ELÄMÄÄ MAALLA Kyllä! . – Yhdistys perustettiin kuusi vuotta sitten, kun löytyi muutama sellainen ihminen, jotka innostuivat kirjojen keräämisestä. Ilman Kettusen väliintuloa kirjat olisivat joutuneet jätelavalle. Eero Huovinen kirjoitti samasta ajatuksesta Katekismuksessaan jotenkin näin : Kun oma usko horjuu, niin kirkon usko kantaa. – Omat sanat ja kokemukset menevät usein elämän kriisivaiheissa solmuun. Kettunen suhtautuu intohimoisesti etenkin vanhaan kristilliseen kirjallisuuteen. Kristillisen kirjan klassikot ovat sellaisia, joiden sanoma ei ole vanhentunut tuhannessakaan vuodessa. mennessä, muutoin tarjous on voimassa lokakuun loppuun 2018. Sami Vullin suunnittelema kuosi. Joudummeko me lopulta viemään kaikki kirjat kaatopaikalle, vai löytyykö sellaisia ihmisiä, jotka ovat valmiita säilyttämään kristillistä kirjaa. Kettusen on pakottanut keräämiseen huoli siitä, että erityisesti vanhat kristilliset kirjat ovat jäämässä unohduksiin. TERVEYS . LUONTO . Kristillistä kirjallisuutta on myös levitetty kirjanpainon keksimisen jälkeen varsin laajalle verrattain varhain. Tällä hetkellä on koossa lähes 60 000 nidettä, osa tosin kaksoiskappaleita, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Matti Kettunen. Pian kuitenkin selvisi, että pienen yhdistyksen voimavarat riittävät juuri ja juuri kirjojen keräämiseen ja varastointiin. 39 95 e + 1 kk/ e kun tilaat viikon kuluessa! TILAAJALAHJAKSI Tilda-pöytäliina 6 kk ASUMINEN . » KOTIMAA | 4.10.2018 17. Kettunen kertoo, että yhdistyksellä oli aluksi suurellinen haave: perustaa kokoelmien ympärille kristillisen kirjan instituutti, joka tarjoaisi tiloja tutkijoille ja muille kristillisestä kirjasta kiinnostuneille. PUUTARHA . Hyviä kirjoja löytyy Kettusesta myös nykyään julkaistavien kirjojen joukosta. Hänen myymälässään oli myynnissä uskonnollista kirjallisuutta, pääasiassa kristillisiä teoksia. Näillä kirjoilla on oma harrastunut ihailijakuntansa, Kettusen mukaan ainakin satoja. Tilda-pöytäliinan kukkaköynnökset tuovat kattaukseen talven raikkautta, lumen puhtautta ja kesämuistoja. Kirjat ovat suosittuja niiden uskonkäsityksen takia. Kumpaakaan yhdistyksellä ei ole, eikä ehkä tule. Kettunen teki kolmekymmentävuotisen työuransa antikvaarisena kirjakauppiaana. Niiden piirissä ei ole pidetty vanhoja raamatunkäännöksiä tai virsikirjoja vain aikansa tuotteina vaan keskeisenä osana omaa hengellisyyttä. Kodin Pellervo on aktiivisten aikuisten lehti, lämminhenkinen ja tunteita herättävä hyötyja ajanvietelehti. Kettusen nuoruuteen seurakunta kuului jo pyhäkoulujen ja poikakerhojen myötä. Arvo 43, 95 e . Hän kutsuu satoja vuosia vanhoja teoksia ruisleiväksi. Eräänä erityispiirteenä hän pitää vanhan kristillisen kirjallisuuden ystävissä sitä, että moni heistä tulee herätysliikkeistä
Esimerkiksi silloin kun äärikristillisten piirien jumalanpilkasta syyttämä kirjailija Pekka Haukinen oli kuollut auto-onnettomuudessa ja Uusi Tie -lehti kirjoitti, ettei Jumala salli itseään pilkattavan ja että kirjailijan kohtalo oli vakava muistutus Jumalan sanan paikkansapitävyydestä. Helsingin Sanomien paperilehden levikki oli korkeimmillaan 1980-luvulla. Kulttuuripiireissä kaikki tuntuvat tuntevan toisensa, monet heistä ovat ystäviä keskenään. Kirja päättyy vuoteen 1989, jolloin Tarkka jäi pois esimiestehtävistä Helsingin Sanomissa. Tärkeämpää on uskaltaa kysyä, mitä ovat nyt ne aatteet, joissa yhdenmukaisuuden paine verottaa journalistisen työn jälkeä. Tarkka arvioi työtään, sitä onko perusteita ylipäätään kirjoittaa kielteisiä kritiikkejä ja päätyy siihen, että ”uskottavan arvostelutoiminnan ainoa perusta on oma lukukokemus, on se sitten myönteinen tai kielteinen, ja sen rehellinen välittäminen lukijoille.” Pekka Tarkan entisistä puolisoista kaksi on ollut keskeisiä kirjallisuusvaikuttajia. Pekka Tarkka kuvaa mennyttä maailmaa, aikaa jolloin lehtiä tilattiin ja niihin ostettiin ilmoitustilaa. Jälkikäteen 1960-luvun toimittajissa ja kulttuurivaikuttajissa on helppoa nähdä poliittista yksisilmäisyyttä. Tänä aikana, jolloin pahansuopuus tunkee kaikista tuuteista, on hienoa lukea tyylillisesti vastavirtaan kulkevaa tekstiä. Ensimmäinen puoliso Auli Viikari toimi kotimaisen kirjallisuuden professorina ja kolmas puoliso Leena Majander-Reenpää kustantajana Otavassa ja WSOY:ssä sekä Kirjallisuuden vientikeskuksen FILI:n johtajana. Kirja käy läpi kulttuurielämän politisoitumista 1960-luvulla. Vaikutteita tähän työhön hän oli saanut toimiessaan 1900-luvun alussa merimiespappina Antwerpenissä ja Lontoossa. Kulttuurimaailman näkemyksiä ohjasi pitkälle Neuvostoliittoa ihannoiva aate, joka heikensi myös journalismin laatua. Lapsuuteni sydämellinen ja turvallinen hahmo oli mennyt.” Isänsä ja isoisänsä mukana Tarkka pääsi tutustumaan setlementti-liikkeen lisäksi muun muassa kveekarien toimintaan. Pekka Tarkan omaelämäkerta puolustaa komealla tavalla lukemista ja sivistystä. Tarkka kertoo muun muassa Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan aikoinaan teilanneesta Toini Havusta, toimittajasta ja sittemmin kotimaisen kirjallisuuden professorista Annamari Sarajaksesta sekä Pentti Saarikoskesta, Hannu Salamasta ja Paavo Haavikosta. Tästä kertoo esimerkiksi Pekka Tarkan ystävyys Pentti Linkolan kanssa. Kirja päättyy vuoteen 1989, jolloin elektroninen vallankumous antoi jo merkkejä. Omaelämäkerran mukaan Pekka Tarkka kysyi silloin itseltään: ”Entä jos sähkö nousee palvelijasta isännäksi, vie kirjojen ja lehdistön mahdin, rappeuttaa sanankäytön ja ajattelun?” Niinpä. Isoisä Sigfrid Sirenius oli setlementtiliikkeen ja Kalliolan työkeskuksen perustajia. Kirjassaan hän kuvaa kuitenkin niukasti kirkkosuhdettaan, mutta jumalanpilkkasyytöksiin hän on ottanut kantaa. Tarkka vastasi Uudessa Suomessa: ”Lehden vaivoin saSivistyksen puolesta lattu ilo yhden vastustajaksi koetun henkilön kuolemasta on tähän asti karkein osoitus siitä epäinhimillisestä ja raakalaismaisesta ajattelusta, joka vielä on vallalla vihan ja koston Jumalaan uskovien parissa.” Pekka Tarkan 575-sivuinen teos todistaa osaltaan Suomen pienuutta kansakuntana. Lehti kasvoi niin paksuksi, ettei se enää mahtunut sisään kaikkien tilaajien postiluukuista. Samalla se ennustaa mediamaailman murrosta. KOTIMAA | 4.10.2018 18. Pekka Tarkan isä Topi Tarkka toimi hänkin Suomen setlementtiliiton pääsihteerinä. kulttuuri | muistelmat | Pekka Tarkan omaelämäkerta vie näköalapaikalle suomalaisen kulttuurin lähihistoriaan. Pekka Tarkan isä ja isoisä olivat pappeja. Tarkka kirjoittaa kunnioittavasti kaikista puolisoistaan. Isoisä Sigfrid Sirenius kuoli yllättäen vuonna 1961. P ekka Tarkan omaelämäkerta Onnen Pekka – Muistelmia (Otava 2018) kuvaa journalistin näkökulmasta Suomen kulttuurielämää ja etenkin kirjallisuutta 1950-luvulta 1980-luvulle. Tarkka itse päätyi joksikin aikaa SDP:n jäseneksi. ”Rupesin itkemään rajusti, en voinut sille mitään. Mari Teinilä ” Kirjan läpi kulkee monta sivistyksen juonta, joista yksi ilmenee siinä, että kirjoittaja välttelee ilkeyttä. Edellä mainittujen lisäksi kirja kertoo lähes kaikista aikansa kulttuurityöntekijöistä. Kirjan läpi kulkee monta sivistyksen juonta, joista yksi ilmenee siinä, että kirjoittaja välttelee ilkeyttä
Kirjan mehevä pohjalaismurre vaatii muunheimoisilta totuttelua. Postilaatikkorivistöllä hänen talonsa edessä kohtaavat hersyvästi poliittiset suuntaukset vasemmalta oikealle. Kaunokirjalliseen lentoon päästään jaksoissa, joissa palataan henkilöhahmojen menneisyyteen. klo 18.30 Dok: Kopioiden merkillinen maailma. ”Kai sen tohtii remarinakin sanua, notta Jumalaan oon uskonut ja uskon vieläki, omalla laillani”, Lauttamus totetaa. Kirjapalkinnon voitti Liisa Ikonen Hangosta. alk. Markku Mantila: On toinenkin polku taivaaseen. KOTIMAA | 4.10.2018 19. kuljetukset H:gistä, majoitus, ohjelman mukaiset ateriat, retket jne. 140,MY FAIR LADY –musikaali 7.-8.12. 1/2. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 345,MUSIIKKIA JA TEATTERIA VIROSSA Varaa tauko tavanomaisesta Punaisilla laivoilla Estonia-teatterissa: LINTUKAUPPIAS -operetti 3.-4.11. Opastetut matkat sis. alk. Kirjailija ja terapeutti Tommy Hellsten ajattelee, että kun ihmiseen menee kyllin syvälle, päätyy kerrokseen, jossa on vastassa selittämätön mysteeri. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. Pohjalaista yrittäjähenkeä ja yritysten nousua Mantila kuvaa perusteellisesti. 430,CANTERVILLAN KARTANO 23.-26.12. klo 18.30 Taivaallista menoa: Elämän luovuttamisesta suurempiin käsiin. 12 Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 3. Docendo 2018. Hanna Persson keskustelee tunnettujen ruotsalaispariskuntien kanssa rakkaudesta ja parisuhteesta. klo 18.30 Vakisuhteessa. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin. Osaako hän heittäytyä kirjailijaksi. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Markku Mantilan esikoisromaani on kurkistus eteläpohjalaisen kylän ja koko suomalaisen yhteiskunnan kehitykseen 1960–1970-luvuilla. Lännen Median haastattelussa Mantila sanoi: ”Tämä maa on noussut arvojen kautta, ja yksi niistä arvoista on ollut oppi ja sivistys. Tarina seuraa Lauttamuksen nousua sosiaalidemokraattina kansalliseen politiikkaan asti. Kiinnostava polku on kirkkoherra Edvin Helteellä, jonka syvä ihmisymmärrys ja suvaitsevaisuus voittaa paikkakuntalaiset puolelleen. Henkilöhahmot ovat todentuntuisia ja heidän elämäntarinansa koskettavia. 160,JOULUN AJAN MATKOJA Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kotimaan numeron 38 hyväksi jutuksi äänestettiin saattohoidosta kertova juttu Kuolemaan saattajat. klo 19.00 Koko maailman kuningatar. vu os ik er ta 00 43 59 5– 18 –4 1 22 Paavi Franciscus kävi Virossa Sadat suomalaiset seurasivat vierailua Tallinnassa 4 Kristillistä kirjaa tehdään mutta ei lueta Filosofi vaihtaisi onnellisuusoppaat itsekritiikkiin Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. 510 sivua. HELSINKI • JOENSUU • PORVOO • TURKU www.matka-agentit.fi – VARAA MATKASI 24 H VAPAA-AJAN MATKAT puh. Asettuessaan ehdolle hän päättää puolueelta saamistaan ohjeista poiketen, ettei salaa uskoaan ja kirkkoon kuulumistaan. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). alk. 150,PÄHKINÄNSÄRKIJÄ -baletti 1.-2.12. Mantila on työskennellyt Pohjalaisen ja Kalevan päätoimittajana sekä valtioneuvoston viestintäjohtajana. Lastenohjelmia tekevät Alexander ja Caroline Hermansson tapasivat toisensa kirkossa. hinnat 8,28 snt/min (+alv 24 %). Asiantuntemusta siis riittää, mutta kirja on romaani. Olen vakuuttunut siitä, että niiden varassa on myös maan tulevaisuus.” Tuija Tiihonen TV1 la 13.10. Naapuruston yhteishenki kattaa niin vauraat tilalliset kuin juopotkin. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Teema&Fem su 14.10. alk. Teema&Fem pe 5.10. Päähenkilö Allan Lauttamus on kouluja käymätön työmies, jota tiedonhalu ajaa lukemaan aina kun voi. 385,VIRON PYHÄJÄRVI 23.-26.12. Kirkasotsainen maailmanparantaja oppii pian poliittisen pelin kiemurat ja sudenkuopat sekä median toimintatavat, mutta säilyttää rehellisyytensä ja arvonsa. 010 321 2800 Puh. 150,LENTÄVÄ HOLLANTILAINEN –ooppera 24.-25.11. Mantila kirjoittaa Peräseinäjoen Mantilanmäestä, jonka hän tuntee nuoruudestaan, ja sekoittaa onnistuneesti faktaa ja fiktiota. Teema&Fem ti 9.10. 380,TARTTO 23.-26.12. 160,LA BOHEME –ooppera 8.-9.12. Nykyisin hän on päällikkönä Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksessa. Mikä on sitten se taivas, johon romaanin nimi lupaa toisenkin polun. MEILTÄ MYÖS LIITTYMÄLENNOT/JUNALIPUT –KYSY LISÄÄ! Matka agentit Suomalainen matkanjärjestäjä RIIKA 22.-26.12. Vastaus on selkeä kyllä. Elisabet II on toiminut Iso-Britannian ja brittitaustaisen Kansainyhteisön kuningattarena ennätykselliset 65 vuotta. Onko aitoudella itse asiassa edes merkitystä, jos tärkeintä on kuitenkin elämys. Milloin vallanvaihto tapahtuu ja miten kuninkaallisen perheen nuoret jäsenet muuttavat monarkiaa
essee TeksTi | TorsTi LehTinen – kuviTus | Päivi karjaLainen KOTIMAA | 4.10.2018 20. Vanhatestamentillinen paatos herättää nykylukijassa pikemmin pakokauhua tai huvittuneisuutta kuin kunnioitusta ja halun parannuksentekoon. Mikä on kristillinen kirja. ”Minä olen se joka olen”, vastaa Jumala Moosekselle, kun tämä kysyy hänen nimeään. Ihmistekoisten Jumalan kuvien pilkkaaminen raivaa tilaa elävälle Jumalalle. Senkin määritteleminen on vaikeaa, minkälainen on hyvä kristillinen kirja. Taidehistorian arvion mukaan hän määritteli tällä tavoin taiteen rajat uudelleen. Ainakin jossain määrin vastaus riippuu siitä, minkälaisen roolin suhteessaan Jumalaan ja muihin ihmisiin teoksen kirjoittaja itse omaksuu tai minkälaiseksi lukijakunta hänet kokee. Yhteiskunnallisten vääryyksien paljastamisen vimma on tuottanut jylhää profeetallista tekstiä esikristillisistä ajoista asti. V aikka kirjan joka sivulla puhuttaisiin Jeesuksesta tai Kristuksesta, se ei välttämättä tee kirjasta kristillistä. Riittäisivätkö kirjailijan tarkoitusperät määrittelemään kirjan kristilliseksi. Sekään, että teoksen kirjoittaja on kristitty ja sellaiseksi tunnustautuu, ei välttämättä anna aihetta pitää hänen teostaan kristillisenä. On kevyttä kantaa ristiä koruna kaulassaan, raskasta kantaa sitä Kristuksen tavoin harteillaan. Kristillinen kirja voi täyttää profeetallisen tehtävänsä muullakin tavoin kuin yhteiskunnallisten epäkohtien paljastajana. Olisiko tilanne samanlainen kuin kuvataiteessa viime vuosisadan alussa, kun Marcel Duchamp esitteli taiteena pisuaarin tai pullonkuivaustelineen. Profeetaksi ryhtyvän kirjailijan on viisainta kysyä itseltään, tekeekö hän sen Jumalan kutsusta vai palvellakseen omia tarkoitusperiään. Se voi esimerkiksi romuttaa kuvan Jumalasta Taivaan isänä, joka toteuttaa kaikki lastensa toiveet. Sama pätee myös kääntäen. Vanhassa testamentissa Aamos panee järjestykseen paitsi yläluokan miehet, myös naiset: ”Kuulkaa tämä sana, te Baasanin lehmät, jotka olette Samarian vuorella, jotka sorratte vaivaisia ja runtelette köyhiä, – – Herra, Herra on vannonut pyhyytensä kautta: Totisesti, katso, päivät tulevat teille, jolloin teidät temmataan ylös koukuilla ja viimeisetkin teistä kalaongilla. Jos hän rupeaa markkinoimaan ainoana oikeana uskona yksityisiä mielipiteitään, hän aiheuttaa enemmän haittaa kuin hyötyä sekä lukijalleen että omalle asialleen. Jumala ei alistu määriteltäväksi. Ehkä tähän olisi suostuttava ja keskityttävä vain keskustelemaan siitä, edustaako kirja tätä lajityyppiä hyvin vai huonosti. Ja muurin halkeamista te lähdette ulos, kukin suorinta tietä.” Kristillisen kirjan kirjoittajan on turha käydä kilpailemaan profeetallisuudessa Aamoksen kanssa. Kristillisen kirjan kirjoittaja voi esiintyä profeettana tai narrina tai kumpanakin samassa persoonassa. Jos kristitty kirjailija kirjoittaa keittokirjan, matkaoppaan tai matematiikan oppikirjan, niitä ei voi tekijän maailmankatsomuksen perusteella luokitella kristillisiksi. Kaulassa oikeinpäin riippuva risti ei tee kenestäkään kristittyä. Hän voi toimia kätilönä tai ihmisen äänenä, joka huutaa syvyydestä, de profundis. On mahdotonta nimetä selvät tuntomerkit, joiden perusteella kirjan voi tunnistaa kristilliseksi. ” Sekään, että teoksen kirjoittaja on kristitty ja sellaiseksi tunnustautuu, ei välttämättä anna aihetta pitää hänen teostaan kristillisenä. Ei punkkarin tai heavy rockarin kaulassa nurinpäin roikkuva ristikään tee kantajastaan kristittyä. Voitaisiinko kirjaa pitää kristillisenä vain siksi, että tekijä sen sellaisena julkaisee