14 7 Aallon suunnitteleman Kolmen ristin kirkon hartaasti valmisteltu remontti on alkanut 8 Rooli yksinäisyyden lievittäjänä auttaisi Kirkon keskusteluapua erottumaan muista auttajista 24 Lapsillekin hengellisyys voi olla voimavara kun suru kohtaa. N:o 4 | 26. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –5 Metsän kissa Ilves on arvostettua riistaa. tammikuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Va st av al o 11 9. Tänä talvena tupsukorvat tepastelevat kuitenkin rauhassa
Tä hän rooliin kuuluu äänestyspäivän tehtävien lisäksi valmistelevaa työ tä, kuten materiaalien hankintaa, äänestyspaikkaan tutustumista ja lautakunnan työhön osallistuvien ohjeistamista. | Kuva: Jukka Granström Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. – Valtaosa äänestäjistä tekee ää nestyspaikalle täsmäiskun, sisään ja ulos kahdessa minuutissa. Tässä Kotimaan numerossa kerro taan ilveksestä. viikon henkilö ”Äänestäminen on yhtä aikaa arkista ja arvokasta” Vaalipäivän äänestyksen toimit tamisesta vastaavat myös presi dentinvaaleissa eduskuntapuo lueiden kokoamat vaalilautakun nat. Huonojen uutisten määrä on lisääntynyt vuosi vuodelta. Välillä täytyy sel vittää henkilöllisyyksiä, jos ää nestysluettelossa ja henkilöllisyys todistuksessa on jostain syystä eri nimi. Lau takunnan puheenjohtajana aikaa menee vaalipäivänä 14–15 tuntia. 3 Mitä vaalilautakuntien työhön kuuluu. Luonnon ongel ma on, ettei se pysty rajoittamaan ihmiskun nan paisumista samalla tavalla kuin eläinkun nan: ihminen keksii lääkkeet ja tavat suojautua luonnolta. Näihin tilanteisiin voi liittyä kipeitä asioita, ja siinä pitää osata olla hienotunteinen. Nyt aamuisin on lähes pimeää, mutta lumen valoa riittää. Ymmärretään, että tilanne on yhtä aikaa arkinen ja arvokas. Mahdollinen toinen kierros järjestetään 11.2. Ja mitä sukupuuttoa ihminen sai aikaan metsäs täessään, kun luultiin, että lihan ja turkisten tarjonta metsissä oli loputon. Keskittyä puihin ja hengittää syvään. SDP:n jäsen Peppi TervoHiltula toimii Helsingissä vaali lautakunnan puheenjohtajana ja on toista kertaa vaalivirkailijana. Eivät ihmiset aina ole tien neet, että elolliset olennot voivat kuolla suku puuttoon. Helsinkiläisen kirjallisuudentutkijan Iida Turpeisen esikoisromaani on fiktiivinen, mut ta sen taustalla on mittava aineisto, josta kirjai lija ammentaa välähdyksiä luonnontutkimuk sen kehittymisestä. tammikuuta 2024 10 presidentinvaalit Mikä on ehdokkaiden suhde kristinuskoon. TUIJA PYHÄRANTA Presidentinvaalien ensimmäisen kierroksen vaalipäivä on 28.1. Täydennyksiä tarvitaan yleensä aina. 20 biopoetiikka Pirjo Kotamäki kirjoittaa uskonnollista roolirunoutta 27 sukupolvien ketju Pieksämäen vanha kirkko on rakas Hannu Ripatille 18 radio ja tv Radiohartaudet ja jumalanpalvelukset Kuvateksti: Peppi Tervo-Hiltula on ollut pian 20 vuotta äänioikeutettu. – Kuntien keskusvaalilautakun tiin voi ilmoittautua, vaikka ei oli si puolueen jäsen. Tarkemmin sanottuna sen, miten tämän suuren ja lempeän meriheinänha muilijan luuranko päätyi Helsingin luonnontie teelliseen museoon kävijöiden ihmeteltäväksi. Kut su näihin hommiin tuli puolueen kautta, ja vastasin siihen kyllä. Siitä me elämme ja sitä me lopulta ruumiillamme ruo kimme. – Tehtävään motivoivat uteliai suus ja mahdollisuus tavata ih misiä. Ilveskanta on suojelun tuloksena lisääntynyt niin, että nyt keskustel laan sen rajoittamisesta. 1 Milloin sinusta tuli vaalivirkailija ja miten. Puolueiden tunnuksia vaalivirkailijoilla ei koskaan ole päällään. Ensimmäistä kertaa äänestämään tulevat ilahduttavat joka kerta. Mutta koska me lajina osaamme aja tella luonnon puolesta, kannamme siitä myös suuremman vastuun. Samalla kuitenkin luonnon ja sen lajien kar toittaminen herätti ihmetystä ja ihastusta. Tämä tien toisella puolella oleva metsänen tarjoaa näköalan vuodenaikojen vaihteluun. On kuitenkin paljon yksinäisiä ih misiä, joille vaalivirkailija äänes tyspisteellä voi olla viikon ainoa ihmiskontakti. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hän kertoo äänestäneensä kaikissa vaaleissa, joissa on saanut. Etu oikeutettuja ovat ne, jotka pääsevät sen näkemään luonnossa. Tämä on aika mukavaa hommaa ja myös tapa ansaita taskurahaa. 2 Miksi halusit vaalilautakuntaan. Vaalipäivänä raken netaan vaalipiste, toimitetaan ää nestys, lasketaan äänet ja viedään äänestysliput virastotalolle. Sitten tulevat kevään kirkkaat aamut ja hento vehreys, kesän syvävihreä ja syksyn keltapuna. Tammikuun lopulla taivasta vasten piirtyy lehtivaatteita vailla olevien puiden kaunis muoto. – Pääsääntöisesti ihmiset käyt täytyvät tosi hyvin. 5 Miten vaalivirkailijaksi pääsee. Aamuisin ennen bussipysäkille lähtöä olen lukenut uutisia sodista, äärioikeiston noususta ja ilmastonmuutoksesta. Romaanissa kuvataan, mitä ihmetystä ai heuttivat 1700 ja 1800luvuilla maasta löy tyneet mammutin ja dinosaurusten luut. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. – Ensimmäisen kerran olin muka na eduskuntavaaleissa 2023. 4 Jäikö sinulle viime vaaleista mieleen joitain erityisiä tilanteita. Nykyään me tiedämme jo paljon enemmän ja osamme myös suojella lajeja tarvittaessa. Eh dokkaista äänestyspaikoilla ei koskaan jutella, mutta muis ta yhteiskunnallisista asioista voidaan keskustella neutraaliin sävyyn. 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Silti ihminenkin on osa luontoa. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen (virkavap.) artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Tänä keväänä olen käyttänyt kotini lähellä olevaa bussipysäkkiä yhdeksän vuotta, niin pitkään olen asunut samassa kodissa. PEPPI TERVO-HILTULA – vaalivirkailija N:o 4 | 26. Mitä enemmän me luontoa tunnemme, sitä paremmin pystymme myös sitä viljelemään ja varjelemaan, pitämään sen tasapainoa yllä, ettei millekään lajille käy kuin stellerinmeri lehmälle. Presiden tinvaalien jälkeen tänä vuonna on vielä eurovaalit ja ensi vuonna kuntavaalit ja hyvinvointivaalit. Siksi bussipysäkin edessä olevien puiden näkeminen on minulle yhä tärkeämpi lepopaikka. Bussipysäkkiä vastapäätä on pieni lähinnä lehtipuista koostuva metsä. – Eduskuntavaaleissa olin vaali lautakunnan varapuheenjohta ja ja nyt olen puheenjohtaja. Senkin tiedämme, että olemme kadot taneet jo monia lajeja ja kadotamme lisää ilmastonmuutoksen myötä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Jokaisena vuodenaikana säät tuovat oman lisänsä metsän väritykseen ja tunnelmaan. MARI TEINILÄ Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja Ettei kävisi kuin stellerinmerilehmälle F inlandiaehdokkaanakin ollut ro maani Elolliset kertoo sukupuut toon kuolleen stellerinmerilehmän tarinan. Vaikka kohtaamiset ovat aika nopeita, niin äänestyspai koilla pääsee keskustelemaan erilaisten ihmisten kanssa. Vaalivirkailijoille maksetaan kor vaus, joka vaihtelee eri kunnissa 100:sta ja 700:aan euroon. Vaalilautakunnassa ta paa myös muiden puolueiden ak tiiveja ja vapaaehtoisia. Pidempään kuin missään muussa kodissa. Ihminen tuo luontoon oman asuin piirinsä ja omat hyötyeläimensä ja kasvinsa. Ilman ihmis tä luonto rajoittaa itse lajejaan. Se on ehkä suomalai sen luonnon lumoavin elollinen. Uhkakuvien tasolta on välillä hyvä nostaa katse Luojan luomaan kauneuteen. Ihmisen erikoisuus on, että hän pystyy myös ajattelemaan ja toimimaan toisten elollisten puolesta
PÄIVI ARVONEN ajankohtaista ” Täällä näkee, miten merkittävä voimavara uskonto ihmisille on. Hän pääsi kosketuk siin Kenian yhteis kunnan koko kirjon ja monien to dellisuuksien kanssa tavatessaan niin maan ensimmäisen naisen kuin pieniä pakolaisleirin esikou lulaisia, joilla kouluateria on päi vän ainoa ruoka. Yhteiskunnan eriar voistumisen ehkäiseminen on tär keää sekä Suomessa että täällä. On tärkeää nähdä käytän nössä, mistä asioista hallituksen jäsenenä päättää, Hintikka toteaa. Tapaaminen presidentin puo lison kanssa alkoi ja päättyi rukouksella. . Paavi tunnisti sen heti. Yläkouluikäisiä tyttöjä tavatessaan hän sai tilaisuuden rohkaista tyt töjä. Hän on toiminut Kirkon Ulkomaan avun hallituksessa viisi vuotta. Heistä 25 000 saa käy dä koulua Kirkon Ulkomaanavun tuella. Keniassa vaikutuksen Hintik kaan teki upea luonto sekä ystäväl liset, sinnikkäät ja asialleen omis tautuneet ihmiset, jotka todella laittavat itsensä likoon. Sanoin tytöille: älkää antako kenenkään koskaan sanoa teille, että ette voi tehdä jotakin, koska olette tyttöjä. Myöhemmin veim me Luterilaisen maailmanliiton edustajien kanssa paavi Franciskukselle lahjaksi kopion Bo jayán runnellusta Kristukses ta. Piispa Kaisamari Hintikka Keniassa: Päällimmäisenä on toivo kehitysyhteistyö | Espoon hiippakunnan piispa Kaisamari Hintikka vieraili Keniassa tutustumassa Kirkon Ulkomaanavun työhön. . Matkojen kokemukset kiteyty vät myös Hintikan saarnoihin. Tämä vaurioitunut krusi fiksi ja paikallisten kertomukset rauhantyöstä tekivät syvän vai kutuksen. Afrikka on väkirikas manner. Heillä oli kiinnos tusta etenkin Kir kon Ulkomaanavun nuorten pa rissa tekemää koulutustyötä koh taan, Hintikka kertoo. . Tämä tuli ilmi etenkin ihmisten peräänantamat tomassa asenteessa työtään koh taan mutta myös suhtautumises sa uskontoon. Ensin näille sotaa ja väkival taa nähneille ja kokeneille lapsille pitää tarjota perustarpeet ja tur va, vasta sen päälle tulee koulutus. | Kuva: Päivi Arvonen 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Toivoa tuo etenkin se, että ih miset ovat valmiit tekemään niin paljon työtä ja isoja henkilökoh taisia uhrauksia lasten paremman tulevaisuuden eteen. . . Paljon hyvää tehdään ja paljon hyvää ta pahtuu kuitenkin koko ajan, Hin tikka sanoo. Sunnuntaina pää sin käymään pienen maalaiskirkon luteri laisessa jumalanpal veluksessa, jossa oli paljon naisia ja lapsia. Kumpaankin aivan varmas ti tulee mukaan jotain Kenian matkani kokemuksia, Hintikka toteaa. Hintikan mielestä Suomessa ymmärretään huonosti uskonnon merkitystä ihmisten elämässä. Pandemia vaikeutti matkus tamista, ja vasta nyt järjestyi mah dollisuus tulla tänne paikan päälle katsomaan Kirkon Ulkomaanavun työtä. En ole täällä Keniassa vain itseäni varten. Piispa Kaisamari Hintikka vieraili Nairobissa myös katolilaisessa Tangaza -yliopistossa (kuva yliopiston kampukselta). Kaisamari Hintikalle vierailu Keniaan oli ensimmäinen. . Hän huomasi vierailunsa ai kana useamman kerran, että suomalaisilla olisi paljon opitta vaa kenialaisilta. Huume ja rikollisuusongelma on iso. Luottamuksen rakentaminen elä mään ja ihmisiin ja ennen kaikkea jokaisen omiin mahdollisuuksiin vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa on pakolaisleirillä asuville tärkeää. Tosin ei tarvitse tul la edes Afrikkaan asti, saman huo maa jo mannerEuroopassakin. Arjen kristillisyys sekä ihmisten sinnikkyys ja työlleen omistautuminen tekivät suuren vaikutuksen. . Kirkon Ulkomaanapu tekee Keniassa työtä kaikkein haavoittu vimmassa asemassa olevien paris sa. . Tyttöjen koulutus on myös Hin tikan sydäntä lähellä oleva teema. Kakuman pakolaisleirillä Poh joisKeniassa on noin 300 000 asukasta. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofiavun kautta kansainvä liseen apuun muun muassa pako laisleirien koulutustyöhön. Siel lä hän vieraili sademetsän keskellä Bojayán kylässä, jonka kirkko oli tuhoutunut sisällissodan taiste luissa. Täällä näkee, miten merkittä vä voimavara uskonto ihmisille on. Vaatteet olivat likaisia ja kulunei ta. Yhteisvastuukeräys alkaa helmi kuun ensimmäisenä sunnuntaina. Saarnaan parin viikon sisäl lä valtiopäivien avajaisjumalan palveluksessa ja yhteisvastuuke räyksen avausjumalapalvelukses sa. . Keskustelimme alustavasti yhteis työmahdollisuuk sista Kirkon Ulko maanavun kanssa. Us konto on täällä sellaista hyvällä tavalla normaalia, mitä se ei enää Suomessa ole. . Het ki oli koskettava ja rukoilimme sen jälkeen yhdessä Isä meidän rukouksen. Toki uskontoa käytetään myös ih misten harhaanjohtamiseen. P iispa Kaisamari Hintikka vieraili Ke niassa viime viikolla. Toivo on Hintikan päällimmäi nen tunne kaiken näkemänsä kur juuden, haavoittuvuuden ja yhteis kunnan eriarvoisuuden jälkeen. Yksi mieleenpainuvimmista matkoista Kaisamari Hintikalle on ollut noin kymmenen vuoden takainen matka Kolumbiaan. Vastaanot to oli erittäin lämmin ja vieraanva rainen, Kaisamari Hintikka sanoo. Uskonto elää Keniassa ihmisten arjessa ja on merkittävässä ase massa heidän elämässään. Kirkon Ulkomaanavun paikalliset työntekijät antavat psy kososiaalista tukea paitsi lapsille myös opettajille. Kukaan ei jaksai si tehdä niin raskasta työtä, jos ei kokisi sitä mielekkäänä ja uskoisi, että sillä on merkitystä. Pienet neljävuotiaat esikoulu laiset kulkivat jonossa pitäen edes sä olevaa paidanhelmasta kiinni. Satoja ihmishenkiä vaati neen taistelun muistona pidetään raunioiden keskeltä löytynyttä vahingoittunutta krusifiksia, joka tunnetaan nimellä Bojayán run neltu Kristus. Jos ulkomaiset kumppanit eivät ole mukana rakentamassa vah vempaa yhteiskuntaa Keniankin kaltaisissa maissa, vaikutukset ovat globaalit ja tuntuvat myös meillä Suomessa. Hintikka pitää arvokkaana sitä, että maan ensimmäinen nainen, presidentti William Ruton puoli so Rachel Ruto tekee paljon työtä etenkin naisten ja tyttöjen aseman eteen. Hintikka muistuttaa, että emme voi ajatella, etteikö Afrikan mantereen ongelmat vaikuttaisi myös meihin Suomessa. Kirkon Ulkomaanavun ja Rachel Ruton tapaamisessa nou si esille yhteiset tavoitteet esimer kiksi tyttöjen ja nuorten koulutus mahdollisuuksien parantamiseksi. Minun tehtävä ni on kertoa siitä, mitä tehdään, miten autetaan ja mitä avulla saa daan aikaan. Yhteisvastuukeräys oli myös yksi syy Kaisamari Hintikan mat kaan, sillä Espoon hiippakunta on tämän vuoden yhteisvastuuhiip pakunta. . He ovat kutsu mustyössä. Us kontoa yritetään siivota pois jul kisesta tilasta yksityisyyden piiriin ikään kuin ajatelleen, että uskon noton yhteiskunta olisi muita ke hittyneempi yhteiskunta. . Heidän on pakko pärjätä keinolla millä hyvänsä. Ihmisten elä mä tulee koko ajan haasteellisem maksi, nuorten on vaikeaa löytää työpaikkaa, elinkustannukset kal listuvat. Pakolaisleirillä opettajien palkka on pieni. Jollakin oli päällä liian pienek si jäänyt potkupuku, joka palveli paitana, Hintikka kuvailee Nairo bissa yhtä mieleen jäänyttä koh taamista Kakuman pakolaisleirin koulussa. Kenian yhteiskunnassa on paljon jännitteitä. . Lapset saavat koulussa papuannoksen, jota he eivät syö yksin vaan vievät sen ko tiin ja jakavat muiden perheenjä senten kanssa
– Sitä kautta minulle on avau tunut aivan uudella tavalla tämän kirkon arvo ja perusteet sen eh dottomalle säilyttämisen tarpeel le, Mäkinen sanoo. Osallisena ihminen kykenee vaalimaan hyvän elämän mahdol lisuuksien säilymistä ja toimimaan tulevaisuuden puolesta. Nyt niitä ei enää pystytä käyttämään, Tiimo sanoo. Osaksi suurempaa taideiltojen teemana ovat juuret, luottamus ja rakkaus. Kaikkiaan eri keräykset ovat tuottaneet Mäkisen laskujen mu kaan 74 000 euroa. Remontin toi sessa vaiheessa on tarkoitus korjata kirkon alapohja ja kellari. A lvar Aallon suunnit teleman Kolmen ris tin kirkon remontti Imatran Vuoksennis kalla on alkanut. – Vaikka irtiottoa meille ih misille usein markkinoidaan va pautena, katoaa siinä pohjimmil laan merkitys olemassaololle. Jotenkin meillä myös ajatellaan, että on aina parempi esittää kri tiikkiä kuin ratkaisuja, vaikka pa rasta osallisuuttahan on, että voi antaa hyvää palautetta. Valokuvat voivat toimia sanattomina ja ra kentaa ymmärrystä uudella taval la, Lilja sanoo. | Kuvat: Sakari Röyskö, Markku Pihlaja uutiset Kolmen ristin remontti Imatralla käynnistyi kiinteistöt | Arkkitehtuuriltaan poikkeuksellisen Kolmen ristin kirkon hartaasti valmisteltu remontti on alkanut. Nyt kuitenkin ollaan eksis tentialistisen kriisin partaalla. Lisäksi luetaan tekstejä, rukoillaan ja ollaan hy vin pitkään ihan hiljaa. Jos on irti, ei voi vaikuttaa, mutta jos kuuluu, on myös pakko ottaa osaa. Kolmen ristin kirkon remontti alkoi tammikuussa telineiden pystyttämisellä. Arto O. Remontin toisen vaiheen kus tannusarvio on noin puolitoista miljoonaa euroa. Teot ra kentavat yhteistä tulevaisuutta, ja tulevienkin sukupolvien voi uskoa olevan tyytyväisiä tehtyihin valin toihin. – Tämän jälkeen rakennus olisi kunnossa ulkopuolisin, maanpääl lisin osin, Imatran seurakunnan talousjohtaja Pasi Tiimo sanoo. Sen rahoittami sen osalta seurakunnan ensisijai nen toive kohdistuu valtioon, eli Kirkkohallituksen jakamaan val tionrahoitukseen Tiimo kertoo. Sittemmin hän on tutustunut kirkkoon sitä tutkineen arkkiteh ti Sofia Singlerin töiden kautta. – Kirkkoa on nyt niin mones ta kohtaa tutkittu ja tongittu, että tarvittava tieto remontin toteutta miseksi pitäisi olla. Mutta olemme ajatelleet sillä tavalla, että jos kuntoon saa daan, niin se on merkittävä kult tuuriteko koko Imatralle ja Etelä Karjalalle. – Luonnonvarakysymys, ilmas tonmuutos ja biodiversiteetin ka peneminen ovat isoja kysymyksiä. näin meillä Taidehetket vievät osaksi jotain suurempaa A rto O. Messussa käytetään pää osin suomea ja englantia, lisäksi luetaan Raamattua ja lauletaan Taizélauluja useilla kielillä. Mäkinen muistuttaa, että kirkko on tärkeä matkailukohde. Luotan siihen, että kyllä tämä nyt vihdoin viimein onnistuu, kunhan saadaan rahat. – Seurakunnalle Kolmen ristin kirkko on ollut raskas kohde yl läpitää. – Kolmen ristin kirkko on Imatran kaupungille ja koko Ete läKarjalalle kulttuurimatkailu kohteena tärkeä, Mäkinen toteaa. Pankkilainan lisäksi seurakun nalla on käyttämättä 340 000 Kirkkohallituksesta saatua rakennus avustusta, jota myön netään kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ylläpi toon ja korjaamiseen. Rahoituksen epävarmuudes ta huolimatta Pasi Tiimo suhtau tuu kirkon tulevaisuuteen luotta vaisesti. Se on kuitenkin päässyt rapistumaan pahasti. Hän kertoo, että tähän mennessä tutkimuksiin, suun nittelutyöhön ja pie nempiin remonttei hin on kulunut run saat 700 000 euroa. Tällä viikolla Tikkurilan kirkon aulassa aukesi myös Saara Liljan valokuvanäyttely Tie planeetalle. – Arvokkaat asiat voivat olla lä hellä, eikä niiden vuoksi tarvitse lentää toiselle puolelle maailmaa. NOORA WIKMAN Luottamuksen messuja jo kymmenen vuotta Ranskan Taizésta tuotua Luotta muksen messua on vietetty Suo messa kymmenen vuotta. Pientä apua remontin rahoitta miseen on tulossa myös erilaisis ta yksityishenkilöiden ja yhdis tysten järjestämistä kansalais ke räyksistä. Monissa seurakunnissa viete tään myös Taizémessua tai ru koushetkiä. Tästä ajatukses ta on peräisin messun suomalai nen nimi. Aholan mukaan Luottamuk sen messu sopii hyvin nykyai kaan, kokoontuuhan Taizéyhtei söön Ranskassa vuosittain nimen omaan kymmeniätuhansia nuoria ja nuoria aikuisia. Tammihelmikuus sa järjestettävissä kolmessa taide hetkessä ovat aiheena ihmisyyden ja osallisuuden keskeiset kysymyk set. Remontin kustannusten koko naisarvio on noin neljä miljoonaa euroa. Remontin rahoitus ei kuitenkaan ole vielä varma. FREIJA ÖZCAN Vinkkaa paikallisuutinen! Onko sinulla vinkki hyvästä toimintatavasta tai hauskasta ideasta omassa seurakunnassasi. Keskustelua inspiroivat valo kuvataiteilija, professori Saara Lil jan valokuvat, joissa toistuvat kal lion muodot ja värit. Varsinaisiin töihin pääs tään näillä näkymin helmikuussa. Taizélauluissa harmonia on tärkeää ja niiden kauniit me lodiat puhuttelevat, Ahola sanoo. Kerro se meille! toimitus@kotimaa.fi vantaa | Suosittujen taidehetkien teemoina ovat juuret, luottamus ja rakkaus. Avustuk set myönnetään kirkon saamasta valtion rahoituksesta. Turussa Luottamuksen messua toteutetaan yhdessä Tuomiokir kon kansainvälisen seurakunnan kanssa. Taideilto jen vetäjiä haastateltiin Vantaan seurakuntien tiedotteessa. Taideiltoihin ja näyttelyyn on va paa pääsy. Ne perustuvat samaan ideaan. Luottamuksen messussa tois tetaan yksinkertaisia rukouslau luja, joita lauletaan Taizén eku meenisen yhteisön messuissa ja rukoushetkissä. Hän näkee, että ratkaisujen haussa ja myös alitajunnan virit täjänä taiteella voi olla iso rooli. Osallistujat ovat sanoneet, että hiljaisuus on ollut hyvin hoitavaa ja musiikki kau nista. Se on vastapainoa kiireiselle arjelle. Parhaillaan kir kon ympärille kasataan rakennus telineitä. Sa lonen Vantaan seurakuntien tie dotteessa. – Uskon, että näistä Taidehet kistämme kirkolla voi tulla saman laisia tarpeellisia ja samalla hyvän olon hetkiä kuin viimeksi. Lisäksi yksittäisiä keräyksiä on järjestetty Yhdysvalloissa ja Japa nissa. Jos kaikki sujuisi suunnitelmien mukaan, kirkko saataisiin jälleen käyttöön loppuvuodesta 2025. Nyt käynnisty neessä remontin ensimmäisessä vaiheessa korjataan kirkon ulko vaippa, eli katto, seinät, ikkunat ja kellotorni. Kirkon perusteellinen remont ti on ollut suunnitteilla jo yli kym menen vuotta. Siitä ensimmäisen vaiheen osuus on noin 2,5 miljoonaa eu roa. – Monet kaipaavat hiljaisuutta ja tilaa itselle. Kirk koon käy jatkuvasti tutustumassa arkkitehtejä ja muita turisteja eri puolilta maailmaa. Toisen vaiheen toteutuminen ei kuitenkaan ole vielä varmaa, sillä toistaiseksi sen rahoitus puuttuu. Ekumeenisessa Taizéyhtei sössä kristillistä elämää kuvataan luottamuksen pyhiinvaellukse na maailmassa. Pro Kolmen Ristin kirkko ry:n väistyvä puheenjohtaja Kauko Mäkinen kertoo, että yhdistyksen tavoitteena on saada kerättyä re monttiin noin 200 000–400 000 euroa. Vuonna 1958 valmistunut kirk ko on modernin arkkitehtuurin merkkirakennus Suomessa. Luottamuksen messuja pidetään säännöllisesti Turussa, Helsingissä ja Kirkkonummella. Myös Singler kuuluu Pro Kol men Ristin kirkko ry:n hallituk seen. Edelli nen taidehetkien sarja järjestettiin alkuvuodesta 2023, ja illoille toi vottiin jatkoa. Planeetta on suuri, mutta ongel ma on, että se on meille liian pieni, Salonen toteaa. Salosen ja Saara Liljan suositut tai dehetket Tikkurilan kirkolla saavat tänä talvena jatkoa. Salonen ja Saara Lilja luotsaavat Osaksi suurempaa -taideiltoja Vantaalla. Tänä vuonna kannatusyhdis tyksen tavoitteena on saada mu kaan suuryrityksiä niin EteläKar jalasta kuin muualtakin Suomesta. Toistaiseksi keräys on tuot tanut runsaat 22 000 euroa. Kirkkovaltuutettuna Imatral la toimiva Kauko Mäkinen lähti alun perin mukaan kannatusyh distykseen Imatran kirkkoherra na aiemmin työskennelleen piis pa Mari Parkkisen innostama na. Ylläpitämisen sijaan tuhoamme. | Kuvat: Heidi Kvist 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Sen seurakunta rahoittaa pää asiassa lainarahalla. Vuoden 2020 jälkeen kirkossa ei ole enää järjestetty toi mintaa vakavien sisäilmaongel mien takia. Kovat pakkaset ovat hieman viivästyttäneet töiden aloitusta. – Messussa pyritään välttä mään ylimääräisiä sanoja, luon nehtii Tuomiokirkkoseurakunnan kappalainen Miika Ahola, joka on tuonut messukonseptin Turkuun. TUIJA PYHÄRANTA ” Kustannusten kokonaisarvio on noin neljä miljoonaa euroa. Synty mäpäivää juhlitaan messulla Tu run tuomiokirkossa tulevana sun nuntaina. Mukana illoissa on mu kana myös Tikkurilan seurakun nan pappi Jaakko Hyttinen, joka esittelee illan teemaan ja kallioai heeseen liittyvän psalmin. Salonen ja Lilja ajattelevat, että vaikeina aikoina tarvitaan paitsi ratkaisujen etsimistä yh dessä myös sen tunnistamista, mikä on arvokasta. Seurakuntien tulee pi tää huolta kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista. Osallisuus mahdollistuu koke malla monitahoista kuulumista ja tulemalla osaksi itseä suurem paa maailmaa, sanoo osallisuut ta tutkinut professori Arto O. – Kassavaroja olemme käyttä neet sen kymmenen vuotta, mitä tutkimukset ja valmistelevat kor jaukset ovat vieneet
– Pystyimme siis vastaamaan alle puoleen yhteydenotoista. Kuten Helsingin seurakuntayhty män päätös on osoittanut, toivoa kuitenkin on. Hän luonnehtii vainajaa ikään kuin lainsuojattomaksi, joka jää pahimmillaan vastuutyh jiöön. 040 735 2096 Kristillisten kirjojen ale 13.2. Tällä hetkellä alalla puhu tuttaa erityisesti vainajien säilytys. men kolmanneksi suurin yleistä keskusteluapua tarjoava toimija ja pystyy vastaamaan 42 prosent tiin yhteydenotoista. – Meillä vapaaehtoisia koor dinoi vain reilut 30 osaaikaista työntekijää, joiden työpanos vas taa noin 10 täysiaikaisen työmää rää. – Tavoite Tampereella on kui tenkin se, että jokainen vainaja voitaisiin haudata kuukauden si sällä kuolemasta. Nettikirjei siin vastattiin 1 170 kertaa. – Ruuhkaa voi syntyä vielä siu nauksen jälkeenkin, sillä Tampe reella vainajien tuhkausprosentti oli viime vuonna 86,6 prosenttia. Joulun pyhät aiheutti vat yhden piikin ja keväällä on jo odotettavissa seu raava. – Haluamme tietysti ottaa kaik ki toiveet huomioon, mutta aika taulullisesti se on usein haastavaa, Lehtonen sanoo. Puheluihin vastat tiin 42 400 kertaa, ja chatissa käy tiin 3 941 keskustelua. – Ainakin 72 prosenttia kirkon keskusteluapuun soittavista on yksinasuvia, ja yksinäisyys on ilmiö nä läsnä suuressa osassa kes kusteluja. Se edellyttää toimia niin säilytyksellisesti kuin työtuntienkin suhteen. Selkeästi sanoitettu roo li yksinäisyyden lievittäjänä auttai si Kirkon keskusteluapua erottu maan muista auttamispalveluis ta ja selventäisi myös kirkossa sisäisesti sen merkitykseen liitty vää hämmennystä. käli vainaja viedään oikeuslääke tieteelliseen ruumiinavaukseen, voi jonottaminen siellä viedä ai kaa. Puhelin ja verk koauttamisen ken tällä on Patrosen mukaan kysynnän ja tarjonnan välil lä selvä epäsuhta, joka on pahentunut koronan jäl keen. Suurin yksittäinen selittävä tekijä päivystäjien määrän vähe nemiseen on, että Espoon, Van taan ja Helsingin seurakuntayh tymien työntekijät poistuivat päi vystysringistä vuo sina 2018–2020, jolloin päivystäjä joukosta lähti noin 500 pappia, diako nia ja nuorisotyön tekijää. Tässäkin vaiheessa on silti vielä mahdollisuus mutkaan. uutiset Kirkon keskusteluavun tulevaisuus vaatii päätöksiä monella tasolla palveleva puhelin | Selkeästi sanoitettu rooli yksinäisyyden lievittäjänä auttaisi Kirkon keskusteluapua erottumaan muista auttamispalveluista ja selventäisi myös kirkossa sisäisesti palvelun merkitystä, sanoo aiheesta selvitystä tekevä Petri Patronen. Viime vuonna hautaansiunatta vien määrä oli 2 081. Seura kunnan vastuulle vainaja siirtyy vasta silloin, kun hautauslupa on kunnossa ja paperit sairaalan osal ta hoidettu. Patrosen mukaan Palvelevan Puhelimen tärkein tehtävä on yksinäisyyden lievittäminen. Omaisten toiveet päivään, pap piin tai paikkaan liittyen mutkis tavat tilannetta entisestään. Tam pereen seurakuntayhtymän hau taustoimen johtaja Jyrki Lehtonen kertoo Kotimaalle, että siunaustilaisuuksia oli viime vuon na ennätysmäärä. 18,90 (40,00) Tuomo Mannermaa Pieni kirja Jumalasta Kotimaisen kristillisen kirjallisuuden klassikkoteos. Tarvetta keskusteluavulle kuitenkin olisi: viime vuonna yhteydenottoja tuli 103 000. Mi ” Ruuhkaa voi syntyä vielä siunauksen jälkeenkin. Sen menestyminen kui tenkin edellyttää resurssien li säämistä ja tiiviimpää yhteistyötä valtakunnallisesti. Miltä Palvelevan puhelimen tulevaisuus sitten vaikuttaa. Tampereella on tällä hetkellä vain yksi krematorio, joka palve lee koko Pirkanmaata. Ruuh kaa syntyy, jos jokainen toivoo omaisensa hautajaisten ajankoh daksi lauantaina kello kaksitoista. Se on Suo ” Kirkon keskusteluavun suurin heikkous liittyy sen hajanaiseen ja hauraaseen organisaa tiorakenteeseen. | Kuva: Jukka Granström Seurakuntien hautaustoimilla ruuhkaa eri puolilla Suomea hautaan siunaaminen | Joulu on ruuhkauttanut hautaustointa. Patrosen kolmas havainto on, että Kirkon keskusteluavun suu rin heikkous liittyy sen hajanai seen ja hauraaseen organisaatio rakenteeseen. Erityisen haastaviksi toiveet koituvat valmiiksi ruuhkautunees sa tilanteessa. – Hautaustoimi on ruuhkaan tunut. vaina jien säilytystilojen ole van Helsingissä niin täynnä, että ruumii ta on siirrytty säilyttämään myös Tattarisuon teollisuusalueen pelti hallissa. 18,50 (34,90) Matti Väisänen, Vesa Ollikainen (toim.) Kristus Vanhassa testamentissa Kirja avaa Vanhan ja Uuden testamentin yhteyksiä ja auttaa lukijaa tekemään yhä uusia löytöjä. Helsingin yhtymäkin kaavai li toiminnasta vetäytymistä myös vapaaehtoisten osalta. Vuonna 2012 päivystäjiä oli vajaat 2 000 ja vuonna 2023 enää 750. Viime vuonna Kirkon kes kusteluapuun tuli noin 103 000 yhteydenottoa. Hän nostaa esiin kolme huomiota. Kes kusteluja kuitenkin käytiin viime vuonna kaikkiaan yli 555 vuoro kautta, kertoo Kirkkohallituksen Diakonia ja yhteiskunta yksikön asiantuntija Petri Patronen. – Kirkon keskusteluavun alas ajo tarkoittaisi huomattavaa auk koa muutenkin ylikuormittunees sa tilanteessa. – Työ on merkityksellistä ja ar vokasta. 22,90 (35,90) Erkki Jokinen Näkemisen portilla – Vuosi katsomisen askelissa Kuvia ja hartaustekstejä vuoden joka päivälle. Toisaalta tämä tarkoittaa sitä, että Kirkon keskusteluapu kärsii resurssipulasta. – Esimerkiksi vuosina 2019 ja 2020 siunattavia oli 1 700–1 800. Vainajien määrän kasvu selittyy väestörakenteella. 9,90 (23,90) Taizén Veli Alois Uskallamme uskoa Kysymys Jumalasta on aina ajankohtainen. Kirkon ei pidä Patrosen mie lestä olettaa kolmannen sektorin vastaavan yksin riittävästä puhe lin ja verkkoauttamisen tarpeesta tulevaisuudessa. Toiminnan jakau tuminen lukuisiin itsenäisiin seu rakuntiin ja vähäinen yhteinen koordinaatio vaikeuttavat palve lun kehittämistä ja johtavat epä yhtenäisiin käytäntöihin ja laa dun epätasaisuuteen. 9,90 (28,90) Anne Mattson Irja Askola – Elämäkerta Teos kertoo kiehtovasti ensimmäisen naispuolisen piispamme polusta. Espoon seura kuntayhtymän so pimus Palvelevasta puhelimesta päättyi myös vapaaehtoisten osal ta loppuvuodesta 2018 ja Van taan yhtymän sopimus heinäkuun alussa 2020. Tämä vaatisi lukuisia päätöksiä eri paikkakun nilta ja tasoilta, kirkkoherroilta, esihenkilöiltä ja luottamushenki löiltä, mikä tekee prosessista mut kikkaan ja tuloksista epävarmoja. Nyt ollaan onneksi kehittele mässä väliaikaista säilytystilaa, Leh tonen sanoo. Immonen Sinulle kukkivat puut Upea lahjakirja kevään juhliin tai iloksi ystävälle. Palvelevan puhelimen päivystäjien määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana dramaattisesti. – Laki ei suoraan määritä, ke nen toimijan tulee missäkin koh dassa kantaa huolta vainajan kun nioittavasta säilytyksestä. Y le uutisoi 17.1. Toiseksi Kirkon keskustelu apu pystyy Patrosen mukaan tar joamaan palveluaan huomattavan resurssitehokkaasti. Nyt se on kuitenkin tehnyt uuden sopimuk sen Palvelevan puhelimen jatkos ta niin, että helsinkiläisten vapaa ehtoisten päivystäjien koulutus ja tuki järjestetään yhteistyössä Järvenpään seurakunnan kanssa. Kun omaiset ovat sopineet hau tausjärjestelyt ja hautauslupa on myönnetty, ruumis on valmis siir rettäväksi seurakunnan säilytysti loihin. Suurempi määrä vainajia työllistää enem män. Petri Patrosen selvitys Kirkon keskusteluavun tulevaisuudesta on loppusuoralla. NIILO RANTALA 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024 ALE ALE Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. 14,90 (24,90) Liisa Seppänen Sadetta ja siunauksia – Pyhiinvaellus Walesissa Hulvattomat legendat, pyhät paikat ja vieraanvaraiset walesilaiset valloittavat vaeltajan. Kiirettä pitää erityisesti kasvukeskuksissa. – TAYS:issa on jouduttu säi lyttämään vainajia jopa konteis sa. Siunauksen jälkeen vainaja siis jo nottaa vielä useimmissa tapauk sissa krematorioon. asti Juha Pentikäinen, Risto Pulkkinen Lars Levi Laestadius – Yksi mies monta elämää Kirja valaisee uudella tavalla Laestadiuksen persoonaa, työtä ja tutkimusta. Yhteydenotot esimerkiksi Mieli ry:n palveluihin ovat kasva neet dramaattisesti. Samankaltaisia uutisia on jouduttu viime aikoina lukemaan myös Tampereelta, jossa Aamulehden mukaan vainajia on säilytetty TAYS:issa jopa lämpimässä. Lehtonen ker too vuoden 2023 olleen siunattavien vainajien määrässä ennennäkemätön. EMILIA KARHU Palveleva puhelin on avoinna joka päivä kello 18–24 ja vastaa numerossa 0400 221 180. Ruuhkautunut tilanne kuor mittaa myös seurakuntien hau taustointa ympäri Suomen. 15,90 (29,80) Tutustu laajaan valikoimaan verkkokaupassa tai myymälässä. Kirkon sisällä se taas jää vapaaehtoistyön luonteensa takia virkavetoisten sielunhoidon työmuotojen, kuten sairaalasielunhoidon ja perheneu vonnan jalkoihin resurssoinnissa. K irkon keskustelu avun vanhin ja käyte tyin palvelu Palvele va puhelin on menet tänyt kymmenen vuoden aikana yli puolet päivystäjistään. 5,00 (19,00) Anna-Mari Kaskinen, Minna L. – Hajanaisen, epätasaisesti resursoidun organisaationsa vuok si Kirkon keskusteluapu lähtee ta kamatkalta verrattuna kolman nen sektorin toimijoihin
10 ~ ~ 11 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Tiiviisti kirkon yhteydessä aina eläneen Urpilaisen mielestä sosi aalidemokraattisilla ja kristillisillä arvoilla on paljon yhteistä, kuten oikeudenmukaisuuden edistämi nen. Ne ovat arvoina hyvä pohja päätöksenteolle.” Rak kauden kaksoiskäskyä Stubb pitää tärkeimpänä kristinuskossa. Niin sanotusti ”tunnustavia kristittyjä” ovat luterilaiset Aalto la, Rehn ja Urpilainen sekä hellun tailainen Essayah. Andersson suhtautuu eh dokkaista etäisimmin kirkon ja kristinuskon kulttuuriseen mer kitykseen. Jumalan siunausta hänkin toivottaisi uu denvuodenpuheessaan, muiden paitsi Anderssonin tapaan. Essayah sijoit tuu arvokartalla tiukasti konser vatiivilaidalle, mutta muotoilee ajatuksensa maltillisesti ja on onnistunut olemaan loukkaa matta ja suututtamatta erilaisia ihmisryhmiä. Alexander Stubb (kok.) pääs see jatkoon. Aaltola, Rehn ja Urpilainen ovat liberaaleja, ekumeenisia kris tittyjä. uutiset Presidentinvaalien ensimmäinen kierros järjestetään sunnuntaina 28.1. Kristillistä perinnettä yllättä vänkin vahvasti puolustava Hal laaho kritisoi, että kirkosta on tullut ”yleishumanistinen ja va semmistolainen kansalaisjärjes tö”, joka ei toteuta lähetyskäskyn kehotusta tehdä kaikki kansat Jee suksen opetuslap siksi. Stubb kehuu kirkon yhteiskun nallista roolia, esimerkiksi vähä osaisten puolesta toimimista, ja on ylpeä Suomen kirkosta. Parlamentaari nen demokratia ei ole poliittista teatteria, vaikka kaikki tietävät, että voittopalkinnon saaminen on mahdollista harvoille. Entä ehdokkaiden suhde uskon toon. JANNE VILLA Lähteinä on käytetty ehdokkaiden aiempia haastatteluja (Aaltola, Essayah, Haavisto, Urpilainen), Kai Kortelaisen haastatteluja Radio Deillä ja Teemu Laajasalon haastatteluja IS-tv:ssä sekä Helsingin Sanomien, Iltalehden, Ilta-Sanomien ja Ylen vaalikonevastauksia. Jeesus liittyy yhä Rehnin iltaru koukseen. Hän on ker tonut käyneensä Nasaretilaisen kanssa keskusteluja siitä lähtien, kun sisko kuoli parikymppisenä. Essayah on toiminut myös evankelistana helluntailiikkees sä. E nsi sunnuntaina suomalaiset saavat äänestää isosta jou kosta hyviä ehdok kaita, monipuoli sesti meritoituneita ammattilaisia. Vaikutelmaksi muodostui, et tei ehdokas oikeasti halua voittaa ” Luterilaisessa kulttuurissa poliiti koilta odotetaan ennen kaikkea terveen järjen käyttöä. Har kimo ei ole ”paljon Raamattua lu kenut”, mutta kirkossa hän käy ai nakin jouluna ja kotona luetaan jouluevankeliumi. ”Usko on ollut elämässäni se kivijalka ja perusta, jonka varaan olen rakentanut ajatteluni ja ar vomaailmani. Haaviston haastajat Jussi Halla-aho (ps.) ja Olli Rehn (valitsi jayhdistys, kesk.) ovat pärjänneet mainiosti vaalikes kusteluissa. Vuorisaarnan sanoman ja so siaalisen oikeudenmukaisuuden eetoksen puhuttelema Rehn kan nattaa kansankirkon nykyjärjes telmää. Harkimo kunnioittaa kirkon kasvatuksellista roolia. Urheasti potentiaalisena presi denttinä ovat esiintyneet myös tai tavasti oman agendansa esittävä Li Andersson (vas.) ja Jutta Urpilainen (sd.), jonka myöhäinen lähtö kisaan hämmästytti kaik kia. Myös politiikassa hengelliset arvot ovat olleet kom passini.” Rehn on tuonut sisäistetyn kristillisen vakaumuksensa esiin kampanjan aikana. Hän katsoo kuitenkin, että jos kristillisillä arvoilla tarkoi tetaan oikeudenmukaisuutta, ta saarvoa ja vapautta, ne muodos tavat hyvän arvopohjan. Luterilaisessa kulttuurissa po liitikoilta odotetaan ennen kaik kea terveen järjen käyttöä, ei sy vää uskonnollista vakaumusta, jota löytyy paljon tästä joukosta. Kirkkomyönteisiltä kulttuurikristityiltä, jotka eivät ole katso mustaan kovin tarkasti avanneet, näyttävät Harkimo, Haavisto ja Stubb. Hänen upea puheensa Ukrainassa teki vaiku tuksen moniin Hallaahokriitti siinkin. Suomea siunataan siis jälleen kristityllä tai vähintään kristillisen kulttuurin ja kirkon parhaita puo lia kunnioittavalla presidentillä. Stubb jakoi ministerivuosinaan mielipiteitä voimakkaasti oman kin puolueensa sisällä. Hän korostaa suomalai sen sivistyksen ja yhteiskunnan kristillisiä juuria ja arvoja. Strategia olikin nero kas sen jälkeen kun Aaltolan osak keet romahtivat tämän korostaes sa ylivertaisuuttaan muiden kus tannuksella. Hänellä on takanaan suurin puolue ja lisäksi RKP pi dättäytyi ehdokkaan asettamises ta. Kaksikielisellä Stubbilla on yli 50 prosentin kannatus suomen ruotsalaisten piirissä. Vaalianalyysi: Sivistystä ja siunausta Suomen kansalle vaalit | Presidenttiehdokkaiden vakaumuksissa on eronsa, mutta Suomi on saamassa taas kirkkoa ja kristillistä perinnettä kunnioittavan presidentin. Vaalien suodattamattoman suorapuheinen väriläiskä Hjallis Harkimo (liik.), selväsanai nen asiapoliitikko Sari Essayah (kd.) ja median kommentaattori na kansan tietoisuuteen puoluei den ulkopuolelta mustaksi hevo seksi hypännyt Mika Aaltola (va litsijayhdistys) saanevat gallupien perusteella pienehkön äänipotin. Kirkollisiin perinteisiin myönteisesti suhtautuvalle Haa vistolle kristinuskon arvokkain ajatus on ”ihmisten lähtökohtai nen tasaarvoisuus, se että me kaikki olemme Jumalan lapsia”. Eduskunnan puhemiehenä merkittävästi puheenparreltaan tasapainottunutta, kovista ja epä korrekteista maahanmuuttolau sunnoistaan aiemmin tunnettua Hallaahoa on kiitetty kansaa ja toimittajia kosiskelemattomasta analyyttisyydestä. Aaltola katsoo, että kirkolla on hyvin tärkeä tehtävä yhteiskun nan rakentumisessa. Hän luot taa johdatukseen ja pitää Jee susta farisealaisen tekopyhästä ajattelumallista vapaana, ”rai lakkaasti ja osuvasti ajatteleva na esikuvana”. Andersson ja Hallaaho ei vät ole kristittyjä eivätkä kirkon jäseniä. Italia on il meisesti opettanut kilpakumppa neitaan kilvan kehuvaa ”kansan yhdistäjää”. Eri kansanryhmien ja ideolo gioiden edustajat ovat saaneet ykkös kierroksella äänensä hie nosti kuuluville. Jos Urpilainen saa suuren puo lueensa väestä odotettua isomman osan äänestämään – Haaviston si jasta – itseään ja ”punaiseksi” eh dokkaaksi kirkkaimmin profiloi tuva Anderssonkin kokoaa jouk konsa, voi kisa kakkoskierroksen paikasta tuottaa yllätyksen. Kirkon kotimainen ja ulkomai nen diakoniatyö sekä ”rohkeat” piispat ja kirkon vaikuttajat, jot ka puolustivat tasaarvoista avio liittolakia, helpottivat kirkkoon paluuta. | Kuva: Heikki Saukkomaa / Lehtikuva tai usko voittoonsa, mutta kisaan lopulta liityttyään hänkin on toi minut reippaasti. Hän painottaa armoa, lähim mäisyyttä ja sosiaalista oikeu denmukaisuutta. Haavisto ja Stubb eivät ole määritelleet hengellisyytensä suhdetta kristinuskoon. Hallaaho näkee, että ”kris tilliset arvot, kuten työn, rehel lisyyden ja lähimmäisen autta misen arvostaminen, ovat erot tamaton osa Suomen kansallista kulttuuria”. Lop pua kohti petran nut ja empaattisen inhimillisyytensä paljastanut Rehn on antanut totises ti vaikutelman valtioviisaudesta ja vakaudesta, vaikkei joidenkin kai paama karismaattinen kansanvil litsijä olekaan. Vaalikeskustelu on sivistynyttä ja asiallista. Hän ha luaa olla maksamassa siitä, että ”suomalaisen kulttuurin peruspi larin” toiminta mahdollistuu tule vaisuudessakin. Molem milla on ”henkilökohtainen hen gellisyys”, uskonto on yksityinen asia. ”Lä himmäisenrakkaus ja toisten kun nioittaminen ovat osa kristillistä perimäämme. Sympaattisella tavalla vaihtoeh toliikkeen hipistä valtiomieheksi varttunutta Pekka Haavistoa (va litsijayhdistys), vihervasemmisto laisen blokin kärkinimeä, pidettiin pitkään varmana toiselle kierrok selle menijänä. Kirkko kes kittyy ”mieliste lemään vähem mistöjä, muita uskontoja, etenkin islamia”. Haavisto erosi nuorena kirkos ta koulun konservatiivisen uskon nonopetuksen takia, mutta palasi myöhemmin jäseneksi
Lähes välittömästi somekom menteissa nostetaan esille palkkatason mata luus. Kun rummutus ”päättämättömyy destä” tarpeeksi kauan jatkuu, yhä useampi piispakin päättää, että on taivuttava väistämättö män edessä. Motivaatio etsiä ja va lita keinot rauhaan nousee sodan karmeuksien rehellisestä muis tamisesta. Lopuksi hän toivoo, että kirkolliskokousedustajiksi valitaan nuoria, koulutettuja nai sia, jotka edustavat sukupolvensa näkemyksiä maailmanmenosta. Mielikuva seurakunnasta työnantajana vä littyy jokaisessa mahdollisen tulevan työnte kijän kohtaamisessa, mutta laajasti myös me dioiden välityksellä. Sota on äärimmäisen raakaa. Myötätunnolla ajattelen työntekijöitä, jotka välittävät seurakunnan rekrytointiilmoitus ta sosiaalisessa mediassa ja pyrkivät luomaan positiivista mielikuvaa tehtävästä ja seura kunnastaan. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Osalle, kuten ilmei sesti Löytyn tapauksessa, kirkko ei ole uskonyhteisö laisinkaan. Haluan nostaa esille vielä yh den kohdan Löytyn kirjoitukses ta. ” Toivo nousee inhimillisistä reak ti oista, arjen pienistä hetkistä. Outoa tämä tosiaan on, kun kirkkolain mukaan kirkollisko kous päättää määräenemmis töllä kirkon uskoa ja oppia kos kevista asioista. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Pyhärannan mukaan kyse on vain siitä, kuinka paljon vahin koa kirkolle syntyy ennen kuin avioliittokäsitys saadaan muute tuksi. Osalle jäsenistä nämä roolit ovat tärkeämpiä kuin uskonyhteisö. Kun Hamas hyökkäsi Israeliin, ja Israel vastasi hyökkäämällä Gazaan, moni kristitty tulkitsi maailmanlopun profetioiden to teutuvan. Rekrytoinnissa valttia ovat mielikuvat, palkkaus ja työolot. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. SAM HARDWICK Helsinki ” Lähes välittömästi nostetaan esille palkkatason mataluus. Hyvä ystävä, ei se ole näin. Kristuksessa kukaan meistä ei ole vähäpätöinen. Kirkon nykyisen keskustelun ennakoi Tl. Hän pohtii, onko tarpeen olla uskovainen toimiak seen kirkolliskokousedustajana. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kerhon alati vä häpätöisemmissä kiistoissa nis kan päällä oleva osapuoli on se, joka on jäänyt jäljelle, koska ei ole löytänyt mielekästä tekemis tä muual takaan. Avioliittokeskustelu muistut taa neljän vuosikymmenen ta kaista keskustelua naispappeu desta (paitsi että naispappeja alettiin vihkiä vasta kirkollis kokouksen päätöksen jälkeen). Kirkon suu rin huolenaihe on pienenevä jä senmäärä, mutta pienuus ei olisi lainkaan niin murheellinen koh talo kuin tällainen merkityksettömyys. Pidemmällä ajal la varautuminen voi olla esimerkiksi sitä, että välitetään tietoa ja rohkaistaan hakeutumaan kirkon alan koulutukseen, toivotetaan tervetul leeksi harjoitteluun ja tutustumisjaksolle työ elämään. ” Kirkko ei ole onnistunut kerto maan ehdokkaille ja äänestäjille, missä menevät sopivuuden rajat. JUHA-LASSI TAST opettaja Rauma | kolumni | T ämä on ensimmäisen ristiretken (1096) taisteluhuuto: ”Jumala tahtoo!” Väkivaltainen valloitusretki oikeutet tiin Jumalan tahtoon vedoten. Erityisen vahvasti Jumalan käsi nähtiin talvi ja jatkosodissa Neuvostoliittoa vastaan. Kirjassaan Ihmisyys – 1900 luvun moraalihistoria (1999) fi losofi Jonathan Glover tarkastelee ihmisen moraaliresursse ja 1900luvun sotien valossa. Löytyn kirjoitus esittää kirkon ylimmän päättävän elimen täysin absurdina ja Löytyn itsensä motii vit arveluttavina. mielipiteet Voiko rekrytointi haasteisiin vaikuttaa. Ohjaimel la lennätetty drone ja tietokoneen näytöllä näkyvä räjähdys loitontaa ihmisen kärsimyksen bittiavaruu teen. Ymmärrän, että halutaan vaikuttaa työn antajatahoon. Kiinnostusta herättää, jos perusasioiden li säksi tuodaan esille jotakin seu rakunnan omaleimaisuudesta ja ehkä myös avoimuudesta uuden työntekijän toiveille. PÄIVI THITZ lehtori, Diakonia-ammattikorkeakoulu Kirkolliskokousedustajan ja kirkon vastuu O lli Löytty kirjoitti kokemuksistaan kir kolliskokousedusta jana ( Kotimaa 12.1.). Voimassa olevasta vahin gollisesta käsityksestä on syyttä minen Jeesusta ja Paavalia, jotka opettivat yksiselitteisesti miehen ja naisen välistä avioliittoa. Lapin [Turun läänin Lappi] kirkkoherra Anssi Simojoki, joka sanoi naispappeuspää töksen ajavan kirkon turbulens siin eli pyörteilyyn, kun irtaudu taan Uuden testamentin selvästä opetuksesta. Myös suomalaiset ovat käyttäneet Raamatun sotaisaa puoltoretoriik ka. 5:9). Tämä on tärkeää, mutta joskus tuntuu, etteivät julkisen palkkapuheen seuraukset koh distu oikeaan tahoon. Se ei ole onnistu nut kertomaan kirkolliskokous vaalien ehdokkaille ja äänestäjil le, missä menevät sopivuuden ra jat. Heil lä on vain voitettavaa. Maailman eskaloituvassa tilanteessa on äärimmäisen tärkeää toimia rauhan rakentamisen puolesta. Pyhän sodan käsite löytyy esimerkiksi Vanhasta testamentista ja Koraanista. Kilpailussa valtteina ovat työn antajamielikuva, palkkaus ja muut edut, työolot ja tehtävän kiinnostavuus. Toisesta ih misestä tulee vihollinen. Pyhäranta jatkaa, että jos pää töstä ei synny kirkolliskokouk sessa, se tehdään seurakunta ja tuomiokapituli kerrallaan. Työtekijöiden ikärakennetta ja mahdollisia tulevia poissaoloja arvioimalla voidaan enna koida ja varautua tulevaan. Meidän aikanamme pitäytymisestä kir kon ikiaikaiseen opetukseen on tullut ”päättämättömyyttä”. M onet seurakunnat ovat jo pitkään kipuilleet työnte kijöiden saamiseksi avoin na oleviin tehtäviin. Hän kertoo, että häntä ei kiinnos ta kirkolliskokouksessa käsitel tävät asiat ja että hän ei koskaan käy kirkossa. Enimmäkseen tylsän ja hämmen tävän nelivuotisen kokemuksen valopilkkuna oli tilaisuus olla te kemässä ehdotusta sukupuoli neutraalien työnimikkeiden käyt töönotosta. Jään ihmettelemään, kuten il meisesti Löyttykin, mitä uskonyhteisön ulkopuolinen hen kilö tekee uskon yhteisön päätöksentekijänä. Toi mittaja puhuu kirkolliskokouk sen päättämättömyydestä, vaik ka kirkolliskokous on päättänyt jo useita kertoja, että avioliitto on yhden miehen ja yhden nai sen välinen liitto, kuten kristilli nen kirkko on opettanut jo kah den vuosituhannen ajan. Mutta kirkollakin on tässä oma vastuunsa. kirkon työt | Kilpailu työntekijöistä on kovaa myös kirkon työaloilla. Se tuottaa palveluita, järjestää kulttuuritapahtumia ja on joillekin tärkeä yhteiskunnal lisen vaikuttamisen kenttä, tai sit ten vain tottumus, jolle itsekin ko hauttelee olkiaan. Rohkaistu, ja anna itsellesi ja ajallesi se korkea arvo, joka niille kuuluu. Erityisesti nuorten mieli kuviin vaikuttavat kirkon sisäiset ristiriidat ja epätasaarvon kokemukset. Kil pailu on kovaa. Sodissa tätä inhimillistä reaktiota pyritään kaikin keinon vai mentamaan, ja yksi tapa on pelon lietsominen. Monissa seurakunnissa on alettu kiinnittää huomiota rekrytointiprosessiin ja ilmoi tuksen sisältöön. Toivon, että kir joitus herättää äänestäjät tarkkaan harkintaan tulevissa vaaleissa, eh dokkaat tuntemaan oman vastuunsa, ja kirkolle uskonyh teisönä parasta toi vovat jäsenet pohti maan ehdokkuutta tulevissa seurakun ta ja kirkollisko kousvaaleissa. Raa kuus alkaa siitä, että vastapuolen ihmisyys hävitetään. Eikö hän ehtinyt ihmetellä tätä asiaa silloin, kun asettui tehtävään eh dolle. Toivo nousee inhimillisistä reaktioista, arjen pie nistä hetkistä ja toimista, joissa vihollinen nähdäänkin samanlai sena haavoittuvana, tuntevana ja kärsivänä olentona kuin itse on. Nykypäivän sodankäynnissä on helppo keskittyä vain sii hen, osuttiinko maaliin – ja samalla unohtaa, että ihmisiä haa voittuu ja kuolee. Kristityn tehtävä on kuulla Jeesuksen ääni ja hänen kutsunsa rauhaan: ”Autuaita ovat rauhantekijät” (Matt. Deus vult! ”Deus vult!” MARI PARKKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Mikkelin hiippakunnan piispa. Kirkolliskokous ja kirkon vallankumous Toimittaja Tuija Pyhäranta kirjoitti kirkon hiljaisesta vallankumouksesta ( Kotimaa 12.1.), kun seurakunta toisensa jälkeen avaa tilat samaa suku puolta oleville pareille, ja 200 pappia on ilmoittanut vihki vänsä kaikki parit sukupuolesta riippumatta. Konkreettinen vaikutus saattaa kuitenkin olla se, että rekrytoivan seurakun nan työtiimi toimii jatkossa yhä vähemmillä voimavaroilla, kun työntekijää ei saatu. Ymmärrän hyvin, että kirkko on jäsenilleen muutakin kuin us konyhteisö. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Pelko omasta ja lähimmäisten puolesta heikentää inhimillisiä reaktioita. Pyhien kirjoitusten käyttäminen sodan oikeutukse na ei ole mitenkään uusi asia auringon alla. Jos näin on, näin on. Tuomarien kir ja päättyy kuvaukseen Israelin sekasorrosta, kun maassa ei ol lut kuningasta, ”ja jokainen teki sitä, mikä hänen omasta mieles tään oli oikein”. Meidän täytyy havahtua siihen, ettemme lietso enää väkivallan hyväksyvää ilmapiiriä tai vahvista polarisaatiota. Mutta jos kirkko ei olisi uskon yhteisö, se ei olisi muuta kuin hu penevan omaisuuden perinyt ja merkityksensä menettänyt kes kustelukerho. Tänä luopumuksen aikana vahingok si on muuttunut se, jos kirkko ei syleile kaikessa maallistunutta yhteiskuntaa. Pyhäranta kutsuu tilannetta oudoksi ja kysyy, mitä merkitystä kirkolliskokouksen kannalla enää on. Kirkon virkojen palkkatason nostaminen yhteiskunnan vas taavien tehtävien tasolle on ollut esillä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Hän kirjoittaa kosmologisesta näkökulmasta, ”josta katsottuna minun uskomiseni tai uskomatto muuteni tuntuu kovin vähäpätöi seltä asialta”. Klassikkokirja on karua luettavaa, mutta ei toivoton. Onko sinulla mielipide. Näiden rinnalla olisi tehtävä näkyväksi työn positiivista mer kitystä ja työyhteisön kannattelevaa voimaa. Esimer kiksi kaksoiskelpoisuuden saaneita diakonian ja kasvatuksen asiantuntijoita houkuttelevat töihin myös hyvinvointialueet sekä muut so tealan toimijat. Venäjän hyökättyä Ukrainaan useimmat kristityt Suomessa tuo mitsivat laajasti patriarkka Kirillin tuen Venäjän hyökkäyssodal le. Rauhan omaisia ratkaisuja voidaan kuitenkin löytää myös silloin, kun sota ja väkivalta vaikuttavat väistämättömiltä
Metsän ympärille asetettiin passit eläi men oletetuille kulkupaikoille, ja suomenajo koira laskettiin jäljille. Liikkeelle lähdettiin aamu hämärissä. Se oli hänen ensimmäi nen ilves jahtinsa. Saa lis lähti täyttäjälle ja seisoo edelleen metsästä jän kodissa. Maasto oli tyypillistä kumpuilevaa keskiuusimaalaista kulttuurimaisemaa, pieniä metsäalueita peltojen keskellä. Koira oli löytänyt ilveksen makuulta ja lähtenyt ajamaan sitä. – Se oli komea saalis. Se kulki alkumatkan ohjaajansa kanssa, ja jatkoi sitten oman kuo nonsa varassa ohjaajan palatessa tulojäljelle omalle paikalleen. Tällä hetkellä ilveskannan koko Suomessa on noin 2 500 yk silöä. T uoreelle lumelle oli painunut komea tassunjälki. Grenfors katseli parikymmenkiloista urosta. Puhelimeen tuli viesti: ”Ilves nurin. Tuusulaan oli sinä talvena saatu yhden il veksen kaatolupa, ja Grenfors oli kutsuttu mu kaan jahtiporukkaan. Koira oli ajanut eläimen ulos metsästä, ja se oli kaadettu yhdellä laukauksella. Suurpedoista hyötyvät myös monet haaskoja syövät linnut ja pienemmät pedot. Ilves (Lynx lynx) on Suomen ainoa luonnonvarainen kissaeläin. Metsästäjä Ere Grenfors muistaa pakkasaamun hyvin, vaikka siitä on toistakymmentä vuotta. Mitä hän ajattelee siitä, että ihmiselle harmia aiheuttamattoman eläi nyksilön juoksu metsässä päätettiin haulikon laukaukseen. Koiran työ oli vaativaa. Kannan vahvis tuttua metsästykseen ryhdyttiin myöntämään poikkeuslupia. Painaumasta tunnisti oitis, kuka oli ollut liik keellä. Vartin päästä alkoi kuulua ajohaukkua. Koko porukka oli tyytyväinen. Tällä vuosituhannella ilvek TEKSTI ?| DANIELLE MIETTINEN Ilves tähtäimessä ” Se oli komea saalis. – Ja sitten me odotimme, Grenfors muiste lee. Koko porukka tunsi sitä kohtaan kun nioitusta. Suojelutoimet olivat tuottaneet tulosta, ja lä hes sukupuuttoon 1970luvulla metsästetty laji oli elpynyt Suomen runsaslukuisimmaksi suur pedoksi. Miten käy jatkossa. Pian Grenfors kuuli omalle paikalleen vai mean pamahduksen. Sik si se on paras passipaikka, ja koiranohjaaja oli valinnut juuri sen. Koko porukka tunsi sitä kohtaan kunnioitusta. Sitten käytiin läpi ajon vaiheita ja am pumapaikan suotuisuutta. Ere Grenfors on riistaeläintieteen maisteri ja työskentelee Metsästäjäliiton luonnon ja riis tanhoitopäällikkönä. – Riistaeläinten kannanhoidossa ei ole kysy mys yksilön elämästä, vaan eläinkantaa katso taan laajemmin. Saaliista otettiin valokuvia. luonto Euroopan ainoa luonnonvarainen kissaeläin on arvostettua riistaa suomalaisten metsästäjien keskuudessa. Puretaan passit, kokoonnu taan kaadolle.” Kaadolla onniteltiin kaatajaa ja kehuttiin koiraa. | Kuva: Niko Pekonen / Vastavalo » 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Hän arvasi tapahtumat. Jos kanta on tietyllä alueella elinvoimainen ja lisääntyvyys on suurempaa kuin kuolevuus, yksi löitä voi silloin kestävästi metsäs tää rajatun määrän. Alle sadasta yksilöstä oli kivuttu enim millään kolmeen tuhanteen. Rauhoitetun suurpedon kaatamisesta syntyi syksyllä luonnonsuojeluväen kapina, jonka seurauksena tupsukorvat tepastelevat tänä talvena rauhassa. Kissapeto kierteli metsässä ja kääntyi sille jäljelle, mistä oli tullut metsikköön. Se oli seudun ensimmäisiä ilveskaatoja. Luonto ei anna mi tään helposti. Suurpedoilla on tärkeä tehtävä ekosysteemien huipulla, koska ne pitävät muut nisäkäskannat elinvoimaisina pyydystämällä heikkoja yksilöitä ja rajoittamalla kantojen kasvua liian suuriksi. Jälkien perusteella metsästäjät päättelivät, että yhdessä saarekkeessa oleili se, mitä he ha lusivat. Jossakin lähellä piileske li ilves. Passitus oli suunniteltu onnistu neesti ja eläin oli kuollut heti
Riistakeskuksesta Koljo nen on saanut käsityksen, että se on päätöksis sään metsästäjien puolella. Luontodirektiivin soveltamisessa otetaan nimittäin huomioon myös ”taloudelliset, sosiaaliset ja sivistyksel liset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalli set erityispiirteet”. Myös ilveksen metsästystä puo lustava Ere Grenfors katsoo nojaa vansa tieteeseen, sillä populaati oiden hyvinvointi tarkoittaa myös yksilöiden hyvinvointia. Esimerkiksi suurpeto ja kau riskannat asettuvat kyllä tasapai noon, ei ihmisen tarvitse niihin puuttua. Koska nisäkkäät ovat mielen kyvyiltään varsin kehittyneitä, il veksiä olisi Aaltolan mielestä syytä suojella lajin, populaation ja gee niperimän lisäksi myös yksilöinä. – Eläinkuvamme on vielä varsin keskeneräinen, mikä näkyy myös metsästystä koskevassa päätök senteossa ja keskustelussa. Tammikuun Metsästys ja Kalastus lehdessä jopa arvioitiin, että ilveksen kan nanhoidollisen metsästyksen ja suojelun yh teensovittaminen on ollut menestystarina. Viime lokakuussa Riistakeskus myönsi poik keusluvan 300 ilveksen kaatamiseen. Koljonen huomauttaa, ettei Luonnonsuoje luliitto yleensä vastusta vahinkoa aiheuttavien eläinten metsästystä. Suomen Luonnonsuojeluliiton ympäristö oikeuden asiantuntija Hannes Koljonen kertoo, että valituksia on tehty jonkun verran ennenkin, mutta viime syksynä myönnetty jen lupien määrä oli iso ja paikal lisyhteisön sitouttaminen oli pe rustelu, joka pöyristytti monia. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ilveksen kaltainen eläin on tietoinen, se oppii, päättelee ja muis taa. Jos lupia myönnetään maltillisesti, kanta kasvaa metsästyksestä huolimatta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Aaltolan mukaan eläinten yk silöyden tunnistaminen nojaa tie teeseen, kun taas yksilöyden kiis täminen vaatii tutkimustiedon si vuuttamista. | Kuva: Jari Niskanen sen kaatolupia on myönnetty noin 250 kappa letta vuodessa. Valitukset tehtiin yhteensä 297 luvasta. Härkönen nostaa esiin EU:n luontodirektiivin tulkinnanvarai suuden. Metsästys pitää pedon ihmisarka na, kun ihmistä pelkäämättömät yksilöt karsiutuvat pois. Entä paikallisyhteisön sitouttaminen sit ten. 40,50 €) ~ 17 Kotimaa | 26.1.2024 16 ~ Kotimaa | 26.1.2024. – Koska asia on jätetty avoi meksi, on luonnollista, että käy tetty päämäärä on helppo kyseen alaistaa, Härkönen sanoo. Suomen Luonnonsuojeluliiton mielestä lupia myönnettiin liikaa ja paikallisyhteisön sitout taminen oli laiton perustelu. Linjausten mukaan kannanhoi dollinen metsästys ei ole tiukasti suojellun lajin kohdalla laillista. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Ei voi olla niin, että joka vuosi käydään hallintooikeudessa kokeilemas sa, millaiset sanamuodot onnistuvat. Riistakeskuksessa suurpetojen metsästyk sen poikkeusluvista päättää julkisten hallinto tehtävien päällikkö Sauli Härkönen. Monis sa hyväksytyissä hakemuksissa oli perustelu na paikallisyhteisön sitouttaminen ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttämiseen. Näin sen kun nioitus ja arvostus pysyy korkealla. Eläi mille aiheutetaan sekä turhaa kärsimystä että turhaa kuolemaa muun muassa trofeemetsästyksen muodossa, Aaltola toteaa. – Siellä hoidetaan julkista hallintotehtävää. Mutta kun metsästystä perus tellaan kannanhoidolla, kriittiset äänet sanovat, että tasapainoiset ekosysteemit eivät tarvitse ihmis tä. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaa Kotimaa – Syvällistä sisältöä ja ajankohtaisia uutisia Tilaus on määräaikainen. Olisiko sillä pitä nyt olla yksilönä ääni tässä kes kustelussa. Suomen metsästyslain ja EU:n luontodirektiivin mukaan ilves on rauhoitettu. Ja lajinsisäinen kannan säätely on luonnossa sitä paitsi dramaattista. – Maaseutuyhteisössä ilveksen kanssa eletään paremmin yhdessä, kun paikalliset voivat kokea, että pihailvekset hoidetaan pois. Jokainen unio nin jäsenvaltio saa siis määritellä päämääränsä itse. Metsästäjien piirissä pelätään ja luonnonsuojelijoiden parissa toi votaan, että ilveksen kohdalla käy samoin. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. ” Eläinkuvamme on vielä varsin keskeneräinen. Varainkeruukampanjan loistava onnistumi nen kertoo Koljosen mielestä sen, että ihmiset eivät hyväksy satojen ilvesten metsästystä hei koilla perusteluilla. Säännöksissä on myös maininta, että yksi löitä voidaan tappaa valikoiden ja rajoitetusti, kun siihen on peruste, jota ei voi muulla taval la saavuttaa. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1440 Printtilehtitilaus sisältää näköislehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Metsästäjä voi anoa mitalia esi merkiksi suuresta ilveksen kal losta ja hyväkuntoisesta nahas ta, jotka Suomen trofeeneuvosto on arvioinut. Kun kaadettavat eläimet valitaan viisaasti, kanta pysyy terveenä. 1100-luvulla Suomessa sai maksaa veroja ilveksennahalla. Se muodostaa tunteita. Poikkeusluvan perusteluna voi olla kansan terveyden suojeleminen, erittäin merkittävien vahinkojen ehkäiseminen ja muiden luonnon varaisten eläinten tai kasvien suojeleminen. Kansallinen oikeus tulkinta on tiuken tunut aikaisempaan verrattuna. Siksi metsästäminen on mahdollista vain poik keusluvilla. ” Riistaeläinten kannanhoidossa ei ole kysymys yksilön elämästä. Kun met sästystä rajoitetaan, kanta elpyy ja sen geenipe rimä monipuolistuu. Sillä on omanlaisensa koke musmaailma ja ikkuna todellisuu teen. Koljosen mukaan ilveksiä sopisi Suomen luontoon paljon nykyistä enemmän. Trofee on metsästysmuisto, joita metsästysjärjestöt pisteyt tävät koon ja laadun mukaan. Poikkeamisen päämäärää ei ole kirjoitettu auki, vaan Riista keskus on Suomessa se viranomai nen, joka voi asettaa luontodirek tiivin päämäärän. – Mutta nyt perusteluna ei ollut vahinko. Päätösten pitää olla puolueettomia ja perustua lakiin, Koljonen vaatii. Liitto käyn nisti rahankeräyskampanjan, jonka tuotolla oli mahdollista valittaa luvista hallintooikeuk siin. Hallittu kanta ei myöskään aiheuta liikaa kotieläinvahinkoja. Kaatolupia myönnetään noin 250 kappaletta vuodessa. Grenforsin mielestä on ilvek sen oma etu ottaa kannasta ”pie ni siivu” metsästämällä. Aaltola näkee ilveksessä muuta kuin mahdollisuuden kerätä tro feepisteitä. 3 KK LEHTI JA DIGI Tarjoushintaan: 28, 00 € (Norm. Jäljelle jää kysymys, miksi ihmi sen kissan elämä on arvokkaampi kuin metsän kissan elämä. Tätä nykyä ilves on rauhoitettu ja sitä saa metsästää vain poikkeusluvalla. – Ihmisen tavoin ilveksellä on kyky kokemukselliseen tietoisuu teen. Ympäristöoikeuden professori Kai Kokko totesi lokakuussa Helsingin Sanomien haastattelussa, ettei ole aivan yksinkertaista arvioida, onko paikallisyhteisön sitouttaminen lainmukainen perustelu. Keskiajalla uskottiin, ettei ollut niin suurta mielipahaa, ettei ilveksen turkki olisi sitä korvannut. Lisäksi tappaminen ei saa vaaran taa lajin suotuisan suojelutason saavuttamista. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Kyse on tulkinnasta, johon on saatu hil jalleen tarkempaa oikeuskäytäntöä. Hän on lukenut EU:n luontodirektiiviä ja metsästysla kia niin, että ne mahdollistavat poikkeusluvan myöntämisen myös kannanhoidolliseen met sästykseen. Härkönen on ollut julkisuudes sa viime aikoina karhun tiimoil ta, jonka metsästykseen ei hal lintooikeuden linjausten vuok si ehkä enää saada poikkeuslu pia kannanhoidollisin perustein. Grenforsin mielestä on naiivia ulkoistaa ihminen luonnon kierto kulusta. Met sästyslainsäädäntö ei juurikaan huomioi eläinten yksilöyttä. – Poikkeuslupahakemuksissa perustelut ovat vaihdelleet vuosittain. Luonto reagoi yli tiheisiin eläinkantoihin taudeilla ja loisilla. Pa himmillaan siitä voi tulla pihapor tailta kissoja saalistava haittaeläin, Grenfors toteaa. Metsästäjäpiireissä on ihmetelty, miksi val tava valituskampanja käynnistettiin juuri nyt, vaikka kaatolupia on jo pitkään myönnetty vuo sittain satoja. – Ehdottomasti! sanoo eläinten itseisarvoa puolustava eläinetiikan dosentti Elisa Aaltola. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. + 6,9 snt/min. Hallintooikeudet pitivät niitä kaikkia lainvastai sina ja määräsivät ne toimeen panokieltoon. Hänen mukaansa eläinten ni puttaminen vain lajiensa edusta jiksi edustaa maailmankuvaa, joka jaottelee olennot yhtäältä ihmisiin ja toisaalta kaikkiin muihin lajei hin, ja vain ihmisillä on arvoa yk silöinä. Entä se tuusulalaisen metsästä jän kodissa lasisilmillä eteensä katsova ilves
klo 15 Ohjelma uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Paperilasku 5 € + alv 10 %. 56 €). Kahden kirjailijan oli välillä haastavaa mahtua samaan perheeseen eikä tilannetta parantanut Viidan heikkenevä mielenterveys.1950luvun alussa Viidalla diagnosoitiin skitsofrenia. Tekstinlukijoina kirkkoneuvoston vpj. Hannu Inkeroinen. Kirkon nuorisotyönohjaaja Aki Eväkoski, Kotka. Liturgina ja saarnaajana kirkkoherra Janne Isomaa. Pastori Mika Partanen, Metodistikirkko, Tampere. Onni tutkii sisintään ja kallion sisällä olevaa luolastoa. Heikki Kujanpään asiantunteva ja viitamaisen väkevä elokuva Putoavia enkeleitä, kertoo pariskunnan tarinan Meriluodon kirjoitusprosessin kautta. Oli ko saatananpalvojiin kohdistu valle pelolle oikeasti syynsä, ja il miö koki inflaation perättömien syytösten kasautuessa todellisten päälle. Niin kaunis on maa purkaa salaisuutta, joka on sekä Onnin että Tuomaksen todellinen luon to. Tammi 2023. Pe 2.2. Kipeän ajankohtaiseksi nousee puolestaan Praying for Armageddon, joka on kuvaus kahtia jaetusta maasta sekä uskonnon ja politiikan umpisolmuisesta vyyhdistä 2000luvun Yhdys valloissa. Elokuva kannattaa katsoa vähintään Tommi Korpelan ja Elina Knihtilän taidokkaiden roolisuoritusten ja kohtauksissa tasaisesti vilahtelevien Viidan klassik korunojen tähden. + 6,9 snt/min. 184 sivua. ” Loppuratkaisu on samalla kertaa ärsyt tävä ja kutkuttava. Viidan kuoltua 1960luvulla, hänestä tahdottiin elämäkerta. kulttuuri Uskonnollisuuden nyrjähtäneet puolet nousevat esiin DocPointin tarjonnassa festivaali | DocPoint-dokumenttielokuvafestivaali tuo valkokankaille satakunta mielenkiintoista dokumenttia, joista osa on katsottavissa myös netissä. Teologian tohtori Anneli Vartiainen, Järvenpää. Hän alkaa käydä läpi muistojaan ja suhdettaan erityisesti Tuomakseen. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.35 ja la klo 18. Myös Church of Satanin perus taja Anton LaVey vilahtaa valko kankaalla. Michelle muisti vuosia myöhem min olleensa lapsena saatanalli sen kultin piinattavana. Asiantunteva kokonaisuus ei käsittele ilmiötä järin uskon totieteellisesti, mutta uskonnos ta ja psykologiasta kiinnostuneil le teos on ehdoton kuriositeetti. Kampanjakoodi: AL6KK45/24 https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1766 (Norm. Seurakuntapastori Tiia Karvinen, Tampere. Myös uskonnollisia ilmiöitä ruoditaan. Evankelikaaliryhmien vaiku tusta yhdysvaltalaiseen yhteis kuntaan tarkasteleva dokumentti kärsii turhasta dramaattisuudesta ja trailerimaisuudesta, mutta toi saalta periamerikkalainen ilmai su sopii kohteelleen. To 1.2. asti. R o m a a n i i n mittaan pikku hiljaa suurem maksi kasvava salaisuus jää lo pussa osin ratkeamatta. TV1 klo 9.30 Studiokirkko. Kulman takaa kurkiste levat kommunistit vaihtuivat saa tananpalvojiksi. Onni ei saa tietää kaikkia yksityiskoh tia, vaikka Tuomaksen ja Marian kohtalo selviää. Musiikkihartaus. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Michelle Smithin paljastuskirja avasi padon: saatananpalvojien toiminnan paljastavia kirjoja julkaistiin 1980-luvulla valtavasti. Viestintpäällikkö Annmari Salmela, Helsinki. Näin myös jär jestyksessään 11. Avustajina kirkkoherra Jari Laulainen ja pastori Eero Virtanen. La 27.1. Ovatko Michel len kauheat muistot aitoja. Radio1 klo 20 Ekumeenisen rukousviikon jumalanpalvelus Vesivehmaan metodistikirkosta. Ke 31.1. 1980luvun saatananpalvon tapaniikkiin Michelle Smithin tarinan kautta pureutuva Satan Wants You on häkellyttävä kat selukokemus. Radio1 klo 10 Jumalanpalvelus Pihtiputaan kirkosta. | Kuva: DocPoint ” Asiantunteva kokonaisuus ei kä sittele ilmiötä järin uskontotieteellisesti. romaanissa Niin kaunis on maa. Se on samalla kertaa ärsyttävä ja kut kuttava Pääskynen on romaaneissaan käsitellyt epävarmuutta ja todel lisuuteen kuuluvaa toisen todel lisuuden mahdollisuutta. Juontajana toimii Mira Korhonen. Muut muusikot: Rauno Jaatinen, koskettimet ja laulu, Aarno Tiihonen, kitara ja laulu, Hannes Korhonen, sähköbasso. Eräs ilmiölle kasvonsa an taneista henkilöistä oli nuori Michel le Smith, joka psykiatrinsa kanssa onnistui kaivamaan mie lensä kätköistä torjutun muiston. Meriluoto suostui kirjoittajaksi. Horisontti su 28.1. Kanttorina Helena Lehmuskero. Ma 29.1. NIILO RANTALA Elena Leeve nähdään elokuvassa hienossa tuplaroolissa: sekä Viidan ja Meriluodon fiktiivisenä tyttärenä että nuorena Meriluotona. Stefan Sigfrids saarnaa. Kuoro: Lauluyhtye Avalon, joht. Ma 29.1. Niin kaunis on maa tuntuu aluksi yksikertaiselta tarinalta, mutta Pääskysen tapa kirjoittaa on tiivistä ja tarkkaa, se vetää lu kijan mukaan mielen hämäriin pyrkimyksiin. Seurakuntapastori Jaana Kivekäs, Hamina. Onni ja Aliina sen sijaan kuuluvat keskiluokkaan. Romaanin pariskunnat ovat taustaltaan erilaisia, Tuomas ja Maria ovat varakkaita ja elävät luksuselämää. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Mutta sen jälkeen heistä ei kuulu mitään. Kotimaisen elokuvan saralla harvinainen runoilijakuvaus on sekä vah va kuvaus luomisesta että mielenterveysongelmista. La 27.1. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Rovasti Päivi Vuorilehto, Turku. Laskun voi jakaa kahteen erään. Ke 31.1. Onni työskentelee vakuutusvir kailijana. NIILO RANTALA Putoavia enkeleitä katsottavissa Yle Areenassa 7.2. Kirja, joka avaisi suomalaisen runouden luomisvoimaisen ja omaäänisen jät tiläisen mysteerin. Tekstinlukijana pastori Pauli Heinonen. Dokumentin avaava prätkäpastorin julistuspu he virittää katsojan sopivasti oi kealle taajuudelle. ja psykiatri kirjoittivat torjutuista muistoista ja saatananpalvojista paljastuskirjan, jota myytiin mil joonia kappaleita. Adams & Sean Horlor). Kun Yhdysvalloissa oli 1980luvulle tul taessa toivuttu pa himmasta kommu nismin pelosta ja mccarthylaiset vainoharhat hellit tivät, uusi moraalinen hätätila ju listettiin. Jos äkillinen tapahtuma on lisäksi outo ja jopa uhkaava, saattaa seurauksena olla jonkin lainen mielen perusteiden heilah taminen. Puheenvuoron käyttää Helen Sumantri. Steve J. Puhujana pastori Jori Brander. Varsinkin Onni kokee ta pahtuman raskaasti ja henki lökohtaisesti. Verkkonäytöksenä voi katsoa muun muassa Praying for Armageddon että Satan Wants You elokuvat. Tapahtuma laittaa alulle prosessin, jonka lopputulosta ei voi ennakoida. Muut muusikot: Pieta Inkeroinen, nokkahuilu, Inkeri Mielityinen, huilu. Musiikissa ryhmä Teemu Suomisen johdolla, solistina Marina Sigfrids. Majuri Toni Penttinen, Pelastusarmeija, Turku. Ammatti ei ole romaa nin kudoksessa sattuma, sillä mi kään ei vakuuta ihmistä elämän sisäisiä myllerryksiä varten. Michelle | radio ja tv | Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Onni ajau tuu eräänlaiseksi tirkistelijäksi tai oman elämänsä yksityisetsiväksi. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 28.1. Dokumentti päästää ääneen monia asianomaisia ja värittää ai hetta ahdistavin anekdootein sekä lähes kauhuelokuvamaisin katkel min. Tästä näkökulmas ta käsin erityisen mielenkiintoisia dokumentteja ovat Praying for Armageddon (2023, ohj. Tuottaja-toimittaja Mari Ahvenjärvi, Ulvila. Valikoima DocPointin eloku via on tänä vuonna katsottavissa verkossa Eventivepalvelussa fes tivaalin ajan. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Apostolien tekoja. H elsingin dokument tielokuvafestivaali Docpoint järjeste tään 30.1.4.2.2024. Monissa Markku Pääskysen romaaneissa on kyse tällaises ta mielen nyrjähtämisestä poh timaan elämää ja sen merkitys tä. Monipuoliseen ohjelmistoon mah tuu dokumentteja aina demokra tian kriisistä talebaneihin, Anneli Sauliin ja Dingon tarinaan. Helluntaikirkon Studiokirkon toteuttaa Helsingin Saalem. Vuonna 1956 Meriluoto otti Vii dasta avioeron ja muutti myöhemmin lasten kanssa Ruotsiin. Sinänsä vakava il miö sai karnevalistisia sävyjä, kun saatanallisia viestejä ja satanistisia kultteja bongailtiin kaikkialta. Tonje Hessen Schei & Michael Rowley) ja Satan Wants You (2023, ohj. Onnin pohdinnoissa itsekeskeinen ja sisäisten riivaajiensa eteenpäin ajama Tuomas nousee romaanin liikkeelle panevaksi voimaksi, kaikki tuntuu pyörivän hänen ympärillään. ”Juuri yöminuuttien aika na ongelmat ratkeavat ja ideat syntyvät tai sitten eivät: joskus erehdys kulkee pehmein jaloin ihmisten päitten päällä”, Pääs kynen kirjoittaa. Loppuratkaisu jättää sekä Onnin että lukijan hämmentyneeseen tilaan. To 1.2. Romaanin alus sa Onnin ja Aliinan ystäväpariskunta, Maria ja Tuomas, lähtee illanis tujaisten jälkeen taksilla kotiin. Urkurina Janne Peltokorpi. Mitä on tapahtunut. Pe 2.2. Kanttorina, kosketinsoittajana ja musiikin johtajana Eeva-Liisa Tapaninen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Ti 30.1. Kun arkisen elämän keskellä ta pahtuu jotain odottamatonta, ih minen reagoi siihen osin tiedosta mattaan. Ti 30.1. Pastori Virpi Sillanpää-Posio, Oulu. Kuin maa olisi niellyt hei dät. OLLI SEPPÄLÄ Rakkautta ja luomista | tv-vinkki | Läpimurron Lasimaalaus runokirjallaan tehnyt kirjailija Aila Meriluoto solmi vuonna 1948 avioliiton runoilija Lauri Viidan kanssa. Tauno Mattola ja lastenohjaaja Katja Kokkonen. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. | viikon kirja | Kun ystävät katoavat Markku Pääskynen: Niin kaunis on maa. 6 kk 45 € Tilaa Askel – Aloita matkasi sydämen rauhaan Tilaus on määräaikainen. | Kuva: Malla Haukkanen / Yle 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024 askel 1/24 ~ 1 Etenevä sairaus ei ole vienyt tietokirjailija Matti Laineman elämäniloa Janne Pulkkinen jätti rikollisen elämän ja auttaa nyt muita Nojatuolimatka maailman pyhiin paikkoihin Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi ADOPTIOLAPSI ON AIVAN OMA PIENI IHME HAUTAUSMAALLA ESIRUKOUS KANTAA JA LOHDUTTAA MARIA HOVILAINEN: TEEMU RINNE: TUOMASMESSULAISET: irtonumero 9,50 € 2/24 Laulaja Aarne Pelkonen ja identiteetin murros: ”Olen joutunut taistelemaan paljon pääni sisällä” asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Edessä olivat myrskyisät vuodet: neljä lasta, useampia asuntoja, kiivasta luomis ta. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa
Helena puhui siis isäntien ja emäntien omalla kielellä ja tunsi heidän elä mäntilanteensa ja köyhyytensä, sillä köyhä oli Helena itsekin. – Tuntuu jopa siltä, etten ole vastuussa siitä, mitä henkilö sanoo. Konttisen saarnoissa Kotamäkeä kiinnosti vat myös lopun ajat, maailman loppuminen. Kirjoittaminen on ihanaa, siitä tulee parhaim millaan sellainen flowtila. Kirjassa kuului Helenan ääni yli sadan vuoden takaa. Konttinen kierteli eri puolilla Suomea, jo ten monet näkivät, kuulivat ja kokivat hänen Kuka. Ne toimi vat sysäyksenä kirjan kirjoittamiselle. Kaikkiaan hän on kirjoit tanut yhdeksän runokokoelmaa. TEKSTI & KUVA | OLLI SEPPÄLÄ haastattelu 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Mutta mietin kyllä myös sähköherkkänä miten tuo vaikuttaa ihmiseenkin, esimerkiksi lapsiin ja nuoriin. Hän ei muistanut kuulleensakaan Konttises ta ennen kuin hän sai käsiinsä tämän elämäs tä kertovan, rovasti K. Hä nellä on sekä epilepsia että sähköallergia. Tarve kirjoittaa syntyi kuin itsestään. saarnansa. – Luin aamupäivisin Sarlinin kirjaa ja laitoin paperille ylös kaikki puhuttelevat kielikuvat ja merkitykselliset kohdat. Kotamäen ensimmäinen runokirja Ilmi il mestyi vuonna 2009. Maailma on muutakin kuin me ihmiset. Alun perin kirja ilmestyi Sarlinin itsensä kustantamana kolmena nitee nä 1916–1919. Pirjo Kotamäki, 58 runoilija Juuri nyt mietin, miksi Suomessa ei tutkita enemmän radiotaajuisen energian (3G, 4G, 5G) yhteisvaikutusta luontoon, esimerkiksi mehiläisiin. Sitä myytiin juhlilla, ja Kotamäki oli siellä signeeraamassa kirjaa. Mutta proosaa en halua vieläkään kirjoittaa. Seuraavaksi Kotamäellä on ajatuksena teh dä runokirja herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisesta. Kontti nen esimerkiksi sanoi: ”Sydämen pitää pehmetä, että se tulee niin kuin villa, jota Herra saa kääntää joka puolelle, ja synnit ovat paljastettavat, aivan kaikki, että ne saavat lentää niin kuin villankarvat, kaikki pois sydämestä.” Oheinen lainaus on liitetty osaksi Kotamä en erästä runoa. Olen lukenut vanhempia kokoelmia, kuten Niilo Rauhalaa ja Rakel Liehua, mutta toki luen laidasta laitaan nykykirjal lisuutta, niin runoutta, tietokirjallisuutta kuin proosaakin. Kotamäki on kirjoittanut roolirunoja myös muista tunnetuista henkilöistä kuin vain Kont tisesta. K. Henkilön omat ajatukset ja tunteet ovat tärkeämmät kuin omani, vaikkakin ne käyvät usein yksiin omien ajatusteni kanssa. Eräs meidän ajan profeetta kirja sisältää Konttisen saarnoja ja profetioita ja kertoo tä män elämäntarinan. – Ajattelen, että Jumala on suurempi kuin me ihmiset ja jos hän antaa näkyjä, niin ne ta pahtuvat siinä ympäristössä ja yhteisössä, jossa ihminen elää, jotta näyt ja kokemukset voivat tulla ymmärretyiksi. Se ei ole roolirunotta vaan puhuu maailman tilasta: ”rannat täynnä kelluvaa ros kaa / aikaa joka käy vähiin, / suun täydeltä ruokaa, kalalla on mistä valita, / jogurttipurkeista vauvanvaippoihin...” Pirjo Kotamäki työskenteli yli 20 vuotta kirjastovirkailijana ennen kuin kym menkunta vuotta sitten joutui jäämään pois työelämästä terveydellisten syiden vuoksi. – Nykyrunoudessa ei tietääkseni ole juuri kaan uskonnollisen runouden tekijöitä, paitsi tietenkin yksittäisiä teoksia, joissa voi olla us konnollinen teema. – Tunsin itseni vähän orvoksi, sillä en tunte nut sieltä entuudestaan oikein ketään. – Etsin tietoa enkeleistä, kun tämä kirja osui käteeni. – Joskus ajattelen, että pitäisi kirjoittaa näy telmä, se tuntuisi luontevalta tavalta käsitellä ihmiseloa. Helsingistä Lapinlah den sairaalan ylilääkäri Christian Sibelius, kävi tutkimassa häntä ja kauhistui nähdessään Konttisen silmien päällä olevan harmaan kal von hänen ollessaan horrostilassa. Myös runokirjassa Pompeji (2022) Kotamä ki käyttää eläytyvää roolipuhetekniikkaa. Sarlinin kokoaman kirjan Eräs meidän ajan profeetta, jossa rovasti Sarlin oli kirjoittanut Helenan puheita muistiin pikakirjoituksella. ” Tuntuu jopa siltä, etten ole vastuussa siitä, mitä henkilö sanoo. Uskoin sen mitä Helena näki ja koki ja tuo kaikki tuntui vain niin ihmeelliseltä: siis tällaista voi todellakin tapahtua Suomessakin. Kustantaja on sama kuin Pirjo Ko tamäen runokirjassakin, Parikanniemen ystä vät ry. Ne ovat lineaarisen, suorana viivana etenevän aika käsityksen luonnollinen seuraus. Vaikka Kotamäen suku on körttiläistaustais ta, hänen lapsuuden perheensä ei käynyt kir kossa, ei edes juhlapyhinä. Nyttemmin kirjasta on otettu 19 painosta. Kotamäki oli kirjoittanut Konttisesta roolirunokirjan Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset. Kotamäelle eläytyminen runon kirjoittaja na ei ole tietoista tai pinnisteltyä, vaan se tulee ikään kuin luonnostaan. – Kaikki loppuu aikanaan, ainakin maalli nen elämä loppuu. Tai tunsi Kotamäki erään, nimittäin liikkeen keskushahmon, horrossaarnaaja Helena Konttisen (1871–1916). Häneltä on julkaistu teokset Franciscus Assisilaisesta ( Villit linnut olkapäillä, 2021) ja Pyhästä Birgitasta ( Tämä hento maailma, omassa kuolemassaan, 2022). – En tosin vielä tiedä kovinkaan paljoin hä nestä, vaikka körttisukua olenkin, mutta katso taan, jos Paavo heräisi vielä runoudenkin kaut ta eloon. Agraarinen maatalouskulttuu ri, joka tuolloin Suomessa vallitsi, voi kuiten kin meille kaupungissa eläville olla nykyisin vä hemmän tuttua, Kotamäki sanoo. Hän myös kertoi ihmisistä asioita, joita ulkopuoliset eivät voineet tietää. Nyt eläydyin kirjoittajana Hele nan elämään. Kotamäki sanoo yllättyneensä, että Suomes sa on ollut Konttisen kaltainen profeetta. Konttista ja muita uskonsanomaa unen ja valveen rajamailla julistavia henkilöitä, kuten varhaisempaa Maria Rogelia tai myöhäisem pää Maria Åkerblomia, on kritisoitu jo heidän elinaikanaan, ja myös Kotamäki pitää Åkerblo mia huijarina. Nykyrunoudessa ei juurikaan käsitellä uskonnollisia teemoja. Olen kiitollinen ihmisistä, jotka pystyvät toimimaan hullussa maailmassa rauhan hyväksi, näkemään kauemmaksi, että tämä maailma on muutakin kuin ihmisten asettamat rajat, niin konkreettiset kuin henkisetkin. Lukiessaan Konttisen saarnoja Kotamäki ihastui tämän runollisiin kielikuviin. Kotamäellä on parhaillaan kustantajan päätöstä odottamas sa kokoelma runoja, jossa eläydy tään ihmisten kokemuksiin enkeleistä ja Neit syt Mariasta. V iime vuoden kesänä helsinkiläi nen Pirjo Kotamäki kävi pie nen parikanniemeläisen herä tysliikkeen kesäjuhlilla, Saaren orpokotijuhlilla. – Sitten muistin, että hänet oli mainittu eräässä lukemassani kirjassa, mutta silloin si vuutin hänet. Pirjo Kotamäeltä uskonnollista roolirunoutta on syntynyt jo usean teoksen verran. Herätysjuhlilla hän on kuitenkin käynyt aikuisena joitakin kertoja. ( Lehtiä kuolleitten kirjaan, 2018). Runo antaa puuttuvat sanat Tuottelias runoilija Pirjo Kotamäki on kirjoittanut runokirjat Franciscus Assisilaisesta, Pyhästä Birgitasta ja horrossaarnaaja Helena Konttisesta. Aikaa Kotamäki käsittelee myös tuoreim massa runokokoelmassa Mammutti ja Ikaros (2023). Konttiseen suhtauduttiin jo hänen elinaika naan myös kriittisesti. – Helenan saarnoja lukiessani minulla ei noussut kriittisiä näkökulmia. Roolirunou den Kotamäki löysi kirjoittaessaan runokirjaa Suomen sisällissodasta. Tulevaisuudessa tahtoisin että toipuisin sähköherkkyyden aiheuttamasta väsymyksestä ja että jaksaisin ja pystyisin kirjoittamaan vielä tietokoneella. Roolirunoja voisi kutsua biopoetiikaksi, vä hän samaan tapaan kuin romaa neja, joissa mennään todellisten henkilöiden pään sisälle, kutsu taan biofiktioksi. Minusta aika on kokemus olemassaolosta
Emme olisi itse ymmärtä neet tulla, mutta tulimme, koska meidät kut suttiin. Liityn ajatusten, näkemysten ja mielipitei den virtaan, joka on alkanut kauan ennen omaa aikaani. Aika ajoin näkemys haastetaan. Sanan sattuessa kohtaavat se, mikä tulee yl häältä, ulkopuolelta, Jumalan luota ja se, mikä tulee alhaalta, tästä elämästä. Meitä kaikkia yhteen ko koontuneita yhdistää kolme seikkaa. Lisäksi näen, että jos Jumala ei asu sisimmässäni todellisesti, jos Hänet on aina haettava ulkopuolelta, mil loin mistäkin ja millä tahansa tavalla, silloin minulla ei ole Jumalaa. Esimerkik si etiikkaa ei välity pelkästään etiikan kulman kautta – suorana eettisten arvojen ja normien opettamisena ja niistä keskustelemisena – vaan myös kertomusten kautta. Ehkä olen vähän myöhässä. Mistä ihminen siis löytää turvan. Ensimmäinen löytö on hyvin yksinkertai nen. Tänään ymmärrän, että Jumala puhuu myös inhimillisen kokemuksen kautta. Ensinnäkin tieto sii tä, että minut, sinut, meidät kaikki on kutsuttu mukaan. Kerron omin sa noin hädästäni, pyydän apua ja Jumala näkee tarvitsevan. Tämä on kolmas löytöni. Luterilaisissa seurakunnissa tämä näkemys alkoi murtua 1970luvulla, eikä se enää edusta valtavirtaa. ” Ajattele, että Jeesus istuu viereesi ja kysyy, mitä sinulle ihan oikeasti kuuluu tai mitä luettu teksti sinussa herättää. Pelastava ääni sanoo ulko puolella: ”Tule ulos.” Ihminen ei tee mitään. Äärimmäisen yksinkertainen ja hyvin toimi va on ohje: Ajattele, että Jeesus istuu viereesi ja kysyy, mitä sinulle ihan oikeasti kuuluu tai mitä luettu teksti sinussa herättää. Niinkin voi käydä, että yhtenä päivänä teltan kupoli aukeaa ja taivas tulee näkyviin. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Nämä ovat kertomukset (narraatio), etiik ka (yhteiskunnan heikossa asemassa olevat täysvaltaisena mukaan, Jeesuksen esimerkki), rituaalit (kaste, ehtoollinen) ja oppi (dogma). Yhtäältä ihmi nen on Jumalan puheen edessä kuin kuollut Lasarus haudassa. Etsin häntä sanasta, josta luen, että hänkin etsii minua. Ko kemani pohjalta kerron neljästä löydöstä, jotka ovat minua auttaneet hahmottamaan pyhien kirjoitusten merkitystä. Toisaalta ihminen on kuin Kleopas ja hänen toverinsa Emmauksen tiellä. Sen omaksumista on vai keuttanut mieleni sopukoista kaikuva opetus: älä luota omaan kokemukseesi, älä omaan jär keesi, usko ja luota ainoastaan Jumalan sanaan. Raamatun lukeminen, hengellinen harjoi tus, raamattumietiskely, on Jumalan aikaa mi nun kanssani ja minun aikaani hänen kans saan. Näistä ensimmäisen opin jo lapsuudessa, kun taas jälkimmäisen olen löy tänyt myöhemmin. Toiseksi meitä yhdistää tietoisuus siitä, että olemme vastuussa siitä, mitä puhumme, mi hin päädymme. Jumala asuu sekä pyhissä kirjoituksissa että ihmissydämessä. Jouhevasti kir joitettu teos muistuttaa (jälleen kerran), että ei ole olemassa yhtä ainutta ja aitoa Raamatun alkutekstiä eikä kirjakokoelma ole yksi vaan moniääninen. Tarvitsen jotakin, mihin tarttua, jotta voisin etsiä hänen seuraansa. Se ei tule ainoastaan ylhäältä, vaan myös vierestä. Erityisesti kolme ensimmäistä kannattelivat kristillistä liikettä sen alkuvaiheissa ja niiden varassa liike kehittyi. Teltan paalujen välille pingotettu kangas muodostaa rajan: sisäpuolella olemme ”me”, ul kopuolella ovat ”muut”. Toinen löy töni on yksinkertainen vastaus tuohon kysy mykseen. En voi olla mitään muuta kuin juuri se minä, joka olen. Tiedän Jumalasta varsin vähän. Emme ole vastuussa vain toi nen toisillemme, vaan on olemassa Kaikkival tias, jolle jokainen on viime kädessä vastuussa koko elämästään. Joka ta pauksessa huomaan, että nämä puheet ja kes kustelut ovat alkaneet jo aikoja sitten. Helluntailaisuudessa ja muissa va paakirkoissa näkemys näyttää olevan murtu massa 2000luvulla. Ajan saatossa kangas kuluu, se täytyy kutoa uudestaan. Teltassa on neljä sisääntuloa, joiden kautta uskoon on tultu sisään ja tullaan edel leen. Hän haluaa vaikut taa siihen, mitä sanotaan, hän haluaa ohjata elämämme suuntaa. Kuun neltuani aikani liityn keskus teluun, minua kuunnellaan, yhdessä yritämme ymmärtää elämää ja tukea toisiamme. Jos ja kun näin on, mistä ihminen nyt löy tää tuen ja turvan, kun moniäänisestä ja kovin inhimillisestä Pyhästä Kirjasta ei siihen näytä olevan. Olen itse käynyt läpi edellä kuvatun murrok sen ja jossain mielessä elän siinä edelleen. TEKSTI?| KALEVI VIRTANEN – KUVITUS?| MATTEUS PENTTI Neljä löytöä Raamatun merkityksestä M oni suomalainen on elänyt sellaisessa kristillisessä il mapiirissä, jossa Raamat tua lähestytään yhden ju malallisen totuuden sisäl tävänä, suljetun ja muuttumattoman totuuden kirjana. Uusimman haasteen esittää Paavo Huotarin ja Ville Mäkipellon räväkän nimen saanut, tutkimukseen perustuva Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia (Otava 2023). Jumalaa ei ole mahdollista oppia tunte maan ohi Raamatun tai ilman Raamattua, mut ta Raamatun tunteminen ei vielä ole Jumalan tuntemista. Oppi tuli merkittäväksi vähän myöhemmin. Mistä tiedän, että Jumala asuu myös minus sa. Ja kolmanneksi meitä yhdistää tietoisuus sii tä, että tämä Kaikkivaltias, meidän Jumalam me, ei ole keskustelun ulkopuolinen seuraaja, vaan aktiivinen osallistuja. Vuosisatojen aikana lukuisat etsijät ovat ky syneet, mistä Jumalaa tulisi etsiä, miten Hä net voisi löytää, missä Jumala on. Itse asiassa taitaa olla niin, että keskustelu on alka nut jo silloin, kun yksikään tämän hetken kes kustelijoista ei ollut vielä syntynytkään. Jonkin ajan kuluttua minun on poistuttava. Se on syn tynyt satojen vuosien aikana erilaisissa historiallisissa ti lanteissa, kun eri aikojen ih miset ovat koittaneet säilyä hengissä ja ymmärtää toisia ihmisiä, historian tapahtumia ja Jumalaa. ” Olen itse käynyt läpi edellä kuvatun murroksen ja jossain mielessä elän siinä edelleen. Silloin teltan tekemisen traditioon yhdistyvät uudet materiaalit ja uusi kokemus. Tiedän siksi, että Hän lupaa näin omassa sanassaan ja hetkittäin myös koen tämän to deksi. Tulkitsijan kirja. essee | Raamatun asemaa muuttumattoman totuuden sisältävänä kirjana haastetaan aika ajoin. Miten enää voisimme kutsua Raamat tua Jumalan sanaksi. Astuessani ovesta ulos totean, että keskustelu jatkuu ja joukko uusia ihmisiä on tulossa mu kaan. Sen tulkinnat elävät ja juoksevat. Voidaan jopa sanoa, että Raamattu on maailman muokatuin kirja. Lukiessani tänään Raamattua, astuessani si sään kirkkoon, kuunnellessani saarnaa ajatte len astuvani suureen silmille näkymättömään huoneeseen, ehkä temppeliin, jossa kaikuu mo nen ja monenlaisen ihmisen puhe. Joka kerta Jumalan puhe, hänen sanansa minulle, on lahja, ihme. Miten Raamattua voi kutsua Jumalan sanaksi. Kankaalla on toinenkin tehtävä: se yhdistää paalut toisiinsa. Jumalan sana ei ole suljettu kokonaisuus, se elää ja avautuu keskustelussa toisten ja Juma lan kanssa. Neljäs löytöni on Petri Luomasen kehittämä ajatus kristinuskosta telttana (S isäänkäyntejä Raamattuun. En voi sitä määrätä, voin vain viipyä sanan äärellä. Kirjapa ja 2017). Otan todesta sekä oman mie leni liikahdukset, kaiken mitä tapahtuu että Ju malan puheen kuuntelemisen
Murros vaihe johtaa hajaantumiseen: osa julistaa uskoaan entistä voimalli semmin, osa toivoo hiljaisesti. Kirjoitukset sijoit tuvat ajallisesti antiikista uudelle ajalle ja painottuvat kristinuskon läntiseen ja itäiseen perinteeseen. – Pienen lapsen ikää ja kehitys tasoa ajatellen ei ole edes oikein antaa hänelle pel kästään sellaisia se lityksiä, että meistä tulee kaikista mul taa ja matoja. Pelastaako toivo pulassa olevan uskon. Uskovaisuus vähenee, poikkeuksia lukuun ottamatta. Tähän tärkeään ilmiöön liittyy omalla aihealueellaan ja tarkalla tieteellisellä otteella myös Virpi Mäkisen ja Elina Vuolan toimit tama Naiset pyhyyden tulkkeina. Eräissä taannoisissa illanistujaisissa päädyttiin puhumaan jumalauskosta. – Kun lapsi puhuu mummista, joka vilkuttaa tähtenä taivaalta, niin jonkinlainen katsomukselli nen metafora se on, mutta olisi lii kaa väittää, että se on kristillinen ajatus. Liikkeellepaneva voima on silti sama: pyhän kaipuu, ikävä Jumalan luo. TUIJA PYHÄRANTA ” On hirveän traagis ta, jos lapsi kokee jäävänsä surussa yksin. Tästä lähdeaineistos ta on Mäkisen ja Vuolan teokseen valittu neljä naisen kirjoittamaa tekstiä. Sellainen on esimerkiksi Perpetuan ja Felicitaksen mart tyyrikertomus 200luvun Kart hagosta. Synagogan genizassa eli varastossa on jostain syystä säi lytetty pyhien tekstien lisäksi esi merkiksi kauppakuitteja ja yksi tyiskirjeitä. Usea ikäto verini vakuutti uskovansa ”suurempaan voimaan” tai ”yliluonnol liseen kaikkivoipaan vaikuttajaan”, mutta ”Jumala”sanan sanomi nen tuntui monesta vaikeammalta. Mukana on myös juutalaisuuteen ja islamiin liittyviä tekstejä. Tekisi mieleni vängätä vastaan – ei se näin mene! Vastaan sanomattomat luvut ja tilastot kuitenkin vaientavat vastarinnan. Myös lapsille hengellisyys voi olla surussa voimavara. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Suru ymmärretään tutkimuk sessa laajasti, hankkeessa mukana oleva yliopistotutkija Saila Poulter kertoo. Elämme maailmassa, jossa tiedon ja uskon vastakkainasettelu on tullut tavaksi ja järjestäytynyt tieto ja arvojen moninaistuminen on vienyt järjestäytyneen uskon mono poliaseman. Mukana on esimerkiksi vuosiin 1081–1094 ajoittuva yk sityiskirje, jossa sairas ja yksinäi nen nainen pyytää apua yhteisön johtajalta. Usein pienten lasten suru myös näyttää toisenlaiselta kuin aikuisten, eikä sitä siksi aina edes tunnisteta. | Kuva: Lehtikuva / Tue Fig | kirja | Naiset saavat äänen Virpi Mäkinen, Elina Vuola (toim.): Naiset pyhyyden tulkkeina. Lapsella on kuitenkin tarve kertoa mene tyksestä. Kiinnostavan vä lähdyksen tavallis ten naisten elämäs tä tarjoavat Kairon Ben Ezran synagogassa säilytetyt tekstit. Ovatko sanaa ”usko” koskevat yh teiset sopimukset muuttuneet. Aja tellaan, että suru tekee lapselle pa haa tai traumatisoi lasta. – Ehkä siihen liittyy ajatus siitä, että pientä lasta pitää säästää. Ja kenties näen vielä päivän, jolloin on taas toivon aika lujittua uskoksi. Kirjaan kootut tekstit kuitenkin osoittavat, että naiset ovat kautta aikain olleet aktiivisia toimijoita, mutta heidän mahdollisuuksiaan ovat rajanneet niin yhteiskun tajärjestys kuin sosiaalinen ase ma. Vuonna 2021 alkanut hanke jatkuu ensi vuoden loppuun. Pelas taisiko toivo pulassa olevan uskon. P ienten lasten surua on totuttu pitämään ai kuisten surua vähä pätöisempänä. Vähän myö hemmin vietin lukuhetken Matti Myllykosken Vartijassa julkais tun Sekularisaatio kasvaa, laajenee, syvenee artikkelin äärellä. teologia Pienetkin lapset surevat, mutta aikuiset eivät sitä aina huomaa suru | Tutkimushankkeessa selvitetään, miten pieniä lapsia voidaan tukea surussa. Esimerkiksi päiväkodissa saate taan olla epävarmoja siitä, miten hengellisiä kysymyksiä voi lapsil le sanoittaa. Nämä aiheet nousivat esiin, kun tutkijat pyysivät tulevia opet tajia kertomaan oman lapsuuten sa suruista. Onko us kon ja uskovaisuuden muotti liian ahdas, imagollisesti liian ankara. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Lap si tarvitsee toivoa, hoivaa ja turvaa, ja ikiaikaiset traditiot voivat tarjota sellaista. Lasten suruun ja sen ilmene miseen pureudutaan parhaillaan Suomen Akatemian rahoittamas sa hankkeessa Lasten suru ja suremisen kulttuuriset käytännöt varhaiskasvatuksessa. Jopa Aasiassa ja EteläAmerikassa on selkeitä merkkejä jumalauskon laskusta. Olin aistivinani Rossellinin kommentissa körttiläisiä kaikuja. Saila Poulterin mielestä pelkkä fysikaalinen todellisuus ei kuiten kaan tyydytä lasta kuoleman kysy mysten käsittelyssä. Haluam me tuoda esiin jo olemassa olevia hyviä käytänteitä surevan lapsen kohtaamisessa. Vaikutusvaltaisissa ja varakkais sa suvuissa naisilla on ollut jon kinlainen mahdollisuus koulut tautumiseen ja yhteiskunnassa toimimiseen. – Meidän kulttuurissamme suru ja kuolema ovat korostetun yksilöllisiä asioita. Niistä puhuminen lasten kans sa voi kuitenkin tuntua aikuisis ta syystä tai toisesta hankalalta. Tähän harvalukuiseen jouk koon kuului esimerkiksi Elisabeth von Braunshweig-Lüneburg (1510–1558), jonka elämäntehtä väksi muodostui luterilaisuuden juurruttaminen pohjoissaksalai sessa BraunschweigCalenber gin herttuakunnassa. Hengelliset kysymykset liitty vät nekin usein kuolemansuruun. Hankkeessa pohditaan myös sitä, miten surun kohtaamiseen liittyvää osaamista voisi jakaa päiväkotiin ja varhaiskasvatuk sen henkilöstölle. Onko uskolle käynyt samoin. Se lienee tilastollinen tosiasia. Myllykosken ansiokas teosesittely herätti minussa har mistusta. Niissä nousee Poulte rin mukaan esiin se, että lasten suru saatetaan yrittää kieltää. NOORA WIKMAN ” Kirjoituksessa kuva taan uskonnollisia näkyjä ja järjestelyjä vauvan imettämisen mahdollistamiseksi. Lapsen elämässä isoja surun aiheita voi olla esimerkiksi vanhempien ero, kaveriporukan ulkopuolelle jääminen tai lemmikin kuolema. Myllykoski esittelee katsauksessaan maailmalla tehdyn tutkimuk sen, jonka mukaan uskonnollisuus ohenee ja peräti katoaa ympäri maailmaa. Kuolemansuru ja siihen liittyvät katsomukselliset kysymykset ovat hankkeessa Poulterin erityisenä mielenkiinnon kohteena. Tavoitteena on tutkia su rua lasten näkökulmasta ja antaa lasten kokemuksille tutkimuksen kautta ääni. Julkisesti jaetun järjestäytyneen uskon tila on käynyt pienemmäksi ja ahtaammak si. Kun Myllykosken artikkelin herättämät kysymykset ahdistivat, mieleeni nousivat Isabella Rossellinin hymyilevät kasvot. Jos kus tutkijankin on vaikea tunnis taa uskonnollisuutta tai varsin kaan yksilöidä lasten puheesta jo tain tietty uskontoa. Se on hirveän traagista, jos lapsi kokee jäävänsä menetyksessään yksin. Häneltä on säilynyt useita kirjoituksia, joista Mäkisen ja Vuolan teoksessa on suomennettu kirje Preussin herttua A l b r e c h t i l l e vuodelta 1549. ” Kun Myllykosken artikkelin herät tämät kysymykset ahdistivat, mieleeni nousivat Isabella Rossellinin hymyilevät kasvot. Saila Poulter toteaa, että lapsi voi luo vasti puhua Jumalasta, keijuista ja Frozenelokuvan Elsasta. Onko uskosta tullut liiallisten vaatimusten sävyttämää. Hän toteaa, että lap sen elämässä isoja surunaiheita voivat olla esimerkiksi vanhem pien avioero, muutto, päiväkodin aloitus, kaveriryhmän ulkopuolel le jääminen tai lemmikin kuole ma. Erilaisten arkisten asioiden lisäk si myös lapset surevat kuolemaa. Läheisensä menettäneen päivä kerholaisen huoltaja saattaa esi merkiksi sanoa kerhon ohjaajil le, ettei kuolemasta pitäisi puhua lapsen kanssa. Naiset pyhyyden tulkkeina tar joaa kiinnostavan näkökulman elettyyn ja koettuun uskonnolli suuteen. Hänellä on oma tapansa il mentää surua ja kä sitellä sitä, Poulter sanoo. Tutkijat ovat jo keränneet seu rakuntien työntekijöiden kerto muksia surevien lasten kohtaa misesta. Kirjeiden lisäksi naisilta on his torian havinassa säilynyt muun muassa pyhiinvaelluskertomuk sia, kuvauksia hengellisistä näyis tä, muistelmia ja marttyyrikerto muksia. Samalla tavalla kuin lasten suru, myös lasten hengellisyys voi olla erilaista kuin aikuisten. Niin tuntuu käyneen ainakin sanan ”Ju mala” kohdalla. – Erityisesi lemmikin kuole maan liittyvää surua aikuiset vä heksyvät helposti. | kolumni | S elailin alkuvuodesta ranskalaista Le Mondelehteä ja tör mäsin ilokseni näyttelijä Isabella Rossellinin haastatte luun. En usko uskon katoavan, mutta uskon kielen muuttuvan. Hän nostaa esiin myös sen, ettei lap sia aina syystä tai toisesta oteta mukaan hautajaisiin. Täytyy tyytyä toteamaan, että lapsella on tarve löytää seli tyksiä ja puhua kuolemasta myös häntä lohduttavien kertomusten, ajatusten ja symbolien kautta. Viime vuosina historian varrella unohdettuja tai syrjään jätettyjä naisia on nostettu esiin niin tut kimuksen kuin kulttuurin keinoil la. Gaudeamus 2023. Naisten kirjoittamia tekstejä on historian varrelta säilynyt niukas ti. – Kirkossa on tunnistettu tar ve ymmärtää, miten surevia lapsia voidaan parhaiten tukea. Kirja sisältää mittavan määrän naisten kirjoitta mia uskonnollisia tekstejä, joita on nyt suomennet tu alkukielistä en simmäistä kertaa. On hyvä tiedostaa, että säily neissä teksteissä kuulemme lähin nä hyväosaisten naisten äänen. Vakavammin pohtien: toivovaisuus yleistyy, uskovaiseksi tunnus tautuminen vähenee. Huomioni kiinnittyi erityisesti yhteen lausee seen: ”Olen toivovainen, en uskovainen.” Lause tuntui tutulta. Kaikki tämä muuttaa vääjäämättä myös uskon käsitettä. 480 sivua. Kirjoituksia uskonnosta, sukupuolesta ja elämästä antiikista uudelle ajalle. Samalla tiedosta on tul lut jaettua ja yhteistä, uskosta yksi tyistä ja henkilökohtaista. Ehkä uskon määrän laskiessa toivon määrä kasvaa. Ingrid Bergmanin ja Roberto Rossellinin tytär pu hui suuren maailman elkein uusista rooleistaan, elämäs tään ja aatoksistaan. Perpetuan vankeudessa kirjoittamassa osuudessa kuva taan uskonnollisia näkyjä ja toi saalta järjestelyjä vauvan imettä misen mahdollistamiseksi. Hän to teaa, että lasten suruun liittyvästä tutkimustiedosta on hyötyä myös kirkolle. Hamsterin vä kivaltainen kuolema voi kuitenkin olla lapselle järisyttävämpi koke mus kuin iäkkään mummin elä män hiipuminen, Poulter toteaa
Lap suudessani joulukirkko oli aina aivan täynnä. Tunteja ei lasketa. Ripatti on tuttu kirkossakävijä, ja hän toimii monesti suntion apuna. Suvivirren soisin edelleen laajasti kaikuvan! SEIJA VÄRE Pieksämäen Vanha kirkko on Hannu Ripatin, 69, kotikirkko. Tekstit: Ps. Haluan tehdä sitä! Mikä on sellainen työ ja tehtävä, jota sinä teet sen vuoksi, että si nua ajaa suuri intohimo tehdä juu ri sitä. 13:6, Ps. . sunnuntai ennen paastonaikaa on aiheeltaan ”Ansaitsematon armo”. Kuinka moni enää tietää, mitä ovat kyntötyöt. Tein työurani postinkantaja na ja samalla hoidin – ja edelleen hoidan metsätilaamme. Olen vanhapoika, kuten elämän tapaani ennen sinkku käsitettä kutsuttiin. Vapaaehtoinen arkunkantaja saa palkkiokseen kerran vuodessa kahvit ja kerran vuodessa ruoan. Sisälähetysseuran kesäjuhlat keräsivät aikanaan paljon väkeä kirkkoon. Niin ikään isovanhempani pitivät lähetystyö tä tärkeänä. Muistan kerran jopa seisoneeni velipojan kans sa, kun annoimme paikkamme vanhemmille. 16:1–13, Room. Ystäväni sulkeutuu niin pal jon kuin mahdollista arkistoihin tutkimaan sotahistoriaa, josta avautuu uskomattomia tarinoi ta muille kerrottavaksi. Liturginen väri on vihreä. Kirkkoa koristavat arvokkaat Mikael Toppeliuksen maalaukset. Kunnioitan edelleen sunnuntai ta pyhäpäivänä. Tapanani on sanoa, että lähetystyö alkaa heti, kun avaa kodin ulkooven. Syntyi kirjoja, maalauksia, sävel lyksiä, kotikonsertteja. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | On aina riemu, kun saan tulla kirkkoon Hannu Ripatti T ämä Vanha kirkko on minulle hyvin rakas. Vii vat, värit, syöverit eli tunteet, tunnelmat ja mystinen sanoma liikuttavat ja voimauttavat mi nua yhtä aikaa. Kotikirkossani ovat käyneet ahkerasti myös vanhem pani ja isovanhempani monen sukupolven ajan. Työstä ei palkkaa tule, mutta jotakin paljon enem män. | 3. Kuinka monelle on tuttu asia ”palvelija”. Olen omalta osaltani yrittänyt saada li sää toimintaa laajan asuinalueen, Naarajärven seura kuntatalolle. ” Lähetystyö alkaa heti, kun avaa kodin ulkooven. Emme lue siellä leh tiä, vaan tutkimme sanaa ja usein piirissä on myös joku seurakunnan työntekijä. Vanha kirkko toimii Pieksämäen seurakunnan pääkirkkona. Silloin vielä mummo nikin oli niissä mukana. Olen saattanut uppoutua tunneiksi, joskus näyttelyjen alla päiviksi, valitsemaan, painatta maan ja julkaisemaan töitä. Rovasti Paul Krogiuksen rakennuttama ja August Sorsan rakentama kirkko on kolmas samalla mäellä oleva rakennus. 31:20, 1.Sam. On ilonaihe, kun jumalanpalveluksen aikana kuu lee lasten ääniä, eikä haittaa, vaik ka he vähän liikkuisivatkin. Ansait sematon armo on kirkkovuodessa tulevalle pyhälle annettu otsikko ja siihen on piilotettu vinkki: Jee suksen töissä palkka on se, että saa olla Jeesuksen töissä. . On pakko tehdä, vaikka olosuhteet ovat vai keat. Niinpä tekin, kun olette tehneet kaiken, mitä teidän tulee tehdä, sanokaa: ’Me olemme arvottomia palvelijoita. Koronaaika näytti meille, mitä luovuus parhaimmillaan on. Olemme tehneet vain sen, minkä olimme velvolliset tekemään.” ensi pyhänä 3. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Saan olla prosessissa mukana. Olen siis jatkamassa kodin perinteitä myös lähetyspii rin tiimoilta. Meillä on hyvä arkkipiispa Tapio Luoma, jolle toivotan viisautta ja rohkeutta. 17:7–10. Kotitaloni sijaitsee Hau kivuoren, nykyisen Mikkelin ra jalla entisessä Pieksämäen maa laiskunnassa. Mutta entä jos se on juuri mah dollisuus, liekki, jota kuuluu pöy hiä, ei vaientaa! Jokainen meistä voi löytää, el lei ole jo löytänyt, sen ihmeellisen flown, jonka kautta hyvä niin omassa elämässä kuin maailmas sakin lisääntyy, eivätkä motiivien nimet ole raha tai kehu. Mikkelin hiippakunnan vanhimpiin jumalanpalveluskäytössä oleviin kirkkoihin kuuluva kirkko on rakennettu vuonna 1753. Kodissani pyhitet tiin sunnuntaipäivä hiljentymäl lä radiokirkon ääreen, ellemme menneet kirkkoon. . Metsä on minulle tärkeä ja myös kiitoksen aihe, että pystyn siellä käymään ja puuhaamaan. On myös monia raa mattupiirejä, jotta jokaisella olisi mahdollisuus tulla mukaan. Ei ansaittu, ei oikeasti kuulu minulle. 18:2–7, Ps. 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Yhä uudelleen hän pukee mustan puvun päällensä ja tarttuu tunte mattoman henkilön arkun liinaan. Armo ja palk ka ovat eri korien asioita. Vielä toivon, että pie nen Suomen päättäjät edistäisivät kristillistä kasvatusta ja pitäisivät yllä hengellisiä asioita. Myös aamu ja il tahartaudet kuun neltiin. Tilanne on kyllä nor malisoitunut ja juhlaaikoina pen kit täyttyvät varsin hyvin. Koronaaika verotti jonkin verran kirkossa kä vijöitä ja saatoin silloin sanoa, että jokaiselle seurakuntalaiselle on oma penkki. Et voi olla tekemättä asiaa, joka parhaassa tapauksessa hyö dyttää myös jotakuta toista ihmis tä tai ihmisryhmää. Sitten saat sinä syödä ja juoda.’ Ei palvelija siitä saa kiitosta, että hän tekee, mitä hänen tulee tehdä. Alttarilla on kaksi kynttilää. Lapsi ja nuorisotyö on seurakunnassamme hyvin järjestetty. sunnuntai ennen paaston aikaa | Se sisäinen kipinä SATU KREIVI-PALOSAARI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi. Eläkkeellä oleva mies ei säästele vaivojaan, kun tulee kyse muisti sairaiden vanhusten ja heihin liit tyvän tutkimuksen selvittämises tä. Luukkaan evankeliumi 17:7–10 Jeesus sanoi opetuslapsilleen: ”Jos teillä on palvelija kyntötöissä tai paimenessa, niin ettehän te hänen kotiin palatessaan sano: ’Käy pöytään, saat heti ruokaa.’ Ei, te sanotte: ’Laita minulle syötävää, vyötä vaatteesi ja palvele minua sen aikaa kun syön ja juon. Hänellä on diakoniatyössä paljon vapaaehtoistehtäviä ja myös lähetyspiiri. Jo nuo rena ymmärsin, mistä apu elä mään tulee. | Kuvat: Seija Väre Pieksämäen Vanha kirkko . Kotoani kirkkoon on matkaa noin 16 kilo metriä. Sen täytyy olla armoa. On joka päiväl le kiitoksen aihetta, jos saan olla tässä kunnossa. Minulle sellainen itse itseään kannatteleva tehtävä on kehitys vammaisen taiteilijapoikani aut taminen hänen töidensä esillepa nossa. Ehkä ansaitsematon armo ei ole kaan niin vaikea asia, miltä ensi tuntumalta vaikuttaa. Sydäntäni lähinnä on lähetys työ, mikä oli myös rakkaalle äidil leni erityisen tärkeää. Palkka on asiallinen korvaus tehdystä työstä. Kirkkoomme mahtuu noin 800 hen keä. Jeesuksen töihin liittyvät suu ri ilo ja vapaus, koska työt tunnis taa Jeesuksen töiksi juuri siitä, että itse tehtävä kantaa. Missä töissä siis ihminen roi huaa tekemisen ilosta, tarvitsee kyllä palkankin, mutta itse teke minen on palkoista suurin. Armo seli tetään usein negaation kautta. Armoa on tehdä sitä, mitä varten kokee, että on luotu. Meillä ei ole erillistä lähetys toimikuntaa, mutta lähetyspiire jä on useita. Esi merkiksi taiteilijat ovat hyvä esi merkki työstä ja tehtävästä, jot ka valitsevat ihmisen. pyhä K erran kolmessa vuo dessa elämä heittää tämän oudon oloisen tekstin papin eteen. Yhteiskunnan ei pidä käyttää hy väkseen taiteilijoiden sisäistä pak koa tehdä työtään. 9:11–23, Luuk. Sain aivan käsit tämättömän avun, kun joku vuo si sitten kaikki lonkkakivut jäivät leikkauspöydälle. Minulle ovat sisaruk set ja heidän lapsensa hyvin tär keitä. Ei sisäisen kipinänsä löytänyt ihminen voi jättää elämäntehtäväänsä, vaikka olosuhteet käyvät mahdottomiksi
klo 16.00 Tieteiden talolla (Kirkkokatu 6, Helsinki). Domkapitlet har godkänt följande personer för prästvigning och förordnat dem enligt följande: Tuomas Toivonen som kaplan i Malax församling 1.1–31.8.24, Kirsi Saarinen som församlingspastor i Väståbolands svenska församling, Joakim Oldmark som församlingspastor i Brändö-Kumlinge församling 6.1–31.12.24, Eva Ahl-Waris som församlingspastor i Vanda svenska församling 8.1–31.8.2024. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Ann-Mari Audas-Willman som församlingspastor (sjukhuspräst) i Pedersörenejdens kyrkliga samfällighet på deltid (50%) 1.1–31.12.24, Tuija Wilman som församlingspastor i Borgå svenska domkyrkoförsamling på deltid (60 %). seurakuntapastoriksi 15.2.–14.8.24, Riikka-Eliina Roininen Kallion VII seurakuntapastoriksi 14.2.–31.12.24, Esa-Pekka Helanne Kallion IV seurakuntapastoriksi 1.3.–31.12.24. seurakuntapastoriksi 1.2.–31.8.24, Tero Vaarna osa-aikaisesti (80 %) Salon seurakuntaan virkaa perustamatta 1.1.–31.12.2024. seurakuntapastoriksi 1.12.23– 31.8.24. Päivi Illi Vihdin seurakuntaan, Tiina Leppänen Mäntsälän seurakuntaan, Satu Mörönen Keravan seurakuntaan, Mervi Salminen Järvenpään seurakuntaan. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. kirkkoherraksi 4.3.–30.8.24, Teemu Muuri Lappeen kappalaiseksi 1.1.–15.8.24, Jouni Turtiainen Lappeen seurakuntapastoriksi 1.1.–15.8.24, Anna Mykrä-Siljander Kotka-Kymin seurakunnan yleisen seurakuntatyön päälliköksi, Roope Syngelmä Salpausselän vs. | hiippakuntauutisia | Paikkoja avoinna Onko sinulla paloa hengelliseen työhön ja kokemusta menestyksekkäästä vapaa ehtoistoiminnan johtamisesta ja työn kehittämisestä. 1.1–31.12.24, Jooseppi Lohi som församlingspastor i Esbo svenska församling från 1.1.24 tills vidare, Eva-Lotta Blom fortsättningsvis som församlingspastor på deltid (40 %) i Agricola svenska församling 1.1–31.12.24, Samuel Erikson som kyrkoherde i Vörå församling från 1.2.24, Carolina Lindström som kyrkoherde i Saltviks församling från 1.12.23, Kristian Willis som kyrkoherde i Vanda svenska församling från 1.1.24, Anders Store som tf. 0400/771937 KULTTUURIMATKA Kirkkohallituksen hallinto-osasto hakee JURISTIA kirkolliskokouksen pääsihteerin virkaan Hakuaika päättyy 30.1.2024 klo 16.15. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Tuomiokapitulin vankiladiakonin virkaan Eurajoen seurakunnan vs. V seurakuntapastoriksi 10.12.23–31.8.24. seurakuntapastoriksi 1.10.23–14.8.24, Wille-Hermanni Riekkinen Vihdin vt. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Kalle Kuusniemi Lauttasaaren kirkkoherraksi 1.2.24 lukien, Hanna Vuollo Vantaan seurakuntayhtymän oppilaitospapiksi 1.1.24 lukien, Annamari Lehtinen Sipoon suomalaisen seurakunnan IV seurakuntapastoriksi 8.1.24 lukien, Arto Antturi Pornaisten vs. Saat myös ammattitaitoiset ja innostuneet työkaverit! Hakemukset palkkatoivomuksineen sekä cv:t sähköpostilla viimeistään 5.2.2024 osoitteeseen: hakemukset@sana.fi Lue lisää tehtävästä: kansanraamattuseura.fi/krs-info/avoimet-tyopaikat/ Kansan Raamattuseuran Säätiö sr on luterilaisen kirkon piirissä toimiva valtakunnallinen evankelioimisjärjestö. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Kokouksia Suomen Eksegeettisen Seuran vuosikokous 8.2. Pitäjänmäen seurakunnan kirkkoherra Maika Vuori Helsingin seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi 1.1.–31.12.24. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Hinta 2-hh:ssa puolihoidolla. seurakuntapastoriksi 10.12.23–31.12.24, Elisa Vihervaara-Räihä Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan vs. Työ alkaa 1.4.2024. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. kaplan i Kronoby församling (50%) 1.1–31.12.24, Timo Saitajoki som tf. Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä toimielin. Työmme motto on ”Elämme armosta ja kerromme Jeesuksesta”. Säätiön tytäryhtiö Karas-Sana Oy kustantaa Sanamediaa ja harjoittaa majoitusja ravitsemistoimintaa. Papeiksi vihittiin 10.12. Konsernin palveluksessa työskentelee noin 65 henkilöä. MIKKO HUHTALA puh. Matkailu Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Pala kiehtovaa Itäistä Eurooppaa Mikko Huhtala matkanjohtajana 18.4. 24 %. Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Marjaana Faugel Espoon seurakuntayhtymän I oppilaitospastoriksi 20.11.23 alkaen, Johanna Tilus Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan VI seurakuntapastoriksi 1.1.24 alkaen, Lauri Ijäs Järvenpään ma. (10pv) Kiertomatka € 1495 €/hlö Laivalla Tallinnaan, siitä bussilla jatkaen Pärnu-Rundale palatsi–Kaunas–VarsovaKrakova-Auschwitz -keskitysleirimuseoDresden – Berliini, Travemündestä laivalla Suomeen. seurakuntapastoriksi 1.6.–31.8.24, Juha Lavapuro Järvenpään ma. Suomen Raamattuopiston Säätiön (SROS) julistustyössä on avoinna neljä tehtävää: • Keski-Suomen aluejohtaja • Pirkanmaan – Kanta-Hämeen aluejohtaja • Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson aluejohtaja • Savon aluejohtaja Lue lisää: sro.fi/tyopaikat/ Haemme julistustyön aluejohtajaa Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. diakoni Annamaria Lehto. Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Anni Pesonen Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän hengellisen ohjauksen pastoriksi 1.8.23 lukien, Benjamin Kasari Paimion seurakuntapastoriksi 1.1.24 lukien, Elina Kerokoski Turun Katariinanseurakunnan vs. seurakuntapastoriksi 1.3.–31.8.24, Tero Moilanen Kotka-Kymin vs. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Misa Lehtinen Kouvolan II seurakuntapastoriksi 1.1.24 lukien, Maarit Hirvelä Kouvolan seurakuntapastoriksi 8.1.–31.8.24, Pekka Särkiö Keski-Lahden vs. seuraavat henkilöt seuraavin viranhoitomääräyksin: Kristiina Huotari Espoon seurakuntien vs. IV oppilaitospastoriksi Aalto-yliopistoon ja Omnia-koulutuskeskukseen 10.12.23–31.7.24, Laura Hytti Tapiolan vs. VIII kappalaiseksi 8.1.–5.7.24, Hanne-Maaria Rentola piispan erityisavustajaksi 1.1.24–31.12.26, Mika Ilvesmäki Mikkelin hiippakunnan kasvatuksen asiantuntijaksi 1.3.24 lukien. II kappalaiseksi 1.1.–31.5.24 ja ma. Sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. kirkkoherraksi 1.1.–31.12.24, Kari Tuovinen Helsingin Mikaelin seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.1.–30.6.24, Iiro Salminen Vantaankosken IV kappalaiseksi 1.1.–31.12.24, Toni Mäki-Leppilampi Askolan vs. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. Tarjoamme merkityksellisen ja mielenkiintoisen työtehtävän hengellisen työn näköalapaikalla, organisaation tuen sekä mahdollisuuden vaikuttaa työn sisältöön ja jatkuvaan kehittymiseen. Diakonian virkaan vihittiin 10.12. 24 %. kappalaiseksi (Nurmon kappeliseurakunta) 22.1.–31.7.24. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Kristiina Ridanpää Jyväskylän VI kappalaiseksi (Keltinmäen lähikirkkoalueen vastuupappi) 1.1.24 lukien, Hannele Kakkosen viranhoitomääräys muutettiin täysiaikaiseksi 1.1.–31.12.2024 Joutsan seurakunnan seurakuntapastorin virassa, Tarja Takala-Luostarinen Seinäjoen vs. www.kirkkorekry.fi (työavain 1731) Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. kaplan i Kronoby församling (50%) 1.1–31.12.24, Benjamin Sandell som församlingspastor i Vörå församling 1.1–30.6.24, Carolina Lindström att sköta kyrkoherdetjänsten i Brändö-Kumlinge församling på deltid vid sidan av egen tjänst 1.12.23–31.12.24, Sirpa Tolppanen som församlingspastor för internationellt arbete i Vanda svenska församling, Fanny Mäkirinta som församlingspastor i Sjundeå svenska församling 1.1.2024–31.12.2025, Johannes Westö fortsättningsvis som församlingspastor i Karis-Pojo svenska församling 1.1–30.6.2024. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. IV seurakuntapastoriksi 10.12.23–30.9.24, Hanna Pitkänen Raaseporin suomalaisen seurakunnan ma. B: Jkoski-Kaavi-Kuopio-Vark-Mikkeli-Hki. Lisätietoja https://blogs.helsinki.fi/ eksegeettinen-seura/ Kansan Raamattuseuran Säätiö sr etsii TOIMINNANJOHTAJAA vakituiseen työsuhteeseen nykyisen toiminnanjohtajan siirtyessä eläkkeelle
Routasalo pelaa pääasiassa fantasiapelejä. 1924 Helsingin Pukutehdas Oy ilmoittaa edellisen numeromme tekstiosastossa myyvänä noin 1,000 täysvillaista muotikankaista viimeisten kuosien mukaan valmistettuja herrain tummia pukuja Smk. Vilho Routasalon käyttämien pienoismallihahmojen koko vaihtelee kolmesta kahteenkymmeneenviiteen senttiin. Samalla ilmoittaa liike myyvänsä jäljellä olevan talvivaraston naisten kappoja Smk:aan 300:–. Miniatyyrien eli pienoismallihah mojen avulla pelaajat mallintavat taistelutilanteita. Kuvassa hän pelaa Hordes-peliä Trollbloods-armeijalla, jonka figut kaipaavat vielä viimeistelyä. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. 25.1. Hän on osallistunut myös turnauksiin ja tapahtumiin Suomessa. Saa tehdä yhdessä jotain sellaista, mikä on selkeäs ti meidän juttumme, isä iloitsee. 3. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvi en tietojen selvittämisessä. Jos sinulla on tietoa kuvas ta, kerro se sähköpostiviestil lä osoitteeseen toimitus@koti maa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommentti na Kotimaan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Montako ilvestä Suomessa on. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Miniatyyripelien mekaniikka, itse pelaaminen ja kilpailullinen puoli kiehtovat. 3. Routasalo kes kittyy lähinnä pelaamiseen, mutta myös maalaa ja keräilee hahmoja. Perheen vanhemmat työskentelivät aikanaan Kiinassa lähetystyöntekijöinä. Minkä puolueen jäsen Peppi Tervo-Hiltula on. – Minussa asuu sen verran pie ni pasifisti, etten koe miellyttäväk si pelata historiallisia sotapelejä. SD P:n 2. 250 |K uv a: G un D am én Harrastuksena miniatyyripelit Vilho Routasalo V ilho Routasalo kokei li miniatyyripeliä en simmäisen kerran lu kiossa kaverin tuotua sen näytille kuvaamataidon tun nille. Ehkä meidän muidenkin on aika valottaa maailmankatsomustamme. Kehoitamme Kotimaan lukijoita käymään tarkastamassa liikkeen monipuolista varastoa, jossa auliisti näytetään tavaroita ilman minkäänlaista ostopakkoa. Tällä het kellä Routasalo pelaa Warmachi ne&Hordes peliä, kun taas alku vuosina hän keskittyi Warhammer Fantasy Battleen. – Miniatyyripelien mekaniikka, itse pelaaminen ja kilpailullinen puoli kiehtovat. Lassi Nummin pojat Ilari ja Markus työskentelevät kulttuurin parissa elokuvaohjaajina, teatteriohjaajina ja kirjailijoina. Sosiaalisessa me diassa voi keskustella, sopia peli porukoista, turnauksista ja tapah tumista, tietokoneella suunnitella hahmoja ja 3Dtu lostaa niitä. 600;– ja noin 800 hyvästä englantilaisesta palttookankaasta villavanun kanssa valmistettuja lämpöisiä herrain talvipalttoita Smk:aan 600;–. Nummin suku on vaikuttanut vahvasti suomalaiseen kulttuuriin, Lassi Nummin veli Yki Nummi oli muotoilija, ja toinen veli Seppo Nummi säveltäjä. Yleensä käy tössä ovat erilaiset itse rakenne tut tai ostetut pelimaastot, nopat ja korttipakat. Kirjoituskoneen ääreen kokoontuneet henkilöt tunnistettiin jälleen hyvin, kiitos aktiivisten vastaajien. Uskoon liitetään mielikuvissa sellaisia asioita kuin äärikonservatiivisuus, homofobia ja tiedevastaisuus. Tunnistaako kukaan kuvassa olevia henkilöitä tai tilan netta. Arkistonhoitaja vaikuttui aikanaan Markus Nummin vuonna 2004 ilmestyneestä teoksesta Kiinalainen puutarha, joka kertoo ruotsalaisesta lähetysasemasta 1900-luvun alussa Kiinassa. Sen jälkeen figumaailman parissa on hurahtanut yli pari kymmentä vuotta. | Kuva: Sampo Tanskanen 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 26.1.2024 Kotimaa | 26.1.2024. ”Uskosta puhuvat julkisesti useimmiten ne, joiden elämänvalintoja uskonto ohjaa lähes kaikessa. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuvaar kistosta löytyy monta laatikollista kuvia, jois ta ei kunnolla käy ilmi keitä ku vassa on ja missä ja milloin se on otettu. 1. Kavereiden kans sa Routasalo on jär jestänyt vuosien varrella viikonlo pun pelisessioita. – Pääsääntöises ti mukana on nuo ria tai keskiikäisiä miehiä. Kenen kustantama on runokirja Paratiisin marjat, linnunmunan kokoiset. Sellaisia leimoja en missään nimessä halua.” Toimittaja Johanna Malinen Helsingin Sanomien kolumnissa 17.1.2024. Pelaamiseen liittyvää sosiaali suutta ei tule tietokoneella pela tessa, Salon seurakunnan kasva tuksen esihenkilönä työskentelevä Routasalo kuvailee. – – Olen vaiennut asiasta, koska Jumalaan uskomisella on kaupunkilaiskuplassa surkea maine. – Päällimmäisenä on kiitolli suuden tunne. Viime keväänä Routasalo oli 13vuotiaan poikansa Aamoksen kanssa yhdessä figuturnauksessa. Peli viikonloput ovat hyvä linkki seu rakunnalle näihin ihmisiin, jotka usein jäävät muun seurakunnan toiminnan ulkopuolelle. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, jossa ainakin kahdella henkilöllä näyttää olevan elämänjanoa. Par ika nni em en yst ävä t ry. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Pelaaminen vaatii suunnittelua, valmistelua ja pelien taustatari noihin tutustumista. Hyvä jännite ja pelaajien yhteinen onnistumi nen tuntuu hienolta. 1. Routasalo on ollut järjestämässä Salon seurakunnassa paikallisen pöytäpeliseura Sumppi ry:n kans sa peliviikonloppu ja, joissa myös mi niatyyripelit ovat olleet mukana. Siihen vaan syt tyy. 2. Kyseessä on kirjailija ja runoilija Lassi Nummi, puoliso Pirkko sekä lapset Ilari ja Markus
Niinpä kartanoherra piti talli rengeille puhuttelun ja käski poi mia maasta jokaisen kauranjyvän, joka sinne putosi vahingossa. Kartanonherra oli pihi mies, mutta antoi arvoa hienoille hevo sille. | Kuva: Martti Santakari 32 ~ Kotimaa | 26.1.2024. Kartanonherra ei aluksi sano nut mitään, mutta tarkkaili tilan netta. Sen käyt tö onkin monipuolistunut, siitä tehdään muun muassa juomaa ja lihankorviketta, nyhtökauraa. Keltasirkut liittyvät tarinaan, joka kertoo kartanonherrasta ja hevosista. Jos kauraa laittaa lintulaudal le, se saattaa jäädä monilta lajeilta koskematta, mutta ei keltasirkul ta. Tässä vaiheessa kartanonisäntä nosti kädet ohimoilleen ja huusi: – Lopettakaa hölynpöly! Samassa satapäinen keltasirk kuparvi pelmahti kartanonherran ympärille ja hän jähmettyi paikoil leen katsomaan lintujen hyppelyä ja kuuntelemaan niiden ääntelyä. Tapauksen jälkeen kartanolla ei puhuttu enää sanaakaan siitä, et tei lintuja saisi ruokkia. Aamen. Pakoon lennähtävän keltasirkun tunnistaa helposti Kauran ystävä Keltasirkku kuuluu linnustomme miljoonakerhoon. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, ohjaa sielujemme lintuja sinun kauralyhteesi luo. Kelta sirkkujen kanta on elinvoi mainen, vaikka se onkin parin kymmen vuoden aikana hieman pienentynyt. Talvisin keltasirkkuja voi näh dä suurinakin parvina sopivien ruokapaikkojen ympärillä. K aura on havaittu ihmiselle terveelli seksi viljaksi, jolla on monia terveys etuja. – Mitä pirua! – Ei pirun vaan Jumalan kunniaksi. Niitä hän kasvatti ja koulutti maillaan. luomakunta Keltasirkku on yksi maamme yleisimpiä lintuja. – Mitä. Kerran talviaikaan hän huomasi, että tallirengit antoivat hevosille kauroja niin hövelisti, että niitä putosi myös maahan. Kuvassa naaraslintu. – Kuinka niin, kivahti karta nonherra. – Eivät ne vahingossa sinne pu toa, uskaltautui erän tallirengeistä sanomaan. Anna siemeniä ravinnoksi ja kasvun vertauskuviksi. – Hetkinen, ei ole minun tehtä väni ruokkia taivaan lintuja, se on Jumalan hommaa. – Me pudotamme ne tahallaan. Läheltä katsottuna varsinkin koiraan pää on yllättävän keltai nen. Niitä tava taan koko maassa eritoten pel toaukeilla ja hakkuuaukioilla. – Jumala puhuu hevosille lin tujen kautta. Tallirenki selitti, että oli vanha tapa antaa linnuille myös hieman ruokaa talven pakkasilla. Suomessa pesii arviolta yli mil joona paria keltasirkkuja ( Emberiza citrionella). punaruskeasta yläperästään eli koh dasta, jossa linnun pyrstö ja ruumis kohtaavat. Sitten hän huomasi, että suuret parvet keltasirkkuja alkoi vierailla hänen tallinsa nurkilla. Lisäksi vanhan uskomuksen mukaan tal lin ympärillä liikkuvat linnut oli vat hevosille hyväksi. Sytytä luottamus lämpöösi kylmän talven keskellä. Naaras sen sijaan on rus keaviiruinen ja vaatimattoman näköinen