N:o 39 | 27. 10 20 Hengen Uudistuksen uusi johtaja pitää joka seitsemäs vuosi sapattivuoden 4 Kiinan asema talousmahtina kasvattaa kiinalaisten ylpeyttä maastaan 14 Nuorten ongelmat vaativat osaamista mutta palkka karkottaa nuorisotyöntekijät – miten riparien käy?. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –4 Avun tarve syvenee Diakoniatyöstä kerrotaan, että samat asiakkaat ottavat yhä enemmän yhteyttä, koska raha ei enää riitä edes ruokaan. syyskuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 9
Sotajoukkojen päälliköllä oli kädessään paljastettu miekka. Ystäväni perusteli tätä näkemystä kolumnissaan sillä, että suomalaiseen kotiin tullessa on tapana ottaa kengät pois jalasta. Joissain kirkois sa leikkialue on siirretty kirkko salin etuosaan. Yleensä heidät kuvataan äänenä, kirkkautena tai tuntemattomina miehinä. Enkelit käsitetään enemmän lasten kuin aikuisten touhuksi. – Kirja ei ole opas siinä mielessä, että se kertoisi miten odottajana pitää toimia. syyskuuta 2024 8 patsaskiista Liedon seurakunta haluaisi takaisin keskiaikaiset puupatsaansa 27 suntio ja kirkko Ari Roiha aloittaa uuden juttusarjan, jossa suntio esittelee kirkkoaan 24 kirkkovuosi Mikkelinpäivänä muistellaan arkkienkeleitä 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Odotusajan myönteiset kokemukset seurakunnasta voivat vaikuttaa myös kastepohdintoihin, Johanna Mantere sanoo. He ilmaisevat tarpeitaan suoraan ilman häpeän muuria. Raamatun kuvauksissa enkelit ovat Juma lan viestintuojia ja käskyjen toimeksipanijoita. Jokainen lähellä Jerikoa ja Jordan-virtaa käynyt ymmärtää, että nyt ollaan pyhillä paikoilla. Odottajat eivät useinkaan saa riit tävää henkisen puolen tukea saati vertaistukea neuvolan kautta, eikä kaikilla ole mahdollisuutta mak saa erillisistä synnytysvalmennus kursseista. Toinen asia on läsnäolo tässä hetkessä. Se välittää viestiä, että lapset saavat näkyä ja kuu lua. – Monella tavalla vauvat otetaan huomioon jo nyt. Itse asiassa Suomen evankelisluterilaisen viimeisimmän kirkon nelivuotiskatsauksen mukaan 47 prosenttia 15–79vuotiaista suoma laisista uskoo vakaasti tai pitää todennäköisenä, että enkeleitä on olemassa. 4 Miten seurakunnat voisivat olla entistä vauvamyönteisempiä. Raamatulliset paikannimet tihentävät tunnelmaa. Käytännön asiana olisi tär keää, että seurakunnan tiloissa on paikka, jossa vauvaa voi syöt tää rauhassa. TUIJA PYHÄRANTA Suomalaiselle koti on erityisen pyhä paikka. – Ensinnäkin sille on tarvetta. | Kuva: Jukka Granström vauvaa odottaville vanhemmille. – Niin paljon. 1 Koulutat odottajille tarkoitettujen Odotuksen sävyt -vertaisryhmien ohjaajia. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Jok ainen voi olla enkeli näinä aikoina T ulevana sunnuntaina vietetään mikkelinpäivää. Enkelit ovat kirkossa ehkä lasten juttu, mutta muuten hyvinkin suosittuja loh dun ja hyvinvoinnin tuojia henkisyyden harrastajien piireissä. Sopivasti syyskuun loppuun ajoit tuva pyhä on ollut se juhlahetki, kun sato on korjattu, eläimet siirretty laitumelta sisään ja palvelijoiden vuosisopimus on päättynyt, mis tä seurasikin hilpeä vapaa viikko. Matkaa Jerikosta ylös Jerusalemiin on vain 24 kilometriä. Kirkon tutkimuskeskuk sen muutaman vuoden takaisessa kastekyselyssä kävi ilmi, että pää tös kasteesta tehdään varhain, jopa ennen parisuhteen muodos tamista. Vauva myönteisen yhteiskunnan luomi seksi tarvitaan sitä, että vauvoja ja lapsiperheitä pidetään esillä myön teisellä tavalla. Vauvat ovat välit tömiä ja avoimia. Alun perin nimen omaan enkeleistä ylimmälle, ark kienkeli Mikaelille omistettu pyhä on nykyään laimennettu kaikkien enkelien sun nuntaiksi. Enkeleihin usk ovat hakevat enkeleistä pyhän koske tusta ja lumoutumista, mitä he eivät koe saa vansa kirkosta. Siksi meidän isompien täytyy pitää vau vojen puolta, jotta heidän oikeu tensa tulevat kuulluiksi ja näh dyksi. On tärkeää sanoittaa ääneen, että lapset ovat tervetulleita eikä haittaa, jos heis tä kuuluu ääntä. Nykyään mikkelinpäivää vietetään perhe messuin. 2 Kirjoitit hiljattain oppaan Odotuksen sävyt (Kirjapaja) JOHANNA MANTERE – Teologi ja kouluttaja N:o 39 | 27. Mikä on tärkein viestisi heille. 5 Mitä voisimme oppia vauvoilta. Nähdyksi tuleminen on in himillinen perustarve, ja se on suurimmillaan silloin kun olem me kaikkein pienimpiä. Kyky siihen heik kenee iän myötä, mutta sen voi on neksi palauttaa. – Vauvoilla ei ole mahdollisuutta pitää kovaa ääntä itsestään. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Niissä hän suojelee Jumalan kansaa ja käy viimeiseen taisteluun it seään pahaa vastaan, jota kuvataan lo hikäärmeenä. Kirkollisessa kuvas tossa miekallaan lohikäärmettä surmaava ark kienkeli Mikael on vaihtunut lapsenomaisiin siivekkäisiin pikkuenkeleihin. Pyhällä maalla etäisyydet ovat lyhyitä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Miksi odottajia kannattaa mielestäsi tukea seurakunnissa. Suomalaista kansanperin nettä koonnut Kustaa Vilkuna liittää sen suo sion Vuotuisessa ajantiedossaan satokauden päätökseen. 2~ ~3 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Toivon, että kirja aut taa vahvistamaan itsetuntemusta ja itsetuntoa odottajana, synnyttä jänä ja vanhempana. Raskausaika on myös täs tä syystä tärkeä mahdollisuus luo da kontakti perheeseen ja osoittaa, että seurakunta on yhteisö, johon voi luottaa ja turvautua perheenä. Mikkelinpäivä on ollut aikanaan hyvin suo sittu pyhä Suomessa. Ennemmin siinä roh kaistaan odottajia tutkimaan sitä, mitä odotus hänelle itselleen mer kitsee ja mikä siinä on tärkeää ot taa huomioon oman elämänhisto rian valossa. viikon henkilö ”On tärkeää sanoittaa ääneen, että lapset ovat tervetulleita” Vauvoja ja heidän perheitään voi taisiin seurakunnissa tukea vielä nykyistä enemmän, sanoo odotta jille vertaistukiryhmiä kehittänyt teologi Johanna Mantere. Miksi vauvoille tarvitaan erityinen päivä. Kauan sitten Herran sotajoukkojen päällikkö ja Joosua kohtasivat Jerikon lähellä. Enkelin kosketusta on se, kun huomaa toisen avuntarpeen tai yksi näisyyden ja saapuu paikalle – joskus jopa juuri oikeaan hetkeen. MARI TEINILÄ Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Häntä nimittäin pide tään paitsi Israelin ja myös Kiovan suo jelijana ja lisäksi kuoleman enkelinä, joka saattelee sielut taivaaseen. Hän käski Joosuaa ottamaan kengät pois jalastaan, sillä paikka oli pyhä. Ihme tapahtuisi, jos kenkiä alettaisiin riisua, jos jokainen sotilas Pyhällä maalla, sen naapurimaissa ja koko maailmassa riisuisi sotilassaappaansa ja laskisi aseensa, koska ymmärtäisi olevansa pyhällä paikalla. Voisi todeta, että arkkienkelillä on nykyäänkin riittänyt työtä suorastaan yli voimiensa. Toinen syy liittyy kas teeseen. Enkelihoidoista ja enkelitera piasta etsitään apua mielelle ja myös ruumiin terveydelle. 3 Valtakunnallista Vauvan päivää vietetään perjantaina 27.9. Pitipä enkeleitä totena tai ei, vähintäänkin jokainen voi olla enkeli lähimmäiselleen näinä vaikeaksi koettuina aikoina. Arkkienkeli Mi kael mainitaan apokalyptisissa ennus tuksissa Danielin kirjassa ja Ilmestys kirjassa. Jännittynyt ilmapiiri syntyy puolestaan siitä, että maa on täynnä sotajoukkoja, ja sotajoukot saartavat aluetta joka puolelta. Lapsimyöntei sessäkin seurakunnassa voi kui tenkin olla syvään juurtuneita kä sityksiä siitä, millainen lapsiper heen pitäisi olla tai miten kirkos sa pitää käyttäytyä
Koska maan politiikka ajaa yh tenäisyyttä, uskontoja on halut tu myös kiinalaistaa. Tällä hetkellä Kiinan suveree ni johtaja on Kiinan kommunisti sen puolueen pääsihteeri ja maan presidentti Xi Jinping. Jyrki Kallio Vanhempi tutkija Koulutus: Filosofian tohtori ja valtiotieteiden maisteri, kansainvälisten suhteiden ja Kiinan-tutkimuksen dosentti Työ: Kiinan ulkoja sisäpolitiikan analysointi akateemisissa artikkeleissa sekä yleistajuisissa artikkeleissa, luennot ja yleisötilaisuudet. Jokin läntisessä elämäntavassa kuiten kin houkuttaa. Vaikka Kiinassa käydään vil kastakin yhteiskunnallista keskus telua, mediat tai yksilöt eivät Jyrki Kallion mukaan ole vapaita arvos telemaan puolueen valtaa. – Tämän narratiivin mukaan noin 1850luvulta 1950luvulle Kiina oli myllerrysten kourissa. Euroopassa tarvitaan Kiinan kielen ja kulttuurin osaamista, sanoo Ulkopoliittisen instituutin asiantuntija Jyrki Kallio. – Nyt Kiina on maailman toiseksi suurin talousmah ti ja näkyvä toimi ja maailmannäyt tämöllä. Varak kaat kiinalaiset kuitenkin opis kelevat mielellään Yhdysvalloissa tai muuttavat sinne töihin. Siirtomaavallat pilkkoivat maata ja käyttivät sitä hyväkseen. Kokonaiskuvan saaminen hal linnon suhteesta uskontoihin on Kallion mukaan vaikeaa. Maail ma tarvitsee yhteistyötä sen kans sa monista syistä. Japa ni hyökkäsi 1930luvulla ja lopulta alkoi pitkä sisällissota. Euroopassa tarvitaan Kallion mukaan Kiinan kielen ja kulttuu rin osaamista. Ideologisen ja kansallisen yh tenäisyyden pyrkimykset ovatkin Kallion mukaan viime vuosikym meninä Kiinassa lisääntyneet. Taustalla on myös Kiinan his – Kun ajatellaan, mitä sotkua politiikasta on Yhdysvalloissa ja Euroopassa populismin ja äärioi keiston nousun myötä tullut, voi daan ymmärtää, miksi Kiinassa ja muissa eidemokratioissa ajatel laan, että demokratiasta seuraa vain sekasortoa. Tämä on johtanut Kiinassa suureen kansallis ylpeyden kasvuun. Kiina on perustuslakinsa mu kaan ”kansan demokraattinen diktatuuri”. toriallinen kertomus, jonka kaik ki kiinalaiset omaksuvat koulussa. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan Kiinan hallinnon syntilista on pit kä. Esimerkiksi il mastokriisin ratkaiseminen ei on nistu ilman Kiinaa. Uusi Kiina on 75 vuodessa kasva nut valtavasta köyhästä maatalo usmaasta maailman toiseksi suu rimmaksi taloudeksi ja yhdeksi globaalin kaupan keskukseksi. Mutta hal linnon ajattelun taustalla on myös marxilainen käsitys, jonka mukaan uskontojen hävittämi nen on edellytys kansan onnel lisuudelle. Valta on keskitetty puolueen pääsihteerille. Kallion mukaan Kiinassa pide tään tärkeimpinä kansan taloudel lisia ja sosiaalisia oikeuksia: jokai selle pitäisi turvata asunto, työ, ra vinto ja terveydenhoito. – Kirkkojen katoilta on joissa kin maakunnissa poistettu ristejä, koska niiden ei ajatella kuuluvan kiinalaiseen katukuvaan. Terrorismia ei tarvitse pelätä. Vaikka buddhalaisuus, islam ja kristinusko ovat vaikuttaneet maassa jo hyvin kauan, kungfut selaisella ja taolaisella pohjalla le päävässä kulttuurissa niitä kaikkia voidaan Kallion mukaan edelleen pitää pohjimmiltaan ulkomaisina ideologioina. Kansannousu ei Kallion mu kaan ole puolueelle todellinen ris ki. Näkökulma on erilainen, Kallio sanoo. Sitä ei tällä hetkellä näytä uhkaa van mikään. – Valvontakamerat ja turva tarkastuksethan tekevät elämästä turvallista. – Ratkaisuksi kehitettiin ajatus puolueen yhtenäisyydestä ja ide ologisesta vahvuudesta. Puolue ei halua epäjärjestys tä eikä kuohuntaa. Hänellä on valta, mutta myös vastuu, jos asiat eivät sujuisi. Kiinnostaa: Kiinan perinteisten oppisuuntien, erityisesti kungfutselaisuuden, vaikutus nyky-Kiinan yhteiskuntaan niin poliittisella kuin ruohonjuuritasollakin. | Kuva: Antti Rintala Kuka. Kiinalle ei nykypäivänä ole Kal lion mukaan maailmassa vaihto ehtoa. Kiinan merkitys taloudellisena ja poliittisena toimijana maailmassa kasvaa suurvalta | 75 vuotta täyttävässä voimistuvassa Kiinan kansantasavallassa kommunistinen puolue varjelee yksinvaltaansa samalla, kun ihmisoikeudet ja uskonnonvapaus ovat rajoitettuja. lokakuuta 1949. Kallio toteaa taustalla olevan puolueen 1990luvulla tuntema huoli siitä, voisiko Neuvostoliiton kommunistisen puolueen kohtalo toistua Kiinassa. Kiina kontrolloi uskontokuntia, Kallion mukaan ehkä erityisesti is lamia ja kristinuskoa, koska niil lä on paljon yhteyksiä ulkomaail maan. Rajaseutujen kansalli sia vähemmistöjä, kuten Xinjian gin uiguureja ja tiibetiläisiä, tark kaillaan erityisesti, vainotaan ja suljetaan myös työ tai uudelleen kasvatusleireihin. Siinä ei kiina laisten mielestä ole mitään ihail tavaa. Vain kommunistisen puolueen jäseniltä edellytetään ateismia. – Kiinan merkitys taloudelli sena ja poliittisena toimijana voi maailmassa vain kasvaa. On myös ymmärrettävä Kiinan käsitys nöy ryytysten vuosisadasta ja miksi se pitää länttä itselleen uhkana – vaikka länsi on sille välttämätön kauppakumppani. K iinan kansantasa valta perustettiin maan verisen si sällissodan jälkeen 1. Länsimaisittain ajateltuna Kii na ei ole oikeusvaltio ja sen kan salaisvapauksissa on vakavia puutteita. AlQai da julisti taannoin sodan kiinalle uiguurien kohtelun vuoksi. Silti on eri koista, että kommunistinen puo lue on maassa niin herkkä asemas taan. Maata johtava Kiinan kommunistinen puolue varjelee mustasukkaisesti ja kaikin keinoin poliittista yksinvaltaansa. – Siinä itäaasialaisessa ajatte lussa olisi meillekin paljon ajatte lemisen aihetta. Kiinalaiset käyttävät tästä ajan jaksosta termiä ”nöyryytysten vuo sisata”. Sen kanssa on pakko olla tekemisissä. 4~ ~5 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Yksi asia on pysynyt muuttu mattomana: kaiken kasvun ja vau rauden keskelläkin Kiina on yksi puoluediktatuuri. Toi saalta länsimainen demokratia ei tällä hetkellä näytäkään Kiinasta katsoen kovin houkuttelevalta. – Kiinassa vallitsee eräänlainen ääneen lausumaton yhteiskunta sopimus: niin kauan kuin talous kasvaa ja elintaso paranee, kansa ei liikaa arvostele puoluetta. Kiinan hallinto ja mediat vah vistavat näitä mielikuvia. JUSSI RYTKÖNEN ajankohtaista ” Taustalla on myös marxilainen käsitys, jonka mukaan uskontojen hävittäminen on edellytys kansan onnellisuudelle. – Virallisesti Kiinassa uskon noilla on paikkansa. Vastaavas ti hyväksytyt uskontokunnat ovat täysin lojaaleja Kiinan hallinnolle. Ulkomaiset lähetyssaarnaajat karkotettiin jo kauan sitten. Oikeuslaitos ei ole puo lueesta riippumaton ja tuomioita langetetaan tarvittaessa todelli suudessa myös poliittisin perus tein. Sen vallan uhat tulevat sen si sältä. Tätä kehitystä on ny kyisin edistänyt myös presidentti Xin hallinto. Jatkuvasta valvonnastakaan ei yleensä olla pahoillaan. Se an taa näin puolueelle tukensa. Tätä mieltä on Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija, Kii nan politiikan, kulttuurin ja kielen asiantuntija Jyrki Kallio. Mutta Kiinan lohikäärme on herännyt ja sen voimakas nou su vaikuttaa koko maailmaan. Kallion mukaan ei ole mitään merkkejä siitä, että Kiina muuttuisi demokraattisek si monipuoluejärjestelmäksi. Vapaa-ajalla kiinalaisten klassikoiden suomentaminen. Myös siitä ollaan ylpeitä, ettei Kii na ole enää kenenkään nöyryytet tävänä. Kiinassa vallitsee periaatteessa uskonnonvapaus ja ihmisillä on oikeus harjoittaa uskoaan. Sananvapauden rajoituksien lisäksi kansalaisia valvotaan digi taalisesti reaalimaailmassa ja in ternetissä. Kiina jakaa kuolemantuo mioita rikoksista enemmän kuin maailman muut maat yhteensä. Kansantasavalta on kokenut monenlaisia myrskyisiäkin vai heita. – Kieli on avain kulttuuriin, muuten tietämättömyydestä seu raa väärinymmärryksiä. Kiinaa pitäisi Kallion mukaan pyrkiä ajattelemaan myös sen pe rinteisen korkean kulttuurin ja si vistyksen kautta. Kiinalaiset ovat kin Kallion mukaan enimmäkseen tyy tyväisiä omaan elä määnsä ja kommu nistisen puolueen johtoon. Kiinalaiset ovat voineet nähdä elintasonsa ja maansa nousemi sen, eivätkä kapinoi. – Tämän käsityksen monet kii nalaiset ovat valmiita jakamaan. Kansa laisyhteiskuntakaan ei voi ylittää kaikkien tietämiä kritiikin rajoja. Vasta sit ten on muiden oikeuksien vuoro. – Erityisen tarkkailun alla ovat varsinkin rajaalueiden vähem mistökansojen muslimit. Siksi he ovat Kiinalle turvallisuusriski
Yksi mieleen painunut muisto on talvinen hiihtovaellus Kilpisjärvellä. – Muistutan kuitenkin, että maistelu tapahtuu valvotusti, ai noastaan eräoppaan valmistaman sienipiirakan muodossa. Siinä verk kojulkaisujen merkitys nousee ja toisaalta paperilehdillä halutaan tarjota entistä parempi lukuelä mys, laatuhetki aikakauslehden parissa. Tärkeintä kuitenkin on Kotimaan sisältö. Yleisintä digilukeminen on 35–54vuotiaiden ikäryhmässä eli peräti 95 prosent tia. Myöhästymisessä on kyse juuri niistä jakeluongelmista, joiden kanssa lehdet kamppailevat. Edelleen se on kir kon ainoa keskustelufoorumi, jos sa ääneen pääsevät niin seurakun talaiset kuin työntekijätkin. FREIJA ÖZCAN Kuvassa kokeiluvedoksia aikakauslehti-mallisen Kotimaan kansista. – Tuskin siitä mitään haittaa kaan on, että seurakunnan palve luksessa on asiansa osaava erä ja luontoopas. Luonto, ja tässä tapauksessa sienet, yhdistää Antolan koke muksen mukaan eriikäisiä ja eri laisia ihmisiä. Se har mittaa etenkin tilaajia, jotka ha ” Kotimaa-lehti luetaan usein kannesta kanteen ja sitä myös säilytetään pitkään. Juhlavuosi tuo lehteen sen historian suurimman muutoksen. NIILO RANTALA Korson seurakunnan sienipyhiinvaelluksen lisäpaikatkin varattiin loppuun nopeasti. Arjen askareet, harras tukset, medioiden seuraaminen ja muu lukeminen ovat herättäneet tarpeen saada lukea rauhassa. Lukijapalautteiden mukaan Kotimaalehti luetaan usein kannes ta kanteen ja sitä myös säilytetään pitkään. Verk kolehti Kotimaa.fi on nopeampi, Kotimaan aikakauslehdessä ajan kohtaisia aiheita syvennetään. Antola on huomannut, että esi merkiksi Suomen Sieniseuran so siaalisen median alustaa seuraa yli 50 000 ihmistä. Kuukausittain il mestyvän aikakauslehden jakelu on helpompi ajoittaa, ja lehti tulee sisältämään kerralla koko kuukau den kaivatut evankeliuminselityk set sekä hartausohjelmatiedot. Niistä on noussut vahvasti esille se, että lukijoiden ajankäytöstä käydään kilpailua. Sukellamme sieni maailmaan viiden aistin voimin, ja välillä keskitymme meditoimaan, rukoilemaan ja hiljentymään luo makunnan kauneuden keskellä. Jatkoakin on luvassa. Tiedotteen mukaan alun pe rin tapahtuman järjestäjinä oli vat evankelisluterilaiseen kirk koon kuuluvat yhteisöt, mutta pian mukaan tulivat myös hel luntailaiset, vapaakirkolliset ja ortodoksit. järjestettävä vaellus oli ilmeisen suosittu, sillä lisäpaikat kin varattiin loppuun alle kahdes sa päivässä. Lapinlahden yhteyspäivät viettävät juhlavuotta L apinlahden yhteyspäi viä vietetään tällä vii kolla juhlavuoden mer keissä, sillä tapahtumaa on järjestetty jo 20 vuotta, seura kunnan tiedotteessa kerrotaan. Se ilmestyi alkujaan kolmipäiväisenä sanomalehtenä, sitten kaksi kertaa viikossa ja lo pulta kerran viikossa. K otimaalehti kohtaa historiansa suurim man muutoksen tu levan vuodenvaihteen jälkeen. Uutta tulee ole maan kauan kaivattu ristikko. Yleistä me dian kehitystä seuraten Kotimaa.fi sivustollakin artikkelit siirtyvät yhä enemmän maksumuurin taakse ti laajien luettavaksi ja kuunnelta vaksi. Sienipyhiinvaellukses sa yhdistyy Antolan mukaan kak si asiaa. Toinen palautteista noussut asia on lehden myöhästely. Kotimaan muutos seuraa me dian yleistä kehitystä. | Kuva: Riitta Weijola / Vastavalo ” Maistelu tapahtuu valvotusti, ainoastaan eräoppaan valmistaman sienipiirakan muodossa. Lukijat pääsevät seuraamaan aikakauslehden suunnittelua nyt syksyn aikana Kotimaan sivuilla. Antolan mukaan moni suomalainen kokee pyhän erityisellä tavalla luonnossa. Nyt yksi unelma on käymässä toteen – kirkkoherra Antola valmistuu myös erä ja luontooppaaksi. – Vaikka luontohengellisyys puhututtaisikin erityisesti millen nialeeja, on sieniharrastus laajaa muutoinkin. Kotimaa.fisivuston palveluista löytyy lisäksi kootusti seurakuntien striimatut jumalanpalvelukset va paasti katsottavina sekä oma sivu luottamushenkilöille. Kehityksen taustalla on lukijoi den lukutottumusten muutos ja toisaalta lehtien jakeluun liittyvät ongelmat. Kotimaa.fisivustolla puoles taan uutta jo nyt on mahdollisuus lukemisen sijaan myös kuunnella artikkeleita luettuna. Luonnon kauneus yhdistää kai kenlaisia ihmisiä uskonnollises ta tai poliittisesta viitekehyksestä riippumatta. Teologian osuus lisääntyy aika kauslehtimuotoisessa Kotimaassa, ja uusi juttusarja vie matkalle hen gellisiin löytöihin. Postin jakelukustannukset nouse vat jatkuvasti samalla kun sen ja kelupalvelu heikkenee ja aiheuttaa myöhästymisiä. – Kun kuljen ruskamaisemassa, kaikki mitä näen, on mielettömän kaunista. | Kuva: Jesperi Virtanen Korson seurakunta järjestää sieni pyhiinvaelluksen K orson kirkkoherra Tuomas Antola on aina viihtynyt luon nossa. Myös Antola tiedostaa il miön olevan kasvussa. Samalla Kotimaa.fi verkkosivuston merkitys ajankoh taisena uutismediana korostuu entisestään. Lukijat pääsevät seuraamaan lehden uudistusta syksyn aikana julkaistavissa jutuissa. – Pyhiinvaeltamisen pitkä pe rinne yhdistyy sienimaailmaan tu tustumiseen. Viikkosanomalehti vaih tuu tammikuussa kuukausittain ilmestyvään 84sivuiseen aika kauslehteen. julkaisuvuot taan juhlistava Kotimaa on ai kojen kuluessa käynyt läpi mon ta muutosta. Kotimaa on kysynyt lukijoiden sa tottumuksia ja toiveita. Jokaiseen Kotimaalehden tilaukseen sisältyy jo nyt oikeus lukea maksumuurin takana olevia artikkeleita ja näköislehteä. Jatkossa Antolan osaaminen yhdistyy myös hänen työhönsä seurakunnassa. Antolan opintoihin on kuulu nut suuri määrä erilaisia retkiä ja leirejä. 19.9. Ra dion ja television hartausohjelmiin sekä niiden pitäjiin ja muihin kiin nostaviin ohjelmiin paneudutaan aiempaa laajemmin. Sunnuntain jumalanpalve luksessa saarnaa SENin pääsih teeri Mayvor Wärn-Rancken, ja pääjuhlassa juhlapuheen pitää piispa Jari Jolkkonen. Aikakauslehtimuotoinen Kotimaa tulee olemaan tuhti lu kupaketti, johon ehtii paneutua rauhassa ennen seuraavan nume ron ilmestymistä. Tuttuun tapaan katsahdetaan kulttuuriin ja luoma kunnan ihmeisiin. Vaikka talvellakin esiintyy tiettyjä sieni lajeja, Antola on sitä mieltä että seuraava tapaus on kevätsienipy hiinvaellus. luavat lukea sunnuntaina evanke liuminselityksen ja seuraavat har tausohjelmia. Nyt Korson seurakunta on jär jestämässä sienipyhiinvaelluk sen. Sienet, kasvit ja vuodenajat ovat kiehtoneet An tolaa halki hänen elämänsä. Uskon, että tästä löy tyy monia sovellu tusmahdollisuuk sia. – Tuntuu, että saan nyt paljon enemmän irti luontoharrastuk sesta. Nyt lehti en simmäistä kertaa muuttuu aikakaus lehtimuotoiseksi. Broads heetkoosta siirryttiin tabloidiin 1970luvun alus sa. Antola uskoo kyseessä olevan historian ensimmäinen sienipy hiinvaellus. näin meillä maailman värit, tuoksut ja maut – kaikki todistaa väkevästi Juma lan luomistyön kauneudesta. Luontohengel lisyydestä on pu huttu paljon jo pit kään. Tulevana lauantaina Yhteys päivien paneelissa keskustelevat kirkkojensa edustajina Lapuan piispa Matti Salomäki, metropo liitta Arseni, Vapaakirkon kirk kokunnan emeritusjohtaja Hannu Vuorinen ja Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen. Parempi paperi tukevissa kansissa tekee siitä myös näyttävämmän, luettavamman ja säilyvämmän. Luonto nostaa Antolassa monia uskonnonfilosofiakin kysymyksiä. Nykyään se tunnetaan nimellä Kotimaa.fi. Erityisesti perjantaiillan tilaisuudessa kuullaan puheen vuoroja ja musiikkia Yhteyspäi vien alkuaikojen vaikuttajilta, ja seuraillan otsikkona on ”Paluu juurille”. Sieni luomakunta | Kirkkoherra kouluttautui eräoppaaksi ja nyt seurakuntalaiset rynnivät sienipyhiinvaellukselle. Tälle lehdessä ja nyt myös verkossa an netaan tilaa. Osaako Jumala esi merkiksi luoda ru man värin. uutiset Ajankohtaisempaa uutisointia ja lukurauhaa – Kotimaa muuttuu aikakauslehdeksi uudistus | Kotimaa viettää ensi vuonna 120-vuotisjuhlaansa. Lukutottumusten muu toksista kertoo tuore Kansallisen mediatutkimuksen tutkimustu los, jonka mukaan 88 prosenttia suomalaisista lukee sanomaleh tisisältöjä digitaa lisena. NOORA WIKMAN Kirkkoherra Tuomas Antola | Kuva: Antolan kuva-arkisto 6~ ~7 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Verkkouutiset tu livat paperilehden rinnalle vähitellen vuodesta 2006, kunnes 2010 perustettiin uutis sivusto Kotimaa24.fi. Ensi vuonna 120. Juhlavuoden tapahtumassa muistellaan yhteistyön kehitty mistä ja kokemuksia vuosien var relta. 55 vuotta täyt täneet kurovat kuitenkin tutki muksen mukaan eroa hyvää vauh tia kiinni. Kotimaa verkkolehtenä ja aika kauslehtenä seuraa edelleen ajan kohtaisia kirkollisyhteiskunnalli sia aiheita valtakunnallisesti, tar joaa niihin näkökulmia sekä nos taa esiin keskusteltavia asioita, kiinnostavia henkilöitä ja seura kuntien hyviä innovaatioita. – Luonto ja ympäristökysy mykset yhdistävät lähes kaikki täs sä polarisoituneessa maailmassa
Myös 1885 Emil Nervander tutustui veistoksiin. Historiallisesti merkittä vät pyhäinkuvat siirtyivät tuolloin Liedon seurakunnasta Turun lin naan Turun kaupungin historial lisen museon omistukseen. 1890luvulla VarsinaisSuo messa tiedetään kierrelleen Pettersonnimisen lemulaisen opet tajan, joka keräsi ja kartoitti his toriallista esineistöä. Osa veistoksista on nähtävissä Turun linnan pyöreän tornin päänäytte lystä. Lähetystyö ja kansainvälinen diakonia ovat suurin kolehtiryhmä, kuten aiemminkin. Sillä tiellä ne ovat yhä, eikä seurakunta ole tilanteeseen tyytyväinen. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Meidän pysyvistä näyttelyistämme tai ydinkokoel mastamme ei anneta pitkäaikais lainoja. Myös Pyhä Pietari, Job ja pyhä Sebastian ovat kaivattujen listalla. Tämän myötä Turun museon kokoelmiin päätyi valtava määrä katolisen ajan puuveistoksia, jois ta Liedon kokoelma on kaikkein suurin — peräti 22 veistosta ja yksi alttarikaappi. Meillä on asianmukaiset säi lytystilat ja veistosten kunnossa pitäminen on meille lakisääteinen tehtävä. Liput vuoden 2025 festareille ovat jo myynnissä ja esiintyjät julkistetaan myöhemmin. – Kirkkotilassahan ne suurim maksi osin täälläkin siis ovat. Petteri Järven mukaan heillä on linjaus, jonka mukaan päänäyttelyn tai ydinko koelman esineitä ei lainata. | Kuva: Antti Partanen 8~ ~9 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. – Ne eivät ole ensisijaisesti kult tuurihistoriallisia objekteja. Loppuunmyyty tapahtuma ylitti järjestäjien odotukset, ohjelmatoimisto Kristalli kertoo tiedotteessa. Rahankeräyslaki ei anna lupaa jatkossakaan etäkolehtien keräämiseen, vaan kolehti voidaan kerätä ainoastaan jumalanpalvelukseen paikan päällä osallistuvilta. – Ainakin niihin olisi tullut merkittäviä vaurioita. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Laaksonen on kirjannut muistiin, että veistosten kunnostamiseen on jo tuoreeltaan käytetty ”3 naistyö päivää”. Pettersonin uutiset tavoitteet eivät kuitenkaan olleet puhtaan historiallisia. Tilaa Askel Löydä luonnon ja hengen harmonia askel 9/24 ~ 1 Mielen sairaudesta huolimatta Anna Pölkin elämä on täynnä kauneutta Muusikko Markus Bäckman vierastaa julistamista: Laulan ihmiseltä ihmiselle Kalliomaalaukset ovat ovi esi-isien salattuun maailmaan Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi TAVARAT OJENNUKSEEN – TALTUTA ARJEN TEMPPURATA 1950-LUVULLA VAMMAINEN LAPSI PITI UNOHTAA ”OLEMME SAANEET KULKEA JOHDATUKSESSA” ELÄMÄNTAITO KADONNUT VELI TUOMASMESSU SALOSSA irtonumero 9,50 € 9/24 Pasi Flodström: Kaipasin tangokuningasvuoden aikana kanttorin työtä Tilaus on määräaikainen. Leppänen toteaa, että omistus voisi hyvin säilyä museolla. Reformaa tion myötä pyhäinkuvien käyttö väheni ja puuveistokset siirret tiin syrjään. Hän sitten möi ne eteenpäin museolle. – Toivoisimme niitä silti pitkä aikaislainaan. Tällä hetkellä Kostet, Leppänen sekä työryhmä odottaa keskustelu jen alkamista museon edustajien kanssa. 28 €) lyhyesti Keskiaikaisten puupatsaiden palautuksesta erimielisyyttä historiallinen esineistö | Liedon seurakunta haluaa keskiaikaiset puupatsaansa kirkkoon. Muutos vaatisi noin 35–40 henkilötyövuoden säästöä. Lehti kertoo Vaasan ruotsalaisen seurakunnan saaneen kyselyitä siitä, voiko suomalaisen seurakunnan jäsen liittyä ruotsinkieliseen seurakuntaan. – Turun museopalvelun johta jana kantani on, että esineellinen kulttuuriperintö säilyy parhai ten museoissa. – 1879 Kustaa Killinen kiin nitti huomiota Liedon kirkon kel lotapulissa sijaitseviin veistoksiin ja kuvaili värikkäästi niiden kun toa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Olemme nyt koon neet työryhmän hoitamaan asiaa ja odotamme toiveikkaasti tapaa mista Turun museokeskuksen edustajien kanssa. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Kirjallisia lähteitä ei ole. Turun kaupungin museopalvelu johtaja Petteri Järvi odottaa myös tulevia keskusteluja avoimin mie lin, vaikka hänen näkemyksensä veistosten tulevaisuudesta onkin erilainen kuin Liedon seurakun nan työryhmän. Kulta ja hopeae sineet kuningas Kustaa Vaasa osasi kyllä korjata parempaan talteen. Kostet näkee Sebastianin ja Jobinkin perustel tuina pyyntöinä. NIILO RANTALA ” Kirkolliset esineet ovat vaikuttavimmillaan alkuperäisessä ympäristössään. Kolehtikohteet hyväksyttiin Kirkkohallituksen täysistunto on hyväksynyt Turun arkkihiippakunnan, Tampereen, Oulun, Mikkelin, Kuopion, Lapuan, Helsingin ja Espoon hiippakuntien vuoden 2025 päiväjumalanpalveluksissa kerättävien kolehtien kohteet. Liedon seurakun nan kirkkoherra Risto Leppänen kertoo Liedon kirkkoval tuuston esittäneen jo vuonna 2020 toi veen siitä, että aina kin Liedon Madon na ja Liedon kirkon nimikkopyhi mys Pyhä Pietari saataisiin takai sin. – Olennaista tässä ei ole se, kuka patsaat omistaa, vaan se, missä ne toteuttaisivat alkuperäis tä tarkoitustaan. Nehän on voinut joku kirkkoherra kerätä talteen vaikkapa lähialuei den kirkoista. Turun Museokeskus ei innostu asiasta. Kostet on muka na Liedon seurakunnan työryh mässä ja on vakaasti sitä mieltä, että veistokset tulisi deponoida eli antaa pitkäaikaislainaan Liedon kirkkoon. – Liedossa raivosi rutto 1500luvun alussa ja Sebastian ja Job ovat kumpikin olleet kuuluisia suojelijoita kulkutauteja vastaan. – Meillä saattaa tässä kohdin olla eriävä mielipide. Kostet ker too Pettersonin tehneen myös ”bisnestä”. Siksi puheet alku peräiseen ympäristöön palautta misestakaan eivät ole ihan ongel mattomia. Eropiikin nähdään liittyvän julkiseen keskusteluun kirkkoherra Teijo Peltolan linjauksesta kieltää sateenkaaritoiminta seurakunnassa. – Meille on tullut Liedosta 22 puuveistosta, mutta emmehän me tiedä sitäkään, mistä ne ovat sin ne tulleet. Järvi kertoo, että 1800luvun lopulla vahtimestari J.A. – Tehtiinkö veistosten myyn nistä tuolloin asianmukaista pää töstä. Leppänen painottaa, että veis tokset ovat kirkkotilaan tehtyjä, uskonnollisia symboleja. Liedon Madonna on kuuluisan Liedon mestarin koulukunnan töitä 1300-luvulta. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kellotapulissa säilytettyjen esi neiden alkuperästäkään ei Järven mukaan voi olla aivan varma. Leppänen vertaa Liedon puu veistosten tilannetta maailmalla käynnis sä oleviin palautus prosesseihin, joiden myötä esimerkiksi alkuperäiskansojen esineistöä on palau tettu. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Ne on valmistettu hengellistä elämää varten. Kantansa keskusteluun Järvi summaa jämäkästi. – Kirkolliset esineet ovat vai kuttavimmillaan alkuperäisessä ympäristössään. Kirkkohallituksessa on jo käynnistetty yhteistoimintamenettely. Järven mukaan veistokset ei vät ole välttämättä olleet Liedos sa esillä moneen sataan vuoteen. – Keskiaikaisilla puuveistok silla ei nähty arvoa. Järvi kertoo veistosten ole van nyt esillä Turun linnassa. | Kuva: Antti Partanen Kärsivä Job toimi suojelijana kulkutauteja vastaan. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kirkkohallitus aloittaa muutoshankkeen Kirkkohallituksen täysistunto on päättänyt käynnistää muutoshankkeen, jonka tarkoitus on säästää Kirkon keskusrahaston rahoittamasta toiminnasta 3 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. + 6,9 snt/min. 1 890luvulla Liedon Ma donna sekä 21 muuta keskiaikaista puuveis tosta vaihtoi omistajaa. Lisäksi selvitetään kiinteistöjen omistusjärjestelyjä. – Tiedetään, että joku, joko seu rakunta tai yksittäinen suntio möi Pettersonille veistoksia kolmella kymmenellä markalla. Kuumeisimmin Lietoon kaiva taan 1300luvulla tehtyä Liedon Madonnaa, joka on Liedon mesta rin koulukunnan töitä. Vaasassa pienoinen eropiikki Ilkka-Pohjalaisen tekemän selvityksen mukaan Vaasan suomalaisesta seurakunnasta erosi noin 32 ihmistä yhden viikon aikana. Tuekseen Leppänen on saanut Museoviraston eläkkeelle jää neen pääjohtajan, dosentti Juhani Kostetin. Kostet kuiten kin pohtii, tapahtuivatko kaupat nykyvalossa edes asianmukaisesti. Kostet kertoo veistosten mu seolle päätymisenkin olevan osit tain hämärän peitossa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Järven mielestä veistokset olisi vat saattaneet jopa tuhoutua, ellei niitä olisi 1800luvun lopulla otet tu talteen. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1796 3 kk 24 € (Norm. Glow saa jatkoa Elokuussa Tampereen Nokia Arenalla järjestetty Glow Festival saa jatkoa elokuussa 2025. Muutoshankkeessa tarkennetaan, mitä Kirkkohallituksen palveluihin ja tehtäviin kuuluu ja muodostetaan sille uusi organisaatio, jonka pitäisi olla valmis 2027 mennessä. Osa niistä löytyy Sturen kirkosta, osa Nunnakappelista, joka muutettiin 1500luvulla Katariina Jagellonican yksityiskappelikäyttöön. – Ja huolenpito on siitä jatku nut. Turun mu seokeskus on nämä huoltanut ja hoitanut
– Asiat menevät hyvin pitkäl le ennen yhteydenottoa diakonia työntekijään. Malmilla taloudellista tukea haetaan eniten ruokaan, vuokriin, sähkö ja vesilaskuihin, terveyden huoltomenoihin ja lasten harras tuksiin. Myös yksinäisyys nousee usein esiin keskusteluissa eriikäisten asiakkaiden kanssa. Myös kansain välisten opiskelijoiden osuus ruo kaavun hakijoissa on lisääntynyt. Leppihalme kertoo, että Mal min seurakunnassa nostettiin kesällä 2023 ruokaavustus ten kertasummia vastaamaan paremmin kohonneita hintoja. Esimerkiksi sähkön katkaisu saattaa uhata jo seuraa vana päivänä. ”Lisäksi tarvitaan joku ihme” – Avun tarve kasvaa eri puolilla Suomea diakonia | Kotimaa kysyi diakoniatyön kuulumisia eri puolilta Suomea. Kun esimer kiksi yksinhuoltajalta on poistettu työttömyysturvan lapsiosa ja pie nennetty asumistukea, se vie per heen todelliseen ahdinkoon, dia koniatyöntekijä Laura Sarajärvi kertoo. Joskus asia kas on kiitellyt, että tuntui hyvältä tulla oikeasti kuulluksi. Ranualla asukkaita kuormitta vat erityisesti työttömyys, sairau det, masennus ja uupumus sekä nuorten kohdalla jonkin verran myös uusavuttomuus. Leikkauksilla ihmisiä ei saada töihin, vaan valmiiksi tiukilla elä vien elämä muuttuu vaan entistä tiukemmaksi. Eivät ihmiset tahallaan ole työttömiä tai sairaspäivärahoilla. Heidän parissaan työs kentelevät ovat yhdessä esittäneet huolensa hallitukselle ja ministe riöille. Lisäksi tarvitaan joku ihme, joka mahdollistaa kohtuuhintai sen asumisen myös pääkaupunki seudulla, Leppihalme sanoo. K irkon tilastojen mukaan evanke lisluterilaisten seurakuntien dia koniatyö on myön tänyt tänä vuonna avustuksia tou kokuun loppuun mennessä lähes 3,5 miljoonaa euroa, kun vastaava na aikana viime vuonna summa oli 2,6 miljoonaa euroa. – Aika varataan usein taloudel listen kysymysten vuoksi, mutta vastaanotolla pohditaan myös elä män syvempiä asioita. – Samat asiakkaat ottavat siis yhä enemmän yhteyttä, koska raha ei riitä edes ruokaan. EMILIA KARHU ” Esimerkiksi sähkön katkaisu saattaa uhata jo seuraavana päivänä. Samoille ihmisil le kasautuu entistä enemmän taakkaa. Vuokravelat käsitellään Helsingin seurakuntayhtymässä yhteisessä kriisirahastossa, mutta hakemukset sinne lähetetään pai kallisseurakunnista. – Toki apua haetaan myös ar jessa jaksamiseen, hengellisiin ky symyksiin, ihmissuhdeongelmiin ja päihdeongelmiin. Keskusteluissa esiin nousevat henkisen ja fyysisen pahoinvoin nin, maailman tilanteen ja talou dellisten ongelmien lisäksi myös uusien hyvinvointialueiden tuo mat ongelmat. Keskusteluissa pyrim me luomaan toivoa toivottomuu den keskelle. Diakoniajohtaja Elina Leppihalmeen mukaan ihmiset ovat pettyneitä yhteiskuntaan ja kokevat, etteivät saa apua monin tavoin kuormittuneissa elämäntilanteissa. Seinäjoen alueseu rakunnan diakoniajohtajan Otto Savolaisen mukaan taustalla vai kuttavat hallituksen leikkaukset uutiset mutta myös ukrainalaisten suuri määrä. Kaikilla ei vaan ole mahdollisuuksia, ter veyttä ja voimavaroja käydä töis sä. Toisaalta halli tuksen tekemät leikkaukset ovat nyt koetelleet erityisesti lapsiper heitä. Ryppäissä tule viin laskuihin on vaikea varautua, omaishoitosopimuksia on ajet tu alas ja vammaistukia katkais tu eikä vammaisille nuorille tahdo aina löytyä jatkokoulutuspaikkaa. Diakoniatyössä eri puolilla Suomea on havaittu, että samoille ihmisille kasaantuu yhä enemmän taloushuolia ja muuta taakkaa. Myös Salon seudulla Lou naisSuomessa hintojen nousu ja tukien lasku ovat näkyneet diako niatyössä taloudellisen avun tar peen kasvuna. Rovaniemen eteläpuolella si jaitsevalla 3 500 asukkaan Ra nualla diakoniaasiakkaiden määrä on lisääntynyt kuluvan vuoden aikana jonkin verran, mutta asiakkaiden taloudelliset vaikeudet ovat kasvaneet merkit tävästi. Tämä yhdistettynä kasvaneeseen avuntarpeeseen vaikeuttaa avus tusmäärärahojen riittämistä. Diakoniatyön keskusteluissa Malmilla näkyy yleinen ahdistu neisuus ja pelko tulevasta. Diakonia työntekijät koetaan ihmisiksi, joil le voi käydä huokaisemassa mieli pahaansa. Meillä ei kuitenkaan ole mi tään mahdollisuuksia korvata yh teiskunnan virallisia palveluita tai sotejärjestöjen tekemää merkittä vää työtä. Perämeren rannalla sijaitse van Tornion seurakunnan johta va diakoniatyöntekijä Aila Ylinärä on havainnut, että monilla on epävarmuutta siitä, miten tukien hakemisessa tulisi soteuudistuk sen jälkeen toimia ja mistä apua pitäisi uudella hyvinvointialueella hakea. | Kuva: Jukka Granström Diakoniatyön keskusteluissa Helsingin Malmilla näkyy yleinen ahdistuneisuus ja pelko tulevasta. – Ruokaavun piirissä on tällä hetkellä ukrainalaisia enemmän kuin kantaväestöä. Ihmiset ovat pettyneitä yhteiskuntaan ja kokevat, etteivät saa apua monin tavoin kuormittuneissa elämän tilanteissa. Asiakkaat kokevat, että seurakunta on ainoa paikka, missä heidät on otettu to sissaan. Yksi viesti on sama pohjoisessa ja etelässä, pienissä ja suurissa seurakunnissa: hallituksen leikkaukset aiheuttavat pienituloisissa ahdistusta ja taloudellinen hätä on entistä syvempää. Myös hallituksen leikkauk set aiheuttavat jatkuvaa huolta. Lisäksi diakoniatyöstä on haet tu Seinäjoella aiempaa enemmän tukea asumiseen ja erityisesti säh kölaskuihin. Avustusvaroja jae taan aiempaa suuremman joukon kesken. Lisäksi ruo kaapua on jaettu aiempaa enem män. – Myös rakkaiden lemmikkien kulut rasittavat monen taloutta. Diakoniatyöntekijä Heidi Rajamäki (vas) ja lapsija perhetyön toiminnan kehittäjä Päivi Ahmaoja lajittelevat hävikkileipää Malmin Varustamolla, jossa toimii myös Waste&Feast-hävikkiruokaravintola. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskuksessa, 66 000 asukkaan Seinäjoella ruokaavun tarve on selkeästi lisääntynyt kuluvan vuo den aikana. Pienituloisten ja työttö mien joukossa on yhä enemmän heitä, joilla ei ole rahan suhteen lainkaan pelivaraa. | Kuva: Jukka Granström – Seurakuntam me luottamushen kilöillä on onneksi tahtoa vastata vähä varaisten tarpeisiin vaikeassa yhteiskun nallisessa tilanteessa. Palveluiden ja tuen oikeaaikaisessa saatavuudessa on huomattavia ongelmia, Lindholm sanoo. – Pitäisi tehdä politiikkaa, jos sa heikoimmassa asemassa olevat huomioidaan kaikessa. Kaik ki on kallistunut ja tukien leik kaukset koskettavat melkein jo kaista asiakastani. Savolaisen mukaan kaik kein vaikeimmassa taloudellisessa asemassa ovat vuosi toisensa jäl keen yksin elävät. Uusina asiakasryhminä diako niatyön piiriin on tullut Tornios sa nuoria sekä työssäkäyviä henki löitä, joiden taloudellinen tilanne on tiukka. Lisäksi 18–30vuo tiaiden nuorten on gelmana ovat esimer kiksi pikavipit, joista osa on jo ulosotossa. Olemme tärkeitä toivon tuojia toivonsa kadottaneille, sa noo Salon seurakunnan Halikon alueen diakoni Kaija Virtanen. Myös pe rusterveydenhuoltoa pitää kehit tää. Ikäihmisten ja mielen ongelmista kärsivien on erityisen vaikea päästä hoitoon. Salon seurakunnan kansain välisyystyöstä vastaava diakonia työntekijä Taina Lindholm pai nottaa, että lakimuutokset ovat heikentäneet myös turvapaikan hakijoiden ja paperittomien ti lannetta. Helsingin Malmin seurakunnas sa asiakaskohtaamisia oli viime vuonna tammielokuussa 1 489 ja tänä vuonna samana ajanjak sona peräti 2 072. Diakoniajoh taja Elina Leppihalmeen mu kaan erityinen piikki käynneissä oli huhtikuussa, kun jo toteutu neet sosiaaliturvan leikkaukset yhdessä hintojen nousun kanssa sekä huoli tulevista leikkauksis ta saivat asiakkaat ottamaan yh teyttä. 10~ ~11 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. – Myös erityislapsiperheiden ja perheen ulkopuolelle sijoitettu jen lasten ja nuorten tilanteet ovat vaikeutuneet. – Pienellä paikkakunnalla työ paikat ovat kiven takana. On priorisoitava ja varmistettava en tistä tarkemmin, mitkä ovat yh teiskunnan virallisten tukijärjes telmien mahdollisuudet auttaa. Ensi vuoden budjettiin on jo teh ty korotus avustusmäärärahoi hin
| kolumni | T unnettu runoilija ja evankelista Hilja Aaltonen (1907– 2013) totesi painokkaasti haastattelussa 104vuotiaana: ”Ei sillä lailla, että minun kirkkoani ja minun lahkoa ni, sitä palvotaan, että se on kaikkein parasta, ja toiset on sitten mitä sattuu. Kirkossa olisi syytä puuttua pe rinteisen virkakannan edustajien mustamaalaamiseen, josta Nais teologit ry:n julkilausuma on su rullinen esimerkki. Ihminen ottaa sen vastaan uskomalla. Näiden kahden järjestön dis kaaminen olisi vähentänyt kirk komme lähetystyöntekijöiden määrää 40 prosentilla. Koko kirkon kannalta voi olla merkityksellistä, millaisten arvojen käyntikortin vierailija saa. Hän ei pyrkinyt houkuttelemaan ihmisiä pois omista kirkois taan, vaan opetti, että Jeesuksen seuraajia löytyy eri laumoista. Se tarkoittaa sitä, että pelastus on Ju malan lahja ja teko. keskustelu | Luterilaisen teologian rautaisannos on kantanut 1980-luvulta saakka. Vuoden 2022 saarnas sa jopa kuvattiin sotiemme taistelun ”nyt jatkuvan taiste luna perhekäsityksestä”. Lutherin oppi sidotusta ratkaisuvallasta ei tarkoita ih misen jäämistä passiiviseksi pölkyksi kuten Lauri Kemppainen esittää ja kuten Rytkönen kin tulkitsi. Seppo Rytkönen pohti Ari Pelkosen kirjoi tuksen pohjalta Lutherin sidotun ratkaisuval lan problematiikkaa. Ihmisen osuutta voisi kuvata myös Luthe rin kuvalla tyhjästä astiasta. Itsenäisyyspäivän saarnat kertovat kirkon suhteesta yh teiskuntaan. Kirkon rakennut ti tasaarvohistoriasta tunnet tu kauppaneuvos Hanna Parviainen. Kristillisten kirkkokuntien yhteistyölle on edelleen tarvetta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Myös siinä mielessä, että kuihtuva kansankirkkomme voisi kat soa, millaiset kirkot maailmalla kasvavat. Kirkko voisi miettiä suhdettaan paikallisuuteen Mikkelinpäivänä vihitään uudelleen Säynätsalon kirkko, jonka kirkkosali on entisöity alkuperäiseen asuunsa. Syksyn juhlassa kuultaneen Hannan ja Wivin lähipii riin kuuluneen Ilmari Hannikaisen kirkolle säveltämä Kantaatti. ” Tämän maailmanajan henki hyväksyy ekumenian silloin, kun se puetaan yleisuskonnollisuuden kaapuun. Ei se ole Pyhän Hengen työ! Taivaassa on kaikkia meitä, jotka ovat veren kautta uskoon tulleet. Loppiaisena 1927 Parviai nen ja hänen elämäntoverinsa arkkitehti Wivi Lönn terveh tivät ovella kutsuvieraita. TOIVO LOIKKANEN rovasti Savonlinna ” Lutherin teologia vaatii kontekstuaalista tulkintaa ja päivittämistä. Tuo ”hapatus” on kan tanut minua lähes 40 pappis vuoden ajan ja kantaa edelleen. ”Kir kon ohella varmaan vihittiin muutakin”, totesivat Hannasta ja Wivistä kirjoittamassaan elä mäkerrassa Kristiina Markkanen ja Leena Virtanen (Atena 2022). Tilanne vertautuu Säynät saloon. Owuorin vierailus ta Suomeen. Tuskin kirkko siellä näin toimisi. Siksi niitä pitäisi pikem minkin arvostaa tasaarvon ja yhdenvertaisuuden esimerkkei nä solvaamisen sijaan. Mielestäni siten, että tuollaisessa on kyse juuri ihmisen vapaan tahdon ylikorostami sesta. Ei ollut mieltä vastustaa jo takin lähetystyöntekijää tai hänen järjestöään vain siksi, että jostakin teologian pilkunpaikasta oli eri mielisyyttä, kun tarkoitus oli täyt tää Jeesuksen antamaa lähetyskäskyä. Argumentteja oli oikeastaan vain yksi: perinteinen virkakäsi tys on naisten syrjintää ja on sik si kiellettävä kirkossa. Luterilainen teologia puhtaaksi viljeltynä ei ole ainoa autuaaksi tekevä vaan muiden kirk kojen piirissä on hyvää teologiaa ja spirituali teettia. JUHANI NIINISTÖ toimittaja Jyväskylä/Helsinki Syrjintäretoriikkaa käytetään lyömäaseena K otimaa julkaisi (20.9.) Naisteologit ry:n jul kilausuman, jonka mukaan piispojen lä hetysjärjestöratkaisu normalisoi ja kaunistelee syrjintää. Naisteologit ry:n julkilausu massa teologiset perusteet ja Raa matun sana loistivat poissaolol laan. Luther ei kiellä pyhitty mistä tai vanhurskautumista tai jumalallistumista vaan pikem min opettaa niitä. mielipiteet Ratkaisu vai predestinaatio. Kansanlähetyksen (KL) ja Suo men Luterilaisen Evankeliumiyh distyksen (Sley) virkateologiaan ja ratkaisuihin. Alvar Aallon kunnantalo on aivan lähellä, Parviaisen ja Lönnin maine li sänä. Sekä myös käsitteiden se kaantumista niin, että ekumeniaksi mielletään helposti myös niin sanottu uskontodialogi, jolle sillekin on paikkansa, mutta jossa ei ole kuitenkaan kyse kristittyjen uskonyhteydestä. AIJA AHONEN pj SIRKKA-LIISA HUHTINEN vpj IIDA HALME, SOILI HAVERINEN, MAILIS JANATUINEN, VIRPI KURVINEN, ANU LAINE , LIISA ROSSI, ANU YLHÄISI Priscilla-yhdistyksen hallitus Onko sinulla mielipide. Kirkkoraken nuksen taustakaan ei tue van hoillisuutta. Vaikka Jeesus paransi joitakin ja vaikka mui den muassa Korintossa oli hurmoksellista hen gellisyyttä, ei Jeesuksen seuraajien liike ole sen saatioita eikä jonkin jalustalle nostetun profee tan paatosta. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Mitä jos Kallion kirkosta saarnattaisiin vuosikausia mo niarvoisuutta ja nykyisiä yhteis kunnan arvoja vastaan. Ihmisen osa on tyhjentyä, jotta Jumala voisi täyttää tyhjän astian. Lisäksi lehdessä oli Jussi Rytkösen juttu afrikkalaisen megakirkon profeetan Dr. Lutherin teologiassa on kuitenkin hyvät eväät uudistuvalle hengellisyydelle, josta mai nitussa Kotimaan numerossa Aarne Pelkonen hienosti kirjoitti. Tämä on ai noa pykälä, ei mitään muuta.” Hilja Aaltonen oli kastettu ja käynyt rippikoulun luterilaisen kansankirkon piirissä, mutta hän siirtyi nuoruudessaan Vapaa kirkkoon ja teki pitkän työsaran evankelistana. Aidon ekumenian puolesta JANNE KAISANLAHTI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lappilainen lakimies ja kirkolliskokousedustaja. Ihmisestä tulee pikkuhiljaa enemmän Jumalan kaltainen. Äänitys on tallella. Hän viittasi Sanalehdes sä olleeseen Lauri Kemppaisen kirjoitukseen. Itse sain luterilaisen teologian rautaisan noksen 1980luvun alkupuolis kolla teologisessa tiedekunnas sa. Priscillayhdistys edustaa kirk komme perinteisellä virkakannal la olevia naisteologeja, jotka yhty vät sydämestään Suomen Ev.lut. Viime aikoina olen havainnut toki myös sellaista ekumeniaa, jossa katse on ennen kaikkea tämän ajan ongelmissa, sinällään oikeissakin kysymyksissä, mutta ei kuitenkaan siinä teologisessa ytimessä, mikä on kaiken perustana. Alue oli ”Suomen pu naisin kunta” ja väri näkyy yhä äänestysluvuissa. Tuonkin Lutherin opetuksen voi selittää par hain päin. Ru koilen, että hekin olisivat yhtä meissä, jotta maailma uskoisi sinun lähettäneen minut”. Uskominen syntyy evankeliumin kuulemisesta ja kääntymisestä Jumalan puo leen (kuulemaan). Silloin elettiin suomalaisen Luthertutkimuksen renessans sin aikaa. Siinä olisi teemaa (eli sen konservatiivista tulkin taa?) vihkiäissaarnaan, jota pi tämään ilmeisesti saapuu La puan piispa. Ekumenian perustana on Jeesuksen rukous: ”– – että he kaikki olisivat yhtä, niin kuin sinä, Isä, olet minussa ja minä sinussa. Olen itse kuullut Kemppaisen pitkän alustuk sen samasta tematiikasta. Uuden alun myötä toivottavasti voi daan keskustella nykyisen Jy väskylän lähikirkon suhteesta alueeseensa. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Entistetystä kirkosta voi tul la vierailukohde. Mihin nais teologeilta unohtui teologia. Seppo Rytkönen kirjoitti ”Luterilaisuu den hapattamat” otsikolla ja Anita Ojala otsi kolla ”Jumala kutsuu, ihminen vastaa”. (Joh. Harmikseni olen huomannut osalta nuorempaa pappispolvea sellaisen puuttuvan. Se olisi il meisesti ollut pikkuseikka Nais teologit ry:n – ja uskomatonta kyl lä – arkkipiispammekin mielestä. 12~ ~13 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. ”Siellä on taisteltava, missä on vasta rintaa”, sanoi pastori. On myös surullista nähdä, miten vähän Naisteologit ry arvostaa lähetystyötä. Taisi olla ”kansankirkon” ennätys jyrk kyydessä itsenäisyyspäivänä. Itsenäisen seurakunnan aikana useat kirkkoherrat ymmärsivät il mapiiriä, seurakunnankin me nestykseksi. 17:21) Kotiseudullani Kemijärvellä ekumenian merkitys konkretisoi tui monelle 1900luvun alussa, kun lestadiolaisen uusheräyksen parissa kerättiin varoja ”pakanalähetyksen” hyväksi. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Se ei tosiaankaan perustu kenenkään halveksimiseen tai vi haamiseen. Kirkolla on kai halutessaan mahdollisuus korjata tilannetta, nimityksillä ja työnjohdolla, jos se haluaa. Mielestäni tuollainen hengellisyys ei ole enää edes peruskristillistä vaan hurmoksellis ta uskonnollisuutta ja ihmisten manipulointia hengellisten asioiden nimikkeillä. Säynätsalo sopii äärimmäi sen huonosti vanhoillisuuden sillanpääasemaksi. K otimaassa (30.8.) oli useampi kir joitus ja juttu, joka sai minut poh timaan otsikon teemaa. Edelliseen on toki sanottava, että myös Lut herin teologia vaatii kontekstuaalista (aika ja paikka) tulkintaa ja päivittämistä. Mutta hänen työ tään ja opetuksiaan seurattiin ja kunnioitettiin yli opillisten rajo jen. Nykyinen vanhoillisuus on myöhäsyntyistä. Anita Ojala pohti et sikkoaikoja sekä sitä, miksi tehdä vaikkapa lä hetystyötä, jos ihminen ei voi vaikuttaa pelas tumiseensa. Paikallislehden Säynätsalon Sanomien pää toimittajan roolissa kävin muu tamana vuonna niitä tallenta massa. Kansanlähetyksellä heitä oli 54 ja Sleyllä 22, yhteensä siis 76, joukos sa monia naisteologeja. fi-verkkosivustolla. Mitä he tekevät meitä paremmin. Meidän mielestämme se ei sitä ole. Wivin veljentyttä ren Kaarina Vaherin sanois sa kuoro laulaa ”Tehkää por tit avariksi.”. Evankeliumiyhdistys ja Kan sanlähetys mahdollistavat mo nille perinteisellä virkakannalla oleville naisteologeille mahdol lisuuden työllistyä koulutustaan ja kutsumustaan vastaaviin teh täviin. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa. Siinä on kuitenkin maailman toivo, ja siitä meidän vajavaisten kristittyjen, jotka riitojen ja erehdysten kirkkohistoria on repinyt eri suuntiin ja seurakuntiin, on edelleen kiinni pidettävä. Kun ihmi nen antautuu tyhjennetyksi ja Jumalan armon täyttämäksi ja kun hän pysyy sanan ja sakra mentin vaikutuspiirissä, Jumala uudistaa ja muuttaa ihmistä. Tämän maailmanajan henki hyväksyy ekumenian silloin, kun se puetaan yleisuskonnollisuuden kaapuun. Syrjintäreto riikkaa käytetään tosiasiallisesti lyömäaseena vähemmistössä ole vaa herätysliikeväkeä vastaan. Ensinnäkin on syytä huomioi da, ettei Naisteologit ry edusta kaikkia naisteologeja eikä toimi kaikkien naisteologien puolesta kirkossamme. Miten ihmeellinen afrikkalainen profeetta liit tyy tähän. Mutta jos sanoo, että lopulta ei ole muuta seurakuntaa kuin se, jonka Jumalan Pojan veri on puhdistanut kaikesta synnistä, ei tämä maailma otakaan sanomaa enää yhtä riemumielin vastaan. Vuonna 2022 Suo men kirkon lähetysjärjestöillä oli yhteensä 181 lähetystyöntekijää. Oppi monista eri kirkois ta ja seurakunnista hyväksytään, jos se näyttäytyy relativismin ja ”jokainen uskokoon, miten haluaa” opin tuotteena. Vähäiselläkin teologisella pe rehtymisellä on mahdollista ym märtää, ettei Kansanlähetyksen ja Sleyn virkakannassa ole ky symys syrjinnästä eikä ihmisten eriarvoistamisesta, vaan Raa matun sanasta nousevasta va kaumuksesta, jonka lähtökohta na on jokaisen ihmisen ääretön arvo
Elämä pyörii kotona ja koulussa pitkälti digitaalisissa ympäristöis sä. He tietävät, että nuorilla on yhä enemmän haasteita ja leirejä vedetään yhä vaativammissa olosuhteissa. Tai nuori, jonka adhdlääkitys on pu rettu kesäloman ajaksi miettimättä, että rippi leirillä virikkeet jatkuvat koulupäivien sijaan ympäri vuorokauden. Samalla kirkossa alkaa olla työvoi mapula. – Nuoret eivät kykene olemaan ryhmässä sa malla tavalla kuin ennen. Samalla huonosti voiva vähemmistö voi en tistä huonommin. Leirillä ollaan kasvotusten toisten kanssa, ja kun se ei ole tuttua, se jännittää, sanoo nuo risotyönohjaaja Minna Suihkonen Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnasta. Itsetuhoinen nuori saattaa kirjoittaa toistuvasti oppimispäiväkir jaan, että haluaa tappaa itsensä. Sosiaalisia pel koja on yli puolella kahdeksas ja yhdeksäsluokkalaisista tytöistä, kertoo Terveyden ja hyvinvoin nin laitos. Mutta yhtä lailla seurakunnis sa on työntekijöitä, jotka lähtevät riparille vas tentahtoisesti tai peloissaan. Lei reillä epäiltiin riitelyä, päihtymistä ja ahdistelua. » ” Yksi haastatelluista huokaa, että onneksi leireillä ei ole vielä näkynyt teräaseita. 14~ ~15 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Työntekijät kertovat: Tällaista on rippileirillä Leiririppikoulu on kirkon ylpeys. Rippikoulu saakin nuorilta hyvää palautet ta. Riparille saattaa tulla syömishäiriöstä kär sivä nuori, joka menee täysin lukkoon ymmär täessään, että leirillä syödään yhdessä viidesti päivässä. Tässä jutussa ääneen pääsevät he, jotka tie tävät, mitä rippileireillä tapahtuu. Julkisuudessa kirkko meni itseensä, kiitti nuoria oikeuk siensa puolustamisesta ja korosti, että suurin osa rippileireistä sujuu loistavasti. Kaikilla ei niitä ole. Vanhemmat eivät aina kerro koko totuutta nuorensa voinnista. Suihkussa ei voi käydä siihen aikaan päivästä, kun on tottunut, eikä omiin oloihin pääse vetäytymään silloin, kun haluaa. Työntekijät tarvitsevat siis yhä enemmän osaamista ja entistäkin herkempiä tuntosar via. Kaikki ovat tehneet rippikoulutyötä pitkään, koke neimmat lähes 40 vuotta. Lisäksi hengellisyys, turvallinenkin sellai nen, on monelle uutta ja vaatii sulattelemista. Ehkä he toivovat parasta. Suuri osa nuorista voi hyvin. Leirielämä on kuitenkin vaa tivaa, ja nuorilla on siitä vähem män kokemusta kuin menneinä vuosikymmeninä. Yhä useammin työntekijät eivät tiedä kiusaamisesta mitään, sillä se tapahtuu somessa. Voi käydä niin, että nuoren äiti ottaa kesken leirin yhteyttä työntekijään ja sanoo, että nuori uhkaa kiusaamisen takia vahingoittaa itseään, jotta pääsisi riparilta kotiin. Juuri julkistettuun kirkon kyselyyn vastasi yli 16 000 tämän vuoden riparilaista, noin kol mannes kaikista. He antoivat rippikoululle ar vosanaksi yhdeksän miinus. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVITUS | SARI PELHO kokemukset P äättyneenä kesänä julkisuudessa käsiteltiin rippikoulukohuja. Yhtälö on hankala, joidenkin mielestä jopa mahdoton. Ryhmän kuullen puhuminen voi tuntua rip pileirille tulleesta nuoresta sosiaalisten pelko jen takia mahdottomalta. Poliisin mukaan eniten vä kivaltatekoja Suomessa tekevät 14vuotiaat pojat. He ovat yhä roh keampia ja avoimempia. Että leiri tempaisi mukaansa ja kaikki menisi hyvin. Yksi haastatelluista huokaa, että onneksi lei reillä ei ole vielä näkynyt teräaseita. Kirkon työntekijöissä on paljon ammattikas vattajia, joille rippikoulu on sydämenasia ja jot ka ovat tottuneet selviämään leireillä tilanteesta kuin tilanteesta. On paljon nuo ria, jotka eivät ole tottuneet ole maan yötä poissa kotoa saati nukkumaan tois ten kanssa samassa huoneessa. Miten sen käy, kun nuorten ongelmat vaativat entistä parempaa osaamista, mutta palkat karkottavat kirkosta nuorisotyön ammattilaiset. 94 prosenttia nuo rista tunsi olonsa turvalliseksi. Mutta on myös asioita, jotka uhkaavat rip pikouluja. Rippileireillä näkyy nuorten elämän koko kirjo, sillä rippikoulun käy yhä kolme neljäsosaa 15vuotiaiden ikäluokasta. Kirjoituk seen on haastateltu kahdeksaa pappia ja nuo risotyönohjaajaa eri puolilta Suomea
Rippikouluja tehdään työntekijöiden selkäna hasta, Heikki Nenonen sanoo. ~17 Kotimaa | 27.9.2024 16~ Kotimaa | 27.9.2024. Eikä lasten ja nuorten kanssa tehtävää työtä saa tehdä huonosti, Antti Kettunen sanoo. Uusista papeista yhä harvem pi on rippikouluosaaja. ” Leirit ovat nuorisoja rippikoulutyön suola. – Ennen oli yleistä, että oltiin seurakuntanuoria ja lähdettiin sit ten opiskelemaan kirkon työhön. Toiset luopuisi vat leireistä vasta viimeisenä vaih toehtona. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. Kevääl lä pidetään vanhempainvartteja, ryhmäytetään isosia tai selvitel lään hoitavien lääkäreiden kans sa, kestääkö nuoren kunto leirille lähtemisen. Hän on tehnyt kirkon nuo risotyötä 38 vuotta. Joissain seurakunnissa on jo vaikeuksia löytää rippileireille osaavia kesätyöntekijöitä. – Valtaosa nuorista hakeutuu edelleen leirimuotoisiin rippikou luihin, mutta yhä useammille se ei sovi, ja tarjontaa täytyy laajentaa. Erikoistarjous uusille asiakkaille! Varsinkin seurakunnissa, joissa rippikouluja järjestetään paljon, niitä tekevät myös työnteki jät, jotka eivät muuten juurikaan tunne nuor ten maailmaa. Rippikoulun työllistävyyttä ei ymmärrä, ellei siitä ole kokemus ta. Epävarmojen työntekijöiden osaamista voi daan kuitenkin tukea. – Työehdot ovat surkeat eivätkä vas taa normaalia työ elämää. Nyt pyydetään pienryhmäripareita. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Leirillä vastuuta on ympäri vuorokauden. Leirin oh jelma ja turvalli suusvastuusta saa tava korvaus ei ole missään suhteessa vastuun määrään. Moni muu on samaa mieltä. Tämäkin tärkeä tehtävä on jonkun työaikaa. Hän on myös Julkisalan koulutettujen neu vottelujärjestön pääluottamusmies Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Sitäkin toivotaan, että rippi koulun budjetissa ei tarvitsisi vääntää pikkujutuista. Turun Mikae linseurakunnan nuorisotyönohjaajan Arno Heinosen mielestä kirkkoherrojen pitäisi miet tiä, voitaisiinko leirit keskittää motivoituneille työntekijöille. Sitä tapahtuu yhä useammin. Jari Oksanen sanoo, että re surssit on jaettava niin, että leiril lä voi keskittyä leiriin. – Kohut ovat ulospäin näkyvä oire siitä, että rippileirin vetäminen on kohtuuttoman kovaa työtä ja leirejä vetävät myös sellaiset työnteki jät, jotka eivät ole niistä motivoituneita, sanoo Heikki Nenonen. – Niin monta kertaa olen kuullut sanottavan, että rippi koulusta alkoi nuoruus tai jopa koko elämä. Leirikorvausten huonous kos kee kaikkia rippikoulussa työs kenteleviä. Työntekijät haluavat hei dän ymmärtävän, kuinka paljon työ aikaa rippikoulu vie leirijaksojen ulko puolellakin. Minna Suihkonen Mikkelistä sanoo, ettei leirejä voi tehdä sa moilla resursseilla kuin kymme nen vuotta sitten. Espoon seurakuntayh tymässä työntekijöille on lähetetty kysely, jossa kartoitetaan heidän taitojaan muun muassa su kupuolisensitiivisyydessä, uskonnollisessa mo ninaisuudessa ja uimavalvonnassa. Viikosta saa vastineeksi kaksi ylimääräis tä vapaapäivää ja parisataa euroa päivärahoja. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Näin vastaavat koke neet rippikoulutyöntekijät: On oltava turvallinen aikuinen ja aidosti se, mikä on. Hän ei halua esiintyä tässä ju tussa nimellään, sillä hän hakee parhaillaan toista virkaa eikä tah do kommenttiensa vaikuttavan julkisuushakuisuudelta. Miksi rippikoulusta sitten kan nattaa pitää huolta. Hän on viimeksi Helsingin Haagan kirkko herrana työskennellyt pappi, joka jätti seura kuntatyön viime vuonna. Jos kirkko haluaa varmistaa, että sen menestystuote kukoistaa myös jatkossa, on turvattava resurssit. Leirillä ole minen ei saa olla kaaosta. – Jos saat viisisataa euroa enemmän palk kaa kuin kirkon töissä, lähdet helposti niihin muihin töihin. – Olen hirveän huolissani sii tä, että nuorisotyönohjaajia ei saada, sanoo kasvatuksen asian tuntija Jari Oksanen Porvoon suomalaisesta seurakunnasta. Lahden Salpausselän seurakunnan kasva tustyön pappi Antti Kettunen sanoo, että jat kossa seurakuntiin pitäisi valita vain sellaisia hengellisen työn tekijöitä, jotka haluavat rip pikoulun osaksi työnkuvaansa. – Toisaalta rippikoulun menes tyksen takana on juuri koulutettu ja osaava henkilökunta, Johanna Hirsto sanoo. Eikä parinkymmenen vuoden takaista kokemusta lasketa. Siellä eletään yhdessä todeksi sitä, mitä opetetaan. – Leirit ovat nuoriso ja rip pikoulutyön suola. Mikkelin tuo miokirkkoseurakunnassa niitä on kaksi vuodessa. – Henkinen ja fyysinen turvallisuus tarkoit taa muutakin kuin sitä, ettei tule kaltoinkoh delluksi. Nuorisotyönohjaajan lähtö palkka ilman kokemuslisiä voi jäädä 2 500 eu ron paikkeille. Leirin jälkeen kastetaan nuo ria. Eiväthän aikuiset kaan pohdi hengellisiä asioita pel kästään työntekijöiden johdolla. Siellä eletään yhdessä todeksi sitä, mitä opete taan, sanoo nuorisotyönohjaaja ja kasvatuksen tiimivastaava Mono Kuoppala Oulun tuomiokirkko seurakunnasta. – Toivon, että kaikki kirkkoher rat tulisivat pitämään leirejä, jot ta he näkisivät, miten paljon työ tä ne kokonaisuudessaan vaativat, sanoo eteläsuomalainen pappi. Ehkä rippileireille tarvitaan tu levaisuudessa isosten ohella lisää vapaaehtoisia, kuten leirimummo ja ja vaareja. Aina ajan tasalla – Kotimaa.fi joka paikassa! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. Ainakin kaikki seurakunnassa hengellistä työtä tekevät on saata va mukaan. Turvallisuutta on se, että leirin aikui set ovat nuoria varten, Antti Kettunen sanoo. Itse olen tottunut työajattomuu teen, mutta pystyn hyvin kuvittelemaan, miltä tuntuu nuoresta, joka kuulee, ettei kirkossa ole työaikaa, sanoo 35 vuotta nuorisotyönohjaajan virassa ollut Arno Heinonen Turusta. Mikä eteen. Ne, joiden osaaminen ei riitä rip pileireille, tekisivät enemmän muita tehtäviä. ” Työehdot ovat surkeat eivätkä vastaa normaalia työelämää. Ja jos työn tekijä haluaa lisäkoulutusta, siihen tulisi antaa mahdollisuus. Työ pitää sisällään paljon ilta ja viikonlopputöitä, joista ei makseta vuorolisiä. He ovat usein ammatinvaihtajia, joita teo login yliopistokoulutus ei ole mi tenkään valmistanut käytännön leirityöhön. – Se on hautaan siunaamisen jälkeen tavoittavin työmuoto. Heikki Nenosen mielestä käsillä on taloudellinen mahdottomuus: nykyisillä resursseilla ei pystytä te kemään entistä parempia leirejä yhä vaikeammassa ympäristössä. Se on pitkälti kirkkoherrojen käsissä. Mitä sitten ovat tärkeimmät avut, joilla nuorten kanssa pärjää. Suurimpana syynä rekrytointiongelmiin pi detään työehtoja. Se ketju ohenee, sanoo Espoon seurakuntayhtymän rippikouluis ta vastaava kasvatuksen asiantun tija Johanna Hirsto. Ammattikorkeakoulun kaksoistutkinnon teh nyt nuorisotyönohjaaja pääsee myös sosiono miksi monenlaisiin yhteiskunnan tehtäviin. Erityisesti päteviä nuorisotyönoh jaajia on vaikeaa löytää virkoihin. Kirkolla alkaa kuitenkin olla paha rekrytoin tiongelma. – Työntekijöillä on oltava ennen leiriä riittävästi aikaa keskustella asiat läpi keskenään. Rippikoulu kes tää tavallisesti puo lisen vuotta. Jotkut työntekijöistä aprikoi vat, onko nykyiseen leirien mää rään enää varaa. Tarvitaan kärsivällisyyttä, joustavuut ta ja kykyä ottaa vastaan nuorten pettymyksiä
Kaiken päätteeksi: lukijan käsissä on jälleen yksi sangen käyttökelpoinen ja varmasti nä kemyksellinen aikamatka piis pallisen viranhoidon ja samal la koko kirkkomme lähimennei syyteen. HEIKKI MUSTAKALLIO ” On myös sanottava, että kyllä Heikka osaa hauskakin olla. Kirjan lukuja ovat elämän uran kronologian mukaisesti ”Lähtösuora”, ”Kuuden kirkon mies”, ”Senaatintorin pappi”, ”Es poon hiippakunta”, ”Arvot muut tuvat – kirkko putoaa kyydistä”, ”Huomisen kirkko” sekä ”Dialo gin ja rakkauden kirkko”. Näiden perusteella ymmärtäväinen luki ja voi jo saada etiäisiä siitä, mitä tulossa on. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Bassano ku vasi töissään myös loisteliaasti pukujen kankaita ja muita yksi tyiskohtia. Kaiken kaikkiaan luetta vuutta olisi kuitenkin parantanut terhakkaampi kustannustoimit taminen. Ensim mäinen oli vuonna 2018 ilmesty nyt Vaarojen laulut. kulttuuri Jacopo Bassano teki 1500luvulla suosittuja raamatullisia pastoraalimaalauksia näyttely | Sinebrychoffin taidemuseon näyttely esittelee Venetsian renessanssin taiteilijan teoksia. Järjestökoordinaattori Katja Pääkkönen, Nokia. V enetsia oli 1500lu vulla yksi Euroopan rikkaimmista kau pungeista ja taiteen keskus. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). To 3.10. Eikös ennenkin ole eletty, usein jopa ihan hyvin – ja ennen kaikkea sopusoinnussa luonnon kanssa. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 28.9. Palveluksen toimittaa pastori Mikko Sidoroff. Aknestik-yhtyeestä tutuksi tul lut lauluntekijä Jukka Takalo jul kaisee jo seitsemännen sooloalbu minsa. JUSSI RYTKÖNEN Ihmisen ja luonnon puolesta | levy | Jukka Takalo: Jokivarsien laulut. Musiikista vastaavat Stiina Leinonen ja Severi Laakso. RIPARIT 2025 AHOLANSAARESSA • Ahis 1 ja Ahis 2: 4.–14.6.2025 • Ahis 3 ja Ahis 4 täynnä • Ahis 5 ja *Ahis 6: 6.–26.7.2025 * Ahis 6 on musiikkipainotteinen Ilmoittautuminen WWW.NUORIYTY.FI. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. | viikon kirja | Espoon ensimmäinen piispa muistelee Mikko Heikka: Toivon piispa. klo 15 Surusta ovat puhumassa Sami Pihlström ja Mari Pulkkinen. Pe 4.10. Omana aika naan suosittuja olivat neljää vuo denaikaa kuvaavat sarjat, kuten | radio ja tv | Syksy (n. Kustannustoimittaja Antti Berg, Helsinki. Niistä rakentuu kuin sanallinen kuvakertomus papista, joka hoi ti virkaansa lopulta keskeisissä ja hyvin vaativissa paikoissa. Nyt jul kaistu albumi on luontoaiheisen levytrilogian toinen osa. Heikan muis telmien rakenne noudattaa melko tavallista kaavaa, jossa mukana ovat nuoruus, viran hoidon eri vaiheet, nykyisyyden ja tulevaisuuden kriittinen poh diskelu. Muutaman rauhallisemman kappaleen jäl keen nelosraita Ding Dong tem paa mukaansa. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Härmälän kirkosta Tampereelta. Itse kirjan kuvitus on sinänsä toimiva, mutta satunnaisuudes saan hieman haulikolla ammu tun oloinen. Levyn loppupuolella tulee sel väksi, minkä puolesta taistellaan: pienen ihmisen ja luonnon. Emerituspiispa Simo Peura, Jyväskylä. Bassanon työhuoneen maalausten ohella näytteillä on joitakin piirustuk sia. kuvateksti | Kuva: ” Bassano kuvasi töissään myös loisteliaasti pukujen kankaita ja muita yksityiskohtia. Jokivarsien laulut on ihmi sen kokoinen levy, joka saa kysy mään, tarvitseeko kaiken muut tua. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 29.9. Merikosken paluu on painava haave siitä, että aurinkoenergian myötä Oulujoki voitaisiin joskus palauttaa luon nontilaansa. On pidetty ihmeenä, että pa perille tehdyt liitu ja pastellipii rustukset, kuten Vanhan naisen pää (1560–1568), ovat säilyneet tähän päivään asti. Teoksissa valoa ku vataan eri vuorokauden ja vuo denaikoina, ja mukana on tum mia yömaalauksia. Valassaaret 2024. Maisemaidyl lin osasia olivat eläimet, paime net ja Bassanon kotiseudun vuori Monte Grappa. Kir jan monissa pienissä anekdoo teissa kuvastuu se, minkälaisia tyyppejä kirkossa ja yliopistossa nyt jo menneinä vuosikymmeni nä vielä oli jäljellä. Materiaalitutkimus on paljasta nut, että ruskeasävyisen teoksen Johannes Kastaja kerää kukkia vanhemmilleen (n. Ke 2.10. Lähtökohtina näyttelyyn ovat Kansallisgallerian kaksi työtä. Piispa Matti Repo johtaa messun ja saarnaa, avustava pappi Mari Pääkkönen. Ti 1.10. Onhan se erityisesti piispal ta paljon ja hieman ikävästikin Suomen evankelisluterilaisesta kirkosta sanottu, mutta samalla tämä yksityiskohta paljastaa jo takin näiden muistelmien hen gestä. Joki rakastaa jokaista soutajaa kap pale on kuin Joan Osbornen One of Us ja Juustopäiden Joki kappa leiden elinvoimainen vaikka vähän surumielinen lapsi. Kuvassa Syksy, noin 1576–1577. Todelliset aarteet löytyvät kui tenkin levyn loppupuolelta. 1576–77). Näyttelyn 1550–1570luvuil le ajoittuvat maalaukset tuovat esiin Bassanon vä rin ja valon kuvauk sen. Niiden joukossa on kirjoittajan ar vioita siitä, millä tavalla kirkko Suomessa tulee muuttumaan ja mitkä asiat sitä tulevaisuutta kohti vievät. 1559–1560) sininen väri on haalistunut kan kaalta ajan myötä. EU-komissaari Jutta Urpilainen, Bryssel. Mikko Heikka kirjoittaa hy vin, mitä entiseltä pitkäaikaisel ta eri lehtien kolumnistilta sopii odottaakin. On myös sanottava, että kyllä Heikka osaa hauskakin olla. Ma 30.9. ”Sinä riität, sinä kelpaat, sinä et ole yksin.” HERÄTTÄJÄ-YHDISTYKSEN Jacopo Bassanon neljää vuodenaikaa kuvastavat maalaukset olivat suosittuja. Liturgina Päivi Repo, saarnaajana Matti Etelänsaari. Tekstinlukijoina Emma Moilanen ja Eevi Kovaljeff. Venetsia on tunnettu tai teilijoistaan, kuten Tizianista, Tintorettosta ja Paolo Veronesesta. To 3.10. Valkoinen on sävykäs maalauk sessa Pyhä Hieronymus mietiskelemässä (n. Museon ensimmäisessä ker roksessa ja kella rissa on esillä Bas sanon 34 teosta, jotka on koottu eri kokoelmista paitsi Italiasta myös esi merkiksi Louvresta ja Wienin Kunsthistorisches Mu seumista. Kuoro: Lauluryhmä Taivaan tähdet. Musiikillisesti Jokivarsien laulut on paluuta bändivetoiseen soi tantaan – kellopelin, syntikoiden ja veden liplatuksen kera. Ma 30.9. Juhlakuoro laulaa Mirja Latva-Laturin johdolla. Hannu Kiiski, sello. Sairaalapastori Pirjo Kantala, Helsinki. Kirjan lehdillä ku vastuu myös kirjoittajan huo mattava lukeneisuus sekä teo loginen ja muiden asioiden tun temus. Ke 2.10. Tuo tanto on laadukasta ja taustalau lut raikavat. Avausraita ja singlenäkin jul kaistu Piia & Johnny vie kuuli jan menneeseen aikaan ja saa us komaan rakkauteen. Bassano teki erilaisia tilaustöi tä, ja hän maalasi suureen kokoon myös koiria. 1563). Pe 4.10. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. Vaikka 1570lu vun pastoraalimaalaukset näyt tävät ensi katsomalta arkielä mää painottavilta laatukuvilta, ne kätkevät sisäänsä raamatul lista symboliikkaa. 254 sivua. Radio 1 klo 20 Ehtoopalvelus Joensuun ortodoksisesta seminaarista. Ajoittain si vuilla on mielen kiintoisia teolo gisia ja kirkko poliittisia poh dintoja. | Kuva: Galleria Borghese 18~ ~19 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Väyläkirjat 2024. Heikka kir joittaa hieman välähdyksen omaisesti viranhoitonsa pitkien vuosien aikaisista tapahtumista. Raamatulliset pastoraaliaiheet olivat tilaajien keskuudes sa suositun Bassanon työhuo neen kehittämä maalaustaiteen laji ja tavaramerkki, johon kuului Raamatun tapahtuman kuvaus maalaisidyllissä. Pastori Hilkka Ovaska, Metodistikirkko, Lappeenranta. Pappi Sari Enkkelä, Espoo. Pastori Heikki Lehti, Espoo. Seurakunnan johtaja Aulis Pettersson, Baptistiyhdyskunta, Turku. Auringosta Otavaan kappaleen raskaampi tyyli toimii tässä apu na. Kohta 60vuotias Takalo pursuaa edelleen ideoita. Bassanon kotiseudul la pidettiin perinteisesti lampaita, joita nähdään maalauksessa Lammas ja karitsa (jälkeen 1576). MARI TOSSAVAINEN Jacopo Bassano – Venetsian renessanssimestari Sinebrychoffin taidemuseossa Helsingissä 12.1.2025 saakka. Bassanon eläinkuvat ovat iloinen yllätys katsojalle. Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 28.9. 1515–1592), joka työs kenteli isänsä perustamassa työ huoneessa Bassanossa. Näyttelyn töitä on konservoitu. Teksti vie pienestä kylästä läh töisin olevan, jotenkin töpänneen, soutajamiehen mielenmaisemaan: ”Tein minkä tein, en anteeks´ saa / sana pitää ja synnit kannetaan / vain joki voi mut armahtaa / joki rakastaa jokaista soutajaa.” Kap paleen toisteinen loppu koskettaa ja tuo mieleen myös toisen Jkir jaimella alkavan. Espoon hiippakunnan ensim mäisenä piispana vuosina 2004– 2012 palvellut Mikko Heikka kirjoittaa muistelmissaan Toivon piispa, että ”Zombilaitoskirkolla ei ole tulevaisuutta”. Kirjan mikään osa ei ole tylsä, päin vastoin, mutta kyllä hän se mielenkiintoisin on siel lä loppupuolella, missä kirkolle kerrotaan, mitä sen rauhaan eri asioissa kuuluu. Ja tuleehan sitä. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely tuo esiin Jacopo Bassanon (n. Ti 1.10. Tämä ”suomaan kurjille” tehty laulu sisältää myös voimallisessa kertosäkeessään hienon kaksois merkityksen: ”Painu suolle suo ma(a)lainen – –” Tekstittäjänä Takalo on siis joko nero tai sitten hänellä kävi Ruot sissa syntyneen tuuri. Horisontti su 29.9
Ääneen yh dessä rukoilemisesta on joskus he rännyt epäilys, puhuuko rukoilija Jumalalle vai läsnäoleville. Teemme sen usein omasta, emme Jumalan näkökulmasta. Seurakunnan perustajan John Burken mu kaan monet urbaanit nuoret aikuiset eivät sovi mihinkään olemassa olevaan seurakuntaan. Verkosto seurakunnissa painotetaan yhteisöllisyyttä ja matalaa kynnystä. – Yhteisöajatusta oli mahdollisuus kehittää Hengen uudistuksen parissa, jonka palveluk seen siirryin 10 vuotta sitten. Sandbergin mukaan muodot ovat kuitenkin pintaa, ydin on asen teessa. Tapaamme Riihimäellä entisessä käräjäoi keuden talossa. Tästä seuraa Sandbergin mukaan se, että syntiä pitää sietää. Seu rakunnissa alettiin järjestää Sanan ja rukouk sen iltoja. – Ihmisen ei pitäisi mestaroida toisen ihmi sen elämää. Johanna Sandberg sanoo Hengen uudistuksen identiteetin olevan yhä karismaattisuudessa. Ylioppilaaksi kirjoitettuaan Sandberg piti välivuoden Ruovedellä talouskoulussa ja viet ti ”ihanaa maalaiselämää.” Sitten hän lähti In tiaan Bangaloreen, jossa oli puoli vuotta lähe tystyössä Operaatio Mobilisaation kautta. Verkostoseurakuntaa Hengen uudistuksen piirissä ovat kehittäneet muun muassa Jorma Karanko ja Hannu Vuorinen. – John Burke teki paljon töitä sen eteen, että jokainen on tervetullut seurakuntaan sellaisena kuin on. Harrastan lenkkeilyä koiranpennun kanssa ja 90-vuotiaan talon remontointia, nyt vuorossa on ikkunat kittauksineen. ” Meillä on helposti kiire korjata toisen ihmisen elämää. Lapsuudessaan hän osallistui luterilai sen ja helluntailaisen seurakunnan toimintaan ja rippikoulun hän kävi Kansan Raamattuseu ran keskuksessa Vivamossa. Vuonna 1989 Hengen uudistus kir kossamme rekisteröitiin yhdistykseksi. – Ilman sitä ihminen ei voi löytää Kristuk sen armoa. Vajaa kymmenen vuotta sitten he lähtivät pienen poikansa kanssa sapattivuodeksi Tek sasin Austinissa sijaitsevaan Gateway Church seurakuntaan. Sandberg aloitti Hengen uudistuksen toiminnanjohtajana elokuun alus ta toimittuaan sitä ennen pitkään sen yhteisö valmentajana. Hän tekee retorisen kysymyksen. Hengen uudistuksen pääää nenkannattajan, Spiritlehden haastattelussa Sandberg sanoo yhdistyksen näyn pysyvän sa mana. Teemme sen usein omasta, emme Jumalan näkökulmasta. Olen rukoillut karismaattis ten katolilaisten kanssa. Hänen mukaansa ihmiset tarvitsevat yhtei söjä, joissa on tilaa elämän kipuiluille. Nykyisin yhdistykseen kuuluu 900 jäsentä, ja sen päätapahtuma KesäSpirit kokosi elokuus sa Lempäälän Ideaparkkiin Hengen uudistuk sen oman ilmoituksen mukaan vajaat tuhat ih mistä. Se on seurakuntien uu distaminen aidoiksi yhteisöiksi, jotka pystyvät puhuttelemaan tämän päivän suomalaisia. – Sitten löysin kansainvälisen seurakunnan, johon minut otettiin lämpimästi vastaan. – Tahdomme toteuttaa unelmiamme ennen eläkettä. Jos me esimerkiksi näemme toises sa ihmisessä riippuvuuden, niin Jumala näkee syyt sen takana. Johanna Sandberg on syntyisin Sastama lasta. – Hengen uudistuksen alkuvaiheet liitty vät 1970lukuun, kun luterilaisiin seurakun tiin tuli karismaattisia vaikutteita, Sandberg kertoo. Teologian maisteriksi valmistuttuaan Jo hanna Sandberg työskenteli Kansanlähetyk sen nuorisosihteerinä. pitäisi painottaa hengen hedelmiä kuten iloa, rakkautta ja kärsivällisyyttä. Sopiihan se, vaikka toimitta jalle se ei ole luontaista. – Esimerkiksi profetoimis ta saatetaan käyttää ahdistaval la tavalla. Johanna Sandberg sanoo, ettei myöskään Hengen uudistus ota kantaa ihmisten elinta pakysymyksiin. Jääköön paikalle olleiden väliseksi asiaksi mitä nyt rukoiltiin. – Meillä on helposti kiire korjata toisen ih misen elämää. Nykyisin siinä on vuokratoimis toja, muun muassa Hengen uudistus kirkos samme ry:n toimisto. Tätä tavoitetta Hengen uudistus toteuttaa muun muassa erilaisia koulutuksia järjestä mällä. – Kannattaako minun kertoa ihmiselle mi ten hänen pitää elää, vai pitäisikö minun mie luummin johtaa ihminen Kristuslähteelle, ja kunnioittaa sitä, mitä silloin tapahtuu. Kyseisen seurakunnan kulttuurissa ko rostetaan Jumalan suuruutta ja armoa. Nuorten aikuisten kanssa toimiessaan hä TEKSTI & KUVA| MARI TEINILÄ haastattelu Hengen uudistus kirkossamme ry:n identiteetti on edelleen karismaattisuudessa, sanoo yhdistyksen uusi toiminnanjohtaja Johanna Sandberg. – Se on uskoa siihen, että Jumalan Pyhä Henki on läsnä ja toimii samalla tavalla kuin Raamatun aikana. – Hengen uudistuksen tavoitteena ei ole synnyttää uusia seurakuntia, vaan auttaa seu rakuntia synnyttämään yhteisöjä seurakuntiin, Sandberg sanoo. Tällä kertaa perhe pysyi kotona Rii himäellä. – Ylistys on osa meidän kulttuuriamme. 20~ ~21 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Hänen mukaansa enemmän Kuka. nellä vahvistui ajatus verkostomaisen seura kunnan tarpeesta. Muun muassa Kirsti ja Seppo Löytty olivat mukana karismaattisessa liikehdinnässä. Syntiä pitää sietää Maailman parantavin voima on nähdyksi ja rakastetuksi tuleminen. Johanna Sandberg ja hänen puolisonsa pyr kivät viettämään sapattivuotta joka seitsemäs vuosi. Näin sanoo Johanna Sandberg, Hengen uudistus kirkossamme ry:n uusi toiminnanjohtaja. Ajattelen karismaattisuuden viihtyvän myös muissa hengellisissä kulttuureissa, esimerkik si mystiikassa, silloin kun ytimessä on usko Py hän Hengen toimintaan ja sille tilan tekemi nen. Nykyisin verkostoseurakunta kokoontuu Es poonlahden, Malmin, Munkkiniemen ja Roihu vuoren luterilaisissa seurakunnissa. Viime vuoden Sandbergit pitivät jälleen sa pattivuotta. Pääsin teologiseen tiedekuntaan ja siellä valitsin opettajalinjan. – Pyrin opettajakorkeakouluun sinne pääse mättä. Sandbergin mukaan karis maattisuudessa on ehkä koros tettu liikaa armolahjoja. – Emme usko rajojen piirtämiseen. Karismaattisuuden ytimessä on tilan anta minen Pyhälle Hengelle, esimerkiksi ylistyk sen ja rukouksen kautta. Johanna Sandberg, 45 Hengen uudistus kirkossamme ry:n toiminnanjohtaja Juuri nyt kyselen, mitä Jumala te kee ja miten voin ja voimme olla mukana siinä. Siellä sain heti vastuutehtäviä. J ohanna Sandberg kysyy voiko hän rukoilla ennen haastattelun aloitta mista. Synti keskeisyyden sijaan painotamme Kristuskes keisyyttä, Johanna Sandberg sanoo. Sapattivuonna suoritin siihen liittyviä täydentäviä opintoja. – Pappisvihkimys saattaa olla mahdollinen tulevaisuudessa. Siellä Sandberg osallistui seu rakunnan johtajuuskoulutukseen. Yhteisöstä, joka on läsnä arjessa, ei vain kerran viikossa. Opiskeluaikana hän etsi seurakuntayhteyttä, mutta mikään kristillisistä opiskelijajärjestöistä ei tuntunut toivottavan tervetulleeksi
Osin tilannetta voi selittää maahan muutolla, mutta vielä suurempi tekijä on pien ten lasten vanhempien, myös kirkkoon kuulu vien vanhempien, ajatus, että lapsella tulee olla oikeus päättää asiasta itse sitten vanhempana. Nyt arvelen, että myös kirkollisten hautajais ten rinnalle alkaa kehittyä jonkinlainen maalli nen hautaustoimitus. Eikö ennemminkin tulisi hahmottaa uusiksi kasteopetuksen sisältöä, eri tyisesti tuota sanaa ”välttämätön”. ”Teologi sesti asia on kirjaimellisesti kuolemanvakava: sekä Uusi testamentti että luterilaiset tunnus tuskirjat pitävät kastetta pelastuksen edelly tyksenä.” Vilkaisu Augsburgin tunnustukseen vahvis taa, että kaste on ”välttämätön pelastukseen ja Jumalan armo annetaan kasteen välityksellä”. Ne voivat johtaa siihen, että kansankirkosta tehdään uu sien aatteiden toteuttamis kenttä ja sen sanoma muun tuu omien toivomusten mu kaiseksi. TEKSTI | KALEVI VIRTANEN – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Merkitykset on löydettävä yhdessä ihmisten kanssa P rofessori Eino Murtorinne kir joitti Kanavalehteen (4/2023) vähän ennen kuolemaansa haasta van artikkelin “Kansankirkko vai kansalliskirkko?” Kansankirkoksi hän nimesi uskonnollisen yhteisön, joka kan saan nojaten pyrkii aidosti ylläpitämään kris tillistä perinnettä ja sanomaa. Kasteen teologiaa, sen pyhyyttä ja mysteeriä kin täytyy kuitenkin kirkastaa ja opettaa vielä enemmän.” Ehkä tilanne vähän paranee lisäämällä ope tusta, mutta varsinaiseksi tilanteen pelastajaksi siitä ei mielestäni ole. Olenko väärässä, jos näen, että kirkkomme opetuksen mukaan puolet suomalaisista on pe lastuksesta osattomia, koska heitä ei ole kas tettu. Jotkut pitävät tätä myönteise nä kehityksenä. Tulisi löytää resonanssia, samasykkeisyyttä, uskon ja elämän välillä sekä tapoja, miten sitä voitaisiin ilmaista. essee | Tulevaisuuden suomalaisista yhä harvempi kastetaan tai siunataan haudan lepoon. Haaveilen kirkosta, joka on ulospäin suuntautuva, aloitteellinen, näkyvä ja uskottava toimija yhteiskunnassa. Mielikuvaharjoituksena nimiäisiin tai hau tajaisiin osallistumisesta voisi käyttää ajatusta kylässä käymisestä. Olkoon kirkko kirkko, sanotaan. Eikö ole muita teitä. Kuitenkin histo riallinen tosiasia taitaa olla, että kirkon uskon ja ihmisten mielissä olevan uskon välillä on aina ollut joku suhde, resonanssi. En mennessäni vierailulle toisen kotiin pyri muut tamaan kodin kalustusta, vaan kunnioitan tehtyjä ratkaisuja ja kodin ilma piiriä. Vai tulisiko meidän ymmärtää, että kirkko ei voi enää sanella, mikä on merkit tävää. Ilmeisesti kymmenen vuoden päästä kastetaan selkeästi alle puolet. Nimiäisissä kiitämme juuri tästä pienestä ih misestä ja rukoilemme varjelusta ja siunausta hänelle ja hänen omaisilleen. Mikä ti lanne on muutaman vuosikymmenen pääs tä. Eikä oikein ole käsitystä siitäkään, miten koko nimiäisiin tulisi suhtautua. Kasteiden vähetessä tilalle ovat tulleet nimiäi set. Kumpikin juhlahetki voisi päättyä Herran siunaukseen. Kirkon tulisi löytää tapoja olla läsnä ja tuoda merkitystä ihmisten elämään myös tulevaisuudessa. Otan esille kasteen sakramentin ja hautaan siunaamisen, kaksi kirkkomme elämässä hyvin keskeistä asiaa, ja kysyn, onko siinä mitä esitän kyse kehityksestä oikeana kansankirkkona vai liukumisesta kansalliskirkoksi. Sitä tulisi yhdessä pohtia. Silloin vainajista enemmistö on kirkosta eronneita. Samalla tavalla mi nun nyt pappina ja kris tittynä tulisi kunnioittaa kutsujien ja heidän su kunsa perinteitä. Luulen, että moni isovanhem pi tuntee olonsa oudoksi. Ja sitten kysyn, olenko tätä ehdottaessani kaltevalla pinnalla viemässä kansankirkkoa kansalliskirkon suuntaan. Nykyisin haudataan vielä lapsesta lähtien kirkkoon kuuluneita suomalaisia. Niinpä kysyn, olemmeko kirkkona todella sitä mieltä, että kaste on pelastukseen välttä mätön. Itse näen, että maassamme on menossa us kon marginalisoituminen, kehitys, jossa uskolla on yhä vähemmän tekemistä yhä harvemman elämässä. Pelkistäen voi sanoa, että melkoinen osa suo malaisista vanhemmista ei pidä kastetta olen naisena asiana, ei pelastuksen kannalta eikä muutenkaan. Selvyyttä ei ole siitä, mitä pappi pappina nimiäisissä tekee. Jos kristittyinä etenemme kuvattuun suun taan, olemmeko silloin tekemässä sanan ja sak ramenttien kirkosta yhteiskunnan tahdotonta myötäjuoksijaa. Tulevaisuudessa luvut saattavat mennä niin, että 30 prosenttia meistä on kastettuja ja pelastuksesta osallisia, 70 prosenttia eikastet tuja ja osattomia. Hyvää tuskin seuraa siitä, jos kir kon ja kirkon jäsenten käsitys hyvästä ovat kau kana toisistaan. Kyllä, minä vastaan. Jussi Rytkönen toteaa pääkirjoituksessa: ”Kirkolla pitää olla sen verran luottamusta Her raansa, että panikointiin ei nytkään ole aihetta. Ja vielä toivon, että kirkko olisi ajatteleva, kehittyvä ja hengellisesti elävä yhteisö. Merkitykset on löydettävä yhdessä ih misten kanssa. Samaan aikaan lapsia syntyy noin 45 000 ja heistä kas tetaan noin 20 000. Voisimme ko yhdessä todeta, että kaste on suurenmoinen lahja ja Jumalan armo vuodatetaan sen kautta, mutta se ei ole ainoa eli välttämätön. Ensimmäinen on yhdessä rukoileminen. Ei hetkessä, mutta kym menen vuoden sisällä. Näen myös, että on menossa kehitys, jossa kirkon edustamat arvot erkaantuvat sen jäse nistön arvoista. Kansalliskirk ko taas on yhteisö, jossa kansalliset edut ja nii den vaaliminen, ehkä voisi sanoa kansan tahto, muodostuvat keskeiseksi tehtäväksi. Haluan toimia margi nalisoitumiskehitystä vastaan. 22~ ~23 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Murtorinne toteaa, että kansankirkko voi ajautua kansalliskirkon roo liin monella tavalla. Mut ta miten. Kansasta, jonka piti olla kirkon työn kohde onkin tullut toiminnan subjekti. ” Vai tulisiko meidän ymmärtää, että kirkko ei voi enää sanella, mikä on merkittävää. Tulisiko kirkon ja kristittyjen olla mukana näissä tapahtumissa. Eihän kirkko tee ratkaisu jaan kansan äänen pohjalta. Kuulen monen äänen toteavan, että ehdotet tuun suuntaan ei tule lähteä. Sa maan aikaan kun ihmiset kymmenien tuhan sien vuositahtia eroavat kirkosta, on kirkollis ten hautausten prosentuaalinen osuus pysynyt suurena: viime aikoina on vuosittain kuollut jonkin verran yli 60 000 suomalaista ja kirkol lisesti heistä on haudattu yli 50 000. ” Hyvää tuskin seuraa siitä, jos kirkon ja kirkon jäsenten käsitys hyvästä ovat kaukana toisistaan. Esimerkiksi hau tauksessa kiitämme juuri tästä ihmisestä ja kaikesta, mitä hän on meille antanut ja jaka nut, rukoilemme kaikkien hänen rakkaidensa puolesta sekä pyydämme armahdusta ja lepoa monenlaisten muistojen ja mielikuvien keskel lä. Myös hautaukset mietityttävät minua. 2024). Minä taas uskon, että kansan kirkon tie voi olla erottautuminen vain tiettyyn määrään asti. Arvelen, että resonanssia etsivässä tilaisuu dessa kaksi asiaa nousee esiin. Yksi näistä tavoista on juurtua perinteisiin käsityksiin ja tapoihin ja vaatia niille jumalal lista arvostusta ja kunnioitusta, vaikka ne eivät pohjimmiltaan vastaa enää kristillisen uskon ja kirkon sanomaa. Suomessa kastetaan näinä aikoina vähän yli 50 prosenttia syntyneistä lapsista. Toisen ajautumisen mah dollisuuden tarjoavat aloit teet kirkon uudistamisek si ja nykyaikaistamiseksi. ”Tilanne on sakramentti ja kirkkoopilli sesti karmaiseva,” totesi Jussi Rytkönen Kotimaan pääkirjoituksessa (5.4. Kahvipöytäkeskustelujen pohjalta tiedän, että osa papeista lähtee kutsuttaessa niihin mu kaan, suurin osa ei
teologia kirkkovuosi | Mikkelinpäivän nimi viittaa tunnetuimpaan arkkienkeliin. Mitä on tapahtunut. Suomentanut Miikka E. On, ja paljon. On absurdia lukea menneiden vuosikymmenten ennusteita siitä, miten koneet helpottavat työsarkaamme, lisäävät päiviin tunteja ja vähentävät kiirettä. Har va pohtii hopun keskellä pahan ongelmaa tai ylösnousemuksen ih mettä. Tämä Fontaine Saint-Michelin suihkulähde sijaitsee Pariisissa. Muistamisen arvoinen on Gre goriuksen sana siitä, ettei kenen kään pitäisi olla kovin kärkkääs ti tyrkyllä virkaan: ”On paljon sel laisia ymmärtämättömiä ihmisiä (kuten minä), jotka eivät osaa ar vioida omia taitojaan ja jotka ovat innokkaita opettamaan asioita, joita eivät ole itsekään oppineet – – sanoudumme irti heistä, jot ka oppimattomina ja yliinnokkai na tavoittelevat opettajan tehtävää kirkossa.” JUSSI RYTKÖNEN ” Kirkon pastoraalisessa työssä näyttää olevan runsaasti sellaista, joka pysyy samana ajasta aikaan. Enkelien ominaisuudet ja ky vyt ylittävät ihmisen voimat ja tai dot. Enkelit ovat kristinuskon teolo gisen rakennuksen voimia, jotka pakenevat ihmisen janoamia tark koja määritelmiä. Kirje Leanderille. Tärkeää on, että enkeleitä ei tule palvoa. Hänet mainitaan Raamatussa Danielin kirjassa, Juudaksen kirjeessä ja Ilmestys kirjassa. Kirjan sivuilta avautuu myös se tosiasia, että kirkon pastoraalises sa työssä näyttää olevan runsaasti sellaista, joka pysyy samana ajas ta aikaan. Teknologian vaiku tus työelämään ja vapaaaikaan on ollut käänteinen. Enkelit ovat Jumalan luomia, ylimaalli sia olentoja. Rooman imperiumin perinnön, kansainvaelluksien kuohun ja ger maanikuningaskuntien päälle al koi keskiajalla osaltaan kirkon ja sen ajattelijoiden työn pohjusta mana rakentua tuleva Eurooppa. Olisikohan Kierkegaard muistanut ahdistua, jos elämänrytmi olisi muistuttanut nykyistä. STKSJ 2024. Paholainen, Jumalan vastustaja Saatana, on Vanhassa testamen tissa alun perin Jahven palvelija. Heitä ovat esimerkiksi Haniel, Puriel ja Uriel. Enkelin kosketus ralaisuudessa. Ylhäältä alaspäin puhutaan sera feista, kerubeista, valtaistuimis ta, herruuksista, valloista, voimis ta, hallituksista, arkkienkeleistä ja enkeleistä. E n s i m m ä i s tä luonnehditaan kirjassa ”keskiajan merkittävimmäksi johtamistaidon oppikirjaksi”. Toi saalta arkki tai ylienkeli Mikaelil le pyhitetystä kirkosta on nimensä saanut myös EteläSavon keskus paikka Mikkeli, omaa sukua Savi lahti. Bachin Johannes-passiossa. Hänen kirjalli sesta jäämistöstään on nyt suomennet tu kolme tekstiä: Pastoraalisääntö, Laulujen laulun se litys ja Kirje Lean derille. Evankeliumeissa enkelit liit tyvät monin kohdin muutenkin Jeesuksen vaiheisiin, syntymän il moittamisesta erämaan kiusauk sien voittamiseen sekä Getsema nen lohduttajaan ja haudalla näyt täytyviin enkeleihin. Enkeleitä on myös esimerkiksi jesidismissä, mandealaisuudessa ja zarathust ” Enkelit ovat kristinuskon teologisen rakennuksen voimia, jotka pakenevat ihmisen janoamia tarkkoja määritelmiä. Laulujen laulun selitys. Rafael taas suojelee ainakin sokeita, rakasta vaisia, lääkäreitä ja nuorisoa. Kaiken kaikkiaan Gregoriuksen piispoja ja heidän tehtäviään kos kevaa ajatuksenjuoksua lukiessa on ihailtava tämän paavin teolo gista, pastoraalista ja psykologis ta ymmärrystä ja kirkon tehtävän syvällistä tajuamista. Kuvan patsas on Francisque-Joseph Duret´n veistämä. Raamattuun ja traditioon pe rustuu myös enkelien hierarkia. Gabriel on muun muassa diplo maattien, pappien ja postilaisten suo jelija. Arkkienkeli Gabriel ilmestyy Luukkaan evankeliumissa pap pi Sakariaalle ja Neitsyt Marial le, Rafael taas mainitaan Van han testamentin apokryfikirjoi hin kuuluvassa Tobiaan kirjassa. Arkkienkeli Mikael kukistaa Saatanan. Lukiolaiset eivät ehdi pohtia tulevaisuutta suorittaessaan kurs seja hiki hatussa, eivätkä opiskelijat ehdi lukea kuin pakollisia kurs sikirjoja, sillä vaatimukset nyt vaan ovat käyneet sellaisiksi. Ihminen tarvitsee kiireet tömyyttä, joskus jopa tylsyyttä, oppiakseen kuuntelemaan ja ky symään. Mikael on ark kienkeleistä ylin. Hän on myös poliisien, sotilaiden ja pelastushenkilöstön suojelija. Kiire on kasvanut ja suoritettavien asioiden määrä mo ninkertaistunut. Olisiko Dostojevski ehtinyt rakentaa moniäänistä romaanimaailmaansa, jos ympäris tö olisi ollut yhtä ärsykerikas. Mikkelinpäivänä muistamme kirkkovuodessa enkeleitä, onhan päivä myös Enkelien sunnuntai. JUSSI RYTKÖNEN | kirja | Keskiajan johtamistaito Gregorius Suuri: Pastoraalisääntö. Mormonismin tun nettu enkeli on Moroni. Hengellisen johtajan on Gre goriuksen mukaan huolehdittava omasta spiritualiteetistaan, oltava nöyrä eikä hän saa tähdätä miel lyttämään ihmisiä. Matteuk sen evankeliumissa (26:53) Jeesus sanoo, että Hänen Isänsä voisi lä hettää hänelle avuksi 12 legioonaa enkeleitä. Hyvin kauniisti on enkeliuskoa muotoiltu esimerkiksi J. 18:1–6, 10) lopun ajatukseen jokaisen vä häisen omasta enkelistä. M aailman tunne tuimmat ”enke likaupungit” lie nevät EteläKa lifornian miljoonakaupunki Los Angeles ja Venäjän Vienanmeren rantakaupunki, Arkangeli. Kutsumattomat, ahdistavatkin ajatukset, ovat äärimmäisen tär keitä kohdattaviksi. Kyseessä on teksti, jossa paavi neuvoo hyvän piispuu den hoitamista. Kiireettömät tulevaisuuskuvat ei vät toteutuneet. Addiktoivat älylaitteet täyttävät usein vielä sängyssäkin aja tuksemme nopearytmisillä ärsykkeillä, sen sijaan että pohtisimme kuolevaisuuttamme tai niitä suuria kysymyksiä, jotka ärsykkeettö minä hetkinä voivat hiipiä paikalle. Omien puheidensa tai elämänsä vuok si ei saa ylpistyä. En kelit toimivat kristinuskon sala tussa todellisuudessa. Kaukana ovat päi vät, jolloin kelloon riitti yksi viisari. Kirkko, joka edustaa maailmankatsomuksellaan ja meiningil lään vastakulttuuria, voisi perustaa kymmenien komiteoittensa ja työryhmiensä lisäksi jonkin komitean tai työryhmän, joka keskit tyisi lisäämään ajattomuuspuhetta ja korostamaan kiireettömyyden ihannetta. Sillä on myös vanhempia esikristillisiä juuria juutalaisuudessa ja antii kin muissa kulttuureissa. Siis enkeleitä – mutta onko hei tä. S. | Kuva: Pixabay 24~ ~25 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Siinä Gre gorius neuvoo piispoja kolmessa suuressa asiakokonaisuudessa: piispan virkaan ryhtyminen, piis pan elämäntapa ja miten hyvän piispan pitää opettaa ihmisiä. ” Kaukana ovat päivät, jolloin kelloon riitti yksi viisari. Antiikin ja varhaiskeskiajan taitteessa elänyt paavi Gregorius Suuri (paavina 590–604) oli yksi uuden kulttuurin perustan valajis ta. Hyvin vaikuttava on myös Gregoriuksen luettelo erilaisissa säädyissä, elämän tilanteissa ja kohta loissa eläville ihmi sille opettamisesta. Saatanaa pidetään kristinuskossa monisyistä raamatullista traditio ta tulkitsemalla Jumalan hyväksi luomana, mutta langenneena en kelinä. Mummon kaappikello ei enää raksu ta hiljaa, vaan sykkii jatkuvan talouskasvun tiheää rytmiä. Hän on myös esimerkiksi Vatikaanin, Ranskan, Saksan ja Ukrainan suojelija. Opetus suojelusenkeleistä pe rustuu osittain juuri Mikkelinpäi vän evankeliumin (Matt. syyskuuta. Herän näisjohtaja Paavo Ruotsalainen kertoi oman suojelusenkelinsä ol leen nimeltään Karlits. Kiireettömyys on hengellisyyden lähde. Esimer kiksi Enokin kirja on enkelien ni mien runsaudensarvi. Raamatussa enkelit mainitaan yli 300 kertaa. Ongelma on mitä suurimmissa määrin myös kirkollinen, sillä hektinen elämänrytmi on erityisen tuhoisaa hengellisyydelle. Kirje Leanderille on lyhyt teks ti, jossa Gregorius valottaa Sevil lan piispalle Leanderille työs kentelytapaansa ja raamatuntul kintaansa. Nimeltä Raamat tu mainitsee kuitenkin vain kol me arkkienkeliä: Mikaelin, Gab rielin ja Rafaelin. Ilmestyskirjan (5:10–12) mukaan alkukielellä kreikaksi myriadeja eli miljoonit tain, laskematon määrä. Anttila. Kyseessä on käännösko koelman laajin teksti. Enkelit kuuluvat moniin eri uskontoihin. Se olisi roomalaisen pe rusyksikön miesvahvuuden mu kaan jopa 72 000 enkeliä. Paljon lisää enkeleitä nimetään juutalaiskristillisessä apokryfises sä kirjallisuudessa ja muussa tra ditiossa. Juutalais-kristillisen tradition opetus enkeleistä on mones sa asiassa yhteneväinen. Miten johdattaa ihmiset kiireettömyyden kautta hengel lisen elämän äärelle, voisi olla ensimmäinen olennainen mietintö. Ylös nousseet ovat kuin enkelit taivaas sa”). Haaveet siitä, että teknologian kehityksen myötä kaikki halukkaat voisivat keskittyä harrastamaan merki tyksellisiä asioita, käydä pitkillä pohdiskelevilla kävelyillä ja siirtyä elämään todeksi ranskalaista elokuvaa, murenivat. Hektinen aikamme kaipaa kiireetöntä kirkkoa NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Elämme huippuunsa viritetyn hektisyyden aikakautta. Sitten koittavatkin ruuhkavuodet, jolloin kukaan ei koskaan ehdi teke mään yhtään mitään. Mikael on kristinuskon traditiossa muun muassa poliisien, sotilaiden, merenkävijöiden ja ruokakauppiaiden suojeluspyhimys. Näiden kolmen erittäin mielen kiintoisen tekstin joukossa eniten huomiota ansaitsee Pastoraali sääntö. Meidän on tyy tyminen siihen, mitä Raamattu ja kristillinen traditio kertovat. 221 sivua. Erityisesti islamilaisia enke leitä ovat esimerkiksi Atid, Ra qib, Munkar ja Nakir. Matt. Hän taistelee Pa holaista vastaan, pelastaa sieluja ja suojelee juu talaista kansaa. Sen lop pukoraali Ach, Herr, lass dein lieb Engelein vie kuulijan jo pääsiäi sen jälkeisiin näkyihin: ”Oi Her ra, suo rakkaan enkelisi lopussa ni viedä sieluni Abrahamin hel maan.” Tällainen enkelin kosketus on uskovan turvana silloinkin, kun hän valmistautuu viimeiselle mat kalleen. Siksi hänen ajatteluunsa perehtymistä on pai nokkaasti suositeltava. 22:30: ”Ei ylösnousemuksessa oteta vai moa eikä mennä vaimoksi. Laulujen laulun selitys on mys tiikan täyttämä allegorinen ekse geesi eli tulkinta, jossa Gregorius melko erikoisella mutta hengelli sesti syvällisellä tavalla käsittelee aihettaan. He ovat Jumalan sa nansaattajia, ruumiittomia ja su kupuolettomia (vrt. Heidän yhteinen muistopäivänsä on 29. | kolumni | E n tiedä edellyttääkö hengellisyyden herääminen ja vil jeleminen hiljaisuutta tai luonnon rauhaa, mutta aikaa se edellyttää eikä sitä ole enää juuri kenelläkään
MARI TEINILÄ ” Arkunkantajat huomasivat, että yli kaksi metriä syvässä haudassa oli orava. Päivän varsinaista aihetta aja tellen ensimmäisen vuosikerran evankeliumi ei tunnetusti aivan heti saarnaajalle apuaan suo: suuri osa sen tekstistä keskittyy lapsiin. t. Raamatussa Herra puhuu tai il mestyy kansalleen ja yksilöille kyl lä itsekin, vaikka enkelit ilmoitta vatkin viestejä. Toisaalta kyse on myös sii tä, mitä uskonyhteisössä on ope tettu: enkelithän eivät ole palvon nan kohteita. Ari Roiha Seurakuntamestari Pyhän ristin kirkossa ja Kangaslammin hautausmaalla Ollut alalla 2,5 vuotta Parasta työssä on erilaisten ihmisten kohtaaminen Iisalmen Pyhän ristin kirkko . Ari Roiha kertoo, että kun joku aika sitten paikallisella hau tausmaalla oltiin laskemassa saatto joukon läsnä olles sa arkkua, hän ja arkunkantajat huo masivat, että yli kak si metriä syvässä haudassa oli ora va. Seurakuntamestarin työssä ta pahtuu kaikenlaista. – Tähän työhön kuuluu kuiten kin myös paljon iloisia kohtaami sia kasteissa ja avioliittoon vihki misissä. Valmis tuttuani pääsin Iisalmeen töihin. Alttarilla on neljä kynttilää. Ja onhan eräänlainen ”uusen keliusko” postmodernissa Suo messa varsin yleistä – olkoonkin, että tällöin asiassa ollaan usein jo siirrytty standardikristinuskon reunoille ja ulkopuolelle. |K uv itu s: G un D am én | suntio ja kirkko | Uusi ura kuusikymppisenä I isalmen maamerkki, Pyhän Ristin kirkko sijaitsee Kirk kopuistikon korkeimmalla kohdalla. Ovathan enkelit jotakin aivan muuta. pyhä T ämä sunnuntai on alun perin arkkienkeli Mi kaelin ja samoin myös kahden muun Raama tusta tutun arkkienkelin, Gab rielin ja Rafaelin muistopäivä. Säi lyihän katolisten pyhimystenkin kunnioitus luterilaisessa Suomes sa uuden kirkollisen vallan varjos sa varsin pitkään. Uuno Eskolan suunnittelema alttaritaulu Jeesus Ristillä on valmistettu mosaiikkipaloista. Iisalmen Pyhän Ristin kirkossa yksi erityispiirre on mosaiikista tehty alttaritaulu. 5:13–15, Ap. Tässä tapauksessa molemmat näkökulmat ovat kuitenkin oi keassa. Tekstit: Ps. – Koen että siihen minulla on lahjoja. Valmistumisvuosi 1934 . 148:2, Joos. Siinä tapaukses sa saarnaan tosin rakentuu sellai nen pieni riski, että lasten, heidän uskonsa ja enkeleiden sinänsä ai heellinen toisiinsa kytkeminen voi tahattomasti myös vahvistaa sitä narratiivia, että suojelevat enkelit ovat sellainen lasten juttu, pienten maailmaan kuuluva asia. Jälkimmäinen näkökulma on täysin luvallinen. 18:1–6 (7–9) 10. Seurakuntamestarin työssä ras kainta ovat olleet pienten lasten siunaustilaisuudet. 12:5–11, Matt. Kun kuusikym mentä ikävuotta al koi lähestyä, leireiltä toipuminen alkoi kestää leirivapaita pidem pään. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Tarinan mukaan mosaiikkipaloja on yhtä paljon kuin silloin oli ihmisiä yh teensä Iisalmen kaupunki ja maa laisseurakunnissa. Olen saanut hyvää palautetta ihmisten kohtaamises ta. Kristinuskon opetus enkeleistä sisältää sekä Vanhassa että Uu dessa testamentissa ajatukset enkeleistä Jumalan sanansaatta jina ja ihmisen suojelijoina. Kun Ari Roihalla on Pyhän Ristin kirkossa hetki aikaa, hän saattaa istua etupenkkiin katso maan alttaritaulua, Jeesusta ris tillä. Roiha oli tarkoittanut oravaa. | Kuvat: Mari Teinilä 26~ ~27 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Liturginen väri on valkoinen. Vasta jakeen kymmenen viittaus ”näiden vähäisten” enke leihin tuo meidät itse aiheen ää relle – ellei saarnaaja sitten halua evankeliumiperikoopin mukai sesti, mutta pyhän aihetta mo difioiden, puhua vaikkapa lasten kaltaisuudesta ja lapsesta uskon esikuvana. Lumisella säällä Roihan tehtä viin kuuluu lapioida kirkon viiden eri uloskäynnin portaat puhtaaksi ja hiekoittaa ne. | Mikkelinpäivä | Enkelit ovat myös aikuisille JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Heprealaiskirjeen mukaan jotkut ovat tietämättään saaneet pitää enkeleitä vierainaankin. On hyvä, että menneiden aikojen suuresti karsitusta muistopäivien täyttämästä kalenterista luterilai seen kirkkoon on tällainenkin päi vä jäänyt. Tämä kaksinainen toimenkuva on teo logisesti samalla kertaa sekä mie lenkiintoinen että vähän ongel mallinenkin. – – Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Kyseessä oli ortodoksikirkkoon kuuluneen ihmisen hautaan laske minen. Ari Roiha on tehnyt pitkän uran nuorisotyöntekijä nä. Ari Roihan mukaan antoisinta seurakuntamestarin työssä on ih misten kohtaaminen. Paikalla ollut ortodoksiisä sanoi ihmetelleensä, että kyllä pä luterilaisella puolella ylösnou seminen tapahtuu nopeasti. Valmistellessaan messuja seurakuntamestari Ari Roiha joutuu kuitenkin laskeu tumaan jyrkkiä portaita, sillä eh toollisvälineet sijaitsevat kirkon kellarissa. Miettimään sitä mistä on tullut, missä on nyt ja mihin on menossa. 34:8, Ps. Jos terveys sallii, jatkan työnte koa vielä eläkeiän täytyttyä, sillä kirkon palkoilla eläkettä ei juuri kerry. Se oli yksi syy alan vaihta miseen. Kolehti kerätään lasten, nuorten ja perheiden kristillisen kasvatuksen tukemiseen Lasten ja nuorten keskuksen kautta. Silloin satoi rankasti ja suntion päätöksellä arkku laskettiin alas oravasta huolimatta. Orava saatiin takaisin maan pinnalle lankun avulla. Kristinuskon opetukselle enke leistä on kysyntää ja Mikkelinpäi vä on sellaiselle opetukselle erin omainen sauma. Matteuksen evankeliumi 18:1–6 (7–9) 10 Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Arkkitehti Eino Pitkänen, päätytornillinen basilika, tyyli klassismia, jossa viitteitä funktionalismiin . Mutta kolmanneksi kyse on kuitenkin myös uskon maailman sellaisista virroista, joita yhtei sö ei välttämättä kontrolloi. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Aikuinen ihminen sen sijaan kääntyy hädässään suoraan Isän Jumalan tai Jeesuksen puoleen. 103:19– 22, Ps. Se on tehty Italiasta tuo duista mosaiikkipaloista. – Viime talvi oli tässä suhteessa erityisen työläs. – Alttaritaulu kiinnittää eniten kirkossa kävijöiden huomiota. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” ensi pyhänä Mikkelinpäivä on aiheeltaan ”Jumalan sanansaattajat”. – Hain opiskelemaan Järven päähän STEPopistoon. Mutta kyllä enkelit varje levat myös varttuneita kansalaisia. Ehkä monen ihmisen usko on avun ollessa tarpeen kiinnitty nyt helpommin enkeleihin kuin Jumalaan, josta ei kymmenen käskyn etiikassa saisi edes kuvaa tehdä. Ja vaikka lasten kirjojen kuvitus on aina sisältänyt pieniä kulkijoita tiellä tai sillal la suojelevat enkelit Psalmin 91 hengessä, sanoo psalmi 121 Her ran varjelevan ihmisen askeleet, lähdöt ja tulemiset. Niinkö. Osaan lähestyä surevia, keskittyä kuutelemaan ja kysy mään toiveita. Pyhän Ristin kirkon yksi eri tyispiirre on alttaritaulu Jeesus ristillä. Ari Roiha vaihtoi uraa nuorisotyöntekijästä suntioksi. Kun arkku oli haudan pohjal la, Ari Roiha totesi kantajille, että ei hätää, hän on elossa
EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Muistokirjoituksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi. Helsingin Maalariammattikoulun päästötodistus ja kisällikirja taskussaan (1951) Antero astui palvelukseen Santahaminan erillisjääkäripataljoonassa. Toimeen oli tartuttava valikoimatta: viljan puinteihin, miesten töihin tukkimetsään, kalastukseen ja maataloustöihin. Uhrautuva asenne laajeni. Hänen elämänsä todistaa sodanjälkeisen Suomen sisukkaasta noususta. Hän nousi Paavalin seurakuntaneuvoston varapuheenjohtajaksi ja nuorisotyötoimikuntaan. Omaiset Merkityksellistä sisältöä Näköislehti on luettavissa verkossa torstaisin klo 8.00. Antero valmensi itseään vielä kivija putkitöillä Leppälahdessa ja Niemikylän kivilouhimolla. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Vuodesta 1948 Antero Alasen työt ja kotipaikka olivat Helsingin Punavuoressa, Hermannissa ja Itä-Pakilassa. Antero Alanen oli aatteen ja hengen mies rauhaa etsivässä maailmassa. Kiitämme lämpimästi teitä, jotka kunnioititte RISTO LEHTOSEN muistoa ja otitte osaa suruumme. Hän osallistui Malmin ampumaradan harjoitusammuntoihin, Helsingin olympialaisten valmisteluun, aliupseerikouluun Turussa. Hänen luottamuksensa ylitti puolueja katsomusrajat. Antero teki elämäntyönsä maalarimestarina, lukuisien kiinteistöjen isännöitsijänä, yrittäjänä ja toimitusjohtajana. Hän oli syntynyt Kurun Vaakaniemessä 23.7.1932. Isän ja isoisän kultainen sormi osoitti huolehtivaa hellyyttä jälkikasvulle. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Eettisesti korkea arvopohja ja vahva moraali nosti hänet kristillisen työväenliikkeen ja kirkon johtopaikoille. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Jos et ole vielä tilaaja, TILAA NYT! Printtilehden tilaajana sinulla on kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Kotimaa kanssasi – missä, milloin vain! Antero Alanen Kristillisen työväenliikkeen voimahahmo Antero Alarik Alanen kuoli 92-vuotiaana Helsingissä 30.7.2024. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Tekstin pituus 2000–3000 merkkiä välilyönteineen. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Sodan varjostama kouluaika valmensi ahkeraan työntekoon. Nuorempi veli Hannu kertoi isoveljen tuen tärkeydestä koulutus-, työja asuntoasioiden järjestämisessä. Antero kihlasi Kirstinsä jouluaattona 1954, toukokuussa 1955 alkoi 65 vuotta kestänyt avioliitto. Kirjaudu sisään Kotimaa.fi:ssä ja pysy ajan tasalla kirkosta ja yhteiskunnasta. Nauti maksullisista jutuista ja monipuolisesta sisällöstä: uutisista, artikkeleista, podcasteista ja paljosta muusta. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. 25,5 %. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Myöhemmin 45-vuotiaana (1977) hänet määrättiin Lohjalle Väestönsuojelukouluun. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Antero siunattiin Malmin hautausmaahan 24.elokuuta. Työuransa Antero aloitti 13-vuotiaana (1945). Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 25,5 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Lapset Riitta ja Kirsi syntyivät vuosina 1956 ja 1960. Hän johti Kristillisen Työväen Liittoa ja vastasi liiton omistamasta Torkkelinkatu 11:n kiinteistöstä isännöitsijänä, rahastonhoitajana sekä perinteen ja historian tuntijana. VELI-MATTI HYNNINEN PAAVO SALAKKA Kirjoittajat ovat Antero Alasen ystävärovasteja | kuolleet | jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Antero tunnusti ”vaaleanpunaisuutensa” liittymällä sosiaalidemokraattiseen puolueeseen (1970). Hänen rauhallinen tapansa hoitaa yhteyksiä herätti laajan luottamuksen. Eräs kokoomuslainen kertoi äänestäneensä ensimmäisen kerran demaria kun oli mahdollisuus äänestää Antero Alasta. Muistotilaisuudessa Anteron chileläis-suomalainen jälkikasvu herkisti runsaan saattoväen suloisilla rauhansävelillä. Uhrautuva rakkaus ulottui laajalle. Veljesrakkaus kukoisti. 24 %. Hänet valittiin kolmasti Helsingin hiippakunnan maallikkojäseneksi kirkolliskokoukseen
– Ja kyl mie uson, et taivaa en kelitkii tykkäis karjalapiirakoist. Viinikan kaupunginosasta kolme tonttia, joille se aikoo rakentaa kirkon ja seurakuntatalon. Evakot joutuivat jättämään Karjalaan paljon, mutta ruuat kul kivat sydämessä. Lähelle tulee Raamatun ajatus: vieraanvaraisuus kannattaa, sillä vieraana saattaa olla enkeleitä. Rakkaudella hän leipoo myös karjalanpiirakat. Pääsin sano maa, jot toin 100 piirakkaa, joutu kaaha syömää. Vastaajat olivat siitä melko yksimielisiä, että suomalaisen kesäjuhlan sijaan kyseessä on KMN:n yleiskokous, joka pidettiin vuonna 1983 Vancouverissa. Tosin resepti oikean ma kuiseen rieskaan pitäisi saada jol tain taitajalta. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoit teeseen toimitus@kotimaa.fi, ai heeksi mysteerikuva ja lehden nu mero, tai kommenttina Kotimaan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Voiko karjalan piirakoiden leipomista pitää har rastuksena. Karjalaiselle on katastrofi, jos etenkin juhlissa tarjottavat lop puvat. Nyt Virta tarttuu pulikkaan lähinnä pidemmillä vapail la. | Kuva: Jukka Granström 30~ ~31 Kotimaa | 27.9.2024 Kotimaa | 27.9.2024. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan yksittäisestä henkilöstä. ERJA SAARINEN ” Ja kyl mie uson, et taivaa enkelitkii tykkäis karjalapiirakoist. Sillo niit on kiva tehä, Vir ta pohtii. Kar lit s |K uv a: G un D am én | vastaus | Telttakuva keräsi poikkeuksellisen paljon vastauksia. Arkistonhoitaja pyy tää Kotimaan lukijoiden apua ku vien tietojen selvittämisessä. Toki. Näin syntyy nät ti piirakka. Koronaaikaan saattoi Virran pöydässä olla tuoreita piirakoita useana viikonloppuna peräkkäin. Mikä oli Paavo Ruotsalaisen suojelusenkelin nimi. EteläKarjalassa, Joutsenossa, josta Virran perhe on kotoisin, pii rakoita tehtiin usein arkenakin. Kutsu samaan pöytään oli tärkeää välittämisen osoittamista ja vieraanvaraisuus helppo tapa luoda yhteyttä. Kun korona li säsi kotonaoloai kaa, pyysi Virta vai moaan opettamaan miten homma hoi detaan. Eikä piirakoissa ihan arkitöistä ole kyse. 50 000 2. Vedoten siihen, ettei kaupunki ole viime aikoina myynyt eikä kunnan edun kannalta ole viisasta myydä yrityksille tontteja omiksi, rahatoimikamari, tietysti sosialistisen enemmistönsä päätöksellä ehdotti tontteja luovutettavaksi ainoastaan vuokralle 50 vuodeksi. – Ku äit toi ystäväsä tekemii pii rakoit kottii, niit sit lipastii tuo reeltaa kymmenäki kappalet, Vir ta muistelee. 1. 3. Mistä Johanna Sandberg on syntyisin. – Ei ne pelkästää juhlii liity, saa tan mie vasite tehä niit muuten nii. Kalle Virta osaakin tehdä taikina pallosta oikeanmallisen, rypyttää piirakan painamalla, ei nipistä mällä, antaa sormien tuhraantua puuroon, käyttää pulikkaa, jolla vaimon mummo pyöräytti ohuen kuoren oikeaan muotoon sekun nin sadasosassa. – Voi ne olla välil aika omalai sesa näkösiikii, Virta vähättelee. Muut perinnepiiraat, kuten tsu pukat, sultsinat, kukkoset tai vat ruskat ovat jääneet vieraammiksi, mutta perinteisen joutsenolaisen höpsötysrieskan tekemistä on jo yritetty. Lapsuuden kokemukset liittyi vätkin lähinnä syömiseen, ja into itse tekemiseen heräsi vasta koro nan myötä. Laulu raikaap, runot soljuup, vaa kaikes o rakkaus. Näin kuvaa itseään Kalle Virta. – Vaimon kans ol kyl piirakoi he tekemisest puhuttu. Salo muisteli, että ”Teltta oli pystytetty lähellä Tyynen valtameren rantaa.” Kuvan henkilöt ovat usean vastaajan mukaan vasemmalta Martti Lindqvist, Pirkko Lehtiö, Ilari Rantakari ja Katariina Ruokanen. Hää ol oppint sen mummoltaa, joka ol varsinaine piirakkamestar: saat to soittaa aamul, että tääl olis 100 piirakkaa, joutukaaha hakemaa. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Ete läranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Virta on aina laitta nut ruokaa, mutta leipoja hän ei ole ollut ennen kuin piirakat tuli vat tärkeiksi. 26.9. 2. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. 1. – – Tähän asti on maassamme yleensä ollut tapana, että kunnat kirkkorakennusten tarpeeksi tarjoavat ilmaiseksi sopivan tonttialueen. Kalle Virta on kokeillut myös piirakan ”modernia ajelua” pastakoneella, mutta se ei ollutkaan helpompaa. Mut kyl se vaatiip vähä enäm pi vappaata aikaa, oikeestaa oman päiväsä. Arkistonhoitaja tie tää kuka on kyseessä, mutta on kiinnostavaa nähdä kuinka moni tunnistaa henkilön nuoruuden kuvasta. Paljonko seuraajia on Suomen Sieniseuran somealustalla. 1924 Tampereen evankelis-luterilainen seurakunta pyysi viime vuonna ostaa kaupungilta n.s. Sas tam ala sta 3. Harrastuksena karjalanpiirakat Kalle Virta Kansan Raamattuseuran toiminnanjohtaja K arjalaispoika, ilost ja elämä syvvyyest tehty. kirkkokahvit Mysteerikuva K otimaan valokuvaarkis tosta löytyy monta laati kollista kuvia, joista ei käy ainakaan kunnolla ilmi, keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Perinnettä pitä vät elävänä vierailut synnyinseudulla. Simo S. Harrastushan on ainakin Wikipedian mukaan ”vapaaajan toimintaa, joka ren touttaa ja tuottaa mielihyvää”. ”Yhteiskunnassamme mikään muu taho kuin kirkko ei sano niin suoraan, että tälläkin hetkellä joku kuolee, on sairas ja peloissaan.” Jani Toivola Kirkko ja kaupunki -lehden haastattelussa 18.9. Ohut kuori syntyy pulikalla. – Nyt oon muutaman vuon na talkoillu niit molempie mum moloihe joulupöytii
Räkättirastaalla on ikävän kuu loinen nimi. Yksi tällainen katveeseen jää nyt ja hieman hyljeksitty lintu on räkättirastas ( Turdus pilaris). – Pistän porukan laulamaan kuin enkelit, hän sanoi työpaik kahaastattelussa. Laulu on räksättävistä ää nistä koostuvaa kirskuntaa ja vi Räkätti kuorolaisena Räkättirastas on suotta huonossa maineessa. Hän antoi potkujen uhalla tehtävän. luomakunta Räkättirastas kuvattuna Lapinjärven hautausmaalla. Laji suosii kulttuuriympäristöjä ja niiden laitamia. O n lintuja, jois ta voi heti sanoa, että onpa kaunis. Niin kanttori meni ja kuuli mahtavan lintukoron laulavan ke vätaamun iloa ja kauneutta. Kirkkoherra opasti nuorta kanttoria. – Muista kuitenkin, että mei dän kuorolaiset ovat ihmisiä, ei vät enkeleitä. Räkättirastas on muuttolintu, mutta hyvinä pihlajanmarjavuo sina niitä jää Suomeen talvehti maan. Seuraavalla kerralla kukaan kuorolaisista ei tullut harjoituk siin. Hän halusi johtaa maan parasta kirkkokuoroa. Varsinkin lähi etäisyydeltä moni pikkulintu on kuin taideteos. – Ja mikä mahtoi olla tämän lintukuoron opetus, hän kysyi myöhemmin tavattuaan kirkko herran. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi, taivaallinen kuoronjohtaja, tee meistä arjen räkäteistä sellainen kuoro, jonka ääni kuuluu enkelten laulun rinnalla aina helvettiin asti: taivaassa on tilaa kaikille. Lintu pistää parastaan, miksi ihminen kävisi sitä arvos telmaan. Mutta kun kanttori piti ensim mäisen kuoroharjoituksen, hän pyysi kahta iäkkäämpää rouvaa poistumaan. Mutta on myös lintuja, joihin sitä suhtautuu jotenkin vähätellen. Se pe sii lähes koko Suomessa erityises ti asutuskeskusten ja peltomaise mien läheisyydessä. Sen nimi juontuu äänestä, joka on räk sähtävä, ei siis erityisen kaunis. Nurmikolla maasta matoa ravinnoksi kiskova räkättirastas on tavallinen näky. – Jos kuuntelit tarkkaan, siel lä lauloi Luojan antamalla äänel lään myös räkättirastas, kirkko herra vastasi. Nekin paljastuvat hienoiksi, kun pysähtyy katsomaan. Räkättirastas aloittaa pe sinnän jo vapun tienoilla. | Kuva: Olli Seppälä 32~ Kotimaa | 27.9.2024. Se pesii löyhissä kolonioissa. Tarina kertoo nuoresta mutta sitäkin kunnianhimoisemmas ta kanttorista. Sen pesimäkanta on reilusti yli miljoo na paria, joten se on yksi maamme yleisimmistä lintulajeista. sertelyä. Kirkkoherra joutui pitämään kanttorille puhuttelun. Koska muita hakijoita ei ollut, hän sai paikan. – Ikävä sanoa, mutta te kuulos tatte räkättirastailta. Tai sitten se on, jos kuuntelee avoimin mielin. Aamen. Räkätti, räksä. Hän alkoi kuunnella erilaisia ääniä ja hullaantui niihin täysin. – Nouse huomenna aamulla neljältä ja mene metsän reunaan kuuntelemaan