vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –4 Kaaoksen keskellä tärkeintä on selviytyä Tuomiorovasti Satu Saarinen kirjoitti tutkimuksen isoäitinsä matkasta Saksaan ja takaisin toisen maailmansodan loppuvaiheissa 16 4 Syksyn satoennuste on huono, mutta ruokaturva on silti hyvässä mallissa 9 Suomi ei ole tunnustukseton valtio, mutta ei tunnustuksellinenkaan 12 Kotimaa kysyi toivosta: Se on Kristuksessa ja ihmisissä jotka keskustelevat. syyskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ja an i Fö hr 11 6. N:o 39 | 29
– Kaikessa on kyse myös arvolupauk sesta. Se ei ole ikinä valmis, koska tietoturvan uhkavektorit kehittyvät koko ajan. Siellä täällä pitkin Suomea kirkkorakennuksia muutetaan nyt monimuotoisemmiksi. Mutta pääsääntöisesti voi työskennellä murehtimatta, että aiheuttaa jonkinlaisen tietoturvariskin. Mutta voiko palvelija muuttua herraksi. Tietohallinto on tukipalvelua organisaatiolle, jotta se voi keskittyä omaan ydintehtävään. 2 Mitä muutoksia koko kirkon tietohallintoon voisi lähivuosina olla tulossa. Käytännössä nähtävyyskirkkojen pääsymaksu tukee niiden ylläpitoa ja taloutensa kanssa painiskelevien seurakuntien toimintaa. syyskuuta 2023 19 teatteri Nukkekodin kulissit romahtavat KOMteatterissa 19 radio ja tv Radiohartaukset ja jumalanpalvelukset 22 Mikkelinpäivä Satu Kreivi-Palosaari kävi metsäretkellä Opettajan kanssa 23 kirkko ja minä Iida Laakso käy kuoroharjoituksissa Lastenkappeli Pikku Laurissa Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Niihin lisätään kahvilatilaa, keittiötä sun muuta, jotta niihin voidaan siirtää erilaisia tilaisuuksia ja ruokailuja samaan aikaan, kun luovutaan muista rakennuksista. – Parhaimmillaan tekoäly tuottaa meille tehostettua kyvykkyyttä sen datan hyödyntämisessä, mitä meillä organisaationa on. EMILIA KARHU Tehdään kirkoista olohuoneita H elsingin tuomiokirkkoseurakunta päätti viime viikolla, että tuomiokirkkoon tulee ensi kesänä pakollinen pääsymaksu. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Tavoitteena on ihmisläheinen kirkko ja yhteiskunta. Ne ovat väkeviä, pelottaviakin. Toisaalta ne koetaan ikävinä, sillä kirkon pitäisi olla aina avoin kaikille. 4 Miten tekoäly mahdollisesti muuttaa kirkon tietoja viestintätekniikkaa. Tehdään kirkoista koko kylän pyhiä olohuoneita! Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Tähän saakka pääsymaksu on ollut käytössä niin ikään Helsingissä sijaitsevassa Temppeliaukion kirkossa ympäri vuoden sekä nähtävyyksinä pidettävissä Petäjäveden kirkossa, Karunan vanhassa kirkossa ja Seilin museokirkossa. Miltä uuden työn aloittaminen kirkossa on tuntunut. Tuomiokirkon valkoisia seiniä ja kultaisia enkeleitä pääsee katsomaan kahdeksalla eurolla kesäkuukausina arkisin päiväsaikaan. Voimallisia sankareita, taivaan sotajoukkoa. Ja silti: Jos enkeli sanoisi minulle kuten Joosualle aikoinaan ”Riisu kengät jalastasi, sillä paikka, jossa seisot, on pyhä”, minä riisuisin. Itse koen vieraiksi sekä sotaisat enkelit että kiiltokuvahahmot. | Kuva: Jukka Granström ANNI RINNE – Kirkkohallituksen tietohallintojohtaja N:o 39 | 29. Siihen liittyy sovelluksia, joista yksi on koneoppiminen. Se ilmenee myös taustalla, ja kirkon työntekijät eivät ehkä muutoksia aina edes huomaa. – Todennäköisesti lisää digitalisaatiota. Muista, että hän on lähelläsi, tottele häntä äläkä vihastuta häntä”, Herra sanoo Toisessa Mooseksen kirjassa. Se on apuväline, se ei ole älykkyyttä siinä mielessä kuin ihmisen älykkyys. Pikemminkin niiden pitäisi tähdätä lisäämään merkityksellisyyttään omassa ympäristössään. Tämä on hyvää kehitystä. Toki se herättää myös vastustusta: kirkon pyhyyttä halutaan vaalia, ja muu kuin jumalanpalvelus tai hengellinen konsertti ei joistakin tunnu sopivalta sellaiseen tilaan. JUSSI RYTKÖNEN Kirkkohallituksen tietohallintojohtajan Anni Rinteen mukaan tekoäly on hyvä apuväline. Tässä mielessä kiinnostava vertailukohta on Istanbulissa Hagia Sofia, joka moskeijaksi muutettuna onkin nyt ilmainen kohde, kun se aiemmin kirkkomuseona oli maksullinen. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Vanhassa testamentissa enkelit ovat kaikkea muuta kuin hempeitä, lempeitä tai kiiltokuvamaisia hahmoja. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Suomenlinnan kirkossa ja Kampin kappelissa pääsymaksua kokeiltiin tällä kesäkaudella. 3 Suhtaudutaanko kirkossa tietoturva-asioihin riittävällä vakavuudella. Muille kuin nähtävyyskirkoille ei pääsymaksua voi talousratkaisuksi kuitenkaan suositella. Ei kirkkojen kunnossa ja lämpimänä pitäminen ole ilmaista eikä rahaa tyhjästä siunaannu seurakunnillekaan. Liioin ei tunnu uskottavalta kuva enkelistä ylittämässä vaarallista siltaa lasten kanssa. Pääsymaksut herättävät monenlaisia mielipiteitä. 1 Tulet puolustusvoimista. Minua aina kylmää raakoja menetyksiä kokeneiden puolesta, kun varjeluksesta vakuutellaan. Siksi tietoturva ja -suoja ovat joka päivä läsnä. – ICT [tietoja viestintätekniikka] on luonteeltaan samanlaista oli organisaatio mikä tahansa. – Ei siitä kovin helposti tule herraa, mehän itse päätämme, miten me haluamme kehittyä ja hyödyntää näitä työkaluja. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. On parempi, että kirkko rakennuksessa on elämän makua ja kahvin tuoksua. Miekat tanassa vahtimassa, että ihmiset elävät Jumalan tahdon mukaista elämää. 5 IT-teknologian pitäisi olla työn tekemisen väline. Niin usein on tehnyt mieli huutaa: Missä suojelusenkelit olivat, kun niitä olisi tarvittu. – Tietoturvassa on aina kehitettävää. Toisaalta ne ovat jo tuttu tapa Euroopan nähtävyyskirkoista kuten Lontoon Westminster Abbeysta tai Vatikaanin Pyhän Pietarin kirkosta. viikon henkilö ”Digitalisaatio kirkossa lisääntyy” Anni Rinne aloitti Kirkkohallituksen tietohallintojohtajana elokuussa. Mutta minkä kuvan pyhästä antaa tyhjänä rapistuva kirkkorakennus, jota seurakunta ei pysty hoitamaan ja jolla ei ole enää merkitystä ympäröivälle yhteisölle. Esimerkiksi tekoälyä hyödynnetään sellaisissa prosesseissa, joissa työntekijä on yleensä vain tyytyväinen saadessaan eräitä asioita valmiina ja voidessaan keskittyä tähdellisempiin asioihin. Siihen tekoälynkin hyödyntäminen pohjautuu. ”Minä lähetän enkelin kulkemaan sinun edelläsi, suojelemaan sinua matkalla ja viemään sinut siihen paikkaan, jonka olen sinulle varannut. Se käyttää algoritmeja ja kehittää oppimisen mallin. Ne voivat olla pieniä asioita, jotka muuttavat tekemisen luonnetta ja toimintakulttuuria tuoden sinne jotakin uutta
Turvallinen tulevaisuus kasvaa kotimaan pelloilla ruokaturva | Syksyn heikosta satoennusteesta huolimatta Suomella on mahdollisuus ruokkia omien suiden lisäksi tulevaisuudessa myös maailman nälkäisiä, MTK:n huoltovarmuusasioiden johtaja Markus Lassheikki uskoo. Lassheikki vertaa Suomen tilannetta Ruotsiin, jossa havahduttiin koronapandemian aikana huomaamaan, miten haavoittuvia pitkät logistiikkaketjut ovat. Suomalaisten arvostus lähiruokaa kohtaan näkyy markettien kassoilla. Ukrainan sota nosti aluksi viljojen hintoja, mutta vuodenvaihteen jälkeen ne jälleen laskivat. Maailman väestö lisääntyy, mutta samalla kasvuolosuhteet heikkenevät monella suunnalla. – Kannattavuus on vaakalaudalla, kun arvokkailla tuotantopanoksilla on saatu alhainen sato, Lassheikki toteaa. Tuore hallitusohjelma saa Markus Lassheikiltä kehuja siitä, että se ottaa huoltovarmuuden vakavasti. Tuotannossa oleva pinta-ala on suunnilleen ennallaan, mikä kertoo keskittymisestä. Esimerkiksi ohrasato on toiseksi pienin kolmeenkymmeneen vuoteen, ja kauraakin saadaan paljon edellisvuotta vähemmän. Onneksi ei tarvinnut, mutta siihen varauduttiin ja asetuksella määriteltiin, mitkä kohteet on asetettava sähkönsaannissa etusijalle yhteiskunnan johtamisen ja turvallisuuden kannalta. Pandemia lisäsi ymmärrystä, miksi omavaraisuus on tärkeää. Kotimainen valinta on hänen mukaansa myös valinta ympäristön, työntekijöiden ja eläinten hyvinvoinnin hyväksi. Hän muistuttaa, että asiaa on katsottava kaikkien hallinnon alojen näkökulmasta. Kyllä meillä on tähän mahdollisuudet, mutta onnistuminen edellyttää pitkäjänteistä panostamista ruoka-alan kasvuohjelmaan ja vienninedistämiseen. Ruista sen sijaan tulee reilusti, yli puolet enemmän kuin viime vuonna. – Ruoka-ala on aivan varmasti kasvuala. Ensin on kuitenkin luotava alkutuotannon kannalta reilummat markkinat. Varautuminen edellyttää laajaa yhteistyötä. Huoltovarmuusorganisaatio huolehtii, että ruoka kulkee säistä ja sodista riippumatta turvallisesti pelloilta teollisuuteen, kauppoihin ja ruokapöytiin. Laatukriteeri saa lain mukaan mennä hinta kriteerin edelle. Ruokaturvan kansainvälisessä vertailussa Suomi sijoittui viime vuonna maailman ykkössijalle. Koko huoltovarmuusajattelun juuret ovat maanviljelyssä, varautuminen on suomalaisilla geeneissä. Syyskylvöt ovat jääneet kosteuden vuoksi monessa paikassa tekemättä. Kotimaisen ruuantuotannon turvaaminen alkaa siitä, että viljeleminen, karjankasvattaminen ja muu alkutuotanto on täällä kannattavaa. Itsenäistymisen ja toisen maailmansodan aikana täällä oli nälänhätää. Kuluttajalle tämä näyttäytyy laajana valikoimana ja täysinä hyllyinä marketeissa. Ilmastonmuutoksen vuoksi kuivuus ja sade koettelevat kuitenkin ankarammin kuin ennen. Häiriötilanteita varten on myös olemassa puskurit. Yritysten on varauduttava toimimaan kriisitilanteissa. Maailman kattavaa silmää tarvitaan, sillä maanviljelykseen vaikuttavat yllättävän monet seikat lähellä ja kaukana. J ohtaja Markus Lassheikki on katsellut syksyn satoarvioita vakavalla mielellä. Lassheikki kertoo, että alueelliset erot ovat aiempaa suuremmat. MTK:n jäsenistölleen elokuussa tekemä kyselytutkimus kertoo samaa. Esillä on ollut kustannusindeksien hyödyntäminen elintarvikealan sopimuksissa. Luonnonvarakeskus julkaisi viime viikon perjantaina satoarvion, jonka mukaan Suomen pelloilta saadaan viljaa tänä vuonna noin 2,9 miljardia kiloa. – Tähän on historialliset syynsä. Ostopäätösten tekijöiden ei siis tarvitse tuijottaa halvinta hintaa, vaan esimerkiksi vastuullista tuotantoa, kalaa ja luomua sopii suosia, vaikka se maksaisi enemmän kuin halpa tuontiruoka. – Monet tilat ovat ilmoittaneet, etteivät ne aio jatkaa enää pitkään. Eloja syyskuun sateisuus on vaikeuttanut puintia ja heikentänyt viljasadon laatua. Suomalaisilta on sittemmin kysytty taajaan neuvoja huoltovarmuuden kehittämiseksi. Hallitus on ottanut tavoitteekseen kaksinkertaistaa suomalaisen ruokaviennin. MTK:n strategiasta ja huoltovarmuudesta vastaava johtaja Markus Lassheikki rohkaisee alalle nuoria viljelijöitä. Tämä voi vaikuttaa ensi vuoden satoon, sillä syksyllä kylvettävät lajikkeet kestävät paremmin alkukesän kuivuutta, jota on ollut viime vuosina paljon. Valtionhallinto säännöstelee tarvittaessa sitä, miten niukkenevia resursseja käytetään ja lopputuotteita kulutetaan. Varmuusvarastoihin varastoidaan viljaa, siemenviljaa, maatalouden kemikaaleja ja perustuotannon raaka-aineita. Säistä on kiinni paljon. Muista viljelykasveista huonosti on mennyt muun muassa härkäpavulla, rypsillä ja rapsilla. Hän vastaa Maaja metsä taloustuottajain Keskusliitossa (MTK) strategiasta ja huoltovarmuudesta ja seuraa työkseen suomalaisten peltojen antia sekä ruuan tuotannon kehitystä kotimaassa ja globaalisti. Suomi voi oman ruokaturvansa lisäksi tuottaa myös muille maille ruokaturvaa, jos markkinat toimivat. – Olemme tottuneet Suomessa hyvään ruokaturvaan, Lassheikki sanoo. Lassheikkiä hämmästytti, että elintarvikehuoltoon liittyvät kohteet puuttuivat listalta. Ennen Suomen liittymistä Euroopan unioniin täällä oli 100 000 maatilaa. Hallitus aikoo parantaa alkutuottajan asemaa tuotantoketjussa. Energiahuolto on elintarvikeja vesihuollon ohella yksi keskeisimmistä. Huoltovarmuuden ammattilaiset puhuvat resilienssistä ja joustavuudesta. Vuosi sitten mietittiin, täytyykö Suomessa ryhtyä kierrättämään sähkökatkoja. – Joillakin pelloilla on kahlattu vedessä. Lassheikki muistuttaa, että kotimaisen ruuantuotannon tukeminen on samalla huoltovarmuuden tukemista ja vahvistamista. – Meillä on puhtaat elintarvikkeet, runsaat vesivarat ja hyvät työolosuhteet. Tähän maanviljelijät ovat täällä pohjanperillä tottuneet. – Suomalaisen maataloustuottajan on saatava tuotteistaan oikeudenmukainen hinta, etujärjestön edustaja tiivistää. Päivittäistavarakaupan myymästä ruuasta 80 prosenttia on kotimaista. Vertailun kohteina ovat kohtuuhinta, saatavuus, laatu ja turvallisuus. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. On äärimmäisen tärkeää, että maatalouden kannattavuuskehityksen suunta muuttuu, jotta meillä on tulevaisuudessakin alan yrittäjiä. Nyt niitä on 40 000. Tilanne on maanviljelijöiden kannalta hankala, sillä pettymyksiä on tullut peräjälkeen jo vuosia. Peruselintarvikkeiden omavaraisuusasteeseen hän on tyytyväinen. Samaan aikaan lannoitteiden hinnat ovat nousseet huimasti ja energia oli Ukrainan sodan vuoksi välillä todella kallista. Lannoitteiden ja polttoaineiden hintojen noustessa yli tietyn raja-arvon sopimus voitaisiin avata neuvoteltavaksi ostajan kanssa uudelleen. Valtioneuvosto on ohjeistanut hankkimaan vastuullisesti ja kestävästi tuotettuja raaka-aineita ja palveluja. Koulut, päiväkodit, sairaalat ja muut julkiset laitokset ostavat ruokaa vuosittain 300 miljoonalla eurolla. Omavaraisuutta on rakennettu pitkään ja määrätietoisesti. Jos tavoite toteutuu, Suomi kasvattaa itselleen erinomaisen kriisivalmiuden ruokahuollon osalta. Muun muassa Lounais-Suomessa, joka on maan tärkeimpiä tuotantoalueita, kasvua koetteli alkukesällä kuivuus. Se tarkkailee alan rakennemuutosta ja maailmanmarkkinoita. Homeet ovat saastuttaneet viljaa paikoin niin, ettei se kelpaa edes eläinten rehuksi. Täällä voidaan tuottaa leipäviljaa, maitoa ja lihaa suunnilleen sen verran kuin niitä syödään. DANIELLE MIETTINEN ajankohtaista ” Meillä on puhtaat elintarvikkeet, runsaat vesivarat ja hyvät työolosuhteet. Se on 600 miljoonaa kiloa vähemmän kuin kymmenen vuoden keskiarvo. Onko tavoite mahdollinen. Viljelijöitä stressaavat myös maailman viljamarkkinoiden hinnan vaihtelut. Markus Lassheikki haluaa nostaa keskusteluun julkiset hankinnat
Hengellinen yhteisö elää vahvasti arjessa parantaen yhteisön ihmisten elämää, Määttä arvioi. Joensuun Rantakylän seurakunnan kirkkoherra Ari Autio piti ensimmäistä kertaansa yhteiskuntapäivillä mielenkiintoisena ja mieltä avartavana. Niitä on viime ja tänä vuonna työstänyt työryhmä, jonka jäseniä oli Joensuussa esittelemässä linjauksia ja niiden taustalla olevaa tutkimustietoa. Maaseutu ja kaupunki ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa ja niiden suhde ei Vihisen mukaan ole staattinen, vaan ajassa muuttuva. Helsingin Sanomien mukaan Lehtistä saattohoidettiin Suursuon sairaalassa. Palo ei kuitenkaan ehtinyt leviämään, sillä Abdel-Aziz Manadir huomasi tulen ja ryhtyi ripeästi suorittamaan alkusammutustöitä. syyskuuta Helsingissä. Myös seurakuntien jäsenmäärä pienenee ja monet niiden korjausvelkaiset kiinteistöt ovat vajaalla käytöllä. JUSSI RYTKÖNEN uutiset ” Yleinen hokema maaseudun tyhjentymisestä ja kaikkien muutosta kaupunkeihin ei pidä paikkaansa. Harvaan asutussa ja vähäväkisessä Suomessa on EU:n määritelmien mukaan oikeastaan vain yksi kaupunkimaisen alueen kriteerit täyttävä maakunta, nimittäin Uusimaa. Tarve työsuhteiden irtisanomiseen on arviolta korkeintaan 55 työntekijää. Tästä kiitollisina Vantaan yhteinen kirkkovaltuusto luovutti 19.9. Kyse on siitä, miten voimme olla kirkkona siellä, missä ihmiset ovat eikä vain odoteta ihmisten tulevan luoksemme. Teema antoi näkökulman moniin esityksiin ja puheenvuoroihin. Suomen Lähetysseura aloittaa muutosneuvottelut Suomen Lähetysseura aloittaa muutosneuvottelut, joiden piiriin kuuluu Lähetysseuran koko henkilöstö eli 176 työntekijää. Kahden vuoden välein vietettävät Kirkon yhteiskuntapäivät pidettiin nyt neljättä kertaa. Rekolan kirkon tulipalon estänyt sai ansiomitalin Kesäkuussa 2023 Vantaan Rekolan kirkko joutui tuhopolttoyrityksen kohteeksi. Näitä asioita pohdittiin viime viikolla Joensuussa vietetyillä Kirkon yhteiskuntapäivillä. Kutsumus ja toivo kantoivat häntä ja tekivät Kallion katujen pojasta kirjailijan. – Jos mittariston kriteerit täyttyvät, seurakunnan on ryhdyttävä toimenpiteisiin tai tuomiokapitulin valmisteltava muutosprosessia. Linjaus alkaa sanoilla, jotka tiivistävät sen tehtävää ja tarkoitusta: ”Kirkon ajankohtainen kysymys on, miten se toimii ja vaikuttaa eri puolilla Suomea ja vastaa toimintaympäristön muutoksiin niin maaseudulla kuin kaupungeissa. Päivien teemana oli monella tavalla ajankohtaisesti ”Rajoilla”. | Kuva: Jussi Rytkönen 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023 Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa-lehti on luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti. – Hyvistä työntekijöistä on helpointa pitää kiinni hyvässä työyhteisössä, jossa työmäärä on hallitavissa. Kun kuntatai seurakuntaliitoksien tai yhteistyökuvioiden aika tulee, ei suuria muutoksia Jalomäen mukaan tule pelätä. Millaista paikkaperustaista päätöksentekoa kirkossa tarvitaan?” Päivien osallistujille lähetti videon avustuksella tervehdyksensä myös Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Miten kirkko on läsnä tulevaisuudessa maaseudun ihmisten elämässä. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston kirkkoneuvos Petri Määttä pohdiskeli esityksessään, mitä on olla hengellisen ja maallisen rajoilla. Kiteen seurakunnan diakoniatyöntekijä Sanna Stainer oli myös yhteiskuntapäivien ensikertalainen. Puheenvuoroja päivillä käyttivät myös muiden muassa pohjoiskarjalainen ekoteologi Pauliina Kainulainen, Taivalkosken kirkkoherra Tuomo Törmänen, Kirkkohallituksen asiantuntija Liisa Välilä, Pohjois-Karjalan hyvinvointialueen aluevaltuuston puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen, Joensuun kaupunginhallituksen jäsen Matti Väistö ja yrittäjä Eila Kärki. Kirkon yhteiskuntapäivillä elettiin rajoilla Joensuu | Kirkon yhteiskuntapäivien ohjelmassa ja keskusteluissa keskeinen teema oli maaseudun todellisuus ja kirkon rooli muuttuvalla maaseudulla. Suurta muuttoa maaseudulta kaupunkeihin ei Vihisen mukaan ole pitkään aikaan enää ollut. Työryhmän jäsen, Luonnonvarakeskuksen professori Hilkka Vihinen johdatteli päiville kokoontuneita noin 80 henkeä aiheeseen esityksellään ”Rajoilla – maaseudun ja kaupungin yhteys”. Suomalaiset määritelmät ovat Vihisen mukaan hieman poikkeavia. – Ajattelen, että maaseutuseurakunnissa on totuttu selkeämmin elämään hengellisen ja maallisen rajoilla. Seuraavan kerran kokoonnutaan uudella teemalla vuonna 2025. Yhteiskuntapäivät ovat Aution mukaan hyvä muistutus kirkon merkittävästä yhteiskunnallisesta asemasta. Se on kiitoksen ja arvostuksen aihe. Sopeutua voi Jalomäen mukaan joko ennakoiden ja hallitusti – tai rysähtäen ja kaoottisesti. – Toimintaympäristömme on ollut vaikea jo pitkään muun muassa pandemiasta ja seurakuntatalouden näkymistä johtuen, perustelee Lähetysseuran toiminnanjohtaja Pauliina Parhiala tiedotteessa muutosneuvottelujen aloittamista. Saarijärven seurakunnan talouspäällikkö Emilia Jalomäki muistutti, että työvoimasta on pulaa. Henkilöstövaikutusten vuoksi toimenpiteet edellyttävät muutosneuvotteluiden käymistä. – Välillä se tuntuu yleisessä keskustelussa unohtuvan. – Meillä Kiteelläkin väki vähenee ja vanhenee. Kirkkona meidän tehtävämme on heitä puolustaa ja rohkaista, siis puolustaa ja rohkaista, ei syyllistää eikä moittia, Jolkkonen sanoi. – Jäi sellainen tunne, että maaseutulinjauksia pitää lukea ja toivottavasti niitä käydään läpi myös seurakunnassa – ja mitä siitä voidaan ottaa meille Kiteellä. Open space -työskentelyä ohjasivat toimittaja Topi Linjama ja hiippakuntasihteeri Anna Väänänen. Hyvä työyhteisö ei kuitenkaan riistä työntekijöiden selkärangasta seurakunnan pystyssä pysymistä. Mutta monien maaseudun alueiden todellisuutta on kuitenkin se, että niiden väestö ikääntyy ja vähenee. Päivien johdosta Stainer kertoo kokevansa myös niin, että kirkon ja sen diakoniatyön pitäisi käyttää ääntään vielä enemmän, kirkon ohella mediaan ja päättäjiin päin. Hän kiitteli Kirkon maaseutulinjauksien tulevan ajankohtaiseen aikaan. Kirkon yhteiskuntapäivät Joensuussa alkoivat Osallisuuden messulla, johon osallistui vajaa satapäinen vieraiden ja järjestäjien joukko. Ehdottomasti merkittävää päivillä on ollut myös kollegiaalinen kohtaaminen ja ajatusten vaihto. Maaseudulla ollaan ennen kaikkea asumisen takia. – Maaseutu ei tyhjene, siellä olemisen tapa vain muuttuu. Yhteiskuntapäivien aikana julkistettiin myös Kirkon maaseutulinjaukset. Kirkko on vahva osa sivistynyttä yhteiskuntaa. Ja eläminen järjestetään sen mukaisesti. Manadirin nopea toiminta esti palon leviämisen ja vakavampien vahinkojen syntymilyhyesti sen. Mitä yhteiskuntapäiviltä jäi käteen. Vihinen muistutti, että yleinen hokema maaseudun tyhjentymisestä ja kaikkien muutosta kaupunkeihin ei pidä paikkaansa. Viivyttelystä ei ole hyötyä. Mitä muutos tarkoittaa ja mitä se tarkoittaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kannalta. He tekevät kutsumustyötä, usein pienellä palkalla ja kellon ympäri. Omanlaisensa ongelma voi olla sekin, että maaseudun hiljentyviin seurakuntiin ei aina saada rekrytoiduksi tarvittavaa työvoimaa. Aika iso osa maasta on kausittain kasvavaa aluetta, Hilkka Vihinen sanoi. kokouksessaan Manadirille Suomen palopäällystöliiton ansiomitalin esimerkillisestä toiminnastaan. Merkityksellistä sisältöä Ilmoita Kotimaassa! Kysy myös pakettimyyntiä, jolla tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle.. – Näimme rajanylitystilastoja, kuulimme itärajan aitahankkeesta ja rajajääkärikomppanian kirkollisesta työstä. Stainer ounastelee, että päivien annista nousee ajatuksia vielä myöhemminkin, kun niitä omassa mielessään käy tarkemmin läpi. S uomi ja sen maaseutu muuttuvat. Kymmeniä teoksia julkaissut Lehtinen ehti elää värikkään, itsensä näköisen elämän. Ilman kristinuskoa eurooppalainen kulttuuri ja yhteiskuntarakenne olisivat jotakin aivan muuta kuin minkä nyt tunnemme. Monipaikkaisuus ja yleinen liikkuminen kaupungin ja maaseudun välillä siis lisääntyy – esimerkiksi etätyö muuttaa asioita. Kristityt kantavat laajaa vastuuta yhteisestä hyvinvoinnista niin yhteisöjen kuin yksittäisten ihmistenkin kohdalla. – Maataloustuottajat myös kehittävät omaa työtään entistä ympäristöystävällisemmäksi. Torsti Lehtinen on kuollut Kirjailija, filosofi, kääntäjä ja kulttuurivaikuttaja Torsti Lehtinen on kuollut 81-vuoden iässä lauantaina 16. Suomi tarvitsee molempia. Ainakin tämän asiakirjan valossa hengellisyys seurakunnan elämässä säteilee myös maalliseen hyvään sekä tapaan toimia. – Molemmissa palvelut ovat tärkein elinkeino. Tällainen oli esimerkiksi vierailu rajavartiostossa Onttolassa. Lähetysseura suunnitteleekin nyt toimintansa uudelleenjärjestämistä. Järjestön taloustilanne on ollut pitkään vaikea. Maaseutua ja kaupunkia ei myöskään voi määrittää minkään elinkeinon näkökulmasta
Kirkollisen yhtenäisyyden kannalta on myös tärkeää, että jäsenkirkoissa löytyvät yhdenmukaiset käytännöt. Kardinaali Kurt Koch ja pääsihteeri Anne Burghardt antoivat yhteisen lausunnon Common Word, vapaasti käännettynä Yhteinen Sana -työskentelystä. Suomen presidentti nimitti luterilaisen kirkon piispat vielä vuosisata sen jälkeen, kun valtionkirkkojärjestelmä oli kirkon mielestä jo purettu. Tässä suhteessa teologian tohtori Veli-Matti Kärkkäinen oli hyvä poikkeus, hänen vastauspuheenvuoronsa oli yhtä aikaa riittävän pitkä ja lyhyt sekä sisällöllisesti oivaltava. – Myös paneelikeskusteluissa tuntui olevan lähinnä valmiita puheenvuoroja keskustelun sijaan. Keskustelu kirkon suhteesta valtioon olisi varmasti helpompaa, jos saavutettaisiin ensin yhteisymmärrys nykytilasta. Myös kansainvälisiin esimerkkeihin tutustuminen voisi olla hyödyllistä. Kristillisdemokraattisen puolueen nuorisojärjestö ilmoitti vaativansa Suomen evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon erityisaseman purkamista. Kirkon mukaan valtionkirkkoa ei Suomessa olekaan. Esimerkiksi Yhdysvalloissa kirkkojen ja valtion suhde on meikäläistä etäisempi, mutta käytännössä yhdysvaltalaiseen politiikkaan vaikuttaa vahva kristillinen oikeisto. Kun niitä tapahtuu, se johtuu aina osaltaan kirkkojen laiminlyönneistä. Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen tutkija Kimmo Ketola analysoi suomalaista järjestelmää kansainvälisessä vertailussa syksyllä julkaistussa artikkelikokoelmassa Kirkko yhteiskunnassa: suhteet ja rajapinnat. Hietasen kokoelma / Journalistinen kuva-arkisto / Museovirasto 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Melkein naapurissa Tanskassa luterilaisen Den Danske Folkekirken asema valtionkirkkona on taas suomalaista sisarkirkkoaan paljon selkeämpi. Laki kertoo, miten kirkkolaki säädetään, mutta ei miksi. Tiedämme, miten asiat on järjestetty, mutta yhteistä käsitystä järjestelmän perusteista ei välttämättä ole. Evl.fi-sivustolla kerrotaan, että valtionkirkkojärjestelmä purettiin Suomessa 1870, kun valtiosta ja kirkosta tuli erillisiä toimijoita. Suomi on ensinnäkin maailman ainoa valtio, jossa on useita valtionkirkkoja. Viime vuosina on saattanut tuntua siltä, että se on polkenut paikallaan. Tapio Luoman mukaan Common Word -lausunto muistutti osaltaan siitä, että Augsburgin tunnustus kirjoitettiin ennen lopullista katolisen ja luterilaisen kirkon eroa. – Sanon tämän tietäen, että kristillisillä kirkoilla ei ole puhtaat paperit holokaustin saati muiden julmuuksien suhteen. | Kuva: LML/Albin Hillert H arvaan valtionkirkosta Suomessa puhuvien joukkoon liittyi kesällä hieman yllättäen Kd-nuoret. MARI TEINILÄ ” Yhteyden etsiminen luterilaisen ja katolisen kirkon välillä on edelleen käynnissä. Kuvassa presidentti Urho Kekkonen piispanvirkaan nimittämänsä arkkipiispa Martti Simojoen kanssa Simojoen virkaanastujaisissa 1964. – Yhteinen lausunto kertoi vahvasti siitä, että yhteyden etsiminen luterilaisen ja katolisen kirkon välillä on edelleen käynnissä. Kirkon ja valtion virallinen suhde ei aina kerro käytännöstä. Vaikeneminen tuskin on hyvä strategia, mikäli kirkko toivoo olevansa merkittävä toimija suomalaisessa yhteiskunnassa myös tulevaisuudessa. Yleiskokouksen toimintaa Luoma kehittäisi lyhentämällä pitkiä puheenvuoroja ja antamalla enemmän tilaa vuorovaikutukselle ja keskustelulle. Viime viikolla päättyneessä LML:n yleiskokouksessa työskenteli kymmeniä kansainvälisiä stuertteja sekä paikallisia vapaaehtoisia varmistamassa kokouksen toimivuutta. Siihen, onko Suomessa valtionkirkkoja, sanakirja ei ota kantaa. – Yleiskokouksessa näkyi, mitä merkitsee olla luterilainen tässä ajassa ja miten yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa kristillistä todistusta. Lisäksi, toisin kuin lukuisissa muissa maissa, Suomen perustuslaissa ei anneta mitään ideologista perustetta kahden valtionkirkon erityisasemalle. Kasteen merkitystä korostaneessa lausunnossa muun muassa todetaan, että tänään kirkot näkevät enemmän mahdollisuuksia yhteyteen niissä asioissa, jotka ennen olivat ylipääsemättömiä vastakohtaisuuksia. Se on tehty kahden kieltolauseen kautta: Suomi ei ole tunnustukseton valtio, mutta ei tunnustuksellinenkaan. – Se on jäänyt askarruttamaan. – Yleiskokouksessa nousi esille myös vastuullisen teologian käsite vastapainona harhaanjohtaville teologioille, esimerkiksi menestyksen teologialle. A rkkipiispa Tapio Luoman mukaan yleiskokouksen yksi päällimmäinen anti oli sen vahvistaminen, ettei luterilaisten kirkkojen merkitys ole vain hengellisessä rakentumisessa tai luterilaisen identiteetin vahvistamisessa, vaan yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa. Kyse on pikemmin janasta, jonka toisessa päässä ovat vihamielisesti uskontoihin suhtautuvat valtiot, erityisesti Pohjois-Korea, ja toisessa julmat teokratiat, kuten Iran. Tämä maailmanluokan ainutlaatuisuus kannattaa painaa mieleen tietovisoja varten. Perinteisesti valtionkirkosta ovat Suomessa puhuneet lähinnä vapaa-ajattelijat. Yleiskokouksen julkilausumissa muun muassa tuomittiin Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, osoitettiin tukea Aasian maiden kristityille vähemmistöille ja esitettiin syvä huoli Pyhällä maalla tapahtuvasta väkivallasta ja kristittyjen aseman heikkenemisestä. Tällainen järjestelmä on esimerkiksi useimmissa Pohjoismaissa, myös Suomessa. Arkkipiispa Luoma myönsi, että LML:n yleiskokouksen, kuten ylipäätään suurten ekumeenisten kokousten, painotusten ja ajatusten jalkauttaminen seurakuntien paikallistasolle on ison pohdinnan paikka. Tapio Luomalle henkilökohtaisesti ehkä merkittävin osa yleiskokousta oli käynti Auschwitz-Birkenaun keskitysleirillä. Sen mukaan valtionkirkko on valtiosta hallinnollisesti ja taloudellisesti riippuvainen kirkkokunta. Harhaanjohtavat teologiat eivät kirkasta Jumalan rakkautta. Suomen valtion ideologisesta suhteesta uskontoon löytyy yksi perustuslakivaliokunnan vuonna 1982 luoma muotoilu. Suomessa valtio on siis sidoksissa kahteen kirkkoon rakenteellisesti, mutta ei ideologisesti. K. Valtionkirkosta puhuvat ne, joiden mielestä valtion ja kirkon suhde on liian likeinen. Kielitoimiston sanakirjassa valtionkirkko määritellään kuitenkin tätä laveammin. – On tärkeää, että LML on tietoinen Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkemyksistä tämän vihkimyksen suhteen. Molemmille järjestelmille yhteistä on uskontojen tiukka sääntely ja uskonnonvapauden puute. Luoma valotti pääsihteerille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon näkökulmasta Suomen ja Inkerin kirkon yhteyksien taustoja myös pidemmältä aikaväliltä. Tämä selittänee osin, miksi keskustelu on niin vaikeaa. Tiedämme, mikä valtion suhde uskontoon ei ole, mutta meidän on vaikea muotoilla sitä, mitä se on. Yleiskokouksen yhteinen viesti oli muotoiltu Espoon piispa Kaisamari Hintikan johdolla. Kristillinen kirkko on olemassa sitä varten ettei mitään tuon kaltaista pääsisi tapahtumaan. | Kuva: V. Osaltaan se liittyy Augsburgin tunnustuksen 500-vuotisjuhlaan, jota vietetään vuonna 2030. Suomalaisessa järjestelmässä on nimittäin ainakin pari erikoisuutta. Se korosti muun muassa vahvemman teologisen koulutuksen merkitystä ja kirkkojen johtajuutta, jotta vältettäisiin liian yksinkertaiset vastaukset monimutkaisiin kysymyksiin. Luoman mukaan Suomen kannalta merkittäviä teemoja olivat muun muassa lähisuhdeväkivalta, ilmastokriisi sekä nuorten osallisuuden vahvistaminen myös päätöksenteossa. Tapio Luoma tapasi Krakovassa LML:n pääsihteerin Anne Burghardtin liittyen viiden suomalaisen miehen pappisvihkimykseen Inkerin kirkossa syyskuun alussa. – Tähän ei ole yksinkertaista ratkaisua. Suomessa sanasta on tullut niin latautunut, että asioiden tilan kuvaamisen sijaan se usein paljastaa puhujan näkökulman. ”Yhteiskunnallinen vaikuttaminen on osa kristillistä todistusta” Puola | Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous päättyi viime viikolla Krakovassa. Analyysistä käy ilmi, että valtionkirkko ei ole asia, joka joko on tai ei ole. Ja kas, tanskalaiset kuuluvat joidenkin arvioiden mukaan maailman maallistuneimpien kansojen joukkoon. Kimmo Ketolan mukaan Suomen järjestelmää voidaan kuitenkin pitää ”aidosti monitulkintaisena” ja ”rajatapauksena”. Niistä iso osa on sellaisia, joissa tutkijoiden mukaan on valtionuskonto. Niiden väliin jää kuitenkin lukuisia sivistyneempiä tapoja järjestää uskontojen ja valtion suhteet. TUIJA PYHÄRANTA tuija.pyharanta@kotimaa.fi Valtionkirkosta pitää uskaltaa puhua, jos se halutaan säilyttää ilmiö & näkökulma ” Suomi on maailman ainoa valtio, jossa on useita valtionkirkkoja
AILA TUULA ISOTALO TL, FM, pappi ” Itäja länsi suomalaiset eroavat geeniperimältään toisistaan enemmän kuin britit saksalaisista. Pietarissa 3.9. ” Vapautuksen teologia kysyy mikä on Jumalan siunaus, jos työ on kirous. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Vaikka tapahtuuhan Suomessa sitäkin, että kristitty ei mene ehtoollispöytään, jos messun toimittaa naiselta näyttävä pappi. Mitä työttömät saavat kirkon tekemään kanssaan, ei se, miten kirkko auttaa työttömiä. Maailmassa on kymmeniä miljoonia pakolaisia. Lähtökohtana oli se, mitä työttömät opettavat kirkolle, ei se, mitä kirkko saarnaa työttömille. Paikallistasolla tämä saattaisi onnistuakin. Rinnalla kulkevat sujuvasti yhteistyöelimet, kuten kirkkoherrojen kokoukset, Kirkkopalvelut ja rovastikunnalliset toimikunnat. Tämä on farisealaista vallankäyttöä! Piispallinen kaitsenta on Suomessa räikeästi epäonnistunut. Perusyhteisönä toimi paikallinen työttömien yhdistys. Se ei ole voinut olla vaikuttamatta maanosan myöhempään kehitykseen. Minkä ihmisjoukon puhtautta suomalaiset rasistit siis haluavat vaalia. Sittemmin vihkimyksiin on tultu vähäisemmillä tiedoilla ja heikommin paikalliskirkkoa tuntien eikä kuulusteluja ole pidetty. Kirkon viestintäohjelmassa linjataan viestinnän yhdeksi tehtäväksi hallinnosta, päätöksistä sekä tulevaisuuden näkymistä avoimesti ja ymmärrettävästi viestiminen. Rohkaisen meitä kirkon työntekijöitä ja jäseniä vaatimaan pyrkimään samaan omissa seurakunnissaan. Se ohjasi vapautuksen teologian prosessiin: näe, arvioi, toimi. Suomalaisuus ei ole rotu. Myös sodat ja vainot ajavat ihmisiä pois kodeistaan. Eurooppalaiset jakoivat 1800-luvun lopulla Afrikan siirtomaikseen ja vetivät valtioiden rajoja mielivaltaisesti. Kirkon suuri ongelma on se, että Kristuksen neitseestä syntymisen, sovituskuoleman ja ylösnousemuksen kiistävät papit saavat täysin vapaasti julistaa harhaoppia seurakunnissa. Samaa sukupuolta vihkiviä pappeja ei rangaista, vaikka he toimivat kirkon avioliittokäsityksen vastaisesti. Opettelimme ja testasimme sitä 1990luvulla Lappeenrannassa työttömien vapautuksen teologiana kymmenen vuoden ajan. Byrokraattinen himmelimme on valtava, ja ehkä sen täytyy kolmen miljoonan ihmisen putiikissa ollakin. Heitä vihitään ja heille avautuvat monet kirkon virat. Pakolaisista pitää kuitenkin huolehtia, kielen ja kulttuurin opettaminen heille on ensiarvoisen tärkeätä. Kirkolla, etenkin diakonialla ja erityistyömuodoilla on toki vahva kokemus tästä todellisuudesta, mutta se tuntuu jäävän sittenkin niiden haisteluksi, ei maisteluksi. Väitän, että jos ei itse satu olemaan näistä teemoista kiinnostunut, organisaatio jää kaukaiseksi ja hahmottomaksi. Eikä siihen päästä syömällä rikkaiden kanssa ja saarnaamalla köyhille. Tätä toimintamallia syytetään politisoitumisesta, mikä kirkossa tarkoittaa tavallisesti vasemmistolaisuutta. Toki Jeesuksen sydän on vasemmalla: hän söi köyhien kanssa ja puhui rikkaille, mutta vapautuksen teologia on Jumalan valtakunnan, oikeudenmukaisuuden ja rauhan politiikkaa. Tuntu on, että ei ainakaan vähään aikaan. Eihän ihonväri vaikuta ihmisen taitoihin. Mutta veriryhmähän ei näy päälle päin. Olen aktiivinen kirkollisissa Facebook-ryhmissä, kuulun kymmeniin Teams-tiimeihin, seuraan oman seurakuntayhtymäni sisäistä viestintää, oman seurakuntani seurakuntaneuvoston ja Helsingin kirkkovaltuuston päätöksentekoa, kirkolliskokouksia ja valtakunnallista keskustelua kirkollisten medioiden alustoilla. Tieto kaivettava linkkihimmelistä AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Inkerin kirkko itsenäisenä kirkkona valitsee, tutkii, antaa vokaation ja vihkii hyväksymänsä ehdokkaat omansa harkintansa ja järjestyksensä mukaan. Miten on mahdollista, että sivistysvaltiossamme valkoinen ihminen kieltäytyy mustan lääkärin antamasta hoidosta. Meitä ei erottele väri vaan veri, ainakin kun on kyse verensiirrosta. MATTI J. Ennen vihkimystäni jouduin kovaan kuulusteluun, jonka kuitenkin läpäisin. Teologiassa päädytään helposti varjomiekkailuun hengen miekalla, vaikka todellisuuden ymmärtämisessä käyttökelpoisempi on sveitsiläinen linkkuveitsi. Sitoutuminen ja sitouttaminen kirkkoon oli tuolloin ihan toisella tasolla. Suomeen halutaan ulkomaista työvoimaa, mutta ei maahanmuuttajia. Maastaja maahanmuuton aiheuttamien ongelmien ratkaisemisella on kiire. Olin tutustunut Inkerin kirkkoon jo vuosia aiemmin. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. mielipiteet Missä vapautuksen teologia luuraa. Kirkon viestinnälle saattaa olla liian mahtipontinen tehtävä yrittää tiedottaa keskeisistä päätöksistä ja prosesseista kootusti niin, että jäsenistön tarvitsisi nähdä mahdollisimman vähän vaivaa tiedon äärelle pääsemiseksi. Meillä se johti Takapenkkiläisten kirkkopyhiin ja kiirastorstain punavankien muistomerkille päättyviin ristisaattoihin. Piispallinen kaitsenta ei puutu heihin ollenkaan. Työtön ei joudu autettavan passiivisen rooliin, vaan hänen kokemusasiantuntemuksensa on teologian materiaalia. Itäja länsisuomalaiset eroavat geeni perimältään toisistaan enemmän kuin britit saksalaisista. KURONEN Eläkerovasti | kolumni | P iispainkokous toimikuntineen, kirkolliskokous valiokuntineen, kirkkohallituksen täysistunto toimikuntineen, kirkkohallituksen virastokollegio, kirkon keskusrahasto, kirkon laintarkastustoimikunta, kirkon työmarkkinalaitos, hiippakuntavaltuustot, tuomiokapitulien istunnot, yhteiset kirkkovaltuustot, seurakuntaneuvostot, seurakuntayhtymien johto. Tai onko selvitetty sitä, miten hyvin kirkon työntekijät tuntevat eri toimijoiden tehtävät. Suurin osa pakenee maan sisällä tai naapurivaltioon. eriarvoisuus | Kirkossa ja yhteiskunnassa tarvittaisiin vapautuksen teologiaa. Kuitenkin koen, että esimerkiksi valtion viiden ja puolen miljoonan ihmisen hallinnointiin rakennetun organisaation hahmottaminen on huomattavasti selkeämpää. H allitusohjelmaan tutustuminen aiheutti ajatuksen hakea kirkon asehuoneesta sinne unohtuneen, vähän käytetyn vapautuksen teologian, eli köyhien ja muiden uhrien ensisijaisuuden kirkon toiminnassa. Suomen kirkon päätäntävaltaan eivät kuulu Inkerin kirkon vihkimykset, mutta eri asia on se, miten se sallii Inkerin kirkon ja muiden veljeskirkkojen pastorien toiminnan Suomessa. Inkerin kirkossa kasvaa niiden virkaveljien määrä, joilla ei ole yhteistä kieltä piispansa kanssa ja jotka eivät voi osallistua piispan valintaan. Perusoletus oli se, että kirkossa Jumalan ikuinen tahto kohtaa ihmisten ajalliset ja paikalliset tarpeet. Myös Yhdysvaltojen nykyiset rotumellakat juontavat juurensa orjuuden aikaan. Vaikka sen juuret ovat katolisessa kirkossa, se toimii myös luterilaisen yleisen pappeuden raameissa. Mielestäni kiintiöpakolaisten määrä pitäisi kymmenkertaistaa. Silloin saisimme niitä ihmisiä, jotka eniten tarvitsevat apua ja kotimaata, eikä heidän tarvitsisi tehdä vaarallista matkaa henkensä uhalla. Vapautuksen teologia ei tyydy rukoilemaan: ”Anna meille hyvä maallinen hallitus ja siunaa eduskuntaa sekä myös heitä, jotka tätä maata rehellisellä työllä rakentavat.” Se kysyy, mikä on Jumalan siunaus, jos työ on kirous. Silti minusta tuntuu, että en tiedä kaikkea, mitä minun kuuluisi kirkon jäsenenä ja työntekijänä tietää. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. VILLE MELANEN Inkerin kirkon pappi Minkä ihmisjoukon puhtautta rasistit haluavat vaalia. Prosessimme tulos sai analyysissa nimen Työttömän toivo (Marita Mattila, Diak B raportteja 11). Minkään maan rajat eivät tulevaisuudessa pidättele pakolaisia. Muutamissa kunnissa tässä on onnistuttu hyvin. Ja uskallan väittää olevani aika aktiivinen tiedonhakija. Domus ja Dynasty ovat käytössä, kun etsin kokousten pöytäkirjoja. Meitä on maapallolla yksinkertaisesti liikaa. Minulle määrättiin vuoden koeaika, jonka jälkeen sain täydet pappisoikeudet palveltuani kirkon virassa ensin diakonina. Onko sinulla mielipide. Lisäksi kahlaan usein läpi kirkon infosivuja; Evl ja Evl plussaa ja Kirkonkelloa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Kirkon todellinen ongelma Yli 19 vuotta Inkerin kirkossa palvelleena ymmärrän osittain suomalaisen kritiikin Inkerin kirkkoa kohtaan. Ilmastonmuutos etenee sellaisella vauhdilla, että yhä suuremmat ihmisjoukot lähtevät liikkeelle. Kenen nyt oikeasti pitäisi muuttaa mielensä. Kun Suomeen saakka päätyy muutama turvapaikanhakija, sitä pidetään valtavana ongelmana. Seurakunnan rakenteisiin päästiin vaikuttamaan Köyhät keskellänne -ryhmän saamaan yhteen valtuustoja muutamaan johtokuntapaikkaan. ” En tiedä kaikkea, mitä minun kuuluisi kirkon jäsenenä ja työntekijänä tietää. Konservatiiveille piispallinen kaitsenta merkitsee vain kieltoja ja rangaistuksia. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Maiden rajat ovat keinotekoisia, rajoja muutetaan, valtioita jaetaan ja yhdistellään. Tämä on kuitenkin vasta alkua. toimitettu vihkimys oli pätevä ja siitä oli informoitu etukäteen myös Suomeen. Rajat jakavat yhtenäisiä kyliä, kielialueita, heimoja, sukuja. Jopa seurakuntaneuvostojen päätöksistä tiedotetaan mielestäni niukasti, vaikka tämä olisi juuri se perusjäsentä lähimpänä oleva päätöksenteon elin. Heillä on erikoinen oikeus poiketa pappislupauksesta, joka kieltää harhaoppien levittämisen edes salaisesti. Tässä lyhykäisyydessään kirkkomme hallinto-organisaatio ja päätöksentekoelimet. Vladimir Putin sai Suomen Natoon, voisiko Petteri Orpo saada kirkon liittymään vapautuksen teologian rintamaan. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. En tiedä, onko kirkon jäsenistölle tehty kyselyitä siitä, miten läpinäkyvänä he kokevat päätöksenteon prosessit, ja miten selkeänä organisaatio hahmotetaan. Leipäjonossa tiedetään, miltä nälkä maistuu. Yritän omalta osaltani edistää jatkossa omassa kotija työseurakunnassani kulttuuria, jossa päätökset ja niiden takana käyty keskustelu soveltuvin osin olisi paremmin myös niiden saavutettavissa, jotka eivät osaa etsiä tietoa monenkirjavista linkkikokonaisuuksista. Jos maailman kaikki tytöt olisi koulutettu ajoissa, meitä olisi nykyistä vähemmän ja ongelmatkin pienempiä
Kysyin sitä Krakovaan eri puolilta maailmaa kokoontuneilta luterilaisilta. Venäjän hyökkäyssodassa Ukrainassa on tähän mennessä kuollut yli 500 lasta. Siinä on toiminut aikanaan yksi maailman ensimmäisistä protestanttisista seurakunnista. Yleiskokouksen aikana 73 vuotta täyttänyt Munib Younan matkusti Krakovasta Lontooseen tapaamaan ministereitä sekä eri maiden uskontojohtajia rauhaan liittyvissä kysymyksissä. Jordanian ja Pyhän maan luterilaisen kirkon emerituspiispa, Suomessa aikoinaan opiskellut Munib Younan on puhunut palestiinalaisten puolesta ja tilanteesta jo 1970-luvulta lähtien. Krakova on erityinen kaupunki katolilaisille muun muassa siksi, että sen arkkipiispana oli vielä 1970-luvulla kardinaali Karol Wojty?a, sittemmin paavi Johannes Paavali II. Munib Younan lienee yksi luterilaisen maailman suorapuheisimpia piispoja. Niistä ensimmäisen liturgina toimi Viron kirkon arkkipiispa Urmas Viilma. Krakovaan syyskuun puolivälissä yli tuhat luterilaista koonneen Luterilaisen maailmanliiton (LML) yleiskokouksen teemana oli Yksi ruumis, yksi henki, yksi toivo. Heistä luterilaisia on 2 500. Usein sanotaan, että lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. Yhtä näistä messuista vietettiin Krakovan ainoassa luterilaisessa kirkossa, Pyhän Martinin kirkossa. K rakovasta on linnuntietä noin 200 kilometriä Ukrainan rajalle. – Koulutuksen tukeminen tarkoittaa käytännössä muun muassa iskuissa tuhoutuneiden koulujen jälleenrakentamista, luokkien rakentamista pommisuojiin ja metroasemille sekä vessojen, lämmittimien ja generaattorien hankkimista niihin. Tämä työ jatkuu edelleen. Yleiskokoukseen osallistui Ukrainan lisäksi ihmisiä monilta eri sotatai konfliktialueilta, kuten Myanmarista ja Etelä-Sudanista. Yhdessä vietetyt messut yhdistivät eri yhteiskunnallisissa todellisuuksissa asuvia ja joistakin teologisista kysymyksistä eri tavoin ajattelevia luterilaisia. Kirkkojen pitäisi ottaa vahvempaa yhteiskunnallista kantaa esimerkiksi siitä ettei ihmisiä enää hukkuisi Välimereen. | Kuvat LML/Albin Hillert ja Mari Teinilä 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Puhuvat vaikka poliitikot eivät pitäisi heidän puheestaan. Luterilaisten maailmanlaajaa yhteyttä kuvasti se, että Pyhän Martinin kirkon messun toimittajien joukossa oli kaksi puolalaista pappia, yksi yhdysvaltalainen piispa, yksi angolalainen piispa ja palestiinalainen pappi, neljä miestä ja yksi nainen. Vastauksissa puhuttiin pommisuojista ja jumalanpalveluselämästä. Krakovassa hän muotoili sanansa toivosta: – On hyvä, että me luterilaiset kokoonnumme yhteen. Se ei riitä, että puhumme keskenämme itsellemme, vaan meillä pitää olla profeetallinen rooli yhteiskunnassa. Meidän kristittyjen pitää huolehtia jokaisen ihmisen ihmisarvosta. Yleiskokouksessa jumalanpalveluksille oli annettu paljon tilaa. Mutta vaarana on että käperrymme itseemme. Kristityn maailman pitäisi puhua paljon enemmän vainotuista kristityistä Nigeriassa, Pakistanissa ja Jerusalemissa. » Sinnikkäitä toivon tekoja Mistä löytyy toivoa. Ja Jeesus, joka on ylösnoussut Jerusalemissa, siis ei Washingtonissa eikä Helsingissä. Esimerkiksi Israelissa ja palestiinalaishallinnon alla asuvista seitsemästä miljoonasta palestiinalaisesta kristittyjä on yksi prosentti. – Toivo on myös siinä, kun kirkot puhuvat oikeudenmukaisuuden puolesta Martin Luther Kingin tavoin. Tässä työssä mukana oleva ukrainalainen projektipäällikkö Irina Kudina sanoi Krakovassa: – Toivoa antaa se, kun sodan keskellä pystymme tarjoamaan lapsille ja nuorille mahdollisimman normaalia elämää koulutuksen ja esimerkiksi kesäleirien kautta. Välillä tämä saattaa unohtua. Parempaa tulevaisuutta Ukrainaan rakennetaan kuitenkin jo nyt muun muassa KirTEKSTI | MARI TEINILÄ Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous järjestettiin syyskuun puolivälissä Krakovan kongressikeskuksessa. Opiskelun kaltaista tuttua rutiinia ei saa rikkoa. Viikon aikana kokousväki vietti useampia yhteisiä jumalanpalveluksia. Kokouksen aikana nuoret marssivat ulos kokoussalista ja kutsuivat kaikki osallistumaan kulkueeseen ilmastotekojen puolesta. kon Ulkomaanavun toimesta koulutusta tukemalla. maailman luterilaiset ” Näen toivoa ihmisissä, jotka ovat valmiita keskustelemaan toistensa kanssa. Toukokuussa hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun komentajamerkillä laajasta uskontojen välisestä työstä rauhan, sovinnon ja kristinuskon puolesta. – Minulla ei ole varsinaista optimismia maailman suhteen, mutta toivo on ensinnäkin siinä, että meillä on Jumala, joka on oikeudenmukaisuuden Jumala. Suomesta käsin on välillä vaikea muistaa, että valtaosa maailman luterilaisista elää pienenä vähemmistönä omassa maassaan. Tämän maailman todellisuudessa lapsia kuitenkin kuolee sodassa. Kokouksen aikana Venäjä teki iskuja muun muassa Lviviin, Puolan rajalla olevaan kaupunkiin
Niitä tehdäkseen jokainen tarvitsee toisen kannustusta. ” Sota-aikana toivo on hyvin käytännöllinen asia. Musiikista vastannut unkarilais suomalainen Kinga Marjatta Pap tahtoikin tarkastella toivon käsitettä jumalanpalveluksen näkökulmasta: – Toivon ytimessä on itse Kristus: jumalanpalveluksessa kohtaamme hänet ja toisemme. Australian luterilaisessa kirkossa on 30 000 jäsentä. Yleiskokouksen avajaisissa piti vahvan ja energisen saarnan surinamelainen Danielle Dokman. Myöhemmin keskustelimme toivosta : – Näen toivoa ihmisissä, jotka ovat valmiita keskustelemaan toistensa kanssa. Yksi tämän suuren kirkon jäsenistä on Witness Issa Maratu. Meillä Tansaniassa on ollut nainen presidenttinä jo vuodesta 2021. – Näen toivoa jokaisessa lapsessa, kun he oppivat ja kasvavat edessä oleviin vaatimuksiin. – Me olemme monirotuinen, moni kulttuurinen ja monikielinen yhteisö ja tulemme erilaisista taustoista. Arjessamme on koko ajan läsnä ensinnäkin oma kuolema, elääkö elämänsä viimeistä päivää, toiseksi läheisen ihmisen menettäminen sekä epätietoisuus sodan päättymisestä. Pääpuheenvuoro liittyi toivoon. – Jeesuksessa Kristuksessa yhdistettyinä yritämme jakaa tarinamme, kuunnella toisiamme ja vastata asuinalueemme ihmisten tarpeisiin. Olosuhteet vaihtelevat ihmisten elämässä eri puolilla maailmaa, mutta lopulta toivo on aina Kristuksessa. Vuonna 2002 päättyneessä sodassa kuoli puoli miljoonaa ihmistä. Meillä saattaa usein olla sama tunne kuin näillä kalastajilla. Jackelénin sinänsä hieno puhe kulki pääosin teoreettisella ja teologisella tasolla. Meillä on vaalit kuukauden päästä ja äärioikeisto on nousussa. Toivo mahdollistaa meille tulevaisuuteen katsomisen luottavaisesti. – Vallassa olevien velvollisuus on muuttaa yhteiskuntaa esimerkiksi ilmastokriisin suhteen, mutta liian usein he huolehtivat vain omasta hyvästään. Myös sen suhteen, miten meitä on alistettu tai suljettu ulos yhteisöstä. Hän ja muut kalastajat olivat olleet koko yön kalassa, mutta eivät olleet saaneet yhtään saalista. Tässä kontekstissa toivon ylläpitäminen on välttämätöntä elämän säilymiseksi. – Kirkko yrittää toimia oikeudenmukaisemman ja tasa-arvoisemman yhteiskunnan puolesta. – Kun tapasin äskettäin maamme presidenttiä, hän tahtoi tietää, miten kirkot voivat olla avuksi ruuan jakamisessa kaikkein köyhimmille. Etelä-Afrikassa järjestettiin ensimmäiset vapaat vaalit 29 vuotta sitten. Ukrainan Harkovassa työskentelevä piispa Pavlo Shvarts kommentoi paneelikeskustelussa yhtä kokouksen pääpuheenvuoroista, jonka piti Ruotsin arkkipiispa emerita Antje Jackelén. Nyt hän oli harmaantunut kirkkonsa piispa. – Vaikka koulujemme oppilaista vain pieni vähemmistö on luterilaisia, opetamme toivon merkitystä kirkkomme opetuksen mukaan. Osaltaan näiden kahden piispan tapa puhua alleviivasi sitä miten erilaisissa olosuhteissa Euroopassa eletään. Niitä kaadetaan, että voitaisiin viljellä soijaa sikojen ruuaksi Euroopassa ja Kiinassa. Toisena vierastalon väliaikaisena asukkaana oli nuori angolalainen teologian opiskelija Tomás Ndawanapo. Tilaa maksuton testamenttioppaamme: asiakaspalvelu@kirkonulkomaanapu.fi kirkonulkomaanapu.fi/testamentti 020 787 1201 (Puhelun hinta 8,35 snt/puhelu + 16,69 snt/min). Maan yhdessä luterilaisessa kirkossa, joka käsittää myös alueita Paragyaista ja Urugyaista, on 27 000 jäsentä. – Vaikka kirkkoni on pieni, yritämme saada aikaan muutoksen. Että ketään kohtaan ei harjoitettaisi vihapuhetta. Hän jakoi minulle messussa ehtoollista. Kuvassa ylhäällä vasemmalta Witness Issa Maratu, Tomáš Halík, Munib Younan, Nicolás Rosenthal, Kinga Marjatta Pap, Petra Röhrs, Danielle Dokman, Pavlo Shvarts, Lisa Schmidt, Tomás Ndawanapo. Hän on Suomen Lähetysseuran ja LML:n stipendiaattina väitöskirjatutkija Makumiran yliopistossa. Hän ei petä meitä. Angolan sisällissota jatkui silloin jo kolmatta vuosikymmentä. Tansaniassa on maailman toiseksi suurin luterilainen kirkko, jonka jäsenmäärä on 7,9 miljoonaa ihmistä. Mandelan ajan päätyttyä 57 miljoonan asukkaan Etelä-Afrikka on taantunut monin tavoin muun muassa korruption suhteen. Argentiinalaisista 45 prosenttia ja nuorista 60 prosenttia elää köyhyysrajan alapuolella. Toivo kannustaa meidät iloitsemaan erilaisuudestamme sekä sietämään jännitteitä ja eroja siksi koska jaamme Kristuksen rakkauden. Lapset voivat päästä kouluun, nuoret saada ammattikoulutusta ja naiset keinoja hankkia toimeentulon. Vuosikymmeniä kestäneen rotuerottelun aiheuttamia valtavia ongelmia ei ole pystytty ratkaisemaan. Kirkossa ei ole vielä kuitenkaan naisia johdossa tai piispoina, mutta uskon, että tulevaisuudessa niihin tehtäviin valitaan myös naisia. Muuten jakaa toiselle ihmiselle halpaa toivoa. Pavlo Shvarts totesi myöhemmin tavatessamme, että Ukrainassa puhe toivosta on käytännön tasolla eikä se ole niinkään teologinen kysymys. Maassa oli virinnyt vahva toivo Nelson Mandelan vankilasta vapauttamisen jälkeen. – Uskon Jumalan olevan kanssamme, jos yksikin meistä on hänelle uskollinen. Hän puhui siitä, että yö on peittämässä maanpiiriä ja oikeudenmukaisuus on häviämässä. – Kun katson tulevaisuuteen niin näen toivoa sukupuolten tasa-arvossa. Hän mietti hetken ja vastasi näin: – Toivosta kertoo se päivä Gennesaretin järven rannalla, kun Jeesus tapasi ensimmäisen kerran Simon Pietarin. | Kuvat: Mari Teinilä ~ 15 Kotimaa | 29.9.2023 14 ~ Kotimaa | 29.9.2023 Testamentti on kaunis tapa auttaa Jo pienelläkin osuudella omaisuudestasi on suuri merkitys kehitysmaiden köyhimmille ihmisille. Yksi niistä on yli sadan prosentin vuotuinen inflaatio ja sen aiheuttamat taloudelliset vaikeudet tavallisten ihmisten elämässä. Matka maan pohjoisosiin pakolaisleirille oli siirtynyt parilla päivällä ja jäin odottamaan matkan jatkumista LML:n vierastalooon maan pääkaupungissa Luandassa. Tuntuu siltä, että vihapuhe ja viha saavat entistä enemmän sijaa. Surinamen heikossa taloudellisessa tilanteessa autamme ihmisiä käytännössä jo tänään. Tätä toivoa näen erityisesti nuorissa ihmisissä, jotka eivät anna periksi myöskään ilmastonmuutokseen liittyvissä kysymyksissä. Kun emme laske käsiämme alas, vaan vastaamme Jumalan kutsuun työhön oikeudenmukaisuuden puolesta. – Projektien ja teemavuosien sijasta monipuolinen jumalanpalveluselämä kantaa kirkkoa ja inhimillisiä yhteisöjä myös kotimaassa. Tässä suhteessa kirkkojen pitää olla äänekkäitä. Erilaiset ihmiset pitävät seurakuntaamme kotinaan ja ovat sitoutuneet toivon käsiksi ja jaloiksi yhteisössämme, kaupungissamme ja maassamme. Monta vuotta sitten olin työmatkalla Angolassa. Hänet valittiin maan ensimmäiseksi presidentiksi. Hän oli lähdössä Brasiliaan jatkamaan teologian opintojaan. – Sota-aikana toivo on hyvin käytännöllinen asia, joka toki teologisella tasolla liittyy Jeesuksen Kristuksen ylösnousemukseen. Testamentin teko ei ole vaikeaa. Nouskaa ylös ja toimikaa. Yleiskokouksen pääpuhujaa, katolista teologi, monsignore Tomáš Halíkia pyydettiin tiedotustilaisuudessa lyhyesti vastaamaan siihen, mitä on toivo on. Kysymykseen toivosta hän vastasi: – Monet asiat aiheuttavat pessimismiä. Krakovassa tapasin Tomás Ndawanapon ensimmäisen kerran lähes kolmeen vuosikymmeneen. Kirkon kouluissa käy kuitenkin yli kaksinkertainen määrä oppilaita. Meillä ei ollut yhteistä kieltä, mutta ainakin minun kokemukseni mukaan meillä oli yhteys yhteisillä aterioilla. Näen Jeesuksen silmät jokaisessa ihmisessä kenen kanssa työskentelen. Meillä on suuria kysymyksiä liittyen ilmastonmuutokseen, harhaanjohtaviin teologioihin ja poliittiseen tilanteeseen. Niin että laitamme turvamme ja uskomme Jumalan lupauksiin erilaisissa tilanteissa ja eteen tulevissa asioissa. ” Vaikka kirkkoni on pieni, yritämme saada aikaan muutoksen. Paavi Franciscuksen kotimaassa Argentiinassa on 44 miljoonaa asukasta. Toivo on näissä auttavissa käsissä, niissä käsissä näen Kristuksen kädet. Verkkomme ovat tyhjiä ja me olemme väsyneitä. Etelä-Amerikan kooltaan ja väkiluvultaan pienimmässä valtiossa Surinamessa on noin 600 000 asukasta. Eteläafrikkalainen pappi ja vapaaehtoistyöntekijä Petra Röhrs sanoi näkevänsä toivoa omassa seurakunnassaan. – Ilmastonmuutos näkyy ja johtuu osin metsien kaatamisesta. – Toivoa on aina edessäpäin, toivo on avoin kaikille mahdollisuuksille, eikä sitä rajoita edes se mitä ymmärrämme toivoa. Mutta Jeesus sanoi kalastajille: Menkää ja yrittäkää uudestaan. Me emme tiedä millaiseen tulevaisuuteen valmistamme heitä, mutta siitä Jumala pitää huolen. Kuunneltuani viikon ajan toivon näkökulmia eri puolilta maailmaa minusta alkoi tuntua siltä, että parhaimmillaan toivo on sinnikästä ja se johtaa tekoihin. Kirkon diakoniaosaston johtaja, argentiinalainen Nicolás Rosenthal esitteli kirkkonsa työtä muun muassa alkuperäiskansojen parissa. – Meille Ukrainassa toivo on paljon monimutkaisempi asia elämän ja kuoleman äärellä. Professori Lisa Schmidt työskentelee Australian luterilaisen kirkon lastentarhojen ja koulujen parissa. – Tähän liittyy se, että toisen ihmisen tarinaa on aina keskityttävä kuuntelemaan. Yleiskokouksessa olemme saaneet kokea rukouksen sanatonta yhteyttä, sävelien ja kosketuksen kieltä. Myöhemmin tavatessamme Danielle Dokman sanoi: – Näen toivoa monissa kirkkoni jäsenissä, kun he huolimatta oman elämänsä taloudellisista vaikeuksista jatkavat muiden ihmisten auttamista. Yleiskokouksen monipuolinen musiikki sai paljon kiitosta. Panostamme diakoniaan ja alkuperäiskansojen aseman parantamiseen. Kirkko jakaa toivoa myös jakamalla ruokaa. – Mutta te perheeni Kristuksessa, minä sanon teille, nouskaa ylös ja astukaa ulos. – Kristittyinä toivomme ja teemme työtä paremman yhteiskunnan puolesta. Hiljaisuus, sydämestä kumpuava laulu, osallistava liturgia ja vahva sananjulistus ruokkii jokaista ja antaa tulevaisuuden ja toivon
Peter joutui länsiliittoutuneiden sotavangiksi muutaman kuukauden ajaksi. – Äitini Gabi syntyi liittoutuneiden hallintoalueella, Delmenhorstissa elokuussa 1945. Ihmisten kohtalot ajassa kiehtovat minua. Siellä tarvittiin työvoimaa. Hankalan tilanteesta tekee se, että tapahtuma-aika on toisen maailmansodan melskeinen loppuvaihe. Tätä joukkoa pidettiin Hangon Tulliniemen leirillä, kunnes jokaisen taustat saatiin varmistettua. Annikin sota ja rauha (Otava 2023) kytkeytyy muihin puheenvuoroihin, jotka koskettelevat Saksaan lähteneitä naisia. A ivan perustarina. » ” Toisenlaisissa oloissa heistä olisi hyvinkin voinut tulla onnellinen perhe. Kemiläinen nuori nainen lähti seurustelukumppaninsa, saksalaissotilas ”Peterin” – oikeasti Reinhold Rasche – perässä syksyllä 1944 Norjan kautta Saksaan ja palasi lapsen kanssa kotiin kaksi vuotta myöhemmin. Heidän kertomuksissaan toistui halu solmia avioliitto saksalaisen miehen kanssa sodan jälkeen sekä Neuvostoliiton miehityksen pelko. Keskeinen aiheeseen liittyvä tutkimus on Anu Heiskasen väitöskirja vuodelta 2018. – Annikin kohdalla ei ollut mitään raskauttavaa ja hän pääsikin palaamaan kotiin Kemiin. Lähdin sinne suurin piirtein niiltä sijoiltani. Lienee aika tyypillistä, että viidenkymmenen ikävuoden paikkeilla ihminen alkaa toden teolla kiinnostua siitä, mistä hän on tullut. Satu Saariselle vierailu Castorp-Rauxelissa pari vuotta sitten oli hyvin merkityksellinen. Oulun tuomiorovastina monelle tutuksi tullut kulttuurihistorioitsija Satu Saarinen on kirjoittanut tietokirjan isoäidistään Annikista, joka oli yksi näistä naisista. – Suomessakin sota-aikana naisille oli varattu vain kapea rooli, mikä tuli hyvin ilmi valtiovallan propagandassakin, Satu Saarinen sanoo. Kuulen, kuinka uudet tarinat pyytävät päästä esiin. Tilanne muuttui täysin, kun toukokuussa 1945 Saksa antautui. Satu Saarisen isoäidin tarina ei liity niihin kertomuksiin, joissa vaikeisiin elämänvaiheisiin liittyviä asioita tuodaan esille häpeän poistamiseksi. TEKSTI | VESA KEINONEN – KUVAT | JAANI FÖHR Kuka. 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. – Me seurasimme pari vuotta sitten hänen jälkiään. Hän käy siinä läpi noin kuudensadan naisen kuulustelupöytäkirjat. Kun Annikki ja vauva pääsivät marraskuussa matkustamaan, nuori perhe asettui Castorp-Rauxeliin. Kaksi nuorta ihmistä eri maista kohtaa toisensa, rakastuu ja alkaa suunnitella yhteistä tulevaisuutta, kun lapsikin on tulossa. Vuonna 1974 syntynyt Satu Saarinen tunnustaa hymyillen kuuluvansa tähän joukkoon. Naisten lähteminen sota-aikana vierasmaalaisten miesten matkaan on kautta historian ollut hyvin arkaluontoinen asia. Sitten hän vapautui ilmeisesti jonkin vamman takia. Syksyllä 1944 isoäidin reitti kulki Kemistä Pohjois-Norjan Banakin lentokentälle ja sieltä edelleen Oslon kautta Saksaan. – Olin kerran Helsingissä muilla asioilla, kun sain äkisti ajatuksen. Kulttuurihistorioitsija Satu Saarinen on kirjaprojektinsa aikana saanut kuulla monelta muultakin hiukan vastaavanlaisia tarinoita. – Nämä Annikin vaiheet ovat olleet sukumme yhteistä ja itsestään selvääkin tarinaa. Banakissa olimme samana päivänä, kuin Annikkikin oli siellä ollut. Entisistä aseveljistä tuli katkeria vihollisia. haastattelu Minkä sota yhdisti, sen rauha erotti Kulttuurihistorioitsija, tuomiorovasti Satu Saarinen kirjoitti myötätuntoisen tutkimuksen isoäitinsä matkasta Saksaan ja takaisin toisen maailmansodan loppuvaiheissa. Annikki-isoäidin kohdalla asiat menivät toisin. Kirjoitusprosessin aikana Satu Saarinen pyrki eläytymään mahdollisimman hyvin Annikin retken eri vaiheisiin. Tässä mutkikkaassa tilanteessa lähes tuhat suomalaisnaista lähti erilaisista syistä saksalaisten mukaan. Hän rohkaisee kaikkia perehtymään oman suvun vaiheisiin, jos siltä yhtään tuntuu. Annikki ei mennyt Saksaan vain oleilemaan. Lisäksi nuorten kotimaat ovat ystävyyden jälkeen päätyneet keskenään sotaan. Jotkut taas halusivat säilyttää hyvä palkkaisen työnsä saksalaisten leivissä. Tiesin, että isoäitiini liittyviä lähteitä on Kansallisarkistossa. Olot matkalla olivat pahimmillaan hengenvaaralliset, kun ympärillä raivosi maailmansota. Suomen käännettyä syyskuussa 1944 kelkkansa ja ryhdyttyä pakotettuna sotaan Saksaa vastaan kuvio muuttui dramaattisesti. Raskaana oleva nainen työskenteli muiden suomalaisnaisten ryhmässä muun muassa siivousja tulkkaustehtävissä. Harrastan historiaa. Ruhrin alueella sijaitseva entinen hiilikaivoskaupunki oli Peterin kotikaupunki. Paljon kiitosta on saanut erityisesti Tommi Kinnusen romaani Ei kertonut katuvansa, josta on tehty myös useita teatterisovituksia. Hänen vanhempansa ottivat suomalaisminiän sydämellisesti vastaan. Lapissa oli jatkosodan aikana enimmillään jopa yli 200 000 saksalaissotilasta, joiden suhde alueen asukkaisiin oli pääsääntöisesti hyvä. Satu Saarinen, 49 Äiti, tuomiorovasti, teologi ja kulttuurihistorioitsija Juuri nyt olen lomalla, levossa ja matkalla. – Annikin ja Peterin entisellä rauhallisella kotikadulla oli vielä jäljellä jotakin samaa kuin vuonna 1945. Arkistojen kätköstä löytyivätkin muun muassa Saksasta kotimaahan palanneiden kuulustelupöytäkirjat
N orjalainen näytelmäkirjailija Henrik Ibsen (1828–1906) on moderni klassikko, jonka pääteos Peer Gynt kertoo puhuttelevan tarinan itsekeskeisestä egoistista. Kirjan pohjatöitä tehdessä ei voinut olla varma mitä sieltä löytyy. Ma 2.10. – Annikin otti koko lähipiiri lämpimästi vastaan. Saarinen ajattelee, että meitä ihmisiä ohjaavat ajasta toiseen muutamat yhteiset teemat. Pe 6.10. Näillä sanoilla Annikki myöhemmin perusteli lähtöään takaisin Kemiin. – Katsotaan, tapahtuuko sille koskaan mitään. Saarnaajana päätoimittaja Anita Ahtiainen. klo 15 Ohjelmaa uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Saarinen on tyytyväinen yhteisestä matkasta isoäidin kanssa. Vivahteikkaassa roolissaan moneen suuntaan herkästi taipuva Holkko tekee Aroninsa samassa hengessä kuin Nora on tavattu nähdä. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Mitään traumoja tai häpeän tunteita ei siis jäänyt. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Liturgina Pekka Miinin. Annikin kaltaisia onnekkaita palaajia oli paljon muitakin. Satu Saarinen kertoo tuntevansa hellyyttä isoäitiään kohtaan. – Isoäitini hankki perheelleen elantoa maalaamalla kauniita tauluja. Onko myös aikansa patriarkaattia haastanut, alistetun naisen tasa-arvon tarvetta kriittisesti käsittelevä Nukkekoti (1879) edelleen ajankohtainen. Ohjaaja Mikko Roiha on sovittanut Nukkekoti – kohtauksia eräästä avioerosta -näytelmän KOM-teatteriin ja sijoittanut pariskunnan Pohjanmaalle. To 5.10. – Onneksi Peterin taustasta ei mitään hirveyksiä tullut esille. – En usko, että kenellekään paluu kuitenkaan olisi ollut helppo. To 5.10. Hän pelastaa miehensä – tämän tietämättä – lain rajat ylittäen, ja saa mahdollisesti maksaa kovan hinnan hyvästä teostaan. Toisenlaisissa oloissa heistä olisi hyvinkin voinut tulla onnellinen perhe. Radio1 klo 10 Lasten ja nuorten keskuksen jumalanpalvelus Hyvän toivon kappelista Helsingistä. Ruokaa ja suojaa pitää saada ensin. Pulaa oli oikeastaan kaikesta ja erilaisilla selviytymiskeinoilla oli käyttöä. Tietokirjaprojektinsa sivutuotteena Satu Saariselle jäi pöytälaatikkoon vielä tekstinivaska, johon hän on kirjoittanut Annikin vaiheita pienoisromaanin muotoon. Kirkkovaltuutettu Arto Nykänen, Hattula. Enkelien sunnuntain Riemulaulut Paavalinkirkossa Helsingissä. On selviydyttävä. Radio1 klo 11 Vuoksenlaakson metodistiseurakunnan jumalanpalvelus Vesivehmaan metodistikirkosta. Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Kirjaprojektin aikana Saarisen empatia myös Peteriä kohtaan lisääntyi. Annikki ja Gabi lähtivät kesällä 1946 Lyypekin kokoamisleirille, josta he toivoivat pääsevänsä edelleen kotimaahan. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 1.10. Brand kuvaa kohtuuttoman ankaran papin kilvoittelua, kristityille kosolti mietittävää antaen. Tämä mentaalinen jälleenrakennus oli Annikin edessä hänen palattuaan kotikonnuilleen Kemiin. La 30.9. – Epäilyjä herätti esimerkiksi se, jos naisella oli jossakin valokuvassa päällään saksalaisen sotilaan vaatekappaleita. | radio ja tv | Näytelmässä on kyse valtasuhteita välillään mittailevista ihmisistä, ei seksuaalivähemmistöistä, joiden asemaa ei ensinkään nosteta esiin. Annikin myötä myös elämänsä rakkauden ja lapsen. Juontajina Elina Vaittinen ja Kari Kanala. – Kaikkein tärkeintä on pyrkiä selviytymään kaaoksen keskellä. ” En usko, että kenellekään paluu olisi kuitenkaan ollut helppo. Myös Saksaan siirtyneitä tai ajautuneita suomalaisnaisia kuului tähän joukkoon. Jokainen heistä joutui varmasti tuolloin kokoamaan kaikki voimavaransa. Kanttorina ja kosketinsoittajana Taneli Korpivaara. Tämä antaa meille ehkä lisää ymmärrystä koko ihmisyydestäkin. Hän ei ollut vaikealla hetkellä tahdoton, vaan tarvittaessa löytyi toimijuutta. Pe 6.10. Annikki ja Peter olivat komea pari. ” Näytelmässä on kyse valtasuhteita välillään mittailevista ihmisistä. Horisontti su 1.10. Ma 2.10. Mutta entä, kun tämä ei enää suostukaan saamaansa osaan. Heikki suhtautuu ailahtelevaiseen siippaansa sinänsä rakastavasti mutta kuin ymmärtämättömään lapseen. Elämä kulkee eteenpäin kuin Kemijoen virtaus. Ei tämä klassikkoversiointi ihan lentoon lähde, mutta Ibsenin napakalle käsikirjoitukselle kunniaa tekevä sovitus, Holkon mieleenpainuva päärooli ja aina ajankohtainen ihmissuhteiden valtataistelu tekevät teoksesta kiinnostavan. Peterin jäätyä taakse Annikki avioitui myöhemmin suomalaisen miehen kanssa. Seurakuntapastori Helena Lorentz, Anjalankoski. Ke 4.10. – Useimpien ihmisten strategia tällaisessa tilanteessa on keskittyä rakentamaan sitä, mikä on sinua ja pientä lastasi lähinnä. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020). Varjelus-teemasta keskustelemassa rap-artisti Mikael Gabriel. Nukkekodin Nora kokee kasvaneensa vailla omaa tahtoa, ensin isänsä ja sitten miehensä nukkena, autonomiansa osalta aliarvostettuna mutta kauniina koristeena. Radikaalit perhettä koskevat ratkaisut, joita hän salaa sisällään hauduttaa, jakavat tänäänkin voimakkaasti mielipiteitä. Samalla hän sai arkisto lähteiden kautta kurkistaa moneen muuhunkin kiehtovaan ja ainutlaatuiseen ihmiskohtaloon. | Kuva: Noora Geagea ~ 19 Kotimaa | 29.9.2023 18 ~ Kotimaa | 29.9.2023. Uusinta. – Peter menetti sodan seurauksena monien muiden saksalaisten sotilaiden tapaan niin paljon. Satu Saarinen pääsi perehtymään jonkin verran myös tähän teemaan, kun hän kävi läpi Hankoon sodan jälkeen palanneiden naisten kuulustelupöytäkirjoja. JANNE VILLA Nukkekoti – kohtauksia eräästä avioerosta. Sen julkaisua ei ainakaan vielä ole suunnitteilla. Ti 3.10. He puhuvat paikallista murretta leveästi, mutta käännös ei varasta show’ta, vaikka hetken huvittaakin. Ti 3.10. Arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi, Espoo. Esimerkiksi hänen hyvin vasemmistolainen isänsä kutsui työkaverinsa kahville juhlistamaan tyttären paluuta. Mikko Roihan ohjaus ja sovitus Henrik Ibsenin näytelmästä KOM-teatterissa. Ke 4.10. Suhde saksalaisiin oli Lapin tuhoamisen jälkeen radikaalisti erilainen kuin pari vuotta aikaisemmin. Annikki pystyi nuorena tyttönä selviytymään hyvin poikkeuksellisessa maailmantilanteessa. Tähän liittyy rakkaus, joka sitten vie elämää eteenpäin. Hän jäi asumaan kotikaupunkiinsa ja kuoli jo 1970-luvulla. Lapissa ymmärrettiin usein oikein hyvinkin niitä, jotka lähtivät eri syistä entisten aseveljien mukaan. Dramatisoinnin toinen peruslinjaus on muuttaa päähenkilön sukupuolta. Puhujana pastori Jori Brander. Seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. Suursodan jälkeen tilanne hävinneessä Saksassa oli kirjaimellisesti katastrofaalinen. Saarinen huomauttaa yhdestä näkökulmasta. Jos tällaisilla totuuden hetkillä löytyy yksikin ihminen, joka ottaa sinut tuomitsematta ja avosylin vastaan, niin jo se saattaa riittää selviytymiseen. Sukupuolirooleilla leikittelyä on nähty esittävissä taiteissa niin paljon, että hämmästyttävää on lähinnä se, miten vähän Roihan ratkaisuun kiinnittää huomiota. Kun sota päättyy, alkaa toinen kova urakka, jälleenrakennus. Se ei ole vain aineellisten tuhojen korjaamista, vaan myös särkyneen mielen kanssa on tehtävä ankarasti töitä. Ne erottuvat myös Annikin ja Peterin tarinassa. Machomaisen mutta sympaattisen pankinjohtajan ja periaatteen miehen Heikin ( Niko Saarela) puoliso Nora on nyt Aron ( Aleksi Holkko). Onhan Pohjoismaissa sentään edetty tasa-arvon suhteen pisimmälle maailmassa. Rovasti Minna Tuominen, Porvoo. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki. Päätoimittaja Freija Özcan, Helsinki. ”Sehän oli niin vaikiaa siellä”. Elämä pienen lapsen kanssa olisi kuitenkin kotimaassa helpompaa. Pankinjohtaja Heikin (Niko Saarela) aiemmin suvereenisti hallinnoimassa kodissa käyvät kovia ihmissuhdeja valtapelejä perheen ystävät (Markus Riuttu vas. Aron on ”hysteerisen” ja heikon, mukautuvaisen pintansa alla osaavampi ja vahvempi kuin stereotyyppiset odotukset antaisivat olettaa. Kun kyseessä on toisen maailmansodan ajan saksalainen sotilas ja hänen perheensä, niin yhtä kysymystä ei voi ohittaa. Kriisitilanteessa jokainen pelaa omat korttinsa sen tiedon ja näkemyksen varassa, joka hänellä silloin on. Sivurooleissa rahan ja rakkauden välisissä valtapeleissä vehkeilevät Vilma Melasniemi, Markus Riuttu ja Tiina Weckström. – Tämä aika tuottaa onneksi sellaista historiantutkimusta, joka lähestyy erilaisia aiheita myötätunnon katseella. Suomen ja Saksan välien katkettua syyskuussa 1944 pieni osa suomalaisista lähti maanpetoksen synkälle polulle eli jäi Saksan rinnalle. La 30.9. He tapasivat Kemissä, jossa oli jatkosodan aikana paljon saksalaisia sotilaita. – Tottakai minäkin olen pohtinut sitä, tiesivätkö he natsi-Saksan kauheuksista ja kuinka paljon. Heikompaa osapuolta on kahdeksan avioliittovuoden jälkeenkin ”kasvatettava” pysymään miehen määrittelemässä roolissa. Eräänlainen uraputki edustustai palkintovaimona siis, ja kovin kaukana aikamme tasa-arvoisesta naisihanteesta. kulttuuri Nukkekodin kulissit kaatuvat teatteri | Näennäisen onnellisen porvarisperheen siistien puitteiden sisällä tikittää tuhoava aikapommi, vuosien puhumattomuus ja tasa-arvon puute. – Vuosien mittaan he matkustelivat paljon myös Saksassa. Pastori Tuomas Vuorinen, Baptistiyhdyskunta, Kokkola. Jossakin vaiheessa nuori äiti teki sitten ratkaisunsa. Ymmärretään entistä paremmin epäsovinnaisia ja jopa virallisesti tuomittavina pidettyjä tekoja. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. – Osin onnekkaan sattumankin ansiosta he saivat pitkän odotuksen jälkeen paikat Suomeen lähtevään laivaan. Naistentyön johtaja Hanne Rei, Baptistiyhdyskunta, Preitilä. Pappi, kirjastoneuvoja Atte Hokkanen, Helsinki. ja Vilma Melasniemi) sekä perheen pään otteesta pois rimpuileva puoliso Aron (Aleksi Holkko, oik.)
| Kuva: Jussi Rytkönen 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Seurakuntien verorahoista saatavat osuudet ja kolehdit ovat jo kauan olleet lähetysjärjestöille hyvin tärkeitä. konferenssi. Lähetystyö on kauan ollut kirkossa teologisesti kiinnostava aihe, koska se liittyy Kristuksen kirkon kasvuun. Konferenssin tarkempia kysymyksiä olivat esimerkiksi jumalanpilkka ja häpäiseminen eri maiden lainsäädännössä, ilmaisun vapauden säätelyn normisto, sekä jumalanpilkan ja uskonnollisesti motivoidun vihapuheen estäminen sananvapauden rajoituksilla. Konferenssiin kokoontunut konsortio koostuu enimmäkseen kokeneista ja usein keskeisissä akateemisissa ja oikeuslaitoksen tehtävissä eri EU-maissa toimivista oikeustieteilijöistä, jotka ovat erikoistuneet kirkon ja valtion suhteisiin sekä uskonnonja sananvapauskysymyksiin. JUSSI RYTKÖNEN S yyskuun ikäviin uutisiin ovat kuuluneet Kansanlähetyksen ja Suomen Lähetysseuran talousongelmat ja niistä seuranneet muutosneuvottelut. – Erityisesti tämä koskee sananvapauden rajoituksia, silloin kuin se on tulkittavissa vihapuheeksi. Muiden lähetysjärjestöjen taloustilanne on tällä hetkellä ilmeisesti vakaampi, mutta kuinka kauan. Kolmipäiväisen tapahtuman ensimmäisenä päivänä pidettiin myös ”100 vuotta uskonnonvapautta Suomessa” -juhlasymposium. Missä kulkevat viha puheen rajat. ” Teot kuitenkin puhuvat ja kirkkokansa tekee johtopäätöksiään. Voiko laki suojella uskonnollisia tunteita. Onko esimerkiksi jokin kiistanalainen patsas poistettava, jos se on keskellä kaupunkia kaikkien nähtävillä. Osa lähetysjärjestöistä on nykymittareilla samalla teologisesti konservatiivisia herätysliikejärjestöjä, joissa naisten pappeuteen ja samaa sukupuolta olevien avioliittoihin suhtaudutaan torjuen. Entä taiteilijat ja heidän sananvapautensa, taaskin erityisesti suhteessa uskonnollisiin symboleihin. Mutta siihen kuuluu konferenssissa ilmaistusti myös toisen ihmisen vastaavan sananvapauden kunnioittaminen. Millä tavalla uskontoja tai niiden pyhinä pitämiä asioita voidaan sananja ilmaisunvapauden nimissä jopa pilkata. On myös joskus epäselvää, milloin verkossa käyty keskustelu muuttuu yksityisestä tai muutaman ihmisen ajatustenvaihdosta julkiseksi ja mahdollisesti esimerkiksi loukkaavaksi. Missiologisen vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Oma mielenkiintoinen uusi maailmansa konferenssin keskusteluissa oli internet ja sen muodostamat sananvapauden käytön ongelmat. Luostariin tutustuttiin arkkimandriitta Mikaelin johdolla. Hieman samaan kategoriaan kuuluu uskontoja ja niiden pyhiä asioita käsittelevä huumori. Sen englanninkielisessä sisällössä ulkomaisia vieraita perehdytettiin Suomen uskonnonvapaustilanteen kehittymiseen ja nykytilanteeseen. Tämäkin on eri järjestöissä kautta linjan huomattu. Alitse kaikkien rajojen JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Uskonnollisten viranhaltijoiden retoriikka esimerkiksi seksuaalivähemmistöistä kirvoitti erilaisia mielipiteitä. ” Oma ongelmansa on holokaustin kieltäminen, jota pitäisi käsitellä omana erityistapauksenaan. Iso ja hankala kysymys on, miten pyhä tai loukkaamaton ja sen varjeleminen voidaan laissa muotoilla. Jotkut järjestöt saattavat yrittää asemoitua kirkkopoliittisesti ja teologisesti keskivirtaan. Asia on monitahoinen, koska vanhoihin jumalanpilkkalakeihin paluuseen eurooppalaisissa lainsäädäntöelimissä ei ilmeisesti ole suurta halua. Entä jos sama teos on museossa. Voiko oman uskonnonvapautensa nimissä kritisoida muita ihmisryhmiä. M ikä on pyhää. Monissa mielipiteissä toistui, että molempia keskeisiä vapauksia on tietenkin tarkoin laissa suojeltava. Mutta entäpä, jos ongelmana ovatkin erilaisia mielipiteitä hyvin laajasti sallivat kansainväliset it-jättiläiset ja niiden nettialustat. – Missä kulkevat uskonnollisesti loukkaavan käytöksen rajat ja miten pitkälle voi mennä puheissaan uskonnon ja vakaumuksen nimissä. Esimerkiksi Lähetysseura toki asettuu tällä akselilla mittarin vapaamielisempään päähän. Huumori on myös kulttuurisidonnaista ja jossain määrin osa erilaisia kansallisia perinteitä. Pyhäinhäväistys tai jumalanpilkka (Blasphemy) on käytyjen puheenvuorojen mukaan Euroopan eri maissa uudella tavalla mukana erilaisissa kansallisissa ja myös kansainvälisissä lakihankkeissa. Mutta kirkon yhteisen huolen kuvittelisi olevan, että koko lähetystyön merkitys lienee ohentunut. Sananja uskonnonvapauden sekä niiden | kolumni | mahdollisten rikkomusten kannalta sillä on merkitystä. Ratkaisuiksi ehdotettiin erityisesti alustojen itsesäätelyä. Esimerkiksi Inkerin kirkosta haetut pappisvihkimykset voidaan kokea jossakin hyväksi asiaksi, mutta toisaalla ne eivät sada kyseisten järjestöjen laariin, päinvastoin. Toisaalta lähetystyö kytkeytyy myös kirkkopolitiikkaan. Niin sanottu lähetysväki on usein iäkästä, eikä lähetystyö tällä hetkellä taida nuoria aina oikein innostaa. Jos näin ikävästi olisi, on kirkkomme lähetystyölle tarjolla entistä kylmempää kyytiä. Lähetysmäärärahojen jakamisesta tullut 2000-luvulla myös kirkkopoliittisesti motivoitu inkvisitio. Tähän liittyen kokouksessa pohdittiin muun muassa sitä, voiko uskonnollisia tunteita viime kädessä suojella. Joissakin puheenvuoroissa todettiin, että eurooppalaisessa näitä aihepiirejä koskevassa keskustelussa islam on viime vuosien aikana muuttanut tilannetta. Mutta voiko polarisoituneessa tilanteessa olla juutalaisille juutalainen ja kreikkalaisille kreikkalainen. Kirkkojen ja uskontokuntien opillisiin kysymyksiin ei kuitenkaan pidä niiden ulkopuolelta puuttua. Yleinen linja näyttäisi hänen mukaansa Euroopassa olevan, ettei subjektiivisia uskonnollisia tunteita voi eikä pidä suojella. Sananvapautta voidaan rajoittaa: sitä ei saa käyttää väärin vihapuheen mahdollistajana. Ehkä myös ajatus kristinuskon ainutlaatuisuudesta ja Kristuksesta ainoana pelastustienä on kirkossa hiipumassa. Kyse on esimerkiksi objekteista, jotka ovat fyysisiä tai muuten pyhinä pidettyjä. Perinteisesti jonkin asian kriminalisoimisessa on Euroopassa etsitty vastuullista yksilöä. Ja jos krusifiksit, ikonit ja sen sellainen saa lain suojan pilkkaa vastaan, saako esimerkiksi Raamattu. Vihapuheen kieltäminen ei koske vain yksilöä vaan on myös laajemmin symbolinen ilmaus yhteiskunnan edustamista perusarvoista, Matti Kotiranta toteaa. Samoista asioista voidaan kuitenkin käytyjen keskustelujen perusteella huolehtia monissa maissa muunlaisella lainsäädännöllä, esimerkiksi kansallisen turvallisuuden ja julkisen tilan suojelulla. Minkälainen taide kirkossa voi olla loukkaavaa. Uskonnonja sananvapaudella on yhteys, eikä se konferenssissa esitettyjen arvioiden mukaan ole juridisesti aivan yksinkertainen. Ennen kaikkea se on kasteja lähetyskäskyn ottamista vakavasti. Sananja ilmaisunvapaus on tärkeä demokraattinen vapaus. Näitä ja monia muita asiaan liittyviä seikkoja kokoontui viime viikolla Itä-Suomen yliopistossa Joensuun kampuksen yhteydessä miettimään European Consortium for Church and State Research (Kirkkoja valtio -tutkimuksen Euroopan konsortio) -tutkimusyksikön 35. Teot kuitenkin puhuvat ja kirkkokansa tekee johtopäätöksiään. Mutta seurakuntien varat niukkenevat. Missikiistoissa on kyse myös siitä, onko lähetystyö ensisijaisesti evankeliointia ja seurakuntatyötä, vaiko enemmän kehitysyhteistyöksi luonnehdittavaa toimintaa. Järjestöjä on punnittu, ja keveiksi tai salonkikelpoisiksi havaittu: kaksi järjestöä on jauhamassa – toinen on otettu ja toinen jätetty, riippuen usein siitä, ollaanko etelän isoissa kaupungeissa vai kirkkomaantieteen hengellisesti perinteisemmillä seuduilla. Koskeeko suojelu vain sakraalitilojen sisällä ja ehkä kulkueissa olevaa, mutta ei muuta julkista tilaa. Jumala ja jumalat eivät tarvitse suojelua, vaan ihmiset. Voi olla niinkin, että koko missiologia on ruosteessa. Muutamissa puheenvuoroissa korostui se, että Euroopan entisissä enemmistökirkoissa voi olla pelkoa siitä, saavatko ne vähemmistöjä koskevaa suojaa muuttues saan itse tulevaisuudessa ehkä vähemmistöiksi. ECCSR-konsortion kansainvälinen osallistujajajoukko vieraili myös Valamon luostarissa Heinävedellä. Oma ongelmansa on holokaustin kieltäminen, jota pitäisi käsitellä omana erityistapauksenaan. Joensuun-konferenssia valmisteli Suomessa Itä-Suomen yliopiston kirkkohistorian professori Matti Kotiranta. Eurooppalainen lainsäädäntö on näiltä osin elänyt hyvin kauan vain kristin uskosta ja jossain määrin juutalaisuudesta nousevissa kysymyksenasetteluissa. Ja sellainen torjunta on kirkossa monille anathema. Kun hän kaksi vuotta sitten esitti tutkimusyksikön Joensuun kokouksen teemaksi uskonnonvapauden ja sananvapauden suhdetta, ei hänen mukaansa voitu aavistaa, kuinka ajankohtaiseksi teema nousisi yhtäältä poliittisista syistä Ruotsin ja Tanskan Koraanien polttamisten myötä ja toisaalta Päivi Räsäsen oikeudenkäynnin vuoksi. Missä sellaisen rajat kulkevat. Ja kuten arvata saattaa, tilanne on myös läpeensä politisoitunut. Joen suun konferenssin teemana on ”Sananvapaus ja uskonto” (Freedom of Speech and Religion), jonka alla hahmoteltiin sananja uskonnonvapauden tulevaisuutta Euroopassa. teologia Uskonnonja sananvapaus kulkevat käsi kädessä konferenssi | Eri puolilta Eurooppaa kokoontuneet oikeustieteilijät pohtivat eri vapauksien keskeisiä rajapintoja ja rajoja Koraanien polttamisista pyhien asioiden pilkkaamiseen ja Päivi Räsäsen oikeudenkäyntiin. Konferenssiin tuli edustaja lähes jokaisesta EU-maasta ja Iso-Britanniasta. Mitä on tällöin siedettävä, missä kulkevat sopivan rajat. Eri uskontokunnissa voidaan uskontoa ja pyhää koskevaan huumoriin suhtautua hyvin eri tavoilla
23:20–23, Hepr. Kun saavumme kuolleen, kelottuneen, puun kohdalle, ja toteamme puun kuolleeksi, opettajani sanoi herkistyen: ”Nyt se ei enää näe meitä.” Siinä vaiheessa olen jo päättänyt, että haluan tämän ekoteologin jatkokurssille. Jos ihmisellä on viisivuotiaana selkeä näkemys siitä, että luontoa pitää hoivata ja lohduttaa, pienintäkin eläväistä ilahduttaa, ja että puut näkevä meidät, on ämmin aika nöyrtyä hänen kaltaisekseen. Lopuksi vähän kevennän ekoteologiaani ja paljastan, että joskus ämmikin halaa puita. Perhemessussa otimme muita kuuntelemassa olleita lapsia mukaan laulamaan ja tekemään käsiliikkeitä. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Minulle on päivänselvää, että luonto on ihmistä varten ja puunhalailijat pyrkivät saamaan lohtua puusta, ei lohduttamaan. Konfirmaatiossa minun piti lukea alkurukoukset. Metsässä pysähdyimme merkillisen kuusen luokse, ja se paljastui surukuuseksi. On aika lähteä kivikurssille Opettajan kanssa. Isoskoulutus kuulosti minulle sopivalta, joten ilmoittauduin sinne. Se sijaitsee Pyhän Laurin kirkon kupeessa Lohjalla. ”Kirkon elämä kumpuaa ristiltä, joten kirkko ja kristityt ovat kuin elämän puusta kasvavaa oksistoa. Kuoro on tuonut elämääni kirkon läheisyyttä. Jos on huono päivä, kun menen kuoroharjoituksiin, tulee paljon parempi mieli. |K uv a: Tii na La ak so 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Minun luontosuhteeni on aivan solutasolla niin paljon itsekkäämpi. Oppilaasta tulee opettaja. 18:1–6 (7–9) 10. Ensimmäisenä päivänä pidin jo kaikki rukoukset. En ole koskaan ajatellut, että ihminen lohduttaisi luontoa, puuta. Harjoitukset pidetään Lastenkappeli Pikku Laurissa. Kuoromme johtaja, kanttori Pirjo Rajalin-Tymura kehotti menemään rauhassa eteenpäin. 103: 19–22, Ps. Mutta jos joku johdattaa lankeemukseen yhdenkin näistä vähäisistä, jotka uskovat minuun, hänelle olisi parempi, että hänen kaulaansa pantaisiin myllynkivi ja hänet upotettaisiin meren syvyyteen. Paikat ovat vaihtuneet. Oli aika jännittävää, koska en ollut aiemmin ollut perhemessussa. Ne piti saada aiemmin sähköpostissa, mutta ne eivät tulleetkaan, joten en ehtinyt valmistautua. Paratiisin ja tulevan maailman hedelmät välkkyvät sen lehdillä.” Välkkymisestä puheenollen. Haluan tehdä ensi kesänä jotain, olla ihmisten lähellä, oppia uusia asioita ja auttaa leiriläisiä. Myös vanhempani ja isovanhempani olivat mukana. Moos. Pojannassikka katsoo kysyvästi, kun pudottelin kummallisia sanoja suustani. Minua jännitti. Tekstit: Ps. Lapsi ymmärtää reilun vuorovaikutuksen, myös luonnon kanssa. ”Lauletaan sille”, lapsi ehdottaa. Nöyrtyminen on sitä suuruutta, jonka Jeesus tunnisti ja tunnusti lapsista. Lastenkappelina se on toiminut 2007 lähtien. 1:14–2:24, Ilm. Pysähdyn siihen paikkaan. Alkuun harjoituksissa oli välillä rauhatonta, kun me pienet olimme vähän sikin sokin. ”Tiedätsä mitään koppislaulua?” Alan siinä vaiheessa ymmärtää, että opetusretkeni ei suju suunnitelmieni mukaan. En oppinut Laurinsäde-tunnariamme. Tänne voisi tulla joka ikinen ihminen, joka pitää kirkosta. Liturginen väri on valkoinen. Alttarilla on neljä kynttilää. VIRPI KIRVES-TORVINEN Ojamon koulun yhdeksättä luokkaa käyvä Iida Laakso on laulanut yli viisi vuotta Laurinsäde-kuorossa, jonka harjoitukset pidetään Lastenkappeli Pikku Laurissa. ”Nyt meidän täytyy halata sitä”, viisivuotias julistaa. Vaarini on ollut aiemmin kirkkokuorossa, ja hän kertoi minulle, miten kirkossa tulee käyttäytyä. Ja joka minun nimessäni ottaa luokseen yhdenkin tällaisen lapsen, se ottaa luokseen minut. Siitä olen lähtenyt kehittymään. Meidän tulee kunnioittaa, viljellä ja varjella sitä. Se on minulle kuin toinen kotipaikka. Jos tarvitsee juttuseuraa, kirkossa on luotettavia ihmisiä, joiden kanssa voi jutella. Miten puun halaaminen hyödyttää minua, antaa voimia, ja mitä kaunista saisin kelopuusta kotiini. Aivan kuin kyyhky katsoisi meitä ja suojelisi kaikelta pahuudelta. Kirkon toiminta on rauhallista. . Välillä Pirjo teki meille viiden minuutin välileikin, ja olimme taas kaikki rauhallisia. Vieressä sijaitsee Lohjan seurakunnan vuoden 2021 Asuntomessuja varten teettämä kuusimetrinen Pikku Tapuli, joka on pienoismalli Pyhän Laurin kirkon tapulista. En kuitenkaan tiennyt, mitä perhemessu voisi sisältää. 34:8, Ps. Mietin leiriviikon aikana, miksi Jeesus tapettiin ja miksi hän nousi ylös. Nyt me lohdutamme puuta ja seuraavassa hetkessä viisivuotias on polvillaan minusta rumalta näyttävän koppakuoriaisen edessä. Olen pienestä asti pitänyt musiikista. 148:2, 2. Luulin, että se pitäisi osata heti. Joitakin rukouksia osasin, kun kuorossa oli ne opetettu. Siellä oli myös tuttuja ja paras kaverini. Todistusten jako oli kaikkein kivoin juttu. Pari viikkoa kuoroharrastuksen aloittamisen jälkeen menin Pikku Laurin perhemessuun. Nykyisin alttaritauluna on Maija Metsolan maalaama kyyhky. Siitä tulee hyvä mieli ja turvallinen olo. – – Katsokaa, ettette halveksi yhtäkään näistä vähäisistä. Viisivuotiaan taskuissa on aina kilo kiviä, joista parhaat välkkyvät. Jännitti, kun oli koko perhe ja sukulaisia kuuntelemassa. Puu on paratiisia ja Golgataa yhdistävä aine, sano Serafim Seppälä teoksessaan Elämän puu. 5:11–12, Matt. . Tänä kesänä kävin Lohjan seurakunnan riparin Saarikon leirikeskuksessa. pyhä P äätän viedä 5-vuotiaan lapsenlapseni metsään, jotta voisin opettaa hänelle tärkeitä asioita luonnosta. Kappelisali on osa arkkitehti Aarne Ervin suunnittelemaa Lohjan seurakuntakeskusta, joka on valmistunut 1951. Toivon, että voin jatkaa kuoroharrastustani. Haluan laulaa muille, jotta heille tulisi hyvä mieli. ”Koska se on surullinen”. Laulaessamme katson Maija Metsolan alttaritaulun kyyhkyyn. Hyvin se onnistui kuitenkin. En tiennyt yhtään, mitä riparilla tulee vastaan. Monta palaa kalliota. Matteuksen evankeliumi 18:1–6 (7–9) 10 Opetuslapset tulivat Jeesuksen luo ja kysyivät: ”Kuka on suurin taivasten valtakunnassa?” Silloin Jeesus kutsui luokseen lapsen, asetti hänet heidän keskelleen ja sanoi: ”Totisesti: ellette käänny ja tule lasten kaltaisiksi, te ette pääse taivasten valtakuntaan. Sillä minä sanon teille: heidän enkelinsä saavat taivaissa joka hetki katsella minun taivaallisen Isäni kasvoja.” ensi pyhänä Mikkelinpäivän aiheena on ”Jumalan sanansaattajat”. . ” Vaari kertoi minulle, miten kirkossa tulee käyttäytyä. Nöyrtyminen ei ole vähäisemmäksi muuttumista, se ei ole henkistä tai fyysistä pienikokoisuutta. | Kuva: Leena Anttila Lastenkappeli Pikku Lauri . |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Alttaritaulun kyyhkynen suojelee meitä Iida Laakso H alusin lähteä kokeilemaan laulamista neljännellä luokalla Lohjan seurakunnan Laurinsäde-kuoroon, yksi kaverinikin oli siellä. Se, joka nöyrtyy tämän lapsen kaltaiseksi, on suurin taivasten valtakunnassa. Kirkko on aina niin lämmin paikka. | mikkelinpäivä | Opettajan seurassa metsässä SATU KREIVI-PALOSAARI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi
24 %. (Virsi 606:6) Siunattu läheisten saattamana. 8.9.2023 Keuruulla Kiitollisina Anna-Elina ja Heikki Tuukka, Venla Jyrki Anni ja Leo, Ida, Elsa, Alma Heikki ja Niina Jarkko ja Sirpa Einari ja Elisa Ainoliina Elias ja Henna Hanna ja Aaro Lotta ja Thomas, Alexander, Alvar Georg ja Salla, Noel, Frida Hedvig ja Juho Aino ja Esa Jaakko, Vili Saimi ja Vera Pois lähden keskeltänne, te rakkaat, jääkää tänne nyt haltuun Jeesuksen. | kuolleet | ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Linkki hakuilmoitukseen ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Paimion seurakunnassa seurakuntapastorina työskentelevä Räty on koulutukseltaan teologian maisteri. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme tiedoksi 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. Piikkiön seurakunnan kirkkoherran virassa Räty aloittaa vuoden lopulla. kirkkoherra, teologian maisteri Outi Tukia-Takala. Eikö lehti tullut perille perjantaina. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 | kuolleet | Paikkoja avoinna Rakas äitimme, mummumme ja isomummumme päiväkodin johtaja Kerttu Mirjami LAVASTE o.s. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus on määräaikainen. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Hän on työskennellyt useissa Espoon hiippakunnan ja Turun arkkihiippakunnan seurakunnissa sekä sairaalapappina. | nimitykset | Risto Räty, 45, on valittu Piikkiön seurakunnan kirkkoherraksi. Ja valvovalla miellä te käykää taivaan tiellä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kortekangas s. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Lounaishämäläisessä Tammelan seurakunnassa on haettavana Diakoniatyön tekijän virka Julistetaan haettavaksi TAMPEREEN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Punkalaitumen seurakunnan kirkkoherran viran Virkaan haetaan 20.10.2023 klo 15.00 mennessä. https://kamp.jaicom.com/kotimaa/add-to-cart/1695 (Norm. Valinnan teki Piikkiön seurakuntaneuvosto torstaina 14.9. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Jos olet jo kertonut toiveesi meille, ole huoletta – olemme ottaneet sen huomioon eikä sinun tarvitse ilmoittaa siitä uudelleen. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Mikkelistä kotoisin oleva Risto Räty vihittiin papiksi 2006. + 6,9 snt/min. Laskun voi jakaa kahteen erään. Hakuilmoitus on luettavissa tammelanseurakunta.fi ja Oikotie.fi-palvelussa. Kalenteri toimitetaan kaikille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa sen, viimeistään joulukuun loppuun 2023 mennessä. Virkaa olivat hakeneet Risto Rädyn lisäksi Maarian seurakunnan kappalainen, teologian tohtori Jari Laaksonen, Laitilan seurakunnan kirkkoherra, teologian tohtori Petri Laitinen sekä Liedon seurakunnan vs. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Lämpimät kiitokset Kertun muistamisesta ja osanotosta. Kalentereita on rajoitettu määrä. Vaihtoehtoisesti tarjoamme sinulle mahdollisuuden lahjoittaa kalenterietusi Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Rovaniemen seurakunnan kirkkoneuvostolle osoitetut hakemukset toimitetaan sähköisesti KirkkoRekry-palvelun kautta. 78 €) ROVANIEMEN SEURAKUNTA Rovaniemen seurakunnassa on haettavana JOHTAVA DIAKONIAN VIRANHALTIJAN virka Hakuaika päättyy 11.10.2023 klo 15.00. 3.3.1926 Merijärvellä k. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Kohtaamme kerran riemuiten. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Hakuilmoitus on luettavissa kokonaisuudessaan https://kirkkorekry.fi/fi/ tyonantajat/tampereen-hiippakunnantuomiokapituli/ Hyvä Kotimaan kestotilaaja! Kestotilaukseen sisältyy tilaajalahjana Kotimaa tasku kalenteri. 24 %. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Tutustu ilmoitukseen ja hae merkityksellistä ja innostavaa työtä Lapin elinvoimaisesta pääkaupungista! Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi vankiladiakonin viran Hakuaika päättyy 20.10.2023 klo 15.00 . Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. forms.office.com/r/jPLUV7eUMf Voit ilmoittaa meille toiveesi helposti yllä olevan linkin kautta tai laittaa sähköpostia osoitteeseen: Kalenterietu sisältyy vain kuluttajatilauksiin. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Tehtävän painopiste on nuorisoja perhediakoniassa. Lehti ja digi 6 kk 45 € Säästä 42 % Kotimaa-lehti on luotettava silta kirkon ajankohtaisimpiin uutisiin koko Suomessa. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Haemme kehittävällä otteella työtä tekevää henkilöä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Seurakuntaneuvoston äänestyksessä Räty sai 10 ääntä ja Tukia-Takala 3 ääntä. Koodi: SYKSY6/45 Printtilehtitilaus sisältää digilehden lukuoikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Ilmoitathan meille 3.11.2023 mennessä kuinka haluat etusi käyttää
3. Yleispelaajana pelaavalle Parpalalle lentopallo on täydellistä vastapainoa työelämälle. Niin pelikentällä kuin muutoinkin on erittäin tärkeää tukea, rohkaista sekä tarvittaessa opastaa toisia. Voi olla vaikea irrottaa tummat langat purkamatta koko kangasta. Kuka on tehnyt Pikku Lauri -kappelin alttaritaulun. – Harrastin kaikenlaista urheilua. Sen parissa mielestä häipyvät työelämän stressit. Missä Satu Saarisen äiti on syntynyt. Pelasin ensimmäisen kerran kolmossarjassa kuusitoistavuotiaana. Mitaleita tärkeämmäksi hän nostaa lentopallon tuoman fyysisen treenin sekä ystävät. – Koen tärkeäksi välittää pelikentällä kristillisiä arvoja, käytännössä se tarkoittaa toisten huomioimista sekä asiallista kielen käyttöä. Liit tou tun eid en hal lin toa lue ella Del men hor sti ssa , Sak sas sa 2. On kuitenkin tärkeää ymmärtää myös se, kuinka nuo piirteet ovat kietoutuneet toisiinsa, joskus tiukastikin. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. – Jumala nosti mieleeni henkilön, jota kohtaan ymmärsin tehneeni väärin. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. – Kristillisessä uskossa taas kuulutaan Jeesuksen joukkueeseen, siinä toimitaan ja eletään yhdessä. Lentopallo jäi sivuun Parpalan lähdettyä Helsinkiin opiskelemaan papiksi. Viime kauden päätteeksi Vetelin Urheilijat juhlivat ikämiesten SM-pronssia. Arkistonhoitaja teki jatkotutkimuksia ja selvitti, että Tuula Åkerlund on Romano Mission toiminnanjohtaja ja jäsen muun muassa valtakunnallisessa romaniasiain neuvottelukunnassa. TOMI OLLI ” Koen tärkeäksi välittää pelikentällä kristillisiä arvoja. – Vetelissä aikaa kului pari vuotta ennen paluutani lentopallon pariin. Ennakolta olivat paikkakuntalaiset pyytäneet kirkkoherralta kirkkoa ja rukoushuonetta, jotta niissä saataisiin Jumalan sanaa puhua kokoontuvalle kansalle, jota saapui useista vieraistakin seurakunnista.– – Ilmoitettiin, ettei anneta kirkkoa eikä rukoushuonetta. – Peliporukka on hieno lisämauste elämään. Laji palasi kuvioihin hänen muutettua Veteliin, ja aloitettua kirkkoherran työt 1990-luvun lopulla. Hän on Tuula Åkerlund. | Kuva: Tomi Olli 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 29.9.2023 Kotimaa | 29.9.2023. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Liityin silloin harrastaja joukkueeseen, siitä homma lähti jälleen etenemään. Vesa Parpala näkee lentopallossa ja kristillisessä elämässä samoja asioita. Tällaiset keskustelut käydään kuitenkin salin ulkopuolella, sillä salilla keskitytään lentopalloon. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kirkkoherra Vesa Parpala on lentopallourallaan voittanut kaksi SM-mestaruutta, mutta tärkeintä harrastuksessa ovat treeni ja ystävät. Lentopallo on joukkuepeli. 28.9. Se oli isku vasten kasvoja. Kuten Shakespeare opettaa, kaikilla sankareilla on vikansa, joista osa on traagisia, osa voitettuja, ja se, kuinka luokittelemme jotkut roistoiksi, voi olla ongelmallista.” Elon Muskin elämäkerran kirjoittaja Walter Isaacson kirjassa Elon Musk. Soitin hänelle, ja pyysin anteeksi. 1. Suuri rooli oli liikunnanopettajalla, joka oli Kälviän Tarmon lentopallojoukkueen passari. Olen saanut lentopallon parissa monia ystäviä, joiden kanssa käydään läpi elämän iloja ja suruja. Parpalan joukkue kokoontuu syksystä kevääseen kaksi kertaa viikossa. Arkistonhoitaja kiittää kaikkia mysteerikuvan tunnistamiseen osallistuneita! Näin on maailmassa taas yksi mysteeri vähemmän. Minä vuonna Nukkekoti-näytelmä on kirjoitettu. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut piispuuteen ja patsaaseen liittyvän kuvan. Puhujiksi piti saapua Suomen Lähetysseuran lest. haaraosaston palveluksessa olevan lähetyssaarnaajan ja erään Suomen kirkon papin. – Hän piti lentopallotreenejä, ja siitä harrastus lähti. Parpalalle se oli esimerkki siitä, kuinka Jumala käyttää niin harrastuksen tuomia iloja kuin loukkaantumistakin suuren tarkoituksensa, rakkautensa, tuntemiseen. Yli kahdeksaan kuukauteen venyneen toipumisajan aikana pyöri mielessä paljon. ”On mahdollista ihailla henkilön hyviä puolia ja tuomita huonot. 187 9 3. Useat henkilöt tunnistivat viime viikon mysteerikuvan sohvalla lasten kanssa istuneen henkilön. Kipinä lajia koh taan syttyi jo nuorena synnyinkunnassa Kälviällä. Tunnistaako kukaan kuvassa olevaa piispaa ja hänen kanssaan patsasta tarkastelevaa henkilöä. 1. 1923 Eräässä seurakunnassa oli osa sikäläisiä lestadiolaisia kristityitä järjestänyt lähetysjuhlat ja seurakokoukset syyskuun 1–3 päiviksi. Ainoastaan pari kertaa on Parpalalla ollut päällä sellaisia asioita, jotka ovat kummitelleet mielessä pelikentälläkin. Lentopallo tuli kuvioon yläaste ikäisenä. Mitali ei ollut Parpalalle kuitenkaan ensimmäinen, sillä Himangan riveissä oli kaappiin tullut aiemmin kaksi SM-kultaakin. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. 2. Parpala on myös kokenut ikävän loukkaantumisen pelikentällä, kun takareiden kaksi jännettä repeytyivät irti. Mai ja Met sol a |K uv a: G un D am én Harrastuksena lentopallo Vesa Parpala V etelin seurakunnan kirkkoherra Vesa Parpala on lentopallomies
Lokit vievät jäätelöt ja ruokapalat ihmisten käsistä. Silloin miesjoukko oli kävellyt rantaviivan läheisyydessä istuvan lokkiparven luo ja linnut nousivat lentoon luomakunnan kruunun tieltä. M.O.T., Augustinus myhäili tyytyväisenä. – Saatanan linnut, huusi yksi johtaja. – Kyllä, jokainen meistä, niin sinä kuin minäkin. Harvemmin naurutai selkälokit ovat ihmisten kimpussa. Augustinus työnsi päänsä mereen ja pesi hiuksensa. Peltoaan kyntävä maanviljelijä voi saada seurakseen parven lokkeja. – Augustinus, kerro meille synnistä, pyysi yksi johtajista. Kalastusveneiden liepeillä lentää lokkeja. | Kuva: Jari Peltomäki 28 ~ Kotimaa | 29.9.2023. – Ihminen on siis pohjimmiltaan paha ja turmeltunut, mikä oli todistettava. Kerran hän kulki seurakunnan johtomiesten kanssa meren rannalla ja keskusteli. le on perisynnin käsite. – Ihanko kaikki. Kaatopaikat kokoavat valko siipisiä. Usein puhutaan vain lokeista, vaikka toki niitäkin on eri lajeja. H elsingin keskustassa ihmiset yrittävät kesäisin suojautua taivaalta iskeviltä rosvoilta. – Me olemme ihmiskuntana pahoja ja turmeltuneita, Augustinus sanoi. Yksi linnuista tyhjensi suolensa suoraan Augustinuksen päälaelle. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Lokinsiipinen Jumala, vai enkelikö sinä onkin. – Piru teidät perikööt, huusi toinen. Kaupunkien pahimmat ruokarosvot ovat isokokoisia harmaalokkeja, mutta myös sirommat kalalokit ovat tehokkaita. – Niin, todellakin, johtajat nyökyttelivät. – Ne pitäisi kaikki tappaa, räyhäsi kolmas. Lokit ovat paitsi järvien ja merien ulkoluotojen lintuja, myös ihmisen seuralaisia. Jos olet Jumala, rukoilen ja kiitän sinua. Niitä pesii kaupungeissa talojen katoilla. Niin Augustinus selitti, että Aatamin syntiinlankeemus tuli koko ihmiskunnan päälle ja periytyy. Niinpä me kaikki olemme käskyn rikkojia ja kielletyn hedelmän purijoita. Minullekin on käynyt niin, vaikka luulin olevani varovainen. Tötterö päätyi parempiin suihin. Mainittakoon, että oppi perisynnistä herättää vastakaikua ainakin katolisessa ja luterilaisessa kirkossa, mutta ei niinkään ortodoksisessa. – Helvetti sentään, Augustinus karjaisi. Myös vastasyntyneet ja me, jotka olemme jo pelastuneet, kysyivät johtajat. Kalalokit muuttavat etelämmäksi syksyn edistyessä, viimeiset marras-joulukuussa. Jos olet enkeli, kerro Jumalalle että rukoilen ja kiitän häntä. Tarina kertoo kirkkoisä Augustinuksesta, jonka tunnetuin lahja myöhemmälle kristinuskolTapahtui meren rannalla Liian tuttavallisiksi heittäytyneet lokit voivat olla riesa. Me kaikki aloimme kiroilla ja olimme täynnä vihaa viattomia luontokappaleita kohtaan. Hän rauhoittui ja sanoi: – Kuulkaa veljet, lokki todisti sanani oikeiksi. – Kerro meille perisynnistä, pyysi toinen johtaja. Aamen luomakunta Kalalokki on naurulokin ohella runsaslukuisin lokkilaji Suomessa