vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –3 9 Yhteisöllisyys kannattelee Rautiota, joka on vuoden kylä Uskon puolustaja Kuningas Charles III on Englannin kirkon pää ja Skotlannin kirkon suojelija. 9. 18 N:o 38 | 23. Onko hän siinä roolissa erilainen kuin edeltäjänsä. syyskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ja m es W ha tli ng / M EG A / AO P 11 7
Ikävä kyllä on tilanteita, joissa henkilö on saattanut käydä vuosia ruokapalvelussa, mutta kukaan ei ole pysähtynyt selvittämään hänen ko”Vielä seuraavana aamuna epäilin, ettei tämä ole totta” Satu Pietilä on ollut kehittämässä ruoka-avun rinnalle koordinoitua palveluohjausta. Hän on kaiken yläpuolella, alapuolella ja kaikessa – riippumatta minun uskostani tai sen puutteesta. Pietilä tekee työtä lähinnä työikäisten, alle 65-vuotiaiden yksinäisten, asunnottomien, mielenterveysja päihdekuntoutujien sekä pitkäaikaistyöttömien parissa. Mantilan haastattelu on tämän lehden sivuilla 10–11. Työikäiset palveluja tarvitsevat henkilöt jäävät usein palveluiden viidakossa väliinputoajiksi. Toinen esimerkki voisi olla Lieto, jossa on pian saatettu loppuun vanhan keskiaikaisen kirkon muutos kauniiksi moneen toimintaan sopivaksi tilaksi, jota lisäksi pidetään auki seurakuntalaisten tulla. Luottamuksen syntyminen autettavien ja auttajien välille vaatii aikaa. Kun seurakunnan rahat alkavat vähetä, rakennuskannan kohtaloa pohditaan ja lähdetään suunnittelemaan muutoksia kirkkoon, paikallinen aktiivisuus herää ja alkaa löytyä myös ehdokkaita seurakuntavaaleihin. Tällä viikolla seurakunnat ovat julkistaneet listojaan. Mukaan tarvitaan myös uusia päättäjiä tuomaan uutta energiaa ja näkökulmia seurakunnan toimintaan ja toisaalta niiden tilalle, jotka jo haluavat siirtyä vastuusta lepovuoroon. Kyseinen juttutuokio Musiikkitalossa oli viimeinen iso haastattelu, jonka Kotimaan kuukausipalkkaisena toimittajana tein. Olen jäämässä eläkkeelle ja polttelen sitä ennen pois pitämättömiä lomia, joita on kasautunut paljon. Taustalla voi olla myös mielenterveysja päihdeasioita. – Asioihin löytyy yleensä ratkaisuja. Tämän lehden painoon mennessä ei ole vielä saatu käsitystä kokonaistilanteesta, vähenivätkö ehdokasmäärät vai kasvoivatko ne. Ystävällisesti otti herra Watanabe edustajamme vastaan. Senkin voi Kotimaan kyselystä päätellä, että työstään innostunut ja viestintään panostava seurakunta, työntekijät ja luottamushenkilöt yhdessä saavat motivoitua paikallista väkeä myös mukaan päättämään seurakunnan asioista. Hän on se, kuka Hän on. VESA KEINONEN Ihmisiä kokonaiskuvassa K ävin haastattelemassa Ilkka-Pohjalaisen päätoimittajaa Markku Mantilaa Helsingissä Musiikkitalon lounaskahviossa. OLLI SEPPÄLÄ olli.seppala@kotimaa.fi Julkaisupäällikkö miettii muutosten aikaa. ”Yksi on varmaa ja siitä todistaa meille Jumalan sana – Jeesus on tullut antamaan tulevaisuuden”, IRR-TV:n nettisivuilla sanotaan. – Ruoka-aputyö antaa siihen hyviä mahdollisuuksia. Niistä voi tehdä muutaman johtopäätöksen. Joskus ihminen toki on niin ahdistuneisuutensa vanki, ettei näe ulospääsyä toivottomuudesta. Mantila kuvaa itselleen tuttua pientä paikkakuntaa, jonne heijastuvat Suomen rakennemuutos ja globalisaatio. 1 Millaiset ovat nyt tunnelmasi. Tärkeää on antaa asiakkaalle kokemus, että hän tulee kuulluksi ja nähdyksi. Siellä seurakuntaneuvostoon saatiin 12 ehdokasta, joista 8 on uusia, ja Ylä-Savoon yhteiseen kirkkovaltuustoon 6 ehdokasta, jotka kaikki ovat uusia. 4 Miten toivottomille voi antaa lisää toivoa. 2 Mitä käytännön työsi on. 55:23). – Kun valinnasta kuulin, niin vielä seuraavana aamunakin epäilin, että eihän tämä voi olla totta. Pienillä paikkakunnilla paikallisuus on tavattoman tärkeää, ja siihen tunteeseen sisältyy myös oma kirkko. Psalmissa 46 sanotaan: Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala, kaikkia kansoja mahtavampi, korkein koko maailmassa. Ajatus on kaunis, mutta puhe uskonratkaisusta ja Jeesuksen vastaanottamisesta henkilökohtaisena Vapahtajana voi myös vieraannuttaa. – Ruoka-aputyön rinnalle olen ollut Arvo ihmiselle -hankkeen avulla kehittämässä yhteistyöverkostossa koordinoitua palveluohjausta. Kotimaa teki tilannekyselyn seitsemästä kohteesta eri puolilta Suomea. Puhuminen auttaa. Jostain syystä itselleni suurimman toivon tuo ajatus Kaikkivaltiaasta, jota ei voi eikä tarvitse ottaa henkilökohtaisesti vastaan. 3 Miten on mahdollista tavoittaa työikäisiä palveluja tarvitsevia. Suuri mediamissio haluaa tuoda ihmisille toivon sodan, energiakriisin ja epävarmuuden keskelle. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | | viikon henkilö | Vuoden diakoniatyöntekijäksi 2022 on valittu Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän yhteiskunnallisen työn diakoniatyöntekijä Satu Pietilä. Vastaus oli vakuuttavan myöntävä. Tosin siellä ei tapahdu mitään huomattavia joukkoliikkeitä kristinuskoon päin; kristillisyys voittaa alaa miehestä mieheen. Se on pitkälti yhteistyötä julkisen sektorin ja järjestöjen kanssa. – Teen asiakkaiden kanssa erilaista palveluohjausta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Diakoniatyöntekijöinä teemme yhdessä hyvää. Ihmiset elävät elämäänsä ja ovat osa muutosta, tahtoivat tai eivät. Pietilän mukaan joskus henkilö on saattanut käydä vuosia ruokapalvelussa, mutta kukaan ei ole pysähtynyt selvittämään kokonaistuen tarvetta. | Kuva: Timo Jakonen / Diakoniatyöntekijöiden liitto SATU PIETILÄ Vuoden diakoniatyöntekijä konaistukensa tarvetta. Siellä kirkkovaltuustoon valittavien ehdokkaiden määrä kasvoi edellisistä seurakuntavaaleista lähes kolmanneksen eli 93 ehdokkaaseen. Kunpa voisimme julistaa ilosanomaa kuten psalmilaulajat muinoin: Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen (Ps. FREIJA ÖZCAN toimituspäällikkö freija.ozcan@kotimaa.fi Kun raha vähenee, aktiivisuus herää S eurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi viikko sitten torstaina. Ennen haastattelua olin lukenut läpi kolme Mantilan kirjoittamaa tiiliskiveä, yli 500-sivuista romaania, jotka muodostavat Peräseinäjoki-trilogian. Hävettää vieläkin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja) Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Nyt ei hävettänyt. – Työikäiset pitkäaikaistyöttömät ovat vaikeasti tavoitettavia. Hän on järkyttynyt, sillä hän luuli, että hyvät ja ahkerat ihmiset eivät tule irtisanotuiksi. Tästä esimerkkinä on vaikkapa Varpaisjärvi, jossa kirkkoon on suunnitteilla leikkipaikka lapsille, minikeittiö ja tarjoilutila. Arvostan diakoniatyötä ja olen ylpeä diakoniatyöntekijöiden koulutuksesta ja osaamisesta. Käyden suoraan asiaan tiedustelimme, mitä hän ajattelee Japanin evankelioimisesta, tuleeko onnistumaan. Ilman ehtoja, ilman vaatimuksia, ilman ratkaisun painetta, rahatta ja hinnatta: Kristus on jo kanssasi. 1922 Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kustantama työntekijä Daniel Watanabe on tullut Suomeen hallituksensa lähettämänä solmiakseen suhteita Suomen ja Japanin välillä. On aivan ilmeistä, että ilmapiiriin on osaltaan vaikuttanut onnistunut kirkon muutosprosessi. Omista aroista asioista ei uskalleta puhua heti. Romaanin päähenkilön vaimo joutuu työttömäksi, sillä tuotantolaitos lakkautetaan. EMILIA KARHU 2 3 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 aluksi. ?. ???????. Valinnan tekee kahden vuoden välein Diakoniatyöntekijöiden Liitto. 22.9. Näin pystytään ruoka-avun lisäksi tarjoamaan asiakkaalle tukea arjen hallintaan. Siihenhän hän on sopiva, kun tuntee maamme opiskeltuaan täällä aikaisemmin. En osannut kuvitella, että Diakoniatyöntekijöiden liiton Turun osaston jäsenet olisivat minua ehdottaneet. Olennaista kuitenkaan ei ole se, että ehdokkaita olisi entistä enemmän ja listoja paljon, vaan se, että päättäjiä löytyy riittävästi. Toinen osa työtäni on suunnittelu ja kehitys. Siellä on yleensä hyvin tilaa ja rauhallista. Syyksi kirkkoherra sanoo hyvän ilmapiirin. Olen joskus vuosia sitten haastatellut kirjailijaa ehtimättä lukea hänen teoksiaan. Kirjoittamiani juttuja ilmestyy Kotimaassa vielä ainakin loppuvuoden ajan
Edellisissä vaaleissa Liedon äänestysprosentti oli yli 20. Oulussa seurakuntalaisia houkutellaan äänestämään muun muassa järjestämällä paneelikeskustelu, jossa on edustajia kaikilta listoilta. Jyväskylässä ehdokkaiden määrä kasvoi muutamalla. Lisäksi mieehdokasasettelu | Työntekijöiden ja luottamushenkilöiden aktiivisuus, isot paikalliset muutosprosessit ja myönteinen ilmapiiri näyttävät lisänneen halua asettua ehdolle. FREIJA ÖZCAN JA MARI TEINILÄ ” Olisiko polarisaatio vähentänyt mielen kiintoa luottamustoi miin. Kuvassa äänestyskoppeja Kallion kirkossa seurakuntavaaleissa 2018. Kirkkoherran mukaan niissä näkyy ehkä aiempaa enemmän polarisaatio. Edellisen kerran Enossa oli sopuvaalit, ja varajäsenistä oli pulaa. Olisiko se vähentänyt mielenkiintoa luottamustoimiin. ” Puolueiden aktiivi suutta vaaleissa ei tarvitsisi kirkossa hävetä. Listat ovat valmiit ja vaalityö alkaa | seurakuntavaalit | tinnässä on Varpaisjärven seurakuntatalon kohtalo. Varpaisjärven seurakuntaneuvostossa on tulevalla kaudella 8 paikkaa. – Vuosi sitten lähdimme puhumaan tästä. Oulussa ehdokkaiden määrä putosi. Varsinaisesti vaaleista vastaavat seurakunnat. Lisäksi edellisten vaalien tapaan esillä on kontti kävelykadulla, jossa voi käydä äänestämässä. Seurakunta pitää vaaleja esillä ja kannustaa äänestämään. Parkkisen mukaan äänestysinnokkuutta kohotetaan samalla tavalla kuin ehdokkaitakin hankittiin. ja ennakkoäänestys 8.-12.11. Vaalien viestinnässä hyödynnämme seurakuntalehden, tiedotteiden ja uutiskirjeiden lisäksi verkkosivuja ja erityisesti somekanavia. Äänestysintoa seurakuntayhtymän puolelta kohotetaan somemainonnan lisäksi mainoksilla lehdissä, radiossa ja ulkona. Viime vaaleissa ehdokkaita oli 117. kirkkoherra Matias Koponen toteaa. Jyväskylässä on palkattu myös aiempaa enemmän työvoimaa seurakuntavaaleihin. Sairastumisten ja poismuuttojen vuoksi oltiin jo tilanteessa, että jokaisen oli tultava paikalle, jotta seurakuntaneuvosto oli päätösvaltainen. – Olemme tukeneet yhtymän viestinnässä vaalikoordinaattorin avulla parhaamme mukaan seurakuntia ehdokkaiden haussa. Koposen mukaan ehdokkailla itsellään on nyt päävastuu omasta vaalityöstään. Ehdokkaiden kokonaismäärästä kirkossa ei vielä ollut tietoa lehden painoon mennessä. Neljä vuotta sitten seurakuntaneuvostoihin oli ehdolla 308 ihmistä, tänä syksynä 222, ja yhteiseen kirkkovaltuustoon 291 ihmistä, tänä vuonna 197. Lupaus on pidetty. Sen sijaan vallalla on pikemminkin ”myönteinen ilmapiiri.” Leppänen tahtoo kiittää myös puolueita, jotka toimivat ainakin taustalla. Vielä pohditaan, tarvitaanko vaalipaneeleita. Joensuun seurakuntien ehdokasmäärä kasvoi hieman viime vaaleihin verrattuna. Heillä on ollut jopa leikkimielinen kilpailu siitä, kuka saa eniten seurakuntalaisia asettumaan ehdolle, kirkkoherra Risto Leppänen kertoo. Lisäksi Liedon kirkon Leipähuoneen avajaisia vietetään ensimmäisenä ennakkoäänestyspäivänä. | Kuva: Olli Seppälä 4 5 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 uutiset. O u l u n s a l o n kirkkoherra ja Oulun seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Petri Satomaan mukaan ehdokkaiden määrän vähentymiseen ei ole yhtä selkeää syytä. Yhteiseen kirkkovaltuustoon pyrkii yhteensä noin 95 ehdokasta, mikä on sama määrä kuin viime vaaleissa. Onhan kirkon tilanne aika jännitteinen ja sekava. Ehdokkaita on nyt 44, kun viime vaaleissa heitä oli 40. – Ihmiset ovat innostuneita lähtemään ehdolle ja haluavat vaikuttaa oman seurakunnan asioihin, ja meidän seurakunnan luottamushenkilöt ovat tehneet aktiivista työtä ehdokkaiden hankkimiseksi, Varpaisjärven vt. Hyviä syitä varpaisjärveläisten vaali-intoon saattavat olla seurakunnassa meneillään olevat isot asiat, kuten kirkkoon suunnitteilla olevat muutokset. Listalla on 12 ehdokasta Varpaisjärven seurakuntaneuvostoon ja 6 ehdokasta Ylä-Savon seurakuntayhtymän yhteiseen kirkkovaltuuston. Kasvuun vaikutti ehdokkaiden määrän nousu Enon ja Rantakylän seurakunnissa. Varpaisjärven seurakunnalla on seurakuntayhtymän yhteisessä kirkkovaltuustossa 4 paikkaa. – Pyrimme järjestämään mahdollisimman paljon tilaisuuksia, joissa tavataan ihmisiä kasvokkain. Yhteiseen kirkkovaltuustoon valitaan 51 jäsentä. Listalla on nyt 17 ehdokasta seurakuntaneuvostoon, viimeksi 12. Yhteiseen kirkkovaltuustoon ehdokkaita on 11, viimeksi 6. Kotimaa kysyi seitsemästä seurakunnasta listojen tilannetta. Nyt Enossa saatiin kokoon yksi lista, mitä Koistinen pitää onnellisena asiana varajäsenten kannalta. Yhtenä syynä hyvään prosenttiin oli se, että vaalien viimeisinä tunteina seurakunta antoi somessa lupauksen asentaa valot maillaan oleville kuntoportaille, jos äänestysprosentti nousee yli 20:n. Todella paljon on saatu mukaan uusia ja mukavasti nuoria ehdokkaita, Parkkinen sanoo. S eurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyi 15.9., ja nyt vaalilistat on toimitettu seurakuntiin. Näin ennakkoon äänestäminen helpottuu. Onhan siinä sekin, että pienen seurakunnan tulevaisuus on kiinni siitä, onko päätöksentekijöitä, Koistinen sanoo ja kiittelee etenkin luottamushenkilöitä lehtikirjoituksista, joissa muistutettiin vaikuttamismahdollisuudesta seurakunnan isoihin asioihin. Kirkkovaltuustoon ehdolla olevat ovat kaikki uusia ehdokkaita. Autosta on jaossa 1?500 leipää. – Meillä on ollut ensimmäistä kertaa palkattuna projektityöntekijänä kaikkien seurakuntien yhteinen vaalikoordinaattori, viestintäpäällikkö Kirsi Taskinen kertoo. – Ollaan oltu näkyvillä, puhuttu, liikuttu ihmisten ilmoilla, tehty somea, tsempattu ihmisiä ehdolle. Jyväskylässä myös listat uudistuivat. Vuoden verran Imatran kirkkoherrana ollut Mari Parkkinen on aiemmalta ammatiltaan toimittaja, joten vaaliviestintään on seurakunnassa panostettu. Ylä-Savon seurakuntayhtymään kuuluvassa Varpaisjärven seurakunnassa saatiin kokoon yksi lista, jossa on riittävästi ehdokkaita vaalien järjestämiseksi. Seurakuntaneuvostoihin valitaan 10–14 jäsentä seurakunnasta riippuen. Liedossa ehdokkaiden määrä kasvoi edellisisistä seurakuntavaaleista lähes kolmanneksen eli 93 ehdokkaaseen. Myös siellä saa äänestää. Imatran kirkkovaltuustoon valitaan 27 luottamushenkilöä. Imatran seurakunnassa valitsijayhdistyslistoja on kaksi: Myö Yhes ja Tulkaa kaikki – Kirkon uudistajat. – Puolueiden aktiivisuutta seurakuntavaaleissa ei tarvitsisi kirkossa hävetä, Leppänen sanoo. Seurakuntaneuvostoon on ehdolla 8 aivan uutta jäsentä. – Onnistuimme torjuntavoittoon osaksi siksi, että ehdokashaku oli julkisempaa ja jaossa oli enemmän tietoa muun muassa kirkkopalvelujen vaali-inspiraattori Annmari Salmelan striimatun esityksen kautta, kirkkoherra Arto Viitala sanoo. Hänen mukaansa Liedossa ei tällä hetkellä ole edes mitään erityistä kysymystä, johon tahdottaisiin vaikuttaa. Seurakuntavaalien varsinainen äänestyspäivä on 20.11. Ihan uusia ehdokkaista on 28. Seurakuntayhtymään kuuluu kuusi seurakuntaa. Teimme vaalityötä esimerkiksi Joen Yössä seurakuntavaaliteltalla. – Joku vetovoima on hiipunut. Ehdokkaista neljä on 18–30-vuotiaita. Jyväskyläläisiä aiotaan innostaa äänestämään järjestämällä enemmän ennakkoäänestyspaikkoja marketteihin. Vaaleissa on toista kertaa käytössä vaaliauto, joka kiertää kylillä määrätyissä äänestysosoitteissa. – Työntekijät ovat houkutelleet ihmisiä aiempaa aktiivisemmin ehdolle. – Vaalit eivät ole vain hallinnollinen tapahtuma, vaan työntekijöille loistava mahdollisuus tavata seurakuntalaisia, Viitala sanoo. Niissä joka ikinen työntekijä tekee töitä vaalien hyväksi. Joensuun seurakuntien kuuteen seurakuntaneuvostoon on kaikkiaan ehdolla noin 120 ehdokasta. – Ollaan läsnä ja näytään. Joensuun seurakuntayhtymään kuuluvan Enon seurakunnan kirkkoherra Markku Koistinen kertoo, että paikkakunnalla on innostettu ja motivoitu seurakuntalaisia ehdokkaiksi. –Toisaalta yksi megatrendi taitaa olla se, ettei tahdota sitoutua. En tiedä heijastaako se koko kirkon kuvaa, eräänlaista polarisaatiota
Itsenäisenä järjestönä ELY perustettiin vuonna 2008. Riihilahden mukaan seurakunnan kanssa tästä ei ole tullut pienintäkään ongelmaa. Piispainkokous esittää ELY:ä kirkon lähetysjärjestöksi Piispainkokous esittää kirkolliskokoukselle, että se hyväksyy Evankelisen lähetysyhdistyksen – ELY ry:n kirkon viralliseksi lähetysjärjestöksi. Kevään ja syksyn sesonkijaksoina saapuu pääasiassa yksittäisiä matkailijoita ja ryhmiä. Vauhkonen arvioi, että kurssija leirikeskus joutuu miettimään 1970ja 1980-luvulla rakennettujen Vuokatinrannan päärakennuksen ja mökkien tilannetta niihin kertyneen korjausvelan vuoksi. Kun yritys myy tilaa seurakunnille tai uskonnollisille järjestöille, leirikeskus on aivan käyttökelpoinen sana. Raision seurakunta omistaa Viherlahden leirikeskuksen Naantalin Merimaskussa. – Ketään emme joutuneet irtisanomaan. ELY:n juuret ovat evankelisessa herätysliikkeessä. Käyttöaste on siis noussut huomattavasti, talousjohtaja Kari Haakana Raision seurakunnasta kertoo. Riihilahden mukaan sujuva yhteistyö seurakunnan kanssa näkyy molemminpuolisena joustona tarpeen vaatiessa. Viimeiset viisi vuotta leirikeskusta on pyörittänyt ravintolaja cateringpalveluita tuottava Enkeli Group. – Tämän vuoden alussa meille valmistui karavaanareille tarkoitettu uusi huoltotila. – Sopimuksemme mukaan seurakunta hoitaa esimerkiksi leirikeskuksen puutarhan. Irja Askola palkittiin tasa-arvotyöstä Kirkkohallitus myönsi kirkon tasa-arvoja yhdenvertaisuuspalkinnon emeritapiispa Irja Askolalle. – Jos heillä on leiri ja meille olisi tulossa kokousasiakas, nämä saadaan kyllä sovitettua yhteen. Hänen mukaansa pienen yrityksen rahkeet eivät millään riittäisi pyörittämään yksin koko Viherlahtea. VESA KEINONEN ” Enää ei voi marssia leirikeskukseen ja ilmoittaa, mitä halutaan. Talousjohtaja Kari Haakanan mukaan seurakunta ei ulkoistamalla voittanut tai hävinnyt taloudellisesti, mutta työmäärä väheni. Haakana kertoo, että Raision seurakunta ei leirikeskuksen ulkoistuksella voita taloudellisesti mitään, mutta ei vastaavasti häviäkään. Nyt Vuokatinrannan tilanne näyttää Vauhkosen mukaan hyvältä. Termistön kanssakin pitää olla tarkkana. Silloin meilläkin oli tietysti pitkiä sulkuja. Sen asiakaskunta koostuu pääasiassa erilaisista ryhmistä. Rantala on tällä hetkellä Ylöjärven seurakunnassa seurakuntapastorina. Esimerkiksi kristillisiä symboleita ei paikan nettisivuilla näy. Ehdotuksia palkinnon saajaksi pyydettiin evl.fiverk kosivustolla. – Ensi keväänä meillä tulee olemaan ensisijaisesti noin kolmekymppisille tarkoitettu lomaviikko. Kun myymme samaa tilaa muille asiakkaille, puhumme Hirsirakennuksesta. Mikäli leirikeskus laitetaan talvella kokonaan kiinni, tilojen lämpötilan laskeminen ei ole ongelmatonta. He saavat myös itse olla vaikuttamassa ohjelmaan. Kairosmajalla on oma, vuosien mittaan muodostunut asiakaskuntansa. – Viherlahdessa on leirikirkko, joka on seurakunnalla tietysti siinä käytössä. Irja Askolaa ehdotettiin palkinnon saajaksi yhteensä 85 kertaa. Paikkaamme ovat toki kaikki asiakkaat tervetulleita. Vuokatinrannan asiakasja myyntipalvelupäällikkö Sari-Anne Vauhkonen kertoo, että monilla lomaosakkeiden omistajilla on kristillinen vakaumus. Leirikeskus voi tuoda monelle mieleen 1970-luvun rakennuksen, jossa on muovimatot ja homekin saattaa hiukan haiskahtaa, Riihilahti sanoo. Sieltä toimitetaan annoksia myös muihin kohteisiin, jonne myymme catering-palveluitamme. Yrittäjä on saanut asiakkaita myös niille kuukausille, jotka ennen olivat hiljaisia. Sen johtaja Kaisa Mattila kertoo paikalle kuuluvan hyvää. Oikaisu Toisin kuin Kotimaan uutisessa 9.9. Kokonaisuuteen kuuluu viisi vuotta sitten valmistunut hotelli ja lomaosakkeita kahdessa rivitalossa. sivulla 8 väitettiin Markku Järviö ei ole eläkkeellä. Rantala aloittaa tehtävässä 10. – Markkinoimme hotellia muun muassa seurakunnille, järjestöille, kouluille sekä urheiluseuroille. Erilaisia tarjouspyyntöjä tupsahtelee sähköpostiin mukavaan tahtiin. Vaikka kokous voi hieman ehkä häiritä leiriä, niin seurakunta haluaa, että me yrittäjinä pärjäämme. Vuokatinrannan hotelli rakennettiin yksityishenkilön huomattavalla tuella. Nyt täytyy neuvotella yrittäjän kanssa asiasta. Molemminpuolinen joustavuus näkyy konkreettisesti esimerkiksi tilojen käytössä. Toinen selkeä hyöty liittyy leirikeskuksen uuden päärakennuksen rakentamiseen samana vuonna 2009. – Pandemian aikanakin pystyimme jonkin verran olemaan toiminnassa, koska kokoontumisrajoitukset olivat täällä Etelä-Suomea lievempiä. Vuokatinranta on Suomen Raamattuopiston Säätiön kurssija leirikeskus Sotkamossa. Kiinteistöjen kunto voi olla huono, ja korjausvelkaa kertyy joka vuosi. Eija Riihilahti antaa esimerkin. – Keskeinen syy ratkaisuumme oli se, että saimme näin leirikeskuksen käytön ympärivuotiseksi. Enkeli Groupille arvokasta on myös se, että Viherlahden iso keittiö on ammattilaistasoa. – Kesällä meillä pidetään paljon rippija muitakin leirejä. Mitään valituksia ei ole kuulunut seurakuntalaisiltakaan. – He ovat Suomen Raamattuopiston ystäviä ja löytäneet meille työntekijöiden, Ystäväviestin ja ilmoittelun kautta. Uuden rakennuksen myötä leirikeskuksen tasokin nousi lähes hotellitasolle. Alueella on lisäksi mökkejä sekä kansanopiston toimintaa. Ehdotuksia saatiin 107. – Muiden asiakkaiden kanssa käytämme nimeä kokousja vapaa-ajan keskus. Leirikeskuksen toiminnan ulkoistamisen myötä seurakunnan työntekijöiden on pitänyt opetella uudenlaisia tapoja toimia. Ilmoitamme hyvissä ajoin, että nämä viikot tullaan ostamaan, ja yrittäjä varaa ne meille, Kari Haakana kertoo. Niilo Rantala toimittajaksi Kotimaahan Teologian maisteri Niilo Rantala on valittu toimittajaksi Kotimaaja Askel-lehtien yhteiseen toimitukseen. – Työmäärä on meiltä sen sijaan vähentynyt. Talousjohtaja arvioi, että alkuharjoittelun jälkeen systeemi toimii nyt varsin hyvin. – Kaikenlaiset asiakkaat saavat Viherlahdessa hyvää palvelua ympäri vuoden. On kova työ lämmittää rakennukset uudelleen, ja kosteusvahingotkin uhkaavat. – Asiakkaat ovat koronan jälkeen löytäneet meille kivasti takaisin. Entä sitten raha. talous | Leirikeskukset ovat monille seurakunnille ja kristillisille järjestöille myös haaste. | Kuva: Valoomo / Enkeli Group Talousjohtajan mukaan seurakunnan kannalta Viherlahden toiminnan ulkoistaminen meni jouhevasti. lokakuuta. Käyttöastekin jää kesäsesongin ulkopuolella usein alhaiseksi. – Se on yrityksemme pääkeittiö. Kairosmajan uskolliset käyttäjät alkavat kuitenkin vähitellen ikääntyä. Arkkipiispa Tapio Luoma jakaa palkinnon 13.12. Keväällä 2020 ne kaiken lisäksi alkoivat juuri parhaana hiihtoloma-aikana. Viherlahden markkinoinnissa Enkeli Group pyrkii neutraaliin linjaan. 6 7 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 uutiset. – Koska se oli vuokrattu yrittäjälle, saimme tehdä arvonlisävähennyksen. Enkeli Groupin yrittäjä Eija Riihilahti on tyytyväinen yhteistyöhön Raision seurakunnan kanssa. Kansan Raamattuseuran Kairosmajan tunturikeskus sijaitsee Pelkosenniemellä Pyhätunturin lähistöllä. – Olemmekin viimeisen vuoden aikana tehneet erilaisia kartoituksia tähän asiaan liittyen. Kirkon lähetysjärjestöksi hyväksytty järjestö allekirjoittaa kirkkohallituksen kanssa lähetystyön perus sopimuksen, jolla se sitoutuu kirkon lähetystyön peruslinjaukseen. Leirikeskus pärjää monella konseptilla | kiinteistöt | Raision seurakunta ulkoisti Merimaskussa sijaitsevan Viherlahden leirikeskuksen vuonna 2009. Hän on myös kustannustoimittaja Käsite-kulttuuriyhdistyksessä ja toimii vapaana kirjoittajana muun muassa Vartija-lehdessä. Mattilan mukaan Kairosmajan kiinteistöihin ei tällä hetkellä kohdistu suuria korjaustai rakennustarpeita. Ne ovatkin kehittäneet vuosien mittaan erilaisia tapoja pyörittää toimintaa. Nyt ostamme vain leirikeskuspalveluita sen verran kuin tarvitsemme. | lyhyesti | P ahimmillaan leirikeskus on omistajalleen melkoinen rahareikä. Tunturikeskus aikookin ottaa valikoimaan hieman erilaisen lomatuotteen. Palkintona on kunniakirjan lisäksi 5 000 euron rahapalkinto saajan valitsemaan kohteeseen tasa-arvoja yhdenvertaisuustyössä. Kohoavat energiakustannukset ja pandemiasulut eivät ainakaan helpota tilannetta. Paikassa työskennellyt emäntämme jäi muutenkin eläkkeelle. Me puolestamme yritämme aina katsoa asioita heidän näkökulmastaan. – Enää ei voi aikaisempaan tapaan marssia leirikeskukseen ja ilmoittaa, mitä halutaan. Vuonna 2009 seurakunta ulkoisti Viherlahden toiminnan ulkopuoliselle yritykselle. Ylläpitoa pitää toki koko ajan tehdä. Siellä voi tarvittaessa seurakunnan luvalla majoittuakin
– Mukana näyttää olevan myös sosiaalisesti aktiivisia toimijoita kuten Pelastusarmeija. Mutta kuinka moni ihminen on oikeasti sen jäsen. Mukana ovat esimerkiksi entinen jengijohtaja Late Johansson, urheiluvaikuttaja Kalervo Kummola sekä muusikko Jippu. Myös suhteessa Englannin kirkkoon. Kampanja näkyy eri medioissa. En halua mitätöidä Jeesuksen merkitystä, mutta se mietityttää, onko yksipuolinen Jeesus-diskurssi paras tapa lähestyä ihmisiä monimuotoisessa Suomessa. Ei kuitenkaan liene Charlesin itsensä vallassa eikä kovin brittiläistäkään muuttaa vuosisatoja vanhaa traditiota. G. Samoin Skotlannin itsenäistyminen vaikuttaisi kuninkaan rooliin sen kirkossa. Brittiyhteiskunta on perusolemukseltaan konservatiivinen, säilyttävä. EMILIA KARHU evankeliointi | Se löytyi -kampanja on järjestäjien mukaan kaikkien aikojen laajin mediamissio Suomessa. Tähän mennessä on koossa 1,6 miljoonaa. Suomen Raamattuopisto (SRO) on mukana kampanjassa, koska haluaa olla kuuliainen kasteja lähetyskäskylle. Rahaa on kerätty seurakunnilta, yrityksiltä ja yksittäisiltä kristityiltä. Komulainen pohtii, edustaako kampanja vain Paavali-periaatetta, jossa korostuu kertakaikkinen kääntymys kertarysäyksellä, vai antaako se tilaa myös Pietari-periaatteelle, jossa Jeesuksen seuraaja ottaa usein takapakkia, mokailee ja kasvaa kyllä kristittynä, muttei tule koskaan mallikelpoiseksi tai tee yksiselitteistä uskonratkaisua. Mitä yhteiskristillisyyden mahdollisiin haasteisiin tulee, menemällä mukaan voi vaikuttaa parhaiten julistuksen sisältöön. Uusi kuningas ei ole äitinsä tavoin erityisesti profiloitunut tunnustavana kristittynä, mutta hänen tiedetään olevan kiinnostunut uskonasioista ja uskonnoista. – Herännäisyydessä haluamme viestiä, että epäilevällä mielelläkin voi kuulua kristittyjen joukkoon. Toisaalta nyky-Suomessa löydämme itsemme yhä useammin myös täydestä pakanalähetystilanteesta, SRO:n julistustyön johtaja Petri Kortelahti sanoo. Hän toivottaa kampanjalle onnea. Oma valtaisa ja myös kirkon ja valtion suhteita muuttava prosessinsa olisi Britannian muuttuminen tasavallaksi, mutta ajatuksella ei ole saarivaltiossa kovin suurta tukea. Mediamissio korostaa uskonratkaisua ” Toisille kampanja avaa ovia kristilli syyteen, ja toisilta se voi sulkea ne. Ne viittaavat latinankielisiin sanoihin ”(Hallitsija) Jumalan armosta” ja ”Uskon puolustaja”. Mukana on noin 440 seurakuntaa ja kristillistä järjestöä. Anglikaanisessa kirkossa kastettuja on kyllä noin 25 miljoonaa, mutta seuraKuningas Charles III tervehti kansalaisiaan poistuessaan kuningatar Elisabetin muistojumalanpalveluksesta Llandaffin katedraalista Cardiffissa Walesissa. – Kutsumme takaisin uskon tielle siltä pois eksyneitä. Toinen vaihtoehto on ateismi. Lisäksi Charles voi edeltäjiensä tavoin osallistua Englannin kirkon kirkolliskokoukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitsija on – erikoista kyllä – lisäksi Skotlannin (reformoidun) kirkon suojelija. Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikön johtava asiantuntija Jyri Komulainen on perehtynyt mediamissioon sen nettisivujen välityksellä, kun varsinaista kampanjamateriaalia ei niiltä vielä juurikaan löytynyt. Vapaiden suuntien seurakuntien lisäksi mukana on myös luterilaisia seurakuntia sekä yhdistyksiä esimerkiksi Kansanlähetyksestä ja Rauhan Sanasta. – Ennakkomateriaalista tulevat mieleen Jeesus tulee -lyhtypylväsmainokset ja Jeesus pelastaa -traktaatit. Kuninkaan asema kirkon ylimpänä laillisuusvalvojana ilmaistaan myös Englannin kirkon oppia ja järjestystä määrittelevässä 1500-luvun dokumentissa ”39 artiklaa uskonnosta”. Mikäli Englannin kirkon ja valtion suhteissa on viime vuosikymmeninä muhinut muutospaineita, voisi hallitsijan vaihdos mahdollistaa niiden toteutumisen. ja F. Herättäjä-Yhdistys ei ole lähtenyt mukaan mediamissioon, eikä sitä ole toiminnanjohtaja Kalle Hiltusen mukaan siihen pyydettykään. Kolmantena kysymyksenä Komulainen pohtii, mikä on mission kohderyhmä. Entistä useammin ajatellaan, että kristityllä pitää olla vahva henkilökohtainen usko. Minkälainen hallitsija Charles tulee olemaan Englannin kirkon laillisuusvalvojana. – Meillä on monenlaisia sosiaalisia todellisuuksia ja erilaisia ihmisiä. Missiokirjassa uskostaan kertovat muun muassa Jippu ja Kalervo Kummola. Hän haluaa lähinnä esittää kysymyksiä. Häntä on luonnehdittu myös älylliseksi uskonnolliseksi etsijäksi. Kristinusko on myös heitä varten, jotka eivät kykene oman uskonratkaisun tekoon. Periaatteessa yhdistys voisi Hiltusen mukaan osallistua jonkinlaiseen mediamissioon, mutta silloin körttiläisen uskontulkinnan tulisi näkyä kampanjassa jollain tavalla. Kirjaan on koottu 16 kertomusta, joissa tunnetut suomalaiset puhuvat Jeesuksesta. Lisäksi eri puolilla Suomea järjestetään satoja missiotapahtumia. Kuningas Charles III on myös Uskon puolustaja | ilmiö & näkökulma | Paavipa vaan ei aavistanut, että jo vuonna 1534 Englanti ja sen kirkko saman kuninkaan johdolla irtautuisivat Roomasta saarivaltion omaperäisessä anglikaanisessa reformaatiossa. Kuva: EPA-EFE/Nuno Veiga/All Over Press ” Joitain vuosia sitten Charles totesi, että hallitsijana hän mielisi olla ”uskojen puolustaja”. – Jatkoajalla ei riitä, että vain puolustetaan. Komulainen kysyy, onko realistista ajatella, että kaikki suomalaiset voisivat kohdata Jeesuksen saman mallin kautta. Vapaaehtoisia on koulutettu kohtaamaan ihmisiä evankeliumin muuttavalla sanomalla Kampanjaan kuuluva missiokirja aiotaan jakaa 2,2 miljoonaan kotitalouteen. Tämä muistuttaa siitä, että Englannin hallitsija on samalla ”Uskon puolustaja ja Englannin kirkon ylin laillisuusvalvoja” (Defender of the Faith and Supreme Governor of the Church of England). Kostoksi paavi Paavali III ekskommunikoi kuninkaan vuonna 1538 ja poisti myös Uskon puolustaja -arvonimen, jonka Englannin parlamentti kuitenkin palautti monarkille vuonna 1544. Siksi on hienoa, että vielä on ryhmittäydytty yhdessä uudestaan. Charlesilla on isänsä, Edinburghin herttuan Philipin suvun kautta liittymäkohtia myös ortodoksiseen kirkkoon. Kirja jaetaan 2,2 miljoonaan kotitalouteen. Minkälaista kristinuskoa kampanja edustaa. Joitakin vuosia sitten hän totesi, että hallitsijana hän mielisi olla ”uskojen puolustaja”, koska tämän päivän Britannia on hyvin moniuskontoinen. Punnan kolikoissa hallitsijan nimen yhteydessä on lyhenteet D. Yhteistyökumppaneina ovat lisäksi muun muassa Kansan Raamattuseura, Suomen Raamattuopisto, Hengen uudistus kirkossamme, Uusheräys ja Medialähetys Sanansaattajat. D. – Kannan huolta polarisaatiosta. Paavi Leo X myönsi sen kuningas Henrik VIII:lle palkkioksi kiistakirjoituksesta ”Seitsemän sakramentin puolustus Martti Lutheria vastaan”, jolla tuolloin vielä katolinen kuningas hyökkäsi Saksan reformaattoria vastaan. Kuninkaan kirkollinen rooli on symbolinen ja seremoniallinen – kyllähän kirkko itseään kirkolliskokouksen ja piispojen kautta hallitsee – mutta myös todellinen: pääministerin esittelyn perusteella kuningas esimerkiksi nimittää anglikaanipiispat. Nettisivuilla puhutaan kaikkien suomalaisten tavoittamisesta ja Jeesusta korostetaan. Pohjoisessa naapurimaassa Charles voi myös puhua kirkolliskokoukselle. | kampanja | I RR-TV:n järjestämä Se Löytyi -kampanja alkoi tällä viikolla. Mission budjetti on noin 2,3 miljoonaa euroa. Mielenkiintoista nähdä, miten tämä toteutuu. 8 9 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 uutiset. Jumala voi toteuttaa suunnitelmaansa myös sellaisen ihmisen elämässä, joka ei koe löytäneensä uskoa. Komulaista kiinnostaa myös, kuuluuko kampanjan evankeliointikäsitykseen profeetallinen diakonia ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen vai keskittyykö se yksinomaan yksilöhurskauteen. Hänen roolinsa on ”säilyttää tosi protestanttisen uskonnon järjestys, kuten se on määritelty Skotlannin laeissa”. | Kuvat: Pasi Murto ja Petri Saarelainen / AOP kuntien vaaliluetteloiden tai toimintaan osallistumisen mukainen ”todellisempi” jäsenmäärä on vain pari–kolme miljoonaa. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi K uten monissa muissakin kuningaskunnissa, myös Britanniassa rahassa on hallitsijan kuva. Joitakin tämä aivan varmasti puhuttelee ja avaa heille ovia kristillisyyteen, mutta toisille kampanja voi olla luotaantyöntävä ja sulkea ovia. Englannin kirkko on valtiokirkko ja uskontojen kentässä ylivoimaisesti maan laajin organisaatio. Tästä eteenpäin puntia koristaa Charles III:n hahmo. Lisäksi nettisivuilla haastetaan seurakuntia ja kristittyjä kohtaamaan yksinäisyydestä kärsiviä. ”Uskon puolustaja” on kuulunut Englannin hallitsijan titteleihin vuodesta 1521
Dialogin tehtävä on auttaa ymmärtämään toisen osapuolen näkökantoja ja aineksia, joista ne koostuvat. Onko talouden kiristyessä ja työntekijöiden määrän pienentyessä tarkoituksenmukaista purkaa vapaaehtoisvastuulla tehtävä toiminta ja perustaa uusia työntekijöitä sitovia päivystysrenkaita. Sitä on luonnehdittu kirkon rippituoliksi. Maailmassa, jossa tiedonsaanti oli työlästä ja kesti kauan, yhteen tuleminen oli välttämätöntä. Kirkon viestinnän Ylen kanssa yhteistyössä tuottaman Horisontin tehtävä on kuvauksen mukaan käsitellä yhteiskunnallisia teemoja uskontojen ja etiikan kautta. Historian jäänne vai tärkeä foorumi. 22,50 (25,00) VÄYLÄKIRJAT Anna-Mari Kaskinen – Tapio Luoma – Miikka Ruokanen (toim.) Sanan aika 2022–2023 – Raamattua vuoden jokaiselle päivälle Rakastettu klassikko etenee kirkkovuoden mukaisesti tarjoten Raamatun tekstin jokaiselle päivälle sekä lyhyen rukouksen kullekin pyhäpäivälle. Toimintaa on tarpeen myötä laajennettu chattiin, nettiin ja kirjeeseen. Olisiko asiaa syytä vielä harkita. Papiston kokoontumisista voi olla perustellusti montaa mieltä. Tällä hetkellä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakuntien ylläpitämiä Palvelevan puhelimen päivystyspisteitä on 40 eri puolilla maata. 24,30 (27,00) PERUSSANOMA S uomen vanhin auttava puhelin, Palveleva puhelin, aloitti toimintansa 1964. Vapaaehtoistoimintaa on kehitetty kirkossa niin kauan kuin oman 40-vuotisen kirkollisen urani ajalta muistan. AULIKKI MÄKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Turun tuomiorovasti. Mikäli Helsingin päivystyspiste lopetetaan, helsinkiläisten apua tarvitsevien soitot jäävät muiden 39 auttamispisteen vastuulle. Kirkon jäsenmäärän vähentyminen tiukentaa myös sen viestinnän taloutta. Synodaalikokous tarjoaa kuitenkin onnistuessaan tilan erilaisille näkökulmille ja uusille avauksille, sillä pappeudella on erityinen tehtävä kirkossa. Radio-ohjelmaa voi kuunnella sunnuntaisin Yle Radio 1:ltä klo 15 sekä Areenasta milloin vain. Palveleva puhelin on siis valtakunnallinen auttava puhelin, jolla on sama numero koko maassa. Päivystäjät sitoutuvat ehdottomaan vaitiolovelvollisuuteen. Se on aiheuttanut muissa työntekijäryhmissä närää ja ihmetystä siitä, miksi kirkon keskushallinto korvaa yhden ammattiryhmän kokoontumisen kuuden vuoden välein. E nsi viikolla papit ja lehtorit kokoontuvat synodaalikokoukseen. Tässä synodaalikokouksella on edelleen merkitystä. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Miksi Raamatussa meitä kehotetaan rukoilemaan, kun Jumala kuitenkin tietää ajatuksemme ja tarpeemme ilman rukouksiammekin. Aito dialogi on kirkossa välttämätöntä, ja kirkon ykseys rakentuu sen kautta. Toivoisin, että ohjelmassa luterilainen kristillisyys ja kristinusko yleensä saisivat nykyistä enemmän taustoittaa pohdittavia teemoja. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022. Siksi tarvitaan erityisen hyvää harkintaa, miten osoitetut varat käytetään. Tätä tosiasiaa ei mikään kirkolliskokouksen tai piispainkokouksen päätös voi muuksi muuttaa. Teologia uudistuu siellä, missä teologinen ajattelu on aidossa vuorovaikutuksessa elämän kanssa. Jolkkonen ei pyri sanomaan viimeistä sanaa, vaan tuomaan keskusteluun mukaan harkittuja näkökulmia, jotka nousevat kristillisestä uskosta ja sen virittämästä ihmiskäsityksestä. 020 754 2350 T ÄY T T Ä A S I A A Jari Jolkkonen Ymmärrystä etsivä usko Piispa Jari Jolkkosen teos tarttuu moniin ajankohtaisiin teologisiin ja eettisiin, uskoa, ajattelua ja tietoa koskeviin aiheisiin. Kirja toimii myös raamatunlukuoppaana, jota seuraamalla UT tulee luettua vuosittain ja VT kolmessa vuodessa. ” Mikäli papiston enemmistön kanta teologisiin kysy myksiin muuttuu, asia muuttuu myös käytännössä. Pelkästään diakonien nostaminen mukaan synodaalikokouksiin ei ratkaise tätä ongelmaa, vaan rakentaa uuden raja-aidan ammattikuntien välille. Kätevä kirja kulkee helposti mukana. Ykseys ei ole yksiäänisyyttä tai suostumista valmiiksi annettuun todellisuuteen. Perusteluna on muun muassa se, että akuuttiapua on saatavilla eri kriisipuhelimista. SIRPA TIRRI Espoon tuomiokapitulin asiantuntija, seurakuntalainen, Helsinki Helsinki Vapaaehtoistyöstä ei kannattaisi leikata auttaminen | Palvelevasta puhelimesta vetäytyvä Helsingin seurakuntayhtymä sysää vastuuta muille, Sirpa Tirri kirjoittaa. Päivystäjät ovat tehtävään koulutettuja vapaaehtoisia. Puhelu yhdistyy vapaaseen päivystyspisteeseen riippumatta siitä mistä soitto tulee. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Vai ovatko hyvin koulutetut ja motivoituneet vapaaehtoiset uhka seurakuntien toiminnalle. Kirkollinen elämä ja teologia elävät jatkuvassa vuorovaikutuksessa ympäröivän maailman kanssa. Miten sellainen kohtaaminen voi ylipäätään olla mahdollista. On romantisoitu kuvitelma, että menneisyydessä papit olisivat olleet teologisissa kysymyksissä yksimielisiä tai kiltisti totelleet heille annettuja määräyksiä. 22,50 (25,00) VÄYLÄKIRJAT ISBN Jari Jolkkonen Ymmärrystä etsivä usko Kristinusko vaihtoehtokulttuurina Kaarlo Arffman Mistä tiedämme, mitä on oikea kristinusko. Lähetä se meille. Kokouksella on pitkät perinteet, ja sen tehtävät ovat vaihdelleet. Todellinen muutos tapahtuu kuitenkin ruohonjuuritasolla. Siitä lähtien se on toiminut yhtäjaksoisesti. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kirja ei ole yksinpuhelua, vaan osallistumista eri tahoilla käytävään keskusteluun. Palveleva puhelin on antanut juuri tällaisen tehtävän. Päivystäjä on saanut hyvän koulutuksen tehtävään, jossa hän voi tuntea olevansa tukena ja auttajana apua tarvitsevalle. Asioiden pohtiminen kasvokkain estää mielipiteiden irtautumista todellisuudesta. Tietävätkö päättäjät, että monien apua tarjoavien puhelinauttajien kohteena on jokin tietty ryhmä. Palveleva puhelin tarjoaa hädässä oleville mahdollisuuden puhua kaikista elämän asioista. Horisontti-ohjelma tarjoaakin uskontojournalismille ainutlaatuisen tilaisuuden, jota tulee parhaalla mahdollisella tavalla hyödyntää. velvoittaa yhteisen seurakuntatyön johtajan valmistelemaan päätösesityksen yhteiselle kirkkoneuvostolle esitettäväksi yhteiselle kirkkovaltuustolle palvelevasta puhelimesta luopumiseksi. On todella arvokasta, että kirkkomme viestinnällä on edelleen käytettävissä hyvään kuunteluaikaan 45 minuuttia perinteisellä kuuntelukanavalla Yle Radio 1:llä. Harmitus on ymmärrettävää, sillä pappeus on kirkossamme jaettu monen eri työntekijäryhmän toimenkuvaan aina lastenohjaajia myöten. Teoksen luvut ryhmittyvät kolmeen aihepiiriin: ihmiskuvaan, politiikkaan ja spiritualiteettiin. Nykyisen Horisontti-ohjelman aiheet, joissa uskonnon merkitys ei korostu eikä eettisyys ole riittävästi läsnä, voivat hyvin siirtyä Ylen omaan ohjelmistoon. Miten löydetään sellaisia toimintamuotoja, jotka ovat vapaaehtoisille merkityksellisiä, tehtäväsisällöiltään selkeitä mutta haastavia, ja joissa vapaaehtoiset voivat tuntea olevansa osa seurakunnan ydintoimintaa ihmisten auttamisessa. Teologista keskustelua niissä on käyty aina. Teologista keskustelua käydään työntekijöiden kahvipöydissä ja yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Toisaalta se on myös syntisen ihmisen ja pyhän Jumalan kohtaamista. Mistä kirkkojen ja suuntausten erimielisyydet johtuvat. Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkoneuvosto päätti 8.9. Keskustelu yksittäisistä kiistakysymyksistä on hyödytöntä, elleivät keskustelijat ole perillä niiden taustalla olevista lähtökohdista. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Palvelevaan puhelimeen, nettiin ja chattiin otetaan yhteyttä nimettömästi, eikä yhteydenottaja tiedä kenen kanssa hän keskustelee. Rukous tuntuu yhtäältä äärimmäisen yksinkertaiselta asialta – onhan se kuin pienen lapsen puhetta rakastavalle vanhemmalle. Ohjelmatiedoissa ja kuulutuksissa ei mainita, että kysymyksessä on Kirkon viestinnän ja Ylen yhteinen uskontojournalistinen erityisohjelma. Teos haastaa myös lukijan arvioimaan omia näkemyksiään. Kirjoittaja avaa uusia ja yllättäviä näkökulmia sekä osoittaa, että monet vakiintuneet käsitykset eivät kestä kriittistä tarkastelua. Nyt sitä ollaan valmiina muuttamaan. Mikäli papiston enemmistön kanta teologisiin kysymyksiin muuttuu, asia muuttuu myös käytännössä. korvaa | kolumni | Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Harvoin kokoontuva synodaalikokous ei muuta tulevaisuuden suuntaa. Horisontin erityislaatu hämärtyy myös siksi, että merkittävässä osassa jaksoja uskonto ja etiikka lähtökohtina eivät riittävästi painotu. Nykypäivänä mediassa uskonnon näkökulma on harvinaisuus. ” Kuulijalle se näyttäytyy Ylen ohjelmana muiden joukossa. Seurakunnan tai seurakuntayhtymän työntekijä vastaa päivystäjien valinnasta, peruskoulutuksesta, jatkokoulutuksesta sekä työnohjauksen ja päivystäjien tuen järjestämisestä. Esimerkiksi huhtikuun lopulta syyskuun puoliväliin esitetyissä jaksoissa vain kuudessa uskonto oli ilmeinen lähtökohta, kaksi ohjelmaa oli rajatapauksia ja loput kahdeksan olivat luonteeltaan yleisjournalistisia, jotka eivät eroa Ylen omasta ohjelmistosta. Aikoinaan Palvelevan puhelimen toiminta on katsottu niin tärkeäksi, että siitä on maininta Helsingin seurakuntayhtymän perussäännössä. Nimettömyys on ollut Palvelevan puhelimen toiminnan alusta asti kantava periaate, ja se on madaltanut kynnystä hakea apua kirkosta. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Kuulijalle se siis näyttäytyy yhtenä Ylen ohjelmana muitten joukossa. VEIKKO PÖYHÖNEN Opetusneuvos Helsinki Horisontin pitäisi keskittyä uskontojournalismiin Onko sinulla mielipide. Onko nykyinen Horisontti-ohjelma kuitenkaan tuon arvokkaan ajan parasta mahdollista käyttöä. Synodaalikokousta on usein kutsuttu sääty-yhteiskunnan viimeiseksi linnakkeeksi. Kirkolliskokous käsittelee kirkon oppiin ja elämään liittyviä kysymyksiä ja päättää niistä yhdessä ja erikseen piipainkokouksen kanssa. Piispojen yksi tärkeä tehtävä on ylläpitää vuoropuhelua ja tätä kautta kirkon ykseyttä. Ovatko Helsingin seurakuntayhtymän päättäjät valmiita sysäämään vastuun Palvelevan puhelimen toiminnasta muiden seurakuntien kannettavaksi. 7,20 (9,10) Jukka Norvanto Rukous Raamatussa Määritelläänkö rukous Raamatussa, ja miten
Kuka. Peräseinäjoki on Etelä-Pohjanmaalla sijainnut entinen Suomen kunta, joka vuodesta 2005 on ollut osa Seinäjokea. Markku Mantila, 57, päätoimittaja, kirjailija. Silloin alkoi muotoutua lavea kertomus, jossa vilisee nimiä kuin venäläisissä klassikoissa ikään. Ku sen oikeen tajuaa, niin se lohruttaa, ettei oo yksin siinäkää suhtees...” OLLI SEPPÄLÄ Muutoksen kirjuri Markku Mantila kirjoitti kolme paksua romaania, joissa kuvataan Suomen muuttumista Peräseinäjoen näkökulmasta. Puolue on jäänyt vanhan maineensa vangiksi eikä uskalla päästää irti maaseudusta. Ennen nykyistä pestiään Mantila on työskennellyt muun muassa Pohjalaisen ja Kalevan päätoimittajana, diplomaattina Etelä-Koreassa ja Espanjassa, valtioneuvoston viestintäjohtajana ja viimeksi Naton strategisen viestinnän osaamiskeskuksen päällikkönä. – Varmaan kolmekymmentä vuotta mielessäni oli vahvana ajatus siitä, mistä olen tulossa. Romaanissa Allan Lauttamus pohtii: ”... Lauttamus nousee pääministeriksi, hänestä tulee Suomen ensimmäinen EU-komissaari ja lopulta Suomen presidentti. Ylioppilaaksi Mantila kirjoitti Seinäjoella, ja yhteiskuntatieteitä hän opiskeli sekä Turussa että Lontoossa. Lauttamus on rakennustyömies, jota alkavat kiinnostaa kirjat ja niiden kautta maailman asiat. Elämä yllättää, oli selitys, joka parhaimmillaan jopa lohdutti.” Yksi päähenkilöistä trilogiassa on kirkkoherra, nyrkkeilyä harrastanut isokokoinen rovasti Edvin Helle. Sillä erää Soulissa vaativan työn, vieraan kulttuurin ja lapsiperhearjen keskellä tekstiä syntyi vain satakunta liuskaa. Polku taivaaseen oli kivetty suunnattomalla määrällä muuttujia, joista ihminen koetti itseään kehittämällä saada otteen. On toinenkin polku taivaaseen (2018), Joku voisi kutsua sitä kohtaloksi (2020) ja syyskuun lopussa ilmestyvä Nurmettuva tie, päättyvä polku muodostavat Peräseinäjoki-trilogian, jossa sivuja on yhteensä yli 1?500. Kyllä sekin. Aivan varmasti. Mantila ei kuulu mihinkään puolueeseen. Suomi oli sotien jälkeen onnistunut vetämään itsensä köyhyydestä ylös. mikä oli se voima, joka johdatti toisen parempiin oloihin kuin toisen. Täs vuosien mittahan rupes aukeemahan. Sattuma. Uusi sukupolvi oli viemässä asioita eteenpäin. Jos se olisi minun vallassani, panostaisin vielä nykyistä enemmän peruskouluun. Elämää ymmärtävä rovasti on yksi päähenkilöistä. | Kuva: Olli Seppälä 12 13 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 haastattelu. Hänessä ruumiillistuu Suomen muutos. – Ylipäätään minulla on papeista hyvä käsitys, he ovat saaneet monipuolisen ja sivistävän koulutuksen ja osaavat tulla erilaisten ihmisten kanssa toimeen, Mantila sanoo. – Olen saanut palautetta kirjan hahmoista, että ne ovat tunnistetavia myös eri puolilta Suomea, ei vain Etelä-Pohjanmaalla. Kuuntelen mielelläni lenkillä musiikkia tai äänikirjaa. Yritän ymmärtää, miksi Suomessa niin moni lankesi niin mielettömään liikkeeseen kuin taistolaiset. Lempeällä ja elämää ymmärtävällä asenteellaan Helle hankkii seurakuntalaisten kunnioituksen ja luottamukseen. – Etelä-Pohjanmaalla on keskustapuolueella yhä vahva asema, mutta kuten kirjassani kuvataan, puolue on yrittänyt jarruttaa kehitystä ja kaupungistumista. Allan Lauttamus muistelee Hellettä, ja sitä kuinka tämä oli kerran sanonut, että elämä rikkoo jokaisen ihmisen jollakin tavalla: ”En sitä heti hoksannu... Nykyään hän asuu Kaskisissa. Hän oli huomannut, että se, mitä maailmassa ja Suomessa laajemmin tapahtui, näkyi myös paikallisella tasolla. Hän kiinnostuu politiikasta ja tulee valituksi SDP:n kansanedustajaksi. Rakennemuutos oli ollut nopea. Mantila halusi kirjoittaa Suomen rakennemuutoksesta sotien jälkeisestä ajasta aina 2000-luvun alkuun. Hän oivalsi, että se mitä Peräseinäjoelle oli vuosikymmenten mittaan tapahtunut, oli tapahtunut koko Suomelle. – Lauttamuksen tavoin minäkin uskon sivistykseen ja koulutukseen. – Helteellä ei ole suoraa esikuvaa, mutta hän edustaa ihmistä, jolla on hyvä ja toivoa synnyttävä sana sanottavana jokaiselle. Aina ei tinkimätön uurastaminenkaan auttanut. Helteen vaikutus tuntuu kirjan henkilöiden elämässä, vaikka hän muuttaa takaisin Lontooseen. Työn kautta Mantilalle on syntynyt laaja kuva siitä, mitä maailmassa oli ja on meneillään. Sellainen koitti vasta 2017. – Se mitä on tapahtunut Suomelle on tapahtunut myös Peräseinäjoelle, sanoo Markku Mantila romaanitrilogiastaan, jossa puhutaan politiikkaa, tehdään bisnestä ja suunnitellaan rikoksia – mutta myös haetaan elämän merkitystä. Kaipaan omaa hetkeä hyvän kirjan kanssa olohuoneen nurkassa. Hän on toiminut merimieskirkon pappina Lontoossa sotien jälkeen. Kirjoista on tekeillä myös elokuva. – Koivistosta poliitikkona voi olla monta mieltä, mutta hän on suomalainen tuhkimotarina ja esimerkki siitä, mihin koulutus ja sivistys voivat johtaa. Kirjassa isännät käyvät postia hakiessaan politiikasta väittelyä, jota Markku Mantilakin lapsena kuuli. Luen juuri Lauri Hokkasen kirjaa Kenen joukoissa seisoin. ” Vielä lapsuudessani hevosvaunut kulkivat Peräseinäjoen keskustassa. vähä vaikia pukia järkevästi sanooksi. Ku jokaasesta meistä särkyy jotaki, se tarkoottaa, nottei kukaa oo toistansa parempi... Vaikka Mantilan kirjat ovat fiktiota, niissä on myös todenmukaisia yksityiskohtia, kuten postilaatikkorivistö. Kunnianhimo. Ne päätyivät pöytälaatikkoon odottamaan parempaa aikaa. Mantila halusi ymmärtää Suomen kehitystä Peräseinäjoen näkökulmasta. Tuolloin hän alkoi kirjoittaa ulos ideaa, joka oli hautunut hänen mielessään jo vuosia. Ehkä puolueen tehtävä on täytetty. Kaikki on mahdollista, vaikka on lähtöisin vaatimattomista oloista Peräseinäjoelta. Hän pitää presidentti Mauno Koivistoa idolinaan. I lkka-Pohjalaisen päätoimittaja Markku Mantila oli vuosina1996–2000 Suomen ulkoministeriön palveluksessa ja sijoitettuna perheensä kanssa Etelä-Korean pääkaupunkiin Souliin. Trilogian keskushenkilö on nimeltään Allan Lauttamus. Aivan varmasti. Vielä lapsuudessani 70-luvun alussa hevosvaunut kulkivat Peräseinäjoen keskustassa. Kehitys on ollut niin nopeaa, että sitä on vaikea ymmärtää. Markku Mantila on syntynyt Kuopiossa, mutta varttunut Peräseinäjoella paljolti mummonsa hoivissa. Lakkauttamishetkellä kunnassa oli noin 3?600 asukasta. Lahjakkuus
Perustehtävänsä ohella kalmisto tarjoaa oivan alustan myös muunlaiseen kirkolliseen toimintaan. Myös kirkkodraama voi hyvin toteutettuna sopia hautausmaalle. Rauhala puuttuu monille kiireisille tuttuun lauseeseen ”pitäisi nähdä useammin”. Jennifer Lawrence tekee hienon suorituksen isäänsä etsivänä Reenä elokuvassa, joka palkittiin neljällä Oscarilla. 18 HYVÄN TÄHDEN. Muista minua -näytelmän takana on työryhmä, joka on sekoitus ammattilaisia ja harrastelijoita. Niis juhlis Jumala muistaa meist jokaisen.” VESA KEINONEN Oikealla sotilaspastori (Markku Tuulenkari) tukee kuolevaa Eeroa (Rebecka Porttikivi) Lamminpään hautausmaalla Vox Cor -lauluryhmän laulaessa. | Kuva: Nonstop Entertainment Ab / Yle Suomen historia tuntee jo 1100-luvulta alkaen eriskummallisia ilmiöitä ja tapahtumia, joille ei ole selitystä: eläviä pyhimyksiä, ikiliikkujia, kummitusolentoja, raketteja, ufoja, salakäytäviä ja järvihirviön. Tuottajana toimiva pastori Jaana Rantala on meritoitunut myös teatterin puolella. Näytelmän monista koskettavista kohtauksista yksi tapahtuu sankarihaudoilla, missä sotilaspappi ( Markku Tuulenkari) lohduttaa kuolevaa Eero-sotilasta ( Rebecka Porttikivi). 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. Ihmisellä on edelleen sekä halua että kykyä uskoa mahdottomiin asioihin. 346 sivua. Sisättö nostaa menneiden vuosisatojen huuhaa-ilmiöiden kautta valokeilaan ihmisen uteliaana ja alkuvoimaisena. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ OIKEAN KOHDERYHMÄN TAVOITTAVA MEDIAYMPÄRISTÖ | elokuva | Tarina Takahikiältä Winter’s Bone on yksi hienoimmista näkemistäni elokuvista. Hänelle taivaassa tärkeintä on hiljaisuus. Tuloksena on reipas tutkielma siitä, mitä todella tapahtui, mistä on todisteita ja myös millainen oli ihmisten reaktio väitettyihin tapahtumiin. Keskiössä ovat ihmiset, jotka usein joutuivat pilkan kohteeksi. Maallikkonäyttelijöille osin ulkoilmassa tapahtuva esitys on väHautausmaan tarinoita menneiltä vuosikymmeniltä lillä haasteellinen äänen kuulumisen kannalta. Mahtaakohan muuten olla parempaa tapaa saada ihmisiä mukaan seurakunnan toimintaan kuin kutsua heidät mukaan intensiiviseen kirkkoteatteriryhmään. Jutun on kirjoittanut Jenni Kleemola ja kuvannut Meeri Utti. Siinäpä vinkkiä tähän syksyyn ja ystävyyden hoitamiseen. Myös pahasta tinnituksesta kärsivällä nahkatehtaan työläisnaisella on oma ainutkertainen elämänsä. Siellä kaikki on armollista, myös muistot. Jennifer Lawrence esittää nuorta Reetä, joka joutuu vastaamaan kahdesta nuoremmasta sisaruksestaan ja mielenterveysongelmaisesta äidistään hankalassa tilanteessa. Niistä hetkistä tarinan kiehtovuus rakentuu. Hän toteaa, että ihmiset saattavat tulkita etteivät ole ystäviä, koska näkevät harvemmin. Hänet haudattiin kesällä 1940 ensimmäisenä Lamminpään hautausmaalle. Sisätön käsittelytapa on kuitenkin kunnioittava kummallisten ilmiöiden kanssa tekemisissä olleita kohtaan. He kaksi käyvät keskustelua muun muassa puolustussodan oikeutuksesta hyökkääjää vastaan. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Seurakuntavaaliehdokas, äänestäjäsi ovat täällä! Ota yhteyttä ja pyydä vaali-ilmoituksestasi tarjous näistä medioista. Perheen isän pitäisi ilmaantua oikeuden eteen tai takuuksi pantu talo ja metsä menetetään. Toivo Kärjen Muista minua vaihtuu hienovaraisesti Paul Simonin Hiljaisuuden ääniin ja edelleen Taneli Kuusiston vaikuttavaan Suomalaiseen rukoukseen. H autausmaa on paikka, jossa kirkon ei sen suuremmin tarvitse perustella olemassaoloaan. Hän itse harrastaa ystäviensä kanssa perinteitä, joista pidetään kiinni vaikka kerran vuodessa. Taivas on jotakin, jossa kaiken saa muistaa, mutta ilman kipua, syyllisyyttä tai häpeää. Sisättö pohtii myös selittämättömien tapahtumien merkitysyhteyksiä 1300-luvulla eläneestä Pyhästä Birgitasta aina 1970-luvun lopussa ja 1980-luvun alussa ihmeparannuksista ja kaatumisista tunnetuksi tulleeseen helluntaisaarnaaja Niilo Yli-Vainioon. Yliopiston Apteekin asiakaslehdessä Uniikissa 3/2022 psykologi Ilona Rauhala kertoo viisaita oivalluksia ystävyydestä. Ankean tuntuiseen tarinaan tihkuu toivon säteitä. Hohtavan valkoisiin pukeutuneen Aulikki Kalliolahden tanssi vie ajatukset jo näkyvän maailmamme ulkopuolelle. Tätä uudemmissa tapauksissa viimeinen näytös on vielä näkemättä. Romunkerääjä Albin sen luistavalla karjalan murteellaan kiteyttää: ”Taivaas meille onkin järjestetty juhlat ja siell ei säästellä. Tarina sijoittuu Missourin ja Arkansasin välimaastoon Ozarkvuorille, missä konservatiiviset arvot elävät yhä huumeista huolimatta, jokaisen on pärjättävä omillaan ja naisella pitää olla omistajansa. Näytelmästä järjestettiin tällä viikolla viisi esitystä hautausmaalla ja sen liepeillä. Ja se johtuu tarinasta. Tästä esimerkkinä ovat salaliittoteoriat, jotka liittyvät milloin koronapandemiaan, milloin politiikkaan. Sekä Birgitta että Yli-Vainio saivat profeetallisia näkyjä. Se johtuu näyttelijöistä, jotka vähäeleisesti solahtavat osaksi outoa miljöötä aivan kuin tosiaan oltaisiin Amerikan Takahikiää kuvaavassa dokumentissa. Musiikin osalta kanttori Tarja Laitisen johtama Vox Cor -lauluryhmä ja muusikot vievät katsojat ja kuuntelijat tunnelmasta ja aikakaudesta toiseen. On kuitenkin rohkaisevaa, että näytelmään on saatu mukaan paljon tavallisia ihmisiä ilman aikaisempaa kokemusta. Rauhalan mukaan ystävyyssuhteen hoitaminen voi olla sitä, että sietää etäisyyttä, jota tietyissä elämäntilanteissa tulee. RISTO KORMILAINEN Outoja tapauksia taustoittamassa Vesa Sisättö: Huuhaa-Suomen historia. ”Tuo tulkinta on haitallinen”, Rauhala sanoo. Elämykselliset elementit kiinnostavat monia. SKS-Kirjat 2022. Vauhtia esitykseen tuova hahmo on Tuulenkarin esittämä evakkotaustainen romunkerääjä Albin. Hyvin ajankohtainen aihe tässä maailmantilanteessa. Hän ei väheksy ihmisten kokemuksia, koska ne ovat kokijoilleen todellisia. Sujuvasti sanaileva parivaljakko kuljettaa yleisöä hautausmaan käytävillä kertoillen välillä traagisia, mutta usein myös hauskoja tarinoita. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. | painettua sanaa | 731 000 Tavoita kerralla yli taloutta kirkkojakaupunki.fi kirkonseutu.fi kotimaa.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. Hautausmaan siunauskappelissa tapahtuva loppukohtaus pelkistää koskettavan vaellusnäytelmän annin. Muista minua -vaellusnäytelmä antaakin äänen painotetusti tavallisille ihmisille. Päättäväinen Ree lähtee kyselemään isänsä perään, vaikka nuoren naisen ei pitäisi puuttua miesten maailmaan eikä sukujen toisten sukujen asioihin. Ajallisesti Sisättö päättää teoksensa vuoteen 2000. ”Aina kannattaa iloita siitä, mitä on, eikä voivotella sitä, mitä ei ole”, Rauhala kehottaa. Isä vaan on kadonnut jäljettömiin. Tehtävää on löytynyt niin nikkareille, vaatehuoltajille kuin maskeeraajille. FREIJA ÖZCAN 14 15 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 kulttuuri. FREIJA ÖZCAN Winter’s Bone on katsottavissa Yle Areenassa. | viikon kirja | | kirkkodraama | Tampereen Harjun seurakunnan vaellusnäytelmä Muista minua antaa äänen tavallisille ihmisille. Skeptikoksi tunnustautuva Vesa Sisättö ottaa teoksessaan Huuhaa-Suomen historia selvää historian merkillisyyksistä. Sisättö painottaa uskon astuvan magian alueelle, kun jumalallisilla ilmiöillä ja ennustuksilla pyritään hallitsemaan, vaikuttamaan tai tuomitsemaan maallisia hallitsijoita. Hänelle taivaassa tärkeintä on hiljaisuus. Uskonto on myös paljon esillä teoksessa. Kirsi Nurmisen ja Jukka-Pekka Ruusukallion esittämät oppaat antavat esitykseen ryhtiä. Sisättö kertoo analyyttisesti tapahtumista ja ilmiöistä paisuttelematta niiden sensaatioluonnetta. Karun elämän uurtamista vuoristolaisista löytyy myös sääliä Reetä kohtaan. Mari Rantanen puolestaan tulkitsee riipaisevasti vain 17-vuotiaana kuollutta Lahja Laaksosta. Käsikirjoituksen on tehnyt Lamminpään hautausmaan perusteellisesti tunteva Matti Huotari ja ohjauksesta vastaa teatterin sekatyöläinen Markku Arokanto. | Kuva: Hannu Jukola ” Myös pahasta tinnituksesta kärsi vällä nahkatehtaan työläisnaisella on oma ainutkertainen elämänsä. Paikallinen erikoisuus on Keminmaan maatumaton kirkkoherra Nicolaus Rungius, joka julisti 1600-luvulla: ”Jos olen totuuden sanonut, ei ruumiini koskaan mätäne.” Tarina on ihmeellinen, sillä Rungiuksen muumioitunut ruumis on 2000-luvulla tieteellisen tutkimuksen kohteena. Muun muassa erilaiset vaellukset ja ulkoelokuvanäytökset ovat erityisesti viime vuosina löytäneet paikkansa hautausmailla. Tampereen Lamminpään hautausmaata ei tunneta paikkana, jonne olisi haudattu paljon julkisuuden ihmisiä. Myös he ovat muistamisen arvoisia. Birgitan neuvoilla ajettiin pahoja henkiä riivatusta, ja Yli-Vainion kokouksissa kainalosauvat lentelivät ja entiset rammat tanssivat
Käytössänne erikokoisia luokkatiloja, viihtyisiä pienryhmätiloja, auditorio ja juhlasali. 145,La Traviata -ooppera Tallinnassa 13.-14.11. • alk. • alk. • alk. • alk. 355,Joulu Sagadin kartanossa 23.-26.12. 1.475,FUENGIROLA, huoneistohotelli Pyr Fuengirola 5.-28.11. Talvella lunta ja viikko 8 vielä vapaana. Vuodepaikkoja on 55. 1.495,PITKIÄ LOMIA Espanjan aurinkorannikko on mainio paikka jatkaa lempeää syksyä tai ottaa ”varaslähtö” kevääseen 2023! TORREMOLINOS, huoneistohotelli Bajondillo 13.11.-8.12. 1.080,Parhaat paikat 40 upeaa kohdetta eri puolilla Suomea. 1.395,Joulu Tartossa 23.-26.12. 09 2510 2080 HELSINKI – JOENSUU – PORVOO JOULUN AJAN ELÄMYKSIÄ Joulu Andalusiassa 18.-26.12. Pihapiirimme ja Mieslahden kylä on turvallinen ympäristö monenlaiseen toimintaan. • alk. 795,TORREMOLINOS, hotelli Barracuda, sis. / 21.1.-13.2. 1.055,2 vkon matka: 7.-21.11. • alk. Käy katsomassa koko valikoima nettisivuillamme. / 6.2.-2.3. kokous,kurssija leiritilat 16 17 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022. • alk. 1.295,Joulu ikuisessa Roomassa 23.-26.12. / 10.-11.12. 0400 731 305 tai toimisto@kainuunopisto.fi Kainuun Opisto, Tahvintie 4, Mieslahti ETSIIKÖ SEURAKUNTASI RIPPIKOULULLE SOVELTUVIA TILOJA. 190,Rooma adventin aikaan 1.-4.12. • alk. Lisätietoja talousjohtaja emilia.jalomaki@evl.fi raamattuopisto.fi Tule kokoustamaan pääkaupunkiseudun sydämeen Kauniaisiin vuokatinranta.fi ...tai järjestä leiri Vuokatin vaarojen kupeessa! Ota yhteyttä toimistoomme p. 1.445,Uusi vuosi Salzburgissa 30.12.-2.1. • alk. Keittiömme valmistaa maukasta kotiruokaa. • alk. • alk. • alk. kokous,kurssija leiritilat Matka agentit matka-agentit.fi – myynti@matka-agentit.fi – puh. • alk. 185,Pähkinänsärkijä-baletti Tallinnassa 19.-20.11. • alk. 359,Joulu elegantissa Wienissä 23.-26.12. 1.050,Bryssel ja Brygge 2.-5.12. / 5.-30.3. Käytössänne on myös grillikatos, lentopallokenttä, liikuntasali, campussauna ja rantasauna. 1.295,TEEMAMATKOJA My Fair Lady -musikaali Tallinnassa 26.-27.10. Me tarjoamme sinulle • kokousja koulutuspäivät • virkistysja Tyhy-päivät • ryhmäruokailut ja-majoitukset • leirikoulut ja leirit • juhlatilaisuudet • saunaillat Tutustu paikkoihin osoitteessa kirkonpaikat.fi ja ota yhteyttä! Meidän jäsenpaikoissamme onnistuvat ympärivuotisesti muun muassa: kirkonpaikat.fi Pohjoisessa Keski-Suomessa leirikeskus Mellikka tarjoaa majoitustilat yli 60 henkilölle, erillisen hirsikappelin ja päärakennuksessa tilat ruokailuun ja kokoontumiseen Saarijärven rannalla. puolihoito 4.-27.1. • alk. • alk. / 26.11.-19.12. 185,Lännen tyttö -ooppera, solistina José Cura Tallinnassa 18.-19.11. Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ https://www.kotimaa.fi/mediamyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi 14.10. Kotimaa-lehdessä teemana MATKAILU Ilmoitusvaraukset 10.10. Tulkaa meille, maaseudun rauhaan Kainuun Opistolle! Majoittuminen 2-3 hh huoneissa, joissa oma wc/suihku
Sain viisivuotislahjaksi magneetteja. » 18 19 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 reportaasi. Rautiosta on lähtenyt maailmalle monia vaikutusvaltaisia ihmisiä, kuten pappi ja kansanedustaja Elias Simojoki, runoilija, kansanedustaja ja maallikkosaarnaaja Leonard Typpö, nosturiyrityksen perustaja Pekka Niska ja kirjeenvaihtaja Helena Petäistö. Kirkon vieressä sijaitsevassa seurakuntakodissa on alkamassa perhekerho. ” Maa kasvaa kuten ennenkin, mutta kaikki muu on muut tunut, koneistunut. – Parasta on lasten kanssa touhuaminen ja vapaus ideoida. Koen tekeväni merkityksellisTalkoilla remontoitu ja pitkälti kyläläisten omistama Raution kauppaosuuskunnan Kyläkauppa on Raution kylän keskus. Sitten luetaan yhdessä rukous: Tule Jeesus kotiimme, ilo sisään kanna. – Jeesus oli se Taivaan Isän poika, siksi hän pystyi tekemään ihmetekoja, Siironen selittää. Aivan kylän keskellä virtaa Vääräjoki. Lastenohjaaja Maija Siironen kutsuu porukan alkuhartauteen. Tuomariston mukaan täällä harjoitetaan valtakunnallisesti näkyvää kylätoimintaa isolla kyläsydämellä. – Olen mennyt uimakouluun. Kynttilä syttyy ja jokainen lapsi saa kilauttaa triangelia. Maija kertoo pikkunukkejen avulla Jeesuksesta ja opetuslapsista myrskyssä. Kun hän soittaa pöydän alla sadesoitinta, kerhon pieninkin, Lilja 7kk, valpastuu. i Sitkeiden ihmisten yhteisö Pohjois-Pohjanmaalla sijaitsevan Raution kylän asukkaat tekivät itselleen talkoilla kaupan, ja uusi koulurakennus viestii tulevaisuudenuskoa. Työt ovat lähes valmiit, mutta pihaa vielä viimeistellään. Maija Siironen on käynyt aikanaan itsekin seurakunnan kerhoa tässä samassa talossa. Suomen Kylät ry valitsi Raution tänä vuonna vuoden kyläksi. Niillä ja legoilla on kiva rakentaa. Elämässä on tapahtunut muutakin mukavaa. Pojat ovat lähdössä partioon. Viisivuotias Edvin Tokola tykkää leikkiä kerhossa kavereiden kanssa ja leikkiuunilla. Vahva yhteisöllisyys kantaa, mutta omillaan pärjäämisen ihanne voi johtaa myös siihen, että hädässä on vaikea pyytää apua. Hän päätyi lukion jälkeen matkailualalle, mutta alkoi kaivata oman lapsen myötä säännöllisempiä työaikoja ja valmistui lastenohjaajaksi vuonna 2014. Kun kynttilä on sammutettu, lapset voivat kokeilla sadesoitinta. Yhdessä me kasvamme, ystävyyttä anna. Myrsky totteli Jeesusta. Käyn siellä aina karkkipäivinä. Vanhalla koululla lapset kirmaavat välitunnilla. Lippukunta Vääräjoen vartijat on paikkakunnan suurin harrastusporukka. Jotkut saavat aikaan lähes hirmumyrskyn äänen. 1970-luvulle asti Rautio oli oma kuntansa, mutta nykyisin se on yksi Kalajoen kyläkeskuksista. Paikalla on kolme äitiä ja yksi isä jälkikasvuineen. TEKSTI JA KUVAT | EMILIA KARHU V ajaan tuhannen asukkaan Raution kylään vie tie, jonka varrella on peltotilkkuja, metsää ja heinäpeltoja pyöröpaaleineen. Kylällä karjaa ja lampaita on myös ulkolaitumella. Tykkään ötököistä. Veikka on kiva kaveri, mutta hän on jo kuusi vuotta eikä käy enää kerhossa, koska on eskarissa. Uutta alakoulua ja päiväkotia rakennetaan Raution ytimeen, kyläkaupan ja kirkon lähistölle
– Tykkään pienen kylän idyllistä. Rautiolaiset taistelivat kyläkauppansa puolesta, mistä nostan hattua. Saarnahuonekunnaksi Rautio tuli 1804 ja kappeliseurakunnan oikeudet se sai 1826. Tämä on sellainen läheinen paikka, täällä viihtyy, täällä tullaan ystäviksi äkkiä, Mäenpää kerSyntyperäiset rautiolaiset Teuvo Mäenpää (vas) ja Aimo Rautakoski ovat tunteneet toisensa lähes koko ikänsä. Myös Olli Keskisipilä on syntyperäinen rautiolainen. Helmi Sorvari on elänyt koko ikänsä Rautiossa ja käy uskollisesti seurakunnan kerhossa. Kirsikka on 5-vuotias, Hilla 3-vuotias ja Lilja 7 kuukautta. Elina Juusola ja 3-vuotias Rasmus ovat asuneet Rautiossa vasta puoli vuotta ja etsivät perhekerhosta kavereita. – Olen itse käynyt isot koulut. Raution kylässä alettiin puuhata omaa seurakuntaa 1790-luvulla. Hän kertoo tykkäävänsä eläimistä ja jäätelöstä. Seurakunnan kerhoon he ovat saapuneet ”ihanien vaimojen vetäminä”. On siinä hyvääkin, mutta hätänsä kanssa ei pitäisi jäädä yksin. Vaikka lapsilla taitaa olla nykyään paineita kaikkialla, toivon, että täällä niitä olisi vähemmän. Kirkkoon kuulutaan, mutta seurakunnan tilaisuuksissa ei käydä erityisen vilkkaasti, koska oman liikkeen toimintamuodot ja kokoontumiset rytmittävät arkea ja pyhää. Lapsuuteni oli onnellinen ja hyvä. KATI Oy on keskittynyt malminetsintään ja timanttikairaukseen ja on suuri työnantaja tällä kylällä. Maa kasvaa kuten ennenkin, mutta kaikki muu on muuttunut, koneistunut. Heikkilän mukaan rautiolaiset ovat ystävällisiä. Raution kappeliseurakunnan ja Kalajoen alueseurakunnan kappalainen Jarkko Kuusisto palasi lapsuutensa maisemiin töihin vuonna 2019. Kun on veisattu alkuvirsi Soi kunniaksi Luojan ja kuultu alkuhartaus lesken rovosta, Heli Heikkilä haastattelee Raution eläkkeellä olevaa diakonissaa Tuuli Ainalia hänen opiskelumuistoistaan ja elämäntyöstään. Koti, uskonto ja isänmaa ovat kunniassa ja alueella on paljon yritystoimintaa. Rasmus Juusola soittaa saderumpua äitinsä Elina Juusolan sylissä seurakunnan perhekerhossa. Toivon, että tilaa sitten annettaisiin aidosti kaikille. Elina osti miehensä kanssa Rautiosta ison omakotitalon. Kääntöpuolena on se, että avun hakemiselle on iso kynnys. Täällä on luonto lähellä ja ihmiset puhaltavat yhteen hiileen. Päättäjiltä vaaditaan hengellistä älyä ja tunneälyä, kun he miettivät, kenen käyttöön kirkon tiloja annetaan. Kuntaliitoksen yhteydessä Kalajoen ja Raution seurakunnat muodostivat vuonna 1973 seurakuntayhtymän. Kotona on pieni Roi-koira. ” Täällä ei jätetä ketään yksin. Raution Seudun Rauhanyhdistyksen päiväkerhot, raamattuluokat, seurat, ompeluseurat ja pyhäkoulut löytyvät myös Kalajoen seurakunnan nettisivujen tapahtumista. – Maatalous on aivan erilaista kuin se oli lapsuudessani. Varttuneen väen kerhoa vetävä diakonissa ja lähetyssihteeri Heli Heikkilä vahvistaa, että seurakuntien yhdistyminen oli rautiolaisille hyvin kipeä asia. – Täällä on aina ollut toisista huolehtimista. Ensimmäinen pappi, pitäjänapulainen Henric Widel, tuli Rautioon vuonna 1803. – Kun tulee joulu, niin minulle tulee sisko, Rasmus paljastaa. Melinan ja Annan miehet ovat veljeksiä. – Hankauksiakin herätysliikkeiden kanssa tietysti tulee, mutta kovat otteet luovat katkeruutta, hajaannusta ja kylmenemistä. Täällä ajatellaan, että omillaan pitää pärjätä. Oman kylän hyväksi ollaan valmiita tekemään valtavasti talkootyötä. – Vaikuttaa siltä, että Rautio on innovatiivinen, piskuinen kylä, jossa ei hyväksytä maakuntien näivettämistä. Varttuneen väen kerho Raution seurakuntakodissa kokosi yhteen noin 40 kyläläistä tiistaina 13.9. Sorvari asuu veljensä kanssa omakotitalossa lähellä kotitilaa, jota sisarusten lapset nyt viljelevät. – Ihmiset hakevat täällä todella vähän taloudellista apua tai ruoka-apua diakoniatyöltä, koska leimautumisen pelko on kova. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana uusi seurakunta päätti perustaa Raution kappeliseurakunnan, joka aloitti toimintansa vuoden 2007 alusta. Molemmat ovat 84-vuotiaita ja Rautiossa syntyneitä. Kahden itsenäisen seurakunnan yhtymä purettiin ja seurakunnat liitettiin yhteen vuoden 2006 alusta. Tällaista tsemppihenkeä ja omaehtoisuutta Suomeen tarvittaisiin enemmänkin. Seurakuntalaisiin tutustuminen katkesi pian koronapandemiaan ja etäelämään. Että lasten elämä ei olisi niin raadollista. Vuonna 2018 nuori perhe rakensi Rautioon omakotitalon. » 20 21 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 reportaasi. Ei se lomaa ole, mutta antaa paljon. Omia juuria arvostetaan ja kristinuskon iso merkitys hyvinvoinnille muistetaan. Ja työpaikkakin on tässä ihan lähellä. Lapset ovat pieniä vain kerran. – Yhteiskunnassa ja kirkossa rummutetaan moninaisuutta. Täällä on lapsille pienet luokat. Nykyisillä polttoainehinnoilla etäisyydet hiukan hirvittävät Keskisipilää, mutta se on pieni hinta pojan turvallisesta lapsuudesta. – Tämä on sellaista mustan mullan sydänten maata. – Sen jälkeen Kalajoen seurakunnan kirkkovaltuusto päätti suojella täällä 100 hehtaaria metsää. – Sekin on kivaa, kun saa olla pihalla ennen kerhoa ja sen jälkeen. Toiminnan ja työvoiman turvaamiseksi se oli kuitenkin välttämätöntä. Hän on tehnyt työuransa maanviljelijänä lypsykarjatilalla ja jäänyt eläkkeelle vuonna 2005. Ainali ei ihmettele, että Rautio valittiin vuoden kyläksi. Raution kylässä vaikuttaa kaksi vahvaa lestadiolaista herätysliikettä: rauhansanalaisuus ja vanhoillislestadiolaisuus. Edvinin lisäksi perheeseen kuuluu 3-vuotias Elviina ja 10 kuukauden ikäinen Eko. Tänään kerhossa juhlistetaan diakoniatyön 150-vuotisjuhlavuotta ja seurakunta tarjoaa ruuan. Se voi olla todella ahdistavaa. Tänään tarjolla on salaattia, perunaa, spagettia ja jauhelihakastiketta. Kirsikka tykkää kerhossa erityisesti askartelusta, palapeleistä ja Maijan tarinoista. Pian on aika kerätä lelut. Kerho on joka viikko, mutta kerran kuukaudessa se päättyy lounaaseen yhdessä Varttuneen väen kerhon kanssa. Melina Tokola on kotoisin Rautiosta ja kerhossa kolmen tyttärensä kanssa. ” Minulla on voimakas kiitollisuus elämästä, vaimosta, lapsista ja terveydestä. Itsenäisyys ja itsellisyys ovat heille tärkeitä. Nyt en oikein enää uskalla lähteä metsään huimauksen vuoksi. Kuusiston mukaan Kalajokilaakson asukkaat ovat juurtuneet vahvasti perusarvoihin. Edvinin äiti Anna Tokola on kotoisin Porista, mutta miehen suku on Rautiosta. Vuonna 1921 Rautiosta tuli kirkkoherrakunta. Perhekerhon ruoka maistui serkuksille Elviina (vas) ja Hilla Tokolalle. Naapurin mummoa käydään katsomassa luontevasti ja asiointikyytejä tarjotaan. – Olen tykännyt täällä asua, kulkea metsässä ja marjastaa. Ystävykset Teuvo Mäenpää ja Aimo Rautakoski ovat tunteneet toisensa lähes aina. Pienellä paikkakunnalla tarjontaa on melko vähän, joten seurakunnan kerhojen ja muun toiminnan merkitys korostuu. Kesällä Raution kappeliseurakunnan metsissä oli valtava metsäpalo. – Nyt on mukava mahdollisuus olla kotona. – Parasta täällä on pieni kylä ja vahva yhteisöllisyys. Oma kirkko ja hautausmaa saatiin vuonna 1800. Vieressä Melina ja Lilja Tokola. Klassista kristinuskoa ja pietististä kirkkokäsitystä edustavat liikkeet voivat hänen mukaansa tukea kirkon hengellistä tulevaisuutta. Teini-ikäisenä tuntui, että tämä paikka on kaukana kaikesta, mutta nyt nautin rauhasta. Jarkko Kuusisto toivoo, että eri herätysliikkeille olisi laajasti tilaa kirkon sisällä jatkossakin. Suunnitteilla on myös Raution kirkon ulkoremontti. Nuoremmille seurakuntaliitos ei ole ollut enää niin iso juttu, Kuusisto sanoo. Haluan antaa saman kokemuksen omille lapsilleni, Melina sanoo. tä työtä. Aikuiset ihmiset äänestävät silloin jaloillaan. Veisuuta säestävä Kalajoen seurakunnan kirkkovaltuuston puheenjohtaja ja eläkkeellä oleva kanttori Veli Ainali kertoo, että seurakunnan maille Rautioon on pystytetty tänä kesänä toistakymmentä tuulimyllyä. – Seurakuntaliitos on ollut Raution vanhalle väelle vaikea hyväksyä. Nyt hän hoitaa kotona Eskoa, jolla on ikää vuosi ja 8 kuukautta. Rautiolaisilla on vahva itsetunto ja vahva kotiseutuhenki. Opinnot veivät muualle, mutta vaimo ja kotiseuturakkaus toivat takaisin. – Pienellä kylällä kaikki tietävät ja tuntevat toisensa. – Rahaa on pitänyt maailmaltakin hakea, mutta täällä on aina asuttu ja täällä on suvut
Myymäläpäällikkönä toimii Ruotsissa kasvanut rakennusteknikko Nina Nilsson. Miehet nimeävät hyvän terveyden yhdeksi salaisuudeksi harrastukset. Niinpä hän teki ensin uran IKA-kauppaketjussa Ruotsissa ja sittemmin kenkäkauppiaana Kalajoella. Mäenpäälle raviharrastus on ollut rakas. – Minulla on päällimmäisenä tunteena voimakas kiitollisuus elämästä, vaimosta, lapsista ja terveydestä. Hän työskenteli ennen eläkkeelle jäämistään Raution Salessa, joka lakkautettiin 2020. Hänellä on ollut omia ravihevosia ja hän on ajanut kilpaa. Selviää, että siinä on aikanaan sijainnut huoltoasema, kukkakauppa, kahvila ja autokorjaamo. Säily on ollut kaupan alalla yhdeksän vuotta. Tarjous Laskutusjakso 4 kk välein 28 € (norm. Tilaajalahja toimitetaan kun lehtitilaus on maksettu. – Joka aamu 5–6 kylän ukkelia käy tässä kahvilla ja pullalla, ja he käyvät läpi kyläläisJonna Säily tykkää olla töissä Raution kaupassa, jossa ehtii jutella asiakkaiden kanssa ja saa kantaa kokonaisvaltaisesti vastuuta. Yksinäiset löytävät kaupalta juttuseuraa. Kesäkuussa 2021 vietettiin uuden, itsenäisen kauppaosuuskunnan myymälän avajaisia. Tien toisella puolella sijaitseva Kyläkauppa ja kahvila on niittänyt mainetta. – En ole katunut, että aikanaan muutettiin Helsingistä tänne. Kaupasta löytyy Himangan apteekin palvelupiste, jonne reseptilääkkeetkin kulkevat tarvittaessa Nilssonin mukana. Täällä on hyvä kasvattaa pientä Nuuttia, kun päiväkodissa ja koulussa on pienet ryhmät. Eeva Karhulahti käy Raution kyläkaupassa vähintään kerran päivässä. Kestotilaajana pääset nauttimaan seuraavista eduista: • Edullisin tilausmuoto. • Olet mukana kaikissa arvonnoissamme. – Tämä on ihan paras työpaikka, kun täällä kerkiää kysyä asiakkailta, mitä heille kuuluu. ” Tällaista tsemppihenkeä ja omaehtoisuutta Suomeen tarvittaisiin enemmänkin. – Mieheni vanhemmat asuvat täällä, ja minä sain tästä kaupalta töitä. • Digilehden lukuoikeudet ja pääsy Kotimaa.fi -sivuston uutisiin, artikkeleihin sekä digiarkistoon. – Teen kaiken ja vastaan kaikesta. Lounasta on tarjolla arkisin kello 11–14. Rajantakaisessa Karjalassa syntynyt Elsa Niska on muuttanut Raution kylään vuonna 1980 eikä ole katunut. • Tilaajalahjana Kotimaa taskukalenteri. Vaihtoehtoisesti voit lahjoittaa kestotilausetusi Kotimaa Oy:n valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Jonna Säily muutti perheineen Rautioon pari päivää sitten. Täällä saa tehdä monenlaista ja minuun luotetaan. Keskusteluja ja näkökulmia unohtamatta. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Joka ilta sanon, että kiitos rakas Jeesus. Myös Heidi Myllymäki käy kaupassa lähes päivittäin. Mitä ne siellä kirkossa oikein touhuavat. Lähteminen neljän tenavan kanssa ei ollut ihan yksinkertaista. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. ten kuulumiset, Nilsson kertoo. – Tämä oli mieheni yritys, ostettu mummulta ja papalta. Hän syntynyt rajan takaisessa Karjalassa. – Tässä välillä piti lähteä Alavieskaan asti, jos jotain tarvitsi. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 52 €) KOODI: KESTO4KK Laskutusjakso 12 kk välein 81 € (norm. 156 €) KOODI: KESTO12KK 22 23 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 reportaasi. Nyt mies on kuollut ja minä lopetin yrityksen, kun tuli polvileikkaus. Nykyisessä työssä Nilssonin mielestä parasta ja pahinta on suuri itsenäisyys ja vastuu. Mieskuoroharrastuskin on tehnyt hyvää. Oman alan töitä ei valmistumisen jälkeen 1980-luvun puolivälissä löytynyt. Välillä myyn silti vielä käsitöitäni. Tilaus laskutetaan sovituin laskutusvälein, jolloin tilaaja saa tilausvahvistuksen ja laskun aina hyvissä ajoin ennen seuraavan tilauksen alkamista. Työyhteisö on hyvä ja asiakkaat antavat rehellistä palautetta. Kyläyhdistys osti rakennuksen loppusyksystä, ja talkoot aloitettiin marraskuussa. Keväällä tuli ihan tunne, että palan loppuun. Nuorena hän myös hiihti kilpaa. Asiakkaita käy Raution kyläkaupalla 200– 300 päivässä. Täällä ei jätetä ketään yksin, hän sanoo. Korjaamon puolella on tyttären pojan autoprojekti ja entisen myymälän ikkunoilla paljon kiehtovaa vanhaa tavaraa. ” Ihanaa, kun kauppa on taas lähellä. Sain aamulla soiton, että on vieraita tulossa, ja pystyin hakemaan kaupalta palan hiivaa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Eeva Karhulahti käy kyläkaupassa vähintään kerran päivässä. Tulimme Rautioon vuonna 1980. + 6,9 snt/min. Tuulipuiston ja koulun rakennusmiehet ovat olleet tästä kiitollisia. Täällä ei jätetä ketään yksin. Kotimaasta löytyvät aina ihmiset ja asiat sekä tunne ja toivon näkökulma tulevaisuuteen. Pääset myös lukemaan Kotimaa.fi -sivustolla kaikille avoimien uutisten ohessa ainoastaan tilaajille tarkoitettuja tähdellä merkittyjä uutisia ja artikkeleita. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Vielä tämän vuoden aikana käynnistyy polttoainemyynti. Raution ainoa kauppa, Sale, lakkautettiin maaliskuussa 2020, koska tilat olivat huonokuntoiset. Lisäksi otetaan huomioon asiakkaiden toiveita. Tarjolla on myös lähituottajien tuotteita. – Täältä löytyy kaikki tarpeellinen ja postikin kulkee. Hän teki työuransa autoilijana, ja nelostie tuli tutuksi. Raution uutta kauppaa vastapäätä on rakennus, jonka ikkunassa lukee Hilpetöörit. Välillä kaipaisin enemmän tukea. Onneksi olen saanut nyt rekrytoitua hyviä työntekijöitä. Rautakoski on toiminut muun muassa maitoauton kuljettajana, tehnyt työtä tehtaalla Pietarsaaressa ja jäänyt eläkkeelle pitkän metsurin uran jälkeen. i too. Rautiolaiset ovat Nilssonin mukaan kilttejä. Mäenpään vaimo Anna-Liisa on kuulunut diakonian johtokuntaan ja kirkkokuoroon. Rautiossa asuu sinnikkäitä, iloisia ja suorasukaisia ihmisiä. 020 754 2333 • asiakaspalvelu@kotimaa.fi Kotimaata lukemalla tiedät mikä kirkossa muuttuu ja mikä on pysyvää. Taustalla on osuuskunta, jossa ei ole kaupan alan ammattilaisia. Talossa asuu Elsa Niska. Olin aivan onnessani. Ihanaa, kun kauppa on taas lähellä. Paikka on tuttu, hän oli ennen eläkkeelle jäämistään pomona Raution Salessa. Rautakoski on aina pitänyt juoksemisesta ja kävelystä. Tarvittaessa hän työskentelee kiireapulaisena. Niin kirkkoa koskeva yhteiskunnallinen päätöksenteko kuin arjen hengellisyys ja kirkkovuoden kierto ovat tärkeä osa Kotimaan sisältöä. – Eilen asiakas antoi minulle kassillisen suppilovahveroita, ihan noin vain. Ihmiset ovat onnellisia, kun kauppa on niin väljä ja siisti. Myymässä myymäläpäällikkö Nina Nilsson
Vainio sivuaa myös modernien poliittisten liikkeiden sekulaarien pelastustarinoiden mielenmaisemaa. Reaalimaailmassa minulla ei tietenkään pappina enää ole Englannin kirkkoa koskevia velvollisuuksia tai oikeuksia. | Kuvitus: Siru Tirronen Uusi synodaalikirja osoittaa, että pelastusta voidaan tarkastella monesta kulmasta. Olen vannonut myös Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa käytetyn pappisvalan Helsingin tuomiokirkon kryptassa. Olisiko aihetta kannattanut siksi raaputtaa myös tältä kantilta katsoen. Kirjan raamatullisen pohjan muotoilemisesta ovat vastanneet Hanna Vanonen ja Niko Huttunen. Pelastus on nimeltään myös synodaalikirja, joka on saatettu tuhansien pappien luettavaksi verkkoversiona. Olen joskus myöhemmin ajatellut, että valassa ei ollut määriteltyä takarajaa. Synodaalikirjan muista artikkeleista voisi mainita erikseen Risto Saarisen luterilaisen vanhurskauttamisopin läpivalaisun. Mutta tuonpuoleiseen keskittymisestä seuraa kirjoittajan mukaan myös joukko ongelmia: ”Kaste tuntuukin tarjoavan pelastuksen muodossa, jossa ihmiset eivät koe sitä tarvitsevansa.” Näinköhän. Pietari hiilivalkealla taas vannoi väärin ja valheellisesti. Suomen marsalkka Mannerheim piti loppuun saakka kunniassa tsaari Nikolai II:lle vannomaansa uskollisuudenvalaa – kaikesta huolimatta. Uuden testamentin osuudessa Huttunen käsittelee aihettaan kielellisesti painottuneesti. Monet sen artikkeleista ovat erinomaisia ja todella lukemisen arvoisia. Hyvin tasavaltalaiselle ihmiselle on mielenkiintoista, että kirkollinen vala vannotaan myös kruunupäälle – kirkon ylimmälle laillisuusvalvojalle. Aihe on kirkon teologista ydinasiaa ja siten äärettömän tärkeä. Näitä viittauksia artikkeleissa on, mutta olisiko helvetti liekkeineen ansainnut kirjassa jopa oman kokonaisuutensa. Kirjan toimituskunnan puheenjohtajan Kari Kopperin mukaan pelastus on yhtäältä ”hävyttömän yksinkertainen ja perinteinen teologinen aihe, mutta toisaalta erilaiset näkemykset pelastuksesta ovat usein tämän päivän teologisten keskustelujen taustalla”. Olisiko pelastus-kaleidoskooppiin mahtunut vielä muiden uskontojen näkökulmia. Lukija joutuu myös ihmettelemään, onko kirkko ollut pelastuksen asiassa yksipuolinen. Synodaalikirja 2022. Vanonen käsittelee aihettaan sekä 2. kirkon julkaisuja, Kirkko ja toiminta 120, Kirkkohallitus 2022. | kolumni | K uinka kauan vala kestää. ” Toisten uskontojen pelastuskäsityksien tunteminen ei olisi luterilaiselle papistolle haitaksi. 275 sivua. ”Ja uskollinen hänen seuraajilleen” JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Se lienee paikka, jossa herätellään hiljaisuuden, liturgian, ympäristötietoisuuden ja kohtuuden läpi uudenlaisen teologian liekkejä. Siinä luvataan jotakin ja sitoudutaan johonkin. Hänen tilalleen Ison-Britannian ja Pohjois-Irlannin yhdistyneen kuningaskunnan hallitsijaksi on noussut prinssi Charles, kuninkaana Charles III. Sokerina pohjalla on Olli-Pekka Vainion laajahko ja mukaansa imaiseva teksti ”Pelastus ja kosmisen oikeudenmukaisuuden kaipuu”. Synodaalikirja haluaa herättää keskustelua siitä, mitä tarkoitamme puhuessamme pelastuksesta. Kainulaisen mukaan teologiassa olisi löydettävä uudelleen jakamattoman kirkon kokonainen, kosmisenkin tason sisältävä täyteys. On nimittäin niin, että toimin syksyllä 1999 yhden syksyn ajan Porvoon julistuksen koekaniinina Englannin kirkon pappina Lontoossa. Etenkin seurakuntatyössä olevia koskettanee Kaisa Aitlahden ”Kaste pelastuksen palveluksessa”. Mooseksen kirjan että Deuterojesajan ja muiden profeettojen kautta. Jos palaisin Englannin kirkon palvelukseen, vala pitäisi kaiketi kuitenkin uusia. Tosin Jeesus vastasi, kun ylipappi häntä vannotti. Olenko siis edelleen jollakin eteerisellä tai muulla tavalla sidoksissa myös Charles III:een – Elisabet II:n lailliseen seuraajaan. Kasteartikkeli tarjoaa asiaan myös näkökulmia, joita ei kaikkialla tulla purematta nielemään. Luterilaisuuden pelastusjärjestyksen potentiaalinen heikkous on Kärkkäisen mukaan äärimmilleen viety ihmisen langenneisuuden ja tahdon vapauden puutteen korostaminen. Tämän artikkelin luettuaan voi räpytellä silmiään: kirjoittaja toteaa, että lännen kirkot korostavat kastetta synnistä ja pimeyden vallasta vaMitä on pelastus. Joten pysykäämme kotikentällä, synodaalisesti. Kaiken kaikkiaan pelastuksen käsite joutuu tässä synodaalikirjassa joidenkin mielestä kenties tarpeellisenkin teologisen ja miksei kirkkopoliittisenkin ravistelun kohteeksi. Toisaalta moni lukija voi kirjaa kritisoiden myös kysyä, onko kirkko sitten aiemmin ymmärtänyt nämä hyvin kauan täysin selkeät asiat jotenkin väärin tai rajoitetusti. Teemana on nimittäin pelastus, kristinuskon kaikkein keskeisimpänä pidetty asia. Luterilaisessakin kirkossa kaste avaa tien ikuiseen elämään. No, Englannin kirkko on valtiokirkko, siinäpä lyhyt selitys. 3:16) voi tulkita hieman uusin vivahtein. Suomen ev.-lut. Pelastusta tai taivasta ei luterilaisessa kontekstissa oikein voi ymmärtää, ellei ole käsitystä myös kadotuksesta. JUSSI RYTKÖNEN Niko Huttunen, Anna-Kaisa Inkala, Kari Kopperi, Marko Marttila ja Terhi Törmä (toim.): Pelastus. Ei kai nyt sentään. Lisenssini tai virkasuhteeni Englannin kirkkoon kesti Lontoossa ja myöhemmin eri järjestelyin Suomessa muutamia vuosia. Olemme opettaneet, että kaste on välttämätön pelastukseen. Pelastus on miltei kestoteema myös profaanissa populaarikulttuurissa. Näiden ryhmittelyjen alla on joukko asiantuntija-artikkeleita, joissa avataan pelastuksen käsitettä Raamatun, luterilaisen vanhurskauttamisopin, ekumeenisen teologian, reformaatioajan eletyn uskonnon, pelastuksen merkityksellisyyden, kasteen, taivasopin, Jumalan valtakunnan, hyvinvoinnin ja eriarvoisuuden, ekokriisin, kosmisen oikeudenmukaisuuden ja rukouksen kautta. Vala on myös Jumalan nimeen annettu lupaus ja sitoumus. Veli-Matti Kärkkäisen artikkeli ”Pelastus ekumeenisessa teologiassa” on mielenkiintoinen tiivistys pelastuksesta eri kristillisissä traditioissa ortodoksisesta ja katolisesta kirkosta eri protestanttiryhmien kautta helluntailais-karismaatikkoihin. Sisällöllisesti kirja on jaettu neljään pääosaan, jotka ovat ”Sanoitettu pelastus”, ”Eletty pelastus”, ”Maailman pelastus” ja ”Rukous”. Vapahtaja, tosin Huttunen toteaa alkutekstin Sooteer-sanan parhaaksi vastineeksi suomessa Pelastajan. 24 25 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 teologia. Tuolloin vannoin julkisesti virkaanasettajaisissa Raamattu kädessäni kuuliaisuudenja uskollisuudenvalan (Oath of Allegiance) ”Hänen majesteetilleen kuningatar Elisabet II:lle, hänen jälkeläisilleen ja lain mukaisille seuraajilleen”. Toisaalta vala ehkä liittyi vain määräaikaiseen tehtävään. Hän viittaa lyhyesti myös kadotukseen. Olen viime päivinä joutunut mietiskelemään tätä juridista ja teologistakin kysymystä uudella tavalla, kun kuningatar Elisabet II sai nukkua pois. Kirjoittaja esittää myös kysymyksen: mitä voisi tarkoittaa mielikuva kirkosta tulisijana. Kirjoittaja hahmottelee rakentavaa kristillistä pelastusnäkyä pluralistisessa ja maallistuneessa maailmassa. Hyviä kysymyksiä ovat myös mistä ja milloin pelastutaan: jopa Pienoisevankeliumin (Joh. Sisällössä avataan hyväksymistä, anteeksiantoa, vapautta, ja varsinkin oikeudenmukaisuutta. Mutta isompi ongelma on toki se, jos omankaan kirkon oppi ei olisi näiltä osin ihan hanskassa, onhan kirkkomme sisällä asiassa myös variaatiota. Hän havaitsee muun muassa, että parantumisen ja pelastumisen yhteys UT:ssa selittyy sillä, että sen ajattelumaailmassa synti ja sairaus kietoutuvat toisiinsa. Raamatussa varoitetaan vannomasta, minkä jotkut ovat tulkinneet valojen vannomisen täyskielloksi. Pelastus-synodaalikirjan kannen ja sisällön aihekuvitus avaa kristillisen pelastuskäsityksen eri ulottuvuuksia. Ensi viikon synodaalikokouksissa ja niiden jälkeenkin on toivottavasti odotettavissa hyviä keskusteluja pelastuksesta. Kirjaa on ilmeisesti painettu vain pieni määrä. Vielä voisi kiinnittää huomiota Mari-Anna Auvisen globaalia teologiaa afrikkalaisen ajattelun kautta valottavaan artikkeliin sekä Pauliina Kainulaisen artikkeliin ”Pelastus ekokriisin aikakaudella”. Siinä tehdään monia tarkkoja ja merkittäviä havaintoja. Tämä kertoo siitä, että hyvän ja pahan taistelu, oikeudenmukainen tuomio ja pelastus, ”taivaaseen pääseminen”, ovat kirjoitetut ainakin länsimaisen ihmisen dna:han – jopa kristillisellä twistillä. Kaikkein ensimmäinen valani oli kuitenkin Valkealan kirkossa vannottu sotilasvala. Sisällöllisesti tämä synodaalikirja on monin tavoin onnistunut. Se ei ole koskaan ”läpihuutojuttu”. pautumisena. ” Jos palaisin Englan nin kirkon palve lukseen, vala pitäisi kaiketi kuitenkin uusia. Tähän olen saanut kahdenlaisia vastauksia. Mutta joitain ongelmiakin voisi osoittaa. | synodaalikokoukset | S ynodaalikokouksissa ei vuonna 2022 pelata napeilla. Olenko siitä valasta vapaa – vai edelleen valan alla. Kuka pelastaa. Sellaisia on UT:n ohella myös muualla antiikin kielenkäytössä. Vala voi olla iso asia. Vala vannottiin myös Lontoon piispalle Richard Chartresille ja Stepneyn aluepiispalle John Sentamulle – ja heidän asianmukaisesti valituille seuraajilleen. Olisiko opetusta meille se, että valan vannominen on aina vakava asia. Niiden pelastuskäsityksien jonkinlainen tunteminen ei olisi luterilaiselle papistolle haitaksi. Vanhassa testamentissa aiheen kannalta keskeinen on Israelin exodus-traditio: siinä Mooseksen hahmon ohella mukana on myös muita tekijöitä
Itse tekemistään koruista rakkain Tuokkolalle on manuaalisella kellokoneistolla varustettu hopeasormus. Maa rit Mag ga Edellisen viikon mysteerikuvasta Mervi Mustonen kirjoittaa: ”Kuva on Tornion kirkosta ja siinä kirkkoherra Jouko Liehu ja vakuutusyhtiö Pohjolan palotarkastaja Erkki Sadinmaa tutkivat sammutinta. Suurpiirteiselle Tuokkolalle harrastuksen vaatima millintarkkuus on opettanut kärsivällisyyttä. Lopputulos syntyy matkan varrella. Ensin hän mittaa käytettävän materiaalin ja tekee aihion, sitten muokkaa ja hioo, liittää tarvittaessa kappaleita. Tehdessään korua Tuokkola ajattelee sen saajaa rukoillen. 3. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Tehdessään korua Tuokkola ajattelee sen saajaa rukoillen. 1. Mikä yhdistää Pekka Niskaa ja Helena Petäistöä. Kuvan tietojen mukaan se olisi kuitenkin otettu jo vuonna 1973. Kierrättäminen on Mari Tuokkolan juttu. Aluksessa laivurille tuli puhelu. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Sen huomaamaton sijoittaminen tiloihin on usein kuitenkin vaikeaa.” L asinpuhallus kiehtoi Mari Tuokkolaa. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Lähdimme vesitse kolmen valtakunnan keltaiselle rajapyykille. Kerran eräässä aihetta käsitelleessä ekumeenisessa seminaarissa kerrottiin vitsi: Pieni helluntailaisperheen poika oli tullut seuraamaan luterilaisen serkkunsa kastetta. Tämän viikon mysteerikuvassa on ryhmäkuvassa joukko iäkkäämpiä ihmisiä, 16 miestä ja neljä naista. Rantauduttuamme saimme tarkempaa tietoa hirvittävistä terrori-iskuista, ja illalla ne olivat pääuutisaihe. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Jukka Granström K ysymys kasteesta on teologisesti tärkeä, ja siitä vallitsee eri kirkkokunnilla hieman tosistaan poikkeavia käsityksiä ja painotuksia. Näimme ylväät tunturit Mallan ja Saanan sekä alempana ruskankeltaiset maisemat. Kultaseppänä työskentelevän sukulaisen tarjoama pöytätaso vauhditti harrastamisen aloittamista. Mikä tilanne on kyseessä. Hopea on hänelle siksikin mieluinen materiaali työstää, että sen voi käyttää uudelleen. Häntä kosketti erityisesti kahden ortodoksiristin tekeminen niiden tilaajan viedessä valmiit korut siunattavaksi. Missä ja milloin kuva on otettu. Lisämateriaalina hänellä on vanhoja kristalleja ja peltipurkkeja. – Arvostukseni kultasepän työtä kohtaan on kasvanut valtavasti. Käveltyämme loppumatkan söimme kiireettömästi eväämme ja ihailimme ympäristöä. Hän on antanut itse tekemiään hopeakoruja syntymäpäiväja joululahjoiksi. Tuokkola viehättyy jatkuvasta uuden opettelemisesta ja taidekorujen tekemisestä. Pian hän ahmi kaikkea mahdollista alaan liittyvää. Minulle se oli ihmeellinen maailma, Oulun seurakuntien DOM Second Hand -hyväntekeväisyysputiikin toiminnanjohtaja ja kirkon keskustelu avun toiminnanohjaaja Mari Tuokkola kertoo. Alla n Lau tta mus 3. 1. Kun pappi valoi vettä vauvan päähän, kuului vieraiden joukosta hämmentynyt ääni: – Äiti, miksi tuo setä aivopesee vauvan. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Hän tuli ohjaamosta matkustamoon ja sanoi: ”Pentagoniin on hyökätty.” Muuta hän ei silloin vielä tiennyt. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Hän on tehnyt kotiinsa oman studion. Lopuksi hän jälleen hioo sekä kiillottaa korun. Tuokkola katsoi englantilaisen kultaseppä Andrew Berryn videoi ta YouTubesta. Kuvaan liitetyssä lapussa kerrotaan: ”Kirkkosalit on syytä varustaa alkusammutuskalustolla. Sen päivän muistoihin jäi pysyvästi kolme erilaista asiaa: vaimoni synttäreiden lisäksi ”Kilpisjärven mahtava Saana” sekä Amerikan kauhistuttavat terrori-iskut. | Kuva: Jussi Tuokkola 26 27 KOTIMAA | 23.9.2022. ESKO VIIKARI Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään luontomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. | luontomuistelo | Vietimme vaimoni syntymäpäivää 11.9.2001 ruskaretkellä Käsivarressa. Kuka on tehnyt alttarivaatteet Kilpisjärven monitoimitalon alttarisyvennykseen. kirkkokahvit | vastaus | 26 KOTIMAA | 23.9.2022 | harrastaja | | kasku | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Omaa välineistöä Tuokkolalle on kertynyt jo melkoinen määrä: kultasepän valssi, kiillotuskone, erilaisia leikkureita ja viiloja sekä tarkoitukseen soveltuva Mari Tuokkola kultasepän työt pora. Myös mehiläistarhausta harrastavan Tuokkolan koruja voi ihailla Instagramissa. – Mietin, miksi sormuksissa ei näy liittämisestä jälkeä. Kun Tuokkola pari vuotta sitten huomasi, että myös kultasepän työssä ollaan tulen kanssa tekemisissä, ala alkoi kiinnostaa. Tähän mennessä Tuokkola on tehnyt runsaat viisikymmentä korua. – Luovuus on tämän harrastuksen ydin minulle. Vesibussi saapui noin kello 16 Ruotsin aikaa noutamaan ryhmäämme. Mol em mat ova t kot ois in Rau tio sta . Toivon, että tulevaisuudessa olisin taitava taidekorujen tekijä. 2. Minkä niminen on Markku Mantilan Peräseinäjoki-trilogian keskushenkilö. 2. Vuodesta ei ole tietoa, mutta Jouko Liehu oli Tornion kirkkoherrana 1970ja 1980-luvulla.” Jouko Liehu aloitti Tornion kirkkoherrana 1974. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Yleensä Tuokkola käyttää hopeaa, kuten vanhoja hopealusikoita ja kastikekauhoja
Kotimaan lukijakisa | nimitykset | Laura Tulisalo on aloittanut uudessa digituottajan tehtävässä Medialähetys Sanansaattajissa (Sansa). Diakonian kultainen ansiomerkki on myönnetty kehittämiskoordinaattori Päivi Löytylle ja erikoisdiakoni Tuula Mertaselle. Kirkkopalvelut myönsi mitalin Tapio Pajuselle kiitoksena pitkäaikaisesta työstä kirkon diakoniatyön ja erityisesti Yhteisvastuukeräyksen hyväksi. keittiö & suihku; luonto, HUS lähellä, hyvät liik.yht. Nokialainen Tulisalo on työskennellyt aiemmin mainostoimistoissa, viimeksi verkkokauppojen suunnittelun parissa. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Syntymästään kuuro ja viittomakielinen Mertanen edustaa Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa kansainvälisessä huonokuuloistyön verkostossa. Sansan toimistolla Hyvinkäällä tehtäviin kuuluvat mm. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Pro diaconia -mitalin saivat Kirkkopalveluiden diakoniajohtaja Seppo Sulkko, Yhteisvastuukeräyksen keräysjohtaja el. Joensuun seurakuntayhtymässä työskentelevä Tuula Mertanen on uranuurtaja saavutettavuuden edistäjänä. Diakonian tutkimuksen seura myönsi mitalit Mikko Malkavaaralle ja Esko Ryökkäälle heidän monivuotisesta työstään diakonian tutkimuksen ja tutkimusseuran hyväksi. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Minna Kyrkkö Kangasalan seurakuntapastoriksi virkaa perustamatta 1.1.-31.12.23, Riihimäen kirkkoherra Sirpa Viherä Hämeenlinnan rovastikunnan lääninrovastiksi 1.10.2022 alkavalle nelivuotiskaudelle. Hän on koulutukseltaan yhteisöpedagogi AMK ja sosionomi-diakoni. Tapahtuiko se lähimetsässä, tunturissa vai vesillä. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme www.askel.fi 28 29 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 tiedoksi. Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Aiempaa työkokemusta hänellä on muun muassa mielenterveyskuntoutujien parista, pankista sekä matkailuja ravintola-alalta. 040 512 0330 . Tulisalo on koulutukseltaan medianomi ja visuaalinen suunnittelija. | hiippakuntauutisia | Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Antti Hirsto Olarin seurakunnan II seurakuntapastoriksi 1.11.22 alkaen, Lohjan seurakunnan kirkkoherra Juhani Korte Lohjan rovastikunnan lääninrovastiksi nelivuotiskaudelle 1.11.22– 31.10.26. Päivi Löytty on yli kaksikymmentä vuotta kehittänyt kirkon toimintaa Namibiassa, missä työ on painottunut diakonisesti ja resurssit ovat pienet. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot internet-sivuillamme www.paimionseurakunta.fi Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sara Kurkola Liperin I seurakuntapastoriksi 1.9.22–31.7.23, Pauliina Kainulainen Liperin seurakuntapastoriksi virkaan virkaa perustamatta 3.10.22–31.5.23, Eero Kuikanmäki Järvi-Kuopion V seurakuntapastoriksi kuuden kuukauden koeajalla 1.11.22 lukien, Vanamo Kettunen Kontiolahden II seurakuntapastoriksi 1.9.22–27.6.23. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. | palkitut | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna PAIMION SEURAKUNNASSA ON AVOINNA SEURAKUNTASIHTEERIN TYÖSUHDE Hakuaika päättyy 30.9.2022 klo 15. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Kannuksessa asuva Kallio siirtyi Sansaan Kokkolan suomalaisen seurakunnan lähetyssihteerin tehtävistä. Kirkkohallituksen toiminnallisen osaston Diakonia ja yhteiskunta -yksikkö myöntää kultaisen ansiomerkin tunnustukseksi henkilölle, joka on tehnyt pitkäaikaista ja ansiokasta työtä diakonian hyväksi kirkon, seurakunnan, diakonialaitoksen tai muun vastaavan yhteisön palveluksessa. Koulutukseltaan Perttola on merkonomi. Marja Perttola on aloittanut Sansan järjestösihteerinä. Vuokralle tarjotaan Huone vapaa tarp.muk., oma WC, yht. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Miia Kallio on aloittanut Sansassa Toivoa naisille -työn yhteyspäällikkönä. Hän on tehnyt sihteerin töitä useissa eri yrityksissä 40 vuotta. asiakaspalvelu, asiakasrekisterin ylläpito, postitus ja kiinteistöön liittyvät tehtävät. 24 %. Hän on Kirkon saavutettavuuden ja vammaisuuden neuvottelukunnan monivuotinen jäsen. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Nyt kerätään luontomuisteloita! Suomalaisella on keskimäärin 700 metrin matka lähimpään metsään, ja Euroopan Unionin liikuntabarometrin (2018) mukaan olemme unionin eniten ulkoilevaa kansaa. Oliko maisema niin henkeäsalpaava, että se on yhä mielessä vuosien jälkeenkin. Tuliko luonto vastaan yllättävässä paikassa, tapahtuiko jotain ainutkertaista vai oliko parasta retkiseura. Vai oliko kaikkein ikimuistoisin hetki sittenkin omassa pihassa. Hiippakuntien diakonian asiantuntijat myönsivät mitalin Seppo Sulkolle hänen pitkäaikaisesta ja merkittävästä kehittämisja koulutustyöstään seurakuntadiakonian hyväksi. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Tapio Pajunen, Diakonia-ammattikorkeakoulun yliopettaja Mikko Malkavaara ja Itä-Suomen yliopiston dosentti Esko Ryökäs. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Pro diaconia -mitali on huomionosoitus henkilölle tai yhteisölle, joka on toiminnassaan tai päätöksenteossaan toiminut diakoniaa edistäen tai erityisellä tavalla lähimmäisenrakkautta toteuttaen. 24 %. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv
Etsikää te ennen kaikkea Jumalan valtakuntaa ja hänen oikeamielisyyttään, niin saatte kaiken muunkin. Arvostan sitä, että turistipapit tulevat tänne asti pitämään messua. 6:2–10, Matt. Viime keväänä olin tutun papin kanssa kahdestaan messussa. Ke 28.9. Taivaallinen Isänne tietää kyllä, että tarvitsette tätä kaikkea. Uusinta klo 23. tuomiorovasti (eläk.) Marjatta Laitinen, Espoo. Eikö hän tekisi saman vielä paljon mieluummin teille. päätoimittaja Mari Teinilä, Helsinki. Olen ollut useamman kerran ainoa osallistuja. M uutin Kilpisjärvelle maaliskuussa vuonna 2009. Vein esikoiseni seurakunnan päiväkerhoon. Toivoisin, että Kilpisjärvellä voisi olla nykyistä useammin perhe kirkkoja. En kaipaa kirkosta vastauksia tai tuomitsemista, mutta saan helpotusta sen hetkiseen tilanteeseen. Hän osoitti todellisen ystävyytensä. Ottakaa mallia niityllä kasvavista kukista. Vaikka meillä on nyt uusi ja hieno monitoimitalo, kylä ei ole enää entisellään. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Matteuksen evankeliumi 6:25–34 ”Siksi sanon teille: Älkää huolehtiko hengissä pysymisestä, siitä mitä söisitte ja joisitte. Ti 27.9. näyttelijä Jukka Voutilainen lukee Tobitin kirjaa. 46:11, Ps. Sen voisi myös suomentaa ahdistukseen asti huolehtimisena. Ti 27.9. |K uv a: Ko tia lb um i 30 31 KOTIMAA | 23.9.2022 KOTIMAA | 23.9.2022 pyhä. VIRPI KIRVES-TORVINEN Mikkelin Pellosniemessä ja Imatralla lapsuutensa ja nuoruutensa viettänyt Eveliina Kurvinen, 39, iloitsee voivansa osallistua messuun kotikylässään Kilpisjärvellä. Yhteyteni kirkkoon on tiivistynyt varsinkin toisen esikouluikäisen lapseni myötä. Niityn kasvit kasvavat tänään, mutta huomenna ne heitetään tuleen. Nykyisin en voisi kuvitella sinne mitään muuta vaihtoehtoa. Jimi Järvinen, urut. Ukki oli äitini jälkeen elämäni rakkain aikuinen, turvasatama koko lapsuuden. toimittaja Pyry Paananen, Helsinki. 55:23, Ps. Jumalan valtakunnan ja hänen oikeamielisen (vrt. Olin ollut jo aiemmin kesäisin siellä töissä tarjoilijana yksinhuoltajaäitini tavoin. Se oli ihana hetki. Hän ajatteli korona-ajasta huolimatta olevansa turvassa kirkossa. Iloisesti ajattelen, että oli sentään hyvä, kun minä tulin lähteneeksi. La 24.9. nuorisotyöntekijä Jani Virolainen, Ruutana. piispainkokouksen teologinen sihteeri Anna-Kaisa Inkala, Helsinki. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jumalan huolenpito ”. Palveluksen toimittaa kirkkoherra Ion Durac. To 29.9. Viimeisimpinä vuosinaan hän sairasti muistisairautta. MAIJA P. 6:25–34. ?????????). vanhurskas-sana edellisissä käännöksissä) tahtonsa etsiminen jäi murehtimisen alle. Painavin kivi jää kirkkoon Eveliina Kurvinen Kilpisjärven monitoimitalo . Stressasin hieman, kun en muilta tehtäviltä ollut ehtinyt valmistautua kunnolla. Kirkosta löydän rauhan. Miksi huolehtisitte vaatteistakaan. kirkkoherra Annakaisa Rantala, Orimattila. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. La 24.9. | 16. Voin jättää painavimman kiven kirkkoon. Halusimme olla läsnä tilanteessa. Tuohon kokemukseen palaan usein. Jos Jumala silti pukee ne näin, eikö hän tekisi saman vielä paljon mieluummin teille, te vähäuskoiset! Älkää siis milloinkaan huolehtiko siitä, mitä söisitte tai joisitte tai pukisitte päällenne. Vierasuskoiset tavoittelevat kaikkea tätä. Ma 26.9. Pe 30.9. Saamelaisten Maarit Maggan alttarivaatteet ja Iisko-Matti Näkkäläjärven krusifiksi tekivät seinästä kokonaisuuden. Myös yömessun toteutuminen olisi hienoa. To 29.9. Uskalsin vapaasti kysyä, voidaanko laulaa vielä tämä virsi ja voinko ottaa videon. Eivät ne kylvä eivätkä korjaa satoa säilöäkseen sen varastoon. | Kuva: Anu Toivonen ” Siellä huomaan, etten ole ainoa murheita kantava. Saarnaajana piispa Teemu Laajasalo. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Vaasan kirkosta. Saarnatekstinä oli vuorisaarnan katkelma Jumalan huolenpidosta. Vartiotöiltään paikalle pääsi kuusi sotilaspoliisia. Avotaivaalle syttyivät revontulet eläväksi alttaritauluksi. Siellä huomaan, etten ole ainoa murheita kantava. Arkkitehtitoimisto Voutilainen Oy:n suunnittelema rakennus on valmistunut vuonna 2017. Kamarikuoro Canticum Maris ja Vaasa Brass -vaskiyhtye avustavat Tarja Viitasen johdolla. Eikö henki ole enemmän kuin ravinto ja ruumis enemmän kuin vaatteet. Huolehtiminen paisuttaa asiat mittasuhteistaan ja vakuuttaa kykenemättömyydestä ratkaista asioita. Mutta minä sanon teille, että jokainen niistä on puettu hienommin kuin kuningas Salomo kaikessa loistossaan. Löytyisikö siitä siivu eteenpäin jaettavaksi tänään. Soitin ystävälleni, joka kiirehti autolla paikan päälle Karhumäen hautausmaalle, ja sain seurata reaaliaikaisena videolta ukin hautaan laskemista. tuomiorovasti Aulikki Mäkinen, Turku. Ennen uuden monitoimitalon valmistumista kirkkohetket Tundrean kodalla ja Kilpisjärven muistolehdossa koskettivat. Liturginen väri on vihreä. Ukki kuoli kaksi vuotta sitten. Se oli koko kylän menetys; talo oli meidän kylämme sydän. Markku Viljanen, Vapaakirkko, Tampere. 86:1, 3–7, Ps. Musiikki ja laulaminen ovat minulle tärkeintä kirkossa. Luottamuksesta rakentuva olotila mahdollistaa oikeansuuntaisen toiminnan. Jatkuva huolehtiminen omasta hengestä, ravinnosta tai vaatteista syö voimia ja kehii vääriä ajatusmalleja. Hämärtyvässä illassa kokoonnuimme pellon laitaan alttarin äärelle. Seuraavan kerran kun näet linnun – eikä sen tarvitse olla matalalla liitävä joutsenparvi revontulet taustallaan – pysähdy hetkeksi pohtimaan, millainen Jumalan huolenpito elämässäsi on unohtunut huolehtimisien alle. . Jeesuksen sanat huolehtimisesta on kuvattu alkutekstissä toistuvuutta tai pitkäkestoisuutta kuvaavalla verbimuodolla (?. Älkää huolehtiko siitä, miten pukeutuisitte. Radio 1 klo 11 16. Yllätyin nähdessäni ensimmäistä kertaa monitoimitalon keskeneräisen alttarisyvennyksen. Tiina Keinänen saarnaa, liturgina Tuuli Kela. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 25.9. lääninrovasti Hannes Seppänen, Puolanka. Silti taivaallinen Isänne ruokkii ne. Monitoimitalossa on Maarit Maggan tekemä alttaritaideteos. Kun puheen avulla häntä ei enää tavoittanut, laulu liikutti häntä. Kilpisjärven vanha monitoimitalo paloi toukokuussa 2015. Kohtasin viime vuonna monitoimitalon messussa ensimmäistä kertaa erään paikallisen äidin pienen vauvansa kanssa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Se on ihana toteutus; lähellä luontoa niin kuin kaikki täällä Kilpisjärvellä. helluntainjälkeisen sunnuntain liturgia Pyhän marttyyrikeisarinna Aleksandran kirkosta Turusta. Huolipuhetta vahvistavat algoritmit sosiaalisessa mediassa ja niistä leipäsiivunsa ottavat mediat eivät olleet Jeesuksen ajan murheita, mutta huolipuheen vaikutus oli sama. Eivät ne näe vaivaa valmistaakseen vaatteita. eläkeläinen Ritva Hilke, Joensuu. Silti mielenmaisemamme on täynnä huolta ja ahdistusta. Kuka teistä voisi murehtimalla pidentää elämäänsä vähääkään. Tunsin, että sinne oli mukava tulla. Älkää siis huolehtiko huomisesta, se pitää kyllä itsestään huolen. seurakuntapastori Marjut Mulari, Helsinki. Valmisteltu puhe sai jäädä taskuun, kun luomakunta saarnasi. Kylkiäisenä tulee myös harhakuva siitä, että huolet on pakko ratkaista heti. Kullekin päivälle riittävät sen omat ongelmat.” (UT2020) O lin vuosia sitten kertausharjoituksissa toimittamassa kenttäehtoollista. Vilkaiskaapa taivaan lintuja. sunnuntai helluntaista | Huolipuhe vie huomion huolenpidolta ANTTI SIUKONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on pappi ja Pipliaseuran seurakuntapalvelun johtaja. Yhä useampi maailman ihmisistä elää yltäkylläisyydessä, joka on historiallisesti vertaansa vailla. Odotimme soittoa, mutta sitä ei kuulunutkaan. 127:1–2, Gal. Käsityötaiteilija Maarit Maggan kierrätysmateriaaleista valmistettu alttaritaideteos Ruossa ruossalassii avautuu alttarikaapin ovien takaa. Ma 26.9. Toimintaohjeenkin Jeesus kiteyttää muutaman jakeen päässä: ”Kaikki minkä tahdotte ihmisten tekevän teille, tehkää te heille.” (Matt. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Porvoon tuomiokirkosta. Liika murehtiminen saa vakuuttumaan uhkakuvien välittömyydestä, vaikka haasteet todellisuudessa sijaitsevat vasta jossain kuvitellussa tulevaisuudessa. Mittasuhteiden vääristyminen näkyy ympärillämme. Olimme valmistautuneet juhlavasti äitini kanssa Imatralla olleisiin ukin hautajaisiin videoyhteydellä. Tekstit: Ps. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. 16. Pe 30.9. 7:12). Jeesus tarjoaa ahdistumisen asemesta luottamista Jumalan kokonaisvaltaiseen huolenpitoon. Ke 28.9. Kun taivaan linnuista lausutut sanat pääsivät ilmoille, joutsenparvi lensi matalalta ylitsemme. Ukki halusi jakaa Imatralla kirkkohetkiä kanssani. Huolet ja stressi putosivat. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa
Tilaukset nopeasti ja helposti: Puh. atelier GOLDNER Juhanilantie 4 01740 Vantaa Varmista nyt tämä tutustumistarjous – ilmainen toimitus tilauksellesi! KPL TILAUSNUMERO KOKO TUOTE HINTA Puhelin Neuletakki: 100 % uutta villaa (merinoa); konepesu | Värit ylhäältä alas: 1292-517 beige meleerattu 1292-817 musta 1260-827 punainen 1261-027 jadenvihreä 1260-727 roosa 1260-627 tummansininen 1292-617 keskiharmaa meleerattu 1260-927 vaaleansin. korvaa ja lisäksi saat ilmaisen toimituksen tilauksellesi SÄÄSTÄ 20 € Henkilötunnus (ensitilaajalle pakollinen) Päiväys Allekirjoitus Asiakasnumero (mikäli tiedossa) Osoite Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Etuja sukunimi Tilaat yllä mainitut tuotteet voimassa olevien kauppaehtojemme mukaisesti. (09) 8870 566 ma–pe klo 8–17 Sähköposti: info@goldner.. Jos tilaat puhelimitse tai netissä, ilmoita etukoodi tilauksen yhteydessä. Edun voi käyttää vain kerran. H 22 -5 35 2_ FI N Verkkosivut: www.goldner-fashion.com . 32 KOTIMAA | 23.9.2022. N-koot: 38, 40, 42, 44, 46, 48, 50, 52, 54 L-koot: 19, 20, 21, 22, 23, 24, 25 (L-kokoja suositellaan alle 165-senttisille) 99.95 r 79.95 r 100 % laadukasta merinovillaa ihanan pehmeää ja luonnollista iholla todella miellyttävää lankaa 99.95 79 95 Ilmoita tämä etukoodi H22-5352-05 tilatessasi puhelimitse tai verkkokaupassa Neuletakki tilaan tuotteen/t postikuluitta*. Etukoodi: H22-5352-05 . Löydät kauppaehtomme sekä tietosuojaa koskevat lisätiedot ja yleiseen tietosuoja-asetukseen liittyvät viittaukset verkkosivuiltamme: www.goldner-fashion.com MAKSUTAPA: Lasku (maksuaikaa 30 päivää laskun päiväyksestä luettuna) KYLLÄ, * Etua ei voi käyttää jälkikäteen jo tehtyihin tilauksiin. Etu on henkilökohtainen, eikä siihen voi yhdistää muita tilausetuja