vu os ik er ta 00 43 59 5– 21 –3 9 Ei tuhota kauneutta Kansanliike vaatii valmisteilla olevaan kaivoslakiin parannuksia, jotka rajaisivat Saimaan kaltaiset ympäristöt kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle 8 Kirkon jäsentuloissa tapahtuu käänne vuoden 2025 jälkeen Irak on tarujen ja miljoonien pyhiinvaeltajien maa Tässä lehdessä liitteenä:. 12 4 N:o 38 | 24. syyskuuta 2021 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Va st av al o 11 6
–?Tätä pitää pohtia kaikkialla, baa rissa ja ministeriössä, kahvilassa ja kadulla. DANIELLE MIETTINEN Tällä kertaa susi taitaa olla totta A isopoksen sadussa Poika joka huusi sutta paimenpoika pelottelee kyläläisiä huu tamalla yhä uudestaan suden uhkaavan lammaslaumaa, vaikka todellisuudessa mitään sutta ei ole. Erittäin olennainen on organisaatiopsykologi Antti Kaupin havainto, että suomalainen työuupumuskeskustelu keskittyy liian usein yksilöihin. Huonostihan siinä käy. Tulojen vähenemisestä on pakko seurata johtopää töksiä. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi | viikon henkilö | Helsingin Malmilla on meneillään Kirkon yhteiskuntapäivät. Siitä tuli Raamatun pisin luku, Psalmi 119. Kari Latvus on yksi järjestä jistä. 23.9. Se on ymmärrettävää, mutta kokonaisuuden kannalta se voi olla kohtalokasta. Talousjohtaja Pasi Perander ja kirkkoneuvos Juha Tuo himäki kertovat tässä Kotimaassa, miksi kirkon jäsen tulot eivät ole vähentyneet, vaikka jäsenmäärä on ollut laskusuuntainen koko 2000luvun. Huonoa poliittisuutta on samaistuminen puolueeseen tai puolueen ideolo giaan. Toivon, että ei! Tarvitsemme avoimuutta ja terveitä työelämän rakenteita. Armo kutsuu rinnalleen oikeudenmukaisuu den, jossa jokainen saa sen, mitä tarvitsee. ?. 2 3 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 aluksi. Vahva mieli ja halu olla nuhteeton vaihtuvat eksyneen lampaan määkäisyyn. Vaikka rukoilija ja hänen tunteensa muuttuvat, Sana ei muutu. 5 Missä ovat kirkon pöydät, joissa armon ja oikeudenmukaisuuden yhteyttä pitää pohtia. Hetken päästä hän huohottaa viimeisillään ja on vain ohuella rihmalla elämässä kiinni. Tulojen negatiivinen kehitys näkyy suhteessa jäsen kehitykseen viipeellä muun muassa eläketulojen muu toksen seurauksena. Sana on kultaa ja hunajaa. Tutkimusten mukaan joka neljäs suomalainen kärsii vuosittain jonkinlaisesta työuupumuksesta ja vakavan työuupumuksen kanssa kamppailee 2–4 prosenttia väestöstä. Kirkon jäsenmäärän vähetessä on jo vuosia puhuttu tulojen vähenemisestä. –?Tutkija Jyri Komulainen ja paavi Franciscus. Vaikeutena ei onneksi ole se, että alttiita avustajia puuttuisi. Psalmissa ne ovat kaikki syntisen ihmisen puolella. –?Poliittiset puolueet saavat tulla mukaan kirkon agendalle, tätä ei tarvitse säikähtää. Näin rohkeasti rukoili joku joskus Israelin maassa, ja rukous laitettiin muistiin. Esiin nostetaan työn murros, toimeentulo sekä kirkon ja politiikan suhde. Minä tahdon totella sinun sanaasi. Lauan taihin kestävän virtuaalitapahtu man teemana on Osallisuus ja osattomuus. Pitää myös kysyä aina uudelleen, mistä esi merkiksi leipäjonot kertovat. Miten tämä on mahdollista. Välillä rukoilija valittaa kuin savun käpristämä leili. Sen valo tekee tyhmästä viisaan. Minä rakastan sinun lakiasi. DANIELLE MIETTINEN ”Haluamme kuulla, miten ihmisillä menee” Kirkon yhteiskuntapäivien järjestäjiin kuuluva Kari Latvus haluaa rakentaa tasapainoisesti armoa ja oikeudenmukaisuutta julistavaa kirkkoa. Jumalan sana on myös lakia, käskyjä, pyhää tahtoa ja tuomioita. Siihen panostaminen on tärkeää niin inhimillisesti kuin kansantaloudellisesti. Päävaikeus on se, että Venäjän bolsheviki-hallitus ei suvaitse mitään oikeaa tarkastusta avunantajain puolelta sen toteamiseksi, että lähetetty avunanto todella tulisi hätääkärsiville oikeudenmukaisesti jaetuksi. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Susi on kuitenkin jo lähestymässä. –?Kirkko ei vain myy jotakin, vaan on osallinen arjesta, jota Suomes sa eletään. 1921 Euroopassa ja Amerikassa pohditaan kysymystä nälkää näkevän Venäjän kansan auttamiseksi. EMILIA KARHU Toimittaja uskoo avoimeen keskusteluun. Aisopoksen sadun malliin seu rakunnissa saattaa esiintyä talouden uhkakuviin liitty vää väsymystä. Pitkään rukoukseen mahtuvat elämän kaikki värit. Siksi, että Sanalla on toinenkin nimi. Jokaisessa jakeessa sanotaan jotain suurta Jumalan sanasta. –?Armo. Edustajat tulevat koolle erilaisista todellisuuksista, yhteistä näkyä ei ole helppo löytää. Sen jälkeen negatiivinen tulokehitys jyrkkenee vuo si vuodelta. | Kuva: Jani Laukkanen KARI LATVUS Jumalanpalvelusja yhteiskuntayksikön johtaja Kirkkohallituksessa Uupumus ei ole häpeä T yössä jaksaminen on kiihtyvästi muuttuvassa maailmassa yhä keskeisempi kysymys. Haluamme kuulla, mi ten ihmisillä menee. –?Näin käy, jos hengellisyys ja arkinen elämä erkanevat toisis taan. Mielen sairauksien vuosikustannukset ovat laskentatavasta riippuen 7–11 miljardia euroa. Samalla aikavälillä mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on lisääntynyt 25 prosenttia. Mi hin kirkko tarvitsee nälkäisiä ja mihin nälkäiset kirkkoa. Vaikka Viron luterilaisten seurakuntien mallia ei pidä tuoda Suomeen sellaisenaan, sieltä olisi var masti opittavaa Suomeen. Tämän lehden välissä ilmestyvä Kotimaa Pro -liite pureutuu teemaan monipuolisesti. Siihen miten seurakunnat toi mivat siellä ilman varallisuutta saati suuria työn tekijämääriä. Toivo, elämä ja anteek siantaminen ovat tarjolla meil le, jotka emme ole niitä ansain neet. Niitä koskeva keskustelun aika oli oikeastaan jo eilen ja päätösten aika tänään. ???????. Hänen mukaansa työssä jaksamisesta 90 prosenttia muodostuu siitä, kuinka hyvin työpaikan prosessit, rakenteet ja organisaatio sopivat siihen, mitä yritetään saada aikaiseksi. Siinä on toivo, lohdutus, virkistys ja perustus. Laulu on Jumalan ilmoituksen ylistys. 3 Mitä annettavaa kirkolla on yhteiskunnalle. Eri laskelmien mukaan käänne toteutuu muutaman vuoden päästä. Seurakunnat ja seurakuntayh tymät keskittyvät usein katsomaan sisäänpäin. Se on Jeesus Kristus. Toisaal ta kirkko voi unohtaa hengelli sen sanomansa, jos se kiinnittää katseensa vain arkeen ja yhteis kuntaan. 4 Mikä estää kirkkoa välittämästä armoa ja oikeudenmukaisuutta. Maailmalta, ja läheltä naapuristakin, löytyy esi merkkejä niukalla taloudella toimivista seurakun ta ja kirkkoyhteisöistä. Luontevia kokoavia foorumeita tällaiselle keskuste lulle ei kuitenkaan ole. Kirkko ei kui tenkaan voi mennä poliittisten puolueiden agendalle. Mielenterveyshäiriöiden perusteella sairauspäivärahaa saavien määrä on lähes kaksinkertaistunut kolmessa vuodessa. 1 Minkä ison viestin toivot Kirkon yhteiskuntapäivien välittävän. Päinvastoin on siihen nähden, mitä muu maailma on Venäjän puolelta saanut osakseen ja mikä uhka sieltä päin edelleen on toisten maitten ja kansojen elämää ja edistystä vaanimassa, alttius auttamaan nälän ahdistamaa Venäjän kansaa ollut odottamattoman suuri. Silloin kirkko jää omaan sisäpiirinsä vartioimaan armon jakamista ja unohtaa yhteis kunnallisen tehtävänsä. 2 Millaista on hyvä kirkon poliittisuus. Ajatellaanko kirkossa yhä, että uupumus on työntekijän oma syy ja oma häpeä. 6 Kuka on esimerkillinen keskustelija kirkosta yhteiskunnan suuntaan. Jaamme Jumalan suurta lahjaa ilmaiseksi. Se antaa ilon ja rauhan. Suomesta katseet kannattaa nyt kääntää esi merkiksi Viroon. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen, Danielle Miettinen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 74 000 (2020 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Silti oli äärimmäisen vaikeaa löytää ihminen, joka uskalsi antaa – edes nimettömästi – haastattelun seurakuntatyössä kokemastaan uupumisesta. Lopulta kukaan ei enää usko paimenpojan huutoon silloin, kun susi lopulta oikeasti ilmestyy. Kirkolliskokouksen tasolla isoja päätöksiä, myös seurakuntien talousrakenteita koskevia päätöksiä, näyttää olevan vaikea tehdä
Hautaustoimi erotettaisiin verora hoituksesta riippumattomaksi toi mintayksiköksi ja sille osoitettai siin suoraan valtionrahoituksesta sille kuuluva osa. – Tulojen lasku suhteessa jäsen määrän kehitykseen näkyy viipeel lä. Holiday Club Resort tarjoaa Kirkon alojen jäsenille 50 % alennuksen Holiday Club Villas -loma-asuntojen ja -huoneistojen majoitushinnoista. Syytteet liittyvät Räsäsen puheisiin ja kirjoituksiin homoseksuaalisuudesta. Tuohimäki ehdottaa yhtenä vaihtoehtona esimerkiksi talous ja kiinteistöhallinnon järjestämis tä alueellisesti maakuntamallin mukaisesti ja että hiippakunnille jäisi vastuu seurakuntien hengel lisen työn ohjauksesta. Lisätietoja jäseneduista löydät nettisivuiltamme www.kirkonalat.fi/jasenedut Alan edunvalvontaa jo vuodesta 1957 . Suunnitelman tavoitteena on esimerkiksi luopua mahdollisesta tulevaisuuteen varautuminen | Kirkon jäsentuloissa näyttää tapahtuvan lähivuosina selkeä käänne huonompaan. Käännettä on edeltänyt seura kuntien jäsenmäärän vähenemi nen vuodesta 2001 alkaen. Niiden alla seurakuntien määrä voisi jopa kas vaa. 4 5 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 uutiset. Monella niistä on iso kiinteistö taakka, Tuohimäki sanoo. Kirkon tilastointi ennustaa jä senmäärän laskevan seuraavan kymmenen vuoden aikana niin, että vuonna 2031 kirkossa on 3,2 miljoonaa jäsentä ja evankelislu terilaiseen kirkkoon kuuluu 58 prosenttia väestöstä. | Kuva: Olli Seppälä Kirkon alat on evankelis-luterilaisen kirkon, ortodoksisen kirkon, kristillisten järjestöjen sekä helluntailiikkeen työntekijöiden oma ammattiliitto. Ym märrän tätä syytös tä, sillä seurakun tien näkökulmasta kirkon jäsenmäärä on laskenut jo useampana vuonna peräkkäin kymmenillä tuhansilla, eivätkä ve rotulot ole kuitenkaan laskeneet. Miten muutokseen pitäisi valmistautua. Ehkä joitakin toimintoja on syytä järjestää val takunnallisestikin. Liity jäseneksi! Tarjoamme tukea ja turvaa työelämän asioissa, asiantuntevat luottamusmiehet ja toimivaa edunvalvontaa. – Kun tukitoiminnot hoidetaan alueellisesti, seurakunnat voisivat olla jopa nykyistä pienempiä yksi köitä, Tuohimäki sanoo. Kes kustelun pirstaloituminen voi uhata kokonaiskuvan muodosta mista. Kansanedustaja Päivi Räsänen oikeuden eteen tammikuussa Kansanedustaja Päivi Räsästä vastaan nostettuja syytteitä kiihottamisesta kansanryhmää vastaan käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa ensimmäisen kerran 24.1.2022. Myös kutsumusammateissa työskentelevät tarvitsevat vahvaa edunvalvontaa, ja sitä me haluamme jäsenillemme tarjota. Tuohimäki valmistelee keskus rahaston osalta tasapainottamis suunnitelmaa, jonka hän esittelee marraskuussa kirkolliskokouksel le. Kirkon alat ry edustaa jäseniään työmarkkinaneuvotteluissa sekä edistää heidän asemaansa ja oikeusturvaansa työelämässä. Viestintä, tieto ja viestintä tekniikka ja keskusrekisteri hoi dettaisiin valtakunnallisesti. Hän kysyy, miten työyhteisö kykenee toimimaan tehokkaasti, jos useampi työmuoto on yhden henkilön varassa. Taustalla on kirkolliskokouksen päätös keskusrahaston tulopohjan vähentämisestä. Räsästä syytetään kolmesta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Vuoden 2020 lopussa jäseniä oli 3,7 miljoonaa. Tuohimäen mukaan viimeis tään nyt on keskustelun paikka, ja sitä pitää hänen mukaansa käydä ensisijaisesti paikallisissa luotta muselimissä sekä kirkolliskokouk sessa. Tällä hetkellä kirkossa on 270 eri seurakuntata loutta. Vierailujen määrää on lisännyt tänä vuonna julkaistu Anneli Kannon romaani Rottien pyhimys, joka kertoo Pyhän Ristin kirkon maalarien tarinaa. Mah dollisiin henkilöstövähennyksiin Tuohimäki ei ota tässä vaiheessa kantaa. Peranderin mukaan yleisen taloustilanteen paranemi nen ja uusien eläkeläisten parem mat tulot viime vuosina selittävät kasvua kirkollisveron tuotossa. Tuohimäki myöntää, ettei seu rakunnilla ole ehkä riittävästi yh teisiä keskustelufoorumeita. Kun samaan ai kaan työikäisen väestön kirkkoon kuuluvuus jatkaa vähenemistään, on kirkollisverotuoton alamäki al kanut. Peranderin mallissa yhtymä hoitaisi henkilöstö ja taloushal linnon lisäksi kiinteistöjen ylläpi don. Kaverisovellus.fi julkistettiin 13.9. 0207 912 530. – Sekä keskusrahaston että seu rakuntien talouden tasapainotta misessa oleellisinta pitää olla se, miten tulevaisuudessakin varmis tetaan seurakuntalaisten kohtaa minen. Perander kirjoittaa blogissaan, että jo nyt on seurakuntia, joilla ei ole enää taloudellista liikkumava raa. ”Onko siis jo vuosi 2025 viimei nen potentiaalisen kirkollisvero kasvun tai nykyisellään pysymisen vuosi ja käänne tapahtuu?” Peran der kysyy blogissaan. Luku nousee vielä, sillä loppusyksystä kirkossa on ryhmäopastuksia. Se on digitaalinen kohtaamispaikka, joka auttaa etsimään samanhenkisiä ja samanlaisessa elämäntilanteessa olevia ystäviä. Sovelluksen on kehittänyt ja sitä ylläpitää porvoolainen yrittäjä Arla Joensuu. Näin arvioi Kirkkohal lituksen entinen taloussuunnitte lupäällikkö, Hyvinkään seurakun nan nykyinen talousjohtaja Pasi Perander blogikirjoituksessaan. – Tammikuussa järjestettävä Kirkon johtamisforum on yksi ko koava paikka keskustelulle, Tuohi mäki sanoo. Tuo himäki on täysin samaa mieltä. MARI TEINILÄ ” Yksi peruskysymys on, miten pienet seurakunnat pärjäävät tulevaisuudessa. Juha Tuohimäki pitää myös yh tenä tulevaisuuden mallina joi denkin tukitoimintojen järjestä mistä alueellisesti. Vuon na 2000 kirkon jäsenmäärä, eli seurakuntien yhteenlaskettu jä senmäärä, oli kaikkien aikojen korkein, 4,4 miljoonaa ihmistä. Kaverisovelluksen kumppaneita ovat myös Lähde mukaan -liike, Setlementtiasunnot ja Suomen Punainen Risti. Tämä kaikki edellyttää Peran derin mukaan seurakuntien vä listä yhteisvastuullisuutta koko maan seurakuntaelämän vireänä pitämisestä. Kaverisovellus auttaa etsimään ystäviä Evankelis-luterilaisten seurakuntien palvelujärjestö Lasten ja nuorten keskus on mukana aikuisille suunnatussa kaverisovelluksessa. – Peranderin blogi päivitti ti lannetta oivallisesti, Kirkkohalli tuksen talousosaston johtaja, kirk koneuvos Juha Tuohimäki sanoo. | lyhyesti | Hattulan Pyhän Ristin kirkon kävijämäärä tuplaantui Hattulan seurakunnan talouspäällikön Tia Kymäläisen mukaan Pyhän Ristin kirkossa kävi tänä kesänä noin 8 700 vierailijaa, kun edellisen saatavilla olevan, kesän 2019 tilaston mukaan kävijöitä oli 4 800. Ota yhteyttä: kirkonalat@kirkonalat.fi tai p. Hänen mukaansa niissä onkin ai nakin isossa kuvassa ymmärretty tulojen väheneminen, mutta sekä keskushallinnossa että paikallista soilla on ehkä tuudittauduttu vielä osin jatkamaan entiseen malliin, koska verotulot eivät ole laskeneet. www.kirkonalat.fi/liity-jaseneksi Suomen moniammatillisin kirkollisten alojen ammattiliitto. Hänen mukaansa Kirkkohalli tuksessa on tehty samansuuntaisia laskelmia tulojen kiihtyvästä vähe nemisestä. Pasi Perander | Kuva: Hyvinkään seurakunta Juha Tuohimäki | Kuva: Antero Harju / Kirkon kuvapankki Kirkon talouden tulevaisuudennäkymistä pitäisi keskustella jo nyt, sanoo Hyvinkään seurakunnan talousjohtaja Pasi Perander. Tätä selittää se, mihin Perander viittasi blogissaan, eli että 1940 ja 50luvulla syntyneillä eläkeläisil lä on suuremmat tulot verrattuna 1920 ja 30luvuilla syntyneisiin eläkeläisiin. Peranderin mielestä kaivataan nyt keskustelua kirkon talouden tulevaisuudennäkymistä. Räsänen kiistää kaikki syytteet. ”Viimeistään nyt on havahduttava” päällekkäisestä toiminnasta. Kirkollisverotuotto ei ole vä hentynyt samassa tahdissa kuin jäsenmäärä. Juha Tuohimäki sanoo, että viimeistään nyt seurakunnissakin pitää havahtua talousnäkymiin. | kirkon talous | – Talousihmisiä syytetään siitä, että uhkaamme aina tu lojen laskulla. K irkon taloudessa ta pahtuu selkeä käänne huonompaan mahdol lisesti jo vuonna 2025. Kirkolliskokous esimerkik si hylkäsi tiukan äänestyksen jäl keen vuonna 2015 talouden tasa painottamiseen tähdänneen seu rakuntayhtymämallin. väitettiin. Oikaisu Thomas Keating oli sisterssiläispappismunkki, ei fransiskaani, kuten Kotimaassa 17.9. Keskustelua on toki käyty jo vuo sia, mutta rakenteita koskevissa isoissa muutoksissa se ei ole nä kynyt. Kun kirkkoon kuuluvien eläkeläis ten määrä alkaa vä hetä lähivuosina ja samaan aikaan työi käisten kirkkoon kuuluvuus laskee, kirkollisverotuoton alamäki alkaa. Perander arvioi, että viiden vuo den kuluttua eläkkeistä kertyvä kirkollisvero ei enää jaksa kanna tella nykytasoa. Lue lisää: www.kirkonalat.fi. Seurakuntaliitosten sijaan Pe rander ehdottaa siirtymistä hiip pakunnan suuruisiin seurakun tatalouksiin mahdollisimman ke veällä yhtymämallilla. Hänen mu kaansa vuoden 2025 jälkeen kehi tys on voimakkaan alakierteistä ja tilannetta voi entisestään pahen taa Suomen väestöennuste. Yksi pe ruskysymys on, miten pienet seu rakunnat pärjäävät tulevaisuudes sa. – Lisäksi seurakuntatalouksien polarisaatio on kasvanut. Kirkon palvelukeskus Kipa ot taisi vahvempaa roolia seurakun tien ”talous ja palkkatoimistona”
V oiko Ruotsin kirkon papiksi päästä jatkossakin, jos ei ole valmis vihki mään homopareja. Jackelén totesi Kyrkans Tid ningissä, että kirkossa ei ole tul lut tietoon vihkimisiin liittyviä syrjintäkokemuksia. ”Elävä kristillisyys ei katoa Suo mesta, mutta se ottaa uusia muo toja”, Ruokanen uskoo. Ruokasen mukaan tulevaisuu dessa voi olla messuyhteisöjä, jois sa ei nähdä naispappia alttarilla, tai, joissa on lähinnä vain nais pappeja. Vihkitoimituksessa sen sijaan ei hänen mukaansa ole epäselvyyttä siitä, onko kyseessä vihkiminen vai ei: Ruotsin kirkon käsikirjassa on yksi yhteinen vihkikaa va samaa ja eri sukupuolta ole ville pareille. Jackelén sanoi Kyrkans Tidningin haastat telussa, että pappiskandidaatin soveltuvuuden arvioi piispa, eikä arviota voida korvata listalla kysymyksiä, jotka vihkimystä hakevan täytyy allekirjoittaa. | Kuva: Jukka Granström 6 7 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 uutiset. Väitettään kansankirkon muu toksesta Ruokanen perustelee monimuotoistumisen lisäksi sillä, että maallikkojen ja vapaaehtois ten rooli kasvaa ja hiippakunnat syrjäyttävät keskusjohtoisuuden Messuyhteisöjä laajempi kir kollinen johtajuus siirtyy Ruoka sen visiossa hiippakuntiin. Ruokanen toivoo myös, että tu levaisuudessa ihmiset maksavat pääosin veronsa niille yhteisöille, joihin he haluavat kuulua. Lisääntyvä seurakunnallisen ja hengellisen elämän monimuotoisuus korvaa vat yhdenmukaisuutta korostavan ja keskusjohtoisen kirkon. ”Yhtenäiskulttuurin muren tuessa suomalainen yhteiskunta kehittyy yhä moniarvoisempaan suuntaan. Viimeisimpänä käänteenä ja erityisesti ark kipiispa Jackelénin puheita vastaan suunnat tuna protestina göteborgilainen pappi ja teolo gian tohtori Lars Gårdfeldt ilmoitti lopetta vansa heteroparien vihkimisen. Lisätietoa verkossa: jaetutevaat.fi Jaetut eväät -jumalanpalveluspäivät 18.–20.3.2022 Kuopiossa järj. Miikka Ruokasen ajatuksia ra dioohjelman pohjalta voi lukea myös Kotimaa.fi:n vierasblogista. Se on pulpahdellut pintaan aika ajoin siitä alkaen, kun kirkko hyväksyi samaa sukupuol ta olevien parien kirkollisen vihkimisen vuon na 2009. Miikka Ruokasen mukaan Suo men evankelisluterilainen kirkko on muuttuvien olosuhteiden pa kottamana prosessissa, jossa sen rakenteet ja toiminnot tulevat väis tämättä muuttumaan. Tule jakamaan eväitä jumalanpalvelusten kehittämiseen! Ohjelmassa on luentoja, kanavia ja jumalanpalveluksia sekä seurakuntalaisille että kirkon työntekijöille. Ruokanen näkee, että tulevai suudessa virallinen kirkko, joka kerää osan kirkollisverosta, laatii kirkon säädöstön, valvoo oppia, vihkii papit ja hallinnoi kiinteistö jä, on sateenvarjo, jonka alla ku koistaa erilaisuuden runsauden sarvi. Ruotsin kirkon uu silta papeilta on vuodesta 1982 lähtien edelly tetty, että he tekevät keskenään yhteistyötä su kupuolesta riippumatta. Piispan johdolla hiippakunta tukee seura kuntien ja muiden messuyhteisö jen toimintaa. Virkakysymys liittyy suoraan sak ramentin toimittamiseen, eikä seurakunnalle saa olla epäselvää, riippuuko ehtoollisen päte vyys papin sukupuolesta. Arkkipiispan mukaan kysymyksiä ei voi rinnastaa. Jokainen vihkimistä toivova sateenkaari pari löytää papin helposti; vih kiparien määrään nähden vihkimään valmiis ta papeista on ylitarjontaa. Vihkivaatimusta ajavat ovat verranneet asiaa naispappeuskysymykseen. Keskustelussa on huo mautettu myös, että kirkossa on pappispula, ja siksi kelpoisuusehtojen rajaaminen olisi nurin kurista. Tuore vaalitulos ei näytä olennaisesti muuttavan kirkolliskokouksen voimasuhteita kysymyksessä. OLLI SEPPÄLÄ Professori Miikka Ruokanen: kansankirkon jälkeen koittaa sateenvarjokirkon aika Tulevaisuuden kirkossa vapaaehtoisten rooli kasvaa ja hiippakunnat syrjäyttävät keskusjohtoisuuden, ennustaa Miikka Ruokanen Miikka Ruokanen ei usko kristillisyyden katoavan, se vain hakee uusia muotoja. Ruokasta haastatteli toimit taja Jussi Rytkönen. Kansankirkon pesänjakajat kuullaan joka toinen maanantai Radio Deissä klo 10.05. Toimittaja Jussi Rytkösen ky symykseen, mikä tulevaisuudessa on kirkon tunnustuksen merkitys, Ruokanen vastasi radioohjelmas sa, että piispojen tehtävä on arvioi da mikä on kristillistä, mutta ei ah taasti vain luterilaisuuden mukaan – ”siitähän heille maksetaan”. Samaa sukupuolta olevien kirkollisia vihkimisiä toimitetaan Ruot sissa noin 150 vuodessa. Debatti sai alkunsa Kyrkans Tidning leh den vaalikyselystä kirkolliskokouksen ryhmit tymille. Keskustelunaihe ei ole Ruotsin kirkossa uusi. Ihmiset tulevat sinne, missä hei dät otetaan hyvin vastaan ja mis sä on tarjolla ”vahvaa hengellistä substanssia”. Sen jälkeen ei ole käynyt ilmi mitään uutta, sa noi Jackelén, joka on oppilautakunnan puheen johtaja. Tuolloin aloite hylättiin sen jälkeen, kun kirkolliskokouksen oppilautakun ta oli torjunut sen. KirKKohallitus, Kuopion hiippaKunta ja Kuopion ev.lut. Ruotsin kirkon kirkkojärjestykseen teh tävät oppia koskevat muutok set vaativat kirkolliskokoukses sa taakseen kolmen neljäsosan määräenemmistön – ainakin ta pauksissa, joissa oppilautakunta ja piispat pitävät hanketta kirkon uskon ja opin vastaisena. | Kuva: Ruotsin kirkko / Magnus Aronson ” Arkkipiispan mukaan vihkivaatimusta ei voi rinnastaa naispappeuskysymykseen. Seuraava lähetys 27.9. Kysymyksestä virisi naapurimaassa vilkas keskus telu ennen viime sunnuntaina jär jestettyjä kirkollisvaaleja, joissa valittiin luot tamushenkilöt seurakuntiin, hiippakuntiin ja kirkolliskokoukseen. Suunnitelma sai kuitenkin kapuloita rattaisiin vaikutusvaltaiselta taholta. Jackelén huomautti, että kirkol liskokouksen oppilautakunta käsitteli aloitetta vihkivaatimuksesta vuonna 2016 ja torjui sen. MERI TOIVANEN Ruotsin kirkon liberaalit ärtyivät arkkipiispan reaktiosta vihkipakkoon | uutisessee | Ruotsin kirkon arkkipiispana vuodesta 2014 toiminut Antje Jackelén sanoo, että yksittäinen Ruotsin kirkon pappi voi jatkossakin olla vihkimättä samaa sukupuolta olevia pareja, vaikka kirkko on sitoutunut vihkimään heidät. Ruokanen esitti näkemyksiään Kotimaan ja Hengen uudistus kirkossamme ry:n yhdessä tuot tamassa Kansankirkon pesänjaka jat radioohjelmassa Radio Deissä 20.9. Oppilautakuntaan kuuluvat kirkon 14 piispaa ja kahdeksan muuta jäsentä, pääasiassa yliopistoteologeja. Jos kirkko haluaa säi lyä kohtuullisen suurena ja jossain määrin yhtenäisenä kirkkona, sen tulee myös olla tietyllä tavalla plu ralistinen”, Ruokanen kirjoittaa blogissaan. seuraKuntayhtymä P rofessori Miikka Ruokanen näkee tu levaisuuden kirkon sateenvarjona, jonka tehtävänä on suojel la, rohkaista ja resursoida monen laisia messuyhteisöjä. Nyt kyselyn tulokset osoittivat, että vih kimisen edellyttäminen saisi taakseen kauten sa päättävän kirkolliskokouksen enemmistön – edellyttäen, että ryhmäkuri säilyisi. Kyrkans Tidningin mukaan kirkolliskokouksen ryhmit tymät alkoivat kaavailla asian edistämistä ensi vuonna. Viimeksi asiaa käsiteltiin kirkolliskokouk sessa vuonna 2017. Niin ikään on yhteisöjä, joissa ei siunata sateenkaaripareja, ja yhteisöjä, joissa siunataan. Lisäksi messuyhteisöt tuovat laadullisen parannuksen niin hen gellisyyteen kuin sosiaalisuuteen. Sa teenvarjokirkkoon kuuluvat niin yhteiskunnallisuutta kuin evan kelioimista tai meditatiivisuutta tai karismaattisuutta korostavat yhteisöt. Jackelén lisäsi oppilautakunnan todenneen myös, että vuoden 2009 päätös vihkiä samaa sukupuolta olevia koskee kirkkoa kokonaisuu tena, ei yksittäisiä pappeja. Arkkipiispa Antje Jackelénin mukaan vaatimus on Ruotsin kir kon kirkkojärjestyksen vastainen
Kaikki olivat samaa mieltä. Mink perusti Saimaa ilman kai voksia järjestön ja Facebookryh män, jossa on nyt melkein 30 000 jäsentä. Tästä 10 prosenttia pitäisi tulla tiukan suojelun piiriin. Lainvalmistelijat ovat kuiten kin huomauttaneet, että vertailu on vaikea tehtävä. Saimaan läheisyyteen on tehty vuoden sisällä kymmenkun ta malminetsintävarausta. Hiljattain hän vei sanomalehti Itä-Savon toimittajia katsomaan Outokummun suljetun nikkelikai voksen valtavaa jätealuetta. Hän toivoi, että kirkko ottaisi kantaa. – Maani ovat Naturaalueiden välittömässä läheisyydessä ja toi met uhkaavat norpan pesimä alueita. Hei dän perässään kulkevat hännys telijät kutsuvat nyt kaivosherroja kaivamaan malmit maasta. Aloite on noin 10 000 nimen päässä vaadituista 50 000 alle kirjoituksesta. Niihin on saatava yh tiöltä vakuudet jo ennen kaivoslu van myöntämistä, Mink vaatii. Minkin mieles tä tuotto pitäisi rahastoida, koska kaivosten haitat kaatuvat seuraa vien sukupolvien syliin. Ne rajaisivat Saimaan kaltaiset ympäristöt kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle. Minkin mukaan on sietämä töntä, että turvallisuus ja kemi kaalivirasto Tukes myöntää malmin etsintävarauksia ja malminetsintä lupia kuin liuku hihnalta. Tällä hetkellä Suomessa toimii 45 kai vosta. – Kaivosyhtiöiden osakkeen omistajat puolestaan nauttivat aktivisti | Malmin repiminen isänmaan rinnasta muistuttaa kolonialismia, arvostelee ympäristöaktivisti Miisa Mink. En ole missään laskelmissa nähnyt, kuinka paljon kuluu ener giaa ja syntyy päästöjä, kun valtio rakentaa kaivokselle tien ja muun infrastruktuurin. – Laskelmissa pitää ottaa huo mioon koko ketjun hyödyt ja hai tat. Vetoomus sai pal jon huomiota paikallisessa me diassa. Suomalainen kaivos politiikka on sallinut kansain välisten yritysten etsiä suurta ja nopeaa voittoa ainutlaatuisen makeanvedenaltaan luonnon kustannuksella, Juha Eklund pa hoittelee. 8 9 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 uutiset. Tieten kin kaivoksia tarvitaan, tätäkään haastattelua ei olisi tehty ilman maankuoren kaivannaisia känny köissä ja tietokoneissa. Juha Eklund ja ekoteologi Pauliina Kainulainen kirjoittivat kan nonoton, jota piispat Seppo Häk kinen ja Jari Jolkkonen muok kasivat. EU hyväksyi kesäkuussa biodi versiteettistrategian, jossa tavoi tellaan suojelun piiriin kolman nesta EU:n maa ja vesialueista. Juvan kirkko | haastattelu | M iisa Mink ei ole mikä tahansa suutaan pieksevä aktivisti. Viesti oli: Ei kaivok sia Saimaalle. ”Vireillä olevassa kaivoshank keessa tämä ei näytä toteutuvan.” Allekirjoittajina olivat Häkkinen ja Jolkkonen. Toukokuussa 2020 Mink kuuli, että hänen mailleen Juvan Luon terin rannoille on annettu malmi netsintävaraus. Min kin mielestä tämä on mahdollista. Saimaa ilman kaivoksia yh distys kerää parhaillaan allekir joituksia lakialoitteeseen nimeltä Kaivostoiminnalle RAJAT. Allekirjoittajina oli vat Kopran ja Holopaisen lisäksi SuurSaimaan ympärillä sijaitse vien Mikkelin hiippakuntien seu rakuntien kirkkoherrat. Hän vaatii valmisteilla olevaan kaivoslakiin järeitä parannuksia. | Kuva: Milla Koivisto ” Kaivetaan sieltä, missä toiminta ei vaurioita luontoa eikä elinkeinoja. Kaustisella saa Minkin puolesta louhia litiu mia mielin määrin, että saadaan sähköakkuja. Sivalluksen jälkeen Miisa Minkin puhe pehmenee. Miten voi pun nita esimerkiksi vanhan metsän luontoarvoja suhteessa satojen työpaikkojen syntymiseen. Taas ryhdyttiin kirjoittamaan vetoomusta. – Kunnat voisivat kaavoituksel la pysäyttää kaivoshankkeen. Eduskunnassa perus tettiin Love Saimaa työryhmä, ja Juha Eklund otti yhteyttä ryh mään liittyneisiin lappeenranta laisiin kansan edustajiin Jukka Kopraan (kok.) ja Hanna Holopaiseen (vihr.). DANIELLE MIETTINEN Lontoossa asuva kauppatieteiden maisteri Miisa Mink pitää ihmislajin taipumista kohtuuteen elonkehän elinehtona. Kaivetaan sieltä, missä toiminta ei vaurioita luontoa eikä elinkeinoja. Iso jen linjausten pitää näkyä kaikis sa laeissa. Keväällä 2020 Saimaan ran noilla kuohahti taas, kun useat kaivosyhtiöt tekivät sinne malmin etsintävarauksia. – Luojan luomaa luontoa pitää puolustaa kasvottomilta voiton pyytäjiltä. Kaivosala huomauttaa, että et sintöjä on tehtävä laajoilla alueilla, ja etsintä johtaa kaivoksen perus tamiseen harvemmin kuin yhdes sä tuhannesta tapauksesta. Miisa Minkin mielestä kai voslain luonnos ei ole yhdenmu kainen biodiversiteettistrate gian kanssa, ja se jättää huomiotta myös EU:n vesipuitedirektiivin, jonka mukaan vesistöjen tilaa ei saa heikentää. – Tämä on selkeä rajaus. Pikkuhiljaa myrkyt kulkeutu vat myös Saimaaseen. Kiitosta saa myös hallituksen hiljattain tekemä päätös kaivos verosta, jonka tuotosta 60 pro senttia tulee kunnille ja 40 pro senttia valtiolle. Koko kaivoslain uudistami nen lähti niin ikään liikkeel le kansalais aloitteesta jo vuonna 2019. DANIELLE MIETTINEN Kirkkokin vastustaa kaivoksia Saimaalla Kun Lappeenrannan kirkkoherra Juha Eklund kuuli syksyllä 2018 suunnitelmasta perustaa grafiitti kaivos Heinävedelle Valamon ja Lintulan luostareiden läheisyy teen, hänen sisällään kuohahti. – Kaustisella kaivosta ei ole suunniteltu tärkeän vesistön vie reen, luonnonpuistoon eikä Natu raalueelle. Suomes sa suojelun piirissä on nyt noin 10 prosenttia. Eklund otti asian esille piis pansa Seppo Häkkisen kanssa ja puhui siitä hiippakunnan kirkko herrojen kokouksessa. Pahimmillaan käy niin, että kaivosyritys haetaan konkurssiin, kun pitäisi siivota jäljet. Silloin myrkyistä huolehtiminen jää suo malaisten veronmaksajien kontol le, Eklund varoittaa. – Myrkyllinen vesi on valunut penkan läpi ja tappanut kaksi jär veä. Miisa Mink nostatti kansanliikkeen ajaakseen kaivosherrat pois Saimaalta herra Sirkka Pylkkänen lähet ti hiippakunnan kirkkoherroille postia ja ehdotti, että taas otettai siin kantaa. Muun muas sa arvokkaat vesi alueet, luonnonsuo jelualueet, kansallis puistot, Natura 2000 alueet sekä saamelaisten kotiseutualue tulisi jättää kokonaan kaivostoiminnan ulkopuolelle. Jossain on aina ollut tsaari tai kuningas, jota on pitänyt pokkuroida. Ihmettelin, miten tämä on mahdollista, Mink kertoo. Siinä vaaditaan Suomen lainsäädän töön tiukkoja ra jauksia siitä, mi hin kaivoksia ei saa tulla. Mutta kaivosten etu ja yliajooikeus on peruutettava. osinkoja ties missä. Esitysluonnoksesta järjeste tään avoin kuulemistilaisuus ver kossa ensi viikolla. Kaivosalueen ennallistaminen sekä myrkkyjen turvallinen käsit teleminen ja varastointi ovat kal lista puuhaa. Suomessa on siirtomaiden mielenlaatu. 12 pro senttia Suomen maaalasta on malminetsintäva rausten piirissä. Olennainen parannus kaivosla kiin olisi hänen mielestään se, että ympäristölupa pitäisi saada ensin ja vasta tämän jälkeen voitaisiin myöntää kaivoslupa. Teksti päättyi toiveeseen luoda työtä, joka turmelemisen sijaan varjelee ja ennallistaa luontoa. Etsin tälupia on Saimaan alueella voi massa viisi. Laissa jo nyt olevaa kaivoksen perustamisen kokonaisvaikutuk sen arviointia on tarkoitus laajen taa. Kun hän päätti ryhtyä vas tustamaan kaivostoimintaa Sai maalla, koossa oli pian kymme nien tuhansien ihmisten some ryhmä. Hyvä asia lakiluonnoksessa on Minkin mielestä kuntien lisään tyvä päätösvalta
Kirkon on kannettava vastuu siitä, että köyhempiä seurakun tia tuetaan, jotta niiden talous ei olisi met säomaisuuden varassa. Sitten kun... Viisaus on sen ymmärtämistä, että metsä on myös lukemattomien eliöiden koti, vielä tuntemattomienkin lajien. Tuomiorovastin virassaan vuodes ta 2012 lähtien Salomäki on ollut Lapuan hiippakunnan tuomioka pitulin jäsen, varapuheenjohtaja ja piispan ollessa estynyt hänen sijaisensa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Siten hän tuntee seurakun tien hallinnon, talouden, toimin nan sekä henkilöstön johtamisen maailmaan sisältyvät erityispiir teet. Salo mäelle on muodostunut moniker roksinen kokemus seurakuntapa pin tehtävistä, yhteensä 27 vuotta. ja hpkvalt jäsen, Jyväskylä Pirkko Saarinen, lähihoitaja, Pe täjävesi Tarja Takala-Luostarinen, kap palainen, Kuortane Mauri Tervonen, teologian tohto ri, kkovalt varapj, Jyväskylä Jukka Tuppurainen, rovasti, La pua Matti Salomäki Lapuan hiippakunnan piispaksi ” Metsä on pyöreä ja orgaaninen. Ja vas taavasti ajassamme on yhä enemmän niitä teologisesti liberaale ja, jotka näyttävät jarruttavan toiminnallista vapautta ja puhuvat pelkkää kirkkojärjestystä ja pykäläjargonia meneväisille. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kysyvän ilmeemme näh dessään tulkki selitti: ”Te ette ole konservatiiveja (kuten olin sano nut meidän olevan). Eräässä pu heenvuorossa viitattiin kestävän kehityksen käsitteeseen, jonka mukaan eko logisella, sosiaalisella ja taloudellisella kestä vyydellä on yhtä suuri painoarvo. Toisin kuin teksti antoi ymmärtää, kirkolli sen pätevyyden saa ja papiksi voi daan vihkiä sellainenkin maiste ri, joka on lukenut vain yhtä klas sista kieltä. LAURI VARTIAINEN Kirjoittaja on Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtaja. Kiitos! GINA RIVERA Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Lisäk si hän tuntee kirkon korkeampaa hallintokulttuuria toimittuaan kir kolliskokouksen pappisedustajana vuodesta 2016 alkaen. Kun Suomen metsätyypit ja metsälajisto köyhtyvät, tämä ta pahtuu myös kirkon metsissä. Yliopistonlehtori Outi Lehtipuu vastaa palautteeseen: Kiitos teologien kieliopintoja koskevan jutun tarkasta lukemi sesta! Ilokseni voin todeta ollee ni väärässä: Turun klassillisessa lukiossa on edelleen mahdollis ta suorittaa latinan ohella myös kreikan opintoja. Asiaan on siis kaksi näkökulmaa: kristillisen uskonsisällön ja etiikan näkökulma ja sitten toiminnallinen näkökulma. Salomäki haluaa edistää hiippa kuntaalueella toteutuvaa alueel lista yhtenäisyyttä ja hyvinvointia olemalla KeskiSuomen, Pohjan maan ja EteläPohjanmaan yhtei nen esipaimen. Kerran kävi niin, että parin lauseen kääntämiseen meni viitisen minuuttia. OUTI LEHTIPUU Papiksi pääsee myös yhden alkukielen lukenut Kipa eli kirkon pahoinvointi Vielä palkkatyössä kirkossa ollessani ajattelin usein että ” sitten kun...” Sitten kun en enää ole velvollinen olemaan solidaarinen työnantajalle joka on riippuvainen etäisten virkamiesten (lue Kirkkohallituksen) päätöksistä, sitten puhun mieleni puhtaaksi Kipasta (= ”kirkon pahoinvoinnista”) ja monesta muusta uudistuksesta, joka on tullut kiusaamaan työntekijöitä. kirkon elokuussa koolla olleelle kirkolliskokouksel le oli annettu aloite ympäristövai kutusten arvioinnista. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021. ei tullut. Tämä kestävyyden määritelmä on jo vanhen tunut, sillä aikamme ympäristökriisissä kaikki päätöksenteko on heijastettava vahvaan kestä vyysmalliin, jossa ekologinen kestävyys on so siaalisen ja taloudellisen kestävyyden perusta ja edellytys. Pielaveden kirkkoherrana toimies saan hän osallistui yhdessä naapu riseurakuntien kanssa seurakun tayhtymän perustamiseen, mikä on luonut hänelle omakohtaisen muutosjohtamisen asiantuntijuu den. Salomäki tunnetaan viisaana ja lempeänä ihmisenä sekä kuuntele vana, kannustavana ja esimerkil lään johtavana esimiehenä ja pai menena. Heikki Palola, pankinjohtaja el., hpkvalt jäsen, Petäjävesi Jorma Kallio, kehityspäällikkö, Lapua Juliaana Kellokoski, kanttori, Alajärvi Ulla Latomäki, pastori el., Lapua Harri Niemelä, kirkkoherra, Jäm sä Erkki Puhalainen, kirk.kok edust. Metsällä ei ole ikää. Metsä ja sen maaperä kätkee ja suojaa elämää. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Tarvitaan ripeämpää tavoitteiden ja suositusten todel lista jalkautumista seurakuntien päätöksen tekoon. Lopputulos Huosiossa oli hyvä, mutta paljasti sen, että seurakunnan esityksessä toimittiin vanhan avohakkuukaa van mukaisesti ja luontoarvoista ei ollut otettu selvää, jolloin myöskään valtuutetuilla ei ollut ajankohtaista tietoa metsäkohteesta. Lyhyessä jutussa ei ollut tilaa mainita poikkeusta, jonka mu kaan papiksi voidaan vihkiä vain yhtä klassista kieltä opiskellut teologian maisteri. Itse en enää viitsi! Voimia kaikille jotka vielä jaksavat roikkua mukana. Uusimpien suositusten mukaan päätehakkuulle pitäisi olla erityinen syy. Painopisteen siirtoa ammattilaisten järjes tämästä ohjelmasta seurakuntalaisten omaehtoiseen toimintaan. Jos seura kuntalaisille annetaan valinnan vaihtoehtoja, ei oma tarjonta ehkä osoittaudukaan kovin kiinnostavaksi. Te olette hirvittävän radikaaleja.” Olin tietenkin tarkoittanut, että uskonasioissa pysyn perinteises sä luterilaisessa opetuksessa. korvaa | kolumni | S uomen ev.lut. No, onneksi kirkkoherra Jeremias Sankari osasi pukea ajatukseni sanoiksi Kotimaassa 17.9.21. Monien herätysliikkeiden piirissä hengellisen sanoman säilyttäminen on liittynyt voimakkaaseen toiminnalliseen ja organisatoriseen uudistusmielisyyteen. Mutta ihan tavallinen suomalainen rippikoulu, jossa kristinusko opitaan nuoren ehdoilla, leikkien, toi mien ja laulaen, oli isäntiemme nä kökulmasta jotain hyvin radikaalia. Toivoisin etsivän ja evankelioivan työn vahvistamista sekä yhteisö jen rakentamista erityisesti sinne, missä seurakuntaaktiivisuus on matalinta. Tiedekunnan näkökulmas ta kirkollisen pätevyyden antaa ainoastaan koulutusohjelma, johon kuuluu pakollisena niin hepreaa, kreikkaa kuin latinaa, 10 opintopistettä kutakin. Mitä itse tarjoaisin. Ei ihme, että kirkko vuotaa laidoiltaan. Siksi toivomme, että kaikissa seu rakunnissa toimittaisiin luonnon reunaehdoista käsin. Özcanin tekstiin viitaten: luomisteologiansa perusteella kirkon metsänhoidon pitäisi ni menomaan olla ”kummallisem paa ja pyhempää kuin yleensä”. Metsä on pyöreä ja orgaaninen. Pitkäaikaisen johtamiskoke muksensa Salomäki on saanut kirkkoherran viranhoidosta 18 vuoden aikana kahdessa, pienessä ja keskisuuressa, seurakunnassa. Luo miskertomuksessa Jumala loi maan eläimet ja ihmisen samana päivänä. Toiseksi, Suomessa on vielä ainakin yksi lukio, jossa voi lukea klassista kreikkaa: Tu run klassillinen lukio. Jos se siis edelleen on kirkon tavoite. Lo pulta piispat kuitenkin päättä vät, kenet he vihkivät papiksi. Reportaasi Kaarnetsaaren metsästä on hieno esimerkki perusteellisesta paneutumi sesta metsäkohteeseen. Hengellisessä johtajuudessaan Salomäki on valmis rohkeasti ke hittämään kirkon toimintatapoja tinkimättä kristillisen uskon sisäl löstä seuraten vanhaa sanontaa: ”Kohti keskusta, kohti ristiä, koh ti Kristusta!” Hän rohkaisee myös tukeutumaan Jumalan Sanan ikui siin periaatteisiin kaikissa elämän kysymyksissä. On ymmärrettävää, että kirkolliskokoukses sa käsitellään kirkon sisäisiä asioita, kuten hal lintoa, rukouselämää ja kirkollisia toimituksia, mutta kirkon on nähtävä itsensä osana luon tomme monimuotoisuuden köyhdyttävää ta lousparadigmaa. Se ei ole enää tiedekunnan asia. Metsä ja sen maaperä kätkee ja suojaa elämää. Puheemme tul kattiin slovakiksi, ja aika usein tulkkaus kesti huomattavasti pi dempään kuin puheemme. Täl laiseen sateenvarjokirkkoon tuskin kukaan olisi aivan tyytyväi nen, mutta aika iso osa kansaa voisi löytää sen keskeltä hengelli sen kotinsa. Toivomme, että kirkossa herätään ymmärtämään, että ihminen ja hänen talouten sa eivät ole maapallon elämän keskipiste. Tämä poik keus koskee vain sellaisia teolo gian maistereita, joilla on entuu destaan jokin toinen, piispojen soveltuvana pitämä maisterin tutkinto (esim. Itse vihdoin eläkkeellä. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. PAULA LÖNNEMO Meidän metsämme -kansalaisliike TOPI LINJAMA Kohtuus Vaarassa -liike Metsä oli ennen ihmistä metsänhoito | Kirkolta vaaditaan enemmän kuin ympäristöohjelmaansa ja ilmastostrategiaansa viittaaminen, kirjoittavat Paula Lönnemo ja Topi Linjama. Matti Salomäki tuntee hyvin piis pan johtaman tuomiokapitulin hallinnollisen toimintakulttuurin. ” Jos seurakuntalaisille annetaan valinnan vaihtoehtoja, ei oma tarjonta ehkä osoittaudukaan kovin kiinnostavaksi. Me allekirjoittaneet pidämme tuomiorovasti, Lapuan tuomio kirkkoseurakunnan kirkkoherra Matti Salomäkeä erinomaisena piispakandidaattina Lapuan hiip pakunnan piispanvaalissa. Hän kyke nee tekemään päätöksiä koko kirk koa koskevista suurista linjoista. Näillä perusteilla tahdomme lämpimästi suositella tuomioro vasti Matti Salomäkeä Lapuan hiippakunnan seuraavaksi piis paksi. Kirkolta vaaditaan enemmän kuin ympäristöohjelmaansa ja il mastostrategiaansa viittaaminen. Hän on toiminut myös hiippakuntavaltuustossa Kuopion ja Lapuan hiippakunnassa. Tämä on surullista, sillä kirkolla on nyt hyvä ja toimiva strate gia, jota seuraamalla saataisiin aikaan paljon hyvää. Luonnon monimuo toisuuden turvaamisen minimiehtona on EU:n ja YK:n tavoitteissa esitetty 30 % suojelu. Siksi sitä on hoidet tava ja käytettävä pehmeästi, harkiten ja uu simpaan ilmasto ja lajitieteeseen nojautuen. Yhdenvertaisuuden nimessä tasapuoliset mahdollisuu det on tarjottava myös oman seurakunnan herätyskristityille. Myös moni sellainen, joka nyt on hukattu. Toimitukseen on tullut palautet ta siitä, että Jussi Rytkösen klas sisia käsittelevässä jutussa ( Kotimaa 37/17.9.2021) oli kaksi har haanjohtavaa kohtaa. filosofian mais teri). Kotimaan pääkirjoituksessa 30.8.2021 Freija Özcan totesi, että Huosion Kirkkometsään ei tullut avohakkuita kiitos aktiivisten seurakun talaisten. Eivätkä näissä asiois sa säilyttäminen tai uudistamishalu kulje aina käsi kädessä. Kokonaisuu dessaan klassisten kielten ope tuksen asema suomalaisissa lu kioissa on kuitenkin murheelli sen alhainen. Metsän peitteisyys ei ole uusi asia, vaan alkuperäinen. Itse sain opetuksen tästä reilut kymmenen vuotta sitten, kun olin työkaverini Samin kanssa Slovakiassa Žilinan yliopistossa ker tomassa suomalaisesta rippikoulujärjestelmästä. Piispanviran hoitamisessa on eduksi, että viranhaltija tuntee laajaalaisesti ja moniulotteisesti seurakuntatyön kysymykset. J ulkisessa keskustelussa kirkon vahvistuvat laidat jaetaan liberaaleihin uudistajiin ja konservatiivisiin säilyttäjiin. Olen miettinyt, josko on liian vähän töitä joillakin jossakin kun jaksavat keksiä kaikkea. Toisin kuin Özcan toteaa, päätehakkuut ei vät ”väistämättä kuulu seurakuntien metsän hoitosuunnitelmiin”. Metsä oli ennen ihmistä. Pehmeämmällä metsänhoidolla kyseessä ei ole Özcanin mainitse ma ”maine” vaan luonto ja sen eliölajit. Ehkä kontrol linhalu kertoo epäluottamuksesta omaa asiaa kohtaan. Todellisuus on kuitenkin paljon monimuotoisempi kuin tulee äkkiseltään ajatelleeksi. Radikaali uudistaja – konservatiivinen säilyttäjä
Matkaoppaan avulla sinne voi kuitenkin tehdä satumaisen ja samalla opettavaisen nojatuolimatkan. Saavumme Irakin ensimmäiseen, vuon na 2013 luotuun Kaksoisvirranmaan suomai den kansallispuistoon. Karbalan kaupunki Bagdadista etelään suo rastaan tulvii turisteja: iranilaisia, intialaisia, pakistanilaisia… Oikeastaan he ovat pyhiinvael tajia, shiiamuslimeja, jotka ovat tulleet mart tyyrinsa Husseinin, profeetta Muhammadin tyttärenpojan haudalle. | Kuva: Wikimedia Commons/ Azhar Hamid tai jos pääsevät, ainakin heidän on kunnioitet tava täällä pätevää tiukkaa pukukoodia ja suku puolten erottelua. Katselem me niitä yläviistosta hulppeasta palatsista, joka on kuitenkin riisuttu kaikesta loistos taan. Ilmakuva on vuodelta 2017. Taatelipalmuja on tässä maassa kuutisen miljoonaa – se on tosin surkea luku verrat tuna aikoihin ennen Irakin ja Iranin sotaa (1980–1988), jolloin näitä puita oli yli 30 miljoonaa. Sierai miimme kantautuu taatelin tuoksu. Täällä virtaavat Eufrat ja Tigris – täällä jos jossain oli Eedenin puutarha. Mutta mattomme lennähtää taas ilmaan ja näemme lintuperspektiivistä abbasidiaikaisen palatsin ja alMustansariya koulun, molem mat 1200luvun alkupuolelta. Lennämme nojatuolissa Tuhannen ja yhden yön tarinoiden maahan. TEKSTI??|??EMIL ANTON pyhiinvaeltajia päivässä, miljoonia vuodessa. Tuolloin Bagdad oli vielä sunnalaisen maailman keskus, kalifien kaupunki. Nojatuolimme vie meidät aitiopaikalle maan ehkä merkittävimpään arkeologiseen kohteeseen, Babylonin raunioille. Nojatuolimatkamme jatkuu syvemmälle ete lään, ja maisemat muuttuvat vihreiksi ja veh reiksi. Elävien ja kuolleiden lisäksi uskonnollinen turismi tuo kaupunkeihin valtavasti rahaa ja vaurautta, mikä näkyy muun muassa vilkkaas sa katukaupassa ja pyhäkkökupolien kimalta vassa kullassa. Hieman etelämmäs sä on toinen pyhä kaupunki, Najaf, missä on Husseinin isän ja profeetan vävyn, imaami Alin hauta. Onneksi UNESCO, British Museum, Chicagon yliopisto ja moni muukin kansain välinen taho on herännyt Irakin kulttuuripe rinnön uhanalaisuuteen ja tarjonnut auttavia käsiä. U skomatonta mutta totta: eng lantilainen Hinterland Travel niminen yritys on jo vuosi kymmeniä vienyt turistiryhmiä Irakiin. Yksi Saddam Husseinin kaatamisen katastrofaalisim mista seurauksis ta oli lukematto mien muinaisesineiden ryövääminen museois ta ja maan alta. Mutta että tuhansia Nojatuolimatka Irakiin Suomessa asuu 20 000 Irakissa syntynyttä henkilöä, mutta vain hyvin harva suomalainen on käynyt Irakissa. Irakissa on 10 000 arkeologista kohdetta, ja niitä suojelevan infrastruktuurin hajoaminen oli salakuljettajien ja kauppiaiden unelma. Tavallisesti eimuslimit eivät helposti pääse näille shiiojen pyhille paikoille, Karbalan kaupunki houkuttelee lukuisia pyhiinvaeltajia. ” Täällä virtaavat Eufrat ja Tigris – täällä jos jossain oli Eedenin puutarha. Uskonnollinen turismi tai pyhiinvaellusmat kailu kukoistaa Irakissa. Nyt Baabelin tornin paikkaa esittelee Babel Toursin paikallinen opas, ja bagdadilai nen päiväretkiseurue nauttii piknikistä riip puvista puutarhoista unelmoiden. Katukahvilassa katsotaan maan ykkösurhei lua, jalkapalloa. Olemme siis kummallisessa todellisuudessa. Tämä on tärkeä leväh dyspaikka miljoonille muuttolinnuille, monille eksoottisille lajeille, minkä lisäksi ympäristössä asuvat suomaiden arabit elävät täällä edelleen suunnilleen samoin kuin sumerilaiset 5 000 vuotta sitten. Najafissa kiidämme ohi ajatolla Ali al-Sistanin asunnon, missä paavi Franciscuskin vie raili aiemmin tänä vuonna. Irakin maajoukkuehan pärjää hyvin, päihittää Persianlahden naapureitaan. Kaupunki ja oikeastaan koko maa on tyhjentynyt myös juutalaisista, joita joskus oli täällä sankoin joukoin, ensin pak kosiirtolaisina ja sittemmin Irakin kansalai sina. Tämä on rauniot entisöineen Saddam Husseinin palatsi, jonka paikalliset ovat ame rikkalaisten joukkojen vetäydyttyä tyhjentä neet kaikesta hyödyllisestä, vessat ja suihkut mukaan lukien. NykyBagdadin ilme on kuitenkin suu rimmaksi osaksi 1900lukulainen. Mikähän Irakin 450 taatelilajista mahtaa olla kyseessä. Nämä kaupungithan kilpailevat suosiossaan EteläEuroopan katolisten pyhiinvaelluskoh teiden, Lourdesin ja Fatiman kanssa! (Fatima muuten oli Alin vaimon, Muhammadin tyttä ren nimi.) Karbalaan ja Najafiin tuodaan ul komailta jopa kuolleita, jotta he voisivat levä tä mahdollisimman lähellä Alia ja Husseinia. » 12 13 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 matkailu. Osa haudoista on palasina vuoden 2004 jäljiltä, kun amerikkalaissotilaat ottivat täällä yhteen alSistania aggressiivisemman shiiajohtajan, Moqtada al-Sadrin joukkojen kanssa. Alueen lukuisat arkeologiset kohteet odottavat edelleen tutkijoitaan ja niiden aarteet löytäjiään. Sitten nousemme korkeuksiin – ja laskeudumme pyhään kau punkiin. Nojatuolissamme pääsemme kuitenkin kenenkään huomaamatta ohi turva tarkastusten ja kurkistamme Karbalan yli sa taan moskeijaan ja 23 uskonnolliseen kouluun. Paikallinen arkeologi kertoo sodista kärsi neen maan vähem män tiedostetusta tragediasta. Varastettuja muinaisesineitä on palau tettu, arkeologeja koulutettu ja tietoa talletettu. Kun mat tomme heittää meidät takaisin Irakin lento yhtiön nojatuoliin, näemme vilaukselta Suo men suurlähetystönkin. Kirjassa mainostetaan myös Iraqi Airways in suoria lentoja Lontoosta ja Manchesterista Ba gdadiin ja Erbiliin. Tämän uhkarohkean firman omistaja Geoff Hann on yhdessä kahden muun henki lön kanssa kirjoittanut Bradtmatkaoppaan Iraq: The ancient sites and Iraqi Kurdistan (2015). ” Hieman ennen Bagdadin lentokenttää nojatuolimme töksähtää. Kohoamme kor keuksiin katsomaan Wadi alSalaamin valta vaa hautausmaata, kaiketi maailman suurinta. Hieman ennen Bagdadin lentokenttää noja tuolimme töksähtää. Shiiamuslimit tulevat vierailemaan Muhammadin tyttärenpoijan, Husseinin haudalle. Yhtäkkiä olemme vapaa liidossa, kunnes lentävä matto kuljettaa mei dät turvallisesti bagdadilaiselle torille
Kysyntä ja kiinnostus kasvavat, Fin nair ja Iraqi Airways heräävät. Ehkä jonain päivänä Saladinin, Saddamin ja Sinba din maassa vierailet myös sinä. Täältä Basran satamas ta myös ahvenanmaalainen kau komaiden tutkija Georg August Wallin aloitti paluumatkansa Suomeen 1800luvun puolivä lissä. Yksi dokumentissa haastatelluista nai sista on myös hänen tyttärensä, joka joutui lapsena isänsä hyväksikäyt tämäksi. Näkymätön nojatuo limme lennättää meidät Basrasta suoraan Suo meen. 19,80 (26,00) Timo Eskola Arvosodan aikakausi – Kirkko jälkikristillisen kulttuurin puristuksissa Arvokonflikti voimistuu yhteiskunnassamme, ja varsinkin perinteisen kristinuskon mukaiset mielipiteet halutaan vaientaa ja poistaa julkisesta tilasta. Heillä on perheet ja ystä vät sekä Irakissa että Suomessa. 377 sivua. Siltala 2021. Aiheita ovat esimerkiksi syntymä, uusi työ, matkalle lähtö, rakastuminen, lapsen muutto kotoa, valmistuminen, yhteinen elämä, ero, suru, lemmikin tulo kotiin, lemmikin menetys, työn päättyminen, ystävyyden loppuminen. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Kirkkoa, joka on avoin ihmeille ja kauneudelle. Korviimme kantautuu paikallis ten kuiskaamia arameankielisiä rukoussano ja. Venäjä tarvitsisi historian ja kansallisen eheytymisen totuusja sovintokomission, toteaa Figes. Hän paransi ih misiä entiteettien eli spiritististen henkien avulla ja teki myös ”hengel lisiä leikkauksia”. 25,90 (32,80) João Teixeira de Faria pyöritti Brasiliassa parantamiskeskusta, jossa tehtiin muun muassa ”hengellisiä leikkauksia”. Paluulennon aika lä henee. PohjoisIrakissa koh taamme myös assyrialaisia, armenialaisia, jesi dejä, shabakeja ja turkmeeneja. OLLI SEPPÄLÄ João de Deus: Henkiparantajan rikokset on katsottavissa Netflixssä. Täällä tämä 3 000 vuotta vanha Jeesuksen äidinkieli elää edelleen omana murteenaan. Moderneja autoja ja hotel leja, kansainvälisiä järjestöjä ja yliopistokonfe rensseja. Jokunen eteläs tä tullut mandealainenkin on täällä odottamas sa turvapaikkaa ulkomailta. JUSSI RYTKÖNEN Orlando Figes: Vallankumouksen Venäjä 1891–1991. Hän pyöritti Abadiânian pienessä kaupungissa Ingatius de Loyolan nimeä kantavaa parantamiskeskusta. Bolševikkien vallankumouksen traumalla on kauaskantoinen kuolemanjälkeinen elämä. 1942) on yksi maansa tunnetuimpia hen kiparantajia. Figes käsittelee nämä poliittisen historian vaiheet laajoin vedoin, mutta koko ajan kriittisesti ja neuvostohistorian pönöttäviä patsaita kaadellen. Irakissa on 10 000 arkeologista kohdetta. Rohkea on myös väite, jonka mukaan kylmä sota tulee itse asiassa nähdä bolševikkien vuonna 1917 aloittaman kansainvälisen sisällissodan jatkeena. Tällaista lentoyhteyttä ei vielä ole ole massa, mutta ehkä jonain päivänä on. Figesin taito osoittaa tiiviisti kunkin historian kauden megatrendit, ongelmat ja onnistumisetkin tekee lukemisesta sujuvan ja ajatuksia herättävän prosessin. Suomentanut Mika Suomela. Täällä liehuu erinäköinen lippu ja avautuu ai van uusi maailma. Kirja tarjoaa tuhtia teologista tietoa ja runsaasti eväitä omaan hiljentymiseen. 020 754 2350 TULEVAISUUDEN SANAT Anni Pesonen Credo – Tieni mystiikkaan Seurakuntapastorina, raamatuntutkijana ja kouluttajana toiminut Anni Pesonen kuvaa kirjassa harvinaislaatuista matkaa yhden kristityn sielunmaisemaan. Tämä kaikki nousee esiin dokumenttisarjassa João de Deus: Henkiparantajan rikokset. Emme ehdi kysyä asiaa, kun nojatuo limme on jo viilettänyt eteläiseen päätepistee seemme Basraan, josta Sinbad Merenkulkijan innoittamana purjehdimme hetkeksi Persian lahdelle. Saddam Husseinin hallinnon kaatamisen jälkeen muinaisesineitä ryösteltiin. Heitä on Irakissa jopa 100 000, mutta kaupunkielämä kiehtoo yhä useampaa paimentolaisperheen lasta. Yöelämää ja erilaista kieltä. | viikon kirja | Retkemme jatkuu lännen aavikolle, missä kohtaamme ihka oikeita beduiineja. Virtuaalinojatuolimme alkaa piipittää. Me lähdemme ja jäämme – kierrämme Kurdistania paikasta toiseen, ihailemme sen vuoristoisia maisemia ja ihmettelemme iki vanhoja luostareita, joista osa on raunioi na, mutta osa toimii yhä. Rabban Hormizdin luostari on ollut 600luvulta asti vuoren seinässä Alqoshin kylän pohjoispuolella. Jatkaessamme matkaa takaisin etelään pysähdymme Tikritissä, Saladinin ja Saddamin kaupungissa. Kirjan runsas aineisto on aarrearkku, josta löytyy ammennettavaa monenlaisiin tilanteisiin ja tunnelmiin. Hänet oli ryöstetty rahatto maksi, mutta englantilainen kap teeni otti hänet laivaansa. Jonain päivä nä turismi tulee takaisin ja turvallisuustilanne tokenee. 20,00 SUOMEN TEOLOGINEN INSTITUUTTI Pirjo Kantala, Kaisa Kariranta, Meri-Anna Hintsala (toim.) Alkuja ja loppuja – Rukousten kirja Alkuja ja loppuja sanoittaa rukouksin ja lyhyin asiaja mietiskelytekstein erilaisten elämänvaiheiden alkuja, keskikohtia ja loppuja. | Kuva: Netflix 15 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 matkailu. Oikeus tuomitsi Jumalan Johanneksen vankeuteen. Kameleita, kahvia ja keffiyehhuiveja, vilpitöntä vieraanvaraisuutta ja railakkaan ryt mikästä musiikkia. Kuvassa Assyriaa esittelevä huone. Monien kaldealaisten perheet asuvat jo Yhdys valloissa, Kanadassa, Australiassa tai Ruotsis sa. Kirjassa joukko tunnettuja teologeja hahmottelee tulevaisuuden kirkkoa, jonka kieli on inklusiivista ja spiritualiteetti kokonaisvaltaista, ruumiillista ja kontekstuaalista. Kohta alkavat helteet, jotka nousevat koko maassa yli 40 asteeseen, paikoin jopa yli 50 asteeseen. Hiekkamyrskykään ei hait taa, kun käytössämme on Iraqi Airwaysin näky mätön nojatuoli. Hänestä paljastuu häikäilemätön hyväksikäyttäjä. NL:n kommunistinen diktatuuri loi totalitaristisen terrorin voimalla koossa pysyneen epäyhteiskunnan, jonka hajottua vuonna 1991 syntyi Venäjän liittovaltio. Irak ei olekaan vain arabien eikä edes vain arabien ja kurdien maa. On aika palata kotiin. Ki puamme katsomaan itäisten patriarkkojen hautoja ja lukemaan niiden syyriankielisiä kaiverruksia. João Teixeira de Faria tunnettiin nimellä João de Deus eli Jumalan Johannes. Iskee paniikki. Alueelle perustettiin vuonna 2013 Kaksoisvirranmaan kansallispuisto. Sotien maasta tulee satujen maa, ja saduista tulee totta. Eteläisen Irakin suomailla eletään suunnilleen samoin kuin sumerilaiset 5 000 vuotta sitten. 22,90 (27,50) BASAM BOOKS Aulikki Mäkinen (toim.) Tulevaisuuden sanat – Kirkko kolmannella vuosituhannella Kirkko on käymässä läpi muutosprosessia, jossa se joutuu miettimään uudelleen teologiaansa, käyttämäänsä kieltä ja harjoittamaansa spiritualiteettia sekä suhdettaan patriarkaaliseen menneisyyteensä. Näemme puhtaan ja hyvin valaistun Sad damin moskeijan sekä kaupungin ulkopuolel la sijaitsevan Saddamin pyhäkön ja mausoleu min. | Kuva: Wikimedia Commons/ Taisir Mahdi Historioitsija ja Venäjä-tutkija Orlando Figes on puristanut kirjaansa Vallankumouksen Venäjä 1891–1991 Venäjän vallankumouksellisen satavuotiskauden. Lähteäkö vaiko jäädä, sii nä pulma. Iraq Museum Bagdadissa avattiin ryöstelyn ja kunnostustöiden jälkeen vuonna 2015. Dokumentissa on hiuksia nostattavia kohtauksia pa rantamistoiminnasta. Vielä on paljon näkemättä! Pikalen nämme Isisiltä takaisin vallat tuun Mosuliin ja kurkistamme tuhotun pro feetta Joonan moskeijan alta pilkottavaan as syrialaiseen palatsiin. Dokumentin kolmessa viimeisessä osassa keskitytään syytöksiin, joita sadat naiset esittivät João Teixeira de Fariaa kohtaan. Vähemmistöjen elämä on Irakissa monin paikoin ahdasta, vaikka joitain toivon merkke jä onkin näkyvissä. Sen aikana tsaarien Venäjä muuttui vuoden 1891 levottomuuksista lähtien poliittisen kuohunnan, vallankumouksien ja -kaappauksien, sisällissodan ja maaseudun kollektivoinnissa tuhoamisen myötä Neuvostoliitoksi. Vuon na 2015 Suomeen saapui yli 20 000 irakilaista turvapaikanhakijaa. Onko Saddam Husseinistakin siis tehty pyhimys. Esimerkiksi Gulagin vankimäärä oli vastoin yleistä käsitystä suurimmillaan vasta 1950-luvulla. Vanhat mystikot kertovat rukouksessa löydetystä todellisuudesta, joka loistaa myös Jeesuksen vertauksista. Kirkkoa, jossa hierarkia vaihtuu kumppanuuteen ja yhteistyöhön. | dokumentti | Paha parantaja Brasilian uskonnollisessa maisemassa yhdistyvät katolilaisuus, karis maattisuus, idän uskonnot sekä spiritismi ja afrikkalaistaustaiset uskon not kuten candomble. Kulkuvälineemme kiihdyttää kohti pohjoista ja laskeutuu mukavasti auto nomisen Kurdistanin pääkaupunkiin Erbiliin. Heidän kanssaan samaa päätöstä toivovat monet Irakin suurim man kirkon, kaldealaiskatolisen kirkon jäsenet. Dosentti Timo Eskola analysoi kirjassaan 1900-luvun filosofisia muutoksia ja niiden jälkivaikutuksia meidän ajassamme sekä pyrkii tarjoamaan kiistojen eri osapuolille välineitä postmodernille aikakaudelle tyypillisten arvokysymysten pohdintaan. Etsijän polku kulkee yhä syvemmälle mielen hiljaisuuteen, kristillisen mystiikan sanattomaan rukoukseen. João Teixeira de Faria (s. Kirja rikkoo tabuja. Kuva: Wikimedia Commons/Mohammad Husam ” Hiekkamyrskykään ei haittaa, kun käytössämme on Iraqi Airwaysin näkymätön nojatuoli
Puutetta korjaa nyt ItäSuomen yliopiston kirkkohistorian profes sori Matti Kotiranta, jonka uusi perusteos Religion and Law in Finland on julkaistu tänä syksy nä. S uomi ei enää ole muul le Euroopalle ”terra in cognita”, mutta maam me uskonnollisista olois ta, uskontojen suhteesta valtioon ja uskonnonvapaudesta ei ole ollut modernia ja kattavaa yleisesitystä englannin kielellä. – Ja valtiohan sen julkisoikeu dellisen aseman viime kädessä an taa. Uskonnollisessa suhtees sa neutraali valtio oli vielä 1869 kirk kolaillekin tuntema ton käsite. 384 sivua. – Tästä hyvä esimerkki on avio liittoinstituutio. 16 17 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 teologia. Valtiokirkollisuuden astetta kansainvälisestä kontekstista tar kasteltaessa ovat useimmat tutki jat Kotirannan mukaan kuiten kin sitä mieltä, että Suomessa on edelleen kaksi valtiokirkkoa. Tutkimuksellisesti olisi Kotiran nan mielestä jatkossa tärkeää sel vittää kirkon ja valtion sosiaalis yhteiskunnallisen sidoksen nyky tilaa. Kansainvälisessä kontekstissa tutkijoiden enemmistö on sitä mieltä, että Suomessa on kaksi valtiokirkkoa. EU:n sisällä voi Kotirannan mukaan olla hyvinkin erilaisia kansallisia uskontoja ja niiden asemaa koskevia ratkaisuja, kuten luterilaisen kirkon oikeudellinen asema eri maissa osoittaa. Tämä koskee myös muita keskeisiä elämänalueita. Jossakin on valtionuskonto. Sen sijaan luterilaisen kir kon asemaa koskeva perustuslaki sääntely on jotain ”omaa” ja koti kutoista, mikä näkyy perustuslais sa ja sen tulkinnassa. Tältä eivät talebaanitkaan välty. Katolinen, protestanttinen ja orto doksinen kirkko suhtautuvat valtioon eri tavoin. Karkeasti voi Kotirannan mie lestä sanoa, että Suomen perus tuslain perusoikeussäännökset on melko suoraan siirretty kansain välisistä sopimuksista Suomen oikeus järjestelmään. Täysi us konnonvapaus saa vutettiin vasta Suo men itsenäistyttyä. – Historiallisesti luterilaisuu den pitkä varjo ylettyy uskontoa ja uskonnonvapautta koskevan lainsäädännön osalta aina Ruotsin suurvaltaaikaan, jolloin Ruotsi ja Suomi sen osana Västeråsin valtio päivillä 1527 irrottautui Rooman kirkosta. – EUoikeutta, perustuslakia ja kansainvälisiä ihmisoikeussopi muksia ei ole syytä voimakkaasti erotella, koska niistä kaikista tu lee perusteiltaan samanlaisia oi keudellisia vaatimuksia, mitä esi merkiksi uskonnollisiin vähem mistöihin tulee. Valtiokirkkojärjestelmä on vähä vähältä purkautunut useimmissa Pohjoismaissa. Onko Suomessa sellainen. Uskonto ja usko liikuttavat maailmaa. EU käy Lissabonin sopimuksen perusteella avointa vuoropuhelua kirkkojen, uskonnollisten yhdys kuntien ja elämänkatsomuksellis ten järjestöjen kanssa. Sen jälkeen kirjan 18 pää luvun eri kappaleissa käsitellään kirkon ja uskonnon suhdetta val tioon sekä uskonnonvapauskysy myksiä laajasti, monipuolisesti ja yksityiskohtaisesti. Uskonnonvapautta mo Uskonnon ja lainsäädännön uusi tietopaketti dernissa mielessä ei kuitenkaan tun nettu vielä vuoden 1686 kirkkolaissa, Kotiranta sanoo. Sanan varsinaisessa merkityk sessä Suomen evankelisluterilai nen kirkko ei kuitenkaan ole ollut valtiokirkko vuoden 1869 kirkon lain ja vuoden 1919 hallitusmuo don säätämisen jälkeen. Luterilaisuuden perinne on Matti Kotirannan mukaan vai kuttanut uskonnonvapauden tul kintoihin Suomessa kahdessa tär keässä vaiheessa. Samanaikaisesti maallistumistakin toki tapahtuu. Kirjan johdannossa on kat saus Suomen ja kirkkojemme histo riaan. ”Yritetään elää säntillisesti ja tehdään hyvää.” Siinäkö täyspro faanin vai hurskaan ihmisen dogmatiikka. Julkaisu on osa hollantilaisen kustantajan Wolters Kluwerin oi keustieteellistä sarjaa. Yhteistä on, että valtiot eivät voi unohtaa tai olla näkemättä uskontoa. – Uusi uskonnonvapauslakim me lähtee positiivisesta uskonnon vapauden tulkinnasta. Uskontojen suhde valtioihin vaih telee. Mutta pe ruslinja on Kotirannan mukaan sama. Oheisessa professori Matti Kotirannan haastattelussa pohdi taan monia uskonnonvapauteen liittyviä kysymyksiä Suomessa. Toi saalla kirkot ovat vapaita ja jopa piik kejä valtion lihassa. JUSSI RYTKÖNEN Matti Kotiranta: Religion and Law in Finland. Wolters Kluwer 2021. Näihin tuloksiin tultiin eri lähtökohdista myös sosialistisissa maissa, joissa ateistinen marxilaisuus piti uskontoa harhana, kan san oopiumina. Kotirannan mukaan vastaus ei ole mustavalkoinen. Globaalisti on merkittävää, miten nousevat jättiläisvaltiot Kii na ja Intia löytävät taolaiskungfutselaisbuddhalaiset ja toisaalta hindulaiset juurensa, ja millä tavalla oma uskonperimä otetaan osaksi niiden suurvaltaprojekteja ja kansakuntien missioita. – Siitä seuraavat muun muassa verotusoikeus ja tietyt taloudelli set siteet, kuten valtiovallan armei jaan, vankiloihin ja muihin erityis työmuotoihin palkkaamat papit. Ja valtioiden on otettava huomioon buddhalaisuus siellä, missä väestön suuri osa siihen lukeutuu. Kaikki usko vat johonkin, mutta lait voivat muuttua entistä uskontoneutraa limmiksi ja uskonnollisten oppien, juhlien ja uskonnollisen kielen tuntemus ohentua. – EU:ssa keskeiset sopimukset perustuvat Euroopan unionin oi keuskäytäntöön, jossa jäsenval tiot ovat yrittäneet tulkita perus tuslakejaan uskonnonvapauden, suvaitsevaisuuden, valtion puo lueettomuuden ja uskontojen yhdenvertaisen kohtelun perus teella. Usko liikuttaa maailmaa JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Suomen jäsenyys Euroopan unionis sa toi Kotirannan mukaan aivan uuden valtiollisen yhteistoiminnan ja lainsäädännön kehittämisen. ” ”Yritetään elää säntillisesti ja tehdään hyvää.” Siinäkö täysprofaanin vai hurskaan ihmisen dogmatiikka. J oskus menneinä vuosikymmeninä länsimaisessa poliit tisfilosofisessa ajattelussa saatettiin arvioida, että uskon to tieteellisteknisen edistyksen ja maallistumisen myö tä hiipuisi. Useimmat tutkijat ovat sitä mieltä, että Suomessa on kaksi valtiokirkkoa, vaikka valtion ja luterilaisen kirkon hallinnollinen yhteys on vähentynyt. Toinen tärkeä vaihe oli vuonna 1809 alkanut auto nomian aika ja sil loin säädetty vuo den 1869 niin sa nottu Schaumanin kirkkolaki. Valtiokirkollinen erityisasema näkyy Kotirannan mukaan selvästi perustuslain pykälässä 76 ja siinä, että kirkko on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka asema on määritel ty valtakunnan yleisessä lainsää dännössä. | Kuva: Matti Karppinen ” Suomen perustuslain perusoikeussäännökset on melko suoraan siirretty kansainvälisistä sopimuksista Suomen oikeusjärjestelmään. Siinä us konnonvapautta ja valtion neut raliteettia on pyritty tulkitsemaan modernin demokraattisen valtion kansalaisyhteiskunnan luontee seen kuuluvalla tavalla. Sukupuolineutraalin avioliit tokäsityksen tultua voimaan 2017 kirkko on Kotirannan mukaan joutunut aivan uuteen tilantee seen ”vihkijänä”. Mutta pieleen meni: niin se uskonto vain pysyi maailmassa, mis sä vahvemmin, missä heikommin. Valtiohan on pe rinteisesti tukenut lainsäädän nössään perinteistä perhemallia yhteiskunnan perussoluna, ja kir kolla on ollut tärkeä rooli yhteis kunnassa avioliittoon vihkimisen ja siunaamisen kautta perinteisten perhearvojen ja parisuhteen vah vistamisessa. – Vuoden 1869 kirkkolain us konnonvapaus tarkoitti ensisijai sesti uskonnon harjoittamisva pautta. – On ymmärrettävää, että tämä on synnyttänyt hämmennystä ja kokonaiskirkkona sukupuolises ti eri lailla suuntautuneiden vih kimisessä on ollut vaikea toimia uuden voimaantulleen sukupuo lineutraalin avioliittolain raameis sa, Matti Kotiranta sanoo. Israel on maa ilman ainoa juutalaisvaltio. Myös islamin ja kristinuskon roolit noissa kulttuureissa kuuluvat mie lenkiinnolla seurattaviin asioihin. Näin huolimatta siitä, että valtion ja lu terilaisen kirkon hallinnollinen yhteys on vähentynyt asteittain. – Valtiokirkollisuutta perustel laan tällöin sillä, että luterilaisen kirkon asema on mainittu perus tuslaissa ja kirkolla on sitä koskeva aloiteoikeus kirkkolakia koskevis sa asioissa. Šintolaisuus määrittää edelleen japanilaisuutta. Kehitystä myös vauhditettiin kirkkojen ja uskon tojen vainoilla. Mutta muslimimais sakin nykyaika pakottaa miettimään modernin valtion ja uskonnon suhdetta. Ja jossakin us konnoista tehdään valtion palvelijoi ta. Vaikka laki säädettiin ainoastaan luterilaisen kirkon jäseniä varten, siinä tunnustettiin valtakunnassa olevan myös muihin uskontokun tiin kuuluvia. – Suomessa luterilaisella kirkol la on tietyt siteet valtioon, ja maas samme on säilynyt tiettyjä valtio kirkollisuuden piirteitä. Olennaista on Kotirannan mu kaan huomata, että molempien kirkkojen kirkkolait ovat edus kunnan antamia hallituksen esi tyksiä ja molemmat kansankirkot ovat julkisoikeudellisia laitoksia veronkantooikeuksineen. Vaikka ihminen pysyy uskonnollisena olentona, voi hänen uskon nollisuutensa olla myös erilaista kuin mitä uskonnolliset yhteisöt normina esittävät. EU:hun liittymisen jälkimai ningeissa Suomessa uudistettiin sekä perustuslaki (2000) että us konnonvapauslaki (2003). Islamilaisessa sivilisaatiossa valtion ja uskonnon ero ei euroop palaisittain arvioituna ole aina erityisen selvä. | kolumni | | kirkko ja valtio | Professori Matti Kotirannan uskontoa ja lainsäädäntöä analysoiva perusteos kokoaa laajalti yhteen asiaa koskevaa tietoa. Uskon uusi aika koittaa. – Suomen valtio on uskonnolli sissa asioissa puolueeton, ja evan kelisluterilainen kirkko on oikeu dellisesti ja hallinnollisesti varsin itsenäinen suhteessa valtioon. Moderni valtio on uskontoihin nähden neutraali, mutta ottaa kyl lä huomioon tietyt tosiasiat: suhteessa Suomen valtioon evanke lisluterilainen kirkko ja ortodoksinen kirkko ovat eri asemassa kuin muut uskonnolliset yhteisöt. Vastaava aloiteoikeus sisältyy myös Suomen ortodoksi sen kirkon uuteen 2006 kirkko lakiin. – Esimerkiksi kotimainen yh denvertaisuuslaki on pitkälti EUlainsäädännön täytäntöön panoa. Laissa kansalaisia ei saanut vastoin vakaumusta sitoa luterilaisen kirkon jäsennyyteen eikä estää eroamasta luterilaises ta kirkosta ja liittymästä toiseen kristilliseen kirkkokuntaan
Frisbeegolf teki minuun heti vaikutuksen, se tun tui yksinkertaisesti hauskalta ja mukavalta. Voit myös lähettää viestisi postikor tilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Asiaan vaikutti varmasti hie man sekin, että Akonniemi oli nuorempana heitellyt frisbeetä. Kaikkien vastanneiden kesken ar votaan kirjapalkinto. Hänen on myös helppo nimetä parhain ja surullisin hetki. 1. Ki pinän lajiin hän sai kuusi vuotta sitten, kun Soinin seurakunnan työntekijät tutus tuivat frisbeegolfiin yhdessä. Kaksi suomalaista kirkonmiestä teki matkaa apostolinkyydillä, mutta toisen kunto alkoi varsin pian paljastua huononlaiseksi. Katsomossa on hyvin mielenkiintoista istua, sillä par haimmillaan yleisön ja pelaajien toisilleen tuottama energia on kä sin kosketeltavaa. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. TOMI OLLI Juha Akonniemi kiertää heittelemässä frisbeegolfia sadan kilometrin säteellä kotipaikkakunnastaan Soinista. Viimeviikon mysteerikuvaan tuli useita tunnistuksia. Hän on saa nut lajin parista uusia ystäviä. Kuuluu ko kuvan oikeassa laidassa näkyvä mies myös lauluryhmään. Montako taatelilaija Irakista löytyy. – Vimpelin Saarikenttä taas on upea pelipaikka, siellä riittää tunnelmaa. Kaveri kuunteli aikansa näitä pyyntöjä ja tokaisi sitten: – Vierivä kivi ei sammakoidu, joten turha kurnuttaa. 3. Palkinnon voitti Liisa Peippola Lammilta. 2. Mistä ti lanteesta on kyse. Kisoissa Akonniemi ei ole kui tenkaan käynyt, vaikka heittelee kin eri radoilla noin sadan kilo metrin etäisyydellä kotipaikka kunnastaan. Akon niemi suuntaa ra dalle aina yhdessä toisten harrastajien kanssa. OLLI SEPPÄLÄ T apahtui pyhiinvaelluksella Santiago de Compostelaan. Moni tiesi, että kyseessä on kirkkodraamaryhmä Sacri Ludi. Yksi mies säestää kitaral la ja kolme naista laulaa. Antti Pentikäistä kuvasi Antti Rintala. Lähetä viestisi osoitteeseen toi mitus@kotimaa.fi, otsikkokent tään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Vastaavasti vuosi 2015 oli synkkä Vedon hävitessä ratkaisevan finaa liottelun kotikentällään. Juha Akonniemi tunnustautuu myös innokkaaksi penkkiurhei lijaksi. Harrastajateatteriliiton puheenjohtaja Kaarina Virolainen sohvalla.” | harrastaja | S oinin seurakuntames tari Juha Akonniemi on innokas frisbee golfin harrastaja. Tunnis tatko kuvan henkilöitä. Erityisen lä hellä sydäntä ovat pesäpallo ja Vimpe lin Vedon edesotta mukset. kirkkokahvit | vastaus | 18 KOTIMAA | 24.9.2021 | kasku | | paras juttu | Anna palautetta, Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan nu merossa on mielestäsi paras juttu. 18 19 KOTIMAA | 24.9.2021. – Tuntuu hienolta kehittyä yhä paremmaksi ja saada onnistumi sia. – Heittelen vain omaksi ilokse ni, eivätkä kisat ole suunnitelmis sa. Hän alkoi harrastaa frisbeegol fia heti tutustumispäivän jälkeen ja osti pian myös omat frisbeet. Osalla heittäjistä on käytössä toki enemmänkin kiek koja, mutta minulle tällainen mää rä riittää hyvin. Missä päin Suomea pohjansirkkua esiintyy runsaimmin. Minkä nimisessä yliopistossa Lauri Vartiainen vieraili kertomassa rippikoulusta. Poh joi sja Itä -Su omes sa 2. Hän pyysi tuon tuosta: – Eikös myö poijjaat piettäis pikkuinen paussi. Tämän viikon kuvassa on laulu ryhmä. 450 Kotimaan nro 36 paras juttu -äänestys muodostui kisaksi Antti Pentikäisen haastattelun ja Jumesniemi-reportaasin välillä. Tuolloin töissäkin tuntui pari päivää varsin pahalta, sillä tappio vaikutti mie lialaan. – Mukana oli myös kunnan lii kuntasihteeri opastamassa ja ker tomassa lajista. Minulle frisbeegolf on enem män rentoutumista ja ajatusten nollaamista, eikä niinkään kilpai lemista. – Oli upeaa, kun Veto palasi mestaruuskantaan vuonna 2010. Samalla tulee juteltua muitakin asioita. Kisan voitti yhdellä äänellä Janne Villan tekemä haastattelu ”Rauhantekijä sai pelottoman pään”. Leena Repo kirjoittaa: ”Kuvassa takana keskellä kädet pystyssä on ryhmän perustaja ja ohjaaja Marjatta Haapanen.” Tuomas Nevanlinna kertoo tunnistavansa kuvasta Heli Savolaisen, joka toimi Tapiolan seurakunnassa lehtorina 70-luvun puolivälissä: ”Kävin -75 riparin, jota Heli veti. Akonniemeä kiehtoo lajissa eri tyisesti onnistumisen elämykset. 1. Žili nan ylio pis tos sa Slo vak ias sa 3. | Kuva: Tomi Olli ” Heittojen analysointi kavereiden kanssa tuo lisämielekkyyttä. – Minulle on tärkeää kiertää rataa yhdessä toisten kanssa, sil lä heittojen analysointi kaverei den kanssa tuo lisämielekkyyttä. – Minulla on toistakymmen tä erilaista frisbeetä, niillä pärjää mainiosti. Vastausaikaa on seitsemän päi vää lehden ilmestymisestä. Voit perustella valintasi lyhyesti. Missä ja milloin kuva on otettu. On palkitsevaa ja motivoivaa, kun huomaa harjoittelun tuotta van tulosta. Jos sinulla on tietoa kuvas ta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Koti maan Facebooksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. ”Pentikäinen on juuri sellainen ihminen, asiantuntija ja kristitty, joita tarvitaan sekä ulkomailla että Suomessa”, eräs vastaaja kirjoitti. Tärkeää frisbeegolfissa on myös Juha Akonniemi frisbeegolf muiden ihmisten tapaaminen. Kuvat ker tovat pääosin oman aikansa kir kollisesta elämästä ja tapakult tuurista. Mysteerikuvasarjassa Kotimaa ja Kotimaa.fi julkaisevat kuvia arkistostaan. Pesäpallo on hänen mukaan sa taktinen ja monia ratkaisumah dollisuuksia tarjoava laji, jota on erittäin mielenkiintoista seurata. Huomioithan, että osoitetieto jasi voidaan käyttää markkinoin titarkoituksiin. | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuvaar kistossa on monta laatikollista vanho ja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai mihin se liittyy. Heli on vaalea nainen alarivissä toinen oikealta.” Risto Voipio kirjoittaa: ” Esko Lauha Heli Savolaisen vieressä
asiakaspalvelu@kotimaa.fi Syystarjous Hyvän elämän erikoislehti Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Hänen työhönsä kuuluu erilaisia hallinnon tehtäviä, jäsenrekisterin hallintaa, asiakaspalvelua ja toimistotehtäviä. Saavat nähdä, milloin maalinauha katkeaa.” Pentti siunattiin Kangasalan kirkon tähtikaton alla ja laskettiin hautaan edeltäjiensä viereen 4.9.2021. kappalaiseksi 1.10.21-31.12.22, Jari Lappalainen Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan vs. Hän totesi tulonsa seurakuntapapiksi olleen johdatusta. Viialan kirkkoherrana Pentti oli 1970–1973. Haettavaksi julistetaan: Kylmäkosken vankilan vankilapastorin virka, Sääksmäen seurakunnan kirkkoherran virka ja Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherran virka 15.10.21 mennessä. Kotona oli harmoni, jolla Pentti ja veljensä Jouko opettelivat soittamaan virsiä neliäänisesti. Viialaan suunniteltiin 1960-luvun alussa valtion oppikoulua. KIRJAILIJAN HÄMÄRÄT POLUT LEMMIKKI: LAURA HONKASALO: MINNA KETTUNEN: Jörgen Eriksson kotiutui Tuomasmessuun Eläinlääkärin matkassa Pia Penttala: Ole läsnä lapselle Pappilassa kasvoi 600 humalasalkoa irtonumero 9,50 € 9/21 MATKAILU: SATO ON KORJATTU TRANSILVANIASSA 020 754 2333 . Asevelvollisuuden jälkeen Pentti piti tärkeänä päästä ammattiin mahdollisimman nopeasti. sydän avaimenperän Tilaajalahjana kaunis kullanvärinen sydänavaimenperä strassikivillä. Director musices -arvonimi: Anna Marte. Kiinnostus työstä suuremmassa seurakunnassa sai Pentin hakemaan Kangasalan kirkkoherran virkaa vuonna 1973. Pentin aikana Kangasalan seurakunnan suurin rakennustyö oli kirkon peruskorjaus 1986–87. Pentti Hytönen Rovasti Pentti Hytönen syntyi Kirvussa 18.4.1930 ja kuoli Kangasalla 91-vuotiaana 3.8.2021. 0400 691 610. Me Sirkan kanssa jatkamme 57 vuotta sitten alkanutta yhteiselämäämme Siinä Kaikkein Suurimmassa toivossa. klo 9–11, 29.–30.9. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Hakemukset 11.10.2021 klo 15 mennessä. ilomantsin.seurakunta@evl.fi ILOMANTSIN EV.LUT. Pentti tuli vedenjakajalle vuonna 1970, jatkaisiko koulussa vai hakisiko Viialan kirkkoherran virkaa. Lapsia syntyi kolme. Sivutyönään hän toimi Viialan kirkkoherran apuna. Avioliitto kesti lähes 70 vuotta. Tilaus on määräaikainen. Pentin lapsuusperhe joutui lähtemään kotiseudultaan kahdesti evakkoon. Sähköinen hakemus tulee toimittaa 4.10.2021 klo 12.00 mennessä täyttämällä osoitteesta www.lahdenseurakunnat.fi/info ja asiointi/avoimet tyopaikat löytyvä hakulomake. Hakuohjeet ja lisätietoja: www.varkaudenseurakunta.fi Uskoa, toivoa & rakkautta askel.la BRUNO-KOIRA ON ELVIKSEN KAVERI TULIKO MIEHESTÄ SEKSIVÄLINE. I kappalaiseksi 27.9.21–31.5.23. 1950-luvun alussa oli pula pätevistä kansakoulunopettajista. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Pentin harrastuksiin kuului urheilu ja musiikki. Hakemus diakonian virkaan tulee toimittaa 15.10. Talvella hiihdettiin ja hypättiin mäkeä. Läheisiä herätysliikkeitä olivat evankelisuus ja herännäisyys. Santtu Silventoinen, 27, on aloittanut Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) järjestösihteerinä. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Päivi Liukkonen Hirvensalmen va. | nimitys | Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Arto Maliniemi Hyvinkään seurakunnan sairaalapastoriksi 1.9.21alkaen, Anna Markkanen Tuusulan vs. DIAKONIAN VIRKA Keminmaan seurakunnassa Etsimme toiseen diakonian virkaamme toimeliasta ja kristilliseen lähimmäis rakkauteen sitoutunutta diakonian virkaan kelpoistavan koulutuksen saanutta henkilöä. 044 719 1201 (16.–17.9. + 6,9 snt/min. Heidät vihittiin avioliittoon 28.12.1952. Eläkkeellä Pentin mieluisimpia harrastuksia olivat Kangasalan seurakuntaan ja omaan sukuun liittyvien kirjojen kirjoittaminen sekä aktiivinen liikunta hiihtäen ja pyöräillen. Lisätietoja: Kirkon avoimet työpaikat evl.fi kirkkoherra juha.aronen@evl.fi 040 516 1383 tai seurakuntapastori anne.kilponen@evl.fi 040 585 9322. Teologian opinnot Pentti suoritti koulutyön ohessa vuosina 1957–1962. 24 %. Sydämen koko 3 x 3 cm, pidikkeen kanssa pituus 9 cm. Pentti valmistui ylioppilaaksi 1949. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kirkkoherra Juha Itkonen Tampereen seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajaksi 1.10.21-31.12.22. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi 20 21 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 tiedoksi tiedoksi. Piispa Eelis Gulin vihki hänet papiksi 6.6.1962. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tiedusteluihin vastaa hallintojohtaja Pasi Mäkelä, pasi.makela@evl.fi, puh. Pentti siirtyi eläkkeelle 1992. Viialan Yhteislyseon toiminta alkoi 1962 ja Pentti toimi ensimmäisenä rehtorina vuosina 1962–1969. Kiinnostavat haastateltavat, ja muu lehden sisältö valaisevat hyvää arkea. Pentti kirjoitti omaelämäkertansa Kotikarjalasta opintoihin ja elämäntehtäviin (2010) loppusanoina: ”Erityisen mieluisaa on seurata lasten ja lastenlasten elämää heidän elämänasenteistaan kiitollisena. jumalanpalvelusverkossa.fi palvelusta löydät tulevat lähetykset kuin myös kaikki yli 2400 palvelussa julkaistua jumalanpalvelusta yli 140 seurakunnasta. Asevelvollisuuden hän suoritti Tampereen ilmantorjuntapatteristossa Sulkavuoressa ja Vatialassa sekä 17. Lisätietoja; kirkkoherra Ari Rautakoski puh. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. | kuolleet | | hiippakuntauutiset | Paikkoja avoinna Tule NUORISOTYÖNOHJAAJAKSI hyvään työyhteisöömme Haemme innostunutta, osaavaa ja yhteistyökykyistä työntekijää. Kauniissa lahjarasiassa. Medialähetys Sanansaattajat on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetysjärjestö, joka tukee kristillistä mediatyötä 35 kielellä Aasiassa, Afrikassa ja Euroopassa. klo 9–11, 22.9. Tarjous on voimassa 29.11.2021 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Julistetaan haettavaksi TAMPEREEN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kylmäkosken vankilan vankilapastorin viran Sääksmäen seurakunnan kirkkoherran viran Tampereen Harjun seurakunnan kirkkoherran viran Virkojen hakuaika päättyy 15.10.2021 klo 15:00 . Toisen evakkomatkan jälkeen perheen asuinpaikaksi tuli Nokia. 24 %. Tampereen Pyrintö kutsui pikajuoksijan riveihinsä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. klo 15 mennessä sähköpostitse keminmaanseurakunta@evl.fi Hakuilmoitus löytyy kokonaisuudessaan Kirkon työpaikkatorilta, jonne on myös linkki seurakuntamme kotisivulla, keminmaanseurakunta.fi. Opinnot alkoivat kesällä 1951, ja ensimmäiseksi kouluksi valikoitui kaksiopettajainen Tyrvään Illon kansakoulu, jonka toisena opettajana aloitti vasta valmistunut tuleva vaimo Sirkka. kirkkoherraksi 1.8.21 lukien, kunnes virka täytetään vakinaisesti, enintään 31.7.22 saakka, Kristian Saarnio Hollolan seurakunnan Kuhmoisten-Padasjoen kappeliseurakunnan vs. Parhaimmillaan 100 m taittui aikaan 10,9. Kesälomien aikana Pentille avautui uusi ulottuvuus, Turun kesäyliopisto, jossa hän opiskeli kasvatusoppia, psykologiaa, sosiologiaa ja sosiaalipolitiikkaa. Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Leea Lehtonen Tampereen Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntapastoriksi 1.11.21 alkaen. Raamattu kannesta kanteen -ohjelmaa. Haku 8.10.2021 mennessä. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Pentin lukio-opinnot alkoivat Tampereen II lyseossa. Se alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tilausjakson päätyttyä. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kestotilauksena. Suomessa Sansa kustantaa mm. seurakuntapastoriksi 1.11.21-31.12.22. It.UK:n Santahaminassa. SEURAKUNTA Lahden seurakunnat hakee talouspäällikköä vakinaiseen virkasuhteeseen 1.1.2022 alkaen tai sopimuksen mukaan. Järjestösihteeri on uusi tehtävä Sansassa. Kesällä juostiin ja hypättiin korkeutta. Rovastin arvonimi: Päivi Linnoinen, Arja Majuri ja Anssi Tietäväinen. Hakuilmoitukset ovat kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR-sivustolla: https://rekry.evl.fi/oikotie/#/joblist Haussa varhaiskasvatuksen ohjaaja Tule töihin Varkauden seurakuntaan uuteen virkaan. Hyvinkäällä asuva Santtu Silventoinen on koulutukseltaan yhteisöpedagogi (AMK). ERKKI HYTÖNEN Kirjoittaja on Pentti Hytösen poika. Lukion liikuntatuntien aikana selvisi Pentin juoksunopeus. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Tässä työssä hän pohdiskeli paljon työyhteisön johtamista. Pentti kutsuttiin hoitamaan koulun aloittamisjärjestelyt. Tavoitteeksi tuli suorittaa yliopistollinen loppututkinto. Tilaa nyt helposti ja edullisesti! Askel asettautuu toivon ja myötätunnon puolelle. klo 9–12). Monet sanoivat, että hautajaiset olivat ”Pentin näköiset”. Kampanjakoodi: SYDÄN21 3 kk 32 € Sis. Tyrväältä käsin oli vaikea jatkaa opintoja, joten Pentti ja Sirkka hakivat opettajanpaikat junaradan varrelta ja aloittivat Viialan keskuskoulussa vuonna 1957
Vaimoni työskenteli 1980lu vulla kirkon lähellä kristillisessä huumevieroitusko dissa. Jeesuksen aikana pyhä oli yhtei söllistä. Koordinaattori Pekka Perho, Helluntaiherätys, Seinäjoki. Pe 1.10. Kansallisten mo numenttien kun nostamiseen tarvi taan paljon varo ja. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Matteuksen evankeliumin uutta käännöstä. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Rakennus saa minut tunte maan oloni turvalliseksi. 1:10–17, Gal. Kirkko on läheinen Yhdysvalloista Alankomaihin töihin ja naimisiin muuttaneelle Ed Hockenbergille. 119:105, Ps. Silloin fariseukset sanoivat hänelle: ”Katso nyt! Miksi opetuslapsesi tekevät sellaista, mitä sapattina ei ole lupa tehdä?” Mutta Jeesus vastasi heille: ”Ettekö ole koskaan lukeneet, mitä Daavid teki, kun hänen ja hänen miestensä tuli nälkä eikä heillä ollut ruokaa. Täällä kaikenlaiset ihmiset ko kevat olevansa tervetulleita. A msterdamin keskusta on täynnä upeita van hoja kirkkoja. Eikö ih miselämää varten. Jeesuksen mukaan se ei kulje Tooran kirjaimissa vaan sen tarkoituksessa. Tommy Tabermann on syvällises ti todennut: ”Vain murrettu leipä on kokonainen.” 18. Ma 27.9. Seurakuntapastori Laura Tanskanen, Kuopio. Sapatissa on kaikki, mikä on pyhää. Pastori Juha Virta, Espoo. Natsimiehityk sen aikana juutalaistyttö Anne Frank kuuli molempien kellojen soiton piilopaikkaansa, joka sijait si kirkkojen välissä. Mutta kyllä se herätti myös Jeesuksen intohimon. Pääsiäisenä on koskettavaa nähdä, kuinka ylösnousemuk sen juhlassa kastetaan ja konfir moidaan kristityiksi kääntyneitä maahanmuuttajia ja muita uusia jäseniä. Ravistavasta kokemuksesta kertoo Ilkka Salmensaari. Ulkopuolella rai voavat myrskyt eivät uhkaa mei tä, jotka istumme yhdessä korkean katon alla. Ei siis ihme, että Jeesuksen op pilaiden toiminta viljapellolla sa pattina herätti Tooraa tuntevien intohimot. W Kirkon arkkitehti Hendrik de Keyser on suunnitellut useita Amsterdamiin 1600-luvulla rakennettuja historiallisia rakennuksia. Seu rakuntaan kuuluu valkokaulus kansaa, entisiä narkomaaneja, työläisiä, opiskelijoita ja maahan muuttajia kaikista ilmansuun nista. Ti 28.9. Täs tä syystä pyhä sekä yhdistää että jakaa meitä. Ke 29.9. Hän meni, Abjatarin ollessa ylipappina, Jumalan huoneeseen ja otti uhrileivät, söi ja antoi miehilleenkin, vaikka niiden syöminen on sallittua ainoastaan papeille.” Ja Jeesus sanoi heille: ”Sapatti on ihmistä varten eikä ihminen sapattia varten. DANIELLE MIETTINEN Noorderkerkin ympärillä on kotoisa kaupunginosa, paljon kahviloita ja vilkas tori. Kaikki kurot tuu kohti keskustaa, kohti Kris tusta ja hänen sanaansa. 7:5–13, Mark. Pastori Samuli Korkalainen, Helsinki. Ari Korolainen saarnaa, juontaja Mirkka Salmensaari. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. To 30.9. Pe 1.10. Hänen luova mielensä on tuottanut pal jon siitä kodikkuudesta ja kauneu desta, josta tämä kaupunki tunne taan. Sunnuntaisin hän vei usein haluk kaat Noorderker kiin jumalanpalve lukseen, ja minä lii tyin mielelläni hei dän seuraansa. Sa patti on sellainen pyhä. Mistä se pyhä sitten tulee, jos on tullakseen. 119:97–104, Ps. Jaettu leipä on aina pyhää leipää kaikille ihmisille. 2:23–28. Sairaalapastori Elina Kaunisto, Tampere. Arkkitehti Hendrik de Keyser on suunnitellut molemmat pyhä köt ja paljon muitakin 1600luvun tunnettuja rakennuksia. Sen sijaan useimmille niille, joille jokin asia on pyhää, luet telo pyhinä pidetyistä asioista on pitkä. Jerusalemissa asuessamme ky syin kerran juutalaiselta rabbilta, minkä asian hän ensimmäisenä opettaisi maallistuneelle juutalai selle. | Kirkko & minä | | radio & tv | Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Markuksen evankeliumi 2:23–28 Jeesus kulki kerran sapattina viljapellon laitaa, ja hänen opetuslapsensa alkoivat kulkiessaan katkoa tähkäpäitä. 5:22–26, Mark. Ti 28.9. Evankelista Esko Luukkonen, Parikkala. 136:1, Jes. TV1 klo 10 Älä itke! Jumalanpalvelus Helsingin Vapaaseurakunnan kanssa. Minul le yksi läheisimmistä on Noorderkerk kotoisassa Jor daanin kaupunginosassa. Kirkon ympärillä on paljon kahviloita, ja joka viikko sen vie reen nousee vilkas tori. Housebändiä johtaa Jari Taskinen. Liturgina kirkkoherra Kirsi Hämäläinen. ”Pyhässä ei ole kyse ainoastaan uskonnollisesta vaan ihmismie lelle tyypillisestä rajanvedon lo giikkaa ilmentävästä kategorias ta. Ja kun tuo pyhä teksti sanoo, missä raja kul kee, sitä ei voi ihminen siirtää. Sen oli Jumala piirtänyt jo Toorassa. Tekstit: Ps. Kun arki ei selkeästi erotu pyhästä, mo nien ihmisten elämä muuttuu har maaksi mössöksi. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kristityn vapaus”. Kanttorina Juha Nurmi. sunnuntai helluntaista | Onko enää mitään pyhää. JOUNI TURTIAINEN Kirjoittaja on Espoonlahden seurakunnan kirkkoherra. Kirkon moderni liukuovi avautuu kevyesti myös et sijöille ja haastajille. Näin sanoo Anne Birgitta Pessi, kirkkoso siologian professori. Jos sapatti on pitänyt juutalaiset elossa vuositu hansien ajan, eikö sen tarkoitus ole aina ollutkin pitää ihminen elossa, suojella ihmistä. Kun Markuksen mukaan Jee sus vertaa oppilaidensa toimintaa | 18. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. La 25.9. Urkurina Ville Perkkiö. Tällaista elämää on eletty mo nissa kodeissa varsinkin pande miaaikana, kun työtäkin on teh ty kodissa jokaisena viikonpäivä nä. Kirkkoherra Katri Vilén, Joensuu. Pastori Lauri Maarala, Helsinki. Alttarilla on kaksi kynttilää. Kaikille antiikin juutalai sille oli selvää, missä pyhän raja kulki. Liturginen väri on vihreä. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Elimäen kirkosta. Teologian tohtori Niko Huttunen, Espoo. Vuosi satoja vahvoina kestäneet seinät luovat tunteen jatkuvuudesta ja pysyvyydestä. Vastaus tuli salamannopeas ti: ”Sapatin.” ”Juutalaiset eivät ole aina pitäneet sapattia, mutta sa patti on pitänyt juutalaiset [kan sana elossa]”, hän sanoi. Protestanttinen usko näkyy ra kennuksen muodossa. La 25.9. To 30.9. Saarnaajana seurakuntapastori Mari Lee. Valtavat ikkunat päästävät rakennukseen paljon valoa, mikä muodostaa julistukselle avaran vi suaalisen kehyksen. Kappalainen Kaija Jyrkkä, Hollola. Itse asiassa ”kumppani” on se, jonka kanssa leipä jaetaan ja syödään ( cum panem). Siellä säilyte tään Raamattua, jonka lukeminen ja opettaminen ovat seurakunnan sydän. 22 23 KOTIMAA | 24.9.2021 KOTIMAA | 24.9.2021 pyhä. Uusinta klo 23. Toora itsessään oli niin pyhä, ettei sen tekstiä saanut ih missormin kosketella. Musiikista vastaavat Soile ja Esa-Pekka Mattila. Laajan tut kimuksen mukaan vain yksi pro sentti suomalaisista on sitä mieltä, että mikään ei ole pyhää. Ketä varten sapatti on pyhä. Monet pyhäköt on jouduttu rahapulas sa myymään ravintoloiksi ja gal lerioiksi, mutta täällä kokoontuu edelleen elävä ja uusia ihmisiä ta voittava seurakunta. Näin on siitä huolimatta, että yh teiskunta on muuttunut 24/7yh teiskunnaksi, eikä pyhäpäivis tä enää suuremmin välitetä. Kapteeni Esa Nenonen, Pelastusarmeija, Helsinki. Pyhä on raja, joka erottaa eril leen asiat, joista ei haluta tai koeta voitavan neuvotella”. Pyhästä on tullut sy västi henkilökohtaista. Juontajana nuorisopastori Rebecca Palmi. | ensi pyhänä | MAIJA P. | Kuvat: Danielle Miettinen ” Ulkopuolella raivoavat myrskyt eivät uhkaa meitä, jotka istumme yhdessä korkean katon alla. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Espoon helluntaiseurakunnasta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 26.9. Ehtool lispöytä on kumppanuuden pyhä pöytä: Jeesus jakaa meille itsen sä kokonaan ja me jaamme Hä nen hyvyyttään koko maailmalle. Saarnaajana kappalainen Tuula Ylikangas. Niinpä Ihmisen Poika on myös sapatin herra.” A rjen ja pyhän vaihtelu on ihmiselle terveel listä. Kun Noorder kerk restauroitiin 1980luvulla, Ams terdamin kaupunki ja valtio mak soivat kuluista suurimman osan. Seura kunta haluaa olla ajankohtaises sa dia logissa kaiken sen kanssa, mitä Jordaanissa ja tässä maail massa tapahtuu. Ke 29.9. kuningas Daavidin ja hänen pal velijoidensa toimintaan ylipappi Abjatarin aikana, oleellista on ky symys siitä, missä on pyhän louk kaamaton raja. Penkit ja tuo lit on asetettu saarnatuolin ympä rille puolikaareen. Se on kreik kalainen risti, jonka keskuksessa kohoaa saarnatuoli. Ma 27.9. Seisoessani rakennuksen ovella näen toisen suuren kirkon, Wes terkerkin, tornin. Noorderkerk on yksi varhaisim mista reformaation jälkeen Hol lantiin rakennetuista kirkoista. TV-ohjaus Leif Lindgren. Kun puhumme siitä, mikä meil le kristittyinä on pyhää, liitymme Jeesuksen opetukseen ja esimerk kiin: pyhää on suojella elämää ja pitää huoli sitä, että viljapellon antimet jaetaan nälkäisille. Kenen tahansa koti Ed Hockenberg Noorderkerk, Amsterdam W Alankomaiden pääkaupungissa Amsterdamissa sijaitseva kivinen ristikirkko valmistui 1623. Mukana tuli sopimus, että salissa täytyy järjestää myös kulttuuriti laisuuksia. Ja se, mikä on meille py hää, herättää meissä myös vah voja tunteita: pyhää on puolus tettava, jopa intohimoisesti
Syynä on erityisesti se, että laji muuttaa itäisen Suomen kaut ta. Köhinä jatkui. Pohjansirkku on runsaimmillaan Pohjoisja Itä-Suomen rämeillä ja soiden reunustoilla. En ole tänä vuonna pohjansirk kua nähnyt. Pelkkä keskittyminen yksilöiden ongelmiin ei ratkaise kysymystä työhyvinvoinnista. Palautumista ei voi loputtomasti siirtää, Anu Harjumaaskola sanoo.. – Armoa ja hyvyyttä. Myös lajin kevätmuuton aikaan osuneet otolliset itävirtaukset toi vat arvatenkin Suomeen pohjan sirkkuja enemmän kuin tavalli sesti. Suomessa lajia ar vioidaan olevan noin 200 000 paria. S uomen pesimälinnus toon kuuluva pohjan sirkku ( Schoeniclus rusticus) on esiintynyt tänä vuonna tavallista runsaampana. Esimerkiksi Hyrynsalmen Lu mivaaralla rengastettiin elokuun loppupuolella yhtenä päivänä peräti 292 pohjansirkkua. Pohjansirkuun liittyy pieni ker tomus Venäjän taigalta. – Minä, sinun suojelusenkelisi, oli vastaus. – Tietysti. Kalasta ja oli saapunut soisen lammen rannalle. Pohjansirkun runsaan esiinty misen juuri tänä syksynä arvellaan johtuvan onnistuneista pesinnöis tä. Tosin BirdLifen tiedotteessa kerrotaan, että lajia on nähty etelärannikol lakin tavallista enemmän. Etelä ja LänsiSuomessa se on käynyt vähälukuiseksi. On myös varattava aikaa vapaahetkille ja levolle. >> s.26–29 – Hälyn ja keskeytysten vastapainona työssä on oltava riittävästi taukoja ja mahdollisuuksia keskittyä. – Miksi sinä köhit. Kun hän lopulta pyyhki kyyneleensä, hän näki edessään pomppivan pohjansirkkupoikueen. Niinpä ajattelin ilmaista it seni, jotta tulisit toisiin ajatuksiin. Se viihtyy soiden ja rä meiden laitamilla, mistä joh tuen harva ihminen pääsee sitä näke mään. Suojelusenkeli rämeikössä Pohjansirkku viihtyy ympäristössä, jossa ihminen ei viihdy. Pohjois ja ItäSuomi ovat poh jansirkun runsainta esiintymi saluetta. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, kaiken luoja, armon ja hyvyyden sydämiimme tuoja. – Mitä te hengitätte. Asiasta kertoo lin tutieteellisten yhdistysten yhteen liittymä BirdLife Suomi ry. Ne ovat meistä enkeleistä kuin savu. – Onko enkeleillä keuhkot. Äkkiä kalastaja kuuli takaansa köhinää. Pohjansirkku on Suomessa ja koko levinneisyysalueellaan taan tunut laji. Kalastaja puhkesi itkuun. Mies palasi kotiin vaimonsa ja lastensa luokse. Aamen. Kansainväli sesti pohjansirkku on luokiteltu uhanlaiseksi. Meillä kanta väheni 1970luvun lopulta 2010luvulle jopa 80 prosenttia. tiedot teessaan, jonka ilahtuneena luin. Työpaikalla on yhdessä jatkuvasti määriteltävä, mikä riittää, sanoo työterveyspsykologi Anu Harjumaaskola. Hän oli päättänyt hu kuttautua, mutta sytytti sitä en nen viimeisen nuotionsa. – Kuka siellä, kalastaja huusi. | Kuva: Sami Tuomela / BirdLife Suomi 24 KOTIMAA | 24.9.2021 luomakunta luomakunta 24 5 21 AIHEENA: Työssä jaksaminen Työuupumus on lisääntynyt Jumalan valtakunnan työ ei lopu tekemällä. Mies kääntyi, mutta ei nähnyt mitään. – Miten nuotion savu siihen liit tyy. – Nuotion savu menee keuh koihini. Itse asiassa edellises tä kohtaamisestamme on jo pitkä aika. Kun synkät ajatukset täyttävät mielen, anna enkelisi köhiä, ja lintujesi laulaa uuden päivän iloa. – Sinulla on synkkiä ajatuksia
Ihminen on peri aatteessa aina puhelimen ja säh köpostin tavoitettavissa. | Kuva: Jukka Granström TEKSTI | EMILIA KARHU 24.9.2021 24.9.2021 26 27. työhyvinvointi | Nykyään ei riitä, että huolehditaan työn fyysisestä ergonomiasta. Tutkimusten mukaan joka nel jäs suomalainen kärsii vuosittain jonkinasteisesta työuupumukses ta ja vakavasta työuupumuksesta 2–4 prosenttia väestöstä. | työuupumus | Uupumista on vaikea tunnistaa itse T yöuupumus on selkeäs ti lisääntynyt viime vuosina, sanoo lähes 30 vuotta työterveys lääkärinä työskennel lyt Arja Vataja Jyväskylästä. – Haastavaa on, että työnteki jöiden tulee olla yhtä aikaa muu toskykyisiä ja ymmärtää erilai suutta ja toisaalta säilyttää tradi tiota ja vaalia pysyvyyttä, Harju maaskola sanoo. Myös yhteistyötaitojen ja val mentavan työotteen merkitys on korostunut seurakuntatyössä. Lisäksi tyypilli siä hälytysmerkkejä ovat työn ilon katoaminen, riittämättömyyden tunteet, kyynistyminen, työpaikal lakin mahdollisesti havaittu ärty neisyys ja eristäytyminen, runsaat lyhyet sairauspoissaolot, heikenty nyt työnlaatu tai henkilölle epätyy pilliset tunteenpurkaukset. | Kuva: Kristiina Kontoniemi » Palaute ja kiitos kaikilta suunnilta on tärkeää. – Työn vaatimukset, kuten on gelmanratkaisu, vastuu ja tunne kuormitus, ovat usein työn suola. Lisäksi kaikkien on opeteltava jatkuvas ti uusia tietoteknisiä taitoja, mikä kuormittaa erityisesti ikääntyneitä työntekijöitä. Nii hin sopeutuminen vaatii aktiivis ta tiedottamista ja työntekijöiden aitoa kuulemista. – Moni tulee puhumaan vatsa kivuista, rytmihäiriöistä tai uni vaikeuksista, miettii ferritiiniar voja tai kilpirauhasen mahdollista toimintahäiriötä. – Nuoret, yritteliäät kolme kymppiset ovat yksi uupuva jouk ko nykyyhteiskunnassa. Myös ikääntyville nykyaika aiheuttaa erityistä kuormitusta. Hälyn, häiriöiden ja keskeytys ten vastapainona on oltava riittä västi taukoja ja mahdollisuuksia keskittyä. – On tarkkailtava, miten työ sopii yhteen aivoterveyden kans sa. – On tärkeää, että esimies tai työkaveri ottaa rohkeasti ja em paattisesti puheeksi havaintonsa ja kysyy, onko kaikki hyvin. Kai kissa työtehtävissä on oltava tark kana myös kognitiivisen ergono mian kanssa. Hän toimii myös luottamusteh tävissä kotiseurakunnassaan Por voossa. Pitkäkestoinen stressi ai heuttaa työuupumusta, joka altis taa sairastumiselle ja hidastaa toi pumista. Ko tiolosuhteista ei pidä udella, jol lei ihminen itse niitä ota puheeksi, mutta työasioista voi kysyä, onko niissä jotain hankalaa ja ongel mallista. Henkisesti ja fyysisesti kuormittaviin työtilanteisiin tulisi puuttua jo ennen kuin ne johtavat sairauslomiin. » Haastavaa on, että kirkon työntekijöiden tulee olla muutoskykyisiä ja ymmärtää erilaisuutta ja toisaalta säilyttää traditiota ja vaalia pysyvyyttä, Anu Harjumaaskola sanoo. Työterveyspsykologin mukaan Suomessa on käsillä mielenterveyskriisi. Erityisen suuri ruuhkahuippu uupumisissa näkyy Vatajan mukaan loppuke väästä ja marraskuun pimeydessä. Arja Vatajan mukaan erityisen suurta kognitiivista kuormitusta työntekijöille aiheuttaa nykyään digitaalisuus. On myös varattava riit tävästi aikaa vapaahetkille ja le volle. Hän on hoitanut reilut 10 vuotta työk seen myös suuren Jyväskylän alue seurakunnan työntekijöitä. Kaikki tämä voi kuitenkin joh tua uupumisesta. Ongelmia tulee, jos työhön tarvit tavat voimavarat, kuten käytet tävissä oleva aika, osaaminen ja työssä saatu tuki, ovat pitkäkes toisesti epäsuhdassa vaatimusten kanssa. Uupumiselle altistavat jatkuva kiire ja liiallinen työmäärä, rooli ristiriidat, kyvyttömyys vaikuttaa omaan työhönsä, epäoikeudenmu kainen kohtelu, tuen puute ja yh teistyöongelmat. Tilanteen jatkuva tarkkailu on tärkeää eli esimiestyölle on varattava riittävästi aikaa, sanoo työterveyslääkäri Arja Vataja Jyväskylästä. Harjumaaskola painottaa, että työn fyysisestä ergonomiasta huo lehtiminen ei nykyään riitä. Usein uupunut pelkää myös sairastavansa muis tisairautta, koska unohtelee asioi ta yhä enemmän eikä pysty keskit tymään. Lisäksi on kyettävä tyytymään riittävän hyvään suoritustasoon. Vatajan mukaan on tyypillistä, että henkilö ei itse ymmärrä alka vansa uupua. Aivoterveydestä on huolehdittava Työhyvinvoinnissa on aina kyse työn ja sen tekijän välisestä suh teesta, sanoo työterveyspsykologi ja kirkon eri organisaatioita kon sultoinut Anu Harjumaaskola. On tarkkailtava jatkuvasti, miten työ sopii yhteen aivoterveyden kanssa. Seurakunnissa kuten muissa kin työyhteisöissä on tapahtunut viime vuosina valtavasti muutok sia, jotka myös kuormittavat. Palautumista ei voi loput tomasti siirtää
| Kuva: Hanna Jutila pohjainen työ sekä työajattomuus. Vatajan mukaan masennus on usein terveen mielen reaktio ylit sepääsemättömään elämäntilan teeseen. – Erityisesti kirkon töissä oman henkisen työkalun on oltava kun nossa, jotta voi auttaa muita. Stressitön, häiriötön, muuttumaton ja kes keytyksistä vapaa työ on Kaupin mukaan epä realistinen haave, jota ei kannata tavoitella. Ne ennalta ehkäisevät myötätuntouupumusta ja sijaistraumatisoitumista ja aut tavat hahmottamaan oman osaami sen rajat, Harjumaaskola sanoo. Hänen mukaansa työssä jaksamisesta 90 prosenttia muodostuu siitä, kuinka hyvin työ paikan prosessit, raken teet ja organisaatio sopi vat siihen, mitä yritetään saada aikaiseksi. EMILIA KARHU Hengellinen musiikki lataa suntio Hanna Jutilan akkuja. Mukana voi olla myös työfysioterapeutti, luottamus mies, tukihenkilö tai työterveys psykologi. Mikä auttaa jaksamaan työssä. Näitä piirteitä, jotka ovat ikään kuin kaksiteräinen miekka, ovat esimerkiksi työn vapaus ja itsenäisyys, tunnetyön suuri määrä, erityisen lähellä omaa identiteettiä oleva arvo » Palveleva johtaminen tukee tutkitusti työntekijöiden työkykyä. Har jumaaskolan mukaan Suomessa on käsillä mielenterveyskriisi, jota koronapandemia on syventänyt. Työpaikalla on yhdessä jatkuvasti määriteltävä, mikä riittää. – Palveleva johtaminen edistää tutkitusti työyhteisön toimivuutta ja työn sujuvuutta sekä tukee työn tekijöiden työkykyä. | Kuva: Jukka Granström 24.9.2021 24.9.2021 28 29. Viisas johta ja hyödyntää työnohjaajia ja työ yhteisökonsultteja, joita kirkkokin on kouluttanut satoja. Aloit teen sellaiseen voi tehdä työnte kijä itse, työnantaja tai työterve yshuolto. Myös ystä vien kanssa kahvittelu ja muut yhteiset hetket antavat voimia, samoin oma perhe. Näin taataan, että heidän työkykynsä pysyy yllä sekä nykyisessä työs sä että pitkällä tähtäimellä koko työuran ajan. – Oma työote kehittyy psyykki sen kasvun myötä, joka tapahtuu usein haasteiden selättämisen ja kriisien kautta. Myös Vataja painottaa mieluis ten harrastusten ja ystävien mer kitystä hyvinvoinnille ja palautu miselle. Vataja kertoo käyvänsä työky kyneuvotteluja viikoittain. Käsillä on mielenterveyskriisi Työolosuhteiden ja elämän yleisen rytmin ja vaatimustason muutos ei ole seurauksiltaan pieni asia. Hengellisellä musii killa on minulle suu ri merkitys. Lisäksi aiheutuu paljon epäsuoria kustannuksia ja inhimillistä kär simystä. Tilanteen jatkuva tarkkailu on tärkeää eli esimiestyölle on va rattava riittävästi aikaa, Vataja sa noo. Samoin omakohtainen usko an taa voimia ja näköaloja. Erityisen vaikeaa perheelä män, työn ja levon yhteensovitta minen on niissä perheissä, joissa molemmat aikuiset tekevät työaja tonta tai viikonloppuun painottu vaa työtä. voimavarat ovat kaksiteräinen miekka Arja Vatajan kokemuksen mu kaan seurakunta ottaa työnanta jana työkykyongelmat aktiivisesti käsittelyyn ja ihmisten työnkuviin pyritään löytämään heille sopivia joustoja. Älä koskaan vähättele, vaan kiinnostu ja pyydä kertomaan lisää. Työnantaja on vastuussa työntekijän jaksamisesta Työturvallisuuslain mukaan työn antaja on vastuussa siitä, että työntekijät eivät kuormitu liikaa henkisesti eivätkä fyysisesti. Palaute ja mahdollisuus kehittyä kantavat Jaksamista, työmotivaatiota ja voimavaroja lisää mahdollisuus kehittää omaa työtään ja kehit tyä samalla itse, Harjumaaskola toteaa. Lisäksi ihminen tarvitsee tunnetta siitä, että hal litsee vapaaaikaansa ja voi silloin toimia omilla ehdoillaan, Harju maaskola sanoo. Samal la aikavälillä mielenterveyssyistä myönnettyjen eläkkeiden määrä on lisääntynyt 25 prosenttia. Työssä jaksamisen kannalta myös hyvä työilmapiiri on todella tärkeä. Työn it senäisyys ja abstraktit tavoitteet mahdollistavat tämän. Pyrin huolehti maan riittävistä yöu nista, se on jaksamisen perusedellytys. | teema | Organisaatiopsykolo gi Antti Kauppia vai vaa se, että suomalainen työuupumuskeskustelu keskittyy niin usein yksi löihin. – Kuormitushuippujen, kuten leirien, pääsiäisen tai joulun jäl keen, on erityisen tärkeää varata kalenteriin riittävästi aikaa pa lautumiseen. Tärkeä on myös toimiva työyh teisö, jossa osoitetaan arvostusta ja kiinnostusta muita kohtaan ja ilmapiiri on empaattinen. Nykymaailmassa ta pahtuu valtavalla tah dilla muutoksia tekno logiassa, taloudessa, yh teydenpidon tavoissa ja asiakkaiden vaatimuk sissa. – Se on kuin korjaisi vuotavaa kattoa laitta malla ämpäreitä alle. Johdolta vaaditaan rohkeutta konkretisoi da tavoitteet, Harjumaaskola pai nottaa. Kysy, miten voin olla avuksi työn tekemisen edellytys ten parantamisessa. Lisäksi työn tavoitteiden pitää olla selkeitä ja työssä onnistumisen kriteerit määritelty. Suntion työ on vaih televaa. Tämä hoitaa myös päätä. Kirkon työssä on erityisen tärkeää, että on foorumeita keskustella työn ja itsen suhteesta ja selkiyttää tätä rajaa, Anu Harjumaaskola sanoo. – Olennainen kysy mys työhyvinvoinnin kannalta on, pystytään kö nämä muutokset ym märtämään yhdessä ja kyetäänkö niihin myös mukautumaan yhdessä olosuhteiden vaatimal la tavalla. Jyväskylän seurakunnassa mo duulityöaikakokeilu aiheutti Vata jan mukaan ensin suurta vastus tusta, mutta nyt moni kokee, että työn hallinta on parantunut ja eri arvoisuuden tunteet vähentyneet. Uupumissairauslomien yhtey dessä pidettävässä työterveysneu vottelussa tulisi aina sopia, mitä voidaan muuttaa, jotta työntekijä ei uuvu uudelleen. – Sen sijaan tulisi pohtia, miten voisimme tukea toisiamme töis sä kiireestä ja painees ta huolimatta ja keskit tyä olennaiseen. Lisäksi on kyettävä priorisoi maan ja tyytymään riittävän hy vään suoritustasoon. Lisäksi viikkoaika taulussa pitäisi olla säännöllises ti kaksi peräkkäistä vapaapäivää. | Kuva: Jukka Granström Työterveyslääkäri Arja Vatajan mukaan erityisesti kirkon töissä oman henkisen työkalun on oltava kunnossa, jotta voi auttaa muita. Harjumaaskolan mukaan jak samista tukee kokemus siitä, että tulee työpaikalla oikeudenmu kaisesti kohdelluksi. EMILIA KARHU Stressitön ja keskeytyksistä vapaa työ on nykyään epärealistinen haave, sanoo organisaatiopsykologi Antti Kauppi. Tutki musten mukaan nämä kuitenkin vasta pysäyttävät kuormittumisen. Lisäksi harrastan liikuntaa ja pyrin syömään moni puolisesti. – Sielunhoitotyössä hyvä koulu tus, jatkuva työnohjaus ja organi saation tuki korostuvat. Koskaan ei ole samanlaista viikkoa tai edes päivää. Hanna Jutila, suntio, Lohja Työssä jaksamisen kan nalta on tärkeää, että koen työni merkityksel liseksi. – Kirkon piirissä on edelleen paljon vapaita taiteilijoita ja oman työnäkynsä pohjalta toimivia sekä jonkin verran myös heitä, jotka jättävät työnteon vähälle. – Jotta voimavarat palautuvat ja lisääntyvät, ihmisen kannat taa vapaaajalla harjoittaa taitoja, jotka tarjoavat haastetta ja oppi miskokemuksia. – Kirkon työssä on erityisen tär keää, että on foorumeita keskustel la työn ja itsen suhteesta ja selkiyt tää tätä rajaa. Mielenterveyshäiriöiden perus teella sairauspäivärahaa saavien määrä on lähes kaksinkertaistunut kolmen vuoden aikana. | Kuva: Antti Kauppi Työpaikalla on määriteltävä, mikä riittää Vatajan mukaan jaksamisen kan nalta on tärkeää, että ihminen pystyy vaikuttamaan vuorokau sirytmiinsä ja viikkorytmiinsä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana Kauppi on tullut vakuuttuneeksi siitä, että pelkkä keskit tyminen yksilöiden on gelmiin ei ratkaise ky symystä työhyvinvoin nista. Tavoitteiden toteutumis ta on tarkasteltava säännöllisesti. – Lisäksi omasta kehostaan kannattaa huolehtia, syödä ter veellisesti ja harrastaa liikuntaa. Sitä on hyvä saa ”Yksilöihin keskittyminen on kuin korjaisi vuotavaa kattoa laittamalla ämpäreitä alle” da sekä työkavereilta, esihenkilöltä että asiakkailta. – Neuvottelut auttavat usein myös työyhteisön muita työnte kijöitä, koska ne tekevät työnteon haasteita näkyviksi ja auttavat kor jaamaan ongelmia. Lisäksi työntekijällä on velvol lisuus kertoa esimiehelleen, jos hän havaitsee resurssiongelmia tai muita uhkia jaksamiselleen. Välillä on osattava myös jättää tekemättä asioita, mutta siinäkin pelisäännöt pi tää sopia yhdessä. Harjumaaskolan mukaan seu rakuntatyön vahvuudet ja voima varat voivat kääntyä myös vaati muksiksi. Sen ylläpitämi sessä auttaa erityisesti hyvä esimiestyö. Vapaita kin osuu sekä arkipäi viin että viikonloppui hin. Kaikkien on tiedettävä, mitä tehdään, miksi tehdään ja miten tehdään. Seurakuntatyössä tämä ei aina toteudu. Organisaatiot, joita ei kehitetä, taantuvat. – Tilanteisiin tulisi puuttua jo ennen kuin ne johtavat sairauslo miin. Liiallinen vaativuus itseä kohtaan ja yliko rostunut velvollisuudentunto tai miellyttämisen halu uhkaavat jak samista. Kuuntelen sitä päivittäin automat koilla ja kotona. Hyvä johtaminen selkiyttää työ tä ja luo sille tarvittavat edellytyk set. Hyvä johtaja kannustaa myös op pimaan uutta ja tarttuu rohkeasti ongelmiin. – Myös organisaation tasol la kehittämiseen on kiinnitettävä huomiota. Työkuormitusta voidaan arvioida, kun myös työajatonta työtä teke vät kirjaavat työtuntinsa. – Mielen sairauksien vuosi kustannukset ovat laskentatavas ta riippuen 7–11 miljardia euroa. – Palaute ja kiitos kaikilta suun nilta on tärkeää. Palautumisen kannalta olen naista on säännöllinen henkinen irrottautuminen työasioista sekä rentoutuminen, joka vähentää stressihormoneja kehosta. Työntekijä kan nattaa myös ohjata matalalla kyn nyksellä työterveystarkastukseen, Harjumaaskola sanoo. – Jumalan valtakunnan työ ei tekemällä lopu. – Esimiehen on puututtava on gelmiin heti
Myös itselleen on oltava solidaarinen Riikka miettii, että osaamme olla hyvinkin joustavia työnantajan suuntaan. – Tunsin sisälläni, että jokin minua kaihersi, mutta minulla ei ollut keinoa päästä sen asian yli. Samalla kur kistettiin myös hänen elämänhis toriaansa. Sairasloman aikana käydyt keskustelut ja työnohjaus saivat Riikan ajattelemaan työelämää uudella tavalla. Ihmettelen, miksi seurakunnis sa ei aina muisteta sitä, että kaik ki työtehtävät ja työalat ovat tär keitä. | teema | Kun elämästä häipyi luovuus ja ilo R iikka (nimi muutet tu) työskenteli joitakin vuosia sitten eräässä seurakunnassa kasva tustyön parissa kah dessa eri tehtävässä, kahden hy vin erilaisen kohderyhmän kans sa. Omaa hengellisyyttäni voin hoitaa muual lakin kuin kotiseurakunnassani. – Suorittamani tutkinnon myötä sain valmiuksia uudenlaisiin teh täviin. Riikka näkee kirkollisen työn yh tenä perusongelmana kysymyksen työn määrästä. – Jos olit ollut viikonlopun töis sä ja sitten pari päivää vapailla, tehtävät kasaantuivat lisää. Hyötyliikuntakin jäi pois, mikä vain pahensi uupumusta. Tavoitteena ihmisen kokoinen työmäärä Entä voisiko työkavereiden rooli toi sen uupumuksen tunnistajana olla nykyistä suurempi. Tauti ei millään talttunut. Ennen nykyistä työtään Riikka teki välillä hommia keikkapohjai sesti myös muualla kuin seurakun nassa. Tuli vir heitä ja väsymys kasvoi. Mutta osaammeko olla solidaarisia itsellemme. Riikka avautui kertomaan lää kärille perusteellisesti tilantees taan. Kouluttautumalla kohti muutosta Pitkittyneen sairasloman aikana Riikka oli sisäistänyt tarpeensa toteuttaa suurempi muutos. Asia on luonnollisesti hyvin hie novarainen. Työterveys lääkärin ja työnohjaajan kans sa hän oli perannut tilannettaan juurta jaksaen. Tilanteen purkautuminen läh ti liikkeelle aivan arkisesta fluns sasta, jota Riikan piti jäädä pote maan. Välillä tein vapaapäivinä pikku hommia pois. Toki sitäkin ratkaisua välillä mie tin. Hän kertoo olevansa nykyisin en tistä tietoisempi uupumisen vaaras ta. Hän päätti kouluttautua lisää. VESA KEINONEN rajat ja kohtuus | Uupuminen otti kuin varkain otteen seurakunnan työntekijästä. Uupumuksen ja toipumisensa myötä Riikka on pohtinut työkult tuurin lisäksi myös kirkkoon koh distuvia valtavia paineita. Miten voisi luontevas ti ottaa puheeksi sen, jos huomaa, että kanssatyöläisen vire ei ole ihan kohdillaan. – On tullut selvästi enemmän ra kenteita siihen, miten työntekijöi den uupumukseen pystytään puut tumaan. Se on kui tenkin eri, missä hän vuosia sitten uupui. Riikka on iloinen siitä, että kirk ko on työnantajana myös kehitty nyt. Myö hemmin ajatellen kyse oli jonkin laisesta alkusoitosta sille, että kier rokset olivat liian kovat. Riikkaa harmitti myös se, että hänen työtään ei aina noteerattu. Fokukseen nostettiin myös pe rushyvinvointi, esimerkiksi nuk kuminen. Hän kertoo, että tehtävänku vaukset olivat epäselvät. Viimein oli mentävä työterveys lääkärin puheille. Työtä kahdelta eri työalalta kasaantui Riikankin työpöydälle, ja ylitöitä alkoi kertyä kuin huo maamatta. | Kuva: Pixabay / chenspec | minun tarinani | dän työstäni ja se innostaa minua. Olin kehässä, joka vahvisti itseään. – Sehän syö työntekijää, jos ponnisteluistasi huolimatta koet olevasi jonkinlainen assistentti. Puhumme Riikan kanssa sii tä, edellyttääkö seurakuntien työkulttuuri sitä, että mukana toiminnassa ollaan jopa vapaa ajalla. Oliko unta riittävästi ja oliko se laadukasta. Samaan aikaan kuitenkin kavahdan sitä, että samoista asioista tapellaan kirkossa vuodesta toiseen. – Nyt kun olen jälleen kirkon töissä, tunnen oloni kotoisaksi. Sen pitäi si vastata niin monenlaisiin yhteis kunnassa esiintyviin kysymyksiin. Esimerkiksi erilaisia tilaisuuksia piti uutterasti suunnitella ja to teuttaa, mutta kiitokset niistä me nivät lopulta aivan muille. – Itse mietin niin, että palvelen työssäni seurakuntaa. Ei kannata erehtyä kuvittelemaan, että pystymme tekemään määräämme enempää. – Miten saisimme räätälöityä jokaisen työmäärän niin, että siitä tulisi ihmisen kokoinen paketti. – Vaikka minulla oli rankkaa, ei se ajanut minua pois kirkon töistä. Riikallakin alkoi esiintyä fyysisiä oireita. Vapaaajal lani minulla ei ole kiinnostusta mennä seurakunnan tilaisuuksiin. Hän sai ensiapuna kaksi viikkoa sairauslomaa, ja sen päälle kirjoitettiin vielä toiset kaksi viik koa lisää. Työstä ja koko elämästä häi pyi luovuus ja ilo. – Jos olen jonakin työviikkona tehnyt paljon ylitöitä, onko minulla kanttia lopettaa työt perjantaina jo kolmelta, jotta pääsen ajoissa mö kille. Vai päivystänkö velvollisuu dentuntoisena sinäkin päivänä toi mistolla puoli viiteen. Jatkamme tarvittaes sa päivää iltaan asti ja venymme muutenkin. – Sen jälkeen sairauslomaa jat kettiin yhteensä noin kolmeen kuukauteen asti. Monen kohdalla pu hutaan aidosti kutsumusammatis ta, ja työn imu voi välillä olla kova. Kroppa hälytti, flunssa ei talttunut Monen tekijän yhteisvaikutukse na Riikan uupumus vain lisään tyi. Kun stressi ylittää tietyn rajan, monella pettää ensimmäisenä kroppa. Molemmissa tehtävissä nouda tettiin tuntityöaikaa. – Entä olinko muistanut syödä säännöllisesti, ja niin, että ruokailu on samalla myös virkistävä tauko. Enkä silti koe olevani yhtään huo nompi kirkon työntekijä. Tuntosarvet ovat kaiken menneen seurauksena kehittyneet hoksaamaan riskit. Edeltä jänikin oli lähtenyt toisiin töihin, kun hän oli todennut, että tehtä vät olivat ylimitoitettuja tuntimää rään nähden. – Tehtävissä oli ollut ennen mi nua paljon vaihtuvuutta. Tällä hetkellä Riikka kertoo voivansa hyvin. Niiden pitäminen yli työvapaina ei aina ollut helppoa. Pi » ”Olin kehässä, joka vahvisti itseään.” Riikka kertoo olevansa nykyisin entistä tietoisempi uupumisen vaarasta. – Aluksi vähättelin niitä. Riikalla ei ole kysymykseen valmista vastausta. 24.9.2021 24.9.2021 30 31. Työnja kokaan ei ollut loppuun asti mie titty. Olin niin väsynyt, että työpäivän jälkeen en jaksanut tehdä juuri mitään. Rohkaisulla ja kannusta misella on suuri merkitys työhyvin vointiin. – Minusta pienellä kysymyk selläkin voi saada asian hännäs tä kiinni. Tuntosarvet ovat kaiken men neen seurauksena kehittyneet hok saamaan riskit. – Hän sitten ymmärsi kysyä sen laajemman kysymyksen: ”Miten sinä voit?” Sen kautta tilanne läh ti purkautumaan. Huonoin seurauksin. – Annan itselleni välillä vähän kuin läksynä erilaisia ohjeita: ”Älä unohda syödä lounasta.” ”Mene ajoissa nukkumaan, äläkä ota sitä kännykkää vuoteeseen mukaan”, Riikka hymyilee. Ja kunpa muistaisimme antaa toisillemme rohkaisevaa pa lautetta. Huomio perusasioihin Riikka palasi pitkän tauon jälkeen töihin ajatusmaailma melkoisen paljon muuttuneena. – Elin aika pitkään sinkkuna, ja silloin annoin todella paljon it sestäni työlle. Se oli ihanaa ja sopi siihen elämäntilanteeseen – mutta toisaalta kova työskentely oli myös vaarallista. Hän työskentelee edelleen seurakunnassa. Todellisuus tuli kuitenkin eteen; jos olen vielä pi dempään töistä poissa, niin palkka ei tule täysimääräisenä. Riikka huomauttaa, että keskus telua käytiin myös siitä, onko työ ottanut liiankin suuren osuuden hänen elämässään
Sen runko ja materiaalit tulevat Mieli ry:ltä, mutta kurssi muodostuu vahvasti osallistujien sa näköiseksi. Sisäisten kehittäjien tavoitteek si nousi tuuppia työkavereita avoi muuteen, luottamukseen ja yhteen hiileen puhaltamiseen yli työala ja tiimirajojen. | parhaat käytännöt | yhteen hiileen | Hankalia asioita ei aina uskalleta nostaa työpaikalla esiin omalla nimellä. Hyvä työilmapiiri on jokaisen vastuulla. Ihmisluontoon kuuluu Luuk kosen mukaan taipumus palkita samanmielisiä ja rangaista erimie lisiä. Ahosen lisäksi sisäisiksi ke hittäjiksi lupautuivat luottamus miehet diakoniatyöntekijä Raija Hallikainen ja toimistosihteeri Mirka Karhunen sekä tiedotta ja Sini-Marja Kuusipalo. – Tulimme siihen tulokseen, että kaikille sattuu ja tapahtuu. Jokainen vuorollaan kehittäjäksi Hiippakunnan kehittämishanke päättyi jo viime vuoden lopussa, mutta sisäisten kehittäjien toimin ta jatkuu ja laajenee Siilinjärvel lä. EMILIA KARHU » Sanaiset arkut alkoivat aueta ja saimme tosi monien työntekijöiden äänen kuuluville. Käsiteltävät aiheet ovat va kavia, mutta kursseilla kukki myös huumori. Kirkossa moni tekee henkisesti vaativaa työtä. Moni olisi toivonut kurssin jatkuvan pidem pään. Kyseessä on Suomen mielen terveys ry:n eli Mieli ry:n kehitte lemä koulutuskonsepti. Veimme esimer kiksi työntekijöiden parannus ehdotuksia nimettömästi tiedok si kehittämisryhmään, Ahonen kertoo. Luukkosen mukaan on erityi sen arvokasta, että Mielenterve yden ensiapu® koulutuksen jäl keen jotkut uupuneet työnteki jät ovat saaneet rohkeutta hakea apua. – Meidän on oltava koko ajan hereillä sen kanssa, että työym päristömme olisi armahtava, sal liva ja vuorovaikutukseen pyrki vä. – Se ei ole luennoiva vaan kes kusteleva koulutus. Heistä Siilinjärven seurakunnassa työs kentelee edelleen Ahonen ja Hal likainen. – Vaikka monet teemat ovat alojensa asiantuntijoille ennestään tuttuja ja tavallisia, niistä nousi esiin ryhmissä uusia näkökulmia, syvyyksiä ja ahaaelämyksiä. Saanko mokata. Kuopion hiippakunnan kaksivuotinen työhyvinvoinnin kehittämishanke poiki Siilinjärven seurakunnassa idean työpaikan sisäisistä kehittäjistä, jotka jatkavat projektin jälkeenkin. Työn ja mielenterveyden suhde on tärkeä Työ on tärkeä ja ajallisesti suu ri osa ihmisen elämää. Jokainen työntekijä haastetaan vuorollaan sisäiseksi kehittäjäksi eli osallistumaan erilaisiin työryh miin. Voimme edistää muiden hyvää vain, jos voimme itse hyvin. Kun hiippakuntasihteeri Mirva Kuikka ehdotti hänelle kolmisen vuotta sitten ryhtymistä kirkon sisäiseksi Mielenterveyden ensia pu® kouluttajaksi, hän ei epäröi nyt. Koulutus hoitaa, virkistää ja uudistaa Ennen koronaa Saila Luukko nen ehti ohjata yhdessä Rovanie men seurakunnan diakonin Marja-Leena Kivilompolon kans sa kurssit Kalajoella ja Kemissä. – Huolehdimme ideoiden ja sovittujen asioiden saattamises ta käytäntöön. Toivoi sin erityisesti kirkon työnteki jöiden rohkaistuvan puhumaan myös mielentervey destä avoimes ti. – Jatkossa tiimit käyvät ne läpi aina syyskauden aluksi ja pohti vat, miten muiden kohtelu omas sa tiimissä sujuu. Mielenterveyden ensiapu® -koulutus toimii hyvin myös tiimipäivänä. Juuri työntekijöiden edusta jien ehdotuksesta syntyi työyhtei söömme sisäiset kehittäjät. Samaa mieltä on Oulun tuomiokirkko seurakunnan diakonissa Saila Luukkonen. Kuva: Sanna Lappalainen koulutus | Itsereflektio auttaa kohtaamaan mielen ongelmien kanssa painivia seurakuntalaisia ja huolehtimaan työyhteisön hyvinvoinnista, sanoo Mielenterveyden ensiapu® -koulutuksia ohjaava diakonissa Saila Luukkonen Oulusta. Epäonnistumisista ei kannata teh dä liian isoa numeroa, mutta ne tulisi käsitellä työporukan kanssa pois päiväjärjestyksestä. – Koimme merkityksellise nä avoimen puheyhteyden ja ra kentavan keskustelun. Koulutukset on koettu Luuk kosen mukaan hoitavina ja virkis tävinä, ei väsyttävinä. Käymme toki läpi perusasioita, kuten mielen terveyden määrittelyä, tunne taitoja, kriisejä, ihmissuhteita ja resilienssiä eli mielen jousta vuutta arjessa. Käytännöt kumpuavat kehittäjien henkilökohtaisista havainnoista ja työyhteisön tarpeista, sanoo lastenohjaaja Pirjo Ahonen. Koulutukset toteutettiin hyvin eri laisin kokoonpanoin, mutta palau te molemmista oli myönteistä. Kuva: Tero Takalo | mielenterveys | 24.9.2021 24.9.2021 32 33. Hyvän kohtelun pelisäännöt päivitettiin Sisäiset kehittäjät suunnittelivat kahvipöydille joka kuukausi vaih tuvan kuukausiteeman, joka kan nusti pohtimaan työkulttuuria eri näkökulmista. Kirkko ei ole valmis tässä asiassa, Luuk konen sanoo. Kalajolla koulutukseen ko koontui Kalajokilaakson pienten seurakuntien yksin diakoniatyö tä tekeviä. Sisäisessä kehittäjyydessä ei ole yhtä oikeaa tapaa. Ke missä koolle tuli eri alojen työnte kijöitä MeriLapin seurakunnista. Sitten pohdim me, miten eri käytäntöjä voidaan kehittää. Teemoina olivat esimerkik si: tervehdin ja kiitän, huomioin muut työsuunnittelussa, pidän kalenterin ajan tasalla, puhun avoimesti ja rakentavasti, tiedo tan aktiivisesti, vastaan viestei hin, luotan työkavereitten am mattitaitoon ja otan ristiriidat esiin ensi sijaisesti omassa työpo rukassani. Sisäiset kehittäjät kiersivät kaikki tiimit läpi ja keräsivät pa Siilinjärven sisäiset kehittäjät rohkaisevat avoimeen keskusteluun rannustoiveita. Sosiaali ja terveysmi nisteriön mielenterveyden manifestin mukaan yksin pärjäämisen aika on ohi. Kurssi kestää 14 tuntia eli kak si päivää. Mielenterveys tuntuu ja vai kuttaa, mutta sen ongelmat eivät usein suoraan näy ulospäin. Jotta seurakunta olisi turval linen yhteisö, siellä täytyy voida olla myös eri mieltä. Jokainen kurssilai nen saa omakseen kirjan Mielenterveys elämäntaitona. Luukkosen mukaan on tär keää, että myös kurssiympäristö tukee osallistujien mielenterveyt tä. I hmiset puurtavat aivan lii kaa yksin, seurakunnissa kin. Tuloksekas työelämä tarvitsee ajattelun avaruutta, yhdessä tekemistä ja rohkeaa puhetta mielenterveydestä, sanoo diakonissa Saila Luukkonen. Sanaiset arkut alkoivat aueta, ja saimme tosi monien työntekijöiden ää nen kuuluville. Samalla koulutus antoi kiireisen työelämän keskellä ihmisille mahdollisuuden ja luvan pohtia rauhassa, kuinka he itse voivat työssään. Huomasimme, että halua puhaltaa yhteen hiileen ja auttaa muita kyllä on, mutta yhteiseen hyvän tekemiseen ja muiden kan nustamiseen pitää saada vielä lisää rohkaisua. Syntyi hedelmällisiä keskusteluja siitä, saako työpaikalla mokata ja miten mokat otetaan työyhteisös sä vastaan. – Siksi on kiinnitettävä huo miota työn ja mielenterveyden suhteeseen ja ihmisten työssäjak samiseen, myös ennaltaehkäise västi ruohonjuuritasolla. O ikeastaan idea läh ti kouluttaja Seija Strömbergiltä, joka ohjasi työpai kallamme työhy vinvointihanketta vuonna 2019, kertoo Siilinjärven seurakunnan lastenohjaaja, työsuojeluvaltuu tettu ja sisäinen kehittäjä Pirjo Ahonen. – Uupunut saattaa vielä suo rittaa työtehtäviään, vaikka oli si ihan kuollut sisältä. Tärkein anti tu lee kuitenkin siitä, kun koke neet ammattilaiset jakavat kurs silla toisilleen ajatuksia ja koke muksia. – Pohdimme, että työhyvin voinnin kehittämisryhmässä oli si hyvä olla esimiesten ja johtajien lisäksi myös työntekijöiden edus tus. Henkilöstössä tapahtuu muutoksia, ja on niitä hyvä muistuttaa mieliin muuten kin, Pirjo Ahonen sanoo. Toimimme myös linkkinä henkilökunnan ja esi miesten välillä. EMILIA KARHU » Koulutuksen jälkeen jotkut uupuneet työntekijät ovat saaneet rohkeutta hakea apua. Viime syksynä Siilinjärven seu rakunnassa uudistettiin hyvän kohtelun pelisääntöjä työpaikal la ja monistettiin ne jokaisen työ huoneen seinälle. – Työhyvinvoinnin kehittämi seen tarvitaan ihan jokaista meis tä, Ahonen muistuttaa. Muuten ne voivat jäädä vaivaamaan työn tekijää pitkiksi ajoiksi. Tiimien kehittämisryhmä ideoi, miten eri tiimien yhteistyö voisi olla vielä parempaa. Kuukauden teemasta tehtiin aina myös laajempi alus tus, josta keskusteltiin tiimeissä. Perehdyttämistyöryh mä puolestaan uusii työpaikan pe rehdytyskansion. – Ideoimme työpaikalle aamu palanyyttikestit, jotka onnistuivat hyvin. Fyy sisestä terveydestä on paljon hel pompi puhua. Meitä nimettiin neljä naista tähän teh tävään. – Molemmissa arvokasta oli erilaisten työkäytäntöjen ja koke musten jakaminen sekä käytän nön ongelmatilanteiden ratkomi nen yli seurakuntarajojen. Tänä vuonna seurakunnassa ahkeroi kaksi ryhmää työhyvin voinnin parantamiseksi. – Ihmiselle on tullut tunne, että olen niin arvokas, että voin sanoa ääneen kokemuksen, josta olen vaiennut, ja hän on löytänyt voi man ajatella, että nyt asialle täytyy tehdä jotain. Sisäiset kehittäjät aloittivat kuun telemalla työntekijöiden koke muksia onnistumisista ja mokista. Rauhallinen tila ja hyvä ruoka ovat olennainen osa koulutusta ja Mielenterveyden ensiapu -kursseilla kuulostellaan myös omaa jaksamista mahdollistavat jakamisen ja kuul luksi tulemisen. Koulutus oli samalla oman työn jakamisen paikka. Niistä koostettiin raportti, joka toimi työyhteisön yhteisenä äänenä
Jos edes harkitset, pyydä apua, ota apua vastaan. On raken nettava terve pohja, jossa toteutuu hyväksyvä nähdyksi tuleminen, kunnioitus ja arvostus. Olisi siis hyvä kohdata myös ihmisinä, ei pelkästään työroolien kautta, Tans ka sanoo. Henkisesti ja hengellisesti hy vinvoivassa työyhteisössä kaikki kokevat olevansa hyväksyttyjä, ar vostettuja ja tervetulleita. EMILIA KARHU » Hyvä johtaja tuntee myös omat pimeät puolensa ja pyrkii aina toimimaan oikeudenmukaisesti. Tämä koulutus on suunni teltu tavallisten työyhteisöjen il mapiirin parantamiseksi ja joh tajien tukemiseksi vaativassa ja usein yksinäisessä työssä. Koulutukseen voi ilmoittau tua, kun kirkon koulutuskalen teri tänä syksynä julkistetaan. Mukaan otetaan maksimissaan 24 opiskelijaa. – Hyvä työpaikka ei ole mikään lintukoto tai terapiayhteisö, vaan siellä ihmisillä on vastuut ja vel voitteet kirkkaina mielessä ja il mapiiri on myötätuntoinen. Että olisi tasan itsensä ja ympäristön sä kanssa. Suljet pukuhuoneen oven, viimeisen kerran, ajattelet. Silti pitäisi jaksaa, sanoo yhteiskunta. | Kuva: Olli Seppälä | uusi koulutus | 24.9.2021 24.9.2021 34 35. Riippuu paljon johtamisesta, muotoutuvatko ne rikkaudeksi vai taakaksi. Hyvässä työyhteisössä on selkeyttä ja myötätuntoa Juha Tanska toteaa pitkän työ elämä ja johtamiskokemuksensa pohjalta, että pahoinvoivissa työ yhteisöissä on yleensä vakava joh tamisongelma, epäselvyyttä työn jaosta ja tulehtuneita ihmissuh teita. Avaat auton oven ja huomaat lasien olevan täynnä jääki teitä. Kään nät musiikin täysille, vielä lujemmalle. Hengität syvään, lasket kymmeneen. | kolumni | Pyydä rohkeasti apua O let tullut töistä myöhään kotiin, laittanut lapset nukku maan, selannut muiden päivitykset ja ahdistunut tule vasta aamusta. Virallisen organisaation alle muodostuu piiloorganisaatio. – Koulutuksessa seurakuntien johtajat voivat pohtia, miten ra kentaa levollinen ja merkitykselli nen työrooli muusta kuin valtapo sitiosta käsin. On helpompaa korjata rikkinäinen luu kuin rikkinäinen sydän tai mieli. Toivotat kaikille hyvät huomenet vaikka mielessäsi on aivan muu. Vaikka puhe olisi uskonkä sityksistä, taustalla vaikuttavat Malon mukaan usein valtakysy mykset. Siinä ei pieni hartaus hetki kokouksen aluksi kovin pal jon auta, Tanska sanoo. Havahtumisia ja tukea johtamiseen Syksyllä 2022 alkava koulutus si sältää puolen vuoden aikana neljä eri jaksoa. Ajat kotiin ja vastassa on tutut rutiinit. » Terapiasta ei ole tullut muotitrendi, vaan siitä on tehty näkyvämpää ja hyvä niin. Kolmannessa jaksossa opittua liitetään oman työyhteisön toi mintakulttuuriin ja kokeillaan käytännössä uusia tapoja vaalia työyhteisön henkistä ja hengellis tä hyvää. – Hyvä johtaja tuntee myös omat pimeät puolensa ja pyrkii aina toimimaan oikeudenmukai sesti. Mielenterveysongel mat pelottavat meitä, koska emme saa niihin selkeitä pelimerkkejä. johtaminen | Hiljaisuuden Ystävien ja Kirkon koulutuskeskuksen uusi koulutus haastaa, havahduttaa ja tukee johtavassa asemassa olevia rakentamaan kokonaisvaltaista hyvinvointia työyhteisöissään. Neljännessä jaksossa jae taan kokemuksia siitä, miten ke hittämiskokeilut ovat toimineet ja lähteneet vakiintumaan osaksi työarkea. – Ja jos kyse on vallankäytöstä, mahdollisuudet löytää ymmärrys tä ja kuunnella toista heikkenevät. Aiemmin puhuttiin paljon hen kilökohtaisesta kutsumuksesta, mutta nyt näkökulma on laajen tunut työyhteisön yhteiseen kut sumukseen. Ilmapii riä leimaa halu uudistua ja mennä eteenpäin. – Jos työyhteisö on vakavassa kriisissä, tarvitaan myös muuta apua. Heräät ennen herätyskelloa pala kurkussa. Meidän on siedettävä sitä, että asiat ovat mutkikkaita, ja pyrittä vä kohtaamisiin, joissa ihmisyys on tärkeämpää kuin valtapositiot, Terttu Malo sanoo. Olalle taputus tai palkankorotus ei tuo apua. Tanska viittaa psykologisiin tut kimuksiin, joiden mukaan hierar kiat vähentävät yhteisöjen myötä tuntoisuutta. Ei olla tietoisia siitä, jos joku painii masennuksen kanssa. Kilpailu siitä, ketkä ovat sisäpiirissä, voi olla kova paitsi koululuokassa myös seurakunnan työyhteisössä, koska kirkkolaitos takin leimaavat vahvat hierarkiat. Hengellisyys ei paikkaa työyhteisön ongelmia Terttu Malon ja Juha Tanskan mu kaan kokonaisvaltainen työhyvin vointi on pohja toimivalle ja jaksa mista tukevalle työpaikkahengelli syydelle. Juha Tanska pohti työpaikka hengellisyyden ja työhyvinvoinnin kysymyksiä muun muassa piispa Mari Leppäsen kanssa ja otti yh teyttä Kirkon koulutuskeskuksen johtamiskouluttajaan Terttu Maloon. Avaat ulkooven, muut nukkuvat. Sekunti tuntuu mi nuutilta, minuutti tunnilta, tunti vuorokaudelta. Kaikista sitä ei huomaa, ei suurimmas ta osasta. Kiedot kaulaliinan kau lallesi niin ylös, että vain silmäsi näkyvät, lasit huurtuvat. Töissä ei käydä vain sik si, että saadaan rahaa, vaan siellä halutaan toteuttaa intohimoisesti jotain arvokasta ja tärkeää – ja sa malla kehittyä itse. Ei ult raääni eikä röntgen. Nämä ovat niin yleisiä asioita, silti niin harvinaisia. – Suuri osa energiasta suuntau tuu näihin ongelmiin eikä itse työ hön. Kahvinkeitin tiputtaa viimeiset tipat, ja odotat kahvista tummunut kuppi kädessäsi. Verikoe ei kerro meille, mitä ihminen kokee päänsä sisällä. Kirkon työyhteisöjä haastaa myös murros, jossa seurakunnan itsestään selvä paikka lähiyhteisös sä murtuu nopeasti. Oves sa vuoden vanha fetapurkki. Yö ei auta sinua toipumaan. Riisut hiestä nihkeät vaatteet, tiputat ne lattialle. – Ajatuksena on, että koulu tuksen aikana eri työalojen johta vassa asemassa olevilla olisi tilaa havahtua oman työyhteisön tilan teeseen, etsiä uusia, vaihtoehtoisia toimintatapoja, kokeilla niitä käy tännössä ja jakaa kokemuksia yh dessä muiden kanssa, Malo sanoo. Me vajavaiset ja rikkinäiset ihmiset pystymme hyvään yhteisöllisyy teen, kun perusrakenteet ja asen teet ovat kunnossa, Tanska sanoo. Puet taas kaulalii nan, vielä ylemmäksi. Ajat työpaikan parkkiin, joka on tyhjä. Kannat eväät, voileivät, täpötäynnä olevaan jääkaappiin. Kaikilla pitäisi olla oma luottohenkilö, jonka kanssa käydä ne raskaimmatkin keskustelut. Tämä on liian monen arkea, silti se on tabu. Onneksi aikaa ei voi pysäyttää. Mukana on usein myös selvää tai hienovaraisempaa sortavaa val lankäyttöä, ulossulkemista ja ohit tamista. Sanot heipat lähtiessäsi ja naurat työkaverin vitsille raskaas ta päivästä. Työvaate on roolivaate, hymyilet peilikuvalle väkinäisesti ja irvistät. Se ihminen, joka ei murru rumimpienkaan ajatustesi vuoksi. Terapiasta ei ole tullut muotitrendi, vaan siitä on tehty näky vämpää ja hyvä niin. ADA VESENTERÄ Kirjoittaja pohtii elämän ilmiöitä nuoren oululaisen kirkkovaltuutetun silmin. Niistä ei pu huta, koska pelätään tuomitsemista. Kenki en sitominen tuntuu liian raskaalta, et tee sitä. Nouset auton rattiin ja karjut niin kovaa, että sinua yskittää. Enää seitsemän tuntia ja 59 minuuttia jäljellä. Kauniita kuvia, mietit. – Työpaikkaspiritualiteetti aut taa tunnistamaan ja edistämään näitä asioita käytännön työarjes sa. – Esimerkiksi johtoryhmässä olisi oltava tilaa jakaa myös omia huolia, jos on vaikka vaikeuksia lapsen kanssa kotona. Ihminen, johon voi luot taa täysin, joka on niillä töin, joka auttaa. Kädet taskuissa siirryt pukuhuoneeseen ja alat riisua luotiliiviäsi. Et halua mennä nukkumaan, ettei vuo rokausi vaihdu liian nopeasti. Malon mukaan ongelmien rat kaiseminen on liian usein näen näistä haavanhoitoa tai silmien ummistamista. – Jos kirkkoherra kuvittelee oman uskontulkintansa ainoak si oikeaksi, tulee isoja ongelmia, Tanska sanoo. Nukut levottomasti, jalkoja särkee. Se peittää poskilla valuvat kyyneleet, jotka tukahtuvat kaulaliinan ompelei siin. Jos kirkkoherra kuvittelee oman uskontulkintansa ainoaksi oikeaksi, tulee isoja ongelmia, Juha Tanska sanoo. Hengellisyydellä ei siis voi pai kata työyhteisön ongelmia ja toi mimattomia käytäntöjä. Sama tarina alkaa uudestaan. – Lisäksi oman sisäisen ehey den vaaliminen on tärkeää. Tilaat hissin toisesta kerroksesta alas, ettet vain unissasi kaadu portaissa. Tanskan ja Malon lisäk si kolmanneksi kouluttajaksi tulee jumalanpalveluselämän kouluttaja Juhani Holma. Kolmen päivän retriittiosuudessa koulutettavat tutkivat omaa spiritualiteettiaan. Toki kriisiytyneenkin työyhteisön joh taja voi saada koulutuksesta ver taistukea ja uusia oivalluksia, Tanska sanoo. – Jos työnjako, johtaminen ja vuorovaikutus eivät työpaikalla toi mi, siitä seuraa niin paljon kuor mitusta, ettei hengellisyydelle jää tilaa virrata. Juot kupin tyhjään vatsaan, vatsassa kouraisee. Syntyi idea uudesta 10 opin topisteen koulutuksesta: Henki sesti ja hengellisesti hyvinvoiva työyhteisö. Minuuttia vaille tilaat hissin alas pukuhuoneeseen. Tavoitteena henkisesti ja hengellisesti hyvinvoiva työyhteisö H iljaisuuden Ystä vien toiminnanjoh taja Juha Tanska on huomannut, että nykyään ihmiset ha luavat olla myös työelämässä ko konaisia. Alkujaksossa pyritään tunnis tamaan, mistä kaikesta työpaik kahengellisyydessä on kyse ja pu reudutaan johtamisen ja kehittä misen teemoihin. On tärkeää, että joh taja säilyttää murroksen keskellä toivonsa, Juha Tanska sanoo. Murroksen keskellä tarvitaan toivoa Seurakuntien työyhteisöjen omia erityispiirteitä voivat olla erilaiset uskontulkinnat. Siinä auttaa sallivuuden ja itsemyötätunnon opettelu, Malo jatkaa
– Kirkossa on vahva yksilötyön ohjauksen perinne, mutta viime vuosina erityisesti tiimien työnoh jaus on lisääntynyt. Tämän vuoksi työnohjaus on aina osa perheneuvojan ja sai raalasielunhoitajan työtä. Työnohjaus tarjoaa tilan, jossa voi ajatella ja kehittää omaa johtamisosaamistaan. Työnohjausta koordinoivat hiippakunnat. K irkko on työnohjauk sen edelläkävijä suo malaisessa työelämäs sä. Seurakunnat kouluttavat osan työntekijöistään työnohjaajiksi, jotka työajallaan antavat toisen seurakunnan työn tekijöille työnohjausta. Kirkon ensimmäinen työnohjaaja koulutus alkoi vuonna 1972. Voidaan sanoa, että nykyisin sitä käytetään jo kirkon kaikissa ammattiryhmis sä. Teemat voivat liittyä esimerkiksi työssä jaksamiseen, omaan motivaatioon, työn kehit tämiseen tai ristiriitatilanteisiin. Se auttaa tun nistamaan ja ratkaisemaan työssä olevia ristiriitoja sekä yksilötasolla että työyhteisössä. Tiimien työnohjaus on lisääntynyt Työnohjausta suositellaan kaikil le, jotka haluavat tutkia ja kehit tää omaa työtään. Viime vuosina työnohjausta on ryhdytty antamaan myös seu rakuntien vapaaehtoisille, kertoo työnohjaajien koulutuksesta vas taava Markku Tynkkynen Kirkon koulutuskeskuksesta. Tavoitteena on, että työntekijöiden oma toimijuus ja ammattitaito kehittyisi. Kirkko voi olla ylpeä työnohjausjärjestelmästään, joka ylläpitää monin tavoin työhyvinvointia, Markku Tynkkynen sanoo. Valinnassa pun nitaan myös hakijan mahdolli suutta käytännössä antaa työnoh jausta omassa työssään. Jos ha kijan työalueella ei ole riittävästi Työnohjaus on kirkon kaikkien ammattiryhmien voimavara työnohjaajia tai hänen ammatti kuntansa edustajat ovat vähem mistönä työnohjaajissa, voi tulla helpommin valituksi. – Myös monet johtajat ajattele vat työnohjauksen olevan ehdotto man tärkeää. Ne pitävät yllä lis taa omista työnohjaajista ja autta vat työntekijöitään löytämään it selleen työnohjaajan. Opiskelijavalinnat tehdään yh teistyössä hiippakuntien ja Kirkon koulutuskeskuksen kanssa. Välttämätöntä työnohjaus on vaativissa vuorovaikutusamma teissa. – Lisäksi esimerkiksi organisaa tiomuutosten yhteydessä työnoh jaus on erittäin hyvä keino auttaa työntekijöitä muutokseen. Kirkon työnohjaajakoulutuk seen on hakeutunut perinteisten pappien ja diakoniatyöntekijöiden lisäksi yhä enemmän muidenkin kirkon alojen ammattilaisia. Ohjattavat tuovat tapaamisiin työhönsä liittyviä arkisia kysymyk siä ja työnohjaaja auttaa heitä tut kimaan niitä. Hiippakunnat koordinoivat Kirkon työnohjaajakoulutukseen on hakijoita enemmän kuin mi hinkään muuhun kirkon amma tilliseen täydennyskoulutukseen. Myös oh jattavat käyvät työnohjauksessa työajallaan. – Mitä tietoisempia työntekijät ja työtiimit ovat työstään, sitä pa remmin ne kykenevät vastaamaan työn haasteisiin. EMILIA KARHU » Organisaatiomuutosten yhteydessä työnohjaus on erittäin hyvä keino auttaa työntekijöitä muutokseen. Kirkko voi olla ylpeä tästä järjestelmästä, joka ylläpitää monin tavoin työ hyvinvointia, Markku Tynkkynen sanoo. Yhä useammin kirkon työnohjaajakoulutukseen hakeutuu myös kasvattajia, kanttoreita sekä viestinnän, talouden ja kiinteistöalan ammattilaisia. Sairaalasielunhoi dossa ja perheneuvon nassa haastavia tilanteita purettiin ja omaa työotetta kehitettiin työn ohjauksen avulla jo 1960luvulla. itsereflektio | Työnohjaus ei ole kirkossa enää vain pappien, diakonien ja perheneuvojien juttu. Neuvojen sijaan uusia näkökulmia Käytännössä työnohjaus on yleensä 1–2 vuotta kestävä pro sessi, jossa tapaamiset ovat sään nöllisesti 2–4 viikon välein. | Kuva: Riku Suokas | työssä kehittyminen | 24.9.2021 36. – Viime vuosikymmeninä se on laajentunut muidenkin ammatti ryhmien voimavaraksi. Koulutus edellyttää työnanta jan suostumusta. Työnohjaus on kirkon työnte kijöille maksutonta. Työnohjaaja antaa harvoin neu voja. Yksi istunto kestää 45–90 minuuttia. Sen sijaan hän haastaa katse lemaan asioita ja tilanteita uudes ta näkökulmasta. Suomenkielisestä koulutuksesta vastaa Kirkon koulutuskeskus, ja ruotsinkielisiä työnohjaajia kou luttaa Porvoon hiippakunta. Tämä on erin omainen asia, Tynkkynen sanoo