vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –3 9 Jälkihoitaja Pia Ruotsala käynnistää kirkon perheneuvontaa maissa, jotka poliittinen väkivalta on traumatisoinut 18 KHO linjasi: Sateenkaariparin vihkineelle papille sai antaa varoituksen Diakonian painopiste siirtynyt yhä enemmän ruoka-apuun. syyskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : A ntt i Ri nt al a 11 5. 7 4 N:o 38 | 25
Mies tuntee hampaattomuudestaan suurta häpeää. 2 Vapaaehtoistyö.fi-palvelun tekemän tutkimuksen mukaan koronaepidemia on saanut mukaan satoja uusia ihmisiä, joista valtaosa aikoo jatkaa vapaaehtoistyön parissa myös tulevaisuudessa. On hyvä, että tarjolla on paljon erilaisia tehtäviä erilaisissa yhteisöissä. 3 Oman osaamisen hyödyntäminen myös työelämän ulkopuolella hyödyttää auttajaa, avunsaajaa ja koko yhteiskuntaa. Sen mukaan ruoka-avun antaminen seurakunnissa on kasvanut joka vuosi vuodesta 2017 lähtien. Mutta riittääkö ruoka rinnalla kulkemiseen. Osa köyhimmistä seurakuntalaisista elää esimerkiksi hampaattomuutensa takia arkea, jossa häpeä on keskeinen osa. 4 Ihmisellä on elämänsä loppuun saakka tarve kuulua joukkoon, auttaa muita ja oppia uutta. Onko omien tarpeiden tyydyttäminen kelvollinen syy tehdä vapaaehtoistyötä. – Kaiken koronan aiheuttaman surun ja ahdistuksen keskellä ihmisistä on noussut halu auttaa ja tukea toisiaan. Dekaani Juho Saaren haastattelussa nousee esille huono-osaisuuden periytyminen sukupolvelta toiselle. Sen kautta voi löytää itsestään myös uusia taitoja ja muita uusia puolia. Viime viikolla diakoniapäivillä julkistettiin osa Kirkon nelivuotiskertomuksesta. Juttu diakoniapäivistä sivuilla 4–5 ja Juho Saaren haastattelu sivuilla 8–9. Vaikka Suomi on yksi maailman tasa-arvoisimpia maita, ovat lähtökohdat elämälle täälläkin epätasa-arvoiset. – Juuri vapaaehtoistoimintaan osallistumalla. Yhteinen kriisi herättää tajuamaan, että olemme ihmisinä yhtä, toistemme kaltaisia ja toisiamme kohti kurkottavia. Vapaaehtoistyö tarjoaa auttamisen lisäksi mahdollisuuden tutustua uusiin ihmisiin ja kuulua yhteisöihin. On hyvä, että seurakunnat vastaavat yhä useammin ruuan ja yhteisöllisen syömisen tarpeisiin. 1 Uudistettuun verkkopalveluun on rekisteröitynyt yli 32 000 vapaaehtoista. | Kuva: Studio Metsä ANNA KÄHKÖNEN projektipäällikkö Hampaatonta menoa P ientä eläkettä saava mies kirjoitti viikko sitten Helsingin Sanomien mielipidepalstalla siitä, ettei hänellä ole varaa hammasproteesiin. Niin suurta, ettei hän mennyt sisarensa hautajaisiin. DANIELLE MIETTINEN ”Vapaaehtoistyö on toisiamme kohti kurkottamista” Anna Kähkösen mielestä koronaepidemia on saanut ihmiset jälleen tuntemaan, että matkustamme samassa veneessä. Osa syntyy perusturvallisiin ja kannustaviin oloihin, osalla lapsuudenkodin perintö on häpeää ja kyvyttömyyttä nähdä tulevaisuuteen. MARI TEINILÄ Päätoimittaja väittää, ettei ruoka riitä seurakunnissa. Auttaminen tekee hyvää kahteen suuntaan. – Kyllä. Onko kulkutauti siis koitunut siunaukseksi. Jos joku saa vapaaehtoistyöstä esimerkiksi paremman mahdollisuuden työllistyä, ei se ole keneltäkään pois. Motiivit saavat olla erilaisia. Saari pohtii diakoniatyötä ja siinä rinnalla kulkemisen osuutta. – Yksilökeskeinen kulttuuri saa kaipaamaan toisia ihmisiä ja yhteisöjä. Tänä vuonna tehdyn kyselyn mukaan 52 prosenttia seurakunnista järjestää kaikille avoimen yhteisöllisen ruokailun vähintään kerran kuukaudessa. Millaisin toimin sivuun jäänyt osaaminen saadaan käyttöön. Tehtäviä tarjoavat järjestöt, kunnat, seurakunnat sekä somessa ilman organisaatiota notkeasti toimivat kansalaiset (neljäs sektori). Miksi elämme juuri nyt vapaaehtoistyön kukoistuksen aikaa. 2 KOTIMAA | 25.9.2020 aluksi. | viikon henkilö | Projektipäällikkö Anna Kähkönen iloitsee sadoista uusista vapaaehtoisista, jotka ovat löytäneet tehtäviä Kansalaisareenan ja Kirkkopalvelut ry:n yhteisen Vapaaehtoistyö.fi-verkkopalvelun kautta
arvokkaat urut, saarnatuoli sekä kirkonkellot, jotka romahtivat alas sortuneesta tapulista. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi 3 KOTIMAA | 25.9.2020 3. Edessä on kunnioittavan keskustelun ja kompromissin tie. Päätös piti voimassa Oulun tuomiokapitulin antaman rangaistuksen papille, joka 2017 vihki samaa sukupuolta olevan parin. Samalla on muistettava, että avioliittoasioissa papit ovat myös virkamiehiä: heidän vihkimänsä sateenkaariparit ovat yhteiskunnan – mutta myös kirkon – silmissä virallisesti avioliitossa. Virallisesti kirkko opettaa, että avioliitto on miehen ja naisen välinen. Tunteet ovat käyneet kuumina ja keskustelun laineet korkeina varsinkin sosiaalisessa mediassa. Päätös tuli, ongelma jäi K orkeimman hallinto-oikeuden (KHO) viimeviikkoinen päätös on otettu vastaan luterilaisessa kirkossa sekä helpottuneena että ristiriitaisin tuntein. JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. Ja ennen kaikkea – kelpaako kaltaiseni epäonnistunut, muiden torjuma syntinen hylkiö Jumalalle. Se, että Oulun kapituli sai KHO:n mukaan rangaista pappia, ei tarkoita, että nyt tuli on vapaa. Monen ihmissielua jäytävän asian pohjalla voi tiedostamattomanakin olla yksilön ikuinen kysymys: kelpaanko minä. Palo tuhosi kirkon täysin, niin että vain sakaristo säästyi palolta. Ryhtymällä rankaisemaan sateenkaaripappeja kapitulit kärjistävät tilanteen sietämättömäksi eli ampuvat itseään jalkaan. Paine muutokseen on suuri niin kirkon sisäkehällä kuin laajan jäsenistön keskuudessa, mutta määrävähemmistösäännöt estävät asian etenemisen. 25.9. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Kirkon irtaimistosta saatiin pelastetuksi alttaritaulu, kattokruunut, virsikirjoja sekä vähäinen määrä muuta tavaraa. Toive on kuitenkin vailla realismin häivää, sillä reilussa kolmessa vuodessa on tapahtunut paljon niin asenteissa kuin toiminnassa. Ihminen arvioi toista ihmistä usein kepeästi, silti omasta mielestään varmoin merkein. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. ?. Toivoa kuitenkin sopii, että KHO:n päätös rauhoittaa tilannetta. Rangaistukset eivät tätä asiaa ratkaise. Tuhoutuneeseen irtaimistoon kuuluivat mm. Vain kiviseinät jäivät pystyyn Karjalohjan 110 vuotta vanhan kirkon tuhoutuessa tulipalossa varhain maanantaiaamuna. Nyt vihkimisasiasta eri mieltä olevat voivat hahmottaa paremmin juridisen tilanteen kirkon oman järjestyksen mukaan. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. 1970 Kotimaa.25.9.1970. Olenko yhtä hyvä, kuin nuo toiset. KHO:n linjaus oli juridisesti selkeä ja ymmärrettävä. Kirkolliskokous on käsitellyt avioliittonäkemystä ja vihkimiskäytäntöjä. Kirkolla uskonnollisena yhteisönä on oikeus itse määrittää näkemyksensä ja edellyttää työntekijöittensä noudattavan niitä. Palo sai alkunsa salaman iskettyä rajun ukonilman aikana kirkontorniin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Hän sanoo viimeisen sanan maan päällä.” Vanhan raamatunsuomennoksen sanonta oli oikeastaan vielä iskevämpi: ”Minä tiedän lunastajani elävän, ja viimeisenä hän on seisova multien päällä.” Silloin muut suut menevät kiinni. Heistä vain seitsemää on toistaiseksi rangaistu. Myös modernissa maailmassa ihminen voi olla kuin metsän eläin, jota toiset jahtaavat. Jobin kirjassa lausutaan kenties uskomme historian jykevimmät sanat siitä, että ihminen ei toisen ihmisen perimmäistä laatua ja loppusijoituspaikkaa voi tietää: ”Minä tiedän, että lunastajani elää. Mutta kuten piispainkokouksen taannoinen kirje kirkolliskokoukselle osoitti, tällä hetkellä ainoa ulospääsy hankalasta tilanteesta on kompromissi eli kirkko pitäytyy avioliittokäsityksessään ja samaa sukupuolta olevia saa vihkiä ilman, että siitä rangaistaan. Kapituleilla on yhä harkintavalta. Ympäristö vain on vaihtunut hämärästä kuusikosta tai avoimesta niitystä julkisuudeksi ja some-lahtauksiksi. Kymmenet papit ovat vihkineet ja siunanneet sateenkaaripareja. Karjalohjan kirkko tuhoutui tulipalossa. Kiireisimmät ovat toivoneet, että KHO:n päätös palauttaisi kirkon uutta avioliittolakia edeltävään aikaan. Mutta Jumalan ajatukset eivät ole ihmisen ajatuksia
ihmisarvoinen elämä | Se, mitä palveluita ihminen käyttää, muovaa sekä hänen omakuvaansa että muiden käsitystä hänestä. Tänä vuonna tehdyn seurakuntakyselyn mukaan 52 prosenttia seurakunnista järjestää kaikille avoimen yhteisöllisen ruokailun vähintään kerran kuukaudessa. Todellisuudentaju ja myötätunto kantavat epävarmuudessa ” Korona-aika on osoittanut, millaista elämä oikeasti on. Viime vuosina diakoniatyöntekijät ovat käyneet vuosittain noin 100 000 verkkoja puhelinkeskustelua. – Diakoniatyössä käytämme väistämättä työntekijän valtaa, vaikka pyrimme olemaan rinnallakulkijoita ja tasa-arvoisia. Foucault erottaa toisistaan voiman ja vallan. Tänä vuonna lukumäärä on Salmisen mukaan jo tähän mennessä 170 000. Kuva: Kimmo Saares 4 KOTIMAA | 25.9.2020 uutiset. – Ja toisaalta myös meihin käytetään valtaa eri suunnista. Voima on kyky tehdä ja toteuttaa asioita. – Se, mitä palveluita ihminen käyttää, muovaa sekä hänen omakuvaansa että muiden käsitystä hänestä. Anni Tsokkinen esitteli filosofi Michel Foucault’n käsityksiä vallasta. Poikkeustilanne siis näkyy etäauttamisen kasvuna. Häpeä ei estä puhumasta vaikeista asioista, kun katsekontakti puuttuu, sanoi kommenttipuheenvuorossaan diakonissa Alex Anttila Roihuvuoren seurakunnasta. Se on kykyä ajatella, tehdä ruumiillista työtä, kykyä kuvitella ja tutkia sekä kykyä vaikuttaa toisiin ihmisiin. Työntekijä päättää, saako joku henkilö avustuksen, ja usein senkin, mihin hän tuon avustuksen voi käyttää, Huhanantti sanoi. Foucaultin mukaan valtasuhteet rakentavat ja pitävät yllä eriarvoisuutta. Myös vapaaehtoistoiminnan organisointi ja yhteiskunnallinen vaikuttaminen haavoittuvassa asemassa olevien puolesta on lisääntynyt. Diakonian asiakkaan leima on aika surullinen, Huhanantti sanoi. Työntekijät ja luottamushenkilöt haluaisivat suunnata auttamisen resursseja enemmän kriisissä olevien perheiden ja syrjäytyneiden nuorten tukemiseen. Kaarlo Kalliala Saara Huhanantti ja Anni Tsokkinen puhuivat vallasta. Toisaalta myös alistetulla on valtaa, koska hän voi vaikuttaa alistajaansa. Toiseuden leima syntyy helposti seurakunnassakin. – Joidenkin asiakkaiden kanssa puhelinkeskusteluissa pääsee syvemmälle kuin kasvokkain. Monet diakonian asiakkaat kokevat, että heihin on lyöty esimerkiksi köyhän tai narkomaanin leima, josta tulee iso osa identiteettiä. Hänen mukaansa diakoniatyöntekijöiden on erityisen tärkeää pohtia, mikä heidän viestinsä on niille, joiden minuus on rutistettu rusinaksi. Tutkija Veli-Matti Salminen esitteli tutkimustuloksia kirkon Diakonian päivillä viime viikon torstaina. Toiseuden leima syntyy helposti seurakunnassakin, Diakonian päivillä todettiin. Ne toteutettiin yksipäiväisenä verkkotapahtumana. Valta-asetelmia on usein vaikea tunnistaa työarjessa ja muussa elämässä, mutta niiden tutkiminen on hyödyllistä ja silmiä avaavaa. Se tarkoittaa, että palautamme ihmiselle kyvyn tehdä, toimia ja vaikuttaa, Huhanantti sanoi. Lisäksi 35 prosentissa seurakunnista on ruokailuja senioreille ja 21 prosentissa työttömille kuukausittain. Valtasuhde päättyy vasta, jos käytetään väkivaltaa eli nujerretaan ja hiljennetään toinen kokonaan. Huhanantti puhui ihmisten määrittämisestä ulkoapäin. Maailma ei ole valmis eikä valmistumassa. Korona-pandemia on kuitenkin kääntänyt ruoka-avun painopistettä takaisin ruokakassien jakelun suuntaan. Valta puolestaan on pyrkimys hallita tuota voimaa. – Nyt ymmärsin entistä kirkkaammin, mitä diakoniantyön ytimessä oleva voimauttaminen on. | diakonian päivät | K uukauden päästä ilmestyvän Kirkon nelivuotiskertomuksen mukaan seurakuntadiakonian painopiste on siirtynyt yhä enemmän ruoka-apuun ja muuhun aineelliseen auttamiseen sekä verkostoyhteistyöhön asiakkaiden hyväksi. Eikä pelkkä voimauttaminen riitä. Yhteisöllisiin diakoniaruokailuihin osallistuvien määrä on kasvanut joka vuosi vuodesta 2017. On pyrittävä myös valtauttamaan asiakkaita. Näin totesivat johtava diakoniatyöntekijä Saara Huhanantti ja kouluttaja Anni Tsokkinen
Ensimmäinen lisäys ohjelmistossa on 20.9. Korona-aika on osoittanut, millaista elämä oikeasti on. Hän työskentelee tällä hetkellä Kauniaisten ja Loviisan ruotsinkielisten metodistiseurakuntien pastorina. Kuva: Olli Seppälä Anni Tsokkinen siteerasi tutkija Tuija Pulkkista, joka on kiteyttänyt Foucault’n valtakäsityksen: valta tuottaa sen, mitä pidetään totuutena ja normaalina. Syksyllä tv-jumalanpalvelus joka sunnuntaina Yle jatkaa jumalanpalvelusten lähettämistä televisiossa joka sunnuntai syksyn ajan. Toivon perusta on diakonian kyky uudistua, mistä todisti väkevästi toiminta 1990-luvun laman keskellä. Minäkuvasta voi tulla negatiivinen, jollei kykene liikkumaan paljon ja syömään oikein. – Olen valinnastani nöyrällä mielellä ja kiitollinen, mutta myös hieman järkyttynyt. Koronan myötä vuorovaikutteiset, lihalliset kohtaamiset samassa tilassa ovat vähentyneet, Kallialan mukaan mahdollisesti pysyvästi. Osa syyskauden jumalanpalveluksista on tuotantoteknisistä syistä uusintoja. – Nuorille ei ole enää selvää, että kirkko auttaa. – Pandemia on havahduttanut meidät takaisin maailmanlaajuiseen normaaliin, jossa elämä ei ole vain jatkuvaa voittoa taudeista ja köyhyydestä. – Kuka kirkossa lopulta määrittelee totuuden ja normaalin. Koronapandemia on lisännyt etäauttamista diakoniatyössä. Lisäksi diakonialla on ilmiömäinen kyky verkostoitua, koska se sijoittuu julkisen sektorin ja kolmannen sektorin väliin. Jeesuksen toiminnassakin olennaista oli, että hän saattoi syrjäytettyjä toisten ihmisten ja Jumalan yhteyteen. Toiseksi hän mainitsi syrjäytyneet, kouluttamattomat nuoret miehet, joista puhutaan liian vähän suhteessa siihen, kuinka paljon heitä on. Tärkein toivon lähde kirkossa ja diakoniatyössä on Kallialan mukaan kuitenkin työntekijöiden sisäinen tuli ja palo. Kallialan mukaan olemme tottuneet Pohjoismaissa viime vuosikymmeninä hyvinvointiyhteiskuntaan, jossa mahdollisuudet koko ajan laajenevat ja yleinen hyvinvointi lisääntyy. – Tämä maailma on outo diakonialle, jonka ytimessä on silmiin katsominen samalta tasolta. Viideksi vuodeksi kerrallaan valittava pääsihteeri vaihtuu marraskuussa. Wärn-Rancken on toiminut myös piirikunnanjohtajana Finlands svenska metodistkyrkassa ja Suomen metodistikirkossa vuosina 2011–2017. Tv-jumalanpalveluksia voi seurata myös Yle Areenassa. lähetettävä pyhiinvaellusjumalanpalvelus, joka on uusinta vuodelta 2019. Olen nainen, yli 60-vuotias, suomenruotsalainen ja vapaakirkollinen, Wärn-Rancken sanoo Kotimaa24:lle. Toisaalta Kalliala painotti, että diakoniassa on aina ymmärretty, että kaikilla ei mene hyvin. Diakonia on ja tulee yhä olemaan todeksi elettyä evankeliumia. Ensimmäiseksi isoksi tehtäväkseen pääsihteerinä Wärn-Rancken näkee SEN:n visioja strategiatyön, jota on jo aloitettu nykyisen pääsihteerin Mari-Anna Auvisen kaudella. On otettava huomioon ikävätkin realiteetit. Kolmas ikävä realiteetti on kirkon talouden jatkuva heikkeneminen, joka on jo johtanut säästöihin myös diakoniasta. – Lainsäädäntö ei sido diakoniaa ja estä sen notkeutta, mutta ammatillisuus on silti yhtä vahvaa kuin julkisella puolella. Näiden realiteettien keskellä on silti Kallialan mukaa toivoa. Kuulun työmarkkinoilla nelinkertaiseen vähemmistöön. – Diakoniaa ovat aina kannatelleet tinkimätön todellisuudentaju ja rajaton myötätunto. Huhanantti kysyi. Miten tämä tulee vaikuttamaan pakollisiin virkoihin, joihin diakonian virka vielä kuuluu. Lisäksi hän pohti, miten julkisessa puheessa esiintyvä hyvän ihmisen malli käyttää valtaa ihmisissä. Diakoniatyöllä on piispan mukaan paljon tehtävää puhua tämän joukon puolesta. Tavallisesti televisioituja jumalanpalveluksia lähetetään Ylellä 34–37 vuodessa, mutta keväällä Yle ja Kirkon viestintä tekivät yhteisen päätöksen tv-jumalanpalvelusten lähettämisestä joka sunnuntai poikkeustilan aikana. Tv-jumalanpalvelusten katsojamäärät nousivat merkittävästi. Kallialan mukaan diakoniassa on lähdettävä siitä ja vain siitä, mikä on totta. Tänä vuonna niitä on käyty jo tähän mennessä 170 000. – Diakonia on luonteeltaan intohimoa oikeudenmukaisuuteen ja hyvyyteen sekä kykyä nähdä jokaisen ihmisarvo. Maailma ei ole valmis eikä valmistumassa, sanoi piispa Kaarlo Kalliala puheenvuorossaan. Neljänneksi kirkon kaksi arvostetuinta asiaa eli auttamistyö ja toimitukset eivät enää ole niin vetovoimaisia kuin ennen. Näistä hän nosti esiin ensin sen, että Suomen väestö vanhenee nopeasti ja tarvitsee yhä enemmän tukea ja apua. 5 KOTIMAA | 25.9.2020. Uusi pääsihteeri valittiin Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokouksessa maanantaina. Diakonian on oltava mukana, kun kootaan yhteen eri toimialoja. Mikään taho ei selviä tulevasta yksin. Niitä on syytä noudattaa yhä. EMILIA KARHU | lyhyesti | SENin uusi pääsihteeri on Mayvor Wärn-Rancken Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) pääsihteeriksi on valittu Mayvor Wärn-Rancken, 62. Yleensä diakoniatyöntekijät käyvät vuosittain noin 100 000 verkkoja puhelinkeskustelua. Tsokkinen pohti, miten paljon tietynlainen kristillinen puhetapa ja kirkon opetus on määritellyt häntä ja muovannut hänen omia arvojaan, ajatteluaan sekä käsityksiään oikeasta ja väärästä
Muita haluttiin suojata vihareaktioilta. Voidaan toki sanoa, että tässä projektissa on irrotettu lauseita kontekstistaan ja laitettu niitä tarkoitushakuisesti peräkkäin. Tai että projekti vain lietsoo vihaa entisestään. Kuvittelin olevani paatunut uskonnollisen vihapuheen suhteen, koska olen kymmenen viime vuotta aktiivisesti seurannut ja osin myös työkseni moderoinut uskonnollisia verkkokeskusteluja. Samaa sukupuolta olevan parin vihkiminen kirkon portailla ”loukkasi minua” ja ”kirkon uskovaisten tunteita”. Pahiten minua ravisteli passionäytelmän tyyliin sävelletty kappale He. ”Jos joku sinut tappaa, keskeyttää hän vain sinun väärän toimintasi.” Lapsia käytetään pelon ja vihan lietsonnan välikappaleina. Kommentoijien ”tiedot” homoseksuaalisuudesta ovat usein peräisin vuosikymmenien takaa ja projektin viimeisen videon lopussa selitykseksi ehdotetaan järjen sumentavaa pelkoa vieraan ja tuntemattoman edessä. Sävellysten tyylilajeina on niin virttä, nuoren seurakunnan veisua kuin korkeakirkollista taidemusiikkiakin. Siinä homoseksuaalisuus kuvataan kieroutuneeksi luonnonvastaisuudeksi, ulosteeksi ja perverssiydeksi, saastuttavaksi, kiroukseksi ja saatanalliseksi. Vain Julin esiintyy omalla nimellään. Silti tekstit järkyttivät. Milloin omantunnonarka uskollisuus Jumalan sanalle kääntyy ulossulkevaksi vihaksi ja miksi. Homoseksuaalien oikeuksia kirkossa puolustavia nimitellään sanoilla kirkon mätäpesäke ja saatanan sontaa levittävä ämmä. Mistä kaikesta tämä uskonnollinen vihapuhe kumpuaa, ja miksi vihapuhe seksuaalivähemmistöjä kohtaan on joillekin suorastaan uskonnollinen velvollisuus tai rakkautta. ”Tämä maailma on suunniteltu heteroiden palloksi.” Osa teksteistä päätyy erityisen outoon valoon musiikkigenren myötä. Taustalla on myös tietynlainen opetus raamatuntulkinnasta ja opista. Tietämättömyys ja pelko eivät ehkä kuitenkaan riitä selityksiksi. ”Kauniimpaa kommenttia ei voi uudestisyntyneenä ja Jumalaa kunnioittavana ihmisenä kaltaisillenne antaa.” Vieläkin alemmas vajottiin: ”Minä toivon, että kaltaisesi epäsikiö häipyy pian kirkosta”. Projektissa oli mukana Julinin lisäksi joukko ammattimuusikoita sekä videoilla esiintyviä vapaaehtoisia. Väliin vielä rytmikkäät taputukset. Kommentoijille kristittyjä on vain pieni oikeauskoisten joukko. Käsittämättömällä ylimielisyydellä todetaan, että ”he, jotka ovat Kristuksessa, eivät heittäydy homosuhteisiin”, ja että ”homojen ja lesbojen mielestä Jumalaa ei ole olemassakaan”. Vihapuhe ja se, ettei siihen juuri puututtu, järkytti Julinia syvästi, ja hän halusi tehdä asialle jotain. Syntyi taideprojekti. Sitaateista huokuva syvä yhden ihmisryhmän demonisointi ei silti liene väärin tulkittavissa ja sen pitäisi pysäyttää kysymään, miten kukaan voi sanoa toiselle elävälle ihmiselle näin. Osa kommenteista on myös koomisia. Nyt julkaistun kuuden kirkkomusiikkiteoksen sanat on poimittu muun muassa seksuaalija sukupuolivähemmistöjä puolustaneiden kirkon työntekijöiden saamista palautteista, aihetta sivuavien uutisten kommenteista sekä kirkolliskokouksen puheenvuoroista. Letkeä kitarasäestys ja leirinuotioyhteislaulu yhdistettynä tekstiin, jossa homous on merkki Jumalan alkavasta tuomiosta, luo erikoisen kontrastin. Yhtä kauhistuttaa, että hänen lapsellaan olisi koulussa homo uskonnonopettaja: ”Näin meitä vedetään pimeyteen”. EMILIA KARHU Kirkkomusiikiksi sävelletty vihapuhe järkytti paatunuttakin Leena Julinin taideprojekti yhdistää vihapuheen hengelliseen musiikkiin. Kun uusi avioliittolaki mahdollisti myös samaa sukupuolta olevien avioliiton, uskonnollinen keskustelu villiintyi. Oikeauskoiset heterot uhriutuvat. 6 KOTIMAA | 25.9.2020 maailmalta | kommentti | P ride-viikolla YouTubeen ilmestyivät säveltäjä ja teologi Leena Julinin ideoimat ja toteuttamat Vihapuhetta Jumalan nimessä -musiikkivideot. Toisen mielestä lapsia ja nuoria vietellään homoseksuaalisuuteen tekemällä sairaudesta hyväksyttävää ja kolmas kannustaa pohtimaan, miten kitkeä lapsesta epänormaalius pois. Muidenkin kappaleiden sitaateissa korvia kuumotti eniten se, kuinka itsensä uskovaiseksi identifioiva tietää varmaksi, että homo ei usko eikä kelpaa Jumalalle, vaan tulee joutumaan ikuisesti helvettiin. Kuva: Kuvakaappaus Leena Julinin videosta ” Milloin omantunnonarka uskollisuus Jumalan sanalle kääntyy ulossulkevaksi vihaksi?
KHO toteaa myös, että hallinto-oikeuden päätöksestä voi syntyä ongelmallinen mielikuva, että kirkon uskonnonvapautensa puitteissa ylläpitämät vakiintuneet teologiset ja opilliset käsitykset olisivat maallisen tuomioistuimen vaikutettavissa. Asiassa ei Aerin mielestä myöskään ole kysymys pappisviran ydinalueella tapahtuneesta velvollisuuksien rikkomisesta. Pohjois-Suomen hallinto-oikeus äänesti päätöksestä äänin 2–1. OLLI SEPPÄLÄ KHO:n päätöstä käsitellään myös pääkirjoituksessa sekä mielipiteissä sivuilla 10–11. Korkeimman hallinto-oikeuden linja on, että kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen tai muuttaminen edellyttäisi kirkolliskokouksen nimenomaista päätöstä. KHO toteaa oikeudellisena arvionaan, että Suomen evankelis-luterilaisen kirkon avioliittokäsitys on miehen ja naisen välinen, samoin kirkon vihkimistä koskeva säännöstö, eikä käsitystä ole uuden avioliittolain vuoksi muutettu. KHO mainitsee päätöksensä perusteluissa, että tuomiokapitulin toimivalta antaa kirkkolain 5 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitettu varoitus kohdistuu kaikkiin pappisvihkimyksen saaneisiin, pappisvirassa oleviin pappeihin. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden kirkollinen vihkiminen on kuitenkin hyväksytty muissa pohjoismaissa”, Aer toteaa eriävässä mielipiteessään. 7 KOTIMAA | 25.9.2020 | korkein hallinto-oikeus | T uomiokapitulilla on oikeus rangaista samaa sukupuolta olevan parin vihkinyttä pappia, linjaa korkein hallinto-oikeus (KHO) viime perjantaina antamassaan päätöksessä. Hallinto-oikeus perusteli tuolloin päätöstään sillä, että kirkkolakiin tai kirkkojärjestykseen ei ole lisätty säännöstä vihittävän pariskunnan sukupuolesta. Nykytilan vahvistamiseksi ei sen sijaan tarvita erillistä päätöstä. Oulun tuomiokapituli vei asian korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hänen mukaansa Kovácsin toimintaa ei voi pitää evankelis-luterilaisen virkakäsityksen vastaisena. Samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimisen suhteesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon oppiin on erisuuntaisia käsityksiä. Korkein hallinto-oikeus viittaa myös piispainkokouksen selontekoon vuodelta 2016. KHO:n mukaan asia ei ole ollut hallinto-oikeuden päätöksessä mainitulla tavalla epäselvä tai sääntelemätön. KHO:n päätökseen liittyy oikeusneuvos Janne Aerin eriävä mielipide. Luterilaisen kirkon piispat kommentoivat tuoreeltaan ratkaisua toteamalla, että se selkeyttää juridisesti kirkossa vellovaa keskustelua samaa sukupuolta olevien vihkimisestä. KHO:n nyt antama päätös syntyi sekin äänestyksen jälkeen äänin 4–1. Samassa selonteossa sanotaan, että papin vihkiessä kirkolliseen avioliittoon hänen velvollisuutenaan on toimittaa vihkiminen kirkkojärjestyksen ja kirkkokäsikirjan määräysten mukaan. Tämä oikeus palautuu viime kädessä perustuslain 11 §:ssä turvattuun uskonnolliseen yhdistymisvapauteen, johon sisältyy myös uskonnollisen yhdyskunnan tietynasteinen sisäinen autonomia. Ratkaisullaan KHO kumosi Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden kesällä 2019 antaman päätöksen, jossa se kumosi Oulun tuomiokapitulin vuonna 2017 Árpád Kovácsille antaman kirjallisen varoituksen. KHO:n päätöksessä muistutetaan myös, että uuden avioliittolain muutoksen esitöissä oli korostettu, ettei muutoksella ollut tarkoitus puuttua uskonnollisten yhdyskuntien avioliittolain 16 §:ssä säädettyyn oikeuteen määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodosta. ” KHO toteaa, että Suomen evankelisluterilaisen kirkon avioliittokäsitys on miehen ja naisen välinen.. Kapitulin antama Tuomiokapituli sai rangaista sateenkaariparin vihkinyttä pappia vihkiminen| Korkeimman hallinto-oikeuden linja on, että kirkon avioliittokäsityksen laajentaminen edellyttäisi kirkolliskokouksen nimenomaista päätöstä. Aerin mukaan kirjallisen varoituksen antamista puoltaa se, että varoituksen saanut on toiminut harkitusti kirkon ohjeistuksen vastaisesti. ”Toisaalta vaikka kirkon avioliittokäsitystä ja ohjeistusta ei ole virallisesti muutettu, kysymys samaa sukupuolta olevien henkilöiden vihkimisestä on herättänyt keskustelua kirkon piirissä. Kaikilla uskonnollisilla yhdyskunnilla on siten itsenäinen oikeus päättää, vihkivätkö ne avioliittoon samaa sukupuolta olevia pareja. Korkein hallinto-oikeus antoi päätöksensä viime perjantaina. Siinä todetaan, että avioliittolain muutos ei vaikuta papin oikeuteen vihkiä kirkolliseen avioliittoon. | Kuva: Freija Özcan rangaistus eli hallinnollinen seuraamus koskee siis pappisviran hoitamista, eikä kyse ole virkamiesoikeudellisesta seuraamuksesta, johon kirkkolaki myös antaisi mahdollisuuden. Oulun tuomiokapitulin Kovácsille antama rangaistus jää niin ollen voimaan
Sosiaalipolitiikan tutkijana meritoitunut Saari muistuttaa, että pääasiassa suomalaisten elämäntavat ja -laatu ovat kehittyneet ja kehittyvät. Siihen, miksi jotkut putoavat kelkasta vauraassa länsimaisessa yhteiskunnassa ei ole yhtä selitystä. | haastattelu | S uomessa on vähitellen muodostunut ilmiö, jossa yksilöiden tai perheiden huono-osaisuus näyttää periytyvän sukupolvelta toiselle. Siinä lähestytään myös ylisukupolvisuuden ongelmaa köyhyyspolitiikassa sekä miten kierre voidaan katkaista. Ilmiötä on tutkittu toistaiseksi vain vähän, kertoo Tampereen yliopiston yhteiskuntatieteiden tiedekunnan dekaani Juho Saari. Sukupolvelta toiselle periytyvä huono-osaisuus on vaikea tutkimusalue. | Kuva: Jonne Renvall/Tampereen yliopisto 8 KOTIMAA | 25.9.2020 uutiset. – Meillä on aikaisemmin tutkittu sitä, miten menestys siirtyy sukupolvelta toiselle. – Meitä kiinnosti kirjaa tehdessämme ”yhteiskunnan jakojäännös” tai ”selittämätön kohina”. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Mutta ei-menestymisen siirtymistä ei ole tutkittu, Saari kertoo. Yhdessä tutkijoiden Niko Eskelisen ja Liisa Björklundin kanssa hän julkaisi kesällä teoksen Raskas perintö. Saari toteaa, että usein selitysyrityksissä lähestytään asiaa yksilöllistämällä ja syytetään vain ihmiHuono-osaisuudesta ylöspäin – mutta miten. – Mutta syystä tai toisesta meillä on väkeä, joka ei pääse tähän kehitykseen, Saari toteaa. Useimmilla ihmisillä menee hyvin tai tyydyttävästi. Juho Saaren kollegoineen tekemässä tutkimuksessa huomattiin esimerkiksi, että saman perheen kaikki lapset eivät olleet huono-osaisia. Saari on nyt tehnyt tutkimuksellisen päänavauksen aiheessa. Halusimme tehdä tutkimuksemme nimenomaan yksilöitä ja sukulinjoja haastattelemalla, ei tilastollisen aineiston perusteella. Kirjassa käsitellään tällaisen huono-osaisuuden syntymistä, olemusta ja liittymistä elämänkulkuun. Huono osa elämässä periytyy usein myös lapsille. kirja | Juho Saaren tutkimus kertoo Suomesta, jossa osa ihmisistä jää hyvinvoinnista jälkeen
– Osapäivätyö ei ole ollut Suomessa mahdollista tai kannattavaa. Palveluilla pitäisi olla pysyviä myönteisiä siirtymisiä: pysyvä asumisura, velaton tilanne ja koulutus, joka johtaisi työllistymiseen. – Näillä ihmisillä on oikeus kysyä, miten he saisivat vaikuttavia palveluita. Mutta kyky ajaa vaihtelee, tai ei ole tietä tahi päämäärää, minne sillä pyörällä ajaisi. Länsinaapureissa on luotettu enemmän palveluihin, joihin on liitetty velvoite osallistua kuntoutukseen, aktivointiin tai vastaavaan. PYHTÄÄ PYHTÄÄN KIRKKO LA 10.10. PORVOO PORVOON TUOMIOKIRKKO TO 1.10. Jos huono-osainen saa työtä, silloin heräävät myös velkojat, ulosotto, sosiaalitoimi ja työllisyyspalvelut. Mikä ankkuroi ihmisiä pohjaan. Raskas perintö -kirja uhkuu luottamusta julkiseen sektoriin. HALIKKO HALIKON KIRKKO PE 2.10. Mutta kyky ajaa vaihtelee, tai ei ole tietä tahi päämäärää, minne sillä pyörällä ajaisi. – Uudessa kirjassamme olemme hakeneet tässä kompromisseja ja etsineet sellaisia mekanismeja, jotka sitovat ihmisiä ylisukupolvisesti heikkoihin asemiin. KIRKKONUMMI PYHÄN MIKAELIN KIRKKO * LA 3.10. On päihteitä, rahanpuutetta ja yksinäisyyttä. Se näkyy asenteissa ja käyttäytymisessä. Gaudeamus 2020. Tässä Suomi poikkeaa muista Pohjoismaista. Tässä mainittujen ongelmien hoito ei Saaren mukaan ole erityisen kallista. – Mutta jos kustannukset hirveästi kohoavat tai jos huono-osaiset eivät osaa palveluita käyttää, pitäisi miettiä, olisiko parempia tapoja. Rinnalla kulkemista tehdään ehkä vähemmän. Nuorina sijoitettuina olleille lapsille on palveluja, jotka auttavat 18–25-vuotiaita integroitumaan yhteiskuntaan. Tällä hetkellä noin puolet noista lapsista päätyy sosiaalitoimen asiakkaiksi. Kun ei varmasti tiedetä, että koulutus kannattaa, eletään tässä ja nyt ja kulutetaan. – Voimme antaa kaikille ihmisille polkupyörän. Saaren mukaan kirkolla on diakoniatyössä hyvää toimintaa ja mahdollisuuksia. Mutta moniongelmaisten ihmisten kohdalla koordinointi ei ole toiminut. Ei ole pankkisuhdetta ja luottotiedot ovat ehkä menneet. Kaiken kaikkiaan huono-osaisuuden kierteen estäminen ei Saaren mukaan ole julkistaloudellinen ongelma, vaan moraalinen kysymys. Keskeistä on myös lastensuojelun jälkihuolto. Saaren kollegoineen tekemässä tutkimuksessa oli erikoista esimerkiksi se, että tutkituissa perheissä juuri yhdessäkään kaikki lapset eivät kärsineet ylisukupolvisesta huono-osaisuudesta. 305 sivua. Saaren mukaan meillä on perinteisesti luotettu enemmän tulonsiirtoihin. F I V I R R E T L E V Y N J U L K A I S U K O N S E R T I T TO 24.9. – Suomessa on vahva kansalaisjärjestöpuoli ja on apua tarjoavia yksityisiä yrityksiä. Näin huono-osaisuuden ketju vain jatkuu. – Sisaruksia saattoi olla vankilassa tai päihteiden takia laitoshoidossa, mutta kolmas lapsi oli kuitenkin diplomi-insinööri isossa yrityksessä. Voi olla niin, että täti tai opettaja on ottanut näitä onnistuneita nuoria ”haltuunsa”. Kaikki tällainen heikentää ihmisen toimintakykyä. Mutta perustuslain mukaan perimmäinen vastuu on julkisella vallalla. Julkisen sektorin tapa hoitaa asioita ei hänestä kuitenkaan ole paras mahdollinen. Lopulta on myös niin, että vanhemmilla on lapsistaan suurin vastuu. Siksi lähituki on Saaren mielestä välttämätöntä. 3 2 € + TO I M I T U S M A KS U , PA I TS I * O H J E L M A 3 € T U RVA L L I S U U SSY I STÄ L I P P UJA M Y Y N N I SS Ä R A J O I T E T T U M Ä Ä R Ä 9 KOTIMAA | 25.9.2020. TAIVASSALO TAIVASSALON KIRKKO L I P U T A L K . Suomalainen köyhyyden torjunta on Saaren mukaan yleisesti ottaen ollut toimivaa asiakkaiden enemmistön kannalta. Saari muistuttaa, että ylisukupolvisesti huono-osaiset ovat usein monella tavalla kolhittuja ihmisiä. Yksi syy huono-osaisuuden kierteelle on ammattien monimutkaistuminen: Suomessa ei ole toimivia vajaatai osatyökykyisten työmarkkinoita. Diakonissalaitosta hän pitää myös edelläkävijänä. – Diakoniatyössä käytetään resursseja vanhusten tapaamiseen ja sellaiseen. – Ihmisiä voisi tukea enemmän auttamaan itse itseään eli hyödyntämään omia voimavarojaan. – Kun ihmisellä ei ole uskoa tulevaisuuteen, aikajänteet ovat aika lyhyitä. Isossa kuvassa keskeinen syy on Saaren mukaan taloudellinen niukkuus. Toinen lähestymistapa on ollut ongelmien muuttaminen rakenteelliseksi ja ihmisen oman vastuun minimoiminen. – Olen ehdottanut sen muuttamista aikuistumisen tueksi. Mutta ” Voimme antaa kaikille ihmisille polkupyörän. IMATRA TAINIONKOSKEN KIRKKO KE 7.10. Saari hahmottaa asiaa esimerkeillä. Mutta kaikilla vanhemmilla ei silti ole siihen kykyä. MIKKELI MIKKELIN TUOMIOKIRKKO TO 8.10. Se, miksi näin on, on mysteeri. kirkossa on auttamisen potentiaalia ja se sitouttaa myös kirkkoon. JUSSI RYTKÖNEN Juho Saari, Niko Eskelinen & Liisa Björklund: Raskas perintö. Aikuisella ihmisellä on kuitenkin aina oma vastuu omista valinnoistaan. Saaren mukaan toimintakyvyltään alentuneilla ihmisillä on usein sama ongelma asunnon, rahan tai koulutuspaikan kanssa: niitä voidaan antaa, mutta niiden onnistunut käyttö on eri asia. Silloin tulevaisuuteen ei voida investoida ja ihminen itsekin tietää olevansa yhteiskunnan pohjalla. Entä muut tahot. Ylisukupolvinen huono-osaisuus Suomessa. Huono-osaiset sopeutuvat Saaren mukaan tilanteeseensa ja muutos on haastavaa. Nykymuodossaan se hoitaa vanhoja virheitä ja saattelee aikuisuuteen. On myös ajateltu, että ei-työkykyinen on oikeutettu sosiaaliturvaan ja investoitu siksi sosiaalipalveluihin. On hyvin vähän tietoja siitä, miten tämä toimii ongelmallisten ryhmien kohdalla, Juho Saari sanoo. – Lastensuojelun piirissä kasvaneet lapset päätyvät helposti perheen perustettuaan yksinhuoltajiksi ja elatusvelvollisiksi. LAHTI RISTINKIRKKO TI 6.10. Mutta se voisi olla eteenpäin katsovaa ja voimavaroja lisäävää. Ylisukupolvisen huono-osaisuuden ilmiöt ovat osittain vaikeasti tulkittavia. sen omia valintoja. – Ihmiselle esitetään silloin heti uusia vaatimuksia. @ C L U B F O R F I V E C L U B F O R F I V E . Elämään voi kuulua asunnottomuutta tai huonoa asumista, päihteitä, väkivaltaa, avioeroja ja monia epäonnistumisen kokemuksia
Teemme päivittäin valintoja näiden välillä. Kirkon olettaisi julkisoikeudellisena, viranomaisaseman omaavana yhteisönä muistavan tämän. Piispat ovat jo huokaisseet helpotuksesta. Tästä asiasta ei ole tarvinnut keskustella ennen parin vuoden takaista avioliittolain muutosta. Avioliittokäsityksestä puhuttaessa termit hämärtyvät. Terveydenhoito ja sosiaalitoimi perustuvat diakoniaperiaatteeseen. Jotkut elävät yksin ja jotkut yhdessä siinä parisuhteessa, jonka ovat itselleen katsoneet sopivaksi. Elämme kahden todellisuuden maailmassa. Sen tehtävä on tarjota hengellistä ravintoa opettamalla ja ohjaamalla rukoilemaan toinen toistemme ja koko maailman puolesta. LEEVI HÄIKIÖ Lakimiesasessori emeritus Huh, kun helpotti, vai helpottiko. 10 mielipiteet KOTIMAA | 25.9.2020. Kirkko ohjaa valintojamme kohti hyvää ja oikeata. Tästä ei ole missään vaiheessa vallinnut erimielisyyttä. Korkein hallinto-oikeus perusteli päätöstään, ettei ollut perustetta arvioida papin saamaa varoitusta perustuslaissa turvattu kirkon sisäinen autonomia huomioon ottaen suhteellisuusperiaatteen valossa toisin. korvaa T uore Korkeimman hallinto-oikeuden päätös, jolla se vahvisti papille annetun varoituksen, herättää tarpeen jatkaa keskustelua. Piispat ovat antaneet luvan rukoilla samaa sukupuolta olevien parien kanssa, mutta siunaaminen, siihen on kynnys. ”Menkää ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni.” Mitä tehtäviä kirkko sai apostolien lähdettyä liikkeelle ja sanoman saavuttua Suomeen. Juridinen puoli on riidaton. Pitäisi puhua papin suorittaman avioliittoon vihkimisen edellytyksistä. Kirkkolain 1 luvun 4 §:n mukaan kirkon jäsenellä on oikeus päästä osalliseksi kirkon pyhistä toimituksista ja seurakunnan tarjoamista muista eduista kirkkolain ja kirkkojärjestyksen säännösten mukaisesti. Siitähän Korkein hallinto-oikeus ei lausunut mitään. Sen tehtävä on julistaa armoa Jeesuksen lunastustyön ansiosta. Vihkiessään avioliittoon pappi toimii valtion viranomaistehtävässä eduskunnan kirkolle ja papille antamalla valtuutuksella. Suomessa avioliiton solmimisesta ja avioliiton oikeussuhteista säädetään eduskunnan hyväksymässä avioliittolaissa. Kohtaamme koko ajan oikean ja väärän, hyvän ja pahan, ilon ja surun, valon ja pimeän. Se ei kuulu valtion viranomaisen vihkikaavaan. Molemmat olisivat maallisen oikeuden hyväksymiä avioliittoja. Voisiko kirkko luopua väestörekisterivelvollisuudestaan ja vihkioikeudestaan. korkein hallinto-oikeus| Kirkollisessa keskustelussa väännetään oikeastaan siitä, saako pappi siunata kaikki avioparit, kirjoittaa lakimiesasessori emeritus Leevi Häikiö. Kaikki muut edellytykset vihkimiseen, muun muassa vihittävien ikä, määrätään avioliittolaissa. Onko kummallekaan erilliselle käsitykselle edes tarvetta. Kirkonkirjojen ansiosta Suomessa on kattava ja toimiva väestötietojärjestelmä. Avioliittolain muutosta säädettäessä korostettiin, että kirkolla on oikeus määrätä kirkollisen vihkimisen ehdoista ja muodosta. Kun papit vihkivät avioliittoon, he vihkivät ihmisiä avioliittolain säätelemään avioliittoon. Kirkkojärjestyksen 2 luvun mukaan avioliittoon vihkiminen on yksi kirkon pyhistä toimituksista. Pitäisi olla selvää, että Suomen säädöskokoelmassa olevaa, ajantasaista normistoa noudatetaan. Ehkä tämä on tarkoituskin. Voimassaolevan kirkkojärjestyksen 2 luvun 18 §:n 2 momentin mukaan avioliittoon vihkiminen vaatii kirkon jäsenyyden ohella ainoastaan rippikoulun käymisen. Meidän on keskityttävä siihen hyvään, mitä kolmiyhteinen Jumala haluaa jokaiselle tarjota ja itse kukin pyydettävä syntejämme anteeksi ketään osoittelematta. Kirkollisessa keskustelussa väännetään oikeastaan siitä, saako pappi siunata kaikki avioparit. Papin suorittama samaa sukupuolta olevien vihkiminen on laillinen. Jos kirkollinen vihkiminen edellyttäisi kirkon jäsenyyden ja rippikoulun käymisen ohella muita ehtoja, se vaatisi kirkkojärjestyksen täydentämistä. Missä ja milloin on kunnolla määritelty kirkon avioliittokäsitys, ja onko sen vaihtoehto maallinen avioliittokäsitys. Onko kirkkoamme repivä kiista rakentavaa. Kirkon tavoite on palvella jokaista ihmistä. Kirkollinen avioliittoon vihkiminen poikkeaa maallisen viranhaltijan suorittamasta vihkitoimituksesta avioliiton siunaamisen osalta. Käsittämätöntä, että avioliittoon vihkimisestä saatiin kirkon yhtenäisyyttä uhkaava sotku. Muutosyrityksiä ei ole ollut. ” Papin suorittama samaa sukupuolta olevien vihkiminen on laillinen. Kun oikeus on olemassa, sitä pitää tarvittaessa käyttää epäselvyyksien poistamiseksi. Ihmetystä herättää, miksi kirkolliskokous säätää Suomen säädöskokoelmassa julkaistavat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen, kun kirkko itse ei niitä noudata. Kirkko ohjasi lukutaitoon ja koulutukseen, kunnes tehtävä siirtyi valtiolle. Jokainen saa pyytää kirkossa Jumalan siunausta elämälleen, heteroparit kirkon hyväksymälle avioliitolleen, samaa sukupuolta olevat parit yhteiselle elämälleen. Vaihtoehtoista avioliittoa Suomessa ei ole. Muunkaan lainsäädännön osalta ei edellytetä viranhaltijoiden tai kansalaisten tutustuvan hallituksen esitykseen eduskunnalle ja lakiesityksestä saatuihin lausuntoihin, vaan lakitekstin lukeminen riittää. Avioliitto ei ole sakramentti eikä opinkappale. Kauniisti sanottu, mutta mitä siitä vielä seuraa. Valtion periaatteena lainsäädännössä on, että lakeja ja asetuksia muutetaan tarpeen vaatiessa. Pappia saa siis rangaista, mutta miten kirkko toteuttaa kirkkolaissa (siis laissa) jokaiselle kirkon jäsenelle annettua oikeutta kirkon pyhiin toimituksiin, kun kirkkolain 1 luvun 4 § ja kirkkojärjestyksen 2 luvun 18 §:n 2 momentti ovat edelleen nykyisen sisältöisenä voimassa. Ei ainakaan hänelle, joka haluaa, että ”olisitte yhtä”. Korkein hallinto-oikeus on perustellut päätöstään paljolti lain ja kirkkojärjestyksen ulkopuolisella aineistolla, vaikka oikeudenkäytön tulisi perustua lakiin. Uskallettava kuulla myös omalla kohdallamme Jeesuksen sanat: ”Sinun syntisi on annettu anteeksi, mene äläkä enää syntiä tee.” LEENA KONTULA Maallikkojäsen Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa ja yhteisessä kirkkovaltuustossa Mikä on kristillisen kirkon tehtävä
Árpád Kovács seurasi omaatuntoaan. Seurauksena on ollut palovahinkoa suuremmat vahingot, vesivahingot. Liittomme vahvistukoon. Valitettavasti myös trendikäs pride-väki kuuluttaessaan suvaitsevaisuutta on ollut aika suvaitsematon. Miksi kirkko karsastaa Raamatun opetuksia. Hän puolusti jokaisen ihmisarvoa ja -oikeuksia. ”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Tämä mahdollisuus voi kääntyä kirkon voitoksi, niin että erilaiset ihmiset kokevat kirkon kynnyksen matalaksi. Hän ei rikkonut Suomen lakia. Piispat toimisivat tyylikkäästi, jos he sopisivat keskenään, että näissä tilanteissa nuhtelu ja varoitukset jätetään antamatta. Nyt tarvitaan viestinnän ja toiminnan viisautta mennä eteenpäin kunnioituksella ja rakkaudella. Hän jatkaa ”vaan Kristus on kaikki, hän on kaikissa”. Kenties en tee väkivaltaa Raamatun tekstille, jos jatkaisin muilla esimerkeillä: ei ole sukupuolivähemmistöä, eikä enemmistöä. Valitettavasti ”perinteisen avioliittonäkemyksen” kannattajat ovat kiihkoissaan syyllistyneet helvetin lieskoja heitellessään jopa vihapuheeseen. Tahdo en itsenäisyyttäsi kiistää… Toisista huolehtien kestämme paineet, meitä eivät kaada laineet. Varoitukset eivät ole parasta johtajuutta kirkossakaan KHO on puhunut. Kuitenkin Jeesuksen toiseen tulemiseen saakka ovat voimassa hänen sanansa: ” Minä olen tie, totuus ja elämä.” Tämän kieltäminen on hiekalle rakentamista. Tuomiokapituli saa jakaa varoituksia papeille, jotka vihkivät sateenkaariliittoon. Oli aika, jolloin johtajan työkalupakin päällimmäiseen lokeroon kuului nuhtelu ja varoitukset. Näkisin, että nyt on sammutettu tulipaloa, mutta taitamattomasti. Toivon, että näkisin ja näkisimme syvemmälle, emmekä rikkoisi yhteyttä kirkon sisällä. Pappisvalansa rikkoneet papit ovat sateenkaaripareja vihkiessään halunneet tietoisesti nousta Jumalan ja hänen Poikansa yläpuolelle. Sateenkaariliitossa kaksi pysyy edelleen kahtena. Kreikan sanalla kriisi on hieman ikävä kaiku, mutta itse asiassa se viittaa tienhaaraan, mahdollisuuksiin ja uhkiin. 11 KOTIMAA | 25.9.2020 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Se on ollut herättävää, ajatuksia tuovaa, asiallista mutta valitettavasti myös osin asiatonta. Tuulilta suojaan sinut vien, jos viedä saa… Kaiken me jaamme, toisiamme tukekaamme.” JUHA HILLI TM , Oulu Yhteydellä. Niitä käytetään, jos alainen on syyllistynyt vihapuheeseen, työpaikkakiusaamiseen, epäasialliseen käytökseen tai muuhun rikoksena pidettyyn toimintaan. Jumala on rakkaus. Edellä tässä kirjeessä hän kertoo, mitä Kristus on tehnyt heidän puolestaan, ja että heidän tulee elää sen mukaisesti. Tavalla, jonka enemmistö papeista kokee oikeaksi. Luoja teki ihmisen mieheksi ja naiseksi. ERKKI LAITINEN Lehtori (el.), Karttula ” Vain harva erimielisyys kannattaa ratkaista vallan keinoin. Pakko sen ei kuitenkaan ole tehdä niin. Jeesus opetti avioliitosta hyvin monta kertaa aivan rautalangasta vääntäen, ja aina hän korosti sen olevan naisen ja miehen liitto. Eksyttäjien äänekäs joukko ajaa median laajalla tuella ja joidenkin piispojen avulla väen väkisin uutta, sukupuolineutraalia avioliittokäsitystä kirkon viralliseksi opiksi. Loppuun korvamadoksi Paula Koivuniemen Aikuinen nainen -laulu, josta on opittavaa: ”En enää eksy maailman tuuliin. TAPIO AALTONEN Rovasti, Vihti Kirkon virallinen avioliittokäsitys on joutunut massiivisen ideo logisen hyökkäyksen kohteeksi. 19:5-6) Tämä liitto on Jumalan tarkoittama avioliitto. Nykyjohtamisessa niiden paikka on pakin pohjalla. Tahtoisin jatkaa hyvin alkanutta matkaa. Opettaessaan näin Jeesus oli täysin tietoinen, mitä tiede saa selville ihmisen seksuaalisuudesta sekä ajattelun ja ymmärryksen laajentumisesta. Ihminen, joka ei ole tätä ymmärtänyt, toimii toisin. Tutkimukset osoittavat, että juuri siten johdetut yhteisöt yltävät parhaisiin tuloksiin ja henkilöstön hyvinvoinnin kokemukseen. Jeesus oli suvaitsevainen, ihmisten yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon ehdoton kannattaja. Kolossalaiskirjeessä todetaan: ”Silloin ei ole enää kreikkalaista eikä juutalaista, ei ympärileikattua eikä ympärileikkaamatonta, ei barbaaria, skyyttalaista orjaa eikä vapaata.” Paavali tuo esiin tärkeän näkökulman, ettei ole yhteiskunnallista, uskonnollista ja rodullista eroavaisuutta. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi.” (Matt. Vilpittömässä mielessä omia elämänarvojaan noudattava työntekijä ei ansaitse nuhtelua. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Piispoilla on nyt tuhannen taalan paikka osoittaa johtajuutta ja olla käyttämättä järeää valtaa, vaikka sen käyttöön olisi lupa. Viime vuosina hierarkkisia rakenteita on pyritty korvaamaan matalilla ja joustaville malleilla, joiden ytimessä on yhteisön jokaisen jäsenen kokema työn merkityksellisyys ja psykologinen turvallisuus. Kristuksen sovitustyön ymmärtäminen vaikuttaa suvaitsevaisuuteen, että osaa hyväksyä toiset ihmisinä ja haluaa rakentaa yhteyttä. Hän halusi noudattaa Jeesuksen sanomaa kaikkien ihmisten tasa-arvosta. Hän rakastaa jokaista ihmistä, mutta ei rakasta ihmisen tekoja, jotka ovat vastoin sanaa. Julkisuudessa on ollut keskustelua kirkon avioliittokäsityksestä. Pastorin ja piispan ehkei tarvitse olla moraalitai oppikysymyksistä tismalleen samaa mieltä, mutta 2000-luvun johtamismaailmassa vain harva erimielisyys kannattaa ratkaista vallan keinoin. En vapauttas tahdo riistää. Omaan valta-asemaansa turvautuva johtaja synnyttää helposti pelon kulttuuria, jossa alaiset toimivat sanktioiden pelosta enemmän kuin sisäisesti motivoituneina. Se ei vaikuttanut hänen opetukseensa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Hän opetti sitä, mitä Isä käski opettaa. Siitä huolimatta, tai juuri tästä syystä, hän opetti avioliitosta näin
Kasteen suorittaneen papin rohkeat sanat kuitenkin tekivät vaikutuksen Koyamaan: ”Jumala tahtoo, että rakastamme kaikkia, jopa amerikkalaisia.” Koyaman isoisästä tuli kristitty, kun hän kuunteli englantilaisen maallikkolähetystyöntekijä Herbert Brandin julistamaa evankeliumia. Kääntymykseen vaikutti kaksi asiaa: Ensinnäkin Brand julisti evankeliumia japaniksi vahvasti englantilaisella aksentilla, siis särkyneellä, murtuneella japanin kielellä. Koyama kuvaa omaa kastettaan hetkenä, jolloin hän, kristityn perheen lapsi, mutta koulussa japanilaiseen keisarikulttiin kasvatettu, kastettiin ”vihollisen uskontoon”. Mitä tahansa teenkin, prinssi Shotoku on sisälläni samoin kuin Mooses on jokaisessa juutalaisessa”, japanilainen protestanttiteologi Kosuke Koyama kirjoittaa kirjassaan Mount Fuji and Mount Sinai (1984). | Lehtikuva/Reuters 13 KOTIMAA | 25.9.2020. Tämän seurauksena Yhdysvallat liittyi toiseen maailmansotaan, jossa siitä tuli myös Japanin vihollinen. Edellisenä vuonna Japani oli hyökännyt Yhdysvaltojen laivastotukikohtaan Pearl Harborissa. Koyama (1929–2009) oli aasialaisen kontekstuaalisen teologian pioneereja, siis sellaisen teologian, joka etsii uskonnon yhtymäkohtia ympäröivään kulttuuriin, kieleen, aikaan ja käytäntöön. Toinen merkittävä seikka oli, että Brand kykeni sanomaan ”Jeesus Kristus on Herra” väheksymättä koskaan japanilaista kulttuuria tai buddhalaisuutta. Aasialaisen teologian pioneerille Kosuke Koyamalle evankeliumi oli särkynyttä ja epätäydellistä – ja siksi vaikuttavaa. | Kuva: Westend61/Lehtikuva Vesipuhveleita matkalla juomaan Vietnamissa. » TEKSTI | JUKKA HELLE Kävelysilta lammen yllä Kiotossa, Japanissa. ”K un saavun Golgatan vuorelle, tuon Kristukselle mukanani japanin kieleni, kulttuurin ja psykologian. Koyama syntyi Japanissa kristittyyn perheeseen, ja hänet kastettiin vuonna 1942
Tätä tärkeää muistoa ei tule halveksia”, Koyama kirjoittaa. Koyama käyttää teologisissa pohdinnoissaan runsaasti Raamattua, sekä Vanhaa että Uutta testamenttia. Eikö se tee meistä liian vakavia, liian hermostuneita, liian tunteellisia jokapäiväisen elämän normaaliin elämänrytmiin. Valmistui ensin Tokion Union Theological Seminarysta vuonna 1952 ja siirtyi opiskelemaan Drew-yliopistoon Yhdysvalloissa, josta sai kandidaatin tutkinnon vuonna 1954. Olen syntynyt maassa, joka on omaksunut mahayanabuddhalaisuuden 1300 vuotta sitten, ja siten minua kutsutaan saavuttamaan valaistus seuraamalla tätä Aasian suurta poikaa. Kuoli 25.3.2009 Massachusettsissa Yhdysvalloissa. Kampanjointi on poliittinen toimi, eikä varmastikaan uskonnollinen toimi.’ Muutaman hetken hiljaisuuden jälkeen munkki jatkoi: ’Miksi te myytte pelastajanne halvalla ja nöyryytätte häntä?’” (No Handle on the Cross – An Asian Meditation on the Crucified Mind, 1976). Sen sijaan aasialaiset ovat avoimia kuuntelemaan sellaista teologiaa ja julistusta, jossa näkyy ja tuntuu Jeesuksen Kristuksen stigma. Tällainen mieli kutsuu itsensä kieltämiseen, Kristuksen ristin ottamiseen ja Kristuksen seuraamiseen. Ristissä sen sijaan ei ole kantokahvaa. South East Asia Graduate School of Theology:n dekaanina. Puhuessaan Aasian kontekstista Koyama sanoo aasialaisten tietävän intuitiivisesti, että Jeesus Kristus ei voi olla ”uskonnollinen ristiretkeilijä”. Mikä raskas, hankalan mallinen ja kaikelle moraalille vastakkainen esine se onkaan kannettavaksi Kristuksen jäljessä! Eikö se hidasta matkantekoa. Vuosina 1974–78 toimi opettajana Otagon yliopistossa Uudessa Seelannissa. Kosuke Koyama Syntyi vuonna 10.12.1929 ja kastettiin kristityksi vuonna 1942. Mutta en myöskään löydä hengellistä kotiani kristillisestä katedraalistakaan. Toimi oman japanilaisen kirkkonsa lähetystyöntekijänä ja teologian opettajana Thaimaassa 1960–1968. Kosuke Koyama puhumassa Kirkkojen maailmanneuvoston kokouksessa vuonna 1975. Kirjassaan No Handle on the Cross – An Asian Meditation on the Crucified Mind (1976) Koyama kirjoittaa: ”Eräänä sateisena iltapäivänä ajoin autolla Singaporessa. Itsensä kieltäminen merkitsee elämistä Kristuksen leiman, stigman, kanssa. Sen juuret ulottuvat kauas Gautama Buddhan valaistumiseen saakka. Taylor 14 KOTIMAA | 25.9.2020 hengellinen ajattelija. Eikö se saa meidät tuntemaan itsemme vainotuiksi. ”Pakanana ja japanilaisena seison Israelin kollektiivisen pyhän muiston ulkopuolella. Hän siteeraa usein Jeesuksen sanoja: ”Jos joku tahtoo kulkea minun jäljessäni, hän kieltäköön itsensä, ottakoon ristinsä ja seuratkoon minua.” Itsensäkieltämisen mielikuva on risti. Miksi te kristityt kampanjoitte Kristuksen puolesta. Ovi avataan Kuka. Julkaisi 13 kirjaa, joista merkittävimmät ovat Waterbuffalo Theology, No Handle on the Cross, Three Mile an Hour God sekä Mount Fuji and Mount Sinai. Koyama alkaakin pohtia erilaisia kahvoja: Kahva merkitsee kontrollia. Samoin Brandin osoittama vieraan kulttuurin ja uskonnon arvostus tekivät häneen vaikutuksen. Koyaman oma arvostus Herbert Brandia kohtaan näkyy siinä, että hän on omistanut yhden kirjansa tämän muistolle. Kyydissäni oli srilankalainen buddhalainen munkki. Koyaman mieleen isoisän kertomuksesta jäi loppuiäksi ajatus evankeliumista, joka vaikuttaa epätäydellisyydestään ja särkyneisyydestään huolimatta tai ehkä juuri sen vuoksi. Ajaessamme munkki huomasi erään kirkon suuren ilmoitustekstin, jossa luki: ’Ristiretki Kristuksen puolesta.’ Munkki kääntyi minua kohti ja kuiskasi: ’Teidän Kristuksenne täytyy olla epätoivoinen. Koyama jatkaa pohtimalla, että eikö asiakirjasalkku olisi helpompi kantaa. Olen ylpeä tästä suurenmoisesta traditiosta. Vasta tällöin kirkon sanomasta tulee Jumalan mielen mukaista. Väitteli tohtoriksi Princetownin yliopistossa vuonna 1959 Martti Lutherin Psalmien kirjan tulkinnasta. Muutti vuonna 1968 Singaporeen, jossa toimi mm. Siinähän on kantokahvakin. Koyama kirjoittaa usein siitä, kuinka kirkolla pitäisi ”ristiretkeilevän mielen” sijasta olla ”ristiinnaulittu mieli”. Kirkon mission kannalta ”ristiretkeilevä”, hallitsemaan pyrkivä mieli ja asenne eivät Koyaman mukaan tuota tulosta. Hän näköjään tarvitsee ihmisiä lähtemään puolestaan ristiretkelle. Tämä stigma puolestaan haastaa elämään sellaisessa epävarmuudessa, jossa ei turvauduta rahaan, tavaraan, asemaan tai arvostukseen toisten silmissä. Niinpä ”ristiretkeilevä mieli” tuleekin kastaa ”ristiinnaulitussa mielessä”. Hänellä oli kolme lasta ja viisi lastenlasta. Minun identiteettini on mahayanabuddhalaisuudessa. Vuosina 1980–1996 toimi New Yorkissa sijaitsevan ekumeenisen ja tunnustustenvälisen Union Theological Seminaryn professorina. | Kuva: John P
Ihmisen ei pidä, eikä hän voi, kontrolloida Jumalaa. Sellainen teologia, joka yrittää kiinnittää kahvan Jumalan voimaan, ei ole teologiaa, vaan vääränlaista teologista ideologiaa. Tämän lähestymistavan esikuvana Koyama näkee Kristuksen, joka luopui omastaan ja alensi itsensä. Sen sijaan teologian tehtävänä on puhua tästä voimasta, laulaa siitä ja meditoida sitä. Koyama soveltaa ”ristiretkeilevän” ja ”ristiinnaulitun” mielen pohdintaa myös lähetystyöhön. Tämän löytönsä kanssa Koyama sitten opettaa seurakunnalleen Lutherin teologiaa ahdistuksista ja erilaisista elämän vaikeuksista. Hän tietää, mitä tulee tehdä. Annapa kun minä pesen ensin jalkasi. luvun katkelmasta, jossa kanaanilainen nainen pyytää Jeesukselta apua sairastavalle tyttärelleen. Hän näki kutsumuksekseen opettaa eri maailmanuskontoja, mikä oli Koyaman mielestä oikea ja kristillinen kutsumus. Temppelin lyhty Koyasanissa, Japanissa. Hänen mukaansa lähetystyöntekijöiden suuret resurssit ovat usein aiheuttaneet sen, että kansallisten ihmisten osallisuus Jumalan lähetyksestä on köyhtynyt. Monia teknisiä laitteita ohjataan kahvoilla. Koyama pohtii, mikä meni vikaan. Voidakseen olla aidosti hyödyllisiä tällaisten suurten resurssien tulee alistua teologiseen arviointiin ja kontekstualisaatioon. kahvasta. ”Tahmariisi, banaani, sadekausi, vuotava katto, kalastus, kukkotappelu, vatsakipu.” Julistuksen on lähdettävä liikkeelle ihmisten elämäntilanteista. Se, joka ei ole koskaan epäillyt tai kokenut erilaisia järkytyksiä tai tullut hylätyksi, ei voi ymmärtää tämän kertomuksen ydinsanomaa. Katsoen silmiimme ja sydämiimme Jeesus sanoo: ”Sinulla on varmaankin ollut pitkä ja vaivalloinen matka. ”Jeesuksessa Jumala saapuu ihmisen elämän periferiaan paljastaakseen totuuden ihmisen elämästä Jumalan yhteydessä. Tämä totuus on ’Immanuel-totuutta’ (Matt. Elämänsä loppupuolella Koyama keskittyi puhumaan sekä kristittyjen välisen ekumenian että myös uskontojen välisen vuoropuhelun puolesta. Tulos on kuitenkin katastrofi: seurakunta palaa kotiin tulkittuaan, että jonkinlainen ahdistusneuroosi on olennainen osa kristillistä uskoa. 1:23), Jumala meidän kanssamme. Hän tietää, mitä tulee tehdä. Niinpä Koyama huomaakin, että koko kertomuksen ytimenä on uskon valtava voima. Koyaman mukaan ne eivät kuitenkaan kuulu teologiseen maailmaan. Koyaman ajatus ”ristiinnaulitusta mielestä” on hänen ajattelunsa ja teologiansa eräänlainen prisma, jonka läpi hän katsoo tärkeimpiä käsittelemiään teemoja. Hän on kristillisen sosiaalisen ajattelun ja etiikan lähde. Hän oivaltaa että tätäkin kertomusta tulee lähestyä ihmisen elämäntilanteen kautta. Hänellä on parempia ideoita ja paremmat strategiat. Mikäli tämä on se tapa, jolla Jumala elää historiassa, täytyy sen myös olla tapa, jolla Jumala varustaa meitä kulkiessamme kohti Jumalan valtakuntaa. Niinpä teologian tuleekin kieltäytyä pyrkimyksestä hallita Jumalan pelastavaa voimaa. Kosuke Koyaman teologia on Kristus-keskeistä, missiologista, ekumeenista sekä uskontoteologisesti avaraa. Silti Kristuksessa näkyy ristilläkin vahva usko Jumalaan. Ollessaan lähetystyössä Pohjois-Thaimaan maaseudulla 1960-luvulla Koyama kiinnitti huomiota pelloilla näkyviin vesipuhveleihin. | Kuva: Westend61/ Lehtikuva 15 KOTIMAA | 25.9.2020. Hänellä on parempia ideoita ja paremmat strategiat. Ne määrittelevät teologian suunnan: alhaalta ylös. Koyama turvautuu ensin Lutherin ajatuksiin. Vasta tätä kautta ne voivat myös ”nousta ylös, kuolleista” ja näin palvella aidosti lähetystyötä. Avaimeksi löytyy naisen sanoma sana: ”Tyttäreni.” Tyttären tilanteen avaaminen Jeesukselle synnytti kanaanilaisessa naisessa uskonkipinän. Koyaman mukaan ne pitää ”ristiinnaulita”, niistä pitää tulla sen kuvan kaltaisia, joiksi Kristus tahtoo niiden tulevan, kun hän kutsuu seuraajiaan ottamaan ristinsä ja seuraamaan itseään. Kirjassaan Waterbuffalo Theology (1974, ”Vesipuhveliteologiaa”) Koyama kuvaa, kuinka hän valmisti raamattuopetusta Matteuksen evankeliumin 15. Kahvat kuuluvat teknologiseen maailmaan. Ja sitten juhlapöytä onkin jo katettu.” Kirjoittaja on Suomen Lähetysseuran teologinen asiantuntija Mekongin alueella. Tämä kuuluu kristillisen teologian ytimeen”, Koyama kirjoittaa. Koyaman seurakunta saattoi välittömästi samaistua äidin omaa tytärtään koskevaan hätään, ja tätä kautta kertomus avautui seurakunnalle ymmärrettävällä ja mielekkäällä tavalla. ” Suurin resurssein varustautunut ihminen ei tarvitse muita. Kristus perusti oman merkittävyytensä menemällä periferiaan. Suurin resurssein varustautunut ihminen ei tarvitse muita. Thaimaassa. Lutherin mukaan nainen valittiin maistamaan etukäteen sitä ahdistusta, jonka Kristus itse koki ristillä huutaessaan Jumalan hylänneen hänet. Olet varmaankin väsynyt ja likainen. Koyaman mukaan Jeesus tekee meille kaikille samalla lailla. Keskustellessaan kuolemasta Koyama viittasi Johanneksen evankeliumin kertomukseen siitä, kuinka Jeesus pesi opetuslastensa jalat. Hän oivalsi, että julistaessaan evankeliumia hänen pitää hylätä kaikki abstraktit ideat ja niiden sijaan käyttää sanoja, jotka ovat ihmisille tuttuja
Vaikka uusia pesäkkeitä löytyi kesällä, hoidot auttavat ja säveltäjä johtaa itse teoksensa. Laulajien roolit ja hahmot kuitenkin vaihtuvat lennossa. Oopperassa paheet saavat ihmisen muodon, ja palveluskuntana he toimivat ihmisen itsekkään luonnon mukaisesti. Häntä ei mainita nimeltä, mutta tapahtumat tuovat Jobin vaiheet elävästi mieleen. SIRKKU NYSTRÖM Rakkaus on väkevä kuin kuolema -ooppera Aleksanterin teatterissa Helsingissä 8.10.-11.10. Siihen kietoutuu tiiviisti Vanhan testamentin kertomus Jobista. Lutherin kuvaus oli niin eloisaa, että näin heti, miten pahan eri ilmenemismuodot kuten synti, helvetti, saatana, laki ja kuolema hyökkäävät näyttämölle. – Luin paljon Lutherin tekstejä ja erityisesti minua inspiroi hänen selityksensä Galatalaiskirjeestä. Suuri osa tekstistä on Laulujen laulusta, entisestä Korkeasta veisusta. Mutta myös siitä, että Jumala käyttää pahoja ihmisiä viedäkseen hyvät tarkoituksensa loppuun asti. Siinä kuvataan Hengen hedelmiä Rakkaus on väkevä kuin kuolema ja Lihan eli ihmisen itsekkään luonnon aikaansaannoksia. Alun ja lopun juhlatanssien lisäksi keskellä on synkkä kuolemantanssi. Kari Tikka kertoo, että uusi teos sai kimmokkeen Martti Lutherista kertovan oopperan taustatöistä. Adam ja Eeva löytävät ja tunnistavat toisensa. Koko luomakunta kutsutaan suureen sovinnon juhlaan. Kukaan ei arkielämässäkään ole pelkästään hyvä tai paha. Ooppera päättyy kuitenkin onnellisesti. Vaivoin Adam ja Eeva selviävät eteenpäin, ja he kadottavat toisensa pitkäksi aikaa. | ooppera | Säveltäjä-kapellimestari Kari Tikan uusi ooppera on erikoinen tapaus. Koronapandemian takia se siirrettiin lokakuulle. Ne kuitenkin kääntyvät hyväksi. Eeva ja Adam vaihtuivat Annika Laineeseen ja Kristian Lindroosiin. Hän on rakastava ”despootti”, joka tekee ja teettää pahoja asioita. Jopa pari riviä Tiernapoikien tekstiä on napattu mukaan. Äiti edustaa Jumalan pehmeämpää puolta, Kari Tikka kuvaa. Tutuilta tuntuvat myös Mozartin Taikahuilu-oopperan pääparin koettelemukset tulen ja pimeän keskellä. K ari Tikan kuudes ooppera kertoo rakkaudesta ja kuolemasta. Kaikki alkavat liikkua ja muuttuvat eläviksi, kun Äiti astuu näyttämölle ja panee toimeksi. Onhan kyse nimenomaan rakkaudesta. 16 KOTIMAA | 25.9.2020 kulttuuri. Kansallisbaletin entinen solistitanssija Aku Ahjolinna suunnittelee teokseen uudet tanssit. Alun iloinen häähuone vaihtuu Isän tahdon mukaisesti pian tuskien taipaleeksi. – Tanssin määrä oopperassa yllätti minut itsenikin, Kari Tikka tunnustaa. Myös koreografi vaihtui. Hän on antanut palvelijoille vapaat kädet tehdä kaikkea keksimäänsä pahaa. | Kuvat: Petri Tikka Kristian Lindfors laulaa Aadamin ja Annika Leino Eevan roolin Kari Tikan oopperassa Rakkaus on väkevä kuin kuolema. Oopperan teksti vilisee lainauksia ja muistumia Raamatun kirjoista. Rakkaus on väkevä kuin kuolema -oopperan ensi-ilta piti olla Helsingin Aleksanterin teatterissa huhtikuun lopulla. Säveltäjä-kapellimestari Kari Tikka ja pianisti Marjaana Merikanto. Säveltämiseen on mennyt vuosia ja neljä vuotta sitten ilmaantunut syöpä hidasti sitä ennestään. – Kaikki vastoinkäymiset ja onnettomuudet ovat Isän sallimia. – Isä ja Äiti, jotka edustavat Jumalan kahtalaista luontoa, ovat edelleen Esa Ruuttunen ja Satu Vihavainen. He tuottavat kaiken pahan, jolla oopperan päähenkilöitä Adamia ja Eevaa koetellaan. Siitä seurasi monta muutosta, koska osa kevään solisteista on kiinni Jaakko Kuusiston Jää-oopperan esityksissä. Se on syvästi raamatullinen, mutta ei perinteisesti uskonnollinen. Orkesteri supistui kolmannekseen ja kuorosta toinen puoli siirtyy toiselle parvelle. Ooppera sisältää myös muistumia sekä säveltäjän omista teoksista että taidemuodon monisatavuotisen historian matkalta
Sarja on saamassa toisen tuotantokauden. Ina Collianderin töistä tunnetuimpia ovat enkeliaiheiset puupiirrokset. Ina ja Tito Collianderin taiteilija-avioliittoa kuvaavassa teoksessa nousevat esille avioliiton lisäksi viime vuosisadan sodat ja rauha, kulttuurielämä sekä hengellisyys. Hannu Lintu, sol. klo 12.00 USA:n vaalit 2020: 1. He elivät kosmopoliitteina vailla omistamisen pakkoa. klo 20.00 Radion sinfoniaorkesterin konsertti. Kaikki synnit edustaa hyvällä tavalla nordic noiria, pohjoismaista uutta rikossarjagenreä. Paikalle lähetetään etelästä kaksi poliisia. Artikkelissa Junkkari lainaa tunnettua taloustieteilijä Milton Friedmania, joka sanoo, että raha on myytti. klo 18.30 Taivaallisen hyvää. Teema & Fem Ma 28.9. Kirja ei etene kronologisesti, vaan mosaiikkimaisesti kohtauksittain. | tv-sarja | Rikos uskonyhteisössä Yksi viime vuoden kiitetyimmistä ja palkituimmista tv-sarjoista oli Kaikki synnit. Löytyn ja Holmbergin yhteistyö tuottaa kaunista kieltä ja syvää ajatusta. He perehtyivät Petserissä 1930-luvulla ortodoksisuuteen, jonka seurauksena liittyivät ortodoksiseen kirkkoon. Teema & Fem Ke 30.9. Löytty ja Holmberg tutustuivat aikoinaan 1980-luvulla Valamossa. Artikkelin otsikko on selkeä: ”Mitä raha on?” Vastaus otsikon kysymykseen onkin paljon moninaisempi. Kohtauksia Collianderien taiteilijaliitosta. Siinä kirjoittajana oli myös Taina West. Kirja käsittelee Collianderien avioliiton vaikeuksia rehellisesti, mutta kuitenkin niin tyylikkäästi, ettei lukija joudu tahtomattaan kiusalliseen tirkistelijän osaan. Kuvissa näkyvä kirkko on Lumijoen kirkko, ja poliisiasema on oikeasti Lumijoen kunnantalo. Suomen Säveltäjät 75 vuotta. OLLI SEPPÄLÄ Kaikki synnit nähtävissä Yle TV1:ssä ja Yle Areenassa. Sini Mikkola. klo 21.00 Docventures: Mitä uususkonnot ovat. klo 13.35 Pisara. Illan dokumentti: I, PASTAFARI. Toisiinsa he tutustuivat Suomessa. Toimittaja Anna Lindman Barsk tapaa Ingvarin, joka on mormoni. Suora lähetys Helsingin Musiikkitalosta. TV2 Ti 29.9. | viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | Annina Holmberg ja Olli Löytty ovat kirjoittaneet jälleen hienon teoksen. Se on maksuväline, sen avulla voidaan vertailla asioiden arvoja ja se on arvon säilyttäjä. Tuuli Lindeberg, sopraano. Ensimmäinen yhteistyö oli Minun Valamoni: Tarinoita luostarista (Kirjapaja). Mieluiten saman verran kuin tänään. Raha jos mikä on uskon asia. MARI TEINILÄ Annina Holmberg ja Olli Löytty: Ina ja Tito. Donald Trump ja Joe Biden kohtaavat ensimmäisessä presidentinvaaliväittelyssä. Keittokirjailija ja toimittaja tutkivat, miksi uskonnoilla on niin paljon sanottavaa ihmisten ruokavalinnoista. Niinpä myyttiin täytyy vain uskoa. Kaikki synnit on kuvattu Oulun ympäristössä. Löytty oli siellä siviilipalvelusmiehenä ja Holmberg talkoolaisena. Ina ja Tito olivat molemmat syntyneet 1900-luvun alussa ja eläneet lapsuuttaan Pietarissa. | Kuva: Ylen kuvapalvelu Rahalla on perinteisesti nähty olevan kolme tarkoitusta. TV1 Ke 30.9. Avioiduttuaan he elivät muun muassa Virossa Petserissä, Kuokkalassa ja Helsingissä. 246 sivua. Joht. Miljoonan seuraajan Lentävän Spagettihirviön -seurakunta on yksi maailman nopeimmin kasvavista uskonnoista. Kuvataitelijana hän oli kuitenkin paljon laaja-alaisempi. OLLI SEPPÄLÄ 17 KOTIMAA | 25.9.2020. Se oli alunperin nähtävissä vain maksullisella Elisa Viihde -kanavalla, mutta nyt se on kaiken kansan ulottuvilla sekä Ylellä että Yle Areenassa. Tito Collianderin teos Ristisaatto käsittelee Petserin vuosia. Teema & Fem Pe 2.10. Sarjan edetessä lestadiolaisuuden käsittely tiivistyy ja alkaa käydä selväksi, että jollain tavalla rikokset liittyvät liikkeen toimintatapoihin ja haluun kontrolloida jäseniään. Varjakassa tapahtuu murha. Löytty ja Holmberg ovat työstäneet kirjaa muun muassa haastattelemalla Ina ja Tito Collianderin kolmea lasta, Maria Collianderia, Kati Colliander-Bondestamia ja Sergius Collianderia sekä tyttärentytär Baba Lybeckiä. Mormonien oppien mukaan luonnononnettomuudet kertovat, että maailmanloppu on lähellä. Tästä määrittelystä lähtee liikkeelle Marko Junkkarin yleistajuinen artikkeli Helsingin Sanomien Teema-lehdessä (4/20). Tätä kirjaa olisi mielellään lukenut vielä paljon pidempään. Dokumentin jälkeen teeman käsittely jatkuu. Collianderien elämäntapa puhuttelee. Räihä on jättänyt liikkeen eikä ole ollut vuosiin yhteydessä vanhempiinsa. Toinen poliiseista, Lauri Räihä ( Johannes Holopainen), on itse kotoisin Varjakasta ja hänen perheensä on vanhoillislestadiolainen. presidenttiehdokkaiden vaaliväittely. Välillä Collianderit asuivat varakkaampien sukulaisten luona, sota-aikana muun muassa Teiskolan kartanossa Teiskossa. klo 11.30 Taivastiellä. Nordic noir rikossarja Kaikki synnit on saamassa toisen tuotantokauden. Ja samalla luottaa, että rahalla on arvo myös huomenna. Junkkarin mielestä vastaus on hyvä, sillä ”myytti on tarina tai uskomus, joka selittää asioita, joista ei ole ensi käden tietoa tai joiden todenmukaisuutta ei voida vahvistaa”. | viikon kirja | TV1 La 26.9. Merja Aakon ja Mika Ronkaisen käsikirjoittama ja Ronkaisen ohjaama kuusiosainen rikossarja sijoittuu kuvitteelliseen Varjakan kuntaan, jossa vaikuttaa vahva vanhoillislestadiolainen liike. Runsaasti kuvitusta sisältävä teos on myös kaunis esine. Kirjan lopussa on aikajana. Räihän kollega on omasta vapaudestaan tarkka Sanna Tervo ( Maria Sid), joka ei tiedä lestadiolaisuudesta tuon taivaallista. Kirjapaja 2020. Kuten rahaankin
” Pia Ruotsalaa pidettiin työssään tienraivaajana, puskutraktorina ja naisena, joka menee läpi harmaan kiven. Lähetystyöntekijä on saapunut uuteen maahan, mutta on koronarajoitusten takia kokenut siitä vasta väläyksiä. ”Kadulta hotellin edustalta kuuluu mopojen, koiratappelun, rakentamisen ja rajun sateen ääniä. Nyt kirja halutaan kääntää viroksi. Mutta kaikki menikin toisin. Puolen vuoden aikana on tapahtunut seuraavaa: Koronapandemia saavutti Kahden maailman välissä Pia Ruotsala lopetti äskettäin työnsä Virossa, missä hän auttoi käyntiin luterilaisen kirkon perheneuvonnan. Lähetystyöntekijän maailmoja erotti kesä Suomessa. Vuonna 2013 alkanut työ oli tullut päätökseen ja siirretty paikallisten käsiin. Omista tyttäristäni olen valtavan ylpeä. He olivat lopettamassa 11 vuoden työrupeamaansa Virossa ja kävivät kiittämässä tukijoitaan 13 paikkakunnalla: Seinäjoella, Kauhavalla, Lapualla, Mikkelissä, Haminassa... Herättäjä-Yhdistys on yksi Ruotsaloiden lähettäjistä. Moni on sanonut Pialle, että lähetystyöstä saa lukea harvoin yhtä rehellistä kirjaa. Ruotsala oli kirjoittanut työstään kirjan Kohti kokonaista ihmisyyttä – Kirkon perheneuvonnan synty Virossa. Elämässäni olen ylpeä siitä, että saan edustaa Kristuksen rajatonta rakkautta globaalissa kirkossa. Kambodžaan lähtöön on enää vuorokausi aikaa. Ruotsalat olivat valmistaneet esityksen, jossa draaman keinoin kuvattiin Viron yhteiskunnallista tilannetta perheiden näkökulmasta. Trooppinen 32 celsiusasteen lämpö saa ihon kosteaksi. Pia ja Tero Ruotsala tulivat Suomen Lähetysseuran työntekijöiksi Kaakkois-Aasian Kambodžaan 6. Volkanin Natsismin perintöä, joka käsittelee tiedostamattomia ylisukupolvisia psykologisia siirtymiä. Kukkien tuoksu puutarhassa sekoittuu pakokaasun hajuun. Helsinkiin he tulivat tapaamaan Etelä-Suomen körttikansaa. Pia Ruotsala on kirjoittanut sen hotellikaranteenin kolmantenatoista päivänä. Lämpöä on myös ihmisten katseessa, Pia Ruotsala on huomannut. Pia Ruotsala, 42 Juuri nyt odotan innostuneena tutustumista Kambodžaan, paikallisiin työtovereihin, kieleen ja kulttuuriin. Olen saanut olla mukana vaikuttamassa lasten ja perheiden hyvinvointiin eri maissa. ”Tähän kaikkien aistien lämpöön on helppo ihastua, levätä siinä ja sitten levosta käsin aloittaa työtä.” Helmikuun viimeisenä päivänä tapasin Pia Ruotsalan Seuratuvalla Helsingin Kampissa. Keväällä oli tarkoitus hyvästellä yhteistyökumppanit ja ystävät, panna pillit pussiin, viettää Viola-esikoisen lakkiaisia ja ottaa selvää, mistä löytyisi seuraava työkenttä. Kuka. 18 KOTIMAA | 25.9.2020 haastattelu. Lähettipariskunnan mukana matkusti juuri 16 vuotta täyttänyt tytär Vilja. Kaikki on valmista: lentoliput, viisumit ja todistukset kahteen kertaan otetuista negatiivisista koronatesteistä. Suussa maistuu sopivan tulinen khmer-ruoka: Bai Cha, paistettu riisi erilaisilla lisukkeilla ja Cha Kroeung -currykastike”, Pia Ruotsala kirjoittaa sähköpostissaan. Luen Saara Ojasen Kambodžasta kertovaa kirjaa Mekongin mutkassa ja Vamik D. Oli lauhan kevättalven lauantai, kadut olivat vetiset, lämpötila nollan tuntumassa. Pian mielestä kirjassa kuuluu se, että Virossa on tapana sanoa asioita suoraan. TEKSTI | MERI TOIVANEN – KUVAT ?| ANTTI RINTALA Kuvateksti | | Kuva:??. Ruotsalat olivat kiertäneet kaksi viikkoa eri puolilla Suomea. Pia Ruotsalan päätehtävä Virossa oli luterilaisen kirkon perheneuvonnan perustaminen. Ruotsalan uusi työkenttä on toisessa poliittisen väkivallan traumatisoimassa maassa, Kambodžassa. syyskuuta. Syyskuun alussa Pia Ruotsala vastaa videopuheluun helsinkiläisessä hotellissa. Ensikosketus maahan on ollut lämmin. S ähköposti kilahtaa Kambodžan pääkaupungista Phnom Penhistä
Ulkopuolinen rahoitus on toimin» 19 KOTIMAA | 25.9.2020. Nyt heikoilla olevat joutuivat Lähetysseuran toimien takia vielä heikompaan tilanteeseen. Suomen, Viron ja suuren osan maailmaa. Kevättä sävytti myös toisen ikävän asian jälkipyykki. Olemme sitoutuneet työssämme siihen, että olemme aina heikoimmassa asemassa olevan puolella. Ruotsalan asiakkaat, sosiaalisista ongelmista kärsivät perheet, suljettiin kotieristykseen. Virossa luterilainen kirkko on vähemmistökirkko, johon kuuluu runsaat kymmenen prosenttia kansasta. Samaan aikaan hän oli lomautettuna. – Kun kaksiossa oli iso perhe, isällä päihdeongelma ja ase, ja lastensuojelu pyysi minua ottamaan päivittäin sinne videopuhelun, että lapset pysyvät hengissä, koin voimakasta arvoristiriitaa. – Ymmärrän, että se oli yhdenvertaista työntekijöiden kesken, mutta Viroa kohtaan se tuntui hirveän epäoikeudenmukaiselta, Pia Ruotsala sanoo. Ruotsalan aloitteesta kirkon perheneuvonnasta tehtiin säätiö vuonna 2019. Pia Ruotsalan mukaan hänellä ja Viron kirkon johdolla oli selkeä käsitys siitä, että Lähetysseura auttaa luomaan Viron kirkon perheneuvonnalle puitteet: hallinnon ja talouden. Kun tehtävä on suoritettu, vastuu siirretään paikalliselle kirkolle. Suomen Lähetysseura lomautti kaikki työntekijänsä, myös Ruotsalat, vaikka työtä Virossa oli jäljellä vain kolme kuukautta
Vuosien varrella perhekeskukset perustettiin Tallinnan lisäksi Tarttoon ja Haapsaluun, ja toiminta sai laajaa kiitosta Viron poliittiselta johdolta. Tärkeintä oli muutos, jonka Pia Ruotsala havaitsi perheissä ja parisuhteissa. Kesän he ovat eläneet kahden maailman välissä, tavanneet ystäviä ja sukua. Se on mentaliteetti, jolla olen mennyt vieraisiin kulttuureihin. Mutta yritin ehkä liian nopeasti saada näitä maailmoja kohtaamaan. Kirkon perheneuvonnassa hoidetaan jälkiä, joita historia ja yhteiskunnan kovat arvot ovat jättäneet. Viron-vuodet olivat Pia Ruotsalalle matka traumatisoituneen kansan sieluun. Ruotsalan mukaan Virossa pidetään tärkeänä sitä, miltä asiat näyttävät, ei sitä, miltä ne tuntuvat. – Näiden maailmojen tuominen yhteen on suuri haaste. Työt lopetettuaan Ruotsala sanoo ymmärtävänsä yhä enemmän sitä, kuinka raskas Viron taakka on. Työ alkoi Tallinnassa sijainneesta tyhjästä tilasta, jonka seinillä oli hämähäkinseittejä ja lattioilla hiekkaa. Kesä Suomessa oli Pia Ruotsalalle sukulaisten ja ystävien tapaamista, koetun sulattelua ja uuteen valmistautumista. Ruotsalan mukaan lähtö herätti virolaisissa työntekijöissä turvattomuutta, ja moni kieltäytyi hyvästelemästä häntä. Pia Ruotsala on alkanut miettiä, vaatiko hän Virolta liian nopeaa muutosta. Säätiön johtoon valittu Ruotsalan työn jatkaja osoittautui epäluotettavaksi. 20 KOTIMAA | 25.9.2020 haastattelu. nalle välttämätöntä, ja itsenäiselle säätiölle on helpompi kerätä varoja kuin kirkolle. Pienen etäisyyden päästä Ruotsala näkee, että hän sai tiiminsä kanssa paljon aikaan. Toiminta paikkaa niin kuntien perhetyötä kuin matalan kynnyksen mielenterveyspalveluja. Hänet ja useita muita työntekijöitä piti irtisanoa. Asiat eivät kuitenkaan menneet niin kuin piti. Siinä minun toivottiin auttavan. Irrottautuminen Virosta oli vaikeaa myös siksi, että Ruotsala oli perheneuvonnassa vahva johtohahmo, jota kutsuttiin äidiksi. Kunnioitan myös ” Avoin kirkko, seinät leviällä ja katto korkialla. Siinä on hirveästi eroja, miten paljon kirkot ottavat apua vastaan, Ruotsala sanoo. Meidän tehtävämme on auttaa hallintoa kehittymään ja vapautumaan historiallisista taakoista myös talouden läpinäkyvyydessä. – Tämä ei ole mitenkään vierasta Suomen Lähetysseuran työssä missään päin maailmaa, eivätkä korruptioriskit tule olemaan vieraita asioita myöskään Kambodžassa. Perheneuvonnan terapiatyössä rytmi on kuitenkin toinen. Ruotsalaan purettiin myös pettymystä siitä, ettei Lähetysseura enää lähetä Viroon suomalaisia työntekijöitä Ruotsalat tulivat Suomeen juhannukseksi. Viron-vuosiin kuului ajanjakso, jolloin hän teki töitä varhaisesta aamusta myöhään yöhön ilman vapaapäiviä. Virolainen tehokkuuskulttuuri vahvisti Pian suorittajaluonnetta entisestään. – Päällimmäiseksi on jäänyt rakkaus ja myötätunto virolaisia kohtaan. Ruotsalaa pidettiin työssään tienraivaajana, puskutraktorina ja naisena, joka menee läpi harmaan kiven. Neuvostoajan tuottamat ylisukupolviset kokemukset näkyivät ihmisissä, joita perhekeskuksen työntekijät kohtasivat. Ruotsala kertoo asiasta kirjassaan. Sulatelleet Virossa koettua ja aavistelleet Kambodžaa. Tapahtumat ovat Viron kirkon johdon ja Suomen Lähetysseuran tiedossa