vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –3 8 Laumasta pidetään huolta Pielisensuun seurakunnassa nuoret etenevät kuoropolkua. Viivi Turunen tarttui rumpuihin. syyskuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Pe na Po tk on en 11 9. 14 8 Näkökulma: Kirkon ihanuus piilee sen hyödyttömyydessä 4 Inkerin piispa: Yhteiskunnallisesti vaikea aika on kirkolle hyväksi 6 Päätös Sleyn ja Kansanlähetyksen kohtalosta jakoi piispainkokousta. N:o 37 | 13
Raamatussa on useita kertomuksia ihmeteoista, joissa sairas ihminen paranee, tai kuollut herää henkiin. Järjestöt eivät ole kirkon jäseniä eikä niitä voi kirkosta erottaa. Myös niissä hetkissä Jumala on läsnä. – Ymmärrän, että se tuntuu siltä, jos on jo vuosia elänyt todellisuudessa, jossa sateenkaarihäät sallitaan. Siitä oli jo useampi vuosikymmen. viikon henkilö ”Meillä on myönteinen päätös tilojen käytöstä ja kielteinen päätös vihkimisistä” Lahden Salpausselän seurakunnan tiloja voidaan Mikkelin tuomiokapitulin päätöksellä käyttää myös samaa sukupuolta olevien parien vihkimisiin. | Kuva: Juha Tanhua Joku aika sitten tapasin yhdeksänkymppisen naisen, minulle ennestään tuntemattoman. Elämässä suurin suru on oman lapsen kuolema. Poika parani. Tässä tilanteessa toivoa sopii kuitenkin yhtä asiaa. Se olisi hyvä ottaa puheeksi ja pois kitkettäväksi. Toisenlaisen piispojen päätöksen takia niiden kannattajista jotkut ehkä olisivat eronneet kirkosta, mutta pääosalle kynnys erota on korkea. Mitä haluaisit sanoa heille. Miksi. TUIJA PYHÄRANTA SARI KUIRINLAHTI – Salpausselän kirkkoherra N:o 37 | 13. Minulla ei kuitenkaan ole pienintäkään halua aiheuttaa sateenkaaripariskunnille ja heidän läheisilleen lisää kärsimystä. syyskuuta 2024 7 näin meillä Paakkilan pappila kunnostettiin talkoovoimin 18 gospel Ariel Neulaniemi kirjoitti historiikin suomigospelista 20 sota Jenni Kirves on kiinnostunut sodasta tunteiden näkökulmasta 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Kirkkoherra Sari Kuirinlahti toivoo, että kirkolliskokousedustajat tunnistaisivat tilanteen absurdiuden. Kirkolta saadut rahat vähenisivät, mutta työ jatkuisi. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Sanoin silloin selkeästi ja kirjasin myös pöytäkirjaan, että vaikka päättäisimme tilojen antamisesta niin meillä ei ole valtuuksia päättää vihkimisen teologiasta tai sateenkaarihäistä. – Valitettavasti siihenkään minulla ei ole valtuuksia antaa lupaa ja siltä pohjalta joudun ohjeistamaan viraston henkilöstöä. Kipeältä näyttää tuntuvan etenkin se, että yksi vastaehdotuksen taakse ryhmittyneistä piispoista on konservatiivienkin tuella arkkipiispaksi valittu Tapio Luoma. Heilläkin on oikeus olla kirkossa. 3 Voiko samaa sukupuolta oleva pari varata Salpausselän kirkon järjestääkseen siellä avioliittoon vihkimisen, jos he tuovat papin mukanaan. 2 Tuomiokapitulin päätöksen jälkeen ilmoitit Salpausselän seurakunnan Facebook-sivulla, ettei sateenkaarihäitä ole edelleenkään lupa toimittaa. Kesällä minuun oli jo yhteydessä eräs sateenkaaripariskunta, joka suunnitteli syksyksi häitä Salpausselän kirkkoon, ja jouduin sanomaan, ettei se valitettavasti ole mahdollista. Konservatiivisia piirejä puolestaan kuohuttaa se, että piispainkokouksessa tehtiin vastaesitys ja ajauduttiin äänestystilanteeseen. Päätös kuohuttaa etenkin naispuolisia pappeja, joille seurakunnan yhteistyö kyseisten järjestöjen kanssa tuottaa vaikeita hetkiä ja ilmeisesti edelleen väistötilanteita. Toisaalta Sleyn ja Kansanlähetyksen kannattajien iloa piispojen päätöksestä himmentänee se, että niiden on vastedes mietittävä, miten ne saavat uusia pappeja palvelukseensa. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Piispat päättivät ja kaikki jatkuu kirkossa ennallaan – tai sitten ei K irkossa kuohuttaa nyt piispainkokouksen päätös Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen kohtalosta. – Pidän tätä isona askeleena näissä puitteissa, joissa Lahdessa toimimme. 4 Olet kannattanut tilojen avaamista. Ja että pappi oli siunannut myös hänen edesmenneen puolisonsa. Tapaamani yhdeksänkymppinen nainen jatkoi kertomustaan auto-onnettomuudessa kuolleesta pojastaan. aloite tilojen käyttöön antamisesta myös sateenkaariparien vihkimisiin. Hänellä oli alkava muistisairaus. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. 1 Miten päätös kirkkotilojen avaamisesta käytännössä tarkoittaa. Nyt järjestöjen on joko palkattava yhteisvihkimykseen suostuvia teologimiehiä tai lähetettävä heitä lähetyskentälle ihan olemaan. Miksi halusit, että päätös tehdään, jos sillä ei ole käytännössä vaikutusta. Vaikka Sley ja Kansanlähetys menettäisivät virallisen asemansa lähetysjärjestöinä, ei se muuttaisi sitä, että ne olisivat yhä kirkollisia järjestöjä ja vierailisivat seurakunnissa pitämässä tilaisuuksia ja kirkkopyhiä. Ilmeisesti joissakin hiippakunnissa lupa on jo epävirallisesti annettu. 5 Jotkut ovat kokeneet tämän päätöksen tuenosoituksen sijaan pikemmin kiusantekona. Kuninkaan kirja kertoo Sarpatissa asuneesta leskestä, jonka poika sairastui vakavasti. Kaikki jatkuu siis ennallaan. Jälkimmäinen vaihtoehto ei ole pahaksi papiksi aikovalle. Hätääntynyt äiti pyysi kylässä ollutta profeetta Eliaa rukoilemaan pojan puolesta. – Salpausselän seurakuntaneuvostossa oli 27.5. – Päätös mahdollistaa toiminnan, jos kirkolliskokous päättää sallia samaa sukupuolta olevien parien vihkimisen tai piispat antavat luvan toimia ohi kirkolliskokouksen. Vaika järjestöjen johtajat ja työntekijät käyttäytyisivätkin hyvin naispuolisia pappeja kohtaan, niiden kannattajajoukkojen riveissä esiintyy edelleen rumaa käytöstä. Tässä kuohussa ja kipeydessä on syytä muistaa muutama tylsähkö tosiasia. 2~ ~3 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Sen jälkeen leski uskoi, että Elia on todella Jumalan mies. Meillä on nyt myönteinen päätös tilojen käytöstä ja edelleen kielteinen päätös sateenkaarihäiden toimittamisesta. – Halusin tiedottaa, etteivät ihmiset turhaan ota yhteyttä seurakuntaan. MARI TEINILÄ Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Melkein ensimmäiseksi hän kertoi pojastaan, joka oli kuollut auto-onnettomuudessa. Mitä sitten tapahtuu tietämättäni ja ilman asianmukaista tilavarausta, sitä en ehdi enkä edes halua yötä päivää valvoa. Pappi oli siunannut hänen poikansa hautaan. Tässä elämässä todellisuutta on myös se, ettei lapsi parane, tai että hän menehtyy onnettomuudessa. Yksi ratkaisu voisi olla papiston vihkioikeu desta luopuminen ja rukoushetken tarjoaminen yhdenvertaisesti kaikille avioituneille. Siinä kutsumusta koetellaan ja oppii elämää. Tilojen avaamista kannattaneen kirkkoherra Sari Kuirinlahden mukaan päätös on kuitenkin vain periaatteellinen eikä tiloja käytännössä anneta. Nyt meillä on edes tahdonilmaisu siitä, että kaikkia kohdeltaisiin yhdenvertaisesti. Piispat tukkivat päätöksellään myös sen mahdollisuuden, että järjestöjen työntekijät kävisivät itsenäisesti ilman työnantajan myötävaikutusta hankkimassa pappisvihkimyksiä. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Parhaillaan kirkolliskokousedustajilla on hyvä mahdollisuus edistää sitä, että kaikissa hiippakunnissa kirkon jäseniä kohdeltaisiin yhdenvertaisesti. Piispat päättivät, etteivät he esitä kirkolliskokoukselle näiden järjestöjen virallisen lähetysjärjestöaseman purkamista
Laptevin mukaan Inkerin kirkossa ajatellaan, että LML on ”menettänyt teränsä ja sen agenda on hukassa”. Nyt oli yhtäkkiä aikaa. – Rukoilemme sen puolesta, että raja avattaisiin nopeasti. Vuoden takaisen pappisvihkimyksen Suomessa aiheuttama kohu oli hänestä yllättävä, jopa ihmeellinen. Siinä järjestelmässä oli jotakin samaa: ekumenian kollektiivinen ajattelu alkaa muistuttaa sitä yleisliittolaista ajattelua, että kaikkien pitää liittyä samaan. On helppoa tehdä yhteistyötä diakonisissa ja sosiaalisissa projekteissa. Laptevin mukaan se on kirkolle iso ongelma sekä surun ja harmin aihe. Syyskuun vihkimys oli Inkerin kirkolle yksi vihkimys muiden joukossa. Raamatusta voi lukea, miten apostoleita tapettiin tai he joutuivat kärsimään. Tärkeää Laptevin mielestä on, että kirkko ei menetä tätä tilaisuutta vaan saarnaa aktiivisesti. Ivan Laptev vihittiin Inkerin kirkon piispaksi helmikuussa vuonna 2020. Jumalan sanasta nähdään näissä seminaareissa vain osa. Onnettomuuden aiheuttama ontuminen näkyy vielä kävelyssä. – Mutta siinä asfaltilla maatessani koin rukousvastauksen. Hän lisää, että vihityistä osa on käynyt Venäjällä työssä vihkimyksen jälkeenkin ja yksi heistä tekee työtä ahkerasti Japanista käsin. Laptev oli mukana Helsingissä Kulttuurikeskus Sofiassa elokuun lopussa pidetyssä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluissa. Viime vuoden syyskuussa piispa Laptev vihki Pietarissa viisi suomalaisten järjestöjen työntekijää Inkerin kirkon papeiksi. Kirkko järjestää eri puolilla Venäjää ja internetissä peruskursseja siitä, mitä kristinusko on. Inkerin kirkon piispa Ivan Laptev vieraili elokuussa Suomessa kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluissa. Siitä alkoi pitkä toipuminen. Suurin teologinen haaste Inkerin kirkolle Laptevin mukaan on, jos Suomen kirkko hyväksyy samaa sukupuolta olevien parien avioliiton. – Minusta ne reaktiot, joita tämä vihkimys aiheutti Suomessa, olivat yllättäviä ja jotenkin ihmeellisiä. Viime vuonna kursseilla opiskeli hänen mukaansa noin 2 000 ihmistä. Laptev korostaa, että kaikille vihityille oli kutsu Inkerin kirkon jostakin seurakunnasta tai Teologisesta instituutista johonkin Inkerin kirkon tehtävään, ihan kuten ennenkin. Aiemmin talvella löydetty melanooma oli leikattu ja tilanne oli hyvä, mutta kirkon johtamisessa riitti monia huolia, eikä aika tahtonut riittää. Hän oli ollut jo pitkään monenlaisten paineiden alla. Laptevia vaivasivat eräät muutkin lähetyskumppanuusneuvotteluissa viljellyt käsitteet. Suomen ja Inkerin kirkkojen suhteet ovat Laptevin mukaan kaikesta huolimatta asialliset. Monissa lähetyskumppanuusneuvotteluiden puheenvuoroissa kuulsi Laptevin mukaan se, että ”meidän tehtävämme on pelastaa maailma”. He kaikki toimivat hieman eri aktiivisuusasteilla. Laptev pitää ekumeniassa käytettyä kieltä tasa-arvosta, veljeydestä ja oikeudenmukaisuudesta uusmarxilaisena. – Nyt on poliittisesti hyvin vaikea aika. Kirkon pitäisi hänen mielestään keskittyä Raamattuun, pelastukseen ja oppiin synnistä. – Apostoli Paavali kehotti saarnaamaan kaikkina aikoina. Mutta piispasta huomaa, että kokemukset elämän hauraudesta ovat vaikuttaneet häneen. Nykyisin kaikissa Inkerin kirkon jumalanpalveluksissa rukoillaan myös rauhan puolesta. Maatessaan asfaltilla jopa kaksikymmentä minuuttia ennen ambulanssia Laptev ehti ajatella paljon. – Ystävyysseurakuntasuhteita on vielä useita kymmeniä. – Siitä joukosta noin 300 konfirmoitiin. Hänen mielestään ekumeenisissa seminaareissa käytetty kieli tasa-arvosta ja oikeudenmukaisuudesta on uusmarxilaista. – Puhutaan vain kaikenlaisesta tasa-arvosta ja niin edelleen. Jumala vastasi minulle. Kun se alkoi hieman hellittää, paljon suunnitelmia, että suomalaiset matkustaisivat vierailuille seurakuntiin Karjalaan ja muille lähialueille. Kolmantena tulee kirkon taloudellisen itsenäisyyden kehittäminen. Elokuun lopussa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvotteluihin osallistunut Laptev on taas työkykyinen. Ihmiset etsivät ulospääsyä kärsimyksestä ja kaikista haasteista, ja se avaa oven Jumalan luokse. Seurakunnat on jaettu viiteen toisia tukemaan pystyvään seurakuntaan ja 12 potentiaaliseen eli kehityskelpoiseen seurakuntaan, joihin ohjataan varoja. Toinen tärkeä asia Laptevin mukaan on, että 1990-luvulta peräisin olevaa ja jo vanhentunutta kirkkojärjestystä muutetaan. – Siitä huolimatta pyrimme pysymään ystävinä. – Lisäksi tällaisessa kokouksessa voisi olla vaikka kymmenen päivää, eikä kuulisi kertaakaan sanoja ”synti” tai ”pelastus”. Oli jopa huvittavaa, että vihittyjä nimitettiin agenteiksi ja että he olisivat jossakin erikoistehtävissä. Hänen mielestään oli hyvä nähdä tämänkaltainen globaali kokonaiskuva, mutta muuten neuvottelut eivät tehneet häneen suurta vaikutusta. Mutta minusta ne eivät ole kirkon ydintehtävää. Tärkein niistä on piispan mielestä koulutus. Hän toteaa, että hyvin haastavaa on kyllä ollut. Hänestä piispan tärkein tehtävä on mahdollistaa se. Kurssit tähtäävät siihen, että mahdollisimman moni kurssilainen konfirmoitaisiin ja liittyisi kirkon jäseneksi, mutta se ei ole Laptevin mukaan kurssille tulemisen edellytys. Tulemme kyllä pysymään LML:ssä, toistaiseksi. Toisinaan ajattelen, että siihen ei ole syytä kuulua, mutta toisinaan taas ajattelen, että ehkä sittenkin on. – Siitä huolimatta arvostamme ja kunnioitamme toistemme erilaisia teologisia näkemyksiä. Lopuksi jää joukko pieniä ja heikkoja seurakuntia. Inkerin kirkossa piispan työpöydällä on paljon asioita. | Kuva: Jussi Rytkönen Kuka. Piispa ajoi keltaisilla yli eikä kyseessä ollut liikennerikkomus, mutta hän loukkaantui vaikeasti. Kirkot ovat hänen mukaansa historiallisesti ja hengellisesti sukulaisia, mutta niiden teologinen kehitys eroaa toisistaan. – Eivät ne aikaisemmin ole aiheuttaneet tällaista ongelmaa. Oli 4~ ~5 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. – Mutta kristillisen kirkon tehtävänä on pelastaa sielut. N uoren naisen ohjaama auto törmäsi toukokuussa pietarilaisessa liikennevaloristeyksessä piispa Ivan Laptevin ohjaamaan moottoripyörän. Se on erottanut ihmisiä toisistaan. Minä ajattelen, että todellinen kirkko on siellä, missä on kärsimystä ja vaikeaa. Ivan Laptev piispa Koulutus: Teologian maisteri Työ: Inkerin kirkon johtaminen, kaitsenta-alueena Itämereltä Tyynellemerelle ulottuva maailman suurin hiippakunta Kiinnostaa: Inkerin kirkon kasvu, koulutus ja taloudellinen itsenäisyys alkoi helmikuussa 2022 Venäjän täysimittainen hyökkäys Ukrainaan – jota Venäjällä on kutsuttu erikoisoperaatioksi Laptevin piispuuskausi on toteutunut poikkeuksellisissa olosuhteissa. – Inkerin kirkko on kyllä Luterilaisen maailmanliiton (LML) jäsen, mutta en tiedä, kuinka pitkään. Mutta kun on yhteiskunnallisesti vaikeaa, on se kirkolle hyvää aikaa. – Venäjälle on periaatteessa helppo matkustaa tällä hetkellä ja Inkerin kirkolta voi saada hengellisen työn kutsun. Laptev leikattiin ja murtuneeseen jalkaan asennettiin titaania tukemaan luustoa. JUSSI RYTKÖNEN ajankohtaista ” Minulle tulee näissä ekumeenisissa semi naareissa sellainen olo kuin oli lapsena Neuvostoliitossa. Suomi sulki Suomen ja Venäjän välisen rajan viime vuoden lopulla. Vain muutama kuukausi sen jälkeen alkoi koronapandemia. Niitä tuetaan Laptevin mukaan, jos kyetään. Mutta matka täytyy tehdä Narvan, Norjan Kirkkoniemen tai Istanbulin kautta. Myös seurakuntien ystävyyssuhteet kärsivät tilanteesta. Vihkimyksessä ei Laptevin mukaan kuitenkaan ollut mitään taka-ajatuksia. – Minulle tulee näissä ekumeenisissa seminaareissa sellainen olo kuin oli lapsena Neuvostoliitossa. Inkerin piispan haastavat virkavuodet inkerin kirkko | Piispa Ivan Laptev on joutunut pysähtymään sairauden ja tapaturman seurauksena. Suomessa asuu nyt noin 40 Inkerin kirkon vihkimää diakonia ja pappia. Laptev muistuttaa, että Inkerin kirkko on vihkinyt suomalaisia papeiksi tai diakoneiksi jo 30 vuoden ajan. Tapaus nostatti Suomen kirkossa kohun, koska sitä pidettiin sopimusten ja käytäntöjen vastaisena
Mittava remontti kesti kaikkiaan kolme vuotta ja kolme kuukautta ja maksoi 660 000 euroa. Eri kerroksia purkamalla saatiin esiin jyhkeää hirsiseinää ja 1800-luvun helmipaneelikatto. Suomen Arkkitehtiliitto myöntää Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon merkittävästä uuden rakennuksen tai rakennusryhmän suunnittelusta tai korjaussuunnittelusta. Piispainkokoukseen onkin tulossa käsittelyyn lähetyksen toimikunnan valmistelema asiakirja, jossa on tarkkaan merkitty kriteereitä pappisvihkimyksille kumppanuuskirkossa. Nyt Paakkilan pappila on jälleen käytössä. | Kuva: @ tillamiina lyhyesti Arkkitehtuurin Finlandiasta kisaa kaksi kirkollista rakennusta Kirkkopalvelujen STEP-koulutuksen Järvenpään kampukselle viime vuonna valmistunut opistorakennus Lastu sekä Espoon Tapiolan kirkon peruskorjaus ovat ehdolla Arkkitehtuurin Finlandia -palkinnon saajaksi. Jos kiertämistä vielä ilmenee, piispat tuskin enää antavat mahdollisuutta toiminnan korjaamiseen. Aurinkovoiman käyttö vähentää hiilidioksidipäästöjä Vantaan seurakuntayhtymässä 27 600 kg vuodessa. Kokoukseen tuotua kirkon lähetystyön keskuksen johtajan Risto Jukon esittelemää päätösesitystä korjattiin kokouksen aikana tiukempaan sävyyn. Talkoolaisia oli mukana satakunta ja talkootunteja kertyi 5 000. Monenlaista ovat varmasti todistaneet myös Haapavedellä sijaitsevan Paakkilan pappilan seinät. – Vastaesityksen ideana oli se, että olisi kumminkin perusteltua lähettää asia kirkolliskokouksen käsiteltäväksi, koska järjestöjen antamissa vastauksissa oli puutteita, Luoma sanoo. Länsipääty on sisustettu nuorten toimintaa ajatellen. Sitä ennen historiallisesti arvokas rakennus ehti olla kylmillään parikymmentä vuotta. – Pieni seurakunta menisi konkurssiin, jos tekisi tuollaisen teon yksin. FREIJA ÖZCAN Ahvenanmaalla kokoustaneet piispat vierailivat Ahvenanmaan maakuntapäivien täysistuntosalissa Maarianhaminassa. Muut ehdokkaat ovat Hyytiälän metsäasema Juupajoella, Lamminrahkan koulukeskus Kangasalla ja Tammelan Stadion Tampereella. julkaistussa Kaskisten seurakunnasta kertovassa jutussa diakoniakoira Morrisin kuvan oli ottanut Fanni Kukkonen. Vaihtoehtoisesti tarjoamme sinulle mahdollisuuden lahjoittaa kalenterietusi Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. K un seinät ovat pystyssä pitkään, ne ehtivät nähdä ja kuulla paljon. julkaistussa jutussa Raatteen Portti -museosta oli epätarkkuuksia. Käyttöönottojuhlaa vietettiin 8.9. Kun vastaesitys hävisi, he jättivät päätökseen eriävän mielipiteen, jonka sisältö oli Leppäsen vastaesityksen mukainen. Siitäkään ei ole kyse, etteikö muissa kirkoissa ulkomailla voitaisi vihkiä suomalaisia papeiksi. Seurakuntayhtymä pyrkii kiinteistöissään hiilineutraaliuteen Kirkon ilmasto-ohjelman mukaisesti vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi yksityistä rahoitusta kerättiin 150 000 euroa. Pappila itsessään ja sen ympärillä oleva puutarha ovat Mauno Sorosen mukaan Haapaveden kauneinta miljöötä. valiodivisioona oli koottu Ukrainassa. – Toinen iso kysymys on, että molemmat näyttävät sysäävän vastuun pappisvihkimyksistä yksittäisen henkilön vastuulle. Myös seurakuntatalojen ja hautausmaiden huoltorakennusten katoille tulee paneeleita. Soronen haluaa korostaa yhteistyökumppaneiden ja talkoolaisten suurta arvoa. Ilmoitathan meille 1.11.2024 mennessä kuinka haluat etusi käyttää. Kansanlähetys totesi myös, ettei se voi estää, jos sen työntekijät yksityisesti ilman työnantajan ohjausta hakevat vihkimyksen jostain. Kumpikin järjestö painotti vastauksissaan tukevansa niitä teologeja, jotka eivät omantuntonsa vuoksi voi ottaa pappisvihkimystä yhteisvihkimyksissä. Ajattelin, että ei voi niin jatkua, ja syntyi hanke ”Pelastusoperaatio Paakkila”. Soronen sanoo. Vastaesityksen puolesta äänestivät Leppäsen lisäksi piispa Mari Parkkinen ja arkkipiispa Tapio Luoma. Raatteen tien taistelu käytiin Suomen ja Neuvostoliiton, ei Venäjän välillä. Piispa Kaisamari Hintikka oli piispainkokouksessa yksi niistä seitsemästä, jotka äänestivät Leppäsen vastaehdotusta vastaan. A rkkipiispa Tapio Luoma painottaa, että piispat halusivat päätöksellään antaa selkeän viestin: viralliset lähetysjärjestöt eivät voi kiertää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkakäsityksen mukaista pappisvihkimystä kumppanuuskirkoista saatavilla vihkimyksillä. TUIJA PYHÄRANTA Paakkilan pappilan saleja vuokrataan myös ulkopuolisille juhlia, konsertteja ja kokouksia varten. – He pitävät puutarhaa hienossa kunnossa pienellä rahalla ja isolla talkootyöllä. Piispa Mari Leppänen teki kokouksessa vastaesityksen esitykseen. – Ikävyys on ollut siinä, että ulkomailla vihitty ei jää työskentelemään hänet vihkineen kirkon alueelle vaan palaa saman tien Suomeen. Muita saleja vuokrataan myös ulkopuolisille. https://forms.office.com/e/J3F0AvqsyG uutiset Päätös Sleyn ja Kansanlähetyksen jatkosta lähetysjärjestöinä jakoi piispakuntaa piispainkokous | Piispat päättivät keskiviikkona 4.9., etteivät he esitä kirkolliskokoukselle Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ja Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen lähetysjärjestöaseman purkamista. – Jos kyse olisi ollut vain mielipiteenilmaisusta, olisin äänestänyt toisin, mutta hallinnollisen prosessin kannalta päädyin tähän ratkaisuun, Hintikka perustelee. Lahjoituksia tekivät yritysten lisäksi myös yhdistykset ja yksityiset ihmiset. – Siinä mielessä piispat olivat intentiossaan hyvin yksiselitteisiä, Luoma kommentoi Kotimaalle. Päätös syntyi äänin 7–3. Yhdet häät pappilassa on jo kesällä ehditty pitää. Luoma korostaa, ettei piispainkokouksen päätöksessä ja siihen annetussa eriävässä mielipiteessä ole kyse siitä, että kirkon järjestöjä ajettaisiin nurkkaan ja eroon kirkosta. Sorosta ajatus siitä, että rakennus-, kulttuurija maisemahistoriallisesti suojellun rakennuksen annettaisiin ränsistyä, ei kuitenkaan jättänyt rauhaan. – Haapaveden kirkon ympärillä yhä useampi vanha rakennus kaipasi kunnostusta, pappilan puutarha oli kunnostettu, mutta pappila meni yhä huonompaan kuntoon. Paakkilan kannatusyhdistys pitää pihassa ja puutarhassa yllä Noora Pöyhösen perintöä. Voit ilmoittaa meille toiveesi helposti yllä olevan linkin kautta tai laittaa sähköpostia osoitteeseen: Kalenterietu sisältyy vain kuluttajatilauksiin. Vantaan kirkkoihin aurinkopaneeleita Vantaan seurakuntien kiinteistöihin on asennettu kesän aikana aurinkovoimaloita, kerrotaan seurakuntien tiedotteessa. – Kysymys on pelisäännöistä, siitä, miten meidän kirkkomme lähetystyö toteutuu maailmalla. Suomalaisena työnantajana niillä on vastuu työntekijöistään. Tiedotteen mukaan näyttää siltä, että tavoitteet voidaan saavuttaa ennen määräaikaa. Päiväkodin lopetettua toimintansa Paakkilassa 2000-luvun taitteessa rakennus jäi tyhjilleen. Pappilan omistavan Haapaveden seurakunnan kirkkoherra Mauno Soronen kertoo, että remonttia suunniteltiin pitkään, mutta sen kokoluokka ja hintalappu pelottivat. Samalla sekä piispainkokouksen päätöksestä että eriävästä mielipiteestä käy selvästi ilmi, että kirkolla on vahvasti todettuna virka, jossa voivat palvella sekä naiset että miehet. Noin 300 000 euroa saatiin Leader-hankkeen kautta EU:n, valtion ja kunnan tukirahaa. Kalenteri toimitetaan kaikille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa sen, viimeistään joulukuun loppuun 2024 mennessä. Kalentereita on rajoitettu määrä. Kotimaassa 6.9. – Se oli edullista ja mielestäni hyvää työtä. Vuonna 1787 rakennettu pappila tunnetaan erityisesti ruustinna Noora Pöyhösen siellä aloittamasta kasvija puutarhakoulusta. Sen mukaan piispainkokous olisi todennut, etteivät Sley ja Kansanlähetys ole korjanneet toimintaansa määräaikaan mennessä ja näin ollen piispainkokous esittäisi kirkolliskokoukselle niiden lähetysjärjestöaseman menettämistä. – Kumpikin näytti varanneen itselleen sen mahdollisuuden, että ” Suomalaisena työn antajana järjestöillä on vastuu työntekijöistään. Salia ja toimintaa esitteli puhemies Jörgen Petteresson. Työstä iso osa tehtiin talkootyönä. | Kuva: Kirkon viestintä näin meillä Paakkilan pappila sai uuden elämän remontit | Haapaveden seurakunta kunnosti 1700-luvun lopulla rakennetun pappilan. Oikaisuja Kotimaassa 30.8. Hyvä Kotimaan kestotilaaja! Kestotilaukseen sisältyy tilaajalahjana Kotimaa tasku kalenteri. Lisäksi lattioiden rakentamisesta vastasivat Haapaveden ammattiopiston rakennuslinjan opiskelijat opettajansa johdolla. 6~ ~7 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Yhdet häät pappilassa ehdittiin kesällä jo pitää. Tämä ei käy. Taistelussa mukana ollut puna-armeijan 44. Lähetyksen perussopimuksen ja järjestöiltä saatujen vastausten valossa hän ei kuitenkaan näe, että piispolla olisi ollut riittävän vahvoja perusteita viedä asiaa kirkolliskokouksen käsittelyyn ja esittää järjestöjen virallisen lähetysjärjestöaseman purkamista. Myöhemmin pappila on ehtinyt palvella kirkkona, seurakuntakotina ja viimeksi päiväkotina. Sleyn ja Kansanlähetyksen vastauksissa puutteista kriittisin koski Luoman mukaan järjestöjen sitoutumista siihen, etteivät ne enää kierrä kirkon virkakäsityksen mukaista pappivihkimystä jollain keinoin. jotain samanlaista tapahtuisi taas, Luoma toteaa. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Jos olet jo kertonut toiveesi meille, ole huoletta – olemme ottaneet sen huomioon eikä sinun tarvitse ilmoittaa siitä uudelleen. Hämeenkylän kirkossa on ollut vuosia käytössä aurinkovoimala, joka korvataan tehokkaammalla järjestelmällä. – Ajattelen, että on selvää, että sekä SLEY että SEKL ovat omilla toimillaan aiheuttaneet vakavaa haittaa sekä kumppanikirkoissa että omassa kirkossamme ja siten käyttäneet väärin asemaa, joka niillä on kirkon virallisina lähetysjärjestöinä, Hintikka kommentoi. Aurinkopaneeleita on asennettu tai ollaan asentamassa Hakunilan, Länsimäen, Hämeenkylän, Tikkurilan, Rekolan, Korson ja Myyrmäen kirkkojen katoille
Paineistetussa ajassamme penätään papereita, todistuksia, jäsenyyksiä ja dokumentteja milloin mistäkin. Kallot pääsevät viimein omaan maahan. – Meitä yritettiin todistaa alempiarvoisiksi, tiedeja kulttuuriministeri Sari Multala painottaa muistopuheessaan rauniokirkossa ja muistuttaa, että Suomen nykyhallitus on sitoutunut rasismin vastaiseen toimintaan. Alkoi pitkä prosessi, jonka päätteeksi 81 kalloa palautettiin Suomeen. Rauniokirkon kutsuvieraspenkissä istuu pälkäneläisiä sukuja. Peruskysymys lienee, kuinka paljon kirkko voi käytKirkko ei ole mikään Netflix ” Kirkkoon kuulu misen täydellinen ihanuus piilee juuri sen rationaalisessa hyödyttömyydessä. Siitä on pidettävä kiinni, vaikka takkiin tulisi. Ristinmuotoiset arkut nostetaan kärryistä. Siitä löytää verrokin tuntemuksilleen. Jos joku tietoisesti kieltää, että minua ei saa siunata, on asia hoidettava omaisten kanssa toisella tavalla. FREIJA ÖZCAN Kallojen viimeinen matka kulki hevoskyydillä Pälkäneen kirkolta rauniokirkolle. Kirkkoon kuulumisen suurin etu on kirkkoon kuuluminen, ja sen tulee olla ennen kaikkea hengellinen kysymys, ei käytännöllinen. Ehkä heidät on kastettu siellä. tää resursseja ihmisiin, jotka eivät ole sen jäseniä. Tietysti saa, eihän kirkko muuten olisi kirkko. Kallojen joukossa on ehkä heidän esi-isiään. He ovat käyneet messussa Pälkäneen rauniokirkossa, jossa silloin vielä oli katto. Kemppainen kertoo, että 1600–1700-luvuilla taloilla oli omat penkit kirkossa, ja niiden alle suku laskettiin lepoon jumalanpalveluksen yhteydessä. Ehkä jotkut ovat tulleet Pälkäneelle muualta. | Kuva: Freija Özcan Kallot laskettiin hautaan rauniokirkon viereen. Sinä aikana tiedekin kehittyi ja todettiin, ettei kallon mittasuhteista voi päätellä mitään ihmisen persoonasta. Elämme aikaa, jolloin yhteisöt kilpailevat eduillaan, jäsentarjouksillaan ja asiakkuushyödyillään. ilmiö & näkökulma Pettynyt omainen tilitti tuntojaan Satakunnan Kansassa 2.9. Kirkon ei tule puhua hyödyn ja tuottavuuden kieltä. Kirkkoon kuulumattoman omalla tahdolla on toki merkitystä. Tämä käytännöllinen ajatus on absurdi. Ainakin niistä selviää, mistä nämä edesmenneet ovat Pälkäneelle tulleet. Kysymys kirkon jäsenyydestä koskettaa muitakin kirkollisia toimituksia. | Kuva: Kuvakaappaus satakunnankansa.fi-sivustolta uutiset Kallot ovat kotona hautaan lasku | Sunnuntaina 8.9. – Täydestä ihmisarvostahan tässä on kysymys. Olennaisempi kysymys voisi olla: mistä eduistani voisin luopua saadakseni kuulua kirkkoon. Tarkoitus oli kallojen mittasuhteiden pohjalta selvittää, mikä oli suomalaisten alkuperä ja mitä rotua me olimme. Jos joku pohtii, miksi sitten kuulua kirkkoon, jos kerran ei saa kirkkoon kuulumattomiin verrattuna yhtään parempaa palvelua, kehotan lukemaan uudestaan Jeesuksen Tuhlaajapoika -vertauksen. Eikö yhteisön jäsenellä tule olla jäsenetua, jos hän kerran maksaakin jäsenyydestään. Ihminen on kokonaisuus, ruumis ja sielu. Kirkon tulee ottaa avosylin vastaan nekin, jotka eivät yhteistä kirstua ole verovaroin kerryttäneet. Saako kirkosta eronnut hakea seurakunnan ruokakassin. – Mutta aivan yhtä tärkeää on se, miten jokainen meistä toimii omassa arjessaan, Multala sitoo kallojen tarinan opetuksen nykyaikaan: kaikki ihmiset ovat samanarvoisia. Niistä 45 tunnistettiin pälkäneläisiksi kalloihin tehtyjen merkintöjen ja Retziuksen muistiinpanojen perusteella. Kirkon tehtävänä on välittää viestiä syvemmästä todellisuudesta, ajattomasta maailmasta. Asiaa voidaan konkretisoida lisää kysymällä, onko kirkkoon kuulumaton oikeutettu seurakunnan walk-in-terapiaan. Niitä on kolme puusta rakennettua arkkua, käsin tehtyjä neljän miehen voimin Pälkäneellä. Hämeen reserviläissoittokunta soittaa Suomalaisen rukouksen. Siksi Revon mukaan ihmisellä on luontainen halu pitää edesmenneiden jäännökset yhdessä ja samassa paikassa, ei hajallaan pitkin maailmaa. Pälkäneen seurakunnan kirkkoneuvosto hyväksyi tammikuussa 2019 aloitteen kallojen palauttamisesta kotiin. Kirkkoon ei tule kuulua hyödyn vuoksi. Seurakunnasta oltiin omaisen mukaan ilmoitettu tylysti, että surijat saavat käyttöönsä ”ainoastaan ison kappelin sivuhuoneen, tiistaista torstaihin keskellä päivää”. Tulevaisuuden tärkeää vuoropuhelua ei käydä pelkästään uskontojen kesken, vaan ennen kaikkea uskontojen ja uskonnottomien kesken. Multaa lentää hautaan. Miten toimitaan kun vihkiparin toinen osapuoli ei kuulu kirkkoon. Jos joku maksaa kirkollisveroa koko ikänsä, eikö hän olekin oikeutettu parempaan palveluun. Siinäkin asiassa kirkko on palvelutehtävässä. Vastakkain on kaksi näkökulmaa: käytännöllinen tai järjellinen ja hengellinen. Voiko kummien joukkoon lisätä kirkkoon kuulumattomia kasteperheen ystäviä. – Taisivat nämäkin maat olla alkujaan meidän, muuan suvun jäsen tuumii. Kuinka paljon heille voi antaa aikaa. Käytännöllisesti ajatellen kirkon on palveltava ennen kaikkea jäseniään. Tässäkin asiassa kirkon vastavirtaan uiva rooli korostuu. H evoskärryt etenevät hitaasti auringon hellimää pälkäneläistä perinnemaisemaa. Se herättää kuitenkin miettimään, tuleeko kirkon jäsenellä olla ”jäsenetuja” ja kuinka palvellaan kirkkoon kuulumattomia ja heidän omaisiaan. Kirkko ei ole mikään Netflix. Joskus kallojen omistajat ovat olleet eläviä ihmisiä. Pälkäneläiset tarttuvat lapioihin. Ne tuovat vihdoin kauan kaivatut pääkallot kotiin. Kallot viipyivät Ruotsissa 150 vuotta. Suomalaisessa yhteiskunnassa vaalimisen arvoiseksi yhteydeksi nousee kirkkoon kuuluvien ja kirkkoon kuulumattomien yhteys. – Kallot ovat olleet ennenkin täällä kirkossa, Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen muistuttaa arkkujen ääressä. 1873 arvostettu ruotsalainen antropologi Gustaf Retzius ryhmineen kaivoi kallot maasta ja vei tutkittavaksi Tukholmaan Karoliiniseen instituuttiin. Mutta onko seurakunnan kappelin oltava käytettävissä ei-kristillisissä hautajaisissa. Kirkko on olemuksellisesti toista maata. ” Kallot ovat olleet ennenkin tässä kirkossa. Kirjoituksen sävy on kärkäs, ja se johtunee vilpittömästä mielipahasta. Rauniokirkko on rakennettu 1400–1500-lukujen taitteessa. Irrotetut luut ovat osa ihmistä, jolla oli oma tarinansa, kotiseutunsa, omat rakkaansa, piispa Matti Repo sanoo saattopuheessaan. Eikö omaisen menettäminen ole sellainen hädän hetki, jolloin ei katsota etnisyyttä, uskontoa tai kirkkoon kuulumista. Kirkkoon kuulumisen täydellinen ihanuus piilee juuri sen rationaalisessa hyödyttömyydessä. Sukuyhteydet kalloihin selvinnevät ehkä Tampereen Vapriikin museon dna-tutkimusten myötä. Kirjoittaja kertoo, kuinka he, kirkkoon kuuluvat omaiset, olivat järjestämässä kirkkoon kuulumattoman rakkaansa hautajaisia. Voiko seurakuntien lapsija perhetyöhön ja leireille osallistua lapsia, joiden vanhemmat eivät kuulu kirkkoon. Tuleeko heidän maksaa tiloista lisämaksua. Pälkäneen rauniokirkolle kokoonnuttiin saattamaan 150 vuotta sitten viedyt jäänteet vihdoin kotiin. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi S yyskuun alussa Suomen Siionia puhututti Satakunnan Kansassa julkaistu mielipidekirjoitus, jossa pettynyt omainen kertoi kirkon kääntäneen heille selkänsä surun keskellä. Sen tahdissa arkut kannetaan rauniokirkon pihaan sakastin oven eteen ja lasketaan maahan päällekkäin. Nyt ne kannetaan rauniokirkkoon. seurakunnan evättyä surijoilta toiveiden mukaiset palvelut. | Kuva: Freija Özcan 8~ ~9 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Jossain vaiheessa he ovat päätyneet hautaan kirkon penkkien alle
Neitsyt Marian lempeä katse suuntautui kohti katedraaliin kokoontunutta kansaa, turisteja ja seurakuntaväkeä. Yksi kiireinen pyöräilijä rimpautteli kelloaan kulkuetta ohittaessaan. Historiallinen ortodoksis-katolinen tapahtuma, yhteinen Neitsyt Marian syntymäpäivää juhlistava kulkue, alkoi Uspenskin täpötäydessä ja helteen kuumentamassa kirkossa rukouspalveluksella. Olemme tiellä kohti ykseyttä Piispa Raimo puhui myös siitä, että syntymäpäivä on perheen tärkein juhla. Ajatus yhteisen ja samalla historiallisen kulkueen järjestämisestä oli syntynyt tämän vuoden keväällä arkkipiispa Leon ja piispa Raimon yhteisissä neuvotteluissa. Sitä vietettiin katedraalin hengellisiin aarteisiin kuuluvalle Kozelštšanin Jumalansynnyttäjän ikonille. Kaikki eivät mahtuneet sisälle nopeasti täyttyneeseen Pyhän Henrikin katedraaliin. Tämä on ainutlaatuinen, mutta toivottavasti ei ainutkertainen tapahtuma, Julius Seligson sanoi. Näin kirkkokunnat juhlistivat yhdessä Neitsyt Marian syntymäpäivää. – Tämä mysteeri yhdistää meidät kaikki Kristuksessa. Piispa Raimo sanoi alkusanoissaan, että olkaa täällä kuin kotonanne, sillä kirkko on kotimme. Rukouspalvelusta oli toimittamassa piispa Sergei. Monilla Uspenskin katedraaliin tulleista ja kulkueeseen osallistuneista ihmisistä oli käsissään omia uutiset vaaleisiin liinoihin kiedottuja ikoneja neitsyt Mariasta. Arkkipiispa Leo on sanonut ortodoksisen kirkon tiedotteen mukaan, että yhteinen kulkue symboloi kirkkojen välistä yhteyttä ja jaettua kunnioitusta Jumalansynnyttäjää kohtaan, jonka kautta Jumalan Sana tuli lihaksi. – Ortodoksis-katolinen dialogi on jo yhteisellä tiellä. Ikoni löytyi seuraavana vuonna maakätköstä Turusta. Ristiä, Fatiman Neitsyt Marian patsasta ja ikoneita kuljetettiin kauppatorin läpi, kauppahallin ohi ja luterilaisen Kirkon talon edestä Pyhän Henrikin katedraaliin Eiraan. Konservoinnin jälkeen se palautettiin Uspenskiin. MARI TEINILÄ ” Paras lahja Neitsyt Marialle oli meidän yhteinen kulkueemme. – Paras lahja Neitsyt Marialle oli meidän yhteinen kulkueemme. Toivon sen vahvistavan itäisten ja läntisten kristittyjen keskinäistä ymmärrystä ja ystävyyttä Suomessa, arkkipiispa Leo sanoi tiedotteessa. Hän toi sieltä terveisiä. Monet paikalla olleista kuvasivat Helsingissä harvinaista näkyä. | Kuva: Mari Teinilä 10~ ~11 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Hän liittyi ortodoksiseen kirkkoon neljä vuotta sitten kasteen kautta. Ihmeitätekevällä ikonilla on vaiherikas historia. – Kuulin tapahtumasta vasta pari päivää sitten, mutta onnistuin järjestämään osallistumiseni. Jumalalle kiitos, että voimme rukoilla yhdessä, piispa Sergei sanoi. – Tahdoin osallistua tähän kulkueeseen, koska ortodoksis-katolinen ekumenia on minulle sydämen asia. Toivon, ettei tämä jäänyt ainoaksi, vaan kulkueita tulee useita tämän jälkeenkin. Kauppatorilla näkyi turistien ja paikallisten hämmästyneitä katseita. Näin kulkue ikään kuin sai patriarkka Bartolomeoksen siunauksen. Lisäksi osa ikonin ympärillä olleista koruista oli kadonnut. Ikoni ja sitä ympäröineet lahjoittajien korut varastettiin vuonna 2010. Julius Seligson kantoi mukanaan ikonia, jonka ortodoksinen seurakunta oli antanut vihkilahjaksi pari vuotta sitten. U spenskin katedraaliin oli tuotu katolisesta Pyhän Henrikin katedraalista Fatiman Neitsyt Mariaa esittävä patsas. Piispa Raimo totesi, että tapahtumasta pitää ensimmäiseksi osoittaa kiitos Jumalalle. Sitä ei kuitenkaan onnistuttu kokonaan palauttamaan alkuperäiseen asuunsa. Kulkue teki kirkkohistoriaa ekumenia | Helsingin keskustassa kulki viime sunnuntaina ensimmäistä kertaa ortodoksien ja katolilaisten yhteinen kulkue. Piispa Sergei kertoi osallistuneensa edellisellä viikolla Konstantinopolin patriarkaatin alaisten kirkkojen piispainkokoukseen Istanbulissa. Loppilainen Julius Seligson oli yksi kulkueeseen osallistuneista. Siellä toimitettiin hetkipalvelus. Erityistä oli muun muassa se, että palveluksessa rukoiltiin paikalla olleen katolisen kirkon piispa Raimo Goyarrolan puolesta. – Äiti Maria taivaassa iloitsee kun me olemme yhdessä juhlistamassa hänen syntymäänsä, piispa Raimo sanoi. Sen perässä neljä henkilöä kerrallaan kantoi Fatiman Neitsyt Mariaa esittävää patsasta. Piispa Sergei sanoi kulkueen osaltaan julistaneen kaupunkilaisille, että tässä kaupungissa on kristittyjä. Kulkue oli toista sataa metriä pitkä. Loppilainen Julius Seligson kantoi kulkueessa mukanaan ortodoksiselta seurakunnalta vihkilahjaksi saamaansa ikonia. Piispa Sergei osoitti kiitoksen kulkueen ideasta piispa Raimolle. Kulkue on siksikin kaunis osoitus ekumeenisesta yhteistyöstä. Hän muistutti siitä, että kulkueeseen osallistui myös luterilaisia. Luostari sijaitsee Ukrainassa Pultavan kaupungin lähellä. – Olemme saaneet lahjoituksina?kaikki kotimme ikonit. Kulkue lähti liikkeelle kirkon kellojen soidessa. Kulkueessa katedraalilta katedraalille kuljettiin ristin johdolla. | Kuva: Mari Teinilä Kulkueessa kannettiin Fatiman Neitsyt Mariaa esittävää patsasta. Se tuotiin Viipurista Helsinkiin toisen maailmansodan aikana ja sijoitettiin Uspenskin katedraaliin. Kyseinen ikoni on 1800-luvun lopulla tehty kopio Kozelštšanin luostarissa olevasta ikonista. Pienikokoinen patsas oli sijoitettu ortodoksisen katedraalin etuosaan
Onko Itä-Suomen aluehallintovirasto jo suunnannut tai suuntaamassa moitteitaan ja huomautuksiaan Itä-Suomen tehottomille ja kurittomille kouluille. Näen niissä mieluummin työväen miesten kädenojennuksen kirkolle. Sinne tänne ilmestyy ruskeaa, joka valtaa koko hedelmän. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Tietääkö Itä-Suomen aluehallintovirasto, että kun kouluissamme ei enää rukoilla eikä veisata virsiä, niin siellä kiusataan, pelataan puhelinpelejä, tapellaan, suljetaan ulkopuolelle eikä opita lukemaan. Simojoen puhe oli retorisesti taitava nyökkäys ja kumarrus vastaanottajaa kohtaan. Lukutaidon yhteydessä yleensä puhutaan oppivelvollisuudesta. Kirkkokin on toisinaan joutunut näihin yhteiskunnallisiin tyrskyihin. Silloin Martti Simojoki piti yllättävän puheen. mielipiteet Keskusteluilmapiiri on kuohunut ennenkin yhteiskunta | Ilmapiiri kirkon ympärillä kriisiytyi 1960-luvulla kirkkolakia uudistettaessa. Työväestön lehdistö säesti Mattilaa. Koko ajan on virsiä veisattu ja rukoiltu. Itse laki sisälsi entiseen verrattuna vähäisiä muutoksia, joten odotettiin sujuvaa eduskuntakäsittelyä. Vaikutti vahvasti siltä, että kirkko on porvariston kirkko, joka ei kärsi kuulla mitä työväki siitä ajattelee. Nythän nämä perusoikeudet eivät oikein toteudu. Englantia ei käytetty vain Glow Festivalin nimessä, vaan myös festivaalin osiot olivat saaneet vieraskieliset otsikot. Olkoonkin, että käsi on kovanpuoleinen, se on suomalaisen työmiehen rehellinen käsi.” Arkkipiispan puhe osui maaliinsa. Tapahtumassa kuultiin pääosin suomenkielistä musiikkia, jota esittivät suomalaiset kokoonpanot. Runko paksuni. ” Joskus saattoi tippua ohessa myös hyviä hedelmiä alas puusta. Esiäitien kropsussa on pitsinohut, rapea reuna. Asia on tullut Itä-Suomen aluehallintoviraston tietoon ja Itäsuomen aluehallintovirasto on nuhdellut koulun rehtoria toimivaltuuksiinsa kuuluvalla tavalla. ” Kaikki alkoi “warm upilla”, minkä jälkeen lavalla olivat “legends” ja “bands”. Tästä kaikesta kiitos järjestäjille ja esiintyjille. Miksi suomalaista gospelia juhlistavalle tapahtumalle on annettu englanninkielinen nimi. Sitten se jatkoi kasvamistaan siinä paikassa. Toisin kävi. Ilmeistä on, että sosialidemokraattisessa ryhmässä oltiin vaivautuneita kirkkoon kohdistetun arvostelun kiihkeydestä ja oltiin tyytyväisiä siitä, että kiihkeän keskustelun laineille kaadettiin sopivasti öljyä. ADHD-diagnoosin saaneita on suurin piirtein sama määrä. Omenapuu ja muumiotauti TUOMAS MEURMAN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Lapualle kotoutuva savolainen, perheenisä ja nuorisopappi. Puheen luomassa sovinnollisessa ilmapiirissä laki sitten hyväksyttiin suurella enemmistöllä. Aikanaan se alkoi tuottaa hedelmää, sellaista syyslajikkeen vihreänkeltaista suurta omenaa. Tapahtuma kulki sujuvasti eteenpäin ja oli tekniseltä toteutukseltaan kovaa tasoa. Oletko V8-autoista kiinnostunut pappi. AARO IMMONEN Kouvola Onko sinulla mielipide. Ehdotus keskitti entistä enemmän valtaa piispalle ja tuomiokapitulille sekä toi korostetusti esille kirkolle tunnusomaisen demokratiavajeen. Kirkkolain uudistaminen synnytti lehdistössä ja eduskunnassa kiihkeää keskustelua. Enonkosken luostariyhteisö suunnittelee V8-autojen harrastajille suunnattua messua. Tuli keväitä ja kesiä ja syksyjä ja talvia. Kun puhujan eetos oli pohjustettu ja vastaanottaja syleilty, varsinainen pohdinta voi alkaa. Näin tapahtui myös talvella 1964–65, jolloin kirkon ympärillä vallinnut levollinen ilmapiiri äkillisesti särkyi. Tämä sovintopuhe oikeudenmukaisuuden ja kohtuullisuuden hengessä kelpaa hyvin malliksi parhaillaan vellovalle kiihkeälle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Tuskin yhdysvaltalainen Petra-yhtyekään olisi jättänyt tulematta, vaikka festivaalin nimi ei olisi englanniksi. Itä-Suomen kouluissa parisenkymmentä prosenttia pojista ei sitä taitoa opi. Noudatettiin neuvoa, että omenapuu on hyvä, kun sen oksiston läpi voi heittää karvalakin. Se on sienitauti, joka leviää tuulen mukana itiöissä pihasta ja puusta toiseen. Diagnoosille ei ole löydetty biologista aiheuttajaa. O menapuu istutettiin uuden omakotitalon pihaan, talon länsipuolelle, puoleen väliin talon seinästä tontinrajalle, pyykkinarujen viereen. Itiöt kertyvät pienten rupihelmien nauhoiksi mädän hedelmän pintaan. Tapahtui sitten, että omenapuun viereisessä talossa vaihdettiin sukupolvea. Toivottavasti myös tapahtuman järjestäjät huomaisivat sen. ILKKA LINDSTRÖM Rovaniemi ” Varokaamme henkilökohtaista loukkaantumista, jos sellaiseen näyttäisi olevan aihettakin. Myös eduskunnassa ilmapiiri tasaantui välittömästi. Välissä jaettiin palkintoja nimellä Glow Gospel Awards. Tampereelta se lähti esiintymään Norjaan, jossa tapahtuman nimi oli Jærgårds-rock. ”Varokaamme henkilökohtaista loukkaantumista, jos sellaiseen näyttäisi olevan aihettakin. Varokaamme myös loukkaantumasta kirkkomme puolesta, jos arvostelu ampuu yli maalin tai erehtyy asiallisten tietojen puutteessa”, jatkoi arkkipiispa. Lavalla nähtiin laaja kattaus artisteja, jotka ovat levittäneet Sanaa musiikin avulla viimeisen 50 vuoden aikana. Yhtä asiaa olen kuitenkin miettinyt jo Glow Festivalin julkistamisesta lähtien. K un yhteiskunnassa kuohuu ja vastakkainasettelu asemoi keskustelijat rintamalinjaan paikalleen, vaaditaan kykyä säilyttää tasapaino ja löytää ratkaisu jumiutuneeseen tilanteeseen. Omena pienenee ja muuttuu tummemmaksi ja tummemmaksi, kunnes se on pieni musta kivikova muumio. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Mutta eikö lukutaito ole nykymaailmassa paitsi välttämättömyys niin myös perusoikeus. Silmuja, kukkia, vaaleanvihreitä lehtiä, tummanvihreitä lehtiä, raakileita, hedelmiä, keltaisia ja ruskeita lehtiä, paljaita käppyräoksia, joiden kuoressa seuraavan kauden silmut nukkuivat. Veisaten ja rukoillen se on opettanut nuorisoaan lukemaan, käyttäytymään kunnolla ja kysymään elämän eri ilmiöiden kohdalla Lutherin tavoin: ”Mitä se on?” Tulokset olivat Suomen kohdalla kansainvälisesti katsoen huippuluokkaa. Tässä tulehtuneessa tilanteessa arkkipiispa Martti Simojoki puuttui keskusteluun. Eduskunnalla kun ei ollut muuta mahdollisuutta kuin hyväksyä tai hylätä koko laki. ( Iltalehti 27.8.) Nyt on ihan pakko kysyä, tietääkö Itä-Suomen aluehallintovirasto, miten Suomessa on opittu lukemaan. Sinne tänne puuhun ilmestyi taas muumiotautia. Sosetta oli hyvä syödä kaurapuuron päällä aamuisin tai kropsun kanssa iltapäivisin tai iltaisin. Kropsu on vähän niin kuin pannukakkua, mutta aivan eri asia. Muumiotauti menestyy tuuheassa lehvästössä kosteina kesinä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Taivaita kohti kurottavia vesioksia sai leikata vain muutaman kustakin ryppäästä, ettei puu säikähtäisi ja kasvattaisi niitä kesällä kahta kauheammin. Itä-Suomen aluehallintovirasto ja Paloisten koulun tapaus Paloisten koululla on laulettu aamunavauksissa virrensäkeistöjä ja rukoiltu ruokarukouksia. Sanat särähtivät korvaan muuten onnistuneiden, suomenkielisten juontojen seassa. Niin kuin henkisesti ja fyysisesti turvallinen koulunkäyntikin. Käytettiin pitkävartista kolehtihaavia muistuttavaa, omenoiden puusta poimimiseen suunniteltua työkalua, jotta tautiset hedelmät saisi pois hyviä pilaamasta. Havaintojeni mukaan myös yleisö oli lähes täysin suomenkielistä. Suuren puun latvuksiin versoja ja vesioksia leikkaamaan päästäkseen olisi pitänyt kiivetä korkeille tikkaille. Sen oksista saattoi poimia viimeiset omenat vielä talven tullessa, ja niistä sai maukasta, kirpeää sosetta. Kun nyttemmin tilanne on muuttunut ja kaikki virsilaulu ja rukoilu kouluissa on haluttu kieltää, mitä on saatu tilalle. Jos tunnistat itsesi, voit ilmoittautua Enonkosken luostariyhteisön tukiyhdistyksen puheenjohtaja Iikka Muhoselle sähköpostilla luomuhonen@kolumbus.fi. Laajennetussa piispainkokouksessa pitämässään puheessa hän päättäväisesti irtisanoutui ajatuksesta, että kirkko olisi närkästynyt siihen kohdistuneesta arvostelusta. Glow Festivalilla kuullut kappaleet osoittavat suomen kielen ilmaisuvoiman. Viikoissa omenasta lähtee mehut. Hän suomi puheenvuorossaan lain yleislinjaa ja koko kirkkoa katsoen kirkon syyllistyneen maallisen vallan tavoitteluun. Jäljelle jääneet saivat kasvaa ilmavasti. Sen laajalle levittäytyvät oksat loivat lehtimajan tuntua. Keskikesällä tehtiin raakileiden harvennus. RISTO MIETTINEN rovasti. Joskus sitä käytellessä saattoi tippua ohessa myös hyviä hedelmiä alas puusta. Arvostelun kärki siirtyi nyt lakiehdotuksesta kirkkoon itseensä. Jossain vaiheessa puuta ei ehtinyt enää entiseen malliin hoitaa ja leikata. Ehkä se olikin tarkoitus. Kirkkolaista näytti näin tulevan puolueasia, missä eduskunnan oikeisto vastustaa vasemmiston käsityksiä. Keväällä omenapuuta leikattiin reilusti mutta kohtuudella. Tuli melkein olo, että olisi ollut ulkomailla. Olen iloinen, että festivaali saa jatkoa ensi vuonna. Messu olisi tarkoitus järjestää vielä ennen autokauden päättymistä luostarin alueella, ja sitä toimittamaan etsitään nyt V8-autoista kiinnostunutta pappia. Vasemmisto arvosteli jyrkästi lakiehdotusta kansanedustaja, kirkkoherra V. Se tarttuu omeniin kuoren vaurioiden kautta. Kaikki alkoi “warm upilla”, minkä jälkeen lavalla olivat “legends” ja “bands”. Uudet asukkaat pitivät vanhasta omenapuusta siitä huolimatta, että se oli sankka ja muumiotaudin riivaama. Vai olisiko pohdittava empiirisen oikeusvaltion toteutumista uskonnollisen uskon tulkinnassakin ilman vähemmistöterrorin oikeuttamista päivän selvissä asioissa. Porvarillisten puolueiden edustajat tulkitsivat arvostelijoiden puheet suoraksi hyökkäykseksi kirkkoa vastaan. T ampereella elokuussa järjestetty Glow Festival oli hieno tapahtuma. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Vaivihkaa ilmestyi muumiotauti. emeritus kirkkoherra Pöytyä JAAKKO SAARI TT, VTM, Sammatin emeritus kirkkoherra Helsinki Miksi suomalaista gospelia juhlitaan englannin kielellä. Kirkko vastasi mahdollisimman arvovaltaisella tavalla esitettyyn arvosteluun ja ilmoitti, että poliittisen vasemmiston näkökohtia kuunnellaan ja arvostetaan. Ainakaan tiedon puutteesta asia ei jää kiinni: tapahtuman nettisivuilla kerrotaan, että englannin kielen sana glow tarkoittaa loistoa ja hehkua. Halkaisemalla, siementen väriä katsoen ja kirpeyttä maistellen pudonneista hyvistä hedelmistä arvioitiin, että vielä on syytä antaa omenoiden kypsyä, ennen kuin on sadonkorjuun aika. Englanninkieliset tekstit näkyivät myös isosti valotauluilla. Mattilan johdolla. ”Tuskin mikään olisi erehdyttävämpää”, totesi arkkipiispa, ”kuin tulkita poliittisen vasemmiston keskuudessa eduskunnassa ja lehdistössä käytetyt puheenvuorot kirkon kannalta kielteisiksi ja vihamielisiksi. | kolumni | 12~ ~13 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. 1500-luvulta lähtien luterilainen kirkko on antanut kansalleen Raamatun, Virsikirjan ja Katekismuksen
Kyllä se jotain kertoo. Laumasta pidetään kyllä huolta. Mukaan lappaa uutta porukkaa – jopa teinipoikia. – Osaa ei yksinlaulaminenkaan pelota, mutta mukana on lapsia, joiden suu ei juurikaan liiku ja jotka eivät rohkene sanoa edes omaa nimeään. – En edes ajattele sitä, kuinka kauan voi olla mukana. Tiuku-kuoron harjoituksiin tippuu joukkoa hiljakseen, kun omista luokistaan ehtii. Kirkkomusiikkiliiton vuoden musiikkiryhmäksi valitsema Pielisensuun seurakunnan – Keskeistä on ilo, leikkisyys ja rentous, Tiina Korhonen painottaa toiminnan tavoitteita. – On tärkeää saada välillä ihan vain jakaa asioita. Ennen pillimehun valintaa vielä leikitään. Pientäkin juttua kannustetaan taputuksilla. Tällä hetkellä teologiaa opiskeleva Ilia Bodikof on mukana vapaaehtoisena. Silloin tarvitaan toistoa, toistoa ja toistoa. Laulaminen on helppoa, kun kanttori hihkuu sanat aina vähän etukäteen. Teini-ikäiset, 4.–8.-luokkalaiset Mosaiikki-juniorit ja rippikoulun käyneet varsinaiset mosaiikkilaiset harjoittelevat kirkolla. – Jatkoin Pielisensuussa jo aiemmin tehtyä yhteistyötä koulujen kanssa. Rytmiä haetaan nimileikillä, taputtaen ja tömistäen tamburiinin opastuksella, laululeikin ja oman kehon kautta. 14~ ~15 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Mutta eiköhän Tiko halua pitää meidät mukana, Sauli Saarelainen uskoo. – Mutta se noteerataan, jos joku on poissa pidempään. Mutta harjoitusten sisältö muovautuu ryhmän mukaan. Sisällössä huomioidaan se, että kolmosluokkalaiset saattavat kokea touhun ekaluokkalaisten kanssa välillä lapselliseksi. Osa vanhimmista laulajista on kulkenut polkua ekaluokkalaisesta asti. Jo työuransa alussa Tiina Korhonen tunsi vahvuudekseen toiminnan lasten ja nuorten parissa. Sekin riittää. Kuitenkin he tulevat aina mukaan. E lokuisena keskiviikkona kanttori Tiina Korhonen hurauttaa kirkolla pidetystä työntekijäkokouksesta Nepenmäen alakoulun musiikkiluokkaan. Joensuussa Tiina Korhosen työpäivä jatkuu Pielisensuun kirkolla. – Kun mukana pyörii aina tietty määrä ykkösiä, kakkosia, kolmosia ja niin edelleen, sen tietää kantavan toimintaa seuraavaan vuoteen. Ryhmästä toiseen siirtyminen käy luonnostaan iän karttuessa. Mutta myös Mosaiikki-ryhmän tarpeet huomioidaan, ja he saavat syksyn aikana oman konsertin omalla ohjelmistolla. Tällä hetkellä kolmeen ryhmään jakautuneita laulajia on yli 100. Ja jos laulaminen ei nappaa, kaivetaan esille soittimia, joita koulun musiikkiluokista löytyy hyvin. Osallistumisista ei pidetä kirjaa. Aava Myllynen, 9, on vielä opetellut laulunsanoja ulkoa kotona edellisiltana ja lupaa jatkaa harjoittelua edelleen. Esiintymiset ovat usein yhteisiä. Viivi Turunen, 10, on tullut kokeilemaan vaihtoa isompien ryhmään. Kanttorin apuna onkin yleensä sivari tai työllistämistuella palkattu henkilö. 1.–3.-luokkalaisten Tiuku-ryhmä tarvitsee kokoontumisen heti koulupäivän päätteeksi koululla, ettei tarvitse lähteä erikseen liikkeelle. Ja toki neljä silmää näkee enemmän kuin kaksi. Kuoropolku kuljettaa ekaluokkalaisesta täysiikäisyyteen Pielisensuun seurakunnan kanttori Tiina Korhosella on positiivinen ongelma: lapsija nuorisokuorolaisia on niin paljon, ettei koko joukko mahdu enää harjoittelemaan urkuparvella. – On tärkeää, että pienimmät näkevät isompia: tuonne saakka voin edetä. kuoropolku kuljettaa lapsia ja nuoria musiikin parissa järjestelmällisesti kuorosta toiseen. Siis kokeilemaan. Pääsyvaatimuksia ei ole, eikä ikäjakokaan ole ehdoton. Tässä joukossa yksinlauluakaan ei arkailla, eikä tarttumista soittimiin. TEKSTI | ERJA SAARINEN – KUVAT | PENA POTKONEN » musiikki ” Eri ikäryhmät ovat kuin hiiva taikinassa. Ilman sitä tämä ei onnistuisi. Vuorossa ovat Mosaiikki juniorit. Pienimmillä mukana on paljon leikkiä, isoimmillakin leikkisyyttä. Onneksi kaikkien ei tarvitse osata kaikkea. Vanhin mukanaolija on 21-vuotias. He saavat vastuutehtäviä leikkien vetäjinä tai ”äänen johtajina” kykyjensä ja halujensa mukaan. – Minne mennään tänä vuonna, kuuluu kysymys ennen kuin Korhonen ennättää kunnolla sisään nuorten huoneeseen, jossa riittää hälinää ja häslinkiä välipalan ja lautapelien höystämänä. Ei olisi kanttori pärjännyt yksin yli sadan laulajan kanssa vaikkapa Tampereella Kirkon juhlilla, jossa käytiin toukokuussa esiintymässä ja pokkaamassa Kirkkomusiikkiliiton palkinto. Se kantoi hedelmää edellisessäkin työpaikassa Kontiolahdella, jossa nuorisokuorossa oli 50 laulajaa. – Ainakin kertosäe opitaan, kun sitä on 120 kertaa veivattu. Viikoittaiset 45 minuutin harjoitukset pidetään kullekin ryhmälle erikseen. Vuonna 2011 Joensuussa auennut virka mahdollisti täydellisen omistautumisen asialle. Elän vaan tätä hetkeä. – Soittimista saadaan kivalta kuulostava sointikudos jo aika yksinkertaisilla ja helpoilla jutuilla. Eri ikäryhmät ovat kuin hiiva taikinassa. Kaikki Tiuku-ryhmäläiset eivät osaa vielä lukea. Tukena ovat myös vanhemmat ja seurakunnan nuorisotyönohjaajat
– Huomenna levätään, Tiina Korhonen myöntää. Haluaisin aloittaa syksyn ilman paineita, leppoisasti leikkien. Sen jälkeen etsitään kuorolaista, jolla on ollut huono päivä. Nimiä kerrataan samalla leikillä kuin Tiuku-ryhmässä, mutta tempo on aivan toinen. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 40,50 €) Merkityksellistä sisältöä Tarjous on voimassa rajoitetun ajan, tilaa nyt! Tilaus on määräaikainen. ” Hienoa on huomata, ettei kenellekään ole noloa tulla laula maan tai soitta maan, päinvastoin. Mosaiikin junioreille järjestetään oma kirkko yö, jossa monille on kova juttu leikkiä piilosta pimeässä kirkossa. – Nämä esitykset tulevat kyllä vähän liian nopeasti. Siellä lauletaan Oravan pesä. Kaikkea tehdään tosissaan, mutta ei vakavissaan. ~17 Kotimaa | 13.9.2024 16~ Kotimaa | 13.9.2024. Muutenkin on siirrytty uudelle tasolle. Laulun taustalla soi kitara ja Korhonenkin saa pianonsoittoon toisen käsiparin. Jos laulaminen ei oikein nappaa, voi tarttua soittimiin, joita käytetään paljon. Sitä ei tule mieleenkään epäillä. Kuoropolku-toiminnan erityisyytenä voi pitää poikien suurta määrää. Sisältö tulee lauluista, sitä ei tarvitse alleviivata. Ja tietysti musiikki, Sauli Saarelainen, 14, täydentää. Ja kerran vuodessa pidetään kaikkien yhteinen Ääniaalloilla-leiri. Tehdään tosissaan, mutta ei vakavissaan. Korhosen mukaan viime keväästä tähän syksyyn jokaisella kerralla on ollut mukana uusi tyyppi tai kuoroon palaaja. – Kenenkään sisäistä maailmaa en käy mestaroimaan. esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1440 3 KK DIGI + PRINTTI Tarjoushintaan: 28, 00 € (Norm. Nuoriso siirtyy vielä laulamaan seurakunnan työntekijän läksiäisiin – ja monet viettämään sen jälkeen iltaa nuorten huoneeseen iltapalan äärellä. Kaikki kolme ovat tulleet mukaan toimintaan ekaluokkalaisina. Tai ehkä seurakunnassa on jotain sellaista yhteisöllisyyttä ja lämpöä, jota ei löydy jalkapalloseurasta. Heitä on joissain ryhmissä jopa enemmän kuin tyttöjä. Kaikki. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Seuraa naurunremakka, ei ahdistus. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tässä ryhmässä siirrytään taas seuraavalle tasolle: laulusta tulee neliäänistä. – No nyt siitä tulee mukavin päivä, Korhonen vakuuttaa. Esiintymispyyntöjä tulee muualtakin. – Porukka pitää mukana. Kuten myös toimittaja ja valokuvaaja. J. Moni kuorolainen oli – Ai mikä on parasta. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Jo parin viikkoa harjoitusten alkamisesta koko joukko esiintyy Sulasolin Pohjois-Karjalan piirin kuoropäivässä, jossa muistetaan P. Omiin lauluihin kuuluu muun muassa vironkielinen Taize-laulu. Yhtä luontevaksi kuin ristinmerkin tekeminen jokaisen kuoroharjoituksen päätteeksi. – Keskiviikko on viikon kurjin päivä kotona, hän toteaa. Edessä ovat nuotit ja lupa hankkia seurakuntanuorten Siipi-huppari. Kyllähän sieltä oikeitakin ääni kuului, Korhonen toteaa. Nyt hän jo yhtyy sulavasti ylistyssanoihin Tikosta ja pohtii, millainen on tänä päivänä ”siisti esiintymisasu”. – Hienoa on huomata, ettei kenellekään ole noloa tulla laulamaan tai soittamaan, päinvastoin. mukana kesällä järjestetyllä Taize-retkellä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. – Ymmärsikö basso laulaa. + 6,9 snt/min. Onneksi osa ohjelmistosta on ennestään tuttua. Kuoroharjoitukset päättyvät ja toimittaja ja valokuvaaja poistuvat paikalta. – Meidän strategian seinättömän seurakunnan idea toteutuu minusta hyvin, kun kanttori jalkautuu alueen kaikkien koulujen musaluokkaan, mutta pitää kaiken seurakunnan toimintana. On lasten kauneimpia joululauluja ja konsertti ainakin kerran vuodessa. Ja tietenkin osallistutaan koulujumalanpalveluksiin. Pari kertaa kaudessa toteutetaan musiikkipainotteinen messu, jossa kuorolaiset kantavat vastuuta aina virsien alkuja välisoittoja sekä liturgisia lauluosuuksia myöten. Esiintymisiä kuorolla on lähinnä kirkossa, ja ohjelmisto on pääasiassa hengellisiä. Siirrytään harjoituksiin seurakuntasaliin, koska urkuparvelle ei näin iso ryhmä mahdu. Hannikaisen kuoleman 100-vuotispäivää. ” Olen minä tälle sydämeni antanut. Musiikki on siinä vahva liima. Syvällistä sisältöä ja ajankohtaisia uutisia asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tosin 120 osallistujan majoittaminen seurakunnan leirikeskukseen alkaa olla jo melko haasteellista. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kaveriporukka, joka laulaa, Henna Huurinainen, 18, kuvaa yhteishenkeä. Vaan eipä mitä: mitä enemmän harmaita hiuksia, sitä enemmän lapsia. Kuvassa myös sisko Henna Huurinainen. Että hengellisyys tulisi turvalliseksi ja luontevaksi osaksi elämään. Korhonen arvelee, että poikia vetää mukaan se, ettei toiminta ole vain paikallaan istumista ja laulamista. Veteraanijuhlassa ohjelmistossa on muun muassa Jukka Kuoppamäen Sininen ja valkoinen. Vilho Kinnunen on palannut kuoroon ja saa nimelleen oman äänenavauksen. Mutta jo ennen harjoitusten alkua, hän kertoo jäävänsä mukaan. Korhonen toteaa kuitenkin, ettei kyseessä ole Tiinan kuoro, vaan Pielisensuun seurakunnan kuoro. – Jossain vaiheessa kyllä ajattelin, että nuoret vähenevät, kun itselle tulee ikää lisää. Mosaiikin harjoituksissa ei leikitä, mutta leikitellään. – Olen minä tälle sydämeni antanut. Vasta Mosaiikkiin mukaan tullut Emma Albert, 16, myöntää, että ensimmäisellä kerralla tunnelma oli outo ja hämmentynyt. Lapsija nuorisokuorotoiminnan täytyy olla koko seurakunnan tahtotila, ei yhden ihmisen näky. Osalla on kiire muihin harrastuksiin. Varmaan se näkyy puolin ja toisin, Tiina Korhonen toteaa. Yhteisöllisyyttä ja ryhmähenkeä vaalitaan yhteisillä tapahtumilla, muun muassa matkoilla – yleensä kohteisiin, joissa on hyvä huvipuisto, Korhonen paljastaa. Aika hurahtaa nopeasti ja niin tekevät myös kuorolaiset harjoituksen jälkeen. Varmaan se näkyy puolin ja toisin. – Ja Tiko [Tiina Korhonen], Tiia Huurinainen, 15, jatkaa. Saa ajatukset muualle koulusta, kivat ihmiset – ja Tiko, Tiia Huurinainen (vas.) tiivistää. – Eikä pidetä käsiä ristissä rinnalla, Korhonen jo ohjeistaa. Monet nuoret ovatkin mukana myös muussa toiminnassa, kerhonohjaajina ja isosina. Sitä toivon, että kuorolaisille syntyisi yllätyksellinen, leikkisä, lämmin Jumala-kuva. Yksi Korhosen tavoitteista on luoda yhteys seurakuntaan. – Lauletaanko se mollissa, joku ehdottaa. Mosaiikissa ei leikitä, mutta leikitellään. Oman paikan löytäminen vei aikansa
Ensin Neulaniemi oli epäileväinen, olihan aiheesta jo olemassakin yleisteoksia kuten esimerkiksi Tero Huvin ja Janne Könösen Kahden maan kansalaiset. Teoksesta on tehty esteettisesti tasokas. Silti seuraavalta painokselta kaipaisin muutamia lisäyksiä ja tasoituksia sekä metodin täsmentämistä. Miksi Gibson valehteli. Neulaniemi pohti kirjaa tehdessään, ovatko artistit olleet esiintyjiä myös hengellisessä kontekstissa. Neulaniemi on tehnyt kirjassaan suuren urakan yhdelle miehelle. Pe 20.9. Makuasioita, mutta silti. Suomigospelin tarina on ilmavasti taitettu ja kuvallisesti rikas kokonaisuus. Askel nro 10 irtonumero 4,90 € (Norm. Ti 17.9. Yksi ensimmäisistä somen supervaikuttajista oli australialainen Belle Gibson. NIILO RANTALA Valheen sokaisema | tv-vinkki | Somevaikuttajat, influensserit, ovat osa modernia elämäntapaa. – Sittemmin siitä on tullut kaikkien, myös aikuisten musiikkia. Dokumentissa äänessä ovat Gibsonin entiset seuraajat ja kriittiset toimittajat. Kiitos tutkivien journalistien, vuonna 2015 paljastui, että Gibson ei sairasta syöpää, eikä moni muukaan asia hänen kertomisissaan pitänyt paikkaansa. Dokumentti myös liittää Gibsonin toiminnan osaksi vallitsevaa wellness-kulttuuria, eli ajatusta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista. Uusinta. Diakonian asiantuntija, pastori Outi Uusimäki, Oulu. Musiikista vastaa yhtye PB-Collective. Piispa Sergei, Ortodoksinen kirkko. OLLI SEPPÄLÄ Vaarallinen somevaikuttaja katsottavissa Yle Areenassa. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. Palveluksen toimittaa arkkimandriitta Mikael. Seurakuntapastori Visa Viljamaa, Helsinki. Patologinen valehtelija sanoisi moni. Suomigospelin tarinan julkaisua kuitenkin juhlittiin elokuussa Glow-festivaaleilla. Koska kirjantekoprosessi oli sangen ripeä, Neulaniemi tiedostaa myös joidenkin vaikuttajien jääneen turhan vähälle huomiolle. + 6,9 snt/min. | Kuva: Jani Laukkanen Suomigospelin tarina -historiikki on kuvallisesti rikas kokonaisuus. | Kuva: Yle asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Ariel Neulaniemen Suomigospelin tarina, on ilahduttava uutuus. Hän oli jo kouluaikana tunnettu siitä, että puhui liioiteltuja ja omiaan. Pe 20.9. Aika paljon on vettä virrannut kristallivirrassa sittemmin. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. To 19.9. To 19.9. Radio 1 klo 20 Akatistos pyhittäjäisille Sergeille ja Hermanille Valamon luostarista. Järjestökoordinaattori Katja Pääkkönen, Nokia. Tutkivat journalistit paljastivat hänen väitteensä valeeksi. Ke 18.9. asti. Liturgina Riitta Hepomäki, saarnaajina Riitta Hepomäki ja Heli Välimäki. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Ke 18.9. – Meillä on kuitenkin ollut Suomessa vahvaakin gospel-kulttuuria. Jazzmessun musiikki hengittää ja antaa tilaa kokea iloa ja toivoa. Gibbson sai julkisuutta ja harjoitti sen avulla liiketoimintaa. | viikon kirja | Historiikista välittyy intohimo ja kiire Ariel Neulaniemi: Suomigospelin tarina. Siinä esitellään muun muassa Jaakko Löytty, Jouko Mäki-Lohiluoma, Pekka Ruuska, Tarvo Laakso, Jukka Leppilampi, Outi Terho, Pekka Simojoki ja Lasse Heikkilä. Pappeina Ville Tikkanen ja Johanna Puupponen. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Rovasti, raamattuopettaja Ulla Saunaluoma, Ikaalinen. Kuvassa Boanerges -lauluyhtyeen bussi 1970-luvulta. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Sininauhasäätiön pappi Jenni Tuulensuu, Helsinki. | Kuva: Kirjan kuvitusta Australialainen Belle Gibson sai somessa seuraajia väittämällä sairastavansa aivosyöpää, jota hoiti onnistuneesti oikeanlaisella ruokavaliolla. kulttuuri Suomalaisen gospelin kasvutarina kirja | Ariel Neulaniemen vauhdilla tehty Suomigospelin historiikki kertoo kuinka gospel kasvoi nuorisomusiikista hengelliseksi populaarimusiikiksi. Komministeri Noora Tikkala, Eskilstuna. Tarjous on voimassa rajoitetun ajan, 22.9. Yksi iso pohdinta oli tietenkin rajaus. – Tajusin, että viimeisimmästä tietopaketista on lähes 20 vuotta. Neulaniemi selvästi on viettänyt merkittävän osan elämästään musiikkia kuunnellen, tutkien ja harrastaen. Gospelin ra jaus ja kirjan painotukset herättävät pohdintaa loppuun asti. Ehkä sitten seuraavaan painokseen. Ma 16.9. Tilaa Askel-lehden lokakuun numero kotiin https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1839 Askel -lehti on lämminhenkinen toivoa ja iloa tuova hengelliseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä luontosuhteeseen keskittyvä lehti. 23-vuotias Gibbson kertoi 2013 sairastavansa aivosyöpää, mutta pystyi silti elämään terveen ja valoisan näköistä elämää, koska noudatti tietynlaista ruokavaliota. Toisaalta, esimerkiksi Raatihuone-ohjelmaa tehdessään, Neulaniemelle oli ”aivan sama onko kappaleen tekijä kristitty vai ei”. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Lapuan tuomiokirkosta. Arkistoja on kahlattu ja triviatiedon paljous on vakuuttavaa. Missä puolestaan on romanien iskelmällisempi gospel. Esimerkkinä Neulaniemi pitää vaikkapa Jaakko Löytyn musiikkia, joka oli alun alkaen nimenomaan hengellistä nuorisomusiikkia. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 15.9. Miksi Ida Elinasta on aukeama, mutta räppipiireissä suurta suosiota nauttivasta Ruudolfista vain kaksi virkettä. Pian Vauto ja Neulaniemi ryhtyivät puhelimessa pohtimaan, ehtisikö suomalaisen gospelin historiaa kartoittava kirja markkinoille Glow-festivaaleihin mennessä. Tilaa nyt ja säästä 48 %, irtonumerohinta Lehtipisteissä 9,50 €. Juliaana Kellokoski. Ti 17.9. Ehkä kattavan listauksen huomioiden kulmakarvat kohoavatkin: missä lienee merkittävä artisti Petri Laaksonen. Missä menee hengellisen ja maallisen musiikin raja. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Musiikin ystävät voivat tuntea Neulaniemen myös hänen oman musiikkinsa kautta. Hän luonnehtii itseään myös keittiöteologiksi. Aloitetaan tärkeimmästä. Jos nimet esimerkiksi löytyi| radio ja tv | vät Maata Näkyvissä -festivaalin, Ristirockin, Music & Missionin tai Nuotan yhteyksistä, silloin on liikuttu niin sanotulla suomigospelin kentällä. Tosin kirjan julkaisija Kirjapaja oli itsekin epäileväinen, ehtiikö Neulaniemi kirjoittamaan kirjan ennen painoon menemistä kesäksi 2024. 9,50 €) 18~ ~19 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. – Se ei automaattisesti määritä kappaleen hengellisyyttä. Dokumentin mukaan se oli hänen tapansa saada huomiota. Neulaniemi tiedostaa varmasti eri yhtyeiden ja artistien hengelliset painotukset, mutta usein ne jäävät kirjassa viittauksenomaisiksi. Ariel Neulaniemi on tullut monelle tutuksi Radio Dein toimittajana, vaikka viimeisimpänä Neulaniemi on harjoittanut toimittajuuttaan Ilkka-Pohjalaisen palveluksessa. Vaikka artistien ja yhtyeiden historiaa esitelläänkin laveasti, jään lukijana kaipaamaan paikoin syvempää teologista analyysia. Myös se, että gospeliksi määrittäminen edellyttää artistilta henkilökohtaisella tavalla hengellistä profiilia, on pohdituttava asia. ” Erityistä kiitosta an saitsee osio Suomigos pelin tienraivaajista. Horisontti su 15.9. NIILO RANTALA Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 14.9. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 14.9. On hienoa, että radiossa suomalaiseen hengelliseen musiikkiin syventynyt, kokenut toimittaja tarttuu näin kunnianhimoiseen projektiin. TV1 klo 10 Studiokirkko. Influenssereillä on valtaa. Yksi esimerkki on vaikkapa räp-artisti Junon Katumuksen sakramentti, jota puhuttelevampaa biisiä hengellisesti ei katumuksesta voi kuvitella. Vaikuttajilla on sosiaalisessa mediassa paljon seuraajia, joita kiinnostaa ja innostaa heidän näkemyksensä ja tekemisensä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. klo 15 Asiaa uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Pian Neulaniemi kuitenkin oivalsi, että kirjahan on julkaistu 2005. Helsinki. Miksi Juha Tapion kaltainen hengellisen ja maallisen rajapinnalla oleva poppari ansaitsee kolme sivua, mutta Jippu yhden lauseen. – Kuuntelijat kuitenkin kasvoivat ja teemat puhuttelevat kaikenikäisiä. Ariel Neulaniemi on toimittaja ja lauluntekijä, jonka Suomigospelin historiikki ilmestyi elokuussa. Kirjan painopiste lieneekin ennen kaikkea hengellisen nuorisomusiikin kasvukuvaus koko kansan gospeliksi. Erityistä kiitosta ansaitsee osio suomigospelin tienraivaajista. – Viitekehyksellä on merkityksensä. Silti Neulaniemi ei puhuisi Junosta gospel-artistina. – Siitä oli tietysti kirjaa tehdessä iso apu. Lehtori Jorma Pollari, Pelastusarmeija, Jyväskylä. Kun ohjelmatoimisto Kristallin toimitusjohtaja Johanna Vauto soitti 2023 Ariel Neulaniemelle ja kertoi, että Tampereelle ollaan järjestämässä gospeliin keskittyvää Glow-festivaalia, Neulaniemi innostui. – Esimerkiksi Petri Laaksosesta olisin voinut kirjoittaa enemmän. Ehkä juuri siksi joihinkin kohtiin on pakko suhtautua erityisellä kriittisyydellä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Hänestä kertoo dokumentti nimeltä Vaarallinen somevaikuttaja. Kirjapaja 2024. Kanttorina Riitta Jukkola, urkurina Silja Heikkilä. 286 sivua. Ma 16.9. Ariel Neulaniemen mukaan koko suomigospelin käsite on muovautunut hengellisestä nuorisomusiikista. Kuorot: Sikermä, joht. Täytyykö gospelartistin liikkua kristillisissä piireissä tai esiintyä ennen muuta kristillisissä yhteyksissä. Neulaniemi tarttui toimeen. Riitta Jukkola, Lapuan tuomiokirkon kuoro ja Canticum Veljet, joht. Sen lisäksi The Rain -yhtyeen kokoonpanoon tulisi korjata oikeat nimet. Kappalainen Hannu Varkki, Helsinki. Lisäksi on arvokasta, että Kirjapaja lähtee kustantamaan tällaisen gospelhistoriikin. Myös yhtyeitä esitellään sinänsä kattavasti aina The Rainista Heurekaan ja Bass`n helenista Terapiaan
– Työläiset huomasivat siellä, että eiväthän nuo paremman väen pojat ole ihmisiä kummempia. Yksinäisyyttä, kyynisyyttä ja elämän merkityksettömyyden tunnetta. – En väheksy niitä jälkiä, joita sotavuodet heihin jättivät, mutta suurin osa heistä ei vetänyt vuositolkulla viinaa, joutunut mielisairaalaan tai ajanut perhettään hulluuspäissään lumi hankeen. Esimerkiksi tykistössä, esikunnissa ja taustatehtävissä kuolema ei tullut niin karulla tavalla aivan liki. Rintamalla herrat ja työväenpojat sotivat, istuivat saunassa, haavoittuivat ja kuolivat rinta rinnan. – Lopulta hän antoi luvan sen esittämiseen aivan viime hetkellä, hieman ennen veteraanitapaamisen alkua. Yllättävää on, ettei Kirveen läpi käymässä aineistossa näy sota-ajan kokeneiden osalta niitä vitsauksia, jotka jäytävät nykyaikaa. Läheskään kaikki veteraanit eivät joutuneet kohtaamaan vihollista silmästä silmään, eivätkä palvelleet etulinjassa. Osaselitys sille, miksei sota traumatisoinut enempää sen kokeneita, oli itse sodankäynnin todellisuus. Uudessa tietokirjassaan hän toteaa, ettei sodasta kotiutunut sukupolvi ollut niin traumatisoitunut kuin on annettu ymmärtää. Kirjan pääteesi on, että enemmistö sodankäyneistä ei ollutkaan niin rikki ja traumatisoitunut rauhan palattua kuin mitä usein ajatellaan. Kuka. Elämänilo oli käsinkosketeltavaa, samalla kun osa poti jälkipuberteettia ja halua ottaa edes osa juoksuhautoihin haudatusta nuoruudesta takaisin. Mutta kyllä sodassa olleet tajusivat varsin pian olevansa etuoikeutettuja. TEKSTI & KUVA | JANNE KÖNÖNEN haastattelu 20~ ~21 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Sodan jälkeen esiintyi myös hengellistä etsintää. Niiden sijaan Kirves on keskittynyt kuvaamaan sotaa ja sen jälkiseuraamuksia tunteiden näkökulmasta. Tanssilavat suorastaan kuhisivat eloa sodanjälkeisessä Suomessa. Miksi juuri tunteet kiinnostavat, sitä hän ei osaa itsekään sanoa. Kirveen mukaan suurin osa veteraaneista, tai ”ohiammutuista” kuten he itse itseään nimittivät, eli sodan jälkeen rikkaan ja suurenmoisen elämän. – Suurin osa on esittänyt kiitoksensa siitä, että teokseni tuomasta kuvasta on voinut vihdoin tunnistaa omat vanhempansa tai isovanhempansa, sodasta selvinneet ja elämänsä tyytyväisinä eläneet. – Minua kiinnosti selvästi jo lapsena se, millaisia tunteita tavallinen ihminen käy läpi sotatilanteissa ja sen jälkeen, rauhan palattua. – Yleensä miehet puhuivat rintamalla selvinneensä kaikkivaltiaan tuurin ansiosta, mutta kun tiukka paikka taisteluissa tai niitä ennen oli tullut vastaan, käytännössä kaikki olivat rukoilleet. Jenni Kirves on ollut lapsesta saakka kiinnostunut sodasta tunteiden näkökulmasta. Noin kymmenvuotiaan Jenni-tytön esitettyä kysymyksensä kahdelta veteraanilta tuli ilman pitkällistä pohdintaa sama, rehellinen vastaus. – Ensi alkuun sain muutaman äkäisemmän viestin, jossa väitettiin että silottelen sodan kokeneiden traumoja ja ongelmia. Vaikka he olivat valmiita puolustamaan maataan uudestaan, sota nähtiin aina viimeisenä ja turmiollisimpana vaihtoehtona. Hänen teoksistaan kartat, joukko-osastojen liikkeet ja komentajien käskyt loistavat poissaolollaan. Veteraanit palasivat taisteluista Kirveen mukaan enemmän sodan pehmentäminä kuin kovettamina. Pasifismi ilmeni sodankäyneissä Kirveen mukaan hyvin realistisella tavalla. Vain aniharvat olivat sotahulluja, joita taistelut vetivät yhä puoleensa. He tunsivat saaneensa jatkoajan ja osasivat olla siitä hyvin kiitollisia. Monissa heräsi myös opiskelun ja sosiaalisen kohottautumisen halu. Jenni Kirves, 46 Sotahistorioitsija, tietokirjailija, väitöskirjatutkija Harrastan nuorisoräpin kuuntelemista Asun Stadissa Juuri nyt istun aamiaispöydässä ja mietin, miten erilainen lapsuus ikäluokallani on ollut verrattuna nykynuoriin. – Oma ukkini kertoi, että kävi sodan jälkeisinä vuosina tanssimassa viisi kertaa viikossa. Jenni Kirves kertoo saaneensa kesällä ilmestyneen kirjansa löydöistä ensin kitkerää ja sittemmin hyvin kiittävää palautetta. Kirves muistelee lapsuudestaan tapausta, jolloin kouluun tuli vieraaksi sotaveteraaneja. Mutta sodan loppua kohden alettiin ymmärtää, että sodassa tapettiin samanlaisia ihmisiä kuin mitä itsekin oltiin. Sanojen jano oli valtava, luettiin vaikka muropaketin sisällysluetteloa paremman puutteessa. Jenni Kirveen uusin tietokirja He selvisivät sodasta (WSOY) on kunnianosoitus samaiselle veteraanisukupolvelle. Jos pienellä Hernejärven kylällä Iisalmessa oli noin vireä lavakulttuuri, niin voidaan kyllä sanoa, että iso osa väestöstä suorastaan tanssi itsensä sodasta rauhanaikaan. – Ajatellaan vaikka Mauno Koivistoa, sodasta palannutta kaukopartiomiestä, joka alkoi opiskella pienessä hellahuoneessa töiden ohella ja päätyi tohtoriksi, Suomen pankkiin ja presidentiksi saakka. – Välittömästi taisteluiden tauottua näitä esiintyi, kuten myös ryyppäämistä isommassa mittakaavassa. Ylipäätään sodalla oli Kirveen mukaan suomalaiselle yhteiskunnalle tasapäistävä vaikutus. – Toki sodan jälkeen kaikki Suomen kapakat olivat täynnä Summan ja Tolvajärven taistelut kokeneita. Kirves kysyi säälittikö heitä ampua vihollisia. Lapset saivat esittää heille kysymyksiä. T ietokirjailija ja historioitsija Jenni Kirves ei ole sotatutkija nimikkeen perinteisessä mielessä. – He elivät elämänsä tyytyväisinä ja kiitollisina kaikesta saamastaan hyvästä. Heikki Häiväojan muistomerkki Helsingin Kalliossa on omistettu naisten toiminnalle toisen maailmansodan aikana. Sodan kokeneiden tuntojen tulkki Jenni Kirves ahmi lapsena sotakirjoja ja päätyi isona kysymään, miten veteraanit voittivat itselleen rauhan. Useimmat elivät kiitollisen ja onnellisen elämän. Siitä merkkinä kirkkohistoriaan on piirtynyt muun muassa Kansan Raamattuseuran säätiön (KRS) synty ruotsalaisen Frank Mangsin jo sodan aikana pitämien puhetilaisuuksien siivittämänä. Tietysti surullisia ja traagisia tapauksia oli, päihderiippuvuutta, avioeroja ja puhumattomuuden tuskaa, mutta suurin osa veteraaneista hoiti silti asiansa, työnsä ja perheestään huolehtimisen täysin moitteetta. Kovalla työllä ja opinnoilla kuka tahansa voisi yletä omassakin elämässään. – Suurimmasta osasta tuli pasifisteja. Nämä palautteen antajat eivät olleet, tyypillistä kyllä, edes lukeneet kirjaa vaan ainoastaan siitä kertovat lehtijutut. Palataan vielä Kirveen lapsuuden kohtaamiseen sotaveteraanien kanssa koulussa. – Molemmat sanoivat, että sodassa ei tapettu ihmisiä, vaan vihollisia. Sittemmin, kirjan tultua tutuiksi, palautteen yleinen suunta on kääntynyt. Opettaja ei kysymyksestä ilahtunut, ja kielsi sen ensin kokonaan. Rukoilen, että saisin elää rauhaa rakastaen ja Rauhan kanssa eläen Luen Laura Gustafssonin kirjaa Mikään ei todella katoa ” Suurimmasta osasta tuli pasifisteja. Haluttiin esittää oma tehtävä vähän vaarallisempana kuin mitä se oli ollutkaan
Sen jälkeen monet kappeliseurakunnat itsenäistyivät. Kirkkohallituksen linja liitoksissa on ollut horjuva tai vaihteleva. Eikö se päättäjille osoita, että tämä on tuhon tie. Ja kun isoja yksikköjä jaettiin, oli seurakuntia yli kuusisataa. Vai Jumalan sana, Raamattu. Vielä 1900-luvun alussa vaikutti pienkirkkoliike ja trendinä oli seurakuntien pienentäminen. Kirkon historian alussa olivat uskon yhteisöt pieniä. Ja kuka tällaisen huonon hallinnon korjaa. Lähimmäisenrakkaus. Seurakunta oli Suomessa paikallinen, koko maan kattava hallintoyksikkö yli 1800-luvun puolivälin. Haudat olisi ”laitet tava kuntoon”, tai ne siirtyisivät Mikkelin haltuun. Iso määrää pientä ja leikkaa pienen toiminnan mahdollisuuksia. Onko se – korkeasti ilmaistuna – armo. Vielä 2000-luvun alussa oli seurakuntien lukumäärä 587. Seurakunta ei ole kunta. Haudat olisi ”laitettava kuntoon”, tai ne siirtyisivät Mikkelin haltuun. Parinkymmenen tuhannen työntekijän laitosta ei voi perustaa hurskaisiin toiveisiin. Kaiken lisäksi vielä merkittävä osakesalkku Suur-Savon Sähkön osakkeita. Tämä seurakunnan alueellinen ja jäsenmäärien kasvu on kirkkohistoriallinen, dramaattinen muutos, joka säteilee kaikkeen siihen, mitä kirkossa tapahtuu. Meillä käännekohtana oli vuosi 1865. Jäsenten ei tarvitse olla kaikesta samaa mieltä – eivätkä he ole, se olisi mahdottomuus. Mistä tulee kirkkoon moinen vallan kopeus. Seurakunta oli vireä, sen musiikkitoiminta tavallista vireämpää. Seurakunnalla oli monta sataa hehtaaria hyvin kasvavaa metsää ja kilometrikaupalla tonttimaata Saimaan ja Kuolimon rannoilla. Kirkollisen keskustelun keskiössä ovat jo kauan olleet sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Eikö kirkon idean tai ytimen voi kertoa yhdellä sanalla: Seurakunta. Kaikki kiinteistöt olivat hyvässä kunnossa. Vai anteeksiantamus. Se on ajan haaskausta ja merkitsee kirkon etsikko jan menettämistä. Käyhän se järkeen. Sitä voi kuvata monella eri tavalla. Siinä mielessä on viimeisten vuosikymmenien suunta ollut päinvastainen. Tilan puutetta hautausmaalla ei ollut. Uuden testamentin neuvo on, ettei Jeesuksen seuraajien tule toimia ”herroina halliten”. Oman kirkollisen urani huippu oli, kun 1980-luvulla olin koko Suomenniemen kirkkoherra. Tällä vuosituhannella virisi ajatus liittää seurakunta Ristiinaan. Eikä ”pienten” seurakuntien liitoksen nimeksi tullut pitkän historian Halikko tai Perniö, vaan Salo. essee | Kirkko muodostuu seurakunnista, mutta seurakunnan ytimessä ei ole talous eikä hallinto. Näin toimitaan, vaikka tässä tapauksessa ei ollut edes rahasta kysymys. Myös pappi on osa-aikainen, mikä noin seitsemänsadan jäsenen vuoksi on ymmärrettävää. Tai kirkon ydin. Tosin sekään ei tapahdu itsestään. Vasta autonomian ajalla, vuonna 1865 tuli seurakunnan rinnalle kunta, kuten sanotaan maallinen hallinto. Kun taannoin seurakuntien taloustoimistoja lopetettiin ja yhdistettiin koko kirkon virastoksi olivat tavoitteena isot säästöt. Kysyn uudestaan: Mikä on seurakunta. Yhdistyminen tehtiin vuoden 2013 alusta. Salon mallilla ei toimittu Naantalissa, vaan vanhat Rymättylä ja Merimasku säilyivät seurakuntina, osana Naantalin yhtymää. Sen jäsenmäärä oli noin tuhat; tietoisesti valitsin pienen seurakunnan. Mistä on kysymys. Ja mikä sitten on seurakunta. Paperilla tuomiokapituli, mutta käytännössä ei aina sekään. Samalla selvää on, että ajan muuttuessa myös rakenteet muuttuvat. Se on ennen muuta yhteisö, hengellinen jumalanpalvelusyhteisö. Lähetystyössä ja Kirkon Ulkomaanavun tukemisessa seurakunta oli hiippakunnan aktiivisimpia. Alkuseurakuntien muutaman sadan ihmisen jäsenistöihin on tuskin paluuta. Suomenniemellä on vanha ja kaunis hautausmaa. Esimerkkinä Mikkelin hiippakunnan Suomenniemi, joka ilman lainausmerkkejäkin oli pieni. Ne antavat meille mallin. Se tarkoitti kirkkokuoron ja lasten musiikkitoiminnan loppua. Uuden testamentin seurakuntien koko oli joitakin kymmeniä tai korkeintaan satoja jäseniä. Jo ensimmäisenä kesänä ilmestyi haudoille suuri määrä ilmoituksia. Johto ajatuksena osassa niitä on ollut, että seurakuntien taloutta ja hallintoa on pakko keskittää. Vuonna 2008 se oli 515 ja 2015 enää 412. Mietintöjä on tehty paljon, hyllymetreittäin. Jos puhuttaisiin naimakaupasta, niin köyhä Suomenniemi ei miniänä ollut. Hyppäys tämän päivän tuhansien tai kymmenien tuhansien jäsenten seurakuntiin on valtava. Paljon pahempaa oli tulossa. Viime vuonna seurakuntia oli 354, eli määrä on vähentynyt lähes puoleen. Seurakunnan ytimessä ei ole talous eikä hallinto, eikä niitä uudistamalla voida reformoida seurakuntaa. Tai sitten se tapahtuu vasta suuren kirkosta eroamisen aallon jälkeen. ” Seurakunta on ennen muuta yhteisö, hengellinen jumalan palvelusyhteisö. Mutta ellei toisen erilaisuutta voida hyväksyä, käy kirkolle niin kuin Jeesus sanoi käyvän itsensä kanssa riitautuvalle kaupungille. On toinenkin tie, jota Kirkkohallitus haparoiden, silloin tällöin on seurannut. Molempien lukumäärä oli noin puoli tuhatta. TEKSTI | HEIKKI PALMU – KUVITUS | MATTEUS PENTTI M ikä on kirkon idea. Riittää kun hyväksymme toisemme eli toistemme erilaisuuden. Missä mennään. Tilastot kertovat ja kaikkien tiedossa on, kuinka kirkkokäynnit liitosten jälkeen säännönmukaisesti laskevat ja usein romahtavat. Saloon liitettiin Halikko, Kiikala, Kisko, Kuusjoki, Muurla, Perniö, Pertteli, Suomusjärvi ja Särkisalo. ” Jo ensimmäisenä kesänä ilmestyi haudoille suuri määrä ilmoituksia. Kirjallisen sopimuksen vastaisesti ja siitä neuvottelematta, aluksi edes ilmoittamatta Mikkeli lopetti jo 15 vuotta tehtävässä palvelleen kanttorin viran. Liitos-sopimukseen kirjattiin viikoittaisten jumalanpalvelusten pitäminen ja osa-aikaisen kanttorin viran säilyminen. Päämallina on kirkolla kuitenkin ollut monen seurakunnan yhdistäminen yhdeksi. Suomen kirkon kohtalon kysymys 22~ ~23 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Samalla on merkittävää, että hallinnon malli on kirkossa jo kauan ollut kuntatalous. Näin ei käynyt, vaan kustannukset kasvoivat miljoonilla. Esimerkkejä eri puolilta Suomea on suuri määrä. Niin Jeesus kuin Paavali kehottavat meitä rakastamaan toinen toistamme. Lopulta molemmat liitetiin Mikkelin tuomiokirkkoseurakuntaan. Ja mitä sitten tapahtui. Seurakunta on ihmisten yhteisö ja nimenomaan hengellinen yhteisö. Se on hyvä tavoite, vaikka emme siihen aina pääse. Kulttuurisesti pitäjä on ollut ei pieni vaan suuri, erityisesti musiikissa ja kirjallisuudessa
Itse taivasmatkan molemmat osat ovat melko suppeita, vain joitakin kymmeniä sivuja. Osa kiitoksesta kuuluu Petri Järveläiselle, joka kirjoittaa kirjan alkulehdillä kaiken tekstin olevan Eleniuksen kirjoittamaa, mutta ”kevyen editoimisen lisäksi työ on edellyttänyt joiltakin osin raskaampaa redaktoimista, valintaa ja yhdistelyjä”. Kristuksen sisällisen tunnon pyytäminen voisi siis tarkoittaa, että ihminen pyytää Jumalaa pitämään elossa sisäistä herkkyyttään, joka ei jyrää väkivaltaisesti alleen muita, toisin ajattelevia tai toisin uskovia. Paavo Ruotsalainen vapautti ahdistuneita ihmisiä rauhaan Kristuksessa, mutta teki sen välillä hyvinkin kovin sanoin. Jumalan ikuinen suunnitelma, kosminen malli, on Hänen hyvyytensä ilmausta. Kolmatta lukua tutkija pitää kirjan päälukuna, jossa tarkastellaan Tuomaan luonnollisen lain oppia. Muilta tekopyhä vaatii samanlaista uskoa kuin itseltään ja tapakysymyksistä tulee helposti uskonkysymyksiä. Hyvin mielenkiintoinen on myös Tuomaan näkemys luomisen teologiasta. Väyläkirjat & Herättäjä-Yhdistys 2024, 254 s. Kokonaan teksti on säilynyt vain seemiläisellä muinaisetiopian eli ge´ezin kielellä. Koko elämä on pitkä uskon tie. Itse kertomukset ovat tulkinnallisesti monimerkityksellisiä. Ne tulevat helposti Kristuksen ja ihmisen itsensä väliin. Kahdessa ensimmäisessä Elenius selvittää, mitä Tuomas tarkoittaa lailla ja luonnolla. Tätä jokaisen papin soisi pohdiskelevan ne kirkossa ilmatilaa vievien teologisten päiväperhojen tai kirkkopoliittisten kähinöiden vuoksi. Jesaja näkee myös Herran, Isän Jumalan ja Pyhän Hengen enkelin palvomisen sekä Kristuksen ihmeellisen syntymisen, ihmeelliset teot, kuoleman ja ylösnousemuksen. Tuomas Akvinolainen (1225– 1274) oli keskiajan merkittävin filosofi ja teologi ja epäilemättä yksi kaikkien aikojen kovimmista nimistä näillä tieteen alueilla. Jumala pyrkii sen avulla ylläpitämään luomiaan substansseja sekä toisaalta järjestystä, jossa kaikki luontokappaleet voisivat saavuttaa itselleen sopivan ja lopullisen päämäärän. Sitten hänet surmataan julmasti. Vaikka Tuomaan ajattelua analysoitaessa käsitellään länsimaisen filosofian ja teologian järeitä ja vaikeita peruspylväitä, on lukukokemus kuitenkin tietyllä tavalla hyvin sujuva. Ulkokultaisuutta hän ruoski erityisen raskaasti. Tuomas Akvinolainen kanonisoitiin 1323 ja julistettiin katolisen kirkon suurimmaksi opettajaksi 1879. Tutkimus Luonnollinen laki Tuomas Akvinolaisen teologiassa kuuluu systemaattisen teologian alaan ja käsittelee aihetta, jota voi hyvin luonnehtia teologian raskaaseen sarjaan tai välttämättömään peruskauraan kuuluvaksi. K uluneen kesän teologisten julkaisujen merkkitapahtuma on ollut Pohjalainenja Kotimaa-lehtien päätoimittajan ja herännäisjohtajan, TL Jaakko Eleniuksen (1939–2010) käsikirjoitusvaiheeseen jääneen teologisen väitöskirjan julkaiseminen. Eleniuksen esitystapa on hyvin systemaattinen sekä tietyssä selkeydessään ja ”rullaavuudessaan” myös omaperäisen puhtoinen. Jesajan taivasmatkassa taas esimerkiksi käydään mielenkiintoisella tavalla läpi kaikki seitsemän taivasta. Uuden testamentin Heprealaiskirjeessä on viittauksia tunnettuun Vanhan testamentin henkilöön, joka kidutettiin hengiltä. Eleniuksen analyysissa Tuomas käsittelee mielenkiintoisella tavalla myös juutalaisen kansan lakia, kulttikäskyjä ja oikeusnormeja. Tulkitsin Huotarin saarnaa niin, että hallittu ja turvallinen, pelkkään oppiin ja Raamattuun vetoava usko voi jättää sisimmän kylmäksi. Tekopyhä elää hurskasta elämää omassa kuplassaan ja asettaa itselleen tavoitteita ja sääntöjä, jotka eivät uskoon kuulu. Niin meidänkin pitää tehdä: Olla ihminen ihmiselle. Tekopyhyyttä on myös se, jos kannamme huolta vain ihmisten sieluista emmekä niistä olosuhteista, jotka sielua rampauttavat ja tuhoavat ja tukahduttavat vapaan uskon. JUSSI RYTKÖNEN ” Jesaja profetoi, miten Rakastettu laskeutuu seitsemän nestä taivaasta, sekä viimeisinä päivinä kokoon kutsuttavan kristillisen kirkon. Lisäksi on käytetty eräitä Tuomaan Raamatun kommentaareja ja lukuisia muita teoksia. Hän kutsuu tätä tekstiä myös sen latinankielisen nimen perusteella lyhenteellä AscIsa. JUSSI RYTKÖNEN Jaakko Elenius: Luonnollinen laki Tuomas Akvinolaisen teologiassa. Studia Patristica Fennica 22. Ne ovat ”Laki”, ”Luonto”, ”Luonnollinen laki”, ”Luonnollisen lain manifestaatio: Lex vetus Moysi” ja ”Ikuinen laki – lain metafyysis-teologinen perusta”. ”Ajan ja elämän paineet tahtoo murskata meistä herkkyyden, kuten metsäkone jokihelmisimpukan hauraan sisuksen”, Huotari sanoi. Entä mistä luutuneista käsityksistä juuri minun pitäisi ravistella itseni vapaaksi, jotta todella olin vapaa. Mutta niitä edeltää tässä julkaisussa Laadon kirjoittama johdanto, jossa avataan mielenkiintoisella tavalla kirjan kehyskertomusta eli esimerkiksi Juudan kuningas Manassen hallitusaikaa, taivasmatkan eri tekstitraditioita, sen tulkintatraditiota, ajoitusta, kristillistä kerygmaa – ja kolminaisuusoppia sangen varhaisesti hahmottelevaa Pyhän Kolmeuden mysteeriä. Kaiken kaikkiaan Tuomaan ajattelusta paljastuu Eleniuksen käsittelyssä filosofis-teologinen avaruus, jonka herättämiä kysymyksiä esimerkiksi jokaisen pappina työskentelevän soisi kykyjensä mukaan pohdiskelevan. Laadon mukaan AscIsan tekstihistoria on hankala. teologia Kotimaan entisen päätoimittajan ja herännäisjohtajan Jaakko Eleniuksen väitöskirjan käsikirjoitus vie lukijansa syvälle länsimaisen sivistyksen hengelliseen juurikasvustoon. Tutkimus jakautuu viiteen pääosaan. Näin Jeesuksen alkuperäinen sanoma peittyy tapojen tunkkaiseen hämärään. Ilman sitä ikivanhan ja melko tuntemattoman kristillisen tekstin ymmärtäminen jäisikin vaillinaiseksi. Sisäisen herkkyyden armolahjaa tarvitsemme tässä ajassa kipeästi. Kirja on Laadon mukaan kokoomateos, johon on haluttu ottaa kaksi kristillistä tekstiä. Vanhan testamentin kulttilaki olikin Tuomaan mukaan Jumalan erityisellä tavalla ilmoittamaa lakia – historiallisia, konkreettisia luonnollisen lain pääperiaatteiden sovelluksia. Viimeisessä luvussa etsitään vastausta siihen, millä tavalla luonnollinen laki suhtautuu ilmoitettuun vanhaan ja uuteen lakiin. Laato on nyt suomentanut toiselta vuosisadalta peräisin olevan varhaiskristillisen tekstin Jesajan taivaaseenastuminen ja hänen marttyyrikuolemansa. Gentile da Fabriano (1370–1427): Tuomas Akvinolainen | Kuva: Wikimedia Commons 24~ ~25 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Yhdeksi lääkkeeksi tekopyhyyttä vastaan Huotari tarjosi sitä, että kannamme huolta vain omasta kyvyttömyydestämme uskoa ja elää hyvää elämää, emmekä arvostele näissä asioissa muita. Huotari tarjosi aiheeseen tuoreen ja kiinnostavan kulman. Käsikirjoitusmateriaalin on työstänyt julkaisukuntoon TT Petri Järveläinen. Jäin miettimään, miten pystyisimme tässä ajassa olemaan yhtä aikaa puheissamme suoria ja silti kunnioittamaan toisen ihmisen haurasta herkkyyttä – ja omaammekin. Jesaja esimerkiksi profetoi, miten Rakastettu (Jumalan Poika) laskeutuu seitsemännestä taivaasta, sekä viimeisinä päivinä kokoon kutsuttavan kristillisen kirkon. Jumalan laki oli Tuomaan mukaan syntiinlankeemuksen ihmismielissä aiheuttamien vaurioiden jälkeisessä maailmassa välttämätön lain mieleen palauttajana ja selventäjänä. Käännös muinaisetiopian kielestä, johdanto ja kommentaari. Kuvaus sopii Åbo Akademiin Vanhan testamentin ja judaistiikan tutkijan, professori Antti Laadon mukaan profeetta Jesajan kuolemaan juutalais–kristillisessä tulkintatraditiossa. Nämä ihmisenä Jumalan maailmassa elämisen valtavat näyt ja reunaehdot ovat teologian pysyvää aarteistoa, jotka eivät himme” Ihmisenä Jumalan maailmassa elämisen valtavat näyt ja reunaehdot ovat teologian pysyvää aarteistoa. Teksti on ollut varhaisessa kirkossa varsin suosittu. Hän puhui siitä, kuinka Aholansaareen hakeutuvissa ihmisissä on ollut jo Paavo Ruotsalaisen aikaan ja on edelleen mielen herkkyyttä ja Jumalasta eroon joutumisen pelkoa sekä myös viisauden ja oppineisuuden painolastia, jonka alle uskon salaisuus uhkaa kadota. ” Sisäisen herkkyyden armolahjaa tarvit semme tässä ajassa kipeästi. Ensimmäinen niistä on ”Jesajan marttyyrikuolema” ja toinen ”Jesajan taivaallinen näky”. Herkkyyden tunto EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin aiheisiin etsien niihin teologista näkökulmaa. Myös Voitto Huotari totesi saarnassaan, että tekopyhä on vaarallinen sekä itselleen että muille. Suomen patristinen seura 2024, 247 s. Välitön johtopäätös tästä tutkimuksen mukaan on, että Jumalan laki on identtinen ihmisten luonnostaan tunteman lain kanssa. | kirja | Kaiku profeetallisesta menneisyydestä Antti Laato: Jesajan taivaaseenastuminen ja hänen marttyyrikuolemansa. Tämä muinainen juutalais-kristillisen tradition jatkumon tekstin suomennos on tärkeä lisä, kun yritämme ymmärtää oman uskomme ikivanhoja ja polveilevia juuria. | kolumni | P iispa emeritus Voitto Huotarin saarna Aholansaarisäätiön 60-vuotisjuhlajumalanpalveluksessa Nilsiässä syyskuun alussa kosketti minua syvästi ja herätti paljon ajatuksia. Matkan varrella veljemme ja vapahtajamme tarjoaa meille nuotiolla paistettua kalaa ja armahtaa. Eleniuksen tutkimuksen päälähteenä on käytetty Tuomaan massiivista systemaattista pääteosta Summa theologiae. Seppä Högman sanoi aikanaan Ukko-Paavolle ikoniset sanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisällinen tunto.” Olen silloin tällöin miettinyt, mitä ihmettä se tunto voisi tarkoittaa. Jaakko Eleniuksen tutkimuksen saattaminen lukijakunnan käyttöön on myös kaunis ele Tuomas Akvinolaisen kuoleman 750-vuotismuiston muistoksi ja varsikin hänen syntymänsä 800-vuotisjuhlavuoden edellä. Kirjan tekstimassan valtaosan muodostaa yli 120-sivuinen kommentaari. Saatesanat Jaakko Ripatti
. Kun Kristus on kaikessa, maailma on meille yhä läheisempi, yhä enemmän koti. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jeesus antaa elämän.” Tekstit: Ps. Minulle tuli johdatettu olo. Minua kiehtoo ajatus, miten myös luterilaisena aikana tehdyissä töissä on meidän yhteisiä pyhiä, hengellisiä esivanhempiamme. Hengelliset asiat ovat olleet minulle siinä mielessä selkeitä, etten muista epäilleeni Jumalan olemassaoloa. – – Isä herättää kuolleet eloon; samoin antaa Poika elämän niille, joille tahtoo. Jotkut heistä saivat maansa Kaarle-herttualta. Kolmilaivainen pitkäkirkko on vihitty käyttöön vuonna 1472 ja nimetty Pyhän Klemens Roomalaisen mukaan. Uudessa testamentissa Kristus on enemmän kuin yhden ihmisen elänyt Jeesus Kristus. 86:10–13, Joona 2:3, Jes. 26~ ~27 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Hän pitää Kirkkohistorian kahinaa -blogia ja vetää myös seurakuntansa miesten saunailtoja. Se on myös merkityksellisempi ja pyhempi paikka. Silloin meissä oleva Kristus saa enemmän tilaa ja loistaa kirkkaammin. Istumapaikkoja on 700 hengelle. 1:4). Ne muodostavat harmonisen kokonaisuuden, johon muutokset ovat sulautuneet. Opetus alkaa antiikin ajan arkihavainnosta: samaa se poika tekee kuin isäkin. Pääsin ripille Sauvon kirkossa ja otin vakavasti konfirmaatiolupauksen. Kristus on jokaisessa ihmisessä ja koko luomakunnassa. . Rakastan Kolossalaiskirjeen sanoja salaisuudesta, johon kätkeytyy valtava kirkkaus. 17:17–24, Fil. Oikeastaan Kristus ei tuokaan yhtään mitään lisää. Ruotsin suurvalta-ajan hautausvaakunoita on säilynyt poikkeuksellisen paljon. Hänessä oli elämä, ja elämä oli ihmisten valo” (Joh. Mitä väliä sillä on. Rohrin mukaan inkarnaatio, Jumalan tuleminen tähän maailmaan, alkoi jo luomisesta, tapahtui Jeesuksen syntymässä ja jatkuu edelleen meissä. Mitä isä edellä, sitä poika perässä. 1:27). 26:12–14, 19, 1. Hänet voi löytää omasta sisimmästään. Kun. 8:29). Samoin Kristus tekee samaa kuin Jumalakin. Kasteallas on 1200-luvun lopulta ja se on gotlantilaista kalkkikiveä. Kristus on ollut ennen Jeesusta ja on edelleen. Samalla annan kirkon puhua ja kerron, mitä sanomaa se viestittää. Sen ilo ja kärsimys on Jumalan iloa ja kärsimystä. ”Ne, jotka hän on edeltä käsin valinnut, hän on myös edeltä määrännyt oman Poikansa kaltaisiksi”, sanoi Paavali (Room. Esikoisemmekin on nimetty hänen mukaansa. – – Isä on elämän lähde, ja hän teki myös Pojasta elämän lähteen. Meidän luomisemme on vielä kesken: meidän on tarkoitus muuttua yhä enemmän Kristuksen kaltaisiksi. Johanneksen evankeliumin mukaan Isä on Pojassa ja Poika on Isässä: kun ollaan yhteydessä Kristukseen, ollaan yhteydessä Jumalaan. 1:20–26, Joh. Sauvon kirkon täyttäessä 550-vuotta tein esitelmän sen muutoshistoriasta keskiajalta 1970-luvun laajaan restaurointiin. Johanneksen evankeliumin mukaan ”mikään, mikä on syntynyt, ei ole syntynyt ilman häntä. Juutalaisuudessa ja islamissahan riittää, että Jumala luo ja hallitsee kaikkea. Ainakin maailma alkaa näin ymmärrettynä näyttää erilaiselta. Parasta oli, kun lapset kysyivät opettajalta, voivatko he tulla syksyllä uudestaan. Fransiskaanipappi Richard Rohr on tiivistänyt, että Jeesus oli kyllä Kristus, mutta Kristus ei ole vain Jeesus. sunnuntai helluntaista | Kristus kaikessa ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. | Kuva: Heikki Miettinen Sauvon kirkko . Keväällä opastin tyttäreni nelosluokkalaisille Sauvon kirkkoa. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Annan kirkon puhua Ossi Tammisto K iinnostukseni historiaan heräsi lapsena, kun kuulin Kaarle-herttuan nousseen maihin Sauvossa lapsuuden kotini naapurirannassa vuonna 1599. Tuohon aikaan ammatit periytyivät. Eksoottisuus tutussa miljöössä avasi lisänäkymää kirkon pitkään historiaan. Kristus on mysteeri, jonka vuoksi Jumala on läsnä kaikessa. Siksi elämä on pyhää ja Jumala on mukana kaikessa. ensi pyhänä 17. Välillä murehdin, miksi jokin asia on hävinnyt. Kerran suitsukkeen tuoksuessa ja leijaillessa, kirkkoslaavia luettaessa mietin, millainen on ollut keskiaikainen latinankielinen jumalanpalvelus. Haluan välittää historiatietoa. Liturginen väri on vihreä. Johanneksen evankeliumi 5:19–26 – – Ei poika voi tehdä mitään omin päin. Hän oli valloittamassa Suomea puolalaiselta kuningas Sigismundilta. Kuvittelin mielessäni laivoja meren lahteen. Alttarilla on kaksi kynttilää. Ja Kristus, joka on minussa ja sinussa jo nyt, on ainakin minulle läheisempi ja todellisempi kuin hän olisi vain ulkopuolisena pe| 17. Oikeastaan meidän on tarkoitus yksinkertaistua, tulla yhä tyhjemmiksi ja läpikuultavammiksi. |K uv a: Lee na Ta m m isto lastajahahmona. 5:19–21. ” Kerran suitsukkeen tuoksuessa ja leijaillessa, kirkkos laavia luettaessa mietin, millainen on ollut keskiaikainen latinankielinen jumalanpalvelus. Erityisen vaikuttavia minusta ovat 1600-luvun parvimaalaukset yhdessä apostoleja ja profeettoja kuvaavien kalkkikivimaalausten kanssa. Tabernaakkeli eli siunatun leivän ja viinin säilytyskaappi on gotiikkaa (toinen keskiajalta säilynyt Suomessa). Ollessani 12-vuotias isoäitini Meeri-äidin hautajaisissa Marttilan kirkossa luettiin ”Minulle elämä on Kristus ja kuolema on voitto” (Fil.1:21). Mitä enemmän tutustuin Sauvon ja sen kirkon historiaan, sitä enemmän se veti mukaansa. VIRPI KIRVES-TORVINEN Sauvon kunnan arkistosihteeri, FM Ossi Tammisto tuntee nykyisin Paimion seurakuntaan kuuluvan Sauvon kirkon läpikotaisin. Minut ja ensimmäinen lapseni on kastettu Karunan kirkossa, toinen lapseni opiskeluaikani Turun Katariinan kirkossa, ja kolmas Sauvon kirkossa. Velvoittaa, armahtaa ja rakastaa. 56:14, Ps. pyhä M itä erityistä Kristus antaa. Oli tavallista oppia oman vanhempansa töihin. Löysin Sleyn opiskellessani Turun yliopistossa kulttuurihistoriaa. Sain sattumalta tietää sen jälkeen myös Meerin olleen mukana evankelisten toiminnassa. Siellä näkyvät eri vuosisatojen tarpeet ja toiveet. Sauvon kirkon keskiaikainen kasteallas eli funtti on 1600-luvulla tehdyssä kasteaitauksessa, se on hyvin harvinainen ratkaisu Suomessa. Se, että Kristus on meissä, on myös kutsu ja mahdollisuus, lupaus yhä todellisemmasta yhteydestä. Mietiskelen sitä yhä. . Suomen suurimpia keskiaikaisia pitäjänkirkkoja. Salaisuus on ”meissä asuva Kristus, kirkkauden toivo” (Kol. Kristus, joka on meissä, on todellakin aina lähellä. Sen termeissä ”Isä” tarkoittaa Jumalaa kaiken luovana voimana, ”Poika” taas Kristusta. Kysymys on lopulta aina Jumalasta. Hän tekee vain sitä, mitä on nähnyt isänsä tekevän. Paljon teologiaa. Niissä näkyy maamme aatelisten pitkä historia. Olen ollut neljä kesää Sauvon kirkon oppaana. Ukrainalaisille on pidetty Sauvon kirkossa ortodoksijumalanpalveluksia. Jumala on siinä jo nyt. Kristus on Jumala, joka inkarnoituu kaikessa ja kaikkialla. Kolehti kerätään kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla ja kansainväliseen diakoniaan Suomen Merimieskirkon kautta. Johanneksen evankeliumi on lähes kauttaaltaan Kristuksen merkityksen pohdintaa
Tarvittiin niin sitkeyttä kuin huumorintajua metsien miehiltä. ”Etelän varis” eli etelästä pohjoiseen tullut koetellaan perin pohjin ennen kuin häneen luotetaan ja hyväksytään jätkäporukkaan. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Mitään halventavaa tähän nimitykseen ei sisälly.” Alkuun jätkät suhtautuivat epäillen pappiin, mutta luottamuksen synnyttyä hänet hyväksyttiin porukkaan. 25,5 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kokemuksia ja elämyksiä tukkijätkien parissa. 24 %. Tyrkkö kuvaa: ”Jätkä on vanha peräpohjalainen ammattinimitys ja merkitsee juuri savottatyömiestä, reimaa pöllinikkaria. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Siellä hän tutustui myös kreikkalaiskatoliseen rahvaaseen, jota Laatokan-Karjalan väestöstä oli enemmistö, yli 60 prosenttia. Tyrkkö analysoi rajaa ja rajan kansaa: ”Rajan kansa on tyytyväisenä kestänyt olosuhteissa, jotka onnellisempien seutujen asukkaille olisivat kestettäväksi ylivoimaisia ja joista he kauhistuneina pakenisivat. Tyrkkö näkee siellä miehissä mystillisyyttä ja kansanomaista hurskautta kreikkalaiskatolisen uskon lävistämänä. WSOY 1942. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. II seurakuntapastoriksi 1.7.24 alkaen kunnes virka vakinaisesti täytetään, Lauri Ijäs Tapiolan vs. 222 s. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Lars van der Heeg från Svenska Kyrkan som församlingspastor i Ekenäsnejdens svenska församling 1.9.24–31.8.25, Hans Boije som tf kyrkoherde i Replots församling 18.9.24–17.6.25, Ruth Vesterlund som deltid (50 %) församlingspastor i Replots församling 16.9.24–15.6.25, Sini Aschan som församlingspastor i Johannes församling från 1.10.24 tills vidare, Tuomas Rosqvist som präst i Svenska Lutherska Evangeliföreningen i Finland (SLEF) 1.10.24–31.8.25. Kämppäemäntien tulo merkitsi ruokahuoltoon merkittävää parannusta. | klassikko | Jätkien jämerä pappi Martti Tyrkkö: Savottapappina Pohjolassa. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. I kappalaiseksi 14.8.24 alkaen kunnes virka vakinaisesti täytetään ja enintään 13.8.25 saakka, Anne Ijäs Nurmijärven vt. ”On erikoislaatuinen elämys astua puhujana sellaisen seurakunnan eteen, jonka jätkät, metsien vapaat pojat muodostavat – – Kuorsaus säestää papin puhettakin. Tervetuloa verkko jumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. (80 %) V seurakuntapastoriksi 1.9.24–31.8.25. Verta öisin imevät luteet olivat varsinainen riesa ja niinpä monet miehistä nukkuivat vetoisilla lattioilla, koska luteet eivät sinne niin helposti hakeutuneet. kappalaiseksi 1.10.24–31.3.25, Susanna Halla Imatran kirkkoherraksi 1.9.24–31.8.25. Tyrkkö kuvaa metsätyöläisten eli jätkien raskasta ja ankaraa elämää värikkäin sanakääntein. Hän palveli 1930-luvulla savottapappina Lapin ja Karjalan suurilla tukkityömailla. | hiippakuntauutisia | EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Sen osoittavat parhaillaan elettävät maailmantapahtumat niin muualla maailmassa kuin myös täällä.” Kuinka ajankohtaista Tyrkön teksti onkaan myös tänään, kun ajattelemme maailman tilaa tällä hetkellä. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Savottapappi toimi usein ukkosenjohdattimena miesten pahoinvoinnille surkeissa olosuhteissa. RISTO KORMILAINEN Muistokirjoituksen voi lähettää sähköpostilla osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Espoon hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Katri Grönroos Raaseporin suomalaisen seurakunnan kirkkoherraksi 27.8.24 alkaen, Paula Kallio Hyvinkään V kappalaiseksi (johtava kappalainen) 1.9.24 alkaen, Veikko Karhumaa Nurmijärven III kappalaiseksi (johtava kappalainen) 1.9.24 alkaen, Niko-Pekka Ovaskainen Mäntsälän II kappalaiseksi (johtava kappalainen) 1.10.24 alkaen, Maria Puotiniemi Kauniaisten suomalaisen seurakunnan kappalaiseksi 1.9.24 alkaen, Laura Hytti Tapiolan V seurakuntapastoriksi 1.10.24 alkaen, Janne Rönni Siuntion suomalaisen seurakunnan seurakuntapastoriksi 1.9.24 alkaen, Ida Vartiala Nurmijärven vt. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Ville Hiltunen Anjalankosken kappalaiseksi 1.10.24 lukien, Pia Kähkönen Iitin vs. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Puhua ei sopinut ”kovin korkealentoisista ja ylevistä asioista”. 82 vuoden aikaero ei ole tuonut mitään uutta auringon alle. Puhujan puolustukseksi on kuitenkin sanottava, että asianomainen nukkui jo ennen kuin pappi ryhtyi puhumaan. I seurakuntapastoriksi 1.9.24–28.2.25, Karoliina Sainio Leppävaaran ma. – – Sellainen on savottapapin kirkko, sellaista seurakunta.” Näin kirjoitti Oulussa vuonna 1937 papiksi vihitty Martti Tyrkkö (1904–1970) teoksessaan Savottapappina Pohjolassa. – – Mutta alituinen uhanalaisuus tekee myöskin ihmisestä sitkeän ja urhollisen. oa. Domkapitlet utnämner kyrkoherden i Åbo svenska församling Mia Bäck till kontraktsprost i Åbolands prosteri 1.10.24–30.9.28. Pastori Martti Tyrkkö oli aidosti jätkien luottopappi elämällä seurakuntansa keskellä kuunnellen ja arvostaen heitä. Tyrkön kuvaus on paikoin hyvin lyyristä, akvarellimaista. I kappalaiseksi 1.–13.8.24 ja ma. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Tekstin pituus 2000–3000 merkkiä välilyönteineen. III kappalaiseksi 1.9.24–31.1.25, Auli Helenius Lohjan vs. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seura kunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Lapin perukoilta Tyrkkö siirtyi Raja-Karjalaan Suojärven Suvilahteen tukkilaissetlementin toiminnanjohtajaksi. Jämerä piti papin olla. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. 25,5 %. VIII seurakuntapastoriksi 14.8.24 alkaen kunnes viran vakinainen hoitaja palaa ja enintään 13.8.25 saakka, Laura Hatakka Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vs. Olosuhteet kämpillä olivat vaatimattomat. tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024
Mutta aika kului. Arkistonhoitaja tunnistaa kuvasta kaksi henkilöä, mutta kuka Kotimaan lukijoista tunnistaa kuvan kaikki etualalla olevat henkilöt sekä kyseisen kesäjuhlan. 200 5 |K uv a: G un D am én Harrastuksena näköisnukketuunaus Pirita Satomaa Diakoniatyöntekijä, Oulun Tuiran seurakunta V iime kesänä Pirita Satomaa löysi Barbie-elokuvan innoittamana kotoaan kolme kyseistä nukkea. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Haaveissani on askarrella mini diakonille sopiva Raamattu. Erityisen mukavaa on olla liikkeellä Barbien kanssa samanlaisissa asuissa. Maija Nyman tunnisti ystävänsä kirjailija Anne Friedin kuvasta. 1. | Kuva: Aleksi Partanen 30~ ~31 Kotimaa | 13.9.2024 Kotimaa | 13.9.2024. Näköisnukketuunaus on ollut alusta asti Satomaalle hyvän mielen projekti. Satomaa pitää näköisnukkea mukanaan töissä parina päivänä viikossa. Alisa Designsin varta vasten Satomaan nukelle tekemä alba ja stola tuntuvat hienoilta. 3. Satomaan suunnitelmissa on rakentaa asumus ja tavaroiden säilytystila nukelle hyllyyn tai erilliseen laatikkoon, jossa on vaatehuone ja työpöytä. Hän tekee päivitykset oikeista tiloista ja tapahtumista sekä tuo esiin asioita diakoniatyöstä, joita on muuten vaikea saada näkyväksi. Kiireisen päivän päätteeksi Satomaa saattaa kammata nuken hiukset. Viimeisimpänä katsoin erään Barbien suppilautailua järvessä. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy selkeästi ilmi keitä kuvassa on, saati missä ja milloin se on otettu. Minidiakoni on hänelle myös hyvinvoinnin mittari. 1. Tilaisuus oli Kirjapajan julkaiseman kirjan Naistenkutsut julkistamistilaisuudesta, jossa Anne Fried oli kunniavieraana sekä Nymanin haastateltavana. Arkistonhoitaja kiittää myös kaikkia muita kuvan henkilöitä tunnistaneita. Haaveissani on askarrella minidiakonille sopiva Raamattu. 178 7 3. Ja keskusteluaiheista ei ollut puutetta. 12.9. Hän valmistui Diakonia-ammattikorkeakoulusta vuonna 2020, sitä ennen hän työskenteli tietotekniikan insinöörinä. – Jos en ole kerran viikossa ehtinyt siitä kuvaa ottaa, silloin istahdan ja kysyn itseltäni syytä kiireeseen. Ahkerasti laulettiin sekä hengellisiä että isänmaallisia lauluja. Pian Satomaa julkaisi yksityistilillään kuvan vanhasta Barbiesta ja kysyi tuunausvinkkejä. Keväällä Pirita Satomaa järjesti nukkemiitin Pateniemen seurakuntakoti Ankkurissa Oulussa. – Joskus harmittaa, kun nukke on jäänyt matkasta ja olisi hyvä paikka kuvien ottamiselle. ”Toki identiteettipolitiikka, kuplassa räyhääminen ja tinkimättömyys on jännittävämpää kuin tylsä asiapolitiikka. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Nukkefoorumit ovat hänelle uusien ideoiden löytämisen paikka. Mutta silti – nyt olisi aika eleettömälle, pragmaattiselle, arkijärkiselle politiikalle. Syyskuulle jatkuneen kesän innoittamana mysteerikuvana on tällä kertaa kesäinen kuva. Maija Nyman jatkaa: ”Suurenmoinen ihminen, huikea historia, syvä ajattelija. Milloin Tero Huvin ja Janne Könösen Kahden maan kansalaiset julkaistiin. Minidiakoni ilahduttaa ja luo toivoa raskaidenkin asioiden äärellä. 2. Tylsät, harmaat asiaosaajat ovat jokaisessa kriisissä ratkaisijoita. – – Matka kesti 11 tuntia, vaikka kuljettiinkin vinhaa vauhtia asemilla sanottavasti pysähtymättä. Uuden löydön tekeminen nukelle on hykerryttävän ihanaa. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Heitä tarvitaan nyt!” Toimittaja Lauri Kontro Ylen kolumnissa 5.9. Sen me myös hyvästi täytimme. 1924 Pohjoismainen pappein kokous. – Ihailen ja hämmästelen muiden harrastajien tuotoksia. Meillä suomalaisilla oli oma vaunuosasto täytettävänä. Maanantaina syyskuun 1. Sillä on säilytyslaatikko, johon mahtuu myös vaihtovaatekerta. Milloin Paakkilan pappila rakennettiin. Milloin Ivan Laptev vihittiin Inkerin kirkon piispaksi. Aloittaessaan syksyllä Tuiran seurakunnan diakoniatyöntekijänä hän mietti, poistaisiko hiljentyneen Instagram-työtilin vai keksisikö sinne jotain uutta. – Jo somepäivitykseni raakilenukesta toi ihanasti ilahtuneita ja kannustavia kommentteja, se motivoi jatkamaan, Satomaa kertoo. – Olen askarrellut avainnauhan ja kellon sekä taivutellut sormuksen sormeen. Sain koota hänen ajatuksiaan kirjaksi Avoimin silmin (Kirjapaja), joka voitti yhdessä Jaakko Heinimäen kirjan Outo hartauskirja kanssa vuoden Kristillinen kirja-palkinnon 1997.” Jari Heikkilä kirjoitti Anne Friedin olleen Suomessa pitkään vaikuttanut itävallanjuutalainen kirjailija, kirjallisuudentutkija, kriitikko, esseisti ja saattohoidon uranuurtaja. päivä valkeni kirkkaana ja lämpimänä, kun kello 10 tienoissa lähdimme Tukholmasta Lundia kohti pikajunassa. Satomaa alkoi tuunata nukkea minidiakoniksi ja ottaa sitä mukaansa työhön ja somepäivityksiin. Hel mik uus sa 202 2. Seuraavaksi Satomaa vaihtaa sille uuden, liikkuvaisemman vartalon rikkinäisen ja vanhan tilalle
Osa linnuista räpyttelee siipiään vimmatusti, kuten kolibrit, osa vain liitää, kuten albatrossi. Ja niin hänestä aikanaan tulikin. Kerran erään pitkän yölennon aikana hän keskusteli lentokapteenin kanssa. Linnun siipi on etevä lentolaite, joka ottaa huomioon virtauksien synnyttämät ylija alipaineet. – Kyllä rukoilen aina kun olemme reitin korkeimmassa kohdassa, kapteeni vastasi. – Anteeksi, jos kysymys on liian henkilökohtainen, mutta rukoiletko sinä koneessa, hän kysyi. Tämä osoittautui uskovaiseksi. Sen jälkeen kapteeni onnitteli hymyillen: – Sinusta tulee vielä hyvä piispa. Mutta kuinka ihmeessä linnut pysyvät ilmassa. Toiset linnut lyövät siipiään syvään ja rauhallisesti kuten haikarat, toiset huristavat jäykin siiveniskuin kuten kuikkalinnut. Ajatus jäi muhimaan lentoemännän mieleen, ja seuraavan vuonna hän pyrki teologiseen tiedekuntaan, pääsi sisälle. – En vaan siksi, että olen silloin kauimpana Jumalasta, kapteeni sanoi ja selitti, että hän uskoi Jumalaan joka on läsnä maapallon elämässä, ei niinkään avaruuden tyhjyydessä. Suomen yli lentävät linnut talvehtivat Pohjanmeren rannikoilla. Siivet voivat olla kapeita tai leveitä ja kuperia. Yleensä linnut lentävät varsin matalalla, korkeintaan 150 metrissä, mutta petolinnut saattavat saalistusmatkoillaan nousta paLähellä taivasta Linnut saatavat lentää muutto matkoillaan useiden kilometrien korkeudessa. K atson taivaan lintuja. – Minusta sinun pitäisi pyrkiä lukemaan teologiaa, kapteeni sanoi. Mikä sen kiehtovampaa ja rauhoittavampaa. Tavattuaan uudelleen kapteenin, lentoemäntä kertoi uudesta lukuharrastuksestaan. Tarina kertoo lentoemännästä, joka pohdiskeli elämän suuria kysymyksiä ja omaa paikkaansa maailmassa. rin kolmen kilometrin korkeuteen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Oi, Lentävä Jumala! Anna sielulleni siivet, jotta voisin nousta sinun ja enkeleittesi luo. – Rukoiletko sen vuoksi, että olet silloin lähimpänä Jumalaa. Hän alkoi lukea hengellisiä kirjoja. Siipiä on erilaisia ja samoin liikkumistapoja. Pitkillä muuttomatkoillaan lintuparvet, kuten kurjet, voivat nousta jopa kymmenen kilometrin korkeuteen. Muutaman vuoden kuluttua hän kutsui lentokapteenin pappisvihkimykseensä. Aamen luomakunta Tundrahanhet muuttomatkalla. Anna jalat, joilla seisoa sinun maailmassasi. Tämä keskustelu jäi vaivaamaan lentoemäntää. Siipi nostaa linnun ylöspäin joko lihasvoimalla tai ilmavirtoja hyväksi käyttäen. | Kuva: Martti Santakari 32~ Kotimaa | 13.9.2024. Korkeusennätys on eräällä suomukorppikotkalla, joka kohtasi lentonsa pään suihkukoneen turbiinissa yli 11 kilometrin korkeudessa. Lajin erottaa metsähanhesta valkoinen nokantyvi ja raidallinen vatsa. Linnut liikkuvat siipinensä ja vahvojen rintalihastensa ansiosta