vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 8 Kullannuput päivähoidossa Vapaakirkon kristillisessä päiväkodissa Tampereella luetaan ruokarukous ja puhutaan avoimesti Jumalasta. syyskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. Lapsia on myös muunuskontoisista perheistä. N:o 37 | 15. 12 4 Inkerin kirkko vihki pappeja – se on Suomen kirkolle ongelma 6 Turussa valmistaudutaan kansallispyhätön remonttiin liturgisen konsultin avulla 20 Teologia: Blaise Pascal on historian mielenkiintoisimpia uskonnollisia ajattelijoita
Kaikki perheet ovat samanarvoisia. Jo aiemmin julkisista kouluista on kielletty musliminaisten huivit, hindumiesten päähineet ja ristikorut. Sodat eivät lopu. Työelämässä on tehtävä tilaa perheellistymiselle Ilman perheitä ei ole tulevaisuuden työntekijöitä. Joskus psalmilaulajan ohje voi olla se paras: ”Jätä taakkasi Herran käteen, hän pitää sinusta huolen.” Tee se, minkä voit. 3 Mitä muita kysymyksiä perheiden tulevaisuuteen liittyy. Käytännössä ongelma tiivistyy meilläkin varhaiskasvatukseen ja kouluihin. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se lisää ranskalaisten mielestä tasa-arvon toteutumista. – Työn ja perheen on myös oltava sovitettavissa paremmin yhteen. 2 Missä perheet tarvitsevat tällä hetkellä eniten tukea. viikon henkilö ”Yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia perheitä” Väestöliiton 5.9. Miten elää niin, ettei vähättele kenenkään huolia, mutta jaksaa silti toimia omalla paikallaan ja pystyy luottamaan tulevaisuuteen. Suomessa vähävaraiset pelkäävät tulevaisuutta, kun sosiaaliturvaa leikataan. Äkkiseltään ajateltuna helpointa on ratkaista ongelma kuten ranskalaiset: uskonto pois näkyvistä yksityisasiaksi. Olennaisin kysymys on kuitenkin se, mitä uskonnot merkitsevät lapsille ja nuorille. Samalla työelämän merkitystä painotetaan. Perhe on yhteiskunnan perusyksikkö. Jos vanhemmalla on ongelmia, niin mikä on lasten tilanne. – Lapsen etuudet, lapsilisä mukaan lukien, tulee aikuisen kautta. Myös Jeesus opettaa katsomaan kedon kukkia ja taivaan lintuja ja luottamaan, että Jumala kyllä hoitaa ja ruokkii. Abayan kieltäminen juontuu ranskalaisesta tunnuksettomuuden periaatteesta, joka on ollut voimassa vuodesta 1905 lähtien. Paljonko uskonto saa olla esillä, ja mikä uskonto, vai eikö saa olla lainkaan. 1 Mistä kampanjassa on kysymys. – Meillä on jo pidempään korostettu yhteiskuntapolitiikassa ja -keskustelussa yksilöllistä näkökulmaa. Vähästä riittää yhtäkkiä monelle, kun Jumala siunaa ja ihminen on valmis jakamaan omastaan. Afganistanin tytöt eivät pääse kouluun. Näissä keskusteluissa sivuutetaan herkästi vanhemman ja lapsen taloudellinen keskinäisriippuvuus. Samalla on hyvä huomata, että Suomessa uskontokunnat toimivat varsin hyvässä yhteistyössä keskenään ja tukevat toisiaan. Lisäksi perheet täytyy oppia näkemään koko kirjossaan: meillä on yksinhuoltajaperheitä, maahanmuuttajaperheitä, kahden kulttuurin perheitä ja perheitä, joissa on samaa sukupuolta olevat vanhemmat. Se tarkoittaa sitä, että Ranskan valtio on puolueeton uskontojen ja muiden katsomusten suhteen. – Elämme haastavia aikoja perheiden kannalta ja yhteiskunta tarvitsee hyvinvoivia perheitä. Niiden pohtiminen ja niistä keskusteleminen on kehittänyt ihmisen abstraktia ajattelua ja myös keskustelutaitoja jo muinaisilta leiritulilta lähtien. | Kuva: Jari Hakkarainen EIJA KOIVURANTA – Väestöliiton toimitusjohtaja N:o 37 | 15. Käytännössä sitä toteutetaan esimerkiksi niin, että julkisissa kouluissa ei anneta uskonnonopetusta eikä uskonnon niissä pidä näkyä ulkoisesti. On tärkeää katsoa kauas. Tällä hetkellä käydään keskustelua esimerkiksi siitä, tarvitaanko työttömyyskorvauksessa lainkaan lapsikorotusta. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Sekä Vanhassa että Uudessa testamentissa on tarinoita ruokkimisihmeistä. Uskontojen kanssa toimiminen on monikulttuuristuvassa maailmassa haasteellista. Siinä on tehtävää myös lainsäädännöllisesti. Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Kielto johti siihen, osa kouluun tulleista tytöistä vaihtoi vaatteitaan, 67 tyttöä palasi kotiin. Monet empivät perheen perustamista, koska pelkäävät vanhempien vastuiden olevan ristiriidassa uran kanssa. syyskuuta 2023 8 Kiinteistöt Pääsymaksut laskivat kirkkojen kävijämäärää Helsingissä 16 Radio ja tv Radiohartaudet ja sunnuntain jumalanpalvelukset 18 Haastattelu Matti Kiisken rakkausakku täyttyi 95-vuotiaana 23 Kirkko & minä Hannele Solala näkee Pusulan kirkon ikkunastaan Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Monen henkilökohtaisessa elämässä oma tai läheisen vakava sairaus on suuri murhe. Silloin säästyisi ainakin uskonnottomien usein hyvin voimakkaasti esitetyiltä vaatimuksilta. Uskontojen tuntemus on tärkeää, jotta osaa toimia moniarvoisessa nykymaailmassa. Perhe on jäänyt varjoon. Uudella kampanjalla kerätään varoja vanhemmuutta ja perheitä tukevan Perhepulma-palvelun toimintaan. Paljon puhutaan yksilön oikeuksista ja yksilön oikeudesta sosiaaliturvaan, mutta lapsi on taloudellisesti katveessa. Loput voit jättää Luojan murheeksi. Sitä ei pidä väheksyä vaan etsiä meilläkin uutterasti parempia ja monimuotoisempia ratkaisuja kuin Ranskassa. Mutta neljä viidestä ranskalaisesta tukee kieltoa. – Perheiden arvostusta pitäisi parantaa ja ongelmista on tärkeää puhua. Sitähän Suomessakin jatkuvasti pohditaan. Se tarjoaa hyvän lähtökohdan uskontojen roolin miettimiselle. Maailma on täynnä isoja ja pieniä huolia. Alun perin periaatteen ideana on ollut vetää rajaa valtion ja katolisen kirkon valtapyrkimysten väliin. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | ”Lakatkaa te huolehtimasta! Tietäkää, että minä olen Jumala.” Näin veisataan psalmissa 46. EMILIA KARHU Pystymme monimuotoisempiin ratkaisuihin kuin Ranska K un Ranskassa syyskuun alussa palattiin kouluihin, vastassa oli uusi sääntö. Ranskassa se aiheutti jonkin verran protesteja. Joidenkin musliminaisten käyttämä vartalon peittävä abaya-asu on nyt kielletty julkisissa kouluissa. Keskinäisriippuvuus koskee myös muita elämän haasteita. Mutta uskonnot ovat myös mielikuvituksen ja luovuuden rakennusainetta. alkanut ”Kaikki on perheestä!”-kampanja keskittää huomion perheiden hyvinvointiin ja vanhemmuuden haasteisiin. NIILO RANTALA Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivurannan mielestä perheiden hyvinvointi on viime vuosina ajautunut sivuraiteille. Ulkomailla Ranskan abaya-kieltoa on kauhisteltu. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Nälänhätä uhkaa yhä useampia, kun kuivuus tai tulvat vievät sadon
Marjokorpi ei osaa antaa tyhjentävää vastausta, mutta toteaa asiasta olevan sopimukset Suomen ja Inkerin kirkkojen välillä. Inkerin kirkon papeiksi vihittiin sunnuntaina kaksi Kansanlähetyksen työntekijää, Kansanlähetysopiston raamattulinjan linjavastaava Jarkko Haapanen ja Uuden Tien päätoimittaja Santeri Marjokorpi, sekä kaksi Sleyn työntekijää, Karkun opiston rehtori Matti Rusama ja Sleyn lähetystyöntekijä Hiroaki Yoshimura. Järjestöjen palveluksessa olevat suomalaiset Inkerin kirkon papit vierailevat seurakunnissa Suomessa ilman, että seurakunnat tietävät heidän olevan vieraan kirkon pappeja. Mahdolliset palvelukset ovat tilapäisiä ja luvan varaisia. ” Luottamus on kärsinyt. Arkkipiispa Tapio Luoma: ”Inkerin kirkko synnyttää vakavia ongelmia” virkakäsitys | Suomalaisten vihkimistä Inkerin kirkon papeiksi voi pitää sopimusrikkomuksena. Samalla se puuttuu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sisäisiin päätöksiin ja ruokkii hajaannusta kirkon sisällä. Pandemian suljettua rajoja 2020 Marjokorpi on voinut käytännössä tehdä Inkerin kirkon työtä Venäjällä vain internetin välityksellä: hän on siten opettanut Kelton teologisen instituutin opiskelijoita. – Mutta pappi on pappi joka paikassa. – Vihkimällä suomalaisia pappeja suomalaisten järjestöjen palvelukseen Inkerin kirkko synnyttää vakavia ongelmia, arkkipiispa Luoma sanoo. – Minä koen, että paimenvirka on tarkoitettu miehille. Nyt tapahtunut pappisvihkimys ei muuta entistä vokaatiota. Lisäksi papiksi vihittiin Suomen Raamattuopiston vararehtori Veli-Matti Kujala. Jo pappisdiakoniksi vihkimisen myötä Marjokorpi kertoo hänellä olevan vokaation eli kutsun Kelton instituutin opettajaksi sekä Pietarin ympäristön seurakuntien suomenkieliseen julistustyöhön, erityisesti Pyhän Marian ja Toksovan seurakuntiin. Mitä tehtäviä Inkerin kirkon papit voivat tehdä Suomen kirkossa. Venäjällä on tarkoitus käydä 4–5 kertaa vuodessa. Pietarissa Inkerin kirkon papiksi. Jos Venäjällä haluaa tehdä hengellistä työtä, on siellä Marjokorven mukaan Venäjän nykyisen uskontolainsäädännön mukaisesti oltava vihitty kirkon virkaan. – Jos joku ajattelee, että kävin nyt muuten vain ”hakemassa” sieltä pappisvihkimyksen, se ei pidä paikkaansa. fi-sivustolta. Luoma korostaa, että vihkimällä suomalaisia papeikseen Inkerin kirkko toimii vastoin Luterilaisen maailmanliiton (LML) toimintaperiaatteita, joihin se on sitoutunut. Luoma huomauttaa, että ollakseen kirkon virallisia lähetysjärjestöjä sellaiset järjestöt kuin Suomen evankelis-luterilainen Kansanlähetys ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Sley ovat sitoutuneet Yhteinen todistus -asiakirjaan. Teologiksi valmistumisen jälkeen vierailut jatkuivat vuonna 2015. vihityistä papeista. Johtopäätöksen voi hänen mielestään myös tehdä emerituspiispa Aarre Kuukaupin vihkimystilaisuudessa pitämästä saarnasta. – Se näyttää siltä, että Inkerin kirkko ja muutamat suomalaiset järjestöt ovat rakentaneet järjestelmän, jonka tarkoituksena näyttää olevan kiertää Suomen evankelis-luterilaisen kirkon virkakäsitys erillisvihkimyksillä. | Kuva: Karoliina Rauhio-Pokka / Uusi Tie. JUSSI RYTKÖNEN Lue Santeri Marjokorven haastattelun laaja versio kotimaa. Inkerin kirkon työssä Marjokorpi työskentelisi suomen kielellä, tarvittaessa tulkin välityksellä. 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023 Testamenttilahjoituksella voit tukea työtä, jota arvostat. Luoma toivoo, että asia otetaan esille nyt syksyllä käytävissä lähetysjärjestöjen ohjauskeskusteluissa kyseisten järjestöjen kanssa. Tämä ratkaisu herättää arkkipiispan mukaan huolta ja pettymystä. Jos järjestön puitteissa toimii jumalanpalvelusyhteisö, jonka papit ovat Inkerin kirkon pappeja, herää kysymys, minkä kirkon jumalanpalveluksia yhteisössä silloin pidetään. – Minusta se on todella iloinen asia, että Herran pellolle tulee lisää työntekijöitä. Keskeisin kysymys on myös piispa, että myös hän on mies. En osaa vastata muuta. Oma osuutensa Inkerin kirkon pappisvihkimyksissä on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon järjestöillä. En halua olla sellaisessa tilanteessa, jossa toimitaan tätä periaatetta vastaan. Vakavasti kyselen, miten meidän välinen sopimus voi jatkua, Luoma sanoo ja toteaa, että nyt on syytä käydä vakavia keskusteluja siitä, millainen on kumppanuuden tulevaisuus. – Mutta ei se hyvältä tunnu, arkkipiispa toteaa ja sanoo myös, että toimenpiteitä on luvassa. Tästä aiheutuu epäselvyyksiä. Suomalaisia vihittiin Inkerin kirkon papeiksi Pietarissa Pyhän Marian kirkossa. Tämä on käynyt arkkipiispan mukaan selväksi herätysliikejohtajien kanssa käydyissä keskusteluissa. Johto on osoittanut ymmärtävänsä asian, mutta vaikutus ei ole ollut toivottava. Arkkipiispan mukaan on tiedossa, ettei nyt Inkerin kirkon papeiksi vihityillä suomalalaisilla ole aikomusta eikä mahdollisuuttakaan työskennellä Venäjällä. Marjokorpi toivoo, että Inkeristä saatuihin pappisvihkimyksiin suhtauduttaisiin Suomessa positiivisesti. Pietarissa papiksi viisi suomalaista miestä. Pienelläkin lahjoituksella saa paljon hyvää aikaan. Kirkon järjestöistä Suomen Raamattuopisto ei ole virallinen lähetysjärjestö. Nyt kyse on kuitenkin siitä, että se ei vihi pappeja itselleen omaan työhönsä vaan suomalaisille järjestöille Suomeen. Mutta jos olot joskus normalisoituvat, tarkoitus on käydä Venäjällä 4–5 reissua vuodessa, eli parin kolmen kuukauden välein. Inkerin kirkon johtoa oli kutsuttu Mikkeliin piispanvihkimykseen, mutta he päättivät olla osallistumatta. Samana sunnuntaina Mikkelin hiippakunnassa vihittiin piispaksi Mari Parkkinen. – Tässä maailmantilanteessa sitä on mahdotonta sanoa. Kuinka usein vierailuja noihin paikkoihin Venäjällä nyt pappina voisi tulla. – Luottamus on kärsinyt. Kirkkojemme välisessä sopimuksessa kumpikin osapuoli sitoutuu edistämään keskinäistä yhteistyötä ja ymmärrystä ja kunnioittaa toista. – Pappien tulisi olla kirkon kaitsennassa. Santeri Marjokorvella on vokaatio Kelton instituutin opettajaksi ja suomenkieliseen julistustyöhön. Luoma korostaa, että Inkerin kirkolla on toki oikeus vihkiä papeiksi keitä se haluaa. Marjokorpi kävi inkeriläisseurakunnissa jo teini-ikäisenä. Marjokorpi kertoo aiemmin keskustelleensa pappisvihkimyksestä Suomessa kahdenkin piispan kanssa, mutta ilmeisesti hänen perinteinen virkakäsityksensä muodostui esteeksi. FREIJA ÖZCAN ” Rajat eivät sitä Kristuksen pappeutta poista. Inkerin kirkon johdon kanssa on Luoman mukaan käyty useita keskusteluja jo aiemmin tapahtuneista erillisvihkimyksistä. Arkkipiispa Tapio Luoma ei lähde spekuloimaan, osuiko Inkerin kirkon pappisvihkimys tahallaan vai sattumalta samaan aikaan juuri sen hiippakunnan piispanvihkimyksen kanssa, joka on hoitanut Suomen evankelis-luterilaisen kirkon suhteita Inkerin kirkkoon. Testamenttiasioissa Sinua autetaan numerossa: 020 712 7204 tai sähköpostitse osoitteessa testamentit@suomenlahetysseura.fi Lue lisää ja tilaa ilmainen testamenttiopas suomenlahetysseura.fi/testamentti Oletko miettinyt millaisen perinnön jätät maailmaan?. – Tätä voi pitää myös sopimusrikkomuksena. Vakavasti kyselen, miten meidän välinen sopimus voi jatkua. Rajat eivät sitä Kristuksen pappeutta poista. Marjokorpi muistuttaa, että hänellä on jo aiempaa historiaa Inkerin kirkon virassa toimimisesta: vuonna 2019 hänet vihittiin Inkerin kirkon pappisdiakoniksi. I nkerin kirkko vihki sunnuntaina 3.9. Marjokorpi kertoo, ettei ole sopinut mitään papillisia tehtäviä Suomessa. uutiset Papiksi vihitty toivoo positiivista suhtautumista Hiljattain Uuden Tien päätoimittajana aloittanut Santeri Marjokorpi vihittiin neljän muun suomalaisen kristillisen järjestön työntekijän tavoin 3.9. Lisäksi tilanteesta seuraa piispallisen kaitsennan ongelmia. – Käsittääkseni Inkerin kirkon papit voivat toimia Suomessa ihan samalla tavoin kuin Suomen kirkon papit toimivat Inkerissä. Mikäli nykyinen yhteistyösopimus kirkkojen välillä lakkaisi olemasta voimassa, se tarkoittaisi virallisten yhteyksien loppumista ja myös virallisen tuen hiipumista Inkerin kirkolle. | Kuva: Olli Seppälä Uuden Tien päätoimittaja Santeri Marjokorpi oli yksi 3.9. Silloin kun Inkerin kirkon papit ovat toiminnallaan tai puheellaan aiheuttaneet hämmennystä, meillä suomalaisilla piispoilla ei ole ollut mahdollisuutta puuttua tilanteeseen eikä Inkerin kirkko ole reagoinut asiaan. Suhde Inkerin kirkkoon on ollut pitkä. Siinä taas sitoudutaan noudattamaan kirkolliskokouksen päätöstä pappisviran avaamisesta naisille. Nämä vihkimykset eivät edistä yhteistyötä enkä voi mitenkään nähdä, että ne osoittavat kunnioitusta meitä kohtaan
| Kuva: Pasi Leino Turun tuomiokirkon peruskorjaus Turun tuomiokirkon peruskorjauksen on tarkoitus alkaa loppiaisen jälkeen 2026 ja valmistua adventiksi 2028. Siitä seurakuntayhtymä toivoo saavansa ulkopuolista rahoitusta kahdeksan miljoonaa. Se toivottaisi vierailijat tervetulleiksi ja mahdollistaisi yhdessäolon jumalanpalvelusten ulkopuolella. Tuomiokirkon peruskorjauksen alustava budjetti on 20 miljoonaa euroa. Sitä varten hän on hahmotellut kolme erilaista vaihtoehtoa: alttari voisi olla täysin irrallinen, nousta lattian alta napin painalluksella tai se voitaisiin rakentaa kiinteäksi osaksi tilaa. Tuomiokirkossa on tällä hetkellä käyttämätöntä tilaa, johon kävijöillä ei ole pääsyä. Kirkkotilojen kehittämisen puolesta puhuu sekin, että Pajusen mukaan käynnissä on tilojen merkitystä korostava kulttuurin murros, ”tilallinen käänne”. Seuraavana vuonna vietetään Turun 800-vuotisjuhlaa. Kappelissa on remontoijille myös eräänlainen varoittava esimerkki. Turun tuomiokirkossa käy myös paljon turisteja. Niiden tehtävä on välittää aiempaa ymmärrystä. – Kaikkien pyhien kappeli on oman aikansa lapsi, eikä niin kovin vanhan ajan, mutta se on silti symboli ja sitä pitää kunnioittaa, hän sanoo. Tilojen kehittäminen on kallista. Mika K T Pajunen on osallistunut hankkeen valmisteluun liturgisen konsultin roolissa. – Kaikki kokemusten kerrokset ovat arvokkaita ja niitä täytyy remontissa kunnioittaa. – Kirkosta täytyy tehdä sellainen, että sen huomassa turisteista tulee pyhiinvaeltajia. – Ne ovat esimerkki siitä, että ihmisten maku muuttuu nopeasti, Pajunen toteaa. Kansallispyhättöä korjaamassa kiinteistöt | Liturginen konsultti Mika K T Pajunen haluaa tehdä Turun tuomiokirkosta sellaisen, että sen huomassa turisteista tulee pyhiinvaeltajia. Mika K T Pajusen mukaan kirkkotilat edustavat lähtökohtaisesti pysyvyyttä. Emme voi valita yhtä normatiivista kokemusta, jonka mukaan toimia. Kun jostain luovutaan, toisaalle pitää satsata, jotta voimme hallitusti kasvaa pienemmäksi, Pajunen sanoo. Keväällä hän luovutti Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymälle teologisen selvityksen, jossa käsitellään kirkon historiaa ja tulevan remontin suuntaviivoja. Toinen tärkeä kysymys koskee sitä, minkälaista toimintaa tila palvelee. Monille suomalaisille näky on tuttu suurten juhlapyhien tvjumalanpalveluksista. Turun tuomiokirkossa näihin tarkoituksiin voitaisiin Pajusen mukaan kehittää kirkon sivukappeleita. Sekin täytyy remontissa ottaa huomioon, että luterilaisen yhtenäiskulttuurin murruttua kirkkoihin liittyvät merkitykset ovat entistä moninaisempia. Lisäksi hän ehdottaa, että kirkon eteiseen perustettaisiin pieni kahvio. Kaikki kävijät eivät ehkä enää esimerkiksi tunnista kirkkotilan symboleita. Oikeastaan niiden muoto muistuttaa usein luentosalia. Seurakunnilla on myös paljon kiinteistöjä, joista osasta on välttämätöntä luopua. Aika paljon saa vettä virrata Aurajoessa, että tästä luovuttaisiin. 1800-luvun puolivälissä sen seinille maalattiin freskoja, joista yhdessä Mikael Agricola ojentaa suomenkielistä Raamattua kuningas Kustaa Vaasalle ja toisessa piispa Henrik kastaa suomalaisia Kupittaalla. Ei voi olla niin, kuten kerran luin yhdestä lausunnosta, että toiminnan on sopeuduttava tilaan. T urun tuomiokirkon pitkää keskikäytävää ympäröivät korkeat pylväät, terävät holvikaaret ja lukuisat penkkirivit. Arvokkaiden rakennusten ylläpito on tapa pitää esillä kirkon sanomaa Jumalan rakkaudesta. – Yhtäältä meidän täytyy antaa parasta, mitä meillä on, ja siinä mielessä olla rohkea. Suhde on kääntynyt päälaelleen sitten tuomiokirkon edellisen peruskorjauksen 1970-luvulla. Palo tuhosi kirkon sisätiloista lähes kaiken. Toisaalta pitää olla suhteellisuudentajua ja ymmärtää, että olemme oman aikamme lapsia ja sokeita joillekin asioille. – Jos tarkoitus on, että seurakuntalaiset istuvat paikallaan ja ovat hiljaa, niin penkit ovat hyvä ratkaisu. Pajusen mukaan penkkeihin on koodattu seurakuntalaisten rooli. – Niukkenevien resurssien kirkossa täytyy tehdä valintoja. Kirkkotiloja remontoitaessa tulee ottaa huomioon, että niihin liittyvät merkitykset ovat yhä moninaisempia, sanoo liturginen konsultti Mika KT Pajunen. Peruskorjauksen tavoitteena on uusia käyttöikänsä päähän tullut talotekniikka sekä tehostaa kirkon tilojen käyttöä. – Turun tuomiokirkko on Turun ja ehkä koko Suomen ykköskohde. Selvityksessään Pajunen ehdottaa, että kirkon etuosaan keskiaikaiseen pääkuoriin tehtäisiin uusi ”kansanalttari”. Hän kehottaakin välttämään remontissa sellaisia muutoksia, joita ei voida tarvittaessa palauttaa. Tärkein kysymys ennen mitä tahansa remonttia on tietysti suuruusluokka. Toisaalta on otettava huomioon arkiset käytännön asiat, esimerkiksi hissit ja vessat, toisaalta jumalanpalveluselämän tarpeet, symboliikka ja tilan historialliset arvot. Pyhää tilaa remontoitaessa ratkaistavia kysymyksiä onkin paljon. – Jopa kellot sulivat. Pajusen mukaan Suomen luterilaiset kirkkorakennukset palvelevat yleensä hyvin kirkon opetustehtävää. Siinä oli funktionalistien ajatus form follows function [muoto seuraa tarkoitusta] kääntynyt päälaelleen. 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Nykyisen pääalttarin Pajunen jättäisi paikoilleen, sillä monille juuri se edustaa historiallista pysyvyyttä – siitä huolimatta, että alttari siirrettiin pääkuorista nykyiseen paikkaansa vasta 1649. Käytävän päässä pilkottaa kaikkien pyhien kappeli ja siellä kirkon nykyinen pääalttari. Tuomiokirkon ilmeeseen eniten vaikuttava kysymys koskee alttarin paikkaa. Niistä suurimpia olivat kirkon ensimmäisinä vuosisatoina siihen tehdyt laajennukset, katolisen kirkon muuttuminen luterilaiseksi sekä Turun palo 1827. Penkkien lisäksi tarvitaan esimerkiksi tilaa, joka mahdollistaa seurakunnan vapaamuotoisen seurustelun, ja toisaalta yksityiseen hartaudenharjoitukseen sopivaa tilaa. TUIJA PYHÄRANTA ajankohtaista ” Kulttuurin muutoksen täytyy saada ilmaisu myös tilallisessa todellisuudessa. Jos tarkoitus on yhdessä nähdä ja kokea asioita, silloin penkit eivät voi olla ainoa ratkaisu, Pajunen sanoo. Penkeistä tuli lännen kirkoissa valtavirtaa reformaation myötä, niin myös Turun tuomiokirkkoon. Sillä Pajunen tarkoittaa, että kielen neutraalia luonnetta on alettu kyseenalaistaa ja samalla keholliselle kokemukselle annetaan aiempaa enemmän painoarvoa. Keskiaikaista täällä ovat lähinnä seinät, holvit ja muurit, eli muoto, mutta pinta on enimmäkseen 1800ja 1900-luvuilta. Mika K T Pajusen mielestä kirkon missiota ja kulttuuriperinnöstä huolehtimista ei pidä asettaa vastakkain. Siitä valtio maksoi valtaosan. – Kirkon remontti tulee yleensä vastaan vain kerran sukupolvessa mutta vaatii erityisosaamista, Pajunen sanoo. Muutaman vuoden päästä näky saattaa olla hieman toisenlainen, sillä Turun Unikankareella 1300-luvulta lähtien seissyttä kivikirkkoa odottaa peruskorjaus. Kesällä hankkeen pääsuunnittelijaksi valittiin Lassi Viitanen Arkkitehtitoimisto Noanista. Kun kirkko kerran maksaa suurimman osan, täytyykö remontissa todella ottaa huomioon myös satunnaisten vierailijoiden tarpeet. – Mutta kulttuurin muutoksen täytyy saada ilmaisu myös tilallisessa todellisuudessa. Valinnasta on kuitenkin tehty valitus markkinaoikeuteen. Liturginen konsultti voi auttaa pohtimaan, minkälaisia tulkintoja tilaan liittyy ja minkälaista teologiaa tila ilmentää. Seurakunnan kannettavaksi jäi runsas neljännes kuluista. Suomessa Pajunen on tiettävästi ammattikuntansa ainoa edustaja, mutta maailmalla kirkkotiloihin erikoistuneita konsultteja on muitakin. Nämä Suomen historian fiktiivisiä merkkihetkiä kuvaavat teokset eivät ole kestäneet aikaa kovin hyvin. Valtio on luvannut neljä miljoonaa. Turun tuomiokirkko on toki kokenut pitkän historiansa aikana monia muutoksia myös aiemmin
Kesä– elokuussa kirkossa kävi 10 137 vierailijaa. Kampin kappelin toiminnanjohtajan Kenneth Koskisen mukaan kävijät ovat sen sijaan iloinneet siitä, että kappeli on jälleen auki. Kampin kappelissa pääsymaksu otettiin käyttöön heinäkuun alussa. Tuottoa pääsymaksuista oli saatu 7.9. Strategiassa tunnistetaan muun muassa kiinteistöt, joista ei voida luopua, ja ne rakennukset, joita voidaan kehittää monipuolisempaan käyttöön. – Näillä nykyisillä toimilla ei saada kustannettua sitä, mikä on tarve. Paikalliset kävijät, jotka aiemmin kävivät kappelissa ohikulkumatkallaan hiljentymässä, eivät pääsymaksua kuitenkaan Koskisen mukaan maksa. – Kun verrataan Helsingin kaupungin matkailukuihin, niin olemme ihan heidän tasollaan, Suhtala Uvalic sanoo. Parhaillaan säätiö kerää varoja kirkon viereen sijoitettavan Keski-Suomen maailmaperintökeskuksen rakentamista varten. TUIJA PYHÄRANTA uutiset ” He äänestävät jaloillaan. Silloin kävijöitä oli yli 900 000, ja Töölön seurakunta sai vierailumaksuista 1,57 miljoonan euron tulot. Käytännössä Suomenlinnan kirkossa vierailijoiden määrä on kuitenkin vähentynyt merkittävästi samaan aikaan, kun tuomiokirkon kävijämäärä kasvoi viime kesästä yli puolitoistakertaiseksi. Kirkot julistavat voimallisesti äänettömällä symboliikalla. Kotikirkko kantaa erityistä viestiä menneiltä sukupolvilta ja oman elämän vaiheista. Heinä– elokuussa 2022 kävijöitä oli arkisin 29 660 ja tänä vuonna vastaavalla ajanjaksolla 11 281. | Kuva: Antti Bilund / Wikimedia commons | Kuva: Olli Seppälä | Kuva: Olli Seppälä | Kuva: Jukka Granström Petäjäveden vanhassa kirkossa on ollut pääsymaksu jo 1980-luvulta. Tänä vuonna vierailijoiden määrä jäänee runsaaseen 300 000 kävijään. Päätöksenteossa eteeni on tullut rakennuksia sähkömuuntamosta ja tapuleista aina uuden kirkon rakentamiseen. Kielteistä palautetta pääsymaksuista ei sinänsä ole tullut. Kallion sisään louhitussa kirkossa käy päivittäin tuhansia matkailijoita. Talvikaudella 18.9. Kokeilun tulokset eivät kuitenkaan ole kovin rohkaisevia. Vierailumaksun periminen jatkuu 17.9. – He äänestävät jaloillaan. Ennen koronapandemiaa vuonna 2019 se oli koko Suomen suosituin sisämatkailukohde. Kirkon omistaa Petäjäveden seurakunta, joka vastaa sen kunnossapidosta. – Näppituntuma on, että kun matkailijat päättävät pääsymaksun maksaa, niin he myös viettävät täällä enemmän aikaa ja nauttivat mahdollisuudesta hiljentyä sekä tilan ja arkkitehtuurin luomasta kokemuksesta. 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Kiinteistöt herättävät tunteita TARJA VÄLIMÄKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on itäsuomalaisittain elämää ihmettelevä kirkon luottamushenkilö Kuopiosta. Kampin kappeli suljettiin viime syksynä osana Helsingin seurakuntayhtymän säästötoimenpiteitä. Tänään ja huomenna meidän pitää löytää tasapaino, jossa säilytämme tärkeät tilamme niin, että meillä riittää myös resursseja huolehtia niistä niiden ansaitsemalla tavalla. Syvimmät huokaukset kirvoittaa kiinteistöjen suureen määrään liittyvä taloudellinen paine. Temppeliaukion kirkossa Helsingissä vierailumaksu otettiin käyttöön vuonna 2017. mennessä 49 925 euroa. Tällä hetkellä kirkon pääsymaksu on 7 euroa yli 16-vuotiailta. Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvassa Petäjäveden vanhassa kirkossa pääsymaksu on kuitenkin ollut käytössä jo 1980-luvulta. Kirkko rakennusten ylläpitoon niiden tuotot eivät riitä. Tässä paineessa rakennusten tulevan käytön ratkaisee ennakoiva kunnossapito ja siihen käytettävät taloudelliset resurssit. Pääsymaksut eivät tuottaneet toivottua tulosta kiinteistöt | Helsingissä Suomenlinnan kirkko ja Kampin kappeli ottivat tänä kesänä käyttöön pääsymaksun. Hattulan Pyhän ristin kirkossa järjestetään kesäaikaan opastuksia, joista peritään 3 euron opastusmaksu. Kirkon ovella perittävä vierailumaksu on Suomessa edelleen harvinainen poikkeus. Neuvottelut aiheesta ovat kesken. Kappelin talousarviossa pääsylipputuloiksi oli arvioitu tälle vuodelle 200 000 euroa. Eniten yhteydenottoja luottamushenkilöt saavat seurakuntalaisilta, kun joudutaan päättämään rakennusten myynnistä tai purkamisesta. Sen avulla kirkkoa voitaisiin pitää avoinna ympäri vuoden. Kirkollisia rakennuksia on paljon. S uomenlinnan kirkossa ja Kampin kappelissa on kokeiltu tänä kesänä pakollista viiden euron pääsy maksua yli 18-vuotiailta kävijöiltä. Anni Roihan mukaan tällä hetkellä pääsymaksuilla saadaan katettua opaspalvelut matkailijoille. Tunteet tulevat mukaan, kun joudutaan tekemään kipeitä ratkaisuja. Kun astun kirkkoon, voin kuulla myös menneiden sukupolvien rukoukset. Pyhä hiljaisuuden paikka. Suomenlinnan kirkon pääsymaksulla on ollut niin ikään positiivinen vastaanotto kävijöiden keskuudessa, sanoo Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan palvelupäällikkö Anni Roiha. Seilin kirkkoa hallinnoi Metsähallituksen Luontopalvelut ja Karunan kirkkoa Museovirasto. Töölön seurakunnan palvelupäällikkö Heli Suhtala Uvalic kertoo, että pandemiaa edeltäneeseen tasoon on vielä reilusti matkaa. Suomenlinnan kirkossa vierailijoiden määrä jäi tänä kesänä murto-osaan edelliskesästä. Seurakuntaneuvoston pöytäkirjassa 21.8. Roihan mukaan turistit ymmärtävät, että kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden kirkkojen ylläpito on kallista. Helsingin seurakuntayhtymän omistaman kappelin kävijämäärä jäi heinäja elokuussa runsaaseen kolmannekseen siitä, mitä se oli viime vuonna. Osaa käytetään vähän tai ne ovat hankalasti muunneltavissa nykytarpeisiin. Pääsymaksu on lisäksi käytössä Seilin museokirkossa sekä Karunan vanhassa kirkossa, joka kuuluu Helsingin Seurasaaren ulkomuseon kokoelmaan. Kirkon kävijämäärä on kehityspäällikkö Katriina Koposen mukaan ollut vuosittain noin 10 000–14 000 ihmistä. Petäjäveden vanha kirkko on pääsääntöisesti auki vain kesällä, sillä kirkossa ei ole lainkaan lämmitystä. Kirkon opastustoiminnasta ja maailmanperintöyhteistyöstä sen sijaan vastaa Petäjäveden vanhan kirkon säätiö, jolle myös vierailumaksut tulevat. Tietoa siitä, kuinka moni kävijöistä maksoi vapaaehtoisen vierailumaksun, ei tähän juttuun saatu. Silloin sen kuluista vastaaminen siirtyisi Helsingin seurakuntayhtymän vastuulle. Vierailumaksuja peritään vain kourallisessa kirkkoja | kolumni | K esän aikana pääsin keskustelemaan monen seurakuntalaisen ja kirkon luottamushenkilön kanssa siitä, millaisia ajatuksia kirkon kiinteistöt heissä herättävät. Maksua ei peritä jumalanpalveluksiin tai muihin tilaisuuksiin osallistuvilta. Seurakunnassa on lisäksi käytössä vapaaehtoinen vierailumaksu Helsingin tuomiokirkkoon. Päätöstä pääsymaksukokeilun jatkamisesta ei ole tehty. Ensi kesänä kappeliin saattaa päästä myös Museokortilla. Usein ensimmäinen reaktio oli huokaus ja sitten jähmettyvä katse. Ne ovat paljon enemmän kuin rakennuksia, eikä niitä voi tarkastella vain teknisen kunnon tai kunnostukseen tarvittavan rahan näkökulmasta. Töölön seurakunnan jäseniltä tai tilaisuuksien osallistujilta maksua ei peritä. Kielteiset palautteet voi laskea yhden tai kahden käden sormilla. Epäusko rakennuksen huonosta kunnosta ja toivotun korjauksen hinnasta on käsikosketeltavaa. Tänä vuonna kirkon kävijämäärä noussee noin 12 000. – Vierailijat ovat tottuneet maailmalla pääsymaksuihin kirkoissa ja kokevat kulttuuriperinnön tukemisen tärkeäksi. kuitenkin mainitaan, että suunnitteilla on vierailumaksun käytön laajentaminen entisestään. Luottamushenkilöt päätyvät tekemisiin seurakuntansa rakennusten kunnossapidon ja kehittämisen kanssa yllättävän paljon. Temppeliaukion kirkon pääsymaksu on 5 euroa yli 18-vuotiailta. Sellaisen rakennuksen tilalle, jota ei kannata kunnostaa, halutaan melkein aina uusi kiinteistö. Helsingin tuomiokirkkoseurakunnassa pääsymaksujen käyttöönoton taustalla vaikuttaa Helsingin seurakuntayhtymän uusi sisäisten vuokrien malli. Aina se ei ole taloudellisesti mahdollista. Halu säilyttää tuttu kirkkorakennus kertoo minulle halusta säilyttää muistot. Helsingin tuomiokirkossa, Temppeliaukion kirkossa ja Kampin kappelissa kerätään myös pääsymaksuja. alkaen Kampin kappeliin pääsee jälleen hiljentymään ilmaiseksi. Tuomiokirkkoseurakunta oli muutoksessa häviäjän asemassa. Viime kesänä kävijöitä oli 136 359 ja tänä kesänä 222 242. Kävijämäärät jäivät kauas viime kesästä. saakka, mutta tuotto jäänee kauas tavoitteesta. Yhtenä vaihtoehtona seurakunnalla on myös Suomenlinnan kirkosta luopuminen. Viime kesänä vastaavana ajanjaksona vierailijoita oli 71 251. Kaiken perustana on huolellisesti laadittu kiinteistöstrategia, joka ohjaa päätöksentekoa. Se on kotikirkko, jonne saan viedä myös omat lapseni. Kirkon rakennukset kiinnittyvät osaksi elämän käännehetkiä ja kantavat kristillistä identiteettiä ja yhteisöllisyyttä. Kirkkoon on kuitenkin maksuton sisäänpääsy. Paikka, johon aiemmat sukupolvet ovat kokoontuneet ja jossa on saatu elää merkittävät hetket, seisottu vihkiryijyllä papin edessä tai kummina ojennettu käsi siunaamaan rakkaan läheisen lasta. ” Kun astun kirkkoon, voin kuulla myös menneiden sukupolvien rukoukset. Kiinteistöt ahdistavat, mutta myös herättävät kiihkeitä tunteita. Kirkkoon pääsee myös Museokortilla. Pääsymaksuista on toivottu helpotusta kirkkojen ylläpitokustannusten kattamiseen. Rakas, muistoja kantava seurakuntarakennus voi olla rakennusteknisen tiensä päässä
Uudistuksella pyritään helpottamaan suku selvitysten tilaamista ja haetaan mahdollisimman helposti ymmärrettävää kieltä. Vanha puukirkko on ihailtavissa vaikkapa Iitissä. Joskus kirkko täytyy purkaa. Tietokin on lopulta luottamuksen varassa. Miksi kouluja käynyt ystäväni ei tiennyt, että journalismin tehtävä on tuottaa puolueetonta tietoa yhteiskunnallisesti tärkeistä asioista. Tapahtuiko jotain, joka horjutti luottamusta tiedon tuottajaan. Uutistoimittaja minussa hämmentyi. Tässä kohdassa ei tietenkään kukaan voi olla muuta kuin nöyrä ja kiittää Jumalaansa kaikesta siitä armosta jonka Hän on suonut. Näitä todistuksia ei vaadi kirkko, vaan perunkirjoitusta säätelevä perintökaari. Nykyään Suomen evankelisluterilainen kirkko laatii sukuselvitykset yhdellä tilauksella siltä ajalta, jonka henkilö on ollut kirkon kirjoissa. Melko hiljaisena keskustelua seurannut ystäväni sanoi lopulta, että olisi mukava päästä paremmin perille politiikasta ja yhteiskunnallisista asioista, mutta hän ei oikein tiedä, mistä niistä saisi puolueetonta tietoa. Se on tehtävä, josta selviämisen tulee olla mahdollista kaikille, ei vain juristeille. On luotettava asiantuntijoihin, jotka sanovat että näin se on. Jukan kirjoituksen luettuani hämmennyin Jokelan tekstistä. MARIA VISURI KM 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. HARRI HAKULINEN Pieksämäki Onko sinulla mielipide. Jos se ei joillekin teologeille käy, ei ole muuta tehtävissä kuin – tiet eroavat. Uusi kirkko tehtiin kivestä ja se on minun rippikirkkoni. Ulkomaisilta rekisterinpitäjiltä tilaukset on tehtävä erikseen. Läheisessä Kazanin kaupungissa pieni luterilainen seurakunta oli saanut toimitilan entisestä kaukolämpöyhtiön lämmönjakohuoneesta. Tikkurilaan on valmistunut uusi kirkko entisen tilalle. Synti on tällöin se, minkä Jumala sanoo synniksi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa. Kirkkorakennusten monet vaiheet E nglantilaisissa kylissä on yleensä kirkko, koulu ja pubi kyläläisiä palvelemassa. Eri asia on sitten se, miten Jumalan tahto tuodaan esille. ”En ymmärrä, mutta uskon...” Eikä se tarkoita järjellisyyden hylkäämistä. Monen luottamus ei tätä tulikoetta kestänyt. Rakkaus Jumalaan on sitä, että pitää totuutena sen mitä Hän on puhunut. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Jumalan pyhyyden edessä – Jumalan sanan suoman valon alla – ihminen on täysin paljas ja ymmärtää että myös täysin syntinen. Olenko itse ollut luottamuksen arvoinen. Jokelan kirkko on väistötiloissa entisen osuuskaupan rakennuksessa. Heprealaiskirje 4:12,13 kuvaa Jumalan sanan työtä. Nyt rautatieasemia suunnitellaan myytävän. Mikä sitten saa yksittäisen ihmisen luottamaan jonkin tahon tuottamaan tietoon, kuten uutisiin. TUOMO KAHENVIRTA rekisterijohtaja, Kirkkohallitus | kolumni | K eskustelimme viime kesänä tutun pariskunnan kanssa päivänpolitiikasta. mielipiteet Sukuselvitysten byrokratiaa pyritään helpottamaan viranomaistehtävät | Perunkirjoituksesta selviämisen tulee olla mahdollista kaikille – ei vain juristeille. Mietin, mikä ylipäätään saa ihmisen luottamaan jonkin tahon tuottamaan tietoon. Tuntuu, että se on kaikkien huulilla: luottamusyhteiskunta, luottamus talouteen, epäluottamuksen kasvu. Osana projektia tarkennamme ohjeistustamme siitä, kuinka on hyvä toimia silloin, kun henkilö on asunut ulkomailla tai Karjalan luovutetuilla alueilla. Muistelen, että Kouvolassa jonkun uskonnollisen yhdistyksen jäsenet rukoilivat elokuvateatterin menevän konkurssiin ja saivat näin rakennuksesta oman rukoushuoneensa. Ehkä joku seurakunta saa vielä asemasta uuden kirkon. Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa sukuselvitysten laadintaa ja laadukasta kohtaamista asioinnin yhteydessä pidetään arvokkaana asiana. Marinmaalla olen käynyt katsomassa suomalaisten sinne rakentamaa kirkkoa. Kristitty on se, joka on ymmärtänyt tarvitsevansa syntisyytensä vuoksi Jumalan edessä sovitusta, jonka pyhä ja puhdas Jeesus Kristus ristinkuolemallaan meille ansaitsi. Suomen kirkoilla on historiaa. Arvosteltiinko viranomaisia ja tiedontuottajia epäasiallisesti. Vai tarkoittiko kysymys sitä, että hän ei luota uutisiin. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Katolinen kirkko Pälkäneellä ei ole enää edes katollinen, mutta sen vankat kiviseinät uhmaavat aikaa. Emmehän vain Jeesuksen omina peittele väärään rauhaan tyynnyttelemällä, omia tai toistemme syntisairauksia. Eihän Jukka esittänyt Jumalan rakastamista pelastustienä. fi-verkkosivustolla. Uskon, että lopulta kyse on siitä, että ihminen joko oppii tai ei opi tätä läheistensä esimerkin ja elämänkokemuksen myötä. Imatralla on Alvar Aallon suunnittelema Kolmen ristin kirkko hiukan heikossa hapessa. Luettiinko kotona uutisia. Ymmärsin Jukan tekstistä asian näin. Täällä on säilynyt useita keskiaikaisia kivikirkkoja. ” On kaikkien etu, että viralliset väylät suomalaisten asioiden hoitamiseksi ulkomailla kerätään yhteen paikkaan. Olemme myös aktiivisesti mukana uuden hallituksen käynnistämässä perunkirjoituksen laadintaa helpottavassa kehityshankkeessa, jonka tulokset voivat lähivuosina helpottaa merkittävästi monin tavoin haastavaan elämänvaiheeseen sijoittuvaa viranomaisasiointia. Olen pahoillani siitä, että Vesikansan asioinnissa kaikki ei mennyt kohdalleen. Usko ja ymmärrys Sievin seurakunnan kappalainen Anita Leppälä vihki jo kolmannen parin vastoin kirkon uskoa ja nimenomaista päätöstä. Luottamus asiantuntijoihin joutui koetukseen koronapandemian aikana, kun piti luottaa siihen, että uusi rokote on turvallinen. Ei omat ajatukset synnistä tai kysymykseni elämän edessä. Raamattu sen ilmoittaa. Tällä tavoin ajateltuna luottamus on yhteiskunnallinen voimavara, jonka syntymisessä ja säilymisessä jokaisella on tärkeä rooli. Lähetä se meille. Kehitämme työtämme jatkuvasti ja olemme julkaisemassa syksyn aikana uudistetun version palvelustamme tilaavirkatodistus.fi. Radan varrella myös rautatieasema voi toimia tapaamispaikkana. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Vielä muutama vuosi sitten Suomen sisälläkin oli tilattava erikseen asiakirjat jokaiselta asuinalueelta, jolla henkilö oli elämänsä aikana asunut. Luottamusta yhteiskunnallisena ja psykologisena ilmiönä on tutkittu paljon. J yrki Vesikansa nostaa esiin tärkeän keskustelunaiheen ( Kotimaa 1.9.), perunkirjoituksen yhteydessä ihmistä kohtaavan paperityön määrän. Siten hän osoittaa toistuvaa piittaamattomuutta kristillistä uskoa kohtaan. Se ei olisi rakkautta. Perunkirjoituksen yhteydessä tarvitaan henkilön elämästä sukuselvitykset 15-vuotiaasta alkaen. Itse en esimerkiksi ymmärrä fysiikkaa sillä tasolla, että voisin itse lukemalla ottaa selvää, miten maailmankaikkeus koostuu kvanttihiukkasista, sähköenergioista ja ties mistä. Suomessa kirkkoja ei riitä joka kylään, mutta kirkonkylässä kappeli on yleensä keskellä kylää usein. Toinen paha kirkon kiusa on ajan hammas. Monet seurakunnat joutuvat kalliiden kiinteistökustannusten takia pitämään kirkkojaan talvisin kiinni. Toiminko itse niin, että toisen ihmisen luottamus minuun ja edustamaani asiaan, ryhmään tai ammattiin, säilyy tai jopa vahvistuu. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kaikki palaute otetaan siis kiitoksella vastaan. Monet ovat käyneet rajan takana katsomassa kirkkojen raunioita. Luottamus on yhtä aikaa yksilöllinen ja yhteiskunnallinen voimavara, joka liimaa meidät yhteen toistemme ja ympäröivän todellisuuden kanssa. Suomen kansalaisten etuja ulkomailla valvoo ja edistää ulkoministeriö, joka myös antaa ohjeita asioiden hoitamiseksi ulkomaan viranomaisen kanssa. Kysymys ei jättänyt minua rauhaan. ”Olen toiminut oman vakaumukseni ja ymmärrykseni pohjalta”, sanoo Leppälä. Eikö kristillisessä kirkossa pidä toimia kirkon uskon mukaan eikä oman ymmärryksensä varassa. ” Ilman luottamusta ihminen on yksin ja yhteiskunta perustavalla tavalla rikki. On kaikkien etu, että viralliset väylät suomalaisten asioiden hoitamiseksi ulkomailla kerätään yhteen paikkaan, ulkoministe riön ylläpitämään finlandabroad.fisivustoon. Eikö niin ole toimittu jo kaksi vuosituhatta – ja pidä edelleen toimia. Siinä ei voi olla muuta kuin samaa mieltä Jumalan kanssa. Vuohijärven entisessä komeassa kyläkirkossa toimii nyt taidekeskus. Vesikansan kirjoituksessaan esiin nostamat asiat onkin käyty läpi asiaa hoitaneen aluekeskusrekisterin kanssa. Entisaikaan seurakunnallisia tilaisuuksia pidettiin rautatieasemilla. Aivan kuten kirurgin työ sattuu kehossa, sattuu Jumalan sanan työ sielussa, mutta se on parantavaa työtä. Otettiinko asioista selvää ennen kuin tehtiin johtopäätöksiä. Sillä on tietysti merkitystä, että tieto, kuten uutisissa olevat faktat, ovat tosia, mutta se ei yksistään ratkaise kysymystä luottamuksesta. Päinvastoinkin on käynyt. Kysymys on siitä, kumpi ohjaa: järki uskoa vai usko järkeä. Vuoden 1918 taisteluissa esimerkiksi Savitaipaleen kirkko paloi. Jotkut kirkot on otettu siellä uusiokäyttöön varastoiksi, hevostalleiksi tai elokuvateattereiksi. Monissa uudemmissakin kirkoissa havaitaan rakennusvirheiden takia kosteusvaurioita ja sisäilmaongelmia jopa niin pahoja, että kirkko on suljettava ja korjattava. Tietäminenkin on luottamuksen varassa MATLEENA YLIKOSKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja freelance-toimittaja. Kirkonpolttajat tekevät aina silloin tällöin tuhojaan eri puolilla Suomea. Ilman luottamusta ihminen on yksin ja yhteiskunta perustavalla tavalla rikki. Jos tämä olisi meidän ”oman ymmärryksemme kirkko”, niin voi meitä. Synnin sanominen synniksi on silloin rakkautta, muutoinhan ihminen ei tarvitse Jeesuksen sovitustyötä. Sodissa on tuhoutunut uskomattoman monia kirkkoja, vaikka ei ole uskonsotaa käytykään. Suomi menetti viime sodissa alueita ja niiden mukana kirkkoja. Siihen tarvitsemme viisautta ja ymmärrystä ja sitä saamme rukoilla. Mitä opettaja sanoi. RISTO NIHTILÄ Hyvinkää Jumalan rakastamisesta Raija Jokela viittasi kirjoituksellaan Kotimaassa (11.8.) aiemmin lehdessä julkaistuun Jukka Norvannon kirjoitukseen. Kristillisen uskon tulee olla suurempien periaatteiden kuin oman ymmärryksen kunnioittamista. Yritin sanoa kuulostamatta liian omahyväiseltä, että uutisistahan sellaista tietoa saa. Seuraamalla paria-kolmea isoa ja pienempää mediaa saa luotettavan ja monipuolisen kuvan yhteiskunnallisista asioista
Päiväkoti on saanut niitä lahjoituksena. Perusteellisen rekrytointiprosessin jälkeen Korpela tuli valituksi tehtävään eikä ole katunut. Heille on tärkeää, että täällä luetaan ruokarukous ja lapsille puhutaan avoimesti Jumalasta. Olen kovasti tykännyt olla täällä. Suomen Vapaakirkon diakoniaverkosto ViaDia maalasi Vilppulan vankien kanssa vanhan, puurakenteisen kulkutautisairaalan ulkoseinät tänä kesänä. Lopuksi rukoillaan ja sitten lapset saavat äänestää kahden laulun välillä. Äänestyksen voittaa niukasti laulu Minulla on valoa varpaissa. – Myös lasten on saatava kuulla evankeliumi. Ja tässä on junaraiteet ja vihreää ruohikkoa. Nyt ajattelin piirtää sinisen kiven, Enni juttelee. Hyvää huomenta lapset, Hanna sanoo ja viittoo saman tukiviittomin. Pahvinen Jeesus on isompi ja Sakkeus pieni. Jeesus oli kuitenkin hänenkin ystävänsä. Alttaripöydälle on lainattu viereisestä tilasta elävä kasvi. – Täällä saa olla avoimesti kristitty ja saa puhua Jumalasta. Kaikissa ikkunoissa roikkuu paksut, kaikua poistavat verhot ja niiden päällä iloisen väriset pääliverhot. ” Uskon, että päiväkoti Kullannuppu on Jumalan juttu ja hän itse luotsaa meitä eteenpäin. – Kristittyjen perheiden yhdenvertaisuus toteutuu meillä. Hanna ryhtyy kertomaan tarinaa Sakkeuksesta. Työkavereilta saa rukoustukea omankin elämän asioissa. Pakarinen iloitsee siitä, että työyhteisö on myös hengellinen yhteisö. Silloin hoidossa oli alle 10 lasta. Olen matkustanut junan leikkivanussa Helsinkiin mummin kanssa. reportaasi Taivaan taimia tapaamassa Päiväkoti Kullannupussa kerrotaan lapsille, että jokainen heistä on Jumalan luoma, ihana, kaunis ja Jeesukselle rakas. Yhteinen arvopohja työkavereiden kanssa on tosi tärkeä. Pari tiimiläistä alkoi kysellä minua päiväkodin johtajaksi, varhaiskasvatuksen opettaja Pirjo Korpela kertoo. Hän oli kuitenkin kristillisen päiväkodin johtajana Kuopiossa eikä ollut suunnitellut muuttoa. lapset huolehtivat. Uskon, että päiväkoti Kullannuppu on Jumalan juttu ja hän itse luotsaa meitä eteenpäin. On ollut hienoa nähdä päiväkodin kehitys pienestä alusta tähän päivään. Päiväkoti aloitti toimintansa lokakuun lopulla 2021. – Sitten Jumala alkoi puhua minulle ja vuokra-asuntokin lähti alta. – Mistähän miehet puhuvat ruokapöydässä. Päiväkodin varajohtaja Hanna Annala kertoo, että pian alkaa keskiviikon kirkkohetki. Korpela kasvoi Pohjanmaalla uskovan perheen ja suvun keskellä ja oppi jo lapsena, että Jumalan valtakunnan työ on tärkeää. Tulevathan ne. Lapsi on päiväkodissa ensimmäistä päivää ilman vanhempia. Aleksandra, 4, leikkii barbeilla, joilla on upeat vaatteet. haa ihmisiltä. Enni, 4, on syönyt aamiaisen ja piirtelee vihkoon, jonka kanteen hän on kirjoittanut itse nimensä. – Onpa kiva, että te olette Sakkeuksen ystäviä. – Katso, olen piirtänyt enkelin. Hänellä ei nimittäin oikein ollut ystäviä, kun hän oli tehnyt väärin ja ottanut liikaa raAamupiirissä eläydytään Raamatun kertomukseen ja lopuksi lauletaan yhdessä. Lastenohjaajaksi opiskeleva Anna TEKSTI: EMILIA KARHU – KUVAT: JUKKA GRANSTRÖM » M useoviraston suojelemien vanhojen rakennusten pihalla vilistää värikkäisiin sadeasuihin sonnustautuneita pieniä ihmisiä. – Totta, me kaikki tehdään joskus väärin, mutta Jeesus rakastaa meitä silti. Meillä on täällä mahtavia työntekijöitä. Hän työskentelee alle 3-vuotiaiden kanssa ja lohduttaa juuri lasta, jota itkettää. Katri Paltzar on ollut Kullannupussa töissä kaksi vuotta. – Koen, että Jumala halusi minut tänne töihin. Kirkkohetken jälkeen jokainen saa etsiä huoneesta oman kuvansa, koska Jeesuskin etsii kaikkia lapsia. Aiemmin sininen oli Ennin lempiväri, mutta nyt lemppareita ovat lila, pinkki ja keltainen. Se esittää viikunapuuta. – Päiväkodin puolesta rukoiltiin jo pari vuotta ennen sen perustamista ja sitä varten nimettiin hallitus ja tiimi. Kullannupussa on ollut paljon myös harjoittelijoita. Lapsia huolestuttaa, onko Sakkeus nyt riittävän korkealla nähdäkseen kunnolla. Kullannuppu on Tampereen Vapaakirkkoseurakunnan omistama päiväkoti, joka sijaitsee Suomen Vapaakirkon tiloissa Teopoliksen kupeessa. – Jokainen olemme tietysti ihmisiä omine haasteinemme, mutta yhteinen usko kannattelee. Jeesus sanoi Sakkeukselle, että tule alas, toinen lapsi huikkaa. – Junat on kivoja, koska niiden kyydissä saa matkustaa. – Jeesus on kaikkien ystävä, yksi lapsi sanoo. Sisällä korkeat huoneet tuovat tilan tunnetta. Päiväkodin johtaja Pirjo Korpela säestää kitaralla, ja varpaat heiluvat. Ensimmäiset lapset tulevat hoitoon Kullannuppuun jo kuuden jälkeen. Kun lapset heräilevät päiväunilta, he tulevat viereiseen huoneeseen piirtämään. Ja lapset me kohtaamme Jumalan luomina, nupullaan olevina ihmistaimina, joille annamme sekä fyysistä että hengellistä ravintoa. Nyt lapsia on 57 eli talo on täynnä. Pieni mies keksii kiivetä puuhun. Hänen sydämellään on rohkaista ihmisiä perustamaan Suomeen yhä uusia kristillisiä päiväkoteja. Näin pidempää unta tarvitsevilla on rauha jatkaa lepohetkeään. Lapset istuvat puoliympyrässä lattialla pehmeiden istuinalusten päällä. Rekrytoinneissa olen luottanut vahvasti intuitiooni ja Jumalan johdatukseen ja se on toiminut. Tamperelaisen kristillisen päiväkodin päivä on käynnistynyt. Jeesus opettaa ihmisiä ja Sakkeuskin haluaisi nähdä hänet. Aleksandra laittaa barbit kauniisti laatikkoon. – Rakkaudesta, joku ehdottaa. Sitten Jeesus menee Sakeuksen luokse kylään. Lisäksi päiväkodissamme on lapsia myös muita uskontoja edustavista perheistä. Ja tässä metron raiteita. – Tuleehan hahmot kanssa. Koin vahvasti, että minun on haettava Tampereen paikkaa. Hanna kysyy. 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Useita halukkaita on vielä jonossakin. Olemme kaikki Jumalan hommissa. Alusta asti Kullannupussa työskennelleelle Johannalle työpaikka oli rukousvastaus. – Hei mä tiedän ton tarinan. ”Jee”, lapset hihkuvat
Ulkona tykkään tehdä pullaa ja puuroa hiekasta. – Mä en halua laulaa niitä Jeesus-lauluja tänään, yksi lapsi sanoo. – Mun rakennus, yksi lapsi toteaa, kun se on valmis. Parasta siinä oli, kun sai käydä uimarannalla. Tässä päiväkodissa on joustava, levollinen ja turvallinen ilmapiiri. Korpelan oma lapsenlapsikin on hoidossa Kullannupussa. – Tänään mietin kesää. – Lapset saavat ilmaista kaikkia tunteitaan. Pinkki puku on paras. Seuraavaksi hän ryhtyy piirtämään Pokemon-hahmoa. Hän ei aina nukahda, mutta levätessä on kiva miettiä asioita. Hilma, 5, kertoo, että päivälevolle mennessä luetaan satu ja sitten kuunnellaan musiikkia. Sitten Nöpö kertoo, kuinka äidit halusivat tuoda Jeesuksen luokse lapsia, mutta oppinut mies sanoi äideille, ettei Jeesusta saa häiritä. Erityisesti lapsia kiinnostaa, kuka on antanut valokuvaajalle sellaisen nimen kuin Jukka. Sisarusryhmän aamupiirissä jokainen lapsi toivotetaan nimeltä tervetulleeksi päikkyyn. Hänen toiveensa kuullaan. Porukka on tosi vastaanottavaista. Pirjo Korpela iloitsee siitä, että harjoittelijat tuovat uusia, raikkaita tuulia ja tuoretta tietoa päiväkodin arkeen. Aarre, 5, tekee kokeilevaa tutkimusta siitä, kuinka monella tussilla voi piirtää yhtä aikaa. Osa pienimmistä alkaa jo väsyä ja itkeä. Kastelin päänkin, vaikka oli tuulinen ja kylmä ilma. – Voin hyvin olla koko päiväkodin mumma, hän naurahtaa. Päiväunille ryhtyminen nostaa joillakin ikävää pintaan. Oiva, 3, esittelee monsteriauton ja kaivurin, jotka hän on värittänyt perusteellisesti. Lapset ovat tässä työssä parasta eikä tätä työtä jaksa tehdä, jollei rakasta heitä, Pirjo Korpela sanoo. • Osa päiväkodeista on itsenäisiä ja osa toimii kristillisten koulujen yhteydessä. Pirjo Korpela kertoo, että haluaa lapsilleen ja lastenlapsilleen ennen kaikkea turvaa. – Meille on tärkeää, että kukaan ei jää näkymättömäksi. – Meillä on täällä päiväkodissa myös prinsessapukuja ja koruja. Sitä toivovat myös Kullannupussa hoidossa olevien lasten vanhemmat jälkikasvulleen. Raamatun kertomuksista puhutaan aamupiirissä kerran viikossa. ” Mä en halua laulaa niitä Jeesus-lauluja tänään. Ruokapöytää koristavat elävät neilikat. Aamuhetken päätteeksi lauletaan laulu Jumala katsoo lempeästi pientä linnunpoikaa. Huomaamme, kohtaamme, näemme ja kuulemme jokaisen lapsen ja vanhemman. Hilma piirtää mielellään puita, oravia, lintuja ja prinsessoja. Lähde: Kristillisten koulujen ja päiväkotien liitto ry Pihaleikit riemastuttavat säällä kuin säällä. Lapset saavat valita kuvan ja kertoa sen avulla, millainen mieli heillä juuri nyt on, miltä heistä tuntuu, Nöpö sanoo. Jokainen halukas saa lisätä vuorollaan palikoita. Kaikki lapset saavat tulla Jeesuksen luokse, ihan lähelle häntä, aamupiirissä kerrotaan. Kun ruoka alkaa tuoksua, kerätään lelut, luetaan yhteen ääneen ruokarukous ja käydään pesemässä kädet. Kristillisyys on arjen punainen lanka, joka näkyy paitsi hartaushetkissä myös arjen iloissa ja murheissa. Ruokarukouksen jälkeen muusi ja makkara maistuvat. Tuuttilan mukaan tärkeintä työssä on lasten kuunteleminen ja pysähtyminen hetkeen, vaikka lapsi ei osaisi vielä edes puhua. Kaunis kivirakennus on maalattu ja tapetoitu sisältä hempein värisävyin. Jeesus kuitenkin sanoi, että antakaa lasten tulla. Sitten hän kertoo, kuinka Jeesus tuli ihan lähelle lapsia ja siunasi jokaista. – Meillä on laatikossa kuvia, joiden kasvoilla on erilaisia ilmeitä. Päiväkodin muiksi tärkeiksi arvoiksi Korpela nimeää kauneuden, luovuuden, lapsilähtöisyyden, yhteisöllisyyden, kohtaamisen kulttuurin ja kestävän kehityksen. Tämän vuoksi myös muut lapset ovat alkaneet sanoa päiväkodin johtajaa mummaksi. Aamupiirin jälkeen 2,5-vuotias Valentina kertoo, että hän tykkää yksisarvisesta laamasta ja tuo sen aina lelupäivänä päiväkotiin. 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Perään lauletaan vielä pomppimislaulu, joka villitsee joukon. Tuemme, rohkaisemme ja rakastamme. – On ollut ihanaa saada lapset päiväkotiin, jossa johtajakin rukoilee, Aaron ja Veeran äiti Ruth Järvinen sanoo. – Se on meidän kaikkien yhteinen rakennus, Helena Janatuinen eli Nöpö vastaa. Useissa annetaan myös maksutonta esiopetusta. Kristilliset päiväkodit Suomessa • Suomessa on noin 30 kristillistä päiväkotia. Piirrellessä lapset innostuvat haastattelemaan toimittajaa ja valokuvaajaa. Tuuttila suorittaa parhaillaan pienten puolella työssä oppimisen jaksoa. • Päiväkodit tekevät yhteistyötä paikallisten varhaiskasvatuksen viranomaisten kanssa. – Aluksi jännitin tosi paljon, mutta tänne on joka aamu kiva tulla. Nöpö vie Jeesuksen luokse pahvihahmoja, mainiten vuorollaan jokaisen lapsen nimen. Muina aamuina harjoitellaan värejä, puhutaan kaveritaidoista, luetaan satuja, lauletaan tai opetellaan tunnetaitoja. ” Meillä on täällä päiväkodissa myös prinsessapukuja ja koruja. – Pienikin lapsi osaa kommunikoida ilmein ja elein. Muutkin levolta heränneet lapset piirtävät vihkoihinsa. Lapset osallistuvat laulamiseen innokkaasti, vaikka kaikki eivät vielä osaa edes puhua. Pinkki puku on paras. Sitten siirrytään samassa tilassa oleviin ruokapöytiin nauttimaan makkaraa, salaattia ja perunamuusia. Pienten puolen tilat sijaitsevat vanhassa ruumis huoneessa. Päiväkodin johtaja painottaa, että päiväkodissa saa myös itkeä. Sitten lapset ryhtyvät rakentamaan kaupunkia Jeesukselle. Hän kaipaa aikuisen huomiota ja aikaa. • Päiväkodit toimivat yleensä yhteiskristilliseltä pohjata painottaen sitä, mikä kristittyjä yhdistää. – Tykkään myös vadelmista ja mehusta
Kesto 1t 21min. Rovasti Minna Tuominen, Porvoo To 22.9. Seurakuntapastori Tuomas Meurman, Lapua Ti 20.9. EMILIA KARHU Trauma-sarja on katsottavissa Yle Areenassa. Anderssén kertoi tunteneensa syvää häpeää, kun muiden elämä näytti niin helpolta ja sujuvalta. Se ei liene ainoa totuus kouluista, mutta perehtymisen arvoinen puheenvuoro se on. Sinä, jota koulumaailman todellisuus kiinnostaa: avaa tämä kirja ja lue. Uudistamisen ja muuttamisen hullunmylly on jatkuvaa. Potentiaalisena hengenpelastajana on nyt Diakonissalaitos – ja jälleen myös suurin inhimillinen voima eli naisen rakkaus. Kuvassa vähäpuheiset työtoverit (Jussi Vatanen, Janne Hyytiäinen) ja taustalla musisoivat Maustetytöt. 480 sivua. Holappa menettää toistuvasti työnsä ja asuntonsa juopottelun takia, eikä Ansakaan kestä katsella sitä. Kuolleet lehdet sai Cannesissa myös tuomariston palkinnon. Syyllisiäkin kirjassa etsitään. Hiljaisella huumorilla ladattu Kuolleet lehdet viittaakin kahteen edelliseen. Miten tässä näin kävi. Onko tässä kyllin perusteluita antaa sydämeenkäyvälle työlle mahdollisuus. Jaksoissa käsitellään vaikeaa aihetta koskettavasti, rehellisesti ja kunnioittavasti. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia Ke 21.9. Surunauha ry:n vertaistukiviikonloppu oli Johannalle käänteen tekevä oman surun käsitteyssä. Katsojana tajusin, miten tärkeää on kirjoittaa sosiaaliseen mediaan myös niinä päivinä, kun elämä ei suju, ja luoda julkisesti inhimillisyyden kulttuuria, jossa on säröjä. Kirjeenvaihdossa kulkevat mukana myös molempien kirjoittajien vuodenkierron ja oman elämän muut asiat. Pastori Tuukka Rantanen, Ortodoksinen kirkko, Oulu Ma 19.9. ” Suomalainen koulu on jonkinlaisessa syöksykierteessä. La 16.9. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020) Ti 20.9. klo 15 Ohjelmaa uskonnoista ja katsomuksista Jumalanpalvelukset Sunnuntai 17.9. Musiikista vastaa Anne Nørdstin yhtye. | Kuva: Malla Haukkanen Johanna Kosonen kantoi pikkuveljestään Joonaksesta huolta koko tämän elämän ajan. Hengeltään uutukainen muistuttaa kuitenkin eritoten Kaurismäen koskettavimpia mestariteoksia Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Kauas pilvet karkaavat (1996). Anderssén sai itsemurhayrityksensä vuoksi kolmen vuoden ehdottoman vankilatuomion, mikä tuntui erikoiselta. TV1 klo 10 Yhteispohjoismaalainen jumalanpalvelus Selin tanssifestivaaleilta Norjasta. Mutta miltä 2020-luvun koulu, opettaminen ja oppiminen näyttävät kahden kokeneet pedagogin näkökulmasta. Kirjoittajat osoittavat monin eri tavoin koulutyön nykyisiä ongelmakohtia. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Se on pienimuotoinen mutta emotionaalisella tasolla samaan huippusarjaan kuuluva, ehyt ja karuista kulisseistaan huolimatta kaunis tarina. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Helluntaikirkosta Keuruulta. Mies vailla menneisyyttä ( Markku Peltola) heräsi koomastaan kuin Lasarus, ja tuli Pelastusarmeijan upseerin ( Kati Outinen) pelastamaksi. Ruuvi kiristyy koko ajan. kulttuuri Romantiikkaa rähjäisissä oloissa elokuva | Aki Kaurismäki antaa maan hiljaisille jälleen uuden mahdollisuuden selvitä solidaarisuuden ja rakkauden voimalla – tai hukata loputkin onnen eväät. Sarjan viimeisessä osassa itsemurhaa nuorina yrittäneet kaverukset Rasmus Anderssén ja Jimmy Nylund käyvät läpi omia tarinoitaan. Saarna piispa emeritus Tor Singsaas, liturgi Birgitte Bentzrød, avustajina Paul Skuland ja Trygve Magelssen. Radio1 klo 10 Muskarimessu Olarin kappelista Espoosta. Kaikki ovat joskus käyneet jotakin koulua ja siksi useimmilla on siitä jokin mielipide. Kirjaa lukiessa tulee ajoittain kylmäävä olo. Kuolleet lehdet on elämänmyönteinen ja liki kristillisen toiveikas karun ulkokuorensa alla. Vaikka sarjan teema on todella raskas, jää katsojalle lopulta tunne, että ihmisen kyky jollain tavoin selviytyä mahdottomistakin tilanteista on hämmästyttävä. Kaurismäki on kutsunut Kuolleita lehtiä työläistrilogiansa nel| radio ja tv | jänneksi osaksi, ja yhtymäkohtia onkin Varjoja paratiisissa -elokuvaan (1986). Tosiasiassa Kaurismäki on, sille päälle sattuessaan, varsinainen romantikko, joka valaa vaikeuksien keskellä toivoa ja lohtua, jopa uudelleen alkamisen armon ja rakkauden sanomaa. | Kuva: Productum/Yle Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa-lehti on luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti. Lisäksi 669 kansainvälistä kriitikkoa äänesti sille Vuoden parhaan elokuvan Fipresci-palkinnon. Kuolleiden lehtien kehykset sopivat kieltämättä kaavaan tragikoomisine rakkaustarinoineen, jolle Maustetyttöjen äärimelankolinen musiikki ja radiosta kuuluvat kurjat Ukraina -uutiset sopivat taustaksi. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski Pe 23.9. La 16.9. Hiekkapuhaltaja Holappa ( Jussi Vatanen) ja kaupassa hyllyjä täyttävä Ansa ( Alma Pöysti) ovat yksinäisiä sieluja, jotka tekevät arasti tuttavuutta ja ihastuvat toisiinsa karaokebaarissa. Seurakuntapastori Matti Hernesaho, Turku Pe 23.9. Merkityksellistä sisältöä Ilmoita Kotimaassa! Tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Liturgina ja saarnaajana kirkkoherra Antti Malinen. Kaurismäen draamojen katsoja ei voi kuitenkaan koskaan tietää, onko loppu onnellinen vai traaginen. Köyhien maan hiljaisten elämä ei etene hääppöisesti. Opettajien työtä ei kirjoittajien mukaan myöskään oikein tunneta ja koulumaailmaa koskevia päätöksiä tekevät usein ihmiset, jotka eivät ymmärrä kokonaisuutta. E nsisijaisesti hyvää mieltä elokuvista etsivälle ei ole ehkä helppo perustella, miksi mennä nauttimaan tästä mieltä kohottavasta kokemuksesta, joka on saanut nimensä Olavi Virran ikimuistoisesta Kuolleet lehdet -tulkinnasta. Kanttorina Päivi Hakomäki. Puhujana pastori Kenneth Karppinen | viikon kirja | Suomalaisen koulun kriisistä Minna Rytisalo, Tommi Kinnunen: Huokauksia luokasta. Siitä kertoo kahden opettajataustaisen kirjailijan, Minna Rytisalon ja Tommi Kinnusen vuoden kestänyt kirjeenvaihto, josta rakentuu uutuuskirja Huokauksia luokasta. JANNE VILLA Kuolleet lehdet. Mutta kyse lienee paljon perustavammista vitsauksista: ”Tuntuu kuin koko Suomi olisi väsynyt,” Kirjan lopussa Kinnunen esittää omat ”Wittenbergin teesinsä”, joista tässä mainittakoon esimerkiksi se, että ”Koulu ei ole korjaussarja”: se tarkoittaa, että koulun ratkaistavaksi ei voi sysätä kaikkea, missä yhteiskunta on epäonnistunut. Niitä ovat esimerkiksi liian suuret koulut ja ryhmäkoot, opetussuunnitelmien paisuminen tai ylioppilaskokeiden arvioimisen ”kremlinismi”. Pohdinnoissa todetaan opettajan työn lähtökohtainen ihanuus, mutta sitä varjostavat niin monet muut asiat, että koulujen todellisuus on usein jotakin muuta ja jaksaminen kovilla. Moni ongelma liittyy kirjan kirjoittajien mukaan myös opetushallitukseen, josta mätetään koulujen ja opettajien päälle jatkuvalla syötöllä uutta ja monenlaista lisätyötä vaativaa. WSOY 2023. Yhtenä ongelmana kirjoittajat pitävät opetuksen rahapulaa. Koska opetus on Suomessa ”monopolisoitu” yhteiskunnalle, opettajatyövoima ei voi myöskään karata yksityisiin kouluihin mahdollisten parempien olosuhteiden perässä. Monella on ohjaaja ja käsikirjoittaja Aki Kaurismäen estetiikasta käsitys, että esillä on lähinnä ankeita kohtaloita, lakonista sanailua ja vitsailua sekä tylyn tyyliteltyä retro-Suomen kuvastoa. 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. JUSSI RYTKÖNEN Itsemurha läheisen silmin | tv-sarja | Trauma-sarjan kolmas tuotantokausi kertoo suomalaisista, joiden läheinen on tehnyt itsemurhan. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki Horisontti su 17.9. Diakoni Katariina Ottosson, Turku Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Hienot näyttelijät, Cannesissa palkittua Alma-koiraa myöten, tavoittavat oikean tyylilajin. Veli teki lopulta itsemurhan hoitolaitoksessa. Ma 19.9. Kirjoittajien teemoja ovat monet opettajantyöhön ja kouluihin liittyvät arkirealistiset kysymykset. Chaplin-koira (Alma) symboloi kovaosaisten sitkeää toivoa, kuten Kauas pilvet karkaavat -teoksen lajitoverinsa – niin ikään työttömäksi jääneelle pariskunnalle. Pastori Emriikka Salonen, Helsinki. ” Kaurismäki on sille päälle sattuessaan varsinainen romantikko. Erityisopetukseen ei ole tarpeeksi resursseja. Ansa saa potkut kaupasta ja pääsee tiskaajaksi rähjäiseen pubiin, josta palkka jää tyystin saamatta. Holapan päässä on samanlainen kääre hänenkin vaivuttua koomaan. Suomalainen koulu, joka vielä joitakin vuosia sitten pärjäsi kansainvälisessä oppimistuloksien vertailussa hyvin, on jonkinlaisessa syöksykierteessä. Erityisen hurjalta tuntui Sari Finnen kohtalo, joka menetti molemmat lapsensa itsemurhalle 15 vuotiaina, neljän vuoden välein. Kirkkovaltuutettu Arto Nykänen, Hattula To 22.9. Ohjaus Aki Kaurismäki. Pastori Joonas Ratilainen, Ortodoksinen kirkko, Joensuu Ke 21.9. Lukija voi makustella asioita ja pohtia itsekin, mikä elämässä lopulta on tärkeää
– En voinut ketään ihmistä katsoa silmiin, Matti kertoi silloin. Miten voi joku, joka rakastaa, tehdä niin minulle. – Jos lapsi on saanut paljon rakkautta, niin Jumala saa hänessä jalansijan helposti, Matti tuumii ja tunnustaa, että hänessä jalansijan saaminen on kaikesta hengellisestä aktiivisuudesta huolimatta ollut vaikeaa. ”Olette saaneet paljon valita, mutta tätä ette saa, tämä annetaan teille”, Matti koki Jumalan sanovan hänelle. – Sillä oli aivan maaginen vaikutus. Rouvansa kanssa he ovat olleet aktiivisia Kansan Raamattuseuran toiminnassa, Tuomasmessussa ja vetäneet matkoja Israeliin. Jotain alkoi avautua, kun Matti luki Paavo Kettusen kirjaa Kuka minä todella olen. – Se oli ilmoitus nuorimmaisemme syntymästä, Matti uskoo. Kun on ollut kaltoin kohdeltu, tarvitsee Matin ymmärryksen mukaan myös konkreettista rakkautta. Hän keksi laittaa vauvan sängyn omansa viereen ja ojensi öisin kätensä pinnojen välistä silittelemään itkevää vauvaa niin ettei Tertun tarvinnut herätä. Mattia kuunnellessa mietin, että elämä on yhdenlainen tutkimusretki tai opintomatka. Hän sanoi, että jokainen lapsi ja ihminen ansaitsee silloin tällöin tipan sulaa hyvyyttä. Matti muistelee muuatta 1980-luvulla Suomessa vieraillutta amerikkalaista professoria. Elämän suuri rakkaus, Terttu, löytyi opettajien hengellisiltä päiviltä Torniosta. – Kun ihminen lähtee kotoa ilman rakkausakkujen täyttöä, itsetunto on ihan nolla, hän sanoo. Silti jotain Matilta on puuttunut. – Minä tulkitsen, että kun on niin monenlaisia tilanteita, itsestä pitäisi aina löytyä siihen tilanteeseen sopiva värin lämpö. K ännykän toisesta päästä kuuluu pitkästä aikaa tuttu ääni. Hänkin on jo 95-vuotias. 95-vuotiaalle Matille en voi sanoa ei. Mittasin verenpaineen, joka oli aivan alhaalla. Aikaa siihen löytämiseen voi kulua, kuten Matillakin. Siinä murtui ihmisarvo, kasvot menivät. Eläkkeellä jo pitkään ollut entinen luokanopettaja halusi vuosia asiaa mietittyään puhua kasvatuksesta ja kertoa, miten vitsan antaminen murtaa lapsen ja miten se mursi hänen elämänsä. kokeilemaan asioita. Jokainen ansaitsee silloin tällöin tipan sulaa hyvyyttä Kun eläkkeellä oleva opettaja Matti Kiiski soittaa ja haluaa puhua rakkauden merkityksestä, siitä on tehtävä juttu. Matti otti kiinni aidanseipäästä, mietti ” Kun ihminen lähtee kotoa ilman rakkausakkujen täyttöä, itsetunto on ihan nolla. Matti oli 40 vuotta kärsinyt korkeasta veren paineesta. ”Matista ei miestä tule ikinä”, tapasi Matin isä sanoa. Siksi he ajelehtivat. Toinen konkreettisen rakkauden kokemus on yli 50 vuoden takaa ja liittyy Kiiskien kolmesta pojasta nuorimpaan, Mikkoon. Matti kuvaa kotinsa ilmapiiriä henkisesti ja fyysisesti väkivaltaiseksi. Toinen kokemus on seitsemän vuoden takaa, kun Matti kävi jalkavaivojensa takia pyytämässä esirukousta karismaattiselta Healing Rooms -rukousklinikalta. Hän poimii Jari Sinkkoselta ajatuksen imeväisen vauvan harhailevista silmistä, jotka saavat kosketuksen äidin rakastavaan ilmeeseen. Matti oppi kasvattamaan lasta kurin sijasta rakkaudella. Äiti puolestaan kertoi iltaisin rukoilleensa, ettei pojasta vain tulisi rikollista. Se oli melkoisen rankkaa, sillä isän kuoltua hän palasi joka viikonloppu kotiin Tohmajärvelle maatilaa hoitamaan. Kun löytää olennaiset asiat ja rakkauden, voi olla elämäänsä tyytyväinen. Se ei satuttanut enää niin paljoa. Nyt hän saattoi jättää lääkkeet pois. Minussa syntyi jotain sellaista yhteyttä Jumalaan, jota ei ennen ollut. Nyt Matin rakkausakku on 95-vuotiaana yllättäen täyttynyt. Sen vuoksi hänellä ilmeni murrosiässä sydänkipuja ja rinnassa tuntui möykky, joka ei hellittänyt vuosienkaan mittaan. Vitsaa oli tullut ja lujaa tilanteessa, jonka pieni Matti koki epäoikeudenmukaisena. Minä olen löytänyt Jumalan rakkauden, ääni sanoo ja ehdottaa, että tehtäisiin juttu. – Minä olen löytänyt Jumalan rakkauden. Pariskunta on ollut naimisissa 65 vuotta. Kotoa lähtiessään Matilta sellainen tunto puuttui ja sitä hän on hakenut aina tähän asti. Sitä Matti jäi miettimään. Itku loppui. Matin hengellistä elämää siivittää ajatus sirkasta, jonka Jumala on pannut sydämeen. Lääkäri lähetti vielä lääketarkkailijan Kiiskien kotiin seuraamaan tilannetta. Hän päätyi opiskelemaan opettajaksi Joensuun opettajankoulutuslaitoksessa. Niissä on viittauksia itsetuntemusja kasvatusaiheisiin kirjoihin, joita hän lukee paljon. Se vaikutti myös oppimiseen koulussa. Kun nuorin syntyi, Terttu ojensi vauvan Matille hoidettavaksi. Matti Kiiski kotipuutarhassaan alkukesän kauniina päivänä. Aloin ottaa täydestä sen, että hän rakastaa myös minua. – Opettajien raamattupiirissä oli joskus sellainen yksinäinen naisihminen, joka ymmärsi lasten rakastamisen päälle. Matin omaan elämään löytyi lämpimämpää väriä, kun hän neljännellä luokalla ollessaan tuli uskoon. Tapasimme Matin kanssa viimeksi kymmenisen vuotta sitten. – Tunsin pienen nipistyksen polvessani, en muuta. Jollain tavalla uskoontulo auttoi Mattia nousemaan myös kodin ilmapiirin yläpuolelle. Varsinkin siinä tapauksessa, että lapsi on jäänyt ilman rakkautta ja huomiota, hän ei oikein ymmärrä sitä, miten voisi joku rakastaa. Tämä oli puhunut lämmönsäteistä, erivärisistä lämpimistä tunteista, jollaisia pitäisi olla, kun kasvatetaan lapsia tai ylipäätään ollaan tekemisissä ihmisten kanssa. Nuorten rakkausakut ovat tyhjiä. Matti oppi parhaiten, kun joku opetti häntä vieressä. – Kun sirkka sydämessä sanoo…, Matti lausahtaa tämän tästä. Se taas on aivan välttämätön jumalasuhteen rakentamiselle. – Myöhemmin käsialaani tutkinut grafologi Leo Pennanen kirjoitti minulle, että uskoontulo oli terapoinut minua suuresti. Toinen ajatus tuli Henri Nouwenilta, joka painottaa, että ihmisen pitäisi ymmärtää olevansa rakastettu oikein Korkeimman taholta. Kotona pitäisi Matin mukaan olla kaikesta roiskeesta ja ruuhkavuosista huolimatta niin positiivinen henki jatkuvasti, että lapset voisivat olla avoimia ja ongelmista voitaisiin keskustella. Siis vähän niin kuin Samu Sirkka, joka kulkee Pinokkion mukana omatuntona. Siitä alkaa itsetunnon rakentaminen. Mutta seuraavina päivinä minun piti ottaa seinistä tukia. – Olkoon päiväsi suotuisa, Matti Kiiski tapaa toivottaa ihmisille tapaamisen lopuksi, koska hänen mielestään sellaista toivotusta kaikki kaipaavat. – Vauva ajattelee, että minä sain tuon ilmeen äidissä aikaan, kyllä minä olen aikamoinen. Omakotitalossaan Kotkassa Matti on ottanut esille muistiinpanonsa. Se tapahtui koulusta kotiin tullessa veräjän luona. – Täällä on ystäväsi Matti Kiiski. Se oli ollut yksi syy miksi hänen oli täytynyt jäädä eläkkeelle. – Siinä painotettiin sitä, kuinka Jumala rakastaa, mutta ihminen ei tunne sitä rakkautta. Sirkka tuntuu ajaneen Matin tutkimaan ja TEKSTI & KUVA | FREIJA ÖZCAN haastattelu 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. – Vein sen pesulle, eikä se valittanut yhtään, Matti muistelee. – Rupesin ymmärtämään, että se on sittenkin totta minunkin kohdallani, vaikka olen ihan kaltoin kasvatettu. elämistä ja kuolemista ja päätti tehdä parannuksen. Siitä Matin mielestä on kyse katujengeissä, joista mediassa nyt paljon puhutaan. – Rupesin ajattelemaan, että minähän olen sitä saanutkin, Matti toteaa ja kertoo kaksi kokemustaan. Vanhempien poikiensa kanssa Matti koki kasvattajana olleensa avuton ja liian ankarakin. Voisi sanoa, että vastoin isän luuloja Matista tuli aikamoinen mies
Mikä Mietteissä ärsyttää. ” Kirkon tulevaisuus on avoimuudessa ja universaaliudessa, ei lahkolaisuudessa. Vaikka Pascalia, ja erityisesti hänen vedonlyöntiteoriaansa on kritisoitu, näkyvät hänen ajattelunsa jäljet moniaalla aina ranskalaisista uuden aallon elokuvista moderniin teologiaan. Vielä enemmän kuin teki, Pascal suunnitteli tekevänsä. Itävaltalaisen kultturifilosofin Egon Friedellin mukaan Pascal oli ”aikakautensa uudenaikaisin ja kristillisin henki”, jonka rinnalla ”[ René] Descartes näyttää pelkältä laskutaiturilta”. Toisenlaista ihmiskuvaa edustanut Voltaire ei Pascalin nöyränahdistunutta eetosta kestänyt ja kirjoitti kuuluisan reunahuomion: ”Oikeata sairaan laverrusta”. Pascal teki kokeen kahden elohopealla täytetyn lasiputken kanssa. Kirkon tulevaisuus on avoimuudessa ja universaaliudessa, ei lahkolaisuudessa. teologia Kyllin valoisaa niille, jotka toivovat näkevänsä ajattelija | Historian mielenkiintoisimpiin uskonnollisiin ajattelijoihin lukeutuvan Blaise Pascalin syntymästä tuli tänä vuonna 400 vuotta. Kirkkaan ajattelun vaatimuksesta ponnistaa Pascalinkin teologia. Samalla todellinen usko on kuitenkin aina jotain muuta kuin todistuksen ja varmuuden varaan rakentuvaa. Friedrich Nietzsche näki Pascalin varoittavana esimerkkinä kristinuskon haitallisesta vaikutuksesta, minkä johdosta ”väkevät tuhoutuvat liialliseen itsensä halveksimiseen”. ”Ottakaa muutokset vastaan vailla pahuuden pelkoa” JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Kolmantena neuvonaan ekumeeninen patriarkka mainitsi nuoren sukupolven tukemisen: ”On löydettävä tapoja, joilla otamme nuoret miehet ja naiset mukaan kaikkiin kirkon elämän, hallinnon ja palvelun muotoihin.” Viisaita sanoja. Ekumeeninen patriarkka huomautti myös, että Suomen ortodoksinen kirkko oli ensimmäinen kirkko, joka Venäjän hyökättyä Ukrainaan viime vuonna esitti asiasta vastalauseensa. Toisaalta kaikki käy järkeen ja on perusteltavissa eikä ole ”mahdollista uskoa järkiperäisesti että ihmeitä ei tapahdu”. Blaise Pascal (1623– 1662) oli ranskalainen matemaatikko, fyysikko ja uskonnollinen filosofi. Ranskassa 1600-luvulla vaikuttanut ”herätysliike” halusi ”puhdistaa teologian” syyttäen sumentumisesta skolastikkoja ja jesuiittojen vaikutusvaltaa. Kerrotaanpa hänen auttaneen köyhiäkin yli varojensa ja voimiensa. Jo 12-vuotiaana hän syventyi Eukleideen Alkeisiin, 16-vuotiaana julkaisi tutkielman kartioleikkauksista ja 18-vuotiaana kehitti mekaanisen laskukoneen, jota jotkut pitävät tiennäyttäjänä tietokoneille. Historian suurten romantisoitujen ”kääntymyskuvausten” rinnalle nousevasta hetkestä tiedetään vähän, mutta kokemuksen väkevyys ei jää epäselväksi. Todistus on aina ihmisestä ja usko puolestaan ”Jumalan lahja”. Bertrand Russell ei puolestaan kelpuuttanut Pascalia lainkaan Länsimaisen filosofian historiaansa. Matematiikka sai kuitenkin väistyä. Pascalin ajattelua summatessa jansenistit ansaitsevat tulla mainituiksi. Suhde kristinuskon älylliseen puolustamiseen on viehättävän kompleksinen. ” Rehellisyys rakentuu kuitenkin jännitteelle: on olemassa sekä sydämen että järjen uskoa. Rehellisyys rakentuu kuitenkin jännitteelle: on olemassa sekä sydämen että järjen uskoa. NIILO RANTALA S uomessa kuluneella viikolla vieraillut Konstantinopolin ekumeeninen patriarkka Bartolomeos juhlisti käynnillään satavuotisjuhlavuottaan viettävää Suomen ortodoksista kirkkoa. Vallitsevassa maailmantilanteessa näyttää siltä, että ekumeenisesti ja poliittisestikin Suomen ortodoksinen kirkko on Bosporinsalmelta katsottuna kokoaan suurempi kirkko. Mutta miten kirkko ottaa patriarkan syöttämistä palloista kopin. Uskosta on todistettava niin, että saadaan ”hyvät toivomaan sen olevan totta” ja ”sen jälkeen näytettävä että on”. Tuliyöstä kirjoittamaansa tekstiä hän kantoi talismaanin tavoin mukanaan kuolemaansa asti. Perhepiiriin mahtui niin sanan, luonnontieteen kuin teologiankin taitajia. Ehkä kylmän järjen ja sydämen uskon jännite tiivistyy Mietteiden toteamuksessa: ”Niin pitkä matka Jumalan tuntemisesta Jumalan rakastamiseen”. Silti Pascal jahtaa uskoa järjellään. Paljon tiivistyy Pascalin lauseeseen ”ihminen on vain heikko ruoko, mutta ajatteleva ruoko”. Ensimmäisen taustalla ovat patriarkan mukaan viestinnän, teknologian ja erikseen mainittuna tekoälyn kehitys ja niistä seuraavat tosiasiat kirkolle. Muutokset ovat kuitenkin kirkolle mahdollisuus: ”Pysykää avoimina maailmalle ympärillänne ja ottakaa muutokset vastaan luottaen Herraan, vailla pahuuden pelkoa.” Inklusiivisuudella Bartolomeos viittasi siihen, että monenlaisten nykyongelmien keskellä kirkon kutsumus on olla toivon ja pelastuksen majakka kaikille kansoille, heidän uskontoonsa, rotuunsa, kulttuurinsa tai sukupuoleensa katsomatta. Jos siis yrittää uskoa ja tietoisesti valitsee Jumalaan uskomisen, palkinto on äärettömän suuri. Jos puolestaan koko kysymyksenasettelu osoittautuu virheelliseksi, tappiotakaan ei varsinaisesti ole luvassa. Sama kunnianhimo, jonka nuorukainen oli kohdistanut luonnontieteisiin, suuntautui nyt erityisesti uskonnonfilosofisiin pohdintoihin. Vierailunsa aikana ekumeeninen patriarkka Bartolomeos tapasi Suomen ortodoksisen kirkon eri edustajien ja seurakuntalaisten lisäksi uskontojohtajia, Kreikan ja Turkin suurlähettiläät sekä tasavallan presidentti Sauli Niinistön. Mietteissään hän kuvaa yön aiheuttamia muutoksia uhmakkaasti – jo joutaa ”unohduksin maailma ja kaikki paitsi Jumala”. | Kuva: iStockphoto Hydrostaattiseen paineeseen liittyviä tutkimuksia julkaistiin Pascalin kuoleman jälkeen. Mutta miten nuoresta nerosta tuli keskiaikaista pyhimystarinaa todeksi elävä, Friedelliä lainaten ”hysteerinen uskonnollinen henkilö”. J os kuoleman jälkeen ihmistä todella odottaa kaksi vaihtoehtoa: pelastus tai kadotus, niin eikö kannattaisi ”pelata varman päälle” ja yrittää päästä pelastettujen joukkoon. Edessä on ”kieltäymys, täysi ja ihana”. Pascalien perhekunta otti askeleen hengellisempää elämänmuotoa kohti ja sisar Jacqueline siirtyi jopa nunnaksi PortRoyalin luostariin. Pascal kasvoi jansenistien vaikutuspiirissä, joskin viimeisinä vuosinaan erkani liikkeestä. Hän oli sekä uuden ajan tiedemies ja tinkimätön luonnontieteilijä että ”puhtaamman, korkeamman ja epätodellisemman maailman airut”. Heikosta terveydestä kärsinyt Pascal näki kurjuuden kokemisen ehtona Kristuksen tuntemiselle ja Friedellin mukaan ”kiitti Jumalaa sairauksistaan”. Pian Pascal koki itsekin jotain mystistä, niin kutsutun ”tuliyön elämyksen”. Pascal kasvoi älyllisesti ja hengellisesti ravinteikkaalla maaperällä. Jo Friedell hahmottaa Pascalin hahmossa nykynäkökulmasta käsin yllättävän ristiriidan. Ne patriarkka tiivisti kolmeen eri ”henkeen”. Summaksi jää jännite: Jumala ei anna varmuutta itsestään, sillä silloin ”häneen uskominen ei olisi millään tavoin arvokasta”, mutta kuitenkin ”on kyllin valoisaa niille, jotka vain toivovat näkevänsä”. Suomen ortodoksiselle kirkolle Bartolomeos antoi puheessaan myös isällisiä ohjeita ja hengellisiä kehotuksia, ajatellen kirkon lähtöä seuraavalle sadan vuoden matkalle. Mietteissä toistuu syvällinen käsitys ihmisen osasta: totuuden etsiminen vailla lopullista varmuutta ja löytämisen iloa. Hänen löytönsä ilmanpaineen tutkimisen saralla kaikuvat yhä hänen jälkeensä nimetyssä ilmanpaineen yksikössä pascal. Ajattelussa on kaksi tapaa olla kohtuuton – ”suljetaan pois järki, suvaitaan vain järkeä”. Suomesta ekumeeninen patriarkka jatkoi tiistaina matkaansa Viron apostolisen ortodoksisen kirkon satavuotisjuhliin. Siitäkin syystä satavuotista autonomiaansa juhlistava kirkko otti vastaan korkean vieraansa mielenkiintoisena aikana. Todistuksia Jumalasta ”voi olla, mutta se ei ole varmaa”. Tälle matkalle Pascalin mietteet yhä kulkijaa kutsuvat. Miettei| kolumni | tä -teoksen suomentanut Martti Anhava kirjoittaa esipuheessaan, että ennen kaikkea Pascal ”oivalsi ja kehitteli viemättä loppuun”. Hydrostaattinen paine tarkoittaa vedessä ja muissa nesteissä vallitsevan nesteen oman painovoiman aiheuttamaa painetta. Pascal halusi antautua Jumalalle totuutta etsien. Tavoitteena oli Augustinuksen lopullinen voitto Pelagiuksesta, erityisesti piilopelagiolaisuudesta, jota valtavirtateologian nähtiin edustavan. Ne ovat avoimuuden, inklusiivisuuden ja nuoruuden henki. Tällä vedonlyöntiteorialla uskon kannattavuutta perusteli ranskalainen monilahjakkuus Blaise Pascal (1623–1662), joka tahtoi olla kolmea: ”matemaatikko, skep tikko ja uskovainen kristitty”. Lauantaina Helsingin Uspenskin katedraalissa pitämässään puheessa Bartolomeos tervehti Suomen ortodoksista kirkkoa mielihyvää, rohkaisua ja erilaisia arvostavia kehuja uhkuvalla puheenparrella. Korkea-arvoinen vieraileva kirkonjohtaja muistutti, että monissa maissa kirkko on valtiovallan kanssa vaikeuksissa, mutta Suomessa Suomen ortodoksinen kirkko on oppinut tavan toimia ja luoda suhteita valtiovaltaan kokonaisvaltaisella ja arvokkaalla tavalla. | Kuva: iStockphoto 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Kristuksen puheissa häntä puhuttelee ”selkeyden ja luonnollisuuden yhdistelmä”, mitä kohti kirjoittajan on kasvettava
Tunnelma on aina juhlava ja kunnioittava. Siitä jäi hyvät muistot. Ilman ruokaa ei pysy elossa, mutta suhde Jumalaan kantaa vaivojen läpi tässä elämässä ja täältä ikuisuuteen. Pusulaan muutimme Espoosta vuonna 2006. sunnuntai helluntaista | Sisimmän hiljainen ymmärrys FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja on Kotimaan päätoimittaja. . Martalla oli kädet täynnä työtä vieraita palvellessaan, ja siksi hän tuli sanomaan: ”Herra, etkö lainkaan välitä siitä, että sisareni jättää kaikki työt minun tehtäväkseni. Luukkaan evankeliumi 10:38–42 Jeesus vaelsi eteenpäin opetuslastensa kanssa ja tuli erääseen kylään. Ystävällisyys ja toisten huomioonottaminen ovat olennainen osa kristinuskoa ja kaikkea elämää. Poikamme Otto oli noin 5-vuotias. Siellä muuan nainen, jonka nimi oli Martta, otti hänet vieraakseen. Minut on kastettu Tampereen tuomiokirkossa ja siellä meidät myös vihittiin mieheni Markuksen kanssa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Varmaankin hänellä oli apulaisia. Kauhean paljon emme sisaruksista tiedä. Tämä asettui istumaan Herran jalkojen juureen ja kuunteli hänen puhettaan. Kirkossa on 750 istumapaikkaa. Paikallinen kanttori kyseli minua keikoille jo ennen kuin muuttokuorma saatiin perille. Näen Pusulan kirkon ja sen kauniin paanukattoisen kellotapulin ikkunasta joka päivä. Maria on valinnut hyvän osan, eikä sitä oteta häneltä pois.” ensi pyhänä 16. pyhä ” Martta, Martta, moninaisista sinä huolehdit.” Siinäpä vanhemmasta raamatunkäännöksestä käyttöön jäänyt lause, jonka moni nainen on aikojen kuluessa kuullut. Kolehti kerätään kirkolliseen työhön suomalaisten parissa ulkomailla ja kansainväliseen diakoniaan Suomen satamissa Suomen Merimieskirkon kautta. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Tai sitten toisinaan puhujan oma ego. 4:10–14, Luuk. Aate ja usko on ollut tärkeämpi leipää. Kohta korostaa sitä, että naiset eivät ole vain evankeliuminjulistajien palvelijoita, sivustakatsojia vaan heillä on oma suhteensa Kaikkeuden Luojaan ja se on hyvä osa. Urkurakentamo Virtanen entisöi ne vuonna 1999. Sellainen hiljainen, sanaton ymmärrys varmastikin lohdutti Jeesusta. Sekin järkytti paikallaolijoita. Kun katson nykyisen kotikirkkoni Pusulan kirkon alttari seinää, mieleeni tulee aina Tampereen tuomiokirkon kuuluisa alttarifresko. Toisin kuin opetuslapset, Maria jotenkin ymmärsi mitä oli tulossa ja jätti näin hyvästit Mestarilleen. ”Vain yksi on tarpeen”, sanoo Jeesus, vaikka käytännössä hänellekin varmasti Martan ruoat kelpasivat. Kotimme on vanha funkkisosuuskauppa Pusulan kirkon vieressä. Tässä mielessä voisi olettaa, ettei Martta ihan yksin ruokaa valmistellut vierailleen. Puisen kirkon suunnitteli Carl Ludvig Engel ja se valmistui vuonna 1838. Yhteisöllisyys on tärkeää kirkossa ja seurakuntatyössä. Tärkeintä on se, mitä ihmisen sisimmässä tapahtuu. Liturginen väri on vihreä. Olisi ihanaa, jos seurakunnan työntekijät voisivat yhä asua seurakuntalaistensa keskellä kuten ennen oli tapana. Saattoipa olla niinkin, että sisar Martan mielestä käyttäytyi huonosti, naiselle sopimattomalla tavalla istuessaan toimettomana Jeesuksen jalkojen juuressa kuuntelemassa tämän puhetta. | 16. Hän nostaa evankeliumissaan naisten roolia esiin ja samalla myös naisten tunnetiloja. Huumorilla ajattelimme, että kauppakeskuksessa pitää olla myös kahvio. Kuten juuri tässä kohdassa, jossa Maria ilmeisen lumoutuneena kuuntelee Jeesuksen puhetta. EMILIA KARHU Kanttori ja kyläkauppias Hannele Solala, 52, kehuu Pusulan kirkon urkuja upeaäänisiksi. 46:11, 1. Pusulan kirkko on Lohjan seurakunnan Pusulan alueseurakunnan pääkirkko. 10:38–42. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Kirkkaasti lapsenäänellä Hannele Solala K asvoin Tampereella, jossa kotikirkkoni oli Aleksanterin kirkko. | Kuvat: Emilia Karhu Pusulan kirkko . 55:23, Ps. Kun. Veteraanin ilta huutoa laulaessa kostuu silmä usein kuorolaisillakin. Enää en ehdi tehdä kanttorin sijaisuuksia, mutta johdan yhä Nummi-Pusulan Mieslaulajia ja kuoron kanssa esiinnymme kirkossa usein. Myynnissä on esimerkiksi lähiruokaa, leluja, eläintarvikkeita, paperitarvikkeita ja kosmetiikkaa. Mietimme usein, että saisipa Pusulasta ostaa erilaisia arjen tarvikkeita. ” Veteraanin iltahuutoa laulaessa kostuu silmä usein kuorolaisillakin. Valmistuin kanttoriksi vuonna 1999 odottaessani esikoistamme Idaa. Tärkeintä on kuulla Jumalan puhe ja tulla suhteeseen hänen kanssaan. Tein viransijaisuuksia useissa seurakunnissa. Pian huomasimme, että se on erityisen suosittu. Leivomme kakut ja piirakat ja valmistamme keittolounaan alusta alkaen itse. Hän näki kuitenkin tilanteessa priorisoinnin paikan. ”Vain yksi on tarpeen”, se jatkuu nykykäännöksen mukaan. Sano hänelle, että hän auttaisi minua.” Mutta Herra vastasi: ”Martta, Martta, sinä huolehdit ja hätäilet niin monista asioista. Noin 10 vuotta sitten päätimme perustaa Ison Omenan innoittamana kotitalomme alakertaan pikkuOmenan. Johanneksen evankeliumin luku 12 kertoo toisesta ateriasta, jolla Martta taas palveli Jeesusta ja opetuslapsia. Omien konserttien ja paikkakunnan kuorojen yhteiskonserttien lisäksi olemme esiintyneet veteraanien hautajaisissa. Nainen on jäänyt yksin huolensa kanssa. Mieleeni on jäänyt lähtemättömästi eräs Kauneimmat joululaulut -tilaisuus Pusulan kirkossa vuosia sitten. Tekstit: Ps. Hän nousi seisomaan penkille ja päästeli kappaleen täysin palkein kirkkaalla lapsenäänellään. 86:1,3–7, Ps. Pneumaattiset urut valmisti Kangasalan Urkutehdas vuonna 1932. Pusulan kirkko on todella korkea ja siellä on loistava akustiikka. Voisin kuvitella, että menneinä aikoina niin on sanonut moni matkapuhuja ja saarnamies rouvalleen, joka on valittanut leivän puutetta. Sellaista ymmärrystä kannattaa viljellä omassa sisimmässään, oli nainen tai mies. Kun hänen lapsensa olivat pieniä, he lähtivät mielellään kirkkoon leikkimään ja piirtelemään, kun äiti harjoitteli. Maria sen sijaan otti kallista voidetta ja voiteli Jeesuksen jalat. Eihän toimetonta naista kukaan vaimokseen tahtonut. Oltiin pääsiäisen ja Jeesuksen ristinkuoleman alla. Tätä tukevat myös Johanneksen evankeliumin katkelmat, joissa Maria vuodattaa kallista nardusvoidetta Jeesuksen jaloille ja Lasarus haudataan kalliohautaan, jollaisia vauraimmilla suvuilla oli. Martalla oli sisar, Maria. Ihmisten kohtaaminen on työn suola myös kauppiaana. Vain yksi on tarpeen. 17:1, 8–16, Fil. Ei se aina ole istunut ihan yhteisön sopivaisuussääntöihin, mutta sekään ei ole niin tärkeää. Varsin vauraita sisarusten on arveltu olleen päätellen siitä, että Martta kutsui kotiinsa syötettäväksi Jeesuksen mukana ison joukon opetuslapsia. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jumalan huolenpito”. Kirkko sijaitsee keskellä Pusulaa. Olivatko he naimattomia tai ehkä leskiä. Aloin soittaa pianoa 8-vuotiaana ja tein yläasteella TET-harjoittelun kanttorin opissa. Laulamme rehdisti ja voimallisesti kaksiäänisiä sovituksia. Evankelista Luukas toki tunnetaan myös ”naisten evankelistana”. Viimeisenä laulettiin Maa on niin kaunis. Isäni toimi siellä pappina ja kirkkoherrana yli 30 vuotta. Luukkaan evankeliumi kertoo Jeesuksen ilmeisesti ensimmäisestä vierailusta Martan ja Marian kotiin. Esiinnymme kuoron kanssa myös itsenäisyyspäivän jumalanpalveluksissa
Kansanlähetys ry etsii palvelukseensa työntekijää Hakuaika päättyy 30.9. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Klo 10 sanajumalanpalvelus, saarna metropoliitta Ambrosius, liturgi kirkkoherra Mika Kyytinen, kanttori Risto Raikaslehto, Capotela-kuoro. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Ei muistamisia, kolehdit lähetystyöhön Israelissa. Lisätietoja www.phkl.fi/avoimet-tyopaikat Ranuan seurakunnassa on avoinna KANTTORIN VIRANSIJAISUUS (TVR 502) 9.10.2023–1.9.2024. Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä on haettavana 2.10.2023 mennessä YLIPUUTARHURIN VIRKA Julistetaan haettavaksi KUOPION HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut Kajaanin seurakunnan I kappalaisen viran haettavaksi. kaplanen i Nykarleby församling 1.9.23–29.2.24, Pia Kummel-Myrskog som församlingspastor i Johannes församling 1.9.23–31.3.24. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Syyskuun tarjous Tilaajalahjana yksi Askel-lehti Koodi: KT4KK35/23 Tilaus on määräaikainen. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Puhuvat lehtorit Jari Koskela, Ilkka Vakkuri, Teemu Keskisarja, Kanttori Heikki Havi, nuoriseuran soittokunta. Sen jälkeen Nuorisoseuran talolla lohikeitto ja täytekakkukahvit ja sitten noin klo 12.30 seurat kirkossa. Eikö lehti tullut perille perjantaina. Hakuaika on 8.9.2023– 9.10.2023 klo 15.00 . Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Kankaanpään kirkkoon. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 | hiippakuntauutisia | Eikö lehti tullut perille perjantaina. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Matias Koponen Varpaisjärven avoinna olevan kirkkoherran viran hoitajaksi 9.9.23–8.9.24 omasta virasta vapautettuna, Anna Väätäinen kansainvälisestä työstä ja jumalanpalveluselämästä vastaavaksi hiippakuntasihteeriksi 1.9.2023 lukien. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Paikkoja avoinna Lue lisää: www.jarvenpaanseurakunta.fi Järvenpään seurakunnassa on haettavana TALOUSJOHTAJAN VIRKA pe 22.9.2023 klo 12 mennessä. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Terveisin, Anssi Joutsenlahti, rovasti. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaus sisältää näköislehden luku oikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Pro diaconia ansioristi: Hiedanpää Riitta, diakonissa, Helsinki Kultainen Pro diaconia ansiomitali: Honkala Camilla, johtava diakoniatyöntekijä, Kokkola, Koivisto Hannele, johtava diakoniatyöntekijä, Nokia, Lamminen Taina, diakoni, Kokkola, Latvala Eira, johtava diakoniatyöntekijä, Riihimäki, Laukkonen Kirsi, lehtori, diakonissa, Oulu, Merivuori Liisa, diakonissa, Helsinki, Nurminen Eeva, diakonissa, Vantaa, Sahamies Leena, diakonissa, Kouvola, Suonsivu Terhi, diakonissa, Vantaa, Torniainen Ulla, diakonissa, Kouvola, Tuura Ulla-Maija, diakonissa, Helsinki, Viiperi Aila, diakonissa, Kokkola | merkkipäivä | Sydämellisesti tervetuloa viettämään 80-vuotispäivääni sunnuntaina 17.9. Lisätiedot khra Pentti Kallioranta 040 502 3908, pentti.kallioranta@evl.fi. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. ELÄMÄNTAITO: JUHA TANSKA: LAURA HONKASALO: irtonumero 9,50 € 9 / 23 Jerusalemin neljä korttelia sykkivät elämää Helka Pärssinen hurahti hunajan tuottajaksi Aziza Hossaini pitää tytöille salaista koulua Afganistanissa Piretta Pietilä: Tuomasyhteisössä voi ajatella ja puhua vapaasti Uutisankkuri Piia Pasanen: Kaipaan kirkolta toivoa, vapautumista ja iloa 4 kk lehti ja digi + lahjana yksi Askel-lehti 35 € (4 kk ovh 54 € + 9,50 € Askel-lehden irtonumero) Lahjana yksi Askel-lehti Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan diakonian ja erityistyöalojen johtaja Lassi Suihkonen tuomiokapitulin pappisasessoriksi 10.10.23– 9.10.26, Arto Marttinen Imatran kirkkoherraksi 1.9.23–29.2.24, Aino Laine Imatran seurakuntapastoriksi 1.9.23–29.2.24, Pekka Särkiö Iitin kirkkoherran viransijaiseksi 4.9.23–28.2.24. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Sijaisuus voidaan täyttää, kun sopiva henkilö löytyy. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan on luettavissa Kuopion hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. 24 %. lut. 24 %. kyrkoherde i Petrus församling 1.9.23–31.3.24, Helena Smeds som tf. Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi RIITTÄMÄTTÖMYYS VOI OLLA SIUNAUS PARANTAVAN LOHDUN KUVAT MIHIN EMPATIA KATOSI. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta tiedoksi 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Virkaa haetaan Kirkkorekryn kautta. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. | ansiomerkit | Diakonian viran päivänä 1.9.2023 on myönnetty Pro diaconia-ansiomitaleja laajalle joukolle diakonian toimijoita. + 6,9 snt/min. tavoittavaan työhön Päijät-Hämeen Ev. Porvoon hiippakunta Förordnanden: Ronny Thylin som tf. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille
Onpa olut ”välittänyt evankeliumiakin”. – Siinä törmäämme myös alkoholin ongelmalliseen puoleen. – – Voimisteluharjoitukset ovat joka perjantai klo 7–8 Suomalaisen tyttökoulun voimistelusalissa. – Hän oli mies, joka ymmärsi hyvän oluen päälle ja hänen rouvansa Käthe sitä panikin taidolla. Kuvan henkilöä ei tunnistettu. Yhteisö ei ole uskonnollisesti sitoutunut, mutta Luther-nimi oli ilmeinen valinta. Monet pakenevat ongelmiaan ja peittävät kipua ja yksinäisyyttä. Cha plin (A lm a) Harrastuksena oluet Lari Junkkari P appi ja työnohjaaja Lari Junkkarin olutharrastus alkoi vuonna 1980 hänen toimiessaan Kanadassa suomalaisten siirtolaisten pappina. Minä kaivoin salkustani 3 olutta, sitten juttelimme ja joimme oluet puoliksi. Hassan tykkää saunomisesta, mutta vain oman perheen kanssa. Ne kertovat historiasta, narreista ja kuninkaista ja elämän kaikista puolista. Miksi juuri 3 on niin tärkeä luku ihmiskunnan historiassa aina antiikin kolmesta hyveestä pyhään kolminaisuuteen. Laukuista oli kaivettu raamattuja ja ehtoollisvälineitä. 2. Yks isa rvi nen laa ma 3. Samalla voi kysyä, mitä kolmea asiaa nykyään tarvitaan maailmassa. – Tullimiehen reaktio oli mainio, kun kerroin autonperässä olevan 300 tyhjää olutpulloa. 1. Vanhassa asunnossaan Junkkarilla oli peräti 2 000 pullon kokoelma hyllyssä. Mikä on Valentinan suosikkilelu. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Siinä Junkkari summaa elämänfilosofiaansa olutmuistojen siivittämänä. Henkilön arveltiin olevan myös mäntyharjulaisen emerituspastori Esa Vihavaisen kaksoisolento. Kun Junkkari palasi toiselta ulkomaanpapintyörupeamaltaan, hän toi muistonaan ison satsin olutpulloja. NIILO RANTALA ” Luther oli mies, joka ymmärsi hyvän oluen päälle ja hänen rouvansa Käthe sitä panikin taidolla. Poikipa olutinto Junkkarilta kirjankin, Olut ja elämisen taito (Kirjapaja 2012). Paikalla oli sahdintekijöitä aina syrjäseutujen maanviljelijästä kaupunkilaiseen tekniikan tohtoriin. Toivuttuaan ystäväni kuvaili, että vierailuni oli ollut todellinen elämän tuulahdus. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, joka on silmälasien mallista päätellen otettu 1980-luvulla. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. ilmestyneessä Suomen Kuvalehdessä. Sahtimestaruuskisoissa Nakkilassa hän näki, miten ihmiset ympäri Suomen olivat tuoneet sahtejaan maistettaviksi. Arkistonhoitajana en antanut heti periksi. Edellinen mysteerikuva jäi Kotimaan lukijoiden sekä arkistonhoitajan harmiksi osin mysteeriksi. 3. Tamperelaisen papin ja työnohjaajan Lari Junkkarin olutharrastus alkoi ulkomaisten oluiden etiketeistä. Vieraita oli käynyt runsaasti ja hartaushetkiä pidetty. Omia lähteitäni käyttäen kaivoin tiedon siitä, että kuva on otettu 40 vuotta sitten Loviisassa. Ruumiimme puhtaanaja kunnossapito on temppelipalvelusta. Vihavainen totesi, ettei hän ainakaan ole tavannut kaksoisolentoaan. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. – Ystäväni oli hyvin sairas ja menin käymään hänen luonaan. Tiedän, että monet muutkin vierastavat sitä.” Suomeen yhdeksänvuotiaana muuttanut Ahmed Hassan 1.9. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. – Minun vastaukseni on oikeudenmukaisuutta, rauhaa ja ihmisarvoa. ”Nakuna oleminen outojen ihmisten seurassa on yksi piirre, johon en ole mennyt mukaan. Erittäinkin viime vuoden aikana oli osanotto vilkasta – merkkinä siitä, että nuoret naiset yhä paremmin alkavat käsittää ruumiinliikunnon suuren merkityksen. Monet hakevat olutpaikoista yhteyttä ja ystävyyttä. Kuka on kirjahyllyn edessä suurikokoista kirjaa selaava henkilö. 1923 Helsingin N.N.K.Y:n voimisteluosasto alottaa nyt kolmannen toimintavuotensa. Milloin Turun tuomiokirkon peruskorjauksen on määrä olla valmis. 14.9. Adv ent tin a 202 8 2. | Kuva: Niilo Rantala 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 15.9.2023 Kotimaa | 15.9.2023. |K uv a: G un D am én | 3 kysymystä | 1. Olutseura Lutherin lisäksi Junkkari on huomannut olutharrastuksen yhdistävän kansanryhmiä vaikuttavasti. – Sain todistaa hyviä juttuja ja hienoja kohtaamisia. Joko henkisessä tai yksipuolisessa ruumiillisessa työssä olevat ihmiset tarvitsevat järkiperäistä tarkoituksenmukaista ruumin liikuntoa. Junkkari esittelee pöydällä olevaa Three Hearts -olutta todeten, että jo nimestä saa ammennettua keskusteltavaa. Syntyi Olutseura Luther, jonka tapaamisiin osallistuu säännöllisesti toistakymmentä nautiskelijaa. Kun oli tottunut Suomen pieneen valikoimaan, quebeciläisten oluiden etikettitaide pisti silmään. Joku arveli kuvassa olevan kanttori, kuoronjohtaja Kullervo Puumalan, mutta Puumala itse ei myöntänyt, vaikka myönsi yhdennäköisyyttä olevan. – Se alkoi etiketeistä ja mielenkiintoisista nimistä. Minkä niminen koira esiintyy Kuolleet lehdet -elokuvassa. Olut on tuonut maltaisen pöydän ääreen muitakin. Kuvan henkilö uhkaa jäädä mysteeriksi, ellei joku vielä tunnista häntä. Olut rentouttaa ja mahdollistaa kaikenlaisen kanssakäymisen aina tyhjänpuhumisesta syvähenkisempään kohtaamiseen. Hyvän oluen aromit ja maut saavat aikaan hyviä keskusteluja. Onhan ruumiimme Pyhän Hengen temppeli
Hän tunnisti lajin: maltsayökkönen. Laji viihtyy rantaniityillä, puistoissa ja metsänreunoissa. – Se oli ainut koru, josta todella pidän. – Eihän se ole mahdollista, sillä Jumala puhuu luonnossa, sanassaan ja kirkkonsa opetuksissa. Tosin vastaavasti jotkin muut lajit menettävät elintilaansa vuodenaikojen loiventuessa. – Miten sanoittaisit tuota tunnetta.... Omalla mökilläni Siuntiossa en lajia tänä vuonna ole nähnyt. – Mikä sinua kadonneessa korussa kiukuttaa, manaaja kysyi aluksi kartoittaakseen tilannetta. Tarina kertoo hurskaasta teiniprinsessasta, joka sai raivokohtauksen. Ylipäätään kaikki perhoset, joiden siivissä on vihreää väriä, kiinnostavat. Hänen yöperhosta esittävä lempikorunsa oli kadonnut. Yksi niistä on maltsayökkönen. Kuvan yksilö on kuvattu Laitilassa. Maltsayökkönen ( Trachea atriplicis) on juuri tällainen. – Millä tavoin. Laji saa ilmaston lauh tuessa lisää elintilaa. Viimeisimmät Kuin korulippaasta karannut Maltsayökkönen on kaunis kuin mikä, eikä edes erityisen harvinainen. – Oliko se arvokas. Anna luonnon puhua, anna puheen olla luonnollista. – Joku on varastanut sen, prinsessa kiljui. yksilöt ovat toista sukupolvea. Alettiin jopa kuiskutella, että prinsessaan oli mennyt paha henki. Maltsayökkönen lentää kesäkuusta syyskuuhun. Maltsa on kasvisuku, jolla perhosen toukka elää. Manaaja selitti myös, että perhonen Jumalan toiminnan välikappaleena ei ole paholaisen juoni vaan osoitus ihmisen mielikuvituksesta ja Jumalan myötämielisyydestä luotujaan kohtaan. – Ei erityisen arvokas, mutta sen tunnearvo on mittaamaton. – Koru oli kaikkea tuota. – Oletko se sinä, hän syytti jokaista linnan palvelijaa vuoron perään. Manaaja kutsui apuun läheisen luostarin munkin, joka oli hyönteis tuntija. K ulunut kesä oli perhostentarkkailun kannalta hieman puolitehoinen. Koru toisiaan oli elävä, sillä se oli yökkönen, joka asettui prinsessaan rintapieleen kuin koru. – Prinsessan raivokohtaus menee nuoruuden piikkiin, manaaja lohdutti vanhempia. Perhe ja koko linnan väki oli ihmeissään. Aamen. Maltsayökkönen on yksi ilmaston muutoksen hyötyjistä. | Kuva: Olli Seppälä 28 ~ Kotimaa | 15.9.2023. Nykyisin se on melko yleinen eteläisessä Suomessa. Hätiin kutsuttiin viisas manaaja. – Se oli elävä ja herätti kiinnostuksen Raamattuun ja kirkon opetuksiin. Manaaja kyseli lisää, ja hänen epäilynsä heräsivät. Maltsayökkönen on levinnyt meille lounaasta. Moni tuttu laji jäi näkemättä, mutta onneksi näin myös lajeja, joiden kohtaaminen herättää erityistä iloa. Lisää meille mielikuvitusta ja vähennä kirjauskovaisuutta. luomakunta Maltsayökkönen on yksi ilmastonmuutoksen hyötyjistä: ilmaston lauhtuessa laji saa lisää elintilaa. – Jumala puhui minulle korun kautta. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, pidät manaajat poissa ja yökköset lähellä