vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –3 8 Kysy rohkeita kysymyksiä! Konsultointijohtaja Karoliina Nivarin mielestä seurakuntien pitäisi tietää alueensa ihmisistä enemmän 20 Jumalattomissakin Vexi Salmen lauluissa Jumala oli läsnä Toimittaja Mari Manninen selvitti, mistä syntyy tahto auttaa. 22 8 N:o 37 | 18. syyskuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 5
Ydinsanoman tunteminen edellyttää kaivamista ylöspäin. 2 Miten sinusta tuli diakonissa. Häntä ehdotti tunnustuksen saajaksi suuri joukko Oulun hiippakunnan diakoniatyöntekijöitä. Verkostojen kautta diakoniatyö myös löytää heitä, jotka ovat näkymättömiä eivätkä jaksa enää etsiä apua. Äitini oli laitosapulainen ja vei meidät lapset jo pieninä terveyskeskuksen vuodeosastolle silittämään kuurosokeita. Kirkon liepeillä kaivetaan myös taakseja alaspäin, historiaan, pyhiin paikkoihin ja reliikkeihin. Kaipaan klassisen teologian kaivauksia ja löytöjä. Kansainvälisissä verostoissa kirkastuu, mikä meillä on hyvin. Historia opettaa. – Tämä on mahtavaa, vetää nöyräksi ja tsemppaa monta vuotta eteenpäin. Jouluisin kävimme isän kanssa laulamassa yömajassa. Hyvä niin. Kansankirkko tarvitsee tietoa siitä, missä kansa liikkuu. Kirkko, missä on sinun hakkusi. Sen lisäksi tarvitaan tuoretta kieltä, nykymedioita ja ydinsanoman tuntijoita ja kuljettajia. 1 Miltä nyt tuntuu. 4 Vaikutat aktiivisesti sekä kotimaisissa että kansainvälisissä verkostoissa. 20–21) työhön Insight360-yhtiössä liittyy tutkimustieto, josta tarjotaan seurakunnillekin seulottua asiaa suomalaisten arvoista. Kukaan ei pärjää yksin. Vaikeampi on kaivautua ja mennä eteenpäin. Jotain olen ilmeisesti tehnyt oikein. Diakonia tuo toivoa niille, jotka ovat pahiten haavoilla. Niin sanoman voi kohdentaa sekä kymppimessun kävijälle että hänelle, jonka pyhäaamun rauhaa naapurikorttelin kirkonkellot häiritsevät. Muuten. Diakonissana saatoin yhdistää elämän tärkeimmät asiat eli konkreettisen ammatillisen auttamisen ja hengellisyyden. PÄIVI PUHAKKA Toimittaja kaipaa teologista hakkua. On hiljaisuutta, puhtautta ja tilaa. | Kuva: Reijo Koirikivi Kaiva, kaiva! Reliikkejä riittää K aroliina Nivarin (haastattelu ss. Hakku on GTK:n hakupalvelu, jolla voi kaivaa Suomen geologian tietoja 1800-luvulta nykyhetkeen. Aina voimme myös oppia muilta. – Kasvoin uskovassa kodissa. Tässä kristinusko rantautui Suomeen, tämä luu kuului... Missä Jeesus kulki, mihin kutsui, miten usko voisi rantautua meidän kortteliin. 2 KOTIMAA | 18.9.2020 aluksi. 3 Mitkä ovat pohjoisen erityiset haasteet ja ilonaiheet diakonian näkökulmasta. EMILIA KARHU ”Verkostojen avulla diakonia löytää näkymättömät” MIRVA KUIKKA Vuoden diakoniatyöntekijä Moniammatillisia verkostoja tarvitaan, kun elämä menee kunnolla solmuun, sanoo Vuoden diakoniatyöntekijä Mirva Kuikka. Ollaan avoimia ja naapuriapu on voimissaan. Kunnioitan kentän työtä ja olen halunnut tuoda kapitulia lähemmäs seurakuntia. Hakkunsa iskemistä ”korkeampaan tietoon”, joka laskeutuukin ylhäältä alas. Toisaalta pienillä paikkakunnilla ihmiset tuntevat toisensa ja yhteistyötä tehdään yli kirkkokuntaja herätysliikerajojen ja virkamiesten kesken. Siinä kirkonkin apuna toimii edellä mainittu tutkimustieto. Miksi diakoniatyössä on tärkeää verkostoitua. – Väen väheneminen ja koulujen sulkeminen luo pieniin, köyhiin seurakuntiin alakuloa ja pitkät välimatkat vaikeuttavat avun saamista. – Kun elämä menee kunnolla solmuun, tarvitaan arjen sujumisen tueksi moniammatillisia verkostoja, kuten terapeutteja, toimeentulotukea, terveyspalveluita ja ystäväpalvelua. Kohdennetusti. Lisäksi luonto hoitaa. | viikon henkilö | Diakoniatyöntekijöiden Liitto valitsi vuoden diakoniatyöntekijäksi hiippakuntasihteeri Mirva Kuikan Oulusta. Kun kiusaaja houkutteli leivällä, kiusattu vastasi: ”Ei ihminen elä ainoastaan leivästä, vaan jokaisesta sanasta, joka lähtee Jumalan suusta.” Siitä kirkko, kansa ja ihminen elävät. Skannataan ja kaivellaan tätä hetkeä
Ekumenia on yksi keskeinen osa kristillisen todellisuuden syvällisempää ymmärtämistä. Muita valtakunnallisia maallikkovaikuttajia ei tule helposti mieleen. Pappiskeskeisyys näkyy myös radiohartauksien pitäjissä. JUSSI RYTKÖNEN Kirjoittaja on Kotimaan artikkelitoimittaja. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Se ei riitä. Meidän aikamme on elämän muiden ristien ohessa yllättäen myös yksityisyyden ja omantunnon vapauden rapautumisen aikaa. Esimerkiksi elokuussa radiohartauksien puhujista noin neljä viidestä oli pappeja. Paljon vaikeampaa on löytää perusteita sille, että luterilaisen kirkon edustaminen Suomen Ekumeenisen Neuvoston yleiskokouksissa edellyttää teologista loppututkintoa. Oma kirkkokunta tai kristillinen yhteisö ei ole kaiken mitta. asiantuntija Tarja Kantola. Herran profeettana hän ei voinut tehdä kompromisseja. Ohjelmaan liittyen perustettiin myös rahasto. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Maallikot kehiin! M aallikko joutui jälleen kerran kirkon ulkokehälle. Oppia koskevissa ekumeenisissa neuvotteluissa teologipainotteisuus on perusteltavissa. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Tiedotteen mukaan valitut edustavat kattavasti hiippakuntia. Valittujen joukossa oli 18 teologia ja kaksi maallikkoa. Pappiskeskeisillä valinnoilla kirkko muuttuu entistä sisäänpäinlämpiävämmäksi yhteisöksi. ?. Kun meitä tänään pakkosyötetään eri regimenttien voimalla tiettyyn muottiin, voi moni kaivata oman aikamme profeettoja. Piispainkokous valitsi viime viikolla ulkoasiain osaston esityksestä luterilaisen kirkon 20 edustajaa Suomen Ekumeeniseen Neuvostoon. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Herra piti kuitenkin profeetastaan huolta. Korpitkin häntä erämaassa ruokkivat. On hyvä, että on pyritty kattavuuteen, mutta siinä onnistuttiin vain maantieteellisesti. Hän on Kirkon Ulkomaanavun hallituksen puheenjohtaja, kv. Elia saattoi myös luvata ihmisille sitä, mitä Herra hänelle mahdollisti. Silloin Herra armahda meitä. Niiden pitäjinä on tänä vuonna ollut voittopuolisesti teologeja. Kirkossa on jo yksi maallikko, joka on valittu merkittävään tehtävään. Myös heillä olisi sanottavaa sekä puhumisen taito. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. ?. Ehkä he parhaillaan syövätkin vallanpitäjien kädestä säilyttääkseen virkansa. Kirkkojen maailmanneuvoston toimeenpanevan komitean päätettyä myöntää taloudellista tukea 19:lle rotujen yhdenvertaisuuden puolesta taistelevalle vapautusliikkeelle on kirkkojen piirissä, myös Suomessa, alettu kysellä: mistä oikein on kysymys. Maallikolla ei ole pääsyä niihin paikkoihin, joissa voi vaikuttaa ja saada äänensä kuuluville. Tällaiset ikivanhat ja ikuiset tekstit saavat yleisahdistetun nykyihmisen ajattelemaan. 18.9. Ratkaisun tausta on seuraava: KMN:n keskustoimikunta päätti viime vuoden elokuussa viisivuotisesta rotusyrjinnän vastustamisohjelmasta. Teologinen koulutus on Suomessa korkeatasoinen. Esitys pohjautui hiippakunnilta saatuihin tietoihin ”ekumeniasta kiinnostuneista henkilöistä”. Jos puhujiksi voi valita pääasiassa vain seurakuntien ja kristillisten yhteisöjen työntekijöitä, niin puhujien kirjoa voisi laajentaa esimerkiksi diakoniaviranhaltijoihin ja nuorisotyöntekijöihin. Missä he lymyävät. Kuka silloin ruokkisi nääntyvää sieluamme. 3 KOTIMAA | 18.9.2020. Tästä koitui hänelle itselleen myös vaaraa: ketäpä kiehtoisi pakoilu oman henkensä menettämisen pelossa. Siitä pitäisi seurata myös sen ymmärtäminen, ettei korostunut pappiskeskeisyys ole kirkon eikä kenenkään etu, ei edes pappien. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Päätös on ehditty tuomita ankarasti ja maailmanneuvostoa on syytetty kasvavasta politisoitumisesta ja väkivallan tukemisesta. Tähän löytyy poikkeus. Niinpä nälkäkuoleman edessä jo alistuneen Sarpatin lesken ruukussa riitti jauhoja ja pullossa öljyä. 1970 Kotimaa.18.9.1970. Profeetta Eliaa ruokkivat korpit ja köyhä leski. Elia Tisbeläinen toimi rohkeasti oman aikansa poliittisia vallanpitäjiä ja uskonnollisia ”trendsettereitä” vastaan
Turun arkkihiippakunnan piispa Kaarlo Kalliala siirtyy eläkkeelle 31.1.2021. Julkisuutta on tuonut myös se, että seurakunta on antanut Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) järjestää naispapittomia messuja seurakunnan alueeseen kuuluvassa Väinölän kirkossa. Heikki Arikka Heikki Arikka (s. Heikki Arikka on koulutukseltaan teologian maisteri. Hän on Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin pappisasessori toista kolmivuotiskautta. | arkkihiippakunta | esittelyt | Turun arkkihiippakunnan piispanvaalissa on mukana neljä kirkkoherraa ja yksi hiippakuntadekaani. 1971) on toiminut nykyisessä tehtävässään Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2016. Koulutukseltaan Huhtala on teologian lisensiaatti. Piispan virkaa havittelee neljä ehdokasta Kaisa Huhtala Kaisa Huhtala (s. M arras-joulukuussa järjestettävässä Turun arkkihiippakunnan piispanvaalissa on neljä ehdokasta. Malmi on Suomen toiseksi suurin seurakunta, joka tunnetaan viime vuosilta useista innovatiivisista hankkeista. Aiemmin Huhtala on toiminut muun muassa Porin seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajana ja kasvatusteologina. Aiemmin Heikki Arikka on toiminut muun muassa ohjelmistotoimittaja Innofactorin asiantuntijana, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän keskusrekisterin johtajana ja kasvatusteologina sekä sotilaspastorina Libanonissa ja Afganistanissa. Huhtala on naimisissa ja hänellä on yksi aikuinen lapsi. 1963) on työskennellyt Porin Teljän seurakunnan kirkkoherrana vuodesta 2011. Arikka on naimisissa ja hänellä on edellisestä liitosta kolme lasta. Papiksi hänet vihittiin Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ensimmäisten naisten joukossa 6.3.1988. Vaalissa on kaikkiaan 1 192 äänioikeutettua, puolet pappeja ja puolet maallikoita. Ehdokasasettelu päättyi viime viikolla. Uusi piispa aloittaa tehtävässä 1.2.2021 ja hänet vihitään virkaansa 7.2.2021 Turun tuomiokirkossa. Hänet on vihitty papiksi vuonna 2002. Ehdokkaan asettamiseen tarvittiin valitsijayhdistys, jossa on vähintään 30 äänioikeutettua. Huhtalan johtama seurakunta on viime vuosina ollut esillä aktiivisen maahanmuuttajatyön ja turvapaikanhakijoiden puolustamisen takia. Heikki Arikka Kuva: Sirpa Päivinen Kaisa Huhtala Kuva: Mikko Jokinen Jouni Lehikoinen Kuva: Joakim Vilja Mari Leppänen Kuva: Antti Partanen 4 KOTIMAA | 18.9.2020 uutiset
3 Kuulutko yritysten hallintoelimiin. Lehikoinen oli ehdolla vuoden 2010 arkkipiispanvaalissa, jossa Kari Mäkinen tuli valituksi. Koulutukseltaan Lehikoinen on teologian maisteri. Huhtala: Minulla ei ole mitään sijoitusvarallisuutta. Arikka: Ei ole omaa yritystoimintaa enkä ole osakkaana missään yrityksessä. Leppänen: Ei. Lehikoinen: Ei ole. Lehikoinen: En voi sanoa kuuluvani johonkin tiettyyn herätysliikkeeseen. Haluatko kertoa suuruusluokan. Arikka: Meillä on vaimon kanssa henkivakuutukset rahasto-osuuksien muodossa. Hänet vihittiin papiksi vuonna 1984. Leppänen: Ei. 1978) on työskennellyt Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin hiippakuntadekaanina vuodesta 2019. Publiva on Kotimaan ja Lasten ja nuorten keskuksen omistama kirjakustantamo. Leppänen: Asuntolainaa kyllä, muuta ei. Olemme sopineet, että mikäli kampanjasta jää rahaa, se lahjoitetaan Naisten Pankille Anna naiselle lahjaksi ammatti -keräykseen. Lehikoinen: En, olen ainoastaan edustajiston jäsen TOK:ssa ja Lounais-Suomen Osuuspankissa. 1961) on johtanut kirkkoherrana Turun Mikaelinseurakuntaa vuodesta 2003. Koin kutsumusta paikalliseen vaikuttamiseen ja vastuunkantoon, mutta en laajemmin politiikkaan. Leppänen: Ei. Huhtala: Olen ollut jäsen Suomen rukoilevaisen kansan yhdistys ry:n hallituksessa. Nyt kyselyyn vastasivat Turun piispanvaalin ehdokkaat. Huhtala: Minulla ei ole mitään tällaista. 6 Onko sinulla poliittisen puolueen jäsenkirja. 8 Saatko piispanvaalikampanjaasi ulkopuolista rahoitusta. Mutta olen sitoutumattomana ollut mukana kunnallispolitiikassa kristillisdemokraattien ja keskustan edustajana. Jouni Lehikoisen luotsaama Mikaelinseurakunta tuli jo yli kymmenen vuotta sitten tunnetuksi turvapaikanhakijoiden tukemisesta. Leppänen: Ei. 2 Onko sinulla yritystoimintaan liittyviä velkoja. Kuuluin Kansalliseen Kokoomukseen, mutta erosin puolueen jäsenyydestä 2017 tultuani kirkkoherraksi. Mari Leppänen Mari Leppänen (s. 7 Kuulutko johonkin herätysliikkeeseen ja onko sinulla siinä luottamustehtäviä. Huhtala: Ei ole, eikä ole koskaan ollut. kysely | Kotimaa24 on vuoden 2017 Helsingin piispanvaalin jälkeen kysynyt kaikkien piispanvaalien ehdokkailta heidän taloudellisista ja muista sidonnaisuuksistaan. Säästössä on noin 15 000 euroa. Lehikoinen on syntynyt, opiskellut ja tehnyt koko työuransa Turun seudulla. Siksi se on tämän jälkeen jäänyt. Arikka: Ei ole. Huhtala: Ei ole. Leppänen: En. Aiemmin hän on toiminut muun muassa piispan erityisavustajana, seurakuntavaalien projektipäällikkönä Kirkkohallituksessa sekä pappina Liedon seurakunnassa. Arikka: Ei ole. 5 Onko sinulla sijoitusvarallisuutta, kuten osakkeita, rahasto-osuuksia, sijoitusasuntoja tai muita sijoituksia. Olen toiminut kahdeksan vuoden ajan vuosina 2005–2012 Liedossa keskustan kunnanvaltuutettuna, neljä vuotta kunnanhallituksen jäsenenä sekä neljä vuotta perusturvalautakunnan puheenjohtajana. Leppänen: Tukiryhmä on perustanut oman kannattajatilin esitteiden painatukseen ja postitukseen sekä muuhun viestintään. Ennen pappisvihkimystään Leppänen työskenteli muun muassa tiedottajana ja kirjoittajana. Arikka: En kuulu, eikä ole luottamustehtäviä. Lehikoinen: Ei. Se oli tärkeä oppimiskokemus hyvään hallintoon, vastuulliseen taloudenhoitoon, kokouskäytäntöihin ja yhteistyön merkitykseen. Varoja kerätään tukiryhmässä vapaaehtoisen osallistumisen periaatteella. Nykyisin minulla on hyvät välit kaikkien herätysliikkeiden kanssa. Huhtala: En kuulu mihinkään. Olen Flowpark Oy:n hallituksen varajäsen. Leppänen: Olen kasvanut vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä ja aikaisemmin toiminut siellä myös luottamustehtävissä. 4 Onko sinulla muita sellaisia merkittäviä taloudellisia sidoksia – kuten velkaa –, jotka olisi hyvä kertoa julkisuuteen. Leppänen on koulutukseltaan filosofian ja teologian maisteri. Meillä on yhteistä asuntolainaa vaimon kanssa Turussa olevasta asunnosta, ja muita lainoja ei ole. Huhtala: Minulla ei ole eikä ole ollut yritystoimintaa enkä ole osakkaana missään yrityksessä. Lehikoinen: Ei mitään. Jouni Lehikoinen Jouni Lehikoinen (s. 1 Onko sinulla nyt tai onko sinulla ollut yritystoimintaa tai oletko osakkaana yrityksessä. MERI TOIVANEN Mitkä ovat ehdokkaiden taloudelliset sidokset. Nuoruudessa viides herätysliike antoi jonkin verran vaikutteita. Hänet vihittiin papiksi vuonna 2012. Ennen Mikaelinseurakuntaa hän toimi Karinaisten ja Paimion seurakuntien kirkkoherrana. Lehikoinen: Ei ole. Se on minun hengellinen äidinkieleni, mutta pappisvihkimyksen myötä olen etääntynyt herätysliikkeestä ja luonut hengellistä identiteettiäni uudelleen. Arikka: Olen Publiva Oy:n hallituksen jäsen. Leppänen on naimisissa ja hänellä on kolme lasta. Lehikoinen: Tukijoukoissa on joitakin yksittäisiä lahjoittajia, jotka ovat halunneet tukea, sekä talkootyöläisiä. Tapahtuma sai runsaasti huomiota, sillä Leppänen oli ensimmäinen papiksi vihitty vanhoillislestadiolainen nainen. Arikka: Ei ole. Sittemmin olen löytänyt hengellistä kodikkuutta hiljaisuuden liikkeestä ja vuodesta 2018 olen toiminut Hiljaisuuden Ystävien hallituksen puheenjohtajana. Huhtala: Tukiryhmä on sanonut keräävänsä yhteispostitusrahoja kirjekuoriin, mainoksiin ja postimerkkeihin. Myöhemmin seurakunta on profiloitunut muun muassa erikoismessujen järjestäjänä. OLLI SEPPÄLÄ 5 KOTIMAA | 18.9.2020. Jouni Lehikoinen on naimisissa ja hänellä on viisi aikuista lasta. Arikka: En saa. Läheisiäni ja sukuani kuuluu herätysliikkeen piiriin. Lehikoinen: Ei ole enkä ole osakkaana
– Rukoilin asian puolesta ja koin, että jos vielä 74-vuotiaana voin tehdä jotain hyvää, niin teen. 6 KOTIMAA | 18.9.2020 uutiset. – Jos minä taas eri puolilla maailmaa yritän auttaa taloudellisesti Myan marin luterilaista kirkkoa, sen piispana on eri paikka neuvottelupöydässä, kuin jos suomalaisena pappina kävisin sekaantumassa asiaan. 20 vuotta vanha kirkko kasvaa kuitenkin Candelinin mukaan nopeasti. Kun kirkon piispa Andrew Mang Lone sairastui, Candelin keräsi rahat hänen leikkaukseensa. Tämä tarkoittaa painetta kirkolle, jolta halutaan apua, Candelin toteaa. FREIJA ÖZCAN – Kymmenentuhatta burmalaista asuu leireillä, ja molemmat osapuolet syyttävät siviiliväestöä toisen osapuolen kannustamisesta. Juuri nyt se ei ole mahdollista. piispa electus | Kokkolalainen rovasti Johan Candelin erosi kirkosta ja myöntyi Myanmarin luterilaisen kirkon kutsuun ryhtyä piispaksi. Hänen päätehtävänään on kerätä avustuksia kirkolle ja parantaa sen olosuhteita sotatilanteessa. Johan Candelinin yhteistyö Myanmarin luterilaisen kirkon (Myanmar Lutheran Church) kanssa alkoi vuonna 2012, jolloin hän järjesti kirkolle rahankeräystä ja antoi neuvoja kasvavan seurakunnan strategian suunnitteluun. Candelinin mukaan olisi ollut liian monimutkaista olla Suomen kirkon pappi ja samaan aikaan piispana toisessa kirkossa. Hän ei saa piispan työstä palkkaa. Candelin työskentelee Kokkolasta käsin ja matkustaa 3–5 kertaa vuodessa Myanmariin. – Vuosi sitten he olivat siinä tilanteessa, että totesivat tarvitsevansa toisen piispan. – Jos piispa on heidän mielestään se oikea asema, niin heille pitää antaa mahdollisuus tehdä päätös oman kirkkonsa puolesta, Candelin sanoo. Ero pappivirasta tapahtui hyvässä yhteisymmärryksessä Porvoon hiippakunnan piispan Bo-Göran Åstrandin kanssa. Mutta miksi pitää olla piispa, jotta voisi kerätä rahaa myanmarilaiselle kirkolle. Suomalaisen lähetystyön periaate on ollut, että pyynnöistä huolimatta kohdemaiden kirkkojen piispoiksi ei lähdetä, vaan pyritään edistämään paikallisen kirkon itsenäisyyttä. Tämä tuli minulle yllätyksenä, Candelin kertoo. Johan Candelin vihitään Myanmarin luterilaisen kirkon piispaksi heti, kun hän saa viisumin ja pääsee matkustamaan Myanmariin. | Myanmar | Rovasti Johan Candelinista myanmarilaisen kirkon piispa Johan Candelin sai jo vuosi sitten kutsun Myanmarin luterilaisen kirkon piispaksi. Sillä on 27 evankelistaa ja 16 pappia. Candelin tunnetaan vainottujen kristittyjen tukemiseen perustetun Marttyyrikirkon ystävät ry:n perustajana ja puheenjohtajana. | Kuva: Kotialbumi O len tietenkin sen kirkon jäsen, jonka piispa olen, en toisen kirkon jäsen, Johan Candelin perustelee ratkaisuaan. Jäsenistä 75 prosenttia käy sunnuntaisin kirkossa. Heillä oli kokous, ja he valitsivat minut. – Sovimme, että siitä hetkestä, kun vastaan kyllä, toimin piispa electuksen statuksella, Candelin sanoo. ” Jos piispa on heidän mielestään se oikea asema, niin heille pitää antaa mahdollisuus tehdä päätös oman kirkkonsa puolesta. Candelin poikkeaa nyt tästä tavasta. Riisipelloilla on miinoja, joten ihmiset eivät uskalla mennä hakemaan riisiä. Myanmarin luterilaisen kirkon jäsenet elävät Myanmarin länsiosassa, missä on meneillään sisällissota hallituksen ja sitä vastaan taistelevan Arakan armeijan välillä. Syynä oli tämä yhteistyö
Uudet edustajat Ekumeenisen Neuvoston yleiskokouksiin Piispainkokous on valinnut 20 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajaa Suomen Ekumeenisen Neuvoston (SEN) yleiskokouksiin kaudelle 2021–2023. Marttyyrikirkon ystävien rahankeräysrikosepäilyä käsitellään oikeudessa marraskuussa Johan Candelinin luotsaamaa Marttyyrikirkon ystävät -yhdistystä epäillään syyllistymisestä rahankeräysrikokseen vuosien 2014–2019 välisenä aikana. Sen vuosikokous valitsi Candelinin edelleen puheenjohtajaksi. Lähetysseura tukee kaikkia neljää kirkkoa sekä federaatiota. ETSITTEKÖ RIPPIKOULULLE IHASTUTTAVAA PAIKKAA. Sleyn lähetysjohtajan Ville Auvisen mukaan luterilaisten kirkkojen tilanne Myanmarissa ei ole aivan selkeä. Kirkot jakavat Lähetysseuran tuella stipendejä. Asiakirjan kolmannessa osassa pohditaan tarkemmin kolmea kohtaamisen suuntaa: juutalaisuutta, islamia ja Aasiasta lähtöisin olevia uskontoja. 7 KOTIMAA | 18.9.2020. Yhdistyksen varat ovat tällä hetkellä jäädytettyinä. Luterilaisia kirkkoja on Myanmarissa neljä. Jäsenmäärältään suurin niistä on The Mara Evangelical Church (33 489 jäsentä), pienempiä ovat Myanmar Lutheran Church (3 750), jonka piispaksi Johan Candelin on valittu, sekä Evangelical Lutheran Church in Myanmar (3 347) ja Lutheran Church of Myanmar (2 000). Yhdistyksen oman tiedotteen mukaan sen varainkeruu on perustunut kahden lakimiehen antamiin lausuntoihin, joiden mukaan yhdistys ei tarvitse rahankeräyslupaa. Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -asiakirjassa lähdetään liikkeelle Suomen muuttuneesta ja jatkuvasti muutoksessa olevasta uskontotilanteesta. Kirkkoja on itse asiassa kuusi. Auvinen kertoo olevansa iloinen siitä, että tällainen päätös on tehty. Kristittyjä maassa on noin 6 prosenttia, joista enemmistö baptisteja. Ne ovat kaikki Luterilaisen Maailmanliiton jäseniä ja muodostavat federaation. Syytteet rahankeräysrikoksesta on nostettu, ja oikeudenkäynti asiasta alkaa marraskuussa. Marttyyrikirkon ystävät jatkaa Candelinin mukaan toimintaansa. Lähetysseura ja Sley tukevat Myanmarin kirkkoja M yanmarin pääuskonto on buddhalaisuus, 85 prosenttia maan asukkaista on buddhalaisia. Kaksi meistä joutuu oikeuteen, minä mukaan lukien. Asiakirjan toisessa osassa annetaan konkreettisia ja käytännöllisiä ohjeita, kuinka toimia eri tilanteissa, joissa luterilaisen kirkon jäsen omassa elämänpiirissään kohtaa toisin uskovia ihmisiä. He ovat: arkkipiispa Tapio Luoma, piispa Matti Repo, piispa Jari Jolkkonen, hiippakuntadekaani Terhi Törmä, TT, pastori Minnamari Helaseppä, pastori Saara-Maria Jurva, rovasti Leena Huovinen, hiippakuntasihteeri Jukka Jämsén, dosentti, TT Tomi Karttunen, viestintäpäällikkö Eeva-Kaisa Heikura, TT Jenni Krapu, pastori Antti Kruus, kirkkoneuvos Kimmo Kääriäinen, hiippakuntasihteeri, TT Eriikka Jankko, toimituspäällikkö Pauli Juusela, TT, pastori Matti Väätäinen, TT, pastori Joona Salminen, pastori Johanna Björkholm-Kallio, diakoni Luisa Tast ja asessori, kirkkoherra Kari Tiirola. Helteen mukaan se on kirkon oma päätös, jota Lähetysseura kunnioittaa. Kirkkojen yhteistyö on alunperin ollut haasteellista, mutta parantunut fedraation kautta. Suomen kirkon lähetysjärjestöistä Myanmarissa työskentelevät Suomen Lähetysseura ja Suomen luterilainen evankeliumiyhdistys (Sley). Lähetysseuran tuella on muun muassa koulutettu opettajia, hankittu opetusvälineistöä ja annettu tietokoneopetusta. Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -asiakirja pyritään saamaan julkisuuteen lopullisen editoinnin ja taiton jälkeen lähiaikoina. Asiakirja on suunnattu ensisijaisesti kirkon työntekijöille ja vastuunkantajille. Yksi niistä ei ole LML:n jäsen, yksi jäsenkirkoista taas ilmaisee olevansa helluntaikirkko ja vastikään on syntymäisillään uusi luterilainen kirkko. Tervetuloa pitämään rippikoulu Kainuuseen, Paltamon Mieslahteen! Majoitus, ruokailu sekä opetustilat yhdistettynä upeaan sijaintiimme vaaramaiseman ja Oulujärven välissä mahdollistavat ikimuistoisen rippikoulun ryhmällenne. Helle ja Auvinen eivät pidä tulevaisuuden yhteistyön kannalta ongelmallisena sitä, että yhden luterilaisen kirkon apulaispiispa on Suomesta. Ville Auvinen kertoo, että yhteistyössä myanmarilaisen kirkon kanssa on perustettu pieni oppilaitos, jossa järjestetään seminaariopetusta kirkon työntekijöille. – Yhdeksäntoista johtokunnan jäsentä on ollut epäiltynä, seitsemäntoista on vapautettu. Olen kuitenkin hyvin optimistinen. Kysy lisätietoja ja pyydä tarjous Kainuun Opistolta p. Sleyn yhteistyökumppani on Lutheran Church on Myanmar. Hyvässä uskossa olemme kaiken tehneet ja päätökset on tehty yksimielisesti, Candelin sanoo. istunnossaan Suuntaviivoja uskontojen kohtaamiseen -asiakirjan, jonka se oli antanut Uskontojen kohtaamisen toimikunnan valmisteltavaksi. Jonkin verran Sleyllä on ollut yhteistyötä myös sen kirkon kanssa, jonka piispaksi Candelin on valittu. Suomen Lähetysseuran Mekongin alueen aluepäällikkönä toimiva Leena Helle kertoo, että Myanmarin neljä luterilaista kirkkoa edustavat eri etnisiä ryhmiä. Asiakirja esittää kootusti teologisia lähtökohtia, joiden pohjalta uskontojen kohtaamisen kysymyksiä ja uskontodialogia kirkossa lähestytään. 044 2990 826 ja sinikka.korhonen@kainuunopisto.fi | lyhyesti | Uskontodialogi on jokaisen kirkon jäsenen asia Piispainkokous hyväksyi 8.–9.9. Asiakirjan tehtävänä on rohkaista ja innostaa seurakuntia sekä yksittäisiä kirkon jäseniä olemaan tekemisissä toisten uskontojen ja toisin uskovien kanssa
– Tämän ärsytyksen poistamiseen auttoi perehtyminen heidän tilanteeseensa sekä tutustuminen romaneihin henkilökohtaisesti. Omakohtaista kokemusta Mannisella on vapaaehtoisturismista Pohjois-Laosista elefanttien suojelukeskuksesta. – Kirjan työstäminen lähti siitä, että minulla itselläni on tahto auttaa ja olla hyvä ihminen. – Vanhempani korostivat kunnon elämää, johon kuuluivat raittius, omistusasunto sekä muiden ihmisten auttaminen. | Kuva: Jukka Granström 8 KOTIMAA | 18.9.2020 uutiset. Joskus intoa siihen on ollut enemmän kuin ymmärrystä, tai kykyä kuunnella paikallisten tarpeita. Kirjaansa varten Mari Manninen kävi myös keskusteluja lukuisten auttamisen ammattilaisten kanssa. Lisäksi hän haki näkökulmia auttamiseen paikan päällä muun muassa Beninissä Grand Popon kylässä, jossa toimii suomalais-beniniläinen kulttuurikeskus Villa Karo. Auttajien jäljillä ” Jos tahdot auttaa vain lähellä olevia, niin auta sitten heitä. Mari Manninen on työskennellyt Helsingin Sanomien toimittajana vuodesta 1997. Myös niiden ihmisten auttaminen, jotka eivät täyttäneet kunnon ihmisen mittaa. Elää kunnollisesti, mutta kuitenkin auttaa myös niitä, jota eivät kunnon ihmisen mittaan pääse. Tahdoin tietää, mistä tämä tarve syntyy sekä miksi se tuntuu vaikealta. Aiheesta syntyi kirja. Hänet on palkittu Tieto Finlandia -palkinnolla Kiinan väestöpolitiikkaa käsittelevästä kirjastaan Yhden lapsen kansa. – Siihen sisältyi kiinnostava ristiriita. Yksi vääräksi osoittautunut käsitys oli se, että valtaosa romanikerjäläisistä olisi ihmiskaupan uhreja. Olen miettinyt lapsuudestani lähtien siihen liittyviä kysymyksiä. | haastattelu | M ari Manninen kasvoi maatalossa Pyhäjärvellä Pohjois-Pohjanmaalla. Isolle osalle Grand Popossa käyneistä suomalaisista on syntynyt tarve auttaa siellä asuvia ihmisiä. Mannisen mukaan romanikerjäläiset Helsingin kaduilla muistuttavat siitä häpeällisyydestä, että ”EU:ssa on pohjatonta köyhyyttä ja kurjuutta, ihmisiä, joista kukaan ei kanna vastuuta. Auttamiseen liittyvä vaikeuden tunne oli syntynyt muun muassa kohtaamisissa romanikerjäläisten kanssa. Garnad Popon kylässä on asunut satoja suomalaisia kulttuurityöntekijöitä sekä ripulitutkimukseen osallistuneita vapaaehtoisia. Aiheen pohdinta ja siihen liittyvät kokemukset johtivat kirjan Hyvät aikeet kirjoittamiseen. Ei oma kotimaa, ei Suomi, lähimmäisyys | Toimittaja Mari Manninen selvitti, mihin perustuu tahto auttaa ja mitä siitä voi seurata. Oleellista on löytää itselleen ominainen tapa auttaa. ”Romanikerjäläiset ärsyttävät minua”, hän aloittaa aihetta käsittelevän luvun kirjassaan. Kirja ilmestyi syyskuun alussa. Vastausta auttamista koskeviin kysymyksiinsä hän etsi muun muassa vapaaehtoisturismista, jossa tarjotaan mahdollisuutta tehdä ulkomaanmatkalla vapaaehtoistöitä erilaisissa hankkeissa. Hän tapasi muun muassa yhteisvastuukeräyksen johtajan Tapio Pajusen sekä sekä Luterilaisen maailmanliiton avustustyötä Lähi-idässä johtaneen Pauliina Parhialan
LAHTI RISTINKIRKKO TI 6.10. Kirjoittaessaan Pauliina Parhialan työstä kristillis-humanistisiin arvoihin pohjautuvana lähimmäisen palveluna, Manninen jatkaa: ”Kutsumusta lähimmäisten palvelemisesta ei pidä sotkea lähetystyöhön. (Kustannusosakeyhtiö Atena) herättää myös vastaväitteitä. Muutamien vuosien takaisessa auttamista käsitelleessä kyselyssä puolet vastaajista nosti kristillisen lähimmäisen rakkauden yhdeksi auttamisen motiiviksi. TAIVASSALO TAIVASSALON KIRKKO L I P U T A L K . MIKKELI MIKKELIN TUOMIOKIRKKO TO 8.10. Nämä ajatukset nousevat esille erityisesti keskusteluissa Amnesty Internationalin Suomen osaston toiminnanjohtajan Frank Johanssonin kanssa. Haastattelun yhteydessä Mari Manninen käyttää sanaa ”käännyttäminen” puhuessaan lähetystyöstä. Länsimaista löytyy rahoittajia, jotka luulevat rahoittavansa oikeasti orpojen lasten orpokoteja. F I V I R R E T L E V Y N J U L K A I S U K O N S E R T I T TO 24.9. ”Ihmistä ei pidä syyllistää sellaisesta, mistä hän ei ole tiennyt”, Mari Manninen kirjoittaa. – Pahimmillaan orpokodit synnyttävät uusia orpokoteja. Jokaisen ihmisen arjessa toteutuvaa auttamista on hänen mukaansa ilmastonmuutokseen vaikuttaminen. Manninen pitää tulosta yllättävänä Suomen kaltaisessa maallistuneessa maassa. Esimerkiksi YK:n yleiskokouksessa viime vuonna esittiintyi huoli orpokotiturismista. Siinä yhtenä tekijänä on punaisen lihan syömisen sekä turhan matkustelun välttäminen. – Jos tahdot auttaa vain lähellä olevia, niin auta sitten heitä. Kirjansa lopussa olevassa kymmenkohtaisessa huoneentaulussa hän antaa vastauksen auttamisen lähtökohtaan. Kiintymys ehtii syntyä, mutta sitten vapaaehtoinen palaa jo omaan kotimaahansa. Oleellista on löytää itselleen ominainen tapa auttaa. MARI TEINILÄ @ C L U B F O R F I V E C L U B F O R F I V E . Olen vahvasti toista mieltä hänen tavastaan määritellä lähetystyö. Ammattilaiset pystyvät myöntämään, että kaikki ei aina mene putkeen. Esimerkiksi sitä mitä Suomen suurin lähetysjärjestö Suomen Lähetysseura tekee eri puolilla maailmaa. Kirjassa nousee esille se, miten paljon köyhimmissä maissa olevissa orpokodeissa kyse voi olla rahantekemisestä lasten kustannuksella. Sanon hänelle suoraan, että mielestäni hän voisi päivittää lähetystyötä koskevia käsityksiään. – Auttamisen tärkeys löytyy myös kaikkien suurten uskontojen keskiöstä. IMATRA TAINIONKOSKEN KIRKKO KE 7.10. Huoneentaulu alkaa sanoilla: ”En auta siksi, että minulla on hyvä sydän, vaan koska tarpeessa olevaa pitää auttaa.” MARI TEINILÄ | kommentti | Toista mieltä Mari Mannisen mainio kirja Hyvät aikeet miksi autamme ja mitä siitä seuraa. Mari Manninen toteaa kirjassaan, että Suomessa orpokotiturismin haitoista on kirjoitettu yllättävän vähän. Yksi kirjan lopputulema on, että auttamisen lisäksi pitäisi toimia, yrittää vaikuttaa rakenteisiin, esittää kipeitä kysymyksiä suoraan päättäjille ja miettiä rooliansa osana ongelmaa. KIRKKONUMMI PYHÄN MIKAELIN KIRKKO * LA 3.10. ”Mutta minullekin kristinuskon kauneinta kulttuuriantia on oppi lähimmäisen rakastamisen tärkeydestä, ja siitä että lähimmäinen voi olla kuka vain, tai ihan jokainen ihminen”, Manninen kirjoittaa. Kirjan kirjoittamisen myötä Mari Manninen sanoo saaneensa eräänlaisen niskalenkin auttamisesta. Kirja päätyy siihen, että auttaminen kannattaa suunnata suurten avustusjärjestöjen kautta. – Toivonkin kirjani herättävän vastareaktioita ja keskustelua, Mari Manninen vastaa. – Niissä työskentelevillä on ammattitaitoa arvioida omaa toimintaansa, nähdä mahdollisia ongelmia ja tehdä korjausliikkeitä. PYHTÄÄ PYHTÄÄN KIRKKO LA 10.10. Ilmiöön on kiinnitetty myös kansainvälistä huomiota. Tältä pohjalta hän ymmärtää myös niitä suomalaisia, jotka ovat tahtoneet lähteä auttamaan esimerkiksi nepalilaiseen orpokotiin. 3 2 € + TO I M I T U S M A KS U , PA I TS I * O H J E L M A 3 € T U RVA L L I S U U SSY I STÄ L I P P UJA M Y Y N N I SS Ä R A J O I T E T T U M Ä Ä R Ä 9 KOTIMAA | 18.9.2020. – Nyt minulla on enemmän välineitä ymmärtää auttamisen taustalla olevia asioita ja sitä myöten rauhallisempi olo. HALIKKO HALIKON KIRKKO PE 2.10. Mari Manninen on kuitenkin sitä mieltä, että hänellä yksilönä ja Suomella kansakuntana on varaa ja velvollisuus auttaa ihmisiä, joilla menee heikommin muualla maailmassa. Arvioiden mukaan orpokodeissa asuvista lapsista 50–90 prosentilla on ainakin toinen vanhemmista elossa. eikä EU.” Tässä yhteydessä Manninen nostaa kirjassaan esille sen, ettei ole sattumaa, että juuri kristinuskoon pohjaava Diakonissalaitos huolehtii liikkuvan väestönosan tarpeista pääkaupunkiseudulla. PORVOO PORVOON TUOMIOKIRKKO TO 1.10. Pauliina Parhiala ei siis saarnaa maailmalla Jeesuksesta vaan organisoi ruokaa, opetusta ja terveydenhoitoa.” Ikään kuin suomalaisten tekemään lähetystyöhön ei heti alusta pitäen olisi kuulunut oleellisena osana terveydenhuollon ja opetuksen järjestäminen. Entä mitä hän vastaisi suomalaiselle, jonka mielestä apua pitää antaa vain suomalaisille, koska täälläkin on niin paljon avuntarvitsijoita. Orpokoteihin saatetaan esimerkiksi ottaa lapsia asumaan köyhiltä vanhemmilta, joille on maksettu siitä, että he luovuttavat lapsensa orpokotiin. Yksi syy arvostella vapaaehtoisturismia orpokodeissa on se, että niissä lyhyen aikaa työtä tekevät luovat tahtomattaankin lapsille hylätyksi tulemisen kokemuksia
Tämä saattaa mielestäni usein unohtua niin ”konservatiivikristityiltä” kuin ”liberaalikristityiltäkin”. Yhteiskunta on antanut kirkon viranhaltijoille luvan vihkiä avioliittoon. Lopulta on kuitenkin kysyttävä, perustuvatko jaot erilaiseen käsitykseen rakastavasta ja armahtavasta Jumalasta vai toisen luokan kiistakysymyksiin. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. TIMO TEINIKIVI Turku Maallikon mietteitä avioliitosta 10 mielipiteet KOTIMAA | 18.9.2020 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Miksi emme voisi hyväksyä sitä, että kristityillä on erilaisia tulkintoja joistain moraalisista kysymyksistä, vaikka pohjalla olisi usko samaan Jumalaan. Raamatussa ei vihitty ketään avioliittoon, eikä Jeesuskaan käskenyt niin tekemään. RIITTA PAAJANEN Vihitty Jumalan siunaamaan avioliittoon maistraatissa. Tämä ei ole kristinuskon historiassa uutta: ovathan kirkkokuntajaotkin syntyneet kiistakysymysten kautta. Lopulta kirkko jakautui, ja haavat märkivät yhä. Jeesus ei jaotellut ihmisiä tai kehottanut etsimään roskia toisten silmistä. Ei tietoakaan tasa-arvosta, jota niin pontevasti puolustettiin. Kun kirkolliskokous naispappeuden hyväksyessään antoi vastakkaista näkemystä edustaville omantunnonoikeuden toimia vakaumuksensa mukaisesti, ponnen alasajo alkoi välittömästi. Ei kirkolle eikä myöskään aikuisten lasten vanhemmille. ”Kirkolla on merkitystä, mikäli se sanoo jotakin itselleen ominta, mitä muut eivät ole todenneet.” Väittely avioliittokäsityksestä on saanut niin suuren roolin, että monilta tuntuu unohtuneen, miksi kirkko on perimmältään olemassa. Se on kuitenkin yhtä vähän kristinuskoa kuin kirkon hautausmaiden hoitokin. Tämä aika mielenterveysongelmineen ja tarkoituksettomuuden tunteineen kaipaa viestiä rakastavasta Jumalasta. Kirkkoon kuuluvien prosenttiosuus ei automaattisesti kuvaa Jumalan ja ihmisten välistä suhdetta, jota on mahdoton tutkimuksilla mitata. K irkollisissa piireissä siitä, ketä voidaan vihkiä avioliittoon, on puhuttu kyllästymiseen asti. Kun Ruotsin kirkko alkoi vihkiä myös samaa sukupuolta edustavia pareja, vain alle kymmenen prosenttia parisuhteensa rekisteröineistä pareista halusi kirkollisen vihkimisen. Toki sellainenkin Jeesuksen toimintaan vahvasti sisältyy, mutta lopulta ihminen on sen toteuttamisessa vajavainen. Ei ole niin, että mitä korkeampi osuus ihmisistä kuuluu kirkkoon, sitä paremmin se onnistuu tehtävässään. Viime vuosina ekumenia onkin lähentänyt kristillisiä kirkkoja. Tällä hetkellä se näyttää pelottavasti samanlaiselta kuin naispappeuspäätöksen jälkeinen aika. On kuitenkin syytä olettaa, että prosenttiosuus Suomessa olisi suunnilleen samanlainen kuin Ruotsissa. Näin yksi tärkeä taustatieto jää kirkon päätöksenteosta puuttumaan. Miten tämä kuulostaakaan niin tutulta. Me olemme ihmisinä epätäydellisiä, emmekä pysty noudattamaan lähellekään Jeesuksen vaikkapa Vuorisaarnassa esittämää toimintaohjelmaa. Kristillisen uskon ydin ei kuitenkaan ole moraalisessa toimintaohjelmassa, eli laissa, vaan rakastavassa Jumalassa ja armossa. Mielestäni tärkein kysymys on, miten kirkko välittää ihmisille tiedon rakastavasta ja huolehtivasta Jumalasta maailman hädän ja huolen keskellä. On harmillista, että Suomessa maistraatit eivät tilastoi samaa sukupuolta olevien vihkimisiä. Jakautuuko kirkko. Siksi kirkko ei ole esimerkiksi poliittinen puolue, jonka olemassaolon perusta olisi eettisessä ohjelmassa. Siis verrattain pieni joukko ihmisiä, jotka jo nyt saavat avioliittoon vihkimisen milloin tahtovat. Katekismuksen mukaan meidän nykyinen avioliittomme ei ole Jumalan asettama, vaan maallinen yhteiskuntajärjestykseen liittyvä asia. PETTERI SYSTÄ Historian ja yhteiskuntaopin (ja tuleva uskonnon) opettaja, poliittisen historian väitöskirjatutkija, Tampere Peittääkö kiistely alleen rakastavan Jumalan. Teinilä kysyi asenteellisesti, että kun samansukupuolisten vihkiminen kirkossa hyväksytään, pitäisikö yhä vihkiä papeiksi niitäkin, jotka eivät tätä kannata. Kysymys on pienestä joukosta kirkon jäseniä, huomattavasti pienemmästä kuin naispappeuskysymyksessä. Vastaavan tulevaisuuden viitteet avioliittoasiassa lisääntyvät koko ajan. Kirkollinen vihkiminen on nykyisin myös mahdollista sateenkaaripareille jo useassa luterilaisessa seurakunnassa. Siinä he toimivat virkavastuulla. Avoja avioliittomme ovat hyvin henkilökohtaisia asioita, eivätkä ne kuulu muille kuin asianomaisille itselleen. M atti Wirilander lainasi Kotimaan mielipidekirjoituksessaan (Kotimaa 4.9.) osuvasti entistä arkkipiispa Martti Simojokea. Avioliitto ei ole luterilaisuudessa sakramentti eli armon väline, vaikka muutamat papitkin haluavat sen sellaisena nähdä, mutta pappi voi kuitenkin pyydettäessä siunata avioliiton. Se, että elämä ei ole tarkoituksetonta vaan lopulta Jumalan hyvä lahja. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. Kotimaa-lehden linja kiistassa on jo pitkään ollut yksipuolinen. Nyt jotkut puhuvat jopa evankelis-luterilaisen kirkon hajoamisesta avioliittokysymykseen, mikä olisi selvä askel taaksepäin. korvaa M illainen on tulevaisuus kirkossa, mikäli kirkolliskokous päätyisi muuttamaan nykyisen avioliittokäsityksen. Lopullisena tavoitteena näyttää olevan vain yhdenlaisen ajattelun hyväksyvä kirkko. Päätoimittaja Mari Teinilä paljasti askelmerkkinsä taannoin RadioDein piispan kyselytunnilla. Nykyisin puolisot ovat tasa-arvoisia ja meidän avoja avioliittomme rinnastetaan jo lainsäädännössäkin toisiinsa. Ei ollut tilaa sekä–että-ajattelulle, oli vain mustavalkoinen joko–tai
Kuunnellessani radiokirkkoja on tuntunut perin oudolta ja puolinaiselta liturgian toteutus melkein ilman laulamista. Ripsien välistä siivilöityy kyynel. Olisi erittäin tärkeää, että kirkko löytäisi nyt nopeasti tavan järjestää luottamuselimissään tarvittaessa matalalla kynnyksellä etätai hybridikokouksia. Otan jääkaapista kokonaisen kennollisen kananmunia. Kamera kuvaa kasvojani, käsiäni, sormestani tihkuu hiukan verta. Arki-ihminen voi antaa tilaa havainnoitsijalle, joka voi kehittää havaintonsa taideteokseksi. Katson kohti kameraa. Toivon tietenkin, että ratkaisu olisi jo valmistelussa. Tämä on esimerkki asiasta, jossa kirkon tulisi voida olla käänteissä ketterämpi, jotta terveydensuojelu ei jäisi lakipykälien alle. Kauneus sinänsä ei ole taidetta, vaikka sen muotoja ja täydellisyyttä ihailemmekin. Leukani vapisee, räpyttelen silmiäni kiivaasti. Sormessani on haava, josta juoksee veri. Otan jääkaapista kokonaisen kennollisen kananmunia. Toivottavasti korona voitetaan pian, jotta hoivakotien ovet avautuisivat. Ihmisen tuhoamishalua syvennettäisiin näin vastakohdan kautta. Olemme keskellä esteettistä havaintoa, kananmunan kauneutta. Koronapandemia ei ole ohi ja etäkokouksia tulisi voida edelleen järjestää matalalla kynnyksellä. Mutta voi virkasisariani ja -veljiäni, jos nyt täytyy pitää jopa pitempikin väliaika kaikessa musiikkikasvatuksen työssä. Aivoni ovat saaneet käskyn, mutta mitään ei tapahdu. En pysty ajattelemaan munakasta, vaikka nälkä kurnii vatsassa. Asetan kameran kuvaamaan minua. S eurakuntaneuvostot ja kirkkovaltuustot kokoontuivat viime keväänä koronatilanteen kärjistyessä etänä. ” Asetan kameran kuvaamaan minua. Kuva seis. Tilannekuvaus kuoroharjoituksista kasvovisiireineen tai maskeineen pysähdytti. Enimmäkseen me olemme arki-ihmisiä, eikä asioiden, esineiden, paikkojen, rakennusten ja maisemien kauneus estä meitä tuhoamasta niitä, jos siitä on hyötyä, tai meille tarpeeksi hyvin perustellaan niiden tuhoamisesta koituvat taloudelliset edut, edistyksellisyys ja oman elämän, paikkakunnan tai kotimaan kehitys. Kuinka epäluterilaista! Toivokaamme ja rukoilkaamme saavamme kirkkomusiikista hyvinvointia mahdollisimman pian. Kanttoreilta kuten muiltakin työntekijöiltä kysytään nyt valmiutta sopeuttaa toimintaa, lainatakseni Roihuvuoren kanttorin Hannele Filppulan ilmaisua. Minä vain katson munia, tunnen niiden täydellisen muodon, kohotan ne valoa vasten, näen kuoren läpi kajastavan hehkun ja painan viileät munat poskilleni; ajattelen munassa piilevää valtavaa voimaa ja elämän salaisuutta. Hän muuttuu arki-ihmisestä esteetikoksi, kauneuden näkijäksi ja vaalijaksi. Toisessa hetkessä hän silmää räpäyttämättä napauttaa munan kulhon laitaan ja valmistaa munakkaan. Jospa kuitenkin tämän erikoisen ahdistavan vuoden ”tilinpäätös” lopulta voisikin olla musiikkitoiminnan ja sen vaikutuksen kautta positiivinen. Vaatiiko tämä todella kirkkolain muutosta vai joustavampaa lain tulkintaa, jätän Kirkkohallituksen pohdittavaksi. K ummassakin kädessäni on tuore kananmuna. Nyt tehdään videoinstallaatio, jonka työnimenä on ”Kehityksen hinta”. Moni on arki-ihmisyyden ohella kuitenkin myös kauneuden ja asioiden syvällisen merkityksen näkevä havaitsijaihminen. VILLE JALOVAARA Dosentti, Helsinki Etäkokousmahdollisuudelle tarvetta myös kirkossa K otimaan erinomainen kirkkomusiikkiliite (4.9.) haastoi eläkekanttorin tarttumaan kynään. Oltaisiin taiteen äärellä. Juuri nyt en voi rikkoa kananmunia. Musiikkityön suuret haasteet 11 KOTIMAA | 18.9.2020. Niiden kauneus ja täydellisyys ovat vanginneet minut. Lopulliseen istallaatioon lisäisin ehkä munien rikkomisen keskelle rakennusten sortumista kuvaavia välähdyksiä ja muita tuhon kuvia, mutta myös kukkivaa ketoa, virtaavaa vettä ja lapsia hellimässä eläimiä. Otan toiset munat, kamera käy, munat särkyvät, sisus valuu, minun ilmeeni. Olen todella huolissani, kuinka he jaksavat tämän monien muiden haasteiden lisäksi. Arki-ihminen on palannut ja hän ajattelee lopputulosta, ihanaa munakasta. Sotkamolainen kirkkovaltuutettu Heidi Kotilainen kirjoitti kolumnissaan kauniisti kirkkomusiikin jopa parantavasta merkityksestä: ”On ihailtavaa katsella eri-ikäisistä koostuvien kuorolaisten yhteen hitsautunutta toimintaa sekä nähdä ja kuulla ahkeran harjoittelun tulos”. Palataan vielä hetkeen ennen kananmunien rikkomista. Voimia, kestävyyttä ja siunausta Teille kanttorit, kuorolaiset, kaikki muutkin musiikin tekijät ja kirkon työntekijät! Älkää lannistuko! VELI AINALI Kanttori (eläkel.), dir.mus., kirkkovaltuuston pj. Nämä kaksi ihmistä voivat yhdenkin ihmisen sisällä – saati sitten poliittisessa päätöksenteossa – joutua ankaraan ristiriitaan keskenään. Toivon Petri Laitisen kanssa, että ”musiikki tulisi jatkossa yhä enemmän läpäisemään laajasti seurakunnan eri toimintoja”. Koska nykyinen kirkkolaki ei tunne etäkokouksia, sähköiset kokoukset järjestettiin valmiuslain ja sen nojalla annetun Kirkkohallituksen väliaikaisen määräyksen nojalla. Koska kynnys palata valmiuslakiin on ilmeisen korkea ja koronasyksystä koetetaan Suomessa selvitä tartuntatautilain ja muiden lakien avulla. Ajattelen myöskin yhteisömuusikoita. Entä tulevaisuus koronan jälkeen. Nyt asiantuntijat joutuvat kertomaan kuorolaulun vaarallisuudesta, kun se tähän asti tutkitusti on todettu mitä parhaimmaksi ja kaikkea terveyttä tukevaksi harrastukseksi. Osa valtuutetuista on paikalla valtuustosalissa turvavälit huomioiden ja osa osallistuu etäyhteyden kautta. Käynnistän kameran. Puristan kahta kananmunaa käsissäni kunnes ne räiskähtävät rikki. Tässä kohdassa tarinan minä katsoo ja todella näkee kananmunan. Esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuusto, jonka jäsen olen, lähtee syksyyn hybridikokouksin. Minun pitäisi rikkoa ne kulhoon. Kananmunan kauneus ja tuho KAIJA PISPA Kirjoittaja on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Toistan rikkomista kunnes munat loppuvat. Taide on jotain muuta
Yli puolessa seurakunnista ehtoollista ei vietetty lainkaan poikkeustilan aikana. Yksityisen ehtoolliKäytännöllisen teologian dosentti Tapio Lampinen. He lähettivät kyselyn kaikille Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkoherroille ja saivat 141 vastausta. Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien avauspaneelissa Helsingin Tieteiden talolla tarkasteltiin koronapandemian vaikutuksia ihmisten arkeen ja uskonnollisuuteen. Tämä selviää Laura Kallatsan ja Sini Mikkolan tutkimuksesta. KOTIMAA | 18.9.2020 Teologian ja uskonnontutkimuksen voimannäyttö Koronaviruspandemian vuoksi keväällä perutut Teologian ja uskonnontukimuksen päivät pidettiin viime viikolla internetissä. Massiivinen tilaisuus tarjosi kuvaa siitä, mitä tutkimuksessa nyt tapahtuu. Puhetta johti professori Kati Tervo-Niemelä. Päivien aikana kuultiin lähes 200 esitystä, joiden aihepiirit liikkuivat teologian ja uskonnontutkimuksen useimmilla aloilla. Kotimaa seurasi esityksiä verkossa. Konferenssiin osallistuivat etänä kaikki muut paitsi puhujat. | Aukeaman kuvat: Jukka Granström 12 reportaasi. Nopea muutos haastaa etiikkaa E htoollisen vietosta pidättäytyminen koronakriisin pahimmassa vaiheessa sekä järkytti yhteisöllisyyttä että yhdisti seurakuntaa jaetun kaipauksen kautta
Ehtoollista viettämättömät kirkkoherrat kirjoittivat paljon kaipauksesta. Varovaisen myönteisiä oli seitsemän prosenttia ja selvästi myönteisiä vain neljä prosenttia. Etiikan tähtäyspisteenä säilyy aina hyvä elämä, johon kaikki pyrkivät. Muutosten keskellä vaaditaan luovuutta ja joustavuutta, jotta vanhojen mahdottomiksi käyneiden tavoitteiden tilalle löydetään uusia mahdollisuuksia. Kirkkoherrat kuvasivat koronatilanteen vaikutuksia ehtoollisen viettoon esimerkiksi sanoilla puhutteleva, koskettava, surullinen, outo ja luonnollinen. – On tajuttava, että oikeudenmukaisuus ei ole nollasummapeliä. Professori Jaana Hallamaan mukaan nopeat muutokset haastavat etiikkaa. Siinä pohditaan, mikä säilyy samana muutoksesta huolimatta ja mikä muuttuu. Hygieniasta tai käytännön järjestelyistä kirkkoherrat eivät juuri raportoineet. Arvojen valintamyymälästä voi valita itselle sopivia arvoja eikä niillä ole enää paremmuusjärjestystä. Neljäs joukko puolestaan arvioi oppimiaan arvoja ja normeja uudelleen ja koettelee niiden toimivuutta uudessa tilanteessa. Hallamaan mukaan tekoälytutkimuksesta tuttu käsite transitioetiikka kantaa muutosvaiheen yli. Suurin osa vastaajista koki elävänsä koronakriisin keskelKeski-ikäiset ja vanhat ihmiset kokivat säilyttäneensä mielenrauhan ja elävänsä täyttä elämää koronarajoitusten keskelläkin, kertoi tutkija Suvi Saarelainen. Kati Tervo-Niemelä oli päivien järjestelytoimikunnan puheenjohtaja. Kansainvälisen tutkimuksen mukaan koronakriisin ensimmäinen aalto ei kriisiyttänyt ihmisten kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Moraalinormeilla suojellaan aina keskeisiä arvoja: henkeä ja terveyttä, aineellista hyvää ja sosiaalisia suhteita. Ajatukseen etäehtoollisesta suhtautui jyrkän kielteisesti 50 prosenttia kirkkoherroista ja kielteisesti 26 prosenttia. Kolmas tapa reagoida on vaatia perinteiden kunnioittamista. — Jaana Hallamaa » Tutkija Laura Kallatsa. Korona romuttaa lomasuunnitelmat ja yhteiskunnan digitalisoituminen hävittää tuttuja ammattialoja ja elinkeinoja. Osalle millään ei ole enää mitään väliä. Toisille mikä tahansa käy. – Muutos koskee lähinnä sitä, ketkä kuuluvat meihin, joita moraali suojelee. Vastauksissa korostui yhteyden kaipuu mutta myös jaettu kaipaus. Ihmisten asenteet kuitenkin vaikuttavat vahvasti siihen, miten muutoksiin reagoidaan. Pääsiäisenä ehtoollista vietettiin noin 30 prosentissa seurakunnista. Tutkimus teh tiin Suomessa, Italiassa, Espanjassa ja Puolassa. 13 KOTIMAA | 18.9.2020. Tämän tiedostaminen voi Hallamaan mukaan lievittää uhkan kokemusta. Ehtoollista kriisiaikana viettäneistä kirkkoherroista 40 prosenttia koki ehtoollistilanteen hyväksi, 18 prosenttia neutraaliksi ja 15 prosenttia kielteiseksi. Globalisaatio muuttaa maailmantalouden reunaehtoja ja ihmisten yhdenvertaistuminen horjuttaa hierarkioita. Erityisesti uskonnollisissa yhteisöissä ja politiikassa yritetään Hallamaan mukaan saada turvaa vanhasta elämänmuodosta, joka koetaan muutostilanteessa uhatuksi. Tämä joukko on historiassa laajentunut jatkuvasti. Tämä johtaa helposti anarkismiin. sen pyytäminen ei silti lisääntynyt. Erityisen korostunut oli tunne ristiriidasta. ” Arvot, normit ja rakenteet eivät katoa eikä uusien ryhmien oikeudet automaattisesti uhkaa heitä, joilla oikeuksia jo on. Arvot, normit ja rakenteet eivät katoa eikä uusien ryhmien oikeudet automaattisesti uhkaa heitä, joilla oikeuksia jo on, Hallamaa sanoi
– Kehotus ”Avatkaa sydämenne Herran riemulle” ei toimi toimintaohjeena, vaan runokielessä avautuminen tapahtuu sanoissa itsessään ja niiden kautta, Seppälä sanoi. Kuolematietoisuus on kasvanut ja sosiaaliset kontaktit vähentyneet. Marttyyrien Ääni). Romanialainen luterilainen pappi Richard Wurmbrand (1909–2001) oli mielipiteittensä vuoksi sosialistisessa Romaniassa vangittuna vuosina 1948–1964. – Ajateltiin, että Pyhä Henki avaa hengellisen aistin. Etänä myötätunnon välittyminen vaikeutuu, koska ihminen ymmärtää toista parhaiten kasvokkain ja myötätunto välittyy erityisesti kosketuksen kautta. Jalovaaran esitys liittyi työryhmän Suomen evlut. Runo sen sijaan täyttää tajunnan kerralla ja toimii mystisessä lukukontekstissa proosaa mielekkäämmin. Laato otti esimerkiksi runoilija Faltonia Betitia Proban, joka oli yksi varhaisimmista kristillisistä latinankielisistä runoilijoista ja naiskirjailija. Avuksi tutkija Suvi Saarelainen ehdottaa mentoroivia yhteisöjä, joissa nuoret pääsisivät jakamaan elämän suuria kysymyksiä. Korona ja siirtyminen etätöihin vie ihmisiä monin tavoin erilleen. – Kristillinen runous jatkoi antiikin perinnettä, mutta toi siihen uutta, Patristisen seuran puheenjohtaja Anni Maria Laato totesi. Vapauduttuaan hän pääsi Yhdysvaltoihin, omistaen lopun elämästään kommunistimaiden vainottujen kristittyjen puolesta puhumiselle eri puolilla maailmaa. – Voisiko olla niin, että uskonnollisessa runoudessa opillinen sisältö suuntautuu joustavasti vastaamaan omaa kokemusta maailmankuvasta. Alkuvuosien vierailujen ja vapaiden puhetilaisuuksien jälkeen Wurmbrandin vaikeudet Suomessa lisääntyivät. Myötätunto olisi kriisiajan työelämässä erityisen tärkeää, koska se auttaa rajaamaan työtä ja sopeutumaan, suojaa stressin haittavaikutuksilta ja luo edellytykset jäsentää kriisiä yhdessä. ” Aivan huoletta hän käyttää Jumalan kuvaamiseen säkeitä, jotka kuvaavat Jupiteria tai jopa Venusta. Faltonia Betitia Proba oli varhaisimpia kristillisiä latinankielisiä runoilijoita ja harvinainen siksikin, että oli 300-luvulla elänyt naiskirjailija. M. Jalovaaran mukaan Suojelupoliisi alkoi tarkkailla Stefanus-lähetystä. Mitä korkeammin koulutettu ja iäkkäämpi vastaaja oli, sitä vahvempi tämä kokemus oli. Tällainen tunne saatteli sitä, joka kuunteli torstaina Ville Jalovaaran esitystä Uskonnonvapauden tulikoe omilla portailla – Miksi piispat sulkivat Richard Wurmbrandilta kirkkojen ovet ETYK kesänä 1975. Kyselyä jaettiin sosiaalisessa mediassa ja vastauksia tuli 1162. Näin todetaan Jenni Spännärin, Anne Birgitta Pessin ja Anna Martta Seppäsen tutkimuksessa. Vesa Haapala kysyi ja mietti, että runoutta voi käyttää ylistämiseen ja pyytämiseen mutta myös esittämään kysymyksiä ja epäilyjä, joiden luonteesta ei ole edes aivan varma. Bysanttilaisen munkin Simeon Uusteologin runoutta tutkinut Karoliina Schauman luetteli runoista löytyviä sanoja. Richard Wurmbrand vieraili useita kertoja myös Suomessa vuodesta 1970 alkaen. Maalliset aistit toimivat erikseen, hengellinen aistiminen on koottua. 14 KOTIMAA | 18.9.2020 reportaasi. Työpajan alustuksia yhteen koonnut kirjallisuustieteen lehtori Vesa Haapala jäi pohtimaan, miten runous toimii yhtä aikaa tilan avaajana ja uskonnollisen maailmankuvan muodostajana. Niissä puhutaan rakkaudesta, valosta, sylistä ja sielusta, jota jumalallinen rakkaus haavoittaa ja jättää siihen kaipauksen liekin. Korona on kuitenkin uhannut alle 30-vuotiaiden kokemusta elämän merkityksellisyydestä. Kristityt käyttivät runoutta levittääkseen kristinuskon sanomaa. Runokieli muodostaa Seppälän mukaan erityisluonteisen tilan, jossa mystishakuinen kieli muuttuu itseään toteuttavaksi. kirkko, Neuvostoliitto ja Venäjä teksteihin. Laato läkin täyttä elämää ja säilytti mielenrauhansa. Spännärin mukaan seurakunnissa on nyt tärkeää huolehtia työyhteisön inhimillisestä hyvinvoinnista, jotta työntekijät jaksavat tukea seurakuntalaisia kriisissä. Asiaproosassa kehotus herättäisi kysymyksiä, kenelle ja miten pitää avata. EMILIA KARHU Runollinen kieli ylistää ja epäilee -P uita on tarkasteltu, metsää ei lainkaan, professori Serafim Seppälä totesi työpajassa, jossa käsiteltiin runollista puhetta Jumalasta. — A. Nähdessään kuulee ja kuullessaan näkee, Schauman luonnehti. Hänen perustamansa järjestön Suomen-haaran nimi oli Stefanus-lähetys (nyk. Keskibysanttilaiselle ajalle tultaessa kristillisessä runoudessa oli vahvan henkilökohtaisen kokemuksen leima. Hän on omaan runoonsa leikellyt ja yhdistellyt kuuluisan runoilijan Vergiliuksen säkeitä uudella tavalla – Aivan huoletta hän käyttää Jumalan kuvaamiseen säkeitä, jotka kuvaavat Jupiteria tai jopa Venusta, Laato sanoi. Vastaajista noin 70 prosenttia oli naisia ja 75 prosenttia korkeasti koulutettuja, mikä rajoittaa tulosten yleistettävyyttä. Antiikin aikaan runoudesta pidettiin ja runoja käytettiin opettamiseen, poliittisen vaikuttamiseen ja viihteenä. Seppälän mielestä runokielen vaikutteita on tutkittu paljon, mutta juuri mitään ei ole rohjettu sanoa runokielessä tapahtuvasta Jumalan ja ihmisen kohtaamisesta. FREIJA ÖZCAN Suomettunut kirkko sulki ovet kommunismin tekojen paljastajalta N ykyisin ihmisoikeuksista paljon puhuva Suomen luterilainen kirkko ei mielellään muistele sitä, että 1970-luvulla sen johto aktiivisesti esti kommunistimaiden harjoittamasta kristittyjen vainosta kertomisen tiloissaan. Lisäksi Suomessa tutkimus tavoitti lähinnä uskonnollisia henkilöitä
M illä tavalla Suomen kristillistyminen keskiajalla tuotti yhteiskunnallisia muutoksia. Kristillistyminen oli Suomessa kuitenkin todellisuudessa hyvin pitkä prosessi. JUSSI RYTKÖNEN 15 KOTIMAA | 18.9.2020. Keskiajan ja esimerkiksi pyhiinvaellusreittien myötä suomalaiset solahtivat sitten osaksi eurooppalaista kertomusta. Tässä sitä sovellettiin ulkopoliittisesti sensitiivisiin asioihin. Jalovaaran mukaan piispat venyttivät asiassa valtaansa, sillä kirkkolain mukaan kirkon käytöstä päätti kirkkoherra. Heikkilän mukaan kristinusko tunnettiin Suomessa jo kauan ennen ristiretkiaikaa. Myös vuoden 1975 piispainkokous mahdollisesti keskusteli Stefanus-lähetyksestä ja Wurmbrandista. JUSSI RYTKÖNEN Onko Suomen kristianisaatio päättynyt vieläkään. Se on voinut olla pienen paikallisen seurakunnan kokoontumispaikka ajalta ennen varsinaista järjestäytynyttä kirkollista elämää. Hän oli toki ristiriitainen hahmo ja vähän hurmahenkinen puhuja, mutta ristiriita tässä oli vahva. Mutta Turun Ravattulasta hiljattain löytyneet maamme vanhimman kirkkorakennuksen kivijalan rauniot voivat olla 1100-luvun lopulta. Siksi olemme kieltäneet häntä esiintymästä kirkoissamme”. 1800-luvulla maaseudulla eli vielä paljon pakanallista folklorea ja puolikristillistä traditiota. Suomeen kehittyi 1300-luvulta alkaen kirkollishallinnollinen seurakuntaverkosto. Sitä, että kirkot suljettiin Wurmbrandilta hyvin vahvasti ulkopoliittisista syistä. Kevään 1973 vierailun tullen monet puhekiertueelle suunnitellut kirkot sulkeutuivatkin Wurmbrandin edessä: Helsingissä Paavalin ja Agricolan kirkot sekä Saksalainen kirkko, Lahdessa Joutjärvi ja Oulussa tuomiokirkko. Pyhän Henrikin legenda on kuin Suomen luomiskertomus. Nikolainen väitti Stefanus-lähetyksen antavan harhaanjohtavaa tietoa Itä-Euroopasta. Marraskuussa 1975 Helsingin kaupunki sulki Wurmbrandilta Töölön kisahallin. Huhtikuussa 1975 Kotimaan haastattelussa Helsingin piispa Aimo T. Mannerheim. — Tuomas Heikkilä ” Lain mukaan kirkkoja ei tullut käyttää ”epäpyhiin tarkoituksiin”. Vuonna 1975 Tasavallan presidentin kansliasta otettiin yhteyttä Oulun piispaan Hannes Leinoseen. Se sisältää ajatuksen, että kristinusko olisi tullut Suomeen yhdessä humauksessa. – Puhumisen vapaus ei ollut turvattu Suomessa hänen kaltaiselleen henkilölle, Ville Jalovaara sanoi. Heikkilä kysyi retorisesti, onko kristianisaatio päättynyt vieläkään. – Se on keskiaikainen tarina siitä, miten Suomi liitettiin osaksi keskiaikaista läntistä kristikuntaa ja oikeaa poliittista yhteisöä, Heikkilä sanoi. Tässä sitä sovellettiin ulkopoliittisesti sensitiivisiin asioihin. kysyi Jalovaara esityksensä lopuksi. Vieras joutui puhumaan elokuvateatterissa ja Helsingin Messuhallissa. – Lain mukaan kirkkoja ei tullut käyttää ”epäpyhiin tarkoituksiin”. Siksi idän kirkon roolia Suomen kristillistämisessä tuhat vuotta ja myöhemmin ei Heikkilän mukaan oikein tunneta. – Väitetään, että jotakin tietoa kristinuskon ideoista ja tavoista olisi saatu Suomeen jo 500-luvulla. — Ville Jalovaara Ville Jalovaara käsitteli esityksessään sitä, miten Suomen kirkko sulki kirkot sosialististen maiden kristittyjen ahdingosta kertoneen Richard Wurmbrandin edessä ETYK-vuonna 1975. Kulttuurisesti merkittävä kristinuskon myötä tullut asia oli varmasti kirjoittaminen. Se on ikuistettu Nousiaisten messinkilaattaan, jossa Pyhän Henrikin ja Pyhän Eerikin retken vaiheet tiivistetään. Piispa Erkki Kansanaho kirjoitti helmikuussa 1976 kirjeessään Bratislavan piispalle, että ”Suomen piispat uskovat Wurmbrandin puheiden vahingoittavan suhteitamme Neuvostoliittoon. Kirkkojen sulkemisia Nikolainen perusteli kirkkolailla. Wurmbrandin kohteluun tuo ongelmallisen lisäsävynsä se, että Suomi isännöi vuonna 1975 ETYK-huippukokousta. Suomen kristillistyminen ”oikeaan läntiseen identiteettiin” on ollut nationalistisesti tärkeää. Suomalaisten koulukirjojen perinteinen kuvaus kolmesta Suomeen tehdystä ristiretkestä on Heikkilän mukaan hyvin keskiaikainen narratiivi. Kansallismielisen itä-länsi-asettelun voimasta kertoo Heikkilän mielestä sekin, että merkittävin suomalainen on erilaisissa äänestyksissä ollut usein Suomen sotia johtanut C.G.E. Vuonna 1976 sulkeutui myös Espoon Dipoli. | Kuva: Antti Rintala » Vuonna 1972 SKDL:n kansanedustaja teki eduskunnassa hallitukselle kysymyksen siitä, mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä Stefanus-lähetyksen toiminnan pysäyttämiseksi. ” Väitetään, että jotakin tietoa kristinuskon ideoista ja tavoista olisi saatu Suomeen jo 500-luvulla. – Kansliapäällikkö Kauko Sipponen pyysi piispaa peruuttamaan Wurmbrandin kokoukset Oulussa, Jalovaara tietää. Tässä on ollut erilaisia tulkinnallisia vaiheita: kun Henrikin surmaaja Lalli vielä keskiajalla oli ”pahis”, on hän 1800-luvun taiteessa Albert Edelfeltillä reviiriään puolustava Suomen mies. – ETYK-75-loppuasiakirjassa puhuttiin ihmisoikeuksista. Mutta todellisuudessa sulkemisten taustalla oli presidentin kanslian pyyntö. Tätä hahmotteli esityksessään Tuomas Heikkilä. Vuonna 1976 Wurmbrandille ei avautunut enää yksikään kirkollinen tai maallinen paikka Helsingissä. Mutta todellisuudessa sulkemisten taustalla oli presidentin kanslian pyyntö, vaikka Nikolainen sen kiisti. Samaan aikaan Suomen kirkko kielsi Wurmmbrandilta kirkkojen käytön. Kysymyksen mukaan järjestön kustantama kirjallisuus vaaransi Suomen suhteet Neuvostoliittoon. Mitä Wurmbrandin kohtelu kertoo Suomen kirkosta 1970-luvulla
Asetelman perinteisiä kynnyskysymyksiä ovat abortti ja eutanasia sekä seksuaalija sukupuolivähemmistöjen oikeudet. – Ne on parempi vaieta kuoliaaksi, sillä jos klikkaat niitä, jakamisesta puhumattakaan, ne näkyvät yhä useammalle. Tai ”kulttuurisotaa” sitaateissa, kuten se oli merkitty Katja Valaskiven ja Petri Jääskeläisen esitelmän otsikkoon ”Kulttuurisota” ja konservatiivikristillisyyden kansainvälispoliittiset yhteydet. Ympäristöaktiivisuus oli selkeintä Taizé-liikkeestä, Hiljaisuuden ystävistä, Tuomasyhteisöstä ja herännäisyydestä ammentavilla papeilla. Kuluttamalla tuodaan ilmi sitä, mikä meille on tärkeää. Valaskiven mukaan näkemys kulttuurisodasta elää myös osassa täkäläistä konservatiivikristillistä mediakenttää: ilmastonmuutos saatetaan kieltää, maahanmuuttoa ja islamin leviämistä kritisoidaan ja uudet teknologiat voidaan nähdään pedon merkkeinä. Helsingin yliopiston Uskonto ja digitaalinen maailma -hankkeen apulaisprofessori Katja Valaskivi valotti aihepiiriä työryhmässä Ääriliikkeet, kirkko ja uskonto. Kurenlahti nosti esiin parin vuoden takaisen Helsingin Sanomien haastattelun, jossa entinen arkkipiispa Kari Mäkinen piti kuluttamiskeskeisyyttä yhtenä syynä erota kirkosta. Samassa työryhmässä saatiin selkoa evankelis-luterilaisen kirkon pappien ympäristönäkemyksistä. Päinvastaista vaikutusta ympäristöaktiivisuuteen oli etenkin konservatiiviseen raamatuntulkintaan kytkeytyvillä liikkeillä. Kävi ilmi, että pappien tuntema huoli ympäristön tilasta on sidoksissa heidän herätysliiketaustaansa. – Uskonnoilla on illuusio irrallisuudesta, siitä, että ne olisivat riippumattomia hyvän elämän oppeja. Merkityksellisyyden rakentajana kuluttajuus muistuttaa kuitenkin uskontoa. Ympäristökeskustelussa kuluttaminen demonisoidaan, ja uskonnot kokevat kilpailevansa kulutuskulttuurin kanssa. Käsitys kulttuurisodasta elää osassa konservatiivikristillistä mediakenttää, apulaisprofessori Katja Valaskivi sanoo. Jokaiselle sosiaalisen median käyttäjälle Katja Valaskivellä oli yksinkertainen ohje: älä kierrätä pöyristyttäviä väitteitä. Hänen mielestään on yksipuolista, että uskonnollisissa yhteyksissä kuluttamiseen liitetään sellaisia luonnehdintoja kuin yksilökeskeisyys, rikkinäisyys ja kulttuurin köyhtyminen. Näin väitti uskontotieteen tohtorikoulutettava Mikko Kurenlahti uskonnontutkimusta ja ympäristökriisiä käsitelleessä työryhmässä. Hän sanoi kulttuurisodan olevan kiistanalainen ja poliittisesti käytetty termi kamppailussa, jossa edistykselliset ja perinteiset voimat asetetaan vastakkain. Asiaa käsittelevä käytännöllisen teologian pro gradu valmistui Itä-Suomen yliopistossa viime vuonna. – Kuluttaminen ei ole vain jotain pinnallista, vaan perimmältään siinä on kyse symbolisesta kielestä, jolla ihmiset kommunikoivat keskenään. MERI TOIVANEN Kuluttamisessa ja uskonnossa on paljon samaa K uluttaminen ja uskonnot eivät ole keskenään sellaisessa ristiriidassa kuin usein annetaan ymmärtää. Valaskivi mainitsi esimerkkeinä Vladimir Putinin Venäjällä, Donald Trumpin Yhdysvalloissa ja Jair Bolsonaron Brasiliassa. Kurenlahti korosti, että kuluttamisen ydin ei edes ole aineellisessa todellisuudessa – eiväthän myyjätkään pohjimmiltaan kauppaa tuotetta, vaan mielikuvaa ja lupausta onnesta ja hyvästä elämästä. – Kukin kietoo valtansa uskonnolliseen liikkeeseen, jonka katsoo hyödylliseksi, Valaskivi sanoi. | Kuva: Rami Marjamäki Uskonto ja salaliitot kietoutuvat toisiinsa verkossa V erkossa lietsotaan kulttuurisotaa. Esiin tulivat muun muassa lestadiolaisuus, evankelisuus, Kansanlähetys, Suomen Raamattuopisto, Kan16 KOTIMAA | 18.9.2020 reportaasi. Hilla Inkilän tutkimukseen vastasi 342 pappia loppuvuodesta 2018. Tämänhetkisessä keskustelussa nationalismi ja populismi kietoutuvat tiiviisti yhteen uskonnon kanssa. Eri puolilla maailmaa populistiset johtajat käyttävät uskontoa vallantavoittelussa. Kurenlahti luonnehti kuluttajuutta eksistentiaaliseksi strategiaksi, yritykseksi taistella merkityksettömyyttä vastaan. Huomionarvoista on, että kukaan ei voi välttyä tekemästä kulutusvalintoja. Käsitys kulttuurisodasta näkyy politiikan ylätasolla myös Suomessa, hän lisäsi. Salaliittoteorioitakin on. ” Jokaiselle sosiaalisen median käyttäjälle Katja Valaskivellä oli yksinkertainen ohje: älä kierrätä pöyristyttäviä väitteitä. Kuluttajuus järjestelmänä kuitenkin mahdollistaa myös uskonnollisen identiteetin rakentamisen, Kurenlahti sanoi. Joukossa oli kattavasti eri-ikäisiä naisia ja miehiä eri hiippakunnista
Uskonnollisella yhteisöllä voi olla rooli myös eettis-poliittisessa toiminnassa. Alueelliset erot eivät olleet merkittäviä. Erittäin suurta huolta ympäristöstä kantoi 37 prosenttia papeista ja melko suurta huolta 44 prosenttia. Yksilötasolla aktiivisimpia ympäristötoimijoita tosin olivat Espoon hiippakunnan papit. | Kuva: Jukka Granström san Raamattuseura, OPKO, karismaattinen liike ja Luther-säätiö. MERI TOIVANEN Teologian ja uskonnontutkimuksen päivien 2020 järjestäjinä olivat monet teologian alan tieteelliset seurat yhteistyössä Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan, Itä-Suomen yliopiston, Åbo Akademin, Taideyliopiston, Kirkon tutkimuskeskuksen, Teologia.fi-sivuston sekä Uskonnon, katsomuksen ja kasvatuksen tutkimusseuran kanssa. Noin kolme neljästä kuitenkin katsoi, että kristillinen perinne on vähintään jonkin verran syyllinen ympäristöongelmiin. — Mikko Kurenlahti Väitöstutkija Mikko Kurenlahti korosti, että kuluttamisen ydin ei ole aineellisessa todellisuudessa. Ympäristöteologian dosentti Panu Pihkala listasi omassa puheenvuorossaan mahdollisuuksia, joita kirkollisella teologialla on ympäristöahdistuksen ja -kysymysten käsittelyssä. R A K K A U S O N VÄ K E VÄ KU I N K U OL E M A KATSO LISÄTIEDOT JA TAITEILIJAESITTELYT www.teatro.fi/rakkaus Esitykset Aleksanterin teatterissa torstai 8.10.2020 klo 19.oo (ensi-ilta) perjantai 9.10.2020 klo 19.oo lauantai 11.10.2020 klo 19.oo sunnuntai 12.10.2020 klo 16.oo Kari Tikka UUDEN SUOMALAISEN OOPPERAN KANTAESITYS! Liput: T E AT R O PRODUCTIONS Tule kokemaan elävän musiikin lumo! Esitykset järjestetään turvaetäisyydet huomioiden, joten paikkoja on myynnissä vain rajoitettu määrä. 16 prosenttia oli jonkin verran huolestuneita, kolme prosenttia oli huolissaan vain vähän. Raamattua ja kristinuskoa piti vastaajista erittäin ympäristömyönteisenä 54 prosenttia ja melko ympäristömyönteisenä 40 prosenttia. Hänen mukaansa sielunhoidollisuutta voitaisiin kehittää ja eksistentiaalisten kysymysten käsittelyä tukea. Luontosuhteeseen liittyviä rituaaleja voidaan järjestää. 17 KOTIMAA | 18.9.2020. Kapellimestari Kari Tikka I Ohjaus Maisa Tikka Lavastus ja pukusuunnittelu Anna Kontek I Valot Janne Teivainen Koreografia Aku Ahjolinna I Tuotanto Teatro Productions Rooleissa: Kristian Lindroos, Annika Leino, Esa Ruuttunen, Satu Vihavainen, Marika Hölttä, Kaisa Näreranta, Aki Alamikkotervo, Hannu Forsberg, Jussi Vänttinen H e l s i n k i C h a m b e r O r c h e s t r a I B r e v i s N o v a k u o r o I O m n i a Kotimaa_200918.indd 1 14.9.2020 12.46 ” Kuluttajuus järjestelmänä mahdollistaa uskonnollisen identiteetin rakentamisen. Ympäristönsuojelua piti kirkon ydintehtävän merkittävänä osana kaksi kolmesta vastanneesta. Naispuoliset papit olivat miespuolisia pappeja suuntautuneempia ympäristöasioihin ja nuoret hiukan aktiivisempia kuin vanhemmat ikäluokat
Hän oli Richard Faltin rakensi suomalaista musiikkielämää aluksi musiikinopettajana Viipurissa, mutta siirtyi vuonna 1869 Helsinkiin. Pitkälti hänen ansiotaan oli, että musiikkikoulutus – myös kirkkomuusikkojen koulutus – ammattimaistui 1880-luvulta alkaen. Hän opiskeli Leipzigin konservatoriossa, josta valmistuttuaan hän muutti Suomeen vuonna 1856. Hän pysytteli Suomen kieliriitojen ulkopuolella, mutta oli monissa asioisRichard Faltin toimi Helsingin Nikolainkirkon urkurina vuosina 1870-1913. Sama koski koraalikirjoja. Hän toimitti useita koraalikirjoja ja on säveltänyt myös nykyisen virsikirjan virret 126, 275 ja 363. Faltinin tunnetuimpia oppilaita olivat Robert Kajanus, Jean Sibelius ja Ilmari Krohn. – Sellaisia ovat esimerkiksi Yksi ruusu on kasvanut laaksossa sekä Aamulla varhain kun aurinko nousi. – Richard Faltin loi koko Suomen musiikkielämän kannalta merkittäviä perusrakenteita ja instituutioita. – Faltinilla ei ollut taiteilijan maneereja, eikä hän oikein istunut säveltäjämyyttiin. | väitös | Uusi väitöskirja tuo esille kirkkomuusikkona muistetun Richard Faltinin merkittävän vaikutuksen myös maamme musiikkikoulutuksen, oopperan, kuorolaulun ja orkesterimusiikin alueilla. Hän puhui saksan ohella ranskaa, englantia ja ruotsia. Faltin perusti vuonna 1871 kuoron, joka kantaesitti hänen johdollaan Suomessa lukuisia suuria kirkkomusiikkiteoksia, kuten Mozartin Requiemin (1872) sekä J.S. Väitöskirja ”För gedigen musik”: Richard Faltin Suomen musiikkielämän rakentajana tarkastettiin Helsingin yliopistossa kesäkuussa. – Hän kyllä koki, että suomeakin pitäisi osata kunnolla. Hän ei myöskään osallistunut kulttuurielämän riitoihin tai Kämpin juhliin. Siltasen mukaan tärkein syy tälle on se, että suomalaiskansallisen nousun aikana haluttiin mieluummin korostaa suomalaissyntyisiä tekijöitä. Faltin vieraili vuosittain Saksassa, missä hän tutustui musiikin uusimpiin virtauksiin. Faltinin elämäntyö suomalaisen musiikin hyväksi on päässyt osittain unohtumaan. – Moderni suomalainen kulttuuri ei pudonnut puusta, vaan se on rakennettu eri vaikutteista. Saksasta tulleet vaikutteet ovat olleet voimakkaita kaikissa Itämeren-maissa. Hän oli mukana lähes kaikessa musiikkielämässä. Bachin Matteus-passion (1875). Moni tunnistaa Richard Faltinin nimen hänen säveltämiensä Herran siunauksen tai Hoosianna-hymnin alkusoiton vuoksi. Hänen yksinlaulunsakin ovat kepeitä, duurissa kulkevia. Vuosina 1873–1879 hän toimi myös Suomalaisen Oopperan kapellimestarina ja 1871–1896 Helsingin yliopiston musiikinopettajana. – Saksan vaikutuksella voi olla nykyisin vähän negatiivinenkin kaiku. Hän kummasteli suomalaisten rajua alkoholinkäyttöä. Siltasen mukaan Faltin oli harras, mutta hyvin elämäniloinen ihminen. Sellaisia olivat kuorot ja orkesterit. Tätä ei Siltasen mukaan aina haluta muistaa. Siltasella on ollut tutkimukseensa myös henkilökohtainen syy: Faltin on hänen äitinsä isoisän isoisä. Mutta Faltin oli myös paljon muuta. Hänet tunnettiin vain tinkimättömänä ammattimuusikkona, Riikka Siltanen sanoo. Lisäksi hän oli tuottelias säveltäjä, Siltanen kertoo. K eravalainen musiikkipedagogi ja laulaja Riikka Siltanen on tutkinut saksalaissyntyisen Richard Faltinin (1835–1918) vaikutusta suomalaisessa musiikkielämässä. Eräät ovat jääneet elämään. Faltin ei myöskään profiloitunut ensisijaisesti säveltäjänä, koska hän sävelsi lähinnä muun työnsä ohessa tilannesidonnaista käyttömusiikkia. Hän sävelsi ja sovitti noin 60 suomenkielistä laulua ylioppilaskuoroille. Richard Faltin syntyi Saksan Danzigissa vuonna 1835. Ennen Helsingin Musiikkiopiston perustamista vuonna 1882 hän antoi yksityistä opetusta. Vasta 1800-luvun lopulla saatiin huipulle muitakin osaajia. Vanhoilla päivillään hän rakennutti kotiinsa Walcker-merkkiset urut, jotka ovat nykyään nähtävillä Turun Sibelius-museossa. Faltin olisi halunnut, että kirkkokuorot eivät laulaisi raskaasti ja surullisesti, vaan ripeämmällä tempolla. Faltin toimi Helsingin Nikolainkirkon – nykyisen Tuomiokirkon – urkurina vuosina 1870–1913. JUSSI RYTKÖNEN 18 KOTIMAA | 18.9.2020 kulttuuri. Faltin oli perustamassa myös Helsingin Musiikkiopistoa, myöhempää Sibelius-Akatemiaa, sekä ensimmäistä suomenkielistä oopperaa. Tutkimus on vahvistanut käsitystä Saksan suuresta merkityksestä suomalaisen sivistyksen ja kulttuurin kehitykselle. Aikanaan hyvin merkittävää oli panostus, jonka Faltin toi muusikkojen koulutukseen. – Helsingin yliopiston musiikinopettajana hän oli maan johtava musiikkiauktoriteetti. – Hän poikkesi mielenlaadultaan suomalaisista. Suomea hän ei koskaan oppinut kovin hyvin. Kuva: Yksityiskokoelma Riikka Siltanen | Kuva: Jukka Nissinen sa hyvin suomenmielinen, Siltanen kertoo
173 sivua. Ohjelmassa kuvattu autismikirjo (ennen puhuttiin vain autismista) on aivojen neurobiologinen kehityshäiriö. OLLI SEPPÄLÄ Rakkautta autismin kirjolla katsottavissa Netflixissä. Mickelsson kirjoittaa omasta elämästään, ei kuvitellusta. Australialaisessa tosielämän ongelmia kuvaavassa sarjassa Rakkautta autismin kirjolla ( Love on the Spectrum) katsoja pääsee osalliseksi sydäntä riipaisevista kohtaamisista, kun autismikirjon nuoret hakevat itselleen poikaja tyttöystävää ohjelman tekijöiden avustuksella. Ett blodkärl som brast on kirjoitettu suoraan ja selkeästi. Sitä on noin yhdellä prosentilla ihmisistä. Siinä on rehellinen, turhia kuorrutuksia välttävä ote. | viikon kirja | | painettua sanaa | | tosi-tv | Kohtaamisen vaikeus Tosi-tv eli reality on yksi televisiohjelmien valtavirta. Vanhemmat tulivat sairaalaan ja lauloivat virren. Kyllä, mutta eniten Mickelssonilla oli ikävä itseään, sitä, joka hän oli ja joksi hän ei voisi enää täysin tulla. Parkkipaikalla hän lyyhistyi maahan ja heräsi Töölön sairaalasta. Suomessa heitä on arviolta 55 000. Kiinnostava jakso on teologiaa opiskelleen papintyttären kuvaus uskostaan. Kirjassaan Ett blodkärl som brast (Verisuoni, joka puhkesi) Mickelsson käy läpi kolmen vuoden takaista tapahtumaa ja sitä seurannutta toipumisja kuntoutusjaksoa. Ohjelman nuorten apuna on asiantuntija Elizabeth Laugeson, joka opastaa kommunikaation perusasioihin, esimerkiksi miten keskustelua jatketaan kysymyksen ja sitä seuranneen vastauksen jälkeen (tehdään jatkokysymyksiä ja kommentoidaan, ei siirrytä suoraan seuraavaan ennalta valmisteltuun kysmykseen). Thomas ja Ruth käyvät treffeillä Netflixin Rakkautta autismin kirjolla -sarjassa. Toisaalta vierailijat puhuivat siitä, että sinulla on varmaan kauhea ikävä lapsiasi. Harva julkaisu raportoi maailmasta näin kattavasti samassa numerossa. 19.9.2020 Sakari Hokkasen sovittama versio tuo Minna Canthin klassikkonäytelmän nykypäivään. Numero 6/20 vie lukijan muun muassa Kolumbiaan tapaamaan entistä Farc-sissiä, Jerusalemiin palestiinalaisten ja israelilaisten opiskelijoiden tapaamiseen sekä Nepaliin, josta lehti raportoi lapsiavioliittojen tilanteesta. Ennusteet eivät kaikilta osin näyttäneet lupaavilta, ja ensimmäinen jakso sairaalassa venyi pitemmäksi kuin hän kuvitteli. Mickelsson kertoo, että pääsi sairaalasta käymään kotona, mutta kaipasi sairaalaan. Nämä ovat Jumalan kansaa voimaannuttavia elementtejä.” MARI TEINILÄ 19 KOTIMAA | 18.9.2020. Kokkaamista, sisustamista, laulamista, puolison valintaa, puolison pettämistä, televion katselemista ja kommentointia, deittailua, autojen korjaamista, tatuointeja, liikalihavuutta, teiniäitejä ja niin edelleen. Mickelssonin aivoverenvuoto oli massiivinen ja hän muun muassa menetti puhekykynsä. Taustalta paljastuu vuosia aiemmin koettu masennuskausi ja unettomuus. Aluksi ohjelma on vaivaannuttavaa katsottavaa, sillä kahden ihmisen yhtäaikainen sosiaalinen kömpelyys on surullista. Mutta sitten syntyy voimakas myötätunto ja sympatia ohjelman nuoria kohtaan. Lehti kertoi myös kahdeksan lähetystyöntekijän siunaamisesta työhön, paikalla oli koronan takia vain 20 ihmistä. Se on myös selviytymistarina. Samalla katsoja itsekin oivaltaa, mistä kohtaamisissa ja luontevissa keskusteluissa on kyse. Mickelssonin kirja on kuvaus vammautumisesta ja siitä, miltä tuntuu, kun ei voi puheella ilmaista tunteitaan. Siellä saattoi kuvitella elämää kotona, mutta kotona elämän täydellinen muutos iski vastaan. Hänellä oli ollut aivoverenvuoto. | Kuva: Netflix Syyskuussa 2017 Christa Mickelsson, 33-vuotias Kyrkpressen-lehden toimittaja ja espoolaisäiti, oli hakemassa tytärtään sisäleikkipuistosta. Mickelsson kertoo, ettei ole kertaakaan syyttänyt Jumalaa tapahtuneesta eikä myöskään aio syyttää. Lähetysseuran toiminnanjohtaja Rolf Steffansson kirjoitti pääkirjoituksessa: ”Safarikuoron laulujen aikana huomasin, miten vahva kaipaus minulla on kokoontumiseen, kuoromusiikin kuunteluun ja yhdessä laulamiseen. Kirjassa on hauska jakso, kuinka Mickelsson ja hänen miehensä kommunikoivat tekstiviesteillä ja hymiöillä. Sen aikana Mickelsson kertoo huutaneensa Jumalalta apua, mutta Jumala ei vastannut. Fontana Media. LIPUT: lippu.fi 28 € (25 €) 044 402 1539 mikkelinteatteri.fi Suomen vanhin yhtäjaksoisesti ilmestynyt aikakauslehti, Suomen Lähetysseuran julkaisema Suomen Lähetyssanomat, on ilmestynyt 160 vuotta. Seurauksena oli ikään kuin negatiivinen uskoontulo eli uskon menetys eksistentiaalisella tasolla. Australiassa paljon enemmän. OLLI SEPPÄLÄ Christa Mickelsson: Ett Blodkärl som brast. Mickelsson kirjoittaa, että piti vanhempien vierailuista, mutta ei saanut siitä lohdutusta
Isot seurakunnat ja seurakuntayhtymät käyttävät sitä luontevasti työssään. Näkymään nousee myös autojen pesupaikka ja huoltoasema. TEKSTI | OLLI SEPPÄLÄ – KUVA | JUKKA GRANSTRÖM ” Jumala on antanut kahvinkeittimen helpottamaan seurakunnan emännän työtä. Ulapalle katsominen ja rannalla kävely rauhoittavat mielen. Esimerkiksi viestinnässä osataan kysyä, kenelle viesti on suunnattu ja mitä kieltä tai kanavia on fiksua käyttää juuri sillä kohderyhmällä. Olen kiitollinen hetkipalveluksista ja retriiteistä Facebookissa. Yhtiö on työskennellyt yli 100 seurakunnan kanssa. – Isoisäni Risto Nivari oli pappi ja perheterapeutti. – Tällöin joudutaan ehkä muuttamaan ajattelua ja työtapaa. Nivari kysyy. Mutta Nivari näkee ikkunastaan myös Hietaniemen hautausmaan uuden kappelin tornin. Nykyisin kirkko ja seurakunnat ovat edelleen osa Insight360:n asiakaskunnasta. Kirkon piirissä Insight360 tunnetaan ennen kaikkea segmentoinnista, jossa suomalaiset jaettiin kirkkosuhteen mukaan neljään perusryhmään: irralliset (kirkosta etäällä olevat nuoret aikuiset), maltilliset (perinteisiä arvoja kunnioittavat), avomieliset (liberaalit henkiset etsijät) ja uskolliset (kirkon opille uskolliset). Nivari sanoo nähneensä onnistumisia, kun seurakunnassa on otettu käyttöön kohderyhmäajattelu ja tarkasteltu sitä käytössä olevan tiedon valossa. Karoliina Nivari, 46 Juuri nyt käyn autokoulua, että pääsisin helpommin kesäasunnollemme Ruovedelle ja retkille kansallispuistoihin. Sitä ennen hän työskenteli Kirkkopalveluissa kymmenen vuoden ajan kouluttajana ja konsulttina, jonka erikoisalaa olivat organisaatioiden muutos, viestintä ja johtaminen. Tai no, näkymä on suoraan Länsiväylälle, yhteen maamme vilkkaimpaan tieosuteen. Joskus tuntuu, että asiakas ei edes osaa unelmoida tarpeeksi siitä, mitä voidaan kysyä ja mihin voidaan saada vastaus, Nivari sanoo. Se on meidän työtämme, ei pelkkä datan kerääminen ja koostaminen. I nsight360-yhtiön toimitila sijaitsee Helsingin Ruoholahdessa ruuhka-aikaan vilkkaan Porkkalankadun varrella. – Segmentointi on edelleen yksi tiedolla johtamiseen liittyvä työkalu, mutta yhtiö tarjoaa paljon muutakin, Karoliina Nivari sanoo. – Jumala on antanut kahvinkeittimen helpottamaan seurakunnan emännän työtä. Muistan selanneeni kiinnostuneena isoisän teologista kirjastoa. – Pystymme datatiedon pohjalta vastaamaan hyvinkin monimutkaisiin kysymyksiin. Yhtiö työskentelee puolueiden, yritysten, järjestöjen, ammattiyhdistysten sekä valtionhallinnon kanssa. Samasta syystä meillä on dataa, joka autIntohimona tieto ja usko Seurakunnilla on paljon tietoa jäsenistöstään, mutta osataanko tietoa hyödyntää toimintaa suunniteltaessa, kysyy Karoliina Nivari. – Olisi hienoa, jos kirkko kokonaisuutena ottaisi tämän työkalun käyttöön ja ostaisi sen kaikille seurakunnille, jotta myös pienemmillä seurakunnilla olisi varaa ja mahdollista saada se käyttöönsä. Se on aina vaikeaa. Elämässäni olen kiitollinen siitä, että olen saanut opiskella, opettaa ja ohjata. Se tuottaa segmentointitutkimuksia suomalaisista ja heidän asenteistaan. taa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta arvojen ja kirkkosuhteen kannalta. Karoliina Nivari on asunut koko ikänsä Töölössä lukuun ottamatta muutamien vuosien ”harharetkeä” Ullanlinnan. Konsultointijohtaja Karoliina Nivarin, 46, työhuoneen ikkuna on kuitenkin talon rauhallisemmalla puolella. Iso osa Insight360:n asiakkaista on kuitenkin muualta. Samasta syystä meillä on dataa, joka auttaa ymmärtämään ihmisten erilaisuutta. Niin isoisä kuin monet tutut seurakuntanuo20 KOTIMAA | 18.9.2020 haastattelu. Yksi viesti kaikille -ajattelu ei ole enää nykypäivää. Yhtiö määrittelee itsensä tutkimuslaitokseksi ja ajatuspajaksi. Insight360:n kirkkosegmentointi on otettu kirkossa varsin laajasti käyttöön. Rukoilen korona-aikana paljon verkossa. Asun lähellä merta. Karoliina Nivari aloitti elokuussa Insight360:n konsultointijohtajana. Kuka. Tutkimustieto kiinnitetään paikkatietoon, mikä mahdollistaa tiedon tarkastelemisen myös alueellisesti. Miksi emme käyttäisi tätä tietoa. – Kirkkopalveluissa olin paljon tekemisessä Insight360:n kanssa, sillä yhtiö on alun perin perustettu tarjoamaan seurakunnille ajantasaista tietoa suomalaisten arvoista ja kohderyhmistä. Myös piispojen on kuultu puhuvan itsestäänselvyytenä irrallisista. Kuuntelen seuraavaksi Selja Ahavan Nainen joka rakasti hyönteisiä -romaanin äänikirjana. Vietimme paljon aikaa isovanhempieni luona Etu-Töölössä. Näkymä pitää sisällään kaksi Nivarin intohimoa, ajassa elävän tutkimuksen ja hengellisyyden. Kohderyhmäajattelusta on tullut arkea seurakunnissa. Pelkästä tiedosta ei sellaisenaan ole apua, jollei osaa tehdä jatkokysymyksiä