syyskuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 9. N:o 36 | 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –3 7 ”Pitää olla tollo” Pilapiirtäjä Ville Ranta varoo, ettei pidä itseään liian tärkeänä, ja tunnustaa mieltyneensä mystisyyteen 20 14 Pienessä Kaskisen kaupungissa seurakuntaelämä lepää vapaaehtoisten varassa 4 Opetusneuvos Henry Hedman väittelee tohtoriksi romanikulttuurin säilymisestä 6 Koulussa veisattiin ja luettiin ruokarukous – rehtori sai varoituksen
– Suomessa vanhoihin historiallisiin kirkkoihin tehdyissä remonteissa ihanteena on ollut, ettei muutoksia edes huomaisi. Se on ymmärrettävää, sillä vuosikymmenten myötä elämässä on ollut muitakin menetyksiä. Mikä sen merkitys oli Liedon kirkon remontissa. – Hokemassa näkyvät juurevat ja säästäväiset lietolaiset arvot. Vapaissa suunnissahan toimitetaan niin sanottuja uskovien kasteita niille, jotka ovat jo siinä iässä, että voivat ilmaista itse tahtonsa tulla kastetuksi. Eurooppalaiset esimerkit osoittavat, että kun muutoksia tehdään hyvän sään aikana, voidaan saada laadukkaita, kauniita ratkaisuja. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Mikven kautta käy reitti juutalaisuuteen kääntymiseen, mutta altaissa puhdistaudutaan myös muissa elämäntilanteissa ja upotetaanpa sinne esimerkiksi uudet astiat ennen käyttöönottoa. Se on Risto Leppäsen mielestä ehkä tärkein asia, joka kirkkotilamuutoksella saavutettiin. Kirkkotilaa ei pidä pilata halpahuonekaluilla. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Psalminkirjoittajaa vapaasti lainaten joskus sitä huutaa avuksensa Jumalaa. Juutalaisuudessa, jonka perintöä kristillinen kaste on, elää mikve-rituaali, jossa puhdistaudutaan hengellisesti upottautumalla veteen. 4 Kirjoitat monista kansainvälisistä onnistuneista kirkkoremonteissa. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Jumalan henki vetten yllä P itkän kesän jäljiltä uimavesissä on yhä lämpöä. Leirikeskusten uimavedet tarjoavat siihen mahdollisuuden, eikä toimitusten ohjeistus sitä mitenkään estä. Minua harmitti, että lapsilta jäivät kuulematta heidän papastaan kertovat muistot. Reippaimmat totuttelevat vähitellen viileneviin vesiin kunnes siirtyvät avantouintiin. | Kuva: Antti Partanen Muistotilaisuuden puheet käsittelivät edesmenneen värikästä elämää. On aika palata takaisin leikkeihin. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Kettunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Se tapahtuu mikve-altaissa, joihin on kerätty luonnon vettä. Luterilaisiakin pappeja on alkanut kiinnostaa upotuskaste rippikoululeirien yhteydessä. 5 Miten evästäisit seurakuntaa, joka nyt suunnittelee olennaisia muutoksia suojeltuun kirkkorakennukseen. Jos allasta ei ole käytettävissä, puhdistautumiseen käy meri tai lähteestä alkunsa saava joki tai järvi. Varmaan kävi myös niin, että viranomaisten jyrkkä vastarinta yhdisti lietolaiset. Papan kuolemaa on jo surtu ja häntä on muisteltu. Seurakuntien pitää lähivuosina luopua suuresta määrästä rakennuksia, ja silloin myös vanhempia kirkkoja on voitava muuttaa niin, että niitä voi käyttää monipuolisemmin. TUIJA PYHÄRANTA RISTO LEPPÄNEN – Liedon kirkkoherra N:o 36 | 6. Sekä kastettavalle että kastajalle se voi olla ikimuistoinen elämys. MARI TEINILÄ Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Suru nostaa pintaan vanhoja suruja. Muutokset täytyy suunnitella huolella ja pitää mielessä estetiikka ja laatu. 1 Kirjassasi Kahden leivän huone (Kirjapaja 2024) toistuu lietolainen lausahdus ”antaa olla entiselläns vaan”. Samasta kesästä, elämän jatkumisesta, kertoivat pihalla leikkivät lapsenlapset. Viime vuonna niitä toimitettiin 1 151, mikä taitaa olla jopa enemmän kuin vapaissa suunnissa yhteensä. Yksi kastekerta riittää. Ihmiset ovat historiallisten ja uniikkien kirkkojen suhteen säilyttämishaluisia. Kristinuskossa kaste vedellä on uudestisyntymisen hetki, siirtymä maailmasta Jumalan valtakuntaan. Tai antaisi siitä edes maistiaisia. Haluaisin tässä kiittää Museovirastoa valmiudesta tarkistaa kantaansa. Rippikoulun yhteydessä toimitettavat nuorten kasteet ovat kuitenkin viime vuosina lisääntyneet. 3 Viittaat kirjassasi varoittavana esimerkkinä Kokemäen seurakuntaan, jossa kirkon remontin suunnittelu ajoi seurakunnan päätöksenteon kriisiin. Luonnon vesissä uiskentelusta kannattaa siis nautiskella edelleen, vaikka uimahallitkin aukenevat uuteen kauteen. Pyytää, että Hän täyttäisi palvelijansa ilolla. Meillä aikuisilla iloon palaaminen tapahtuu hitaammin. Niistä on voinut jäädä arpia. Muualla ei ole samalla tavalla vieroksuttu oman aikakauden jäljen näkymistä. Luterilaisittain kastamme pääasiassa sylilapsia. Mikä näkemyksesi mukaan muutti Museoviraston kannan. Miksi Suomessa pitäisi seurata eurooppalaista esimerkkiä. 2 Erityisen hankalaksi remontissa osoittautui luvan saaminen lisäosan eli niin sanotun Leipähuoneen rakentamiseen. Kasteet toimitetaan upottamalla kastettava veteen. Pihalta kuului lasten leikeistä syntyneitä iloisia ääniä. Muistotilaisuudessa pidettiin edesmenneestä monta koskettavaa puhetta. – Lietolaisten puolesta ylpeänä sanon, että tie keskiaikaisten kirkkotilojen muutoksille on nyt avattu – siitä huolimatta että kirkkotilat ovat uniikkeja eikä ratkaisuja voi suoraan kopioida. Tiesimme, mitä haluamme, ja meillä oli siihen perusteet. Uiskennellessan voi vaikkapa meditoida ikiaikaista lausetta: ”Ja Jumalan henki liikkui vetten yllä.” 2~ ~3 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. – Tärkeitä tekijöitä olivat keskustelu, aika ja asioihin perehtyminen. syyskuuta 2024 10 mummon kammari Taiwanilaiset kiinnostuivat suomalaisesta vanhustyöstä 24 ekumenia Riparikasteet vaikuttavat kirkkojen välisiin suhteisiin 31 merenneito Heli Koski opettelee kuplasuukkoja ja uintitekniikoita 18 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Liedon kirkko on nykyään auki vuoden jokaisena päivänä. – Seurakunnan pitää itse tietää, mitä se haluaa tehdä. Sitten ymmärsin, että näin on hyvä. Oli loppukesän lämmin päivä. Luonnon vesi on mikve-rituaalissa olennainen. Kirkon remontissa se pakotti varovaiseen liikkeellelähtöön ja asioiden huolelliseen perusteluun. – Ratkaiseva käänne oli kirkon ja Museoviraston ylimmän johdon neuvottelu. viikon henkilö ”Tie keskiaikaisten kirkkotilojen muutoksille on avattu” Liedon kirkon remontista kertovassa kirjassaan kirkkoherra Risto Leppänen roimii Museovirastoa kovin sanoin, mutta haluaa nyt lähettää suojeluviranomaiselle myös kiitoksen. Sitäkään ei mikään estä, että luonnon vesiin sukeltaessaan voi kokea sielun rauhaa ja puhdistumista arjen vaivoista. On seurakunnille todella tärkeää, ettei kirkon suojelua ja käyttöä nähdä toisilleen vastakkaisina asioina. Kerrottiin kesästä, joka Lauri Viidan runon mukaan jatkuu kuolemankin jälkeen. Museoviraston eri vaiheissa antamista lausunnoista huomaa, että painopiste ajattelussa siirtyi suojelusta toiminnallisuuteen. Vesi on kiinnostavan mystinen elementti myös uskon kannalta. Tänä polarisoitumisen, riitojen ja ainaisen nillityksen aikakautena sitä voi suorastaan suositella jokaiselle läpi vuoden hermolevoksi. Lapsille jäävät mieleen hauskat hetket muistojuhlasta. Miten Liedossa vältettiin riitely
Tätä noudatetaan edelleen hyvin tiukasti. Hedmanin mukaan nämä eivät aina olleet sopusoinnussa. – Isovanhemmat ovat tärkeässä roolissa kulttuurin ylläpitäjinä. Hedmanin mukaan niin ei tarvitse olla. – Miten säilyttää romani-identiteetti ja silti kouluttautua. Näin Hedman väittää, vaikka kulttuurintutkimuksen valtalinjan mukaan kulttuurit muuttuvat jatkuvasti. Romaniuden jatkuvuus eksogaamisissa perheissä. Hedman on työskennellyt muun muassa romanikielen opettajana, kääntäjänä, Helsingin yliopiston tutkijana ja opettajana, tietokirjailijana sekä evankelistana ja muusikkona. – Puolisoni kuuluu valtaväestöön. Yksi huolenaihe on kieli. Väitöskirja on valmis ja väitöstilaisuus järjestetään Helsingin yliopiston Metsätalolla 6.9. – Tällöin jompikumpi muuttaa. Hedmanin muvat romaniperinteen säilyvyyttä. Siihen kuuluu arvomaailma ja tunne heimoon kuulumisesta sekä romanisielun ja romaniveren kaltaiset vanhemmat käsitteet. – Vanhimmat ovat hierarkiassa korkeimmassa asemassa. Romaniuden jatkuvuus eksogaamisissa perheissä -väitöskirja on monessa mielessä ainutlaatuinen. Yleisesti on pelätty ja ajateltu, että eksogaamiset liitot vaarantaHenry Hedman väittelee romani-identiteetin säilymisestä perheissä, joissa toinen puoliso kuuluu vähemmistöön ja toinen valtaväestöön. – He todennäköisimmin sitten myös noudattavat tapakulttuuria esimerkiksi romanipuhtauden osalta. Osa romanipuhtauteen liittyvistä tavoista on siis hyvinkin tavanomaisia, mutta osa erityisempiä, kuten esimerkiksi se että vanhempien romanien vaatteet pestään aikuisten ja lasten vaatteista erillään. O petusneuvos Henry Hedman on tyytyväinen. Avainasemassa on myös lähisuku. NIILO RANTALA ajankohtaista ” Isovanhemmat ovat tärkeässä roolissa kulttuurin ylläpitäjinä. Hedmanin Minäkö mustalainen. Hedmanin mukaan siihen kuuluu esimerkiksi se, että kylään tullessa pestään alleviivatusti kädet. kaan lähdemateriaalia oli vaikea löytää, sillä sitä ei oikeastaan ollut. Kiinnostaa: Romaniasioiden lisäksi hengellinen työ, jota on tehnyt muusikko-evankelistana. Mitä vahvemmin romanikulttuuria ilmennetään perheessä, sen paremmin se säilyy. Suomalaisittain, romanittain, herroittain vähemmistöt | Sisäinen tunne romaniudesta ja kunnioittava käytös ovat romani-identiteetin kulmakiviä. Monet romanikulttuurin olennaiset tavat ovat voimissaan. Mielenkiintoista oli selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat romani-identiteetin säilymiseen. – Piti itse etsiä ja tutkia kaikki. Hedmanin mukaan koulutus on nuorille suuri haaste. Merkityksellistä on yhteisön voima. | Kuva: TV7 Kuka. Vahvaa käyttökulttuuria ei enää ole. – Se on romanikulttuurin kivijalka. – Puolisoni kanssa en kieltä käytä, mutta äitini luona käydessä puhun lähinnä sitä. Koossa pitäviä voimia ovat kunnioituksen ja häpeän elementit. Tyypillistä esimerkiksi on, että vaikka lapset eivät pukeutuisikaan romaniperinteen mukaisesti, he laittavat asiaankuuluvat vaatteet ylle ainakin isovanhempien luona vieraillessa. Seitsemän kahdestakymmenestä Hedmanin haastattelemasta eksogaamistaustaisesta nuoresta aikuisesta on avioitunut romanin kanssa. – Joissain tapauksissa yhteys säilyy, joskus se katkeaa. Henry Hedman Opetusneuvos, teologi, tietokirjailija, romanikielen kääntäjä ja muusikko Väittelee tohtoriksi Helsingin yliopistolla 6.9. – Romanikulttuuri on säilynyt arvoiltaan melko samanlaisena ainakin sadan vuoden ajan. – Elämäntyöni jakautuu kahteen: romanien, oman heimoni hyväksi tehtävään työhön sekä hengelliseen työhön julistajana ja muusikkona. Jotkut kulttuurin osa-alueet kuitenkin köyhtyvät. – Kyllä tämä henkisesti piristää ja itsetuntoa nostaa. Jos esimerkiksi eksogaamisen perheen lasten romani-identiteetti on heikko, heidän lapsillaan on Hedmanin mukaan jo suuri riski assimiloitua eli sulautua täysin suomalaiseen yhteiskuntaan. Tutkimus on Hedmanille henkilökohtainen, sillä hänen oma perheensä on eksogaaminen. Meiltä edellytetään valtavan suurta muutosta. Hedman kertoo olevansa helpottunut pitkän työn valmiiksi saattamisesta. – Herraskainen pukeutuminen on olennainen osa identiteettiä ja historiaa. Koska vanhemmat ihmiset pitävät käyttäytymiskoodeja ja perinteitä yllä, ei Hedmanin mukaan romanikulttuurilla ole hätää niin kauan kuin vanhempien ihmisten kunnioittaminen säilyy arvomaailman keskiössä. Hedman kertoo erään vanhemman romanin summanneen, että romanin tulee elää kolmella tavalla: ”suomalaisittain, romanittain ja herroittain”. Niin pitkään kun arvoihin uskotaan, säilyvät tavatkin hengissä. Olennaista oli selvittää, miten mitata romaniutta ja vähemmistöidentiteettiä. – Merkittävä tekijä on myös, avioituuko eksogaamisen romaniperheen lapsi romanin kanssa. Siihen saattaa liittyä häpeää tai halveksuntaakin. Väitöskirjan keskeinen viesti on kuitenkin selvä. – On olemassa sisäinen, koettu romanius. 4~ ~5 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Kulttuuri säilyy, jos sitä säilytetään perheissä, toteaa aiheesta väittelevä Henry Hedman. – Joku saattoi kokea romaniutensa vahvasti sisäisenä, mutta ulkoisesti toteutti sitä huomattavasti vähemmän. Hedmanin mukaan vähemmistöidentiteettiin vaikuttaa kaksi tekijää. – Jos suvussa tapahtuu avioero, kaikki osallistuvat lasten kasvatukseen ja hoitoon. – Tällä hetkellä vain kolmannes Suomen romaneista käyttää ja osaa romanikieltä sujuvasti. Tietty kuninkaallisuus leimaa myös romanikotien sisustuksia. Mikäli kotona noudatetaan näkyvää tapakulttuuria, niin riski pienenee saman tien. Kyselyn mukaan suurin osa kertoi noudattavansa esimerkiksi romanipuhtautta. Hedman on tarkastellut, miten romani-identiteetti periytyy ja välittyy tällaisissa perheissä. Yksilön häpeä on koko suvun häpeä. Näiden tekijöiden avulla on Hedmanin mukaan ollut mahdollista tarkastella ”romaniuden käyttöastetta” eli vähemmistö identiteetin vahvuutta ja luonnetta. Mikäli romani-identiteetti laskee vahvasti yhdellä sukupolvella, on harvinaista että se lähtee kasvuun seuraavalla. – Sisäinen tunne romaniudesta yhdessä kunnioittavan käyttäytymisen kanssa ovat tärkeimmät tekijät. Eksogaamisiksi kutsutaan suhteita, joissa toinen osapuoli kuuluu vähemmistöön ja toinen valtaväestöön. Väitöskirjan otsikko Minäkö mustalainen. Vaikka vaatteiden kuosit ja mallit vaihtuisivat, periaate siveästä pukeutumisesta säilyy. Nyt hän väittelee tohtoriksi. Keskiössä sekä tavoissa että arvoissa on Hedmanin mukaan vanhempien ihmisten kunnioitus. Siinäkin on ennen kaikkea kyse vanhempien kunnioittamisesta. He myös kontrolloivat nuorten käytöstä suvun kesken. Toinen vaalittu tapa on se, että nuoremmat romanit eivät saa kerrostaloissa asua vanhempien yläpuolella. Henry Hedman on tehnyt töitä romanikulttuurin edistämiseksi jo kuudella vuosikymmenellä eikä loppua näy. Se on yhä säilynyt, sillä jos vanhemmat haluavat puhua niin, että lapset eivät ymmärrä, he saattavat käyttää romanikieltä. Vaikka käytännön muutoksia voi tapahtua, periaatteet säilyvät muuttumattomina. Parhaimmillaan romanikulttuuri onkin syvää solidaarisuutta. Kestääkö romanikulttuuri painetta. – Ja sitten tietysti tämä toinen eli ulkoinen romanius toteutuu kolmessa kontekstissa: omassa perheessä, lähisuvun kesken ja sosiaalisessa ympäristössä. Hedmanin mukaan sellainen koetaan hyvin loukkaavaksi. Eksogaamisissa suhteissa kielen osaaminen kuitenkin vaikeutuu. Sisäisen romaniuden lisäksi vaikuttaa asennoituminen eli kunnioitus heimotapoja kohtaan. Mikäli isovanhemmat vaalivat romaniperinteitä ja ovat tiivisti yhteydessä lastenlapsiinsa, heidän identiteettinsä vahvistuu. Aikaisemmin, kun romanit vielä kiersivät, kielellä oli myös vahva salakielifunktio. Jos joku sairastuu, häntä saatetaan käydä katsomassa liiallisuuksiin asti. Näköpiirissä on silti uhkia
Katri Kuusikallio on kuvassa vasemmalla, ei oikealla. – Autoin yrityksiä ja tiimejä puhumaan samaa kieltä. Tämä edellyttää selvityksen mukaan Kirkkohallituksen henkilötyövuosien vähentämistä vuoteen 2030 mennessä. Wilma on kotien ja koulun väliseen viestintään tarkoitettu ohjelmisto. MARI TEINILÄ Paloisten koululla Varpaisjärvellä on 19 oppilasta. – Toiminta ei ole moite hyvinvointialueen järjestelmää kohtaan. Sopimuksen allekirjoittivat 23.8. – Aikaisemmin, kun sosiaalipuolesta vastasivat kunnat, oli seurakuntien diakoneilla hyvä työyhteys kunnan sosiaalitoimen kanssa, piispa Jolkkonen kertoo. Viraston mukaan perinteillä tai kasvatusperiaatteilla ei voi perustella sitä, että joku joutuu vastoin tahtoaan osallistumaan koulussa uskonnon harjoittamiseen. Toivon, että ihmiset muistaisivat kunnioittaa toisiaan, vaikka olisivatkin eri mieltä asioista. asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Jos olet jo kertonut toiveesi meille, ole huoletta – olemme ottaneet sen huomioon eikä sinun tarvitse ilmoittaa siitä uudelleen. Koulu sijaitsee Varpaisjärvellä. Alman puolella vastasin mobiilija internetpalveluista. Jalosen oma mediatausta on vahvin juuri radion puolelta. Ihmiset ovat ryhtyneet kaipaamaan perinteisiä arvoja. – Lisäksi joka syksy vanhemmilla tai huoltajalla on mahdollisuus tarkistaa kantansa Wilma-lomakkeella elokuun loppuun mennessä. – Ensimmäisenä avuksi tuli seurakunta. Esimerkiksi tällaisissa tilanteissa instituutioiden täytyy tehdä yhteistyötä ihmisten hyväksi. Jalonen painottaa, että yhteiskunnallisessa mielessä nyt eletään muutosten aikaa. – Keväällä menee pönkkä ovelle. Oikaisu Kotimaassa 30.8. Selvityksessä sopeuttamistyön lähtökohtana pidetään seurakuntien näkökulmaa ja palvelutarvetta. Radio Dei kertoi asiasta tiedotteessa. Muutoksen yhteydessä Radio Dein emoyhtiö Kristillinen Media Oy käynnistää osakeannin ja kanavan omistuspohjaa aiotaan edelleen laajentaa. – Avin huomautus ei yllättänyt, mutta sen sisällön ehdottomuus yllätti. Kalenteri toimitetaan kaikille, jotka ovat ilmoittaneet haluavansa sen, viimeistään joulukuun loppuun 2024 mennessä. Ilmoitathan meille 1.11.2024 mennessä kuinka haluat etusi käyttää. | Kuva: Jarmo Tikkanen Kuopion hiippakunnan ja Pohjois-Savon hyvinvointialueen välille yhteistyösopimus Kuopion hiippakunta ja Pohjois-Savon hyvinvointialue ovat tehneet yhteistyösopimuksen. Jolkkonen painottaa, että seurakunnat eivät varsinaisesti paikkaile hyvinvointialueen jättämiä aukkoja. Viidentoista vuoden jälkeen oli nyt sitten aika palata mediamaailmaan. Asiasta oli tehty hallintokantelu aluehallintovirastoon viime vuoden lopulla. Rekyyli tarkoittaa aseen ponnahdusta taaksepäin laukais taessa. ten on huoltajia, jotka eivät syystä tai toisesta eivät ole päivittäneet Wilmaan tietojaan. Välillä Jalonen vaikutti henkilöstövalmentajana. Jolkkonen antaa esimerkin: – Viime vuonna pienellä savolaisella paikkakunnalla tunnettu yrittäjä ja perheenisä kuoli hyvin traagisesti työpaikallaan sirkkelionnettomuudessa. Vaihtoehtoisesti tarjoamme sinulle mahdollisuuden lahjoittaa kalenterietusi Kotimaan valitsemaan hyväntekeväisyyskohteeseen. Sopimus on ensimmäinen lajissaan, ja sen tarkoituksena on edistää tahojen yhteistyötä. Perusteluina esityksessä todetaan, että Kansanlähetykseltä ja Sleyltä on pyydetty hallitustasoista päätöstä sitoutumisesta korjaaviin toimenpiteisiin, ja sellainen on molemmilta saatu. Voit ilmoittaa meille toiveesi helposti yllä olevan linkin kautta tai laittaa sähköpostia osoitteeseen: Kalenterietu sisältyy vain kuluttajatilauksiin. Viime aikoina niin sanottu ”perinteinen elämäntyyli” on tullut haastetuksi. Ihminen unohtaa helposti sen, että kun heiluri heilahtaa voimakkaasti johonkin suuntaan, niin se tulee sieltä myös takaisin. Kansliapäällikkö Pekka Huokuna tekee Kirkkohallituksen täysistunnolle esityksen selvityksen pohjalta nousevista toimenpiteistä. Jolkkosen mukaan nyt laadittu puitesopimus mahdollistaa jälleen tiiviimmän yhteistyön ja keskusteluyhteyden. Uudet omistajat haluavat Jalosen mukaan lähteä kehittämään Radio Deitä ja Kristillinen Media Oy:tä eteenpäin. Hyvä Kotimaan kestotilaaja! Kestotilaukseen sisältyy tilaajalahjana Kotimaa tasku kalenteri. – Pelkään suurempaa kalabaliikkia. Jarmo Tikkasen mukaan vuonna 1935 toimintansa aloittaneessa koulussa on virsien ja ruuan siunaamisen myötä noudatettu perinteitä, joihin on saatu oppilaiden vanhemmilta luvat. Aluehallintoviraston mukaan oppilailla ei ollut kuitenkaan aitoa vapautta valita, osallistuvatko he uskonnollisiin tilaisuuksiin. – Olin perustamassa Radio Novaa ja toimin Classic FM:n ohjelmajohtajana. Sosiaalitoimien siirryttyä kunnilta hyvinvointialueiden vastuulle, diakoniatyöltä on monella alueella hävinnyt keskustelukumppani. Elämäni ei ole mennyt raiteiltaan, mutta energiat ovat nyt vähän vähissä. Näin todetaan Kirkkohallituksen saamassa kehittämisja sopeuttamisselvityksessä. Huomautuksen perusteena oli käytetty sitä, että koulussa oli lausuttu päivittäin ruokarukous ja aloitettu koulupäivä aamun avauksella laulamalla virsiä. Jalonen pelkää ainoastaan sitä, että hänen rekyyliksi kuvailemansa vastaliike ei olisikaan hallittu. – Kaikilta lomakkeen täyttäjiltä on lupa, mutta sit” Jatkossa laulamme aamuisin virsien sijaan kauniita lauluja. – Radio elää koko ajan ja pyrkii hengittämään sitä ilmaa, mitä on ympärillä. – Se on ihan tervettäkin, mutta ihmiset kaipaavat usein myös perinteisempää näkökulmaa. – Nyt on tulossa rekyyli. Kaikenlainen yhteistyö on tärkeää varsinkin harvaan asutuilla alueilla. Koska hyvinvointialueet ovat laajoja ja toiminta käynnistymisvaiheessa, kriisiryhmää ei hyvinvointialueen puolesta kuulunut. Toivon vaan, että se tulee hallitusti. En tiedä hänen motiivejaan valituksen tekemiseen. 6~ ~7 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Kirkkohallituksen tehtäviä on selvityksen mukaan selkiytettävä ja siellä tehtävää työtä on karsittava kestävälle tasolle. Päätös ei ollut tiedossa Kotimaan mennessä painoon. uutiset Koululle vakava huomautus uskonnollisista tilaisuuksista uskonnonharjoitus | Rehtorin mukaan valituksen tehneellä henkilöllä ei ole oppilaita kyseisessä koulussa. | Kuva: Sami Jalonen/Radio Dei lyhyesti Kirkkohallitukselle 3 miljoonan säästötoimenpiteet Kirkon keskusrahaston toiminnasta pitäisi säästää kolme miljoonaa euroa vuosiin 2029-30 mennessä. Sami Jalonen on Dein toimitusjohtaja ja yksi omistajista. – Tavoitteenamme olisi saada vielä 1–2 omistajaa, jotka istuvat hallituksessa. Piispainkokous kokoontui Ahvenanmaalla 3.–4.9. https://forms.office.com/e/J3F0AvqsyG uudet avaukset | Sosiaalitoimen siirryttyä hyvinvointialueiden vastuulle, diakoniatyöltä katosi monin paikoin keskustelukumppani. Wilman lomakkeella annetaan sanatarkasti lupa ”uskonnon harjoittamiseen”. Me palvelemme perinteisiä ihmisiä ja teemme radiota ja mediaa heille. Koulun kaikkien oppilaiden vanhemmilta on Tikkasen mukaan allekirjoitettu luparasti, jonka mukaan lapsi ”saa osallistua esiopetuksessa seurakunnan kanssa tehtävään yhteistyöhön, pyhäkouluun ja kirkollisiin tilaisuuksiin”. Samoin ehdotetaan, että piispainkokous edellyttää näiden lähetysjärjestöjen vastedes toimivan perussopimuksen ja peruslinjauksen mukaisesti. NIILO RANTALA Radio Deille uudet omistajat Radio Dei on saanut uudet omistajat. Tiistaisin pidämme yhteisen hartaushetken seurakunnan kerhon kanssa. Entinen pääomistaja ja Radio Dein perustaja Kirsti Rostamo säilyttää yhtiössä edelleen osaomistuksen. NIILO RANTALA media | Toimitusjohtaja Sami Jalosen mukaan ihmiset kaipaavat perinteisempää näkökulmaa. On tapahtunut suuria muutoksia ja sen myötä on selvää, että vielä on käynnistymisvaihe menossa. Sami Jalonen kertoo Kotimaalle, että uusia omistajia ryhdyttiin etsimään jo pari vuotta sitten hänen tullessaan taloon. – Käytännössä uskonnon harjoittaminen on tarkoittanut virren tai osan siitä veisaamista aamuisin, ei joka aamu, sekä ruuan siunaamista, Jarmo Tikkanen sanoo. Viime vuosikymmeninä kirkossa on tapahtunut Sami Jalosen mukaan voimakas modernisoituminen. Hänen mukaansa olisi toimittu toisin, jos joku oppilaiden vanhemmista olisi niin toivonut. Kirkon lähetystyön keskuksen johtajan Risto Jukon laatimassa päätösesityksessä ehdotetaan, että piispainkokous pitää Kansanlähetykseltä ja Sleylta saamiaan selvityksiä korjaavista toimenpiteistä riittävinä. – Valituksen aluehallintovirastoon Aville tehneellä henkilöllä ei ole oppilaita koulussamme. Diakoni ja pappi olivat ensimmäisenä antamassa kriisitukea. Koulusta on tehty jo lakkauttamispäätös, nyt käynnistynyt lukuvuosi on viimeinen. P ohjoissavolaisen Paloisten koulun rehtori Jarmo Tikkanen on saanut vakavan huomautuksen aluehallintovirastolta uskonnollisten tilaisuuksien järjestämisestä koululla. Kalentereita on rajoitettu määrä. Jatkossa laulamme aamuisin virsien sijaan kauniita lauluja, eikä ruokaa enää siunata. Piispat päättävät Sleyn ja Kansanlähetyksen asemasta Suomen Evankelisluterilainen Kansanlähetys ja Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys (Sley) saavat jatkaa kirkon virallisina lähetysjärjestöinä, mikäli piispainkokous päättää asiasta saamansa esityksen mukaisesti. – Pääsemme pian toivottavasti jakamaan sisältöjä entistä enemmän myös digitaalisessa maailmassa. Jalonen odottaa innolla sitä, että Dei pääsee uudistamaan digialustojaan. – Viime aikoina on tapahtunut merkittäviä muutoksia suhtautumisessa henkisiin ja hengellisiin asioihin. Yhtiön uudet omistajat ovat useita mediayhtiöitä luotsannut Eero Hietala, IT-yrittäjä Tommi Utriainen ja Radio Dein toimitusjohtaja Sami Jalonen. ” Me palvelemme perinteisiä ihmisiä ja teemme radiota ja mediaa heille. sivulla 6 julkaistun kuvan kuvatekstissä oli virhe. Leppävirralla hyvinvointialueen johtaja Marko Korhonen ja Kuopion hiippakunnan piispa Jari Jolkkonen. Paloisten koulussa on 19 oppilasta. Tapaus järkytti omaisia ja koko yhteisöä
Mukana oli myös Kirkon Ulkomaanapu. Siksi me jatkamme toivomista, emme passiivisen alistuneesti, vaan jättämällä kaiken Jumalan haltuun, Pillay sanoi. | Kuva: Jussi Rytkönen 8~ ~9 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Kokouksen työkieli oli englanti. Pääpuhujina olivat esimerkiksi Kirkkojen maailmanneuvoston uutiset pääsihteeri, eteläafrikkalainen Jerry Pillay, Luterilaisen maailmanliiton pääsihteeri, virolainen Anne Burghardt, Kirkkojen maailmanneuvoston ykseyden, lähetyksen ja ekumeenisen koulutuksen ohjelmajohtaja, sambialainen Kuzipa Nalwambi. Vähän Katekismuksen missio koolla lähetystyö | Viime viikolla pidetyt lähetyskumppanuusneuvottelut toivat paikalle Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja lähetysjärjestöjen väen lisäksi myös runsaasti ulkomaisten kumppanikirkkojen edustajia. Neuvotteluiden yhdeksässä työpajassa käsiteltiin suomalaisten lähetysjärjestöjen johdolla erilaisia teemoja: esimerkiksi ”Rauha ja sovitus”, ”Anteeksianto ja sovitus”, ”Maahanmuutto ja maansisäinen pakolaisuus” sekä ”Lähetyskirkosta lähettäväksi kirkoksi”. – Myös hänen analyysinsä oman aikamme kriiseistä jäi askarruttamaan. Taiwanilainen pastori Selma Chen kiteytti hienosti kristityn lähetystehtävän todetessaan, että kristityt lukevat Raamattua mutta muut lukevat kristittyjä. – Kumppanikirkot toimivat hyvin monenlaisissa ympäristössä, joiden vaikutusta kirkkoihin ja niiden toimintaan meidän on Suomessa joskus vaikea ymmärtää tai hahmottaa. JUSSI RYTKÖNEN Lue lähetyskumppanuusneuvotteluista lisää Kotimaa.fi:stä. Lähetyskumppanuusneuvotteluiden päätilaisuudet järjestettiin Kulttuurikeskus Sofian auditoriossa. – Tämän kokouksen teema on saanut minut miettimään monia asioita. Viidennessä vaiheessa paikalliset ihmiset ottavat vastuun kirkostaan. Jo keväällä kirkko luonnehti lähetyskumppanuusneuvotteluja kirkon vuoden 2024 tärkeimmäksi kansainväliseksi tapahtumaksi. Tähän etsittiin joukolla vastauksia. Näistä lähetyskumppanuusneuvotteluista päävastuun kantaneen Kirkon lähetystyön keskuksen johtajan Risto Jukon mukaan Sofian konsultaatiossa tarkasteltiin ny” Me eri puolilta maailmaa tulevat kristityt kohtaamme kyllä monia yhteisiä haasteita. Keskusteluissa nousi esiin se, että Myanmarissa ja Etelä-Sudanissa kristityt ryhmät olivat kiinnostuneet Martti Lutherin Vähästä Katekismuksesta ja sitä tietä luterilaisuudesta. Työpajan paneelikeskustelussa ajatuksia vaihtoivat keskenään ja yleisön kanssa Myanmarin luterilaisen kirkon presidentti Martin Lalthangliana, Etelä-Sudanin ja Sudanin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Ezra Bako ja Etiopian evankelis-luterilaisen kirkon presidentti Mussie Alazar. | Kuva: Jussi Rytkönen Kulttuurikeskus Sofiaan kokoontui luterilaisia kristittyjä kaikkialta maailmasta. Käytetyistä puheenvuoroista arkkipiispa kertoo mieleensä jääneen erityisesti Kirkkojen maailmanneuvoston pääsihteerin Jerry Pillayn esittämä ajatus, että kirkko ei ole lähettäjä vaan lähetetty toteuttamaan missiota. Mikä on lähetystyön tulevaisuutta. Viimeksi mainitussa aiheesta alusti Sleyn lähetysjohtaja, entinen Sambian-lähetti Ville Auvinen. Kolmannessa vaiheessa seurakuntien määrä kasvaa ja kirkko organisoituu. – Meillä kristityillä on tehtävänämme iso työ: julistaa evankeliumia ja tuoda toivoa moniin yhteisöihin, Mziray sanoo. Väliajoilla oli mahdollisuus tutustua uusiin tuttavuuksiin ja kuulla, miten kirkot elävät ja toimivat erilaisissa ympäristöissä. M issä luterilaisten kirkkojen lähetystyö menee muuttuvassa maailmassa. Sitten ensimmäiset kasteet ja seurakunnat, mutta pappeina edelleen lähetystyöntekijät. Mukana neuvotteluissa oli noin 150 ihmistä yli 20 maasta. Ensimmäisen kerran kirkon lähetyskumppanuusneuvottelut järjestettiin kymmenen vuotta sitten Järvenpäässä. Tansanian evankelis-luterilaisen kirkon pastori ja Nyakaton luterilaisen raamattukoulun rehtori Mimii Brown Mziray oli yksi Suomen Lähetysseuran Sofiaan kutsumista henkilöistä. Kristinuskolla on hänen mukaansa merkitystä kärsivälle maailmalle, koska kirkot edustavat toivon ihmisiä. Hän mainitsi muun muassa, että vaikka uskonnollisuuden merkitys Euroopassa vähenee, globaalisti katsoen väestö lisääntyy eniten hyvin uskonnollisissa maissa. – Erityisesti toivon näkökulma nousi vahvasti esiin tässä konsultaatiossa. Muiden virallisten lähetysjärjestöjen – Ely, Kansanlähetys, Kylväjä, Pipliaseura, Sansa, Sley ja Slef – vieraslista oli lyhyempi, vain 1–5 henkeä järjestöä kohti. | Kuva: Kirkon Kuvapankki kypäivän maailmaa, jonka tämän päivän kriiseistä käsin pystyttiin katsomaan luottavaisesti tulevaisuuteen yhteistyön näkökulmasta. Ja viimeisessä vaiheessa itsenäistynyt kirkko alkaa tehdä lähetystyötä, myös omien rajojensa ulkopuolella. Neljänneksi alkaa paikallisten ihmisten teologinen koulutus. – Kamppailun ja kärsimyksen keskellä me elämme ylösnousemuksen toivossa: sen odotuksessa, että kaikki tulee olemaan hyvin. Kaiken kaikkiaan paikalla oli noin 150 osallistujaa, joista yli 20 maasta saapuneita ulkomaisia vieraita yli 40. – Vähä Katekismus lieneekin luterilaisuuden tehokkain lähetystyöntekijä, Ville Auvinen totesi työpajalaisille. Toivo on tulevaisuuden eskatologinen lahja; mutta Jeesuksen ylösnousemuksen myötä toivo murtautuu nykyisuuteen. Yleisteeman mukaisesti Lähetyskumppanuusneuvotteluiden ohjelma koostui etukäteen tilatuista puheenvuoroista, paneelikeskusteluista ja ryhmätyöskentelystä. Huolimatta monista kriiseistä ja ongelmista, joita maailmassa tällä hetkellä on, kirkolla on Jukon mukaan ainutlaatuinen evankeliumin sanoma uskosta, toivosta ja rakkaudesta. Arkkipiispa Tapio Luoma summaa nyt pidettyjen lähetyskumppanuusneuvottelujen vaikutelmia: – Ilmapiiri neuvottelussa oli lämmin ja välitön. Ylivoimaisesti suurin osa ulkomaisista kumppaneista, 21, oli suurimman lähetysjärjestön Suomen Lähetysseuran paikalle kutsumia. Hän viittaa esimerkiksi siihen, miten Israelista tai Kambodžasta tulleet ihmiset ovat jakaneet kokemuksiaan anteeksiannosta, rauhasta ja sovinnosta. Hän pohjusti aihetta niiden vaiheiden teoreettisella kaavalla, jolla kirkko usein syntyy ja nousee jaloilleen: Ensin on evankeliumin saarnaaja. Viime viikolla kokoontui vastauksia siihen etsimään Helsingin Kulttuurikeskus Sofiaan Suomen evankelis-luterilaisen kirkon useimpien piispojen, Kirkkohallituksen lähetysja ulkoasiain väen ja kahdeksan lähetysjärjestön lisäksi suurehko joukko lähetystyön kansainvälisten kumppanuuskirkkojen edustajia. Osa kutsutuista kansainvälisistä vieraista ei lopulta päässyt tulemaan Suomeen viisumiongelmien tai sotatilanteiden vuoksi. Mutta kristittyinä meillä on myös monia syitä olla iloisia, Mziray toteaa. Puheenvuorot ja työpajat ovat saaneet minut ajattelemaan, että me eri puolilta maailmaa tulevat kristityt kohtaamme kyllä monia yhteisiä haasteita. Kolmena varsinaisena kokouspäivänä aihepiirit olivat ”Kirkko / lähetys muuttuvassa maisemassa”, ”Luomakunta muuttuvassa maisemassa” sekä ”Yhteiskunta ja kirkko muuttuvassa maisemassa”. – Näin ollen kysymys siitä, onko uskonto saamassa vai menettämässä vaikutusvaltaa, riippuu kontekstista. Kirkon lähetys tapahtuu siinä toivossa, jonka jo läsnä oleva tulevaisuus sille antaa. Lähetyskumppanuusneuvottelujen teemaksi oli valittu ”Tapahtukoon sinun tahtosi – Kirkko ja lähetys muuttuvassa maisemassa”. Toivon näkökulma oli vahvasti esillä, arkkipiispa Tapio Luoma sanoo. Jerry Pillay luonnehti toivoa kaikkein tärkeimmäksi asiaksi, minkä kirkot voivat ihmisille tarjota. Myanmarin luterilaisen kirkon presidentti Martin Lalthangliana (vas.), Etelä-Sudanin ja Sudanin evankelis-luterilaisen kirkon piispa Ezra Bako ja Etiopian evankelis-luterilaisen kirkon presidentti Mussie Alazar olivat mukana työpajassa. Burghardtin puheenvuorossa käsiteltiin yhteiskuntaa ja kirkkoa muuttuvassa maisemassa. Samoin kuin kysymys uskonnonvapaudesta ja siitä, kuinka paljon yksilö todellisuudessa voi uskontoaan harjoittaa, Burghardt totesi
Keskiviikkoisin lauletaan yhteislauluja. Suuri osa pyynnöistä liittyykin juuri yksinäisyyden torjumiseen. 31,90 (34,90) Thomas Keating Avoin mieli ja sydän Modernin kristillisen mystiikan klassikko. Chou kertoo poikenneensa Mummon Kammarissa aina siitä lähtien Suomessa vieraillessaan, nyt jo 19 vuoden ajan. Soveltuu kaikille selkokielen käyttäjäryhmille. Yksi sellainen on ikääntyvät maahanmuuttajat. Tällä hetkellä Mummon Kammari työllistää 8 työntekijää. Juridisista syistä esimerkiksi pankkiasiat ovat sellaisia. 30,00 Raimo Mäkelä Jeesuksen kanssa kaikki päivät Uusi päivittäishartauskirja tuo Jeesuksen kanssa yhdessäolon armoa ja siunausta vuoden jokaiseen päivään. Vuoristo kertoo iloisena, että edistystä on. Luvassa on juhlaparaati, makkaraa, juhlakahvit ja runsaasti ohjelmaa. Jokin aika sitten työntekijät yllättyivät, kun kävi ilmi että Mummon Kammarin toiminta on nostettu Taiwanissa esille vanhustyön kehittämisestä tehdyssä kirjassa. 30,00. T ampereella aloitettu ja sittemmin muuallekin Suomeen levinnyt Mummon Kammari -toiminta täyttää tänä syksynä 35 vuotta. Tampereen seurakuntien talon kivijalassa sijaitseva viihtyisä tila toimii ikä-ihmisten kohtaamispaikkana sekä Tampereen alueella tehtävän vanhustyön tukikohtana. 29,90 (31,90) Ariel Neulaniemi Suomigospelin tarina Kattava katsaus Suomigospelin historiaan. Tuolijumppien ja peräkonttikirppisten lisäksi Vuoristo tekee yhden erityisen noston. – Suomella, Taiwanilla ja Japanilla on täysin sama haaste. Mukana ovat mm. Mummon Kammariin jo aikaa sitten ihastunut Bishop Chou kertoo Kotimaalle tutustuneensa Mummon Kammariin alun alkaen entisten suomalaisten lähetystyöntekijöiden kautta. Vuoriston mukaan myös digiavun tarve on kasvanut. näin meillä Mummon Kammarin työ herättää uteliaisuutta Taiwanissa asti tampere | 25-vuotta täyttävässä Mummon Kammarissa vieraili ryhmä taiwanilaisia vanhusja hoitotyön ammattilaisia tutustumassa toimintaan. – Tavoitettavien määrää on vaikea sanoa tarkoin, mutta kotiystäviä on 200 ja vanhainkodeissa vierailevia vapaaehtoisia 140. Vuosien saatossa suomigospel on ammattimaistunut ja rajat muuhun populaarimusiikkiin liudentuneet. Vuoristo kertoo, että myös hengellistä ohjelmaa on jonkin verran. Choun mukaan uusien palvelumuotojen luominen on välttämätöntä ikääntyvissä yhteisöissä. Vuoristo toteaa olevansa iloinen siitä, että Mummon Kammarin tärkeä toiminta kerää huomiota Taiwanissa asti. huth, sitten luvassa on pormestari Kalervo Kummolan välittämä kaupungin tervehdys. päivä 35-vuotisjuhliaan. Kirjasta voit lukea kristillisistä juhlista ja kirkollisista toimituksista, kuten kaste, avioliittoon vihkiminen ja hautaan siunaaminen. 040 735 2096 Avoin mieli ja sydän Pertti Rajala Selkoa kristinuskosta Kirja kertoo selkokielellä kristinuskon sanomasta ja kristillisestä kirkosta erityisesti Suomessa. Nuoria on vähän, mutta ikä-ihmisiä paljon. On peittotalkoita, erilaisia käsitöitä, Skibbo-kerho, penkkiurheilukerho, miestenpiiri ja niin edelleen. – He esittelivät minulle merkityksellistä vanhustyötä. – Vapaaehtoiset eivät kuitenkaan voi auttaa kaikessa. Tarinallinen tietokirja kertoo suomigospelin tienraivaajista ja kestotähdistä, uudesta polvesta ja ilmiöistä. Toiminnanohjaaja Maria Vuoristo kertoo, että tapahtuman avaa tuomiorovasti Olli-Pekka Silfver” Suomella, Taiwanilla ja Japanilla on täysin sama haaste. Kulttuurivaihto menee molempiin suuntiin, sillä ollessani Lähetysseuran harjoittelijana, Bishop esitteli meille vanhustenhoitoa Taiwanissa. Täytettävän kirjan tehtävissä muistellaan laulujen sanoja, ratkotaan anagrammeja, etsitään synonyymejä ja arvoituksia. Meillä on käynyt erittäin hyviä kirjallisuusvieraita. Mummon Kammarin viikkoon mahtuu jo valmiiksi monenlaista ohjelmaa. Mummon Kammari toimi innostavana esimerkkinä. NIILO RANTALA Taiwanilaisia kävi tervehtimässä myös lumihiutale-asuun pukeutunut Mummon Kammarin pitkäaikainen aktiivi Kati Lindberg. 29,90 (34,90) Hannele Vaittinen Muistitreeniä 70 harjoitusta muistin päivittäiseen hoitoon. Oikealla Bishop Chou, toinen vasemmalta Mummon Kammarin Maria Vuoristo. Nuoria on vähän, mutta ikä-ihmisiä paljon. – Saan täältä aina uusia ideoita vietäväksi Taiwaniin. Tampereen Mum mon Kammarissa vieraili taiwanilainen delegaatio, johon kuului kirjan toimittaja, professori ja Taiwanin luterilaisen kirkon aktiivi Bishop Chou sekä lääkäri, sairaanhoitajia, sosiaalityöntekijä, päiväkeskuksen johtaja, hoivakodin johtaja ja muutama muu vanhustyön ammattilainen. | Kuva: Niilo Rantala 10~ ~11 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024 Verkkokauppa: www.sacrum.fi | Myymälä: Kalevankatu 20, Helsinki | Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 | Puh. Yksinäisyys tappaa ja tekee sairaaksi. 21,50 (25,90) Eve & Ossi Laulut 2016–2023 – Nuottikirja Even & Ossin ensimmäinen nuottikirja sisältää kaikki duon vuoden 2023 loppuun mennessä julkaistut omat laulut. Trappistimunkki Thomas Keating kertoo käytännöllisessä opaskirjassa, mitä on sydänrukous. Myös kun internetin välityksellä seuraa, voi huomata että joka kuukausi täällä on jotain uutta. monien suosikit “Olen saanut niin paljon”, “Sä olet tie” ja Glow Gospel Awardsissa 2024 vuoden biisinä palkittu “Sielläkin”. Chou muistuttaa, että kaikki aktivoiva ja sosiaalinen on elintärkeää. Yksinäisyys on ongelmista suurin. Harjoittelun avulla voidaan parantaa aivotoimintaa ja vaikuttaa myös mielenterveyteen. – Olen iloinen kirjallisesta salongistamme. – Hienoa, että Bishop Chou on ollut tästä näin vaikuttunut. Se johtaa myös siihen, että vanhustyössä ei ole tarpeeksi ammattilaisia. – Meillä on myös viikoittain virsihartaus, jossa lauletaan toivevirsiä. Tällä hetkellä kartoitetaan piiloon jääviä ryhmiä. Vuoriston mukaan vapaaehtoisia on lisäksi noin 650. 29.8. Vuonna 1989 perustettu Mummon Kammari viettää lokakuun 12. – Nyt meillä on juuri alkanut suomenkielen ryhmä ukrainalaisille eläkeläisille. – Myös Mummon Kammarin oma näytelmäryhmä esiintyy sekä perustajat Maarit Tammisto, Antti Lemmetyinen ja Simo Lahtinen vierailevat
Huomasin joitakin rouvia vähän hirvittäneen, kun olin vastikään kolinut kesätukaksi muutaman millin sängen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kristittyinä palvomme kolminaisuutta Isää, Poikaa ja Pyhää Henkeä. Muutoksen jälkeen alijäämä on noin 35 miljoonaa euroa, lähes saman verran kuin hautaustoimen maksuja nykyisin kerätään. Lopullisesti tätä arvoitusta tuskin ratkaistaan logiikalla sen enempää kuin päätelmien taustaolettamusten paljastamisella. ”Leben und leben lassen”, sanoo saksalainen sanalasku. Näiden ystävien ystävät ovat kauhistelematta kätelleet minua esimerkiksi lestadiolaisen kaverini 50-vuotispäivillä. Valtio on huojuttamassa yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta vallinnutta konkordaattia. Ei ole oikein eikä kohtuullista, että kirkon jäsenet joutuvat rahoittamaan yhteiskunnallista palvelua enemmän kuin muu väestö. Suurilla kansalaisjärjestöillä on puskurina varainhankinnan koneisto, mutta pienet järjestöt ovat usein kokonaan riippuvaisia valtion rahoituksesta. Tämä mahdollisuus tulisi varmistaa säätämällä asiasta hautaustoimilaissa. Paikallista vaihtelua korotustarpeessa lienee kuitenkin paljon. Paavalin kehotus ottaa Jumalan armo vastaan (2. mielipiteet Valtionrahoituksen leikkaus edellyttää kirkolta vahvoja toimia talous | Hautausmaksujen porrastaminen kirkkoon kuulumisen perusteella tulisi lisätä hautaustoimilakiin. Näin sattumanvaraisesti muodostuneet olosuhteet voisivat järjestäytyessään synnyttää elämää. Isällä on rakkautta, Pojalla armoa ja Pyhällä Hengellä on viisautta kaikille tarvitseville. Kesän aikana kymmenissä sateenkaaritapahtumissa on ollut mukana myös muiden uskontojen edustajia. Diakoniatyön arjessa ihmisten elämäntilanteiden kirjo on loppumaton. Järjestökenttä on diakoniatyölle korvaamaton apu ja yhteistyökumppani. Parisuhde ja perhe tarvitsee yhteisön tukea. Leikkaus merkitsee perustavanlaatuista muutosta kirkon ja valtion suhteeseen. Kristittynä tunnustan Jumalan olevan kaikkitietävä, kaikkivoipa, kaikkialla läsnäoleva. Vireillä olevat leikkaukset uhkaavat vahingoittaa kolmannen sektorin toimijoiden vuosikymmenten aikana rakentamaa kansalaisyhteiskunnan perustaa vakavasti. Tiedämme omasta kokemuksesta, että eri elämän vaiheissa Raamatun kertomukset puhuttelevat eri tavalla. Mutta on hyvä tiedostaa, että olemme itse kukin vain yhden totuudensiemenen omistajia. Siksi on uskallettava jo maailman rauhan vuoksi etsiä meitä kaikkia yhdistäviä asioita. Kristityt ohjaavat toisiaan lukemaan Raamattua rukoillen, että Pyhä Henki, Jumalan kolmas persoona, avaa pyhiä kirjoituksia. Ahdasmielisiä ihmisiä löytyy kaikista ihmisryhmistä, varmaan sieltä Armas Kumpulaisen Heinolastakin. Hänessä ei ole äärtä, hän on ääretön. ARJA MAJURI rovasti, Ekumeeninen Yhteys-liike ry:n puheenjohtaja Lohja Elä ja anna muiden elää Ihmettelen rovasti Armas Kumpulaisen mielipidekirjoitusta ”Rauhanyhdistys päättää ihmisten asiat” ( Kotimaa 23.8.). Valtionrahoituksen leikkaus kohdistuu suurimmaksi osaksi hautaustoimeen, joka on jo nyt 14,9 miljoonaa euroa alijäämäinen (v. Tässä tarvitaan kirkolta vahvaa vaikuttamistoimintaa. Hautaus julkisena palveluna kohdistuu koko väestöön, mutta kirkollisveroa maksavat vain kirkon jäsenet. Tehtävät ovat ainutlaatuisia. Lupauspajatso tyhjenee AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. Sen sijaan Jumala vaikuttaa tahdon uskoa ja evankeliumi antaa voiman anteeksiantamuksen vastaanottamiseen. Jumalan rinnalla materiaalinen maailmankaikkeus, niin äärettömältä kuin se meille näyttäytyykin, sitoutuu paikkaan ja aikaan ja rakentuu mielessäni äärelliseksi. Elämän syntyä ja olemassaoloa pohtiessamme olemme tasavertaisia. Mitä riippumattomampana näen Jumalan, sitä ehdollisemmalta materia ja maailmankaikkeus ilmenevät. Muutostarve on merkittävä, sillä keskimäärin hautausmaksut täytyisi kaksinkertaistaa. On arvokasta kuulua tällaiseen ”Kristuksen ruumiiseen”, jossa voi löytää oman paikan, oman tehtävän ja mahdollisuuden todentaa omaa elämää. Yhdessä rukoillen ja Raamattua lukien erilaiset tulkinnat ja näkökulmat rikastuttavat seurakunnan yhteistä kokemusta. Jokaisella jäsenellä on oma tehtävä. Kukin lähestyy aihetta omasta taustaolettamuksestaan ja tunnustuksestaan käsin. RIITTA LAURINOLLI sairaanhoitaja, psykologi Oulu–Kemi Tarkennus Haluan oikaista ja tarkentaa pelastusta koskevan mielipidekirjoitukseni (Kotimaa 16.8.) loppuosan ajatusvirheen. Ilman yhtä jäsentä tai elintä ruumis ei ole kokonainen ja toimintakykyinen. Vaikka emme ole kaikkien mahdollisten tilanteiden asiantuntijoita, tiedämme aika monesta asiasta aika paljon. Omassa järjestöverkostossani on esimerkiksi kotoutumisen, mielenterveyden, ulkopuolisuuden ehkäisyn ja yhdenvertaisuuden kysymysten parissa toimivia järjestöjä. Perustuslain puolesta olisi siis mahdollista porrastaa hautausmaksut sen mukaan, kuinka suuren osan elämästään vainaja on kuulunut kirkkoon. Koska kirkkoon kuuluminen vähenee koko ajan, on kestämätöntä, että seurakunnat joutuvat järjestämään koko väestön hautauksen, jos valtionrahoitus ei kata hautaustoimen kustannuksia täysimääräisesti. ARI PELKONEN kappalainen, Hollola Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Jokaisessa maailman uskonnossa palvotaan ja rukoillaan korkeampaa voimaa. Kirkkolaki edellyttää, että kirkollisveroa käytetään vain kirkon omien tehtävien hoitamiseen. | kolumni | ” Y hteiskunnassa, jossa perusasiat ovat kunnossa, ihmisillä on oikeus ja vapaus tavoitella oman näköistään hyvää elämää. Eikö sattuman mahdollisuuden tunnustaminen, kuten siihen nojautuminenkin, nouse olettamuksesta, että maailmankaikkeus on ääretön. Ajattelen, että elollinenkin materia on peräsin Jumalan tahdosta. 12~ ~13 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Perustuslakivaliokunta katsoi jo vuonna 2002, että aika, jonka vainaja on ollut kirkon jäsen, voitaisiin ottaa huomioon hautaustoimen maksuissa. Huomaan kerta toisensa jälkeen äimisteleväni suu auki sitä, kuinka epäinhimillistä ja lyhytnäköistä politiikkaa valtakunnassamme runnotaan läpi. Kirjoituksessaan Kumpulainen väittää muun muassa näin: ”Niin sanotut uskovaiset eivät saa kätellä vierasuskoisia, saatikka olla tekemisissä kenenkään kanssa.” Minulla on ollut useita erinomaisia lestadiolaisia työtovereita ja ystäviä. Hän tahtoi, hän lausui ja niin tapahtui. Kaikista eniten tietävät kuitenkin usein juuri kolmannen sektorin toimijat, tiettyyn substanssiosaamiseen erikoistuvat järjestöt. Esimerkiksi kirkon sateenkaarevien jäsenten kohtelussa. Ihmiset tuntevat osallisuutta ja luottamusta toisiinsa. Kaikki, mikä kirkollisverosta kanavoidaan hautaustoimeen, on pois seurakuntien perustehtävästä. 6:1) on evankeliumia. Mikäli leikkaus toteutuu, on hautaustoimilaki tarpeen avata ja velvoittaa kunnat ja/tai hyvinvointialueet järjestämään hautaustoimi niiden osalta, jotka eivät kuulu kirkkoon. Mutta totuuden siemen on kylvetty myös muihin uskontoihin. Hän on ikuinen, hän on materian eli ajan ja paikan ulottumattomissa. Nykyinenkin 14,9 miljoonan euron kompensaatio merkitsee noin 300 virkaa pois seurakuntatyöstä, ja epäsuhta kasvaa entisestään, jos kirkollisveroa kanavoidaan hautaustoimeen vielä lisää. Paavali vertasi seurakuntaa Kristuksen ruumiiseen. Korvalla ei voi kirjoittaa eikä sormella kuulla. Rakkauden Hengen olemus tulee todeksi yhteisön toiminnassa. Vaikka en olekaan taloustieteilijä, uskallan silti väittää, että siihen meillä ei ole varaa. Lämmin kiitos kaikille seurakunnille, jotka ovat avanneet kirkkojen ovet sateenkaariparien vihkimiselle ja siunaamiselle. Tarvitsemme uskontolukutaitoa ja vuoropuhelua uskontojen kesken ja oman kirkkomme sisällä. Äärettömyydestä Heikki Patronen torjui ( Kotimaa 23.8.) jyrkin sanakääntein Seppo Rytköselle kirjoittamassaan vastineessa sattuman mahdollisuuden selitykseksi eloperäisen materian olemassaololle. Evankeliumin sanomassa armo tuodaan lahjana uskolla omistettavaksi. SOSTE, eli suomalaisten sosiaalija terveysjärjestöjen kattojärjestö, toteaa yksikantaan, että leikkausten kerrannaisvaikutukset tulevat vääjäämättä heijastumaan jo ylisuuriksi kasvavien sote-palveluiden kustannuksiin. Järjestökenttää ovat pitkin kevättä ja kesää aiheellisesti järkyttäneet Orpon (kok.) hallituksen kaavailemat 130 miljoonan euron suuruiset leikkaukset valtionavustuksista. Kor. Kirkko voisi ottaa aloitteen myös tässä. Uuden ihmisen kohtaaminen vaatii aina valmiutta kohdata oikeastaan mitä vain. Kristityt vetoavat oman uskonnon erinomaisuuteen Jeesuksen sanoilla: ”Minä olen tie, totuus ja elämä”. Kehotus ei tarkoita sitä, että ihmisellä itsellään olisi kyky ottaa evankeliumi vastaan. Päätös leikata järjestöiltä, jotka työskentelevät ruohonjuuritasolla kaikista heikoimmassa asemassa olevien ihmisten auttamiseksi on kuin sarkastinen isku suoraan hyvinvointiyhteiskunnan palleaan. Ei se ensi hämmennyksen jälkeen juttelua mitenkään häirinnyt. Uskommehan, että lapsuuden uskosta kasvamme aikuisuuteen ja kahlaamme nilkkavesistä uimavesien kannateltaviksi. Jos oletamme, että materiaalinen universumi on ääretön, niin eikö alkuaineiden sattumanvaraiselle järjestäytymiselle eloperäiseksi materiaksi avaudu rajaton mahdollisuus: äärettömässä universumissa sattumanvaraisen järjestäytymisen mahdollisuus on yhtä lailla ääretön. Heikoimmista pidetään huolta. Valtionrahoituksen leikkaus edellyttääkin seurakunnilta nyt merkittäviä toimia. Hautausmaksuja on syytä korottaa kattamaan hautaustoimen alijäämä. ” Päätös leikata järjestöiltä on kuin sarkastinen isku suoraan hyvinvointiyhteiskunnan palleaan. Ajattelen, että materiaalisella maailmankaikkeudella ei ole ehdotonta riippumattomuutta eli Jumalan ikuisen ja äärettömän olemuksen kaltaista ominaisuutta. Hän avaa kirjoituksia kunkin vastaanottokyvyn mukaan. Kirkollisveron kanavointi hautaustoimen alijäämän kattamiseksi voisi olla hyväksyttävää, jos subventio voitaisiin kohdentaa kirkkoon kuuluneiden vainajien hautauksiin. Siksi olettamus maailmankaikkeuden äärettömyydestä johtaa ajatukseni Jumalaan. USKOT-foorumi avaa ovet maailman uskontoihin astua sisään ja kuulostella. Se ei riipu sukupuolesta eikä suuntautumisesta. Tämä ei merkitse vastakkainasettelua kirkossa, kun pidämme huolta sateenkaariperheistä. MINNA RAASSINA puheenjohtaja JUSSI JUNNI toiminnanjohtaja AKI-liitot ry ” Hautaustoimen rahoittaminen kirkollisverosta on merkittävä yhdenvertaisuusongelma. Miksi rukoilevat lukijat päätyvät niin erilaisiin päätelmiin Raamatun äärellä. Valtiovallan tehtävä on tarjota puitteet vapaudelle ja mahdollisuuksille.” Sitaatti on pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmasta Vahva ja välittävä Suomi. Erityisen pahalta tuntuu seurata koko ajan tyhjemmäksi käyvää lupauspajatsoa siitä, kuinka heikoimmista pidetään huolta. 2023). Hän ei tee väkivaltaa. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Pyhä Henki on rakkauden henki. Kun ei ymmärrä, voi vain rukoilla. Järjestöt tarjoavat paitsi huikeaa asiantuntijuutta, myös valtavan määrän matalan kynnyksen toimintaa ja kohtaamispaikkoja. Puhtaan rakkauden kokemus kahden ihmisen välillä on rakkauden hengen luoma side. Jos omaan elämänpiiriin ei kuulu jokin elämän ilmiö, sitä ei pakoteta ymmärtämään. K otimaa käsitteli (23.8.) kattavasti kirkon valtionrahoitukseen suunniteltua 20 miljoonan euron vähennystä. TEIJO MATHLIN Espoo Kolmas persoona U skontojen tavaratalo on avoinna ennakkoluulottomille etsijöille. Omien ajatusten painottaminen ei saisi johtaa siihen, että torjuu toisilta oikeuden perustella heidän pohdintojaan. Sateenkaarevat ja heidän läheisensä ovat tervetulleita seurakuntaan rikastuttamaan ”Kristuksen ruumista”. Maailmankaikkeus rakentuu materiasta eli alkuaineista ja hiukkasista. Hautaustoimen rahoittaminen kirkollisverosta on merkittävä yhdenvertaisuusongelma. Eikö Pyhä Henki puhukaan kaikille samalla tavalla
– Toivon, että koette vihkihetkessä Jumalan läsnäoloa ja pyhyyttä. Kirkkoherra Lyytinen kannustaa kaikkia koolle tulleita rukoilemaan sen puolesta, että seurakuntaan löytyisi hyvä seurakuntamestari. Arja Lehtonen, 62, ja Johnny Lindmark, 73, eivät ole tekemässä hätiköityä päätöstä. Molemmat ovat eronneet nuorina kirkosta. Ennen 1970-lukua saaren asukkaista noin puolet oli ruotsinkielisiä. Erilaisten ihmisten kanssa on siis helppo tulla toimeen. Kesäkauden viimeisessä kesämusiikki-illassa Kaskisten kirkossa esiintyivät laulaja Jorma Sepponen ja seurakunnan keikkakanttori Tommi Cappel. He totesivat, että helvettiin pääsemme ilman kirkollisverojen maksamistakin, Pirjo Lyytinen kertoo. Lyytiselle ovat henkilökohtaisesti tuttuja niin viidesläinen äkkikääntymys, körttiläisyys kuin Taizé-yhteisökin. Nyt Kaskisiin piti tulla Suomen suurin kartonkitehdas, mutta suunnitelmat peruuntuivat viime hetkellä. 1970-luvulla Metsä-Botnia perusti Kaskisiin uudenaikaisen sellutehtaan, jolloin vanha kaupunki sai runsaasti uusia asukkaita. Talo on Lindmarkin lapsuudenkoti. Ja Kaskinen on oikea paratiisisaari, jossa meri on lähellä ja käytöstavat kunniassa. Savolaislähtöinen Lyytinen työskenteli aikanaan yli seitsemän vuotta Ruotsissa. – Hautojakin olen oppinut mittaamaan, mutta kiinteistöasioista saan välillä päänsärkyä. – Tämä on turvallinen pienryhmä, jossa voi miettiä omaa uskoaan. Päivämäärä on mennyt umpeen. Kaikki lähetyskahvilassakin ovat tavallisia ihmisiä iloineen ja suruineen. Paikalla oli 35 kuulijaa. Kun vihkikaava on käyty läpi ja naurettu paljon, Lyytinen vakavoituu. Keskusteluun ottaa aktiivisesti osaa myös kihlaparin pörröinen suomenlapinkoiran pentu Alpha. Kirkkoonkuulumisprosentti on Kaskisissa pohjanmaalaisittain pieni. Oksanen ei ymmärrä, miksi Jumala on luonut niin tuhoavan olennon kuin ihmisen. Seurakuntayhteys antaa toivoa. Ingrid Nykänen on innokas yhteisvastuukerääjä. Kasteitakin on vain noin viisi vuodessa. Elisa Pietari painottaa, että seurakunnassa mukana ollakseen ei tarvitse olla erityisen uskovainen. Seurakunnassa on reilut 700 jäsentä, mikä on alle 60 prosenttia väkiluvusta. Ainoa miinus on, että talvella on hirveän liukasta, von Essen sanoo. Arja puhuu suomea ja Johnny ruotsia. Julistan arjen ilosanomaa. Omenapuu notkuu satoa. kissoista ja haluaa auttaa aina kun voi. Paratiisisaaren sitkeä seurakunta Kaskinen on Pohjanmaan rannikolla sijaitseva pieni, kaunis ja kansainvälinen puutalokaupunki, jossa on reipas tekemisen meininki. Toisaalta seurakuntavaaleissa äänestysprosentti oli maan huippua. Jos on siipi maassa, saa jutella. Kaskisissa kirkkoherran toimenkuva on monipuolinen. Hän iloitsee, että nyt seurakunnan maine on hyvä ja monet kirkkoon kuulumattomatkin haluavat palvella seurakunnan vapaaehtoisina. Hirvi luottaa tieteelliseen maailmankuvaan, ja häntäkin harmittaa ihmisten pahuus esimerkiksi eläimiä kohtaan. – Minulle on kerrottu, että tehtaan ja työväen aatteen myötä syntyi kriittisyyttä seurakuntaa kohtaan. Lähetystyön hän sai sydämelleen jo lapsena, kun äiti oli aktiivinen pakanalähetyksessä. Kirkkoa siivotessaan Pihl huomasi sammuttimien päivämäärien umpeutuneen. Käyn teknisissä tiloissa varmistamassa, ettei siellä pala punaisia hälytysvaloja, mutta ei teologin koulutus kovin hyvin ole pätevöittänyt koneiden vahtimiseen. Tarkastuksen on luvannut suorittaa korvauksetta seurakunnan luottamushenkilö Jarmo Tarkka. – Korostan Jeesusta, mutta eettisissä kysymyksissä olen aika liberaali. Tänään Pirjo Lyytinen kuljettaa kirkon ja hautausmaan huoltorakennuksen jauhesammuttimet tarkistettaviksi. Hän kantaa sammuttimet autonsa takakonttiin ja kastelee ohi mennessään kukka-amppelit kirkon ovella. He tapasivat elokuussa 31 vuotta sitten. Arja Lehtonen kehuu Kaskista rauhalliseksi ja luonnonläheiseksi paikaksi, jossa mieli lepää. Kirkkoon kuulumattomia aktiivisia seurakunnan vapaaehtoisia ovat esimerkiksi Ritva Oksanen ja Kristiina Hirvi. Kaskisten seurakunnassa ei ole joka vuosi häitä. Pirjo Lyytinen pääsee käymään vihkikeskustelun. Kalastuksella ja sahateollisuudella on ollut merkittävä asema paikkakunnan elinkeinoelämässä. Nyt heidän osuutensa on noin 30 prosenttia. Ihmisten pariin hakeutuva ja helposti lähestyttävä kirkkoherra saa hänkin vuolaat kiitokset. Lyytiseltä sujuvat molemmat kielet. Lyytinen kiittää vapaaehtoista vapaaehtoistyön koordinaattoria Ulla Pihliä tarkkaavaisuudesta. Seurakuntaelämä lepää ikääntyvien vapaaehtoisten varassa, ja kirkkoherran toimenkuvaan kuuluu kaikki mahdollinen maan ja taivaan väliltä. Lähetyskahvilan porukka on kokoontunut seurakuntatalolle suunnittelemaan Kambodžassa työskentelevän nimikkolähetti Sara Latvuksen vierailua Kaskisiin. Molemmat ovat toimineet oppaina kirkossa. – Jututan aina seurakuntatalon päädyssä olevassa kahvilassa kokoontuvaa ukkojoukkoa, ja osa miehistä on liittynyt takaisin kirkkoon. Pappina, suntiona, kauhan varressa, hallintojohtajana ja toimistohommissa hän kokee pärjäävänsä. 14~ ~15 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Se perustettiin vuonna 1785. Rovasti Lyytinen on pienen, kaksikielisen Kaskisten seurakunnan ainoa kokoaikainen työntekijä. Tänään on ilon päivä. M iten näitä vaahtosammuttimia on näin paljon, kirkkoherra Pirjo Lyytinen päivittelee kiertäessään Kaskisten kirkon tiloja. On iso asia luvata Jumalan ja ystävien edessä, että rakastaa toista aina kuolemaan asti. Kaskinen on noin 1 200 asukkaan kaupunki länsirannikolla, Porin ja Vaasan puolivälissä. Lisäksi täällä on aiemmin vaikuttanut jyrkän konservatiivinen pappi, jonka hautajaispuheet loukkasivat joitain ihmisiä. Paikka on auki ja työtä riittäisi. Oksanen on inventoinut seurakunnan tauluja ja muuta esineistöä. Pirjo von Essen lukee alkurukouksen ja sitten kahvitellaan ja vaihdetaan kuulumiset. Saavumme kauniin, vanhan puutalon pihaan. TEKSTI | EMILIA KARHU – KUVAT | JYRKI JOHANNES TERVO » reportaasi ” Hautojakin olen oppinut mittaamaan, mutta kiinteistöasioista saan välillä päänsärkyä. Hirvi huolehtii tarvittaessa kirkkoherran Kirkkoherra Pirjo Lyytinen on Kaskisten seurakunnan ainoa kokoaikainen työntekijä
Kirkkoherran mukaan lähes kaikki luottamushenkilöt ovat aktiivisia seurakunnan vapaaehtoisia. Olemme myös järjestäneet näyttelyitä ja kilpailuja ja eläinten jouluhartauksia, Lehtonen kertoo. Kirkkohallitukselta apua on tullut mukavasti. Lisäksi hän ideoi ja järjestää tapahtumia ja tempauksia yhdessä vapaaehtoisten kanssa ja sopii seurakunnan yhteistyökuvioista koulun kanssa. Paperilaskulisä 5 € + alv 10 %. Meri kimmeltää vielä, kun ihmiset lähtevät kirkolta loppukesän iltaan. Johnny Lindmark hehkuttaa myös Kaskisten taikaa. Hän on ollut vuosikymmenet kaupungilla töissä ja hallitsee talousasiat. Kukkonen kohtaa työttömiä ja pitkäaikaissairaita ja pohtii asiakkaiden kanssa heidän elämäntilanteitaan sekä jakaa ruoka-apua. – Minulta kaivataan ennen kaikkea lohtua ja läsnäoloa. 74-vuotias yrittäjä ei ole malttanut jäädä eläkkeelle. ~17 Kotimaa | 6.9.2024 16~ Kotimaa | 6.9.2024. – Aina olemme onnistuneet seurakunnassa kattamaan alijäämän kerjäämällä ja olemme saaneet vähillä rahoilla paljon aikaan. Kahden kissan emäntä rovasti Lyytinenkin on mukana yhdistystoiminnassa. – Minulla on aika kansainvälinen seurakunta, Lyytinen hymyilee. Pirjo Lyytinen käy vihkikeskustelua sujuvasti molemmilla kotimaisilla, ja vihkitilaisuus on kaksikielinen. Kaskisissa asuu myös Sri Lankasta tullut perhe ja useita ukrainalaisia. Seurakunnan toinen palkattu työntekijä Fanni Kukkonen tekee diakoniatyötä 60 prosenttisesti ja opiskelee työn ohessa sairaanhoitajaksi. He osallistuvat ahkerasti seurakunnan toimintaan vaikka eivät ole luterilaisen kirkon jäseniä. Siksikin ihanat luottamushenkilöt ovat niin kullanarvoisia, Lyytinen sanoo. Ryhmiä on kaksi: Elävän seurakunnan puolesta ja Kyrkan närä dig – Kirkko lähellä sinua. Syvällistä sisältöä ja ajankohtaisia uutisia asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. ” Se ei pure eikä puhu, vaan hymyilee ja kuuntelee. + 6,9 snt/min. 81,00 €) Tilaus on määräaikainen. Musiikki-illoissa käy paljon ihmisiä, joita ei muuten kirkossa näe. Merkityksellistä sisältöä Tarjous on voimassa rajoitetun ajan, tilaa nyt! esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1811 6 KK DIGI + PRINTTI Tarjoushintaan: 51, 00 € (Norm. – Istuin verannalla, nautin vähän olutta ja rentouduin merta katsellen. – Seurakunnassa minulle on tärkeää ravitseva sanan opetus, uskovien yhteys ja matala kynnys, jossa musiikki auttaa. Kaikki tervehtivät ja kysyvät, mitä kuuluu, Sergei kertoo suomeksi. Kirkkoherra Lyytinen kehuu luottamushenkilöitä ”älyttömän hyviksi”. Auttaminen tuottaa mielihyvää. tasavallasta. Tarkan mukaan Kaskisten seurakunnassa on kaikki hyvin, kun vain rahaa saataisiin. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. – Kiitän joka ilta Jumalaa, että saan asua täällä. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. – Olen ollut esimerkiksi suntiona. – Nyt meillä on etsinnässä uimapaikka koirille. Kanttorin virka on sen sijaan täyttämättä. Seuraavaksi kirkkoherra ajaa vaahtosammuttimet seurakunnan luottamushenkilön ja johtoryhmän jäsenen Jarmo Tarkan tarkastettavaksi. Molempiin kuuluu sekä konservatiiveja että liberaaleja. Lehtonen on ollut perustamassa Kaskisiin lemmikkieläinyhdistystä, jonka jäsenillä on eläimiä ”koirista hevosiin ja kissoista hämähäkkeihin”. Kaskisissa on parasta luonto, kauneus, hiljaisuus ja yhteisöllisyys, sanoo diakoniatyöntekijä Fanni Kukkonen. Arja Lehtonen ja Johnny Lindmark tapasivat elokuussa 31 vuotta sitten ja purjehtivat nyt avioliiton satamaan. Kirkkovaltuuston varapuheenjohtajan Marjo Sjöblomin mies kuoli kuusi vuotta sitten. – Viisainta on, kun ihminen kuolee työmaalle. Fannin bulgarialainen löytökoira Morgan on usein mukana niin nuorisotyössä kuin diakonisissa kohtaamisissakin. Meillä ei riidellä ja kokoukset ovat leppoisia. – Isoa työmäärää kestän, mutta henkistä painetta en. Kirkkovaltuuston puheenjohtaja Sirkka-Liisa Tolmunen puolestaan viihtyy keittiöhommissa. Kesätiistain grilli-illat ovat koonneet mukavasti väkeä. Kirkkoneuvoston varapuheenjohtaja Mirja Högstrand, 78, on syntyperäinen kaskislainen. Harvoin minulla on antaa valmiita vastauksia. Siivoamme myös porukalla seurakuntakeskusta ja käymme joulukäynneillä vanhusten ja yksinäisten luona. Vihkisormus piti hakea Kauhajoelta asti, koska Kristiinankaupungissa ei ole enää kultasepänliikettä. Täällä on paljon hyviä ihmisiä. Laskun voi jakaa kahteen erään. Ukrainalainen Zoja lukee toisinaan jumalapalveluksessa evankeliumitekstin ukrainaksi. Olen kokenut johdatusta, kirkkoherra Lyytinen huokaa. Diakoni Fanni Kukkosen bulgarialainen löytökoira Morgan on usein mukana niin nuorisotyössä kuin diakonisissa kohtaamisissakin. Seurakunnalle hän tekee palveluksia ilmaiseksi ja lahjoittaa sille kokouspalkkiotkin. Cappel johtaa seurakunnan kirkkokuoroa ja ylistyslauluryhmää. Lisäksi hän tekee trubaduuri keikkaa ja työskentelee Kustannus Oy Palavan sydämen kustannuspäällikkönä. Muurari Sergei ja hoiva-avustajaksi opiskeleva Katja käyvät kirkossa lähes joka sunnuntai, koska siellä on ystäviä. Työvuosinaan Ruotsissa hän tuli aina kesäksi Kaskisiin. Yhteisvastuukirpparia varten saatiin paljon lahjoituksia. Porukalla on saatu kappeli remontoitua, hankittu kirkkotekstiilejä ja uusi traktori sekä rakennettu iso grillikatos. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. – Minusta tuntuu, että sovin juuri tänne. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Hän työskentelee paikallisessa kalansavustamossa. Kohtaamme kadulla turvapaikanhakijapariskunnan Karjalan Katjaa kiehtoo myös meri ja paikkakunnan runsas kulttuuritarjonta. Ja huumoria pitää joka paikas olla. Osa vaatteista ja tavaroista on myynnissä ja osa lahjoitetaan eteenpäin tarvitseville. ” Aina olemme onnistuneet seurakunnassa kattamaan alijäämän kerjäämällä. Kaskisiin tullessa sydämessäni ei ollut rauhaa ja tuntui pahalta, mutta täällä sain heti rauhan. Monille vapaaehtoistyö tuo iloa elämään. Vähän aikaa sitten se osallistui nuorten toiveesta kravatti kaulassa myös riparilaisten konfirmaatioon. – Yllätyin, miten paljon mielenterveystyötä tehtävään kuuluu, ja siksi terveysalan opinnot tuntuvat tärkeiltä. Seurakunnasta hän löysi uudessa elämäntilanteessa tekemistä ja rutiineja. Parina viime kesänä seurakunnassa on ollut palkkatöissä hautausmaalla myös iranilainen arkkitehti Reza Haidermoradi. Joka viikko paikalla on ollut 25–50 kuulijaa. Kesän iltamusiikkihetket Kaskisten kirkossa ovat olleet suosittuja. – Se ei pure eikä puhu, vaan hymyilee ja kuuntelee. Hän tekee itsekin kuvataidetta. Tänään hengellisiä lauluja laulaa Jorma Sepponen keikkakanttori Tommi Cappelin säestyksellä
Kahdessa aikatasossa 1990ja 2000-luvuilla etenevästä elokuvasta olisi voinut karsia jälkimmäisen kuvausta, sillä se ei oikein tuo tarinaan mitään uutta. Katsottavissa Netflixissä. Elokuvassa yliopistossa opiskeleva J.D. Häntä pelottaa tekstiensä vastaanotto ja toisaalta hänellä on halu ”houkutella jonkun ottamaan minulta paperin, katsomaan sitä ja ihailemaan minua”. Rovasti, raamattuopettaja Ulla Saunaluoma, Ikaalinen. Diakoni Marika Rajala, Ylöjärvi. | viikon kirja | Välillä kuuntelin itseäni sisältäpäin Franz Kafka: Päiväkirjat 1909– 1923. Päiviä sävyttää outo epävarmuus, jonka keskellä Kafka kokee olevansa ”eksynyt lammas yössä”. Maailmankirjallisuuden historiassa on harvoja kirjailijoita, joiden vankkumattomasta asemasta todistaa heidän sukunimestään johdettu adjektiivi. Jumalanpalvelus on tallennettu 26.4.2024. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Ti 10.9. Se ei silti estänyt maailmaa myöhemmin ottamasta Kafkan novelleja ja erityisesti Oikeusjuttu-romaania omakseen. Väitöskirjatutkija, pastori Reetta Kallanne, Tallinna. Pastori Ansku Jaakkola, Adventtikirkko, Vaajakoski. Makrotasolla Kafka on etääntyvämpi tarkkailija, joka seuraa aikansa keskustelua ja elämää tarkasti, mutta omasta kuplastaan käsin. Puhelinkioskit, kylänraitit, kanttiinit, huoltoaseman baarit, autot ja koululuokat näyttävät autenttisilta. Sammakko 2024. Musiikista vastaa seitsemänhenkinen Gospel Stompers jazz-orkesteri johtajanaan Lars-Åke Martinsson. klo 15 Mitä tarkoittaa ja miten oirehtii kehityksellinen trauma. To 12.9. L apsuuden pitkinä kesinä aurinko paistoi, ainakin mielen kullattujen muistojen pintakerroksessa. Kesällä 1974 nuori Esko ( Tino Nummela) lähtee jäljittämään veriveljiensä kanssa perintöä, jonka pappa on jättänyt. Järjestökoordinaattori Katja Pääkkönen, Nokia. 535 sivua. 18~ ~19 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Goethea ja Kierkegaardia lukeva Kafka on raastavan rehellisyyden riivaama. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. + 6,9 snt/min. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Päiväkirjoista löytyy myös lukuisia pohdituttavia anekdootteja Kabbalasta ja Talmudista, kuten esimerkiksi usko siihen, että synagogasta tulee ”perjantai-iltana jokaisen hurskaan ihmisen mukana kaksi enkeliä”. Lapset huolehtivat väkivaltaisesta ja päihdetokkuraisesta äidistä. Hillbilly Elegy kertoo toisaalta myös perhesiteiden voimasta. J.D. Silti elokuva onnistuu olemaan paikoitellen koskettava. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Kuumana kesänä 1974 nuoret kisailevat vielä viattomasti autiolla hiekkarannalla, mutta viattomuus voi karista hetkessä. Tänä vuonna ilmestynyttä teosta Päiväkirjat 1909–1923 voi varauksetta kutsua kulttuuriteoksi. Diakonian asiantuntija, pastori Outi Uusimäki, Oulu. Kafkan persoonassa tihentyy myös modernin maailman kriisi: kasvottomat koneistot ovat korvanneet turvalliset yhteisöt, arvot ja uskomukset ovat uudelleenarvioitavina, mennyt maailma murentunut. Tilaisuuden johtaa Marianne Hakkarainen ja todistuspuheenvuoron pitävät Glen Somerville ja Marjukka Ostrovljanovic. Vancen samannimiseen omaelämäkertaan, joka kuvaa Vancen luokkanousua. Ma 9.9. Suomentanut Panu Turunen. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus. Vieraina ovat Juha Klaavu ja Heidi Helmiluoto. Prahassa elänyt, saksankielellä kirjoittava juutalainen Kafka oli aktiivisuudestaan huolimatta tuomittu juurettomuuteen ja ulkopuolisuuteen. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. Se on saanut nimensä Arto Sotavallan käännösiskelmästä, jossa kuoleva mies muistelee parhaita päiviään hyvästellessään ystävänsä ja ”tyttösensä”. NOORA WIKMAN Hillbilly Elegy (USA 2020). Panu Turusen taiten tehty suomennos on innostavaa luettavaa ja kirja on kaunis kokonaisuus. Radio 1 klo 20 Toivonlinnan adventtiseurakunnan jumalanpalvelus Piikkiöstä. Takaumien kautta rakentuu kuva perheestä, jossa päihteet, mielenterveysongelmat ja perheväkivalta siirtyvät sukupolvelta toiselle. Ilman tukia ja ilmeisen isolla innolla tehty Päivät kuin unta -elokuva sijoittuu siihen väliin ja on omassa genressään kelpo suoritus. Pe 13.9. Amy Adams epävakaana äitinä ja Glenn Close jämeränä isoäitinä kannattelevat elokuvaa. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Teoksen tasoa sopii arvioida senkin kautta, ovatko tekijät ammattilaisia vai harrastelijoita. Mitä perustavat arvottomuuden, häpeän ja syyllisyyden tunteet tekevät ihmisen identiteetille ja minäkuvalle. Liturgina Yrjö Ikonen ja saarnaajina Patolan ryhmäkodin asukkaat. | Kuva: Netflix asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Nostalgisen 1970-luvun ajankuvan luomiseksi on nähty paljon vaivaa puvustuksessa, lavastukses| radio ja tv | sa, kuvauspaikoissa ja musiikissa. itse pääsee ylös alkavasta alamäestä siskonsa ja mummonsa huolenpidon ansiosta. Parikymppiset aarteenmetsästäjät kohtaavat kiinnostavia tyttöjä hiekkarannalle leiriytyessään – ja hengenvaarallista jännitystä. NIILO RANTALA Poliitikon luokkanousu | tv-vinkki | Netflix-elokuva Hillbilly Elegy vuodelta 2020 on jälleen ajankohtainen Yhdysvaltain presidentinvaalien lähestyessä. Saarnaaja on EFS:n lähetysjohtaja Kerstin Oderhem. kulttuuri Nostalginen ystävyyden ylistys elokuva | Päivät kuin unta esittää, miten tärkeitä ovat nuorena solmitut, elämänkestävät ihmissuhteet. Sä aina olit uskottu ystäväin. Vanha menestyskirjailija saa kimmokkeen kirjoittaa kaveripiirinsä suuresta seikkailusta ja salaisuudesta. Iltahartaus: ma-to klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 7.9. Kafkan arki koostuu kirjallisuudesta, kulttuuritapahtumista, lukutilaisuuksista, teatterista ja sosiaalisista suhteista, joissa perhesuhteiden lisäksi korostuvat muun muassa Kafkan ”löytäjän”, ystävän ja kanssakirjailija Max Brodin sekä kihlatun Felice Bauerin hahmot. Historia on todistanut että näin todella kävi, ja nyt niin on käynyt myös päiväkirjojen suhteen. To 12.9. ”Hyvästi jää, se päättyi näin. Tilaa Askel PDFmuodossa suoraan sähköpostiisi. Tarinassa olisi aineksia yhteiskunnalliseen kritiikkiin, mutta elokuva keskittyy henkilöihin ja perhesuhteisiin. Ma 9.9. Unettomuus, päänsärky ja murhe lyövät leimansa olemiseen, samoin jännitteinen suhde vanhempiin. JANNE VILLA Yle Radio 1 Aamuhartaus ma-pe klo 6:50, la 8:25 La 7.9. Näyttelijöiden nuoriso-osasto ja suuri osa muista tekijöistä on harrastelijoita, ja harrastelijamaisuuteen liittyy elokuvan vaativassa taitolajissa ongelmansa. Maitolaiturikohtaus on lavastettu kuvaavasti Marttilan Nostalgiamuseoon. Motivoimaton loppuhuipennus on kuin suoraan siitä vanhasta seikkailukirjasta tai -sarjakuvasta. Jos olet aiemmin hyödyntänyt ilmaisen PDF-lehden edun, uusi tilaus ei ole mahdollinen. Risto Tuorila esittää alati luotettavasti perusmiehiä ja Raimo Karppinen parhaana kaverina puolustaa paikkaansa. Mari Perankoski on lämmin hahmo Sanni-tyttärenä, joka tukee surevaa ja ihmeellisestä salaisuuksistaan kertovaa isää. Jo lapsena kun seikkailtiin, aakkosista tyttösiin, yhtä aikaa vartuttiin.” Epätasaisen hyvän mielen elokuvan sympaattisimmat hetket liittyvät tuoreen leskimiehen Eskon ( Risto Tuorila) ja tämän syöpäsairaan lapsuudenystävän Heikin ( Raimo Karppinen) suhteeseen. Eleos-kuoro, joht. Kaverit ovat kuolleet, mutta nuoruuden nautinnolliset voimavuodet ovat elävästi Eskon mielessä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Oderhem haastattelee tunnettua jazz-pasunistia Vincent Nilssonia. Puhujana pastori Jyrki Vehkavuori. Menneisyyden kaipuu taas paistaa häpeämättömästi läpi Mika Kiiskisen ohjaamasta elokuvasta Päivät kuin unta. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Vancen perhe on valkoista köyhälistöä, Appalakkien vuoriston metsäläisiä. Ohjaus Ron Howard. Opetusneuvos Kalevi Virtanen, Helsinki. Kafka esimerkiksi kirjoittaa karrikoiden monesta piirteestä ”juutalaisena ominaisuutena”, kuten vaikkapa juutalaisten naisten tavasta maiskuttaa. Ne tulevat esiin eritoten käsikirjoituksessa sekä hahmottomiksi tai karikatyyrimaisiksi jäävissä rooleissa. ilmainen PDFlehti! Askel nro. Alkujaan neljä koulupoikaa teki verivalan ja he pitivät yhtä aikuisuuteen asti. | Kuva: Mowow Film Owen Aszalos esittää nuorta J.D. Päiväkirjoissaan hän ”kuuntelee itseään sisältäpäin”, mutta ei aina uskalla moittia itseään liikaa, sillä ”sillä olisi inhottava kaiku tähän tyhjään päivään huudettuna”. Ke 11.9. Kanttorina Risto Pulkamo, urkurina Anu Pulkkinen. Päiväkirjat tarjoaa ainutlaatuisen portin yhteen aikansa omaperäisimmistä mielistä. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 8.9. Yhteys omaan juutalaiseen perimään on ilmeisen monimutkainen. Sirpa Nurminen ja Jippii-kuoro, johtaja Lea Syksy. Kafka itse näyttelee päiväkirjoissaan viehättävää neuroottisen romantikon arkkityyppiä, joka on mikrotasolla suruun asti empaattinen ja myötäelävä, tarkasti tilanteita ja tunteita aistiva. Radio 1 klo 10 Kehitysvammaisten kirkkopyhän jumalanpalvelus Helsingin tuomiokirkosta. Elokuva perustuu Donald Trumpin varapresidenttiehdokkaan J.D. Vancea, joka isosiskonsa (Haley Bennet) ja mumminsa (Glenn Close) avulla pääsee irti ylisukupolvisesta syrjäytymisen kierteestä. Ti 10.9. Ke 11.9. Horisontti su 8.9. Franz Kafka (1883–1924) on yksi heistä. kutsutaan kotiin, sillä äiti on ottanut yliannostuksen. Pe 13.9. Elokuvassa tarina päättyy J.D:n opintoihin eliittiyliopistossa. Vaikka kamera pitääkin Eskon nuoruuden tyttöystävästä ja tulevasta vaimosta ( Martta Entonen) ja tämän ystävästä ( Ansa Timonen) ja nuori Esko näyttää huvittavan 70-lukulaiselta tyypiltä, eivät draaman kaari ja henkilöt kehity uskottavasti. Joukkoa yhdistävien avainkokemusten muistelot ovat ystävyyden ylistystä. Mari Lee, Helluntaiherätys, Espoo. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. 9 Etu koskee vain uusia tilaajia ja on voimassa yhden kerran. Nelikko matkaa metsään kartan ja kryptisten ohjeiden avulla kuin nuortenkirjoissa. Tilaa syyskuun Askel PDF-lehtenä tästä ilmaiseksi! Tilaa tästä: https://www.kotimaa.fi/tilaa-askel-lehden-naytenumero askel 9/24 ~ 1 Mielen sairaudesta huolimatta Anna Pölkin elämä on täynnä kauneutta Muusikko Markus Bäckman vierastaa julistamista: Laulan ihmiseltä ihmiselle Kalliomaalaukset ovat ovi esi-isien salattuun maailmaan Uskoa, toivoa & rakkautta askel.fi askel.fi TAVARAT OJENNUKSEEN – TALTUTA ARJEN TEMPPURATA 1950-LUVULLA VAMMAINEN LAPSI PITI UNOHTAA ”OLEMME SAANEET KULKEA JOHDATUKSESSA” ELÄMÄNTAITO KADONNUT VELI TUOMASMESSU SALOSSA irtonumero 9,50 € 9/24 Pasi Flodström: Kaipasin tangokuningasvuoden aikana kanttorin työtä Tutustu Askel-lehteen hyödyntämällä tämä ainutlaatuinen etu. Yhteispohjoismainen jumalanpalvelus on tallennettu Hällevikin Listerkykrkanissa Ruotsissa. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Uusinta
– Aivan lapsellista, ja sitten se vielä julkaistiin Ruotsissa ja Turkissa. Rantaa valittu linja ärsytti. Pilapiirtäjän pitää olla tollo. A amun pehmeä valo heijastuu ruutuikkunoista töölöläisen arvoasunnon saliin. – Tässäkin suhteessa haluan välttää keski-ikäistymisen, että alkaisin kuvitella olevani tärkeä. Nytkin pöydällä makaa hylätty pilapiirros. Piirtämisen Ranta kokee kutsumusammatikseen. Jo seuraavana päivänä piirrokset julkaistiin Kaltion verkkolehdessä. Kriisiä saattoi entisestään lisätä se, ettei Ranta ajattele vanhenemisen välttämättä jalostavan ihmistä. – Onhan sekin aika yksinkertainen ajatus, että ihminen vanhetessaan tulee paremmaksi ja viisaammaksi. Se on tärkein mottoni. Ja olivat ohjeet mitä hyvänsä, piirtäessään hän yrittää olla ajattelematta liikaa. ” Taiteeseen voi liittyä samanlaista pyhyyttä kuin uskontoon. Viime vuonna hänet palkittiin Vuoden journalistina työstään Iltalehdessä. Hesarin asema instituutiona tuo suorituspaineita, Ranta myöntää. Taiteilijana Ranta on kuitenkin paitsi pohdiskelija myös provokaattori. – Tulee ortodoksisuudesta tai ei, niin olen vahvasti viehättynyt mystisyyteen. – Minun oli vaikea hyväksyä, että horisontti muuttuu niin eri näköiseksi kuin aiemmin. Piirrän ja katson mitä tulee. Ortodoksisessa liturgiassa teksti on aivan sivuosassa, samoin oppikysymykset teologiassa. Piirroksiin otettiin kantaa valtionjohtoa myöten. – Ruumiista on tullut herkempi, ja alkoholista tulee helpommin huono olo, Ranta toteaa. Hän käy sekä luterilaisissa että ortodoksissa jumalanpalveluksissa, vaikkakin ”turhan harvoin”. Ei sille oikein ole katetta, jos katsoo tätä todellisuutta. Aiemmin aina ajattelin, että roiskaisen vaan jotain, Ranta sanoo. – Kieleen, puheeseen ja tekstiin perustuva palveluksen muoto oli minulle eksoottinen. Pilapiirtäminen on pelleilyä. Vaan senkin hyvän keski-ikä on osin pilannut. Lukeminen on todella tärkeää. Ranta toteaa, että viinin avulla voi paeta elämässä järkiajattelua Kuka. Minä suhtaudun siihen penseästi. Jähmettymistä Ranta on yrittänyt välttää monin tavoin – muun muassa viiniä juomalla. Suuri huone on pilapiirtäjä Ville Rannan makuuhuone ja samalla työhuone. Vanha vaan ei viisas Keski-ikäistynyt pilapiirtäjä Ville Ranta pelkää jähmettymistä ja varoo, ettei alkaisi pitää itseään tärkeänä. – Huumorintajuani puhuttelevat jännitteiset tilanteet. – Osaan piirtää hyvin vain, jos pystyn eksytTEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | JANI LAUKKANEN haastattelu 20~ ~21 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Naatus on Vantaan seurakuntien viestintäpäällikkö ja Kotimaan kolumnisti. Viimeksi Rannan piirros ylitti kansainvälisen uutiskynnyksen tammikuussa 2023, jolloin Suomi ja Ruotsi vielä odottivat Turkin ratifiointia Nato-jäsenyydelleen. Kun presidentti Erdogan alkoi painostaa Ruotsia, Ranta piirsi hänestä niin törkeän kuvan kuin osasi. Muutama vuosi sitten Ranta sai sarjakuvistaan Ranskan valtiolta ritarin arvon. – Se oli hirveän epämiellyttävää, että jouduin käymään julkista keskustelua, mutta ihmiset joiden kanssa sitä kävin eivät olleet nähneet sarjakuvaa, Ranta sanoo. Syntyi valtava metakka, joka yllätti toimituksen täysin. Vastaava piirros ei ehkä Helsingin Sanomissa menisi läpi, Ranta pohtii. Ville Ranta, 45 pilapiirtäjä, sarjakuvataiteilija Juuri nyt piirrän pilakuvia Helsingin Sanomiin. ja suorituskeskeisyyttä. Rannan ura lähti lähes parikymmentä vuotta sitten nousuun päähänpistosta, jota hän ei jäänyt harkitsemaan liian pitkäksi aikaa. Ville Ranta aloitti elokuussa Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä. Viini on Villelle niin tärkeää, ettei hän oikein kestä muidenkaan selväpäisyyttä. Rannan mielestä kyky inspiroitua ja hurmaantua on hieno piirre ihmisyydessä, mutta viime aikoina niistä on alkanut tulla vastakulttuuria. – Taitelijatkin korostavat nykyään voimakkaasti työn eetosta, ammattimaisuutta ja tavallisen elämän, arjen palvontaa. Romaanin päähenkilö, piirtäjä Ville, on takakannen mukaan ”keski-ikäinen viininjuoja”. Nyt, 46-vuotispäivän lähestyessä, kriisi on hieman helpottanut. Ville Ranta piirtää – ja katsoo mitä tulee. Kaltion hallitus erotti päätoimittajan, kuvat poistettiin verkosta ja Rannasta tuli hetkessä paitsi tunnettu piirtäjä myös sananvapaustaistelija. Töölöläiskodissa piirtopöydän yläpuolella roikkuu ikoni ja risti. tämään ajattelun ja toimimaan inspiroituneen intuition varassa. Ortodoksiksi syntynyt Ranta sanoo olevansa vahvasti hengellisyyteen taipuvainen. Elokuussa Ranta aloitti Helsingin Sanomien pilapiirtäjänä, ja voimakas itsekritiikki on saanut hänet tekemään ”aika paljon töitä”. Tunnelma vanhassa asunnossa on seesteinen, vaikka piirtopöydän vieressä istuvalla asukkaalla on viime aikoina pitänyt kiirettä. Maailmalla ja Suomessakin kohistiin tanskalaisen Jyllands Postenin julkaisemista profeetta Muhammedia kuvaavista pilapiirroksista. Oululaisessa kulttuurilehti Kaltiossa tuolloin työskennellyt piirtäjä lähetti aamulla päätoimittaja Jussi Vilkunalle tekstiviestin, jossa hän ehdotti, että piirtäisi aiheesta. Ortodoksisuuden Ranta kokee yhä läheisemmäksi, vaikka kertoo pitävänsä nykyään myös luterilaisesta messusta. Ennemmin ihmisillä vanhetessaan on taipumus jähmettyä omien ajatustensa ja arvojensa äärelle. Ajan vähyys vainoaa mieltäni. Suomalaiset lehdet pidättäytyivät kuvien julkaisemisesta. Kahdessa aikatasossa etenevä romaani käsittelee tuon aikaisten tapahtumien lisäksi Rannan suhdetta vanhenemiseen ja alkoholiin. En ymmärrä äänikirjojen kuuntelua tai näytöltä lukemista. Mielelläni liitän mystisiä ominaisuuksia taiteen tekemiseen ja taideteoksiin. Romaanihahmo Villelle viini on innoituksen lähde, jonka avulla voi saavuttaa filosofisen tilan ja vapauttaa sielun epäolennaisuuksista. Ranta kertoo kärsineensä vuosia kovasta neljänkympinkriisistä. Näihin tapahtumiin Ranta palaa viime viikolla ilmestyneessä sarjakuvaromaanissaan Viininjuojat (WSOY). Miten tylsää! Taidehan on ihmeellistä. – Hesarin asema instituutiona on sellainen, että selkeä ulkopoliittinen provokaatio saattaisi olla liikaa. Siihen romaanissa otetaan itseironinen ote. Asun vanhassa talossa unelma-asunnossani, joka ei ole lainkaan funktionaalinen. Se on jonkinlaista hermostunutta naurua, joka alkaa purkautua sisältäni, kun keskustelua yritetään vaientaa. ”Minä en usko, että ihminen ”kasvaa” kuten ajatellaan, iän myötä… vaan niin kuin ruumiimmekin… myös mielemme surkastuu ja vähenee! Meistä tulee henkisesti heikompia koko ajan!” romaanihahmo Ville pohtii kirjassa. Toisaalta Ranta kertoo, että hänelle on annettu toimituksesta vapaat kädet ja ohje: mieluummin överit kuin vajarit. Suorituspaineita aiheuttaa julkaisijan lisäksi jalusta, jolle Ranta on nostettu. Ensimmäistä kertaa on sellainen olo, että pitäisi olla hyvä. – Pilapiirtäjän pitää olla tollo, Ranta sanoo. Haastan itseäni, jotta en olisi liian tosissani. – Vähän jännittää se Hesari. Kotona luen paperikirjoja performatiivisesti. Autofiktiivinen teos kertoo Kaltion toimituksesta ennen ja jälkeen piirroskohun. Elettiin helmikuuta 2006. Luterilaisuuteen Ranta tutustui vasta aikuisiällä puolisonsa Rebekka Naatuksen kanssa. – Kyllähän minulla selvästi on kääntynyt katse omia piirroksia kohti. Siinä syntyy eksistentiaalinen tila, jossa syvemmät merkitykset nousevat esiin. – Se saattaa kuulostaa todella banaalilta, jos ajatellaan sarjakuvaa pyhänä, mutta piirtämisessä on ihmeen kaltaisuutta. – Se on tietenkin kärjistys, mutta minusta se on pohtimisen arvoinen ajatus, Ranta sanoo. Onneksi piirtämisellä on häneen samankaltainen vaikutus. – Taiteeseen voi liittyä samanlaista pyhyyttä kuin uskontoon, Ranta sanoo
historia Sotien jälkeen syntyi tarve kerätä lapsia ja nuoria hyvien harrastusten pariin. Antti Haavio oli useassa tehtävässä 1950-luvun alussa ja hänen sisarensa Annikka, nykyään Tapaninen, oli sihteeri vuosina 1953–55. Jatkosodan päätyttyä lakkautettiin suojeluskunnat ja lottajärjestö. Mikko Reijonen, Kyösti Lähteenmäki, Sisko Saaristo (myöhemmin Raitis). Lokakuussa 1946 hyväksyttyjen sääntöjen mukaan teinikerhon tarkoituksena oli toimia Seurakuntien nuorisotoimintaan alkoi syntyä pyhäkoulun ja rippikoulun rinnalle kerhoja. S uomeen rantautui yleiskristillinen NMKY-liike 1880-luvulla. Tarkat muodot ovat tyypillisiä kaikille pöytäkirjan teksteille, joista viimeinen on päivätty 4.12.1964. Ammattikoululaisia teinitoiminta ei tavoittanut. SKY on perustettu 1909 ja kuuluu 1895 perustettuun World Student Christian Federation maailmanjärjestöön, eikä sillä ole mitään tekemistä poliittisen puolueen kanssa. Evankelista Frank Mangsin tuhansia ihmisiä koonneiden herätyskokousten tuloksena perustettiin Kansan Raamattuseura. Seurakuntien kerhonohjaajien määrä romahti ja 60 Nuorten Kristillistä Yhdistystä kuoli Karjalan menettämisen myötä. | Kuva: Sisko Raittiin kuva-arkisto ” Elokuvaprojektori polkupyörän takatelineellä viilettävistä papeista vitsailtiin. HARRI RAITIS Kirjoittaja on kirjailija, joka toimi kirkon kasvatustehtävissä 1967–94. On säilynyt mielenkiintoinen kirja, jonka nimilehdelle on tekstattu ”Turun kristillisen teinikerhon pöytäkirja”. Partioliike toimi vilkkaasti. Partio valittiin enenevässä määrin seurakuntien toiminnaksi. Koululaitos huolehti kristinuskon opetuksesta, ja tällaisena tilanne pysyi talvija jatkosotaan saakka. Jorma Pakkanen oli Reposaaren kirkkoherra ja kirjailija. Teinipäivät Perniössä vuonna 1954. Elokuvaprojektori polkupyörän takatelineellä viilettävistä papeista vitsailtiin. Vuonna 1939 nimellä Suomen Oppikoulujen Toverikuntien Liitto perustettu Suomen Teiniliitto oli tärkeä oppikoulunuorison kokoaja. Koulun uskonnonopetus oli tärkeä osa kristillistä kasvatusta vielä vuosikymmeniä siitä eteenpäinkin. Kerho ei toiminut vuonna 1956, mutta aloitti uudestaan vuonna 1957. Eniten poikia ja tyttöjä kokosivat ennen sotia suojeluskuntien poikaosastot ja lottajärjestön pikkulotat. Eino Savisaari työskenteli Turun ja Porvoon hiippakuntien kuurojenpappina ja osallistui merkittävästi kuurojen maailmanlaajaan toimintaan. Antti Haaviosta tuli Yläneen, Raision ja Naantalin kirkkoherra ja Annikkasta arkkitehti. Taimo Iisalosta tuli kasvatustieteen professori, Otto Immonen jäi eläkkeelle Luterilaisen Maailmanliiton tehtävistä, Pertti Mäkeläinen kirkkohallituksen kansliapäällikkönä, Jouko Martikaisesta tuli Göttingenin yliopiston professori. Hengelliseen herätykseen tähtäävä ajattelu vahvistui nuorisotyössä. Työväen ja raittiusliikkeen piirissä oli nuorisotoimintaa nuorisoseuroja ja maatalouskerhoja unohtamatta. Teinikerhon toiminta oli hyvin järjestäytynyttä. Vuosittain valittiin hallitus suunnittelemaan ja järjestämään tapahtumia. Sen merkitys oli suuri monille myöhemmin yhteiskunnallisina vaikuttajina tunnetuille. Monilla paikkakunnilla ilmeni nuorisoherätystä, joka kanavoitui sekä vanhoihin järjestöihin että perustettuihin uusiin. Valtiovalta tuki pyrkimystä, koska nähtiin, että hengellisen elämän herättämiseksi ja syventämiseksi koululaisten keskuudessa. Turun Teiniliitolla tarkoitetaan Turun Teiniyhdistystä, joka oli Teiniliiton jäsenyhdistys. Vuosisadan vaihduttua yhdistyksiin alkoi liittyä myös nuoria naisia. Silloin päätettiin lakkauttaa kerho ja keskittyä kaikella tarmolla koulujen omiin teinikiltoihin. Turun Ylioppilaiden Kristillinen Yhdistys on 1925 perustettu SKY:n paikallisyhdistys. Aloite kerhon perustamiseen tuli Turun Ylioppilaiden Kristilliseltä Yhdistykseltä (TYKY), jonka koululaissihteeri oli ilmeisesti perustamiskokouksen puheenjohtaja. Valittiin myös yhdyshenkilöt kaikkiin kouluihin. Liiton palkkaamat teinipastorit järjestivät toimintaa kouluissa 1960-luvulle saakka. Syntyi tarve koota lapsia ja nuoria edelleen ”hyvien harrastusten pariin”. Samanlaisia kerhoja toimi myös muualla, mutta Turun kristillinen teinikerho lienee ollut siitä erikoinen, että se kokosi oppilaita kaikista kaupungin kouluista. SKY:n Teiniharjun leireille osallistui paljon tulevia kirkon työntekijöitä. SKY aloitti myös leiririppikoulujen järjestämisen ja piti yllä Teiniharjun leirikeskusta Punkaharjulla. Sen rinnalle perustettiin evankeliseen liikkeeseen sitoutunut Suomen evankelis-luterilainen nuorukaisyhdistys. On muistettava, että maassa oli rinnakkaiskoulujärjestelmä. Isänmaallista henkeä vaali myös Isänmaallisen Kansanliikkeen piirissä Sinimustat-järjestö. Kristillinen nuorisotoiminta vilkastui sotien jälkeen sota-aika oli murentanut nuorison moraalia. Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Esko Iisalo Suomalaisesta lyseosta ja varapuheenjohtajaksi Tauno Väinölä Klassillisesta lyseosta. Seurakunnat alkoivat taas kerätä lapsia ja nuoria kerhoihin. Erityisen paljon niitä oli Karjalassa. Ensimmäisen kokouksen pöytäkirja on päivätty 18.09.1946. Kerhon jäseniä ovat jäsenmaksunsa maksaneet oppikoulujen teinit eli lukiolaiset ja keskikoulun ylimmän luokan oppilaat. Mangsin evankelioimiskokouksia järjesti Yrjö Karilas, joka oli merkittävä kristillisen nuorisotoiminnan hahmo. Niin alkoi 1940-luvun lopulla kirkon nuorisonohjaajien koulutus ja heidän palkkaamisensa seurakuntiin. Yhteistyöelimeksi perustettiin Turun teinisynodi. Puheenjohtaja oli silloin Martti Hyhkö joka elää Torontossa ja toimi siellä suomalaisen seurakunnan pappina. Sitten todetaan, että kerho toimii Turun teiniliiton alaisena ja on kiinteässä yhteistyössä TYKY:n kanssa. He keräsivät nuoria uudenlaisin menetelmin. He tiedostivat myös sen, että nuorten toiminnan kehittämiseen tarvittiin uusia ammattilaisia. Rintamalta palanneet nuoret papit saivat paljon aikaan. Kerhoon kuului monia aikuisena tunnetuksi tulleita kansalaisia. Professori ja kahdenkin hiippakunnan piispa Paavo Kortekangas ja hänen tuleva puolisonsa Helinä Mäkelä kuuluivat kerhoon 1940-luvun lopulla. Tähän vastasivat monet seurakunnat, partiot ja yhdistykset. Hiippakuntiin perustettiin pyhäkouluja nuorisopastorien virkoja ja kirkon keskushallintoon nuorisotyön keskus. Työväenjärjestöjen nuorisotyö virkistyi ja partio, nuorisoseurat ja raittiusseurat jatkoivat sodan aiheuttaman heikkenemisen jälkeen kasvuaan. Eri puolilla maata järjestetyt teinipäivät keräsivät suuria nuorten joukkoja. Sen tärkein tukija oli Suomen Kristillinen Ylioppilasliitto (SKY). Iisalosta tuli lääkäri ja farmakologian professori ja Väinölästä kirjankustannusalan vaikuttaja ja hymnologian huomattava asiantuntija. Vaikka teinit vastasivat kerhon toiminnasta oli SKY:n teinipastorien tuki tärkeä. Moni vuonna 1946 perustetun Turun Kristillisen Teinikerhon jäsenistä kasvoi aikuisena tunnetuksi kansalaiseksi. | Kuva: Annikka Tapanisen kuva-arkisto 22~ ~23 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Koululaissihteeri Irja Kilpeläinen oli idearikas kehittäjä kuten myös ylioppilaspastori Mikko Juva. Myös tunnetun Haavion suvun vesat olivat mukana. Kansanopistot olivat tärkeitä nuorison opinahjoja. Tässä kuvassa ainakin kolme tulevaa pappia. Sihteerinä ja puheenjohtajana toimineesta Ilpo Rauniosta tuli tunnettu arkkitehti ja hänen puheenjohtajana toiminut veljensä Aulis Raunio pääsi eläkkeelle Tampereen Pyynikin seurakunnan kirkkoherran virasta. Syntyivät Nuorten Kristilliset Yhdistykset (NKY) enimmäkseen maaseudulle
En usko, että niin käy. Muissa vapaakristillisissä yhteisöissä määrät olivat tiettävästi vielä pienempiä. Rippikoulukasteiden määrä on kasvanut useita vuosia peräkkäin, ja trendin uskotaan jatkuvan. Samalla kun ilmiö ravistelee luterilaista identiteettiä erityisesti lapsia kastavana kirkkokuntana, kehityksellä voi olla ekumeenisia vaikutuksia. Toisaalta on myös se varsin perinteinen lähetyskäsitys, jossa varsinainen tarkoitus on julistaa Kristuksen kadotuksesta pelastavaa evankeliumia kaikille kansoille. Joissakin vapaaseurakunnissa hyväksytään jo nyt jäseneksi kirkkokunnan vaihtajia, jotka on kastettu sylilapsena ja jotka itse pitävät sitä kastetta pätevänä eivätkä omantunnonsyistä halua tulla kastetuksi uudestaan. Sakramenttiteologiaan liittyvät erot ovat perinteinen kipukohta luterilaisen kirkon ja maamme protestanttisten vähemmistökirkkojen suhteissa. Yksi vastaus kuultiin Kansainvälisen pakolaisverkoston The Refugee Highway Partnershipin Euroopan johtajalta, yhdysvaltalaiselta Whitney Gerdesilta. Mutta kuka agendat lopulta asettaa. – Olemme kuulleet täällä uudelleen ja uudelleen, että toivo on ytimessä. Lähetystyö johtaa kääntymiseen, seurakunnan ja kirkon syntymiseen: kaikki kansat on tehtävä Jeesuksen opetuslapsiksi kastamalla ja opettamalla. Maailman muuttuminen paremmaksi. Kirkkokunnanjohtaja Hannu Vuorisen mukaan valelemalla suoritetuista rippikoulukasteista ei ole keskusteltu Vapaakirkossa. Viime vuonna luterilaisten seurakuntien rippikoulujen yhteydessä toimitettiin 1 151 kastetta, ja ne muodostivat yli viisi prosenttia yhteisön kaikista kasteista. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankohtaisia teologisia aiheita. Luterilaisuudessa kasteen painopiste on Karttusen mukaan perinteisesti ollut Jumalan teossa, kun taas vapaakristillisessä kasteopetuksessa on korostettu kastetta ihmisen tunnustautumisena Jeesuksen seuraajaksi. – Ne kuulostavat hyvältä kädenojennukselta ja pastoraalisen tilanteen tunnistamiselta ja tunnustamiselta. Lähetystyö muuttaa maailmaa – vai toisinpäin. Näiden ihmisten valelukastetta ei toisin sanoen ole pidetty pätevänä. Luterilaisissa seurakunnissa myös suurin osa rippikoulukasteista toimitetaan valelemalla. Sofian konsultaatiot päättäneessä paneelikeskustelussa kysyttiin, mikä tuo toivoa lähetystyön tulevaisuuteen eri kirkkojen konteksteissa. Hieman mutkia suoraksi ajaen tällaisen käsityksen saattoi monista sinänsä hyvistä ja mielenkiintoisista puheenvuoroista saada. Vuorisen mukaan on hyvä, että rippikoulukasteiden yleistyminen tutustuttaa luterilaisia uskonsa tunnustavien ihmisten kastamiseen. Kasteteologia oli keskustelunaiheena myös Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen Vapaakirkon neuvottelukunnassa 2010-luvulla. Tähän asti helluntaiseurakuntaan liittyviltä, nuorena tai aikuisena valelukasteella kastetuilta henkilöiltä on yleensä edellytetty uusi, upottamalla tehty kaste. Gerdes totesi, että kristittyjen toivo maailmallemme onkin Jeesuksen ylösalaisin käännetty valtakunta: ensimmäiset tulevat viimeisiksi ja viimeiset ensimmäisiksi. Luterilaiselle kirkolle suomalaisten vapaakristillisten yhteisöjen kasteiden tunnustaminen ei ole ongelma. Karttusen mukaan rippikoulukasteiden yleistymisen myötä luterilaiset joutuvat pohtimaan, miten kasteteologiansa sisältöä tulevaisuudessa sanoittavat. – Yhdessä voimme ammentaa oppia esimerkiksi varhaiselta kirkolta, jossa kasteita toimitettiin lähetystilanteessa. Hän pohdiskeli sitä, mitä puhe toivosta oikeastaan tarkoitti – ja unohtuuko kirkkojen halussa olla mukana monessa hyvässä asiassa tekomme voimaannuttava Pyhän Hengen työ. Jumala on kanssamme ja tämä maailma ei ole loppu – on iäisyys. Maailmassa on edelleen miljardeja ihmisiä, jotka eivät ole kuulleet Jumalan pojan sovitustyöstä ja ylösnousemuksesta. Kirkon missio tarvitsee kuitenkin molemmat siipensä lentääkseen. Hannu Vuorinen on myös vapaakristillisten yhteisöjen yhteistyöjärjestön, Suomen vapaakristillisen neuvoston, puheenjohtaja. Se on totta. Siinä tarvitaan lähetyssaarnaajaa. ” Emme voi luvata, että huominen on parempi. Hänen mukaansa myös baptistista kastenäkemystä edustavilla vähemmistökirkoilla on tarvetta sanoittaa tarkemmin esimerkiksi siitä, mikä kasteen hengellinen merkitys ja vaikutus on. Oikeudenmukaisuus, vaikuttamistoiminta, rauha, sovinto tai ilmastonmuutoksen torjuminen. Samalla se voi vähentää mielikuvia tällaisesta kasteesta jotenkin ihmistekoisena tai teologisesti epäilyttävänä ilmiönä. Vapaakirkossa kasteita toimitettiin viime vuonna noin pari sataa. – Silti henkilökohtaisesti ajattelen, että jos ihminen on uskoontulon jälkeen kastettu valelemalla, tällainen kaste tulisi myös helluntaiseurakunnissa hyväksyä poikkeuksena, vaikka seurakunta itse toimittaisi kasteet pääsääntöisesti upottamalla. Kun seurasi erilaisia neuvottelujen puheenvuoroja, paneelikeskusteluja ja työpajoja, tuli mieleen kuitenkin myös ehkä vääränsorttisia kysymyksiä. Kellä korvat on kuulla, se kuulkoon. – Vaikka yhdyskuntajärjestyksemme mukaisesti itse kastamme vain uskonsa tunnustavia ja vain upottamalla, arvioin, että meillä on valmiutta hyväksyä myös valelukaste, joka on tehty kastetta pyytäneelle ihmiselle hänen uskonsa perusteella, Vuorinen sanoo. Kuva Paavalin kirkon kastepäivästä. Niitä on luonnehdittu Suomen kirkon tärkeimmäksi kansainväliseksi tapahtumaksi tänä vuonna. Kasteen saaminen rippikoulussa voisi olla samantyyppinen syy poikkeuksen hyväksymiseen. Onhan se kokonaisvaltaista. Helluntailiikkeessä kastettiin pitkään yli tuhat ihmistä vuodessa, mutta sittemmin määrä on laskenut ja oli viime vuonna vain 559, liikkeen pää-äänenkannattaja, Ristin Voitto -lehti, raportoi toukokuussa. Meillä upotuskastetta on pidetty alkuperäisenä kastemuotona, ja tähän asti olemme olleet aika tiukkoja siinä, että kaste pitää tehdä upottamalla aina, kun se vain on mahdollista, Katto sanoo. R ippikoulukasteet yleistyvät kirkossa nopeasti. Useimmat maamme vapaakristilliset yhteisöt eivät pidä sylilapsen kastetta kristillisenä kasteena. 24~ ~25 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Virallinen päätös asiasta edellyttää laajempaa sisäistä keskustelua helluntaiseurakunnissa. HEIKKI SALMELA ” Yhdessä voimme ammentaa oppia esimerkiksi varhaiselta kirkolta, jossa kasteita toimitettiin lähetystilanteessa. Usko Katto toimi helluntailiikkeen edustajien puheenjohtajana, kun evankelis-luterilaisen kirkon ja Suomen helluntaiherätyksen neuvottelukunta keskusteli kristillisestä kasteesta vuosina 2014–2017. Lähetystyö on toki edellä kuvattuakin. Katto haluaa rohkaista luterilaisia pappeja aktiivisesti tarjoamaan kastettaville mahdollisuutta upotuskasteeseen, sillä kasteen symboliikka esimerkiksi Roomalaiskirjeen kuudennessa luvussa liittyy nimenomaan upottamiseen. teologia ”Tästä voi tulla uusi yhtymäkohta” – Riparikasteiden yleistymisellä ekumeenisia vaikutuksia ekumenia | Rippikoulukasteiden yleistyminen haastaa vapaakristilliset yhteisöt pohtimaan sitä, kuinka tärkeänä ne pitävät kasteen toimittamista juuri upottamalla. Kuten helluntaiseurakunnilla, myös vapaaseurakunnilla on tällaisissa asioissa itsenäistä päätösvaltaa. | Kuva: Jukka Granström | kolumni | H elsingissä pidettiin viime viikolla Suomen evankelis-luterilaisen kirkon lähetyskumppanuusneuvottelut. – Ilmiö herättää ilon sydämessä: on hyvä, että ihmiset löytävät Jeesuksen ja ottavat kasteen. Karttusen mukaan vastaantuloa on tapahtunut myös luterilaisten suunnasta, kun luterilaisuudessa on globaalisti oltu aiempaa avoimempia toimittamaan kasteita upottamalla siihen liittyvän vahvan symboliikan vuoksi. Useimmat maamme vapaakristilliset yhteisöt eivät pidä sylilapsen kastetta kristillisenä kasteena, koska toimitus ei seuraa kastettavan uskonilmaisua. Emme voi luvata, että huominen on parempi. Onko lähetystyö siis sitä, että kirkot ja järjestöt toimivat globaalisti, ekumeenisesti ja eri tahoihin vaikuttaen, pyrkien osaltaan ratkaisemaan erilaisia tämän maailman ongelmia. Ekumeenisilla keskusteluilla on siihen annettavaa, hän arvioi. Mutta mitä on se tarjoamamme toivo. – Meille muut kriteerit ovat painavampia kuin kasteen muoto. Kotimaa kertoi asiasta 16.8. Uskon, että se avaa mahdollisuuksia jatkaa keskusteluja. Näissä kasteissa luterilainen kirkko lähestyy helluntailaisuutta, kun ihmisen oma ymmärrys ja päätös seurata Jeesusta edeltää kastetta. Usko Katto arvioi, että rippikoulukasteista voi tulla uusi yhtymäkohta luterilaisten ja helluntailaisten välille. Hän kuitenkin arvelee, että sellaisten kasteiden tunnustaminen olisi useimmille liikkeen seurakunnille helppoa. – Uskon, että rippikoulukasteiden yleistyminen herättää meidät miettimään tätä asiaa. Olennaista on se, että kaste toimitetaan kolmiyhteisen Jumalan nimeen. Tampereen helluntaiseurakunnan johtaja Usko Katto arvioi, että ilmiö pakottaa helluntailiikkeen miettimään suhtautumistaan valelemiseen kastetapana. Katon mukaan myös helluntailaiset suorittavat kasteen valelemalla silloin, kun henkilö ei sairautensa tai vammansa vuoksi voi mennä kastealtaaseen. Missiologisten jakolinjojen ytimessä lieneekin se, millä kärjellä lähetystyössä edetään. Kirkkohallituksen ulkoasian osaston teologian ja ekumenian johtava asiantuntija Tomi Karttunen pitää Katon ja Vuorisen näkemyksiä tervetulleina
Keskiaikainen harmaakivikirkko on rakennettu noin 1502–1505. | 16. Olen mukana monissa seurakunnan toiminnoissa vapaaehtoisena. Valo vaihtelee vuodenajan, vuorokauden ja sään mukaan, esimerkiksi aamuisin alttarin ikkunasta siivilöityy kirkon keskikäytävälle kaunis sininen valo sekä alttariseinään punavioletti heijastus. Tekstit: Ps. Sen aarteen saamme lahjana, mutta on luonnollista, että senkin menettämistä voi pelätä. Siellä ei koi eikä ruoste tee tuhojaan eivätkä varkaat murtaudu sisään ja varasta. Jeesus kehottaa kiinnittämään sydämen aarteeseen taivaassa. Kun ei tarvitse olla omasta pelastuksesta huolissaan, on enemmän voimia lähimmäisten palveluun. Kirkossa käynti on minulle pyhän ja yhteenkuuluvuuden kokemisen paikka, saan mahdollisuuden rauhoittua ja keskittyä. Missä on aarteesi, siellä on myös sydämesi. Kolehti kerätään Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyölle. Köyhän aarre oli ehkä jotain vaatimatonta, mutta tärkeää: pullollinen tuoksuöljyä, tavallista parempi vaate, koru. Liturginen väri on vihreä. | Kuvat: Heini Mäenpää Lempäälän kirkko . sunnuntai helluntaista | Aarre taivaassa TUUKKA KAUHANEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Vanhan testamentin eksegetiikan yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa. Kirkko näkyi järven yli lapsuudenkotini pihasta. 55:23, Ps. Olen vuosien aikana kokenut kotikirkossani tavallisten jumalanpalvelusten ohella monet koskettavat hetket kuten omat hääni, lasten konfirmaatiot sekä vanhempieni hautajaiset. Omasta pelastuksesta, ja vain siitä, huolehtiminen voi tuntua itsekkäältä. Kirkkoon ikkunoista siivilöityvä valo on myös hyvin vaikuttava. 6:19–24. Iankaikkisen elämän ajatteleminen tuo kuitenkin ennen kaikkea rohkaisua ja iloa. Rahaa ja sijoituksia vaanii niiden arvon aleneminen. Me elämme turvallisessa ja kohtalaisen hyvinvoivassa maassa. Lukuvuosi aloitettiin pyytämällä siunausta läheisessä kirkossa, ja syyslukukausi päättyi joulukirkkoon. 46:11, 2. Alttarilla on kaksi kynttilää. Puute tuottaa huolta, mutta niin tuottaa runsauskin, vaikkapa suurena valinnan vaikeutena. Sen ajatteleminen tuo rohkaisua ja lohtua. Sekin on aarteen kokoamista taivaaseen – ei niin, että hyvillä teoilla ansaitsisi jotain lisää Kristuksen jo ansaitseman sovituksen lisäksi, vaan se on Jumalan tahdon toteuttamista sydämen halusta. Aarre voi myös olla jokin pieni, erityisen arvokas asia. Tämä aarre tuli maan päälle kärsimään tuhovoimien käsissä kootakseen meidät omaksi aarteeseen taivaaseen. Opiskelijat olivat paikalla ilahduttavan runsaslukuisesti, vaikkei läsnäoloa kontrolloitu. TOMI OLLI 26~ ~27 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Olen ollut vuosien saatossa monissa luottamustehtävissä, laulan kirkkokuorossa, toimin messuavus tajana sekä kirjoitan juttuja ja valokuvaan seurakunnan lehteen. Jos siis se valo, joka sinussa on, on pimeyttä, millainen onkaan pimeys! Kukaan ei voi palvella kahta herraa. 16:11–19, 31, 35, Ap. Luotamme, että suurenkin omaisuuden voi saada turvaan luonnon tuho voimilta ja varkailta, ja lisäksi vakuuttaa. Ensinnäkin se on pelastus ja iankaikkinen elämä. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jumalan huolenpito”. Aarteen olemassaolo antaa tukea ja turvaa. Jos hän toista rakastaa, hän vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista. 20:32–35, 1. Mutta vakuutus ei kata kaikkea, ja suuronnettomuudelta ei mikään ole turvassa. Lähimmäisen palvelua on myös, että julistaa hänelle Jumalan rakkautta ja Kristuksen sovitustyötä. Nämä tunnit synnyttivät rakentavaa ja positiivista dialogia uskosta ja uskonnoista. pyhä J oka päivä on mietittävä, ”mitä me nyt syömme” tai ”mistä saamme vaatteet” (Matt. Täällä tekevät koi ja ruoste tuhojaan ja varkaat murtautuvat sisään ja varastavat. Pyhän Birgitan kirkko sijaitsee Lempäälän keskustassa . Toisaalta pelko aarteen menetyksestä tuottaa murhetta. Lähimmäisesikin ovat aarteita, joita – hieman ajatuksella leikitellen – voit olla kokoamassa taivaaseen. Jäin kolme vuotta sitten eläkkeelle Tampereen lyseon lukion rehtorin virasta. 86:1, 3–7, Ps. Meillä oli lisäksi ohjelmassa jakso, jonka aikana lukion ensimmäisen luokan oppilaat toimivat kaikissa aineissa samoissa tiimeissä. Muistan, kuinka alle kouluikäisenä halusin saada kirkkoreissulla oman virsikirjan, vaikka en vielä osannut lukea. Opittuani lukemaan ymmärsin veisanneeni aforismikirjasta. Moos. Lopulta pelastus onkin jätettävä Jumalan huoleksi. Kirkon ympärillä oleva hautausmaa on myös vaikuttava, mutta elävä seurakunta on hautausmaata tärkeämpi. Koen silloin kuuluvani joukkoon vahvemmin, olen kuin kotona kantaessani vastuuta. Heini Mäenpää, 63, on aktiivinen Lempäälän seurakunnan toiminnassa. Ajattelen, että aarre taivaassa voi merkitä ainakin kolmea asiaa. Siellä saamme olla aina Jumalan kanssa, kokea täydellisen rakkauden ilman hylätyksi tulemisen pelkoa. Kirkkoon mahtuu 650 henkeä ” Aamuisin alttarin ikkunasta siivilöityy kirkon keskikäytävälle kaunis sininen valo. Kun sydän on kiinni Kristuksessa, se ei kiinnity turhaan tavaraan, maineeseen tai kunniaan. 6:31). Silmä on ruumiin lamppu. Sydän kiinnittyy aarteeseen kahdella tapaa. Arvelen, että Jeesuksen aikalaisten oli helpompaa ymmärtää, että aarre on vaikea pitää turvassa. . t. He olivat myös uskonnon tunnilla yhdessä uskontokunnasta riippumatta, joskus ryhmässä oli seitsemänkin eri uskontokuntaa. Lehteä on myös mukava suunnitella yhdessä seurakunnan viestinnän henkilöstön kanssa. Tim. Kyse voi olla suurista varastoista ruokatarpeita tai muuta sinänsä tarpeellista tavaraa. Se ilmestyy paikallislehden mukana joka kotiin jaettavissa numeroissa, lehti tavoittaa hyvin seurakuntalaiset. Lempäälän kirkossa minulle on puhuttelevin yksityiskohta alttarin yläpuolella oleva rujo, puinen krusifiksi keskiajalta. Jos silmäsi on terve, koko ruumiisi on valaistu. Kun Jeesus varoittaa kokoamasta aarteita maan päälle, hän ei tarkoitakaan välttämättömiä perustarpeita, vaan jotain ylimääräistä. Seurakunnan työntekijä tapasi ja jututti myös viikoittain opiskelijoita lukion välituntiaulassa. Koulullamme oli tiivistä vuorovaikutusta sikäläisen seurakunnan kanssa. Matteuksen evankeliumi 6:19–24 ”Älkää kootko itsellenne aarteita maan päälle. Kirjoittaminen on minulle luontaista, sillä olen koulutukseltani äidinkielenopettaja. Te ette voi palvella sekä Jumalaa että mammonaa.” ensi pyhänä 16. Syvimmässä merkityksessä aarre taivaassa on Kristus itse. Jos silmäsi ovat huonot, koko ruumiisi on pimeä. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Seurakunnassa kuin kotonaan Heini Mäenpää L empäälän kirkko on ollut kotikirkkoni lapsuudesta saakka. Vanhempani antoivat minulle pienen kirjasen, josta veisasin. 6:17–19, Matt. Kootkaa itsellenne aarteita taivaaseen
Erityisesti matka Japaniin oli hänelle unohtumaton, kenties juuri johtuen hänen estetiikan tajustaan. Valmistuttuaan hän palasi Pohjanmaalle ja vuonna 1974 sai viran Kurikan lukion uskonnon ja psykologian lehtorina. ja 27. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Mäntyharju ja Pertunmaa ovat vireitä ja vilkkaita mökkikuntia, jotka kuntinakin yhdistyvät vuoden 2025 alusta. Leenaa kuitenkin ilahdutti se, että hän saattoi myynnin jälkeenkin vierailla mökillä tutun ostajan ansiosta. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Paikkoja avoinna Enkelin mentäviä reikiä – Torsti Lehtisen muistoseminaari 20.–22.9.2024 Linnasmäen opisto | Lustokatu 7, 20380 Turku puh. syyskuuta 2024. Ylipäänsä Leenalla oli silmää kauneudelle mikä näkyi hänen | kuolleet | tyylissään ja kotonaan. klo 9.20 Bussikuljetus opistolta Turun tuomiokirkkoon klo 10.00 Messu Turun tuomiokirkossa saarna Jaana Rantala klo 11.20 Kuljetus Turun tuomiokirkolta opistolle klo 13.00 Seurat Leena Haarala, Tytti Issakainen, Kari J. Hän syntyi Seinäjoella, missä hän myös vietti lapsuutensa ja nuoruutensa. Kettula, Jukka Hautala Linnasmäen galleriassa Ari Törmän luontokuvanäyttely ”Ruudun takaa”. Myös Suomen Lähetysseuran myyjäisiin hän osallistui erittäin mielellään. Virassa on 6 kuukauden koeaika. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Tuomiokapituli nimesi Lapuan hiippakuntasäätiön hallitukseen 21.8.24 lukien seuraavat henkilöt: Jussi Peräaho (pj.), Kirsi Pohjola, Ari Auranen, Minna Myllymäki, Tuomas Koivuniemi ja Terhi Kaira. Talouspäällikkö toimii läheisessä yhteistyössä kirkkoherran kanssa. Leena oli omistautunut monille vapaaehtoisja luottamustehtäville myös seurakunnan ulkopuolella. 17.00 Tervetuloa Jukka Hautala, ”Inter-Cityn Väinämöinen – pieni johdatus Torsti Lehtisen monipuoliseen uraan ja teologiaan” Niilo Rantala 17.30 Teemaan johdatteleva elokuva: Robert Bresson Taskuvaras la 21.9. Talouspäällikkö hoitaa ja johtaa seurakunnan taloushallintoa, kiinteistötoimea ja hautaustoimea. Erkin kuoleman jälkeen Leena vietti jokaisen joulun ja pääsiäisen kanssamme Mikkelissä koko perheen voimin. Leenan seurakunta-aktiivisuus oli suuri osa hänen elämäänsä. Opiskeluaikanaan Leena työskenteli kesäteologina useissa seurakunnissa sekä Suomessa että Ruotsissa. mennessä Kotimaassa tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Toimita sähköinen hakemuksesi 23.9.2024 klo 12 mennessä. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Kelpoisuusehtona talouspäällikön virkaan on vähintään tradenomi AMK tai entinen opistotasoinen kaupallinen koulutus ja riittävä perehtyneisyys talouden ja hallinnon tehtäviin sekä seurakunnan perustehtävän tuntemus. Lisäksi hän oli vuosien ajan aktiivinen jäsen Lions Clubin naisverkostossa. ANTTI, HENNA, OTTO JA SAMULI PEURA | hiippakuntauutisia | Kokous-, kurssija leiritilat Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa. EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Haastattelut pidetään viikolla 40. Lisäksi arvostamme hyviä viestintäja vuorovaikutustaitoja sekä metsätalouden tuntemusta. asioiden osalta. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Mika Ålander avoinna olevaan Järvi-Kuopion seurakunnan I kappalaisen virkaan osa-aikaisesti (50 %) 1.10.24 lukien enintään 30.9.25 saakka. Hän oli yhteys juuriimme Pohjanmaalla ja ylpeä pohjalaisuudestaan, minkä vahva ja rikas murre teki selväksi ja tarttui meihinkin. Vakituisia työntekijöitä on tällä hetkellä 18. Ilmoitusvaraukset 12.9. Hän palveli Kurikan seurakunnan luottamustehtävissä kirkkovaltuustossa ja kirkkoneuvostossa vuosien ajan. klo 13.00 Kysymyksiä olemassaolosta, kristinuskosta ja kirjallisuudesta 1 Annina Holmberg ja Olli Löytty klo 15.30 Kysymyksiä olemassaolosta, kristinuskosta ja kirjallisuudesta 2 Petri Järveläinen, Olli-Pekka Lassila, Jukka Hautala klo 18.30 Muisteluilta juontaa Harri Raitis su 22.9. Hinta: la-su 50€, koko viikonloppu 65€, majoitus 41€/2hh, 56€/1hh Tiedustelut: 0400 597 787 Helena Stenman tai 040 624 0814 Anna Kaisa Siltanen Ilmoittautuminen: linnas.fi/ajankohtaista/muistoseminaari Tilaisuuden järjestäjinä Turun kristillisen opiston säätiö, Linnasmäen opisto ja Kotimaa-lehti LINNAS.FI Lahden seurakuntayhtymä hakee Kasvatus ja perheasioiden yksikköön Kasvatuksen ja perheasioiden johtajaa 1.1.2025 alkaen vakinaiseen virkasuhteeseen. Koulutie päättyi ylioppilaaksi Seinäjoen tyttölyseosta vuonna 1966, minkä jälkeen hän aloitti teologian opinnot Helsingin yliopistossa. Me Leenan veljen lapset muistamme hänet rakkaana tätinä ja perheenjäsenenä. Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Mökistä muodostui Leenalle vuosien saatossa sen verran tärkeä paikka, että sen myynti vaati pitkää harkintaa. Leena keräsi myös kotimaista keittiökeramiikkaa, jonka varmasti kaikki hänen kotonansa vierailleet ovat huomanneet. Kouluyhteisöstä hän löysi elämänkumppaninsa Erkin, jonka kanssa hän ehti olla naimisissa noin 25 vuoden ajan. 10.11.1945) menehtyi äkilliseen sairauskohtaukseen Kurikan terveysasemalla 6.8.2024. Virka tulee ottaa vastaan tammikuussa 2025, tai sopimuksen mukaan. Seurakunnassa on noin 5200 jäsentä. Muistamme Leenaa myös taitavana tarinankertojana, jonka rikas sanavarasto ja eloisat kertomukset veivät kuulijat mukanaan. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Tarinat liittyivät usein sattumuksiin hänen omassa elämässään tai lähipiirissään, eikä ollut harvinaista, että ne päättyivät kuulijoiden naurunremakkaan. Saarimökki Virroilla oli Leenalle rakas paikka. 24 %. Viimeisinä vuosina nämä luottamustehtävät olivat vaihtuneet erilaisiin vapaaehtoisiin avustustehtäviin myyjäisissä, talkoissa ja keittiötehtävissä, joihin hän oli aina valmis osallistumaan. Virkaan valittavan tulee ennen viran vastaanottamista esittää hyväksyttävä lääkärintodistus. Hänen mielenkiintonsa merkkiä kohtaan alkoi 1960-luvulla hänen työskennellessä Marimekon myymälässä ja säilyi läpi elämän. Leena-Sisko Muurimäki Teologian maisteri Leena-Sisko Muurimäki (s. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa 23.9.2024 kello 15.00 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: risto.jaakola@evl.fi Lisätietoja antavat talouspäällikkö Risto Jaakola 0400 143 640 ja kirkkoherra Ann-Maarit Joenperä 0400 143 632. Marimekko inspiroi Leenaa tekstiilien, astioiden ja vaatteiden suhteen. 24 %. Mediamyynti: Lehti ilmestyy 20.9. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Johanna Mehto Uuraisten seurakuntapastoriksi 1.9.24 lukien, Seppo Viljasjärvi Muuramen seurakuntapastoriksi 1.9.24–31.8.25, Juha Lankinen (Tampereen hiippakunta) Keuruun seurakuntapastoriksi 1.9.24–31.8.25, Aino Vesti Seinäjoen seurakuntapastoriksi (Seinäjoen alueseurakunta) 1.9.24–31.3.25, Niina Hangasmaa Seinäjoen seurakuntapastoriksi (Ylistaron kappeliseurakunta) 2.9.24–30.6.25. Seurakunnat yhdistyivät jo vuoden 2016 alussa. Viran palkkaus määräytyy KirVESTES:in J20:n mukaisesti (tällä hetkellä 4.208,25–4.898,01). Haastattelut suoritetaan 26. 044 719 1213. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. 02 4123 500 | info@linnas.fi pe 20.9. Tapahtumia Mäntyharjun seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Mäntyharjun seurakunta sijaitsee Etelä-Savossa Mäntyharjun ja Pertunmaan alueella. Taiteilija tavattavissa opistolaispäivänä. Hän toimii seurakunnan palkka-asiamiehenä ja työsuojelupäällikkönä sekä kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston sihteerinä ja esittelijänä em. Mökillä vieraat saivat nauttia suuresta vieraanvaraisuudesta ja pääsivät nukkumaan ylärinteen ”Taivahan kokin” vierasmökkiin. Katso lisää ja täytä sähköinen hakemus osoitteessa https://kirkkorekry.fi Tiedustelut: yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja, kirkkoherra kari.eskelinen@evl.fi, puh. Mökillä vietettyyn aikaan kuuluivat oleellisesti kalastus, marjojenja sientenpoiminta sekä erilaiset kunnostusja nikkarointityöt. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sanna-Leena Lavanti Oulaisten kirkkoherraksi 1.3.25 alkaen sekä sijaisena jo 1.1.–28.2.25, Mikko Reijonen Ranuan kirkkoherraksi 2.12.24 alkaen, Salla Autere Haukiputaan kirkkoherraksi 1.9.24 alkaen, Lauri Pietikäinen Kärsämäen kirkkoherraksi 30.1.25 alkaen, Auli Halme Rovaniemen kappalaiseksi 1.9.24 alkaen, Outi Huczkowski Karjasillan seurakuntapastoriksi 1.9.24–31.8.25. Leena oli kiinnostunut näkemään eri kulttuureja lomamatkoillaan. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Leenan läheisten kodeissa on paljon lahjoja, joita hän on taitavana käsityöharrastajana tehnyt, usein juuri Marimekon kankaista. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. Vaikka hän ei ollut ihan jokaisen kummitäti virallisesti, kutsuimme kaikki häntä Kummiksi. Hän löysi aikaa osallistua esimerkiksi Kurikan museon ja senioriopettajien hallituksen toimintaan
Taidot ovat kehittyneet hurjasti. Altaassa ollessa mieli on aivan tyhjä ja voi keskittyä vain siihen hetkeen ja liikkeeseen. – – Aikaisemmin on tällaista ollut havaittavissa vain myöhäisimmissä iltajunissa, mutta viime aikoina on se siirtynyt myöskin iltapäivän työläisjuniin, joissa nykyään juopottelu ja korvia särkevä loilotus ovat jokapäiväinen ilmiö. 2. – Alku oli jännittävää. Jos sukujuhlissa otetuista kuvista puuttuvat nimet, kuvista ei ole paljoakaan iloa jälkipolville. Koski on tuunaillut merenneitokruunun, ja ostanut merenneitoaiheisia korvaja käsikoruja. 5.9. Suomessa on arviolta 200–500 merenneitoilun harrastajaa. Vedenalainen akrobatia kiehtoo. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua ku vien tietojen selvittämisessä. Opettamassa on ollut myös Suomen ensimmäinen ammattimerenneito Riia eli Anni Perttula. Lehtosen vieressä Kiinan kirkon edustaja, piispa K.T. – Lapseni ovat aivan innoissaan äidistä merenneitona. Vesi on aina ollut Kosken elementti. 1924 Jokainen kansalainen, joka vähänkin liikkuu kotinsa piirin ulkopuolella, joutuu tekemään sen surullisen havainnon, että huolimatta kansamme lähes yksimielisesti toivomasta ja laatimasta kieltolaista, on juoppouspahe rehoittamassa yhä kasvavalla vauhdilla. Tällä hetkellä Koski harjoittelee kuplasuukkojen puhaltamista sydämen muotoon. Nykyisin Koski voi sukeltaa yhtäjaksoisesti 25 metrin altaan päästä päähän. Viime kesänä Koski oli lomailemassa perheensä kanssa Kreikassa. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Kaikki saavat olla sellaisia kuin ovat riippumatta iästä, ulkomuodosta tai uimataidoista. Hän on tehnyt harrastuksestaan päivityksiä Facebookiin ja Instagramiin. | Kuva: Jukka Granström 30~ ~31 Kotimaa | 6.9.2024 Kotimaa | 6.9.2024. Oli pieni totutteleminen siihen, että jalat ovat yhdessä, ja liike tulee yhtenäisesti jaloilla ja räpylällä. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ilmi ainakaan kunnolla keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. 3. Pian he ostivatkin omat pyrstöt ja monoräpylät sekä liittyivät Suomen Merenneitoharrastajiin. Uintivuoroilla on opeteltu erilaisia hengitysja uintitekniikoita. 1. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Monoräpylässä molemmat jalat ovat kiinni samassa, isossa lavassa. Hän arveli, että kuva on otettu vuonna 1982. Mitkä ovat Liedon kirkon aukioloajat. Jälleen lukijat onnistuivat selvittämään mysteerikuvassa olevia henkilöitä. Vuosia sitten Heli Koski mietti parhaan ystävänsä kanssa merenneitoilun kokeilemista somen innoittamana. Kesäisin Koski käy pyrstöilemässä ystävänsä kanssa luonnon vesissä. Kesäkuussa 2022 he osallistuivat Helsingin Merenneitokoulun kokeilutunnille Myllypuron Liikuntamyllyssä. 198 9 3. – Merenneitovuoroilla on tosi iloinen, kannustava ja hyväksyvä tunnelma. Hänen viereltään Markku Kotila tunnisti tohtori Han Wenzaon. Kir kko on auk i vuo den jok ais ena päi vän ä 2. Ting. Hän pohtii parhaillaan itselleen luontoaiheista merenneitonimeä ja merenneitopersoonan kehittämistä. Heli Kosken haaveissa on hankkia nykyistä isompi ja hienompi, neopreenikankainen pyrstö sekä siihen sopiva jämäkämpi monoräpylä. Molybros eli Ibrahim Manza ja Abdirahman Keinaan HSL:n mainoskohusta, Iltalehti 27.8. Siellä eräs äiti osoitti Koskea pyrstöineen polkuveneestä sormellaan ja sanoi lapsilleen: ”Sirena, sirena.” VIRPI KIRVES-TORVINEN ” Lapseni ovat aivan innoissaan äidistä merenneitona. Arkistonhoitaja kannustaa kaikkia merkitsemään kuviin niissä esiintyvien henkilöiden nimiä. Milloin Mummon Kammari perustettiin. Jouko Martikainen tunnisti itsensä vasemmalta takarivistä. Yleensä jos emme saa yhteistöitä, niin on olo, ettei tummaihoisia haluta niihin. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. 1 2 00 |K uv a: G un D am én Harrastuksena merenneitoilu Heli Koski perhetyöntekijä, Espoon Olarin seurakunta K un Heli Koski ja hänen ystävänsä pukivat pyrstöjä altaan reunalla, iäkäs nainen tuli silmät säihkyen sanomaan: ”Näin vanhaksi minun piti elää nähdäkseni ihan oikeita merenneitoja.” – Eikö useimpien pienten tyttöjen haaveena ole jossain vaiheessa olla merenneito. Kuvan taakse on kirjoitettu turhan niukasti tietoa, siksi arkistonhoitaja pyytää apua henkilöiden tunnistamiseksi. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut perhekuvan, jossa on iloinen tunnelma. Montako asukasta Kaskisissa on. Sitten kun saamme yhteistyön, niin sekin kyseenalaistetaan. 1. Hän kertoo uineensa pienestä pitäen. Kuvan takaa löytyi vain sana ”Ting”. Mysteerikuvan eturivissä kulkevat vasemmalta katsoen Raimo Harjula, silloinen Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja sekä Helsingin piispa Samuel Lehtonen. Meistä tuntuu, että ihan sama mitä teemme, niin se on väärin
Välillä tuntui, että varsinkin päiväperhosia oli mökkitienoolla tavallista vähemmän, mutta kuulin toisaalta että kyllä niitä on kuten ennenkin. Viimeisenä päivänä Meidän Vapahtajamme herätti myös amiraalin. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Elämän Herra, lähetä perhosia ja lintuja hakemaan sielumme taivaaseen. K ulunut kesä oli perhosten kannalta jotenkin ristiriitainen. Kaikkialla oli valkoista ja ikään kuin merisumu olisi vallannut tienoon. – Huomenna tanssiaiset pidetään toisessa paikassa, lääkäri sanoi vakavana. Amiraali ( Vanessa atalanta) on näyttävä ja suurikokoinen päiväperhonen. Ei ollut. Jostain kuului ääni: – Miten meni noin niinku omasta puolesta. Runsaasti näkyi myös amiraaleja, jotka ovat lennossa vielä syyskuussa jos lämpöä riittää. Hän tuli tanssisaliin. – Niinpä. – Te ette enää siitä nouse, sanoi armeijan lääkäri suorasukaiseen tyyliinsä. No, tämä amiraali sairastui ja joutui vuoteenomaksi. | Kuva: Olli Seppälä 32~ Kotimaa | 6.9.2024. Paikalliset erot korostuivat. Yöllä amiraali näki unta perhosista, jotka kantoivat hänen ruumiinsa autiolle saarelle. Amiraali vietti salissa ikuisuudelta tuntuvan ajan miettien omia tekojaan ja tekemättä jättämisiään. Amiraalin toukat viihtyvät nokkosella. Usvan keskeltä erottui ovi, amiraali avasi sen ja astui sisälle. Se lentää jo keväällä, jolloin ensimmäisen polven naaraat munivat ja toinen polvi kansoittaa kulttuurimaisemaa loppukesästä. – Parhaani yritin. Loppukesällä oli tavallista runsaammin valkoisia ”kaaliperhosia”, jotka oikeasti olivat naurisja lanttuperhosia, mutta toki mukana näkyi myös kaaliperhosia. Tee meistä puhtaita kuin pulmuset tai kermakakku. Vähitellen hän muuttui perhoskoteloksi. Tarinan päähenkilössä ei ollut mitään perhosmaista, vaan hän oli isokokoinen, varsinainen sika mieheksi, jos niin saa sanoa – eritoten luonteensa puolesta (olkoonkin, että siat ovat eläiminä varsin sympaattisia). – Mitä sinä höpötät! Vasta eilenhän minä olin tanssiaisissa. Jäähyväiset kesälle Amiraali on yksi maamme komeimmista päiväperhosista. Tarina kertoo amiraalista, joka ei ole perhonen, vaan korkea-arvoinen merivoimien upseeri. luomakunta Amiraalien määrät Suomessa riippuvat paljolti siitä, kuinka paljon niitä vaeltaa eteläisestä Euroopasta. – Eikö täällä ole ketään, hän huhuili. Aamulla kun amiraali heräsi, hän tajusi olevansa kuollut. Taivaan juhlissa tavataan, kun haudat kerran avataan. Tai no en ehkä ihan aina. Amiraali tulee hanakasti perhosbaariin, jos siinä on vaikkapa punaviiniä tai hieman käynyttä vesi melonia. Syyskuussa päiväperhosia on enää niukalti, mutta yöperhosista viimeiset lentävät vielä lokakuussa, muutama laji jopa sen ylikin. Aamen