Taiteilijat Pelle Miljoona, Maria Junes ja Hannele Huovi edistävät taiteellaan rauhaa, mutta nykyään puhutaan vain sodasta 12. syyskuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 Vammaiset ovat maailman suurin ja syrjityin vähemmistö 6 Uutiset: Puolan pieni luterilainen kirkko on kokoaan suurempi 24 Teologia: Suomessa käsitys tieteen ja uskon ristiriidasta on erityisen vallitseva Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 7 Olisiko teillä aikaa puhua rauhasta. N:o 36 | 8
Tästä voi oppia sen, että ulkopuolisen pitäisi aina kat soa mainetta syvemmälle. Sen sijaan voi juhlia sen meren, järven tai joen rannalla, joka on lähellä omaa asuinpaikkaa. Juuri kompromissien tekemisen taito tun tuu olevan se kyky, joka nykyään erityisesti on kadoksissa. Hie noa on myös se, että tämä on saatu aikaan keskustelemalla. Silloin Jeesuksen kasteesta on 2 000 vuotta. Ehkä merkittävin muutos on se, että teemme tiedonhakuja enää harvoin, digiopastukselle sen sijaan on suuri tarve. Hiippakun ta sai 11. viikon henkilö ”Ei ole yhtä oikeaa tapaa lukea ja yhtä oikeanlaista kirjallisuutta” Aikuisten lukutaito on tärkeää maailman ymmärtämisen kan nalta. 1 Aikuisetkin saavat kirjastosta apua lukutaitoonsa, millaista. Ehkä kirkonkin pitäisi nyt kysäistä pää ministeriltä neuvoa, miten keskustelun kautta päästään kompromissiin. – Edelleen kysellään lukuvinkkejä, mutta niitä voitaisiin kysyä enem mänkin. | Kuva: Jukka Granström N:o 36 | 8. Luin vähän aikaa sitten uudelleen Toni Morrisonin romaanin Rakkaus ja hämmästyin, kuinka ajankohtai nen rasismia käsittelevä teos tässä hetkessä on. Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Sen verran konservatiivinen maine Mikke lin hiippakunnalle oli kertynyt. Sen puute viittaa Mari Parkkisen mainitsemaan itsekkääseen kuplassa elämi seen. Viime viikolla Suomen hallitus jul kisti tiedonantonsa yhdenvertaisuu den, tasaarvon ja syrjimättömyy den edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa. Tuula Rönkä työskentelee informaatikkona Helsingin kaupunginkirjastossa Viikissä. Celia tarjoaa laajan valikoiman äänikirjoja. En ole kumpaakaan, sillä olen joki-ihminen. Luonnolli sesti ääni ja ekirjoja kysytään enemmän. Mieluisa maisema määräytyy useimmiten lapsuuden maiseman mukaan. Ei ole yhtä oikeaa tapaa lukea ja yhtä oikeanlaista kirjallisuutta. Tiedonannossa muun muassa sa notaan: ”Hallitus torjuu tehokkaas ti toimintatapoja, joilla kiihotetaan syrjintään, vainoon, vihaan tai väki valtaan yksilöä tai ryhmää vastaan etnisen alkuperän, kansallisuuden, uskonnon, tai muun vastaavan tun nusmerkin perusteella.” Tiedonanto ei varmasti ole täydellinen rat kaisu eikä kitke rasismia täysin. Mutta kun hallituksen lastentarhamaista alkua on kesän verran seurattu, täytyy antaa kiitos pääminis teri Petteri Orpolle siitä, että hallituspuolueet on saatu tällaisen tiedonannon taakse. ”Jeesus odottaa meiltä, että emme elä itse keskeisesti omassa kuplassamme, vaan etsim me aktiivisesti yhteyttä, pidämme huolta siitä, että äänenpainot eivät enää kovene, rakennam me yhteistä yhteiskuntaamme ja kirkkoamme”, hän sanoi. On kiinnostavaa nähdä, miten uusi piis pa sitä toteuttaa. Ne lisäävät ymmärrystä maailmasta. MARI TEINILÄ Kompromissin taito on kadoksissa V iime sunnuntaina Mikkelin hiippakunta sai uuden piis pan. piispansa, Suomen kirkko neljännen naispuolisen piispansa. Kirjastosta saa lukuvinkkejä ja apua lukemisen valintaan joko kysymällä henki lökunnalta tai tutustumalla kir jaston kokoelmiin ja kirjanäytte lyihin. Yhtä lailla monipuolista lukemista on lukea sarjakuvia, keittokirjoja tai viihdekirjallisuutta kuin No belteoksiakin. Kompromisseja se on vaa tinut kaikilta. Hän muistuttaa, että disinformaatio ja valeuutiset ovat arkea, joten muuttuva maailma edellyttää monenlaisia lukutaitoja. Saarna kuulosti suoralta ohjelmanjulistuk selta. – Kirjastossa voi liittyä Saavutet tavuuskeskus Celian asiakkaak si, jos lukemisessa on vaikeuksia luki vaikeuden tai muun lukemis esteen vuoksi. – Pidän eniten puhuttelevis ta tarinoista, joten luen paljon kauno kirjallisuutta. Ympäristö ja ilmas tonmuutos kiinnostavat, Richard Powersin Ikipuut oli mykistävä lukukokemus. 4 Kirjoja on niin paljon, mistä tietää millaisista kirjoista kannattaa aloittaa. Tiedon lisäksi tarinoilla on valtava merkitys tässä ajassa. Mari Parkkinen vihittiin virkaan täpötäydessä Mikkelin tuomiokirkossa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Lukemalla erilaisia kirjoja oppii tietämään, mistä pitää. Alkuvuodesta uutisoitiin Jordanian valmistautuvan miljoonan kristityn turistin vastaanottamiseen Jordan-virran varrella vuonna 2030. Parkkisen valinta piispaksi oli monille yllä tys. Nykyään luen myös enemmän tietokirjallisuutta, jois ta viimeisin oli lapsuudesta asti ihailemani luonnontutkijan Jane Goodallin teos Kirja toivosta, jos sa hän pohtii, mitä toivo on, ja voi ko sitä olla, kun elämme ilmasto painajaisen keskellä. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Olemme kaikki erilaisia lukijoita, mikä on todellinen rikkaus. FREIJA ÖZCAN Kansainvälistä lukutaitopäivää vietetään 8.9. – Aina kannattaa aloittaa niistä aiheista, jotka kiinnostavat ja in nostavat! Ei tarvitse syöksyä heti paksujen romaanien kimppuun. Hiippakunnan oma väki ei tuntunut yhtä yllättyneeltä. 2 Kuinka paljon apua kysytään ja onko avuntarve muuttunut jotenkin. Molemmat joet ovat osin saastuneita. Niili on puolestaan maailman pisin joki, se on yli 6 600 kilometriä pitkä. Niin myös minulla. Sen myötä hallitus haluaa sitouttaa koko suomalaisen yhteiskunnan tekemään työtä rasis min vähentämiseksi maastamme. Niistä jälkimmäinen on vain noin 360 kilometriä pitkä ja se päätyy Kuolleeseen mereen. Ei se ole sen kummempaa. 5 Mitä itse luet mieluiten. Nykyisin on myös tarjolla laaja valikoima selkokirjoja, jotka toimivat hyvänä apuna lukemisen haasteissa. Niili ja Jordan ovat Raamatun perusjokia. – Kirjaston toimintaperiaate tukee lukutaitoa mahdollistamalla kai kille pääsyn erilaisiin aineistoihin ja tiedon äärelle. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Monilla on selkeä näkemys siitä, onko järvi-ihminen vai meri-ihminen. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Mikäli siihen mennessä lentomatkustamisen päästöjä ei ole saatu huomattavasti vähennettyä, vastuullisempi tapa juhlia Jeesuksen kastetta on jättää matkustamatta Jordan-virran varrelle. Vihkimysmessun saarnassaan piispa Mari Parkkinen korosti voimakkaasti yhteyden löy tämisen velvollisuutta polarisoituvassa kirkos sa. syyskuuta 2023 TUULA RÖNKÄ – Helsingin kaupunginkirjaston informaatikko 9 Meemit Kirkolliset meemit voivat riemastuttaa tai nolostuttaa 16 Essee Venäjän kielen ja kulttuurin merkitys vähenee 18 Kaarnaseppä Raimo Mutanen on kaarnalaivojen rakentamisen Suomen mestari 22 Radio ja tv Radiohartaudet ja tv jumalanpalvelukset 27 kirkko & minä Ahlaisten kirkko on lap suudesta tuttu Tellervo Leppiniemelle Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Ilmastonmuutos näkyy sekä Niilissä että Jordanissa veden vähenemisenä. Toivoisin, et tei kirjallisuutta arvotettaisi. Lukeminen kehittää aikui sellakin empatian taitoja ja mui ta tunnetaitoja, se edistää kaikkea oppimista ja ehkäisee syrjäytymis tä, informaatikko Tuula Rönkä sanoo. Se on taito, jota tarvitaan niin yh teiskunnassa, kirkossa kuin perheessäkin, jot ta sopu säilyy
Hänellä on syn tymästään saakka ollut käsivam marajoite, ja hän käyttää apuväli neenä eräänlaista robottikättä. ”Kirkon työntekijät, syrjikää esteellisiä tiloja!” saavutettavuus | Vammaisuuden ja saavutettavuuden asiantuntija Katri Suhonen toivoo kirkolta arvo keskustelua vammaisten ihmisoikeuksista. Luottamushenkilöt päättä vät usein kirkon rekrytoinneista. – Tärkeä oli esimerkiksi lausunto pyyntö abortti ja steri lisaatiolainsäädäntöön liittyen. Suhonen varmistaa työssään, että YK:n vammaissopimusta, yhden vertaisuuslakia sekä tulossa olevaa vammaispalvelulakia noudatetaan kirkossa. Alkuvuodesta toimintansa aloittaneet työryhmät uudistavat parhaillaan selkokielisiä juma lanpalvelusmateriaaleja ja selko koulutusta sekä kehittävät selko viestintää. Su hosen mukaan vammaiset ihmiset kokevat paljon vähemmistöstres siä ja tarvetta osoittaa pystyvyyt tä. Ongelmista puhumisen kynnys on korkea. Tavoitteena on, että yhä useammille suurille seurakunnille ja yhtymille tehdään selkokieliset nettisivut. Vammai suus tapahtuu, kun henkilö esi merkiksi tulee vammansa vuoksi syrjityksi. Tavoitteena on saada myös jo kaiseen seurakuntaan tai yhty mään saavutettavuusasiahenkilö, joka voisi käydä paikallisen vam maisneuvoston edustajien kanssa läpi, miten saavutettavuus omassa seurakunnassa toteutuu, ja viedä eteenpäin toimenpideehdotuksia tilanteen parantamiseksi. V ammaisten asema vähemmistönä on moniulotteinen. Vam maisuuteen ja myös vammautumiseen pitäisi pyrkiä suh tautumaan neutra listi, ei pelkästään traagisena kohta lona. Kun saavutettavuusasiat ovat kirkossa kunnossa, hyvällä sanomalla on parhaat edellytykset levitä, sanoo Kirkkohallituksen vammaisuuden ja saavutettavuuden asiantuntija Katri Suhonen. Se sisältää muun muassa vammaisten työlli syyteen ja vammaisiin lapsiin liit tyviä hankkeita yhteistyössä eri tahojen kanssa. Tähän asiaan on kiinnitetty huo miota Kirkon kuvapankissa. Mitään muuta vähemmistöä ei voida abortoida heidän ominai suuksiensa vuoksi. Hän on kolme korkeakoulututkintoa suorittanut kolmen lapsen äiti, maratoonari ja itsekin vammainen henkilö. He ovat myös ainoa vähemmis tö, jota syrjitään jo ennen synty mää. Katri Suhonen auttaa ja tukee kirkon vammaistyötä tekeviä ja pyrkii ennen kaikkea lisäämään kaikkien kirkon työntekijöiden saavutettavuusosaamista. Osalla voi olla vahvoja, vammai sia ihmisiä syrjiviä asenteita, joi hin pitäisi Suhosen mukaan pyrkiä vaikuttamaan. Minulla on laajat verkostot, joiden kautta voin järjestää heille apua. Myös kirkollisessa kuvastos sa pitäisi Suhosen mukaan näkyä enemmän vammaisia ihmisiä. Suhonen peräänkuuluttaa yh teiskunnalta ja myös kirkolta sy vällistä arvokeskustelua vammais ten ihmisten ihmisarvosta esimer kiksi sen valossa, että vammaisuus oikeuttaa myöhäi sempään aborttiin kuin muut perus teet. Henkilö, joka elää itselleen mieluisaa elämää, ei ole sinänsä vammainen vaikka hä nellä olisi joku vamma. Suhonen tuottaa materiaaleja, järjestää koulutuksia ympäri Suo mea eri verkostojen kanssa ja välil lä myös pallottelee työntekijöiden kanssa paikallisia ongelmia, jotta niihin löydetään hyvät ratkaisut. Sairaalasielunhoitajien koulu tuksissa Katri Suhonen painottaa, että vammaisen lapsen syntymä ei ole automaattisesti kriisi. Tärkeä osa Suhosen työtä on myös yhteiskunnallinen vaikut taminen. Siksi olisi tärkeää, että kirkossa olisi myös johtoase missa vammaisia ihmisiä tai hen kilöitä, joilla on vammaisia omai sia. Toisaalta vammaiset ovat maa ilman suurin ja samalla syrjityin vähemmistö. – Kuten gradua varten haas tattelemani vammaiset papit sa noivat, vammaiset työntekijät tuovat uskottavuutta ja vähem mistöosaamista koko firmalle. Parhaimmillaan ne varmistavat, että kukaan ei jää ulkopuolelle. – Omalla kohdallani Kirkkohal lituksessa saavutettavuusasiat on huomioitu hyvin ja saan ymmär rystä erityistarpeilleni. | Kuva: Kristiina Kontoniemi 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Työ vaatii sinnikkyyttä. Esteettömyyden edis tämiseksi löytyy ratkaisuja ja aina voi kysyä vammaisilta henkilöiltä itseltään, miten voin auttaa. Suhosen mukaan tieto valuu yl häältä alaspäin. Hän edustaa kirkkoa ihmisoikeusasioissa ja antaa lau suntoja lainsäädännön kehittämi seksi. Kirkossa jatkuu vuoden 2024 loppuun saavutettavuusohjel maa täydentävä toimintaohjelma Aktiivisesti osallinen. – Esimerkiksi Turussa ja Tam pereella seurakunnat ovat olleet jo aktiivisia nimeämään näitä henki löitä. – En missään ni messä tuomitse yk silöitä, jotka teke vät aborttiratkaisun vaikeassa elämäntilanteessa, vaan toivon yhteiskunnan rakenteiden ja asenteiden uudelleen tarkaste lua ja muutosta. Selkokieltä oppii har joittelemalla ja Sakastista löytyy sitä koskevia koulutuksia. He ovat ainoa vähemmistö, jonka edustajia voidaan abortoida ominaisuuksiensa vuoksi. Hän on koordinoimassa toimenpideohjelmien laatimista ja kouluttaa seurakuntien työnteki jöitä ja luottamushenkilöitä huo mioimaan lainsäädännön ja vam maisten ihmisten tarpeet. – On myös tärkeää, että kir kossa vammaisten ihmisten omat kokemukset saavat tilaa ja tulevat kuulluksi. Vammaisuu den historia on vakavan syrjinnän historiaa. Kirkkohallituksen saavutetta vuuden ja vammaisuuden asian tuntijalla on myös omakohtaista kokemusta asenteista, joita vam maiset kohtaavat. Suhosen mukaan seurakuntia vaivaa usein ratkaisukeskeisyy den puute. Suhonen kehottaa seurakuntia myös ottamaan digi taaliset palvelut ja niiden kehittä misen tosissaan. Kirkon viestijöille teh dään selkokielen tarkistusopas. – Usein esimerkiksi kirkkoher rojen kokouksessa pitämäni pu heenvuoron jälkeen joku haluaa keskustella saavutettavuudesta ja pohtii, että kaikki ei ole heidän seurakunnassaan aivan kunnossa. Vammaisjärjestöt ja Vammais foorumi suhtautuvat Suhosen mu kaan kirkkoon hyvin myönteises ti ja myös he auttavat mielellään. – Kun joku saa saavutettavuus herätyksen, muutamakin ihminen voi saada todella paljon aikaan. – Kannustan kaikkia työnteki jöitä syrjimään esteellisiä tiloja ja käyttämään induktiosilmukkaa ja selkokieltä. – Saavutettavuuden pitää olla läpileikkaavaa kaikessa kirkon työssä. Teen myös sivutoimista papin työtä ja olen huomannut, että esimerkiksi sun tiot ovat aina valmiita pohtimaan esteettömyysratkaisuja käytännön pulmiin papin työssä. Selkokieltä tarvitsee tutkimus ten mukaan 650 000–750 000 ih mistä Suomessa, ja vielä useampi hyötyy siitä. He työllistyvät usein vammattomia heikommin ja koke vat esimerkiksi väkivaltaa muuta väestöä huomattavasti enemmän. Suhosen mielestä kirkon on ol tava edunvalvoja niille, joiden ole massaolo on uhattuna, esimerkiksi downihmisille. EMILIA KARHU ajankohtaista ” Kun joku saa saavu tettavuusherätyksen, muutamakin ihmi nen voi saada todella paljon aikaan. Kirkon selkokielen toimenpide ohjelma julkaistiin loppuvuodesta 2022. Vammaisuus ei Suhosen mukaan ole varsinaisesti ihmisen ominaisuus, vaan vuoro vaikutusilmiö. Toisaalta he ovat esimerkiksi kir kossa siinä mielessä hyväosainen vähemmistö, että heidän ihmis oikeuksiaan ja niiden edistämistä kukaan ei vastusta. Saa vutettavuus on iloinen asia, josta hyötyvät lopulta kaikki. Psykologian tohtori, pappi ja diakonisosionomi Katri Suhonen, 44, on parantanut päätyök seen kirkon saavutettavuutta ja edistänyt vammaisten seurakun talaisten ja kirkon työntekijöiden oikeuksia jo yli kymmenen vuotta. Kiinnitin huomiota muun muassa lomakkeiden rakenteellisesti syr jiviin sanavalintoihin kuten ruu miinvika ja vajaamielisyys
Hänet surmattiin vuonna 1984 valtion toimesta. Jerzy Samiec vastasi twiitis sään, ettei ihmisiltä ole oikeutta kieltää ihmisarvoa ja kunnioitus ta. Jerzy Buzek toimi pääministerinä vuosina 1997–2001 ja oli sen jälkeen Eu roopan parlamentin presidentti. ”Kirkossamme on LGBTihmi siä, eivätkä he ole ideologia, vaan sisaria ja veljiä Kristuksessa.” Krakovan luterilainen noin 700 jäsenen seurakunta on yksi maa ilman vanhimmista protestantti sista yhteisöistä. Sen jäsenistä valtaosa asuu ItäPuolas sa. Suomessa voi välillä unohtua, että valtaosa maailman luterilaisista elää vä hemmistöinä omassa maassaan. Luterilaiset ovat maan suurin protestanttien ryhmä, ja ensi viikolla Krakovaan kokoontuu luterilaisia eri puolilta maailmaa. Puolan toiseksi suurin kirkko kunta on ortodoksinen kirkko. Nykyisin katolinen kirkko on lähellä Puolan parlamentin suu rinta, konservatiivista Laki ja oi keus – Prawo i Sprawiedliwo?. Puolan luterilaiset sijoittuvat pääasiassa eteläisessä Puolassa si jaitsevaan Sleesian maakuntaan. Kyseessä on paavien ensimmäinen vierailu tähän Itä-Aasian maahan, jossa toimii eräs maailman pienmimmistä ja nuorimmista katolisista paikalliskirkoista. Osaltaan kato lisen kirkon vank ka enemmistöase ma johtuu siitä, että maan asuk kaista etnisiin vä hemmistöihin kuu luu vain noin kolme prosenttia. Vakaumustahto tarjoaa välineen oman vakaumuksen ilmaisemiseen hoivapalveluissa. – Papistoa voidaan syyttää hil jaisuudesta sekä kantaa ottavuu desta. ilmestyvässä numerossa! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Puola on yksi Euroopan ja koko maailman katolilaisimpia maita. Koska Krakova on opiskelijakaupunki, toimin taan osallistuu muun muassa nii tä opiskelijoita, jotka eivät koe ka tolista kirkkoa omakseen. He ovat kon servatiivia, perinteisiä, uudistus haluisia ja liberaaleja. Krakovassa. Kun näen vapautta koskevia rajoituksia tai korruptiota, silloin puhun heikoimpien puolesta, Sa miec sanoi. Heistä hieman yli puolet uskonnoltaan buddhalaisia ja runsas kolmannes tunnustautuu uskonnottomiksi. Kotimaa seuraa kokousta paikan päällä. Läheisetkään eivät aina tiedä vakaumuksesta, jolloin asia jää arvailujen varaan. Yli kahden miljoonan ukrainalaisen pakolai sen myötä ortodoksien määrä on kasvanut huomattavasti. lyhyesti Paavi Franciscus vieraili Mongoliassa Paavi Franciscus vieraili viime viikolla Mongoliassa. Seurakunnan tausta on refor moidussa kirkossa, josta se siirtyi osaksi luterilaista kirkkoa noin 70 vuotta sitten. Luterilaisessa kirkossa on 133 seurakuntaa ja noin 150 pappia. Piispa Sa miec osallistui kolme vuotta sitten twiitissään tähän keskusteluun sen jälkeen kun muun muassa Puolan presidentti Andrzej Duda oli sanonut seksuaalivähemmis töjä koskevan LGBTkirjainly henteen merkitsevän jopa kom munismia vaarallisempaa ideolo giaa. Vakaumustahto-lomake on ladattavissa netistä ja sen voi tallentaa hoitotahdon yhteyteen OmaKanta-palveluun. Juhlaju malanpalveluksen saarnassa hän totesi, että kristittyjen opetuslap seuteen kuuluu tahto puhua rak kaudesta ja todistaa siitä, sekä tah to puhua tasaarvosta ja osoittaa sen olevan mahdollista. Seurakunnan pappi ?ukasz Ostruszka kertoi seurakunnas taan heinäkuussa LML:n koti sivuille tehdyssä artikkelissa. Maan katolinen kirkko on ollut ja on yhä aktiivinen poliittinen toi mija. Puolan toiseksi suurimmassa kaupungissa Krakovassa on yksi luterilainen seurakunta ja kirkko. Ensi viikolla kaupungissa järjestetään Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous. Oikaisu Kotimaassa 1.9. Diakoniaa painot tavalle kirkolle se on ollut luonteva tapa toimia. Ensi viikolla Lu terilaisen maailmanliiton yleisko kouksen alkaessa se on vastaan ottamassa satoja luterilaisia eri puolilta maailmaa. Hän oli en simmäinen puolalainen president ti, joka kävi luterilaisessa kirkossa. Puolalaisen kardinaali Karol Wojty?an valinta paaviksi vuonna 1978 vahvisti myös osaltaan Puo lan yhteiskunnallista muutosta. Vaikka luterilaisia on vain pari promillea väkimäärään suhteutet tuna, yksi maan pääministereistä on ollut luterilainen. Lisäksi opetuslapseuteen kuuluu tah to osoittaa kunnioitusta kaikkia kohtaan. Sen pääkaupunki on Katowice. puoluetta. Halina Radacz oli yksi pappis vihkimyksen saaneista. ” Krakovan luterilai nen noin 700 jäsenen seurakunta on yksi maailman vanhim mista protestanttisis ta yhteisöistä. – Ehkä silloin olemme hiukan lähempänä Dietrich Bonhoefferin ajatusta siitä, että kirkko on kirkko silloin kun se on olemassa muita ihmisiä varten, Halina Ra dacz sanoi saarnassa. Vakaumustahto tueksi hoivapalveluissa Sote-alaa varten on kehitetty uusi, erilaisten vakaumusten kohtaamista ja ymmärtämistä helpottava työkalu. Tunnetuin pappi tässä yhteydessä oli Solidaarisuusliik keessä toiminut isä Jerzy Popie?uszko. V uonna 2008?Puolan silloinen presidentti Lech Kaczy?ski teki historiaa. Hoito voidaan toteuttaa henkilön arvoja ja vakaumusta kunnioittaen. Täs tä aiomme pitää kiinni, ?ukasz Ostruszka sanoi. Siihen asti kirkon jäsenistö muodostui pääasiassa saksalaistaustaisista puolalaisis ta. Kirkko oli osaltaan vaikut tamassa kommu nistisen järjestel män murenemi seen 1980luvulla. Heistä katolilaisia on vajaat 1 500. – Jäsenemme edustavat eri laisia näkökantoja. Aikaisemmat kokoukset on pidetty seuraavissa paikoissa: Lund, Ruotsi 1947 Hannover, Saksa 1952 Minneapolis, USA, 1957 Helsinki 1963 Evian Ranska 1970 Dar es Salaam, Tansania, 1977 Budapest, Unkari 1984 Curitiba, Brasilia 1990 Hongkong, Kiina, 1997 Winnipeg, Kanada 2003 Stuttgart, Saksa 2010 Windhoek, Namibia 2017 Älä ohita tätä mahdollisuutta! Varaus ja aineisto viimeistään 14.9. Kuvan on ottanut Juha Martinmaa/Töölön seurakunta. Luterilaiset ovat Puolan suu rin protestanttinen ryhmä. Toisen maailmansodan jälkeen Puolan luterilainen kirkko koki suuria muutoksia myös siksi, että osa seurakunnista jäi nykyisen Tšekin alueelle. Viimeisen puolentoista vuo den aikana luterilaiset seurakun nat eri puolilla Puolaa ovat olleet kokoaan huomattavasti suurem pia muun muassa maahan tule vien ukrainalaisten pakolaisten avustamisessa. Paavi tapasi Mongolian katolilaisia, mutta myös maan poliittista johtoa, diplomaattikuntaa ja muita uskonnollisia ryhmiä. Eri kirkkoihin kuuluvia kristittyjä saattaa olla noin 80 000. Lutelilaisen maa ilmanliiton viestinnän pari vuot ta sitten tekemässä haastattelussa piispa Samiec sanoi miettivänsä aina tarkkaan, milloin hän ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysy myksiin. – Se on mahdollisuus ilmaista oma vakaumus ja kertoa siitä toisille. Suhtautuminen seksuaaliväestöihin on ollut yksi Puolan kirk kokuntia erottava asia. – Keskustelu ja sietokyky ovat olleet seurakuntamme peruspi lareita vuosisatojen ajan. Vakaumustahto luo selkeyttä ja avoimuutta. Vihkimistä edelsivät vuosikymmeniä kestäneet kes kustelut. MARI TEINILÄ Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous järjestetään 13.–19.9. Maassa arvioidaan olevan noin 500 000 ortodoksia. | Kuva: LML/Albin Hillert uutiset Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous Luterilaisen maailmanliiton (LML) neuvosto päätti neljä vuotta sitten, että LML:n yleiskokous järjestetään vuonna 2023 Krakovassa. Sunnuntaina hän osallistui uskontojenväliseen tapaamiseen. Kirkon ensimmäiset yhdeksän naispappia vihittiin vuosi sitten Varsovassa. Ennen toista maailmansotaa asukkais ta noin kymmenen prosenttia oli juutalaisia. Sen on kehittänyt oikeudellisen ennakoinnin asiantuntija Tiina Kuopanportti yhteistyössä USKOT-foorumin kanssa. Mongoliassa on runsaat kolme miljoonaa asukasta. Nykyinen kirkon johtava piis pa Jerzy Samiec on ollut virassa vuodesta 2010. Mainosta kokous-, kurssija leiritilojasi Kotimaa-lehden 22.9. oli kerrottu Meilahden kirkon kuvaajatieto virheellisesti. Tiina Kuopanportin mukaan vakaumustahto ei ole uskontojen tuputtamista. Sodan päätyttyä?heistä iso osa muutti länteen. Vakaumustahto mahdollistaa yksilön vakaumuksen tukemisen etukäteen ilmaistujen tietojen pohjalta. Katolinen kirk ko julisti hänet autuaaksi vuonna 2010, pyhäksijulistamisen prosessi on meneillään. Enimmillään nykyisen Puo lan alueella oli luterilaisia ennen toista maailmansotaa, yhteensä noin 500 000. Asiasta kertoivat monet kansainväliset viestimet, esimerkiksi Reuters. Katoliseen kirkkoon kuuluu noin 90 prosenttia maan 38 miljoonas ta asukkaasta. Yritämme luoda yhteisön, jossa erilaiset näkemykset voivat elää rinnak kain Jumalan rakkauden johta mina. Puolan kaksi promillea – Luterilaisen kirkon vaikutus on kokoaan suurempi tausta | Puola on yksi maailman katolilaisimpia maita. Lu terilaisen kirkon eli Augsburgin tunnustuksen evankelisen kirkon jäsenmäärä on 61 000
Minua kuva ei hetkauttanut, kyseessä oli mel ko tavallinen ajankohtaisasioihin hupsusti reagoiva nettimeemi. Meemien politiikkaa tutkivan yhteiskuntatieteiden tohtori Saara Särmän mukaan meemeillä ta voitetaan yleisöä, jota ei muuten tavoitettaisi. Tyy pillisin karvalakkitason meemi on kuva, johon on lisätty humoristi nen teksti, joko niin että kuvan konteksti muuttuu tai sitten niin, että sanallinen kaskuilu saa lisä pontta kuvasta. Erityistä aktiivisuutta on osoit tanut Kirkko Helsingissä sivusto, jossa viime viikkoi na on nähty useita ”Jeesusmeemejä”. Oletan, että nuoret aikuiset ja nuoret ovat meemiviestinnän olennaisinta kohderyhmää. TUIJA PYHÄRANTA Oikeudenkäynnin kulusta kerrotaan tarkemmin Kotimaa.fi:ssä. Jeesus on ihmetel lyt rasismia, poh tinut TikTokin pe rustamista ja päät tänyt, että vettä ei muuteta viiniksi ainakaan arkisin. Viestin kuvaliit teessä on raamatunjakeita, ja sik si Räsänen on tulkinnut, että syy te koskee Raamatun levittämistä. Samasta ilmaisumuodos ta ovat innostuneet myös monet seurakunnat. Hän totesi, ettei niis sä mainita ihmisryhmää. Anu Mantila korosti hovioikeu dessa, että uskonnonharjoittami sen ulkonaisia muotoja voidaan tarvittaessa rajoittaa. Hän korosti, ettei syytteen teonkuvaus sisällä siteerauksia Raamatusta eikä Raamatun teks tejä väitetä lainvastaisiksi. Jopa yri tykset ja toimijat puo lueita myöten julkaisivat omia käärijäilmentymiään. Asiassa onkin kyse erilaisten perusoikeuksien punnitsemisesta. Syyt täjän mukaan he ovat asettaneet yleisön saataville homoseksuaale ja solvaavia mielipiteitä ja väittei tä. Yhtenä nä kökulmana Mantila toi esiin, että uskonnolliset loukkaukset voivat olla erityisen haavoittavia. Rikosnimike on kiihottaminen kansanryhmää vastaan. Meemit edustavat vastaavaa: spontaanisti netissä syntyviä yk silöiden reaktioita päivänpoltta viin aiheisiin. Kysymys kuitenkin kuuluu, että kenelle ne sitten on suunnattu, jos ei kaupun kilaiselle, vähän alle kolmekymp piselle, hengellisesti avomielisel le netin suurkuluttajalle. Matti Sankamo korosti, että us konnollisella viestinnällä on erityi nen perustuslakiin ja kansainväli siin sopimukseen perustuva suoja. Se on hienoa. Tämä käsitys on väärä, Mantila sanoi. Mustalla huumorillakin on het kensä. Joidenkin mielestä kyseessä oli pohjanotee raus, toiset pitivät heittäytymis kykyä onnistuneena. Jos vaikutelmaksi jää, että nyt vain yritetään näyttää nuorekkailta, niin se on herkästi noloa. Kyseessä on sosiologinen ilmiö nimeltään recuperation. | Kuva: Jukka Granström V iime keväänä Suo meen levisi Kääri jähuuma. Niinpä syyttees sä on Sankamon mukaan kyse siitä, minkälaisissa olosuhteissa Raa matun tekstiä saa levittää. Päivi Räsästä syytetään homoseksuaaleja solvaavien mielipiteiden ja väitteiden esittämisestä. Eräässä kuvassa Jeesusta kehystä vät kuulut säkeet ”Avaa sydämesi mulle/tahdon pelkkää hyvää sul le”. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Tykkää, jos tykkäät Jeesuksesta :D ilmiö & näkökulma ” Työryhmän tekemä meemi, joka julkais taan instituution sivulla, ei täytä aitouden kriteerejä. Erimielisyyttä uskonnon merki tyksestä asiassa on laajemminkin. Pohjo lan syyte koskee pamfletin julkai semista ja sen saatavilla pitämistä. Toiseksi syytteenalaiset lausu mat ovat luonteeltaan enemmän tai vähemmän uskonnollisia. Hittejä vai huteja. H elsingin hovioi keus käsitteli vii me viikolla kan sanedustaja Päivi Räsäsen (kd) ja Lähetyshiippakunnan piispan Juhana Pohjolan syytteitä. Voisin ohit taa ilmiön ja todeta olevani koh deryhmän ulkopuolella. Uskon meidän kuitenkin jäävän tavoittamatta ja veikkaanpa syynkin. Päivi Räsäsen avustaja Matti Sankamo kuitenkin arveli, ettei vät pelkät jakosanat olisi johtaneet syytteeseen. Oikeudenkäynti on poikkeuk sellinen ainakin kahdesta syystä. – Syyttäjä on esittänyt, että se että joku esitetään uskonnolli sessa raamissa, ei anna sille erityistä suojaa. Hän totesi lisäksi, ettei Raa mattu ole rikosoikeudellisen vas tuun ulkopuolella. Räsänen on syytettynä kolmes ta ja Pohjola yhdestä kiihottami sesta kansanryhmää vastaan. Käräjäoikeuden mukaan Räsä nen ei ollut sanonut kaikkia nii tä asioita, joita syytteessä kerro taan hänen sanoneen. Meemien käyttö edellyttää alusto jen tuntemusta. – On nuoria, jotka eivät kulu ta lainkaan perinteistä mediaa. Erityisen vaikeasti nieltävä Päi vi Räsäselle on ollut Twittervies tiä koskeva syyte. Puettiinpa Suomen evankelisluterilaisen kir kon virallisen Facebooktilin ku vassa Helsingin Tuomiokirkko kin vihreisiin hihoihin. On mahdollista, että sen jälkeen asia etenee vielä korkeimpaan oi keuteen. Jeesusmeemit voivat kummu ta vilpittömästä halusta viestiä modernisti huumorin keinoin. Nii den viestinnällinen tehokkuus on saanut monet poliittiset vaikutta jat käyttämään meemejä viestin nässään. Meemikulttuurin valtavirtaistuminen on todellinen ilmiö. Nyt vuorossa on hovioikeus, joka antaa oman ratkaisunsa pe rusteluineen marraskuun loppuun mennessä. Se voisi tehdä ennakko päätöksen, jolla olisi suuri merki tys vastaavien tapausten ratkaise misessa jatkossa. Kertoja ja tilanne mää rittelevät usein vitsin tai kaskun onnistuneisuutta huomattavasti enemmän kuin sen varsinainen sisältö. Jos ih misryhmä halutaan löytää, sellai sen voi löytää vies tin kuvaliitteestä eli Raamatusta. Kirkko vaikuttaa ulospäin itsensä hyvin vakavasti ottavalta instituu tiolta, siksi tällainen itseironinen viestintä on mieles täni ilahduttavaa. Nuorisotyön todelli suutta meemit ovat olleet pitkään, mutta myös seurakuntien Face book ja Instagramsivut puhuvat kiihtyvällä tahdilla meemien kiel tä. Huumori voi vahvistaa yhteisön sisäistä koheesio ta, mutta myös vä littää viestejä ulos päin ja jopa purkaa epäkohtia. Sel laisia on internet tulvillaan eikä meemi virta tyrehdy. Se ei pidä paikkaansa, San kamo sanoi. Kirkko Suomessa -Facebook-tilillä julkaistaan muun sisällön lisäksi humoristisia ajankohtaisia kuvia, meemejä. Miten tehdä pilaa Verovi rastosta, kun virkailijat jo omalla meemisivullaankin naureskelevat itselleen. Räsäsen syytteet koskevat hänen kirjoittamaansa Luthersäätiön pamflettia vuodelta 2004, Twit terviestiä vuonna 2019 sekä esiin tymistä Ruben Stillerin radiooh jelmassa Yle Puheella 2019. Ensinnäkin Räsänen on kansan edustaja ja poliittisen keskuste lun rajoittamisen kynnys on hy vin korkea. Meemit ovat hek tisen aikamme humoristisia täs mäiskuja: nopeita ja lyhytikäisiä. Us konnonvapaus on sananvapauden tapaan perusoikeus, mutta kum paakin niistä voidaan painavista syistä rajoittaa. Olen naisia ovat Räsäsen kirjoittamat jakosanat. Helsingin käräjäoikeus hylkä si kaikki syytteet keväällä 2022. Kaikkia elämän osaalueita voi daan käsitellä huumorin keinoin. Itseironinen ilmaisu voi olla ilahduttavaa, mutta siinä on myös riskejä. Facebookissa ja Instagramissa meemikuvat ovat arkipäivää. Toisaalta käräjäoikeus totesi, ettei uskon to oikeuta mitä tahansa tekoja ja että myös sananvapautta voi daan painavasta syystä rajoit taa. Sen lisäksi se vie mee meiltä niiden alkuperäisen voi man. Valtionsyyttäjä Anu Mantila kiisti hovioikeudessa tämän tul kinnan. Särmä myöntää huu morin käytössä olevan kuitenkin riskinsä. Käytännössä jokin syntyjään aat teellisempi asia kaupallistetaan ja salonkikelpoistetaan. ” Raamattu ei ole rikos oikeudellisen vastuun ulkopuolella. H&Mpi kamuotiketjun black metal vaat teet tai punkin nimeen vannovat erikois olutbrändit ovat tästä malli esimerkki. – Kaikki eivät pidä huumorista. Recuperationkäsitteellä vii tataan valtakulttuurin omimaan vaihtoehtokulttuuriseen ilmiöön. Päivi Räsäsen syytteitä käsiteltiin hovioikeudessa oikeudenkäynti | Hovioikeuden ratkaisu on luvassa marraskuun loppuun mennessä. Räsänen vastasi syytteisiin avustajansa Matti Sankamon kanssa Helsingin hovioikeudessa torstaina 31.8. | Kuva: Kuvakaappaus Kirkko Suomessa -tililtä 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Viestinnässä kannattaa kuitenkin aina miettiä ratkaisevaa kysymystä: saavutammeko enem män kuin menetämme. Sekä Räsänen että Pohjola ovat kiistäneet syytteet. Sellainen syy voisi olla ho moseksuaalien yhdenvertaisuu den puolustaminen. – Vastapuolen puheista välittyy, että kun he vain vetoavat Raamat tuun, niin silloin nämä tulkinnat ovat sallittuja. Jeesusmeemit eivät ole minua ärsyttäneet, mutta eivät ne ole naurattaneetkaan. Työryhmän teke mä meemi, joka julkaistaan ins tituution sivulla, ei täytä aitouden kriteerejä. Vastakkain ovat Räsäsen ja Poh jolan sanan ja uskonnonvapaus sekä homoseksuaalien oikeus ih misarvon loukkaamattomuuteen ja yhdenvertaisuuteen
TIMO KAUNISTO Kirkolliskokousedustaja Hämeenlinna / Huhtamo | kolumni | H allituksen rasismitiedonannon laatiminen oli kuu lemma vaikeaa, vaikka äkkipäätään luulisi, että pal jon sen helpompia asioita yhteisten asioiden hoidos sa ei olekaan kuin rasismin selkeäsanainen tuomit seminen. Maailmassa on paljon vainoja ja niiden uhreja, eikä minkään vainon uhrin kärsimys ole vähäpätöinen. Robotti saarnaa jana johtaa toivottavasti pohdin taan persoonallisesta ulottuvuu desta julistuksessa. Oma kirkko yh distää meitä kaikkia. Tehtävä ei ole helppo. Kaik ki toimijat ja ihmiset osallistuivat paikkakunnan yhteiseen vastuun kantoon. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa. Tuohon ratkaisuun ei kaikkien kirkkojen kohdalla voida päätyä, siksi maallistumisen myötä jopa lähes tyhjäkäynnille jääneille kirkkokiinteistöille on kehitettävä semmoista käyttöä joka ei olisi jyrkässä ristiriidassa rakennuksen alkuperäisen käyttötarkoituksen kanssa. Pidän tilannetta epäoikeuden mukaisena, vaikka valtio lupasi sekä kunnille että seurakunnil le avustuksia. Kosket taako näin ollen luterilainen Kristuskeskeinen käsitys saarnasta Jumalan sanana enää nyky todellisuutta. Eikä saar na ole tekninen prosessi vaan ihmisten kohtaa minen niin, että se synnyttää vuoropuhelun Ju malan ja ihmisen kesken. Jos kiinnostava eloku va saa kirkon täyteen perusarvo jen ääreen, ei tilojemme käyttöä voi pitää epäonnistuneena ke nenkään kannalta. LAURI OINONEN kansanedustaja 1999–2011 (keskusta) Keuruu Kyläkirkko on kaikkien kirkko Antti Esala paheksui Kotimaalehdessä (25.8.) Huittisten Huhtamon kyläkirkkomme käyt töä oman elokuvafestarimme yh tenä pitopaikkana. Robotilla ei ole tietenkään tietoisuutta ja tunteita. Näin muun muassa yritykset, maa ja metsätilat kantoivat perustellusti kortensa kekoon oman kuntansa ja sen alueella olevan seurakun nan tai seurakuntayhtymän hy väksi. Minusta näyttää, että robotti pystyisi laati maan hyvän saarnakirjan, kun tekstejä vähän kohenneltaisiin. Se lähti mielellään mukaan, kuitenkin varaten itsel lään oikeuden päättää esitettävi en elokuvien sisällöstä. Näistä on jouduttu kiistoihin, joissa menettäjinä ovat olleet kunnat ja seurakunnat. Mutta kokemukseni siitä viritti pohti maan saarnan tosi olemusta. Syy monien kunti en ja seurakuntien taloudellisiin vaikeuksiin johtuu paljolti tästä. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Hänen mie lestään kirkko on tarkoitettu vain Jumalan sanan julistamiseen. Kirkolliskokouksessa tällä kaudella hyväksytty kirkon stra tegia kehottaa jo nimestään läh tien avaamaan kirkon ovet. Kuntien ja seurakuntien verotulot jäivät pal kansaajien ja eläkeläisten makset taviksi. VOITTO HUOTARI Mikkeli Valtion kustannettava kirkon yhteiskunnalliset tehtävät V anhastaan kirkolla ja kun nilla oli oikeus pääomatu lojen verotukseen. Keskustelumme kesti vartti tunnin, josta suurimman osan vei minun tutustumiseni saa miini vastauksiin ja lisäkysymys ten esittämiseen. Kaikonneen kirkkoväen tilalle on löydettävä sellaista käyttöä joka ei ole kirkoksi pyhitetyn tilan arvoa halventavaa. Verotuskäytäntö muuttui 1990luvun alkupuolella, valtio otti itselleen yritysten ja pääoma tulojen verot. Kun pyysin, se kertoi lisää Mariasta ja edelleen luonnehti sisarten erilaisuutta, monipuolisesti ja moitteettomasti. Käytännössä he pystyivät hävittämään juutalaisuuden Euroopasta, sillä vaikka Euroopassa edelleen elää jonkin ver ran juutalaisia, juutalaisuus ei enää vaikuta eurooppalaisessa kulttuuris sa ollenkaan samalla tavalla kuin en nen holokaustia. Seurakuntien ja kuntien yhtei sö ja pääomatulojen verotusta pi dettiin luonnollisena asiana. Viime vuo sisadan loppupuolelta lähtien niin saarnaaja kuin kuulijakin ovat nousseet yhä enemmän saarnojen näyttämölle. Mitäpä tuohon on lisättävää. Jokainenhan tajuaa, että jos jumalanpalvelukseen tulee kerran viikossa alle kymmenen henkeä ja moniseurakuntaliitoksessa muodostuneissa sivukirkoissa jumalanpalveluksia järjestetään satunnaisesti, jotakin on tehtävä. Lisäksi kansainvälistä holokaustin uh rien muistopäivää aletaan Suomessa viettää samalla tavalla kuin muuallakin maailmassa. Esi telmöivä tyyli ei ole myöskään nykyisin minun tyyliäni. Yksi holokaustin kieltämisen muoto on sen vähättely. Tämän kesän vetonaula kir kossamme oli Oppenheimerelo kuvan valtakunnallinen ensiilta. Eurooppalaista juutalaisuutta etsivän kannattaa hankkiutua en nemminkin Tel Aviviin, New Yor kiin, Melbourneen tai Los Angelesiin kuin mihinkään suurista eurooppalaisista kaupungeista. Ryhdyin keskusteluun sen kanssa Niilo Rantalan jutun (25.8.) ja Eero Huovisen esseen (11.8.) innoittamana. Lähetä se meille. Kysymykseeni, mitä Maria ajatteli Jeesusta kuunnellessaan, tuli viisi sel keästi jäsenneltyä asiaa. ARIMO LÄHDENIITTY Paimio Onko sinulla mielipide. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Minulla on kohtapuolin saarna Martasta ja Mariasta. Festarien aikana järjestetään itsestäänsel vyytenä myös festarijumalanpal velus. Persoonallinen elementti ei voi saarnassa olla yksityisten kokemusten ja arkielämän il miöiden kuvausta, jos niitä ei kiedota uskon ja ansaitsemattoman armon kääreisiin. Siihen on muutenkin tarvetta. So vitun mukaan valtion tulee korva ta kirkon yhteiskunnallisten kus tannukset täysimääräisesti, koska tällä korvattiin seurakuntien oi keus yhteisö pääomatulojen ve rotukseen. Toivotan kaikki tervetulleik si tutustumaan huhtamolaiseen yhteistoimintaan seuraaville fes tareille. Lopuksi robotti toivotti siunattua valmistelua ja rohkeutta saarnan esittämiseen. 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Kirkkorakennuksille keksittävä sopivaa käyttöä Kirkkorakennusten moninaiskäyttö herättää kysymyksiä. Ihmisethän kuitenkin ovat tekoälyn takana. ” Krakovassa asuu tätä nykyä vähem män juutalaisia kuin Turussa. Aivan alusta asti on ollut sel vää, että oma kirkko palvelee mo nipuolisena seurakuntaelämän ja myös paikallisen muun toimin nan keskuksena. Hyvän ja pahan, tuhon ja voiton etiikkaa pohtiva teos oli näihin tiloihin napakymppi ja veti täy den salin. Robotti sanoi olevansa iloinen voi dessaan auttaa ja kirjoitti oitis hyvän saarnan, sellaisen, jonka tyyppisiä minäkin olen pitänyt. Esittämänsä kohdat se myös perusteli luonneh timalla, mitä Raamattu kertoo Mariasta. Esimerkiksi juuri elokuvia esitettäessä paikan alkuperäinen käyttötarkoitus asettaa esitettävien elokuvien valinnalle omat, tarkat kriteerinsä. Kuvaavaa on, että Krakovassa, joka oli aikanaan yksi maailman merkittävimmistä juutalaisuuden kes kuksista, asuu tätä nykyä vähemmän juutalaisia kuin Turussa. En pidä robotin tarjoamaa saar naa enkä hyödynnä paljonkaan sen tarkentavia vastauksia. Ketkä lopulta ovatkaan niiden tieto koneohjelmien tekijöitä, jotka tuottavat robotti saarnoja. Nykyisellään holokaustin muistopäivä on meillä ympäripyöreästi ”vainojen uhrien muistopäivä”. T uore kokemukseni ChatGPT:n ro botista saarnaavustajana oli häkel lyttävä. mielipiteet Robotti saarnaavustajana tekoäly | Keskustelu tekoälyn kanssa johdatti pohtimaan saarnan olemusta, kirjoittaa emerituspiispa Voitto Huotari. Holokausti ei ole kaukainen historiallinen kuriositeetti. Seu rakuntien toiminnan tulisi olla omaehtoista ja tietoisesti mu kaan kutsuvaa. fi-verkkosivustolla. Mutta kun kysyin sen käsitystä Ma rian tunteista Jeesuksen jalkojen juuressa, vas taus oli jälleen oikein hyvä. Ne sisältävät mittaamattomia tunnearvoja, lisäsi monet kulttuurihistoriallisesti lähes korvaamattomina ovat kuitenkin kalliita ylläpidettäviä alati hupenevalle, kirkkoon kuuluvalle väestönosalle. Molemmat isoisäni ovat olleet kirkkoa ra kentamassa ja sitä ylläpitää pai kallinen seurakuntahuoneyhdis tys. Sen sijaan juuri holokaustin takia eurooppalainen juutalaisuus alkaa olla sellainen. Huhtamon kyläkirkko on nel jän kunnan rajaseudulle talkoo voimin noin sata vuotta sitten ra kennettu oman paikallisen kris tillisen työn keskus. Natsien toimeenpanema holokausti eli miljoonien juutalaisten järjestelmällinen kansan murha toisen maailmansodan aikana on silti aivan oman muisto päivänsä väärti. Itse ilmiö nimit täin ravistelee nykysaarnan perusteita laajem minkin. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 2000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Kirkkoja ei kuitenkaan haluta ruveta vähäkäyttöisyytensä vuoksi purkamaan. Mikä on heidän teolo giansa. Kun Huhtamossa syntynyt Pekka Ollula lähti joitakin vuo sia sitten toteuttamaan elokuva festariideaansa, oli luonnollis ta pyytää kyläkirkkoyhdistystä kumppaniksi. Uudempia vähäkäyttöisiä, peruskorjausikään tulleita, kirkoiksi miellettyjä seurakuntakeskuksia on toiminnan hiipuessa, taloudellisen pakon edessä jyrätty maan tasalle. Nämä eivät teollisuuspaikkakun nilla yritysten voitoista veroja ja maaseudulla metsien verot me nevät samoin valtiolle. Strategia kehot taa monimuotoisuuteen. Sen mukaan Maria tunsi Jeesuksen seurassa ihailua ja kunnioitus ta, iloa ja kiitollisuutta, nälkää hengelliselle ra vinnolle, innostusta ja halua oppia sekä rauhaa ja turvallisuutta. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Natsit hävittivät eurooppalaisen juutalaisuuden JAAKKO HEINIMÄKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Beneluxmaiden merimieskirkon johtaja. Postilloissa saarnojen kirjoit tajat tosin kerrotaan, mikä robottipostillassa ei toteutuisi. Eduskun nan nykyinen puhemies ja suomalaisen äärioikeiston president tiehdokas kirjoitti Auschwitzin vapauttamisen 60vuotismuiston juhlallisuuksien aikaan ”holohölinästä” ja ”holohölöttäjistä”. Uskontoneutraali suuntaus on muuttanut tilanteen. Kyse oli lähtökohdiltaan jo keskiaikaisesta käytännöstä. Seurakuntien yritysve rotusta pidettiin perusteltuna seu rakuntien yhteiskunnallisten teh tävien perusteella. Rakennuk sen, laajan hautausmaan ja pe rinteiden ylläpito vaatii meiltä luovuutta ja sitoutumista. Iltatilaisuudet ja kevyem pi ohjelma kuuluvat kylän nuori seurantalon piiriin. Mo net kunnat voimakkaasti panos tivat kuntansa elinkeinotoimen edistämiseen, jotta yritysten ja nii den työntekijöiden kautta saatai siin verotuloja omiin paikallisiin tarpeisiin. Saisiko tekijät esiin! Inhimillinen puhuja erottaa messun autenttisen saarnan ro bottisaarnasta. Niiden alkuperäinen tehtävä oli toimia nimenomaan seurakunnan jumalanpalvelustilana. ” Kysymykseeni, mitä Maria ajatteli Jeesusta kuunnelles saan, tuli viisi selkeästi jäsenneltyä asiaa. Natsit aikoivat hävittää juutalaiset ja juutalaisuuden tältä pla neetalta totaalisesti, ja he melkein onnistuivat siinä. Olin etukäteen suunnitellut oman saarnani näkökulmat. Hallituksen tiedonanto sisälsi yhden merkittävän parannuk sen suomalaiseen nykykäytäntöön: hallitus aikoo kriminalisoida holokaustin kieltämisen
– Ei siitä silloin keskusteltu, mutta iän myö tä olen ymmärtänyt paljon. Kuunnelma kertoo nuoren rauhasta puhuvan Annatytön tarinan. Kun Pelle Miljoona perusti ensimmäisen yhtyeensä aatteellisen musiikin eturintamas sa rymisteli punk. Yksi asia vaikutti nuoreen Junekseen eri tyisen vahvasti. – Intialainen kulttuuri ja teosofiset ajat telijat vaikuttivat muhun vahvasti. Mutta pysähtyvätkö luodit sävelien voimasta. Haastattelupaikalle hän on tuonut mukanaan mat kalaukussa kulkevan teoksensa Lasten rauhanmarssi, jossa nu ket osoittavat mieltään rauhan puolesta. Toivottavasti nuoret toimivat ennen kuin on liian myöhäistä. Vaikka maailmanrauha tuntui ja tun tuu saavuttamattomalta unel malta, sitä kohti täytyy kulkea. Rauhanlaulut ovat päivänpolttavia edel leen. Se ei ole mun uskontoni, mutta sille abstraktille idealle mä pe rustan elämäni. – Kuuntelimme kotona kasetilta Hannele Huovin kirjoittamaa Ruusuikkunakuun nelmaa. Tosin tuskin pääsen kilometriä lähemmäs. Viimeksi tänä vuon na se on ollut keskeinen tee ma hänen teoksissaan ja näyt telyissään. P etri Tiili ymmärsi jo nuorena, että on asioita, joista ei puhuta. Pelle Miljoona kertoo ole vansa onnekas, sillä rauhaan pyrkiminen on ollut hänelle jo pitkään itses tään selvä ajatus. » Satu nimeltä rauha Maailmanhistoria on surullisen monessa kohdin sotien historiaa. Pelle Miljoonan laajan tuotannon pasifisti seen perusvireeseen vaikutti myös televisios ta suomalaisten olohuoneisiin tulvinut Viet namin sota. – Asioista puhuttiin suoraan niiden oikeilla nimillä. Pelle Miljoonan molemmat vanhemmat olivat kotoisin rajantakaisesta Karjalasta, ja kaipaus kotiin oli todellista. Sellainenkin mahdollisuus nimittäin on, että sitä vaan herää jonain aamuna fasis tina tai rasistina. Raamatulliseen sävyyn muistutetaan, miten miekkaan tarttu va on siihen lopulta hukkuva. – Faija oli rintamalla ja haavoittui siellä va kavasti. Myöhemmin Pelle Miljoona nimellä tunne tuksi tullut muusikko ja kirjailija muistaa yhä sotaa ympäröineen hiljaisuuden. – Oli hirveetä katella sitä napalmin kylvä mistä viidakkoon. Levyn ilmestyttyä Pelle Miljoona kiersi Avoimet Ovet yhtyeen kanssa kouluissa soittamassa lauluja. Siksi Pelle Miljoona laulaa tuoreimmal la Valoisammat ajat singlellään toiveikkaas ti, mutta riipaisevan ajankohtaisesti, kuinka ”diktaattorin uho on diktaattorin tuho, valoi sammat ajat meitä odottaa”. Miten vihaan voi vastata rakkau della tai sotaan rauhalla. Pelle Miljoona ym märtää ajatuksen absurdiuden. Unelma rauhasta on seurannut lapsesta asti myös kuvataiteilija Maria Junesta. Kyllä se muokkasi mun persoonaa. Puhutaanko rauhasta tarpeeksi. – Jos diktaattori joukkoineen lähestyy, niin kerään kukkakimpun ja kävelen kohti. Se muokkasi maailmankuvaani py syvästi. – Viha levittää vihaa. Kotimaa kysyi rauhaa taiteessaan käsitelleiltä taiteilijoilta, mitä rauha heille merkitsee ja voiko taide todella edistää rauhaa. Hän muis taa yhä lapsuudestaan, kuinka hänen lääkä riisänsä maalaili kodin lattialla banderolleja rauhanmarsseille. Ainakin Pelle Miljoo na uskoo laulujen voimaan. Anna löytää lo pulta raunioituneessa kaupungissa turvapai kan kirkosta. Ehkä voi aja tella, että laulut muuttavat maailmaa ihminen kerrallaan. – Kyllä laulut muuttavat maailmaa. – Siitä olen kiitollinen. Silti hän vas taa hymyillen. Myös Pelle Miljoonan levyillä kaikaa tietoisuus globaalis ta vastuusta ja sodanvastainen eetos. Heillä oli selkeä agenda rauhan puolesta ja se vaikutti olennaisesti sodan loppumiseen. Luoti lävisti käden ja jatkoi matkaan sa muutaman sentin päähän sydämestä. Lapsuudessa sodan jäljet leijuivat ilmassa. Siitä hetkestä lähtien myös Junes on pu hunut rauhan puolesta. Yhä edelleen ih miset palaavat kokonaisuuden äärelle ja kiit televät sen ajankohtaisuudesta. TEKSTI | NIILO RANTALA rauhantyö ” Jos diktaattori joukkoineen lähestyy, niin kerään kukkakimpun ja kävelen kohti. On olemassa jotain niin pahaa, että siitä vaietaan. Suomalaisessa punkissa yh teiskuntakritiikki ja huoli maailmasta yhdistyi reippaaseen rillumareihenkeen. Pelle Miljoonan rauhan ajattelu sai syvyyttä myös teosofiasta. Idea paremmasta maailmasta on valonpilkahdus, joka pitää liik keessä. Kirkko on säilynyt pommituk sissa ehjänä ja yllätyksekseen Anna huomaa, että ruusuikkunan neitsyt Maria rupeaa pu humaan hänelle. Toisaalta täällä kasvaa sukupolvi, joka syntymästään lähtien tiedostaa esimerkiksi ilmastokatastro fin. Kun 1960luvulla ruvettiin vastustamaan Vietna min sotaa niin dylanit ja muut populaarikult tuurin hahmot olivat siellä ihan etunenässä. Muistan tosissani ihmetel leeni, että miksi helvetissä tällaista tapahtuu. Hän muistaa sodan var jojen olleen tietynlainen taso lapsuuden mai semassa. – Ehkä se todistaa rauhankasvatuksen mer kityksestä! Muistan edelleen sieltä täältä yksit täisiä lauseita, kuten ”ei lehmä kaipaa sonnia kun sataa ydinpommia”. Vaikka maailmanrauha on hänelle saavuttamaton unelma, hän perustaa elämänsä tälle abstraktille idealle. | Kuva: Jukka Granström 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Siinä oli punkin voima. Rasismin ja fasismin nousu herättää huolta. Kaikki skeida, mitä eetteristä tulvii, muuttaa ihmistä. Siitä ei juuri puhuttu. Pelle Miljoonan lapsuudessa vaikutti sodan varjo. Mutta edistyykö rauha sanoin ja sävelin. Rauhankasvatuksellisesti merkittävimpä nä Pelle Miljoonan levynä voi varauksetta pi tää Rakkaudesta elämään albumia (1981), jonka laulut pureutuvat suuriin ihmiskuntaa koskeviin kysymyksiin
Meillä on erilaisia vakau muksia ja käsityksiä maailmasta. Kirjapaja 19,90 (24,90) Markus Hotakainen, Pekka Särkiö Kun aurinko seisahtui – Raamatun ilmiöt tieteen valossa Raamatussa kuvatuille tapahtumille on usein löydettävissä myös tieteellinen selitys. Vanhat tekstit kuvaavat todellisia ilmiöitä, aikalaisille ymmärrettävällä tavalla. – Kuunteleminen edistää rauhaa. 32,20 (35,90). ” Ei lehmä kaipaa sonnia kun sataa ydinpommia. | Kuva: Jukka Granström Sodan pitkä varjo näkyi myös Hannele Huovin lapsuudessa. Satujen vaikutukset näkyvät tulevaisuu dessa, sitten kun lapsista on tullut aikuisia. Taivas on maan päällä silloin, kun ihminen tuntee kuuluvansa juuri siihen, missä on. – Onnelliset loput vahvistavat ihmisten selkä rangoissa sitä tunnetta, että hyvinhän täs sä käy. Yli seitse mänkymmentä satua kattava kirja on silti vain murtoosa siitä, mitä Huovi on vuosien varrel la kirjoittanut. Haluan töitteni kautta puhua tästä tär keimmästä arvosta, joka nyt on nyt Euroopas sa uhattuna. Siihen täytyy uskoa, että niitä jaksaa kirjoittaa. – Nostaisin esimerkiksi Vladimirin kirjan, joka kertoo vaarallisesta taudista nimeltään valta. – Kun sitten näimme esimerkiksi jäniksen tai jonkin muun eläimen, sanoin aina isälle, että älä ammu, se on niin kaunis! Eikä isä iki nä ampunut. Onnellinen loppu on Huovin mukaan tär keä viesti. Siksi myös rauhan käsitettä voi tehdä tu tuksi satujen, runojen ja lorujen avulla. Ne pitävät toivoa yllä. Ajatte len rauhan työn olevan kaikkien työtä. Siitä kaipuusta ja rauhan mahdista todistavat myös taulut. – On tärkeää kannustaa lapsia satujen kaut ta arvostamaan luontoa, rauhaa ja ihmetystä. Siitä ei puhuttu tai keskustel tu, mutta isä oli sodassa, ja aistin selvästi so dan varjon. Hän oli taistelija aseinaan kynä ja kieli, asioihin paneutuminen ja lähimmäisen huomioiminen. Pako Maria Junes oppi rauhantyön jo lapsuudessaan vanhemmiltaan. Mei dän täytyy oppia kuuntelemaan toisiamme paremmin. Jokainen leppäkerttu on ihmeellinen! Tämä maailma tarvitsee hyviä satuja. Tässä maailmantilanteessa me kaipaamme saman laisia teoksia. Vaikka Huovi tuntuu pitävän rauhaa vaikea na aiheena, on yksi näkemys välittömästi kir kas. Siksi myös erilaisia rauhantyön muotoja tarvitaan. Huovi myöntää rau han olevan olennainen osa hänen teostensa pohjavirtaa. Kaipaus yhteyteen, rukoukseen, luontoon sekä iloon ja uskon aktiiviseen ilmaisemiseen tuo yhä tänä päivänä ihmisiä yhteen. Toisen näkemyksiä ei tarvitse hyväk syä, mutta meidän on yritettävä ymmärtää toisiamme. Tällä hetkellä Huovi viimeistelee loppuvuo desta ilmestyvää satukokoelmaansa. Junes haluaa välittää rauhan sanomaa myös lapsilleen. Taiteilija halusi kertoa maalauksellaan, mitä rauhasta seuraa. – Alussa oli Sana ja Sana oli Jumalan tykönä. – Olen syntynyt vain vähän sodan jälkeen ja sodan todellisuus oli olemassa myös meidän perheessämme. Niistä tulevaisuuden aikuiset oppi vat tärkeät käsitteet ja rakentavat maailmaan sa. Huovikin kertoo sotaajan näkyvän kor keintaan ”varjoina taustalla”. Huo vi on tänä vuon na tehnyt myös ajankohtaisen sormileikin. Väyläkirjat 22,50 (25,00) Mari Leppänen Kuulun tähän maisemaan – Sanoja luottamuksesta ja rohkeudesta Piispa Leppäsen teemoja ovat luomakunnan kauneus ja luonnon hyvinvointi, ihmisen elämä rosoineen ja hengähdystaukoineen, hiljaisuuden kuuntelu ja elämän näkeminen pyhiinvaelluksena. Siksi sadut voivat edistää rauhaa ja lisätä us koa siihen. Lopulta rauha löytyy, vaikka siinä kestääkin. Nyt hän haluaa jatkaa rauhankasvatusta, ja se on liikkeelle paneva voima hänen taiteessaan. – Lastenkirjailijoiden on hyvä olla siitä tie toisia. Siksi se on liikkeellepaneva voima myös kuvataitees sani. | Kuva: Rami Marjamäki 14 ~ ~ 15 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023 Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Vastapaino 25,90 (29,00) Sisko Raitis Rakastan kirkkoa – Johdatusta maallistuneille Sisko Raitis (1940–2023) oli tienraivaaja ja rovasti, jonka elämäntyön tärkeimpiä asioita olivat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhteinen pappisvirka ja hiljaisuuden viljely. Tarvitsemme myös yritystä ym märtää. Siksi hän uskoo monipuo liseen rauhantyöhön ja erilaiseen toimintaan rauhan puolesta. Perheet ja kauppa kukoistavat ja sivistys lisääntyy. Sanat ovat yhä luomassa tätä maailmaa ja siksi myös sadut muuttavat maailmaa. Kaipuu rauhaan yhdistää silti kaikkia. – Kotia ympäröivä luonto vaikutti varmasti luontosuhteeseeni ja siihen, että olen kirjoitta nut niin paljon luontosatuja. Ruusuikkuna-kuunnelmallaan lähtemättömän jäljen Junekseen jättänyt Hannele Huovi on iloinen tietäessään, että joku ih minen muistaa yhä hänen vuosikymmenten takaisen kuunnelmansa. Kasvatuksellisesti tärkeänä asiana Huovi pi tää ihmettelyn ylläpitämistä. Espanjan kuninkaalle. Tiedetoimittaja Hotakainen tarkastelee ilmiöitä luonnontieteen näkökulmasta ja Särkiö teologina. Lapsena Huovi kulki sunnuntaisin isänsä kanssa metsässä ja isällä oli aina pyssy mukana. – Kaikki puhuvat sodasta, mutta kukaan ei puhu rauhasta. Kymenlaaksolaisessa maalaistalossa kasva nut Huovi toteaa lapsuutensa ympäristön vai kuttaneen vahvasti hänen satuihinsa. Siksi onnellinen loppu ja toiveikas asenne ovat tärkeitä. 040 735 2096 Kuulun tähän maisemaan Riitta Heino, Katri Kuusikallio (toim.) Franciscuksen jalanjäljissä – Elämänsäännöstä iloa, vapautta ja innostusta Franciscus Assisilaisen (1181–1226) radikaali rakkauden ja rauhan sanoma sekä elämäntapa, joka perustui vapaaehtoiseen köyhyyteen veti puoleensa ihmisiä. – Kun IsoBritannia ja Espanja sotivat aika naan vuosikymmenien ajan, tilasi Englannin kuningas Rubensilta valtavan taulun lahjaksi paikoiksi Huovi ei kuitenkaan satuja miellä. Kuten Huovi tähdentää: ”Jos me menetämme toivon, meidän käy köpelösti”. Kuten Huovi on kirjoittanut: ”Lap set on kyyhkysten istumapuita.” – Tahdon tehdä samaa työtä, kuin isäni mi nun ollessa lapsi. Siinä missä Pelle Miljoona uskoi laulujen voi maan ja Maria Junes taiteen mahtiin, uskoo Hannele Huovi satujen vaikuttavan lapsiin voi makkaasti. Tekstit eivät ole pyrkineet välittämään luonnontieteellistä kuvaa, vaan niillä on ollut uskonnollinen sanoma. Sor mileikissä ”iso possu sotkee ja pauhaa” ja ”pie ni possu lähti et simään rauhaa”. Kun suomalaisen lastenkirjallisuuden his toriaa tarkastelee, ei sotaa ole juurikaan käsi telty. Hänen mukaansa sadut ovat samalla tavalla totta kuin unet. Minä olen nyt se aikuinen, jonka velvollisuus on puhua rauhasta. Junes uskoo symbolien voi maan. Siksi laitoin installaation pys tyyn ja nukkejoukko osoitti kol me kuukautta mieltään. – Ihmiset tulevat eri tilanteista ja kasvavat erilaisissa kodeissa. Sen voimalla jaksan tehdä työni loppuun ja järjestää uusia näyttelyitä. Saduissa on hyvä puhua rauhasta, sillä niiden vaikutukset näkyvät tulevaisuuden aikuisissa. ” Sanat ovat yhä luomassa tätä maa ilmaa ja siksi myös sadut muuttavat maailmaa
Kreindler artikkelissaan Toinen menetetty tilaisuus: venäjä perääntymässä globaalina kielenä. Toisena kielenäkin venäjän syrjäyttää englanti, joka näyttää avaavan pääsyn globaaliin maailmaan. Tänään ”venäläinen maailma” käy samalla konseptilla konservatiivisen suur vallan taistelua liberaalia länttä vastaan. Syykin on sama – Venäjän kansan väärät valin nat ja eristäytyminen aggression tielle. Mutta kun venäläisten pommeja al koi sataa niskaan hänen kotikaupungissaan Harkovissa, ei ollut mitään ongelmia siirtyä ukrainaan. Elämän yläsäveliä öisten ohjushälytysten ja pakolais jonojen keskellä ovat rekisteröineet Ija Kiva, Galina Rymbu, Andrei Zadorožnyi, Danik Nikogosjan ja monet muut. Mutta Saksan kansa irtautui eurooppalaisista arvoista ja aloitti 1939 maailmansodan, joka tuotti suun natonta tuhoa ihmiskunnalle. Ukraina on jo moraa linen suurvalta ja siitä tulee väistämättä myös kulttuurinen suurvalta. Hä nen mukaansa entisissä neuvostotasavalloissa venäjä on korvautumassa kansallisella kielellä, jonka rooli kansallisessa itseidentifikaatiossa on yhä tärkeämpi. Historiallisena vertauskohtana tulee mieleen Saksa, joka vielä 1930luvulla oli johtava kan sainvälinen kieli Keski ja ItäEuroopassa. Viron kirjailijaliitto aloittikin ohjelman, jossa opete taan ukrainaa venäjästä kääntäville. Sen ylemmyyden tunne pyrki sulattamaan pienempien naapu rien ja vähemmistöjen identiteetin jäännökset tä suureen venäläiseen kulttuuriin. Hän vähätteli kansannousua ”levottomuuksik si Liettuassa” ja ”slaavien kiistoiksi keskenään”. TEKSTI ?| JUKKA MALLINEN – KUVITUS ?| MATTEUS PENTTI Nouse, riennä, ukrainan kieli T unnettu vironvenäläinen runoi lija Igor Kotjuh on nyttemmin Viron venäjänkielinen ukraina lainen runoilija. Nyt hän on siirtymässä kielen passiivisesta käytöstä ak tiiviseen. Ukrainan periksiantamattomuus on kohdis tanut siihen koko Euroopan huomion, ovathan siellä koetuksella ihmisyyden perustavat kysy mykset, itsenäisyyden ja valistuksen eksistenti aaliset ulottuvuudet, jotka tulevat olemaan os viittana koko Euroopalle. Ukrainan kielen, kulttuurin ja historian omaksuminen on kiireellinen tehtävä. Sodan jälkeen Saksa palasi miehityksen ja osin vaikean men neisyydenhallinnan myötä euroooppalaiseen yh teistyöhön ja arvoihin. Venäjän kieli näyttää olevan samalla uralla. Sukunimestä kin näkyy, että hänellä on Tšer nyhivissä mummola, josta hänellä on lämpimiä muistoja. Myös ValkoVenäjällä ovat monet kirjailijat presidentti Aljaksandr Lukašenkan valtaa järisyttäneen mielenosoitusaallon jälkeen siir tyneet valkovenäjään. Ukrainassa on sodan alkamisen jälkeen poistettu yli 80 neu vostokauden kulttuuriaiheista muistomerkkiä, kuten Puškinin ja Gorkin patsaita. Samalla avau tuu uusi, jännittävä ja loputtoman monimuo toinen kulttuurinen manner. 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Venäjän kielen tulevaisuus taas ei näytä ku koistavalta. Nobelisti selitti, että runossa hei jastuu ”hajaantumisen tuottama suru”. Neuvostoaikana venäläisen kulttuurin ylemmyys ja voitokkuus kulminoitui Puškinin henkilökulttiin. Hän auttaa kotikaupungissaan Pai dessa ukrainalaisia pakolaisia, opettaa koulussa pakolaislapsia ja sanoo: minä opetan teille vi roa, te minulle ukrainaa. Kiinnostus kansalliseen kulttuuriin ja kieleen ja samalla yleismaailmallisiin yhteyksiin on nousussa eri tyisesti Kazakstanissa. Ylemmyydentuntoon törmää hyvinkin yl lättävillä tahoilla. Kirjoittaja on esseisti, venäläisen nykykirjallisuuden kääntäjä ja venäjäntuntija. Hyviä uutisia: ukraina on varsin helppoa, jos osaa venäjää kohtuullisen hyvin. Leninin pat saat kaadettiin siellä jo 2014. Koettelemuksen hetki on saanut Ukrainas sa runouden suureen nousuun. Irtautuessaan isonveljen johdatuksesta nämä pettävät ”slaavilaisen perheen” ja venä läisortodoksian. Kuitenkin vuodesta 1945 lähtien on saksan käyttö ja saksalaisen kulttuu rin näkyvyys vähentynyt jyrkästi. Venäjän kielen taan tumista on analysoinut Isabelle T. Hyökkäyssota on saanut Venäjän kulttuuriin kohdistuvan siirtomaavallan jälkeisen kritii kin laineet lyömään korkealla. Runous sopii kin dramaattisten kokemusten välittömään työstämiseen. Kun yleinen mielipide protestoi län nessä, erityisesti Ranskassa Puolan ensimmäi sen kapinan tukahduttamista vastaan, Puškin kirjoitti kärkevän runon Venäjän parjaajille. Runoilija Joseph Brodsky lausui helmikuussa 1994 Queens´s Colleges sa englanninkieliselle yleisölle runonsa Ukrainan itsenäisyydelle, joka pilkkasi ukrainalaisia alatyylisesti. Riiassa siirrettiin toukokuussa pois Puš kinin patsas. Tunnettu ukrainalainen runoilija Ija Kiva kertoi Tallinnassa HeadReadkir jallisuusfestivaalissa liikuttavasti, miten hän oli haaveillut ukrainasta, mutta arastellut käyttää sitä, vaikka on kasvanut sen ympä röimänä. Venäjä on nyttem min palauttanut poistettuja lenineitä miehittä milleen alueille. Hänen mieleensä ei juolahtanut kysyä, miksi ukraina laiset ja valkovenäläiset halusivat ehdottomasti ”hajaantua” Venäjästä. Jo sen paljastamisen yhteydessä 2009 puhuttiin Venäjän vaikuttamisoperaa tiosta. Venäjän kansallisrunoilija Aleksandr Puškin (1799–1837) on venäläisen sielun herkin tulk ki, mutta ansioitunut myös imperiumin puo lustajana. ” Koettelemuksen hetki on saanut Ukrainas sa runouden uuteen nousuun. Maan rapistuva yksipuolinen raa kaainetalous, tyly yhteiskuntamalli ja um pioituva kulttuuri ovat yhä vähemmän hou kuttelevia. Sodan alkamisesta lähtien patsas sotket tiin useasti punavärillä ja sitä nimiteltiin venä läisen imperialismin symboliksi. Niinpä netti on täynnä tekstejä, joissa kirjoittajat käsittelevät sodan järkytyk siä. Mitätöinti kohdistuu juuri ukrainalaisiin, valkovenäläisiin ja puolalaisiin niin Puškinilla, Gogolilla kuin Dostojevskillakin. Entiset alus maat muistuttavat, että venäläinen klassinen kirjallisuus sisältää humanististen ja valistus arvojen ohella muiden kansojen vähättelyä ja imperiaalista propagandaa. KeskiAasiassa on pit kään eletty Venäjän ja venäjänkielen varjos sa. Jo ennen sodan alkua Kotjuh kirjoitti ensimmäisen ukrainankielisen runon. Kun ukrainalaiset kirjailijat 1990luvun puolivälissä saapuivat Moskovaan kirjallisuuspäiville, venäläiset kollegat esitti vät heille useamman kerran, että he hukkaavat aikaa kirjoittaessaan murteellisella, vanhentu neella ja ”vääristyneellä” venäjällä. Yhdellä sulkakynän vedolla runoilija pyyhki yli Puolan koko vuosisataisen historian ja identi teetin. Viimeistään sodan alettua monet venäjän kieliset kirjailijat Ukrainassa ovat vaihtaneet ukrainaan. Venäjän kielen käyttö vähenee ja kump panimaissakin sitä tar vitsevat lähinnä korrup tiooligarkit ja vierastyö läiset KeskiAasiasta ja Kaukasiasta. ”Provinssin” vähättely säilyi neuvostokau den jälkeenkin. Viimeistään hyökkäys Ukrainaan on saa nut sielläkin nuoren polven keskustelemaan siirtomaavallan purkautumisesta. Kulttuuriseen itsenäistymiseen kuuluu muistutus siitä, että Ukrainan ja ValkoVenä jän kulttuurishistoriallinen dynamiikka on lii kesuunnaltaan vastakkainen venäläiselle irra tionalismin huuruissa törmäilevälle troikalle. Musta pilvi sen yllä on jo pitkään vähentänyt sen kielen ja kulttuurin houkuttelevuutta varsinkin naapurien ja venäläisen diasporan silmissä. Kotjuhin uusin hitti runo on menneestä ja tulevasta luvatusta maas ta meditoiva Ukraina – Arkadia. Essee | Venäjä on omilla toimillaan järjestelmällisesti eristäytynyt länsimaista. Suomessa kin pitäisi panostaa Ukrainan kielen, kulttuu rin ja historian syvälliseen opiskeluun
Siinä on ongelmana verkon teko, siihen pitäisi käyttää jotain valmista verkkoainetta. Veistämisen ohella siellä voi heittää tikkaa, lukea kirjaa tai harjoitella kuntosalilla. Myönteiset tunnustukset ovat tuntuneet hy vältä ja hieman hämmentävältä. – Poika katsoi hirveän tarkkaan ja välillä mutisikin jotain. Pituutta sille tuli 125 senttiä. haastattelu Ihmettelevä epäilijä Kaarnalaivojen rakentamisen kuusinkertainen suomenmestari Raimo Mutanen haluaa välittää veistämisen iloa niin lapsille kuin vanhemmillekin. Tulevaisuudessa toivon itselleni ja läheisilleni edelleen jatkuvaa sovinnollista yhteiseloa. Samoin Mutasen voitto samalla työllään Vääksyn kana vapuistossa pidettävien kaarna laivojen rakentamisen SMkil pailuissa vuonna 2015. Siksi tein useita ikkunoita. – Voisin joskus veistää kalastajat Tiberiaan järvellä. Pian Mutanen sai luvan työs kennellä kerrostalonsa alaker rassa. Puuseppä poikansa arvio ”aika hyvä” innosti edelleen. En olisi halunnut puukäsitöissä tehdä sa manlaisia töitä kuin muut, vaan tehdä niihin kaiverruksia ja koristella. Kirkkovene Kaarinan Mutanen veis ti asunto vaunussa ensimmäisenä kaarnatyö nään. TEKSTI | VIRPI KIRVES-TORVINEN – KUVAT | KRISTIINA KONTONIEMI Kuka. – Kiinnostus kaarnaveistämiseen syttyi ute liaisuudesta. Rukoilen mielestäni liian harvoin. » ” En ole koskaan hy väksynyt sanaparia ei kuulu mulle. Hän esittelee verstastaan mielellään. Nooan arkin lisäksi hän on veistänyt esimerkik si kirkkoveneen, erilaisia laivoja, minikaivurin, oravan, solmion, asuntovaunun ja vesibussin. Ta lon asukkaat pysähtyvätkin toisinaan ihmet telemään ja kyselemään taiteilijan ahertaessa. – Periaatteessa pääsin aika helpolla, kun ei tarvinnut rakentaa potkureita, peräsimiä eikä purjeita. Raamattu jättää paljon uskolle tilaa, ei siellä kaikkea kirjoitettuna ole. Hän kiertää kouluissa kertomassa työstään. Pidin niistä vasta siinä iässä, kun sain käyttää moottorisa haa. Kuka on se muu. Lapsi tutki nenä kiinni lasissa Arkki Nooa työn eläimiä Suomen käsityön museossa Jyväskylässä. Hän kiinnostui Nooan arkin historiasta entistä enemmän. Mietin, miten kaikki sisäl lä olleet olisivat pärjänneet vain yhden ikkunan turvin pimeässä. Tämä on kuin liikkuva lato. – Siinä vaiheessa päätin tehdä sen oman maun mukaan. – Puutöitä olen aina inhonnut. Uskon silti rukouksen voimaan. Mutasen työvälineitä ovat niin sähkömiehen saha, poranteräsarja, kirurgin teräsarja, kul maviivain, katkoteräveitsi kuin pinsetit. – Pääasiallisin innoke minulla on halu nähdä uudesta polvesta syntyvän alan taitajia. Olen hieman epäi lijä. Jyväskyläläisen kaarnaseppä Raimo Mutasen kaarnahattu syntyi neljästäsadasta palasta Suomen täyttäessä sata vuotta. Halusin kokeilla, millaista kaar nan käsittely on, mitä kaikkea siitä voi tehdä ja millä tavalla. Ikkunoita varten Mutanen otti talteen muovipakkauksia. Raimo Mutanen, 76 Kaarnaseppä Toivon terveyttä, sekä rauhaa maailmaan ja kansojen veljeyteen. ~ 19 Kotimaa | 8.9.2023 18 ~ Kotimaa | 8.9.2023. Yhtäkkiä poika sanoi minul le, etteivät kilpikonnat mahdu arkin ovesta. Sa noin hänelle sen voivan näyttää siltä, mutta kil pikonna saa vedettyä jalat sisään kilpensä alle, kuusinkertainen kaarnalaivojen rakentamisen suomenmestari Raimo Mutanen kertoo. Lapsuudesta Mutasella on mielessä pihkan tuoksu vaatteissa ja kaarnapalojen heittely puroon. Silti lasten in nostus, ihmettely ja ilo yksityiskohdista sykäh dyttävät Mutasta kaikkein eniten. Raamatun mukaan Nooan arkissa oli vain yksi ikkuna. Jäätyään eläkkeelle kiinteistöhoitajan teh tävistä vuonna 2013, Mutanen mietti, mitä haluai si tehdä seuraavaksi. Aloittaessaan Nooan arkin veistämisen 2014 Mutanen tutustui ensin sen mittoihin ensim mäisestä Mooseksen kirjasta. Osa lastenlap sistakin on innostunut kaarnaveistämisestä. K aarnaseppä Raimo Mutanen näyttelyssä taiteilija itse kiin nitti vastikään huomiota erää seen pikkupoikaan. Vii den sentin mittaiset kaarnapalaset hän kiin nittää toisiinsa kuumaliimalla
Heillä asui neljä ja puoli vuotta turvapaikanhakijanuori, muu tamia on majoittunut heillä lyhyemmän aikaa. Niskala kertoo Safarikuoron olevan poikkeuksel linen sekä kuorona, että lähetystoimin nan muotona. Melkein koko tuotantonsa Mu tanen on tehnyt yhden silmän näön turvin. Suomilaivaa ” Raamattu jättää paljon uskolle tilaa, ei siellä kaikkea kirjoitettuna ole. Safarikuoro on teh nyt pioneerityötä maailmanmu siikin esittämisessä, sillä 1900lu vun puolella sen kuulemiseen ei varsinkaan maalaisseurakunnis sa tarjoutunut usein tilaisuutta. – Kuoroleirit muuttuivat äkkiä perheleireiksi, sillä puolisot ja lap set kulkivat usein matkassa muka na ja järjestivät omaa rinnakkais ohjelmaansa. Jälkikasvun kuvat eivät mahdu samalle seinälle. – Väkeä on saatu riveihin lisää ja kiinnostus konsertteja ja kuo romme tarjoamaa työpajatoimin taa kohtaan on koronan jälkeen taas kasvanut. Vanhoillislestadiolaiseen liikkeeseen ja sen yhteisöllisyyteen Mutanen on kasvanut lapses ta asti. Myös ukrainalaiset ovat saaneet osansa avusta. – Saimme eräältä lähetiltä ka san jopa mongolialaisia lauluja. Ajatus perheestä on laajentunut, käsitys ih misten erilaisuudesta syventynyt iän ja koke muksen myötä. – Ohjelmistomme on hallittu sillisalaatti. – Uskon armolliseen Jumalaan ja Jeesuksen sovintotyöhön. Konsert tejakin on kertynyt noin 500. Kaikki uteliaat ovat tervetulleita oppimaan. Safarikuoron konsertti on loistava väline kertoa lähetys työstä seurakunnassa sanoin ja sävelin. Viime maaliskuus sa toisen silmän harmaakaihi leikattiin ja näkö palautui. Kaarnaveis täminen ei ole kiireisen hommaa. K un Martti Kauppinen ja Matti Heroja vuonna 1967 järjes tivät lähetys ja kon serttikiertuetta ItäSuomen ja Kainuun kautta KeskiPohjan maalle, ei heillä välttämättä ollut aavistusta siitä, kuinka pitkäikäi sen ilmiön he panivat alulle. Malkamäki on yhtä mieltä Nis kalan kanssa siitä, että Safarikuo rolla on oma olennainen paikkan sa lähetystyön kentällä. Hän myös koeuittaa veneensä. Syntyi Safarikuoro – yhä edelleen kuu kausittain esiintyvä sekakuoro, jonka johtajana tällä hetkellä toi mii Kallion kirkon kanttori Tommi Niskala. Hänellä on vaimonsa Leenan kanssa yksitoista lasta, 37 lastenlas ta ja jo lastenlastenlapsiakin. Seuraavana suunnitelmissa on veistosten myynti, koska kotona ei ole tilaa enää kaikkien säilyttämiseen. Jos joku väittää, ettei en keleitä ole olemassa, minä sanon niitä olevan. Nuorimmainen tytär oli vaih tooppilaana Italiassa, jonka jälkeen perhe oli mukana vaihtooppilastoiminnassa. Sitoutuneisuus ja yhteinen sävel on tehnyt matkasta mahdollisen. Elämäänsä Mutanen luonnehtii rikkaaksi iloineen ja murheineen. Sen johtajana toimii tällä hetkellä Kallion seurakunnan kanttori Tommi Niskala. – Esimerkiksi soutajilla on monenlaisia kenkiä saappais ta lapikkaisiin ja mataliin ken kiin. NIILO RANTALA Safarikuoro konsertoi seuraavaksi Hämeenlinnassa 16.9. – Keskivartalon saa tehdä yhdestä palasta. – Musiikin avulla voi välittää monenlaisia terveisiä kentältä ja eri kulttuureista. – Kuoroihin sitoudutaan Suo messa kauttaaltaan aika hienos ti, mutta on tämä silti aivan poik keuksellista. – En ole koskaan hyväksynyt sanaparia ei kuulu mulle. Toiseen tulee suhtautua anteeksiantamuksella ja ymmärryk sellä, meissä kaikissa on omat heikkoutemme. Kaarnaa ei voi myöskään taivuttaa, sen ja mo nen muun asian hän on oppinut itse erehtymäl lä ja yrittämällä. Niskalan mukaan kuo ron 25henkinen kokoonpano on osoittanut kuorolleen erityistä uskollisuutta. Yhteisiä avioliittovuosiakin Mutasilla on takana yli viisikymmentä, kutakuinkin sama määrä on tullut käytyä suviseuroissa. Kuka on se muu. Hän kirjoittaa käsin omaelämäkertaa. Siksi oh jelmisto vaihtelee perinteisemmäs tä klassisesta läheteiltä saatuihin lauluihin eri mantereilta. ja Nokialla 17.9. Kaarnaveistämisen lisäksi Mu tanen on harrastanut niin frisbeegolfia, auton rakennusta kuin taidemaalausta. Edellä mainittujen asioiden li säksi Safarikuoro vie paikallis seurakuntiin myös uudenlaista musisoimisen kulttuuria. – Olemme järjestäneet Tom min johdolla erilaisia lyhyi tä workshoppeja ja esitelleet kuoro laulusta kiinnostuneille meidän tapojamme harjoitella. Kuudella vuosikymmenel lä ylääänistä vastannut Malka mäki näkee Safarikuoron tule vaisuuden valoisana. Niskala toteaa, että kuoron eh doton peruskivi on vahva sitoutu neisuus. Raimo Mutanen nimesi uusimman kaarnatyönsä Tuulettareksi. Jaloille ja käsille pitää löytää oikeat asennot ja upottaa ne vartaloon. | Kuva: Olli-Pekka Ahtiainen ” Kuoroihin sitou dutaan Suomessa kauttaaltaan aika hienosti, mutta on tämä silti aivan poikkeuksellista. Tuttujen ja tuntemattomienkin auttaminen on Mutaselle luontainen, kotoa opittu tapa. Siistin käsialan lisäksi yli viivattuja kohtia on vain hyvin vähän. – Aikamoiset tuntimäärät tä hän on tullut sidottua. Safarikuoron ohjelmistoon on alusta asti kuulunut lähetysmai den lauluterveisiä. Joskus nenä on veistet tävä erikseen. Laskujeni mukaan olen Safarikuoron vuoksi viettänyt 5 000 kilometriä auton ratissa vuosittain neljänkymme nenneljän vuoden ajan. Lisäksi kon serttiemme tuotot ohjataan aina seura kunnan omaan lähetyskoh teeseen. Jokaisen yksityiskohdan tulee olla Mutasen mielestä omissa töissä sellaisia kuin ne oikeas tikin olisivat. Vuoden 2015 pakolaiskriisin jälkeen Mutaset ovat aut taneet turvapaikanhakijoita. Osa perheen lap sista on lähtenyt pois liikkeestä, mutta se ei ole muuttanut vanhempien suhtautumista heihin. Lä hetysseuran nuorisotyöntekijöille ja näiden perheille tarkoitettu ke säinen kotimaan kiertue sai musii killisia kierroksia monien kantto reiden ja musiikinopettajien lyöt täydyttyä joukon jatkoksi. Kaarnaseppä Raimo Mutanen -näyttely jatkuu Suomen käsityön museon Aulagalleriassa Jyväskylässä 17. Tommi Niskalan kymmenen vuotisen johtajataipaleen aikana konserteissa on kuultu maistiaisia muun muassa Latinalaisesta Ame rikasta, Israelista, Afrikasta ja eri puolilta Aasiaa. Se on helpottanut ja nopeuttanut työs kentelyä huomattavasti. Pienempiä osia ei pysty sormien välissä käsittelemään. – On meillä ollut omat kriisimme, mutta ei saa jäädä tuleen makaamaan. – Olen ollut viidessä kolarissa, joissa olisin voinut kuolla helposti. – Kun nykyään puhutaan paljon kansainvälisyydestä ja globaaleista näkö kulmista, niin Safa rikuoron ajankohtaisuus on vain kasvanut. Ne ovat meidän tärkeimmät asiamme. Mutanen veisti kaikkein pisimpään, 284 tuntia. Niskala kertoo Safarikuoron olevan musiikillisesti vahva jouk ko, jonka monipuolisuus on poik keuksellista edelleen. Jos varjelusta ei ole, silloin riittäisi jo yksi on nettomuus hengen lähtemiseen. kulttuuri Safarikuoro tuo lauluterveisiä maailmalta musiikki | Viisikymmentäkuusi vuotta sitten perustettu Safarikuoro esiintyy ahkerasti edelleen. – Kuoromme äänimateriaali on niin vahvaa, että se taipuu jopa ka marikuoroohjel mistoon. – En hyväksy rasismia millään tavalla. Siksi koronaajan eristyksissä eläminen tuntuikin vaikealta. Mutanen kuvailee vakaumustaan lapsenuskok si: siitä ei tarvitse tehdä numeroa. syyskuuta asti. Kuoron tällä hetkellä pitkäai kaisin laulaja on tenori Juhani Malka mäki, joka on kuulunut ri veihin vuodesta 1979. ~ 21 Kotimaa | 8.9.2023 20 ~ Kotimaa | 8.9.2023. Kaikki ovat jollain tavalla erilaisia. Vuonna 1967 perustettu Safarikuoro keikkailee edelleen kuukausittain. Malkamäki kertoo kuoron harjoitusviikonloppujen olleen 1980luvulla omanlaisiaan idyl lejä. Naa puritkin ovat tottuneet kääntymään perheen puoleen tarvitessaan apua. Niskala pitää velvollisuutenaan säilyttää niitä ohjelmistossa. Ihmiset ja eläimet hän muovaa ilmeikkäiksi
Seurakuntapastori Helena Lorentz, Anjalankoski Ti 12.9. Pastori Mikko Ohra-aho, Vapaakirkko, Mikkeli Ke 13.9. La 9.9. Diakoni Katariina Ottosson, Turku Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Vikströmille se on ajatus, jonka hän on pitänyt mielessään nii nä hetkinä, kun usko on ollut koetuksella tai Jumala vaikuttanut pois saolevalta. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia Ke 13.9. Siinäpä hyvä ohje. Mikä eteen. Irakista Saddam Husseinin valtaannousua paenneeseen per heeseen syntynyt Sara Al Husaini tuli Suomeen jo vauvana ja vietti täällä valtaosan elämästään, kun nes joutui pakkoavioliiton uhrik si toisessa kotimaassaan Irakissa. Hän julkaisee somessa lähes pelkästään humoristisia päivityksiä ja välttyy samalla someraivolta. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 10.9. Kun näin vuosia sitten valko kankaalta François Ozonin elo kuvan Vieras talossa (2012), hämmennyin. Like 2023. Ma deleinesta tulee sorretun ja äänioi keudettoman naisväestön esikuva – kunniastaan ja oikeuksistaan tais televa sankari. Kuka nyt haluai si syödä jotain sellaista, jota joku toinen on jo maistanut, tai olisi niin tyhmä, ettei suojaisi omai suuttaan. Nadia Tereszkiewicz (vas.) ja Rebecca Marder (oik.) näyttelevät ranskalaiselokuvan päärooleja. kulttuuri Rikos kannattaa ja raha tuo onnen elokuva | 2000-luvun juhlituimpiin ranskalaisohjaajiin lukeutuvan François Ozonin uutuuselokuva kuljettaa katsojan 1930-luvun Ranskaan, mutta nykyaikaisten keskustelujen ytimeen. Musiikkihartaus Horisontti su 10.9. Töitä ei löydy, sulha nen on pelkkä haaveileva tyhjän lupailija ja vuokraisäntä ahdistelee vuokrarästien vuoksi. – Joskus kun on negatiivinen olotila, alan hymyillä. Rikos on minun voi näppäryydellään ärsyt tääkin, mutta sanottavaa sillä riit tää. Kirkkokuoro laulaa Marina Hämäläisen johdolla. Olen luonut urani tekemällä huumoria, 60-vuotta täyttävä Simo Frangén sanoo Avun haastattelussa 31.8. Ozon ei kuitenkaan sorru lat teuksiin vaan tunteiden tyranniaa perataan ironisella terällä. La 9.9. Älypuhelin ilman suojakuorta. Toimeliaat nuoret naiset oivaltavat, että huomio on taattu, jos lavastaa itsensä murhaajaksi! Kun Madelei nea lähennellyt sikaileva elokuva tuottaja löytyy murhattuna, päättää Madeleine ottaa syyt niskoilleen. Hulvattomaksi saippuaooppe raksi äityvän oikeudenkäynnin jälkeen vain taivas on rajana. Pai nostaakseen Saaran takaisin koko perhe mutta myös ystävät hylkäävät hänet – tämän hengel lisen väkivallan muodon saattaa tunnistaa joissain muissakin ah taissa uskonnollisissa yhteisöissä kasvanut. Patriarkaalinen 100-vuotisliturgia. Jopa hä nen tukijansa objektivisoivat hän tä, mutta se tuntuu olevan pinnalle nousseen naisen suosion hinta. Seurakuntapastori Matti Hernesaho, Turku Pe 15.9. Vaikuttaa siltä, ettei suomalai nen yhteiskunta ole kyennyt riittä vällä tavalla huolehtimaan hyvin konservatiivisissa islaminuskoi sissa perheissä kasvavien tyttöjen oikeuksista. Vieraina gerontologian ja kansanterveyden professori, Taina Rantanen Jyväskylän yliopistosta ja kehityspolitiikan asiantuntija Eppu Mikkonen Suomalaiset kehitysjärjestöt Fingosta. Everstiluutnantti Esa Nenonen, Pelastusarmeija, Helsinki Ma 11.9. Niissä päähenkilöt kertovat tiestään virkaan sekä piispuutensa tärkeistä hetkistä. Palveluksen toimittaa patriarkka Bartolomeus. Rovasti Minna Tuominen, Porvoo To 14.9. Miten on mahdollis ta, että joku niin suomalainen voi joutua kokemaan jotain tällaista. | viikon kirja | Suomalais–irakilaisen pakkoavioliiton tarina Sara Al Husaini: Huono tyttö. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Uspenskin katedraalista Helsingistä. 295 sivua. Niistä yksi ku vaa pakkoavioliittoa Irakissa, toi nen lapsuutta Kuo piossa ja kolmas aikaa ennen kohta lokasta Irakin mat kaa, kun aikuinen Saara yrittää luo pua islamista. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020) Ti 12.9. Voiko murhaa jasta tulla suosittu superjulkkis. Sarja onkin kiinnostava kurkistus kirkon ja Suomen lähihistoriaan. Perustan koko elämänasenteeni siihen, että lähestyn kaikkia asioita ilon kautta. Silloin keho luulee, että minulla onkin hauskaa ja tempautuu mukaan positiiviseen fiilikseen, Frangén sanoo. Kirjailija, aktivisti ja entinen muslimi Sara Al Husaini kertoo kielikuvista esikoisteoksessaan Huono tyttö, joka perustuu hä nen omaan tari naansa. Esimerkiksi yhtymäkohdat Harvey Weinsteinin ja elokuvamogulin välillä ovat ilmeisiä ja kuvaus yleisen mieli piteen tunnevetoisuudesta järjen kustannuksella on osuva. Rovasti Tuula Sääksi, Helsinki To 14.9. Olisi ko Madeleine saavuttanut yleisön sympatiat, jos olisi ollut vanhempi. Elokuva ei yrittä nyt olla itseään suurempi, mut ta se ei myöskään jämähtänyt ke peästi rullaavak si perusdraamaksi. Fem Biskopar). On todella arvokasta, että Al Husaini kertoo tarinansa suomek si ja avaa samalla suomalaisille lu kijoille ikkunan sellaiseen varjoyh teiskuntaan, jonka olemassaolos ta moni ei ole tiennyt tai halunnut sitä ajatella. Frangén toteaa olevansa positiivinen ajattelija noin ylipäätäänkin, mikä ei tietenkään kaikille ole luontaista. Vähitellen tarina muodostuu kokonaiseksi eri aikatasoissa ker rotuista palasista. Ku ten jo Simone de Beauvoir kirjoit ti: ”Alistuessaan objektiksi hänestä [naisesta] tulee palvonnan kohde.” Historiaan siirrettynä monia ny kypäivänäkin raastavia ilmiöitä voi käsitellä huolettomasti screw ball komedian keinoin. Romaanin päähenkilön nimi Saara vastaa Sara Al Husainin oman nimen äänneasua, ja haastatteluissa Al Husaini onkin kertonut, että hän on muuttanut tari nasta vain nimiä ja tapahtumapaikkoja. | Kuva: Cinema Mondo Emerituspiispa Björn Vikström kertoo omassa jaksossaan muun muassa siitä, minkälaista oli kasvaa piispan lapsena. Kirjassa tarina alkaa Irakis ta hotellihuoneesta, johon vasta vihitty pari, Saara ja hänen serk kunsa Rasheed, saatellaan iloisin huudoin. NIILO RANTALA Rikos on minun. Ruoka, jota joku on jo maistanut. Piispa Mari leppänen johtaa messun ja saarnaa, avustava liturgi Minna Järvinen. Hämmästyttävä on myös kirjan absurdi loppunäytös Suomessa onnistuneen pakomat kan jälkeen. O n tapahtunut murha ja kuten jo komisario Palmukin tietää, on se rikoksista raskain eikä ”sitä voi koskaan sovittaa”. Ohjaus François Ozon. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. alkaen ja Yle Femillä maanantaisin klo 18.30. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski Pe 15.9. | Kuva: Matti Palmu / Yle 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Sarjassa esitellään neljä Porvoon hiippakunnan entistä sekä nykyinen piispa. Likainen tikkari ilman käärepape ria. Se kuvaa byrokraat tista muuria, johon Saara törmää yrittäessään purkaa pakkoavioliit toaan. TUIJA PYHÄRANTA Piispa Yle Areenassa 11.9. Tämän iloisen pienen jutun on kirjoittanut Pauli Reinikainen ja kuvannut Marjaana Malkamäki. Tällaisilla kielikuvilla muslimi tytöille opetetaan siveyden ja hui vin merkitystä joissain yhteisöissä myös Suomessa. Rikos on minun seuraa aloitte levan näyttelijätär Madeleinen ( Nadia Tereszkiewicz) ja tämän asian ajajakämppis Paulinen ( Rebecca Marder) taivalta tuntemat tomuudesta tähtitaivaalle. Luvassa on myös avointa puhetta hengellisyydestä. Kumpi ihailijoita todella puhutte lee, rohkeus vai kauneus. Viisi piispaa avoimina | tv-vinkki | Uskon vastakohta ei ole tieto vaan epätoivo. TV1 klo 10 Piispanmessu 200-vuotiaassa Lavian kirkossa. Kuvauksen ja dra maturgian innova tiivisuus, hahmo jen monikerroksel lisuus, alleviivaa mattoman terävä yhteiskunnallisuus ja tiheä jänni te todisti, että kyseessä on taiteen lajinsa suvereenisti hallitsevan vi sionäärin työ. Voiko rikos itsessään olla avain sovitukseen. TUIJA PYHÄRANTA ” Loppunäytös kuvaa byrokraattista muuria, johon Saara törmää yrittäessään purkaa pakkoavioliit toaan. Kesto 1t 42min. On hätkähdyttävää lukea, kuin ka Saara miettii vankina Irakissa Soukan Suvisaaristoa ja Itkonnie men polkuja. FREIJA ÖZCAN | painettua sanaa | ” Hulvattomaksi saippuaoopperaksi äityvän oikeuden käynnin jälkeen vain taivas on rajana. Kroo | radio ja tv | nisesta rahapulasta kärsivän kak sikon tulevaisuus ei aluksi näytä lupaavalta. Arkkipiispan erityisavustaja Meri-Anna Paloniemi, Espoo Ma 11.9. Kullekin on omistettu yksi parinkymmenen minuutin mittainen jakso. Hätääntynyt Saara ane lee äidiltään apua, mutta äiti jättää tyttärensä raiskattavaksi. Alivaltiosihteeri-ohjelmista tutun Frangénin mukaan nykymaailmassa on niin kummalliset ajat, että huumoria tarvitaan huomattavasti enemmän. Tämän viisaan ajatuksen lausuu arkkipiispa emeritus John Vikström, joka aloittaa Porvoon hiip pakunnan piispoista kertovan dokumenttisarjan Piispat (ruots. klo 15 Ohjelmassa puhutaan vanhuudesta ja mitä se nykypäivänä merkitsee, ihminenhän on vihdoin saavuttanut pitkäikäisyyden, miten se tulee muuttamaan maailmaa. Vai voiko. Samankaltaisesta pakan koos sa pysymisestä saa yleisö nauttia jälleen, kun Ozonin 1930luvun Parii siin sijoittuva Rikos on minun on ilmes tynyt elokuvateat tereihin myös Suo messa
Ja kuinka esimerkiksi uusien pappien kaitsenta on järjestetty. Pietarin-vihkimyksen varsinainen syy on, että naispappeuteen torjuvas ti suhtautuvat miesteologit eivät saa Suomen kirkossa pappisvih kimystä joukossa, jossa ei olisi naisia. Niiden taustana ollut aineisto on kerätty kahdessa verkkokyselyssä, joista ensimmäisessä kartoitettiin 996:n eiteistisen (jotka eivät usko Jumalaan) henkilön katsomuksia kymmenestä eri maasta. Osa esimerkiksi näkee luonnon ”säätelevän” ihmisten määrää maapallolla. | kolumni | I nkerin kirkon piispa Ivan Laptev vihki sunnuntaina 3.9. Tut kijat ja muut tiedeorientoituneet ihmiset ovat ihmisiä kuten muut kin, ja myös he ovat taipuvaisia nä kemään tarkoituksellisuutta luon nossa. Minkälaisia yliluon nollisina – uskonnollisina tai mui na – pidettäviä uskomuksia heillä esiintyy. Tähän liittyen tiedettä arvos tavat ihmiset saattavat Haimilan mukaan uskoa esimerkiksi evo luution toimivan tarkoituksen mukaisesti, tai että vaikeilla elä mäntapahtumilla on jokin muu kuin ihmisen itsensä määrittämä tarkoitus. Suomessa asia herättänee keskustelua ja ole tettavasti se jakaa myös Inkerin kirkkoa. Toisessa kyselyssä vastaajina oli 387 eiteis tistä ja teististä suomalaista hen kilöä. Sen sivuilla kerro taan kahdeksan Kansanlähetyk sen lähetystyöhön päätyneen ih misen haastatteluihin perustuvaa tarinaa siitä, miten elämänpolku mutkitellen vei mission palveluk seen ja mitä työ on ollut. Suomi on Haimilan mukaan hie man erityinen ”tapaus”. Ekumeenisesti tällainen ”Pietarin tie” on kuitenkin ongelmal linen. Siihen ei ulkopuolisilla ole mitään sanomista. Sekulaarit yli luonnolliset ja usko tieteeseen ei vät kuitenkaan liittyneet toisiinsa, tai yhteys oli heikko. Mikkeliin Inkerin kirkko ei lähettänyt edustustaan. Lähettävää seu raa Kansanlähetystä näissä muis toissa sekä kiitetään että vähän kritisoidaankin. | Kuva: Pixabay | kirja | Monta tarinaa missiosta Danielle Miettinen: Kutsumus. Oliko tämä jonkinlainen viesti. Voiko se antaa niitä järjestöille, jotka mielellään korostavat olevansa Suomen kirkon lähetysjärjestöjä. Se, missä määrin tiedettä arvos tavilla ihmisillä on yliluonnolli sia uskomuksia, tuntuu Haimilan mukaan riippuvan kulttuurista. Suomen kirkon pappeja he eivät ole. U skovatko tieteellisesti orientoituneet ihmi set yliluonnolliseen. | Kuva: Roosa Haimilan kotialbumi ” Valtaosa suomalai sista uskonnollisista kertoo luottavansa todennäköisemmin tieteeseen kuin oman uskontonsa opetuk siin. Se tarkastettiin syyskuun alussa Helsingin yliopistossa. – Kognitiivisen uskontotieteen perusteella tiedetään tällaisten us komusten olevan ihmisille luontai sia. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. – Esimerkiksi omassa tutki muksessani uskonnolliset usko mukset merkitsivät vähäisempää uskoa tieteeseen, aiempien tutki musten mukaisesti. Kirjassa on myös muutamia liitetekstejä ja Kansanlähetyksen työn tilastoja. Pappisvihkimyksien luulisi olevan varsin julkisia. Varsin laajasti kirjan kertomuk set esittelevät myös sitä, miten lä hetystyöhön lähtemistä edeltä neet elämänvaiheet mutkineen ja etsintöineen saattoivat viedä ih mistä sinne ja tänne – mutta lo pulta mission palvelukseen. Suomen kirkon piispakunnassa tietoa vihkimyksestä ilmeisesti oli. Pietarin pappisvihkimys hoidettiin sammutetuin lyhdyin. Tämän vuoksi niihin uskotaan myös sekulaareissa maissa ja nii tä on myös uskonnottomilla. Kuitenkin moni ihminen us koo tällöinkin esimerkiksi jonkin laiseen tarkoitukseen luonnonil miöissä ja elämäntapahtumissa. Mutta jotakin voi olla särkymässä. Mutta Pietarinvihkimys herättää myös kysymyksiä. – Suomi onkin melko erityi nen konfliktikäsityksen yleisyy den vuoksi, mutta myös siksi, että täällä tiedettä arvostetaan niin pal jon riippumatta ihmisten taustas ta, Roosa Haimila sanoo. Tällai set yliluonnolliset tai niitä muistut tavat uskomukset ovat kuitenkin vä hemmän merkittä viä tiedeorientoitu neille ihmisille kuin eiyliluonnolliset uskomukset. Myös järjestön 1970luvun alun jakaantumis ten kuohut vilahtavat kirjassa. – Tällaisia ovat esimerkiksi kä sitykset jonkinlaisesta maailmas sa tasapainoa ylläpitävästä tar koituksellisesta mekanismista tai voimasta. Jos pappien todellinen viranhoito pappeina kuitenkin tosiasial lisesti tapahtuisi Suomessa, voi asia olla erikoinen. Valtaosa suomalaisista uskon nollisista myös kertoo Haimilan mukaan luottavansa todennäköi semmin tieteeseen kuin oman us kontonsa opetuksiin, jos näiden välillä olisi konfliktia. Vihkimysjumalan palveluksen seuraajalle jäi kuitenkin epäselväksi, mihin tehtäviin Inkerin kirkossa uudet papit ovat saaneet vokaation. teologia Usko tieteeseen – ja yliluonnolliseen kognitiivinen uskontotiede | Uuden väitöskirjan mukaan tieteen ja uskon suhde näyttää riippuvan kulttuurista – Suomessa käsitys niiden ristiriidasta näyttäisi olevan erityisen vallitseva. Inkerin kirk ko ei voi antaa vokaatioita Suomen kirkkoon. – Lisäksi osa esimerkiksi tut kijoista Suomessakin uskoo Ju malaan. He menivät ylitse kaikkien rajojen. Uusi Tie 2023. syyskuuta tarkastetussa kognitiivisen uskontotieteen väi töskirjassaan Beyond Scienfitic Worldviews: Belief in Science and ”Supernatural” in Science-Oriented Individuals (Tieteellisen maail mankuvan tuolle puolen: Tieteel lisesti orientoituneiden henkilöi den usko tieteeseen ja ”yliluonnol liseen”) Väitöskirja koostuu neljästä tutkimusartikkelista ja tuloksia kokoavasta analyyttisestä osasta. Kirkkopoliittiset jännitteet ovat vahvat. Kun Kristuksen kirkko saa uusia pappeja, Suomessa tai Venä jällä tai missä tahansa, on se tietenkin iloinen asia. Inkerin kirkolla on ollut Suomessa paljon ystäviä ja esirukoili joita, ja toivottavasti niin on jatkossakin. Pietarin Pyhän Marian kirkossa papeiksi viisi suomalais ten kirkollisten järjestöjen palveluksessa olevaa suomalais ta miestä. Viidesläisen herätyksen ja mis sion omaperäisyyksiäkin lukija voi aistia. Sekulaareilla yliluonnollisilla uskomuksilla Haimila tarkoittaa tutkimuksessaan käsityksiä, jotka muistuttavat rakenteeltaan ”perin teisiä” yliluonnollisia uskomuksia, mutta joita ei kulttuurissamme välttämättä nähdä uskonnollisina tai muuten yliluonnollisina. Piispa Kuukaupin saarnassakin tilaisuudessa oli ajoittain – hieman verhotusti – Suo men kirkon epäsuoraa ripittämistä. Näitä kysymyksiä on selvittänyt Roosa Haimila Helsingin yliopis tossa 2. – Esimerkiksi kulttuurissa, jois sa valtaosa ihmisistä uskoo Juma laan, jumalausko on tavallises ti yleisempää myös tutkijoiden parissa. Inke rin kirkko tai vihittyjen järjestöt eivät siitä julkisesti tiedottaneet. Usein karun realistiseen, mutta samalla hieman hagiografiseenkin tyyliin kirjoittaja tuo esille, miten lähe tyskutsun kuulemisessa, samoin kuin aikanaan itse lähetystyön te kemisessä tuntuvat kirjassa myös toistuvan pienet ja suuret ihmeet – sekä myös joidenkin asian jättä minen Herran haltuun, omien kei nojen loppuessa. Kahdeksan tarinaa neljältä mantereelta. Tilastojen pe rusteella uskonnolliset suomalai set kokevat tieteen ja uskonnon vä lillä olevan tai olleen erimielisyyttä huomattavasti todennäköisemmin kuin vaikkapa tanskalaiset – ja myös hieman todennäköisemmin kuin esimerkiksi yhdysvaltalaiset. Pappisvihkimys Pietarissa tapahtui erikoisesti samalla hetkellä, kun Inkerin kirkkoon Suomessa yhteyksiä pitävä Mikkelin hiip pakunta sai uuden piispan, Mari Parkkisen. On kuitenkin muistettava, että In kerin kirkko voi omien sääntöjensä mukaan vihkiä palvelukseensa pa piksi kenet tahansa sopivaksi arvioi mansa. Roosa Haimilan kognitiivisen uskontotieteen väitöskirja tarjastelee tieteen ja uskon suhdetta. Kirkot ovat läheisiä sisar kirkkoja. Mikä tällaisten ihmisten ajattelussa on uskon ja tiedeorien taation välinen suhde. Suomenkielisessä vihkimisjumalanpalveluksessa vihkijää avusti vat emerituspiispa Aarre Kuukauppi ja kaksi suomalaista pappia. Mutta meniköhän kaikki nyt silti kirkkojen yhteistyöasiakirjan hengen mukaisesti. Tutkimattomia ovat Herran tiet, edelleenkin. Evankeliumin julistajia ja sakramenttien jakajia tarvitaan aina ja kaikkialla. – Kiinnostavaa kyllä, käsitys uskonnon ja tieteen ristiriidasta vaikuttaa olevan erityisen vallitse va Suomessa verrattuna moneen muuhun maahan. 267 sivua. Nämä pienet tarinat ovat mie lenkiintoinen osa suomalaista lä hetyshistoriaa. ” Piispa Kuukaupin saarnassakin oli ajoittain – hieman verhotusti – Suomen kirkon ripittämistä. Toisaalta Suo men kaltaisissa maallistuneemmis sa kulttuureissa ih misillä on Haimilan mukaan vähemmän uskonnollisia usko muksia. Mutta Inkerin kirkossa asia järjestyy. JUSSI RYTKÖNEN ” Lähetystyöhön lähteminen on ollut paitsi Jeesuksen an taman lähetyskäskyn vakavasti ottamista, myös uhraus. Kaikkien näiden missiologis ten elämäkertojen erilaiset viestit vahvistavat oletusta siitä, että lä hetystyöhön lähteminen on kaut ta aikojen ollut paitsi Jeesuksen antaman lähetyskäskyn vakavasti ottamista, myös uhraus. Uudet papit ovat Inkerin kirkon pappeja. Muiste loissa toistuvat työn ilojen, sanan leviämisen ja kirkon kasvun siu nauksen ohessa monet lähetystyön ja ulkomailla elämisen erilaiset ar kiset ongelmatilanteet, virheet ja kriisit, taloushuolet, omat ja las ten sairastelut, työ alueen poliittiset ja uskonnolliset vaa rat, kulttuurien ra jojen ylittämisen haasteet sekä oman uskon ja kutsumuk sen epäilykset ja ky symykset. Tällaiset käsitykset eroavat Hai milan mukaan perinteisistä yli luonnollisista uskomuksista siinä, etteivät ne välttämättä mitenkään liity tiedearvostukseen. Papiksi Pyhän Pietarin kaupungissa JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kolumnisti ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Näin voinee ajatella luettuaan toimittaja ja kirjailija Danielle Miettisen uutuusteok sen Kutsumus. JUSSI RYTKÖNEN Lue Roosa Haimilan haastattelun laaja versio kotimaa.fi-sivustolta. Omaa missiotarinaansa avaavat kirjassa ItäEuroo pan maihin Raa mattuja ja hengel listä kirjallisuut ta suurella riskillä kuljettanut Esko Mäki-Soini, Japa nissa lähetystyön tekijänä pitkän uran tehnyt Lea Pihkala, Siperi assa Inkerin kirkon lääninrovas tina palvelut Juha Saari, Etio piassa vallankumouksen varjossa työskennellyt Anneli Jokimies, Iraniin suunnattua satelliittioh jelmaa Kyproksella tehnyt Sakari Heinonen, KaakkoisAasiassa raamatunkääntäjinä työskennel leet Kari ja Susanne Valkama, EtuAasiassa ja Bulgariassa uuden itsenäisen kirkonkin synnyn näh nyt Toni Lindholm sekä Israelis sa juutalaistyötä tehnyt Anja Kolehmainen
Ahlaisissa sijaitsee Porin vanhin, vuonna 1796 valmistunut kaksilaivainenpuukirkko. Ja mies käve lee. Erillisen kellotapulin on suunnitellut Carl Ludvig Engel. Legendan loisto ympäröi an keankatkeraa arkea. Kotikylän kirkko on minulle tuttu jo lapsuudesta saakka. pyhä T ässä astutaan legen dan maailmaan. SEIJA VÄRE Ahlaisten kirkko . Papin vihkiessä toista paria, sulha nen ei löytänyt mistään sormus ta, mutta hätätilanteessa alttaril la apu löytyi hänen kihlasormuk sestaan. Niiden alla on koditto mille katto, suoja paahteelta ja sateelta. Ahlaisten kun ta liitettiin Porin kaupunkiin vuon na 1972. Kommelluksiakin kirkossa voi joskus sattua. 65:2– 6, 9, Ps. Tämän ansiosta aloin jo 1970luvulla vapaaehtoisek si. 24:14–16, 2. Iloa ja puuhaa elä määni tuovat kaksi pientä tyttöä eli lap senlapseni. Hän näkee ja ymmärtää, että tämä mies todella on sairas. On liikuntakyvytön kerjäläinen, joka on kerjännyt 38 vuotta. Halvaantunut sielultaan ja ruumiiltaan. Rampa mies taas on lannistunut ja liikkuma ton. Ja vapauttaisi meissä vielä voimankin siihen. Kuljeskelen mielelläni hau tausmaalla, sillä täällä lepää pal jon rakkaitani; isovanhempani ja myös aviomieheni, joka menehtyi vuonna 2019. Tahdotko tulla terveeksi. Siksi hallituksetkin hoi tavat työttömyyttä patistelemalla työttömiä aktiivisuuteen. Jeesus katsoo ja näkee toisin. Odotimme linja autoa aamupimeässä. Ilmeisesti Jeesus näkee, että vastaus on kyllä. Olin kuuden tai seitse män ikäinen, mutta muistan jopa penkin, missä istuimme. Allasta ympäröivissä pylväiköissä asuu eri tavoin vammautuneita ker jäläisiä. Ehkä heitä pitää tääl lä ihmeen toivo, ehkä almuja antavat ihmiset, ehkä itse pyl väiköt. Allas on liikkeen, touhun ja hälinän paikka. sunnuntai helluntaista | Kuohuva allas ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori ja toimii hengellisen ohjauksen pastorina Turussa. Kai kista aktiviteeteista ni sain vuonna 2017 arvonimen ”Ahlaisten ämmä.” Hieman erilaisesta toiminnas ta kertoo, että kirkossamme saar na on esitetty kahdesti kuvael mana. Kolehti kerätään Kansan Raamattuseuran nuorisoja opiskelijatyölle. Yhtä terveeksi kuin minä, tasavertai | 15. Enkeli laskeutuu kuohuttamaan vettä, ja aina seu raa rynnistys altaaseen. 147:1, Jes. Entä, jos joku sanoisi: Nouse ja kävele. Mikä on se asia, jota kaipaamme yli kaiken, jonka puuttumiselle emme ikinä kuvitelleet voivamme mitään. Kuohuva allas löy tyykin sieltä. Ahlaisten, Pihlavan ja Reposaaren seurakun nat lakkautettiin vuonna 2015 ja uusi, MeriPorin seurakunta syn tyi osaksi Porin seurakuntayhty mää. Sii hen mahtuu paljon kipua, kylmää ja nälkää, turvattomuutta ja väki valtaa. Olen ollut seurakuntaneu voston jäsen sen alusta alkaen. Mikä olisi se raja, ettei pyhyys kärsisi. Siunattavien lapsien mal leina on ollut noormarkkulaisia lapsia. Ensimmäinen muistikuvani on, kun menin mamman kanssa joulu kirkkoon. Isoa kirkkosalia kannattaisi käyttää enemmänkin, mutta syys tä tai toisesta mieleen astuu joskus myös epäilevä Tuomas. Jeesus näki hänet siellä makaamassa vuodematolla ja tiesi, että hän oli jo pitkään ollut sairas. Enkeli kuohuttelee altaan vettä, ja kaikki taudit paranevat. Liturginen väri on vihreä. Moni näkee köyhät ja apua tarvitsevat niin, etteivät he oikeasti halua muutosta – he tahtovat vain elää siivellä. Kor. Nouse ja kävele. Aluksi kynnys astua maallikkona alttari kaiteen sisäpuolelle oli korkeampi kuin kaide. Äitini piti pyhäkoulua ja oli ak tiivinen seurakuntalainen. Silloin yh distymistä kutsuttiin liittymiseksi ”Abrahamin helmaan”. Etenkin aamuisin minua puhut telee kirkon alttaritauluun osuva auringon valo. Olen mukana myös Lampin Mar toissa ja Ahlaisten kesäteatterissa. Mo net seurakunnan papit vierailivat kotonani ja kontakti seurakuntaan on ollut arkipäivää, sitä ei ole tyr kytetty. Ih meitä tapahtuu kuin liukuhihnalta. Uudes taan ja uudestaan. Tekstit: Ps. Aika ajoin näet Herran enkeli laskeutui lammikkoon ja pani veden kuohumaan, ja se, joka ensimmäisenä astui kuohuvaan veteen, tuli terveeksi, sairastipa hän mitä tautia tahansa. Tapahtuu ihme. Se on Salomon KöykkäKöhlströmin rakentama. Kahlitun ja kärsivän ihmisen. 9:6–15, Joh. Riittä vän kehnoissa oloissa velttoilijat kuulemma nousevat sohvalta. Kristuksen voi ma kohtaa ja vapauttaa jotain olennaista miehen omassa si simmässä. Mitä kerjäläinen tahtoo. Kirkko on suurennettu Josef Stenbäckin suunnitelmien mukaan vuonna 1908 ristikirkoksi. Alttarilla on kaksi kynttilää. Siellä oli mies, joka oli sairastanut kolmekymmentäkahdeksan vuotta. | kirkko & minä | Kun Enkeli taivaan kajahti, mamman ryhti suoristui Tellervo Leppiniemi O len asunut koko elämäni Ahlai sissa ja liikkunut synnyinkodistani vain 900 metriä. Jos ei kirkkoon menty, jumalanpalve lukset kuunneltiin radiosta. 5:1–15. ” Aluksi kynnys astua maallikkona alttari kaiteen sisäpuolelle oli korkeampi kuin kaide. Kristus saa loukkuun jääneen ihmisen löytämään vapauden ja voiman. 92:2, Ps. Aina kun yritän sinne, joku toinen ehtii ennen minua.” Jeesus sanoi hänelle: ”Nouse, ota vuoteesi ja kävele.” Mies tuli heti terveeksi, otti vuoteensa ja käveli. Hän näkee toivottomaan tilan teeseen vangiksi jääneen ihmi sen. | Kuvat: Seija Väre 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. . Kuuluvasta äänestäni on ollut hyötyä toimiessani tekstinlukija na noin 50 vuotta. |K uv itu s: G un D am én seksi, itsenäiseksi, vahvaksi. Pääsiäisaamuna alttarilta löytyi tyhjä hauta ja isänpäivän perhejumalanpalveluksessa esi tettiin käsinukkejen avulla per hettä. Eteisessä pelkäsin vaivaisukkoa. Vietimme sisareni kanssa kaksoishäitä vuonna 1982. 136:1–9, 25–26, Ps. Olen hankkinut myös ehtoollisavustajan valtuudet. Tahdotko tulla terveeksi, kysyy Jeesus. Porin Ahlaisten Lampista kotoisin oleva Tellervo Leppiniemi vietti Ahlaisten kirkossa kaksoishäitä vuonna 1982. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kiitollisuus”. Silloin oikein hät kähtää. Oman tahtonsa, oman kykynsä liikkua – kyvyn toimia, muut taa ja muuttua. . – – ensi pyhänä 15. Hän sai pai kan ihan edestä, sillä hän käveli kumarassa. Sinne mahtuu 720 henkeä. Nämä odottivat, että vesi alkaisi liikkua. Ei ulkoa, vaan si sältä. Kun lau lettiin Enkeli taivaan, mamman ryhti suoristui. Minkä asian vaille jäämistä me sitten olemme sietäneet, ehkä jo vuosikymmenet. Ihmeet ei vät autakaan kaikkia. Jeesus kysyi: ”Tahdotko tulla terveeksi?” Sairas vastasi: ”Herra, minulla ei ole ketään, joka auttaisi minut altaaseen, kun vesi kuohahtaa. Sitä reunustaa viisi pylväshallia, ja niissä makasi suuri joukko sairaita: sokeita, rampoja ja halvaantuneita. Johanneksen evankeliumi 5:1–9 – – Jerusalemissa on Lammasportin lähellä allas, jonka hepreankielinen nimi on Betesda. Alttaritaulu, jossa Jeesus siunaa lapsia, on maalattu vuon na 1888
Linkki hakuilmoitukseen ja sähköiseen hakuun arkkihiippakunnan kotisivulla www.arkkihiippakunta.fi/kirkkoon-toihin/. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 040 750 3036 Rakkaamme PAIMION SEURAKUNNASSA ON AVOINNA NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Hakuaika päättyy 15.9.2023 klo 15. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Lappeen seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika päättyy 29.9.2023 klo 15.00 . + 6,9 snt/min. TAMPEREEN EV.LUT. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta Kokous-, kurssija leiritilat Kotimaa-lehdessä 22.9. 24 %. Tervetuloa osaksi monipuolista ja mukavaa seurakuntaamme! Paikkoja avoinna Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Eikö lehti tullut perille perjantaina. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. hakuilmoitus www.liperinseurakunta.fi Lapin pääkaupungissa Rovaniemellä on haettavana KESKIKAUPUNGIN KAPPALAISEN virka. Valinnan suoritti Hakunilan seurakuntaneuvosto. 040 556 5512. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Virkaa haki myös Hakunilan seurakunnan kappalainen Harri Nurminen. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Poropudas sai neuvostossa kahdeksan ääntä ja Nurminen kuusi. Kotimaan digitarjoukset! Digi 3 kk vain 22 €, säästösi 14 € (norm. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Viran hakuohjeet ja tarkemmat tiedot internet-sivuillamme www.paimionseurakunta.fi PAIMION SEURAKUNTA¤ Paimio Sauvo Karuna Salla Poropudas, 47, on valittu Itä-Vantaalla sijaitsevan Hakunilan seurakunnan kirkkoherraksi. TURUN ARKKIHIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Kankaanpään seurakunnan kappalaisen (VI) viran. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Liperin seurakunnassa on avoinna LASTENOHJAAJAN TYÖSUHDE Ks. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Hänet on vihitty papiksi 2002 Hakunilan seurakunnan nuorisoja rippikoulutyöhön. Hän on työskennellyt myös esimeriksi Diakissa, Itä-Suomen yliopistossa ja Seurakuntaopistolla. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Poropudas on koulutukseltaan filosofian tohtori, teologian maisteri ja nuorisotyön ohjaaja. Hakuaika päättyy 15.9.2023 klo 15.00 . Tutustu työpaikkailmoitukseen KirkkoRekryssä ja jätä hakemus ennen 15.9.2023 klo 15. Vuokralle tarjotaan Turun Suikkilassa asuva leskirouva etsii vuokralaista kotiinsa. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. 72 €) KOODI: KESÄD6KK Digi 12 kk vain 87 €, säästösi 57 € (norm. 36 €) KOODI: KESÄD3KK Digi 6 kk vain 44 € , säästösi 28 € (norm. 144 €) KOODI: KESÄD12KK Digilehden tilaajana pääset lukemaan myös aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä ja Kotimaa.fi -sivuston kaikkia uutisia. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen tuomiokirkkoseurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRANHALTIJAN VIRKA Hakuaika päättyy 15.9.2023 klo 12:00 Tarkemmat tiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Paikkoja avoinna jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Hän on työskennellyt Helsingin hiippakunnan hiippakuntasihteerinä tuomiokapitulissa vuodesta 2016. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 | nimitys | Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Eikö lehti tullut perille perjantaina. Varaukset ja aineistot viimeistään 14.9. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. 24 %. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaa Kotimaa digilehti: www.kotimaa.fi/Tilaa Tilaukset ovat määräaikaisia
Se, mitä siitä seurakun tatyöhön saa, on ymmärrys ja lem peys. Se kertoo perheestä äidin alkoholismin var jossa. | Kuva: Jukka Granström 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 8.9.2023 Kotimaa | 8.9.2023. Kuinka pitkä on Rikos on minun -elokuva. Nykyään Godlewskin lapset ovat jo aikuisia. Avauspuheen piti koulun johtajatar Elsbeth Fren. |K uv a: G un D am én | 3 kysymystä | 1. Keskiviikkona avattiin täällä toinen suomalainen tyttökoulu entisestä tyttölyseon huoneistosta. – On ollut pakko miettiä äidin asioi ta, joista olen ollut hänelle katkera ja vihainen. – Onneksi maailma on tässä muuttunut. 199 7–2 001 2. Tulevaisuudessa Godlewski haaveilee pappeudesta. Näytelmä on Godlewskille poikkeuksellisen henkilökohtai nen. AnneMari Godlewskin mukaan teatterityö läisillä on humaani maailman kuva, sillä näyttelijä joutuu eläy tymään erilaisten roolihahmojen tarinoihin. Esityskausien aikana hän saattaa olla teatterilla seitsemänä päivänä viikossa. – Silloin teatteri jäi pariksi vuodeksi tauolle. 1t 42m in Harrastuksena teatteri Anne-Mari Godlewski K un harrastajanäytte lijä Anne-Mari Godlewski valmistautuu illan esitykseen, hän lausuu yleensä pienen rukouksen. Suntio Anne-Mari Godlewski viettää ison osan vapaa-ajastaan Vantaan Näyttämön Navethalia-teatterilla. Osaan olla läsnä ja kohdata vaikeissa tilanteissa olevia ihmisiä. 3. Tilaisuuteen vieraiksi oli kutsuttu opetusministeriön ja kouluhallituksen edustajat, jatko-opiston, Hallituskadun tyttökoulun ja tyttölyseon opettajat. Kuva on oletettavasti jostakin hengellisiltä kesäjuhlilta. Arkistonhoitaja pyy tää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. – Pyydän, että saan kertoa rooli hahmoni tarinaa ja olla elä myksen välineenä. Kirkon työssä teatteriharrastuk sesta on ollut hyötyä. Kun torviseitsikko oli puhaltanut hymnin, veisattiin sen säestyksellä ”Jumala ompi linnamme”. Teatteriin Anne-Mari Godlews ki rakastui jo lapsena Rovaniemen kaupunginteatterissa, jossa hän kulki teatteriteknikkona työsken nelleen isänsä mukana. Seuraavat lap set ovat syntyneet teatterin vils keessä. 1923 Toinen suomalainen tyttökoulu Helsinkiin. – Ajattelin jo silloin, että ha luaisin päästä tekemään näytel mää itse. Lapsia oli läsnä pariin sataan nouseva parvi ja lisäksi suuri joukko vanhempia. Godlewski sanoo esittävänsä näytelmässä tavallaan omaa äi tiään. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistosta löy tyy monta laatikol lista kuvia, joista ei kunnolla käy ilmi keitä ku vassa on ja missä ja milloin se on otettu. Nähdessään sen ensimmäi sen kerran 1990luvulla Godlews ki oli samassa tilanteessa kuin näytelmän tytär: hän yritti epä toivoisesti auttaa alkoholisoitu nutta äitiään. 2. Toimi Kankaanniemi oli kristillisdemokraattien (ent. Viime viikon mysteerikuvaan tuli niukalti vastauksia, mutta kuvasta tunnistettiin kansanedustaja Toimi Kankaanniemi ja piispa Yrjö Sariola vaimonsa Anna-Maija Sariolan kanssa. Yksi heistä hoi taa Vantaan Näyttämön tekniik kaa. 7.9. Arkistonhoitajan sijainen kiittää kaikista vastauksista! ”Nyt henki on, että kun vallan saa, sitä käytetään kaikkeen mahdolliseen, eikä välitetä mitä tapahtuu neljän vuoden jälkeen. Yrjö Sariola toimi Lapuan hiippakunnan piispana vuosina 1974–1995. Myöhem min perhe muutti Helsinkiin tiivii seen taloyhtiöön, jonka asukkaat tekivät yhdessä teatteria. Vantaan Hakunilan seurakun nan pääsuntiona työskentelevä Godlewski viettää ison osan vapaa ajastaan Vantaan Näyttämön Na vethaliateatterilla, joka on raken nettu vanhan koetilan navetan yli sille. Tänä syksynä Godlewski esittää äidin roolia Reko Lundánin 1998 kirjoittamassa näy telmässä Aina joku eksyy. Milloin Jerzy Buzek toimi Puolan pääministerinä. Tunnistaako ku kaan kuvassa mikkiin puhuvaa henkilöä. Mikä on Pelle Miljoonan tuoreimman singlen nimi. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Godlewski haaveili ammatti laisurasta, mutta se jäi, kun hän sai esikoisensa alle parikymppise nä ja jäi yksinhuoltajaksi. Se on ollut iso prosessi. Suomen kaltaisessa pienessä maassa ei ole varaa tällaiseen resurssien tuhlaukseen.” Suomen pitkäaikaisin työministeri Tarja Filatov Demokraatissa 17.8. Suomen Kristillinen Liitto) kansanedustajana vuosina 1987–2011. Tilanne muistuttaa paljon Britannian kaksipuoluejärjestelmää: ensin tehdään ja vallan vaihduttua puretaan. 1. Osin samoista syistä hän myös luopui siitä. TUIJA PYHÄRANTA ” Olen synnyttänytkin aina näytöstauoilla. Nuorempana Godlewski ajatteli, ettei pappi esimerkiksi voi olla yksinhuoltaja – tai näytellä. – Teatterintekijät ymmärtävät, että ei ole vain mustaa ja valkois ta vaan sattumien johdattelemia polkuja. Pappeus on ol lut Godlewskille samanlainen haa ve kuin teatteriura aikanaan. Hän on jo aloittanut teologian opintoja avoi messa yliopistossa. Minne oikein oltiin matkalla. Olen synnyttänytkin aina näytöstauoilla, Godlewski sanoo nauraen. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan, jossa on läh detty reissuun. Jos sinulla on tietoa kuvas ta, kerro se sähköpostiviestil lä osoitteeseen toimitus@koti maa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Face booksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Val ois am mat aja t 3. Koulussa opettaja vinkkasi Godlewskista teatteriohjaaja Paavo Liskille, ja 14vuotiaana hän pääsi mukaan Liskin näytelmään Luvattu maa. Olen tä män näytelmän myötä alkanut ymmärtää omaa äitiäni ja pysty nyt antamaan hänelle anteeksi joi tain asioita
Kuikat ovat ikiaikaisen näköi siä, mitä ne ovatkin. Kuikan ääni ja sinun kutsusi vielä unissani lohduttaa. luomakunta Suurikokoinen, äänekäs ja vesielämään sopeutunut kuikka on helppo havaita. Aamen. Niin myös sovittiin. Pyhiinvaeltajat olivat ihmeis sään, mutta muutamat tihensivät askeltaan, sillä arvelivat apotin laskevan leikkiä. ruumiin takaosassa, joten sen liik kuminen on kömpelöä. Ne muuttavat avoparvissa, jossa lintujen väliset etäisyydet voivat olla suuriakin, kymmeniä metrejä. Ne käyvät maalla vain pesimässä. Kun nopeimmat vaeltajat tuli vat hänen luokseen, oli neuvo kai kille sama: – Pidä kiirettä tai muuten pää määrä karkaa sinulta. K eväisin arktisella alueella pesivien lintujen muuttoa seuratessa mieltä sykähdyttää aina, kun näkee kuikkia. Pyhiinvaeltajat ihmettelivät, mutta yrittivät parastaan, Lopulta kaikki kolme ryhmää olivat koolla katedraalissa. – Sovitaan, että jokainen kulkee omaa vauhtia ja omilla ehdoillaan, ehdotti kirkkoherra. | Kuva: Martti Santakari 32 ~ Kotimaa | 8.9.2023. Kun keskimääräistä vauhtia pi tävät tulivat luostariin, apotti antoi helle ohjeen: – Ei kiirettä, päämäärä tulee teitä vastaan. Sinun äänesi kuuluu korviini, mutta en voi ymmärtää sinua, sillä en ymmärrä itseänikään. Gaviaparvissa ( Gavia on kuik kalintujen suvun nimi) on muuta masta linnusta muutamiin kym meniin lintuja. Myös he ovat perillä, jotka joutui vat jättämään matkan syystä tai toisesta kesken. Pyhiinvaellus ei ole kilpailu. Niinpä he päättivät kulkea ja lan noin sadan kilometrin päässä sijaitsevaan katedraaliin. Kuikat ovat sopeutuneet vesielämään eivätkä ne käy maalla muutoin kuin pe simässä. Pyhiinvaeltajat olivat ihmeis sään neuvosta. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, sinä huudat kuin kuikka järvenselällä. Apotti oli heitä vastassa ja sanoi: – Olette kaikki perillä Jumalan armosta riippumatta siitä kuinka nopeasti matkasta suoriuduitte. Linnun jalat sijaitsevat Vaeltajat eivät kilpaile Kuikka on uljas ikiaikainen vesien lintu. Matkan puolivälissä oli luostari, jonka apotti lupasi antaa kaikille hengellisiä neuvoja. Suomessa pesivät kuikat ( Gavia arctica) ovat helposti ha vaittavissa, sillä ne ovat suuri kokoisia, äänekkäitä avoimien vesien lintuja. Tarina kertoo eräästä keskieu rooppalaisesta kylästä, jonka seurakuntalaiset halusivat tehdä pyhiin vaelluksen. Gaviaparvissa on pääosin kuikkia, mutta myös kaakkurei ta ja toisinaan harvinainen jää kuikka. Mukana oli eri ikäisiä miehiä ja naisia. Suurimmassa par vessa, jonka olen nähnyt, oli yli 60 lintua. Osa heistä alkoi hidastaa vauhtia, sillä he arve livat apotin sanoja pyhäksi iro niaksi. Kun hitaimmin kulkevat saa puivat luostarin porteille, apotti opasti heitä: – Ei kiirettä, olette jo perillä jatkaessanne matkaa