12 6 N:o 36 | 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –3 7 Pyhäkoulun kasvot Anne-Maria Ahlstedt pitää Nurmijärven Rajamäellä kaakaopyhäkoulua, jossa käy yli sata lasta 20 Diakoniatyöntekijät alkavat olla jaksamisensa äärirajoilla Vanhaan huvilaan Kauniaisissa kätkeytyy arvokas Israel-näyttely. syyskuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7
Työ on työajatonta ja usein kuormittavan rajatonta. Nimenomaan aviottomien lasten asema on suurkaupungissa useasti uhattu. ?. Omenasta ei muinainen teksti puhu, vaikka kertoo sittemmin, että juuri viikunan lehtiä ihmiskunnan alkupariskunta riipi alastomuutensa suojaksi. Työntekijät ovat erityisen kutsumustietoisia ja työlleen omistautuneita. Sen tiedän, että alkukertomuksissa ei mainita, minkä hedelmän Eeva Aadamille antoi. On väärin, että elämänsä muiden auttamiselle omistavat ja korkeasti koulutetut diakoniatyöntekijät tienaavat niin vähän, että joutuvat eläkkeelle päästessään itse hakemaan tukia. Jeesukseen liittyvä pelastushistoriaksi mielletty dynamiikka on sisäinen voima, joka vetää ihmisiä kristinuskon pariin ja auttaa heitä syventämään uskoaan yhteisöllisesti. Se on vastannut eri aikakausina eläneiden erilaisten ihmisten tarpeisiin ja uskonnolliseen kaipuuseen. Lisää ammattikunnan tilanteesta kertoo Diakoniatyöntekijöiden Liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine sivuilla 6–7. Olen törmännyt sellaiseen asenteeseen, että seurakunnan työntekijät eivät saisi ottaa vaaleja esille. Varasin sitä siis viisaasti pakastimeen. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kirkon tulevaisuus on myös tärkeä teema. 3 Mitä seurakunnissa vielä voitaisiin tehdä ehdokkaiden löytämiseksi. Entä millaisia esteitä on. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Uskonnot ovat erilaisia, vaikka niissä paljon samaa onkin. Me koitamme sitten tukea heitä esimerkiksi erilaisella valmiilla materiaalilla. Luulen kuitenkin, että kyse oli myyttisestä hedelmästä. 2 Millaiset tekijät kannustavat asettumaan seurakuntavaaleissa ehdolle. FREIJA ÖZCAN Onneksi kristinuskolla on monta roolia U skonnon määritelmä on varsin laaja. Rahat eivät riitä edes välttämättömimpään. Tätä ei kuitenkaan tarvitse pelätä. Oliko hyvän ja pahan tiedon puun hedelmä viikuna tai viinirypäle, onhan viini viisaiden juomaa. Tavallisen ihmisen tavalliset taidot riittävät. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Samalla virkoja vähennetään tai täytetään epäpätevillä työntekijöillä. VESA KEINONEN ???????. Se on tarjonnut niin tiukkaa sielun pelastusta kuin kokonaisvaltaista ihmisenä olemisen hyväksymistä. Myös uskonnot itsessään painottavat erilaisia kulttuurisesti jaettuja puolia yksilön ja yhteisön elämässä. Tiedänkö jotain enemmän hyvästä ja pahasta. Uskonnoilla on merkitystä myös laajemmin kuin vain yksilön elämässä. Ja näin kirkon tulee tehdä jatkossakin: olla opetuksissaan selkeä, mutta käsityksissään avara. Omenastakin tulin kyllä viisaammaksi. Heidän asiakaskuntansa laajenee jatkuvasti, ja asiakkaiden ongelmat ovat yhä monimutkaisempia. – Este saattaa taas olla se, että pelätään luottamushenkilön tehtävien vaikeutta. Nyt valittavat luottamushenkilöt joutuvat tekemään suuria taloudellisiakin päätöksiä. EMILIA KARHU emilia.karhu@kotimaa.fi Toimittaja toivoo, että diakoniatyön arvostus näkyisi myös palkkapussissa. Saadaksemme selvän tuon lain merkityksestä yhteiskunnassamme käännyimme Helsingin kasvatuslautakunnan puoleen, jossa eritoten osaston tehtävänä on aviottomien lasten oikeuksien ja hoidon valvominen ja tarpeen tullen hoidon hankkiminen niille. Mukaan toivotaan mahdollisimman monenlaisia ehdokkaita. Moni heistä ei muuten saa ääntään yhteiskunnassa kuuluviin. Valtakunnallisesta seurakuntavaalikampanjasta vastaa projektipäällikkö Liisa Toivonen Kirkkopalveluista. | Kuva: Freija Özcan LIISA TOIVONEN Viestintäpäällikkö, Kirkkopalvelut Barrikadeille auttajien puolesta O n tärkeää, että suomalaisen diakoniatyön 150-vuotisjuhlavuonna nostetaan esiin diakoniatyön asiakaskunnan ongelmia. Hän korosti kristinuskon vaikutusta ihmisoikeuksien juurruttamisessa läntiseen maailmaan ja piti sitä tältä kannalta tärkeämpänä kuin Yhdysvaltojen itsenäisyysjulistusta tai Ranskan vallankumouksen ihmisoikeusjulistusta. Jumalan lempeämpi puoli korostuu. Se on myyttinen siksi, että se kuvastaa aikuiseksi kasvamista. On kohtuutonta, että näin vaativassa työssä joutuu miettimään, millä rahalla ostaa bensaa tai bussilipun työpaikalle päästäkseen. Pidän nyt omatekoisesta omenahillosta enemmän kuin kaupan mansikkahillosta. Sieltä pitää ehdottomasti löytyä myös valitsijayhdistysten yhteystiedot. Samaan aikaan on olemassa tiukan ytimen ulkopuolella yhtä vaikuttava kristinusko, jossa keskiössä ei niinkään ole synti, parannus ja pelastus kuin armo, rakkaus ja hyväksyntä. Monta päivää olen nyt omenaa hillonnut. Eeva antoi, ja minä otin ja söin omenan. Seurakunnan luottamushenkilönä voi olla lisäämässä esimerkiksi tarjontaa lapsiperheille. Ystävättäreni pihan omenapuut olivat omenoista raskaat. – Seurakuntien tulisi laittaa myös vaaleja koskevat nettisivut kuntoon. Sen syötyään astuu unenomaisesta maailmasta realismiin. – Halu vaikuttaa omaan asuinalueeseen motivoi monia lähtemään ehdolle. – Yksi on varmasti maailmantilanne; koronapandemia, Ukrainan sota ja ilmastonmuutos. Sellaisesta, jota meidän maailmassamme ei ole. Kurkottelin oksien lomaan ja poimin kassini täyteen. Mutta barrikadeille on noustava myös diakoniatyöntekijöiden puolesta. Työntekijät saavat ehdottomasti kertoa seurakunta”Tavallisen ihmisen tavalliset taidot riittävät ehdokkaalle” Liisa Toivonen muistuttaa valitsijayhdistyksiä siitä, että oman toiminnan kuvaus kannattaa kirjoittaa selkeästi. 1 Miltä vaalitunnelmat seurakunnissa nyt vaikuttavat. laisille vaaleista, ja myös kysellä, asettuisitko ehdolle. Se myös vaihtelee näkökulmasta riippuen. Yhtä kaikki, Korkmanin kolumni oli tervetullut kristinuskon puolustuspuhe, apologia. Kristinuskon menestyksen salaisuus on laaja-alaisuus ja sopeutuvaisuus. – Vaaleista pitää puhua kaikissa tilanteissa. Kristinuskon ydin on jo nimen mukaan Kristus. Tämä paratiisin hedelmä tuhosi viattomuuden. saakka. Korkman myös totesi, että kristinuskon perintö on osin ristiriitainen muun muassa sen nimissä tehdyn väkivallan ja sen motivoimien sortavien asenteiden vuoksi. Mutta tietenkään ei saa suositella mitään tiettyä valitsijayhdistystä. Voidaan korostaa esimerkiksi yksilön sisäistä kokemusta, pyhyyttä, oppirakennelmia, yhteisöllisyyttä tai yhteiskunnallis-poliittisia vaikutuksia. Vaalithan ovat paikalliset ja suurin työ tehdään seurakunnissa. Huomasin, että aikuistuessa makuni on muuttunut. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | | viikon henkilö | Marraskuussa pidettävien seurakuntavaalien ehdokasasettelu on parhaillaan käynnissä jatkuen 15.9. Vaikkakaan ei ole todistuksia, niin on kuitenkin ollut syytä ajatella, että täälläkin olisi ainakin aikaisempina aikoina aviottomina syntyneitä lapsia annettu ”enkelintekijöille”, jotka ovat sopivalla tavalla pitäneet huolta, että lapsi ei ole liian kauan elänyt. Selvää on, että ongelmia toimeentulossa on jo työaikana, erityisesti jos työpaikka sijaitsee kaukana kotoa tai työntekijä on perheensä ainoa elättäjä. 2 3 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 aluksi. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi 8.9. 4 Mitkä teemat näissä vaaleissa todennäköisesti nousevat esille. 1922 Ensi kuun alussa astuu voimaan laki aviottomista lapsista. Tätä korosti Helsingin Sanomissa (5.9.) Sixten Korkman kirjoittaessaan kolumnissaan auki omaa näkemystään kristinuskon merkityksestä. Tätä mielikuvaa haluan murtaa. – On ollut kiva huomata, että kampanjamme visuaalisine ilmeineen on otettu seurakunnissa kiitettävästi käyttöön. Mutta olenko tullut omenoista viisaammaksi. Ja niin kauan kuin kirkko ei ole ratkaissut tasa-arvoisen avioliiton kysymystä, se tulee väistämättä olemaan mukana keskusteluissa
Uhkana Luoman mukaan on se, jos kirkot juuttuvat omiin asetelmiinsa. Steinmeier puhui voimakkain sanankääntein myös Venäjän massapommituksista, kaupunkien tuhoamisesta ja sotarikoksista Ukrainassa. Tällä hetkellä Ukraina puolustaa paitsi itseään, myös muita eurooppalaisia. Meidän on tuomittava ne. Tätä Steinmeier ei nykyisenä aikana pitänyt itsestäänselvyytenä. JUSSI RYTKÖNEN Ajantasaisesti Karlsruhen yleiskokouksesta ja sen tuloksista kerrotaan Kotimaa.fi:ssä. – Mutta jos he [venäläiset ] kuitenkin haluavat puhua kristillisesti ja vilpittömästi, me olemme valmiita tapaaman heitä, Jevstratij sanoi. Komitea valitsee keskuudestaan jatkuvasti toimivat toimeenpanevan komitean, ohjelmakomitean ja talouskomitean JUSSI RYTKÖNEN 4 5 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 uutiset. Sigov toteaa esimerkiksi, että länsieurooppalaisittain voidaan harmitella hintojen nousua ja viitata sen syyksi epämääräisesti Ukrainaan. Suomen ortodoksisen kirkon edustajaksi keskuskomiteaan valittiin teologian maisteri Maria Mountraki. Venäläistä propagandaa ukrainalaiset eivät Jevstratijn mukaan halunneet kuunnella. – Se yhdessä sanominen on usein juuri se vaikea paikka, ja keskuskomitealla on tärkeä tehtävä suunnata toimintaa siihen suuntaan, että yhdessä sanominen olisi vähän helpompaa. Silloin vastaan tuleminen voi olla ylipääsemättömän vaikeaa. Ukrainan sota kumisi Karlsruhen taustalla legaatio. Luoma arvioi, että KMN:n ja sen keskuskomitean keskeisimpiin tehtäviin ja haasteisiin kuuluu jo järjestön peruskirjan mukaisesti pyrkimys vahvistaa kirkkojen välistä yhteyttä. Jevstratij totesi, että Venäjän hyökkäys Ukrainaan ei ollut uhka vain Euroopalle. Karlsruhessa todistettiin yhden uuden kansainvälisen kytköksen alkua, kun Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen delegaation johtaja arkkipiispa Jevstratij kertoi kirkkonsa jättä| kirkkojen maailmanneuvosto | neen KMN:lle jäsenhakemuksen. – Itse asiassa tilannehan on Venäjän syytä. Ekumenian mahdollisuudet ovat Luoman mukaan valtavat. Tällainen saattoi kuulostaa paikalla olleiden ukrainalaisten mielestä hieman yleisluontoiselta. Erityisesti kristillisenä yhteisönä meidän on ilmaistava sitoutumisemme Ukrainan kansan arvokkuuteen, vapauteen ja turvallisuuteen. Ukrainan autokefaalisen ortodoksisen kirkon (OCU) Karlsruhen delegaatioon kuuluva nuorisojäsen Roman Sigov toteaa, että puhuttaessa rauhasta ja sovinnosta pitäisi muistaa puhua oikeudenmukaisesta lopputuloksesta ja kuunnella erityisesti uhreja. – Odotan, että tämä yleiskokous ei säästä heitä [Venäjän kirkon edustajia] totuudelta tästä sodasta ja kritiikiltä heitä kohtaan kirkonjohtajina, Steinmeier sanoi. – Kirkoilla on suuri halu tulla yhteen, ja näyttää siltä, että läsnäolijat arvostavat mahdollisuutta kokoontua täällä. Yhteinen Venäjän hyökkäyksen vastustaminen on Sigovin mukaan tuonut ukrainalaisia kirkkoja lähemmäksi toisiaan. Saksan liittotasavallan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier, joka arvosteli ankarasti Venäjän ortodoksisen kirkon johtoa sen Venäjän hyökkäykselle antaman oikeutuksen vuoksi. – Ukrainassa oikeudenmukainen rauha tarkoittaa kaikkien venäläisten joukkojen vetäytymistä Ukrainan vuonna 1991 kansainvälisesti tunnustettujen rajojen ulkopuolelle, mukaan luettuna Krim ja Venäjän Donetskin ja Luhanskin suunnalla jo 2015 miehittämät alueet, Sigov linjaa. Yleiskokouksen osallistujat kuuntelivat Saksan liittopresidentin Frank-Walter Steinmeierin puhetta 31.8. Paikalla Karlsruhessa oli myös Venäjän ortodoksisen kirkon deyleiskokous | Saksan Karlsruhessa valittiin KMN:n uusi keskuskomitea ja viitoitettiin järjestön tietä seuraaviksi vuosiksi. Eurooppalainen on myös se tuhoisa sota, joka raivoaa Ukrainassa Venäjän hyökättyä naapurimaahansa helmikuussa. Mutta on ollut surullista huomata, että monet länsieurooppalaisetkaan eivät oikein tunnu ymmärtävän, mistä sodassa Ukrainassa on kyse. Yleiskokouksessa vieraili sen alkamispäivänä 31.8. S aksassa Baden-Württembergin osavaltiossa Karlsruhessa torstaina päättynyt Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) 11. ilmestyvässä Kotimaassa ilmestyy laaja reportaasi Karlsruhesta. Muiden aiheiden lisäksi sodasta kuitenkin puhuttiin niin istunnoissa, ryhmissä kuin kahvipöydissäkin. – On ymmärrettävää, että muilta mantereilta tulevat ihmiset eivät oikein tiedä tilannettamme. Sigov kertoo kohdanneensa Karlsruhessa paljon Ukrainan tilannetta koskevaa tietämättömyyttä. – Venäjän ortodoksisen kirkon johtajat vievät tällä hetkellä koko kirkkoaan pitkin vaarallista ja itse asiassa Jumalaa pilkkaavaa polkua, joka on vastoin kaikkea sitä, mitä he uskovat, Steinmeier jyrisi. – Me täällä tänään emme voi niistä vaieta. | Kuva: Jussi Rytkönen Arkkipiispa Tapio Luoma KMN:n keskuskomiteaan Karlsruhen yleiskokous valitsi tiistaina KMN:n uuden keskuskomitean. – Lisäksi [Venäjän] pitäisi korvata aiheutuneet tuhot, vaikka menetettyjä ihmiselämiä ja miljoonia traumatisoituneita ihmisiä ei olekaan mahdollista korvata. | Kuva: Albin Hillert / KMN Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier otti puheessaan tiukasti kantaa Ukrainan sotaan ja Venäjän ortodoksisen kirkon toimintaan. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon edustajaksi keskuskomiteassa valittiin arkkipiispa Tapio Luoma. – Toivon, että he voivat viedä tästä kokouksesta voimaa ja tukea kärsiville kirkoilleen ja seurakunnilleen kotimaassaan. Joka toinen vuosi kokoontuva keskuskomiteaa johtaa KMN:n käytännön työtä. Ukrainan tilanne hallitsi Karlsruhen keskusteluja varsinkin yleiskokouksen ensimmäisten päivien aikana. Jevstratijn tiedotustilanteessa kertoman mukaan Ukrainan ja Venäjän kirkkojen delegaatioiden kesken ei ollut Karlsruhessa keskusteluja. Siinä on kaikkiaan 150 jäsentä. – Meidän on noustava myös tässä yleiskokouksessa vastustamaan tätä propagandaa, joka kohdistuu vapauteen ja toisen maan kansalaisten oikeuksiin, vastustamaan tätä kansallismielisyyttä, joka mielivaltaisesti väittää diktaattorin imperialististen ylivalta-haaveiden olevan Jumalan tahto. Pelkään todella, että länsimaalaiset eivät ota tilannetta tarpeeksi vakavasti. Paljon tilaa annettiin esimerkiksi akuutin ilmastokriisin sekä hyvin moniulotteisen oikeudenmukaisuusja tasa-arvotematiikan käsittelylle. Sota Ukrainassa oli vain yksi erittäin monista Karlsruhessa käsitellyistä asioista. Toinen oikeudenmukaisen rauhan edellytys pitäisi Sigovin mukaan olla Venäjän sotaan syyllisyyden tunnustaminen. Liittopresidentti Steinmeier kuuluu itse reformoituun kirkkoon. Keskuskomitea valitaan seuraavaan yleiskokoukseen yltäväksi kaudeksi, joka on yleensä ollut seitsemän vuotta. Lisäksi 16.9. Yksi Venäjän aloittaman hyökkäyksen oletetuista syistä oli estää Ukrainan liukuminen kohti länttä ja Eurooppaa. Rauhaa ja sovintoa toivottiin, osoittelematta mitään osapuolta. Jäsenhakemuksen käsittelee aikanaan Karlsruhessa valittu uusi keskuskomitea. Pikemminkin se on luonut pahimman turvallisuustilanteen, jossa koko maailma on ollut toisen maailmansodan jälkeen. | Kuva: Sean Hawkey / KMN Ukrainan autokefalisen ortodoksikirkon nuorisoedustaja Roman Sigov pelkäsi, etteivät Euroopan kirkot oikein ymmärrä Ukrainan tilannetta. Luoma kertoo olevansa kiitollinen ja iloinen osakseen Suomessa ja KMN:ssa tulleesta luottamuksesta. Kokouksen yleisteemana oli ”Kristuksen rakkaus ohjaa maailmaa sovitukseen ja ykseyteen”. Puheessaan hän toivotti erityisesti tervetulleiksi yleiskokoukseen Ukrainan kirkkojen delegaatiot. yleiskokous oli pitkästä aikaa jälleen Euroopassa: edellinen täällä pidetty yleiskokous oli vuonna 1968 Ruotsin Uppsalassa. Julkisissa puheenvuoroissa yleissävy oli yleensä sovitteleva
työntekijöiden köyhyys. Vuorolisiä ei makseta, koska kyse on työajattomasta työstä. – Emme tarjoa vain ruokakassia, vaan ihmiset saavat peilata omaa elämäntilannettaan ulkopuolisen ammattilaisen kanssa. Ilman tätä työtä moni tukiin oikeutettu jäisi ilman apua. Onneksi heitäkin on. – Kaikilla on oltava mahdollisuus uuteen alkuun. Laineen mukaan diakonian virkojen lakkauttamisia tulisi harkita uudelleen jo yhteiskuntarauhankin vuoksi. Diakoniatyö on jo nyt hyvin paljon palveluohjausta, Laine sanoo. Kaikki lähihoitajat eivät toki tienaa näin hyvin, mutta on ymmärrettävää, että korkeasti koulutetut diakoDiakoniatyötä tehdään huonolla palkalla ja jaksamisen äärirajoilla köyhyys | Diakoniatyöntekijöiden Liittoon on tullut yhä enemmän puheluita, joiden sisältö on: nyt en enää jaksa. – Monilla ei ole kykyä ymmärtää esimerkiksi toimeentulotuella elävien arkea. – Itä-Uudellamaalla haettiin juuri vanhustyöhön lähihoitajia 3?145 euron palkalla, johon päälle maksetaan vielä vuorolisät. – Monilla apua kipeimmin tarvitsevilla on puutteelliset digitaidot, ja heidän arkensa on jo valmiiksi kuormittunutta. Monet ovat lujilla koronapandemian jäljiltä, koska yksilötapaamisia tarvitsevien joukko kasvoi. Sekä kirkkoherrat että Tiina Laine hahmottavat alan vetovoiman heikentymisen keskeiseksi syyksi huonon palkkauksen. Vaikeinta pätevien diakoniatyöntekijöiden saaminen on Oulun, Mikkelin ja Kuopion hiippakuntien pienissä seurakunnissa. Polarisaatio on lisääntynyt ja ihmisten todellisuudet eriytyvät, mikä voi johtaa levottomuuksiin myös meillä. Tämä alleviivaa myös kirkon lähipalveluiden tärkeyttä. Vanhusten asema nyt ja erityisesti tulevaisuudessa mietityttää Tiina Lainetta. Kun puolisoni sairasti aivosyöpää, kävin vuoden ajan vuodeosastolla liki päivittäin, joten tiedän mistä puhun. – Tästä huolimatta seurakunnissa joudutaan käymään jatkuvasti raadollista kamppailua nykyisten diakonian virkojen säilyttämiseksi. – Kirkossakin tuntuu olevan ikäsyrjintää ja vanhojen ihmisten vähättelyä. Laineelle on luovuttamattoman tärkeää, että kirkon diakonia toteuttaa ihmisten tasa-arvoa. Minulle diakonia on uskon ytimessä. Diakoniatyöntekijät toivovat Laineen mukaan hartaasti, että valtion tarjoama apu energian ja ruuan hintojen voimakkaan nousun johdosta ei edellyttäisi kansalaisilta vaativia hakuprosesseja. Useimmat eivät kuole saattohoito-osastojen hienoissa puitteissa vaan terveyskeskusten ankeahkoissa olosuhteissa. Avuntarve näyttää silti kasvavan, joten jatkossa kaikkia ei voida enää auttaa, mikä kuormittaa työntekijöitä entisestään. | Kuva: Jukka Granström ” Harva tiedostaa, että köyhän ihmisen elinpiiri on kävelymatkan säteellä asuinpaikasta. – Monet joutuvat hakemaan erilaisia tukia, koska eläke ei riitä edes elämän perusasioihin. Tällä hetkellä kirkon 1 300 diakonian virasta kuusi prosenttia on täyttämättä ja neljässä prosentissa työntekijä ei ole pätevä. Noin sadan euron kokemuslisän palkkaan saa, kun on työskennellyt alalla viisi vuotta. Lähityötä oli pakko jatkaa erityisjärjestelyin, koska monia asiakkaita ei pystynyt auttamaan etänä. Hakijoista 17 prosenttia oli epäpäteviä. Uskon, että nuoriin vetoaa se, jos seurakunnasta käydään heidän isovanhempiensa luona ja autetaan heitä. Erityisesti Etelä-Suomessa virkojen määrä suhteessa asukaslukuun on jo nyt aivan liian pieni, Laine sanoo. | haastattelu | K irkon diakoniatyöntekijät ovat Tiina Laineen mukaan erittäin sitoutuneita ja kutsumustietoisia, mutta jaksamisessa ja työtyytyväisyydessä on ollut viime aikoina säröjä. Harva tiedostaa, että köyhän ihmisen elinpiiri on kävelymatkan säteellä asuinpaikasta. Diakonissoilla olisi Laineen mukaan erinomaiset valmiudet sairaalasielunhoitoon, mutta tämä resurssi on pitkälti hyödyntämättä. Kuluneen vuoden aikana liittoon on tullut paljon yhteydenottoja työolosuhteiden kohtuuttomuudesta, joka on vienyt jaksamisen äärirajoille. Sanat ilman tekoja ovat tyhjiä. Lainetta huolestuttaa myös se, jos valtion tuki tulee takautuvasti. Vanhusten määrän lisääntyminen näkyy myös sairaalasielunhoidon lisääntyvänä tarpeena. Uutena ilmiönä esiin on noussut eläkkeellä olevien diakoniaTiina Laine suree sitä, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet diakoniatyöntekijät eivät löydä kehittäjän ja johtamisen tehtäviä kirkossa, jolloin kirkko menettää kehityshaluisimmat työntekijänsä. – Toimin viime kauden kirkkovaltuutettuna ja tajusin, kuinka vähän diakoniatyöntekijöiden tekemä työ näkyy päättäjille. Rakenteiden muuttamiseen tarvitaan rohkeita ja näkeviä ihmisiä. Diakoniatyöntekijöiden Liiton kirkkoherroille maaliskuussa 2022 tekemän kyselyn mukaan hakijoita avoimiin diakonian virkoihin on keskimäärin neljä ja hakijamäärät vaihtelivat 0–20 välillä. Valtaosalla diakoniatyöntekijöistä lähtöpalkka on 2?474–2?602 euroa kuukaudessa. Kolmannekseen avoimista viroista tuli vain yksi tai kaksi hakemusta. Usein vain uudet valtarakenteita ravistelevat ehdotukset vaietaan kuoliaaksi, kuten Jyri Komulaisen ehdotus avata seurakunnan johtajan tehtävät diakonian virkaan vihityille. Yhtälö on huolestuttava, sanoo liiton toiminnanjohtaja Tiina Laine. Laineen mukaan palkkausjärjestelmä mahdollistaisi jo nykyisellään palkan erityisen osan tai suorituslisän maksamisen, tehtäväkohtaisen palkan noston sekä liukuman palkkaluokan sisällä, mutta näitä ei käytetä. 6 7 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 uutiset. Hän haastaa seurakunnat pohtimaa vanhusstrategioitansa uusiksi. – Kirkossa ollaan aivan liikaa sidoksissa pappien johtajuuteen. – Diakoniatyöntekijät auttavat selvittämään ja hakemaan yhteiskunnan ja kirkon eri avustuksia. EMILIA KARHU niatyöntekijät kokevat olevansa pahassa palkkakuopassa, Laine sanoo. – Yleiskuva on, että työntekijöiden työmäärä on tapissaan, paljon enempään tällä joukolla ei pystytä. Palkkauksen lisäksi diakoniatyön vetovoimaa heikentää Laineen mukaan se, että ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet diakoniatyöntekijät eivät löydä kehittäjän ja johtamisen tehtäviä kirkossa eikä diakonian ääni kuulu kirkon ylätasolla. Myös köyhällä ja pulassa olevalla on oltava oikeus juhlaan ja unelmiin. Viime kädessä diakoniatyöntekijän palkan päättää kirkkoherran esityksestä seurakuntaneuvosto. Keskiössä on jäsenlähtöinen kysymys siitä, miten nuoret aikuiset saataisiin pysymään kirkossa. Vapaaehtoistyön merkitys kirkolle on valtava, mutta syvästi haavoittuneiden ihmisten kanssa työskentelyyn tarvitaan asiantuntevia ammattilaisia. Ensi talvena diakonian työmäärän odotetaan kuitenkin kasvavan energiakriisin ja ruuan hinnannousun myötä. Myös diakoniatyön kristillistä luonnetta vähäteltiin. – Terveyskeskuksissa ympäri maan tälle olisi huutava tarve. Akuutti hätä näkyy välittömästi diakoniatyössä. Diakoniatyössä vaikeuksissa oleva kohdataan kokonaisvaltaisesti
Järvenpään kampuksella. Kirkkoherra vaihtoi Huittisten kirkossa sunnuntaina 4.9. Tuhatvuotisjuhlien jälkivaikutukset perestroikan loppuvaiheessa näkyivät ennen muuta uskontopolitiikan ja yleisen ilmapiirin vapautumisessa. Kuten olemme viime vuosina saaneet huomata, Putinin Venäjällä vuoden 1997 uskonnonvapauslakia on tulkittu tiukan rajoittavasti. Sen sijaan Huhtisen kohdalla on Järvisen mukaan sattunut väärinkäsitys ja häntä voidaan käyttää arkkihiippakunnan messuissa. Huittisten seurakunnan kirkkoherra Jani Laaksonen katsoi, että toimittajat olivat Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erkaantuneen Lähetyshiippakunnan pappeja eivätkä siksi voineet toimittaa messua evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnassa. MATTI KOTIRANTA Kirjoittaja on kirkkohistorian professori Itä-Suomen yliopiston teologian osastolla ortodoksisessa koulutusohjelmassa. Saavutuksistaan hänelle myönnettiin Nobelin rauhanpalkinto vuonna 1990. Tilaisuus järjestettiin yhteistyössä Länsi-Suomen Rukoilevaisten yhdistyksen kanssa. Sen on tarkoitus valmistua vuoden päästä. Hiippakuntapastori Pauliina Järvinen Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulista vahvistaa, että arkkihiippakunnassa noudatetaan piispojen vuonna 2013 seurakunnille antamaa ohjetta: ”Niin kauan kuin lähetyshiippakunnan kirkko-opillinen ja kirkko-oikeudellinen asema on epäselvä, seurakuntien tiloja ei pidä luovuttaa sen käyttöön. pauslaki, joka takasi uskonnonvapauden säilymisen Venäjän federaatiossa Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen. Vaikka hänen sisäpolitiikkansa – perestroika (uudelleen rakentaminen) ja glasnost (avoimuus), joilla hän tavoitteli ihmiskasvoista sosialismia – johti Neuvostoliiton hajoamiseen, hänet muistetaan ennen muuta kylmän sodan päättymisestä Euroopassa, Berliinin muurin murtumisesta ja Saksojen yhdistymisestä sekä Baltian ja Itä-Euroopan maiden itsenäistymisestä. Uskonto ei ollut enää tabu eikä julkinen tunnustautuminen kristityksi, muslimiksi tai juutalaiseksi merkinnyt vääjäämättä yhteiskunnan valtarakenteiden ulkopuolelle joutumista tai urakehityksen loppua. – On tullut väärinkäsitys siitä, mikä Huhtisen rooli on ollut. Samalla aloitettiin uskontolain suunnittelu. | lyhyesti | ” Meitä on ohjeistettu, että käyttäisimme oman kirkon pappeja. Messun alkuperäisistä toimittajista Teuvo Huhtinen ei kuitenkaan kuulu Lähetyshiippakunnan papistoon vaan on evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Venäjän federaation 1997 hyväksytty uskonnonva pauslaki, joka korvasi vuoden 1990 liian liberaaliksi koetun uskontolain, merkitsi voittoa ennen muuta ortodoksiselle kirkolle. Mihail Gorbatsov johti Neuvostoliittoa ennen sen hajoamista 1991. Kirkkopalvelut on Kotimaata julkaisevan Sacrum-Kotimaa Oy:n omistaja. Sillä on kampukset Järvenpään lisäksi Kaustisilla, Lapualla, Pieksämäellä, Ruokolahdella, Uusikaarlepyyssä, Helsingissä ja Kuopiossa. Juhlien saama runsas kansainvälinen huomio yhdessä Gorbatšovin länteen suunnatun rauhantahdon kampanjan kanssa johti kirkon aseman vahvistumiGorbatšovin perintönä uskonnonvapaudesta tuli Venäjälläkin mahdollista | ilmiö ja näkökulma | seen. Hänen poliittinen perintönsä ja aikaansaannoksensa ovat olleet mittavia erityisesti läntiselle Euroopalle. toimitus@kotimaa.fi V iime viikolla 30. – Kapitulin ohjeilla tässä on toimittu. Se on johtanut yhdessä ulkomaisia toimijoita rajoittavien lakien kanssa todella surulliseen kehitykseen, jossa hampaisiin ovat joutuneet pelastusarmeija, pienet protestanttiset, helluntailaiset, baptistiset ja karismaattiset ryhmät, vanhauskoisten yhteisöt ja viime vuosina aivan erityisesti Jehovan todistajat. Se vaikutti välillisesti myös kirkon ja valtion suhteiden uudelleen arvioimiseen sekä ateistisen kasvatusfilosofian uudelleen arvioimiseen ja hylkäämiseen. Vaikka 1997 laki tekee selvän eron kirkon ja valtion välillä, se tunnustaa lain esipuheessa ortodoksisuuden erityisaseman Venäjän historiassa. Saimme sitten idean järjestää pienemmät juhlat kahdella paikkakunnalla, jolloin ei tule niin suurta painetta, Nivari sanoo. Rakenteilla on kolmentuhannen kerrosneliön puurakennus entisen urheiluhallin paikalle. Vuonna 1990 lokakuussa hyväksytty Neuvostoliiton uskonnonvapauslaki takasi täyden uskonnonvapauden ja uskonnollisten yhteisöjen tasavertaisen aseman. Investointi tulee maksamaan noin 16 miljoonaa euroa. Kolme viikkoa myöhemmin hyväksyttiin Venäjän sosialistisen neuvostotasavallan uskonnonva” Kirkon ja valtion suhteiden lämpeneminen ja uskonnonvapauden kehittyminen alkoi neuvostokauden lopulla. Lähetysjuhlien yhteydessä tavallisesti pidettävä Lähetysseuran vuosikokous järjestetään erikseen Helsingissä elokuussa. STEP-koulutuksen rehtori Helena Ahonen näkee, että nyt rakennettavaa oppilaitos palvelee verkon välityksellä muitakin kampuksia. Neuvostoliiton hajoamisen myötä kaikki Itä-Euroopan maat itsenäistyttyään 1991 uudistivat uskonnonvapauslakinsa vastaamaan länsieurooppalaisia standardeja, demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltioperiaatetta. Ensimmäiset juhlat pidetään Pieksämäellä 20.–21.5. Venäjällä kirkon ja valtion suhteiden lämpeneminen ja uskonnonvapauden kehittyminen alkoi neuvostokauden lopulla, erityisesti vuonna 1988 vietetyn Venäjän ortodoksisen kirkon 1000-vuotisjuhlan eli Milleniumin myötä. | Kuva: Hans Paul / Lehtikuva 8 9 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 uutiset. STEP-koulutus koostuu ammattiopistosta, kansanopistosta ja opintokeskuksesta. ja seuraavat Salossa 27.–28.5. STEP-koulutus tunnettiin vielä vuosi sitten Seurakuntaopistona. Lähetyshiippakunnan sivuille on korjattu nyt Teuvo Huhtisen nimen yhteyteen maininta, että hän on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi. Meitä on ohjeistettu, että käyttäisimme oman kirkon pappeja, Laaksonen kommentoi Kotimaalle. | Kuva: Pihamies /Creative Commons Lähetysjuhlia vietetään ensi kesänä kahdesti Suomen Lähetysseuran perinteistä kesäjuhlaa Lähetysjuhlia vietetään poikkeuksellisesti ensi kesänä kahteen otteeseen viikon välein. Hänet kuvattiin työpöytänsä ääressä Moskovassa 6. Millenium vaikutti myös siihen, ettei vuoden 1989 jälkeen enää juuri korostettu tieteellisen maailmankatsomuksen ja uskonnon ristiriitaa. Kirkon juhlat siirtyivät vuodella eteenpäin. Jääkiekon MM-kisat osuivat kuitenkin samaan aikaan Tampereelle ja sotkivat suunnitelmat. Kirkkoherra Jani Laaksonen kertoo googlanneensa Huhtisen, jonka nimi ja saarnoja löytyi Lähetyshiippakunnan sivuilta. Myönteinen kehitys, joka alkoi Gorbatšovista, on Putinin Venäjällä johtanut demokratian, ihmisoikeuksien ja sananvapauden täydelliseen kaventumiseen. Alun perin ehtoolliskirkon toimittajiksi oli merkitty eläkkeellä olevat papit Teuvo Huhtinen ja Miika Vuola. Mutta mikä tärkeintä: Gorbatšov jätti ihmisten mieliin pysyvän jäljen vapausoikeuksien – joihin uskonnonvapaus kuuluu – toteutumisen mahdollisuudesta. – Olen yhteydessä kaikkiin liikkeisiin. Ehkä kerran vuodessa minulla on yhteys Eläkepappia luultiin Lähetyshiippakunnan papiksi Lähetyshiippakuntaan, Huhtinen toteaa. Hän on myös edelleen evankelis-luterilaisen kirkon pappi Lapuan hiippakunnan alaisuudessa. STEP-koulutuksen uuden rakennuksen peruskivi muurattiin STEP-koulutuksen uuden oppilaitosrakennuksen peruskivi muurattiin torstaina 1.9. kello 13 pidetyn Wanhan käsikirjan rippija ehtoolliskirkon toimittajat. Messun toimittivat nyt eläkepapit Timo Hämäläinen ja Markku Järviö. Seurakunnassa järjestettävältä tilaisuudelta on voitava odottaa, ettei se ole suunnattu kirkkomme työtä vastaan ja ettei sillä pyritä korvaamaan kirkollisia toimituksia kirkkomme jäsenen kohdalla.” Ohjeessa todetaan myös, että ”Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ei voi kuulua lähetyshiippakunnan papistoon”. – Suuri kaupunki ei ehdi reagoimaan niin nopeasti. Miika Vuola sen sijaan on avoimesti Lähetyshiippakuntaan kuuluvan Amoksen seurakunnan pastori Laitilassa. Pauliina Järvisen mukaan Miika Vuolaa ei ole mahdollista käyttää arkkihiippakunnan seurakuntien tapahtumissa. Gorbatšovin merkityksen arvioin nissa vähemmälle huomiolle on jäänyt hänen vaikutuksensa koko itäisen Euroopan uskonnonvapauskehitykseen. Alun perin Lähetysjuhlat oli tarkoitus järjestää ensi vuoden toukokuussa Tampereella Kirkon juhlien yhteydessä. Lisäksi viime joulun aikaan Laaksosen tietoon oli tullut, että seurakuntalainen oli ihmetellyt, miten Lähetyshiippakunnan pappi toimittaa messua Huittisten kirkossa. elokuuta kuolleella Mihail Gorbatšovilla oli harvinaisen suuri vaikutus maailmanpolitiikkaan. Lähetysseuran seurakuntayhteyksistä ja varainhankinnasta vastaavan johtajan Karoliina Nivarin mukaan yksien isojen juhlien järjestäminen nopeasti johonkin toiseen kaupunkiin ei ollut mahdollista. FREIJA ÖZCAN Huittisten Pyhän Katariinan kirkko. Nyt se on oikaistu, ja jatkossa häntä on mahdollista meillä käyttää, Laaksonen sanoo. – Se kertoo siitä, että yhdistyksen talous on vahva, totesi Kirkkopalvelut ry:n hallituksen puheenjohtaja Mikael Pentikäinen muuraustilaisuudessa. lokakuuta 1987
Nehän ovat aivan eri asioita. Kyllä se pitäisi tietää. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. – – 20.11. Lähetä se meille. Tämän syksyn kokouksessa pyrin vahvistamaan aktiivisessa työssä olevien pappisja diakonian virkaan vihittyjen yhteisiä valmiuksia. – – Huonoa historian tuntemusta osoittaa, jos sekoittaa kirkonkokouksen ja kirkolliskokouksen. Hiippakunnittain valittavat kirkolliskokousedustajat eivät edusta, kuten voisi olettaa, hiippakuntia, seurakuntia tai niiden jäseniä vaan kirkkoa. Eihän hän ollut elänyt hyvää elämää ja oli vieläpä pahempi kuin muut.” Silloin minulle selvisi elämääni mullistava asia: ihminen pelastuu, kun turvautuu Jeesukseen. Siihen ei ole enää varaa. Monet meistä, riippuen elämäntilanteesta ja terveydentilasta, tarvittaessa palvelevat kirkkoa edelleen. Toivon kuitenkin, ettei runsauden sarvi hämärtäisi sitä tosiasiaa, että kirkon tehtävä on ensi sijassa hengellinen. Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. Vai oliko kaikkein ikimuistoisin hetki sittenkin omassa pihassa. Kirkkoherra kysyi uudelleen. Se ei liene tuohon aikaan, lähes kuusikymmentä vuotta sitten, ollut täysin ufokysymys keskikoululaisille. Kotimaan mielipiteiden tasosta Luin juuri tulleen Kotimaa-lehden (2.9.) mielipiteistä turkulaisen Timo Teinikiven tulikivenkatkuisen vuodatuksen, jota joudun pitämään journalistisesti ala-arvoisena, ja ihmettelen, että kaiken maailman hörhöjuttuja Kotimaa-lehtikin julkaisee. ”Kristityt tunnustavat yhdessä, että pelastustyö on kolmiyhteisen Jumalan teko: Isä lähettää Poikansa maailmaan Pyhän Hengen voimassa meidän ja koko maailman pelastuksen vuoksi. Kokemus jaetusta kokouksesta oli viimeksi hyvä. ”Kun ei ole sen pahempi kuin muutkaan ihmiset. SOILI JUNTUMAA RISTO TAKKINEN sekä laaja joukko eläkepappeja Eläkepapitkin kuuluvat synodaalikokoukseen Tampereen piispa vastaa Kiitos senioriteologeille viestistä. Olen jankannut seurakunnissa millenniaalien tavoittamisesta ja toiminnan muuttamisesta ihmisille merkityksellisemmäksi. Kirkon tehtävä on hengellinen VUOKKO VÄNSKÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on pitkäaikainen Japanin lähetti, kirkollinen vaikuttaja ja eläkkeellä oleva toimittaja. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ OIKEAN KOHDERYHMÄN TAVOITTAVA MEDIAYMPÄRISTÖ 10 11 mielipiteet KOTIMAA | <d>.<m>.<yyyy> KOTIMAA | <d>.<m>.<yyyy> KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022. Kun protestantit painottavat pelastuksessa vanhurskauttamista ja pyhitystä, roomalaiskatolinen kirkko katsoo sitä muutoksen ja uudistuksen silmälasien läpi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Seurakuntavaaliehdokas, äänestäjäsi ovat täällä! Ota yhteyttä ja pyydä vaali-ilmoituksestasi tarjous näistä medioista. Uudistuminen ei ole tullut meidän millenniaalien myötä kohdalle, vaan se on ollut olemassa jo aiemmin. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Tampereen hiippakunnassakin eläkeläisiä tarvitaan jatkuvasti sairausloman tai muun syyn takia sijaisiksi. Meitä kirkon sisäpiirin asiantuntijoita harmittaa, joskus huvittaakin, kun toimittajat suuresta yleisöstä puhumattakaan eivät tunne kirkon sanoja, vaikka ne yleensä ovat selvää suomea ja varsin johdonmukaisia. Olen yrittänyt vaikuttaa kirkollisissa verkostoissa. Valmistelut muiden kuin virassa olevien pappien ja lehtorien synodaalikokousta 2023 varten ovat käynnissä. Mekin tarvitsemme teologista vuorovaikutusta ja kollegoiden tapaamista! Kuusi vuotta sitten eläkeläispappien poisrajaamista perusteltiin sillä sinänsä myönteisellä seikalla, että diakoniatyöntekijät kutsuttiin mukaan eivätkä tilat siksi riittäneet. Tampereen hiippakunnan tilanne on herättänyt laajaa arvostelua tästä kirkkojärjestyksen vastaisesta linjauksesta. Joka kesä huvittaa, kun toimittajat kutsuvat herättäjäjuhlia herätysjuhliksi. Näkökulmia on vanhurskauttamisesta ja kasteesta eriarvoisuuteen, ekokriisistä kosmisen oikeudenmukaisuuden kaipuuseen ja paljon muuta. Kotimaan lukijakisa Onko sinulla mielipide. Kirkon uudistumisen tarve ei ole mikään uusi asia. ” Väärä vastaus, tajusin nolona toisten reaktioista. Kirkkojärjestys kuitenkin yksiselitteisesti edellyttää, että kaikki hiippakunnan papit ja lehtorit tulee kutsua yhteiseen synodaalikokoukseen. Olen yrittänyt kohdata ja kuunnella. Ortodoksit korostavat taas osallisuutta ja jumalallistumista. Yksi kirjoittajista, teologian tohtori Veli-Matti Kärkkäinen käsittelee aihetta ekumeeniselta kannalta ja valottaa eri kirkkokuntien lähestysmistapaa pelastukseen. Viittasin innokkaasti. Me eläkepapit tunnemme tulevamme syrjityiksi, vaikka meillä voisi olla vielä paljon annettavaa ja saatavaa. Se on maallikollekin mielenkiintoinen ja laaja-alainen. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Teoksessa on kosolti aineksia syvälliselle pohdinnalle, mikä on hieno asia. Väärä vastaus, tajusin nolona toisten reaktioista. Tuliko luonto vastaan yllättävässä paikassa, tapahtuiko jotain ainutkertaista vai oliko parasta retkiseura. Äänestä seurakuntavaaleissa. On puhuttu jopa ikäsyrjinnästä. Oliko maisema niin henkeäsalpaava, että se on yhä mielessä vuosien jälkeenkin. HEIDI PITKÄNEN 6.9. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Koska tämä kirkkoherra, Topi Lemmetyinen, oli käynyt kodissani monet kerrat pitämässä seuroja ja oli äitini hyvä ystävä, ajatteli hän saavansa oikean vastauksen minulta. näyttää kuinka käy. Näyttäisi, että muissa hiippakunnissa eläkeläiset kutsutaan mukaan ja saatetaan pyytää ohjelmavastuuseenkin. Varsinkin kun ne kohdistuvat kirkkomme virallista tunnustusta ja kirkolliskokouksen päätöksiä vastaan! Onneksi päätoimittaja on vaihtumassa ja voinemme odottaa vähän tasapuolisempia julkaisuja. Eivätkö olekin. Meillä on eläkeläisten lisäksi useita muita ilman viranhoitomääräystä olevia pappeja ja lehtoreita. Synodaalikokouksessa meidät kuitenkin sivuutetaan, vaikka pappeus kestää hautaan asti. korvaa | kolumni | U skontotunnille tuli sijaisopettaja. Kotimaa.fi:n blogeissa sanottua 731 000 Tavoita kerralla yli taloutta kirkkojakaupunki.fi kirkonseutu.fi kotimaa.fi 1 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 V I L L I IHMISILLE NUORISOTYÖSSÄ numero 2 / 2021 POLKU Armoitettu mokailija Outi Olani s. Ihminen on iankaikkisuusolento ja tarvitsee sielun pelastusta, ”sillä mitä se hyödyttää ihmistä vaikka hän voittaisi omakseen koko maailman, mutta saisi sielullensa vahingon”. Pappina hän kantoi huolta seurakuntalaistensa sielun kohtalosta. Siksi sen ei tule askaroida vain tämänpuoleisilla asioilla. Olen katkeroitunut ja kuitenkin taas tuntenut sohvan nurkassa itkiessäni, että vielä en lopeta. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Mukanamme on tullut se, että enää emme suostu hyssyttelyyn ja seisomaan tumput suorina. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Petämme ihmiset, ellemme pidä esillä ristin evankeliumia. Olen kiitollinen kaikkien panoksesta hiippakuntamme elämään. Arvostan työtänne seurakunnissa. Hän sattui olemaan seurakunnan kirkkoherra, joka katsoi oikeudekseen poiketa normaalista opetussuunnitelmasta. ”Kuka voi pelastua?” hän aloitti. Kunhan elää hyvää elämää”, minä vastasin. 18 HYVÄN TÄHDEN. ERKKI O AURANEN dipl.ins, pastori Espoon kirkkovaltuuston ja Olarin seurakuntaneuvoston jäsen Olen ollut vuoden ajan työstämässä seurakuntiin Aikuisten polut -toimintamallia. Laaja joukko asettaa vaatimuksia tiloille, jotta kokous voidaan toteuttaa nykyaikaisilla osallistavilla tavoilla. Jeesuksen tulon myötä Jumalan valtakunta tulee maan päälle.” Vaikka kristityt tunnustavat yhdessä tämän ytimen, lähestymistapa pelastukseen eroaa eri kirkkokunnilla. Kirkkoherra kysyi uudelleen: ”Miten Jeesus sitten saattoi sanoa ristin ryövärille ’Tänä päivänä sinä olet oleva minun kanssani paratiisissa’. Kokous osuu hiippakunnan juhlavuoteen ja kokoaa toivottavasti ison joukon heitä, jotka toimivat yhteiskunnan eri aloilla tai toteuttavat kutsumustaan eläkkeellä. Tapahtuiko se lähimetsässä, tunturissa vai vesillä. Esimerkkinä siltä puolelta on vaikkapa se, että herääminen ei tarkoita unen päättymistä, vai tarkoittaako. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. – – Nämä olivat hallinnon termejä, uskonnollisen ja hengellisen elämät asiat ovat oma lukunsa. Pelastus on aihe, josta papit tulevat keskustelemaan syksyn aikana, sillä pappien synodaalikokousta varten on julkaistu kolmentoista asiantuntijan kirjoittama teos Pelastus. Järjestelyjen vuoksi jakaminen on paras vaihtoehto. P irkanmaan Senioriteologien vastuuhenkilöinä olemme saaneet kyselyjä, miksi Tampereen hiippakunta toistamiseen evää synodaalikokoukseen pääsyn eläkepapeilta eläkepiispaa myöten! Monet meistä palvelevat aktiivisesti kirkossa, palkkiotoimisesti tai vapaaehtoistyönä. Myös tällä kertaa osallistuminen tehdään mahdolliseksi laajalle vihittyjen joukolle. MATTI REPO Tampereen piispa Nyt kerätään luontomuisteloita! Suomalaisella on keskimäärin 700 metrin matka lähimpään metsään, ja Euroopan Unionin liikuntabarometrin (2018) mukaan olemme unionin eniten ulkoilevaa kansaa. Jotain yhteistäkin sentään on. MARKKU JALAVA 31.8. Tietenkään kirkolliskokousta ei pidä sekoittaa kirkkovaltuustoon, kuten joskus näkee tehtävän. Tätä ei korvaa eläkeläispappien kutsuminen erilliseen kokoukseensa
Muun muassa Eero Junkkaala, joka tulee ulos autostaan. Eero Junkkaalan lisäksi mukanani on ”Raamatun maan näyttelyn perusteksti”, jossa kerrotaan ranskalaisilla viivoilla, mitä katselemme. – Sanoisin, että nämä kaikki palat ovat Vanhan testamentin ajalta, Junkkaala kertoo. Sen vieressä lukee ”Raamatun maan näyttely”. Näyttely on pidetty lähes koskemattomana siitä asti. Raamattuopiston Musiikkilinja treenaa Tusculumissa. Tiedot ovat osin niukkoja. Mennään sisään. Toisessa huoneessa näemme juutalaisia juhlia kuvaavaa esineistöä. – Tämä oli meidän keittiö, ja tuo oli yksi lastenhuone ja tuo oli toinen. On ollut melko iso ruukku. Salin lattialla on rumpusetti. Näyttely sijoitettiin vuonna 1989 huoneisiin, joissa oli Eero Junkkaalan perheen koti. Esineitä on paljon. Erään oven yläpuolella on täytetty Negevin korppikotka siivet auki. – Tämä on diagnostinen palanen, koska tässä on kahva. TEKSTI JA KUVAT | PETRI VÄHÄSARJA ” Sitten: aasin leukaluu, kaksi metsäkyyhkyä, aurinkolintu ja sen pesä. i K eltainen, vanhan ja arvokkaan näköinen huvila tönöttää Raamattuopiston pihapiirissä. Se on rakennettu vuonna 1901. Arkeologi pyörittelee sirpaletta käsissään. Joku taisi ottaa sellaisen purkkiin, enkä ole varma, onko se tuo. – Siitä on varmaan 20 vuotta aikaa, kun olen viimeksi nähnyt tämän, Eero Junkkaala toteaa. Ja beduiinihuiluja, Hebronin lasia, skorpionin sekä kyyn. Kaikkeinpyhin Kauniaisissa Puuhuvila Suomen Raamattuopiston pihassa kätkee yllätyksen, josta suuri yleisö ei tiedä. Näyttelyssä on myös Junkkaalan tuomia esineitä. » Eero Junkkaala 12 13 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 reportaasi. Myöhemmin rakennus siirtyi Suomen Raamattuopiston omistukseen ja opiston perustaja Urho Muroma asui siinä perheineen. Siinä on vuosien varrella asunut muitakin Raamattuopiston työntekijöitä. – Tässä on ruukunsirpaleita kaivauksiltani. Talon nimi on Villa Tusculum. Sen on suunnitellut arkkitehti Valter Jung insinööri Bergrothin perheen kodiksi. Raamatun maan näyttely sijoitettiin Villa Tusculumiin vuonna 1989. – Kaivauksilla olemme nähneet paljon skorpioneja
– Nämä ovat kiinnostavia, nämä menevät jo satojen tuhansien vuosien taakse. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. Kerran, kun Marja-Terttu vei jälleen tavaroitaan, lentokentän virkailija oli todennut, ettei kukaan voi rakastaa Israelia noin paljon. Erikseen lukitussa vitriinissä ovat näyttelyn arvokkaimmiksi arvioidut esineet. Siitä ei tiedä kukaan mitään. Israel oli Marja-Terttu Tolamon suuri rakkaus. Hänelle Tolamo myös siirsi vastuun näyttelystä elämänsä loppupuolella. Ensimmäinen matka tapahtui 1954. Sopii erityisen hyvin yhteen kastestolan kanssa. Lukitussa vitriinissä oleva Tolamon saama mitali jää mysteeriksi. Samalla intohimolla hän suhtautui kokoamaansa näyttelyyn. VIA 249,00 GABARDIINI 299,00 FESTIVA 319,00 Matka-alba Kätevä, tavallista lyhyempi, messupaidan tapaan pään yli puetta va alba kotitoimituksiin. – Uskon, että Israelissa ollaan ylpeitä Marja-Tertun työstä. Kangas vesipestävä Festiva. – Se oli iso projekti hänen elämässään, Kosonen kuvaa. 020 754 2350 S U O M A L A I S E T A L B AT Papinalba Temppeli Ryhdikkäästi istuva albamalli jossa on istutetut hihat, pienet sisäänotot vyötäröllä ja piilo napitus ja kapeat taitettavat hihansuut. Junkkaaloiden muutettua pois Tusculumista 1989 saatiin näyttelylle pysyvät tilat. Aluksi näyttely herätti paljon kiinnostusta. – Voi, minä toivoisin, että näyttely viriäisi uudelleen. Sen perällä näkyy erillisellä lukolla suljettu vitriini, jossa on ”saviesineitä Abrahamin ajalta”. – Lähi-idässä museot ovat täynnä tämän kaltaista esineistöä, mutta eivät Suomessa. – Kyllä monet näistä ovat ihan aitoja muinaisesineitä, Junkkaala jatkaa. Öljylamppujen kehityksessä näkyvät aikakausien käänteet. – Marja-Terttu kävi Israelissa 56 kertaa, ja hän toi esineitä jokaiselta matkaltaan. Samasta syystä vakuutustarkastaja ei aikoinaan suostunut vakuuttamaan sitä. Vilkaisemme vielä näyttelyn arvokkainta huonetta ennen kuin lähdemme pois. Sitä ennen esineitä oli näytillä kesäisin. Kotimaista käsityötä. Heidän tyttärensä Rauha-Lilja Ben-Kiki osallistui myöhemmin aktiivisesti Pyhän maan näyttelyn rakentamiseen Raamattuopistolla. Koululuokat vierailivat katsomassa sitä. Lukkojen takana on myös Marja-Terttu Tolamon saama mitali, jonka Israelin valtio on hänelle myöntänyt. Elämäkerta Taistelija ja taiteilija (Perussanoma Oy) kertoo, että Marja-Terttu Tolamo (1915–2000) oli ”Raamattuopiston Grand old lady, joka antoi elämänsä, työnsä, ihmissuhteensa ja taloutensa kokonaan opiston hyväksi”. – On täysin mahdollista, että nuo ovat juuri kuvatun ikäisiä. Tolamo vietti Israelissa aikaa helluntailaisten lähettien Kaarlo ja Maire Syvännön kanssa. Jatkamme kierrosta Junkkaalan kanssa. Nardusruukku ajalta 1600 eKr, öljylamppu 1200 eKr. Kun Tolamo oli ensimmäisen kerran käynyt Israelissa, Muroma antoi hänelle tehtäväksi alkaa järjestää ryhmämatkoja pyhään maahan. Täytyy soittaa toinenkin puhelu. Voi olla, ettei muualtakaan maailmasta. Syvännön perheestä tuli hänelle kuin oma. – Tosi hieno lintu, ai että! Menemme näyttelyn arvokkaimpaan huoneeseen. Hänellä oli laajat verkostot Israelissa. Mukana vyö ja kaksi irtosisäkaulusta. 195,00 VIA 279,00 GABARDIINI 329,00 FESTIVA 349,00 TUTUSTU SACRUM.FI 14 15 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 reportaasi. Kotimaista käsityötä. Melkein sanoisin, että tämä on parempi. Teologian maisteri Tolamo ei esimerkiksi nostanut palkkaa, vaan hän sai Raamattuopistolta majoituksen ja ruuan. Häntä puhuttelee näyttelyssä se, miten ”esineet herättävät Raamatun kertomuksia henkiin”. Katsomme fossiileita. – Ainakaan Pohjoismaista ei löydy tällaista määrää Israelista tuotuja esineitä. Esineistön arvoa on mahdotonta määrittää. – Tehtävä oli minulle rakas, Välisalo kertoo. Isompia esineitä, kuten ruukkuja, hän toi sylissään lentokoneessa, kertoo elämäkerran kirjoittanut Liisa Kosonen. – Marja-Terttu oli sanonut siihen, että Jumala pitää huolen tästä talosta ja näyttelystä, Kosonen kertoo. Näyttely on hänen rakas lapsensa. Esineet on lahjoittanut Galilee Toursin edesmennyt johtaja Ruben Ben-Dor, ja niiden iät on määritellyt ”jerusalemilainen arkeologian professori”. i Eräässä vitriinissä lukee: ”Roomalaisen ajan ruukkuja”. Rauha-Lilja ja kaksi poikaa rakensivat sille ison kuljetuslaatikon. Kosonen kertoo, että näyttelyn suuret eläimet, kuten korppikotka, pantteri ja gaselli tuotiin lentokoneen ruumassa. Gabriel I mallissa on leveät hihansuut, joissa on kul takirjottu risti. Tamperelaisrouva Gunvor Välisalo oli mukana jo Tolamon ensimmäisellä Israelin-matkalla ja näyttelyn perustamisessa. Papinalba Gabriel Korkealaatuinen, kotimainen papinalba raglan hihoilla ja piilo napituksella. – Eivät olisi halunneet antaa risaista vaan ehjän, mutta Tolamo sanoi, että risainen on hyvä, Kosonen kertoo puhelimessa. ” Eivät olisi halunneet antaa risaista vaan ehjän, mutta Tolamo sanoi, että risainen on hyvä. Leopardin lahjoitti lähetystyöntekijä Kaarlo Syväntö. – Tolamo osti, pyysi ja keräili. Vaikka se ei ollut virallista, käytännössä Tolamo johti koko taloa vuosien ajan. Nousemme Junkkaalan kanssa kellarista takaisin. Hän arvioi, että näyttelyn esineet ovat arvokkaita mutta eivät ”maailman sensaatioita”. Kotimaista käsityötä. Tolamo värväsi myös matkalaiset tuomaan Suomeen esineitä, näyttelyä varten. Liisa Kososen mukaan Tolamo pyysi risaista verkkoa paikallisilta kalastajilta. – Se korppikotka tuotiin siivet auki. Mukana vyö ja kaksi irtosisäkaulusta. Kellarikerroksessa on pieni lähetysnäyttely, josta löytyy esineistöä muualtakin maailmasta. Eläin oli löytynyt kuolleena Israelista. Gabriel II mallissa on laskosketut hihansuut, joissa on kaksinkertainen taittuva ranneke. Kävin hiljattain Kansallismuseossa katsomassa Lähi-idän näyttelyä niin se oli kyllä aika vaatimaton. Sitten: aasin leukaluu, kaksi metsäkyyhkyä, aurinkolintu ja sen pesä. Ja kalastajien verkkoa Gennesaretinjärveltä. Vitriinissä on myös ”Esterin kirjan alkuperäinen pergamenttikäärö”, jota ei sen enempää selitetä. Mietimme Junkkaalan kanssa, mitä sana ”alkuperäinen” tässä yhteydessä tarkoittaa. – Näyttelyssä kävivät myös kaikki Israelin uudet Suomen suurlähettiläät ja tuhansia muita katsojia vuosittain, Kosonen sanoo. Vuonna 1969 Tolamo sai ”sisäisen kehotuksen” perustaa näyttely tuomistaan tavaroista
Vesi kannattaa aina puhdistaa, sillä kirkas tunturipurokin voi olla raadon tai ulosteiden saastuttama. Sirpa Pääkkönen on antanut äänen evakoiden jälkipolville teoksessaan Karjala sydämessä. Helsinkiläisen Savoy-teatterin johtaja on ollut useita kertoja sowetolaisten keikoilla. Se ja uutukaisalbumi syntyivät molempien syvästä kunnioituksesta vanhaa gospelmusiikkia kohtaan. Aikuiset sen enempää kotona, koulussa kuin uskonnollisessa yhteisössäkään eivät ole nähneet heidän tuskaansa. SKS-kirjat 2022. Sen saastuttamaa vettä ei pidä juoda. Retki-lehdessä (8/2022) armeijan sissikouluttajana toiminut Mikko Kettunen kertoo, mistä ja miten juomakelpoista vettä voi hankkia vaelluksella. Haastatteluun oli suostunut myös kaksi äitiä. Soweto Gospel Choir 28.10., 29.10. Evakkojen jälkeläiset toteavat haastatteluissa, että Karjalan kieli ja murre ovat kuin musiikkia. Valkoiset ylivallanpitäjät tukahduttivat rotusortoa vastustaneet Soweton mellakat verisesti. Viime aikoina mökki kaivoineen on alkanut tuntua sopivalta pakopaikalta, mikäli sähköä ei enää tulisi seinästä ja vettä hanasta. ja 30.10. | painettua sanaa | | dokumenttisarja | Lapset helvetin pelossa Viisiosainen ruotsalainen dokumenttisarja Ystävä sä lapsien ( Gud som haver barnen kär) tuo esiin ahdistuksen ja pelon, jota jotkut tiukoissa uskonnollisissa yhteisöissä kasvaneet lapset ja nuoret ovat kokeneet ja kokevat yhä. Laulaja-kitaristi Knucklebone Oscar eli Oskari Martimo vastaa aina diggailleensa ja esittäneensä bluesia ja mustaa musiikkia, ja gospel tuli väistämättä mukaan. Kaksikko tekee rakastamaansa musiikkia ”ilman tunnustuksellisen hengellisen julistuksen tarkoitusperiä”. – Oma ensikosketukseni ja -ihastukseni tähän vanhasta traditiosta nousevaan gospeliin tuli The Blues Brothers -elokuvasta (1980), jossa näin sen musiikin hurjuuden: voi vitsi, mikä meininki! Tunnelma tapaa olla katossa. Haastateltavat ovat kasvaneet helluntaiseurakunnissa, Jehovan todistajissa, mormonien parissa, muslimiyhteisöissä ja pienissä kristillisissä vapaakirkoissa Ruotsissa. Taisteluhenki nousee: meidän täytyy vastustaa yhdessä vääryyttä ja syrjintää! Toinen konserttisarjan esiintyjistä, Harlem Spirit of Gospel, on New Yorkin mustien ja latinoiden kansoittaman kaupunginosan kuoro. – Hengennostatuksen voima on valtava. Tuomari Nurmion & Knucklebone Oscarin vahvasti eläytyviä ja alkuvoimaisia tulkintoja gospelklassikoista sisältävä albumi Believe It Or Not ilmestyi viime viikolla. Harlem Spirit of Gospel 10.12., myös Lahdessa 8.12., Mikkelissä 9.12. Rikas ruokaperinne elää edelleen vahvana karjalaisten siirtolaisten nuorissakin sukupolvissa. ja 16.9., keikat myös Lahdessa 9.9. Vaikka vanhemmat eivät olisi lapsiaan suoraan pelotelleet, nämä imivät uhkaavat ajatukset yhteisöjensä kokoontumisista, kirjallisuudesta, kuvista tai opetusohjelmista. Erik Engelv oli syvästi uskova Jehovan todistaja, mutta homoseksuaalina hän joutui ulos seurakunnasta ja hänestä tuli perheelleen kuin kuollut. – Heidän edellinen Suomen konserttinsa oli niin hieno elämys, että oli tartuttava tilaisuuteen, kun legendaarinen ryhmä tulee taas Eurooppaan. – Rakkaudesta lajiin tehtyä levyä voi kutsua tribuutiksi. Myös kuulijat voivat olla mitä mieltä vain uskosta, digata musiikista tai tarinoista. ja Tampereella 11.12. – Kun siinä kontekstissa rukoillaan ja ylistetään Jumalaa, ollaan yhtä aikaa kärsimyksen, ilon ja toivon lähteillä. Yksityiskohtainen, ahdasmielinen opetus Jumalan tahdosta teki kaikkivaltiaasta uhkaavan. Moni kertoi yöllisistä painajaisista ja unettomuudesta sekä peloista joutua eroon rakkaimmistaan. Sinilevään ei kuitenkaan tepsi mikään. Siirtokarjalaisissa oli paljon ortodokseja, jotka ammensivat oman kirkon perinteestä monipuolisella tavalla elämänvoimaa. Savoyssa nähdään myös kymmenpäinen suomalaisbändi. Eteläafrikkalaisryhmän esiintyminen on niin suoraa iloa, riemua ja vapautta, että se tempaa mukaansa taustasta riippumatta. Mikä oli juurimusiikin miesten motiivi gospelin tekemiseen. – Paljastui, että monet mahtavat gospellaulajat ovat tehneet rajuja, rouheita ja intensiivisiä juttuja, vielä kovempia kuin bluesin ja rock’n’rollin puolella. Karjalaisuus avautuu tuoreesta näkökulmasta omaan aikaamme. ja Espoossa 14.10. Elämä oli aloitettava tyhjästä uusilla kotipaikkakunnilla. Mutta onhan karjalainen lauluperinne täynnä myös iloa ja hersyvää huumoria. Sveriges Televisionin toimittaja Anna Lindman haastattelee sarjassa nuoria aikuisia, jotka ovat kärsineet lapsuudessaan riipaisevalla tavalla demonien, synnin, helvetin ja perheenjäsentensä menettämisen peloista. Martimo on julkaissut Nurmion kanssa aiemmin Judge Meets the King ep-levyn (2018). Näissä lauluissa minuun vetoavat myös Raamatun teksteistä ammentavat, mielettömän jännittävät tarinat ja myyttiset hahmot. saakka. Maailmankuulut mustien huippukuorot Sowetosta ja Harlemista saavat kyytipojakseen Tuomari Nurmion ja Knucklebone Oscarin. Sanoma nousee voimakkaasti kristillisestä ihmiskuvasta: kaikkien ihmisten tasa-arvoisuudesta, kertoo Päivi Loponen-Kyrönseppä. Teokseensa hän on haastatellut kymmentä eri-ikäistä karjalaistaustaista henkilöä eri puolilta Suomea. Neljäs itki ikäväänsä, kun perhe oli hylännyt hänet täysin hänen rakastuttuaan yhteisön ulkopuoliseen poikaan. Teos on hyvin henkilökohtainen, sillä Pääkkönen kertoo lähtökohdakseen omat karjalaiset juurensa. Se on keikkaillut Aretha Franklinin, Stewie Wonderin ja Elton Johnin kaltaisten tähtien kanssa. G rammy-palkittu, U2:n, Celine Dionin ja John Legendin kanssa keikkaillut Soweton gospelkuoro tulee tuskallisten muistojen paikasta. Kolmas joutui kieltäytymään aina onnittelulaulun laulamisesta luokkatovereille tai pelkäämään rangaistusta, jollei toiminut niin. Niitä voi rikastaa kuusenneulasilla. Rasismin kärsimykset kuuluvat Päivi Loponen-Kyrönsepän muLoistavaa gospelia, usko tai älä kaan yhä myös afroamerikkalaisessa gospelissa. JANNE VILLA Savoy Gospelin esiintyjät: Tuomari Nurmio & Knucklebone Oscar 15.9. Elämänvoimaa itäsistä juurista. Etelä-Afrikan mustille suunnattu ghetto, jossa Nelson Mandela ja Desmond Tutukin asuivat, on yksi apartheid-ajan symboleista. Puhdistamisessa keinot ovat monet. Yksi haastateltava pesi lapsena toistuvasti käsiään kuumalla vedellä totutellakseen polttavaan kärsimykseen, jonka ajatteli itseään helvetissä odottavan. Suohon voi kaivaa montun, johon vettä kertyy, tai sadevettä voi valuttaa kattilaan teltan katolta, Kettunen neuvoo. Ikävä omia maita oli eikä sitä vähentänyt uusien seutujen asukkaiden usein nuiva suhtautuminen siirtolaisiin. | viikon kirja | | konsertit | Savoy-teatterissa on odotettavissa harvinaisen tasokas gospelkonserttien sarja. | Kuva: Henry Engelbrecht ” Voi vitsi, mikä meininki! Tunnelma tapaa olla katossa. TUIJA PYHÄRANTA 16 17 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 kulttuuri. Hyvin ahdistava haastateltaville oli myös mielikuva Jumalasta, joka näkee ihmisen kaikki ajatukset ja teot. Näin ei ole kuitenkaan käynyt, vaan seuraavissa sukupolvissa on virinnyt halu ymmärtää evakoiden kokemuksia ja samalla kunnioittaa heidän perinteitään. Yhdysvalloissa mustan gospelin perinne elää yhä vahvasti. Sadevesi tai lumi eivät sisällä lainkaan hivenaineita. Savoyn gospelkonserteissa lauletaan oikeudenmukaisen maailman puolesta ja tarjolla on todellista hengennostatusta, lupaa Päivi Loponen-Kyrönseppä. Se on levinnyt evakoiden myötä myös kautta koko Suomen vaikkapa piirakoiden ja karjalanpaistin myötä. Karjalaisia pidetään luovina ja sosiaalisina ihmisinä, jotka valloittavat välittömyydellään, mutta aiheuttivat aikanaan myös jurommissa länsisuomalaisissa ennakkoluuloja. Soweton gospelkuoro (kuvassa) tulee Etelä-Afrikasta. – Kuoron lähtökohtana on ihmisoikeuksien puolustaminen ja apartheidin vastustaminen. Lisäksi yksi seksuaalivähemmistöön kuuluva haastateltava koki vakavaa henkistä väkivaltaa Pelastusarmeijassa. Ehkä joku kiinnostuu löytämään meidän kautta niitä alkuperäisiä gospeljuttuja. Syvimmin haavoittavaa vaikutti olevan lapsena kuultu puhe demoneista, jotka vaanivat kaikkialla ja tunkeutuvat ihmiseen, jollei hän toimi täysin uskonnon ohjeiden mukaan. Haastattelujen lisäksi Pääkkösen kirjassa on tietoa Karjalan historiasta idän ja lännen välissä sekä monenlaista tapakulttuuria ja tietoutta. Usein lapset ovat jääneet hätänsä kanssa yksin. Käsityötaidot ovat jälkeläisten perinteiden vaalimisessa kunniassa samoin kuin murteen käyttäminen. Myöhemmin sinne rakennettiin kaivo. Soweton gospelissa ei kysytä, uskotko vai etkö, vaan vilpittömästi ja suoraan sydämeen käyvän musiikin mukaan on lähdettävä muutenkin kuin älyllisen pohdinnan kautta. | Kuva: SVT / Yle Jatkosodan jälkeen kaikkiaan yli 400?000 karjalaista menetti kotinsa. Evakkosukupolven jälkeen on ennättänyt syntyä jo useita sukupolvia. 160 sivua. Vanhin haastatelluista on evakkomatkalla 1941 syntynyt Esko Suutari ja nuorin hänen vuonna 1995 syntynyt pojantyttärensä Juulia Halonen. 90-luvulla suodatimme mökillä juomaveden järvivedestä. – Levymme nimikin on Believe It Or Not – usko tai älä. Musiikilla taas puolestaan on tehtävä tunteiden siirtäjänä ja lohdutuksen tuojana. EMILIA KARHU Ystävä sä lapsien -dokumenttisarja on katsottavissa Yle Areenassa 19.11. Helposti ajattelemme, että karjalaisuus ja evakoiden kokemukset unohtuvat vähä vähältä. Toisen haastateltavan seurakunta oli pakottanut puhumaan Jeesuksesta koko yläkoululuokalle. Oli koskettavaa kuulla, miten he olivat lapsiaan kasvattaneet ja mitä ajattelivat siitä kaikesta nyt. Monia haastateltavista yhdistää kokemus, että he olivat jotenkin vääränlaisia ja sekä yhteisölle että Jumalalle kelpaamattomia. Veden voi esimerkiksi keittää tai suodattaa. Eikä viipurinrinkelikään ole tuntematon tänä päivänä. Näkökulma karjalaisuuteen on luonnollisesti erilainen sekä kokemusperäisesti että ajallisesti, mutta yllättävän paljon löytyy yhdistäviä asioita. RISTO KORMILAINEN Sirpa Pääkkönen: Karjala sydämessä
Iso neula viuhui ja yritin tuntea oloni prinsessaksi. – Bertalla ei maito riittänyt, niin mie imetin oman lapsen lisäksi sinut ja siskosi. Hetki oli melkein liian intiimi ja koskettava tähän maailmaan. Hämmästyksekseni lääkäri päästi minut lähtemään. – Ponnista, ponnista! kätilö ja lapsen isä huusivat. Kuopion ja Iisalmen välinen tie oli tietyömaan vuoksi kuoppainen ja niin minut hyrskytettiin kotiin sillä seurauksella, että seuraavana yönä poltot alkoivat. Purin huultani kulmapaistien, kyljyksien ja jauhelihojen edustalla. Muutaman päivän kuluttua ommel hajosi. Vielä messussakin me kolme naista purskahtelimme nauruun. Myöhemmin, kun olin päässyt jo kotiin, tapasimme kätilöä kaupassa lihatiskin edustalla. Minut kärrättiin kiireesti synnytyssaliin. Ensimmäinen synnytykseni oli raju. Sadasosasekuntia ennen kuin liturgi sanoi ”hiljennymme rukoukseen”, totesin, että hameeni putosi nilkkoihin. Jouluna ajattelen, että juhlimme paitsi Pojan syntymää, myös synnytystä. Kerroin liturgille vasta kirkkokahvilla tapahtuneen. Se syntyy! karjuin. Eikä siinä kaikki. Terävä, raju, hengen salpaava, syvä kipu. Nelikiloisen lapsen jälkeen se ei periaatteessa ollut enää iso muljahdus, mutta niin oli vain sekin synnytettävä ennen sitä ompelua. Jouduin huokaisten lisäämään tämän diagnoosin jo aiempaan pitkään diagnoosilistaan. – Minä teen sellaisen prinsessaompeleen, kätilö ilmoitti innostuneena. Ei tarvinnut empiä, mistä oli kyse. Seuraavan sadasosasekunnin aikana rekisteröin suntion tulipunaiset kasvot ja kanttorin kauhistuneet silmät. Imettäessäni lasta mielen valtasi erikoinen kokovartaloapeus. Se ei käynnistynyt. Hiljattain luin iltapäivälehden artikkelista sellaisesta erityisyydestä, johon liittyen ihmisellä täytyy olla rakastumisen tunteita voidakseen harrastaa seksiä toisen ihmisen kanssa. Satu Kreivi-Palosaaren esseesarjan Kertomuksia ruumiillisuudesta toisessa osassa käsitellään lantion seutua, vatsaa ja selkää. 18 19 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 essee. Seksuaalisuus on minulle täysi mysteeri. Niin sanottu sakastirukous oli alkamassa. Äitini ei imettänyt minua ollenkaan. – Kun prinsessa Victoria syntyi, sellainen tehtiin ensimmäistä kertaa. Heti ensimmäinen supistus oli kirjaimellisesti poltto. Hyppelehdin vaivalloisesti sermin taakse ja kiskoin hamettani ylöspäin. Kuulin itseni huutavan ”perkele!” ja purskahdimme koko naisjoukko hillittömään nauruun. Olin naapurini Annan 90-vuotissyntymäpäivillä. Kävin maanantaina tunnustamassa tapauksen varmuuden vuoksi kirkkoherralle. Viimein vaadin lääkäriltä pääsyä kotiin, vaikka laskettu aika oli jo viikolla ylittynyt. TEKSTI | SATU KREIVI-PALOSAARI – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Purskahtelimme hillittömästi nauruun K un puhutaan lantion alueesta, mielessäni ovat virtsatietulehdukset, hiivatulehdukset, synnytykset, seksi, kohtu, keliakia, kuukautiset, tyhjänpäiväinen karvasota ja se hetki juuri ennen jumalanpalvelusta, kun hameeni putosi nilkkoihin. Ponnistusvaihe oli vaikea, sillä lapsi juuttui päästään kiinni. Tajusin vasta jälkikäteen, että esimieheni oli kuolla nauruun. Olimme sakastissa, minä, kaksi miespappia, naissuntio ja naiskanttori. Sellaista sanaa kuin seksuaaliterveys eli ”kehollisen, tunteellisen, henkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin tila” kuten Väestöliitto sanan määrittelee, ei ole ollut olemassa. Liturgi oli loukkaantuneen näköinen, kun hiljentymisen sijasta palvelukseen ryhtyvä joukko nauroi huutonaurua. Raskauden loppuvaihe oli vaikea, sillä paino ja verenpaineet nousivat kiihtyvää tahtia ja viimeiset kaksi viikkoa makasin sairaalahoidossa. Se vasta olikin tapaus. Se oli yksi merkillisimmistä kokemuksista, mitä olen ikinä kokenut. Ikään kuin koko ruumiin masennus. Miehet eivät huomanneet mitään. Iisalmen aluesairaalassa selitin, että minun pitää mennä synnyttämään Kuopioon, kun olen ollut siellä hoidossa. Kun rippikoululaisten kanssa kävimme läpi syntiinlankeemuskertomusta Mooseksen kirjasta, olin otettu, että varsinkin pojat pitivät erittäin kohtuuttomana naisen saamaa rangaistusta: Minä teen suuriksi sinun raskautesi vaivat, ja kivulla sinä olet synnyttävä lapsesi. Neljännen synnytyksen jälkeen osasin ajatella, että kohtu suree menetystään, supistelee ja suree. En muista myöskään puhutun naisen nautinnosta, tyydytyksestä, ilosta. Kyllä, tunteen kanssa on menty. Kun käsi oli löytänyt oikeaan kohteeseen, kätilön naama kalpeni. Seksuaalisuuteen liittyvät sanat ja käsitteet olivat pitkään hukassa minulta. – Mie olen imettäny sinua, hän sanoi. Piti synnyttää istukka. Vaatii turvallisuutta, tilaa ja hiljaisuutta, aisteja ja lopulta ihmeitä tapahtuu, jos tapahtuu. Lähinnä seksuaalisuuteen liittyen mainittiin vaara tulla raskaaksi tai hyväksikäytetyksi. Kiljuin, että lapsi syntyy! Ei se voi syntyä, olet ensisynnyttäjä, kätilö ilmoitti kuivasti. Kaikki kätilöt halusivat nähdä, mitä oli tapahtunut. Minun olisi pitänyt maata, mutta sen sijaan ravasin Kuopion yliopistollisen keskussairaalan pitkiä portaita ylös alas, jotta synnytys olisi käynnistynyt. Kiitin tuntematonta naista äidinmaidosta. – Se syntyy! hän kiljaisi. Sain sunnuntai-iltana päähäni, että seurakunta oli varmaan kuullut, kun kirosin kuin rekkamies sakastissa. Asia tuli eteeni hämmentävällä tavalla muutama vuosi sitten. Lapsi on päästetty maailman tuuliin. ” Seksuaalisuus kuuluu samaan osastoon, kuin usko Jumalaan, rukous ja luovuus. Lapsi on päästetty maailman tuuliin. Kirjoittaja on toimittaja ja pappi ” Kohtu suree menetystään, supistelee ja suree. Eläinrakkaat tytöt pitivät käärmettä suurimpana kärsijänä. Äiti hänkin. He tilasivat ambulanssin ja ohjasivat minut kyytiin. No en maannut. Hänen loukkaantunut ilmeensä vaihtui iloiseen hymyyn. Se kuuluu samaan osastoon kuin usko Jumalaan, rukous ja luovuus. Tällainen erityinen tapaus on diagnosoitu vähän samaan tapaan kuin erityisherkkyys. – Saanko vilkaista, he kysäisivät matalalla äänellä, kun tulivat huoneeseeni. Sitäkään en ollut tajunnut, että kohdun täytyy supistumalla supistua takaisin pieneksi ja että se tapahtuu asteittain imetyksen yhteydessä. Vuonna 2022, kun Prisma myy dildoja ja väriseviä kapistuksia, olen havainnut, että maailma on toinen. Poikani syntyi maailmaan. Kätilö huokaisi ja ambulanssin hankalissa olosuhteissa suostui tutkimaan minut. Poltot yltyivät ja tajusin, että emme ehdi Kuopioon saakka. – Olj, olj. Minusta tuli nähtävyys osastolla. Siellä eteeni käveli jo iäkäs nainen. Jos mietin orajärveläistä aikuista naista, tulee mieleen laihduttaminen, yhteisvastuukeräykseen kerääminen, leipominen, hiihtäminen, kuivalihojen kuivattaminen kevättuulessa, verikakkojen keittäminen poronverestä, käärmesalvan sively kipeisiin hartioihin, permanentti ja nuorempana raskauden pelkääminen. – Olj se tappaos, savolainen mieheni päivitteli hänelle. Hän puri huultaan
Kun on brändännyt itsensä paitsi voileivillä ja pipokeskusteluilla myös Jeesus-jutuilla, kaikki käy luontevasti. En käytä mikkiä. Olennaista oli se, että samassa olivat myös nuorisotilat. TEKSTI | KAISA RAITTILA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM Lapset ovat fiksuja, Anne-Maria Ahlstedt sanoo. Lapset tulevat, vaikka vääntöä riittää. Aikaisemmin pyhäkouluissa oli ikäryhmät. Sitten hän tajusi, että sellainen ei ole tarpeen. Kun luottamus syntyy, se tuottaa odottamatontakin läheisyyttä. Lapset odottivat takana kymmenien metrien jonossa, Ahlstedt sanoo. – Olen ehkä idealisti, mutta minusta on tärkeää, että pienemmät kasvattavat isompia ja isommat pienempiä. Olen käynyt kyläpäivillä ja tehnyt itseäni tunnetuksi tapahtumissa. En voi feikata mitään. Tällainen toiminta tarvitsee kasvot. – Ymmärsin heti, että pitää olla hyvä tuntuma asiaan, jotta on varmasti jalat maassa ja ymmärtää, mitä tehdä. Pyhäkoulusta kun ei juuri palkintoa saa eikä sitä niin arvosteta, kiitos on kerättävä hyvistä kohtaamisista. Niinpä minulle sitten huudellaan, että hei Ama! Kattokaa, Ama menee tuolla! Uusi pyhäkoulupaikka löytyi koulun vierestä. He repivät minut ihan auki. Minun mielestäni olivat. Ahlstedt ratkaisi toisin. Ruokapöydässä keskustellaan joka kerta siitä, että otetaan se lippis tai pipo pois. – Uskoksä itekään tähän juttuun, he kysyvät. Isommat ovat hyvä malli, kun ekaluokkalaiset tulevat syksyllä ensimmäistä kertaa. Vastaan kolmeen nälkään, ja nälkä lapsilla todella on. Monta kertaa Ahlstedt on sormi suussa. Seison vain ja odotan hiljaisuutta. Kerran erehdyin sanomaan pöytätavoista, että täällä ollaan kuin kotona. – Harjoittelemme kuuntelemisen taitoa. Kun sitä kuusi vuotta kerran viikossa tankkaa, se takuulla kuuluu ulos asti ja muistuu mieleen myös myöhemmin. On välipalan nälkä ja aikuisen nälkä. Oli, kuulemma. Mutta sitten yhtenä päivänä poika kysyi, että Ama hei, oisko sulla hetki aikaa. Rajamäellä on myös omat haasteensa kasvuympäristönä. matunkertomusta. Kato kun mulla on äiti kuollut, sanoi poika, niin se ei ole katsomassa. – Lapset ovat fiksuja. Se ei ole tähtitiedettä. – Olen lasten mielestä yhtä lailla äiti kuin tiukkis-Ama. Se ei ole tähtitiedettä. – Korona-aikaan oli sietämätöntä sulkea ovi. Heitä kiinnostaa aihe, josta keskustellaan. Yhteensä heitä käy joka viikko kaakaolla sata, joskus sataneljäkymmentä. Kaakaopyhäkoulun eli kaakiksen onnistumisen takana on vuosien työ. Onko kaikki hyvin, minä kysyin. Siksi Ahlstedt ajatteleekin, että jos kaakislaiset ovat muutaman tunnin poisLuottamus vaatii vuosien työn Lastenohjaaja Anne-Maria Ahlstedt on Nurmijärven Rajamäen yli satapäisen kaakaopyhäkoulun emo ja sydän. Päinvastoin, tuli paikalle rehvakkaasti ja ai” Harjoittelemme kuuntelemisen taitoa. Ovella raksuttaa laskuri, kun lastenohjaaja Anne-Maria Ahlstedt ottaa kävijöitä vastaan. Esikuvani alkoi ikääntyä ja kävijöitä oli jo niin paljon, että tuntui mahdottomalta hoitaa lapsijoukkoa vapaaehtoispohjalta. Lapset kysyvät vaikeita. – Mutta niin se vain lähti. Alussa Ahlstedt keräsi kaikenlaista härpäkettä ja lisämateriaalia havainnollistaakseen raaheutti aina jotakin harmia. En voi feikata mitään. Jos vierailija sattuu unohtamaan sen, lapset kyllä kovaäänisesti korjaavat tilanteen. Eikä heitä niin kiinnostakaan, miten asia on, vaan se, mitä minä siitä ajattelen. Hän alkoi vapaaehtoisena eläkeläisenä pitää Rajamäen kirkolla pyhäkoulua. » 20 21 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 haastattelu. Nurmijärvellä pyhäkoulua juhlitaan tänä syksynä siksi, että Suomen ensimmäiseksi mainitun, rovasti Johan Fredrik Berghin perustaman pyhäkoulun alusta on 190 vuotta. Muutaman kerran olen joutunut korottamaan ääntä. Bergh-vainaan kasvatuksellinen perinne siis jatkuu. Täällä he tutustuvat ja huomaavat sitten koulussakin, että hei, mehän ollaan kaakisporukkaa. – Ei koululaisia oikein kutsu tulla päiväkerhotilaan. Tietenkin se jännitti. Kynttilän syttyminen on merkki, jonka lapset tuntevat: nyt pannaan puhelimet pois ja ollaan hiljaa. Vieraileva pappi saattaa hämmästellä, että lapset tiesivätkin jo asian tai kertomuksen, josta hän oli aikonut puhua. – Mutta lapsille on tärkeää, ettei aikuisenkaan tarvitse tietää. Sehän on aina ollut auki. Pääasia, että lapset tulevat. Että miten käy, kun samalla kertaa vaihtuvat sekä ihminen että tila. Tai että täällä ei kiroilla. He repivät minut ihan auki. Parhaiten on opittu Rajamäen kaakaopyhäkoulun tärkein, Isä meidän -rukous. Voitsä kattoo, onks nää uudet housut niin kuin pitää. Parikymmentä vuotta sitten jäi eläkkeelle työntekijä, jolle pyhäkoulu oli ollut sydämen asia. Mutta nuorisotilan lautapelit ja biljardipöytä vetävät kyllä, Ahlstedt sanoo. Kun lapsia on pitkälti toista sataa, ääntä on salissa paljon. Ja kun hiljaisuus tulee, kerron mitä sinä päivänä olen kerrottavaksi aikonut ja sitten siitä puhutaan. Uskoksä itekään tähän juttuun, he kysyvät. T iistaisin koulun jälkeen sitä voi seurata ikkunasta: lapsia tulee jonossa, ryppäinä ja laumoina, he juoksevat, kilpailevat. Viitisentoista vuotta sitten asia jäi Ahlstedtin vastuulle. Korjasin sitten, että niinpä, täällä ollaan niin kuin minun kotonani. – Bergh opetti täällä aikansa hengen mukaisesti ruoskalla ja nälällä, minä olen äiti, joka ruokkii. Ja sitten on se kolmas nälkä: lapsilla on tarve myös pyhään. Sain silmilleni, että kyllä kotona saa olla pöydässä kännykkä ja pipo. – Aikanaan oli mukana poika, joka oli menettänyt äitinsä, mutta ei halunnut puhua siitä
Eivätkä voimavarat riittäneet samaan pohjatyöhön kaikilla alueilla. Toiminnan laatu ei ole nimestä kiinni. Halusin käydä kirkossa. Kun yhä enemmän tarvitaan kohtaamista, tarjoamme sitä yhä vähemmän. Paras palkinto on, kun joku seuraavalla kerralla kysyy, etsitkö, Ama, vastauksen. Minkä ikäiseltä se näyttää ja kuulostaa. Pojille, jos minulta kysytään. Lapset. + 14,9 snt / min, lankapuhelimesta 8,21 snt / puh. Eikä riitä, että sinne menee kerran. Kulttuurin pitää kasvaa seiniin, he ymmärsivät. Ja olen ylpeä, miten suurin joukoin pojat tulevat. Tärkeintä on pitää ovea auki. Sellainen, jossa on liekki. 22 23 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 haastattelu. Jos lippiksestä on vaikea vääntää, yhtä vaikea on vääntää Jeesuksesta, Ahlstedt sanoo. Pitäisikö vaihtaa sen nimeä, Ahlstedt on työkavereineen miettinyt. – Rukous. Digilehden tilaajana pääset lukemaan myös aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä arkistosta. Mutta en ollut ahkera pyhäkoululainen. Sinne pitää mennä vuosia. Korona vahvisti kirjepyhäkoulua. Saako pyhäkoulusta läksyjä. Mutta sitten mietin, että jos niille ei mitään muuta tästä jää, niin matala kynnys kuitenkin. Toisena tulee raamatunkertomus. – Tässä on ollut sellainen kuningasajatus, että annan varhaisnuorisotyölle tarjottimella ikäluokan kerrallaan. Anna-Maria Ahlstedt, pyhäkouluemo Minkä ikäinen on pyhäkoulu. Jos lippiksestä on vaikea vääntää, yhtä vaikea on vääntää Jeesuksesta. Tarvitsemme toisia ihmisiä, kokoontumista yhteen, paikkaa, jossa pähkäillä yhdessä. Digilehden vuoden kestotilauksen voi maksaa kahdessa erässä ja määräaikaisen kolmessa erässä. Kun keväällä kuudesluokkalaiset viettivät kaakiksessa läksiäisiään, yksi poika viittasi ja kysyi, mitä jos tästä koulusta ei pääse läpi, saako tänne tulla uudestaan. Koko joukko alkoi taputtaa. Millainen oli eka kertasi pyhäkoululaisena. Vaikka seurakuntalaiset omistavat kirkon ja maksavat palkkamme, suljemme itsemme kuplaan. – Kaikille. – Ajateltiin työkavereiden kanssa, että tämähän on hieno konsepti. Kotiin lähtiessä Ahlstedtin mielessä kaikuu yhdessä luettu Isä meidän. Mutta kun pyhäkoulusta on tehty lippulaiva, pyhäkouluhetki liitetään myös kaikkiin tapahtumiin, kuten kasvattajien iltaan. Lisäksi tilaajalle avautuu lukuoikeus kotimaa.fi sivustolla kaikille avoimien uutisten lisäksi tähdellä merkittyihin uutisiin, artikkeleihin ja reportaaseihin. – Kohtaamiset. Berghin perintö on edelleen painava, Ahlstedt sanoo. Lapsenusko saisi säilyä, se myönteinen avoimuus asioille, luottamus siihen, että rehellinen saa olla ja kyseenalaistaminen kuuluu asiaan. Liian usein ajatellaan, että pyhäkoulussa käyvät pienet kiltit tytöt. – Ei ole nimittäin helppoa mennä 10–12-vuotiaiden poikien luo. – Sympatiani on erityisesti poikien puolella. sa ostarilta, ovat he hetken aikaa paremmassa turvassa. Mistä tietää, että nyt on pyhäkoulu. Toivon, ettei kynttiläni koskaan sammu. Mikä on pyhäkoulun paras kohta. Henkilökohtaista postia lähtee lähes sadalle pienelle seurakuntalaiselle. Entä jos olisit jokin pyhäkoulun kertomus. Pyhäkoululla on pölyinen kaiku. edut. Printtilehden tilaukseen sisältyy digitaalisen näköislehden lukuoikeus ja muut em. – Siitä, että ovi on auki. – Kynttilä. Tehdään sama seurakunnan toisillakin alueilla. – Nämä hetket ovat työni helmiä. Rajamäen kaakaopyhäkoulun menestystä se ei auta monistamaan noin vain. – Tavallaan. Vaikka olen kuinka väsynyt, kun lähden kotiin, minulla kaikuu mielessä yhdessä luettu Isä meidän. Ja aikuisille. Millaiset asiat pyhäkoulusta tulevat mieleen viikon varrella. – Nurmijärveläisenä tiedän, että se on Suomessa 190-vuotias. asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaa www.kotimaa.fi Tilaa Kotimaa digilehti Lehti on verkossa luettavissa muutamaa päivää ennen kuin se toimitetaan kotiin. – Sen hetkellä olen keskellä pyhää. Koska juuri tämä on se ikä, jossa kirkosta vieraannutaan. – Ensimmäiseen omaan pyhäkouluuni liittyi virsikirja ja lammastarra. Millaisille tyypeille pyhäkoulu sopii. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Jos olisit jokin pyhäkouluun liittyvä esine, mikä olisit. Joka tiistai ajattelen, etten selviä tästä. Mitä puuduttavampi jumalanpalvelus oli, sitä parempi, koska sitä kauemmin sain Joutsan kylmän puukirkon penkillä silittää isoäidin kirkkokäsilaukun mustaa nahkaa. Mutta toivoisin, että se näyttäisi 12-vuotiaalta. Sen hetkellä olen keskellä pyhää. Mutta ei se onnistunut, Ahlstedt kertoo. Aina he ovat päätyneet jatkamaan vanhalla tutulla. – Olisin Jeesus siunaa lapsia. ” Täällä ovat pyhäkoulun juuret niin syvässä. + 6,9 snt / min. 020 754 2333 . Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Toivon, että mieleen jää jotain mietittävää. Kuusivuotiaana päiväkerhossa ilmoitin, että minusta tulee kerhotäti. – Täällä ovat pyhäkoulun juuret niin syvässä
Toki esimerkiksi eräässä työpajassa Taiwanin kirkon edustajat kertoivat maansa ahdistuksesta Kiinan kalistellessa aseitaan saarivaltion ympärillä. Hän kuvaa tapausta uskontososiologian väitöskirjassaan Liittyä ja irtautua: Tutkimus uskonnollisen yhteisöllisyyden rajapinnoista. | Kuva: Matti Karppinen K arlsruhessa torstaina päättynyt Kirkkojen maailmanneuvoston (KMN) 11. Kyllähän tämä KMN:ssa ymmärretään ja toimiinkin on Genevessä jo ryhdytty. Ne liittyvät esimerkiksi rahaan. Hannu Rantalan mukaan heiltä puuttuu taustalta turvarakenne, jonka luterilainen kirkko aiemmin tarjosi. Monet suurista tukijoista Euroopassa nojaavat kirkollisveroon, ja on oikein, että ne maksavat ison osan kuluista. KMN:n budjetti ei ole kovin suuri. On kuitenkin huomattavaa, että melkein 75 vuoden ekumeenisen työn jälkeen järjestön talous on jatkuvasti enimmäkseen eurooppalaisten ja pohjoisamerikkalaisten protestanttien varassa. – Kun johtajan moraalinen romahdus tapahtui, koko yhteisön rajapinta hävisi. Mutta on KMN:ssa myös ”vapaamatkustajia”: esimerkiksi Venäjän suuri ortodoksinen kirkko maksaa vain noin 10 000 frangia vuodessa. Satamaseurakunnan haastatellut puhuivat alkukertomuksessaan uudesta yhteisöstä unelmoineista ”perustajaisistä”, jotka antoivat perusteet miesjohtajuudelle. Vakavampi tappio on, jos eroamisen alueella oleville ei onnistuta tarjoamaan heidän hengellisyyttään rakentavaa toimintaa. Menneisyyteen vilkuiltaessa maailmansotaan ja Saksan natsihallinnon rikoksiin viitattiin ajoittain myös Karlsruhen diskursseissa. kuntana Tampereella. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. – Nokia Missio ratsasti kaksilla vaunuilla. On ymmärrettävää, että oikeasti köyhät kirkot eivät voi maksaa. – Kun tämä kaikki murretaan, ihmisen identiteetti on vaarassa hajota. Ekumenian viimeiset päivät. Näillä sanoilla haastatellut kuvasivat kokemustaan Koiviston seksuaalirikosten paljastuttua. | kolumni | ” Kirkosta eroamista ei pitäisi nähdä tappiona yhteisön ja sen talouden kannalta. Rantala puolusti työtään viime lauantaina Helsingin yliopistossa. JANNE VILLA | kirkkososiologia | V uonna 2004 Helsingissä sattui surullisenkuuluisa tapaus. –”Eerohuovistarina” eli ja muuttui marttyyrikertomuksen suuntaan. Se on enemmän kuin Afrikan ja Aasian kirkot maksoivat yhteensä. Yhteisön kriisi voi olla erittäin kuormittava psyykkinen rasite. Ihmiset järkyttyivät. – Jos me kiinnitämme huomiota vain kirkosta eroavien määrään, näemme ainoastaan irtautumisen viimeisen vaiheen. Ekumenialla näyttäisi siis jälleen yhden yleiskokouksen jälkeen menevän hyvin. – Kaikissa kolmessa yhteisössä miesten asema muodostui korkeammaksi kuin naisten. Teesejä Tampereen tuomiokirkon oveen naulannut kirkkoherra pyrki näyttäytymään kirkon uudistajana ja osallistui piispanvaaleihin. Tutkija havaitsi senkin, että kirkon rajapinnalla on paljon ihmisiä, joiden irtautuminen on jo lähellä. Nokia Mission alkukertomuksessa Koiviston sanottiin parantuneen syövästä kaksi kertaa Jumalan ihmeenä. KMN:a nyt ylläpitävät länsimaiset kirkot menettävät nopeasti jäseniään, ja niiden maksukyky heikkenee. Tiiviillä uskonyhteisöllä on kannattajille kokonaisvaltainen merkitys. – Kirkosta eroamista ei pitäisi nähdä tappiona yhteisön ja sen talouden kannalta. Jälkimmäinen toimii, nimenvaihdosten jälkeen, Uuden toivon seurakuntien uskonnollisen yhdyskunnan Toivon portti -seuraOllako vai eikö olla kirkossa Ehtoolliskielto Eero Huoviselle, Markku Koiviston ihmeparantumiset sekä ”perustajaisien” kokoontumiset ovat kolmen kirkosta erkaantuneen yhteisön myyttisiä alkukertomuksia, joita Hannu Rantala löysi väitöstutkimuksessaan. Kirkon pitäisi reagoida voimakkaammin irtautumisen polulla oleviin ihmisiin ja ottaa heidät vakavasti. Kukaan ehtoollisen jakaja ei saisi hyväksyä harhaoppisia piispoja ja pappeja, jotka sallivat naisten jakavan ehtoollisen. Jäsenille suhde kirkkoon vaikutti pitkään hyvin sumealta ja epäselvältä. Se ei kuitenkaan ole koko totuus. Vastakkainasettelu kirkon kanssa oli helppo perustella Huovisen ikävällä toiminnalla. Kuva on Nokia-mission tilaisuudesta Tampereen silloisella Metroauto-areenalla vuonna 2005. – Tuo kertomus rakensi parantumista ihmisille lupaavan yhteisön rajapinnan, jonka kautta monet halusivat liittyä mukaan. | Kuva: Hannu Rantalan kotialbumi Nykyään monet ihmiset rakentavat itse uskonnollista identiteettiään. Mutta uhkiakin on. Ehtoollisselkkaus sopi symbolisesti naisten pappeuden vastustamisesta syntyneen säätiön tarinaan. – Haastattelemilleni rivijäsenille oli epäselvää, tekikö Markku Koivisto yksin vai yhdessä jonkun kanssa tärkeät päätökset. – Ehtoollisesta muodostettiin rajapinta ja kynnys, jolla ihmisiä rajattiin ulos joukosta. Suurimpia KMN:n rahoittajia ovat Saksan maakirkot sekä Ruotsin, Norjan, Suomen, Tanskan ja Britannian kirkot, monet länsimaiset järjestöt sekä eräät yhdysvaltalaiset kirkot. yleiskokous oli itsessään hieno osoitus siitä, että vuonna 1948 Amsterdamissa lentoon noussut ekumeeninen maailmanjärjestö jatkaa matkaansa ekumenian taivailla – toki jatkuvasti myös maailmanlaajuisen kirkon ruohonjuuritasolla työtä tehden. Nokia Missio rakentui ”yhden suuren johtajan varaan”. Sittemmin kirkosta erotetut papit Sakari Korpinen ja Juhana Pohjala tekivät tempun Lähetyshiippakunnan Markusyhteisössä. Yhteisöjen toimivuudesta koko uransa ajan kiinnostunut ja koulutusalan työyhteisökonsulttina toiminut rehtori katsoo, että kirkossa on liiaksi tilaisuuksia, joiden ohjelma on työntekijöiden rakentama. Jo ennen häviämiään vaaleja hän oli käynnistänyt uuden uskonnollisen yhteisön rekisteröintiprosessin. Hyvin konservatiivinen patriarkaalisuus liittyi Hannu Rantalan mukaan myös Jyväskylässä vuonna 2008 perustettuun Satamaseurakuntaan ja 1990-luvulla karismaattisesta liikehdinnästä kummunneeseen Nokia Missioon. Kansanlähetyksessä työskennellyt pappi erosi kirkosta, jota piti liian liberaalina. 24 25 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 teologia. Tutkijasta oli vavahduttaa nähdä, miten dramaattisesti ihmiset kokivat kriisin. ” On KMN:ssa myös ”vapaamatkustajia”: esimerkiksi Venäjän ortodoksinen kirkko maksaa vain noin 10 000 frangia vuodessa. Säätiö varmisti, etteivät vääräoppiset pääsisi vaikuttamaan teologisiin linjanvetoihin. Saksan liittopresidentti Frank-Walter Steinmeier ilmaisi kokouksen alussa kiitoksensa siitä, että myös saksalaiset kirkot hyväksyttiin alusta lähtien KMN:n jäseniksi. Muut ihmisarvoa ja vapautta vastaan rikkoneet, paljon tuoreemmat diktatoriset aatteet ja hallinnot – kuten kommunismi – pääsivät vähemmällä, vaikka Saksassa olisi siitäkin kokemusta. – Sormusen esimerkki rohkaisi saman kynnyksen ylittämiseen hänen verkostoissaan olevia, pääosin kansanlähetysläisiä ja vapaiden suuntien edustajia. Ehtoollisjupakka oli ”Luther-säätiön alkukertomus”. Ekumenian viimeiset päivät eivät ole käsillä, mutta epävarmassa maailmassa KMN:n lento lähestyy myös myrskypilviä, joiden läpi uusille kirkkaille taivaille liitäminen vaatii Jumalaan luottamisen ohessa taitoa, uskallusta ja visioita. Räjähdys, kuplan puhkeaminen, korttitalon sortuminen, maailman romahtaminen, valtavan iso kipu, hämmennys ja pettymys. – Näiden yhteisöjen historiaa suhteessa kirkkoon voi kuvata jatkuvan skisman historiaksi, luonnehtii Sibelius-lukion rehtorina työskentelevä teologi Hannu Rantala. – Klassisen ”kirkko ja lahko” -kaavan mukaisesti irtaantujat katsoivat kirkon tekevän liikaa kompromisseja suhteessa kristinuskon alkuperäiseen ytimeen, jota he itse väittivät edustavansa. Kirkosta irtautuneita yhteisöjä yhdistää se, että luterilaiset papit olivat muodostamassa niitä. KMN syntyi toisen maailmansodan kauhujen jälkeen kirkkojen projektiksi. Yhteisössä alettiin kertoa, että Huovinen halusi tehdä tapauksesta julkisen, jotta kirkko rajaisi heidät ulos. Jarmo Sormusen rooli oli ratkaiseva. Hannu Rantala toivoo väitöskirjan tarjoavan aineksia kirkon tulevaisuuden toiminnan rakentamiseen. Tässä on jatkuvasti jotakin erikoista. Ihmiset kannattaisi kutsua itse miettimään ja toteuttamaan tilaisuuksia. Yhteiskunta tarjoaa yhteisöille etuja, joten sillä on oikeus vaatia psyykkisestä hyvinvoinnista huolehtimista. Johtajien vastuu jäsenten turvallisuudesta on suuri, sillä yhteisön romahdus koskettaa syvästi niin ihmisen emotionaalista ja kognitiivista puolta kuin sosiaalista elämääkin. Luther-säätiön messussa evättiin ehtoollinen piispa Eero Huoviselta, jonka kaitsennan alaisessa Mellunkylän kirkossa oltiin. Hannu Rantala ehdottaa, että jo rekisteröintivaiheessa uskonyhteisöjen sääntöihin kirjattaisiin varautumissuunnitelma psyykkisen tuen järjestämiseen kriisitilanteessa. Esimerkiksi Suomen kirkko kontribuoi KMN:lle vuonna 2020 runsaat 273 000 Sveitsin frangia, noin 300 000 euroa. Nokia Mission ihmisiltä hävisi pohja alta
26 27 KOTIMAA | 9.9.2022. Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Luontomuistelo”. Mikä tilanne on kyseessä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. 1:18. Ajattele nyt, miten paljon jätettä kertyy, kun niitä tietokoneitakin pitää uusia jatkuvasti, hän huokaa. – Halusin tehdä jotain, joka koukuttaa mielikuvituksen, eikä materiaali saa maksaa mitään, eläkkeellä oleva diakoniatyöntekijä Martta Honkonen, 75, kertoo. Maailmanlaajuisesti kysymys on ihmisten ahneudesta. Hän käy päivittäin lähiluonnossa ja on käynyt vaelluksilla muun muassa Lapissa. Lisäksi hän inspiroi ja ilahduttaa ihmisiä, jotka katsovat hänen teoksiaan Tampereen kirjastoissa tai Tampereen kaupunkilähetyksen tiloissa. Missä ja milloin kuva on otettu. Minkä tunnustuksen Mihail Gorbatšov sai vuonna 1990. Jokaiselle oma kotiseutu on kaikista rakkain ja kaunein.” Tämän opetuksen lehtori Ekholm halusi kertoa meille Paimion Maatalouskerho-opiston opiskelijoille 1964–65. | harrastaja | K un Martta Honkonen sairastui toisen kerran rintasyöpään kymmenen vuotta sitten, hän halusi aloittaa uuden käsi työharrastuksen. Kolmiulotteisia maalauksia. Kuinka suuri osa kirkon diakonian viroista on täyttämättä. No, kun siinä lukee: ”He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta.” Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. Hän ei halua taipua nykyisen yhteiskunnan vaatimuksiin. 2. Teoksia on ollut vuosien varrella useissa näyttelyissä Tampereella. 1. Tunnistatko kuvan ihmisiä. Tor sta ina 15. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. 2. – Lapsena tehtiin paperista puita. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. Sen teemaksi valittiin Mark. kirkkokahvit | vastaus | | kasku | | 3 kysymystä | 26 KOTIMAA | <d>.<m>.<yyyy> KOTIMAA | 9.9.2022 | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Y hdysvalloissa, Kaliforniassa sijaitsevassa Piilaaksossa, työskentele paljon myös kristittyjä koodareita ja muita niin sanottuja nörttejä. | Kaj Aalto ” Suren vanhojen metsien menetystä ja luonnon tuhoamista. Kaisa-emäntä oli ollut kotona ja tarjonnut vieraalle kahvia. Hän ei ole hankkinut tietokonetta eikä älypuhelinta ja televisiokin on vaatimaton. Kurssi pidettiin Upinniemen sijaan poikkeuksellisesti Suomenlinnassa Merisotakoululla.” Kuvan henkilöistä tunnistettiin Mauri Pihlajamaa, sotilaspappi Osmo Seppänen ja (istumassa) Ari Tammi, joka muistelee: ”Upseerikokelas (vasemmalla) veti aina lounaalla ja päivällisellä ruokalauluna neliäänisesti Isä meidän -rukouksen ortodoksisävelellä, ja ruokalan emännät kiittelivät meitä.” Oikaisu Mysteerikuvan vastauksessa (Kotimaa 26.8.) oli nimi väärin. Siitä lähtien hän on tehnyt taideteoksia vanhoista kirjoista, joita hän on saanut muun muassa kirjastojen poistohyllyiltä. – Vielä on tällaisia vanhoja jääriä olemassa. Hän sanoo olevansa huono piirtäjä toisin kuin siskonsa, mutta paperitöistä on tullut hänen maalauksiaan. Milloin seurakuntavaalien ehdokasasettelu päättyy. Pitää saada koko ajan vähän lisää. – Kun näperrän paperin kanssa, keskityn siihen niin täydellisesti, että kaikki murheet unohtuvat. Älkää koskaan sanoko noin toisten ihmisten kotiseudusta. Tämän viikon mysteerikuvassa on seitsemän henkilöä, kuusi naista ja yksi mies. KAJ AALTO Tamperelainen Martta Honkonen tekee vanhoista kirjoista kolmiulotteisia luomuksia, mielellään puita. 3. On ainakin yhden ihmisen verran vähemmän koneita, vaikka en voisikaan mitään muuttaa. Naiset istuvat sohvilla ja mies sohvan käsinojalla. Siihen Kaisa-emäntä oli sanonut: ”Kuulkaahan nuori mies. Kuvassa oli Pekka Välitalo, ei Väliaho. Martta Honkonen paperitaide Hän oli käynyt kirjansidontakursilla ja tutustunut kalligrafiaan, mutta nämä eivät olleet hänen juttunsa. Suren, kun isoja vanhoja puita kaadetaan. Niinpä olen aina pitänyt puista. Seinällä on Urho Kekkosen muotokuva. Kerran Piilaakson kristityt päättivät järjestää yhteisen kesäjuhlan. Siis kirjat, joissa on ommeltu selkä nykyisin yleisimmän liimasidoksen sijaan. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto Viime viikon mysteerikuvaan tuli useita tunnistuksia. – Suren vanhojen metsien menetystä ja luonnon tuhoamista. Martta Honkonen haluaa elää yksinkertaista elämää. Konsulentti Gunnar Ekholm oli ikkunasta ulos katsellessaan todennut, että kyllä tämä seutu on tasaista ja ikävää katsella. 9. Se on vapauttava tunne, hän sanoo. Martta Honkosen on pakko tehdä jotain käsillään, vaikka ei oikein tiedä miksi. Nob elin rau han pal kin non 3. Hämeenkadulla kaadettiin paljon puita, kun ratikkaa rakennettiin. Leikkaamalla syntyy puita ja muita mielikuvituksen tuotoksia, mutta raaka-aineeksi kelpaavat ainoastaan sidotut kirjat. – Kulutan vähemmän luonnonvaroja ja haluan tuoda mielipiteeni julki. 1. Kuu si pro sen tti a | luontomuistelo | Tasaista ja ikävää Puutarhaneuvos Gunnar Ekholm oli ollut aikoinaan Puutarhaliiton konsulenttina Keski-Pohjanmaalla. Hän oli aina ommellut, neulonut sukkia, virkannut, kasvattanut pellavaa ja kutonut siitä kangasta. Kerran Nivalassa hän oli poikennut Heikkilään, jossa asuivat tilan silloiset omistajat Kaisa ja Kyösti Kallio. Vanhan paperin uusiokäyttö sen sijaan tuo Honkoselle iloa ja merkityksellistä tekemistä. EINO HEIKKINEN Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään luontomuisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin luontomuistosi. Anu Harjumaaskola kirjoittaa: ”Puolisoni vierestä tietää kertoa, että kyseessä on hänen varusmiespappikurssinsa loppuvuonna 1976. Heillä on omia raamattuja rukouspiirejään. Ai että miksikö
Hän oli kouluaikana aktiivisesti mukana Töölön seurakuntanuorissa, mikä osaltaan vaikutti siihen, että hän aloitti opinnot Helsingin yliopiston teologisessa tiedekunnassa, valmistui teologian kandidaatiksi ja vihittiin papiksi maaliskuussa 1965. klo 10–15, 15.9. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Paavo on itse pitänyt tätä vaihetta mielenkiintoisena, monipuolisena ja myöhempien työtehtäviensä kannalta tärkeänä. klo 13–15 ja 20.9. Hakemukset toimitetaan sähköisesti KirkkoHR -järjestelmän kautta. Lounela jäi varhennetulle eläkkeelle 1998. www.kuopionseurakunnat.fi/tyopaikat Kuopion ev.lut.seurakuntayhtymässä on haettavana hallintojohtajan virka Vetovoimaisessa Kuopiossa pääset näkemään eläväistä seurakuntakulttuuria maaseudun seurakunnista suurten kaupunkiseurakuntien sykkeeseen. Paavo syntyi 24.2.1940 Saarijärvellä turkulaisperheen ollessa talvisodan aikana siellä evakossa. | hiippakuntauutisia | Oulun hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Ilari Kinnunen Rovaniemen kirkkoherraksi 1.9.22 alkaen, Erja Oikarinen Kempeleen kirkkoherraksi 22.8.22–31.5.23, Olli Lohi Lumijoen kirkkoherraksi 22.8.22– 31.5.23, Maija Hyvönen Karjasillan kappalaiseksi 1.9.22–31.5.23, Joonas Vapaavuori Oulujoen kappalaiseksi 1.9.22–31.5.23, Hanna Valkama Oulujoen seurakuntapastoriksi 1.9.22–31.5.23. Tiedekunnasta löytyi myös elämänkumppani Viena-Inkeri Sakari, jonka kanssa hän avioitui 1962 ja ehti olla naimisissa lähes 60 vuotta. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. 040 310 0485 tai hallintojohtaja Diana Söderbacka 040 310 0401. Paavo Lounela on itse pitänyt tärkeimpänä saavutuksenaan romani-nimityksen käyttöönottoa virallisissa yhteyksissä ja tiedotusvälineissä. Jumalanpalvelus ja kasvatus -yksikössä asiantuntijan tehtävä (Jumalanpalveluselämän aineistot) Tehtävään kuuluu valtakunnallinen vastuu kirkon jumalan palveluselämän aineistojen ylläpitämisestä ja koordinoin nista. Täytä sähköinen hakulomake KirkkoHRpalve lussa 20.9. Ilmoitus kokonaisuudessaan nettisivuillamme www.psrky.fi Lisätietoja: Perheasiain neuvottelukeskus puh. Tämä koulutus merkitsi hänelle ikkunoiden avautumista yhteiskunnalliseen todellisuuteen. Lisätietoja: vt. Pappisvirasta hän luopui vuonna 1998. 09 8050 2333, johanna.hirsto@evl.fi ja Espoon paikallisseurakuntien rippikouluvastaavat. Herttoniemen seurakuntapappina Paavo sai mahdollisuuden 1966 osallistua kirkon yhteiskunnalliseen koulutukseen, johon sisältyi harjoittelu teollisuudessa. Virkatyönsä ohessa ja eläkkeellä ollessaan Paavo Lounela oli aktiivinen kansalaistoiminnassa muun muassa Helsingin Emmauksessa, Amnestyn Lahden osastossa, Suomen Kristillisessä Rauhanliikkeessä, Vääksyn Hiroshima-muistopäivän järjestämisessä sekä Kveekariyhteisössä, josta vuosien mittaan tuli hänen hengellinen kotinsa. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. seurakuntapastoriksi 1.9.22–12.6.23. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta espoonriparit.fi. Perheen palattua Suomeen 1975 Paavo aloitti Kriminaalihuoltoyhdistyksen Helsingin aluetoimiston johtajana. | kuolleet | Paikkoja avoinna Kouvolan seurakuntayhtymään kuuluvassa Anjalankosken seurakunnassa on haettavana toistaiseksi voimassa olevat NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA sekä DIAKONIAN VIRKA Kummankin viran hakuaika päättyy 30.09.2022 klo 16.00. seurakuntayhtymässä on haettavana HENKILÖSTÖPÄÄLLIKÖN VIRKA Tarkemmat tiedot ja hakemuksen täyttäminen verkossa joensuunseurakunnat.fi/rekrytointi. Hän suoritti sosiaalityön pätevyyden 1988 Svenska socialoch kommunalhögskolanissa. Lyhyen työttömyyden jälkeen hän sai viran Suomen suurlähetystön sosiaaliavustajana. Tällöin nousivat vahvasti esiin myös Suomesta muuttaneiden romanien ongelmat. Osa seurakunnan hallinnosta karsasti kuitenkin uudenlaista aktiivisuutta sekä Lounelan yhteiskunnallisuutta. kirkkoherraksi 1.9.22 alkaen enintään siihen saakka kunnes virka vakituisesti täytetään, Jussi Koski Rekolan vt. Kotimaa-lehdessä 23.9.2022: Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Liitä hakemukseen CV:si. 040 513 0615, diakoni Marjo Ihalainen, marjo.ihalainen@evl.fi, p. Olet vaikuttamassa Suomen suurimpiin lukeutuvan seurakuntayhtymän strategiseen kehittymiseen ja varmistamassa sen toimintaedellytyksiä pitkälle tulevaisuuteen. Joensuun ev.lut. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan ja tarkemmat tiedot tehtävästä ovat luettavissa osoitteessa evl.fi/tyopaikat Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kokous-, kurssija leiritilat Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 19.9.2022 mennessä. Kirkkoherra Jukka Salo Etelä-Pohjanmaan rovastikunnan vs. Paavo Lounelan työ pääsihteerinä vakiinnutti neuvottelukunnan toiminnan ja vahvisti sen asemaa asiantuntijaorganisaationa valtionhallinnossa. Toimittaja ja kirjailija Gunni Nordströmin kanssa hän ryhtyi organisoimaan romanien omaehtoista toimintaa heidän tilanteensa parantamiseksi. Lounelan työotetta kuvastaa tiivis yhteistyö romanien kanssa ja romanien itsensä näkyvä mukaan ottaminen asiantuntijoiksi. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Katso koko hakuilmoitus ja hae virkaan täyttämällä sähköinen hakulomake KirkkoHR-rekrytointijärjestelmässä. Hän tutustui työssään ruotsinsuomalaisten siirtolaisten sosiaalisiin ongelmiin. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa www.kuopionhiippakunta.fi. 040 677 2146. kirkkoherraksi 1.9.22 alkaen enintään siihen saakka kunnes virka vakinaisesti täytetään, Satu-Elina Ansas Vantaan yhtymän yhteisen seurakuntatyön johtavaksi sairaalapapiksi 1.9.22 alkaen, Veera Konttaniemi Vantaan yhtymän yhteisen seurakuntatyön sairaalapapiksi 1.1.22 alkaen, Marjaana Rantala Herttoniemen vs. Hänen virkaansa ei jatkettu kahden vuoden jälkeen. Toiminnallisella osastolla on haettavana Jumalanpalvelus ja kasvatus yksikön tavoitteena on edistää kaiken ikäisten kokonaisvaltaista kasvua ja hyvinvointia, tukea monimuotoista hengellistä elämää sekä vaikuttaa yhteiskunnalliseen kehitykseen kirkon arvoista käsin. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Seurakunnassa hänen työtoverinaan oli pastori Juhani Rekola, jonka ajattelulla oli hänelle suuri merkitys. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Myöhemmin perhe muutti Helsinkiin, jossa Paavo aloitti koulunsa ja kirjoitti vuonna 1958 ylioppilaaksi Helsingin suomalaisesta normaalilyseosta. Hakuprosessiin voi sisältyä henkilöarviointi. Hakuaika päättyy 18.9.2022. Lapuan hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jussi Peräaho Lapuan tuomiokirkkoseurakunnan kirkkoherraksi eli tuomiorovastiksi 1.10.22 lukien, Ville von Gross Keuruun kirkkoherraksi 1.9.22 lukien, Teemu Leino Seinäjoen seurakunnan Ylistaron kappeliseurakunnan johtavaksi kappalaiseksi 1.10.22 lukien, Vilma Niemi Seinäjoen seurakunnan X seurakuntapastoriksi 1.10.22–30.9.23. Sillä oli suuri merkitys hänen maailmankuvansa ja ihmiskäsityksensä muovautumisessa. 24 %. Kausityöntekijöitä vuoden 2023 rippikouluihin Rippikoulun ohjaajiksi etsitään ensisijaisesti opiskelijoita ev.lut. Virkaa haetaan ensisijaisesti KirkkoHR:n kautta. Paavo Lounela vaikutti elämänsä aikana hiljaisella mutta määrätietoisella toiminnallaan monissa yhteyksissä sosiaalisen tasa-arvon ja ihmisoikeuksien kehittymiseen. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Tiia Valve-Tuovinen Pakilan kirkkoherraksi 1.9.22 lukien, Hannu Pöntinen Pukkilan kirkkoherraksi 1.9.22 lukien, Auli Saarsalmi-Paalasmaa Vantaankosken vt. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Pietarsaarenseudun seurakuntayhtymä hakee PERHEASIAIN NEUVOTTELUKESKUKSEN JOHTAJAA Jätä hakemuksesi 26.9.22 klo 12.00 mennessä. Teologi, Romaniasiain neuvottelukunnan eläkkeellä oleva pääsihteeri Paavo Lounela kuoli 2.8.1922 Päijät-Hämeen keskussairaalassa. Tehtävään sisältyy jumalanpalveluselämään liittyvien verkkosivujen tuottamista ja ylläpitoa, erilaisten aineistojen kokoamista, muokkaamista ja julkaisemista, palautteisiin vastaamista sekä osallistumista yksikön viestinnän toteuttamiseen. 040 765 4175 sekä kirkkoherra Timo Pokki, timo.pokki@evl.fi, p. Eläkkeellä ollessaan hän teki tutkimuksen Romanit Suomen vankiloissa, joka julkaistiin Vankeinhoidon koulutuskeskuksen julkaisuna 1/2001. mennessä. kirkon työ hön valmistavilta aloilta. Hakuilmoitus osoitteessa espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. lääninrovastiksi 17.8.22 lukien. 28 29 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 tiedoksi. klo 10–15. Perheeseen syntyi kolme lasta. Vuonna 2008 hänelle myönnettiin Paarkiba-tunnustus toiminnasta romanien aseman ja kulttuurin edistämiseksi. Erityisesti hänet muistetaan panoksestaan Suomen romaniväestön yhteiskunnallisen aseman edistämiseen ja kehittämiseen. sieltä hakuilmoitusten tarkemmat tiedot. Hän hoiti tehtävää vuoteen 1988, jolloin hänet valittiin Sosiaaliministeriöön mustalaisasiain neuvottelukunnan ensimmäiseksi pääsihteeriksi (nyk. 24 %. Pian koulutuksen jälkeen nuori perhe muutti Tukholmaan, josta Paavo sai viran suomalaisesta seurakunnasta. PIETARSAARENSEUDUN SEURAKUNTAYHTYMÄ KUOPION HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Suonenjoen seurakunnan KIRKKOHERRAN VIRAN Hakuaika päättyy 19.9.2022 klo 15.00. Kirkkoherra Janne Silvast Vantaan rovastikunnan lääninrovastiksi 18.8.22–17.8.26. Siellä hän pääsi toteuttamaan juuri niitä asioita, joita oli seurakunnassa halunnut ajaa. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Tiedusteluihin vastaavat kasvatuksen kappalainen Johanna Pesonen, johanna.pesonen@evl.fi, p. Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. klo 12 asti. Paavoa ajoi eteenpäin vahva yhteiskunnallinen omatunto, halu olla heikompien puolella. Sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. JUHANI VEIKKOLA Kirjoittaja on Paavo Lounelan ystävä. Seurakunnassamme on 3 nuorisotyönohjaajan ja 3 diakonian virkaa. hallintojohtaja Mirja Niemi, 040 4848 200, 7.9. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Tiedustelut: kasvatuksen asiantuntija Johanna Hirsto, p. Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelisluterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. romaniasiain neuvottelukunta). Ks. Hakuaikaa on 30.9. Hänen panoksensa oli merkittävä myös Lönnrotin suvun lähteiden arkistoinnissa ja julkistamisessa
Ke 14.9. Le ht is en ko tia lb um i 30 31 KOTIMAA | 9.9.2022 KOTIMAA | 9.9.2022 pyhä. Rakkaus on sitä, että ei kysele, keneen se kohdistuu, sille ei ole sanaa ”pakko”. |K uv a: Pi a K. Ooh, niin kaunis on maa! Mutta velvollisuus rakastaa lähimmäistä on kuin myrkkyä korkealentoiselle sielulle. Voi kiivetä vaikka vuorelle ja ihailla maisemaa. Opiskeleminen oli mahtavaa. Menin lehtorin puheille ja sain pyhäkouluja pikkulapsisihteerin töitä. Raamatusta ei tällaista sanaleikkiä löydy. 112:5–9, Matt. Niin tähänkin, ja nyt se piti esittää. 74:21, Ps. Lähimmäisen rakastaminen on ihan ok, mutta kenet kaikki pitää lähimmäisiksi lukea. Aiemmin olin opiskellut englantia, ruotsia, saksaa, ranskaa, espanjaa, japania ja viittomakieltä. teologian tohtori Olli-Pekka Vainio, Helsinki. . | ensi pyhänä | MAIJA P. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | O lipa outo kysymys oikeusoppineelta eli lainlukijalta. Vekkuli ajatus, mutta kuvastaa kuitenkin vain omaa aikaamme. Lainkohdan sivulauseessa kehotetaan rakastamaan lähimmäistä. Pikkulapsityössä tein kotikäyntejä ja esille tuli kaikenlaisia kysymyksiä. Isäni, yksi opintojeni rahallisista tukijoista, oli sairastunut ja kuollut vuotta aiemmin, ja opintotuki sekä asumistuki olivat loppuneet kaksi vuotta aiemmin. Kuinka laajalle rakkauden kuminauhaa piti venyttää, että laki tulisi täytetyksi. – – Kuka näistä kolmesta sinun mielestäsi osoitti olevansa rosvojen uhriksi joutuneen miehen lähimmäinen?” ”Se, joka kohteli häntä myötätuntoisesti”, mies vastasi, ja Jeesus sanoi: ”Mene ja tee sinä samoin.” (UT2020) Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. ”Ken on mun lähimmäiseni?” Vastaukseksi Jeesus kertoi tarinan ryöstetystä miehestä, jonka pappi ja apulainen ohittivat, mutta samarialainen pelasti ja toimitti hoitoon maksaen kaikki kulutkin. Perilliset perivät tekemättä mitään ja muut taas eivät peri, vaikka hyppisivät tasajalkaa. Ku vi tu s: An ni in a M ik am a Köyhäkin on ihminen Teologian maisteri Pia K. Mitä pitäisi tehdä, että perisi. Noin parikymmentä vuotta sitten näin enkeliunen: koin Jumalan kehottavan, että menisin seurakuntaan tekemään jotain. Lopuksi Jeesuksen puhekumppani myönsi, että tämähän se oikea lähimmäinen oli. Liturgina Benny Andersson, saarnaajana piispa Bo-Göran Åstrand. Ikävä juttu tämä lähimmäisen rakastaminen. Lehtinen Härmälän kirkko . 4:7–12, Luuk. Työkokeilun jälkeen tein seurakuntaan keikkojakin. tuomiorovasti Aulikki Mäkinen, Turku (ei uusintaa). Jumalallinen tunne valtaa mielen. Usein on niin vaikea edes sietää ketään saati sitten rakastaa. Ahvenanmaan satavuotiasta itsehallintoa juhlitaan jumalanpalveluksella Sundin kirkosta. 10:25–37. tuomiorovasti (eläk.) Marjatta Laitinen, Espoo. Ti 13.9. Lain ammattilaisilla oli moneen kohtaan lieventäviä tulkintoja. TARJA VÄNSKÄ ” Valmistuttuani teologian maisteriksi hain töitä, mutta en saanut työpaikkaa. | Kuva: PtG / Wikimedia Commons, CC BY-SA 4.0 Pia K. Miten sinä sitä luet?” Tähän mies vastasi: ”Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi ja mielestäsi, koko elämälläsi ja kaikin voimin, ja lähimmäistäsi niin kuin itseäsi.” ”Hyvin vastattu”, Jeesus sanoi. Vuorisaarnassa Jeesus ulotti sen jopa vihollisiin. Joh. Pe 16.9. Havaintojeni mukaan se, kohdellaanko köyhää seurakunnassa köyhänä vai ihmisenä, riippuu seurakunnasta. Niinpä aloin opiskella teologiaa ensin avoimessa yliopistossa. Radio 1 klo 10 Sohvakirkko. Äiti vei minua lapsena jumalanpalvelukseen, ja isäkin oli mukana silloin tällöin. Vertauksessa tämä kuvio keikahtaa nurin. Tulevaisuuden suhteen olen optimistinen, mutta mietin, saankohan sitä pappisvihkimystä ennen kuin kuolen. 14. Alttarilla on kaksi kynttilää. Radio 1 klo 11 Ristin ylentämistä edeltävän sunnuntain liturgia Kristuksen taivaaseen astumisen kirkosta Vantaan Tikkurilasta. To 15.9. Niinpä hän kysyi: ”Opettaja, mitä minun pitäisi tehdä periäkseni ikuisen elämän?” Jeesus vastasi: ”Mitä laissa sanotaan. Olemme tottuneet ajattelemaan, että rakkaus on sitä, että me autamme ja hoivaamme. Minut on kastettu Tampereen Viinikan kirkossa, mutta olin alle vuoden ikäinen, kun vanhempani muuttivat ja Härmälän kirkosta tuli kotikirkkoni. Luukkaan evankeliumi 10:25–37 Eräs oikeusoppinut halusi koetella Jeesusta. Sen eteen ei voi tehdä mitään, koska se peritään. Palveluksen toimittavat Helsingin ja koko Suomen arkkipiispa Leo, kirkkoherra Markku Salminen ja rovasti Mikael Sundkvist. Rakkaus. Myöhemmin pääsin diakonin avulla työkokeiluun erääseen seurakuntaan, jossa sain saarnata, pitää laitoshartauksia ja tehdä muitakin teologin hommia. Kirkko valmistui kahdessa osassa: vuonna 1949 pappila ja seurakuntatalo ja niiden yhteyteen kirkkosali vuonna 1972. Tunteiden puolesta on niin helppoa ja ihanan abstraktia rakastaa Jumalaa. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Lähimmäinen”. Köyhän on jatkuvasti mietittävä, miten pärjää seuraavan päivän, viikon, kuukauden. Kolehti kerätään taloudellisessa ahdingossa olevien köyhien ihmisten auttamiseen Suomessa Kirkon diakoniarahaston kautta. kirkkoherra Annakaisa Rantala, Orimattila. nuorisopastori Riikka Siltala, Helluntaiherätys, Jyväskylä. seurakuntapastori Nuusa Niskala, Oulu. Iankaikkisen elämän suhteen pätee sama laki. Se ei kuulu rakkauden olemukseen. O piskelin teologiaa Itä-Suomen yliopistossa. La 10.9. Kysypä samaa nykyajan asianajajalta, niin hän katsoo sinua silmät pyöreinä. | 14. Kirkkokuoroa johtaa Larissa Qvintus-Petsalo. Lähimmäisyys on molemminpuolista. Lehtisen mielestä Tampereen Härmälän kirkko on kotoisa. ”Tee näin, niin saat elää.” Mies halusi kuitenkin osoittaa olevansa hyvä ihminen ja kysyi: ”Mutta kuka on minun lähimmäiseni?” Jeesus vastasi: ”Eräs mies oli menossa Jerusalemista Jerikoon, mutta jäi matkalla rosvojen käsiin. Puhutaan, että köyhät olisivat tyhmiä, mutta mielestäni niin ei ole. rovastikuntapappi Anu Kiviranta, Kuopio. Minusta köyhäkin on ihminen. 7:12, Miika 6:6–8, 1. TV1 klo 10 Ahvenanmaa 100 -juhlajumalanpalvelus. eläkeläinen Ritva Hilke, Joensuu. Ma 12.9. Menin kysymään apua seurakuntani diakonilta ja aloin saada ruokakasseja. Usein lauseesta on halkaistu myös merkitys, että pitäisi rakastaa itseäänkin. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. Lähimmäisyyttä onkin se, että suostumme tulemaan autettaviksi. Musiikissa John-Adam Sjölund, Spirit-kuoro ja trumpetisti Marcus Gustafsson. Teen kotiseurakunnassani edelleen vapaaehtoistehtäviä, ja saan tehdä myös pyhäkoulusihteerin töitä. Uskonopin kannalta tekstin voisikin jo sulkea ja lähteä kahville, mutta Jeesus ei avannut taaskaan katekismusta kertoakseen, miten pelastutaan, vaan alkoi keskustella lain asiantuntijan kanssa laista. eläkeläinen Irja Jantunen, Metodistikirkko, Kuopio. Ti 13.9. Liturginen väri on vihreä. Pe 16.9. Ja ristillä hänen oli jano. Uusinta klo 23. Lähimmäinen auttaa. Opiskelin aiemmin Tampereen yliopistossa hallintotieteitä ja olin seurakunta-aktiivi. Ma 12.9. Ke 14.9. Jos täytyy edes kysyä, kenet pitää sulkea lähimmäisenrakkauden piiriin, ei kyse ole enää rakkaudesta. En ymmärtänyt, mitä uneni merkitsi. To 15.9. näyttelijä Jukka Voutilainen lukee Saarnaajan kirjaa. Olemme ainakin vähäsen yläpuolella ja suomme hyväntahtoisuuden murenia vastoinkäymisiin joutuneille. Sain laajentaa kieliosaamistani kreikkaan, latinaan ja hepreaan. rovasti Toivo Loikkanen, Savonlinna. Jossain vaiheessa suhteeni seurakuntaan muuttui on–off-suhteeksi, sillä minusta tuntui, ettei minua hyväksytty seurakunnassa. Valmistuttuani teologian maisteriksi hain töitä, mutta en saanut työpaikkaa. Työkokeilussa minulle sanottiin, että olisipa sinut vihitty papiksi, se helpottaisi monta asiaa. Kävin myös äidin pitämässä pyhäkoulussa, seurakunnan kerhossa ja myöhemmin partiossa. Kirkko oli tärkeä paikka, jossa opeteltiin rauhoittumaan. Kirkon ovat suunnitelleet arkkitehdit Elma ja Erik Lindroos. ”Itse” on siinä vain mittayksikkö. Eihän periäkseen voi mitään tehdä. diakoni Sari Airola, Hämeenlinna. Kun valmistuin teologian maisteriksi vuonna 2017, taloudellinen tilanteeni oli heikko. Hiljalleen alkoi voimistua myös sisäinen kutsuni työskennellä pappina. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 11.9. sunnuntai helluntaista | Rakkauden lähimmäinen TEEMU KAKKURI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori. La 10.9. Kerran eräällä kaivolla Jeesuskin pyysi juotavaa. Lähimmäinen on apumme kohde. Tekstit: Ps
Pikkulepinkäinen pyydystää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, mutta myös myyriä ja linnunpoikasia. Sittemmin pareja on varmuudella ollut vuosittain vain yksi. Auta valitsemaan, oikein tai väärin. Elämä ei odota. Viime kesänä seurasin tuon kauniin, tuimailmeisen linnun pesintää aivan tonttimme tuntumassa. – Harjoitukseen kuuluu, että olette hiljaa ettekä vastaa, jos teiltä kysytään, ohjeisti apotti. Maantierosvon elkeet pikkulepinkäisellä onkin, sillä sen tapoihin kuuluu keihästää saalis puun oksaan odottamaan. Meillä pesii noin 30?000–40?000 paria, runsaimpana Etelä-Suomessa. Se pyydystää ravinnokseen selkärangattomia eläimiä, mutta myös myyriä ja linnunpoikasia. | Kuva: Mika Seppälä 32 KOTIMAA | 9.9.2022 luomakunta. mutta päätös on tehtävä. Elämä on paljon enemmän kuin yksilö valintoineen, vastasi lintu. Hän lähetti munkit tienristeyksiin. Maantierosvosta neuvonantajaksi Pikkulepinkäinen ja munkki kohtasivat tienristeyksessä. Tarina kertoo luostarista, jonka apotti päätti järjestää hengellisen harjoituksen. Tosin pesimäaikana se on yllättävän piilotteleva, vaikka hetkittäin tuleekin näkösälle tähystämään saalista. Pikkulepinkäisen kanta on taantunut huomattavasti viime vuosikymmeninä. Niin munkit asettuivat päivisin lähiseudun tieristeyksiin toteuttaakseen apotin määräämän harjoituksen. Pikkulepinkäiskoiras ( Lanius collurio) on helppo tunnistaa väreistään ja mustasta silmien yli kulkevasta ”rosvonaamiosta”. – Tarkkaile meidän lintujen ja muiden eläinten tekemiä valintoja, niin opit jotain Jumalasta. Aamen. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, seison risteyksessä jälleen kerran. – Taidamme olla molemmat kuin maantierosvoja, kykimme tien varressa ja odotamme saalista tulevaksi, munkki sanoi leikkisästi linnulle. – En leiki. Sinä sen sijaan leikit jotain ihmeellistä leikkiä, lintu tiuskaisi. Siellä heidän piti istua ja katsella, kuinka ihmiset valitsivat tien, jota aikoivat kulkea eteenpäin. – Kuinka niin. V ielä muutamia vuosia sitten jokilaaksossa, jossa mökkini sijaitsee, pesi kolme pikkulepinkäisparia melko lähellä toisiaan. Muuan munkki istui risteyksessä, jonka ohitse kulki vain muutama ihminen päivässä. Tarkkailtavaa ei ollut paljon, paitsi lintu, joka pyydysteli ravintoa poikasilleen. Linnulla oli silmillään naamio kuin rosvolla. – Hän joka antaa elämän, ottaa sen myös pois. – Pyh, sanoi lintu. Munkki vaikeni, eikä hänen kuultu enää koskaan puhuvan sanaakaan. Kuvassa nuori pikkulepinkäinen syysmuutolla. Paitsi eläimille. Teen hengellistä harjoitusta, jotta ymmärtäisin paremmin ihmisten tekemiä valintoja, munkki puolustautui. Sillä on tapana keihästää saalis puunoksaan. – En minä ole rosvo, pyydystän ravintoa henkeni pitimiksi. Munkki hämmentyi, sillä hänen kokemuksensa mukaan linnut eivät osanneet puhua