N:o 35 | 30. elokuuta 2024 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Ra m i M ae ja m äk i 11 9. vu os ik er ta 00 43 59 5– 24 –3 6 Hyvä meininki Tampereen Nokia-areenalla koettiin lauantaina 8-tuntinen gospel-festivaali täynnä nostalgiaa 12 18 Nyhtökauran keksijän esikoiromaanissa uskonnollisuus kohtaa startup-yritykset 4 Talibanin kanssa on löydetty yhteisiäkin säveliä Afganistanissa 9 Jyväskylän seurakunnan vihkitapahtuma vie hääparit keskisuomalaiseen maisemaan
Sen sijaan että päättäväisesti rakentaisimme toimivia kotoutumisen, kielen oppimisen, opiskelun ja työhön pääsyn polkuja niin pakolaisina, opiskelijoina kuin työsuhteen tai puolison perässä tänne muuttaville, koitamme saada heidät pois maasta niin pian kuin mahdollista. Asennekysymyshän tämä lopulta on, etenkin perussuomalaisille. – Viimeisten kymmenen vuoden aikana Suomen Lähetysseuran ja Kansanlähetyksen kannatus on laskenut valtakunnallisesti ja Kylväjän ja Sansan kannatus on kasvanut. Painojäte kierrä tetään 99 %:sesti. viikon henkilö ”Lähetystyöhön liittyy vanhentuneita mielikuvia” Oulun hiippakunnan lähetysjuhlia vietetään Oulunsalon seurakunnassa viikonvaihteessa 30.8.– 1.9. MARI TEINILÄ MATTI LAURILA – Hiippakuntasihteeri Oulun tuomiokapitulissa N:o 35 | 30. Sehän on yksi syy, miksi Ruotsi pärjää niin paljon Suomea paremmin: siellä väkimäärä kasvoi kymmenessä vuodessa noin miljoonalla. Asenteita on kuitenkin kyettävä tarkastelemaan tosiasioiden valossa: tarvitaan väkeä, eikä sitä synny. Käsitän niin, että Esran esille nostama hyvien ruokien nauttiminen sekä maistiaisten lähettäminen on vertauskuva elämästä. 3 Onko Oulun hiippakunnassa tapahtunut lähetystyöhön liittyviä muutoksia eri järjestöjen kannatuksen tai herätysliikkeiden aktiivisuuden suhteen. Avuksi löytynee asiantuntijoita kaikista niistä seurakunnista, joissa maahanmuuttajia on avosylin otettu vastaan kokemaan suomalaista elämää. 2 Kirkolla on kahdeksan virallista lähetysjärjestöä. Elämästä saa nauttia, kunhan ei elä vain itseään varten. Todennäköisesti näin on myös hiippakunnassamme. Mennä kotiin nauttimaan hyviä ruokia ja juomia. 1 Miten seurakuntalaisia, työntekijöitä ja luottamushenkilöitä voi innostaa lähetystyön tukijoiksi. Maahanmuuttajien jälkeläisiähän me suomalaiset olemme muutenkin. Sitäkin voi kysyä, onko syntyvyyden lisääminen ylikansoittuneella maapallolla ylipäätään järkevää. Yksi keino siihen on lisätä väkimäärää. Konkreettisten maistiais ten lähettäminen ”heille joilla itsellään ei ole mitään” on vaikeampaa. Toisaalta joku muu malli kuin kahdeksan erillistä kirkon lähetysjärjestöä säästäisi resursseja. Meillä sen sijaan kuollaan enemmän kuin synnytään. Väkimäärän kituliasta vuosittaista kasvua pitää yllä vain nettomaahanmuutto. Näin pappi ja lainopettaja Esra sanoi Nehemian kirjan mukaan. Yhteistyö vanhoillislestadiolaistaustaisten työntekijöiden kanssa on vahvistunut. Menkää koteihinne, nauttikaa hyviä ruokia ja juomia ja lähettä kää maistiaisia niille, joilla itsel lään ei ole mitään. Pahimmillaan siihen voi yhdistyä yli mielinen asenne: Tuo tuolla on se, jolla ei ole mitään toisin kuin minulla. Kolme kuukautta on lyhyt aika työnhakuprosesseille ja toisaalta pitkä aika olla äärettömän huolissaan tulevaisuudestaan. Synnytystalkoisiin suomalaisia on vaikea enää saada edes lestadiolaisalueilla – niilläkin syntyvyys on laskemaan päin. Kotouttamisestakin leikataan. Nopeampi tapa lisätä väkeä on houkutella meille maahanmuuttajia ja kasvattaa heistä kunnon suomalaisia. Viihtyä perheen tai ystävien kanssa kynttilöiden valaistessa alkusyk syn iltaa. – On hyvä, että seurakunnista ja hiippakunnista on yhä enemmän suoria yhteyksiä lähetysalueille ja vierailuja tehdään puolin ja toisin. Toivon yhteistyön järjestöjen välillä lisääntyvän entisestään. Siitä on hyvä jatkaa. 4 Paljonko Oulun lähetysjuhlille Oulunsaloon odotetaan väkeä. – Lähetystyö ei sanana kolahda kaikille nykyisin samalla tavalla kuin esimerkiksi puhe Jumalan missiosta tai kirkon missiosta. Niitä on järjestetty vuodesta 1981. Viime vuonna Ranualla vietettyihin juhliin osallistui noin 500 kävijää, nyt odotamme selvästi enemmän. Järjestöt tuovat esimerkiksi lähetysjuhliimme omia vieraitaan eri puolilta maailmaa. | Kuva: Jaani Föhr Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Sanaan liittyy vanhoja ja vääriä mielikuvia. Siispä laatimaan kasvatussuunnitelmaa ja positiivista markkinointia viihtyisästä ja vastaanottavaisesta Suomesta. Mutta mitä käytännössä merkitsee maistiaisten lähettä minen niille, joilla itsellään ei ole mitään. Minulla on ruokaa ja ystäviä. Kuulos taa mainiol ta raama tulliselta keho tukselta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. – Tarkkaa lukua on vaikea sanoa, koska monet tulevat tilausbussien sijaan omilla autoillaan. Kun ymmärretään, että lähetystyö sisältää esimerkiksi paikallisten kirkkojen työntekijöiden koulutuksen tukemista, niin sanan oikea merkitys aukeaa. Nyt hallitus haluaa jääräpäisesti niin työntekijäpuolen kuin työnantajapuolenkin vastustuksesta huolimatta heittää ulkomaalaiset työntekijät ulos maasta, jos nämä menettävät työpaikkansa eivätkä saa uutta kolmen kuukauden kuluessa. Helpointa on lähettää puhelimella rahalahjoitus nälkäi siä ihmisiä auttavalle järjestölle. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja | Kuva: Jani Laukkanen Kun ei synny, niin kasvatetaan lisää suomalaisia T uottavuutta ja innovaatioita pitäisi Suomessa saada aikaan, jotta talous alkaisi kasvaa. elokuuta 2024 6 avoimet ovet Ensimmäistä kertaa järjestetyssä tapahtumassa pääsi tutustumaan uskontojen tiloihin 22 essee Jesajan kirjan ennustukset toivat Olli Löytyn mieleen stellerinmerilehmän 31 leikki Kari Kuula rakensi Kauniaisten kirkon legoista 16 radio ja tv Jumalanpalvelukset ja radiohartaudet Oulun hiippakunnan lähetystyön ja kansainvälisen työn hiippakuntasihteeri Matti Laurila sanoo parasta työssään olevan yhteistyö seurakuntien osaavien työntekijöiden ja vastuunkantajien kanssa. teemalla ”siivillä”. – Käytännön tasolla se on rikkaus. Onko näin monta järjestöä rikkaus vai rasite paikallisesta näkökulmasta. MARI TEINILÄ 2~ ~3 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Mutta siinä missä viehättävät ja väestöltään liiaksi ikääntyneet italialaiskylät houkuttelevat uusia asukkaita rahalla ja ilmaisella, tosin kunnostettavalla rustiikkisella talolla, Suomessa ollaan kaikkea muuta kuin vastaanottavaisia. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Sisältömyyntipäällikkö: Riikka Ket tunen,040 400 860 862 Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 79 900 kokonaistavoittavuus (painettu + digi viikko, KMT 2023) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrä tyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Osaltaan ne innostavat ja auttavat ymmärtämään lähetystyön todellisia sisältöjä
Kuka. Sanna Käen mukaan ei kannattaisi. Mutta kyllä niitä on silti saatavilla, vaikka aivan liian vähän. – Avunannon rakenteet ovat pysyneet pitkälti ennallaan, ja maasta tulee meille koko ajan tietoa, Käki valottaa. Nyt kääntyneiden pitää pelätä valtiota perheen ja suvun lisäksi. YK ja Punainen Puolikuu ovat olleet paikalla koko ajan, samoin suurin osa muista kansainvälisistä järjestöistä. Sanna Käki huokaa. Kysyviäkin merkkejä. Viereisessä huoneessa pohditaan Valko-Venäjän pakotteita. Suomen ulkoministeriön kehityspolitiikan erityisasiantuntija Sanna Käki työskenteli tuolloin Kabulin Suomen edustustossa. Se sai vielä vuonna 2021 varoja hammasterveydenhuollon koulutukseen. Suomalaisista kirkollisista järjestöistä näitä resursseja kanavoi pisimpään Fida. Näin ei kuitenkaan ole. Liike ei miellä valtiota pelkäksi oikeuslaitokseksi, vaan pyrkii hoitamaan muitakin tehtäviä. Talibanliikkeen valtaannousun jälkeen Suomi ei ole enää tukenut suoraan valtiota. Korkeimmillaan tuki oli vuonna 2021, yhteensä 30 miljoonaa euroa. Näitä ongelmia on paljon Afganistanin sisälläkin, missä naisiin ja tyttöihin kohdistuvaa väkivaltaa pidetään yleisesti perheen sisäisenä kysymyksenä. | Kuva: Jukka Granström 4~ ~5 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Käki ymmärtää, että maailmanpolitiikan yllättäessä koko ajan, Afganistan on jäänyt uutiskatveeseen. K olme vuotta sitten uutismediat täyttyivät kuvista, joissa Kabulista nousevien evakuoin tilentokoneiden telineissä roikkui maasta pois pyrkiviä ihmisiä. Hän vaatii valtioita tunnustamaan talibanhallinnon vedoten juuri maailman vakauteen. Tämän tästä täällä istutaan Lähiidän ja Ukrainan kysymysten äärellä. Kolmen vuoden takaisten evakuointiuutisten jälkeen monille muodostui käsitys, että kaikki avustusja kehitysyhteistyöntekijät ovat jättäneet maan. – Tilanne on tosi huono, eikä parempaa ole näköpiirissä. Sanna Käki kehityspolitiikan erityis asiantuntija Koulutus: Yhteiskuntatieteiden maisteri Työ: Vastaa ulkoministeriön Aasian ja Oseanian osaston ke hitysyhteistyöstä Afganistanissa ja antaa asiantuntijatukea maan ihmisoikeuksiin ja tasaarvoon liittyvissä asioissa Kiinnostaa: Kehitysyhteistyö, ihmisoikeudet ja tasaarvo erityi sesti hauraissa ympäristöissä mys on Sanna Käen mielestä äärimmäisen vaikea. Entä mitä kuuluu salassa eläville ja uskonsa vuoksi vainotuille kristityille. Käki on tarkastellut aiemmassa työssään siirtolaisuutta erityisesti lasten näkökulmasta. Ei ole varoja, kykyä eikä kaikilta osin haluakaan. Hän on nähnyt hySanna Käki asui Kabulissa ennen talibanliikkeen toista valtaannousua. – Taliban-hallinto haluaa kontrolloida kansalaisjärjestöjä. Monella pitkään toisessa maassa eläneellä perheellä ei ole Afganistanissa jäljellä enää ohuttakaan turvaverkkoa, jonka varaan palata. Se ei olisi inhimillistä eikä globaalin turvallisuuden kannalta järkevää. Jos hän ei olisi ollut rotaatiovapailla, hänkin olisi palannut kotiin evakuointilennolla. Pakistanista ja Iranista tehdyt pakkopalautukset ovat ajaneet köyhiä pakolaisia näköalattomiin olosuhteisiin. Tänä vuonna Suomen valtio antaa humanitaarista apua ja tekee kehitysyhteistyötä Afganistanissa arviolta 10 miljoonalla eurolla. Turvallisuudesta puhuu myös Afganistanin islamilaisen emiraatin emiiri Hibatullah Akhundzada. Neuvottelujen näyttämönä on usein Qatarin Doha. Kuulumiset eivät ole hyviä. Huumeiden vastainen yhteistyö kuulostaa erikoiselta, kun tietää, kuinka mittavat tulot taliban on onnistunut hankkimaan huumekaupalla. – Talibania ei saa päästää eristäytymään. Kehityksen omistajuuden pitää olla Afganistanissa. Pakolaisja siirtolaislapset joutuvat usein väkivallan ja hyväksikäytön kohteiksi. Islamissa päihteiden käyttö ei ole sallittua. Synkkien kuvien edessä Käki muistuttaa, että Afganistanissa on alueita, joilla ruohonjuuritason kehitysyhteistyö on voinut jatkua entiseen tapaan. – Talibanit eivät ainakaan virallisissa kokouksissa suostu keskustelemaan ihmisoikeuksista ja tasa-arvosta, mutta keskusteluun tulee silti pyrkiä. Toisaalta toiminta ministeriöissä pyörii ja monet virkahenkilöt ovat samoja kuin ennen talibanien valtaannousua. Käki kertoo, että myös Suomi on varoillaan mukana lievittämässä paluumuuttajien ahdinkoa. Uutisia seuratessaan hän etsii signaaleja muun muassa talibanhallinnon valtiokäsityksestä. Peruspalveluiden tuottaja se ei kuitenkaan ole. Silti on hirveän vaikea hyväksyä neuvottelukumppaniksi alistavaa ja väkivaltaista islamistista hallintoa. Tätä Käki on viime vuodet kovasti miettinyt. Se oli niin kutsutun Doha-prosessin kolmas kokous, ja talibanit olivat mukana ensimmäisen kerran. Lisäksi taliban tekee avun antamisen ja kansainvälisten järjestöjen toimet vaikeiksi. Sitä paitsi maa on muutenkin paljon moninaisempi kuin kaukaa katsoessa voisi kuvitella. YK:n pakolaisjärjestö on järjestänyt palaajille hätäapua ja mahdollisuuksia päästä uuteen alkuun. Talibanliike tahtoo tunnustusta eikä ole epäonnistunut kaikessa kehitysyhteistyö | Kaikki kivet on käännettävä, että tytöt pääsisivät takaisin kouluun, sanoo Afganistanin kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Sanna Käki. Ihmisten suoraan aiheuttaman kurjuuden lisäksi kärsimystä tuottavat maanjäristykset ja kuivuus. Kesäkuussa YK isännöi siellä yli 25 maan Afganistan-neuvonpidon. Mitä heidän hyväkseen voisi tehdä. Heimot ja niiden tulkinnat uskonnosta ovat hyvin erilaisia. Etninen ja kulttuurinen kirjo on suuri. Talibanit ovat onnistuneet rauhoittamaan tilannetta. Käki muistelee talibanien toista valtaannousua valtioneuvoston kokoushuoneessa Helsingin Katajanokalla. Sieltä voi kävellä Suomeen. DANIELLE MIETTINEN ajankohtaista ” Taliban-hallinto haluaa kontrolloida kansalaisjärjestöjä. Emiirin mielenmaailmassa talibanit toteuttavat Allahin tahtoa. Aulan infotaululta näkee päivän ulkopoliittisen agendan. EU:n delegaatiokin on palannut Kabuliin. Kunpa olisikin keinoja auttaa. Suuret määrät siirtolaisia keikuttavat kaikenlaisia veneitä. Maailma kohahti, kun talibanliike valtasi kaupungin 20 vuoden jälkeen uudelleen. – Suomen edustuston väki asui aidatulla alueella, emme voineet mennä edes kauppaan. – En ole asiantuntija, mutta tiedän, että tilanne on tosi tukala. Täytyy kääntää kaikki kivet, että tytöt pääsisivät opetuksen piiriin ja naisten korkeakoulutus voisi jatkua, Käki sanoo. Afganistan on ollut Suomen kehitysyhteistyön kumppanimaa vuodesta 2002. Kukaan ei nimittäin enää odota, että jostakin ilmaantuisi yhtäkkiä talibanliikkeen syrjäyttävä voima. Sitä paitsi talibanin kanssa on löydetty yhteisiäkin säveliä esimerkiksi yksityisen sektorin kehittämisessä, ilmastonmuutoksen torjumisessa ja huumeiden vastaisessa työssä. Afganistan on nimittäin lähellä. Humanitaarisen avun tarpeessa on 24 miljoonaa afgaania eli puolet väestöstä. – Taliban ei hyväksy turvakotipalveluita, koska sellaisten tarjoaminen on perheen sisäisiin asioihin puuttumista. Käen mielestä ratkaisu oli oikea. Tästä huolimatta parempaakaan tietä ei näytä olevan, Käki toteaa. Syrjinnän seuraukset ovat katastrofaaliset. Afgaanien hätä on niin käsittämätöntä, että sille tekee välillä mieli kääntää selkänsä. Se ei tykkää siitä, että palveluita tarjotaan kolmannen sektorin eikä valtion kautta, Käki kertoo. Miten tämä vaikuttaa käsityksiin valtiosta ja vallankäyttäjän velvollisuuksista kansalaisiaan kohtaan. Maata ei kuitenkaan saisi unohtaa. Nyt keskitytään ihmisten selviytymiseen, perustarpeisiin ja ihmisoikeuksiin yhteistyössä YK:n, EU:n, pohjoismaisen yhteistyöverkoston ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Maan humanitaarinen kriisi on pakottanut kansainväliset avustusja kehitysyhteistyötoimijat istumaan neuvottelupöytään naisten ja tyttöjen oikeuksia polkevien partamiesten kanssa. Turvallisuustilanne oli silloin erittäin huono
Istumme alas sohvalle muistotaulun alle. Muutamissa paikoissa on mahdollisuus osallistua esimerkiksi meditaatioon. Pelkästään koululaisia moskeijassa vierailee vuodessa toista tuhatta. Anniina Kivinevalla on jo kouluajoiltaan kokemuksia siitä, että vieraillaan eri uskontokuntien paikoissa. – Paikalle tulleet olivat tosi aktiivisia ja heiltä tuli hyviä kysymyksiä. Aloitan oman uskontokierrokseni Helsingin Käpylästä. – Tätä paikkaa ennen kävimme jo ortodoksikirkossa. Komeat kristallikruunut ovet peräisin Egyptistä. Häntä kuuntelee keskittyneesti toistakymmentä ihmistä. – Olemme valmistautumassa ylioppilaskirjoituksiin. Jään jututtamaan vielä hetkeksi Gölten Bedretdiniä. On myönnettävä, että kyseinen uskonto on minulle aika tuntematon. Vilkaisen kelloa ja suuri harmitus nousee. On varsin paljon niitäkin, joiden mielestä kyseisessä uskonnossa ei ole mitään hyvää, eikä se maahamme kuulu. ” Meidän on jostakin syystä tosi vaikea sietää erilaisuutta. Tämä tila on jo useita vuosikymmeniä ollut noin 600:n Suomen tataarin oma hengellisen ja muunkin toiminnan keskus. Etuna on toki silloin se, että ennakkoasenteitakaan ei juuri ole. Bedretrinin mukaan Suomen Islam-seurakunta on muinakin päivinä varsin suosittu vierailukohde. Puhumme myös siitä, miten Suomen Bahá’í-yhteisöllä yleisesti menee. Myös Bahá’í-väki panostaa vahvasti yhteisöjen rakentamiseen. Miten muka voisi tuomita opin, joka kannustaa ihmisiä totuuden itsenäiseen tutkimiseen sekä tasa-arvoon ja yhdenvertaisuuteen. Se, että joku on erilaista mihin olet tottunut, ei tarkoita sitä, että se olisi jotenkin huonoa. | Kuva: Vesa Keinonen Gölten Bedretdin (oik.) esitteli Anniina Kivinevalle Suomen Islam-seurakunnan tiloja. Mitä ilmeisimmin tämä kaikki pätee myös naapuriuskontojen suhteen. Joukko on aika pieni, siihen kuuluu vain muutamia satoja ihmisiä. Havahdun siihen, että en löydä tästä uskonnosta yhtään asiaa, joka varsinaisesti tökkisi. Gölten Bedretdin toimii USKOT-foorumin yhdenvertaisuusja tasa-arvojaostossa, jossa ajatus uskontojen avoimien ovien päivästä ideoitiin. Vastaan ovelle tulee pariskunta Melody ja Jarmo Karvonen, jotka ovat aktiivisia toimijoita maamme Bahá’í-yhteisössä. Istumme alas, ja sitten Melody Karvonen alkaa kertomaan uskontonsa historiasta. Hänestä uskontojen avoimien ovien päivä on mainio idea. Meidän on jostakin syystä tosi vaikea sietää erilaisuutta, nuoret pohtivat. Käyttötarkoituksesta kertoo iso puolikuu korkean rakennuksen katolla. Suomen Islam-seurakunnan toimitilat sijaitsevat Helsingin keskustan Fredrikinkadulla. Ovensa vierailijoille avasi kaikkiaan 23 uskonnollista yhteisöä pääkaupunkiseudulla, Tampereella, Turussa ja Oulussa. Belayev kertoo seurakunnan monipuolisista kansainvälisistä suhteista. Sen juuret juontavat monen muun uskonnon tapaan Lähi-itään. Uskontotieteitä opiskellut ja opettajan töistä haaveileva Annina päätti yhdistää rentoon päivään parissa hengellisessä paikassa käynnin. Maassamme on lukuisia islamilaisia yhteisöjä. – Heillä on aina niin ajankohtaisia ja fiksuja kysymyksiä. Siinä on mainittu nimeltä toisessa maailmansodassa kaatuneiden tataarisotilaiden nimet. Ajattelu lähtee siitä, että ihminen on olennaisesti henkinen ja moraalinen olento, jolla on valtava sisäsyntyinen potentiaali. Kieltämättä se on korkealentoinen, mutta ilman ripausta idealismia elämä olisi kovin latteaa. USKOT-foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikalliokin (oik.) piipahti vierailulle. Tamperelainen Anniina Kivineva on tullut äitinsä kanssa pääkaupunkiin viettämään kesäpäivää. Saapuessani paikalle seurakunnan imaami Ramil Belayev esittelee vieraille tiloissa sijaitsevaa moskeijaa. Tämä vierailu täydentää mainiosti oppimiamme asioita, nimettöminä kommentoivat lukiolaiset kertovat. Sen lattialla olevista matoista monet on saatu lahjoituksina eri maista. Bedretdin olisi toivonut avoimien ovien iltaan ehkä hieman lisää osallistujia, mutta on muuten tilaisuuteen tyytyväinen. – Tämä potentiaali on pohjimmiltaan puhtaasti hyvä, mutta se voi tulla esiin ja toteutua vain kasvatuksen ja myöhemmin ihmisen omien valintojen kautta, Karvonen sanoo. Kävimme sellaisessa jo lukion aikana. – Emme ole tehneet vielä päätöstä, toteutuuko tämä ensi vuonna. Suhtautuminen islamiin ja islaminuskoisiin ei Suomessa ole aina yksiselitteistä. Myös Bahá’u’lláhin yksi ajatus painuu syvälle mieleen. Bahá’ín seuraajien oppi ilahduttaa positiivisuudellaan. ensimmäisen uskontojen avoimien ovien päivän. Kuka tahansa voi poiketa sisään juttelemaan yhteisön ihmisten kanssa. Persian valtakunnassa syntynyt ja sieltä myöhemmin karkotettu Bahá’u’lláh ilmoitti vuonna 1863 olevansa Jumalan lähettämä opettaja tälle ajalle. Viriää innokas keskustelu kirjaimellisesti maan ja taivaan välillä. VESA KEINONEN 6~ ~7 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. – On todellakin ennakkoluuloja ja niitä on tärkeä tunnistaa. Todellinen rauha ja levollisuus voivat toteutua vasta, kun jokaisesta on tullut koko ihmiskunnalle hyvää tahtova sielu. Foorumin toiminnanjohtaja Katri Kuusikallio kertoo, että idea tapahtumasta syntyi järjestön yhdenvertaisuusja tasa-arvojaostossa. Kuusikallion mukaan tilaisuudella tuodaan osaltaan esille sitä tavallista ja arkipäiväistä toimintaa, jota eri uskontojen parissa tehdään. – Lähtökohtana on se, että uskonnollisten tilojen ovet ovat yhtenä iltana auki muutaman tunnin. On pakko jättää erittäin kiinnostava keskustelu Bahá’í-ihmisten kanssa ja siirtyä seuraavaan paikkaan. ”Täällä uskonto saa kasvot” avoimet ovet | Naapureihin tutustuminen on hauskaa sekä lisää viihtyvyyttä ja turvallisuutta. Kaikki vieraat olivat tiloissamme ensimmäistä kertaa. Kiitän kommentoijia, jotka jatkavat iltakierrostaan zenbuddhalaisten paikkaan. Suunnilleen tällä ajatuksella seitsemää uskontokuntaa edustava uskontojen yhteistyöjärjestö USKOT-foorumi toteutti keskiviikkona 21.8. – Ollaan vieraanvaraisia ja kerrotaan siitä, miten henkilökohtaisesti ja yhteisön voimalla halutaan sitoutua yhteiseen rauhanrakentamiseen. | Kuva: Vesa Keinonen – Moskeijassakaan en ole nyt ensimmäistä kertaa. Fredrikinkadun moskeijasta poistuu lämpimään iltaan tyytyväisen oloisen ihmisiä. Siellä kauniissa puutalossa sijaitsevat Helsingin Bahá’í-yhteisön tilat. Sekin kertoo yhteisön vahvasta sitoutumisesta Suomeen. Kysyn sivummalla seisovalta kahdelta nuorelta naiselta, mikä on saanut heidät kauniina kesäiltana tulemaan muslimien pyhään paikkaan. Kohtaamalla asian reippaasti kasvotusten ja kyselemällä ennakkoluulot tuppaavat vähenemään. – Niiden toimintaan kuuluu muun muassa hartaustilaisuuksia, lastentunteja, varhaisnuorten toimintaa ja opintopiirejä. Luterilaisen näkökulmasta yllättävän tuttuja asioita nousee esiin. K un jostakin asiasta ei tiedä, epäluulot sitä kohtaan voivat kasvaa. – Täällä uskonto saa kasvot, kun kohtaa sitä edustavia ihmisiä. | Kuva: Vesa Keinonen Anniina Kivineva (vas.) tuli Tampereelta Helsinkiin viettämään kesäpäivää ja kävi myös moskeijassa Fredrikinkadulla. uutiset – Hän kertoi opetustensa olevan luonnollinen jatkumo aiempien suurten uskontojen työlle. Kello tulee seitsemän ja vierailulle varattu aika alkaa loppua. Bahá’u’lláh myös haastoi vallitsevat käsitykset uskonnosta, oikeudenmukaisuudesta ja tasa-arvosta, Espoon Bahá’íden Henkisessä Neuvostossa palveleva Karvonen kertoo. Itse haluaisin tämän jatkuvan. Kivinevan mielestä henkilökohtainen käynti jonkin uskonnollisen yhteisön tiloissa on hyödyllistä. Lars Silén (taaimpana), Melody Karvonen ja Jarmo Karvonen ovat Suomen Bahá’í-yhteisön aktiiveja
NOORA WIKMAN matkataan veneellä Gumbostrandin satamasta. Suuressa maailmassa kristinuskon sisällä, liepeillä ja varjoissa kukkii runsaslukuisena monenkirjava karismaattinen, fundamentalistinen ja synkretistinen uskonnollisuus. Huotarin mukaan teos muistuttaa siitä, että risti kantaa kuolemankin yli. Siksi tyhjiöt täyttyvät ja kentälle tulee uusia pelaajia. Luvassa on yhteislaulutilaisuuden ja tyynykonsertin lisäksi muun muassa näytös Aki Kaurismäen Le Havre -elokuvasta sekä pyhiinvaellus Pispalan poluilla ja rinteillä. Jämsän seurakunta kutsuu seurakuntalaisia Päijänteen rantaan nauttimaan seurakunnan tarjoamista makkaroista ja kahveista. NIILO RANTALA 8~ ~9 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Pispala – vähän lähempänä taivasta kertoo evakkopoika Albin Kurmosen tarinan. Yhä kiistellään siitä, järjestettiinkö ensimmäiset venetsialaiset Kokkolassa, Pietarsaaressa vai Helsingissä. pitkän kaavan mukaan. Verkossa olevien tallenteiden mukaan Owuor esimerkiksi keskustelee Jumalan kanssa ja saa kokea taivaallisia, usein öisiä näkyjä. Profeetan tavoin hän tuo sanoman suoraan Herralta ja kehottaa tulisesti ja viestiään loiventamatta kuulijoitaan parannukseen. Hän pippuroi julistustaan monilla heprean sanoilla. Owuor on kiistelty hahmo. Vie rakkaasi ulos -vihkitapahtumaa. Arvoiltaan ja etiikaltaan he ovat usein hyvin konservatiivisia ja teologialtaan fundamentalistisia. Owuor itse on verkkotietojen mukaan naimaton. Owuor ei pidä piilossa myöskään Jumalan tuomion Itäafrikkalaisen megakirkon saarnaajan vierailu muistuttaa kristinuskon moninaisuudesta ” Minkä ekologisen lokeron megasaarnaajat maailmassa täyttävät. Menestysteologia voi olla osa tätä sanomaa. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi S uomeen saadaan lokakuussa ennestään täällä melko tuntematon mutta Itä-Afrikassa kohtalaisen tunnettu vieras. ”Herran profeetaksi” itseään kutsuva Dr. Suomeen uusi juhla rantautui 1840-luvulla. . Luonnon helmassa toista kertaa järjestettävä tapahtuma osoittautui suosituksi, ja tarjolla olleet vihkiajat täyttyivät hyvin, Jyväskylän seurakunta kertoo tiedotteessa. Kaikkiaan 13 paria ilmoittautui mukaan vihkitapahtumaan. Ylen muutaman vuoden takaisen selvityksen mukaan ensimmäisiä venetsialaisia olisi juhlittu Helsingin Pikku Huopalahdessa kreivi Musin-Puskinin suureellisissa pidoissa 1840. Monessa paikassa elokuun viimeistä viikonloppua juhlitaan konsertein, ulkoilmatapahtumin tai perinteisesti makkaranpaiston merkeissä. Huotari kertoo, että monet kyselivät romu-Alpin tarinalle jatkoa. Tällä kertaa vihkipareja kiinnosti mahdollisuus päästä vihille aidosti luonnon keskellä ja kauempana kaupungin vilskeestä, toteaa tapahtumaa koordinoiva, Paljaspäällä pareja vihkivä pastori Riku Bucht Jyväskylän seurakunnan tiedotteessa. Mutta mikä oikeastaan on ihme. Moni kärsivä ihminen joutuu pettymään, kun lupauksista ja hartaista toiveista huolimatta ei parannutakaan. Kristitylle kaikkivaltias Jumala toki voi. Tällaiseen hengellisyyteen kuuluu usein myös sairaiden parantaminen rukouksella. Kirkon verkkosivujen mukaan sen uskon perustana on Raamattu, joka on muuttumaton, erehtymätön ja velvoittava, kokonaan Pyhän Hengen inspiroima Jumalan Sana. Johtajan oman maallisen vaurauden ja menestymisen osoittaminen ja isän komennossa oleva traditionaalinen suurperhekin voivat kuulua tähän kontekstiin. Eräs näytelmän hahmo, romu-Alpi, jäi elämään omaa elämäänsä. Tässä kontekstissa on paljon silkkaa toiveajattelua ja pelkkiä elämyksiä. David Owuor tulee pitämään Suomessa kokoussarjan. Suosituimpia vihkipaikkoja ovat Paljaspään huippu Muuratsalossa ja Oravivuori Korpilahdella. Lopulta yhden hahmon tarina laajennettiin kokonaiseksi näytelmäksi. | Kuva: Niilo Rantala Häät luonnon helmassa avioliitto | Jyväskylän seurakunnan vihkitapahtuma vie hääparit keskisuomalaiseen maisemaan. Siinä ilotulitteet toivat valoaan päättyvän kesän pimenevään iltaan. Nauti maksullisista jutuista ja monipuolisesta sisällöstä: uutisista, artikkeleista, podcasteista ja paljosta muusta. Osa tämän varsin räväkän, tulta, tulikiveä ja ihmeitä tihkuvan evankeliumin tallenteista on luterilaisuuden mittareilla mitattuna kuitenkin jokseenkin surrealistisia. Johtajat itse voivat olla hyvin karismaattisia ja taitavia, yleisöön vetoavia puhujia. Luonnon helmaan vetäydytään myös Muhoksella. Paikallisena erikoisuutena nähdään Markku Arokannon ohjaama ja Matti Huotarin käsikirjoittama näytelmä Pispala – vähän lähempänä taivasta. Siellä seurakunta järjestää Koortilassa muun muassa ”leikkimielisiä maalaiskilpailuja”. Iitin seurakunnan venetsialaisissa huomioidaan tapahtuman ”omaperäisin iltapuku”. ”Monia sairaita tulee paranemaan”, mainoksissa luvataan. Moraalisaarnat voivat kuitenkin olla aihepiireiltään sangen valikoivia. Kritiikin kohteena ovat olleet esimerkiksi itse itsensä profeetaksi julistaminen ja väitetyt ihmeet. Minkä ekologisen lokeron megasaarnaajat uskonnonvapauden globaalissa maailmassa täyttävät. Ugandalaissyntyinen Owuor on lehtitietojen mukaan koulutukseltaan genetiikkaan erikoistunut biokemisti. Hän on opiskellut ja harjoittanut syöpäja ilmailulääketieteen tutkimusta Keniassa, Israelissa ja Yhdysvalloissa. Pispalasta ja Lähetysseurasta eläköitynyt pastori ja kirjoittaja Matti Huotari kertoo näytelmän syntyneen seurakuntalaisten tilauksesta. Toisen puolesta rukoileminen on toki hyvää, mutta eikö vastuullinen saarnaaja ohjaa parantumista etsivät sairaat lääkärin vastaanotolle. Esimerkiksi Sipoon suomalainen seurakunta järjestää venetsialaisjuhlallisuuksia Papinsaaressa, jonne näin meillä Pispala – vähän lähempänä taivasta -näytelmää esitetään Pispalan kirkolla venetsialaisten aikaan. Vuosituhannen alusta lähtien Owuor on kuitenkin suuntautunut uudelleen ja johtanut itäafrikkalaista Repentance & Holiness Churchia eli ”Katumuksen ja pyhyyden kirkkoa”. Kirkko uskoo myös Pyhään Kolminaisuuteen, Jeesuksen jumaluuteen ja lunastustyöhön, upotuskasteeseen – ja uskovien ylös tempaamiseen, kun Jeesus tulee takaisin. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon on laakereillaan lepäämättä syytä pysyä selvillä siitä, miten globaali kristinusko muuttuu. Avioliittoja solmitaan myös Harjun portailla ja Vesalan leirikeskuksessa. Kisailuhenkeä löytyy muualtakin. Tampereen Harjun seurakunnassa Pispalan kirkolla vietetään venetsialaisia lauantaina 31.8. Jyväskylässä järjestetään Suomen luonnon päivänä 31.8. Kilpailevaksi traditioksi on viime vuosikymmeninä noussut erityisesti Itämeren rannoilla niin kutsuttu muinaistulien yö. Ilmeisesti perinteiset kirkot eivät aina osaa ajanmukaisella ja kontekstuaalisella tavalla opettaa ja vastata joihinkin sellaisiin kysymyksiin, joita monilla köyhillä, tai elämän tarkoitusta tai sairauksista parantumista etsivillä ihmisillä on. Merkityksellistä sisältöä Näköislehti on luettavissa verkossa torstaisin klo 8.00. Myös retkiä järjestetään. Tällainen julistus onkin etäällä luterilaisuudesta, jossa uskotaan jokapäiväiseen parannukseen, armollisen Jumalan kasvattavaan ja salattuun työhön, sekä Pyhän Hengen toimintaan Sanaan ja sakramentteihin sitoutuneesti. Kuvassa vasemmalta käsikirjoittaja Matti Huotari, pääosaa esittävä Markku Tuulenkari sekä ohjaaja Markku Arokanto. – Pari vuotta sitten esitimme Lamminpään hautausmaalla Muista minua -näytelmää, jossa käsiteltiin ihmisestä jäävää muistoa. Jos et ole vielä tilaaja, TILAA NYT! Printtilehden tilaajana sinulla on kirkon valtakunnalliset uutiset aina tuoreena mukanasi! Kotimaa on lähelläsi – olitpa töissä tai lomalla! tulijärveä, mikäli ihmiset jatkavat syntistä elämäänsä. ilmiö & näkökulma Dr. Ja montako todistettavasti rukouksen vakavasta sairaudesta parantamaa sinä tunnet. Sellaista ei kirkollisen yhtenäiskulttuurin jäämien ja jäyhän spiritualiteetin Suomessa erityisen hyvin tunneta tai oteta kovin vakavasti. Nämä erilaiset liikkeet ovat usein johtajavaltaisia. Ihmeparantamiset ovat kuitenkin teologisesti, lääketieteellisesti ja eettisesti hyvin ongelmallinen asia. Toisaalta sairaan ihmisen hätä on herkkä asia ja avun etsintään on suhtauduttava ymmärtämyksellä. – Elämän päättymistä pohtiva näytelmä sopii venetsialaisiin siksikin, että koko juhlan ytimessä on kesän päättyminen. Owuorin vierailua mainostetaan Helsingin keskustassa. | Kuva: Jukka Granström Elokuun loppua vietetään juhlallisissa merkeissä Kun ilotulitteet rantautuivat Kiinasta Eurooppaan 1500-luvulla, ryhdyttiin tarinan mukaan Venetsiassa viettämään elokuun lopulla uudenlaista juhlaa. Kirjaudu sisään Kotimaa.fi:ssä ja pysy ajan tasalla kirkosta ja yhteiskunnasta. Myös seurakunnat eri puolilla Suomea osallistuvat venetsialaisten viettoon
K irkon keskusrahasto perustettiin 1941 heikossa taloudellisessa tilanteessa olevien seurakuntien avustamiseksi. Kotimaassa Ari Pelkonen kirjoitti (16.8.) vakaumuksen ja perinteen syvällä rintaäänellä: ”Pelastus ei ole ihmisen valinta.” Sanassa toinen pappi Lauri Kemppainen kirjoitti otsikolla ”Huono luterilainen”. Se on Jumalan teko, jota ilman ihmisellä ei olisi mitään mahdollisuutta pelastua. Kemppainen nostaa esiin sen, mitä tästä Tunnustuskirjoihinkin präntätystä teologiasta vääjäämättä seuraa, jos se ajatellaan terveesti loppuun asti. Kemppainen toteaa, että suurin osa suomalaisesta kirkkokansasta näyttää nauttivan luterilaisuutensa samoin kuin kahvinsa: laihana. toivoin kansan kielistä selvitystä kirkon pelastusnäkemyksestä. Näkemys, että ihmisellä ei ole mitään osuutta pelastumiseensa, tekee turhaksi lähetystyön ja evankeliumin julistamisen. Miksi nykypäivänä on niin paljon arvostelua. Espoo ” Pääkaupungin seurakuntayhtymät ovat arvatenkin tyytyväisiä muutoksen pitkittymiseen. KATJA KETOLA Harjavalta Jumala kutsuu, ihminen vastaa Kirjoituksessani 2.8. Pelastuksen vastaanottaminen on mahdollista vain silloin, kun Jumala antaa siihen mahdollisuuden. Emme voi valita mitään varsinkaan jumalasuhteeseen liittyvää. Näyttää kuitenkin siltä, ettei Kirkkohallitus kiirehdi tuota laskennallinen -sanan lisäystä kirkkolakiin, mikä korjaisi tilanteen, vaan se kytketään muihin eläkerahaston hallinnoinnin uudistuksiin. mielipiteet Eläkerahastomaksu ei ole tasapuolinen talous | Maksuperusteena todellinen kirkollisvero ei ole tasa-arvoinen niitä seurakuntatalouksia kohtaan, joilla kirkollisveroprosentin on toiminnan turvaamiseksi oltava suurempi kuin 1 prosentti. Tällainen hengellisyys ja sen oppiperusta vievät todellisuudesta virtuaalitodellisuuteen ja aivan luonnottomiin uskonnollisiin rakennelmiin. Heidän eriävät teologiansa saivat ajatukset ja tunteetkin liikkeelle. En tiedä, onko hän tosissaan sanoessaan, että onneksi on niin. Ymmärrän kyllä, että pelastuminen on mahdollista ainoastaan Jeesuksen sovitustyön tähden. Eikö olisi mukavampaa elää sovussa hyväksyen erilaisuus ja hyväksyä toisemme. Mitä parasta siinä on, että kuulee huomauttelua itsestään. Kyse on siitä, halutaanko muutokset ihmisten ajattelussa tunnustaa ja pitää kaikki mukana – vai käpertyä ja koskettaa entistä harvempaa. Siis yhteistyötä Pelastajan ja pelastettavan välillä. Rasismiin viittaa se, että jos jotakuta arvostellaan ja häntä huomautetaan siitä, että hän on jonkun mielestä väärän värinen, niin eikö ihan vastaavaa ole myös se, jos jotakuta arvostellaan ja häntä huomautetaan siitä, että hän on väärän kokoinen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi sivustolla. Toimintaansa kirkon keskusrahasto kerää seurakunnilta keskusrahastomaksua, jonka pohjana on laskennallinen kirkollisverotulo. Pappi oli minua ovella vastassa ja puhui armollisuudesta ihmisen rajallisuuden edessä. Raamattu sanoo myös: ”Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat.” Kun kaikki eivät kuitenkaan Raamatun mukaan pelastu, toimiiko Jumala vastoin omaa tahtoaan, kun ei pelasta kaikkia. Sen seurauksena syntyvä ”täydellinen rakkaus karkottaa pelon” (1. On esimerkiksi sosiaalisessa mediassa henkilöitä, jotka puhuvat kehorauhan puolesta. Jeesus, Paavali ja koko muu Raamatun kaarti ovat täysin toisilla linjoilla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Vastauksessaan (Kotimaa 16.8). Kun oli näkyvissä, että seurakuntien palkkapohjainen eläkemaksu ei enää riitä eläkkeiden maksuun, Kirkkohallitus esitti ylimääräisen eläkerahastomaksun käyttöönottoa 2013 alkaen, maksupohjana seurakuntien todellinen kirkollisverotulo. Pelastettuna oleminen on aktiivista Jeesuksen seuraamista rakastavan Jumalan aikuistuvana lapsena. Monesti heille varmastikin ainakin joku huomauttaa jotain heidän koostaan, yleensä negatiiviseen sävyyn vivahtaen. Kun vuonna 1999 kristinuskon jumalaan uskoi 47 prosenttia suomalaisista, vuonna 2019 osuus oli enää 25 prosenttia. Myös lohdulle ja hyväksynnälle on entistä enemmän tilausta. Maksuperusteena todellinen kirkollisvero ei ole tasa-arvoinen niitä seurakuntatalouksia kohtaan, joilla kirkollisveroprosentin on toiminnan turvaamiseksi oltava suurempi kuin 1 prosentti. Luterilaisuuden hapattamat M eitä suomalaisia on aivopesty viisisataa vuotta. Lasten kastamisen romahtaminen tulee näkymään viiveellä entistä suurempana jäsenkatona. Ajattelen myös, että ihminen ei voi asettaa ehtoja pelastumisensa ajankohdalle. Minun mielestäni se on suuri onnettomuus, niin yksittäiselle ihmiselle kuin koko kristillisyydellemme. 4:18). Vai pitäisikö päätellä niin, että ihminen ei voi valita myönteistä vastausta mutta kielteisen voi. Kirkolliskokouksen talousvaliokunta esitti marraskuussa 2023 hyväksytyssä mietinnössään kirkkolakiin muutosta, jossa eläkerahastomaksun perusteena oleva kirkollisvero muutetaan laskennalliseksi kirkollisveroksi kuten keskusrahasto-maksussakin on. SEPPO RYTKÖNEN Jyväskylä Väärän kokoinen Nykypäivinä on paljon ollut esillä asioita liittyen aiheisiin rasismi, syrjintä ja tasavertaisuus. Jos pelastus on vain Jumalan teko ja hän valitsee, kenelle antaa uskon lahjan, kyse on predestinaatiosta. Se hyväksyttiin, ja maksu oli aluksi 1,2 prosenttia, 2016 4 prosenttia, ja 2018 alkaen 5 prosenttia kirkollisverosta. Merkittävä syy yhä kasvavalle kirkosta eroamiselle on se, ettei kirkolla ole enää elämässä merkitystä: en usko enkä käytä kirkon palveluja. Miksi kutsua ihmisiä pelastukseen, jos heillä ei kuitenkaan ole valinnan mahdollisuutta. Pelkonen toistaa absoluuttisena Lutherin ”sairasta ja synkeää” ihmiskuvaa, jossa olemme kuin ”truncus et lapis”, pölkky ja kivi. Todellinen veroprosentti on suurempi kuin 1 kaikilla muilla paitsi Helsingin, Espoon, Vantaan ja Kauniaisten seurakunnilla. Maailman kristityistä noin kolme prosenttia on luterilaisia. Luterilaisuus on siinä ja monessa muussa jäänyt lapsekkaasti ”Suuren Isän” lahkeisiin roikkumaan. Mutta enemmän pitäisi asiasta puhua. Jeesushan valitsi Juudas Iskariotinkin, mutta on selvää, että tämä ei silti pelastunut. Yhteisöllisyyden ja juurevuuden kaipuu näkyy esimerkiksi ääriään myöten täyttyvissä Kauneimmissa joululauluissa. Teologiasta ja perinteistä ei tarvitse luopua, ja konservatiiveilla on edelleen oikeus dogmeihinsa. Miksi edes puhuttaisiin etsikkoajoista, jos ihmisellä ei kuitenkaan olisi mahdollisuutta reagoida Jumalan kutsuun: ottaa vastaan tai torjua se. Tahtomme on täysin sidottu. Esimerkiksi vaikkapa isokokoisemmat ihmiset. ANITA OJALA Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Pelastus on hänen mielestään redusoitu, kavennettu täysin Jumalan teoksi, lahjaksi jonka hän joko antaa tai sitten ei. Tavoitteena ei pidä olla vain jäsenmäärän säilyttäminen, vaan yhteys ihmisten todelliseen elämään ja arkeen. Silti täällä on elänyt ja vieläkin elää harhaluulo, että uskontulkintamme ja teologiamme on muita oikeampi. Kertyvän kokonaissumman tulee olla samaa luokkaa kuin nykyisinkin. Vastoin Pelkosen linjauksia Raamattu todellakin edustaa enemmän ”semipelagiolaisuutta” kuin kohtalonomaista ”yksin” linjaa. Tämä on todella iso vääryys ja täysin kohtuutonta seurakunnille. ” Kirkko on epäonnistunut ihmisten hengellisyyden kohtaamisessa. Samoin voi tapahtua jonkin muun ominaisuuden vuoksi. Luther korosti paavia vastustaessaan ja omia neuroosejaan potiessaan kohtuuttomasti ihmisen totaalista pahuutta, turmeltuneisuutta ja syntisyyttä. Koska kristinuskon ytimessä on luomakunnasta huolehtiminen, kirkon tulee myös eturintamassa ottaa kantaa yhteisiin huoliin ja haasteisiin, kuten ylikulutukseen, luontokatoon ja köyhdyttävään politiikkaan. Samalla kun nuoret etsivät uusia kanavia henkisyydelleen, kirkko keskittyy taistelemaan siitä, ketkä saavat mennä naimisiin. Yksin armosta, uskosta ja niin edelleen. | kolumni | I rtaannuttuani aikuisiällä vanhoillislestadiolaisuudesta huomasin suhtautuvani uskontoihin hyvin kielteisesti. Vuosisatojen perinne on muovannut Suomessakin niin paksuseinäisen kuplan, että sen sisäpuolelle on jumiuduttu kohtalokkaasti. Kirkko on epäonnistunut ihmisten hengellisyyden kohtaamisessa. ”Ota vastaan, käänny, usko evankeliumi, seuraa.” Pelastus on valmiina, se löydetään ja sitä eletään täysipainoisesti koko rikkaudessaan todeksi. Tässä kohden kaikkia seurakuntia kohdellaan tasapuolisesti. Vanhaa luterilaista termiä lainatakseni kirkon on tehtävä parannus. Pääkaupungin seurakuntayhtymät ovat arvatenkin tyytyväisiä muutoksen pitkittymiseen – mutta kaikki muut seurakunnat maksavat siten edelleen joka vuosi yhteensä yli 12 miljoonaa liikaa. Tarinani ei ole valtavirtaa, mutta suhteessa kirkkoon moni on kokenut samaa. Suhteen rakentaminen uudelta pohjalta on vienyt vuosia. Redusoitu usko on aina vähemmän kuin alkuperäinen. Ari Pelkonen toteaa pelastuksen olevan yksinomaan Jumalan työ: Jeesus valitsi opetuslapsensa, eivät he häntä. Hyvässä ja pahassa. Kirkolla on myös tehtävä, mutta sen toteuttaminen edellyttää mielenmuutosta, laskeutumista saarnastuolista ihmisen tasolle. Siksi kollektiivinen tajunta sitoo ajattelua ja liikkumatilaa. Kun kirkko on keskittynyt ajamaan tasa-arvoista ja yhdenvertaista kohtelua kaikessa toiminnassaan, pitäisi nyt pikimmiten herätä tässäkin asiassa ja osoittaa tasapuolisuutta myös eläkerahastomaksuissa. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Mielestäni tämäkin on asia, johon pitäisi puuttua. Ihmisellä on hyvinkin pitkälle tahdon vapautta ja valinnan mahdollisuus ja vastuu. Kirkon ydinviesti on kaunis ja lohdullinen. Filosofit, terapeutit, psykologit ja teologitkin pohtivat yhä vaan valinnanvapauden rajoja, mutta päätyvät ymmärtääkseni melko yksimielisesti siihen, että ilman aitoa mahdollisuutta valita ei voi olla moraalista vastuutakaan. Joh. Jos isokokoinen henkilö, jonkun hänelle hänen koostaan huomauttaessa, puolustautuu, voi tuo huomauttaja vain todeta ajatelleensa kyseisen ihmisen parasta. Kesällä osallistuin ensimmäistä kertaa kotiseurakuntani messuun. Näin vuosien 2013–2023 aikana nämä seurakunnat ovat maksaneet ylimääräistä eläkerahastomaksua yhteensä yli 100 miljoonaa enemmän verrattuna siihen, jos maksu pohjautuisi laskennalliseen 1 prosentin kirkollisveroon. Siksi kannattaisi ottaa evankeliumista koko sanoma, ei vain puolikasta siitä. Maksu oli aluksi 8,2 prosenttia ja vuodesta 2018 lähtien 6,5 prosenttia. Elokuun puolivälissä posti toi sekä Kotimaan että Sanan. Kolikon toinen puoli on se, että samalla hän ratkaisee sen, että muut joutuvat helvettiin. Koska uskonnollinen elämäni oli siihen asti liittynyt lähinnä herätysliikkeeseen, minulla ei juuri ollut sidettä evankelis-luterilaiseen kirkkoon. Kirkon on tehtävä parannus AARNE PELKONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on helsinkiläinen oopperalaulaja. 10~ ~11 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Samaan aikaan tutkimukset osoittavat, että hengellisyys ja etsiminen eivät ole vähentyneet. Jumala päättää, ketkä pääsevät taivaaseen. Olen pohtinut asiaa siitä näkökulmasta, kuinka paljon jotkut ihmiset voivat kokea, jos ei ihan rasismia, niin jotain siihen viittaavaa kuitenkin. Kritiikki ”oikeaa oppia” kohtaan olisi monessa asiassa suorastaan tabuihin kajoamista. Laskennallinen kirkollisvero tarkoittaa 1 prosentin mukaan laskettua kirkollisverotuloa seurakunnille. HEIKKI SORVARI dipl.ins. Meistä on tullut luterilaisuuden hapattamia. Jumalankaan edessä. Sitä sanotaan etsikkoajaksi. Ikivanhasta häpeästä nousevan seksuaalimoralisoinnin sijaan kirkon tulisi pitää esillä rakkaudellisuutta ja kestäviä arvoja. Avioliiton ei pitäisi olla kirkon viestin ytimessä, ja vihkioikeudesta voitaisiin resurssien vähetessä kokonaan luopua
Viulussa Sanna Natunen, kielisoittimista vastasi Jyrki Koivisto. Gospel kuuluu kulttuuri-identiteettiimme. Nostalgia rakentaa sillan oman hengellisen matkan tienviittojen luo. Kotimaa seurasi gospelin ystävien juhlapäivää. Taivaan tuoksua, mullan makua ja pikkusen sydänverta Suomalaista gospelia juhlinut Glow-festivaali valtasi Nokia Arenan 24.8. Harvassa kristillisessä tapahtumassa ovat näin vahvasti edustettuina eri liikkeet ja vapaat suunnat rinta rinnan. ”Eee-vaan-kee-liumi, klap klap klap klap”, kajahtaa ilmoille. Väkeä kuitenkin on, ja hyvin onkin. Muutamia Pro Fiden Jeesus on Herra -paitoja näkyy, ja tietysti illan viimeisenä esiintyjänä kuultavan Petran fanipaitoja ja huppareita voi bongailla tasaiseen. Jaakko Löytty myöntää heti alussa, että on jännittänyt ”ihan pirusti”. Perjantaihin mennessä lippuja oli myyty jo yli 8500. Vaikka artistien ja järjestäjien toiveissa on ollut tavoittaa uutta yleisöä, Kotimaan pistohaastattelujen pohjalta syntyy vahva vaikutelma siitä, että suurin ihmisiä liikkeellepannut voima on nostalgia. Vaikka nostalgiavetoisuus varmasti tunnistetaan artistienkin kesken, Lasse Heikkilä painottaa että ”tämä kulttuuri elää ja voi hyvin”. – Ja sen ovat nyt huippuammattilaiset mahdollistaneet. – Suomi-gospel ei ole näkyvästi pinnalla, mutta sen hiljainen hehku vaikuttaa monen suomalaisen elämän avainhetkissä. Iltapäivällä silmiinpistävin ero maallisen musiikin tapahtumiin lienee se, että anniskeluravintoloihin ei juurikaan kerry jonoa. tapasivat Tampereen pormestarin Kalervo Kummolan. Jepa Lambert kuoroineen, Lasse Sakara bändeineen ja koko muu sitoutunut porukka, joka tekee tätä isolla sydämellä, Vauto sanoo. Niin hän ajattelee yhä. Joukko vaikuttaa melko keski-ikäiseltä ja -luokkaiselta, mutta siellä täällä näkyy nuoria ja lapsiakin. Ennen ensimmäistä konserttia kotimaisten gospel-artistien tiedotustilaisuudessa tunnelma on odottava. Englanninkielinen sana merkitsee suomeksi hehkua ja loistetta. Eikä siinä ole mitään vikaa. Myös konserttien vahvimmat hetket liittyvät nostalgiaan. Laulut soivat kasteja rippijuhlissa, häissä ja hautajaisissa. Lopulta pitkä suunnittelu, haaveilu ja työ tulee päätökseen. Näin tapahtuman nimen keksijä Tommi Kalenius on hahmottanut gospelin tilan alusta asti. Vaikutelma nostalgiajuhlasta korostuu Nokia Arenan toisen kerroksen nuotiopaikalla, missä punaiset Nuoren seurakunnan veisukirjat kulkevat kädestä käteen, kitara soi tanakasti ja bongorumpu paukkaa. Myös keski-iän ohittanutta väkeä on runsaasti. Valtava määrä esiintyjiä, konsertteja, Suomen historian ensimmäinen Gospel Awards ja tuhatpäin gospelin ystäviä. 12~ ~13 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Vautosta konserttiyleisön vahvimmin yhdistävä tekijä on rakkaus gospeliin. Hämyisää huonetta valaisee tekonuotio, ja innokkaimmat laulavat rallin toisensa jälkeen. Yleisön perusteella ei voisi mitenkään erityisesti havaita, että kyseessä on juuri gospel-tapahtuma. Siitä iloitsee tuottaja Johanna Vauto: – Näin suurta väkimäärää ja tapahtumaa emme osanneet toivoa. Tämä on suomalaiselle gospelille upea saavutus. Rippikoulun iltanuotiosimulaattori on liikuttava niin keksintönä kuin toteutukseltaankin. Outi & Lee toivat muistoja vuosikymmenten takaa. Glow valloittaa Nokia-areenan. – Toivon, että yleisössä on silti myös monia sellaisia, jotka eivät kuulu gospelin peruskuuntelijoihin. – Näissä lauluissa on sellaista syvyyttä, että se kantaa kuulijaa erityisellä tavalla. Marttaliiton toiminnanjohtajan Marianne Heikkilän kysyessä artisteilta, kuinka paljon gospelin pitää ottaa kantaa, vastaa ensimmäisenä popkanteletar Ida Elina: artisti laulaa aiTEKSTI | NIILO RANTALA – KUVAT ?| RAMI MARJAMÄKI » reportaasi ” Suurin ihmisiä liikkeellepannut voima on nostalgia. Petri Laaksonen muistuttaa, että illan annissa on sellainen kantava teema ettei tämä ole pelkkää viihdettä. Jo pidemmän aikaa Kalenius oli kuullut keikoillaan kyselyitä, koska Suomeen saadaan isompi gospel-tapahtuma. Lopulta aika koitti. Kummola rohkaisi heitä rakentamaan tapahtuman Nokia-areenalle. Puolitoista vuotta sitten Kalenius, kristillisen Kristalli-ohjelmatoimiston toimitusjohtaja Johanna Vauto ja Kirkkopalveluiden kehityspäällikkö Jari Kupiainen Legends -osiossa Jaakko Löytyn osuudessa vierailivat myös Ida Elina ja Jukka Leppilampi. Musiikki avaa näkymän kaukaisiin isosvuosiin, menneiden vuosikymmenten tapahtumiin ja elämän merkkihetkiin. Tärkeä tavoite oli toteuttaa läpileikkaus suomigospelin kentästä. Nuotiota ympäröivillä myyntipöydillä esillä olevat tahot ovat poikkeuksellisen kirjava kattaus eri herätysliikkeitä, kustantamoja ja järjestöjä. Pöydissä istuvien laseistakin tuntuu löytyvän pääsääntöisesti vettä. Roihut palavat loppuun nopeasti, mutta hehku säilyy ja kytee kauemmin. N imeksi tulee Glow. Kun areenan aulaan tulvivaa väkeä tarkkailee, ei mikään ihmisryhmä erityisemmin ylikorostu
Heikkilää kiinnostaa, mikä on suomi-gospelin viesti uskonnosta kiinnostuneille nuorille, erityisesti nuorille miehille. ” Tepollahan on se tärkein, Tuu mun vaimoksein. Ihminen voi unelmoida onnesta, joka toteutuu, kun on ahkera, rakastaa ja luottaa Jumalaan. Muita pistohaastatteluissa kaivattuja nimiä olivat muun muassa Pekka Ruuska, Mikko Kuustonen, Heikki Hela ja Heikki Silvennoinen sekä J. Viime vuonna kuolleen rokkipapin poika, muusikkopastori Severi Laakso haki isänsä palkinnon ja esitti Krusifiksin juurella -kappaleesta vahvan sovituksen. – Nämä tuhansien keikkojen tekijät ansaitsevat tällaisen juhlan. Artistit vaikuttavat tästä yksimielisiltä. Se on kansan syvien rivien kristillisyyden sanoitus. Moni laulu on muuttunut jo kansalliseksi omaisuudeksi, ja kun Nokia Arena täyttyy Sateenkaariunten sävelistä, liikutaan jossain hengellisen nostalgian, rippikoulumuistojen ja kollektiivisen muistin syväkerroksissa. Aidosti liikuttava hetki oli Tarvo Laaksolle myönnetyn elämäntyöpalkinnon jakaminen. Kännyköiden valot vilkkuvat, ihmiset antautuvat yhteislauluun, ja jopa artistit vaikuttavat häkeltyneiltä ja liikuttuneilta. – Näillä taiteilijoilla on vahva itseymmärrys ja käsitys siitä, keitä he ovat ja mitä he tekevät. Millaistakohan olisi anglo-amerikkalaisen tradition ja teologian painolastista vapaa suomalainen korpi-gospel. Miksi täällä Hämeen sydämessä osiot on otsikoitu englanniksi. Ameriikan gospel-tähdet ovat valloittaneet Mansen. Erikoistarjous uusille asiakkaille! heista, jotka ovat hänelle itselleen tärkeitä. Yksi päivän odotetuista hetkistä koetaan Gospel Awardsin merkeissä. Toisaalta lähes koko genreä, varsinkin nuoremman polven tekijöitä, tuntuu värittävän amerikkalainen estetiikka ja uskonselitys. Kunhan ei vaan harhaudu hörhöjuttuihin. Ensi vuonna tapahtuma aiotaan järjestäjien mukaan järjestää uudestaan. Onhan sitä täälläkin, mutta varsinaista valtavirtaa se ei edusta. Petri Laaksonen jatkaa pohdintaa. Nimmareita haetaan paitoihin ja levyihin. – Olen huolissani, jos yhtäläisyysmerkit laitetaan kristinuskon ja konservatiivisuuden välille. Musiikillisen vastuuhenkilön Lasse Sakaran mukaan artistit ovat yhä ajankohtaisia, nostalgisesta latauksesta huolimatta. Uskonnollisuus ei saa tarkoittaa samaa kuin ahdasmielisyys. Nyt on aika kiittää, sillä genren luojat ovat yhä keskellämme. Sisääntuloaulassa ihmisiä viihdyttävä pitkän linjan musiikintekijä Jouko Mäki-Lohiluoma sanoo suoraan olevansa pahoillaan siitä, että esimerkiksi Teppo Nuorvaa ei kutsuttu. Löytyn havaintoa yhteiskunnallisten teemojen uupumisesta ei voi olla havaitsematta, vaikka musiikillinen kirjo onkin monipuolista aina räpistä laulelmalliseen poppiin. Bass`n Helen, Tera ja The Road tarjoavat liikuttavan elämyksen erityisesti 1970ja 1980-luvuilla syntyneille. Bass´n Helen -yhtyeen nokkamiehen Harri Heleniuksen mielestä kännyköiden ja informaatiotulvan aikakaudella gospel voi olla tarjoamassa selkeää sanomaa paikkaansa etsiville nuorille. – Mainostettiin, että suomi-gospelin tärkeimmät biisit. Missä on Ruudolf, Joel Hallikainen, entä Joose Keskitalo. Se ei ole hyvä asia. – Suunnittelimme Kristallin kokoaman johtoryhmän kanssa Glown eräänlaiseksi kiitosjuhlaksi suomalaisen gospelin pioneereille, Tommi Kalenius kertoo. Löytyn mukaan ”nuoret miehet on fiksuja.” – Ne haluaa elämässään jotain tukevaa. – Se on suomi-gospelin tärkein laulu, joka kuvailee suomalaisen kristillisyyden valtavirran. Tera-yhtyeen Petri Lassila on iloinen. Tunnelma on sähköinen ja liikuttunut. Mäki-Lohiluoma alleviivaa laulun olevan rippikoulujen kestohitti ja lähes kuusi miljoonaa kertaa striimattu klassikko. Joku pohtii, kuka piirtää gospelin rajat. Tukevuus löytyy kirkon ja uskonnon suunnasta. ” On laulettava myös tätä elämää ja näitä ihmisiä varten. – Taivaan tuoksua ja mullan makua sekä pikkusen sydänverta omasta elämästä. – Ja varmaan Jaakko (Löytty) tekee seuraavaksi raakku-biisin, Ida Elina sanoo viitaten tuhansien raakkujen kuolemaan johtaneeseen tapaukseen. – Mä oon tehnyt jo, Löytty vastaa toimittajakunnan naurahdellessa. Kotimaa on lähelläsi – olitpa töissä tai lomalla! Merkityksellistä sisältöä Kotimaan digitilaus ensimmäinen kuukausi vain 1 € Tarjous on voimassa rajoitetun ajan – Tilaa nyt! Tämän jälkeen tilaus jatkuu automaattisesti 9,90 € / kk. Jyrä. Painopisteenmuutos on selkeä, ainakin Jaakko Löytyn mielestä. Pekka Simojoki summaa ihanteen siitä, millainen on hyvä gospel-laulu. Ossi Mäki-Reini oli pokkaamassa tunnustuksista peräti kahta. Nuotiopaikan tunnelmassa oli jotakin liikuttavaa. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1768 Kotimaa.fi merkityksellistä ja luotettavaa sisältöä kirkosta ja yhteiskunnasta päivittäin. – Yhteiskunnalliset sävyt ovat vähentyneet, ja yksilöhurskautta on tullut enemmän. Puolentoista tunnin aikana lavalle nousevat Jaakko Löytty, Outi & Lee, Gospel Power, Pro Fide, Pekka Simojoki, Petri Laaksonen, Jukka Leppilampi, Ida Elina, Jippu ja Tommi Kalenius. – Herätysliikkeiden orkesterit vetää kielenkäyttönsä hirveen henkilökohtaiselle tasolle. Yleisö osoittaa suosiota runsain aplodein, mutta todella vangitseviin ja monimerkityksisiin hetkiin päästään vasta seuraavassa ”Legends”-osiossa. Uutisankkuri Keijo Leppäsen juontamassa gaalassa jaettiin lopulta viisi palkintoa, joista peräti kolme päätyi koristamaan nuoremman polven hyllyjä. Myös fanikulttuuria nähdään, kun Petran pöydän eteen kerääntyy väkeä jonoksi asti. Se tuntuu olevan myös yleisössä monen toivomus. – Se, mikä on ollut sirpaloituneena, tulee nyt näkyväksi. Hieno homma kerta kaikkiaan. Voit lopettaa tilauksen milloin tahansa, ennen seuraavan laskutuskauden alkua. Tavallinen kansankirkko on hyvä, Löytty painottaa. – Toki se on tärkeää, mutta meidän on laulettava myös tätä elämää ja näitä ihmisiä varten. Uutiset, artikkelit, mielenkiintoisia henkilöitä, hengellistä sisältöä, kulttuuria, näkökulmia, keskustelua, näköislehti, podcasteja ja blogeja. Teppoa ei silti näy, vaikka Tepollahan on se tärkein, Tuu mun vaimoksein. Lavalle nousevat HB, Eve & Ossi, Immanuel sekä Maksetut viulut. Iltaa kohden ääneen pääsee pikkuhiljaa myös ”marginaalin marginaali”, kuten Harri Helenius kristillistä raskasta rokkia luonnehtii. Toivon, että ihmiset näkisivät tämän avaran maailman kokonaisena. Eve & Ossi -duo palkittiin Gospel Awardsissa vuoden parhaasta biisistä. Miten genre on muuttunut. Vaikka Sakara kuvailee päivää runsaudensarveksi ja suurin osa yleisöstä suitsuttaa suosikkejaan, ihmettelevät jotkut eräiden puuttumista sekä rajanvetoa gospelin ja ei-gospelin välille. Kun elokuinen ilta Tampereella pimenee ja ihmisten intoa katsoo, ei ajatus vaikuta lainkaan mahdottomalta. Mitä hyvä gospel sitten on. Heleniuksen mielestä gospelin painopisteen muutos liittyy siihen, mistä päin kristillisyyden kirjoa tekijät tulevat. Terveiset lähtivät taivaaseen. ~15 Kotimaa | 30.8.2024 14~ Kotimaa | 30.8.2024. Samoilla linjoilla on jälleen Laaksonen, jonka mukaan lauluja ei tule tehdä vain taivastoivosta. Päivän ensimmäisessä konsertissa kuullaan nuorempia tekijöitä
Vuonna 1992 avautunutta talvisotamuseota on luotsannut vuodesta 2019 lähtien yrittäjä Reima Haapoja. Ti 3.9. Kanttorina ja urkurina Paula Korva. | viikon kirja | Sairaus pakottaa vaihtamaan passin Hanna Bervoets: Tervetuloa sairaiden valtakuntaan. Talvisotamuseo jättää aiheen raskaudesta huolimatta levollisen mielen. Raatteen tien viikon mittaisessa taistelussa kuoli viitisen sataa suomalaista ja tuhansia venäläisiä sotilaita. PÄIVI ARVONEN Raatteen Portti -museo Suomussalmella. Tilaus alkaa seuraavasta mahdollisesta numerosta ja päättyy automaattisesti tarjousjakson loputtua. Elokuvan selkein kritiikki kohdistuukin rahan ja uskonnon kytköksiin. Clay tutustuu vertaistukiryhmässä fibromyalgiaa eli toiminnallista oireyhtymää potevaan naiseen, Marlaan. Bervoetsin kirjasta tekee erityisen siihen liittyvä rinnakkaistarina, joka lainaa Danten Jumalaisesta näytelmästä. Ma 2.9. Suomen Pipliaseu ran verkkoviestintäpääl likkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Reima Haapoja on luotsannut museota vuodesta 2019 lähtien. . Pastori Mikko Leistola, Ortodoksinen kirkko, Turku. Siksi museossa on myös Kuolemanrata-näyttely. Sairauden kanssa on opittava elämään, Susan opastaa Clayta. Lokakuussa 11-16, suljettu maanantaisin. Hän kirjoitti 1978 tunnetun kirjan Sairaus vertauskuvana (suomennettu 1991), jonka alussa sanoo, että kaikki ihmiset saavat syntyessään kaksi passia, terveyden maan ja sairauden maan passit. Suomentanut Sanna van Leeuwen. Väitös kirjatutkija, pastori Reetta Kallanne, Tallinna. Tervetuloa sairaiden valtakuntaan on oivaltava ja myötäelävä romaani, joskus näköaloissaan suora ja lohduton, mutta lopulta aavistuksen toiveikas. Hollantilaisen Hanna Bervoetsin romaani Tervetuloa sairaiden valtakuntaan kertoo kroonisesta kivusta kärsivän kolmekymppisen Clayn elämästä. Q-kuume on zoonoosi eli se tarttuu eläimestä ihmiseen. Avoinna syyskuun loppuun 10-17. Menneisyys seuraa, samoin skuupinnälkäinen lehtimies. Paperilasku 5 € + alv 10 %. Gummerus 2024. Rovasti Urpo Luokkala, Vantaa. Mieli ei pääse kehosta eroon, vaan joutuu kuljettamaan sitä mukanaan. klo 15 Monet nuoret aikuiset jäävät pois työelämästä ahdistuksen vuoksi. Näyttelijä Krista Kosonen lukee psalmeja (VT2024). Yksilöllisyydellä ei ole merkitystä uudessa tilanteessa. Radio 1 klo 20 Ortodok sinen kiitosakatistos luomakunnalle Tampe reelta. Burt Lancaster antaa pääroolissa kaikkensa. . Ke 4.9. Romaanissa kerrotaan Clayn parisuhteesta ja sen kariutumisesta sairauden seurauksena. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Viimeisin uutuus on Ukraina Nyt -huone, jossa on uk| radio ja tv | rainalaisten lahjoittamia esineitä, Haapoja kertoo. Clayn ja Marlan välirikko on romaanin riipaisevin kohtaus. Opas-Susan tutustuttaa Clayn outoon todellisuuteen, jossa ihmisen mieli ja keho ovat toisista irrallaan. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Vuosi sitten rakensin näyttelyn partisaanien hyökkäyksistä Suomussalmella. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Yleensä tulemme toimeen ilman sairauden maan passia, mutta toisinaan siihenkin on pakko tukeutua. . Pastori Tuomo Lehtimäki, Hel luntaikirkko, Jyväskylä. Isäni taisteli Raatteen tiellä. Samalla se on kuitenkin kiinnostava tutkielma siitä, kuka on kelvollinen Herran työhön, ja kenen puntari sopii punnitsemaan toisen kutsumusta. Sontag on antanut virikkeen myös kirjan nimelle. Rovasti, raamattuo pettaja Ulla Saunaluoma, Ikaalinen. Kaikessa monisävyisyydessään Brooksin elokuva on pohdinnan arvoinen. Laskun voi jakaa kahteen erään. Kyse on sairaudesta ihmisen määrittäjänä. | Kuva: Päivi Arvonen asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Diakoni Marika Rajala, Ylöjärvi. OLLI SEPPÄLÄ Sanavalmiin saarnamiehen tarina | tv-vinkki | Richard Brooksin ohjaama draamakomedia Huijarisaarnaaja (Elmer Gantry, USA 1960) on nimetty suomenkielisille markkinoille hieman arvottavasti. Ensin museoon tuli Haapojan omista kokoelmista jatkosotanäyttely. Pe 6.9. Ti 3.9. Pastori Heikki Lehti, Espoo. Radio 1 klo 10 Jumalan palvelus Juuan kirkosta. https://esuite-kotimaa.atexsoftware.com/add-to-cart/1821 6 kk 44 € (Norm. Suulaalle vilkkusilmälle löytyy sija sisar Falconerin sielujenpelastussirkuksesta, joka telttoineen ja kuoroineen matkaa ympäri pitäjiä. Ukraina Nyt -huoneessa on muun muassa Ukrainassa vapaaehtoisena taistelleen suomalaisen sotilaan puku sekä luodinreikiä täynnä oleva henkilöauto tuulilasinsirpaleineen. Horisontti su 1.9. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Sairaus on fyysinen asia eikä siitä ehkä pääse koskaan irti. Bervoetsin kirjassa Clayn oppaana Sairauden valtakunnassa toimii amerikkalainen kirjailija-esseisti Susan Sontag (1933– 2004). Professori VeliMatti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia. Yle Radio 1 Aamuhartaus mape klo 6:50, la 8:25 La 31.8. Meillä on käynyt paljon ukrainalaisia, lähinnä naisia, ja heistä jokainen on itkenyt Ukraina Nyt -huoneessa, Haapoja kertoo. 334 sivua. Hän on laajantanut museota vuosi vuodelta. To 5.9. Erilaisista taudeista huolimatta heitä yhdistää kipu, krooninen ja ajoittain lamaannuttava. Pe 6.9. Iltahartaus: mato klo 18:50, pe klo 18:35, la 18:00 La 31.8. Hän tosin ei sotajuttuja koskaan kertonut. NIILO RANTALA Huijarisaarnaaja on katsottavissa Yle Areenassa. Siinä Danten oppaana läpi Helvetin piirien on antiikin runoilija Vergilius. Kummassakin krooninen sairaus muuttaa ihmistä ja vaikuttaa hänen lähipiiriinsä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Mielen täyttää kiitollisuus, mutta myös murhe siitä, että sota on jälleen tullut niin lähelle meitä suomalaisiakin. Jos Gantry saa kuulijansa kääntymään Jeesuksen puoleen, onko saarnan vilpittömyydellä väliä. On tärkeää tuoda näkyväksi sodan vaiettuja tapahtumia. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 1.9. Vieraina Päivi Fadjukoff ja Kati KorhonenYrjän heikki. + 6,9 snt/min. Ke 4.9. Jokainen näyttelyesine sotilaspuvusta tai sotilaspassista taistelun pienoismalliin, lehtileikkeeseen, mustavalkokuvaan rintamalta tai vaikkapa valkoiseksi maalattuun talvisodan aikana Mikkelin päämajan käytössä olleeseen autoon kertoo omalta osaltaan tarinaa sodan synkistä ja rankoista muistoista. Partisaanien hyökkäykset -näyttelyn ovella ei turhaan varoiteta, etteivät valokuvat sovellu herkimmille vieraille. Jokainen askel Raatteen tiellä tuntuu merkitykselliseltä. Olen aina lukenut ja tutkinut sotahistoriaa sekä kerännyt sota-ajan esineitä siitä lähtien, kun vuonna 1985 löysin Norjan rannikolta jatkosodan aikaisen saksalaisen sotilaan kypärän, Haapoja kertoo. Jollain tavalla kirja tuo mieleen suomalaisen Hannele Cantellin romaanin Sekunnit ennen kaatumista (2022). Elokuva on hillitön ja syvällinen teos kulkukauppiaasta Elmer Gantrysta, joka kyllästyy savuisiin baarinpöytiin, kaksimielisten kaskujen kertomiseen ja imurien tyrkyttämiseen, ja ryhtyy saarnamieheksi. Tunnelma museossa on juhlava ja harras. To 5.9. Järjestökoordi naattori Katja Pääkkönen, Nokia. Hinta on ollut kova, mutta kaikesta on selvitty. 56 €) 16~ ~17 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Liturgina ja saarnaajana Mikko Huhtala, avustaa Elisa Hietaharju. Saarnaajaparin romanssista huolimatta varjot kasvavat. TV1 klo 10 Jumalanpal velus. Ota Askel Kohti positiivisuutta ja henkistä hyvinvointia Tilaus on määräaikainen. Ma 2.9. Clay ei ole sairaanakaan mikään enkeli, sillä sairaus tekee hänestä, kuten kenestä tahansa sairaasta itsekeskeisen ja kohtuuttoman. ” K ävelet alkuperäisellä Raatteen tiellä” muistuttaa kyltti talvisotamuseon pihalla. Hyrynsalmelta Kuusamoon saksalaisten vuosina 1942–1944 rakennuttama 187 kilometriä pitkä junarata, jonka rakennustöissä kuoli satoja sotavankeja, Haapoja kertoo. Raatteen tien taistelu ja suomalaisten voitto Venäjän puna-armeijan joukoista tammikuussa 1940 tunnetaan talvisodan ihmeenä ja Suomen sotahistorian kuuluisimpana taisteluna. . Huijarisaarnaaja, jota Peter von Bagh kutsuu ”tahattoman homeerisen huumorin” sävyttämäksi murhenäytelmäksi, on kärjistävä kuvaus ”show-saarnaajien” ammattikunnasta ja heidän yleisöstään. Tekstin lukijana Eine Toivanen. Sanaa julistetaan väkevästi, ja mikä Elmer Gantrylle tärkeintä: show toimii. kulttuuri Ratteen Portin talvisotamuseo haastaa pohtimaan sotaa ja rauhaa museo | Talvisodan kuuluisimmalla taistelupaikalla Raatteen tiellä sijaitseva museo kertoo näyttelyissään vaietusta historiasta kuten partisaanien hyökkäyksistä mutta myös Ukrainan sodasta. Aiheesta vaiettiin pitkään. Kaikkien talvisodassa kaatuneiden muistoa kunnioittaa kolmen hehtaarin alueelle levittäytyvä kivikenttä, talvisodan monumentti. Bervoetsin kirjan päähenkilö kärsii Q-kuumeen aiheuttamasta vakavasta jälkitaudista, kroonistuneesta kivusta. Museo on kunnianosoitus kaikille niille, joiden ansiosta Suomi on itsenäinen. ” Mieli ei pääse kehosta eroon, vaan joutuu kuljettamaan sitä mukanaan. Clay joutuu ottamaan käyttöön sairauden valtakunnan anonyymin passin, jossa hänen statuksensa on potilas, asiakas, hoidonsaaja. Muusikkopastori Severi Laakso, Kangasala. | Kuva: Yle ” On tärkeää tuoda näkyväksi sodan vaiettuja tapahtumia
Toisessa on rajat ja toisessa täysin rajatonta. – Siinä on kaksi erilaista yhteisöä. E räs asia on syytä tehdä selväksi heti: Reetta Andolinin vastikään ilmestynyt esikoisromaani Unelma (Tammi) ei ole autofiktiota. Luen samaan aikaa monia kirjoja. Niin Reetta Andolin, 47, oman suhteensa nuoruutensa herätysliikkeeseen nykyään määrittelee. Töiden kautta maailma avartui niin, että vähitellen seuroissa käyminen alkoi tuntua mahdottomalta. – Tämän kirjan ero startup-tarinoihin on se, että se on kirjoitettu nörtin eli muurahaisen näReetta Andolinin kirjassa uskonnollinen yhteisö on toisiaan kohtaan täydellisen lojaali. Visiönäärin tehtävänä on saada ”muurahaiset” tekemään oikeita asioita. Ei vaan ollut enää mahdollista käydä. – Tarinat ovat aina olleet, mutta ehkä niistä on vasta nyt mahdollista kirjoittaa, Andolin sanoo. Naimisiin hän meni nuorena, ja pian syntyivät myös ensimmäiset lapset. Entiset lestadiolaiset ovat kirjoittaneet viime vuosina lukuisia liikkeestä irtautumista käsitteleviä romaaneja. Andolinin mukaan Petra tekee kuitenkin juuri sitä, mitä startupin kaupallisen johtajan pitääkin tehdä. Vähemmän tunnettua on se, että kirjansa päähenkilön tapaan myös Reetta Andolin on kasvanut tiukkarajaisen uskonnollisen yhteisön sisällä. Olen halunnut säilyttää itselläni tietyn kuvan. Itseään ei tarvitse pienentää. Muuten mitään ei tapahdu. Asun Helsingissä pienten puutar hojen keskellä. Romaanihenkilö Hanna on nuori, uskovainen perheenäiti, joka unohtaa lasten sienisaaliin taikinatiinuun. Essi Ihosen Ainoa taivas (2018) on kasvutarina irti esikoislestadiolaisuudesta ja Erja Tulasalon Oranssi puutarha (2023) kertoo rauhansanalaisuudesta irtautumisesta. Andolin kertoo huomanneensa, että hänen ystävänsä ovat tehneet kirjasta erilaisia tulkintoja omasta taustastaan riippuen. TEKSTI | TUIJA PYHÄRANTA – KUVAT | JUKKA GRANSTRÖM haastattelu » 18~ ~19 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Huomasin kirjoittaessani viihtyväni siellä todella hyvin, Andolin sanoo. Toisessa on rajat ja toisessa täysin rajatonta, Andolin toteaa. Sitä valmistaneen Gold & Green Foodsin hän perusti melkein kymmenen vuotta sitten yhdessä lukiokaverinsa Maija Itkosen kanssa. Sunnuntaisin perhe kävi seuroissa. Etninen lestadiolainen. Tällainen virheellinen mielikuva kirjasta saattaisi syntyä, sillä Andolinilla on kirjan päähenkilön Hannan kanssa aika paljon yhteistä. – Jotkut tulevat sillä tavalla lähelle, etten ole ollut siihen valmis. Todellinen henkilö Reetta on nyt jo pitkän uran ruokateollisuudessa tehnyt elintarvikekemisti, joka tunnetaan parhaiten nyhtökauran keksijänä. – Tai ei se ollut edes tunneasia. Nyt kesken ovat Camilla Nissisen Meitä vastaan rikkoneet ja Jonas Gardnellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin. Niitä Andolin kertoo yrittäneensäkin kuvata. Siellä tavataan ystäviä ja järjestetään talkoita, ja sinne äidit tuovat lapsensa pyhäkouluun. – Se on vähän fantasiaakin, että olisi joku toisilleen täydellisen lojaali yhteisö, joka on aina ollut. ” Kirjassa on kaksi erilaista yhteisöä. – En halunnut, että omat lapseni joutuvat kokemaan väärinä asioita, jotka eivät ole sen arvoisia. Kuka. Näiden kahden maailman rajalla Hanna joutuu taituroimaan. Toinen tärkeä yhteisö kirjassa on Hannan ja hänen liikekumppaninsa Petran yritys ja sitä ympäröivä startup-maailma. Toisin kuin romaanihenkilö Hanna, todellinen henkilö Reetta kuitenkin irtautui liikkeestä jo vuosia ennen tutustumistaan startup-maailmaan. Idyllin kääntöpuolena ovat tiukat rajat. Monia irtautumista kuvaavia romaaneja Andolin on lukenut, mutta osan vain selannut läpi. Rajalla Nyhtökauran keksijän Reetta Andolinin esikoisromaanissa kohtaavat tiukkarajainen uskonnollisuus ja rajaton startup-yritysten maailma. Kirjassa Petra on vaativa johtaja, joka ei näe minkälaisten perhe-elämän paineiden keskellä Hanna elää. – Silloin kun on hyväksynyt tietyt rajat, niin lämpö ehkä tuntuu. Hän halusi kirjoittaa romaanin nimenomaan kuvitteellisesta liikkeen sisäpuolisesta näkökulmasta. Katja Kärjen Jumalan huone (2019), Suvi Ratisen Matkaystävä (2019) ja Pauliina Rauhalan Taivaslaulu (2013) kertovat vanhoillislestadiolaisuudesta irrottautumisesta . Lukion jälkeen Andolin alkoi opiskella Helsingin yliopistossa luonnontieteitä ja hakeutui töihin ruokateollisuuteen. Siinä missä liikkeen ulkopuoliset ovat nähneet Rantaan kokoontuvassa yhteisössä tiukkuutta ja ehdottomuutta, esikoislestadiolaisesta taustasta tulevat tunnistavat turvan, rakkauden ja lämmön. Paikkana ja mielenmaisemana Hannan yhteisöä edustaa romaanissa Ranta. Reetta Andolin, 47 innovaatiojohtaja, elintarvike tieteen tohtori, kirjailija Juuri nyt mietin, mikä on seuraa va unelmani. Samaan aikaan eteni kuitenkin myös toinen tarina. Idyllin kääntöpuolena ovat tiukat rajat. Kirjoittamiseen se varmasti liittyy. Vahingosta syntyy aihio täydellisen venyvästä kasvijuustosta, ja sen ympärille Hanna perustaa ystävänsä kanssa startupyrityksen. Oli mahdotonta seistä viikolla Lontoossa täpötäydessä metrovaunussa ja istua sunnuntaina seuroissa, joissa sanottiin että vain lestadiolaiset pääsevät taivaaseen. Lapsuutensa ja nuoruutensa Andolin vietti Hämeenlinnassa esikoislestadiolaisessa kodissa. – Se on seesteinen ja pysähtynyt paikka. Andolinin oma kirja Unelma ei kuitenkaan ole tarina irtautumisesta. Niiden sisään ammatillisia unelmiaan tavoittelevan Hannan on vaikea mahtua. Syitä liikkeen jättämiseen oli monia, mutta suurin oli se, ettei Andolin enää uskonut liikkeen opetukseen. Rukoilen enää harvoin, mutta usein kiitän ihmisistä ympärilläni. Kun lapset alkoivat olla niin vanhoja, että he kuulivat mitä seuroissa puhuttiin, Andolin huomasi, ettei halunnut heidän omaksuvan liikkeen opetusta. – Olen vahvoista lestadiolaisista suvuista, hän sanoo
Se liikuttaa minua edelleen todella paljon. Kuulumisen tunne on asia, josta monet kai haaveilevat. Tutkimus ja sen kohde kulkivat väitöstyössä luontevasti rinnakkain. Liikkeestä Andolin oppi myös yhteisöllisen maailmankuvan, jossa merkitystä on aina myös toisilla ja toisten hyvällä. Nekin ovat Andolinille tosielämästä tuttuja. ” Lestadiolaisuus on hyvä paikka elää, jos mahtuu mukaan. Se on se, joka minut sai lähtemään liikkeestä. Kyllähän lestadiolaisuus herättää valtavasti ennakkoluuloja. Nainen voi käydä töissä, mutta ei missä tahansa töissä. Hanna ei kerro omasta taustastaan muille, vaan pikemmin pelkää paljastumista. Lukea saa, mutta ei liikaa. Näyttely oli upea, ja Andolinista tuntui väärältä, ettei jotain niin kaunista saisi kokea. – Kun sukupolvien ajan otetaan pois moni niistä asioista, jotka sivistää ja avartaa, niin vähitellen vaikutukset alkavat näkyä. Jos olet tuulesta tai viileästä, mene takaisin ja lopuksi pitää vielä siunata Isän, Pojan ja Pyhän hengen nimeen.” Oheinen lainaus on taiteen tohtori ja duojár-taiteilija Maarit Maggan väitöskirjasta Ga?kti lupauksena. ” Ymmärrys elämästä ja käsitys sopivuudesta määrittelevät saamelaista kauneuskäsitystä. kökulmasta. Acta electronica Universitatis Lapponiensis 371. Omalla työurallaan hän on pyrkinyt edistämään yhteistä hyvää työskentelemällä kestävämmän ruuantuotannon puolesta. Väitöskirja on monella tapaa ainutlaatuinen. Poikkeuksellista on myös se, että tutkija ja duojár ovat sama henkilö. Duodjia ja saamelaista estetiikkaa hyödynnetään julkisissa tiloissa harvoin. Nuorena Andolin häpesi lestadiolaisuuttaan. Sitaatti kertoo muistosta. Vaikka Hannan uskonnollinen yhteisö kirjassa näyttäytyy osin idyllisenä, myös siihen liittyy omat kohtuuttomuutensa. Maggan suunnittelemat kirkkotekstiilit eivät ole käytössä Hetan kirkossa, mikä on harmi. Ymmärrys elämästä ja käsitys sopivuudesta määrittelevät saamelaista kauneuskäsitystä ja ovat läsnä duodjissa, josta valtaväestö tuntee parhaiten gáktin eli saamenpuvun. Nykyään hän ajattelee saaneensa liikkeestä paljon hyvää. Kielteinen asenne taidetta ja kulttuuria kohtaan vaikuttaa Andolinin mielestä myös liikkeen ajatteluun. – Se, että tekee jotain hyvää ja aivan tavallista, mutta se onkin liikaa. Jos olet maasta, mene maahan. Työ tarkastettiin Lapin yliopistossa kevättalvella 2024. | Kuva: Nilla-Máhtte Magga Suunnitellessaan kirkkotekstiilisarjaa Hetan kirkkoon Maarit Magga palasi kirkkoon liittyviin muistoihinsa, joista varhaisimmat ovat peräisin lapsuudesta. Joskus toisten hyvää ajatteleva voi siinä jäädä jalkoihinkin. kulttuuri Saamelainen kauneuskäsitys taipuu myös julkisiin tiloihin, kuten kirkkoihin väitöskirja | Maarit Maggan Enontekiön alueen saamelaisten juhlapukeutumista ja kirkkotaidetekstiilejä käsittelevä väitöskirja on kiehtova matka saamelaiseen kulttuuriin. Ulkopuolisille merkkien kieli näyttäytyy pelkkänä estetiikkana, kuten väreinä, muotoina ja materiaaleina, mutta saamelaisille ne kertovat yksilön kuulumisesta maahan, tiettyyn alueeseen, yhteisöön, sukuun ja perheeseen. Sitä määrittelevät saamelainen maailmankäsitys ja duodjiin sisältyvä vuoi??alašvuohta, sielullisuus. – Olen miettinyt, että ehkä kyse on naisen halusta, jota yritetään suitsia. Magga käyttää saamelaisista kirkkotekstiileistä nimitystä duodjitaidetekstiili. Perhejuhliin valmistautuminen aloitetaan hyvissä ajoin, sillä vaatteiden suunnittelu ja valmistaminen on suuri ponnistus kaiken muun arkeen liittyvän työn ohella. Yksilökeskeisessä kulttuurissa toimiminen tuntuu Andolinista edelleen vaikealta. Saamelaisessa kulttuurissa vaatettamisella on suuri symbolinen merkitys, se tarkoittaa huolenpitoa, rakkauden osoitusta ja perinteiden jatkumista. Lestadiolaisen naisen elämää säätelevät rajat eivät Andolinin mukaan välttämättä ole tarkkoja, mutta silti ne ovat olemassa. – Muistan katselleeni ihaillen alttaritaulua. Andolin kertoo silti olevansa onnellinen niiden puolesta, jotka mahtuvat liikkeeseen. MINNAMARIA KOSKELA Maarit Magga (2024) Ga?kti lupauksena. Taidetta voi käydä katsomassa, mutta se ei saa olla intohimo. – Usein ajattelin, että tietäisittepä vain mitä tehtaalla on tänäänkin ollut. Eri mieltä voidaan olla, mutta sen ei pidä antaa rikkoa ystävyyttä. Myös Reetta Andolin kertoo nuorena hävenneensä lestadiolaisuuttaan. Sitaatti kuvaa hyvin saamelaisten maailmankuvaa, jonka perustana on luonto ja kunnioitus sitä kohtaan sekä läheinen suhde kristinuskoon. Tekstiilit ottavat myös taitavasti huomioon kirkkosalin arkkitehtuurin, joista yhtenä esimerkkinä on ristija neliömuotojen hyödyntäminen. Duodji tarkoittaa saamelaisesta käsityötä ja duojár sen tekijää. Väitöstutkimuksessaan Magga tarkasteli saamelaista juhlapukeutumista kirkollisten perhejuhlien, kuten kasteen ja konfirmaation yhteydessä Enontekiön alueella sekä kirkkotekstiilejä, jotka hän suunnitteli Enontekiön Hetan kirkkoon. Kirkko oli ainoa ja ensimmäinen julkinen tila, jossa Magga lapsena pääsi näkemään taidetta ja käsityötä. – Muistan joskus ajatelleeni, että on vaikea keksiä, mikä olisi sitä häpeällisempää. – Lestadiolaisuus on hyvä paikka asua ja elää silloin, jos mahtuu mukaan. Se tuntui minusta tutulta, koska siinä olivat läsnä saamelaiset ihmiset ja pohjoinen luonto poroineen ja riekkoineen. Duodjin moniaistinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa. – Oli hienoa huomata, että saamelaisuus taipuu myös kirkkotekstiileihin, Magga kertoo. Minä en koskaan oikein mahtunut, eikä moni muukaan mahdu. Yhteisössä hän oppi muun muassa sovinnollisuutta. Saamenpuvut eli gávttit (monikkomuoto sanasta gákti) kantavat monenlaisia tuntomerkkejä, ja pukeutumisessa heijastuvat duodjin monet eri ulottuvuudet. Andolinin mieleen on jäänyt vierailu valokuvanäyttelyssä Kaapelitehtaalla 15-vuotiaana. Maarit Magga työskentelee duodjin amanuenssina Sámi allaskuvlassa Norjan Kautokeinossa. Kaksi suurinta teosta ovat alttariduodji eli antependium Jumalan lapset sekä Tiennäyttäjä-vihkimatto. Sellaista mahtui myös Gold & Greenin alkuaikoihin, vaikka julkisuudessa yrityksestä kerrottiin lähinnä menestystarinaa. ” E nnen kuin jätimme paikan Elle-ipmi neuvoo minua siunaamaan maasta ottamamme antimet: Jeesus siunaa, älä tartuta. Väitöstutkimus osoittaa, että saamelainen kauneuskäsitys ja paikalliset materiaalit sopivat myös julkiseen tilaan, kuten kirkkoon. Nykyään Andolin kuitenkin ajattelee saaneensa esikoislestadiolaisesta liikkeestä paljon. Jos olet päivästä, mene päivään. Duodjin moniaistinen visuaalisuus ja estetiikka kirkollisissa tiloissa (2024). Työ jakautuu kahteen osaan, teoriaan saamenpuvusta eli gáktista, jonka Magga on itse kehittänyt, sekä taiteelliseen osuuteen, joka koostui kolmesta saamelaistekstiilejä esittelevästä näyttelystä: Saamelaiset seremoniat – konfirmaatio ja kaste (2019), Jumalan lapset – Duodjitekstiilit tilassa (2020–2021) ja Ráidalasas (2024). Toisaalta kirjassa kuvataan myös niitä ennakkoluuloja, joita lestadiolaiset suomalaisessa kulttuurissa kohtaavat. Vaatteiden tekeminen on naisten työtä. Kirkkotekstiilien saamelaiseen estetiikkaan perustuva värimaailma on raikas, ja se sopii hienosti yhteen kirkkosalin vaalean kuulauden kanssa. Tämä liittynee siihen, että julkisia tiloja on Lapissa ja Saamenmaalla perin vähän. Andolin aloitti Unelman kirjoittamisen vuonna 2018 työskennellessään vielä Gold & Greenin teknologiajohtajana. Muistot ja päiväkirjamerkinnät sekä lukuisat tutkimusta havainnollistavat valokuvat saavat aikaan sen, että tämän väitöskirjan lukukokemus on antoisa ja monin paikoin myös koskettava. Minä en koskaan oikein mahtunut. – Kutsun sitä rakkaudellisuudeksi. Kymmenisen vuotta sitten Magga ja hänen setänsä vaimo Elle keräsivät metsästä sammalta pehmikkeeksi komsiota eli vauvankehtoa varten, jota Magga tuolloin työsti. Kirjoittamisen kautta Andolin halusi käsitellä niitä lainalaisuuksia ja myös tragikomiikkaa, jota yrityksen alkutaipaleeseen voi liittyä. Viisivuotisen kirjoitusprosessin aikana hän on ehtinyt olla mukana myös muissa startupeissa ja tuottavassa teollisuudessa ylipäänsä. Toivottavasti Enontekiön seurakunta ottaa ne tulevaisuudessa käyttöön, sillä ne täydentäisivät hienosti kuvataiteilija Uuno Eskolan alttarifreskoa Jeesus siunaa Lapin kansaa (1951) niin aihepiirin kuin värityksenkin ansiosta. – Uskon kuitenkin, että lopulta hyvä tulee aina takaisin. Väitöskirjoja on monesti raskasta lukea, vaikka aihe kiinnostaisi. ~21 Kotimaa | 30.8.2024 20~ Kotimaa | 30.8.2024. Jos olet vedestä, mene veteen. Estetiikan ohella se kertoo yhteisön maailmankuvasta ja arvoista. Teorian kehittelyn ja tutkimuksen esittelyn ohella mukana on Maarit Maggan henkilökohtaisia muistoja ja päiväkirjamerkintöjä tutkimuksen teon ajoilta. Siksi kaupallinen johtaja voi näyttäytyä jollain tapaa kohtuuttomana
Tekstin vaikutusalue ei rajoitu sen viimeiseen pisteeseen, vaan kaikki tekstit kytkeytyvät monin tavoin toisiin teksteihin. Teos kertoo siitä mitä tapahtuu, kun ihmiset korottavat itsensä muun luomakunnan yläpuolelle. Sen varhaisia esikuvia olivat juutalaisten synagogissa pitämät puheet ja vaeltavien filosofien julistus, ja lajin pioneereina mainitaan tunnettuja kirkkoisiä ja filosofeja. Essee on Olli Löytyn Naantalin kirjajuhlien jumalanpalvelukseen kirjoittama saarna. Niin ripeä oli homo sapiens liikkeissään, että koko lajista jäi meille jälkipolville muistoksi vain yksi kömpelö piirros ja kasa luita. Saarnatessaan asettuu vuosisataiseen ketjuun, mikä näkyy ja kuuluu niin tyylissä kuin rakenteessakin. Meidän jälkeemme hakkuuaukio. Itsensä ylentänyt ihminen levittää nyt täysimittaista tuhoa siinä ympäristössä, jonka Jumala on hänelle elintilaksi luonut. Myös Jesajan kirjan luvussa 2 puhutaan itsensä korottamisesta ja sen seurauksista: ”Herran Sebaotin päivä iskee kaikkeen ylpeään ja korkeaan, kaikkeen mahtavaan ja ylhäiseen, niin että se vaipuu maahan. Eikö luomakunnan hyvinvoinnin vaalimisen pitäisi olla jokaisen kristityn velvollisuus. Libanoninsetrin kohtalo ei ainoastaan symboloi ihmisen ahneutta, vaan puulajin hävittämisellä on aivan konkreettisia, nykypäivään ulottuvia vaikutuksia. Se on hyvä paikka katua elämäntapaamme. Nykyään Libanonin vuorilla kasvavat muutama sata setriä ovat vaivaisia pensaita, jos niitä vertaa Vanhan testamentin ajan parikymmentä metriä korkeisiin ja jopa tuhatvuotisiin puihin, joista kuningas Salomo rakensi temppelinsä, foinikialaiset ja egyptiläiset laivojensa mastot, koko Lähi-itä huonekalunsa ja joiden tarjoamassa lämmössä valmistettiin ruuat. Täystuhon varmistivat ensin Ottomaanien imperiumi ja sitten brittiarmeija, joka parturoi metsäiset rinteet toisen maailmansodan aikana ratapölkyiksi. Kahta Raamatun tekstiä ristiin lukemalla avautuu eskatologinen näköala ympäristöhistoriaan. Helsingin luonnontieteellisessä museossa on toinen maailman kahdesta stellerinmerilehmän luurangosta. Joka sunnuntaille on nimikoitu joukko tekstejä, joita saarnassa sitten kehystetään ja tulkitaan. Kirjoittaja on esseisti ja luovan kirjoittamisen apulaisprofessori Turun yliopistossa. Minua Turpeisen Elollisissa vavahdutti ajatus siitä, miten paljon 1800-luvun maailmankuva poikkesi meidän tavastamme nähdä luonto alati muuttuvana mutta haavoittuvana järjestelmänä. Elollisten aiheena on ihmisen aiheuttamat sukupuutot. Evankeliumiteksti on Matteuksen evankeliumin luvusta 23. Maailmassa on ollut huimaavia määriä erilaisia elämänmuotoja, jotka ihminen on ahneuksissaan nihiloinut, tehnyt olemattomaksi. Oltiin siinä vaarallisessa uskossa, että mitään Jumalan luomaa ei ihminen kykenisi maan päältä hävittämään. Ajatus on radikaali, sillä se sotii sitä miltei luonnonlakina pidettyä periaatetta kohtaan, jonka mukaan meidän on kilpailtava keskinäisestä paremmuudesta ja pyrittävä alati eteenja ylöspäin. Samansuuntainen kohtalo oli Välimeren alueen tammilla ja sypresseillä. Jeesus varoittaa siinä kuulijoitaan itsensä ylentämisestä. Nyt tiedämme enemmän, ja vaikka näemme ympärillämme jatkuvasti todisteita lajinmurhista, jatkamme juhlimista Titanicin yökerhossa. Libanoninsetrin ja stellerinmerilehmän sydäntä särkevät kohtalot muistuttakoot meitä paitsi omasta tuhovoimastamme myös vastuustamme luomakunnan vaali joina. 22~ ~23 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Turpeisen palkittu teos kertoo stellerinmerilehmäksi nimetyn suuren nisäkkään lajinmurhasta, joka tapahtuu vain alle 30 vuodessa. Saarnakin on vanha tekstilaji. Siinä mainittujen libanoninsetrien kohtaloa pidetään yhtenä ensimmäisistä ihmisen aiheuttamista laajamittaisista ympäristökatastrofeista. TEKSTI | OLLI LÖYTTY – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Libanoninsetri ja stellerinmerilehmä J oka teistä on suurin, se olkoon toisten palvelija. Ennen evoluutioteorian keskeisten oivallusten yleistymistä osaksi arkiajattelua ihmiset eivät tulleet edes ajatelleeksi, että he voisivat toimillaan lopettaa jonkin lajin olemassaolon. ” Totisesti oli ihminen korottanut itsensä ja omat tarpeensa luonnon hyvinvoinnin yläpuolelle. Käsite voi kuulostaa monimutkaiselta, mutta sen kuvaama ilmiö on järkeenkäypä. Ajateltiin, että eläimiä saattoi lahdata mielin määrin, sillä jossain olisi se Luojan runsaudensarvi, josta niitä sikiäisi loputtomasti lisää. Sukupuutto oli käsitteenä mahdottomuus. Kodinperintönä saamastani kristillisestä sivistyksestä on ollut huomattavaa hyötyä ammatissani, onhan Raamattu ohittamaton maailmankirjallisuuden klassikko, joka sisältää erilaisia tekstilajeja lyriikasta proosaan ja historiankirjoista dystopioihin. Sillä joka itsensä korottaa, se alennetaan, mutta joka itsensä alentaa, se korotetaan. Totisesti oli ihminen korottanut omat tarpeensa luonnon hyvinvoinnin yläpuolelle. Suoraviivainen ja valikoiva tulkinta luomiskertomuksesta on synnyttänyt luonnosta piittaamattoman ja omaa elinympäristöään hävittävän olennon, johon emme ehkä haluaisi samastua mutta joka katsoo meitä peilikuvassamme silmiin jos vain suinkin näemme sen tavararöykkiöittemme takaa. Siihen periaatteeseen Jeesuksen sanat tuntuvat sopivan kovin huonosti. Kirjallisuudentutkijalle saarnan valmistelu on ainakin osittain tuttua hommaa. Kun luen Jeesuksen varoittavia sanoja itsensä korottamisesta Jesajan kirjan tuomionpäivän ennustuksen valossa, en voi olla ajattelematta ihmisen aiheuttamaa ympäristökriisiä. Se, mikä tekee saarnan tekstilajista erityisen luontevan juuri kirjallisuudentutkijalle, on valmistelutyön läpäisevä intertekstuaalisuus eli tekstienvälisyys. essee | Kun lukee rinnakkain Jeesuksen varoittavia sanoja itsensä korottamisesta ja Jesajan kirjan ennustuksia tuomion päivästä, ei voi olla ajattelematta stellerinmerilehmän kohtaloa. Metsien kaataminen on muuttanut alueen ilmastoa kuivemmaksi ja aiheuttanut eroosioita, joka on vienyt vuorilta hedelmällisen maan ja autioittanut maiseman. Kirkkovuosikalenterin raamattusitaatit ovat käytännön osoitus tekstienvälisyydestä. Luomakunta – miten onkaan kaunis tuo sana. ” Ajateltiin, että eläimiä saattoi lahdata mielin määrin, sillä jossain olisi se Luojan runsaudensarvi, josta niitä sikiäisi loputtomasti lisää. Se iskee kaikkiin Libanonin setreihin, korkeihin ja ylpeihin, ja kaikkiin Basanin tammiin.” Dystooppiset ennustukset kertovat aina pikemmin omasta ajastaan kuin tulevaisuudesta, mutta eräs yksityiskohta Jesajan kirjan profetiasta on toteutunut hyvin konkreettisella tavalla. Niin sopivaa oli setripuu ihmisen käyttöön, että aikoinaan valtavat metsät hakattiin vähä vähältä nurin. Sukupuutto – miten kauhistuttavan lopullinen sana; kerran kukoistanutta elämänmuotoa ei kerta kaikkiaan enää ole. Sen sijaan ihminen näyttäisi käyttävän kaiken luovuutensa sen tuhoamiseen. Otan tekstienväliseen keskusteluun mukaan vielä kolmannen osapuolen, Ida Turpeisen viime vuonna ilmestyneen romaanin Elolliset
Vain muutaman sunnuntain tai pyhäpäivän saarna joukosta uupuu. Kirkon ja konservatiivisten järjestöjen suhde on vaakalaudalla asia myös ilmenee puheessa ja elämässä”. | Kuva: Taneli Törölä / SRO 24~ ~25 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Jeesusta ei ole vangittu perinteiseen muottiin. JUSSI RYTKÖNEN ” ”Olisi hyvä totutella ainakin joskus käyttämään hetkirukouksia yksin tai yhdessä vaikkapa pienelläkin joukolla.” Hengellisillä syventymispäivillä käydyssä herätysliikejohtajien keskustelussa kristalloitui jotakin kirkon ja eräiden herätysliikkeiden suhteen nykyisestä umpisolmusta. Nummela totesi eroksi sen, että Suomessa kirkko rahoittaa tehtävää lähetystyötä. Muutama nosto Oulun emerituspiispan homilioista tehnee niille oikeutta. Paneelikeskustelun teemana oli ”Kirkko ja herätysliikkeet – missä mennään, mitä kohti?” Kaikki kolme herätysliikejohtajaa pitivät kirkon ja järjestönsä suhdetta tällä hetkellä kompleksisena, monimutkaisena tai jännitteisenä. Toim. Rimpiläisen eri tilanteissa pitämistä saarnoista välittyy paitsi piispan Raamatun ja teologian tuntemus, myös hänen körttiläinen uskonnäkemyksensä, ekumeenisuutensa ja kykynsä asetella sanansa yksinkertaisesti. Saamme tehdä niin myös kaikissa arkisen elämän vaivoissa ja vastoinkäymisissä, ei vain vainon ja vihan vallitessa.” (6. Olemme muuten vaarassa joutua kauheaan kaiuttomaan tilaan, missä uskoontulleet saavat laulaa uskonvarmuudestaan, mutta ateistiksi päätynyt Mikko Joensuu ei saa edes esiintyä kirkossa, koska on julkisesti ”luopunut uskostaan”. Vaikea tilanne edellyttää Säilän mukaan vuoropuhelua. pääsiäisestä, Raution kirkko, Kalajoki). Paneelikeskustelu lainehti erilaisissa nykyhetken ongelmakohdista tulevaisuuden skenaarioihin. – Mutta kyllä kirkossa on myös se toive, että me pysymme luterilaisina. Hän totesi arkkipiispan lähettämän keskustelukutsun järjestöille esimerkiksi kuitenkin puhuvan ”kirkosta ja sen herätysliikkeistä”. Jos joku ei edellisen lauseen tapausta muista, niin näin kävi keväällä Alajärvellä. Kirkon sisällä paikallinen seurakunnan ja järjestöjen yhteistyö myös vaihtelee suuresti. Eläkepiispan saarnoja. Saarna on luterilaisen kirkon jumalanpalveluksen ja opetuksen kovaa ydintä. ennen paastonaikaa Räisälä, Kemijärvi 2006). Eräiden lähetysjärjestöjen asema on nyt siis jopa vaakalaudalla. Kohtaus elää ja hengittää. sunn. Älkää hokeko tyhjää NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja pohtii ajankoh taisia teologisia aiheita. ”Saamme turvautua Pyhän Hengen puolustukseen ja pyytää sitä. Sen kriisistä on pitkään puhuttu. Tom Säilä (vas.), Lauri Vartiainen ja Daniel Nummela keskustelivat Hengellisillä syventymispäivillä Järvenpäässä. teologia | kolumni | T uijotin pitkään Caravaggion maalausta Pyhän Matteuksen kutsuminen vanhasta Maailman taide -kirjasarjasta keittiönpöytäni ääressä. Kustantajan mukaan nyt julkaistavassa kokoelmassa on muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta vain aikaisemmin julkaisemattomia saarnoja. Mitä kirkko järjestöjohtajien mukaan edellyttää järjestöiltä, jotta suhde voisi niin hyvin, että esimerkiksi kysymys lähetysjärjestöasemasta ei olisi enää ongelma. S uomen Raamattuopiston (SRO) Hengellisillä syventymispäivillä Järvenpäässä viime viikonloppuna järjestettiin kolmen herätysliikkeen johtajan paneelikeskustelu. Ne ovat siitäkin syystä vapaampia, Daniel Nummela sanoi. Säilän mukaan kirkko kyllä arvostaa herätysliikkeitä ja niiden perintöä. Miksi Suomen kirkossa tämä jännite on suurempi kuin esimerkiksi Norjan kirkossa. – Tavoitteet ja toiveet loitontuvat toisistaan. Kristinuskoa käsittelevän taiteen tilaa on välillä vaikea katsoa. Se voisi olla jopa virkistävää.” (Valvomisen sunnuntai Hintan kirkko, Oulu 2005). Keskustelijoina olivat Kansanlähetyksen toiminnanjohtaja Daniel Nummela, Sleyn toiminnanjohtaja Tom Säilä ja SRO:n toiminnanjohtaja Lauri Vartiainen. Ja kyllä se on totta, että meiltä sulkeutuu ovia koko ajan ja sen kanssa on elettävä, Vartiainen sanoi. Jostain olympialaisten avajaisjuhlan oletetusta Viimeinen ehtoollinen -viittauksesta kauhistutaan, vaikka kristikunnan olisi täytynyt kilvan kiittää ja kumartaa, jos sekularisoituneen Ranskan juhlassa nähtiin edes vilauksen tasolla raamatullinen asetelma. – Kirkossa omantunnonvapaus ei teologisissa kysymyksissä ulotu enää käytäntöön. – Norjan valtavien lähetysjärjestöjen työn rahoittavat lähinnä yksittäiset ihmiset. Uskonto tunnistetaan elokuvasta kunhan se sijoittuu kahdentuhannen vuoden taakse ja romaani on hengellinen, jos pohtimassa on pappi. Jumala tahtoo totuutta salatuimpaan saakka, ja siellä me törmäämme syvään turmeluksemme, joka ei Pyhän Jumalan edessä kestä.” (3. Kirkon näkökulmasta asiaan liittyy Nummelan mukaan myös yksityisen ja julkisen retoriikan eroa. Monimuotoisuus tulee Vartiaisen mukaan vahvistumaan ja lisääntymään. Nummelan mukaan kirkon ylätasolla se olisi sellaisen ”perinteisen raamatullisen luterilaisuuden hylkäämistä, jossa jokin ” Kirkossa omantunnonvapaus ei ulotu enää käytäntöön. Keskustelun moderaattorina toimi Juha Vähäsarja. Hän harmitteli myös sitä, että julkisuudessa vastakkainasettelut maalaavat järjestöistä tietynlaista dominoivaa kuvaa, jossa korostuvat avioliittoja virkakysymys. Onko lopulta kyse siitä, kuka kelpaa uskonasioiden tulkiksi. Matteuksen ja muiden kapakassaistujien pukeutuminen edustaa maalausajan muotia hattuineen ja pussittavine hihoineen. Sama pätee hengelliseksi tulkittuun ja hengellisen taiteen mitat täyttävään Suomessakin. – Useamman piispan kanssa yksityisesti keskusteltaessa he ovat sanoneet arvostavansa meidän työtämme, Nummela sanoi. Nummelan mukaan kirkon ja järjestöjen suhteessa eletään nyt murrosaikaa. Saarnaajan on Raamatun ja tunnustuksen lisäksi tunnettava ennen kaikkea nykyisyys ja miksei arvattava tulevaisuuttakin, mutta menneisyyden kivijalalla hän aina seisoo. – Jos herätysliikkeet ovat viiden vuoden kuluttua kirkon herätysliikkeitä, se edellyttää monimuotoisuuden voimakasta kasvua. Kristinuskoa käsittelevän taiteen tylsistyminen on pysäytettävä. Asetelma täytyy räjäyttää. Hänet muistettaneen parhaiten näkyvänä vanhan virkakäsityksen edustajana, joka ei hyväksynyt naisten pappeutta. Jos erkaantuisimme luterilaisesta opista, kyllä siihenkin varmasti puututtaisiin. Tarvitsemme Jeesuksesta lauluja, joissa ei höyrypäänä vain hoeta jeesusta. Julkisesti asenne on Nummelan mukaan ollut kuitenkin jyrkkää. Mutta Rimpiläinen oli paljon muutakin: oppinut teologi, pedagogi sekä syvällinen julistaja. Uusi saarnakokoelma Sanallasi ravitset sisältää Rimpiläisen eläkevuosinaan pitämiä saarnoja. – Vaikka herätysliikkeet lakkaisivat olemasta tänään, siitä huolimatta on turhaa unelmoida yhtenäisestä kirkosta. Vartiainen pohdiskeli myös kysymystä kirkon yhtenäisyydestä. Vartiaisen mukaan se, mitä järjestö haluaa, näyttää olevan aika kaukana siitä, mitä ainakin osassa kirkkoa halutaan. ”Minusta olisi hyvä totutella ainakin joskus käyttämään näitä hetkirukouksia yksin tai yhdessä vaikkapa pienelläkin joukolla kunnioituksesta kirkon vanhaa traditiota kohtaan. Siitä välittyi monella tavalla kirkon ja kolmen konservatiivisen herätysliikkeen välinen nykyinen jumi, joka on sivusta arvioi tuna kuin eräänlainen antiikin Fryygian Zeuksen temppelin monimutkainen Gordionin solmu: se ei enää aukea millään normaalilla tavalla, vaan vaatisi kenties jotakin aivan uutta. sunn. ”Miespolvien ajan luterilainen kirkko on opettanut meitä menemään pintaa syvemmälle ja jotenkin se kyllä on iskostunut meihin. Se on hänen mukaansa joka tapauksessa kriisissä. – Mutta elävä elämähän on jotakin ihan muuta. Sellainen ei kuitenkaan tee saarnoista millään tavalla epätasaisia. JUSSI RYTKÖNEN Lue lisää Hengellisistä syventymispäivistä kotimaa.fi:stä. Suurin osa suurista kristillisiä aiheita käsitelleistä taiteilijoistakaan kun ei ole ollut erityisen ”puhtoisia”. Veijo Koivula. ” nosto | kirja | Olli-piispan saarnat puhuvat Olavi Rimpiläinen: Sanallasi ravitset. Caravaggio oli tuomittu väkivaltarikollinen, Michelangelo äkkipikainen ja hankala ja Mozart pissa-kakka-pieru-vitsejä viljelevä sekoilija. Turvallisen unelmavävy Juha Tapion laulut kelpaavat nuorten iltoihin ja riparilaulujen kaanoniin, vaikka jäävät hengellisen pohdiskelun tasolla jokseenkin vaisuiksi. Niistä hengellinen etsijä voi löytää eväitä huomiseen. Postilloiden lukemisessa voi toki olla omat haasteensa, mutta kyllä Rimpiläisen ravitseviin saarnoihin kannattaa tutustua. Saarnoja on 49 ja ne ovat kirjassa kirkkovuoden mukaisessa järjestyksessä. Taiteilijalta ei pidä edellyttää henkilökohtaista ulostuloa tai uskoontulotarinaa ennen kuin hänen taidettaan voidaan käsitellä tai arvostella uskonnollisena. Mutta julkinen raha luo hänestä myös riippuvuutta. Niille jotka ehkä eivät Joosefista mitään tiedä: Olavi Rimpiläinen (1937–2019) oli Oulun piispa vuosina 1980–2000. Tämä on surullista, mutta totta. Tapahtuman taustana nähdään italialainen taverna. Valon ja varjon ihmeellisesti vanginnut teos kuvaa ohikiitävää hetkeä: Jeesus kutsuu Matteuksen opetuslapsekseen. Provokaattori Juice Leskisen Jumalaa etsivät tai uskonasioita syvällisesti pohtineen Hectorin laulut eivät ole laulukirjoihin eksyneet. Päin vastoin, hyvin omaperäisiä ne ovat. Säilä arvioi kirkon odottavan Sleyn sopeutuvan kirkon kokonaislinjaan, ei erottautuvan siitä. Väyläkirjat 2024, 255 s. – Kukaan ei ole asettunut puolustamaan meitä näissä kipukohdissa. Ranskan avajaisista tuskin olisi syntynyt mitään porua, jos oletettua asetelmaa olisi ollut markkeeraamassa vaikkapa joukko ranskalaisia jalkapalloilijoita drag-artistien sijaan. – Toisaalta on haasteita, koska meillä on sellaista sanottavaa, näkökulmaa, joka ei aina sovi kirkkoon, Säilä totesi
Jäin vuonna 2021 eläkkeelle Jyväskylän ammattikorkeakoulun rehtorin ja toimitusjohtajan virasta. Sanalla lapsenmielinen tarkoitetaan tässä oppimattomia, siis Galileanjärven kalastajia, tullimiehiä ja tavallista kansaa, jonka parissa Jeesus vaelsi. Evankeliumi Matteuksen mukaan 11:25–30 Tuohon aikaan Jeesus kerran puhkesi puhumaan ja sanoi: ”Minä ylistän sinua, Isä, taivaan ja maan Herra, siitä että olet salannut tämän viisailta ja oppineilta mutta ilmoittanut sen lapsenmie lisille. Jumala itse on siis lempeä ja nöyrä. Urut ovat kirkon historian neljännet. Puurakenteinen kes keiskirkko on tyyliltään myöhäisempireä . Tuntuu myös hyvin koskettavalta ajatella, että useat sukupolvet ovat kokeneet kirkossa ilon ja surun hetkiä sekä saaneet lohdutuksen sanomaa. Sitä on tarkoitus korjailla lähitulevaisuudessa, samalla kirkko maalataan. | kirkko & minä | Kotikirkon historia kiinnostaa Jussi Halttunen S aarijärven seurakuntaan kuuluvan Karstulan seurakunnan kirkko on tullut minulle tutuksi jo lapsuudessa, sillä olen syntynyt Karstulassa. Poikaa ei tunne kukaan muu kuin Isä eikä Isää kukaan muu kuin Poika ja se, jolle Poika tahtoo hänet ilmoittaa. | 15. Ei julma, kova ja vaativa. Tule seuraani. Lähivuosien suunnitelmissa on myös hirsirakenteisen seurakuntatalon rakentaminen kirkon viereen. Näin teidän sielunne löytää levon”, Jeesus sanoo. Käyn hautausmaalla usein kävelemässä, sillä viihdyn siellä. |K uv itu s: G un D am én 26~ ~27 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Suhdetta sääntöjen sijaan. Palo oli lähtenyt maatilan karjakeittiöstä. Hän etsii lempeästi ja nöyrästi kosketuskohtaa. Näihin kaikkiin on syytä ihmisen kiinnittää huomiota, mutta jos sielu ei ole levossa, huoli näistä voi lopulta vyöryä ihmisen yli ja näännyttää hänet. Riippuen siitä, mihin kristinuskon ryhmään on tulla tupsahtanut, ies on jatkuvaa oman syntisyyden vatvomista, huolta maailmallisuuden leviämisestä tai huolta ihmisoikeuksien puutteesta. Siellä ollessa olo kevenee ja mielessä olevat murheet helpottavat. Muistan, että jo silloin kirkossa käynti tuntui hyvin juhlalliselta. Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Kotikirkkoni on mielestäni Karstulan hienoin rakennus, se on kulttuurihistoriallisesti mittaamattoman arvokas. Näin sinä, Isä, olet hyväksi nähnyt. Onneksi talonpojat Antti ja Kaarlo Muhonen sekä ruotusotamies Antti Fihl saivat katon sammumaan ajoissa sangoilla kannetulla vedellä. Kirjoitin myös jokin aika sitten Karstulan kirkon historiikin, jossa kerrotaan sen taival alusta saakka nykypäivään. | Kuvat: Jussi Halttusen kuva-arkisto Karstulan kirkko . Lapsuudessa kävimme kirkossa erityisesti juhlapyhinä, talvisin kirkkomatka tehtiin tosinaan hevosen vetämällä reellä. Jeesuksen sanojen mukaan Isä Jumalalla oli oikein hyvä aikomus lähettää Poikansa lapsenmielisten ihmisten keskuuteen kutsumaan näitä luokseen. 11:25–30. ”Katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. Kaiken on Isäni antanut minun haltuuni. Hän toivoo myös nuorempien ihmisten tutkivan oman alueensa historiaa. Alttarilla on kaksi kynt tilää. Palon vuoksi hehkuvia kekäleitä lensi kirkon paanukatolle. Näin teidän sielunne löytää levon. Hirrestä rakennettu kirkko koostuu kuutio maisesta keskitilasta, johon liittyy sivulla eteishuonemaiset ristivarret . Olen aina ollut kiinnostunut kaikenlaisesta historiasta, mutta eläkkeelle jäänti antoi lisää aikaa siihen. Siinä levossa ihmisen keskusyksikkö, sielu, pysyy paikoillaan, tasapainossa, vaikka kaikki ympärillä horjuisi. Sankarihautausmaa sijaitsee kirkon vieressä ja Päällimen hautausmaa parin kilometrin päässä kirkosta. 147:1, Neh. Minä annan teille levon. Silloin kirkko oli tuhoutua jo alkuaikoinaan. 5:16–24, Matt. Tess. Kirkossa käynti antaa minulle levollisen ja arvokkaan olon. Järjestän myös toisinaan opastettuja hautausmaakävelyjä, sillä kerron mielelläni paikan historiasta. Jeesuksen jälkeen uskoon on kertynyt vuosituhansien kerrostuma vaatimuksia: tule, usko ja tee, ole tietynlainen, ajattele oikein ja ole aina huolissasi. Mutta miten tulla ja löytää lepo. Tuolloin Karstulassa sattui iso tulipalo, missä tuhoutui kymmenkunta rakennusta. ”Missä olet, ihminen. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Kiitolli suus”. Siis ihmistä ja Jumalaa erottavan muurin purkamista. Valmistui vuonna 1853 ” Kotikirkkoni on mielestäni Karstulan hienoin rakennus. Minä annan teille levon.” Lepo ei kuitenkaan välttämättä ole se, mikä kristinuskosta ensimmäisenä tulee ihmiselle mieleen. TOMI OLLI Jussi Halttunen, 68, on kirjoittanut Karttulan kirkon historiikin. Hautausmaalla näkee ja aistii historiaa levollisessa tunnelmassa. 65:2– 6, 9, Ps. Viihdyn myös kirkon hautausmailla. Vastausta voi etsiä juuri näistä Jeesuksen sanoista, jotka toistuvat usein kutsussa tulla ehtoolliselle: ”Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Kolehti kerätään diaspo ratyöhön persialaisten parissa Saksassa Suomen Luterilaisen Evankeliumi yhdistyksen kautta. Kirkon viimeisin peruskorjaus on tehty vuonna 2003, jolloin sinne hankittiin digitaaliset urut. Suurimman vaikutuksen minuun tekee Pekka Halosen maalaama alttaritaulu, jossa Jeesus puhuu Genessaretin järvellä. Levollinen voi hoivata maailman huolia kadottamatta itseään. Minun ikeeni on hyvä kantaa ja minun kuormani on kevyt.” ensi pyhänä 15. sunnuntai helluntaista | Levossa sielu pysyy paikoillaan FREIJA ÖZCAN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja Kotimaan päätoimittaja ja pappi. Kirkon historiaan on mahtunut paljon, eräs kriittisimmistä hetkistä koettiin vuonna 1857. 8:5–10, 1. Nykyään kirkossa on peltikatto. 92:2, Ps. Paneuduin sen jälkeen entistäkin intensiivisemmin historian tutkimiseen. Ikeestä, jonka piti olla hyvä ja kevyt kantaa, onkin tullut ihmismielelle raskas ja haastava. Viisaat ja oppineet rabbit, fariseukset ja saddukeukset eivät olleet jumalallisen operaation pääkohde. Tavallisen kansan piti päästä raskaasta opillisesta Mooseksen lain tulkinnasta kevyemmän ikeen alle. Ehkä se on hyvä aloittaa konkreettisesta kohtaamisesta: ehtoollisesta. Liturginen väri on vihreä. Tekstit: Ps. Löydät sielullesi levon.” Pohjimmiltaan kyse on siis siitä, että Jumalassa levon löytänyt ei ole enää syvällä sisimmässään yksin. Se tekee elämästä kevyempää. 136:1–9, 25–26, Ps. Ottakaa minun ikeeni harteillenne ja katsokaa minua: minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. pyhä M itä annettavaa kristinuskolla on tämän ajan ihmisille. Hän ei etsi ihmisestä korjattavaa, tuomittavaa ja syytä pois heittämiseen. Se oli paremmin ihmisen kannettavaksi sovitettu ies: opin sijaan paluuta paratiisin lepoon käyskentelemään illan viileydessä Jumalan kanssa
Tampereen hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Katri Vilén Tampereen tuomiokirk koseurakunnan kappalaiseksi 1.10.24 lukien, Kimmo Nieminen Tampereen yhtymän yhteisen kasvatuksen johtavaksi oppi laitospastoriksi 1.9.24 lukien, Riittaleena Tuomi Hattulan ma. Kukkatervehdyksen sijaan voi Riston muistoa kunnioittaa lahjoittamalla Kirkon Ulkomaanavulle, FI33 1572 3000 5005 04, viesti Risto Lehtonen. Hautaanlaskun jälkeen muistotilaisuus Memorijuhlasaleissa, jonne ilmoittautumiset 2.9. Kirkolliset toimitukset kuten hautajaiset, avioliittoon vihkimiset ja kasteet olivat Vei jo Järviselle erityisen mieluisia työtehtäviä. Liikutuksen kyyneleitä valui usein hänen silmistään. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Hakemukset liitteineen tulee toimittaa 13.9.2024 klo 11 mennessä. Hän puhui ilman papereita ja ilmai si ajatuksiaan voimakkaasti myös tunteilla. Ilmoitukset toivomme sähköpostiosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai numeroon: 020 754 2333 Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikkailmoitukset Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Paikkoja avoinna Hollolan seurakunnassa on haettavana KANTTORIN VIRKA Hollolan varhaiskeskiajalla perustettu seurakunta on vakavarainen ja ainutlaatuinen kokonaisuus, joka toimii nykyisin neljän kunnan alueella. 24 %. Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Kuusan kosken kappalainen Mirva Lehtinen piispan erityisavusta jaksi 1.8.24–31.7.27, Satu Leino Valkealan kirkkoherraksi 12.8.24 lukien. kappalaiseksi 1.9.24 lukien, Riina Parkkinen Liedon seura kuntaan virkaa perustamatta 1.9.24–31.8.26. Hän opiskeli teologiaa Helsingin yliopistos sa pääaineenaan kirkkohisto ria. Näin teidän sielunne löytää levon. Hänen puheen sa ja saarnansa olivat usein narratiivisia, kun hän kertoi raamatun tekstejä omin sanoin ja taustoitti tapahtumia. | kuolleet | ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Lehtinen siirtyi piispan erityisavustajaksi Kuusankos ken seurakunnan kappalaisen tehtävästä. Hän oli Harjavallan seurakunnan kirkkoherra yli 30 vuotta vuosina 1978–2009 ja ennen eläkkeelle jäämistään myös Kokemäen rovastikun nan lääninrovasti vuosina 2005–2009. Marittan muisti sairaus ja kuolema vuonna 2022 olivat Veijo Järviselle raskaita iskuja. kirkko Hollolan Salpakankaalla. Köyliössä rovasti Veijo Järvinen teki myös viimeisen kirkollisen toimituksensa, kun hän kesäkuussa 2022 piti eh toollismessun Pyhän Henrikin pyhiinvaelluksen osallistujille. oikotie.fi ja www.hollolanseurakunta.fi Julistetaan haettavaksi OULUN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Kälviän seurakunnan kirkkoherran viran Kuusamon seurakunnan kappalaisen viran Tornion seurakunnan kappalaisen viran Hakuaika 11.9.2024 klo 15 saakka. Veijo Järvinen vietti lap suutensa ja nuoruuten sa Säkylän Luvalahdella. Rakkaamme Risto Rafael Fransiscus LEHTONEN s. Kirkon modernit tilat tukivat hyvin seurakunnan erilaisia toimintoja kuten ju malanpalveluselämää, musiik kia, kirkollisia toimituksia ja lapsityötä. Ilmoitusvaraukset 12.9. Minä annan teille levon. 24 %. klo 10.00, jonka jälkeen hautaanlasku Honkanummen hautausmaalla. Monipuolinen tehtävä on kokoaikainen, ja viran virkapaikka on Sovituksen. Hän laittoi mielellään ruokaa ja leipoi. Ansök senast 27/9! Mer information på: svenskakyrkan.se/haparanda Kokous-, kurssija leiritilat Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Lehti ilmestyy 20.9. Harjavallan seurakunta rakensi Veijo Järvisen virkau ran aikana uuden Kaikkien autuuksien kirkon, joka valmistui ja vihittiin käyttöön vuonna 1984. kappalaiseksi 1.9.24 lukien, Olli-Matti Vuori Kokemäen vt. Myös ortodoksinen mystiikka, ekumenia ja hiljaisuuden retriitit kiinnostivat häntä. seurakuntapastoriksi 1.10.24– 27.7.25, Heidi Björklund Ylöjär ven ma. Merkityksellistä sisältöä Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Kotimaa luotettava silta kirkon päättäjiin ja luottamushenkilöihin maanlaajuisesti Mainosta monipuolisesti! Tarjoamme printtilehtimainontaa, sekä bannereita Kotimaassa ja muissa medioissa. Veijo Järvinen kirjoitti yliop pilaaksi Euran yhteiskoulusta vuonna 1964 ensimmäisenä luvalahtelaisena. Virka täytetään mielellään 1.11.2024 alkaen. Jäseniä yhteisöllä on kaikkiaan 22 000. Tilaisuuteen on varattu ruusu kaikille, sekä kuljetus hautausmaalle ja sieltä muistotilaisuuteen. Lisää näkyvyyttä 11 mediassa! Tavoita kerralla yli 816 000 taloutta ympäri Suomea. (Mt. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. | hiippakuntauutisia | Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Pasi Virta Ulvilan kirkkoherraksi 1.11.24 lu kien, Tiina Sampakoski KeskiPo rin vt. Tarkemmat tiedot kirkkorekry.fi Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että Risto siunataan Töölön kirkossa 7.9. 14.8.1926 Helsinki k. Hän aloitti piispan erityisavustajana elo kuussa. 7.8.2024 Helsinki Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. 11.28–29) Kiitollisina muistaen Pepi Samuel Ilona Anna, Jonas, Maria, Christina ja Sara perheineen Eeva-Maria ja Robert Hanna ja Christopher Mikael ja Irma perheineen Johannes ja Kaarina perheineen Veijo Järvinen Rovasti Veijo Järvinen kuoli Porissa 1.8.2024. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. (60 %) vt. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Palkkaus on kirkon virkaehtosopimuksen vaativuusryhmän 601 mukainen. Veijo Järvinen harrasti puutarhanhoitoa, käsitöitä ja perinnekulttuuria. Aho) kanssa yli 50 vuotta. Helsingin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Jussi Koski Rekolan kirkkoherraksi 1.9.24 lukien, Leena Miettinen Helsingin yhtymän sairaalapa piksi 5.8.24 lukien, Matleena Ikola Helsingin yhtymän yhteisen seurakuntatyön oppilaitospapiksi 1.8.24–31.7.25, Marjut Mulari Helsingin yhtymän yhteisen seurakuntatyön oppilaitospapiksi 1.9.24–31.7.25, Tuomas Luoma Hämeenkylän seurakuntapasto riksi 15.8.24–14.8.25. Veijo Järvinen muisteli usein eläkkeellä Harjavallan seurakuntaa ja seurakunta laisia suurella lämmöllä sekä kiitteli avarakatseisia ja yhtei siin tavoitteisiin sitoutuneita seurakunnan työntekijöitä ja päättäjiä. | kuolleet | | nimitys | Kouvolalainen kirkollisko kousedustaja, kappalainen Mirva Lehtinen on valittu Mikkelin hiip pakunnan piispan Mari Parkkisen erityisavustajaksi. Haku mm. seurakuntapastoriksi 16.2.25–31.10.25. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. 10vuotiaana hän hankkiutui omin päin Köyliön järven kirkkokarille juhlaan, jossa paljastettiin kristinuskon Suomeen tulon muistomerk ki. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Veijo Järvisen hengellinen tausta oli LänsiSuomen rukoilevaisuudessa. 2000luvun alussa seurakuntatalon peruskorjauk sen aikana tarvitut väistötilat kin järjestyivät kirkosta. Hän oli usein seuramatkojen oppaana Israelissa. Kirkollinen elämä veti häntä puoleensa jo lapsuudessa. Arkkipiispa Martti Simojoki vihki hänet papiksi Turussa vuonna 1970. Hyvin tärkeä kasvuympäristö oli myös hänen äitinsä vanhempien Vettervikin tila Puolimatkan kylässä Köyliössä. Hän oli 78vuotias ja syntynyt vuonna 1945 Köyliössä. EIKÖ LEHTI TULLUT PERILLE PERJANTAINA. Haparanda församling söker Komminister 100% Vi söker dig som vill arbeta med vårt glada barnoch ungdomsteam. Veijo Järvinen oli naimi sissa kieltenopettaja Maritta Järvisen (os. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. Minä olen sydämeltäni lempeä ja nöyrä. JUHA JÄRVINEN Kirjoittaja on Veijo Järvisen poika. Veijo Järvistä jäivät kaipaamaan kolme lasta ja kahdeksan lastenlasta perheineen sekä yksi lapsen lapsenlapsi. kirkkoherraksi 1.9.24 lukien, Ilona Koivisto Eurajoen oa. Nuorena pappina hän oli innokas rippikouluopet taja, minkä lisäksi hän opetti sivutoimisesti uskontoa Porin suomalaisessa yhteislyseossa ja Juhana Herttuan yhteiskou lussa Turussa. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. mennessä ilmoita@hautaus-mononen.fi tai 09 686 261. Veijo Järvinen aloitti työu ransa opettajana ja rehtorina Eurajoen kristillisessä opistos sa ja jatkoi seurakuntapappina LänsiPorissa sekä Martin ja Mikaelin seurakunnissa Turussa. mennessä Kotimaassa tiedoksi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024
1924 Korpikoti avasi kuten edellisinäkin kesinä ovensa lepoa ja virkistystä etsiville alkukoulun opettajille kesä kuun 15 päivänä. Esillä on myös Kuulan luoma legokirkko. Lepääjiä oli kutsuttu yhteensä 82, joista 10 oli kierto ja loput kunnallisen alakansakoulun opettajia. – – Korpikoti on monelle Suomen salojen kiertävälle alku koulun opettajalle tullut rakkaaksi levähdyspaikaksi. 3. Itseään arkiharrastajaksi kutsuva Kuula löytää legoista vaikka mitä hyvää. Peruspalikat ovat pysyneet lähes samanlaisina, mutta nykyvaihtoehdoista syntyy monin kerroin upeampia rakennelmia. HANNELE NIEMI ” Lapsi on terve, kun leikkii, mutta me aikuisetkin tarvitsemme juttuja, joista ei ole varsinaisesti mitään hyötyä. Kauniaisten seurakuntapapin, Kari Kuulan työpaikastaan rakentama legopienoismalli päätynee syysnäyttelyn jälkeen purettavaksi. Toimittaja Ronja Salmi Ylen kolumnissa 22.8. Myös aikuisille tehdään omia legoja, hiukan hintavampina. Voit myös lähettää postia osoitteeseen Kotimaa, Eteläranta 8, PL 279, 00131 Helsinki. Heljä Petäjä tiesi kertoa, että Heikintorilla sijaitsi aika naan Espoon perheasiain neuvottelukeskus. Arkistonhoitaja jäi miettimään mittaamat toman suurta asiaa: Martti Esko ja kirkon kaikki muut perheneu vojat ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen siihen että parisuhteissa ja perheissä voidaan paremmin. Kirkon lattiaksi Kuula löysi juuri haluamansa laisia saksalaiskaupasta. Viimeisin – oman työpaikan, Kauniaisten kirkon pienoismalli – alkoi maltillisesti uruista ja paisui kokonaiseksi rakennuskompleksiksi. Mistä Reetta Andolin on kotoisin. | 3 kysymystä | Vastaukset kysymyksiin löyty vät tästä lehdestä. Kuka tunnistaa kuvassa olevia henkilöitä tai tilanteen. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Martti Esko työskenteli siellä ennen Kirkkohallituk seen siirtymistä. Nerokas keksintö, isältä pojalle. – Maailman parhaat lelut eivät kulu kovassakaan käytössä. Vain paljon iloa, jota pastori jakaa myös seurakuntalaisilleen. Vaikka legoja oli omasta takaa, lisää piti hankkia lukuisasti. Netistä saa edullisesti käytettyjä palikoita ja loputtomasti ideoita. 1. Monien vaikeiden olosuhteiden ja taloudellisten huolien painamina, on tämä opettajaisto säilyttänyt hartaan kunnioituksen uskontoa ja isien kirkkoa kohtaan. Koska lukeminen on minulle tärkeää, päätin laittaa sen kalenteriini. 2. – – Sydäntä lämmittävää oli nähdä tuon joukon kokoontuvan kodin avaraan halliin aina samalla hartaudella. Kauniaisten kirkossa on legonäyttely, jonne kutsutaan paikallisia harrastajia. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva ja lehden numero, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. – Lähti lapasesta, myöntää Kuula, jota vaimo luonnehtii hurahtamaan taipuvaiseksi. Alkuvuodesta käynnistynyt projekti vei satoja tunteja ja söi lähes 10 000 palikkaa. Kirkon ihmisenä hän usein rakennellessaan myös tuumailee teologisia teemoja: luomista ja inkarnaatiota, joka antoi meille myötätuntoisen Jumalan. Kädellisten lajina se on myös oivaa aivo jumppaa. – Lapsi on terve, kun leikkii, mutta me aikuisetkin tarvitsemme juttuja, joista ei ole varsinaisesti mitään hyötyä. Varaanhan aikaa myös salitreenille! Joukkuelajeja harrastavat taas tietävät, että parhaiten harjoituksiin motivoi oikea porukka. Kuula nauttii aina yhtä yllättävän hypnoottisesta tunteesta, joka syntyy muovipalikoiden napsahtaessa kohdilleen. 28.–29.9. – Niissähän on jotain hyvin humoristista, ne pikkuukotkin ovat aika suloisia. Ja lastenlasten leikki-iloksi. Häm een lin nas ta 2. 29.8. Saa mel ais ta käs ity ötä |K uv a: G un D am én Harrastuksena legot Kari Kuula seurakuntapastori, Kauniaisten seurakunta 1 970-luvun lapsena Kari Kuula tykästyi koviin muovipalikoihin, jotka levisivät maailmalle vuonna 1969 Tanskasta. Ste lle rin mer ile hm än 3. Tänään kuusikymppinen isoisä rakentaa rauhanomaisesti poliisiautoja ja ambulansseja lastenlastensa kanssa, itsekseen isompia kokonaisuuksia. Minkä eläimen sukupuu tosta Ida Turpeisen romaani Elolliset kertoo. Monet tunnistivat ku vasta Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksen johtajan tehtävistä aika naan eläkkeelle jääneen Martti Eskon. 1. | Kuva: Jukka Granström 30~ ~31 Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaa | 30.8.2024. Mitä tarkoittaa saamen kielinen sana duodji. – – Tein pientä tarjottavaa ja lyhyen esittelykierroksen jälkeen luimme kukin omaa kirjaamme. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei käy ainakaan kunnolla ilmi keitä kuvassa on, eikä missä ja milloin se on otettu. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan naisvaltaisesta tilaisuudesta. Kuulan kolmen veljeksen katras luki Korkeajännitys-sarjakuvia ja leikki legoilla toista maailmansotaa. Aloin siis lukea seurassa. – Sinä hetkenä maailma on valmis
Niinpä hankimme vain kotimaista tukkipuuta, josta valmistamme laadukkaita sahatavaroita sekä erilaisia jatkojalosteita. 32~ Kotimaa | 30.8.2024 Kotimaisena perheyrityksenä teemme puu kauppaa tunteella, metsänomistajan ja asiakkaan tarpeita kuunnellen. Ota yhteyttä! 010 8425 100 / puukaupoille@versowood.fi Tyytyväisten metsänomistajien puukauppaa.. Asiointi kanssamme on turvallista, joustavaa ja nopeaa. Nyt on hyvä hetki myydä. Metsäosastollamme työskentelee noin 50 metsä alan asiantuntijaa, jotka auttavat sinua kohti kannattavaa metsänhoitoa ja hyviä puukauppoja