vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 5 Kutsu kuvittelutalkoisiin Ylijohtaja Ilkka Haahtela kehittää Maahanmuuttovirastoa asiakaspalvelun suuntaan. elokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 6 Uutiset: Tekoäly voi olla hyvä kopittelupari saarnaa valmistavalle 12 Nuoret: Nelisentuhatta nuorta osallistui herätysliikkeiden ripareille 20 Teologia:Uskonnon roolia sodassa ja rauhassa pohdittiin Mikkelissä Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 6. 4. N:o 34 | 25. Kaikki alkaa kysymyksestä, millaisen tulevaisuuden Suomen me haluamme
Kalojen ja vesikirppujen. Kuusiston kirkkoa ympäröi hau tausmaa, jonka vieressä nukku minen on tuttua, koska asumme aivan Turun vanhan hautaus maan naapurissa. Esimerkiksi automatisoidut pää tökset rekrytoinnissa tai lainan myöntämises sä voivat perustua aiempiin epäoikeu denmukaisiin käytäntöihin”, se sanoo. Jos sattuu kuulas, tähti nen yö, niin linnunrataa on iha na tuijotella viimeisenä ennen nukahtamista. – Teltta, makuualusta, hyvä tyy ny ja makuupussi. Jos on hirveäs ti itikoita tai lokkeja, niin korva tulpat ja unimaski on hyvä olla mukana. Olen asunut myös ulkomailla, ja kyllä tästä meidän puhtaasta luonnosta pitää olla ylpeä. – Tosi iso. Tässä Ko timaan numerossa asiantuntijat pohtivat, miten se voisi auttaa saarnan valmistuksessa. Jos on ollut sateinen kesä, puro on kasvanut pieneksi joeksi. Laakso avautuu junan ikkunasta vain noin kolmen sekunnin ajan. Lisäksi se tarjoaa keskusteluapua puheen rakentamiseen ja lupaa etsiä saarnaa tukevia mietelauseita ja sopivia ilmaisuja. Minulle se hetki merkitsee lyhyttä retriittiä. Se on heinikkoa kasvava laakso, jonka pohjalla kiemurtelee puro. Yläpuo lella on avara taivas, jota jää kat somaan ja yhtäkkiä on vaipunut uneen. 3 Oletko ennen viettänyt yötä kirkon pihamaalla. viikon henkilö ”Linnunrataa on ihana tuijotella ennen nukahtamista” Suomen luonnon päivää viete tään elokuun viimeisenä lauan taina 26.8. Seitsemän vuotta sit ten muutimme Kuopiosta Tur kuun, ja sen jälkeen ulkona nuk kuminen on jäänyt vähemmälle. ”Tekoälyjärjestelmät voivat oppia tai heijas taa olemassa olevia syrjiviä käytäntöjä ja en nakkoluuloja. – En ole, enkä kirkossakaan. ”Tämä herättää kysymyksiä siitä, kuinka tärkeää on ihmisen ja koneen välinen eettinen vuorovaikutus”, se itse analy soi asiaa. elokuuta 2023 MARJAANA JÄRVELÄINEN – ulkona nukkuja 8 Ilmiö & näkökulma | Kultit tarjoavat valmiin maailmankuvan 16 Televisio | Ympäristörikokset voivat jäädä pimentoon 18 Vain parasta vähäosaisille | Diakonissalaitoksen arvomaailma on säilynyt läpi vuosisatojen 25 Huumaava hunaja | Pekka Särkiöllä on kahdeksan mehiläispesää Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Silloin eri puolil la Suomea järjestetään Nuku yö ulkona tapahtumia. Yhtenä päivä nä kuoronjohtaja sanoi, että sinä kin Marjaana lähdet yöksi Kuu sistoon. Voin antaa tietoa em patiasta, kuvailla, mitä se tarkoittaa ja miten ihmiset voivat olla empaattisia toisiaan koh taan”, se sanoo. 5 Mikä ulkona nukkumisessa on parasta. TUIJA PYHÄRANTA Marjaana Järveläinen aikoo osallistua Nuku yö ulkona -tapahtumaan Kuusiston saaristokirkon pihalla kuoroesiintymisen jälkeen. Sen apu voi säästää paljon aikaa ja vaivaa. Ja on se aika hauska juttukaveri. Tämä pääkirjoitus on syntynyt keskustelus ta tekoälyn kanssa. Nostan katseeni työkoneelta, näen kauneutta ja tunnen siitä kiitollisuutta. Siksi tekoälyn mieles tä yhteiskunnassa pitää käydä keskus telua aiheesta. Se onnistuu nopeasti luomaan vai kutelman vuorovaikutuksesta. Mutta tiedonhankkijana ja keskustelukumppanina sitä ei kannata si vuuttaa. – Olen aikoinani retkeillyt pal jon kansallispuistoissa ja siellä majoittunut joko teltoissa tai tuvissa. Näen lintujen lentävän taivaankannen alla. 6 Mikä Suomen luonnon merkitys sinulle on. 1 Minkälainen ulkona nukkuja olet. Se merkitsee sielun rauhaa ja kaikkea muuta ihanaa. Keskustelu tekoälyn kanssa syvenee käsitte lemään sen toimintaan liittyviä keskeisiä eet tisiä haasteita. ChatGPT nostaa myös esiin tekoä lyn kehittäjien ja omistajien vaikutus vallan vaarat ja toki myös sen, miten tekoälytekniikka voi vaikuttaa sotilaal liseen käyttöön. Tekoälyn kanssa keskusteleminen he rättää ihmisessä kiinnostavia tuntei ta. Olin jo järjestänyt esiin tymisen takia siihen vapaata, niin ajattelin että totta kai. Tekoäly muistuttaa, että sillä ei ole tunteita tai tietoista tajuntaa. MARI TEINILÄ Tekoälystä voi olla paljon apua T ekoälystä puhutaan nyt paljon. Varsin pian sille alkaa sanoa kiitos ikään kuin se olisi persoona. ”Voimme keskustella raamatunkohdista, teemoista tai aiheista, jotka liittyvät saarnaasi. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Saarnojen tai juttujen kirjoittajaksi tekoä lystä ei oikein ole. Talvella lumi muuttaa maiseman valkoiseksi valoksi. Kaari nan seurakunta Turun seudul la kutsuu nukkumaan Kuusis ton saaristokirkon pihapiiriin. Se tuottaa pikkusiistiä per soonatonta tekstiä. 2 Miten päädyit ilmoittautumaan yöksi Kuusiston kirkolle. Puolisoni taas ei ole yhtä innokas. | Kuva: Pasi Leino N:o 34 | 25. Voin auttaa tarjoamalla taustatietoa ja näkö kulmia raamatullisista aiheista”, se toteaa yllät täen. 4 Minkälaiset varusteet sinulla on. – Laulan Cantilenakuorossa, joka esiintyy illalla Kuusistossa. Syksyllä siellä näkyvät ruskan kaikki värit. Mitä hyötyä siitä voi olla tai mitä vaaroja se voi tuottaa. Yksi Kuusiston kirkolla yöpy vistä on turkulainen Marjaana Järveläinen. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Vaikka junasta en näe puron pinnan alle, uskon elävien olentojen vilisevän vedessä. Kuusistossa on mah dollisuus yöpyä myös kirkossa tai vanhassa kattorilassa, jos sataa. ”Voin kuitenkin tarjota tietoa, neuvoja ja tu kea erilaisissa tilanteissa. – Parasta on raitis ilma. Aivan ensimmäiseksi Chat GPT vastaa kysymykseen, miten se voisi auttaa saarnaa kirjoittavaa pappia. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Turun seutu on minulle vieras ta, enkä siksi uskalla yksin läh teä. Niitä se luettelee pitkän listan. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi toimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Jumala sanoi: ”Viliskööt vedet eläviä olentoja ja lennelkööt linnut ilmassa taivaankannen alla.” Tämä raamatunkohta Mooseksen ensimmäisen kirjan ensimmäisestä luvusta tulee välillä mieleeni tietyllä matkalla. Laulamme luontoaiheisia laulu ja ja tuutulauluja. Kevättulvien aikana laakso peittyy kokonaan tulvaveteen. Etelästä tullessa, seitsemän minuuttia ennen Lahtea, junaradan vasemmalla puolella avautuu ihmeellinen maisema. Kuljen usein junalla Helsingin ja Inkeroisten väliä
Lauri Laitinen Perussuomalainen Nuoriso Mitä ajattelet työperäisten maahanmuuttajien hyväksikäytöstä, kuten ihmiskaupasta ja kiskonnasta. Tänä vuonna 40 vuotta täyttä vät ovat Suomen suurin ikäluokka, ja heistä 15 prosenttia on maahan muuttajia. – Tämä on laaja eurooppalai nen keskustelu. Suomeen töihin tuli joille on kerrottava heidän oi keuksistaan. Kaikkea ei voi antaa koneen tehtäväksi. Emilia Kangaskolkka Demarinuoret Mihin yhteiskunnallisen keskustelun tulisi kiinnittää huomiota nykyistä enemmän, jotta maahanmuuttoa voitaisiin sujuvoittaa. Tuli jat ovat työmarkki noiden arvostamia kolme–nelikymppi siä. – Tätäkin ilmiötä kannattaa kat soa monesta näkökulmasta. – Hyvä hallinto, hyvä asiakas palvelu, yksi suunta, yhtenäinen toimintakulttuuri ja yhdet mitat tavat tavoitteet, Ilkka Haahtela lis taa työmaataan. EU:ssa mietitään, miten pystymme vaikuttamaan siihen, ettei ihmisten olisi pakko lähteä liikkeelle. Hauraiden maiden kehittämi sen lisäksi tekeillä on muutakin. Väestörakenne on haastava, Haahtela aloittaa. Eikä lietso ta pelkoa eikä ennakkoluuloja. Luettelosta voi päätellä, että ha janaista on ollut. Sanktioiden pitää olla riittävät. – Tähän ei ole yhtä vastaus ta. Toisaal ta automatisointi lisää päätösten yhdenmukaisuutta, mikä parantaa oikeusturvaa. Sa maan aikaan kuin väestö kasvaa ilmaston muutos korventaa viljely maita ja vesipula pahenee. – Maahanmuuton ilmiö pitäi si kytkeä Suomen tulevaisuu teen. Maahanmuuttopolitiikka alkaa siitä, että kuvittelemme yhdessä, millaisen tulevaisuuden Suomen haluamme. Pro sessia myös automatisoidaan ja digitalisoidaan niin paljon kuin oikeusturva sallii. Ilmiö on yleinen länsimais sa, mutta Suomessa syntyvyyden lasku on poikkeuksellisen voima kasta. Työlu paan liittyy usein perheenjä senten hakemuksia ja kansa laisuushakemuksia. Haahtela uskoo, että ensi vuonna yhtenäisyys alkaa jo näkyä. Ilkka Haahtelan mielestä on tär keää, että maahanmuuton kaikista puolista saa keskustella rohkeasti ja avoimesti. Suuren maahanmuuton Suomi on erilainen kuin aivan pie nen maahanmuuton Suomi. Valtion virastotalossa Hel singin Pasilassa on kaksi kerrosta maahanmuuttoviraston eli Mig rin käytössä. Nousemme hissillä seitsemän teen kerrokseen, jossa meitä on vastassa välitön ja napakka neli kymppinen. Ja sitten päättää, kumman haluamme. Entä jos heitä tulee hyvin vä hän. DANIELLE MIETTINEN ajankohtaista ” EU:ssa mietitään, miten pystymme vaikuttamaan siihen, ettei ihmisten olisi pakko lähteä liikkeelle. Tilastokeskuksen ennusteen mukaan vuonna 2040 Suomessa on sataa työikäistä kohti lähes 70 eläkeläistä ja lasta. E hdotan ylijohtaja Ilkka Haahtelalle, että haastattelu tehdään hänen työ huoneessaan. Pöydillä on asiakkaiden ar kaluonteisia henkilötietoja, va lokuvia ja muita dokumentteja, eikä vieraita voi päästää kävele mään niiden keskelle. Ukrainan sodan pitkittymisellä kin on tähän vaikutusta. Kol masosa ukrainalaisista on ilmoit tanut, että voisi jäädä asumaan tänne pitkäksi aikaa, Haahtela kertoo tuoreen selvityksen tulok sen. Millainen Suomi meil lä on vuonna 2040, jos tänne muuttaa paljon uusia ihmisiä. Viime vuonna maahanmuutto virasto käsitteli 45 000 turva paikkahakemusta ja 80 000 oleskelu lupahakemusta. Julkisessa keskustelussa on ar vosteltu turvapaikkamenettelyn käyttämistä porttina korkeam man elintason maahan, vaikka henkilöllä ei ole suojelun tarvet ta. Hyväksikäyttöä ei voi koskaan täysin ennalta ehkäistä. Valvonnan sijaan identiteettiä ryhdyttiin rakenta maan asiakaspalvelun suuntaan. DANIELLE MIETTINEN YTM Ilkka Haahtela toimii maahanmuuttoviraston ylijohtajana vuoteen 2027 asti. Miten Eurooppa kestää sen rajoille tulevan paineen. Siellä käy dään myös luottamuksellisia kes kusteluja muiden viranomaisten kanssa, eikä sivullisten sovi niitä kuulla. Sa maan aikaan tulisi ratkais ta, miten asunnot, koulutus ja työ järjestetään, kun asuminen pitkittyy. Ei loukata ketään, ei yksilöitä eikä ryhmiä. Yksi järjestelmä on kustannustehokas. – Ensivaihe sujui hyvin. Ukrainan kriisiä mittavam pi haaste kypsyy Afrikassa. Moni heistä oppii kovaa vauhtia suomea. Tästä olisi puhuttava. Ja turvallisuuttakin se lisää, ylijohtaja sanoo. Millä estäisit tämän Suomessa. Ylijohtaja lupaa, että työlupien hakuprosessiin tulee vauhtia. Täällä pys tymme sekä eriyttämään että yhdistämään prosesseja tarpeen mukaan. Vuonna 2050 luku on ennusteiden mukaan kaksi ja puo li miljardia. Mei dän tulisi tietää, millä tavalla eri lainen. Kun hän aloitti vuosi sitten työssään ylijohtajana, me diassa puhuttiin, että nyt Migrin kurssi muuttuu. Maahanmuutto politiikka vaikuttaa tähän voimak kaasti. Venäjä hyökkäsi länsinaa puriinsa helmikuus sa 2022. Suomen syntyvyys on yksi maa ilman alhaisimmista. | Kuva: Jukka Granström 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Haahtela on tyytyväinen no peuteen, jolla tulijat on saatu ma joitettua. – Mutta tässä kohtaa ei tarvitse tarkemmin ennustaa. Pelastaako maahan muutto Suomen vauvapulan ai heuttamilta ongelmilta. Ei on nistu. – Vuosien aikana syntyy rutii neja ja verkostoja. Menneitä ovat ajat, jolloin viras ton vuosikirjan nimi oli Mansikkamaan vartijat. Miten nämä vaihtoehdot vaikuttavat talouteen, amma tilliseen osaamiseen, väestö rakenteeseen ja kansainvä liseen kauppaan. Lapset sol mivat ystävyyssuh teita ja osa aloitti jo toisen syys lukukauden koulussa. – Rajaa täytyy voida kontrolloi da ja hallita. Suomeen muute taan työn perässä nykyään enemmän kuin koskaan. Kahdeksanteen ker rokseen ei päästetä juuri koskaan ulkopuolisia. Tu levaisuudessa hakemukset eivät enää kierrä TEtoimistojen kaut ta, vaan ne käsitellään kokonaan maahanmuuttovirastossa. Sen jälkeen Suomeen on saapu nut yli 60 000 uk rainalaista pako laista. – On parempi, että ohjaus tu lee yhdestä virastosta. Ennen nykyistä työtään hän johti maahanmuuttoja työllisyysasioita Helsingin kaupungilla. Suomessa varaudutaan jatkuvas ti tilanteeseen, jossa tulijamäärät kasvavat rajusti. Mitä mieltä olet tästä. Ja todellakin. Heille olisi saata va tietoon, miten viranomaiset toimivat, millaiset työehdot tääl lä on ja miten yhteisössä tulee toimia, jos havaitaan hyväksi käyttöä. Ukrainan etu ei tietenkään ole, että osaajat jäävät rakentamaan turvapaikan tarjonneita valtioita oman maansa sijaan. Monella ei ole kotimaassaan enää kotia eikä ih misiä, joiden luokse palata. Usein se kohdistuu heikossa asemassa olevaan, mikä voi olla kohtalokasta. – Hyväksikäyttö on aina törke ää, kohdistui se keneen tahan sa. Olen naista on kuvitella, minkälais ta Suomea haluamme rakentaa, Haahtela sanoo. ”Tästä olisi puhuttava” Kolmen suurimman puolueen nuorisojärjestöjen puheenjoh tajat esittävät ylijohtaja Ilkka Haahtelalle kysymyksen. Tämä on osoittanut, että Euroop pa voi halutessaan avata ovensa vikkelästikin. Mielikuvituksellista maahanmuutto politiikkaa maahanmuutto | Migrin ylijohtaja Ilkka Haahtela kutsuu kaikki suomalaiset kuvittelutalkoisiin. Ida Leino Kokoomusnuoret Kokoomusnuoret ajaa työperäisen maahanmuuton käsittelyä varten erillistä työja elinkeinoministeriön alaista instituutiota. Joka neljäs maailman ihminen on silloin afrikkalainen. Painetta helpottaisi, jos Suo men työmarkkinoille olisi helpom pi päästä. Elämän perustarpeista on onnistuttu pitämään huolta. Ilman maa hanmuuttoa Suomen väkiluku olisi alkanut kääntyä laskuun jo vuonna 2016. Mutta puhutaan asialli sesti, ja asioista. Maan osan väkimäärä on nyt puolitoista miljardia
Aspinen muistuttaa, että tekoäly ei tunne mitään. Kysyessäni tekoälyltä saarna vinkkiä lähimmäisenrakkauteen liittyen, saan vastauksen alle vii dessä sekunnissa. Huolimattomasta puheesta voi seurata vahinkoa ja väärinkäsityksiä, ja se voi myös paljastaa vääränlaisen asenteen. – Eivät ammattikirjoittajat ka toa tästä maailmasta, vaikka osa töistä siirtyisi tekoälyn hoidetta vaksi. ta. ”Jeesus ei määritellyt lähim mäistä pelkästään naapurina tai perheenjäsenenä, vaan kaikkina ihmisinä.” Lähimmäisenrakkauden teko äly summaa elämäntavaksi, joka ”ilmentää Jumalan rakkautta maailmassa ja voi vaikuttaa po sitiivisesti niin yksittäisiin ihmi siin kuin koko yhteiskuntaankin”. Tekoälystä kirjoittanut tietokir jailija Jukka Kolari vakuuttaa, että kirjailijoiden ja toimittajien ei tarvitse olla huolissaan. – Ethoksen tunnistaa aina. Onnistuneimpina saarnoina Hulmi pitää kuitenkin niitä, jois sa on mukana tunteita ja vuoro vaikutusta. Lopuksi, voit päätellä saarnasi painottamalla sitä, kuinka tärkeää on tiedostaa puheen voima ja vastuu. Tässä on muutamia näkökulmia, joita voit hyödyntää saarnassasi: Otsikko: Puheen Voima ja Vastuu – Jeesuksen Opit hyvästä ja huonosta puheesta (Matteus 12:33 – 37) I. Hulmi kertoo ideaalitilanteen olevan se, että pappi tietää seura kunnan tilanteen ja ihmisten kuu lumiset. Olen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja minun pitäisi saarnata ensi sunnuntaina Matteuksen evankeliumin luvun 12 pohjalta. Tällaiset tiedot auttavat minua tarjoamaan sinulle parempaa ja räätälöidympää apua saarnan kirjoittamisessa. Tekoäly voi siis Aspisen mu kaan toimia saarnankirjoittajan apulaisena, mutta siinä kaikki. Sen verran koherentteja ko konaisuuksia tekoäly osaa ihmisen ohjaamana kuitenkin tuottaa, että maailmalla myydään jo tekoälyn kirjoittamia kirjoja – esimerkiksi matkaoppaita. Sitä As pinenkin korostaa. Siihen ei teko äly pysty. Tämä viittaa siihen, että kun sydämemme on täynnä hyviä ja rakentavia ajatuksia, myös puheemme heijastaa tätä. ChatGPT Totta kai, voin auttaa sinua käsittelemään Jeesuksen ajatuksia hyvästä ja huonosta puheesta Matteuksen evankeliumin luvun 12 pohjalta. Se vaikutti vä hitellen myös saarnoihin. Vaikka ohjelmat tuottavatkin tekstiä pyytäjän toiveen mukaan, eivät ne silti varsinaisesti luo mi tään. Virheellisyyk sien määrä tieteellisissä teks teissä on huomattava. | Grafiikka: Jesperi Virtanen 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Mielenkiintoisin puoli tulee esil le rosoissa, virheissä, outouksissa ja odottamattomuudessa. V. Saarna ei ole pelk kää tekstiä, jonka voi koneelta tila Hei tekoäly! Voitko auttaa minua saarnan kirjoittamisessa. Erityi sesti 1900luvun loppupuolelta lähtien saarnaa ei ole aina näh ty vain totuuden selittämisenä, vaan kokemuksen jakamisena. Ajatusta tekoälystä kopittelu parina Hulmi ei tuomitse, mutta palaa silti Augustinuksen mää ritelmän äärelle. Sitä, voi ko tekoäly auttaa pappia tämän kirjoitustöissä, ei Hulmi vielä tie dä. Ja ennen kaikkea saarna on elävä vuorovai kutustilanne, josta käsikirjoitus muodostaa vain yhden osan. Tämä opetus muistuttaa meitä siitä, että emme voi peittää sydämemme tilaa pelkällä ulkoisella käytöksellä; se näkyy myös siinä, mitä puhumme. – Omien kokeilujeni perusteel la tekoäly tuottaa sisäsiistejä ja pyöreähköjä esitelmiä. ChatGPT Tietenkin, olen mielelläni avuksi saarnan kirjoittamisessa! Matteuksen evankeliumin luku 12 on varmasti mielenkiintoinen aihe saarnalle. Huolimattoman Puheen Vaarat (Matteus 12:36 – 37) Jeesus varoitti siitä, että jokaisesta turhasta sanasta tulee tehdä tili Jumalan edessä. Kolari kertoo, että tekoälyn kanssa käydyt keskustelut voivat parhaimmillaan to teutua antiikin filo sofiasta tuttujen dia logien hengessä. Jumalan siu nausta saarnan valmistelulle ja sen esittämiselle.” Tekoälyn toivottama siunaus herättää monenlaisia ajatuksia siunauksen luonteesta ja merki tyksestä. Seurakunta myös huo maa äkkiä, onko pappi sisäistänyt saarnansa. Sielua tarvitaan. Miten viimei sin kohta voisi mitenkään täyttyä koneen avulla. Itse olen saa nut tekoälyltä ideoita ja vastauk sia, joita en ollenkaan osannut odottaa. III. Jos kone tuottaa syvemmän ja toimivamman teks tin nappia painamalla, mikä arvo jää yksittäiselle pohtijalle. Rakkaus, nöyryys ja viisaus auttavat meitä puhumaan totuudenmukaisesti ja rakentavasti. Tekoäly ei syrjäytä saarnan tekijää, mutta apua siitä voi olla teknologia | Kotimaan haastattelemien asiantuntijoiden mukaan tekoälyä voi käyttää apuna ideoinnissa, mutta inhimillisyyden puute tekisi kokonaan sen avulla tuotetuista saarnoista onttoja. Tämän retorisen mallin perus teella tekoäly ei menesty. Jeesuksen opetukset antavat meille suuntaviivoja siitä, miten voimme käyttää puheitamme rakkaudellisesti ja viisaasti, jotta voimme kunnioittaa Jumalaa ja rakentaa yhteisöämme. – 1800luvulla esteettisyyden ja kokemuksellisuuden merki tys nousi romantiikan aikakau den myötä esiin. Ihmisen assosiaatiot ovat usein hyvällä ta paa älyttömiä. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on käyttää puhtaita ja totuudenmukaisia sanoja. Parhaimmillaan saarna jatkuu vuorovaikutuksena jumalanpalve luksen jälkeen ja kulkee eteenpäin koteihin. – Jokainen pääsee tuottamaan parin kappaleen verran saarnaa tekoälyn avulla. Kolari toteaa, että monet kir joitukset voivat olla jopa parem pia, kun kirjoittaa käyttää tekoälyä apulaisenaan. T ekoälyn kirjoittamat artikkelit ja kirjat hämmentävät kirjoit tajia ja lukijoita. Hulmi kertoo saarnan merki tyksen vaihdelleen halki kristi kunnan historian. Aristoteleen mukaan retoriikas sa on syytä huomi oida logos, pathos ja ethos eli vapaas ti käännettynä jär ki, tunne ja puhu jan ”yleisolemus”. Puheen Hedelmät Kertovat Sydämestä (Matteus 12:33 – 35) Jeesus korosti, että puheemme on ikään kuin hedelmä, joka paljastaa sydämemme tilan. Jokainen saarnaa ja liittää Raamatun tekstiin jotain omasta historiastaan. Puheemme heijastaa myös suhdettamme Jumalaan ja toisiin ihmisiin. NIILO RANTALA ChatGPT auttoi Kotimaan toimittajaa tekemään saarnaa ensi sunnuntain evankeliumitekstistä. – Työtoverini Jyri Komulainen kertoi paavi Franciscuksen sanoneen, että tekoälysaarnoissa on erityisesti se ongelma, että ne eivät ole kulkeneet ihmisen sielun läpi. Hyvä puhe tuottaa hyviä hedelmiä ja paha puhe pahoja. Jos Iisak ei voinut an taa esikoissiunausta kuin yhden ainoan kerran, mutta tekoäly voi jaella siunauksia liukuhihnalta, onko kyseessä edes nimellises ti saman määreen alle mahtuva toimitus. Kirkon tutkimuksen ja koulu tuksen kouluttaja Mika Aspinen kertoo, että syksyn saarnakoulu tuksessa tekoälyn mahdollisuudet ja riskit on otettu huomioon. Puhdasoppi suuden aikana keskiössä oli oi kean opin painotus, pietismin aikana henkilökohtainen kään tymys ja valistuksen aikana ym märtämisen saavuttaminen. Kipein kysymys lieneekin: te keekö tekoäly saarnankirjoitta misesta turhaa. Rakkaus, Nöyryys ja Viisaus Puheessa (Psalmi 19:14) Vaikka suoraan käsitelty Matteuksen luku 12 ei sisällä tätä jakeita, voit laajentaa saarnaa liittämällä siihen Psalmi 19:14:n, joka sanoo: ”Herra, olkoon minun suuni puhe sinulle otollinen ja sydämeni mietiskely sinun edessäsi, Herra, minun kallioni ja lunastajani.” Tämä korostaa rukouksen ja Jumalan läsnäolon tärkeyttä puheemme ohjaajana. – Jos se sitten kirjoittaa latteuk sia, niin meiltähän se on senkin oppinut. Retoristen ja teologisten vinkkien lisäksi open ai muistuttaa saarnaajaa, että tä män tulee myös rukoilla saarnan valmistumisen ja välittymisen puolesta. Tämä on muistutus siitä, että meidän tulisi olla tietoisia sanojemme vaikutuksista ja olla varovaisia siinä, mitä sanomme. – Se vastaa kysyttäessä: ”Minul la ei ole tunteita.” Lisäksi sen ethos on arvattavuuden ethos. Ainakin toistaiseksi. uutiset ” Omien kokeilujeni perusteella tekoäly tuottaa sisäsiistejä ja pyöreähköjä esitelmiä. Eräs saarnakoulutuksen tehtävä liittyy aiheeseen. Voitko antaa hieman lisätietoja siitä, minkä tyyppistä viestiä haluaisit saarnasi välittävän tai millaisia näkökulmia haluaisit käsitellä tästä luvusta. Syrjäyttääkö kone ihmi sen tälläkin saralla. – Saarnasta tekee merkityk sellisen juuri sen inhimillisyys. Tekoälystä perinteisen saarnan kirjoittamisen syrjäyttäjänä Aspi nen ei ole huolissaan. Se voi edistää yhteisön yhteenkuuluvuutta ja kasvua. Puheen Puhtaus Jumalan Silmissä (Matteus 12:37) Jeesus mainitsee, että tuomiopäivänä jokaisesta sanasta on tehtävä tili. – Hienot sanat ja retoriset tem put valuvat tyhjiksi, jos ne eivät nouse itsestä. IV. Minua kiinnostaisi kuulla Jeesuksen ajatuksista liittyen hyvään ja huonoon puheeseen. Kolarin mukaan ammattikir joittajien ei tarvitse tekoälyä pe lätä. Aspinen muistuttaa tekoälyn keräävän tietonsa verkosta löyty västä aineistosta. Openai:n saarnaeh dotelma ei tyydy pelkästään lis taamaan lähimmäisenrakkautta käsitteleviä jakeita, vaan se tar joaa myös lukuisia selityksiä ja tulkintoja. Saarna on nähty myös laajem massa mittakaavassa. Hyvä puhe voi rohkaista, lohduttaa ja opettaa muita. – Päinvastoin. ”Muista, että tärkeintä on välit tää rakkaudellinen ja rohkaiseva viesti kuulijoillesi. Jos ihminen yrittää esimerkiksi esiin tyä viisaampana kuin on tai teo logiharjoittelija käyttäytyy ensim mäisenä seurakuntakesänään kuin vanha rovasti, ei ethos täsmää. Aspisen omat kokemukset eivät herätä suuria tunteita suuntaan tai toiseen. Sitä voi käyttää vaikka kopitteluparina ja keskus telukumppanina luomisproses sissa. Toki se voi auttaa eroon tyhjän paperin kam mosta. Hyvän Puheen Rakentava Voima (Matteus 12:34b-35) Jeesus sanoi, että ”sydämen runsaudesta suu puhuu”. – Osa tekoälyis tä toimii parhaiten juuri tällä tavoin eli ihmisen keskus telukumppanina. Var haisesta kirkosta lähtien saar nan ideana on ollut tuoda Raa matun kirjoitusten sisältö tähän päivään. – Tätä mahdollisuutta voi hyö dyntää saarnantekijäkin. Kotimaassakin (11.8.) julkaistiin emerituspiispa Eero Huovisen pohdinta tekoälystä ja saarnaa misesta. Ihmiset odottavat saarnoilta vuorovai kutuksellisuutta. II. – Jos taustalta ei lisäksi löydy uskoa ja omaa pohdintaa, ei saar na tietyssä mielessä ole aito. Kysyttäessä tekoälypalvelu chat.openai:lta, kykeneekö se auttamaan saarnan kirjoittamisessa, vastaus on pit kä ja asiantunteva. – Augustinuksen mukaan hy vään saarnaan vaaditaan kolmea: yksinkertaisuutta, suloisuutta ja yhteenkuuluvuutta liturgian ja kuulijoiden kanssa. Vaikka tekoäly kykenee matki maan tunteita, ei se koskaan voisi kokonaisuudessaan tavoittaa pu heenpitäjän omaa ethosta. Käytännöllisen teologian yli opistonlehtori Sini Hulmi ker too kuulleensa kollegoiltaan, että tekoälyyn ei aina voi luot taa tiedollisesti. Tietokoneen ruudulle ilmaantuu liuskan ver ran tekstiä ja viittauksia evanke liumeihin
Ennen eläkkeelle jäämistään hän toimi pappina Tampereen Harjun seurakunnassa. Käytännössä mo net papit kuitenkin vihkivät myös samaa sukupuolta olevia pareja. | Kuva: Jukka Granström 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Suoratoistopalvelu Netflixin uusi dokumenttisarja Näin tullaan kulttijohtajaksi esittelee iro nisella otteella lähihistorian ou doimpia kultteja ja lahkoja. Mainosta kokous-, kurssija leiritilojasi Kotimaa-lehden 22.9. Leppälä kertoo luottavansa sii hen, että kirkko saavuttaa sovun asiassa. TUIJA PYHÄRANTA Älä ohita tätä mahdollisuutta! Varaus ja aineisto viimeistään 14.9. Suurelle yleisölle Laakso tuli tunnetuksi jo 1970ja 1980-lukujen taitteessa, jolloin hän julkaisi ensimmäiset albuminsa. Toiseen vaadi taan nöyryyttä ja malt tia, kärsivällisyyttä ja aikaa. Hän aikoo ot taa tilanteeseen mukaan tuki henkilön. En ha lua tehdä mitään salaa. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kristinusko ei tarjoile helppoja vastauksia ja hyvä niin ilmiö & näkökulma Netflixin dokumenttisarja Näin tullaan kulttijohtajaksi kertoo tunnetuista kulttijohtajista. Mut ta meillä on eri näkemykset, enkä usko että kumpikaan niistä an taa periksi. Teologian ja kirkon olisikin syy tä oppia puhumaan paradoksaa lisesta perusolemuksestaan suo raan. Jo silloin Leppälän oli tarkoi tus keskustella Keskitalon kans sa, mutta keskustelua ei koskaan käyty. Eikä ke nenkään muun tarvitse siitä ker toa, kun olen tehnyt sen itse, hän perustelee. Hitaasti sekin asia ete ni. T arjolla on kaksi vaihto ehtoa. Osallistujia leirillä oli 85. Varoituksen antamista pidettiin kohtuuttomana seurauksena, sillä kaikissa hiippakunnissa pappeja ei rangaista eivätkä kaikki vihki miset todennäköisesti tule kapitu lien tietoon. Anita Leppälälle samaa suku puolta olevien parien vihkiminen on ihmisoikeuskysymys. ilmestyvässä numerossa! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Rovasti Tarvo Laakso on kuollut Pappina ja suomigospelin uranuurtajana tunnettu Tarvo Laakso on kuollut syöpäsairauden uuvuttamana. Kuollessaan Laakso oli 67-vuotias. Jumalan poika on kuollut, se on uskottavaa, koska se on järjetöntä. Tai sit ten Hän vastaa tavalla, minkä oi valtaa vuosia myöhemmin, jos sil loinkaan. Joskus aavikkovaellus kestää 40 vuotta. Sen salai suus on siinä, että se on salattu kaikilta ja ilmoitettu kaikille. Kuvassa Jamie Gomez. Sähköpaimen -levyn (1981) Krusifiksin juurella -laulu on muodostunut suomalaisen gospelin klassikoksi. Leppälä on vihkinyt samaa su kupuolta olevan parin avioliittoon myös kahdesti aiemmin vuonna 2020. Esimerkiksi Qanonin ja muiden salaliittojen ympärille rakentu neet ryhmät tarjoilevat selityksiä ennen kaikkea maailmanjärjes tykselle ja yhteiskunnallisille epä kohdille. Suurin osa piispoista ei toimi noin. Tulin dokumentista surullisek si. Toinen vaihtoehto lupaa nopeita vastauksia salaisuuksiin, merkitystä ja ratkaisuja. Ja haudattu on noussut kuolleista – se on täysin varmaa, koska se on täysin mah dotonta.” Kirkon ei tarvitse tarjota no peita vastauksia, vaan ihmettele vää matkaseuraa tiellä kohti ikui suutta. ”Hei, haluan antaa sinulle jälleen tiedoksi, että olen tänään vihkinyt Annikan ja Marikan.” Näin alkoi Sievin seurakunnan kappalaisen Anita Leppälän elo kuun alussa Oulun piispa Jukka Keskitalolle lähettämä sähkö posti. Olisiko oikotie on neen ehkä sittenkin mahdollinen. Piispa Tiit Salumäellä on monipuoliset ekumeeniset ansiot. Edellisten vihkimisten jälkeen vuonna 2020 Oulun tuomiokapi tuli käsitteli asiaa. Occamin partaveistä voi soveltaa päättelyharjoituk sissa, mutta uskon elämässä tai yhteis kunnassa vastaukset eivät tipahda puusta päähän. Koronan, sodan ja globalisaa tion kaltaiset ilmiöt ovat kuitenkin monisyisiä ja mahdottomia yhdel lä kaavalla selittää. – Koen sen reiluna. Helena Vaari ja Tiit Salumäki saivat kirkon kunniamerkit Arkkipiispa Tapio Luoma luovutti viime viikolla Mikael Agricolan ristin tekstiilitaiteilija Helena Vaarille ja Pyhän Henrikin ristin Viron kirkon piispa Tiit Salumäelle. Moni varmaan kiinnostuu niistä shokeeraavan luonteen ja tarinan vuoksi, mutta taustalla piilee epäilemättä myös ripaus toivoa. Ei ole salaista oppia, on vain mysteeri. – Olen sen sukupolven ihmi nen, että aloitin Sievissä lehto rina, koska naisten pappeutta ei vielä ollut. Nopeat vastaukset ja pikaiset ratkaisut kalpenevat kristinus kon paradoksin rinnalla, joka tii vistyy Tertullianuksen sanoissa: ”Jumalan poika on ristiinnaulit tu, se ei ole häpeällistä, koska se on hävettävää. Mutkikasta määrittelemisestä te kee sekin, että aikamme lahkot ja kultit ovat usein lähtökohdiltaan jotain muuta kuin uskonnollisia. Helpoin selitys ei yleensä kuiten kaan ole kestävin tai totuudellisin. Tietokirjojen, dokumenttien, elokuvien ja podcastien perus teella kultit ja lahkot todella kiin nostavat ihmisiä. Se totesi Ani ta Leppälän toimineen vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Tällä kertaa Jukka Keskitalo vas tasi Anita Leppälän sähköpostiin kutsumalla hänet keskusteluun. – Luulin, että tämän aika on jo ohi. Myös silloin hän kertoi vih kimisistä piispalle itse. En lajittele tai valikoi. Sitä kultit ja lahkot nimittäin väit tävät tarjoavansa. Sen taustalla on Yhdysvalloissa ja Kanadassa toimivan LLC:n tekemä työ. – Piispa on todella mukava ih minen, helposti lähestyttävä. Lisäksi hän on toiminnallaan edistänyt merkittävästi Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja Viron kirkon keskinäisiä suhteita. | Kuva: Netflix ” Lahkoihin ajautuneiden ihmisten tarinat kertovat kovasta hengellisestä janosta, ihmisen ikävästä toisen luo. Luvassa ei ole oikotietä vaan odottamista. Keniassa toimiva Kenya Laestadian Lutheran Church (LLC) on lähetystyön synnyttämä kirkko. Selkeät ohjeet A:sta B:hen ovat turvallisemmat kuin sekava ja polveileva teologi nen rihmasto, johon mahtuu sivu polkuja ja pohdintoja. Helena Vaari on 30 vuoden aikana suunnitellut ja toteuttanut lähes 300 kirkkotekstiiliä. Netfli xin sarja ei moista jaottelua juu ri hyödynnä ja vaikeaa se onkin. Niihin on helppo hurah taa. Surullisen usein kei das on paljastunut kangastukseksi vasta liian myöhään. Opetus tapahtui kolmella kielellä: englanniksi, swahiliksi ja luoksi. Suoria reittejä ei ole ja jotain jää aina kesken, jos oikaistaan. Vanhoillislestadiolaiset pitivät rippikoulun Keniassa Keniassa Victorianjärven rannallyhyesti la pidettiin viime viikolla ensimmäinen vanhoillislestadiolainen rippikoululeiri. Kapituli ei kui tenkaan antanut hänelle varoi tusta vaan siirsi asian ”piispan kaitsentaan”. Kumpi on houkuttelevampi. 2000-luvulla hän julkaisi useiden albumien lisäksi myös omaelämäkertansa ja otti osaa vuoden 2021 Papisto-televisiosarjaan, jossa seurattiin seurakuntapastoreiden elämää eri puolella Suomea. Vanha testamentti on täynnä kertomuk sia siitä, kuinka Jumala vaikenee tai antaa odotuttaa itseään. Muusikkona Laakso oli aktiivinen viime aikoihin asti. Olen toiminut oman vakaumukseni ja ymmärrykseni pohjalta. Piispainkokous on ke hottanut tuomiokapituleja pidät tyväisyyteen seuraamusten mää räämisessä. Samaa sukupuolta olevan parin vihkinyt pappi ilmiantoi itsensä avioliitto | Anita Leppälä sai kutsun piispan puheille. Leppälä kertoo yllättyneensä kutsusta. Kutsun saaminen tuntuu Lep pälästä pahalta. Aikamme kokemusha kuisuus ja kärsimättömyys ovat niille hedelmällistä maaperää. Kristillinen perinne tai raamatullinen opetus ei kui tenkaan millään muotoa rohkai se tällaiseen, päinvastoin. Lahkot, kultit ja salaliitot vas taavat kärsimättömän aikamme tarpeisiin. Kas tan, vihin ja siunaan hautaan, se on perustyötäni, joka on hienoa ja arvokasta. Yksi tapa erottaa kultti ja lahko toisistaan on rajata lahkot koske maan valtauskonnosta syntyneitä kuppikuntia ja kultit ”itsenäises ti muodostuneita ryhmiä”. Luotan siihen, että kirkollisko kous hyväksyy myös samaa suku puolta olevien vihkimisen. Monet papit vihkivät samaa sukupuolta olevia pareja avioliittoon. Lahkoihin ajautuneiden ihmis ten tarinat kertovat kovasta hen gellisestä janosta, ihmisen ikäväs tä toisen luo. Leiri on yhdysvaltalaisen vanhoillislestadiolaisen Laestadian Lutheran Church -kirkon (LLC) järjestämä. – Luulin, että tämän aika on jo ohi. Helpot selitykset luovat turvaa: kaik ki on sittenkin ym märrettävissä! Siksi myös Ernst Troeltsch piti myös uskonnollisen lah kon määritelmänä sitä, että laki ko rostuu yli armon. Olisihan se upeaa, jos maail man ongelmiin ja kiistoihin löy tyisi selvä syypää ja kaikessa olisi järki – vaikka sitten piilotettuna. Kirkon virallisen linjan mukaan avioliittoon voidaan vihkiä vain mies ja nainen. Asiasta uutisoi Päivämies. – Kirkon jäsenet ovat oikeutet tuja samanarvoiseen kohteluun koskien myös kirkollisia toimi tuksia. Peter Dinklagen mustan huumorin sä vyttämä kertojaääni ei moralisoi vaan analysoi anatomiaa – miten kultit syntyvät ja mihin tarpeeseen ne vastaavat. Se, mikä uskon nollisia lahkoja ja kultteja yhdistää, on kaipuu nopeisiin vastauksiin. Kristinuskon ytimessä elävä pa radoksi on silti kiehtovinta, mitä maa päällään kantaa
Nyky-Suomen toimet ovat askel askeleelta menossa samaan suuntaan. Perusteluna moiseen oli se, että kirkon hyvä akustiikka ”elävöittää elokuvan”. Kuitenkin kir kon virassa on jotain ainutlaatuis ta: ”Se pitää tiellä.” Me vanhemmat papit laimin löimme usein perheemme. Mutta mitä muuta kukaan voi olla kuin oma it sensä! Jos ratkaisu olisi noin yksin kertainen, eivät kymmenet tuhan net päiväkotilapset ja koululaiset tarvitsisi psykiatreja kuten tänään. Papin virassa ajatukset ”minä koen näin”, ”minä ajattelen näin”, ”minun mielestä ni…” eivät toimineet seurakun nassa tai hiippakuntahallinnon tuomioistuimessa. Useana päivänä jauhettiin aamu televisiossa sitä, miten lapset kiusaavat toisiaan koulussa ja me diassa kaikin mahdollisin keinoin. Itäisessä naapurissamme vuosisata sitten alettiin muuttaa kirkot teattereiksi, jopa hevostalleiksi, ja Raamatut kiellettiin. Miten ihmeessä me kristillisten seurakuntien jäsenet olemme äänestäneet kirkkomme päättäjiksi henkilöitä, jotka tällaisen sallivat. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Akustiikka on tehty sellaiseksi, että ääni hyvin kantautuu kirkkosalin jokaiselle kuulijalle. Pahimmillaan ei anneta mitään tietoja tai sitten puutteellisia. Nyt mahdottomuus on tullut mahdol liseksi. Yksi mainituista oli piispanvaalissakin ehdokkaa na. ANTTI ESALA Honkajoki 10 ~ ~ 11 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. N iin periinhimillistä ja ”hengellis tä” on se, että halutaan korjata toi sessa ihmisessä sellaista, mikä ei edes ole rikki – vieläpä Jumalan nimissä ja Raamattua lainaten. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Eikö tätä asiaa voitasi lähteä ajamaan uusin voimin, jot ta voitaisiin virallisestikin kieltää toivottavasti ainakin kirkon siipien suojassa toimivissa yh teisöissä kaikki tällainen ihmisyyttä loukkaa va hengellinenkin vihapuhe. Vasta pitkällisten terapiakäyn tien kautta aikuisena opin tajua maan, että minullakin oli oikeus puolustautua, sanoa mielipiteeni ja löytää paikka elämässä. Olen vielä hengissä. Olisiko kirkon pitkästä perin teestä jotain opittavaa. ihmisyys | Kirkko tarvitsisi kokonaisvaltaisen yhdenvertaisuus suunnitelman, joka ulottuisi myös uskonnonharjoitukseen, julistukseen ja opetukseen kirkon piirissä, kirjoittaa kirkkoherra Harri Hentinen. ” Seurakunnan tehtävänä on kannustaa kulkemaan polkupyörällä. Pyörät liittyivät keskeisesti kotikirkkoni tapahtumiin. Monilla kollegoilla on aviottomia lapsia. Kunpa joku olisi sanonut: ”Ole vaan oma itsesi!” JORMA LUOSTARINEN Kuusjärvi | kolumni | K esäilta oli muuttunut valoisaksi yöksi. Pappisasessorin tehtävä on vaa tiva ja muun viranhoidon ohella aikaa vievä, mutta kirkon kutsu on kunniatehtävä. Yhdellä sanalla ilmaistuna: enemmän armollisuutta! Olen surullisena ajatellut meitä monia vähemmistöihin kuuluvia ihmisiä, joiden elämistä omana itsenä ollaan valmiit määritte lemään sanoilla synti, rikkinäi syys ja kipu. Vasta nyt vanhana voin käsittää mistä oli kysymys. En osannut puolustautua enkä saanut puolustautua, koska äitini määräsi minut pyytämään anteek si jokaiselta, jota minä olin vahin goittanut puolustautuessani. Sen tuomaa syyllisyyttä saatamme kantaa hautaan asti. Eikö Suomeen voitaisi tehdä laki, joka pitää kirkot vain kirkkoina, liittämättä siihen muuta toimintaa. Vapaapäivänä ja lomalla on yllättäviä tehtäviä, jois ta ei voi kieltäytyä. Hyvin elämälle vieraalta kuulostaa myös opetus, jossa puhutaan homoseksuaalisuu den harjoittamisesta. Rauhallinen kulkija näkee enemmän yksityiskohtia. Tätä on myös pyöräilijän vapaus. Kirkossa on ollut vanha periaa te, että kun se kutsuu, siitä ei voi kieltäytyä. Ainut selkeä turva ja apu oli kodin välittämä yksinkertainen uskonnollisuus. Kova vauhtikaan ei ole itseisarvo. Oli lasten haastatteluja, heidän ko kemuksiaan ja erilaisia ratkaisu ja. Meidän vanhojen pappien tulee kannus taa ja rohkaista nuorempia. Kaikessa kun pitäisi toteutua niin sanotun tur vallisen kohtaamisen ja puheen periaate: En ”korjaa” sellaista, jonka en varmasti etukäteen tiedä toisen ihmisen elämässä olevan edes rikki. Kirkko ei ole elokuva teatteri Satakunnan Kansa kertoi (20.7.) Huittisten Huhtamon kirkosta, jossa näytetään elokuvia. Pappismatrikkeli ker too mielestäni valitettavasta ke hityksestä. Ei ihmisen elämästä voi erottaa ihmisyyttä ja sen yhtä olemuspuolta eli seksuaalisuutta. Me aikuiset tuskin tiedämme, millaista vapautta lapsem me kokivat kaupungin pyöräteillä. Jäin yk sin toisten joukkoon, en tiennyt ke nen luo menisin, kenelle sanoisin jotain, koska en tuntenut ketään. Mutta toisi naan kahlitsemme itse itseltämme pois mahdollisuuksia. Ajatuksessa on kuitenkin sen verran perää, että sitä voi tukea C.G. Pyöräily ei ole kaikille mahdollista. Usein olen lähtenyt polkemaan mieli täynnä kaikkea arjen hulinaa. Suomi ilman kirkkoa on aivan kuin juna ilman kuljettajaa. Olimme parin työvuoden jälkeen saapuneet taas Suomeen hiljaiseen kotikaupunkiimme. Vaalikelpoisia on kahdeksan, mutta kuusi on ilmoit tanut, ”että he eivät ole käytettä vissä tehtävään”. Pari viikkoa sitten alkoivat kou lut. Heikentääkö papisto itse kirkon asemaa. Kotiin tullessamme vielä sama na iltana kaivoimme polkupyörät varastosta. Vuo sikymmeniä sitten virka oli ny kyisyyttä enemmän tuki, mutta nyt papin oma persoona on en tistä merkittävämpi, kun kirkon asema heikkenee. Joskus kovempana pakkaspäivänä rakastin enem mänkin pyöräilystä selviytymistä, vaikka talvella pyöräilemisessä itsessäänkin on aina jotain kiehtovaa. Terapiavuosieni aika na pappina yritin soveltaa tuota ”oman itseni tietä” työssä ja ihmis suhteissa. Ensimmäi nen puoliso jätetään mainitsemat ta ja niin edelleen. Pa pisto on keskiluokkaistunut ja tullut virkamiesmäiseksi. Kirkon muuttaminen elokuvateatteriksi on törkeää uskonnollisten arvojen loukkaamista. mielipiteet Onko pakko eheytyä, jos ei ole edes rikki. Menetelmät poikkeavat sadan vuoden takaisesta, mutta päämäärä näyttää olevan sama, kristillisyyden poistaminen Suomesta. On omalle ja muidenkin hyvinvoinnille va hingollista yrittää opetella elämistä ja olemis ta, joka ei ole itselle aitoa, omaa ja luonnol lista. Jumala ei asu julmissa sanoissa, ei julmissa teoissa. Näin jälkikäteen iloitsen siitä tiestä, vaikka lähimmäiseni tuottivat minulle sillä paljon kär simystä, koska he eivät ymmärtä neet mistä puhuin. Sunnuntaisin kirkon aidan vierellä oli joukoittain pyöriä. Kahdesta jääneestä toinen ei ole antanut tietoja pappismatrik keliin. Rakkaus on lahja, Jumalan lah ja – aina! Toki ihmisen identi teettiin moninaisuudessaan voi liittyä paljonkin sairasta ja ki vuliasta, mutta se on sitten oma juttunsa ja yleisinhimillistä. Polkupyörätön kirkko olisi pienempi. Evankelisen kristikunnan yksi haava on liiallinen individualis mi. ”Kirkossa ei olla minä!” Kun koulutyöni alkaa taas vei mieleni 70 vuoden taa, kun pikku poikana vapisin alakoulun sepeli pihalla. Tuomiota, syyt telyä, syyllistämistä, asiat paremmin tietämistä toisen ihmisen elämässä ja hänen puolestaan. Minun kohdallani oli hyvä apu lapsuuden vajavaisen köy hän kodin rakkauden sävyttämä uskonnollisuus. Robert Pennin kirjassa Rakkaudesta polkupyörään (2012) sanotaan, ettei ihminen voi kokea missään muualla samanlaista vapautta, kuin noustessaan polku pyörän satulaan. Pyörien avulla Sana ta voittaa useammin ja ulottuu kauemmaksi. Homoseksuaalisuudesta tai muista suku puoliidentiteetin ja seksuaalisen suuntautu misen muodoista ei tarvitse tehdä parannusta, koska niissä ei ole kyse synnistä, rikkinäisyydes tä eikä kivusta sen enempää kuin heteroiden kaan kohdalla. Penk kejä nostettiin, pumpattiin ilmat, etsittiin kypärät ja sitten alkoi vapaus. Ilmastonmuutoksen aikakaudella seurakunnan tehtävänä on kan nustaa työntekijöitään ja seurakun talaisiaan kulkemaan polkupyörillä. Evankelistojen polkupyö rät ovat toimineet jopa ambulansseina, vaikka toivoisinkin, että ihmisillä olisi tasaveroisemmat mahdollisuudet hyvään hoitoon ja ensiapuun. Nyt kirkot halutaan muuttaa elokuvateattereiksi ja monitoimitaloiksi. Usein toistui ajatus, että ”pitää olla vaan oma itsensä”. Se oli luja sisäi nen perusta kestää iskuja ja ta sapainottaa mieltä. Astamummonikin polki pyörällä kirkkoon ja kerhoon niin kauan kuin pystyi. En ollut saanut harjoittelua vastaavissa tilanteis sa. Jungin yksilöitymisen psy kologialla. Poljim me nuorteniltoihin, leireille ja partioon ja jäimme pyöräilemään iltojen jälkeen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Aivan käsittämätöntä ja ihmisyyt tä loukkaavaa on edelleen törmätä kirkonkin siipien suojissa toimivissa hengellisissä piireis sä julistukseen, jossa opetetaan, että homosek suaalisuudesta ja muistakin vähemmistöidenti teeteistä pitäisi tehdä parannus, tai esimerkiksi homoseksuaalisuus rinnastetaan viinanhimoon tai hillittömään heteroelämään. Hoitoa, apua ja muutosta ihmi nen tarvitsee ihan muista syistä, kuin siksi, että hän rakastaa samaa sukupuolta olevaa ihmistä. Rakkaus kun ei koskaan voi olla syntiä, väärin, kipu eikä rikkinäisyyttä. Vertaan vuoden 1953 ja 2018 tietoja. Siispä vähemmän puhet ta synnistä, syyllisyydestä ja tuomiosta, mutta enemmän puhetta anteeksiantamuksesta, rak kaudesta, hyvyydestä, myötätunnosta ja välittä misestä. Pahaa jälkeä saavat aikaan omasta mieles tään hyvää tarkoittavat ”ehjän rikki korjaa jat”, oli sitten kyse mistä tahansa ihmiselämän osaalueesta. Mitään valmista kestävää ei koti eikä koulu antanut. Henry Thoreauta mukaillen: ajattelemme, että se mihin olemme tottuneet, on ainoa mahdollisuus, vaikka mahdollisuuksia on yhtä paljon kuin viivoja, joita voidaan vetää yhdestä pisteestä. Heteroseksuaalisuut takaan ei käsittääkseni harjoiteta. Kirkko on rakennettu Jumalan sanan julistamista varten. ” Rakkaus kun ei koskaan voi olla syntiä, väärin, kipu eikä rikkinäisyyttä. Sama kehitys koskee pitkälti myös muita ylempiä koulutusryhmiä. Ihmisarvon ja sen loukkaamattomuuden suhteen ei voi olla enem mistöä eikä vähemmistöä. Kirkkoa ei ole koskaan tarkoitettu elokuvateatteriksi, vaan sen tarkoitus on aina ollut ja tulee aina olemaan Jumalan sanan julistaminen. Pyöräilijän kirkko MIKKO PYHTILÄ toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on lähetystyön asiantuntija Suomen Lähetysseurassa. Lopulta Astamummonikin pyö rä vaihtui rollaattoriin. Sadan vuoden aikana kirkon ja papiston asemassa on tapah tunut merkittävää muutosta. Mi nun reittini elämässä oli tällainen. Ihmisyyt tä ei harjoiteta vaan eletään – täytenä ja ihan kokonaisena. Mut ta kun matka etenee, seesteisyys voittaa sakeuden. Turvalliset lukituspaikat, vaikkapa seurakunnan autotalli, joka pyhitetään suojaamaan pyöriä ja kypäriä pakkaselta tai sateelta sekä wc, jossa poiketa pyöräilyn jälkeen, kertovat seurakunnasta, joka välittää. Suunnitelmassa yhden vertaisuuden vaatimus voitaisiin ulottaa kos kemaan myös uskonnonharjoitusta ja julis tusta sekä opetusta kirkon piirissä. HARRI HENTINEN kirkkoherra, Vesilahti Kirkon kutsu on kunniatehtävä M ikkelin hiippakunnas sa on pappisasessorin vaali. Avuttomuuteni takia minua oli helppo kiusata koko alakouluiän. Vanhat heränneet sanoivat: ”Muistetaan, jos Jumala muistut taa.” Kyllä hän muistuttaakin. Kun olen lopul ta perillä, arjen keskelle on jo avautunut ovi raolleen sille, jonka ääni oli hukkunut kaiken kohinan alle. ANTTI VANHANEN vanha pappi, Lappeenranta Kun koulutyöni alkaa taas Otsikon mukaisten virren sano jen tunnelmissa aloitin koulun käynnin silloisessa kansakoulussa ja sen aamuhartaudessa 70 vuotta sitten. Ikeen kantaja on kuitenkin periaat teessa saatavilla 24 tuntia vuorokaudessa. Arkielämän pyhiinvaellus voi tapahtua polkupyörällä. Tansaniassa suomalais ten tai tansanialaisten kristittyjen ostamat polkupyörät siunattiin käyttöön ja lahjoitettiin evankelistoille. Itse pyöräily ei vaadi kalliita varusteita: pyörä, kypä rä ja tavalliset vaatteet riittävät. Tilanne on muuttunut paremmaksi, ajan an taminen perheelle on lisääntynyt. Äiti saattoi minut alakoulun pihalle ja poistui pian kurkistaen lastaan vielä nurkan takaa. Homona eletään kuten myös heterona – ihmisenä! Edelleen kysyn sen kirkolliskokoukselle jäte tyn aloitteen perään, jossa esitettiin kirkkoon kokonaisvaltaista tasaarvo ja yhdenvertai suussuunnitelmaa. Ajatus 70 vuoden päähän eteenpäin oli mahdottomuus. Kirkossa se vaikuttaa syvene vän
Mikko Wirtanen ei näe selkeitä miinuksia herätysliikkeiden järjestämissä rippikoululei reissä. – Tästä olemme myös viestineet avoimesti ulospäin. Juha Luokkalan mukaan SRK:n leirit erot tuvat muista myös siinä, että rippikoululeireil lä on vahva lauluperinne. – Meillä on vaellusta, ratsastusta, tanssia ja urheilua. Yhteyden merkitys omaan ko tiseurakuntaan nousee vaihtelevasti esille. Tosin hänen mielestään monessa kohtaa yhteyttä kotiseurakuntaan voisi vielä vahvistaa. Suomen Raamattuopiston Säätiön (SROS) kahdelle leirille osallistui tänä vuonna 50 nuorta. Kaksi viikkoa on hyvä aika tutustua toisiinsa ja rakastavaan Jumalaan, SLEY:n nuorisotyön johtaja Juha Heinonen sanoo. Eri hiippakuntien tuomiokapitulit myöntävät herätysliikkeille ja järjestöille luvat rippikoulu leirien pitoon sekä valvovat niiden toimintaa. Se on sykähdyttävä kokemus van hassa savupirtissä monen kymmenen hengen joukolla. KRS:n leireillä riparilaisia kannustetaan ha keutumaan seurakuntayhteyteen joko KRS:n yhteisöön, tai omaan kotiseurakuntaansa. – Seurakunnan rippikouluista vastaava käy usein paikallisella rauhanyhdistyksellä startti päivässä eli kodinillassa kertomassa kotiseura kunnan asioista. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyk sen (SLEY) rippikoululeireille osallistui tänä kesänä 145 nuorta. Juha Luokkalan mukaan SRK:n leireillä koti seurakuntayhteyttä on vahvistettu vuosi vuodelta. Leiriohjelmaan kuuluva retkipäi vä kansallispuistoon on hyvä juttu yhteishen gen sekä pitkällä leirillä jaksamisen kannalta, SROS:n nuorisotyön johtaja Tiina Karlsson sanoo. – Näiden leirien myötä nuorilla on mahdolli suus tutustua eri puolilta Suomea tai ulkomail ta tulleisiin nuoriin. – Osaltaan ne laajentavat tarjontaa. Siksi leireillämme on paljon esimer kiksi seksuaali ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvia nuoria. Juha Heinonen sanoo, että SLEY:n rippi koululeireille osallistuneita rohkaistaan leirin päättyessä pidettävällä infotun nilla osallistumaan kotiseurakun nan nuorten toimintaan. Laulut ovat siionin lauluja, vir siä tai kansanlauluja. Herätysliikkeiden rippikoululeirien yksi ta voite on sitouttaa kyseiset nuoret järjestävän liikkeen piiriin. HerättäjäYhdistyksen viidelle leiril le Aholan saaressa osallistui tänä kesänä 150 nuorta. | Kuva: Lauri Halme 12 ~ ~ 13 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Yhteydet kotiin ovat isos sa roolissa. Moni isosistamme on käynyt TEKSTI | MARI TEINILÄ » Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen rippikoululeirin konfirmaatio Karkun kirkossa 17.6. – Tällä hetkellä ensi vuoden ripareille on hakenut noin 2 750 nuorta. Luokkalan mukaan laulanta leireillä on voimakasta. Kirkkohallituksen rippikoulutyön asiantun tija Mikko Wirtanen näkee useita myönteisiä asioita herätysliikkeiden rippikoululeireissä. SRK:n leireillä ei käytetä gospelia tai Nuoren seurakunnan veisukirjaa. S uomen Rauhanyhdistysten keskus yhdistys (SRK) eli vanhoillislestadio laiset on seurakuntien jälkeen suu rin yksittäinen rippikoululeirien jär jestäjä. – Rippikoululeireillämme on laaja teemarippi koulutarjonta, Jukka Repo sanoo. Emme tee vertailua muiden järjestöjen tai herätysliikkeiden luotettavuuteen. – Isosemme ovat todella motivoituneita ja toimivat tiiminä loistavasti. Sleyn leireille osallistui tänä kesänä 145 nuorta. SRK:n rippikoululeireille on tänäkin kesä nä osallistunut yli viisi prosenttia kaikista rip pikoulun kävijöistä. – Vuokatinrannassa järjestet tävät leirimme keräävät hyvää palautetta muun muassa kiin nostavasta opetuksesta ja upeis ta puitteista. Jarkkola sanoo, että HerättäjäYhdistys on sitoutunut turvallisen tilan periaatteisiin ja syr jinnän vastaiseen työhön niin, että jokainen voi tulla mukaan toimintaan. Niissä jokainen saa halutessaan puhua ja ehdottaa virsiä, Herät täjäYhdistyksen kansainvälisen ja nuorisotyön pastori Raisa Jarkkola sanoo. Sen si jaan korostamme Raamatun olevan meille ra kas ja tärkeä, Jukka Repo sanoo. Erityispiirteenä Kansanlähetyksen leireillä voi pitää myös sitä, että SEKL:in verkkosivuilla sanotaan rippikoululeirien tarjoavan ”luotetta vaa raamattuopetusta”. – Riparimme erottuvat monista muista pi tuuden suhteen. ” Seuroissa ja veisuissa on paikka myös hiljaisuudelle. Leirien määrää on nostettu ensi kesänä kuuteen. Tämä näkyy ja kuuluu myös verkossa julkais tuissa videoissa. – Se linkittyy meillä raamattuuskollisuu teen. Joka vuosi määrä kasvaa, kertoo Juha Luokkala, SRK:n lapsi ja nuorisotyön asiantuntija. Myös henkilökoh taiseen kohtaamiseen ja nuoren kuuntelemi seen satsataan paljon. Kansan Raamattuseuran (KRS) nuoriso työntekijä Katariina Nymanin mukaan KRS:n leireille otetaan isosia oman isoskoulutuksen sekä kotiseurakunnan isoskoulutuksen käyneis tä. – Ainakin minä painotan kotiseurakunnan merkitystä. nuoret Rippileiri herätysliikkeessä Lähes neljä tuhatta nuorta osallistui tänäkin kesänä eri herätysliikkeiden tai herätysliiketaustaisten järjestöjen rippikoululeireille. Kaikki leireille tahtovat pääsevät mukaan. Joissakin tapauksissa nuori voi tahtoa esimerkiksi koulukiusaamisen takia leirille, jossa ei ole muita oman paikkakunnan nuoria. Hän on Suomen evankelisluterilaisen kansan lähetyksen (SEKL) kotimaisen työn johtaja. – Seuroissa ja veisuissa on paikka myös hil jaisuudelle. Lähes kaikkien liikkeiden ja järjestöjen rip pikoululeireille erityistä on se, että niihin tulee nuoria ympäri Suomea, jopa ulkomailta. – Leireillämme erityistä on päivittäiset vei suut, joissa veisaamme siionin virsiä ja leirin aikana pidämme myös seuroja
Tässä olisi varmaan yh teistyön kehittämisen paikka. Jokaisessa kortissa on elämänläheinen rukous niin arkeen kuin pyhään. Yh distyksissä toiminta jatkuu nuorten toiminta na. Illalla puhelinta saa käyttää 45 mi päivillä Kauniaisissa kesän riparilaisille oman tapaamisen ja syyskuun alussa on jatkoripari Vuokatinrannassa. SROS:n leireillä puhelimet säilytetään leirin ajan omassa majoitusmökissä, jossa niitä saa vapaasti käyttää vapaaajalla. – En tiedä kuinka ”jälkimarkkinointi” on seurakunnissa hoidettu. 29,90 Kirjailijavierailu Sacrumin myymälässä maanantaina 28.8 klo 16.30 Olet tervetullut kuulemaan kirjailijoita ja osallistumaan keskusteluun! Kahvitarjoilu. Nuorten kokemuk siin palataan myöhemmin leirillä, kun käydään läpi seurakunnan toimintaa. Valtakunnallisia riparilaulutapahtumia jär jestetään syksyn toisena viikonloppuna, Juha Luokkala kertoo. 19,90 (24,90) Ville Mäkipelto ja Paavo Huotari Sensuroitu – Raamatun muutosten vaiettu historia Ravisteleva kirja kertoo Raamatun käsikirjoitusten rikkaasta historiasta tieteellisellä otteella, viihdyttävästi ja uusiin näkökulmiin haastaen. Herättäjä-Yhdistyksen draamariparilaisia kuluneena kesänä Aholansaaressa. Sekä rippikoululaiset että myös nuoret ovat muuttuneet vuosien varrella. Juha Luokkalan mukaan leiriin valmistautumista on vahven nettu. Verkkokauppa: www.sacrum.fi Myymälä: Fabianinkatu 8, Helsinki Avoinna: ma–pe 9–17, la 10–15 Puh. – Mikäli ongelmia ilmenee, ne pyritään sel vittämään leirikohtaisesti, Jarkkola sanoo. Siellä järjestetään säännöl lisesti myös nuortenleirejä, samoin Kellonkar tanossa ja Raamattuopistolla. Kalenterit sisältävät laajan kirkollisen tietopaketin. SLEY:n leireillä kännyköitä ei kerätä pois, mutta niiden käyttö on tarkkaan ohjeistettu. – Näin syntyneen yhteyden toivomme kantavan myös leirin jälkeen. – Paitsi öisin, jolloin annetaan kaikille mah dollisuus nukkua, Tiina Karlsson sanoo. SRK:n lähes kaikissa paikal lisissa yhdistyksissä nuorille järjestetään ”rip pikoulun käyneiden juhlahetki”. – Yhteisöllisyyden tarve on korostunut, mut SRK on seurakuntien jälkeen suurin yksittäinen riparien järjestäjä. Nuorille tehty anonyymi kysely asias ta paljasti sen, että nuoret itse pitivät uudesta käytännöstä, Juha Luokkala sanoo. Lempeät rukoustekstit sopivat sekä henkilökohtaisen rukouselämän virikkeeksi että käytettäväksi erilaisissa ryhmätilanteissa. Nuoret ovat reippaita ja rohkeita mutta myös kipeämpiä. – Nuorilla on vuosi vuodelta enemmän omia erityispiirteitä joiden kanssa tullaan leirille. Toisaalta nuoret ovat myös avoimempia ja rohkeampia. Jukka Revon mukaan Kansanlähetyksen nuorisotyö tarjoaa jatkotoiminnaksi monipuo lisen kattauksen nuorten tapahtumia sekä isos koulutuksen. Vanhoillislestadiolaisten leireillä on testattu erilaisia tapoja. Kirkolliset kalenterit 2024 ovat ilmestyneet! Seurakunnan työntekijöille suunnatut vuosikalenterit huomioivat seurakunta-työn erityistarpeet. Nuorille on myös muita tapahtumia muun muassa Viva mossa ja Kairosmajalla. Aikuisen auktoriteettiasema ei enää riitä totuuksien julistamiseen. KRS:n leireillä kännyköiden käyttö ei ole oh jelmien aikana sallittua. Kansanlähetyksen leireillä kännyköiden käy töstä ei ole muuta ohjeistusta kuin ettei niitä saa käyttää oppitunneilla. Osalla toteutettiin seurakuntien tapaan kän nykkäparkkeja eli kännykät otettiin päiväksi talteen. HerättäjäYhdistys kutsuu rippikoulujen jälkeen nuoria jatkoriparille ja kaikille nuoril le tarkoitettuihin viikonlopputapahtumiin, jot ka ovat myös osa isoskoulutusta. – Puhelin ei saa näkyä tunnilla, eikä ruo kailuissa, eikä silloin kun tehdään jotain yh dessä. – Oma isoskoulutuksemme on verkkoisos koulutus, jotta siihen pääsee helposti mukaan kaikkialta Suomesta ja ulkomailtakin. – Leireillä on kasvanut myös erityispedagogiikan tarve. Jukka Repo sanoo, ettei yhteyttä omaan koti seurakuntaan voi väheksyä. Lisäksi Helsingis sä on kaksivuotinen isoskoulutus. Kännyköiden käytön valvonta vaihtelee eri rippikoululeireillä. Juha Heinonen sanoo, että yhteydet kotiin ovat lisääntyneet. Pääjuttu on tietysti Maa ta Näkyvissä festarit marraskuussa. Viime vuonna näihin valtakunnallisiin rippi koulutapahtumiin osallistui 4 500 nuorta. Tiina Karlssonin mukaan rippileirin alus sa oppimispäiväkirjassa kysytään kokemuksia omasta seurakuntajaksosta. Suomen Raamattuopiston Säätiö järjestää syyskauden alkaessa Hengellisillä Syventymis ta samalla nuoret toimivat to siaan kohtaan usein yllättävän tylysti ja välinpitämättömästi, Juha Heinonen sanoo. Kotiseurakuntaan tutustumisessa on pientä hajontaa sen suhteen kuinka tämä jakso toteutetaan. Oma isos koulutuksemme alkaa tammikuussa, Juha Hei nonen listaa. Kuvassa konfirmaatio Siikajoen kirkossa 17.6. Katariina Nymanin mukaan nuorten pahoinvointi on lisään tynyt. Rippikoululeirien käyneille suunnattu jatko toiminta vaihtelee niin seurakunnissa kuin he rätysliikkeissäkin. Tiina Karlssonin mukaan SROS:n leireillä nuorilta kerätään enemmän palautetta, jon ka avulla leirien ohjelmaa ja opetusta voidaan kehittää. – Vaikka monet asiat ovat muutoksessa, nuorten tarve tulla hyväksytyksi omana itse nään ja löytää oma paikkansa maailmassa ovat edelleen tärkeitä asioita, Tiina Karlsson sanoo. Keväällä pidetään yksi isoskoulutusleiri Vuokatissa, Tii na Karlsson kertoo. Tällä tarkoitan sitä, että seurakunnan nuorisotyö voisi ottaa koppia järjestörippikoulun käyneistä. – Pitkin vuotta nuorten keskuudesta valitut alueyhteyshenkilöt järjestävät ympäri Suomen erilaisia tapahtumia, joiden sisällön he saavat itse suunnitella ja toteuttaa. Yök si puhelimet menevät nukkumaan joko laturiin tai huoneen pöydälle, Katariina Nyman sanoo. Hän oli taistelija aseinaan kynä ja kieli, asioihin paneutuminen. – Vapaaajalla puhelinta voi käyttää, mutta koetamme aktivoida nuoria vapaaajalla myös yhdessäoloon, pelailuun, uintiin ja lepoon. Nuo rilla on huomattu olevan aikaisempia vuosia hieman enemmän mielenterveyden haastei ta. Rohkaisemme nuoria osallistumaan paikallisseurakunnan nuoriso toimintaan ja isoskoulutukseen. – Lähetämme jokaiselle leiriläiselle lomak keen alkukartoitusta varten, jossa he kerto vat voinnistaan ja erityisistä tarpeistaan. – Luonnollisesti toivomme, että meillä käydyn rippikoulun jälkeen nuori löytää paikkansa aktiivisena seurakuntalaisena, Jukka Repo sanoo. – Jatkisten lisäksi järjestämme viikonloppu leirejä ja tapahtumia. ” Moni isosistamme on käynyt oman seurakunnan isoskoulutuksen. On hienoa, että erilaisuudesta, eri tyisyydestä ja mahdollisista haas teistakin kerrotaan avoimesti, se auttaa leirityöntekijöitä otta maan leiriläisten moninaisuu den huomioon opetuksessa ja vapaaajan toi minnassa, Jarkkola sanoo. 040 735 2096 Tervetuloa Sacrumiin Ole kanssani tänään – 52 rukouskorttia 52 kaunista ja puhuttelevaa rukouskorttia. Myös erityis tarpeisia nuoria on leireillä paljon, Katariina Nyman sanoo. Oulussa ja Kau niaisissa on myös nuorteniltoja. Tiina Karlssonin mukaan sillä on merkitys tä, saako järjestön riparin käynyt nuori kutsun tulla mukaan seurakunnan isoskoulutukseen, vai tarvitseeko hänen itse olla aktiivinen asian selvittelyssä. Sisko Raitis Rakastan kirkkoa – Johdatusta maallistuneille Sisko Raitis (1940-2023) oli tienraivaaja ja rovasti, jonka elämäntyön tärkeimpiä asioita olivat yhteiskunnallinen oikeudenmukaisuus, yhteinen pappisvirka ja hiljaisuuden viljely. Raisa Jarkkolan mukaan nuoret ovat muut tuneet tiedostavimmiksi ja haluavat tuoda omia ajatuksiaan esille entistä selkeämmin ja keskus tella niistä. Juha Heinonen kertoo, että SLEY:llä on nuorisotyöllä on ohjelmaa läpi vuoden ja että siihen osallistutaan ”hyvällä prosentilla.” – Evankeliumijuhlaan kesä–heinäkuun vaihteessa tullaan sankoin joukoin. KRS järjestää Helsingissä Arskanuortenil toja ja Turussa Turskailtoja. Raisa Jarkkola sanoo, että en nen leiriä jokaisen leiriläisen on osallistuttava oman alueen tai seurakunnan tutustumisjaksoon. 14 ~ Kotimaa | 25.8.2023. Väsyminen näkyy usein. Vuoden koho kohta on tietenkin herättäjäjuhlat, jonne ko koontuu suuri määrä nuoria viettämään ai kaa yhdessä, tekemään talkoita, osallistumaan seuroihin ja veisaamaan siionin virsiä, Raisa Jarkkola sanoo. – Nuoret ovat erittäin tunnollisia suorittajia koulumaailmassa ja tavoitteellisia harrastuk sissaan. – Myös isosia on rohkaistu kertomaan omis ta kokemuksistaan, koska monet isosistamme toimivat aktiivisesti kotiseurakunnassaan. Kesäl lä on Maata Näkyvissä kesäleiri, Kansanlä hetyksen ja Suomen Raamattuopiston kans sa yhteistyössä järjestetty Lifeleiri Ryttylässä sekä Kesän kaatajaiset Karkussa, jonne tulevat melkein kaikki. | Kuva: Niilo Rantala ” Nuori voi tahtoa esimerkiksi koulukiusaamisen takia leirille, jossa ei ole muita oman paikkakunnan nuoria. Lähettäisi esi merkiksi kutsun osallistumaan nuortentoimintaan ja isoskoulu tukseen. | Kuva: SRK:n arkisto nuuttia iltahiljaisuuden jälkeen, Juha Hei nonen sanoo. Raisa Jarkkolan mukaan pääsääntöisesti kännykät eivät tuo erityisiä haasteita Herättä jäyhdistyksen leireille, eikä niistä ole erityistä ohjeistusta. – Osalla leireistä sovittiin yhteisenä pelisään tönä, ettei päivän aikana käytetä kännykkää. 32,20 (35,90) oman seurakunnan isoskoulu tuksen. – Yhdistys muistaa siinä nuorta ja kertoo tulevasta toiminnasta sekä jäsenyydestä
Hankkeen hedelmiä esittelevässä näyttelyssä päästään tutustumaan projektin tuloksiin, joita esitellään performanssitai teen, video ja ääniinstallaatioi den sekä pelien muodossa. TUIJA PYHÄRANTA Uskomattomat ympäristörikokset on katsottavissa MTV3:lla torstaisin kello 21 ja MTV Katsomossa. Sarja tuo esiin senkin, etteivät nämä hyvin pitkäaikaiset haitat aina ole suhteessa rikoksista langetettui hin tuomioihin, joiden pelotevaikutus saattaa jäädä vähäiseksi. klo 15 Lähetyksessä puhutaan päihderiippuvaisten yhteiskunnallisesta asemasta ja siihen liittyvästä stigmasta. La 26.8. Näitä kenraaleja olivat esi merkiksi Anton Denikin, Nikolai Judenitš, amiraali Aleksandr Koltšak, Lavr Kornilov ja Pjotr Wrangel. Keskustelemassa ovat vanhempi konstaapeli Heikki Mäkiprosi, ja kohtaavan työn päällikkö Annuska Dal Maso A-klinikkasäätiöstä sekä tutkimusprofessori Pekka Hakkarainen THL:stä. Punais ten johdossa olivat V. saakka. Rovasti Tuula Paasivirta, Helsinki Pe 1.9. Saamelaispappi Mari Valjakka, Ivalo. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula Horisontti su 27.8. | Kuva: MTV3 16 ~ ~ 17 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. -teos koostuu tulostetuista vihaviesteistä, joita aktivisti ja taiteilija Saara Särmä on saanut. | Kuva: Jonne Renvall | viikon kirja | Taistelu tsaarien maasta Antony Beevor: Venäjän vallankumous ja sisällissota. Ensimmäi nen osa käsittää vuodet 1912–1917, seuraavat kolme vuodet 1918, 1919 ja 1920. Kirjan kartat ovat informatiivisia, joskin lukija kai paisi niitä vieläkin suuremman valikoiman. JUSSI RYTKÖNEN ” Onko moskovalaisessa imperialismissa mikään muuttunut. 620 sivua. Se mitä me kuitenkin suosittelisimme, olisi tarkempi sosiaalisen median alustojen moderointi. Jumalanpalvelukset: Sunnuntai 27.8. Sota raivosi myös rajamaissa ja varsinkin Puolassa, josta pu naarmeija joutui perääntymään. Monipuolinen asiantuntijoiden joukko kertoo rikosten vaikutuksista ympäristöön – siis myös ihmisiin. Kun kirjaa lukee, tulee var sinkin Ukrainaa, sen yli sadan vuoden takaisia itsenäisyyspyr kimyksiä ja siellä käytyjä laajo ja taisteluita koskevilla sivuil la väistämättä mieleen Venäjän tämän hetkinen valloitussota Uk rainaa vastaan. Päätoimittaja Freija Özcan, Helsinki Pe 1.9. Hiippakuntadekaani Juha Rauhala, Oulu To 31.8. E. Onko moskova laisessa imperialismissa mikään muuttunut. Leninin ohella varsinkin Lev Trotski ja J. Rakastettu virsirunoilija, hiljaisuuden liikkeen tienraivaaja, hengellinen äiti, radikaali esi kuva, salainen vaikuttaja. Mo net nettikeskustelut ovat niin täynnä vihaa. taiteilijoiden ja tutkijoiden yhteistyössä toteuttama Vastapuhe, nyt! näyttely. Erityistä ympäristörikok sissa on se, että niiden aiheuttamat haitat voivat olla arvaamattomia ja tulla näkyviin vasta vuosia myöhemmin. Se ei olisi eettistä. Koneen säätiön rahoittama kaksi vuotinen Vastapuhehanke tutkii keinoja, joiden avulla vihapuhetta voi vastustaa. 0400 597 787 ANNA-MAIJA RAITTILA -seminaari Turun kristillisellä opistolla 23.–24.9.2023 Turun kristillinen opisto • Lustokatu 7, 20380 Turku p. Hiippakuntasihteeri, diakoni Artturi Hirvonen, Ortodoksinen kirkko, Oulu Ma 28.8. Kun bolševikit kaappasivat Venä jällä vallan loppuvuonna 1917, al koi pian maailmansodan jo kolhi man jättiläisvaltakunnan murene minen ja erittäin verinen sisällis sota. Liturgina Topi Nieminen, saarnaajana Anna-Maria Kupiainen, kanttorina Elina Vitri-Viitaniemi, urkurina Tuomas Pyrhönen. Lopputuloksena on vankka kirja, jota voisi luonneh tia myös aihepiirin uudeksi yleis tajuiseksi suomenkieliseksi per usteokseksi. Isä Gabriel Salmela OP, Katolinen kirkko, Helsinki Ke 30.8. Beevor selostaa tarkasti kuin brittiläinen report teri sotajoukkojen liikkeitä, tais teluita, terroria, politiikkaa, näl kää ja muuta kärsimystä, petok sia ja kaikkea sitä murhetta, joka Venäjän kärsimysnäytelmään kyt keytyi. Jauhiai nen kertoo, että jotkut kävijöistä ovat todella järkyttyneet teoksen äärellä. Tärkeintä on kui tenkin, että ei jää yksin. Seminaarin hinta on 50€. G. Jauhiainen lisää, että yksi hank keen lopputulema on se, että vas tapuhetta ei varsinaisesti suositel la keinoksi vastustaa vihapuhetta. Teemu Hostikan ja Heidi Holmavuon käsikirjoittamassa dokumenttisarjassa Uskomattomat ympäristörikokset tutustutaan nel jään tapaukseen: jätteiden luvattomaan hautaamiseen ja polttamiseen Kakslauttasen iglukylässä Saariselällä, jätemaan läjittämiseen Vihti Skin rinteisiin pohjavesialueelle, erittäin saastuneen Kymijoen historiaan sekä Lokapoikiin, joka vuosia kuljetti Vantaan ja Helsingin jätevesiä muun muassa sadevesiviemäreihin. Venäjän sisällissota oli eri rin tamilla käytyä, monimutkaista ja edestakaisin lainehtivaa sotaa, jossa punaiset eli bolševikit oli vat keskellä, taistellen keskustas ta, siis Moskovasta käsin. Rovasti Tuula Sääksi, Helsinki To 31.8. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Radio1 klo 11 Ortodoksinen liturgian Pyhien Sakariaan ja Elisabetin kirkosta Savonlinnasta. Kokijaa ei kuitenkaan jätetä yksin järkyttävien solvaus ten ja raivokkaiden purkauksien keskelle: hänellä on mahdollisuus jopa vastata niihin haluamallaan tavalla. Stalin. Tämä kirja on kronologisesti ja temaattisesti aihettaan lähes tyvä katsaus. Työn tekijä Saa ra Särmä itse kertoo että työ ikään kuin ”vyöryy katsojan päälle”. Kir jassaan hän on käyttänyt runsaas ti varsinkin venäläistä arkistoma teriaalia ja eri kielillä – myös ve näjäksi – julkaistua aikaisempaa tutkimusta. Tilaa do minoiva kollaasi koostuu tuloste tuista vihaviesteistä, joita Särmä on saanut. Suomi ja kenraali C. I. K un Hämeenpuiston laidalla Tampereel la sijaitsevaan tun nelmalliseen Raja tilagalleriaan astuu sisään, tör mää oitis törkyiseen puheeseen. Ti 29.8. Beevor kertoo myös ulkovalto jen interventiois ta, joilla haluttiin tukea valkoisia kenraaleja ja ulkovaltojen intres sejä. Yläkerran näyttelytilaa hallitsee nimittäin yhteiskuntatieteiden tohtori, aktivisti ja taiteilija Saara Särmän kipeän omakohtai nen Alalaita 2.0 teos. TV1 klo 10 ”Hän kuulee minut” -jumalanpalvelus Klaukkalan kirkossa ja Taaborinvuorella Nurmijärvellä. Vuosina 1917–1921 Venäjällä vallinneesta väkivaltaisesta kaaok sesta kertoo sotahistorioitsija Antony Beevorin teos Venäjän vallankumous ja sisällissota. Radio1 klo 10 Jumalanpalvelus Joensuun seurakunnasta. Kiinnostavassa sarjassa kuullaan silminnäkijöitä ja joissain tapauksis sa myös tekijöitä. 040 6240 814 Ilmoittautumiset 15.9. Uskomattomat ympäristö rikokset -dokumenttisarjassa kerrotaan, mitä tapahtui kun kiinteistönomistaja ruoppasi joenrantaa ja läjitti suuren määrän myrkyllistä maa-ainesta pihaansa. Valkoiset, eli entiset tsaarin korkeat upseerit sotajoukkoineen operoivat reunaalueilla, pyrki myksenään kukistaa bolševikki valta. – Me emme tietenkään halua toistaa vihapuhetta ilman kon tekstia, jossa sitä käsitellään. Sanon kaikille si | radio ja tv | sään saapuville sisältövaroituksen ja keskustelen mielelläni gallerias sa ihmisten kanssa, joille teokses ta herää ahdistusta ja kysymyksiä. Vihapuhetta ei ole Suomes sa taiteen kentällä aiemmin juu rikaan käsitelty. NIILO RANTALA Vastapuhe, nyt! -näyttely esillä Galleria Rajatilassa 29.8. – Samankaltaisen vyöryn koh teeksi joutuvat vihapuhetta nis kaansa saavat maalittamisen uhrit. Särmän mukaan ihminen voi suojella itseään parhaiten rajaa malla lukemaansa aineistoa. lauantai 11.00-12.30 Lounas 12.30 Tervetuloa, seminaarin avaus – Mari Teinilä 12.45 Anna-Maija äänessä 13.45 Runoilijatäti Anna-Maija – Kaisa Raittila 14.30 Kahvit 15.15 Yhdistäjä yli rajojen – Maija Paavilainen 16.00 Hoitava hiljaisuus – Juha Tanska 17.30 Päivällinen 19.00 Muisteluilta – Virsiä ja muisteluita, juontaa Jukka Hautala sunnuntai 7.30 Aamurukous – Juha Tanska 7.30-10.00 aamiainen 10.00 Messu Turun tuomiokirkossa (kuljetus opistolta 9.30 ja paluu messun jälkeen) 11.30-13.00 lounas 13.00 Seurat – Anna-Mari Kaskinen, Tytti Issakainen ja Jukka Hautala Yhteistyössä Kotimaa, Turun kristillinen opisto, Turun NNKY ja Turun tuomiokirkkoseurakunta. La 26.8. Vastauksen voi kirjoittaa lapulle ja teipata seinään. 02 4123 500 • info@tk-opisto.fi • www.innostutko.fi kulttuuri Vastapuheella vihapuhetta vastaan näyttely | Tampereen Rajatilagalleriassa avattiin 11.8. Alalaita 2.0. Tämän päi vän teknologialla sen ei pitäisi olla vaikeaa. Pastori Emriikka Salonen, Helsinki Ma 28.8. WSOY 2022. Mannerheim esiintyvät kirjassa pie nessä sivuosassa. Imperiumin reunaalueet halusivat irrota keskusvallas ta. Pastori, kirjastoneuvoja Atte Hokkanen, Helsinki Iltahartaus ma-to klo 18.50 pe klo 18.30 ja la klo 18. Miten vihaa sitten voi vastus taa. Jauhiaisen mu kaan yksi syy on se, että väkivaltai sen puheen käsitteleminen taiteen keinoin edellyttää pitkällistä kon tekstualisointia. mennessä: http://tk-opisto.fi/kurssit Majoituskyselyt ja puhelinilmoittautumiset: arkisin klo 9-15, helena.stenman@tk-opisto.fi, puh. – Minä en esimerkiksi itse lue kommenttikenttiä lainkaan. Rikosten pitkät jäljet | tv-vinkki | Ympäristörikokset ovat mittava maailmanlaajuinen bisnes, joka koskee myös Suomea. Professori Veli-Matti Kärkkäinen, Temple City, Kalifornia Ke 30.8. Turvallisemmasta tilasta huo lehtii näyttelyä fasilitoiva taitei lija Jenna Jauhiainen. Beevor tuntee aiheensa. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020) Ti 29.8. – Se on yksi strategia. Bolševikkeja vastaan lähet tivät joukkojaan ja sotalaivojaan Britannia, Yhdysvallat, Ranska ja Japani. Uusinta. Siinä on neljä laajaa osaa. Tiedustelut: Anna Kaisa Siltanen, puh
Huolenpi toon kuuluu muun muassa taloudellista tukea. tuksenaan kai oli, että sisar ei voi palvella kahta herraa eli Jumalaa ja aviomiestään, Diakonissa laitoksen intendentti ja viestinnän asiantuntija Jaana af Hällström kertoo. 1960luvulla toiminta laajentui työterveys huoltoon ja 1980luvulta alkaen apua ovat saaneet muun muassa huumeidenkäyttäjät, HIVpositiiviset, romanit ja maahanmuutta jat. – Meitä syytettiin, että jätämme naiset oman onnensa nojaan. Nyt Auroratalon kai kissa 200 asunnossa asuu entisiä pitkäaikais asunnottomia. Myös luovat ratkaisut ja innovatiivisuus ovat aina olleet osa Diakonissalaitosta. – Suojakodissa he oppivat kaupungin tavoil le ja pääsivät sitten kotiapulaisiksi, af Hällström kertoo. Viihtyisät potilashuoneet, ku kat maljakoissa ja kauniit kat taukset olivat alusta asti osa hyvää hoitoa. Lisäksi johtava diakonissa Kirsti Rinta-Panttila pitää Asisariin yhteyttä. – 1970luvulla sisaret havahtuivat vanhan katoamiseen ja alkoivat aktiivisesti kerätä esi neitä talteen. Neljännessä vitriinissä on esillä Diakonissa laitoksen historiaan liittyviä esineitä kuten astioita, puinen voinapintekolaite, pahvisia rahankeräysrasioita ja pomminsirpale vuodel ta 1939 eli niin kutsutuista Stalinin pommi tuksista. Diakonissalaitos huolehtii heistä edelleen. – Kaiken ytimessä on aina ollut lähimmäisen rakkaus. Viimeiset vuosikymmenet hän on muun muassa pitänyt huolta Asisarista. – Diakonissalaitokselle hakeudutaan töi hin yhä näiden tiettyjen arvojen takia ja niis tä tunnetaan ylpeyttä. – Ja jo Amanda Cajanderin aikana irrotet tiin ovet saranoiltaan ja ruuvattiin niihin ja lat, kun sängyt loppuivat kesken, af Hällströn sanoo. Rin nekodilla on edelleen useita työtoiminnan keskuksia. Diakonissalaitoksessa havahduttiin siihen, että moni muukin kehitysvammainen tarvitsee hoivaa. Mutta heidän toimijuuttaan ja osallisuuttaan tuettiin määrä tietoisesti. Rikkaat mak soivat siitä ja köyhille se oli maksutonta. Jälkimmäinen aut toi ja koulutti 1800luvulla maalta kaupunkiin tulleita tyttöjä, joista moni joutui ilman tukea prostituoiduiksi. Diakonissalaitoksen arvomaailma, jossa köy hät ansaitsevat parasta ja jokaisella on luovut tamaton ihmisarvo, on näkynyt sen työssä läpi vuosisatojen. Jaana af Hällström on koonnut Diakonissa laitoksen päärakennukseen Helsinkiin pienen näyttelyn Diakonissalaitoksen toiminnan his toriasta. Johtava diakonissa toimi aikanaan laitoksen johtajattarena ja sisarten kaitsijana. Pian Diakonissalaitos perusti myös Kaupunki lähetyksen, jonka myötä diakonissat jalkautuivat kenttäsosiaalityöhön köyhien kort teleihin. Sisarkotijärjestelmä lakkautettiin jo vuonna 1959, mutta elossa on yhä kolme niin kutsut tua Asisarta, jotka saivat vihkimyksensä ennen sitä. Näyttely painottuu toiminnan alkuaikoihin, mutta osaksi sitä on tulossa myös äänite, jossa nykyiset työntekijät kertovat, mitä ajattelevat ihmisarvosta ja omasta työstään. 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Heidän aja ” Jo Amanda Cajanderin aikana irrotettiin ovet saranoiltaan ja ruuvattiin niihin jalat, kun sängyt loppuivat kesken. Hän jää eläkkeelle tänä kevää nä, jolloin päättyy eräs aikakausi Diakonissalaitoksen historiassa. Kahdeksanpaikkainen helsinkiläinen kulku tautisairaala, jossa nuoria naisia koulutettiin ensi kertaa Suomessa ammattimaiseen hoi totyöhön, on laajentunut 2 500 vuodepaikan laitokseksi, jolla on toimipisteitä eri puolilla Suomea. Teemme työtä rohkeasti ja menemme sin nekin, minne muut eivät mene, RintaPanttila sanoo. Näin kiteyttävät Diakonissalaitoksen hengen laitoksen viimeinen johtava diakonissa Kirsti RintaPanttila ja intendentti Jaana af Hällström. Kosketusnäytön kautta on mahdollisuus tutustua työn kehityk sen vuosikymmeniin. Vuonna 2006 Diakonissalaitos lakkaut ti ylläpitämänsä hotellin ja asutti myös sin ne kodittomia naisia. Siellä leikataan ja irrotellaan käsityönä paikanpäällä leivotuista leipälevyistä ehtoollisleipiä. Asisarista vanhin on 108vuotias. Ullakoilta, kaapeista ja sokkelois ten rakennusten sopista on löytynyt vanhaa tavaraa aivan viime vuosiin asti, af Hällström kertoo. Kolmas kiertyy lähimmäisenrakkauden teeman ympärille. Kun sairaalaan hankittiin uusia patjoja 1800luvun lopulla, silloista johtajatarta Lina Snellmania kritisoitiin niiden kalleudesta. Vuoteen 1961 saak ka diakonissa menetti diakonissanimikkeen, jos hän meni naimisiin. Toiminta laajeni Helsingistä Tampe reelle, Turkuun ja Porvooseen. Uutta ihmistä ei samaan tehtä vään enää palkata, vaan 155 vuot ta vanha ammattinimike poistuu. Diakonissat omaksuivat kutsumuksekseen yhteiskunnallisen äitiyden. Diakonissalaitoksen ensimmäinen johtaja tar Amanda Cajander perusti lastenkodin ja palvelupiikain laitoksen. Lisäksi laitos on elänyt ajan hermolla. Kun Kirsti RintaPanttila oli perustamassa ko dittomien naisten tukipistettä Helsingin Munk kisaareen vuonna 2000, hänelle oli selvää, että naisten pienyksiöiden on oltava kauniita ja viih tyisiä. Mauri ja Martti polkivat ju malanpalveluksissa urkuja ja osallistuivat aina isänsä kanssa kirkkokahveille. Näin Diakonissalaitos on kerän nyt lisärahoitusta jo vuodesta 1926. Vastineeksi Diako nissalaitos sitoutui pitämään sisarista huolta heidän elämänsä loppuun asti. historia Ryhmäkuvassa ovat vuonna 1918 diakonissoiksi vihityt sisaret. Kun poikien äiti sairastui, tarvittiin apua. | Kuva: Diakonissalaitos Diakonissat omaksuivat yhteiskunnallisen äitiyden Niille, jotka ovat menettäneet kaiken, vain paras on kyllin hyvää. Heidän rinnallaan kul jetaan kohti sitä, mitä he itse elämältä toivovat, af Hällström sanoo. Niinpä hankittiin huvila Töölönlahden rannalta rinteen päältä, ja vuonna 1930 aloitti toimintansa Rinnekoti. Viimeiset 15 vuotta laitoksen Vamostyö syrjäytymisvaarassa olevien nuorten parissa on ollut aktiivista. Vuonna 1939 se siirtyi Espooseen isolle maa tilalle, jossa kehitysvammaiset ihmiset saivat työskennellä kukin kykyjensä mukaan. – Lisäksi sisarten omaiset ovat palauttaneet meille heidän kuoltuaan esimerkiksi sisarmerk kejä ja sisartauluja. – Sairaana köyhäkin sai naut tia, johtava diakonissa RintaPanttila sanoo. Ihmisiä ei kohdata ylhäältä päin, vaan tasaarvoisesti. Laitoksen toiminnasta ja sisarten historiasta on koottu pieni näyttely. Perustaja Aurora Karamzin oli kosmopoliitti, joka haki rohkeasti malleja ulkomailta. Seinällä on isot kuvat laitoksen ensimmäisestä toimipai kasta sekä vanhoista sisarista. Diakonissalaitoksen sokealla urkurilla Mikko Pietarisella oli 1920luvulla kaksi kehitys vammaista poikaa. Se ei ollut totta. – Hän vastasi, että sairaalassa vähävaraisille tarjotaan parasta, koska kotona monella ei ole patjaa ollenkaan, af Hällström sanoo. Esillä on neljä vitriiniä. D iakonissalaitoksen päära kennuksen aulassa Helsin gin Alppikadulla kuuluu sei nän takaa pieni tasainen ääni. Ympärivuorokautista valvontaa ei ollut, vaan naisiin luotettiin. – Vielä 1970luvulla vanhat sisaret paheksui vat diakonissojen naimisiinmenoa. Vuonna 1867 perustetun laitoksen sisar kodin naimattomat sisaret lupasivat antaa elämänsä heikompiosaisten, kanssasisarten ja Jumalan palvelukseen. Sairaanhoitajan am mattitaito ja mahdollisuus tehdä työtä toki säilyivät. EMILIA KARHU Näyttely on avoinna Helsingissä osoitteessa Alppikatu 2 joka arkipäivä kello 9–15. Yhdessä esitellään sisarkodin vaatetusta ja sisarten saamia sisartauluja, toisessa Auro ra Karamzinin elämäntyötä
Puhuja ei tee siitä uskonnollista, konteksti saattaa tehdä, Kallanne totesi. | Kuva: EPA-EFE/Sergey Kozlov 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. Erehtymättömyys eli infallibiliteetti on aika monimutkainen asia ja väärinymmärryksillekin altis. Ukrainan sota on kirvoittanut Kallanteen mukaan Suomen kir kossa kolmenlaisia reagointitapo ja. Kaiken tarkoitus on siis kirkon opin suojeleminen. Paavit ja piispat ovat ihmisiä ja joskus hekin tietysti erehtyvät. – Jussi Kuoppala edusti maltil lisuuden ääntä. Näihin kysymyksiin syvennyt tiin Mikkelin Sodan ja rauhan keskuksessa Muistissa perjantai na 18.8. Kuvassa ortodoksipappi siunaa ukrainalaista sotilasta lähellä Venäjän rajaa jouluaattona 2022. Yksi Kallanteen havainnois ta oli myös se, että Ukrainan so dan myötä suomalaisten omat kauan vaietut ja haudatut tunteet ovat nousseet pintaan. Tätä joukkoa pidettiin siellä täällä jo ennen sotia nuoren tasa vallan moraalisena selkärankana, joka halusi turvata vuoden 1918 valkoisten voiton hedelmät. Muutoksista huolimatta kirkon ja papiston asema pysyi Huhdan mukaan Suomessa vahvana ja hy vänä. – Mutta kansakunnan sotamo raalin kohottaminen kului kirkon roolin sodan kaikissa vaiheissa, Ilkka Huhta päätti esityksensä. Miten so dasta puhutaan uskonnollisessa kontekstissa. YYASuomen aikana vaietut asiat, tunteet ja sanoitukset nou sivat Kallanteen mukaan esille 2022. Ollaankohan esimerkiksi Suo men evankelisluterilaisen kirkon piispainkokouksessa vähän ka teellisia. Suomalaiset palkitsivat Huh dan mukaan kirkon maltillisuu den vapaussodan jälkeen sillä, että 1923 lain jälkeen ei juurikaan erottu kirkosta. – AKS:n 4300 jäsenen joukossa oli noin 300 teologia. Joitakin vuosia sitten suomalai sia SSvapaaehtoisia koskeneis ta tutkimuksistaan tunnetuksi tullut teologian tohtori, dosentti André Swanström käsitteli omas sa puheen vuorossaan ”Uskonto ja äärinationalismi” suomalaisia valkoisen uskon sotureita toisessa maailmansodassa. Protestantit eivät tuota dogmia yleensä niele. Uskonnon rooli sodan kaltai sessa kriisissä on Kallanteen mu kaan luottamuksen ja legitimoin nin rakentaminen. Hän totesi myös, että lännessä ei huomioitu ennen Ukrainan so taa, että Venäjä oli jo tehnyt pro pagandassaan lännestä vihollisen ja Venäjän kirkko oli tässä muka na. Yksityiskohtaisemmin Swan ström käsitteli varsinkin sotilas pastori Jussi Kuoppalan, innos tavana puhujana tunnetun Reino Ala-Kuljun, SSjoukoissakin palvelleen ja sotien jälkeen Ruot siin siirtyneen Kalervo Kurkialan sekä Ukrainassa SSmiehenä kaatuneen Ensio Pihkalan ajat telua ja retoriikkaa. – Kysyn, onko olemassa uskon nollista sotaretoriikkaa. Sotavuosina papiston ja kirkon rooli Huhdan mukaan vaihteli. Monet pal velivat jatkosodassa sotilaspap peina, joista noin kolmasosa oli AKS:n jäseniä. Katolisen kirkon katekismus toteaa Kristuksen tehneen kirkkonsa osal liseksi omasta erehtymättömyydes tään, jotta kirkko säilyisi puhtaassa apostolisessa uskossa. Hän arvioi myös, että valtiollisen ja kirkollisen Venä jäsuhteen perkaaminen on Suo messa vielä edessä. ” Kirkkoon piti vain kuulua, sota-ajan käsivarsinauhan väristä huolimatta. – Kirkon rooli on sanoittaa sel laisia tunteita, joita muuten on vaikea sanoittaa. Erehtymättömyysdogmia sorvattiin vielä li sää Vatikaanin II konsiilissa 1960luvulla. Erehtyminen on paavillista JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Siksi Rooman piispa eli paavi on erehtymä tön, kun hän kaikkien uskovien ylipaimenena julistaa lopulliseksi jonkin uskoa tai moraalia koskevan opinkappaleen. Varsinaisen asiansa ohessa Luukkanen rinnasti oman arvionsa mukaisesti HS:n näkemyksiä mediasta ja todellisuudesta katoli seen kirkkoon ja Neuvostoliiton kommunistiseen puolueeseen to deten, että ”molemmissa järjestelmissä todellisuus voidaan ym märtää oikein vain oman viitekehyksen ja oman ideologian kautta”. Luterilaisille ja monille muille paavin erehtymättömyys on edel leen teologisesti outo asia. P erussuomalaisten entinen puoluesihteeri, teologian toh tori Arto Luukkanen kritisoi viime viikolla Uuden Suomen blogissaan voimakkaasti Helsingin Sanomien pää kirjoitusta. fi-sivustolta. He olivat usein sa malla valistusupseerin asemassa, Swanström totesi. Myös ekumeenisia yhteyksiä jatkettiin. Seminaarissa kuul tiin kolmen tutki jan esitykset ja pa neelikeskustelu. JUSSI RYTKÖNEN Lue lisää seminaarista Kotimaa. Dogmi paavin erehtymättömyydestä on vahvistettu Vatikaanin I kirkolliskokouksessa vuonna 1870. Seminaarissa muita puheen vuoroja käyttivät myös kenttä piispa Pekka Asikainen, Suo men Lähetysseuran rauhan ja so vinnon työn päällikkö Kristiina Rintakoski sekä Mikkelin piispa Seppo Häkkinen. Voi olla, että kylmän so dan aikainen rauhan retoriikka olikin vain pintaa. Mutta on teologinen itsetuntokin kohdallaan. Sotiemme ajan sotilaspapis tossa erottuivat Swanströmin mukaan ne, joiden tausta oli tyypillisesti kolmella tavalla yh tenäinen: Akateemisen Karja laSeuran (AKS) jäsenyys, Isän maallisen Kansanliikkeen (IKL) kannattaminen ja herännäisyy teen eli körttiläisyyteen lukeu tuminen. Mutta sotaan syyllisyydestä oli erilaisia tulkin toja. Myöhemmin vanhempina mie hinä sekä Kuoppala että AlaKul ju löysivät Swanströmin mukaan tiensä maltillisemman isänmaal lisuuden ja kypsyneen elämänvii sauden miehiksi. Seminaarin kolmannen puheen vuoron piti ItäSuomen yliopis ton kirkkohistorian professori Ilkka Huhta, teemanaan ”Kir kon, valtion, papiston ja uskon non suhde Suomessa 1900luvun sodissa”. ” Paavin erehtymättömyys on teologisesti kovaa kamaa. Aina kin vuonna 1963 kuollut Johannes XXIII ilmaisi asian niin, ettei hän ole erehtymätön eikä aio koskaan puhua ex cathedra. Venäjä suhteen perkaaminen on vielä edessä. pidetyssä seminaarissa, jonka aiheena oli juuri ”Uskonto sodan aseena ja rauhan välineenä”. AKSpappeja saatettiin kritisoi da yltiöisänmaallisuudesta, mutta Swanström muistutti heidän kes kuudessaan esiintyneen myös run saasti itsekritiikkiä ja moraalista pohdiskelua: AKS:n papit pyrki vät moraaliseen ja sotilaalliseen esimerkillisyyteen. Ehkä paaveille itselleenkin. – Kirkkoon piti vain kuulua, sotaajan käsivarsinauhan väristä huolimatta, Huhta totesi. Miten suomalainen sotilaspapisto toimi miehitetyssä ItäKarjalassa toisen maailman sodan eräissä vaiheissa. Tämä paavin erehtymättömyys on kuitenkin teologisesti kovaa kamaa. Tutkija haastoi myös yleisöään. – Bolshevismin uhkaa on vähä telty, mutta se oli koko ajan läsnä. Mi ten sota vaikuttaa uskonnolliseen puheeseen. ItäSuomen yli opiston väitöskirja tutkija Reetta Kallanne puhui aiheesta ”Sotareto riikka toisesta maailmansodasta Ukrainan sotaan”. Kallanne käsitteli esimerkkinä myös jatkosodassa sotilaspappina palvelleen Reino Ylösen retoriik kaa. Lisäksi ”tämä erehtymättömyys ulottuu yhtä pit källe kuin itse jumalallisen ilmoituksen talletus”. – Tämänkaltaiset tutkimukset saavat ajattelemaan, miksi meillä sotaretoriikka on niin ohuen pin nan alla. Niitä hän luonnehti yleiskir kolliseksi linjaksi – ”kaikki, kuten ennenkin”, kirkollista rauhantyötä korostavaksi linjaksi ja maanpuo lustusta korostavak si linjaksi. M ikä on uskonnon asema ja rooli so dassa. Ehkä infallibiliteettia suurempi ongelma olisi kuitenkin se, jos mikä tahansa kirkko tekisi teologiaa, jossa pysyvää ja muuttuma tonta opin ja uskon pohjaa onkin äärimmäisen niukasti ja muu toksesta tulee miltei itseisarvo. Asian taustaksi Huhta hahmot teli neljä 1900luvun alkupuolella sattunutta, kirkon ja valtion suh teisiin vaikuttanutta kehityskul kua: ne olivat irtautuminen Ve näjän imperiumista, Suomen itse näistyminen ja sisällissota ja sen päättyminen valkoisten voittoon, vuoden 1919 hallitusmuoto sekä uskonnonvapauslaki 1923. Kallanne nos ti esille esimerkik si Kuopion piispan Jari Jolkkosen kir joituksia Ukrainan sodan sytyttyä sekä arkkipiispo jen Tapio Luoma ja Leo koordi noidun lausunnon sodasta. So taa ei saanut ihannoida, mutta sii hen oli mentävä, jos oli pakko. Mikä nyt on muuttunut. Uskonnon rooli sodan kaltaisessa kriisissä on väitöskirjatutkija Reetta Kallanteen mukaan luottamuksen ja legitimoinnin rakentaminen. | kolumni | – Pinnan alla ollut tarve puhua sodasta tulee yhtäkkiä esille. teologia Kirkko sanoittaa myös sodan tunteita seminaari | Ukrainan sota on tutkijan mukaan nostanut pinnan alta esiin suomalaisten vuosikymmeniä kätkemiä vaiettuja tunteita. Sisällissodassa kirkko oli toi minut valkoisen armeijan ideolo gisena selkärankana, myös 50 so tilaspapin voimin. Toisaalta paavit eivät ole juuri puhuneet ex cathedra – viimeksi ilmeisesti vuonna 1950, kun katolinen kirkko hyväksyi dogmin Marian taivaaseenottamisesta. Hän viitta si myös emeritusprofessori Lauri Hannikaisen tutkimukseen, jon ka mukaan Suomea kohdeltiin so tien jälkeen liian ankarasti. Katekismus venyttää tätä erehtymättömyyttä myös piispakun taan, kunhan se harjoittaa ylintä opetusvirkaansa ”yhdessä Pietarin seuraajan kanssa”. Luukkanen viittasi katolisesta kirkosta puhuessaan erityisesti siihen, että katolisen opetuksen mukaan paavi on erehtymätön pu huessaan ex cathedra eli viran puolesta opillisista asioista. Turvallisuus poliittisesti ja kirkollisesti ollaan vahvasti osa länttä. Hän oli pohtinut jo ennen sotaa oikeutettua sotaa sekä kristityn suhdetta sotaan. Kallanne jakoi esityksensä kol meen osaan: sotaretoriikan pa luu, suomalaisten sotilaspappien retoriikkaa toisessa maailmanso dassa ja uskonnon rooli sotareto riikassa. Asialla on silti vanhoja keskiaikai sia teologisia juuria. Retoriikassa muistutettiin, mitä rajan takana punaisen hämärän maassa uhkasi. Papistolla on täs sä suuri yhteisöllinen rooli. Ukrainan sota retoriikassa on Kallanteen mukaan osittain pa luuta toisen maailmansodan re toriikkaan. Dogmi oli kiistelty – minkä Luukkanenkin blogissaan totesi – ja on sitä edelleenkin, myös ka tolisten teologien keskuudessa
| kirkko & minä | Miksi emme tekisi enemmän yhdessä. Jäin pois kirkolliskokoukses ta, kun alkoi tuntui siltä, että se jää avioliittokysymyksen vangiksi. Äitini oli vanhoillislestadiolai nen ja isäni lähinnä evankelinen. Sanat su risevat taus talla tai ne vyöryvät vastaan. Väitöskirjani aiheena oli Sodan pojat. Olen myös saarnannut kirkoissa ja toiminut ehtoollisavustajana. Onneksi on sanoja, jotka va pauttavat meidät raskaiden sa nojen painosta. Toisessa päässä on kellotorni. Puusi sadon kantaa, sana hedelmiksi muuttuu. Sana syntyi keskellemme. Kulje vastavirtaan, totuus etsi pimennosta. Hyvä puu saa juurillensa voimaa Jumalasta. Ihmisyhteisössä sanat ovat yh teyden väline. Meillä on sama Raamattu ja samaa taivasta kohti pyritään. Se käsitteli sotaajan vaikutusta isyyteen ja miesten tunneelämään. 3:2–12, Matt. sunnuntai helluntaista | Sanojen voima ANNA-MARI KASKINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on kirjailija, sanoittaja ja Lastenmaalehden päätoimittaja. Muutin puolisoni kanssa To holammille 49 vuotta sitten. On sanoja, joihin voimme ripustautua, ja jotka kan tavat meitä myrskyjen ja ahdistus ten keskellä. . Voitko purkaa muurin, joka sanoin pystytettiin. Kiu sauksenamme on käyttää liikaa sanoja. Keskustelu niistä vie pääasiasta pois. Toholammin kirkko on yksilaivainen, toisin kuin valtaosa Keski-Pohjanmaan kirkoista. Meidän on va littava, mitkä sanat päästämme sydämeen asumaan. pyhä M aailma on täynnä sano ja. Hänen kerro taan sanoneen: ”Olen usein ka tunut, että olen puhunut, mutta en koskaan sitä, että olen pysy nyt vaiti.” Teologi ja kirjailija Henri J. 7:37, Sananl. Hyvän sanan kantajiksi versot hennot tehtiin. To holammin kirkossa koin voimak kaan uskonnollisen kokemuksen vuonna 1995 Pirkko Jalovaaran ja Seppo Juntusen illassa. Tue niitä, joilta tänään puolustaja puuttuu. MARI TEINILÄ Toholammin kirkko . | Kuva: Mari Teinilä 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jeesus, parantajamme”. Hedelmästään puu tunnetaan. Näen hyvänä niin Toholammin seurakunnan kuin kokonaiskirkon tulevaisuuden. Rohkaisun sanat painuvat mieleen. Olen toiminut puhujana eri he rätysliikkeiden, myös herännei den seuroissa. 18:4–8, 21, Jaak. Täydel linen on se, joka ei hairahdu pu heissaan.” Ei siis ole ihme, että erämaan isät hakeutuivat hiljaisuuteen. |K uv itu s: G un D am én Sanat ovat tekoja, voit parantaa tai lyödä, sanoilla voit rakentaa tai sanasi voit syödä. Kuivettunut vanha puu voi puhjeta taas lehtiin. |K uv a: M ar i Tei nil ä Erkki Kujala, 83, koki Toholammin kirkossa voimakkaan uskonnollisen kokemuksen vuonna 1995. Olen ollut seurakuntani luottamus henkilönä sekä kolme kautta kirkolliskokousedustaja na. Kirkkosalin vihreässä katossa on mansikkaaiheisia veistoksia. Pää sin aikanaan kansakoulupohjalta opiskeleman Tampereen yliopis toon. Matteuksen evankeliumi 12:33–37 Jeesus sanoi: ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Älä usko kaikkeen, mikä julkisuuteen tuodaan. Se, tai virkakysymys eivät ole pelas tuksen asioita. Puhu hyvää! Kaikki sanat, jotka päästät suusta, hedelmiä ovat sinun elämäsi puusta. M. Kirkko oli täynnä, kielillä puhuttiin ja ih misiä kaatui. Kirkko on rungoltaan yksilaivainen. 106:2, Ps. Sitä olen miettinyt, että koska kaikki kirkon herätysliikkeet ovat taloudellisesti ahtaalla, niin mik si emme tekisi enemmän yhdessä. Jäljelle jääneiltä kahdeltatoista Jeesus kysyi: ”Aiotteko tekin läh teä?” Silloin Pietari vastasi: ”Herra, kenen luokse me menisimme. Roomalainen opettaja Arsenios (s.350) vaihtoi korkean asemansa ja rikkautensa yksinäi syyteen erämaassa. 30:3–6, 12–13, Ps. Sanoin tahtovani antaa elämäni Jeesukselle. Ikävien sano jen kipua saatamme kantaa mu kanamme lopun ikäämme. Nouwenille hiljaisuus on sydä men ominaisuus, jonka voimme säilyttää silloinkin kun keskus telemme muiden kanssa. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. . Hiljaisten ja pienten hyvät teot esiin nosta. Saman sunnuntain teksteihin sisältyy katkelma Jaako bin kirjeestä: ”Kaikkihan me hai rahdumme monin tavoin. Toi sin kuitenkin kävi. Sanat voivat kiusata, ja sanat voivat kiittää. Hiljaisuus pitää yllä si säistä tulta ja hiljaisuus opettaa puhumaan. Meidänkin pitää kantaa vastuu sanoistamme. Kun Toholam min nykyistä kirkkoa alettiin raken taa vuonna 1861, kaikki 15 vuotta täyttäneet miehet määrättiin töi hin. Hän käytti muun muassa sanontaa: ”Synnillä saa vaihtaa armon.” Toholammin kirkko on siinä mie lessä erikoinen, että toisin kuin val taosa KeskiPohjanmaan kirkoista, se on yksilaivainen. Se on ”kannettava kammio, jonka voim me viedä mukanamme minne ta hansa”. Alttarilla on kaksi kynttilää. 12:33–37. Liturginen väri on vihreä. Psalmin 91 sanoin: ”Herra pe lastaa sinut linnustajan ansasta ja pahan sanan vallasta.” Jeesuksen seurassa oli opetus lapsia, joiden oli vaikea hyväksyä hänen sanojaan. Carl Axel Setterbergin suunnittelema ja Jaakko Kuorikosken rakentama kirkko valmistui 1861. Mutta kun minulle julistettiin synnin päästö, sain tunnol leni sellaisen rau han, joka on kanta nut tähän päivään asti. Nouwen (1932–1986) kutsuu kirjassaan Sydämen tie hiljai suutta pyhiinvaellukseksi. Kolehti kerätään orpotyöhön Myanmarissa Luterilaisen evankeliumiyhdistyksen (Sley) kautta. Raamatun lehtimaja on inspiroinut suunnittelijaa. Tutki, mistä aineksista syntipukit luodaan. Tekstit: Ps. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Kohtuullisen usein kävimme kirkossa. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Paikallistasolla opillisista asioista, esimerkiksi pappisvir kaan liittyvistä kysymyksistä, ei juurikaan puhuta. Katselimme Lasta. Koen sen hy vin tärkeänä ja hengellisesti pal kitsevana palvelutehtävänä. Rakentaminen alkoi pääsiäi senä ja jo syyskuussa siinä vietettiin ensimmäistä jumalanpalvelusta. Evankelisuus tuli Toholammille pitkäl ti kolportööri Aaprami Tuominiemen kautta 1800luvul la. He vetäytyivät joukosta eivätkä enää kulkeneet hänen mukanaan. Tein elämän työni Ylellä toimittajana ja toi mituksen esimiestehtävissä. ” Sain tunnolleni sellaisen rauhan, joka on kantanut tähän päivään asti. 146: 5–10, Mark. Rippikouluikäisenä yksi suun nitelma oli opiskella papiksi. Minulla oli kuitenkin orpo olo siitä, ettei tuntunut miltään. Evankelisuus on kuitenkin läheisintä. Si nulla on ikuisen elämän sanat.” | 13. Päivän evan keliumissa Jeesus osoittaa ankarat sanansa fariseuksille, jotka väitti vät hänen karkottavan pahoja hen kiä itse pääpaholaisen voimalla. Sanojesi satoa saa moni pitkään niittää. Kirkko säilyy, vaik ka kutistuu. Mieti kaksi kertaa, mitä kirjoittelet nettiin. Koto na vietettiin vanhoillislestadiolai sia, evankelisia ja joskus jopa hel luntailaisten seuroja. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi.” ensi pyhänä 13. Erkki Kujala L apsuudenkotini oli Halsualla
Olit arkkipiispa Jaan Kiivitin hyvä ystävä. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Kirkkokahvit juotiin Espanjan Torreviejassa 1.4.2023 ja Ylöjärvellä 20.8.2023 Safarikuoron kanssa. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaukset ovat määräaikaisia. 24 %. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Hakemukset tulee lähettää viimeistään 30.9.2023 klo 23.59. Ilmoitusvalmistus 80 € + alv. www.kirkkorekry.fi (työavain 1056) Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. Tervetuloa verkkojumalanpalveluk seen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 25.8.2023 Kotimaa | 25.8.2023 tiedoksi. Kirkolliskokous on Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ylin päättävä toimielin. Paikkoja avoinna Apurahat Julistetaan haettavaksi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi, www.kotimaa.fi/mediamyynti/ • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Puhuit siitä, että Kristus kehottaa meitä rukoilemaan kaikkien puolesta. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 6. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Teit vuodesta 1975 alkaen lukuisan määrän vierailuja Tallinnan Pyhän Hengen seurakuntaan: järjestit talkoomatkoja seurakuntatalon rakentamiseksi ja kokosit avustusta vaikeina vuosina. Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella. + 6,9 snt/min. elokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 Haastattelu: Vahva ja elävä kirkko on lasten ja nuorten oloinen 6 Ulkomaat: Nigerin vallankaappaus on osa vaikutusvallan uusjakoa Afrikassa 24 Teologia: Mitä teologit ja sodan etiikka sanovat ydinaseista. Et vain puhunut rinnalla kulkemisesta, vaan asetuit vierelle. | kuolleet | Eikö lehti tullut perille perjantaina. Olit vuosikausia vahvasti mukana kirkon yhteisten asioiden hoitamisessa. Tilaa nyt kesän tarjoushintaan Uudistunut Kotimaa! Lehti + digi 3 kk 28 €, säästösi 12,50 € KOODI: KE3/28€ Lehti + digi 6 kk 57 € , säästösi 24 € KOODI: KE6/57€ Lehti + digi 12 kk 113 €, säästösi 49 € KOODI: KE12/113€ N:o 33 | 18. Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen. Sait rovastin arvonimen ja sinua muistellaan Ylöjärvellä esimiehenä, joka oli reilu ja kannustava. Dir. Hakuilmoitukset ovat luettavissa kokonaisuudessaan https://kirkkorekry.fi/fi/ tyonantajat/tampereen-hiippakunnantuomiokapituli/ Antero ”Antsu” Honkkila Synnyit 11.1.1941 Lahdessa ja kasvoit sota-ajan lapsena Onni ja Kerttu Honkkilan perheessä. Hakuaika virkaan päättyy 11.9.2023 klo 12.00 . Räisälä, Jalasjärvi, Köyliö, Tampere, Brisbane, Kuhmalahti ja Ylöjärvi ovat erityisiä paikkoja sinun elämäntielläsi. & mus., kanttori Jukka Hovila 12.4.2023. Olit työurasi alussa siirtolaispappina Australiassa ja Kuhmalahden kirkkoherrana. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Kokosit muistoja näistä vuosista myös kahteen pieneen kirjaseen. klo 15 mennessä KirkkoRekryn kautta osoitteessa: Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen APURAHAT vuodeksi 2024 julistetaan haettavaksi. Kirkolliskokousvuodet, erilaisiin työryhmiin osallistumiset jumalanpalvelusuudistuksen aikana sekä ystävyysseurakuntatyö antoivat sinulle paljon. Kun jouduit vanhana miehenä todistamaan uuden sodan syttymistä Venäjän hyökätessä Ukrainaan, oli ajattelusi ja henkesi edelleen kirkas. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. 24 %. Tutustuit Piituun 16-vuotiaana ja totesit silloin ystävällesi, että tässä taitaa olla tuleva vaimosi. Elit läheltä läpi uudelleen itsenäistymisen hetket. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN VIRKA Lue lisää ja täytä hakemus pe 8.9. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Printtilehtitilaus sisältää digilehden luku oikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Sinun omia, viimeisten päiviesi sanoja lainaten: ”Kaikki on selvää, kaikki on kunnossa, kaikki on hyvin.” JYRKI KOIVISTO Kirjoittaja on Antero Honkkilan ystävä ja työtoveri | perheuutinen | Takana 80 vuotta ja 63 joulua urkuparvella. Niinä vuosina omaksuit tavan tehdä papin työtä lähellä seurakuntalaisia. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 Kirkkohallituksen hallinto-osasto hakee KIRKOLLISKOKOUKSEN PÄÄSIHTEERIÄ Hakuaika päättyy 8.9. Sen päätoimipaikka sijaitsee Helsingissä. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Otit sydämellesi myös Kaukolan seurakunnan Karjalan kannaksella, jonne järjestit avustusta monin tavoin. Sinun radiohartauksiasi ja kolumnejasi moni on muistellut vielä vuosienkin jälkeen. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. klo 16.15. Olit Jukan, Jussin, Matin ja Antin isä. Olit appiukko, olit ukki ja iso-ukki, joka iloitsi lapsista. Sinua saatteli 10.8.2023 Ylöjärven kirkossa läheistesi vierellä suuri joukko sukulaisia, ystäviä, työkavereita ja tuttuja seurakuntalaisia. Lisätietoja apurahoista löytyy osoitteesta: evl.fi/kirkontutkimus/apurahat HELSINGIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Lauttasaaren seurakunnan kirkkoherran viran. Kuolit 23.7.2023 Tampereella. cant. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-sivustolla: https://kirkkorekry.fi/ TAMPEREEN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Akaan seurakunnan kirkkoherran viran Punkalaitumen seurakunnan kirkkoherran viran Urjalan seurakunnan kirkkoherran viran Virkoihin haetaan 15.9.2023 klo 15.00 mennessä. vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 4 Juoksu kuin retriitti Ultramatkoja harrastava pastori Vilppu Huomo lähestyy juostessaan meditatiivista tilaa 12 jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Leposijasi on Ylöjärven kirkon kupeessa, tammen katveessa
kirkkoherra Pekka Särkiötä viehättää sen haastavuus. Tuolloin tarkistetaan, missä emo on, mitä se tekee ja onko se muninut. 1. – Arkirutiineihin kuuluu pesillä käyminen runsaan viikon välein. Mehiläisten hoi tamisen juuret perheessä juonta vat Padasjoelle Särkiön isän koti talolle, jonka vadelmatarhaan tar vittiin 1990luvulla pölyttäjiä. Toissa talvena lähes kaikki Särkiön pesät tuhoutuivat. Papin näkökulmasta mehiläis ten maailma on äärimmäisen ih meellinen, se miten ne osaavat viestiä toisilleen, mistä löytyy hu najakasveja tai milloin mehiläis prinsessa on häälennollaan. Olen oppinut tarkkailemaan hyönteismaailmaa aivan uudella tavalla. Kykeneekö kirkko ja koko yhteiskunta yhdistämään aatteita, maailmankatsomuksia ja erilaisuutta, vai kaivaudummeko poteroihimme huutamaan yhä kovempaa?” Kesällä miehensä kanssa naimisiin mennyt Oskari Nivala pohtii Imagen (7–8/2023) esseessään. Alan harrastajille talvi saat taa olla vaikeaa aikaa. Uusi emo ase tetaan pesään ja toivotaan, että se otetaan hyvin vastaan. | Kuva: Juha Tanhua kirkkokahvit | vastaus | Mysteeri kuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvia. Jälleen kerran arkistonhoitaja tuntee kii tollisuutta lukijoiden aktiivisuudesta jakaa tietojaan Kotimaan mysteerikuvista. 10,4 sek., Widen saadessa ajan 4,31,1. Moni asia riippuu sii tä, minkälainen emo pesässä on – eli minkälaisia jälkeläisiä emo mu nii, kuinka ahkeria pesässä ollaan ja kuinka paikat puhdistetaan. Kykenemmekö yhä elämään toistemme kanssa. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Nurmi voitti täten monia kymmeniä vuosia voimassa olleen maailmanennätyk sen loistavasti. – Minua viehättää mehiläis ten hoidossa luonnon seuraami nen. 3. |K uv a: G un D am én | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. ajassa 3,55,6. 1923 Koko Pohjoismaissa, jopa koko maa ilmassa jännityksellä seuratussa kil pailussa eilen Tukholman stadionilla mailin (1609 m.) juoksussa Paavo Nurmen ja ruotsalaisten suomalais syntyisen edustajan Widen välillä voitti Nurmi ajalla 4 min. Särkiön mukaan pesät ovat erilaisia, jotkut ärhäköitä ja useimmat rauhallisia. Harrastuksena mehiläisten hoito Pekka Särkiö P ekka Särkiö osti en simmäiset kaksi me hiläispesäänsä vuonna 2014. Sär kiö seurasi läheltä Heikkisetänsä tarhausta ja innostui itsekin. – Emo on johtaja, joka luo pe sään hengen ja saa sen toimimaan, ihan kuin ihmisyh teisössäkin. Viime talvena kuo li vain yksi pesä ja seitsemän jäi henkiin. Pesiä Pekka Särkiöllä on kah deksan, ja niitä hän siirtää tar peen sekä kukinnan mukaan Pa dasjoen ja Lahdessa sijaitsevan kodin välillä. – Huippuhetkiä ovat tietenkin ne, kun pesässä on kehä täynnä sikiöitä ja kun avaa hunajalingon hanan, sieltä alkaa valua kullan keltainen, tuoksuva, tuoreen hu najan virta. Kah dek san nes sa 2. Jopa hän sai samalla vauhdilla toisenkin maailmanennä tyksen, kun hän näet katkaisi matkan 1,500 m. PIIA KLEMI ” Toki saan joitakin pistoksia. Haastatteluhet kellä Särkiö odotti postia, jonka mu kana tulisi emoja kasvattajalta. – Toki saan joitakin pistoksia, mutta itselleni ei ole tullut pahem pia oireita niistä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Kykenevätkö maailmankuvan järkkymisestä kärsivät löytämään tasapainon ilman vihaa. Hänen kädessään on Kazanin Jumalanäidin ikoni. 1. Joensuusta radioitavassa jumalanpalveluk sessa. Särkiö on sijoittunut joskus hyvin myös Vuoden paras huna ja kilpailuissa, vaikka pitääkin itseään harrastajana. Särkiötä viehättää myös alan haastavuus. Hänen omaelämäkertansa Ikonitohtori il mestyi vuonna 1998 Otavan kustantamana. Jos kaikki menee hyvin, yhdestä pesästä voi tulla hunajaa noin 40 kg kesässä. Emoken not pitää poistaa ja munivalle emolle tehdään tilaa par veilun estämisek si. 108 -vu ott a 3. Hei hei hei Nurmi! ”En ole niinkään huolissani itsestäni tai edes homojen asemasta kirkosta. 24.8. Tuo mas Pyr hön en 26 ~ Kotimaa | 25.8.2023 ~ 27 Kotimaa | 25.8.2023 ~ 27 Kotimaa | 25.8.2023. Pesällä käydessä rauhallinen toiminta ja suojautuminen on tärkeää. Mikä on Diakonissalaitok sen vanhimman Asisaren ikä. Pesien selviytymiseen talvesta vaikuttaa muun muassa sää, kosteus, mahdollinen home ja tuholaiset. Jalostettuja emoja toimitetaan postin mukana tarhaajille pienes sä muovisessa häkissä, joka mah tuu kirjekuoreen. – – Ennemmin olen huolissani siitä, mitä käy, kun avioliittokäsitystä laajennetaan. Se on kaunis näky. Kuka toimii urkurina sunnuntaina 27.8. Mehiläisten hoitamisessa Kangasniemen vt. Viime viikon henkilöksi tunnistettiin yksimieli sesti ikonitutkija Aune Jääskinen. Monennessako kerrokses sa on Ilkka Haahtelan työhuo ne. 2. Tunnistaako kukaan tässä kuvassa olevia tutunnäköisiä henkilöitä tai tilannetta. Parhaita hetkiä ovat ne, kun pesän kehä on täynnä sikiöitä ja hunajalingosta valuu tuoretta hunajaa. Vuonna 1932 syntynyt Aune Jääskinen teki aikanaan mittavan elämäntyön ikoni tutkimuksen lisäksi dosenttina kahdessa eri yliopistossa sekä taidemuseoissa. Niistä ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on tai missä ja milloin ne on otettu
– Huumoria, veli hyvä, huumo ria, rovasti hirnahteli oman vitsin sä hauskuuttamana. Opetus on yleisluontoista, sillä lajiryhmät ovat suuria ja monen kirjavia. | Kuva: Olli Seppälä 28 ~ Kotimaa | 25.8.2023 28 ~ Kotimaa | 25.8.2023. Suomessa kukkakärpäsiä on tavattu liki 350 lajia. Anna meille sielun korvat jotta voimme kuulla surinaasi taivaassa. Kulkuripappi kuunteli aikan sa rovastia ja jupisi sitten itsek seen: – Taisi Jumala tällä kertaa käyttää ampiaisvierasta tahtonsa toteutumisen välikappaleena. Tarkkaan ottaen esimer kiksi ampiaiset kuuluvat pistiäi siin niiden yhtenä heimona. Sen nimi ei viittaa ulkonäköön vaan lajin ta Ampiaisvieras heräsi savun hajuun Kukkakärpästen heimo tarjoaa paljon kiinnostavaa seurattavaa. paan munia ampiaispesään, jossa toukat sitten loisivat. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Jumala, kärpästen Herra, anna meille nimi, jolla kutsut meitä. Paarmat puolestaan kuuluvat kärpäsiin, kuten kukkakärpäset kin. Kaikki luulivat rovasti tulleen hulluksi. Muutaman yön talossa nukut tuaan kulkuripappi heräsi yöllä savun hajuun. Pappila oli tulessa. Tarkemmin katsoessani tun nistin sen ampiaisvieraaksi. – Se uskaltautuu ampiais pesään loisimaan. Kerran kulkuripappi saapui maalaispappilaan, jossa rovasti oli tunnettu vakavasta hyönteis harrastuksestaan. Rovasti kuuli jupinan ja huu dahti suureen ääneen: – Kiitetty olkoon tämä ihmis hahmoinen Volucella pellucens. Niin virkaheitosta papista tuli kirkollinen kulkuri. Hän kiirehti herättämään rovas tin, ruustinnan ja apulaisen. Ampiaisvieras ( Volucella pellucens) on yksi yleisimmistä kukka kärpäslajeista ja viihtyy nii tyillä ja puutarhoissa. – Kiitos Jumalalle, että edes me pelastuimme, rovasti hoki kaikil le, kun palokunta viimein ehti paikalle. – Taidat olla ampiaisvieras, rovasti sanoi kujeillen. Katselin hiljattain mökkitien pientareella lentävää ötökkää (yleisnimi monenlaisille hyöntei sille). – Mikä se sellainen on, kulkuri pappi kysyi totisena. Tarina kertoo papista, jolla oli sosiaalisia ja mielenterveydellisiä ongelmia. Pappeutta häneltä ei kuitenkaan otettu pois. O len yrittänyt opet taa lapsilleni ja nyt lapsenlapsil leni, miten erot taa ulkonäöltä mehiläiset, ampiaiset, kimalaiset, paarmat ja kärpäset. Lääkäri ja piispa pakot tivat hänet eroamaan virastaan. Hän kul ki pappiloissa pyytämässä yösi jaa, milloin päiväksi pariksi, mil loin muutamaksi viikoksi, talvisin kuukausiksi. Äkkiseltään se näytti hieman kimalaiselta, mutta ei ollut karvai nen. – Mutta eihän pappila ole ampiaispesä, enkä minä loinen. Lisäksi on koko joukko muita pistiäislahkoja. Paikkakunnalla kerrot tiin myöhemmin, että pappilan palaessa rovasti manasi latinaksi jotain pelottavaa. Aamen luomakunta Ampiaisvieras on varsin helposti tunnistettava kukkakärpäslaji, joka viihtyy niityillä ja puutarhoissa