vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 4 Juoksu kuin retriitti Ultramatkoja harrastava pastori Vilppu Huomo lähestyy juostessaan meditatiivista tilaa 12. Ka nn en ku va : Ja ni La uk ka ne n 11 6. N:o 33 | 18. elokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 4 Haastattelu: Vahva ja elävä kirkko on lasten ja nuorten oloinen 6 Ulkomaat: Nigerin vallankaappaus on osa vaikutusvallan uusjakoa Afrikassa 24 Teologia: Mitä teologit ja sodan etiikka sanovat ydinaseista
elokuuta 2023 ANU MATTILA Vuoden kanttori 9 Näkökulma | Uskonto oli läsnä entisajan aapisissa 16 Haastattelu | Roger Karlssonin pappisura alkoi vankilasta 19 Kulttuuri | Dekkarit antavat synkän kuvan kristityistä 26 Evankeliumi | Kohtaavatko sanat ja teot. 4 Miten tiivistäisit luterilaista musiikin teologiaa. – Ei täysin uutta, mutta haluaisin jalkautua kouluihin vielä nykyistä enemmän. Se on myös mielenkiintoista. 5 Mitä uutta haluaisit vielä kanttorina tehdä. Kriitikoiden mielestä Aaltolan ei pitäisi puhua Sleyn tilai suudessa, koska Sley vastustaa naispappeutta ja syrjii seksuaali ja sukupuolivähemmistöjä. Itse soitin pianoa ja lauloin. JUSSI RYTKÖNEN Sastamalan seurakunnan kanttori Anu Mattila vastaanotti Vuoden kanttori -palkinnon Kanttori-urkuriliiton jäsentapaamisessa Lahden Kansainvälisellä Urkuviikolla 9.8. Paikallaan pysyvä jää omaan piene nevään maailmaansa. Jos aikui set katsovat, että on parempi eristäytyä vain omanmieliseen kaveripiiriin, miksipä nuoret toimisivat toisin. – Laulaminen yleensäkin on hei kentynyt. Monet syövät myös strutsin lihaa. – Ihan nämä klassiset: laulamalla rukoilet kahdesti ja musiikki kar kottaa paholaisen. Mikä neuvoksi. Mu siikki on ollut osa elämääni lap suudesta alkaen. Perussääntönä voisi sanoa, että kylässä kan nattaa käydä, asumaan jääminen on sitten toi nen asia. Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 freija.ozcan@kotimaa.fi toimitussihteeri: Noora Wikman 040 178 8423 noora.wikman@kotimaa.fi toimittaja: Emilia Karhu emilia.karhu@kotimaa.fi toimittaja: Niilo Rantala niilo.rantala@kotimaa.fi artikkelitoimittaja: Jussi Rytkönen, artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi toimittaja: Tuija Pyhäranta tuija.pyharanta@kotimaa.fi toimittaja: Mari Teinilä mari.teinila@kotimaa.fi perustettu 1905 Toimitus: | tuhat merkkiä taivaasta | Lintuja ja turkiseläimiä on kuollut tai tapettu jo tonneittain lintuinfluenssaan liittyvänä varotoimenpiteenä. Eihän tämä nyt näin voi olla. – Veisuuperinne alkaa jäämään takaalalle, vaikka se on säilynyt vahvana herätysliikkeissä. – Vanhempani olivat myös kuoro ihmisiä. Olen esimerkiksi huoman nut, että vihkivirsiä ei niin enää haluta. Etteivät nuoret nyt vain ole otta neet esimerkkiä aikuisista. Siis viljellä ja varjella. – Kolmos ja nelosluokkalaisten Virsivisan lopettaminen harmit taa. Olem me kaikki seurakuntien työnteki jät virsilaulun tukijoina isossa ase massa. Uusia virikkeitä saa vain, kun on tarpeeksi utelias etsimään niitä toisista ihmisistä. Valtaosa kristityistä tulkitsee Vanhan testamentin kiellettyjen eläinten syöntilistaa niin ettei sitä tarvitse noudattaa ainakaan sianlihan tai katkarapujen suhteen. Arvostan pappeja, jotka muistuttavat, että vihkivirsi kuu luu siihen kaavaan. – Itse koen, että kyllä sitä todella arvostetaan. Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Mooseksen kirjan 14. Mitä he maailmoja he siinä menettävätkään. Minusta tämä on musiikkiam matti, jossa pystyy todella laajasti käyttämään erilaisia musiikin tai toja. On ihmisiä, jotka ajattelevat ja ymmärtävät asioita eri tavoin, ja niin kipeää kuin se saattaa joskus tehdäkin, se on osa ihmisyyttä. Tähän on siis tultu, että pitää poh tia missä vierailee, jotta ei menetä uskottavuuttaan. Siksi on hyvä vierailla erilaisilla reviireillä. Mutta minun ei tarvitse nap sauttaa päässäni mitään päälle tai pois, kun siirryn musiikin lajista ja tilanteesta toiseen. Jos esimies ja seurakunta an tavat mahdollisuuden, vain taivas on rajana. Yle kertoi viikko sitten perjantaina, että nuoretkin ovat alkaneet kuplau tua. 2 Miten helposti liikut laaja-alaisella musiikin kentälläsi klassisesta lapsikuoroihin. Seuraavaksi on kai pohdittava, kenen kanssa ylipäätään näyttäytyy. Tosiasia on, että kaikenlainen eristäytymi nen tai eristäminen ovat pelon muotoja eikä pelko tuota lopulta hyvää hedelmää kuten ei mikään pakottaminenkaan. Toki joskus kollegoil ta kuulee sitäkin, että näin ei oli si. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Siitä pitäisi pitää kiinni. MARI TEINILÄ On hyvä vierailla erilaisilla reviireillä U usien ajatusten ja ideoiden saaminen vaatii seikkailua omien tuttujen reviirien ul kopuolella. Pääkirjoitus | Freija Özcan, päätoimittaja 2 ~ ~ 3 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Virus saattaa levitä nopeasti ahtaitten elintilojen siipikarjatiloilla aiheuttaen joukkokuolemia. Nykymaailma tuntuu kuitenkin asettavan uudenlaisia rajoja reviirejä ylittävälle seikkai lulle. viikon henkilö ”Virsikasvatus alkaa kerhoista ja koulusta” Suomen Kanttori-urkuriliiton hallitus on nimennyt Vuo den Kanttoriksi 2023 Sastama lan seurakunnan kanttorin Anu Mattilan. Klassinen mu siikki tuli mukaan vasta opinnois sa. Isoisäni soitti haitaria. Niitä ovat: kotka, hanhikorppikotka, partakorppikotka, isohaarahaukka ja kaikki muut haarahaukat, kaikki kaarnelajit, kaikki korpit, strutsi, kehrääjä, lokki ja kaikki jalohaukat, varpuspöllö, huuhkaja ja tornipöllö, pelikaani, kalasääski ja merimetso, kattohaikara ja muut haikarat sekä harjalintu ja lepakko. Kiellettyjen eläinten listaa paljon tärkeämpi on ihmisille annettu tehtävä viljellä ja varjella maata. ASIAKASPALVELU: asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Graafikko: Jesperi Virtanen Valokuvaaja: Jukka Granström Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Jo koulun äänentoisto laitteet vievät siihen, että lapsi ei opi niin hyvin käyttämään keho aan laulamiseen. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. ”Oppilaita ei välttämättä edes kiinnosta tutustua omiin luokkaka vereihin”, totesi varkautelaisen Walt terin koulun koulunuorisotyöntekijä Jenna Koponen Ylen jutussa. Tämä näkyi äskettäin kohussa, joka syntyi kun ilmeni, että presidenttiehdokkaaksi asettu nut Mika Aaltola vierailee Suomen luterilaisen evankeliumiyhdistyksen Sleyn evankeliumijuh lassa nyt tulevana viikonloppuna. Tottahan se on. 5. Tästä seuraa vaikeuksia ryhmätöiden teke misessä, yksinäisyyttä ja kiusaamista. Esimerkiksi virsitun tien pitämiseen otetaan kouluissa kyllä vastaan. Uudet virikkeet saavat ihmiset uusille urille, muuttamaan ajatteluta paansa ja muuttamaan maailmaa. 1 Onko seurakunnan musiikkityön merkitys ja arvo kirkossa yleisesti ymmärretty. | Kuva: Laura Heinovaara N:o 33 | 18. Virsikasvatus alkaa kerhois ta ja koulusta. 3 Virrenveisuu ja virsien osaaminen ovat heikentyneet. Näin neuvovat monet ajattelun kehittämistä opettavat konsultit. luvusta löytyy pitkä lista syömisen kannalta saastaisista eläimistä, muun muassa linnuista. ”En kaihda juttelemista eri mieltä olevien kanssa”, Aaltola kuittasi IltaSanomien haas tattelussa
– Nuoret tarvitsevat rinnalleen turvallisia aikuisia ja yhteisöjä, jol laisen seurakunta voi tarjota. Tämä tuottaa hämmennystä ja kuormit taa niin nuoria kuin vanhempia kin. Eten kin tarkkanäköiset nuoret näkevät nopeasti tyhjien puheiden läpi. – On kuitenkin monia seura kuntia, joissa jahkaillaan nuorten osallistamisen suhteen. Se uhkaa lasten ja nuorten kasvua. – Toivo ei ole pelkkää puhet ta paremmasta, vaan perusteltu ja uskottava toivo on tekoja ja si toutumista uuteen elämäntapaan, jonka keskiössä ei ole kuluttami nen. Seurakunnalla on tulevaisuut ta silloin, kun se luottaa nuoriin ja antaa heille todellista vastuuta. – Enemmän kuitenkin tar vitsemme yhteistä sitoutumista. – Me olemme Luojan elämään tahtomia ja lunastamia olentoja, ja olemme syntyneitä tähän maa ilmaan Jumalan hyvästä tahdosta. Kirkko tarjoaa toivon nuorille haastattelu | Vahva ja elävä kirkko on lasten ja nuorten oloinen kirkko, sanoo johtaja Jarmo Kokkonen. – Ihminen on syvä ja mittaa maton arvoitus psyykkisenä, su kupuolisena, seksuaalisena, hen kisenä ja hengellisenä olentona. Työ luomakunnan hyväksi ei ole evankeliumin näkökulmasta kehällistä tai toisarvoista. Kaikille annetaan hienotuntei sesti tilaa miettiä rauhassa omaa identiteettiä, ilman että sitä oh jailtaisiin ulkopuolelta suuntaan tai toiseen. Sensitiivisyys on myös sitä, että kirkon työntekijä on valpas tarkas telemaan kriittisesti omia arvo jaan, käsityksiään ja toimintata pojaan. Ellei nuori ymmärrä, mitä mer kitystä omilla tekemisillä on, hän ei jaksa tehdä niitä valintoja, joita aikamme haasteet vaativat. Kokkonen korostaa, ettei ihmi sen seksuaalisuutta ja sukupuoli suutta voida erottaa hänen per sonallisuudestaan. Jarmo Kokkonen kirjoittaa eko logisesta kriisistä ja ympäristöah distuksesta, joka johtaa monen nuoren jopa toivottomuuteen. Hän täh dentää, että toivo tulee todeksi sitä toteuttavien tekojen kautta. Siel lä saa hengittää rauhassa ja olla oma itsensä. Perusteellisten pohdintojen sa tuloksena Jarmo Kokkonen on kirjoittanut vaikuttavalla taval la kirkon kasvatuksen suuren ku van piirtävän teoksen Huomenna kaikki on paremmin. – Nuoret toivovat tekoja ilmaston muutoksen hillitsemisek si, ei terapiaa ilmastoahdistuksen loiventamiseksi. Sellainen kirkko antaa tukea niin nuorten ympäristöahdistukseen kuin seksuaali-identiteetin hämmennykseen. Trasnslaista keskusteltaessa Kirkkohallitus totesi taannoin lau sunnossaan ”aika ytimekkäästi”, että sukupuolinen ja seksuaalinen monimuotoisuus kertoo kauniisti Jumalan luomistyön rikkaudesta. K aikki järjestyy. – Toivo viriää aina siellä, missä ihmiset aidosti kohtaavat ja etsivät yhdessä tietä eteenpäin. – Jokainen, joka on saanut pi tää vastasyntynyttä sylissään, ta juaa toivon tärkeyden. Kirkolla on hyvät rakenteet ja oivalliset tavoitteet, kuten ympä ristödiplomi ja Hiilineutraali kirk ko ohjelma. – Olen saanut nähdä nuorten elämänvoiman, energian ja kas vun ihmeen, joita aikuisten kyyni syys ja pahat teot eivät estä. Ehkä toiveikas asenteeni nousee myös luon taisesta optimis mista. Nämä kaksi sanaa pureutuivat silloisen nuorisopapin mieleen. Kir kon antina on kertoa, että ihmis ten ratkaisuilla on väliä. Mikä saa Kirkkohallituksen 56vuotiaan virkamiehen oman liekin yhä roihuamaan. Jos ei min kään muun, niin näiden pieno kaisten takia meidän täytyy pitää toivoa yllä. – Lähden siitä, että nuoret ovat näkemyksellisiä ja taitavia, ja mei dän kannattaa kysyä heiltä itsel tään, miten monet asiat kannattaa jär jestää. Toiselle ihmi selle ei voi ilman väkivaltaa tode ta: ”Hyväksyn sinut hengellisenä ja psyykkisenä ihmisenä, mutten hyväksy seksuaalista suuntautu mistasi tai sukupuolen ilmaisuasi.” – Hyväksyntä, luottamus ja ar vostus ovat kokonaisvaltaisia, ne joko ovat tai eivät ole totta. Hän on siitä lähtien pohtinut, mi ten kirkko voisi edistää lasten ja nuorten uskoa siihen, että kaikki järjestyy. Kirkon tehtävä on tukea ihmisissä olevaa hyvyyttä, kauneutta ja mo ninaisuutta. – Pienikin usko tai toivo tähän suuntaan on tärkeää! Kärsimyksen ja huolten aiheet vaihtelevat ihmisten ja aikojen välillä, mutta kaipuu hyvyyteen ja elämisen mielekkyyteen on pysy vää. 4 ~ ~ 5 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Optimismi on pa rempi asenne kuin pessimismi, mikä ei poissulje rea lismia, Kokkonen lisää. Kirkolla on ”iso tontti hoidetta vanaan” lasten ja nuorten elämän perimmäisen merkityksellisyyden tukemisessa. Konkreettiset il mastotoimet ovat sekä mielenter veyden tuki että toivon merkki. Digi loikkaa parempi tavoite kir kolle on luontoloikka. Kirkollisessa kasvatuksessa tehdään tilaa jokaiselle lapselle ja nuorelle olla omanlaisiaan tyttö jä, poikia tai muilla tavoin itsen sä määrittäviä lapsia ja nuoria. Tämä on perimmäinen perustelu yhdenvertaisuudelle. Jos ympäristö tuhoutuu, ihminenkin tuhoutuu. Kirkon kasvatus toivon mahdollistajana (Kirjapaja 2023). Kristillisen uskon pohjalta elä mä ei ole sattuman summaa ja kohtalon oikkuja, vaan me eläm me täällä suuremmasta tarkoituk sesta käsin. Etuoikeutetuksi epäilty, valkoi nen, keskiikäinen ja vieläpä savo laissyntyinen cismies on kehitty nyt yhdeksi kirkon johtavista su kupuolisensitiivisyyden asiantun tijoista. Ihmisen ja luomakunnan pelastus ovat sa maa kokonaisuutta. Peliä ei ole menetetty, on puhe sitten ekokriisistä kärsivän maa pallon tai jäsenkadon kohdanneen kirkon tulevaisuudesta. Kirkolla on erityistä ja korvaa matonta hengellistä annettavaa ihmiselle, joka on pohjimmiltaan merkitystä etsivä olento. Sisäistetty kokonaisvaltainen ymmärrys kasvatuksesta tarkoittaa hengellisyyden aitoa, vaikuttavaa ja vapauttavaa virtausta, sanoo Jarmo Kokkonen. Sukupuolisensitiivisyys tarkoit taa herkkyyttä ottaa huomioon su kupuolen ja seksuaalisuuden eri laisia ilmenemismuotoja. Kun vapaus, suvaitsevaisuus ja vaihtoehdot ovat lisääntyneet, kas vaville nuorille on tarjolla vähem män valmiita identiteettejä. Kirkon oppi ja elämä ovat jatkuvaa kehitystä ja uuden oival tamista. – Rasismi on syntiä, samoin kuin luonnon tuhoaminen. JANNE VILLA uutiset Kirkon kasvatus ei saa menettää sitä hengellistä pohjavirettä, joka antaa kirkon elämälle ja toiminnalle syvimmän merkityksen. – Rakkaus Jumalaan on rak kautta myös luontoa kohtaan, jos sa Jumala itse on läsnä. Kokko nen hakee vastausta työvuosistaan nuorisopappina ja elämästään nel jän jo aikuistuneen lapsen isänä. | Kuva: Jukka Granström ” Digiloikkaa parempi tavoite kirkolle on luontoloikka. Synti on sekä yksilöllistä että rakenteellista. Hän käsittelee mystikko Juliana Norwichlaisen valoisassa ”kaikki kääntyy hyväksi” henges sä sitä, miten kristillinen elämän tapa voi olla lapsille ja nuorille hy vän elämän edistäjä ja toivon lie kin ylläpitäjä. Tämä isoilla kir jaimilla raapus tettu teksti luki riemunkirjavak si maalatun auton kyljessä, jonka Jarmo Kokkonen näki vierailles saan helsinkiläiskoulussa vuositu hannen alussa. Kirkko muuttuu hyvään suuntaan, jos lapsilla ja nuorilla on enem män vaikutusvaltaa. – Jumala luo jatkuvasti uutta ja jatkuvasti myös opimme ihmises tä uutta. Kirkkohallituk sen Jumalanpalve lus ja kasvatus yk sikön johtaja muistuttaa kirkko lain edellyttävän, että jokaisessa seurakunnassa mahdollistetaan nuorten vaikuttajaryhmät. Elämän rikkinäisyydes tä, vaativuudesta, yksinäisyydes tä, pahoinvoinnista, aikuisten vir heistä ja kaikesta muusta ikävästä huolimatta. Jarmo Kokkosen kirjassa on rie mastuttavaa ja inspiroivaa sen vahva ja luottavainen suuntautu minen tulevaisuuteen, jota raken namme määrätietoisesti tämän hetken teoilla. – Jos me voimme vahvistaa ja vaalia ihmisten elämän motivaa tion ja merkityksen pohjaa, siitä seuraa hurjan hienoja asioita. Silloin nuorista ei olla pohjimmiltaan kiinnostuneita kuin potentiaalisi na kirkollisveronmaksajina. Kirkolliset kasvattajat ymmärtä vät enimmälti, että kaikki ihmiset ovat tasaarvoisia
Moni ajatteli, että kyse oli vain Venäjän sisäpolitii kasta. S iirtomaavallasta vapau tumisessa on käynnissä toinen kierros. Hallintoa on vahvistettava, hyvinvointia li sättävä, turvallisuutta parannet tava ja maaperän rikkaudet on hyödynnettävä kansalaisten par haaksi. Koko Sahelin aluetta piinaa isla min äärimuotojen vahvistuminen. Tapahtumapaikalta löytyi lippaan lukko, kolikoita sekä lattialle läjäpäin heiteltyjä kynttilöitä. – Bazoum näkee, että konflik tien taustalla on ongelmia, jot ka pitää oikeasti ratkaista. Tämä houkuttelee mui takin yrittämään. Tällaista puhetta kansanedustaja ja entinen ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) on Afrikassa mat kustaessaan viime aikoina kuul lut. Kesällä seurasimme palk kaarmeija Wagnerin marssia Moskovaan. – Uskon, että terroristien vai kutusvalta kasvaa. Afrikassa väännetään kättä uudesta maailmanjärjestyksestä ulkomaat | Nigerin vallankaappaus on osa vaikutusvallan uusjakoa Afrikassa, entinen ulkoministeri Pekka Haavisto toteaa. Hänen mu kaansa vallankumousta vauhditti tyypillinen syy: maan johtajien ja etnisten ryhmien taistelu vallasta. Ääriislamin voi mistumisen vuoksi hän ei uskalla esiintyä jutussa koko nimellään. Korson seurakunnan kirkkoherra Tuomas Antola kertoo asian olevan poliisitutkinnassa. Vuonna 1969 käyttöön otettu kirkko mainitaan lehdessä Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemaksi sekä muun muassa louhituksi suoraan graniittikallioon. Varas iski Korson kirkon lähetyslippaaseen Heinäkuun lopussa tapahtuneet ilkivaltaisuudet ja niihin liittyvä varkaus ovat hämmentäneet Korson seurakuntaa. Sanktiot vaikeuttavat tavallisten ihmisten elämää, mikä voi lisätä Ecowasin vastusta. Täysimittaista sotaa tuskin toivoo kukaan. Nigerissä presidentti Bazoum on ollut val mis neuvottelemaan myös islamis tien kanssa ja pyrkinyt ymmärtä mään syrjäseutujen huolenaiheita. – Tulee tosi ikävä tunne siitä, että heikompiosaisten ihmisten auttamiseen tarkoitetut varat anastetaan näin. Sunnuntaina sotilas johto ilmoitti nostavan sa presidenttiä vastaan syytteen maanpetoksesta. Tutkija Katariina Mustasilta arvelee, että vaaleilla valittuja valtionjohtajia laitetaan vaihtoon enemmänkin, jos vallankaappauksiin ei vastata tiukasti. | Kuva: EPA-EFE/Issifou Djibo ” Uskon, että terroristien vaikutusvalta kasvaa. – Kiinan ja Venäjän rooli kas vaa. Boko Haram on hei kentynyt, mutta ei sekään ole las kenut aseitaan. – Nämä vahvistavat militant tien valtaa. Ken raali Tchianin tekniikka näyttää olevan nujertaminen, Mustasil ta toteaa. Neljäkymmen tä prosenttia maan budjetista on ul komailta saatua avustusta ja lai naa. – Ecowasin uskottavuus on nyt vaakalaudalla. Militantit ei vät muistuta lainkaan tuntemia ni muslimeja. – On puhuttu, että vallanku mousta edelsi tilanne, jossa presi dentti Bazoum oli aikeissa laittaa kenraali Tchianin sivuun. Wagner on tukenut Kes kiAfrikan tasavaltaa ja Malia, ja sillä on voimakas vaikutus Syy riassa ja pohjoisessa Afrikassa, Haavisto toteaa. Suuri ratkaisua kaipaava ongel ma on taistelu vedestä ja maasta. Haavisto toi voo, ettei Eurooppa kääntäisi selkään sä Afrikalle, vaikka sieltä juuri nyt pu haltaa kylmiä tuulia. Tilanne on erityi sen huono Burkina Fasossa, Malis sa ja KoillisNigeriassa. Kehitys huo lestuttaa häntä. DANIELLE MIETTINEN Nigerin pääkaupungissa Niameyssa osoitettiin elokuun alussa mieltä Keski-Afrikan talousyhteisön asettamia sanktioita vastaan, vaadittiin Ranskan sotilasjoukkojen poistumista maasta ja osoitettiin tukea sotilasjuntalle. Nigerin naapurissa Beninissä asuva kristityksi kääntynyt fulani Syllia työskentelee LänsiAfrikan kouluissa ja yliopistoissa uskon tojen ja etnisten ryhmien välisen rauhan hyväksi. Vanhal la eliitillä on ollut läheiset suhteet Ranskaan. Turvattomuus, köyhyys ja mar ginalisoituminen ovat myös Syl lian mukaan LänsiAfrikan suu rimmat huolenaiheet. Kumouksellis ten mielestä yhteisö on liian länsi mielinen. Puhe liittyy erityisesti Rans kaan. Katariina Mustasilta on koon nut tutkimustietoa islamistien Afrikassa tekemistä iskuista ja todennut niiden lisääntyvän eni ten LänsiAfrikassa. Toisaalta kyn nys voimankäyttöön on korkea. – Muuten maat joutuvat ääri liikkeiden saaliiksi. Kotiseudullani oli ennen harvinaista nähdä hunnu tettuja naisia, mutta nyt jopa yksi vuotiaat pikkutytöt ovat hunnutet tuja. Mainosta kokous-, kurssija leiritilojasi Kotimaa-lehden 22.9. Bazoum edustaa Nigerissä vähemmistössä olevia arabeja, eivätkä enemmistöryhmiä edustavat sotilasjohtajat ole aina pitäneet hänen uudistuksistaan. Muut listaukseen päässeet kirkot ovat Meidän Rouvamme kirkko Las Lajasissa Kolumbiassa, Panagía Paraportianín kirkko Kreikassa, Görömen kirkot Turkin Kappadokiassa, Pyhän Yrjön kirkko Lalibelassa Etiopiassa, Saint-Michel d´Aiguilhen kappeli Ranskassa, Pyhän Ristin kappeli Yhdysvaltojen Arizonassa, Stykkishólmskirkja Islannissa, Borgundin sauvakirkko Norjassa ja Yhdysvaltojen ilmavoimien akatemian kadettikappeli Coloradossa. Esimerkiksi Niger on myynyt elin tärkeästä vientituotteestaan uraa nista yli puolet Ranskaan. Läntisten maiden mediat ovat vaatineet äänekkäästi demokrati an palauttamista Nigeriin. Jos sotilaallinen yhteistyö loppuu, iskut voivat li sääntyä. Toistaiseksi tuntematon tekijä on murtanut rikki lähetyslippaan lukon ja oletettavasti varastanut lippaan sisällön. Oikaisu Kotimaassa 11.8. Mustasillan mukaan näyttää siltä, että diplomatiasta ja voi mankäytön uhasta huolimatta sotilasjuntta vakiinnuttaa val taansa. Ilmastonmuutos aiheuttaa kui vuutta, joka kärjistää maanvilje lijöiden ja paimentolaisten välisiä kiistoja. Monilla mailla, erityisesti Libyal la, Etiopialla ja EteläAfrikalla, on niin paljon sisäisiä ongelmia, ettei niillä ole ollut paljoa tarjottavana koko Afrikan ongel miin. Militantit eivät muistuta lainkaan tuntemiani muslimeja. Kirkko & minä -jutun karttaan oli merkitty väärä paikkakunta. Vaikka siirtomaat ovat historiaa, Ranskalla on monissa entisissä alusmaissaan edelleen iso talou dellinen ja poliittinen jalanjälki. Sen akustiikan kehutaan olevan erinomainen. Ulko poliittisen instituutin vanhem pi tutkija Katariina Mustasilta huomauttaa, että Nigerin demo kratiassa on ollut haasteita myös ennen vallankaappausta. Lännenvastaisuus on näkynyt muun muassa Venäjän lippuina mielenosoituksissa. Etnisten ryhmien pitäminen tyytyväisinä on Afrikan maiden johtajien haaste. Vastassa olisi todennäköisesti Nigerin koko ar meija, jota Burkina Faso ja Mali ovat luvanneet tukea. Yhteistyön hii pumisella olisi mittavat seurauk set. Yksi maista on Niger. Erityisesti islaminuskoi set fulanipaimentolaiset ovat ol leet viimeisen puolen vuoden ai kana otsikoissa kristittyihin maan viljelijöihin kohdistamiensa isku jen vuoksi. Päällimmäisenä tunteena on Antolalla suru. Tutkija ei mie lellään kuvittele miltä taistelut näyttäisivät, jos Ecowas hyök käisi Nigeriin nigerialaisten so tilaiden johdolla. Ecowas on uhannut Ni gerin sotilashallintoa voimankäy töllä, ellei se peräydy, mutta pitää diplomatiaa ensisijaisena tienä takaisin perustuslailliseen järjes tykseen. Monien nigeriläisten mielestä presidentti Mohamed Bazoumin syrjäyttäminen ja kenraali Abdourahmane Tchianin asettuminen maan johtoon oli askel kohti maa ilmaa, jossa Ranska ja muut länsi maat eivät enää sekaannu entisten siirtomaidensa asioihin. Oppo sition, journalistien ja aktivistien toimintavapautta on viime vuo sina kavennettu, ja tämä on saa nut maan näyttämään kelpoisem malta kuin se onkaan. EU ja Yhdysval lat ovat tukeneet Nigeriä onnis tuneesti sen taistelussa terroristi ryhmiä vastaan. Monet aseelliset ryhmät ovat linkittyneet Isisiin ja AlQaidaan. ilmestyvässä numerossa! Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: kirkkoa – joukkoon mahtuu myös Helsingin Temppeliaukion kirkko. Ecowas on ilmoittanut etsivän sä kriisiin diplomaattista ratkai sua, vaikka se on tehnyt päätök sen valmiusjoukkojen lähettämi sestä Nigeriin Bazoumin palaut tamiseksi valtaan. LänsiAfrikan talousyhteisö Ecowas on onnistunut kehittä mään mantereen demokratiaa ja turvallisuutta, mutta se on nyt vai keassa tilanteessa. Syllia toteaa, että tiekartta rau haan on kyllä tiedossa. Haapajärven kirkko sijaistee Kirkkonummella, ei Haapavedellä kuten kartasta saattoi päätellä. – Afrikan talou dellinen kehitys avaa mahdollisuuk sia myös suomalaisille yrityksille. Kenraali pillastui ja aloitti kapinan, Musta silta kertoo. Temppeliaukion kirkko on valittu maailman kauneimpien joukkoon Amerikkalaislähtöinen kansainvälinen design-julkaisu Architectural Digest on valinnut maailman kymmenen kauneinta lyhyesti Älä ohita tätä mahdollisuutta! Varaus ja aineisto viimeistään 14.9. Kolmisenkymmentä Afri kan nykyisistä valtioista on ollut osa Ranskan imperiumia tai sen mandaattialuetta. 6 ~ ~ 7 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Mielestäni tämä on suurin uhka vapaudelle, erityises ti uskonnonvapaudelle. Siellä hei näkuun lopussa tapahtunut val lankaappaus, kumouksen kansal ta saama vahva tuki ja äänekkääk si yltynyt länsimaidenvastaisuus ovat osa uuden Afrikan tarinaa. Afrikan Unionista on toivot tu maanosan vahvaa vakauttajaa
Mainittakoon myös, että nykyisiä Aapisia ja niiden mahdollista kris tillistä sisältöä en tunne. Itkee kin, kun pikkuäiti poistuu huo neesta. Kuva Namibian Windhoekissa vuonna 2017 pidetyn edellisen yleiskokouksen juhlamessusta. Lopulta laulet tiin pääsiäisvirsi”. Ymmärrän erilaiset muutok set, vaikka en pidäkään niitä aina liikkeenä kohti entistä parempaa. LML:n yleiskokouksen ohjelmaan kuuluu myös hartauksia ja jumalanpalveluksia. Luterilaisen maailmanliiton yleiskokous syyskuussa Krakovassa ulkomaat | Suomesta kokoukseen lähtee kymmenen edustajan delegaatio. Siinä ”pappi pu hui pääsiäisen suuresta tapahtu masta. syyskuuta. Todettakoon, että molemmissa aapiskirjoissa toki liikutaan enim mäkseen aivan muissa, sadun, ta rinan ja arkielämän maailmoissa. Kaikki kuuntelivat hartai na. Järjestyksessään 13. Jumalaa kiitetään leivästä ja ruumiin vaatteista. | Kuva: Jussi Rytkönen 8 ~ ~ 9 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Elämäntapa oli vielä 1960lu vulla vahvasti maaseutumainen, minkä Aapiseni aihevalinnoista ja kuvituksesta huomaa. Luterilaisella maailmanliitol la on 149 jäsenkirkkoa eri puolilla maailmaa. Kun lukemaan opittiin kädet ristissä ” Vaikka Aapiset olivat vielä 1960-luvulla hyvin kristillisiä, oli yhtenäiskulttuuri jo murtunut. Suomesta neuvoston jäsenenä on kesäkuun alusta arkkipiispan erityisavustajana aloittanut do sentti Minna Hietamäki. Valtaosin katolilaisessa Puolassa kyseinen luterilainen kirkko on ollut ko koonsa nähden erityisen aktiivi nen ukrainalaisten pakolaisten auttamisessa. Yleiskokouksen teemana on One Body, One Spirit, One Hope, vapaasti käännettynä ”Yksi ruu mis, yksi Henki, yksi toivo” LML:n lisäksi kokouksen järjestäjänä on Puolan evankelinen Augsburgin tunnustuksen kirkko. Pikku Leenan rukoilee kirjassa iltarukouksen. Lisäksi kokous valitsee presi dentin sekä neuvoston jäsenet. Nykyajan hyperkorrektin uskonto neutraaliuden – jopa uskontoaller gian – aikakaudella on kuitenkin mielenkiintoista ajatella, miten vielä varsin läheisessä menneisyy dessä kristinusko oli aivan luon teva osa koulukasvatusta, jopa äi dinkielen tunneilla. | Kuva: Jussi Rytkönen A loitin kansakoulun ensimmäisen luo kan Hämeenlinnassa syksyllä 1968. Olen kuiten kin kiitollinen, että sain kauan sitten aloittaa koulutieni edel lä kuvatun kaltaisessa koulussa. Las ten joulurukous kruunaa koko naisuuden. JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Tässä tekstissä siteeratut aapiskirjat ovat Urho Somerkivi – Hellin Tynell – Inkeri Airola: Lasten oma Aapinen (Otava, 1967) ja Aukusti Salo: Meidän lasten oma Aapinen (Otava 2009, näköispainos 1935 ilmestyneestä ensimmäisestä painoksesta). Isä ja äiti lukukappaleessa to detaan isän olevan ulkona – pellol la – töissä ja työskentelevän ”isän maansa hyväksi” ja ”Jumalan kun niaksi”. Jumala on pannut minut palvelijaksi maan päälle.” Itsenäisyyspäivän tienoilla ope tetaan kirjassa Virsi kotimaan puolesta: ”Oi kuningasten kunin gas, sä maan ja taivaan valtias.” Annikkipikkusiskonsa sairau desta huolestunut Ilmari kirjoit taa joulukirjeen Jeesuslapselle: ”Rakas Jeesuslapsi. Kan sakoulun oppikirjat olivat silloin kierrätystavaraa, mutta Aapisen jokainen sai omakseen. Äiti ”tekee työtä lastensa hyväksi” sisällä: ompelee ja keit tää. Helsingissä LML:n yleiskokous oli koolla 60 vuotta sitten. Silmiinpistävä yhtäläisyys kah den eri sukupolven aapiskirjois sa on, että Jumala, kirkko, rukous ja virsilaulu olivat aivan normaali osa seitsenvuotiaille tarjottua ku vaa maailmasta. Taannoin ostin mie lenkiinnosta myös näköispainok sen vielä vanhemmasta aapiskir jasta, jota äitini käytti mennessään kouluun vuonna 1939. Vaikka Aapiset olivat vielä 1960luvulla hyvin kristillisiä, oli yhtenäiskulttuuri jo murtunut. Krakovaan odo tetaan noin 350:tä luterilaisten kirkkojen virallista edustajaa. Kaupunki kuvasto tuntuu hieman päälle lii matulta. Yleiskokous määritte lee maailmanliiton painopisteitä ja tavoitteita seuraaviksi vuosiksi. Pääsiäisestä on lukukappa le, jossa kerrotaan Koivulan väen kirkkomatkasta. Se alkaa sunnun taista, kuten viikko silloin vielä alkoi. Eräässä kappa leessa Pekka pitää viikkopäiväkirjaa. Se on vie läkin tallessa. Se alkaa sa noilla ”Jumala on suuri” ja päättyy toteamukseen ”Jumalan pelko on viisauden alku”. Ja sittemmin tunnetusti maail man muutoksen myötä yhä enem män. Minä lähes tyn Sinua tässä kirjeessä ja pyydän Sinulta apua, sillä ei kukaan muu voi auttaa minua.” Edelleen joukkoon kuuluvat joululaulu Tervehtii jo meitä joulu ihanin, uudenvuoden rukous sekä Lapsen aamu ja iltarukous. Suo men kirkon edustajat kokouksessa ovat delegaation johtaja, arkkipiis pa Tapio Luoma, asiantuntija Liisa Björklund, dosentti, arkkipiis pan erityisavustaja Minna Hieta mäki, piispa Kaisamari Hintikka, teologian opiskeli ja Annika Juurikka, hallintojohtaja Antti Jääskeläinen, johtava asiantuntija Tomi Karttunen, filosofian ylioppilas Sara Keränen, pas tori Jussi Luoma ja arkkipiispan erityisavustaja Juha Meriläinen. MARI TEINILÄ ” Yleiskokous määrittelee maailmanliiton painopisteitä ja tavoitteita seuraaviksi vuosiksi. ”Älä itke, isi! Kyllä Jumala ja enkelit varjelevat isiä”, Liisi sa noo. Ja Pekka kirjoittaa: ”Olin isoisän kanssa kirkossa.” Omaa Aapistani kolme vuosi kymmentä vanhemmassa aapis kirjassa Meidän lasten oma Aapinen on kristinusko vielä selvem min läsnä. Pikku äiti kappaleessa isä suostuu Liisin hoidokiksi. Onpa vielä myös kappale Ju malasta ja ihmisestä. yleiskokous kokoontuu Puolas sa Krakovassa 13.–19. LML:n pääsih teeri on virolainen pappi Anne Burghardt ja president ti on nigerialainen arkkipiispa Panti Filibus Musa. Kaikki ei tietenkään ollut en nen paremmin. ilmiö & näkökulma Edessä näköispainos vuoden 1935 Aapisesta, takana kirjoittajan Aapinen. L uterilaisen maailman liiton (LML) yleisko kous on järjestetty vuodesta 1947 läh tien joka kuudes tai seitsemäs vuosi. Itsenäisyyspäivän aikoihin luim me Lasten omasta Aapisesta Suo men lipusta näinkin: ”Lapsi! Työsi toimesi uhraa isänmaallesi! Siihen antaa voimia Suuri Jumala.” Joulun vieton moniin aapis teksteihin kuuluu kirjassa myös Joulupuu on rakennettu lau lun kolmas säkeistö: ”Kiitos sul le Jeesuksemme, kallis Vapahta jamme.” Samalla aukeamalla on myös runo Pieni enkeli ja Lapsen rukous. Toi saalla Hevonen, ku ningas ja jalopeu ra sadussa hevo nen lausuu leijonal le: ”Herra kuningas, minä tiedän teh täväni. Sen jäsen määrä on noin 61 000. Jouluyön tapahtumis ta kerrotaan paimenten kedolta Betlehemin seimen äärelle. Yleiskokous järjestettiin vii meksi vuonna 2017 Namibian pääkaupungissa Windhoekissa
10 ~ ~ 11 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Jeesus on voittanut kaikki pahan vallat ja jätämme Hänen huolekseen pahojen voimien karkottamisen ja sitomisen. Toisin kuin monet kan sainväliset avustustoimijat, kriisin tullessa kirkot ovat jo paikalla ja jäävät osaksi yhteisöä myös krii sin jälkeen. Kirkko toki itse pitää itseään tärkeänä yhteiskunnallisena kes kustelijana. Me kentällä toimivat voimme kerätä tiedon, ja antaa sen niille, jotka istuvat saunoissa vallan pitäjien kanssa. Paikallisia kirkkoja voi vah vistaa ja tukea humanitaarisessa avussa yhteistyöllä ja yhdessä op pien. Yhteisvastuu rohkaisee asettu maan heikompien puolelle ja kan tamaan yhteistä vastuuta. Näkökulmani perustuu kokemuksiin ja havaintoihin työvuosinani arkojen ja pelokkaiden, usein mie lenterveyden oireiden sekä kirjavien hengellis ten näkemysten viidakossa ponnistelevien ih misten kanssa. Pri deviikkoa ja Suomi Areena pönötystä lukuun ottamatta en kuule kirkkoa osallistumassa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteisvastuuta arvioidaan vuo sittain erilaisilla mittareilla tuo ton, resurssien, markkinoinnin ja yhteiskunnallisen vaikutta misen näkökulmista. Kirjoituksesta ilmeni, että naispuolisen piispan valinta saa hänet harkitsemaan jopa kirkos ta eroamista. Sananparsi ”Arvaa oma tila si, anna arvo toisillekin” on käy pä ohje ihmisten väliseen kanssa käymiseen niin kotona, kirkossa, koulussa, järjestöissä, politiikassa, urheilussa, harrastuksissa. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluu kolme ja puoli miljoonaa ih mistä, joista suurin osa kokee yh deksi tärkeimmäksi kirkon tehtä väksi heikomman auttamisen. Äärimmillään kaikki ihmisen sairaudet tul kittiin henkien aiheuttamiksi ja ne voitiin pa rantaa ”ajamalla sairauden henget pois”. Pahojen henkien karkottamisen sijasta on pysyvää ja kestävää, että ihminen ymmärtää, käsittää, Jumalan rakkauden Jeesuksessa Kris tuksessa. Apua saa uskontoon tai muuhun taustaan katsomatta yhden vertaisesti. Arvostet tua ja yhtä Suomen vanhimmis ta hyväntekeväisyyskeräyksistä on lopettamisen sijaan lähdetty kehittämään. Kokonaiskirkon strategia Ovet auki huomioi tuloerojen kas vun, politiikan polarisaation ja globaalit muutokset suurina haas teina kirkon viestin kannalta – ja toteaa heti perään, että kirkko ei voi vaikuttaa näihin suoraan. Millaista toivon viestiä välittää se, että nyt kun maassamme on talous ja sosiaalipolitiikaltaan kirein hallitus vuosikymmeniin, kirkkomme mandaatinkantajat vaikenevat. Suomen tasavallan presidentin suojelemalla keräyksellä on suo malaisessa hyvinvointiyhteiskun nassa edelleen tärkeä merkitys. Tähän perustuen selvitin edellä mainituille johtajille ja juontajille, että tilaisuus tai ryhmä aloitetaan Kolmiyhteisen Jumalan nimeen – täydessä turvallisuudessa ja rauhassa. Se teki minut surulliseksi, mutta ei yllättänyt. ” Monesti elämänkokemukset, pelot ja ahdistus purkautuivat kysymykseen, onko minussa paha henki. Paikalla oli ainakin 5 000 ihmistä. Vaikutus oli kuitenkin päin vastainen. Mitään laitonta ei piispanvaa lissa tapahtunut. Vuo den 2022 keräystuotosta enää 2 prosenttia kerättiin listakeräyk sinä. Antero Ihalaisen mielipidekirjoituksesta ( Kotimaa 4.8.) selviää, että piispan vaalin tulos oli hänelle raskas pet tymys. Usein samanaikaisesti mie lenterveyden kysymysten kes kellä ihmisellä oli myös uskon nollisen elämän, Jumalayhtey den ja Jumalakuvan kysymykset selvittelyssä. Kirjoitusten pituus enimmillään 2000 merkkiä. Kun yh teistyöstä sovittiin, ihminen sai käsitellä muutoksessa olevaa elämänsä koko naisuutta ymmärtäen psyyken reagoinnit aikai sempien elämänvaiheiden pohjalta ja asioiden heijastumisen uskonnollisiin käsityksiin, joissa sielunhoito auttoi terveen, Jeesuksen selvim min ilmoittamaan rakastavaan ja turvalliseen Jumalayhteyteen. Paikalla oli muitakin “kirkkotyyppejä”, mutta toista virkapaitaa en nähnyt. Tätä työtä ovat tukeneet myös suomalaiset seura kunnat ja näin vahvistaneet pai kallisten kirkkojen roolia huma nitaarisessa avussa. Joh 4:17–18) JAAKKO HARJUVAARA rovasti Kirkot ovat merkittävä humanitaarisen avun kanava E lokuun 19. Kirkot ja seurakunnat ovat mo nissa maissa vahvasti osa yhteis kuntaa, kyliä ja kaupunkeja. Arvona yhteisvastuu on yksi koko kirkon perustehtävistä ja nousee esille myös kirkon Ovet auki strategias sa. 3:16). Tarvittiin sekä tera peuttia ja sielunhoitajaa. Miksi esimerkiksi piispat eivät ota näkyvästi kantaa siihen, kuinka perusturvasta kaavaillut leikkaukset asettavat ihmisiä entistä eriarvoisempaan asemaan ja nakertavat luottamusta yhteiskunnan järjestelmiin. Resursseja pitää tulevina vuosina käyttää niiden kokoamiseen, jotka haluavat vaikuttaa mutta eivät oikein tiedä, miten. Pian juhlimme 75vuotiasta Yhteisvastuukeräystä ja juhlimme sitä ylpeydellä ja ilolla katse tule vaisuudessa! LIISA TOIVONEN viestintäpäällikkö Kirkkopalvelut ry | kolumni | O sallistuin kesällä Nollatoleranssi mielenosoitukseen, jossa peräänkuulutettiin hallituksen irtisanoutumis ta rasismista. Ensimmäiset naiset Suo messa vihittiin papeiksi kevääl lä 1988. Pitää et siä niitä, jotka ovat jo luovuttamassa, ja yhdessä miettiä, miten asiat saataisiin paremmiksi. Siunauksen signaalit tulevaisuusselonteossa kirkon tärkeimpien tehtävien joukkoon nousee ihmisten kohtaaminen ja auttaminen sekä toivon rakentaminen epävarmassa maailmassa. Paikalliset kirkot ovat pysyvästi alueillaan. Suhtautuminen asiaan oli monenlainen. Osa teksteistä voidaan julkaista myös Kotimaa.fi -sivustolla. KAARINA KARHAPÄÄ Pastori, eläkeläinen Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00131 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Viimeisten parin vuoden aikana Yhteisvas tuussa on myös yksinkertaistet tu keräykseen liittyviä prosesse ja ja tehty verkkosivu ja brändi uudistus. ” Toisin kuin monet kansainväliset avustustoimijat, kriisin tullessa kirkot ovat jo paikalla. Tätä esimerkiksi Lähe tysseura edellyt tää aina yhteistyö kumppaneiltaan. Nainen voi olla piispa. Ne ovat osa ihmisten arkea ja juh laa, ja kirkkojen ja seurakuntien työntekijät ja vapaaehtoiset nä kevät läheltä alueensa ongelmat, kuten tulvan pilaaman sadon tai maanjäristyksen tuhoamat talot. päivä vietet tävä humanitaarisen avun päivä muistuttaa meitä maailman moni naisista kriiseistä: ilmastokriisin vaikutukset, Ukrainan sota ja eri laiset konfliktit vaikuttavat järisyt tävästi ihmisten elämään. M inulta on pyydetty näkökulmaa henkien karkottamisen käytän nöstä. Kuluvana vuonna olemme an taneet ruokakriisiin liittyvää hätäapua kirkkojen kautta muun muassa Tan saniassa, Zimbabwessa, Etiopias sa ja Venezuelassa. Ongelmiensa ja pel kojensa keskellä kipuileva ih minen pelästyi taas uudestaan: Onko minun kanssani ryhmässä tai kirkossa paha henki, ”väijyykö” minun lähelläni paha henki. Ei ole syytä vähätellä 2–3 miljoo nan euron vuosittaista tuottoa, jolla saadaan paljon aikaan. Lääk keiden käyttö ja lääketiede olivat pahasta. Jotkut kristillisten ryhmien tai tilaisuuksien johtajat tai juontajat aloittivat tilaisuuden sa nomalla tähän tapaan: ”Ensimmäiseksi me sidomme nyt kaikki pa han voimat ja henget… Jeesuk sen nimeen ja sitten aloitamme tämän tilaisuuden.” He halusivat luoda tällä ”henkien sitomisen” vallalla turvallisuutta. Kirkon arvojohtajia tai mielipidevaikuttajia ei näkynyt tai kuulunut. Esimer kiksi Ukrainassa ja Syyrian maan järistyksessä paikalliset kirkot ja kirkolliset toimijat ovat toimineet avun kanavina. mielipiteet Henkien karkottamisen sijasta turvallinen ja levollinen usko eksorkismi | Joskus tarvitaan sekä terapeuttia että sielunhoitajaa, kirjoittaa rovasti Jaakko Harjunvaara. Näiden ihmisten hätään vastaamisessa tarvitaan myös kirkkoja. Elämän kokonaisuus hah mottui. Jukko nostaa esiin asioita, joihin on kiinnitetty huomio ta myös Yhteisvastuuta organi soivassa Kirkkopalvelut ry:ssä. Rinnalle on jo noussut usei ta erilaisia digikeräystapoja, jot ka ovat kustannustehokkaampia ja tavoittavat paremmin nyky päivän lahjoittajat. Lievemmässä muodossa tällainen ”pahojen henkien vaikutus” rajattiin mielenterveyden oi reiluun eikä nähty sitä, että mielenterveyden sairauksissa tarvittiin terapeuttia ja/tai lää käriä, jotta psyykkinen tasapaino ja elämä oli mahdollista. Lähetysseura toimii humani taarisessa työssä useimmiten pai kallisten kirkkojen ja kirkollisten organisaatioiden kautta. Tämä oli mi nulle työtehtävä. ”Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä. Rohkaisenkin kaikkia kirkossamme valtaa käyttäviä vaatimaan politiikkaa, joka suojelee heikoimmassa asemassa olevia. Voisimmeko vaatia tätä myös po liittisilta päättäjiltä. Kirkkojen rooli hätäavussa herät tää joskus kysymyksiä puolueet tomuudesta. Suomessa on mo nenlaista kansalaisuutta ja tulee jatkossakin olemaan. Seurakuntien ja vapaaehtois ten työ ei mene hukkaan Yhteis vastuukeräystä toteuttaessa, vaan palvelee kirkon ja seurakuntien perustehtävää. On totta, että listakeräys on hiipuva keräysmuoto. Nainen voi olla piispa Mikkelin hiippakunnan piis pan vaali on käyty ja tulosta on kunnioitettava. En voisi olla enempää eri mieltä. – – Pelkoa ei rakkau dessa ole, vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon.” (1. Monesti elämänkokemukset, pelot ja ahdis tus purkautuivat kysymykseen, onko minussa paha henki, joka kiusaa ja pitää minua vallas saan. Ke räystuotoilla autetaan esimerik si koronasta kärsiviä nuoria mie lenterveysongelmissa, ehkäistään nuorten lisääntynyttä väkivaltaa ja tuetaan heikoimmassa asemassa olevia nuoria. Ketään ei pidä arvottaa sukupuolen perus teella. Nyt ei pidä lusmuilla AMANDA HIEKKATAIPALE toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on yhteisödiakoni Helsingin Malmilla. EIJA ALAJARVA Humanitaarisen avun asiantuntija, Suomen Lähetysseura Yhteisvastuulla on merkitystä Annamari Jukko esitti toiveen ( Kotimaa 4.8.) Yhteisvastuukerä yksen lopettamisesta perustelui naan keräyskulut, seurakuntien vähenevät resurssit sekä ajastaan jäänyt keräys. Mitä me netettävää radikaalia lähimmäisenrakkautta osoittavalla kansan liikkeellä voisi olla. Raamattu kertoo Jumalan ja hänen vastus tajansa henkivalloista ja voimista, mutta ydin sanoma on: Jumala on rakastanut maailmaa niin paljon, että antoi ainoan Poikansa, jottei yksikään, joka häneen uskoo, joutuisi kado tukseen, vaan saisi iankaikkisen elämän (Joh. Tuotto ei kuitenkaan ole Yh teisvastuukeräyksen ainut tavoite, vaan sen ytimessä ovat myös yh teisvastuuseen herättely, yhteis kunnallinen vaikuttaminen, yh teisöllisyys ja lähimmäisistä välit täminen. Tosiasiassa monissa maissa kirkot ovat jo hyvin am mattimaisia humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön toimijoita, jotka sitoutuvat vahvasti humani taarisen avun periaatteisiin. Voi siko yhteinen toimintaperiaatteemme diakonia ja kriisityön ulko puolellakin olla, että jos näemme jonkun katuojassa naamallaan, käännämme tämän selälleen. Löytää rikkinäiset rakenteet ja tut kia keinoja niiden korjaamiseksi. Nyt jos koskaan on sosiaalinen tilaus toimia, eikä lusmuilla jäsenkadon pelossa. Koronapandemian seuraukse na nousseeseen kuluprosenttiin tullaan kiinnittämään tulevina vuosina erityistä huomiota sa malla kun kehitämme lahjoitus tapoja. Me nin mielenosoitukseen virkapaidassa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Ja sisäinen tasapaino oli murenemassa. Toivottavas ti evankelisluterilainen kirkko osoittaa kaikessa toiminnassaan oikeudenmukaisuutta, tasaar voa, syrjimättömyyttä ja hyväk syvää asennetta kaikenlaisia ih misiä kohtaan. ” Millaista toivon viestiä välittää se, että kirkkomme mandaatinkantajat vaikenevat
hengellisyys Juoksija sukeltaa sieluunsa Juoksu on hengellisestikin hyvää tekevää harjoitusta. » ~ 13 ~ 13 Kotimaa | 18.8.2023. Ilon kautta tapahtuvassa kilvoittelussa yhdistyy dynaamisella tavalla fyysinen, henkinen ja spirituaalinen syväulottuvuus, kertovat kestävyysjuoksijapapit Anna-Kaisa Poikkimäki ja Vilppu Huomo. Kesä on yleisesti juoksijoiden juhlaaikaa, mutta Poikkimäki nauttii juoksusta syksyllä kin, kun ilma on kuulas, raikas ja helppo hen gittää. ” Juoksu on miniretriitti, oma hetki, jossa prosessoin mielen päällä olevia asioita. J uoksu on pieni pyhiinvaellus, vauh dikkailla maratoneilla ja pitkillä ult ramatkoilla monesti nähty Nurmijär ven kappalainen Anna-Kaisa Poikkimäki, 45, kiteyttää. Sukellus omaan sieluun ja mieleen – puhetta Jumalan kanssa tai Jumalalle. Seksuaalineuvojaksikin kouluttautuneen pa pin mielestä on hienoa, että kirkossa nähdään nykyään yhä selvemmin ihmisen olevan koko naisuus kaikkine puolineen ja tarpeineen. TEKSTI | JANNE VILLA – KUVAT | JANI LAUKKANEN Mitä pidempiä matkoja juoksee, sitä helpommin voi lähestyä meditatiivista rukouksen tilaa., sanoo Vilppu Huomo. Tietyn sillan, mutkan ja mäen koh dalle juostessaan hän ajattelee jotain ihmistä tai rukoilee tämän puolesta. Poikkimäellä on muutamia lempipyhiinvael lusreittejä. Tunnen olevani yhtä kai ken kanssa. Hän muistaa lä hipiiriä, ystäviä, työssä kohtaamiaan ihmisiä, luonnon kauneutta, koko maailmaa. Pyhiinvaellusperinteen uudelleen löytämi nen kertoo tästä evankeliumin todeksi elämi sestä myös ruumiillisuuden ja konkreettisen te kemisen kautta. – Juoksu on pyhiinvaelluksen tapaan hyvin kokonaisvaltaista toimintaa. – Juoksu on miniretriitti, oma hetki, jossa prosessoin mielen päällä olevia asioita. Minulle riittää tun nin tai parin juoksu yleensä päivittäin ja pit kä 30 kilometrin lenkki kerran vii kossa tai kahdes sa. Minulle se on elä väksi tulevaa armoa. Kestävyysjuok su on yksinker taista ja maanlä heistä hengelli syyttä, vielä kou kuttavampaa ja meditatiivisempaa kuin kävely, kokee 18vuotiaana harrastuksen aloittanut An naKaisa Poikkimäki. Maa on jalkojeni alla ja tuuli käy. Ihminen voi kokea fyysi sessä liikkeessä jotain jumalallista. Hengitän, rukoilen hiljaa ja juoksen näillä ja loilla ja käsillä. Hän tykkää myös märästä ja pimeneväs tä marraskuusta, jolloin luonto on karu ja graa fisen kaunis. En koe muita retriittejä omakseni. – Ymmärrän, että esimerkiksi hiihto tai muu kestävyyslaji tuottaa joillekin samanlaisia koke muksia kuin juoksu minulle. Ajatuksia, mieltä ja sielua puhdistava juoksu auttaa Poikkimäkeä pääsemään irti maailmal lisista murheista, työstä ja stressistä. Kevyestä ja kauniista päkiäaskelluksestaan tunnettu, erittäin kovakuntoinen elämäntapa juoksija tarkkailee lenkillä liitäessään luontoa, lähiympäristöä ja vuodenaikojen vaihtelua kuin kaikkeuteen ja Jumalan todellisuuteen sulau tuva mystikko. Se on hä nelle paljon muutakin kuin urheilua: elämän tapa, akkujen lataamista, yksinoloa, ulkoilua. – Minä elän ja olen
Kilvoittelu kohtuullisuuden sisäistämiseksi on silti yhä kesken. Silloin sitä voisi jatkaa vaikka kuin ka pitkään. Kun kunnostaan, sielustaan ja sen temppe listä huolta pitävä AnnaKaisa Poikkimäki ker ran kuolee, hän toivoo, että hautajaisissa lue taan kappale Timoteuksen kirjeestä. Ke sän rippileireillä latasin akkuja aamulenkillä, muiden pitämien oppituntien aikana ja joskus nuorten kanssa lenkkeillessä. – Saatan toistaa vaikka jotain Taizélaulua. Terve pelko, kipu, epävarmuus ja vaaratkin vaanivat vuoriultraajan kannoilla, ellei tämä pidä varaansa. Aamulla kaikki lapset lähtivät lenkille, jokai nen eri suuntaan. Se oli hyvästelyä, kiitollisuutta ja lohduttavaa. Tu hoamme luontoa niillä hyvilläkin asioilla, joi ta teemme. – Juoksin silloin lapsuudenmaisemassa, joka ei enää koskaan ollut sama. 14 ~ ~ 15 ~ 15 Kotimaa | 18.8.2023 14 ~ Kotimaa | 18.8.2023. – Vuorten avaruuden, valtavuuden ja pysy vyyden edessä ymmärrän väistämättä pienuu teni ja sen, että täällä ollaan vain vierailemas sa. – Tunnen monen muunkin asian edessä ympäristöahdistusta. Suruunsa juossut tytär tunsi, että tutut mai semat — tutut tiet, talot, metsät ja pellot veh nästä kultaisina — ottivat osaa hänen suruunsa. Minulla on mielikuva, että he ovat luistaneet säännöistä ja pakollisista varus teista. Myös koronaajan pakkopysähdyksessä ka teuden kuolemansyntiin lankeaminen lienee ollut lähellä — juoksunhimon ja kilometrien ahnehtimisen seurauksena. Juoksemisesta tulee helposti riippuvaisek si. – Juoksu on minulle kuin hampaiden har jaus. Pappi joutui opet telemaan kohtuullisuuden kardinaalihyvettä ja kristillistä nöyryyden hyvettä. Vaikka juokseminen voi olla fyysisesti ras kasta, lähtökohtaisesti kyse ei ole itsensä ran kaisemisesta, kiusaamisesta tai kurittamisesta. Kylien ja kaupun kien valot näkyvät jossain etäällä. Saunoin päivittäin, siihen tuli fyysinen tarve. Tuhlaajapoika juoksee isän luo ja isä juoksee vastaan. Se oli ”hengellisesti rankka kokemus”, joka kuu lostaa melkeinpä niin sanotulta sielun pimeäl tä yöltä. Se ei tapahdu niin, että avaanpa silmät ja katson, mutta juostessaan säännöllisesti luonnossa ih minen voi harjaantua hiljalleen tähän suun taan. Saarnat kypsyvät usein lenkil lä, joka saa ajatukset lentämään. Ki lometrejä tuli järkyttävät määrät. – Se oli hyvin hengellinen kokemus. Olen oppi nut kuuntelemaan kroppani viestejä ja minusta on tullut lempeämpi. – Tämänkin hetken sain nähdä ja kokea juosten! Liukkaana ja kylmänä talvena juoksumatto saattaa tulla tarpee seen. Keskiaikaisessa spiritualiteetissa oli selkeänä ajatus, että Jumala voidaan kohdata luonnos sa, ja hänen työnsä voidaan nähdä jokaisessa luontokappaleessa. Espoon tuomiokirkkoseurakunnan pasto ri palasi kesällä vuoden väitöskirjavapaalta. Hän on taittanut matkan aikaan 2.57, josta esimerkiksi tunnetut kovan vauhtilinjan juoksijakirkkoherrat Hans Tuominen ja Olli-Pekka Silfverhuth ovat saaneet vain uneksia maratoniensa viimeisen parin mi nuutin aikana. Sielunhoidollinen ja terapeuttinenkin vaiku tus juoksulla on. Juoksija kysyy itseltään, mitä merkitsee, että minä olen yhtenä luontokappaleena Jumalan rakkauden kohde. Kaatumisissa aika ajoin pieniä ruhjeita saanut juoksija tietää tämän kantapään kautta. Varjele tapaa, niin tapa var jelee sinua — ja takaa turnauskestävyytesi. Vierailijana minun on kysyttävä, miten voin toimia kunnioittavasti tätä kaikkea kohtaan. Kevät taas tarjoaa tuoksui neen ja väreineen luonnon ”val tavan elinvoiman purkauksen”. – Rankat hautajaiset puran pois mielestä juostessa, jolloin rauhoitan ja nollaan itseni. Olemme perus tavalla tavalla riippuvaisia kaikesta muusta. Rutiini, joka ylläpitää hyvinvointia. Poikkimäki oppi, ettei juoksemistakaan voi ”vetää överiksi”. Maastosta, säästä ja vuorokauden ajasta riip puen kokemus on toki hyvin erilainen. – Koronaaikana homma lähti lapasesta. Maisemassa maadoi tun ja näen oman paikkani maailmassa. Tämän voi kääntää eettisek si käskyksi varjella, turvata ja vaalia sitä kau neutta. Juoksin päi vittäin, usein aamu ja iltalenkin. Yksinkertainen tekeminen auttaa riisumaan ympäriltä kaikki häiriötekijät. Erityistä iloa kappalaiselle suovat arkiva paat, jolloin hän saattaa kipaista aamupäiväl lä pitkän lenkin ilman että yksikään sielu kai paa häntä. Myös kiitollisuus ja Jumalan kunnioitus kumpuavat esiin antaumuksellisen juoksijan sielusta. Tästä tosiasiasta seuraa eetti nen imperatiivi tai käsky suojel la luomakuntaa ja edistää kaiken muun elämän kukoistusta ja hy vinvointia, Vilppu Huomo näkee. Sama sie lua kalvava tunne oli molempien raskauksien aikana. Pitkässä juoksussa rutiinit suojaavat. – Oman pienuuden kokee varsinkin myrs kyssä tai kovassa tuulessa. Luonto yleisesti ja vuoret erityisesti laitta vat Huomon omalle paikalleen kosmoksen ko konaisuudessa ja palauttavat mittasuhteiden tajun. Kun AnnaKaisa Poikkimäen äiti kuoli elo kuussa 2016, neljä lasta ja isä olivat paikalla. Juoksen ilon kautta. Kirkon pitäisi pyrkiä vaikuttamaan entistä enemmän ekologisen kriisin ja ilmastonmuu toksen estämiseksi, Huomo painottaa. Yli 900 kilometrin kuukausitahti tuotti pa rissa kuukaudessa pahan reisiluun rasitusmur tuman, josta toipumiseen meni puoli vuotta. Eritoten Alpeilla useita ultramatkoja juossut ” Hengitän, rukoilen hiljaa ja juoksen näillä jaloilla ja käsillä. – Vaikka me kuinka pöljäilisimme ja eläi simme Jumalan selkäpuolella, kasteessa an netut lupaukset ja Jeesuksen pelastusteot koskevat meitä koko elämän. – Olen nyt armollisempi itseäni kohtaan ja ymmärrän lepopäivien merkityksen. Sellainen ryt mi melkein ilman välipäiviä oli kropalleni liikaa. Harrastuksessani kitey tyy länsimaisen elämäntyylin kaksinaisuus. Maratonia kutsutaan yleisurheilussa ”kunin gasmatkaksi”. Eteenpäin maisemassa tasaisesti menevä ihminen ko kee olevansa voimakkaasti läsnä juuri tässä hetkessä. ”Olen kilpaillut hyvän kilpailun, olen juossut perille ja säilyttänyt uskoni. Ja hyvänolon tunne pitkän lenkin jälkeen on uskomattoman hieno. Luonnon keskellä tapahtuva pitkäkestoinen suoritus on Vilppu Huomon mielestä jo it sessään spirituaalinen kokemus. Mikä on minulle oikea tapa vastata tähän ajatukseen. Vaatimattomaan tyyliinsä Vilppu Huomo tähdentää, että kestävyysjuoksun hengelliset ilot ja ulottuvuudet ovat yhtä lailla löydettävis sä vaikkapa pyöräilyn, hiihdon, kävelyn tai vael tamisen kautta. – En pelkää vuoria, mutta niillä juostessa on oltava aina järki päässä ja varovainen. Maraton on Huomon tapauksessa nopea tempoista juoksua. Kun kilometrimääriä joutui vä hentämään, se laittoi körttiläisen nöyräksi ja pienelle paikalle. Ekologisen jalanjäljen pienentämisen kan nalta yhteiskunnan rakenteita on uudistetta va. Luostarikilvoittelijoita ja juoksijoita yhdistää yleensä pyrkimys systemaattisuuteen ja pitkäjänteisyyteen. Jyrkät alamäet taas vaati vat aivan erityistä keskittymis tä ja varomista, ettei ylpeys käy lankeemuksen edellä. Luomakunnan voima on vah vasti aistittavissa askeltaen. AnnaKaisa Poikkimäki hoitaa hengellisyyt tään ja kuntoaan säännöllisesti. ” Harrastuksessani kiteytyy länsimaisen elämäntyylin kaksinaisuus. Ruumiillinen tekeminen on väline omien ajatusten ja sisäisen hälyn hiljentämiseen. – Ellen pääse muutamaan päivään juokse maan, tulen kiukkuiseksi ja levottomaksi. Isän luokse voi aina palata. Kehotus ”kohtuus kaikessa” ja käsky ”muista pyhittää lepopäivä” pätevät juoksussakin. Alpeilla voi kuulla pimeässä lehmiä ja hiljal leen myös lintuja aamun sarastaessa. – Ytimessä on hyvin fundamentaalisella ta valla ilo. Huomon juoksemat ”vuoriultrat” ovat olleet useimmiten noin sadan kilometrin mittaisia. Huomo on huomannut virsien toimivan parhaiten, kun meno on hyvin hidasta, esimerkiksi silloin kun edessä on tuhannen metrin nousu. Jalo laji auttaa käsittelemään suuria tunteita ja rauhoittaa mieltä. Konkreettinen ruu miillinen tekeminen on väline omien ajatusten ja oman sisäisen hälyn hiljentämiseen. Joihinkin har joituspäiviin kuuluu sekä aamu että iltatreeni. Armoitettuja luostarikilvoittelijoita ja juoksi joita yhdistää yleensä pyrkimys systemaattisuu teen ja pitkäjänteisyyteen. Juokseminen sinänsä on hyvin ekologista ja luontoystävällistä toimintaa, mutta lentämi nen ulkomaille juoksemaan jättää verrattomas ti isomman hiilijalanjäljen kuin lenkkikengän painauma polulla. – Ekoteologiassa yksi selkeä vastaus on, että koko luomakuntaa voi ajatella yhteisö nä, josta ihminen on yksi osa. Virretkin sopivat jossain määrin tähän tarkoi tukseen, etenkin pitkässä ja intensiteetiltään matalammassa suorituksessa. – Vastatuuleenkin on todella hienoa juosta ja myötätuuleen meneminen on kuin lentäisi! Tuulesta tulee teologin mieleen Pyhä Henki, jota ei näy, mutta jonka vaikutus tuntuu. Vilppu Huomo löytää harrastuksestaan suku laisuuden luostariperinteestä tuttuun ajatuk seen ”tee työtä ja rukoile”. – Juoksun flowtilaan pääseminen on mah tava tunne. – Se on tapa asettua suhteeseen oman itsen, luonnon ja Jumalan kanssa. Hän tutkii Suomen ja Ruotsin luterilaisten kirkkojen sekä Luterilaisen maailmanliiton käsityksiä ympäristökriisistä ja ilmaston muutoksesta. Syvätasolla toiminta on mielekästä ja elämää rikastuttavaa. Jumala ei mei tä hylkää, vaikka me hylkäisimme hänet. Juoksija näkee juuri sen, mitä otsalamppu antaa myöten. Rohkeus on kardinaalihyve, mutta uhkarohkeus on pahe. An naKaisa Poikkimäki tunnustaa, ettei ole tätä aina muistanut. Minua odottaa nyt vanhurskauden seppele…” Mitä pidempiä matkoja juoksen, sitä helpom min voin lähestyä meditatiivista rukouksen ti laa, kertoo ultramatkoja, polkujuoksuja ja ma ratoneja harrastanut Vilppu Huomo, 44. – Tämä näkeminen vaatii harjoittelua. Näkymä voi vaihtua äkisti, kun aurinko nousee ja koko luonto avautuu. – Luonnon kauneus kertoo Ju malasta ja välittää sitä hyvyyttä, mitä Jumala on. Jos harrastus pysyy jotenkin kohtuuden rajoissa, se on kuitenkin verrattain hyvä ad diktio. Raamatun kaunein kuva juoksemisesta on Tuhlaajapoikakertomuksessa, joka vastaa par haiten Poikkimäen jumalakuvaa. Tuona aikana toipilaasta tuntui pahalta kat soa muita kirmailemassa lenkkipoluilla, sillä hän kaipasi juoksemista niin kovasti. Joitakin vuoriultraajia on kuollut esimerkiksi paleltu malla kuoliaaksi. Kroppa oli tottunut puhdistavaan hikoiluun. Vaikkei joka het kestä nauttisi, fyysinen raskaus on vain pintaa. – Raskaana tunsin hirveää kateutta katsoes sani muiden maratoonareiden menoa. Juoksun aikana hän kertaa tavallisesti mie lessään yksinkertaista, selkeää ja meditatiivis ta rukousta. Olen addiktoitunut lajiin, se on myönnettävä, mut ten koe huonoa omaatuntoa, jos lenkki jää jos kus välistä. – Yön halki juoksuun liittyy oma erityinen rauhallisuutensa. Huomo juoksee ympäri vuoden kaikenlaises sa säässä, mieluiten metsissä, poluilla ja vuo rilla
Samoihin aikoihin Karlssonin avovaimolla todettiin aivokasvain, joka vei tämän pian hau taan. Syyllisyydestä vapautuminen oli hänelle niin todellista, että hän halusi kertoa siitä muillekin. Ainakaan hän ei ottanut us kovia vakavasti. Ensimmäistä pappisvirkaansa Norrköpingin St Olofin seurakunnassa hoitava Roger Karlsson on kokenut armon erityisellä tavalla. Pidätys oli hel potus. Sitä paitsi minulla oli poliittisia mielipiteitä ja pohdin filosofisia kysymyksiä, mutta niille ei ol lut tilaa pienellä paikkakunnalla, jossa rasismi rehotti, Karlsson kertoo. Sen teksti iski tajuntaan sel laisella voimalla, ettei mikään sitä ennen tai sen jälkeen. – Opiskelin ja halusin kirjailijaksi, mutta kaupungissa tapasin myös poliittisesti samalla tavalla ajattelevia. Minua ei enää pidätellyt mikään, joten otin kaiken irti sii tä osastosta, josta tuli bisnekseni kymmenen vuoden ajaksi. Roger Karlsson pyysi sel liinsä Raamatun. – Olin kirjoitellut runoja ja lukenut paljon. Olin aina pitänyt kunnostani huolta ja niin panostin tree niin. Nelikymppisenä hän oli niin piipussa, että oli hankkinut pistoolin päättääk seen päivänsä. – Katsotaan nyt tämäkin, kun kaikki muut tiet on katsottu, vannoutunut ateisti ajatteli ikään kuin vihoviimeisenä ja kaikkein epäto dennäköisimpänä vaihtoehtona. Hän paloi loppuun. Menetin myös identiteettini, kun sosiaalinen verkostoni katosi työpaikan mukana. Karlssonin motivaatio oli huipussaan ja opiskelutulokset loistavia. En kyen nyt enää lukemaan tai kirjoittamaan. Avopuolisoli oli kuol lut ja olin ilman ystäviä. Sitä kautta jouduin tekemisiin dopingin kanssa. Lähdin mukaan puoluetoi mintaan ja halusin vaikuttaa asioihin. Hän heittäytyi kirjoittamiseen intohimoi sesti ja päätti hakea toimittajaopintoihin. Niinpä hän suuntasi heti lukion käytyään töihin tehtaaseen ja muutti vähän yli parikymp pisenä Malmöhön. Niinpä hänestä tuli pappi. 16 ~ 16 ~ Kotimaa | 18.8.2023. Olen ylpeä kirkon diakoniasta. Se antoi myös tiettyä tarkoitusta elämälle, mutta sisällä kalvoi toivottomuus. Roger Karlsson, 53 Juuri nyt olen töissä pappina Norrköpingissä. – Luin Apostolien tekoja, ja se kolahti järi syttävällä tavalla. Papinpaidassaan hän on kuin kuka tahansa kirkon palvelija. – Minua kannusti sosiaalinen oikeudenmu kaisuus, ja aloin kirjoittaa puolueen lehteen jut tuja aiheesta, Karlsson muistelee. – Ei jäänyt muuta kuin kuntosali. Karlsson kertoo tienanneensa hommassa hyvin ja saaneensa ar vostusta niissä piireissä. Tutkintavankeudessa ollessaan hän pyysi saada selliinsä Raamatun. Päädyin marxistisleniniläiseen vallankumouspuoluee seen, mahdollisimman kauas rasismista. Koulunkäyntikään ei motivoinut, vaikkei se ollut hänelle vaikeaa. Hän hankki pistoolin päättääkseen päivänsä. haastattelu Seitsemän vuoden linnareissun jälkeen Roger Karlssonista tuli pappi Kun vannoutunut ateisti Roger Karlsson luki tutkintavankeudessa Saulista Damaskoksen tiellä, hän vakuuttui kristinuskon todellisuudesta. Niinpä hän palasi aikuislukioon opiskelemaan aiemmin väliin jääneitä teoreettisia aineita. Hän valitsi työn ja teki pitkää päivää voimiaan säästelemättä ne lisen vuotta. Kahdeksan tunnin päivittäinen opiskelu tuntui paratiisilta teolli suustyöhön verrattuna. Edessäni on kuitenkin mies, joka on herät tänyt huomiota Ruotsissa. Se esti minua toteuttamasta suunnitel maani, Karlsson tunnustaa. Nyt hän perustelee, miksi hän on kristitty ja pappi. Karlsson kutsuu sitä kohtaamiseksi elävän sanan kanssa, Kristus oli läsnä ja solidaarinen vangitun kanssa. R uotsalainen Roger Karlsson oli tutustunut erilaisiin maail mankatsomuksiin ja paneutu nut buddhalaisuuteen. Syyllisyyden taakka on poissa. Kesäaamuna hän on johtanut aamupalve luksen kirkossa. Tutkintavankeudessa oli aikaa käydä läpi asioita perin pohjin. Nuorena hän työs kenteli toimittajana Ruotsin kommunistisen puolueen äänenkannattajassa ja piti ateistis ta maailmankatsomustaan ainoana järkevänä vaihtoehtona. Se esti minua toteuttamasta suunnitelmaani. Damaskoksessa Saul sai kut TEKSTI JA KUVAT | KAJ AALTO Kuka. 40vuotiaana hän miettiä eksistentiaalisia kysymyksiä ja totesi tyhjyytensä. » ” Pidätys oli helpotus. Bromöllassa Etelä-Ruotsissa vuonna 1970 syntynyt Karlsson ei nuoruudessaan tuntenut yhtään kristittyä. – Onneksi jäin kiinni laittomien aineiden kaupasta ja huumerikoksista. Hä nelle kuitenkin tarjottiin vakituista toimitta jan pestiä Göteborgissa kommunistisen puo lueen Proletärenlehdessä. Hän oli etsinyt mielekkyyttä elämäänsä, mutta ei löytänyt. Karlsson, 53, kertoo elämänsä käännekoh dasta St Olain kirkon sakastissa Norrköpingis sä. Kova työtahti ja elämänkumppanin me netys vei voimat. Viimeksi luin Karl-Ove Knausgårdin kirjan Taisteluni, osa 4. Siellä raskais sa hitsaajan hommissa Karls son sitten huomasi, että opiske lu saattaisi sittenkin kannattaa. Suurin unelmani on saada tuntea rauha. – Jouduin täydelliseen tyhjiöön
Eu roopan dekkarikuningatar Camilla Läckbergin kirjoissa esiintyvät viisaat ja mukavat papit. Ydinkysymys retriiteissä oli armon ymmärtä minen. – Ensi alkuun oli helppo nähdä ihmiset kah tena ryhmänä, pelastetut ja kadotetut. Armon kokeminen oli edellytys sille, että Karlsson saattoi ottaa vastuun tekemisistään ja alkaa työstää omaa elämäänsä. Ajattelin kliseisesti entistä rikollista pitämässä esitel miä ja kirjoittamassa kirjoja aiheesta. Vankilapapin kanssa käydyt pitkät keskuste lut auttoivat Karlssonia eteenpäin. Kuin kiloja olisi kadonnut jonnekin. Kristinusko oli yht äkkiä totta hänen kohdallaan. kulttuuri Dekkareissa uskonto näyttäytyy synkkänä kirjallisuus | Miksi ruotsalaisissa dekkareissa papit ovat konnia ja uskovat ahdasmielisiä. sen mukaan ”tie teen vastustajia, ah dasmielisiä, naisia alistavia, tungette levia, manipuloivia, kolonialisteja ja vä kivaltaisia”. Se oli tekstin sanoma minulle. Niin en näe asiaa enää. Jos kirjoitta jat olisivat yrittäneet kuvata to dellisuutta, tarinat eivät olisi niin koukuttavia. Gideonit toimitti vat Raamatun Karlssonin selliin, ja heihin hän pitää yhä yhteyttä. Tammikuussa 2023 Roger Karlsson vihit tiin papiksi Linköpingin tuomiokirkossa. En ole koke nut koskaan niin rajua fyysistä tunnetta. – Vaikka en odottanut mitään myönteistä, olin yllättynyt sii tä, että varsinkin vapaakirkol liset pastorit esitettiin erittäin kielteisessä valossa. papiksi Ruotsin kirkkoon. Ennen kaikkea uskovatkin voivat olla sankareita. Se on paras tietämäni kuvaus siitä helpotuksen tunteesta, kun syyllisyyden taakka on otettu pois, Karlsson sanoo. Yksikään kysymys ei ole jäänyt vaille vastausta, hän sanoo ja myöntää, ettei ole ehkä löytänyt järkiperäistä ratkaisua teodikean ongelmaan. Kun Karlsson sitten oli suorittanut teologian maisterin tutkintoon vaadittavat opinnot ja vä hän enemmänkin, hän ei ollut lainkaan vakuut tunut siitä että kelpaisi pappisvirkaan. Omana vahvuutenaan Karlsson näkee ateisti sen taustansa. Tutkimissa ni bestsellereissä ei ollut yhtään hyvää pastoria. Vai onko tämä vain osa rikosro maanien synkkyyttä. Hän haluaa kuitenkin pappina tehdä muu takin kuin vain rohkaista uskollisia kirkossa kävijöitä. He ovat saaneet vahvistuksen sille, mitä ovat koko elämänsä tehneet. Berglund toteaa, että rikoskir jallisuudessa roolit ja juoni esi tetään tavalla, joka ennen muu ta lisää jännitystä. Vivekan seik kailut on kohtalainen menestys, jonka myynti on rikkonut 100 000 myydyn kirjan rajan. KAJ AALTO Kirjailija Annette Haaland on perehtynyt ruotsalaisdekkareiden kristinuskosta tarjoamaan synkkään kuvaan. Seuraavan osan on määrä ilmestyä ensi ke väänä. Murhiakin tapahtuu, mutta niillä ei mässäillä. Näin jatkuu kirjasta toiseen. Siitä tuli paksu pumas ka. Hänen omissa kirjoissaan seikkailee pastori Viveka. – Menneisyyttäni en voi tehdä tekemättö mäksi. Käsitän pelastuksen ennem minkin niin, että ollaan Jumalan ystäviä, kuin vapaita rangaistuksesta. Karlsson kertoo, miten täydellisen an teeksiantamuksen kokemus on ollut ratkaiseva hänen hengellisellä matkallaan. Mutta senkin aiheen hän on käsitellyt, eikä mikään häntä enää yllättäisi. Nykyisin kansanopiston opetta jana ja kirjailijana toimiva Annette Haaland on myös entinen Ekume niakirkon pastori. Aluksi hän kyse li, pitäisikö heittäytyä idiootiksi, koska oli op pinut, etteivät kristityt ajattele kriittisesti. Olisin voinut tehdä senkin, koska olin valmis puolustautumaan ja tekemään mitä vain tur vatakseni omat laittomat bisnekseni. Haalandin mu kaan Milleniumtrilogiassa vai keasti tulkittavat raamatunkoh dat on otettu irti asiayhteydestään ja näin lukijalle muodostuu kuva Raamatusta omituisena kirjana, joka on täynnä tappokehotuksia. Dekka reiden maailmassa seurakunnat ovat lahkoja manipuloi vine johtajineen, millä selitetään murhien juurisyitä. Sitä ennen kaksi Ruotsin kirkon piispaa oli vakuuttanut hänel le, että hän kaikesta huolimatta voisi toimia pappina. – Kai se oli kohtuullista, koska onhan siinä kategorinen ero, kun on syyllinen toisen ih misen murhaan. Nämä käsitykset muo dostuvat kulttuurin perusarvoista ja vallalla olevasta ajan hengestä. – Yksi mentoreistani sanoi, että kyse on sii tä, millaisen menneisyyden kanssa pystyn itse elämään. Ennakkoluuloista asen netta pidetään Ruotsissa jotenkin itsestään selvänä ja kristinuskoon suhtaudutaan yleensäkin hyvin kriittisesti, Haaland toteaa. Hengenriisto on isompi asia kuin yhteiskunnan sääntöjen rikkominen. sun Jeesukselta, joka oli valinnut hänet aseek seen tunnustaakseen nimeään maailman kan soille. Kirjailija ja opettaja Annette Haaland on uskontotieteen maisterintutkielmassaan ruotinut 108 ruotsalaisen dekkarin sisältöä ja hämmästellyt niiden synkkää kuvaa kristityistä. Hän koki saaneensa ensikohtaamisessa kut sun kertoa evankeliumia. Valitettavasti tätä mahdollisuutta ei enää ole. R ikoskirjallisuuden päärooleissa ovat kon nat ja näitä häkkiin saattelevat rikostutki jat ja poliisit. Lars Keplerin kirjassa Stalker on myös hurja teema. Omassa kirjallisessa tuotan nossaan Annette Haaland nostaa pääosaan pastori Vivekan, joka on hieman originelli ja rajoja rikkova, mutta ihmisistä välittävä äitihah mo. Silloin en osannut kuvitella enempää, Roger Karlsson hymähtää. Vaikka olisin kuinka armahdettu, työnantaja ei välttämättä ole samaa mieltä. | Kuva: Anna-Lena Ahlström 18 ~ ~ 19 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Uhriensa kasvot hajalle hakkaava murhaa ja on näennäisesti hyvin käyttäyty vä psykologi Nelly Brandt, josta to detaan, että hänet oli ikuisesti lei mattu uskonnollisella kasvatuksel la, johon kuuluivat isän saarnat ja kirkon ääni. Keho ni tuntui yhtäkkiä hurjan kevyeltä. Sellaisen saa murhasta tai useammasta mur hasta. Jos joku ei olisi ärsyttä nyt, jos äiti ei olisi hakannut minua, jos ympä ristö olisi ollut erilainen, ja niin edelleen. Epäilyt haihtuivat lopullisesti. Olen yhä täysin avoin myös sille mah dollisuudelle, ettei kukaan haluakaan palka ta minua enää tämän vuoden jakson jälkeen. Olemme hyviä ja pahoja samaan aikaan ”si mul iustus et peccator”, kuten Luther opetti. ” Suurin avuni on, että minussa kuiskaa edelleen ateistin ääni. Kesti kuitenkin pari vuotta ennen kuin hän tajusi, että voisi elää kristittynä. Annette Haalandin Vivekasar jan on julkaissut suuri ruotsalai nen yleiskustantaja. – Suurin avuni on, että minussa kuiskaa edelleen ateistin ääni, joka esittää kysymyksiä, hän pohtii. Olen sitä mieltä, että siinä menee raja, Karls son toteaa. – Olen pätevästi perustellen pystynyt torju maan ateistin äänen. Karlssonin mukaan on erittäin harvi naista, että nämä ihmiset hyväksyvät syylli syytensä, vaikka tietävät mikä on oikein ja väärin. Rikosromaanille tyypilliset piir teet nivoutuvat yhteiskunnan yleisiin käsityksiin maailmasta, jotta lukija kokisi tarinan uskot tavana. Dekkareissa esiinty vät myös papit ja pastorit omissa omituisissa rooleissaan. – Tämän jälkeen pappi julisti synnit anteek si Jeesuksen Kristuksen käskystä. Heitä oli 14, mutta kaikki oli vat konnia, Annette Haaland sanoo. Tätä kysyy kirjailija Annette Haaland yli sata kirjaa käsittävässä tutkimuksessaan. Voisiko kuka tahansa päästä St Olain kirkko Norrköpingin keskustassa on yksi Roger Karlssonin työpaikoista. Valkoihoi nen ruotsalainen keskiluokkaisuus on myönteistä ja kaikki siitä poik keava on epäilyttävää ja uhkaavaa. Vai mitä olisi ajateltava kirjaili ja Stieg Larssonin luomasta Mil lenniumtrilogian hahmosta Gott fried Vanger, joka murhaa naisia erityisen julmalla tavalla Kolman nen Mooseksenkirjan rangaistus määräysten innostamana. Kyse on jonkinlaisesta puolustusmekanis mista, jonka avulla yritetään selvitä syyllisyy destä, suhteellistaa sitä ja selittää, ettei se oike astaan ollut oma vika. Lähdin mukaan prosessiin, mikä loi tarkoitusta van kilaelämän. – Kiitän Jumalaa, etten tappanut ketään. Yleensä kristityt romaanihen kilöt ovat Haalandin tutkimuk ” Ennakkoluuloista asennetta pidetään Ruotsissa itsestään selvänä ja kristinuskoon suhtaudutaan hyvin kriittisesti. Se on siis kirkon päätös, ei hänen omansa. Dekkaris sa Pahanilmanlintu on jopa kaksi sympaattista pappia. Hän havahtui rikosromaaneihin tutustuessaan niiden synkkään kuvaan papeista. Kutsu hänen sisällään vahvistui, ja hän alkoi opiskella teolo giaa ja siinä ohessa psykologiaa. – Minun ei ole tarvinnut tehdä älyllistä itse murhaa, vaan olen käynyt perustelut puolesta ja vastaan. Poikkeus vahvistaa säännön. Hän oli vankilassa ihmisten kanssa, joista useimmat suorittivat elinkautista tuomiota. Hän kuitenkin heittäytyi uskon varaan silläkin uhal la, että leimautuisi. Tosin dekkaritkin kertovat jotain todellisuudesta. Jospa voisinkin saarnoissani vapauttaa ihmisiä itsekeskeisyydestä – osoittaa Jumalaa ja hänen armoaan, jonka keskiössä Kristus, en minä! Oletko yhtä radikaali pappina kuin olit nuo rena poliittisesti. Kirjallisuuden tutkija Karl Berglund selittää Haa landin tutkimuk sessa ilmiötä sillä, että dekkarien lähtökohtana on normaliteetti, jo hon lukijat samastuvat. – Haluaisin tuoda toivoa toivottomille, olla Jumalan käytössä ja vapauttaa ihmiset vankeu desta. – Pelastus on Jumalan puoleen kääntymis tä. – Sinä päivänä kilo painoi 700 grammaa – enintään, runoilija Tomas Tranströmerin ru noa lainaten. Kutsun ryhtyä papiksi hän sai ret riiteissä, joihin hän osallistui seitsemän vuoden vankeusrangaistuksensa aikana. Palautetta puheistaan ja haastatteluista hän on saanut seurakuntaväeltä, jotka ovat koke neet ateistin kertomuksen siunauksena. – Retriitissä osallistuin rituaa liin, jossa kirjoitimme paperil le kaikki virheet ja pahat teot, kaikki mitä oli tullut elämässä tehtyä. Tunnettu elinkau tisvanki Helge Fossmo, joka halusi ryhtyä dia koniksi huolimatta tuomiostaan murhaan yllyt tämisestä, ei saanut lupaa. Hän oli tutkinut Van han testamentin koston Jumalaa, joka oikeutti hänen tekonsa. Keskiiässä papiksi ryhtyvän katsotaan hyötyvän aiemmasta työelämäkokemuksesta. – Ihmettelen, miksi kukaan ei lotkauta korvaansa kielteiselle asenteelle. – Minulla on samat arvot, mutta en ole yhtä radikaali. Sitten naulasimme kaikki paperit puiseen ristiin, minkä jälkeen ne poltettiin tulessa sa malla kun luettiin Raamatun tekstejä anteeksi antamuksesta. – Silloin Ruotsin vankeinhuollossa oli mah dollisuus, jota kutsuttiin nimellä luostaritie. Kristinusko on tylsän harmaata mennyttä maailmaa, eikä Juma la välitä ihmisten kärsimyksistä, vaan on hiljaa. Tavallisia hahmoja ovat myös uskonnolliset hullut, jotka ovat saaneet inspiraa tionsa synkistä raamatunkohdis ta. Siihen kuului ignatiaanisia retriittejä. Raamattujen jakajat ovat saaneet nähdä ih misen, joka on tullut uskoon
Espoo Cinén ohjelmistopääl likkö Mickael Suominen kertoo Crip Ciné kokonaisuuden nosta van esille vammai sia ja vammaisuut ta elokuvassa. Runoi lija ja uskontotie teilijä Jonimatti Joutsijärven kir joittama teos kat taa Rekolan elä män lapsuudesta 1970luvun lop puun. Työläästi kirjoitet tu kokoelma sai ristiriitaisen vas taanoton. EMILIA KARHU Sarja on katsottavissa Yle Areenassa. Radio1 klo 11 Jumalanpalvelus Vaajakosken babtistikirkosta. Halusimme nos taa esiin sen, että on toisenlaisiakin elo kuvia. Kokoel maa kuvattiin omaleimai seksi, yllättäväksi ja älykkääksi. Runoilijana Joutsijärvi on ym märtänyt runoilijan elämän sisäl tä käsin. Kiinnostavaa on, miten itseään demokratian ja sallivan maahanmuu ton mallimaana pitänyt Yhdysvallat kiristi juutalaisten mahdollisuutta päästä maahan sitä enemmän, mitä enemmän heitä Euroopassa tuhot tiin. Uusiouutiset-lehti (3/23) paneutuu tekstiilijätteen ongelmaan usean jutun kokonaisuudella. Yli sata elokuvaa kattava oh jelmisto pitää sisäl lään juhlittuja klassikoita, lapsil le sopivia teoksia ja vähemmis töjen asemaa tutkivia uudempia helmiäkin. EU onkin lehden mukaan julkaisemassa sääntelyä, jonka tavoitteena on rajata kestämätön tekstiilintuotanto ulos Euroopan markkinoilta. Musiikinjohtajana Hannu Nyman. on tärkeä puheenvuoro ableismista yhteiskunnassa. TV1 klo 10 Studiokirkko. Heikki Järvi saarnaa. E spoo Ciné järjestetään jo 34. 438 sivua. Suominen kertoo Browningin kulttiteoksen värittäneen keskustelua pitkään. Elokuussa 1976 istuin WSOY:n talossa Bulevardilla vastapäätä kustannustoimittaja Eila Kostamoa ja runoilija Mirkka Rekolaa. Ti 22.8. Halvat ja heikkolaatuiset vaatteet saattavat päätyä poistotekstiiliksi käyttämättömänä. Rekolalta kysyttiin kerran haas tattelussa, tuliko hänestä runoilija sairauksien vuoksi. – Kiinnitimme huomiota siihen, että vammaisia nä kyy valkokankaalla melko vähän. Helvi ”Nalle” Juvoselta Mirk ka sai vaikutteita runouteensa ja hänen luonaan hän tutustui myös tulevaan rakastettuunsa Mirjam Polkuseen. ” Kuvaukset ovat usein hyvinkin stereotyyppisiä ja vammainen ihminen kuvataan lähes pelkästään vammansa kautta. To 24.8. Tämä on helppo ymmärtää, koska niin järjenvastaista ja mieletöntä natsien toiminta oli. Uusiouutiset kertoo myös Lounais-Suomen Jätehuollosta, joka olisi valmis aloittamaan Pohjoismaiden suurimman poistotekstiilien kierrätyslaitoksen rakentamisen, mutta odottelee vielä EU:n päätöksiä ja investointia. Hän antaa tulkinnoissaan raamit, joihin mahtuu kokonai nen maailma. NIILO RANTALA Espoo Ciné 18.–27.8. Joutsijärvi ker too muun muassa Mirkka Rekolan lapsuutta varjostaneesta sairaste lusta sekä homoseksuaalisuudes ta, joka oli osa rikoslakia vielä pit källe Rekolan aikuisuuteen. Browningin klassikon lisäksi Suominen nostaa ohjelmistosta esille kaksi teosta. Aamuhartaus ma-la klo 6.50. RISTO KORMILAINEN ” Omintakeisessa poetiikassa yhdistyivät niin buddhalaiset kuin kristillisetkin vaikutteet. Sanansa sanoo myös upcycling-tietokirjailija Paula Malleus, jonka mielestä isojen brändien luonnonvaroja kuluttava ja jätettä sylkevä toiminta on suorastaan rikollista. Radio1 klo 10 Tuomasmessu Mikael Agricolan kirkosta Helsingistä. kerran. Juontajana Kari Lahti. Suominen kertoo sarjan raken tuneen niin, että ohjelmistotiimi | radio ja tv | etsii elokuvia aiheesta, mutta eril linen vammaisista elokuvaharras tajista koostuva raati valitsee näy tettävät elokuvat. – Alun pitäen kauhuelokuvana lanseerattu elokuva lupasi esitellä luonnonoikkuja ja vanhan sirkus perinteen mukaisia kummajaisia. Dokumentissaan Is There Anybody Out There ohjaaja Ella Glending etsii jotakuta, jolla olisi samanlainen keho kuin hänellä. Jumalanpalvelukset: Sunnuntai 20.8. Valitettavasti uhriluku kasvoi hurjas ti sinä aikana, kun viestejä hullusta Euroopasta ei otettu tosissaan ja va koojien pelko ylitti Yhdysvalloissa empatian vainottuja ihmisiä kohtaan. Suhde Pol kuseen oli pidettä vä salassa, ja vain muutama luotettu tiesi siitä. Näitä tapahtumia ei saa unohtaa. Joutsi järven mukaan Ju vonen vaikutti mer kittävästi Mirkan runoilijaksi kas vuun. Tuon ensikohtaamisen jälkeen tapasim me Rekolan kanssa useita kertoja. Takaisin yhteyteen. Into 2023. NOORA WIKMAN Yhdysvallat ja holokausti -dokumenttisarja tarkastelee maailmanhistorian hirvittävimpiä vuosia monesta näkökulmasta. Hiippakuntadekaani Juha Rauhala, Oulu. La 19.8. Mukana on myös histo riallisia ”kohuelokuvia”, kuten esi merkiksi Tod Browningin Freaks Kummajaiset (1932). Ma sentavin huomio oli se, että kuvaukset ovat usein hyvinkin stereotyyppisiä ja vam mainen ihminen kuvataan lähes pel kästään vamman sa kautta, joka vielä esitellään ongelma na. | kuva: Kuvakaappaus sarjasta 20 ~ ~ 21 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Sitä kehuttiin, mutta myös moitittiin synkäksi. Espoo Ciné tekeekin suomalaista elokuvakulttuurihistoriaa esittele mällä laajalla skaalalla sekä eloku via vammaisista ja vammaisuudes ta että myös vammaisten tekemiä elokuvia. Väitöstutkija Johanna Tykkyläinen, Savonlinna. Esikoisrunojen kokoelma Vedessä palaa vuonna 1954 sai krii tikoilta suopean vastaanoton. Esikoisrunojeni kokoelma On joku toinen päivä kuin eilinen oli hy väksytty julkaistavaksi, ja Rekola oli ollut teokselleni kätilönä. Hänen eloku vansa kautta vammaton ihminen voi hetken ajan nähdä maailman vammaisen silmin. ”En mä usko. Se tuotti päänvaivaa me dialle ja suurelle yleisölle. Pe 25.8. – Olemme halunneet vammais ten yhteisöt ja vammaiset toimijat tähän mukaan mahdollisimman konkreettisella tavalla. Liturgina ja saarnaajana pastori Timo-Matti Haapiainen. Ohjelmaa uskonnoista ja elämänkatsomuksista. Rekola kulki monilla ra joilla saavuttaen menestystä, mut ta ydin oli juuri runossa, jonka lä vitse hän katseli maailmaa. Salaa kuvatut filmikatkelmat natsien suorittamista massateurastuksista ja välähdykset keskitysleirien ja gettojen elämästä eivät jätä paatunein takaan kylmäksi. – Amerikkalainen dokument tielokuva Code of the Freaks käsit telee huomionarvoisesti sitä, mi ten vammaisuutta on elokuvahis toriassa esitelty. Teos piirtää tarkan kuvan ru noilijan vaiheista. Sarjassa maailmanhistorian hirvittävimpiä vuosia tarkastellaan sekä yksilöiden ja perheiden elämäntarinoiden että Yhdysvaltain presidentin ja hallinnon näkökulmista. Amerikkalaisten oli myös vaikea uskoa tietoja juutalaisten ja muiden natsien vainoamien ihmisryhmien laajamittaisesta ja järjestelmällises tä tappamisesta. Elämäkerran toinen osa lienee jo melko valmis. Runoja syntyi silti kokoajan. klo 15. Sen lisäksi avajai selokuvamme Is There Anybody Out There. Pe 25.8. Juontajina Eija Somervuori ja Liisa Väätäinen. Pastori Emriikka Salonen, Helsinki. Musiikkiryhmä palvelee Annu-Tuulia Kehusmaan johdolla. Suurin ongelma on kestämätön pikamuoti. Ma 21.8. Ke 23.8. Unet tomuusjaksot vaivasivat Rekolaa 1950luvulla. | viikon kirja | Tarkka kuva monitulkintaisesta runoilijasta Jonimatti Joutsijärvi: Mirkka Rekola – Elämä joka ei koskaan tule kokonaan esiin I. Browningin draamalliset ratkaisut eivät kuitenkaan vastanneet lähtö ajatusta, sillä hän otti tulokulmak seen vammaisten oman näkökul man ja teki heistä samaistumisen kohteita. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT202). Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Ke 23.8. Kirkkoherra Tuomo Törmänen, Taivalkoski. Meil lä on lisäksi kunnia saada doku mentin tekijä Ella Bee Glendining vieraaksemme. Rekola oli lyriikan etevimpiä modernisteja, ja hänen runouten sa oli elämyksellistä ja filosofista. Joutsijärvi tulkitsee välillä Re kolan lyriikkaa ja tekee sen taita vasti. Mähän oon julman lauseen jos kus kirjoittanut kun on kysytty: ´Pitäisikö siihen olla syy, jotta se olisi seuraus´”. Pastori Aimo Helminen, Adventtikirkko, Raisio. kulttuuri Espoo Cinén elokuvasarjat päästävät vähemmistöt ääneen leffat | Espoossa elokuun loppupuolella vietettävä elokuvafestivaali kertoo tarjoilevansa ”eurooppalaista moninaisuutta” ja ”ennakkoluulot haastavia kohtaamisia”. Horisontti su 20.8. Nuorisopastori Julia Vuorinen, Helluntaiherätys, Kouvola. Taustalla saattoivat olla homofobiset juorut. Diakoni Katariina Ottosson, Turku. To 24.8. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Uraauurtavaa näkemystä edustaa erityisesti vammaisuutta valkokankaalla esittelevä Crip Ciné -sarja. Saamelaispappi Mari Valjakka, Ivalo. Hän kehitti omintakeisen, moni hahmotteisen poetiikan, jossa yh distyivät niin buddhalaiset kuin kristillisetkin vaikutteet. Ma 21.8. Puhujana Markku Tiitinen. Rovasti Tuula Sääksi, Helsinki. Toinen kokoelma Tunnit ilmestyi jouluksi 1957. Todistuspuheenvuoro Maritsa Obidike. Ti 22.8. La 19.8. Glending vierailee Espoo Cinéssä. Jätetekstiilien kerääminen ja hyödyntäminen vaatii lehden mukaan vielä valtakunnallista kehittämistä. Seurakuntapastori Matti Hernesaho, Turku. Tilanne palautui mieleen, kun tartuin Mirkka Rekolan (1931– 2014) elämäkerta teokseen. | kuva: Espoo Ciné | painettua sanaa | Yhdysvallat ja holokaustin synkkä varjo | dokumenttisarja | Ken Burnsin, Lynn Novickin ja Sarah Botsteinin vuonna 2022 valmis tunut kuusiosainen dokumenttisarja Yhdysvallat ja holokausti on jär kyttävää katsottavaa, vaikka suuri osa siinä esiin nostetuista asioista on suomalaisen koulujärjestelmän läpi kulkeneelle jossain määrin tuttuja. Rukous ja alkupuhe Hanna Rei
Tämä ajatushan muistuttaa vahvasti antii kin kreikkalaista filosofiaa, jossa pyrittiin pois tunteiden ääripäistä ja kulkemaan niiden kul taista keskitietä. Hänen mu kaansa korkeimpaan hyvään suuntautuva toivo voi jopa yltää kuoleman rajan yli. Sen mukaan ihmisen ei tule toivoa tulevaisuudelta liikaa hyvää, kos ka hän voi joutua pahasti pettymään. Ilman toivoa pa remmasta tulevaisuudesta on vaikea tai jopa mahdoton jaksaa elää. Elpis), olivat juma lille kuuluvia erisnimiä. Lutherille kristillinen toivo on ikään kuin ihmisen sisäinen terapeutti, joka sotapäällikön tavoin taistelee ahdistavia tuntei ta ja masennusta vastaan. Teologian ja filo sofian synteesi näkyi keskiajan filosofin ja Pariisin piispan Petrus Lombarduksen (1100– 1160) ajattelussa. Onkohan stoalaisuudella kenties jokin syvempikin yhteys suomalaiseen mentaliteettiin. Sielunhoidossa ahdistu neen ihmisen toiveikkuuden tukeminen ja sen palautta minen on siten keskeisessä roolissa. Myös Uudessa testamentissa toivo on keskittynyt kohteensa puolesta Jumalaan tai hengelliseen todellisuu teen. Kirkkoisä Augustinus ajatteli toivon suun tautuvan tulevaisuuden hyviin asioihin. Essee | Kirkossa puhutaan usein uskosta ja rakkaudesta. Vasta tulevassa ylösnousemuksessa tässä ajassa alkanut ikuinen elämä täydellistyy. Pimeyden jälkeen koittaa monesti jälleen valo. Kristillisessä toivossa on hyvin jykevää ja jopa ylimaallista voimaa – voimaa, jota muu maailma ei voi antaa. Etenkin Aristoteleen filosofiaa alettiin myös aktiivisesti soveltaa teologiaan. Käytännössä sodissamme testattu suomalainen – ja nykyään ukrainalainen – sisu teoriassa pal jon vahvempaa hyökkääjää kohtaan voisi olla hyvä esimerkki tällaisesta toivosta. Länsimaiseen ajatteluun ja toivokäsitykseen on kreikkalaisen filosofian lisäksi merkittävällä tavalla vaikuttanut toinen aatteellinen jättiläi nen: juutalaiskristillinen perinne. Lisäk si hänelle erityisen tärkeä toivon ulottuvuus oli ylösnousemuksessa toteutuva Jumalan täydel linen läsnäolo eli ikuinen elämä. 15:13). TEKSTI | JUSSI KOIVISTO – KUVITUS | MATTEUS PENTTI Toivo on väkevä terapeutti T oivo on kulkeutunut länsimaiseen tietoisuuteen ennen kaikkea an tiikin kreikkalaisesta maailmas ta. Toivon merkitys mielen hyvinvoinnille ja jaksamiselle kuitenkin edelleen tunnustetaan niin psykolo gian kuin kristillisen sielunhoidon parissa. Muinaisen kreikan myyttisis sä teksteissä tietyt tuntemukset, kuten Pelko ja Toivo (kr. Toivo esiintyy lähinnä iskulauseena kahden edellä mainitun rinnalla. Hesiodos varoitti toimettoman ihmisen tu levaisuuteen suuntautuvasta tyhjästä ja liian optimistisesta toivosta jo 700luvulla eKr. Vuosien 1516–1517 eli us konpuhdistuksen alkamisen paikkeilla hänen näkö kulmansa kuitenkin muuttui: toivo voi ihmisen omien ansioiden sijaan perustua vain Jumalan armoon. Se tähdensi jo varhain toivon myönteisiä puolia ja hengel listä ulottuvuutta. Mielenkiintoisin Lutherin anti toivokäsityk seen ovat kuitenkin sen vahvat sielunhoidolli set ulottuvuudet. Historioitsija Thukydikes taas näki 400 eKr. Hyvä esimerkki tästä on hänen näkemyksensä toivosta eräänlaisena oikeana keskitienä kah den ääripään eli alistumisen ja ylpeyden välil lä. Se nähtiin joko negatiivisena, neutraalina tai positiivisena tunteena. Toivon sielunhoidollisen puolen korosta minen on myös toiminut käytännön työssäni seurakunnassa kappalaisena. Toinen erittäin tunnettu filosofi Aristoteles painotti järkeen perustuvaa toivoa jopa sii nä määrin, että hän puhui ”edeltä näkemisen tieteestä”. Myöhemmin kreikka laisessa filosofiassa, runoudessa ja historian kirjoituksessa toivo ymmärrettiin sen teologi sen alkuperän sijaan psykologiseksi termiksi. Toivon unohtaminen ja väheksyminen ei kuitenkaan kannata – sen historiaan perehtyminen voi avata yllättävän aarrearkun. Nykyään trendikkääksi filosofiseksi suuntaukseksi on noussut antiikin filosofinen koulukunta, stoalaisuus. Siksi haluan päättää tämän esseen minulle tär keään, aina toivoa ja iloa tuovaan ortodoksiseen pääsiäistropariin: ”Kristus nousi kuolleista, kuolemallaan kuoleman voitti ja haudoissa oleville elämän antoi.” Kirjoittaja on teologian tohtori, kappalainen ja fitness-valmentaja. Usein syvän ah distuksen keskellä ihmistä nimittäin vaivaa eräänlainen perspektiiviharha tulevaisuuden suhteen: hän ei näe, että elämä on jatkuvaa muutosta – usein onneksi huonommasta pa rempaan. ” Kristillisessä toivossa on ylimaallista voimaa, jota muu maailma ei voi antaa. Lutherin jälkeen kristillinen toivo, kristillisyys ja ylipäänsä ihmisen tapa hahmottaa maailmaa ovat käyneet läpi valtavia muutoksia. Toi vo myös mainitaan usein muiden myönteisten tunteiden, kuten ilon ja rauhan kanssa. Tästä muutoksesta huolimatta Luther ei täysin katkaissut siteitään toivonkaan osalta myöhäis keskiaikaan: hänelle toivo on Akvino laisen ja antiikin kreikkalaisen filosofian tavoin viisas keskitie epätoivon ja röyhkeyden välillä. Hänen mukaansa kristillisen toivon pitää perustua ansioihin. Vanhassa testamentissa toivo tulee lähel le ajatusta syvästä luottamuksesta Jumalaan ja hänen hyviin lupauksiinsa. Pyhä Henki taas ikään kuin toimii kristillisen toivon voimana (Room. Muutos merkitsi Lutherille myös teologian luonteen ymmärtämistä uudel leen: teologiaa ei tulisi sekoittaa aristoteeliseen filosofiaan. Toivo voikin parhaimmillaan antaa syn kän tulevaisuuden harhan tilalle paljon optimistisem man ja realistisemman nä kökulman. Keskiajalla Euroopassa alkoi vähitellen muo vautua moderni yliopistolaitos. Hänen hyve oppinsa tuleekin lähelle myöhempää kristillis tä hyveoppia monessa mielessä; myös esimer kiksi ajatuksena, että hyveitä ei ansaita, vaan ne ikään kuin vuodatetaan ihmiseen tämän ul kopuolelta. 22 ~ ~ 23 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Kirkoilla onkin ainutlaatuiset avaimet ja aarteet toivon välittämiseen: kristillinen toivo voi auttaa ihmisen inhimillisesti katsottuna täy sin toivottoman tilanteen ja jopa kuoleman ra jan yli. Toivo toisin sanoen tuo voimaa ja valoa ihmisen mielen pimeyteen sekä synnyttää tilalle muun muassa ilon kaltai sia tuntemuksia. Kuuluisa filosofi Platon liitti monipuoliseen toivokäsitykseensä sekä hyveoppiinsa vahvan tuonpuoleisuuden ulottuvuuden. Sen perustana on muun muassa itse ”toi von Jumala”. toivon eräänlaisena voimana, joka auttaa selviämään ylitsepääsemättömästä tilanteesta. Myös kirkon julistustyö, sakramenttien nauttiminen, välittämisen osoittaminen ja vaik kapa upeat virret voivat tukea ja lisätä toivoa. Koska Kristuksen läsnäolo alkaa kristityssä osittain jo tämän elämän aikana, on kristitty Augustinuksen mukaan jo nyt osallinen ikui sesta elämästä – vaikkakin vielä epätäydelli sesti. Hän vielä nuorena teologina yh tyi Lombarduksen näkökulmiin ansioihin pe rustuvasta toivosta. Martti Luther oli omalta osaltaan vaikutta massa Euroopan siirtymiseen keskiajasta uu teen aikaan. Antiikin kreikkalaisen filosofian perinne näkyi myös Tuomas Akvinolaisen ajattelussa. Tuolloin löydet tiin uudelleen unholaan jääneet Aristoteleen teokset muun muassa merkittävän espanjalai sen muslimifilosofin Averroësin (1126–1198) käännöstyön ansiosta. Käytännössä tämä voisi tarkoittaa äärimmäi sen laiskaa ja sen vuoksi köyhää ihmistä, joka suunnittelee taloutensa erittäin epätodennä köisen loton täysosuman varaan
Kirkon olisi myös jaksettava pitää itseymmärryksensä teologi sesti kunnossa. Suomi liittyi tämän vuoden ke väällä puolustusliitto Natoon. Ydinaseissa ”kohtuullisen” määrittely olisi kohtuullisen vai keaa. Kirkon Herra on Kristus. Joukkotuhoaseet aiheuttaisivat rajoittamatonta tuhoa. – Oikeutetussa sodassa ei käy tetä enempää voimaa, kuin on pakko. Kolme päivää aiemmin Hiroshimaan pudotettu ydinpommi tappoi noin 75 000 ihmistä välittömästi. Sopimuksen tar | kolumni | koitus on eliminoida kaikki ydin aseet, koska niiden käytön huma nitaariset seuraukset olisivat liian hirvittävät. Hälyttävintä on lapsikasteiden määrän romahtaminen. Kirkko tekee työtään, jotta maailma uskoisi ja pelastuisi. teologia Ydinsota ei ole vaihtoehto etiikka | Sodankäynnin säännöissä on voimaa käytettävä vain sotilaisiin eikä uhattava tai tuhottava sivullisten ja siviilien elämää. Ydinaseen käytön uhkan tor jumista oman ydinaseen käytön uhalla on voitu pitää moraalises ti oikeutettuna tai muuten hyväk syttävänä. Sehän kirkoilla matemaattisesti katsoen lienee aikanaan edessä, jos jäsenkehitys ei ala tervehtyä. Sa malla kannalla ovat monet muut kin kirkkojen toimijat. ” Kirkon työn tarvitseman uskonnonja muun vapauden säilymisestä on huolehdittava. Monien länsimaisten sodan etiikan pohdiskelujen pohjalla on jo kirkkoisä Augustinuksen (354– 430) kehittämä oikeutetun sodan teoria. Hän huomauttaa, että sotilaan etiikka on eri asia kuin sodankäynnin etiikka. Sen edellytyksenä ovat oikeutettu syy, legitiimi hallinto ja niin edelleen, Aalto toteaa. Tietyistä kirkkopoli tiikkaan piiloutuneista uusvaltiokir kollisista pyrkimyksistä huolimatta paluuta entiseen ei ole. Mutta esimerkiksi paavi Franciscus on vuonna 2017 tuominnut maailman muuttumiseen vedoten ydinaseiden käytöllä uhkaamisen ja jopa niiden omistamisen. Itse kirkon ei myöskään pitäisi itselleen kuoppaa kaivaa. Tietysti nyt on pakko seurata miten muut Na tomaat opettavat sotilaan etiik kaa ja sotilasetiikkaa, että olem me ammattisotilas, varusmies ja reserviläisarmeijassamme lin jassa sen kanssa. Kenttärovasti, sotatieteiden toh tori Janne Aalto on tutkinut so tilaan etiikkaa. | Kuva: Charles Levy/Public domain/Wikimedia Commons ” Oikeutetussa sodassa ei käytetä enempää voimaa, kuin on pakko. Räjähdys ja laskeuma tuhoavat ja säteilyttä vät laajoja alueita. Mutta onko kirkolla sanottavaa, onko suola edelleen suolaista. Nyt maamme asukkaista 65 prosenttia tai absoluuttisin luvuin runsaat 3,5 mil joonaa on kirkon kirjoissa. Suunnilleen tällä kan nalla olivat vuosikymmeniä sitten esimerkiksi silloin tunnetut ajat telijat, luterilainen Paul Tillich ja reformoitu Reinhold Niebuhr – ja monet muut. Maailman suosion kalastelu voi joskus houkuttaa, mutta ei auta pitkälle. Paavi Johannes Paavali II piti ydinpelotetta mo raalisesti hyväksyttävänä, kunhan se johti kohti aseistariisuntaa. Suomessa luterilaiseen kirkkoon kuuluvuudessa kahden kol masosan osuuden raja rikottiin pari vuotta sitten. So pimus määrittelee ydinasevaltiot, pyrkii estämään ydinaseiden leviä mistä ja sitouttaa aseriisuntaan. Senpä takia niitä ei ole vuo den 1945 jälkeen käytettykään: ky seessä on pelote, ei ase. Viimeksi heinäkuun lopussa Venäjän turvallisuusneuvoston va rapuheenjohtaja Dmitri Medvedev uhkaili Venäjän turvautuvan ydinaseisiin, jos Ukrainan vasta hyökkäys menestyisi. Sitä ovat myöhemmät ajat telijat edelleen jatkojalostaneet. Se on paljon, vaikka paljon vähemmän, kuin vuosikymmeniä sitten. Tässä arjen pyhässä työssä ei seurakuntien tai koko kirkon suu ruudella ole ratkaisevaa merkitystä. Luterilaiset kirkot tekevät jäsenkurimuksesta huolimatta va kaasti väkevää työtään: ne julistavat sanaa ja jakavat sakrament teja, kasvattavat sekä tekevät ja tukevat diakoniaa, lähetystyötä ja muuta sopivaa. En täpä, jos kirkkojen uudistuminen sittenkin olisi jo nurkan takana. Houkuttaako sitä trendikäs vähäsuolaisuus. Kirkko matkalla alas – ja ylös JUSSI RYTKÖNEN jussi.rytkonen@kotimaa.fi Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Tällaiset kylmäävät puheet ei vät monien arvioi den mukaan kovin helposti kuiten kaan muutu teoiksi. Yhdistyneet Kansakunnat (YK) on ollut mukana myös aseiden riisuntaa ja ydinaseiden rajoitta mista koskevissa prosesseissa. YK:ssa hyväksyttiin vuonna 2017 myös ydinaseet kieltävä so pimus (TPNW). Kutistuva kirkko kaipaa silti myös uutta teologiaa. Jäsenennusteiden mukaan kolmen miljoonan jäsenen alle men täisiin runsaan vuosikymmenen kuluttua. Maailmallahan sotilaan etiikka on yleensä am mattilaisten etiikkaa, Janne Aal to sanoo. Vuonna 1968 saatiin aikaan ydinsulkusopimus (NPT), johon on vuoteen 2023 mennessä liit tynyt 191 allekirjoittajamaata. 1960luvulle tultaessa maa ilmassa yhä laajemmin tajuttiin myös ydinaseiden suunnattoman tuhovoiman seuraukset: sellaises sa sodassa olisi vain häviäjiä. Yhdysvallat ja Neuvostoliitto kävivät strategisia ydinaseita kos keneet SALT ja STARTneuvot telunsa 1960luvulta alkaen. Pommituksessa kuoli noin 73 000 ihmistä. Ydinasevaltiot eivät ole sitä allekirjoittaneet. Niiden käyttö on paitsi po liittinen ja sotilaallinen, myös eet tinen kysymys. Ydinpommin aiheuttama sienipilvi Nagasakin kaupungin yllä 9.8.1945. Julistus, kasvatus ja karitatiivinen työ on sorvattava aikaan, jossa kansankirkkona edustetaan kulttuurissa selkeää vaihtoehtoa – ja osoitetaan tietä taivaaseen. Esimerkiksi vuonna 2006 pide tyssä Porto Alegren yleiskokouk sessa KMN totesi, että ”Jumala on pelastanut ihmiset itseltään”, kos ka ydinsotaa ei ole syttynyt. Vai kuttavatko Natojäsenyys ja Naton ydinaseistus siihen, miten Suomen puolustusvoimissa opetetaan so dankäynnin etiikkaa. Aalto lisää vielä, että tällä hetkellä Suomen puolustusvoimien etiikan opetuksessa ei erityisesti käsitel lä ydinaseiden eettistä problema tiikkaa. Ydinaseita ei ole Nagasakin jälkeen sodissa käytetty – molem minpuolisen tuhon kauhun tasa paino on sen ehkäissyt. Lisäksi KMN:ssa on edustettu myös kantaa, jonka mukaan ydinaseiden täydelliseen hävittämiseen olisi pyrittävä. Nykyisin monet aserajoitusso pimukset ovat tavalla tai toisella rauenneet. Sen alainen Kansainvälinen atomi energiajärjestö (IAEA) on pyrki nyt vähentämään ydintekniikan sotilaallista käyttöä. JUSSI RYTKÖNEN E uroopan ja myös PohjoisAmerikan luterilaiset ja muut perinteiset kirkot ovat jo vuosikymmenien ajan poteneet kuolemantautia. Kaiken voivottelun jälkeen: tilastoista ei sittenkään pitäisi olla liian huolissaan. – Joukkotuhoaseissa kyse on pi kemminkin jälkimmäisestä, joka on erityisesti poliittista, strategis ta ja yhteiskunnallista pohdintaa, Aalto sanoo. Peruskysymys on: miksi joukko tuhoaseiden – siis ydin, ke miallisten ja biologisten aseiden – käyttö on sodankäynnin etiikassa ja säännöissä niin vaikea erityis kysymys. Vaikka sen identi teetti pysyisi kansankirkkona – ja miksipä ei pysyisi – teologian yti messä ovat kirkon lähetystehtävä, kirkkooppi ja suhde ympäröivään yhteiskuntaan. Kun Hiroshiman ja Nagasakin kaupunkien yllä välähti elokuussa 1945, maailma siirtyi uuteen aika kauteen. Mutta asiassa on muitakin näkö kohtia. Muita ydinasevaltoja ovat Kii na, IsoBritannia, Ranska, Israel, Intia, Pakistan ja PohjoisKorea. Jos ydin aseisiin liittyvä käyttämättömyy den tabu murtuisi, jos esimerkik si ”pieniä” taktisia ydinaseita nyt ryhdyttäisiin Ukrainaa vastaan käyttämään, sodan eskalaation kierre olisi todennäköisesti pian täydessä vauhdissa. Hiroshiman ja Nagasakin jälkeen kultaisessa säännössä on uraania.” KMN on myös toivonut kirkko jen painostavan hallituksia, jotta ne tunnustaisivat ydinaseiden mo raalittomuuden. Joukkotuhoaseiden – myös ja varsinkin ydinaseiden – käyt tökynnys on näet tavattoman kor kealla. Kirkon pitkässä tarinassa on ala ja ylämäkiä. – Voimankäytön kohteina on eroteltava sotilaat siviileistä ja muista sivullisista. Tärkeä näkökulma on Aallon mukaan myös kohtuullisuus. 24 ~ ~ 25 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. V enäjän Ukrainaa vas taan aloittamassa hyökkäyksessä ja tu hoamissodassa Venä jän johtajien retoriikkaan on ajoit tain liittynyt myös vihjailua siitä, että tietyissä olosuhteissa maa saattaisi käyttää ydinaseita. ”Koska emme halua ydinaseita käytettävän mei tä vastaan, meidän maamme ei voi käyttää niitä toisia vastaan. Uskon ja rakkauden yhteyteen kuu luu aina myös toivo. Myös kirkon työn tarvitseman uskonnon ja muun vapauden säilymisestä on yhteiskuntasuhteissa huolehdittava: tämän päivän itsestäänselvyydet eivät arvaamattomassa tulevaisuudessa välttä mättä säily sellaisina. – Eivät vaikuta. Syntiset saavat edelleen kuulla, että Jumalan Karitsa ottaa pois maailman synnin. KMN totesi myös, että uskonnot jakavat periaatteen, joka on joukkotuho aseita suurempi: meidän on teh tävä toisille, mitä toivoisimme hei dän tekevän meille. – Siinä lähdetään klassisesta oikeutetun sodan teoriasta. Yhdysvaltojen ydinase monopoli murtui 1949, kun Neu vostoliitto räjäytti ensimmäisen pomminsa. Ny kyisin Yhdysvaltojen ja Venäjän ydinkärkien määrä on huomatta vasti pienempi, kuin vielä 40–50 vuotta sitten. Uusin STARTsopi mus (2010) on voimassa vuoteen 2026 saakka. Monien muiden tahojen jou kossa myös Kirkkojen maailman neuvosto (KMN) on ottanut kan taa ydinaseisiin. – Meidän eettisen kiinnostuk sen kohteenamme ovat tällä het kellä enemmän esimerkiksi mie hittämättömät aseet. Sittemmin maailma seurasi Yh dysvaltojen ja Neu vostoliiton kilpa varustelua ja myö hemmin myös ase rajoitussopimuksien syntymistä. Varsinkaan ydinaseet eivät sitä tee. Vaikka myöhemmällä iällä tapahtuneet kasteet paikkaavat tilastoja, on ”kastekato” hyvin vakava kirkon tulevaisuuden indikaattori. Kristityt ovat olleet ydinaseiden suhteen myös jakautuneita ja mie lipiteet ovat aikojen kuluessa myös muuttuneet. Vai joko kirves on pantu puun juurelle
Se oli mie letön mahdollisuus Tuusulan kun nan apurahan turvin. Kohtauksen alusta asti Jeesus on esiintynyt ylipappeja ja oppi neita kohtaan ilmeisen tenttaavas ti. Liturginen väri on vihreä. Olin säestämässä ja harjoittamassa sotilaskuoroa kenttärovasti Penna Parviaisen ja sotilaspastori Heikki Korvan tehtäviin siunaamisessa ja kenttä kirkon vihkimisessä marraskuus sa 2015. Sanat ja teot eivät saisi karata liian kauaksi toisistaan. So vitin itse välimusiikiksi Sibeliuksen Cantiquen uruille, harpulle ja sellolle sekä loppu virren Soi kunniaksi Luojan. Oli inspiroi vaa tietää alusta asti kantaesityksen ja ensimmäisen sävellyskonserttini olevan juuri Kellokosken kirkossa. Kuinka usein olet ajatellut olevasi jon kinlainen, mutta tarkemmin peiliin tähytessä olet nähnyt ku vastimessa jotain muuta. Aleksis Kiven ja Pekka Halosen haudat sijaitsevat Tuusulan vanhalla hautausmaalla. 17:37–45, 48–50, Room. | 12. Tekstit: Ps. Säestin myös sotilaskodin har tauksissa. Kuinka usein olet sanonut te keväsi jotain, mutta olet kuiten kin jättänyt tekemättä. Moista ristiriitaa Jeesus ei kestänyt. Viimeisen säkeistön aikana läh dimme kävelemään pois alttarilta seura kunnan laulaessa. Eräällä miehellä oli kaksi poikaa. Vertaus ei pariin lukukertaan tyhjene. Alttarilla on kaksi kynttilää. . Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. 51: 17, Job. Meidät vihittiin vaimoni koti seurakunnassa Jämsän kirkossa elokuussa 2019. Miten minä voisin vähentää tuota ristiriitaa omassa elämässäni. Muis tan usein heränneeni pyhä aamuna äidin kuuntelemaan radion jumalan palvelukseen, sen kaava tuli tutuksi jo silloin. Joskus joutuu huomaamaan, että ei ole sanansa mittainen. Jännitin, osaanko soittaa oikeat aamenet oikeissa kohdissa. Rakkauden teot uhkaavat unohtua. Pidän eri tyisesti valkoisista, koristelluista ikkunanpielistä, Johan Henrik Asplundin maalaamasta altta ritaulusta sekä Paavo Leinosen lasimaalauksista. Poika vastasi: ’Menen kyllä, isä’, mutta ei mennytkään. Vastaamalla ”oikein”, mutta toimimalla ”väärin” oppineet al lekirjoittavat oman tuomionsa. Se oli ensimmäinen säestä mäni messu. Nykyinen Tuusulanjärven rannalla sijaitseva paanukattoinen ristikirkko on vihitty käyttöön vuonna 1734. 21:28–32. Sanojen ja tekojen ristiriita on kestämätön. Sitten hän kuitenkin tuli toisiin ajatuksiin ja meni. Pian minulla oli vakiovaraus ja oma avain kirkkoon. Olen vienyt myös kolmevuotiasta tytärtäni messuun. Kohtaamista on teologian histo riassa tulkittu myös katumuksen olennaisuuden kautta. Minulla oli haasteita sopeutua armeijaan pioneerina Kainuun prikaatissa, vaikka koin olevani isänmaallinen. He ovat olleet alttiimpia jo Johanneksen tienraivaamiselle, samoin kuin he ovat valmiimpia vastaanottamaan Jeesuksen. Kumpi näistä kahdesta teki, mitä hänen isänsä tahtoi?” ”Edellinen”, he vastasivat. 51:6–14, Ps. Olim me muuttamassa Kellokoskelta Hyrylään. Kun oppi neet vastaavat Jeesukselle, he ker tovat sen toimineen oikein, joka ensin kielsi avun isältään, mutta lopulta katui ja toimi tämän tah don mukaan. Kuorin seinien hautavaakunat ovat 1600-luvun lopulta ja 1700-luvun alusta. ” Pian minulla oli vakiovaraus ja oma avain kirkkoon. Heinäkuussa pääsin kantaesit tämään Paula Präktigin kanssa Kellokoskesta ja Jokelasta säveltä määmme musiikkia PohjoisTuusu la sävelin konsertissa. 42:1–6 tai 1. Hei dän sydämensä ovat hedelmälli sempää maaperää itsetutkiskelulle ja katumuksen mahdollistamalle muutokselle. Jopa huonomaineiset ”portot ja publikaanit” ovat potentiaalises ti lähempänä pelastusta, sillä he tiedostavat keskeneräisyytensä eivätkä vello omassa paremmuu dessaan. Haluan kun nioittaa kirkon pyhyyttä, esineis töä ja symboliikkaa. Minua kiehtoo ajatus kulkea kirkon pihalla ja vanhalla hautausmaalla monien tuusulalaisten taiteilijoiden, ku ten Sibeliuksen jalanjäljissä. He esiintyvät Jumalan palvelijoina riisumatta ylpeyttään. Se oli rakkautta ensi sil mäyksellä. Itsevanhurskaudessa kieriske leminen ei ole kaunista. Se oli ihana ko kemus. Lampaita laidunsi vielä silloin kirkon rannassa. On tärkeää pitäytyä Raamatun ydinsanomas sa ja rakkaudessa; sirkustemppu ja ei tarvita. Ylipapit ja kansan vanhimmat edustavat Jeesuksen opetuksissa hurskastelijoita, jotka käyttävät runsaasti aikaa uskovilta näyttä miseen. 7:14–25, Matt. Kohdatessani kirkon työntekijöitä olen vaikuttunut hei dän palvelualttiudestaan. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1643. Samat oppineet näyttivät keskit tyvän Jumalaan ja hurskaaseen elämään, mutta silti samat mie het vaativat häntä tilille sapattina parantamisesta ja huonoosaisten auttamisesta. | Kuva: Tuusulan seurakunnan kuvapankki Tuusulan kirkko . sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Itsensä tutkiminen”. Kun sille tekee ruumiinavauksen, löy tää sen ytimestä hyökkäyksen ul kokultaisuutta ja koreita puheita vastaan. |K uv a: Pa ula Ah ola 26 ~ ~ 27 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Mennes säni myöhemmin kirkkoon sisälle minua pyydettiin soittamaan mes sussa. pyhä T otuudellinen puhe kantaa, mutta val hetta joutuu raa haamaan perässään. Puheiden ja tekojen ristiriidas ta on kysymys myös Matteuksen evankeliumin luvussa 21. VIRPI KIRVES-TORVINEN Erityisesti Tuusulan kirkon ympäristö ihastuttaa pianisti, säveltäjä ja urkuri Aaron Aholaa. . sunnuntai helluntaista | Sanoista ja teoista NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Kirjoittaja on toimittaja ja pappi. Jeesus sanoi: ”Totisesti: portot ja publikaanit menevät Jumalan valtakuntaan ennemmin kuin te. |K uv itu s: G un D am én | kirkko & minä | Sibeliuksen jalanjäljissä Aaron Ahola L oppukesästä 2021 käve lin usein Tuusulan kir kon pihalla vaimoni ja tyttäreni kanssa. Johannes avasi teille vanhurskauden tien, mutta te ette uskoneet häntä. Tämä ulkokultaisen uskonnol lisuuden ja näytellyn nöyryyden ilmentymä raivostutti Jeesusta. . Matteuksen evankeliumi 21: 28–32 Jeesus sanoi ylipapeille ja kansan vanhimmille: ”Mitä te tästä sanotte. Minulla on lämmin suhde kirk koon, se on iän myötä tiivistynyt. Puheiden ja tekojen ristiriita synnyttää ihmisen sisäl le paineen, vaikka kyseessä ei var sinainen suora valhe olisikaan. Isä meni toisen pojan luo ja sanoi tälle saman. Minulle luotettu tehtävä oli merkittävä kokemus ja valon pilkahdus harmaan arjen keskel lä. 51:19, Ps. Usein ihminen kuvaa itseään sel laisin adjektiivein, joiden toivoisi itseään kuvaavan, sen sijaan että olisi itselleen rehellinen. Uskossaan varmat ja sanoissaan hurskaat, mutta teoil taan köyhät ja sydämiltään kylmät uskonoppineet eivät puolestaan edes etsi armoa – niin turmeltu nutta heidän itsetyytyväisyytensä on. Nuorena halusin mennä yk sin messuun juuri vanhan kirkkorakennuksen takia. Tilaisuus alkoi kauniil la Marcel Grandjanyn Aria In Classic Style harppusoololla. Portot ja publikaanit sen sijaan uskoivat, ja vaikka te sen näitte, te ette jälkeenpäinkään tulleet katumukseen ettekä uskoneet häntä.” ensi pyhänä 12. Hän kantaesitti viime joulukuussa sävellyksensä Veden voima, johon oli saanut inspiraation kirkkomaan näkymistä Tuusulanjärvelle. Vastatessaan ta vallaan oikein, he allekirjoitta vat tuomion omalle ylpeydelleen. Hän meni toisen luo ja sanoi: ’Poikani, mene tänään viinitarhaan työhön.’ ’En minä halua’, poika vastasi. Sam. Tervan tuoksu yhdistää Tuu sulan kirkkoa ja lapsuuteni Kem peleen Vanhaa kirkkoa
0400 190 379, s-posti: janne.haurinen@evl.fi tai kirkkoherra Hanna Kuusela, puh. Katso hakuilmoitus ja hae virkaa KirkkoRekry-järjestelmän kautta. Lisätietoa ja haku KirkkoRekryssä, hakuavain 959. alkaen) ja vs. Lisätietoja virasta antavat talouspäällikkö Janne Haurinen puh. HALLINTOJOHTAJAN virka Lue lisää: kirkkorekry.fi/tyopaikat/kouvola Kouvolan seurakuntayhtymä muodostuu viidestä seurakunnasta, joissa on jäseniä noin 56 000. Raaseporin suomalaisessa seurakunnassa on haettavana toistaiseksi voimassa oleva LAPSIJA PERHETYÖNOHJAAJAN VIRKA Hakuaika päättyy 28.8.2023 klo 12. kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. kirkkoherra Tiina Åkerfeldt p. klo 15 mennessä KirkkoRekryn kautta osoitteessa: Kouvolan seurakuntayhtymässä on avoinna Haemme vakinaiseen virkasuhteeseen osaavaa ja motivoitunutta hallintojohtajaa. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Sijaisuuteen valitun on ennen viransijaisuuden vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. jumalanpalvelusverkossa.fi Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen! Eikö lehti tullut perille perjantaina. Hakuilmoitus on nähtävissä myös nettisivuillamme: raaseporinseurakunta.fi. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. | hiippakuntauutisia | Mikkelin hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Mari Parkkinen Mikkelin hiippakunnan piispaksi 1.9.23 lukien, Pasi Riepponen Sammonlahden kirkkoherraksi 1.8.23 lukien, Nina Lauri Anjalankosken seurakuntapastoriksi 1.10.23 lukien, Minna Ohlis Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnan III seurakuntapastoriksi 1.8.23 lukien, Johanna Pesonen Anjalankosken kirkkoherraksi 1.9.23 lukien, Tuomas Taipale Hollolan seurakunnan Kuhmoisten kappeliseurakunnan kappalaiseksi 1.9.23 lukien, Liisa Yli-Paavola Joutsenon vs. Sodankylän seurakunnassa on avoinna NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Sodankylän seurakuntaan tarvitaan 1.10.2023 alkaen (tai sopimuksen mukaan) toinen nuorisotyön viranhaltija tekemään monipuolista työtä eri-ikäisten nuorten parissa. Sodankylän seurakunta on noin 7000 jäsenen seurakunta keskellä Lappia. Teologian kandidaatin tutkinto: Ahtiainen Henrik, Blaginina Tatiana, Juvonen Moona, Korpela Satu, Laaksonen Saana, Lahtela Ilona, Manninen Markus, Meer Dard, Mäkinen Sara, Männikkö Jarno, Paasonen Janina, Perälä Tarmo, Pykäläinen Helmi, Saukkonen Leena, Sisto Jenni, Sydänlähde Pauli, Tarvainen Milla, Tynninen Jenna, Vuorimaa Sauli. Virkaan valittavan tulee olla myös evankelis-luterilaisen kirkon konfirmoitu jäsen. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Kuoreen merkintä ”talouspäällikön viransijaisuus”. Tehtävän palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen. + 6,9 snt/min. Seurakuntamme toiminta-alue on laaja, joten viran hoitaminen edellyttää oman auton käyttöä. 72 €) KOODI: KESÄD6KK Digi 12 kk vain 94 €, säästösi 50 € (norm. Nuorisotyönohjaajan viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 502 mukaisesti (peruspalkka 2661,10 euroa). 24 %. Hakijan edellytetään olevan Suomen kansalainen sekä Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. 36 €) KOODI: KESÄD3KK Digi 6 kk vain 47 € , säästösi 25 € (norm. Vaihtoehtoisesti talouspäälliköllä tulee olla kaupallisen alan opistotasoinen tai muu virkaan soveltuva koulutus sekä riittävä seurakuntahallinnon tuntemus, perehtyneisyys julkisyhteisön talouteen ja seurakunnan taloudenhoidon keskeisissä tehtävissä hankittu pitkäaikainen kokemus. Palkkaus on kirkon virkaja työehtosopimuksen vaativuusryhmän J20 mukainen (3 218,76 € / kk). Hakuilmoitukset on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoRekry-palvelun kautta. Mahdolliset haastattelut suoritetaan 20.12.2017 klo 9–12. Teologian maisterin tutkinto: Báder-Berki Zsuzsanna, Dahlbacka Ville, Fro Milja-Maaret, Hannikainen Jere, Heinonen Veera, Helminen Tuuli, Huttunen Joonas, Juutilainen Iida, Kivisaari Tero, Kivistö Harri, Knuuttila Annemari, Kontio Unna, Kosonen Lucifer, Leinonen Samuli, Liukkonen Pauliina, Miettinen Veera, Mäkelä Toni, Nenonen Elina, Oinonen Reetta, Palonen Eetu, Peho Mindie, Peura Juho, Pirttimäki Elina, Rosenlund Sofia, Savolainen Riikka, Savolainen Teija, Siekkinen Nico, Väisänen Vilma, Wikström Joona. Sen jälkeen hän on työskennellyt yhtäjaksoisesti seurakuntapastorina Kuhmossa, joka on myös hänen lapsuuden kotiseurakuntansa. elokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi 12 18 Ka nn en ku va : A ntt i Ri nt al a 11 8. Avoin työpaikka: Viestinnän pastori Papin työtä ja viestintää yhdistävä monipuolinen virka auki idyllisessä Porvoossa. Huomioimme myös teologian maisterit, jotka ovat suorittaneet riittävät pappisvihkimykseen vaadittavat opintokokonaisuudet. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 28 ~ ~ 29 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. Hakemukset liitteineen (cv sekä tutkintoja työtodistukset) on jätettävä kirjallisena 13.12.2017 klo 16.00 mennessä osoitteella Sodankylän seurakunta, Kirkkoneuvosto, Papintie 2, 99600 Sodankylä. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Työntekijöitä palveluksessamme on 220. KOUVOLAN¤ SEURAKUNTAYHTYMÄ MIKKELIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut haettavaksi Hirvensalmen seurakunnan kirkkoherran viran Asiantuntijan (kasvatus) viran Hakuaika päättyy 8.9.2023 klo 15.00 . vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 3 Presidentti Tarja Halonen: Sukupolveni uskoi parempaan maailmaan 6 Pähkinäsaaren rauhasta on 700 vuotta – vedetty raja tuntuu edelleen Suomen virallisesti leppoisin kaupunki löytyy EteläPohjanmaalta Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/ tyopaikat-ja-virat Paikkoja avoinna Paikkoja avoinna Julistetaan haettavaksi kokkolanseurakuntayhtyma.fi/tyopaikat Kokkolan suomalaisessa seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Lue lisää ja täytä hakemus ma 28.8. Työalan tarkemmasta työnjaosta sovitaan töiden alkaessa. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Hakemukset ansioluetteloineen ja todistusjäljennöksineen on jätettävä 8.9.2023 mennessä sähköpostitse osoitteeseen tiina.akerfeldt@evl.fi tai postitse osoitteella Sodankylän seurakunta, Kirkkoneuvosto, Papintie 2, 99 600 Sodankylä. Hakuaika on 3.9. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaukset ovat määräaikaisia. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 tiedoksi Kuhmon seurakunnan uudeksi kirkkoherraksi valittiin toukokuussa pastori Riikka Pääkkönen, 35. 0400 190 387, s-posti: hanna.kuusela@evl.fi. Virassa on kuuden kuukauden koeaika. Tilaus sisältää näköislehden luku oikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi -sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Työ sisältää myös iltaja viikonloppusekä leirityötä. Tiedusteluihin vastaa vt.kirkkoherra Katri Grönroos, katri.gronroos@evl.fi, p. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. 0400 287 537 (24.8. Virkaan valittavan on esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus (T-lomake, enint. 044 300 3611. klo 23.59 saakka. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Lisätietoja antavat nuorisotyönohjaaja Risto Kaarniemi p. Viran pätevyysvaatimuksena on Kirkkohallituksen säädöskokoelman nro 164 mukainen kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoisuuden antava tutkinto. 0400 190 384 (4.9. Seurakunta julistaa haettavaksi TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRANSIJAISUUDEN ajalle 2.1.–30.6.2018 Talouspäälliköllä tulee olla yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu virkaan soveltuva tutkinto sekä riittävä perehtyneisyys julkisyhteisön talouteen ja seurakuntahallinnon tuntemus. Viransijaisena Kuhmon kirkkoherra Pääkkönen on ollut jo 15.11.2021 lähtien. Kuoreen merkintä ”Nuorisotyönohjaajan virka”. Hakemusasiakirjoja ei palauteta. 144 €) KOODI: KESÄD12KK N:o 32 | 11. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Pääkkönen oli virkaan ainoa hakija ja kirkkovaltuusto päätti, ettei virkaa julisteta uudelleen haettavaksi. alkaen), sähköposti: etunimi.sukunimi@evl.fi. Riikka Pääkkönen on vihitty papiksi Kuopiossa vuonna 2014. | nimitys | Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Oiva Malinen Niiniveden kirkkoherran viransijaiseksi 1.7.–31.12.23, Riikka Pääkkönen Kuhmon kirkkoherraksi 1.7.23 lukien, Karoliina Mustonen Varkauden II kappalaiseksi (Kangaslammin kappalainen) 1.7.23 lukien. Talouspäällikölle kuuluvat tehtävät on määritelty tarkemmin Sodankylän seurakunnan talouspäällikön johtosäännössä. | valmistuneet | Teologisessa tiedekunnassa myönnetyt tutkinnot 1.6.–31.7.2023 Teologian tohtorin tutkinto: Bergman Andreas. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Hakuun liittyvät haastattelut pidetään to 7.9.2023 klo 13 alkaen. ILMOITUKSET • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha. Hallintojohtajan tehtävänä on johtaa seurakuntien yhteistä hallintoa, taloutta, henkilöstöhallintoa, tietohallintoa ja kiinteistötoimea. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Hakemukset toimitetaan sähköisesti KirkkoHR-järjestelmän kautta. 6 kk vanha) terveydentilastaan ja rikosrekisterilain 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. 24 %. seurakuntapastoriksi 1.8.23-11.2.24. Kotimaan digitarjoukset! Digi 3 kk vain 23 €, säästösi 13 € (norm
– Useiden erehdysten ja pohja kosketusten kautta opin purjehti mista. Ensim mäisen purjehduksensa hän teki sillä myös serkkunsa kanssa Ruot sinpyhtään Tallbackasta Pyhtään Kaunissaareen. 1. Tälle viikolle arkistonhoita ja on valinnut kuvan henkilöstä, joka pitelee käsineiden suojaa missa käsissään ikonia. Ymmärsin vähitellen, mil laisella tuulella ei kannata lähteä liikenteeseen, Ahokas kertoo. Nykyisin hän purjehtii eniten Saaristomerellä ja Ahvenanmaalla. Toimittaja Antero Kekkonen johti siellä puhetta. | Kuva: Jukka Granström ” On hyvin harvinaista nykyisin rantautua purjeella ilman apumoottoria. Maihin on eh dittävä ennen pimeän tuloa. 2. Ahokas hankki 2000luvun alus sa 1944 rakennetun mahonkisen purjeveneensä nimeltään Eva. – Jälkeenpäin ajateltuna se oli uh karohkea seikkailu osin avomerellä. Eihän kukaan mene pihatalkoisiinkaan suoraan juomaan limua. Mikä on Lars Keplerin Stalker-kirjan murhaajan nimi. 17.8. Ideologinen näkökul mani purjehtia ja elää merellä on niin kuin ennen, luonnon olosuh teiden ehdoilla. Minä vuonna ydinsulkusopimus NPT saatiin aikaan. 3. Kil papurjehdusoppin sa hän on saanut jo edesmenneeltä työ toveriltaan Pentti Puuperältä. Arkistonhoitaja kiittää Reijo Katajaa, joka tunnisti kuvasta säveltäjä, muusikko Henrik Otto Donnerin sekä toimittaja Antero Kekkosen. Rauhanfoorumi on järjestetty vuosikymmenestä toiseen. 1. – Eva herättää myönteistä huo miota. kirkkokahvit | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valoku vaarkistosta löytyy monta laatikollista kuvia, joista ei kun nolla käy ilmi keitä kuvassa on, tai missä ja milloin se on otet tu. Vuosittain hän osallistuu yhdestä kahteen kilpailuun tai regattaan. Hän kirjoitti pa rin kuukauden reissusta matka kertomusta Venelehteen. – Kaikki meni nappiin, se tun tui hienolta. 30 ~ ~ 31 Kotimaa | 18.8.2023 Kotimaa | 18.8.2023. En suosittele kenelle kään sellaista muul la kuin avomerikel poisella veneellä. – – Kesälukemisena on Tiede ja elämä mitä soveliainta, siitä kun yhtaikaa saa sekä viehätystä että hyötyä. Arkistonhoitaja selvitti muita reittejä pitkin, että kyseinen kuva on otettu Loviisan rauhanfoorumissa vuonna 1987. Nel ly Bra ndt 3. On hyvin harvinaista nykyi sin rantautua purjeella ilman apu moottoria. Koska veneessä ei ole apu moottoria, olosuhteiden arvioimi nen on haastavaa. Muka vat muistot saivat hänet ostamaan purjejollan vuonna 1986. Mikä on Vilppu Huomon aika maratonilla. Parin kuukauden purjehdus vuonna 1997 on piirtynyt koho kohtana Ahokkaan mieleen. Jos sinulla on tietoa kuvan hen kilöstä ja ikonista, voitko ystäväl lisesti kertoa siitä sähköpostivies tillä osoitteeseen toimitus@ko timaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Face booksivulla, jossa kuva myös julkaistaan. ”Minusta on kummallinen ajatus, ettei meidän tarvitsisi pienenä kansana tehdä mitään siksi, että maailmassa on paljon enemmän luontoa kuluttavia maita. Se on ketterä ja nopea Avene. 1923 Tiede ja elämä, teknillis-luonnontieteellinen loistoteos on julkaissut tämän vuoden kolmannen niteensä erikoisen runsassisältöisenä ja 125 kuvalla kaunistettuna. 2.5 7 2. Tämänvuotisesta Loviisan rauhanfoorumista kerrottiin Jussi Rytkösen kirjoittamassa artikkelissa 11.8. Evan kyytiin pääsivät alkukesästä myös työkaverit. Mielenkiintoisimpina sen monista tekniikan oloja esittävistä kirjoitelmista mainittakoon ”Lentokonealukset”, ”Ilmadynamiikan lait automobiiliin sovellettuna”, (autoja jotka eivät jätä pölypilviä jälkeensä) – – Luonnontutkimuksen alalta mainittakoon viehättävä kirjoitus ” Taivaasta putoilevat kivet”. Silmäla seista päätelleen saatettaisiin elää 1980lukua, ikoni on varmaankin vuosisatojen ikäinen. ilmestyneessä Kotimaassa. 196 8 Harrastuksena purjehdus Jukka Ahokas L apsuuden kesinään Jukka Ahokas vietti aikaa Raumanmerellä ukkinsa ja serkkunsa kanssa moottoriveneellä. Helsingfors Segelsällskapin (HSS) jäsenenä Ahokasta yhdis tää muihin purjehdusseuralaisiin klassikkoveneet. Jokaisen työpanos ratkaisee.” Runoilija ja luonto-opas Heli Laaksonen Voi hyvin -lehden 7/23 haastattelussa |K uv a: G un D am én Viime viikolla julkaistuun mysteerikuvaan tuli niukasti vastauksia. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. VIRPI KIRVES-TORVINEN Kirkko soikoon -festivaalin isänä ja sen taiteellisena johtajana aiemmin toimineelta Jukka Ahokkaalta purjehdusja puuvenekulttuuri on siirtynyt hänen pojalleen. Ahokas on mie luiten pinnassa perämiehen pai kalla. | 3 kysymystä | Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Hän teki silloisen kansanveneensä 50vuotisjuhlapurjehduksen Itä meren ympäri. Ahokas on jäämässä elokuus sa eläkkeelle Helsingin seurakun tayhtymän kanttorin ja musiikki sihteerin tehtävistä. Koke musta kertyi niin myrskystä kuin merisairaudesta. Heinäkuussa 2022 Ahokkaan venekunta voitti mat kapurjehduskilpailun Airistolta Gullkronaan
K ävin elokuun al kupuolella sade kuurojen välis sä Mäntässä kat somassa taidetta Serlachiuksen Göstamuseossa. Myös lepällä toukka viihtyy. – Siitä sait, senkin koiranleuka, vaimo puheli haudalla. – Et sinä Matti tästä tuomiot ta selviä, mutta rukoilen sinulle hyvää onnea viimeisellä portilla. Ihan innostuin, sillä en ole näh nyt koivuhangokasta koskaan per hosena, enkä sen puoleen toukka nakaan. Parin päivän päästä mies kuoli ja hänet haudattiin. Haudan vieressä aidan takana oli iso tuomi. raan Vilppulan haudan yläpuolel la. Oksat kaartuivat haudan ylle. – Ei siellä onnea tarvita, vaan vakaumusta, mies sanoi. Eikä minkä tahansa perhosen, vaan nirkkoihin kuuluvan koivu hangokkaan. Eräällä haudal la katseeni kiinnittyi vaaleanvih reään lehteen, joka roikkui kiven kyljessä. Koivuhangokkaan ( Furcula bicuspis) toukka elää nimensä mu kaan koivulla, jollainen oli suo Viesti haudan alta ja päältä Hangokkaiden toukat ovat kuin tieteiselokuvan mielikuvitushahmoja. Keväällä tuomen kehrääjäkoit valloittivat puun ja se peittyi kauttaaltaan valkoiseen seittiin. Silkkaa teologista perusopintoa ikuisuus. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, tee meistä perhosten toukkia. Samalla reissulla poikkesimme Vilppulan hautausmaalla, jossa seurueen yhden jäsenen sukujuu ret olivat. Hautasumaa ja perhosen toukka toivat mieleeni kertomuksen mie hestä, joka kuolinvuoteellaan ru koili, että Jumala säästäisi hänen maatuvan ruumiinsa madoilta ja toukilta. Me koteloidumme ja pääsemme lentoon jos ilmastonmuutos sallii. Jumala todella kuuli rukouksesi. Hautausmaa oli hyvin hoidet tu ja kirkko paketissa muovien alla remonttia varten. – Antaisit nyt olla teologisten asioiden, vaimo huokaili. – Pakko minun on niitä miettiä, sillä eikös kuoleman jälkeen edes sä ole uudelleenkoulutus meil le ateisteille. – Toukkia tulee sekä ilmas ta että maan alta. Nähdään taas ensi kesänä! Aamen luomakunta Koivuhangokkaan toukka lepäili hautakiven kyljessä Vilppulan hautausmaalla. Hangokkaiden toukat ovat kiin nostavan näköisiä scifiolentoja, ehkä kaikkein upeimpana isohan gokkaan punanaamainen toukka. Mutta ei tuossa Vilppulan toukan ulkonäössäkään mitään vikaa ole. Mielikuvituksellinen, elokuvamai nen ilmestys. Hetkinen! Menin lähemmäksi ja näin, että perhosen toukkahan se siinä. Öi sin alkukesällä liikkuvaa perhosta tavataan koko maassa, joskin ylei semmin eteläisessä Suomessa. – Taivaan ylivertainen Herra, osoita voimasi myös maan alla, mies päätti rukouksensa. | Kuva: Olli Seppälä 32 ~ Kotimaa | 18.8.2023. Uusi laji. Paikalla ollut vaimo, voivotte li, että vielä viime hetkillä mies, vannoutunut ateisti, pilailee taivasasioilla