Kotimaa 33/2022 - Lehtiluukku.fi

Haluatko ostaa tämän lehden?

Vaikuttaako lehti kiinnostavalta? Voit lukea koko lehden valitsemalla "Lisää ostoskoriin". Mukavia lukuhetkiä!

Olet esikatselutilassa. Lue koko lehti

elokuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Pa si Le in o 11 7. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –3 4 Kun googlaat kuoleman Tomi Suovuo hyödyntää pelinkehitystyökaluja ja digiteologiaa miettiessään digipalveluja kuoleville 6 Somea ei saa enää nuorilta pois – sen käyttöä voi opettaa Muuttaako Suomen Nato-jäsenyys sotilaspapin työtä?. 24 4 N:o 33 | 19
Elämä on hapuilua eteenpäin, tien löytymistä ja kadottamista. Sydän murtuu, mieli murenee, elämän aallot lyövät yli ja vievät mennessään ilon ja toivon. Kortit ovat samanaikaisesti kuin peili ja kiikari.” Jos yhtään tuntee kirkollista mielenasemaa, saattoi arvata, että Järvinen saa julkitulonsa myötä niskaansa paljon kritiikkiä, eritoten sosiaalisessa mediassa. Tunteita herättäviä aiheita pursuava sosiaalinen media eli some herättää yhtä voimakkaita tunteita kuin aikoinaan television tulo olohuoneisiimme. – Laulukirjan toimituskunnassa olivat mukana viidennen herätysliikkeen järjestöt, ja minä edustin Kansanlähetystä. Kun ollaan ihan hienona, alkaa uudelleenrakennus. 4 Mikä on suhteesi Viisikieliseen. Projekti alkoi tuntua mielekkäältä, ja se antoi voimaa. Se on sydämen suurta iloa ja särkymistä. Nyt oudommankin laulun voi kuunnella ja laulaa mukana. FREIJA ÖZCAN 18.8. Kaikki me särymme ja murrumme jollain tavoin. 1922 Asevelvollisuudesta kieltäytyneet rauhantöissä. Suunnittelimme laulukokoelman kustantaneen Perussanoman kännykkä-appia laulujen tunnetuksi tekemisessä, mutta se kaatui tekijänoikeuskoukeroihin ja rahan puutteeseen. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. H engellisyyden ja uushenkisyyden välissä on rajapinta, joka herättää tunteita. Kiitos rakkaat lukijat ja antoisia lukuhetkiä! KAJ AALTO Toimittaja epämukavuusalueella. 3 Olet tekniikan tohtori ja toiminut yliopettajana Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Kun 42 vuotta sitten aloitin toimittajana, en edes aavistanut millaisessa maailmassa 2000-luvulla syntyneet lastenlapseni eläisivät. Some on joillekin se sontaluukku, josta kaikki paha tunkee ajatuksiimme, mutta diginatiiville se on yhtä luonnollinen kanava kuin somefossiilille sanomalehti tai paperille painettu kirja. Hän muotoilee särkyneestä uutta. Yksityishenkilönä pystyin tekemään sen mutkattomasti ja materiaali on vapaata. Tosin silloin tulisi myös kuunnella, mitä vastapuolella on oikeasti sanottavaa. Vanhemmat olivat kansakoulunopettajia ja mu”Laulut ovat koskettaneet, ja se kannusti jatkamaan” Entinen kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi on laulanut kitaralla itseään säestäen kaikki Viisikielisen 404 laulua YouTubeen. Aloitteen tarkoitus oli tuoda kristillisen spiritualiteetin moninaisuutta entistä vahvemmin esiin. Kaikki tämä johtaa lopulta siihen, että Suuri Savenvalaja saa kerta toisensa jälkeen muotoilla astiansa uusiksi, aina enemmän mieleisekseen. Parempi vain, että opimme jo varhain, miten se toimii. Savenvalaja pyörittää dreijaansa. Somen toimintaperiaatteita voisi opettaa yläkoulussa kaikille, hän sanoo. Nuorin siskoni on ammattipianisti. Hartaisiin säveliinkin olen tehnyt nauhoja Pentti Kotirannan kanssa. Pääkaupunkiseudun seurakuntien lehti Kirkko ja kaupunki (11.8.) teki kiinnostavan avauksen tämän rajapinnan maisemiin, kun se esitteli Helsingin seurakunnissa hengellisen ohjauksen ja nuorten aikuisten pappina työskentelevän Henri Järvisen tapaa käyttää Tarot-kortteja. Kiellot eivät kuitenkaan ole kovin toimivia. Kuitenkin se on vain harhaa. Tarot-korteista ei aloitteessa puhuttu, mutta väljästi ottaen kyse on samasta kokemuksellisuutta korostavasta uskonnollisuudesta ja henkisyydestä, jonka kanssa kirkon on osattava keskustella. Mistä tämä lauluharrastus on kotoisin. | viikon henkilö | Entinen kd:n kansanedustaja Sauli Ahvenjärvi Raumalta sai kesällä valmiiksi projektin, joka on tavoittanut jo yli neljännesmiljoona kuulijaa. Käytän laulukirjaa edelleen ahkerasti. Kun jäin leipätyöstä eläkkeelle, päätin laulaa laulut itse ja laittaa YouTubeen. Kuinka perinteinen kristillinen opillisuutta korostava hengellisyys sopii yhteen kokemuksellisuutta korostavan henkisyyden virtausten kanssa. – Halusin tarjota ihmisille mahdollisuuden tutustua näihin lauluihin. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Viime keväänä kirkolliskokouksessa lähettiin jatkokäsittelyyn aloite, jossa pyydettiin Kirkkohallitusta kokoamaan kristillistä spiritualiteettia käsittelevää materiaalia osaksi verkkokirkon Kirkkovuosi nyt -sivustoa. He kulkevat tarmokkaina ja menestyen eteenpäin ikään kuin heissä olisi teflon-pinta, joka hylkii kaikkea, mikä painaa ja murtaa. Kun nyt työelämän maraton on maalisuoralla, olo somessa on kuin dinosauruksella suurkaupungissa. Nyttemmin on kuitenkin voittanut alaa mielipide, että ihmistä ei saa tuollaisissa tapauksissa kohdella rikollisena. Me elämää nähneet sedät ja tädit tiedämme, mikä on parasta nuorille. Onhan sattunut tapauksia, että jotkin asevelvolliset omantunnon syistä kieltäytyvät asevelvollisuutta suorittamasta. | Kuva: Jaana Ahvenjärvi SAULI AHVENJÄRVI Tekniikan tohtori, entinen kansanedustaja siikki-ihmisiä molemmat. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa.fi : Olli Seppälä 040 587 7411 Toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Kaj Aalto, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 61 000 (2021 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Emilia Karhun haastattelema 19-vuotias Noora Tukiainen (sivulla 4) ei lämpiä ikärajoille, koska somessa syntymäaika on helppo valehdella. Niitä on kirkon piirissä totuttu pitämään okkultismina. 2 Mikä motivoi viemään pitkän projektin päätökseen. Suuren Savenvalajan pöydällä särkynyt ihminen saa uuden käsittelyn. Kaikkinainen nimittely on ala-arvoista, mutta kriittinen saa olla, ja pitääkin. Porin oopperassa olen myös laulanut joitakin oopperarooleja. – Se tulee kodin perintönä, ja laulaminen on jo lapsesta asti ollut ykkösjuttu. – Some on niin iso osa nykypäivää, ettei sitä voi viedä nuorilta pois. Vanhakirkollinen tai herätysliikkeitten hengellisyys on vain osa siitä hengellisyyden kirjosta, joka kirkon väkeä nykyisin innostaa. Olen ollut Kansanlähetyksen musiikkitoiminnasta vastaava, ja se toi minut Viisikielisen ääreen. Toisista sen näkee, toisista ei. Nämä tuomittiin entiseen aikaan vankeuteen uppiniskaisina. Sijoitettu Ruotsissa metsäja maantietöihin. Ei ihmisen elämällä ole vain yhtä suunnitelmaa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Yhden miehen projekti kesti pari vuotta. Opiskelupaikkaa miettiessäni musiikkija lauluopinnot oli yksi vaihtoehdoista. – Olen matkan varrella julkaissut kymmenen CD-levyä. OLLI SEPPÄLÄ julkaisupäällikkö olli.seppala@kotimaa.fi Hengellisyyden ja uushenkisyyden rajapinta kiinnostaa ja kauhistaa 2 3 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 aluksi. Hän äänitti kaikki 404 viidennen herätysliikkeen laulukirjan Viisikielisen laulua videolle ja jakoi YouTubeen. Esimerkiksi Patmoksen toiminnanjohtaja Pasi Turunen intoutui blogissään leimaamaan Järvisen antikristukseksi, yhdeksi monista. KAJ AALTO Diginatiivi vai somefossiili T oimituksessa käydään usein mielenkiintoisia keskusteluja maailman menosta. Sellaista elämä on, että ihminen välillä särkyy. Ehkä on vielä kirjoitettava kirja tai juttu paperilehteen… ehkä. 1 Mikä sai sinut ryhtymään tällaiseen urakkaan nollabudjetilla. Joskus tuntuu, että on niitäkin ihmisiä, jotka eivät säry koskaan. ?. He kertoivat, että laulut ovat koskettaneet. Haastattelussa Järvinen korostaa, että kyse ei ole ennustamisesta, vaan samantapaisesta itsetuntemukseen tähtäävästä työskentelystä kuin vaikkapa hengellisessä ohjauksessa tai terapiassa: ”Tässä vain välineenä ovat kortit ja niihin liittyvä traditiohistoria. Raumalla meillä on Franssin messu joka toinen viikko, ja vedän siellä housebandiä ja laulatan Viisikielisen lauluja. Ruotsissa on nyt kuukauden päivät ollut 45 tuollaista omantunnonsyistä asevelvollisuudesta kieltäytynyttä sijoitettuina Pohjois-Ruotsin suomalaismetsiin, synkkään erämaaseutuun raivaamaan tietä, kuivaamaan soita ja metsää hakkaamaan. Joku piilottaa halkeamansa hyvin syvälle. Ehdotamme kieltoja ja rajoituksia, mikä on ehkä jonkinlainen suojelumekanismi. – Olin mukana Viisikielisen toimituskunnassa, mutta sitten tulivat kansanedustajakiireet (2011– 2015). Epämukavuusalueella. Sirpaleet murskataan hienoksi, mikä eittämättä tuntuu ja sattuu. Kokemukset erittäin hyvät. Kun huomasin, että ihmiset kuuntelevat ja ihan oudoilta ihmisiltä tuli rohkaisevaa palautetta, se motivoi
Sen toimintaperiaatteita kannattaisi Tukiaisen mukaan opettaa jo yläkoulussa kaikille. Somen ikärajojen nostamiselle Tukiainen ei lämpiä. – Some on niin iso osa nykypäivää, ettei sitä voi viedä nuorilta pois. Nykyään kaikki yli 15-vuotiaat tunnistavat nämä tyypit nopeasti ja voivat sitten estää heidät. Sosiaalisessa mediassa viestitään ja sovitaan ystävien kesken asioista, jolloin nuoren on tavallaan pakko käyttää palveluita, mikäli haluaa pysyä ajan tasalla kaveripiirin kuvioista. Reilut 32 prosenttia on puuttunut kiusaamiseen jollain tavalla. Kuplautuminen ja siitä seuraava ymmärtämättömyys synnyttävät konflikteja ja kiusaamista. yhteydenpito | Olisi tärkeää jossain määrin murtaa somen algoritmeja, jotta ihmiset saisivat monipuolisemman käsityksen maailmasta, sanoo viime kevään ylioppilas Noora Tukiainen. Somen toimintaperiaatteita voisi opettaa yläkoulussa kaikille. Algoritmit ovat Tukiaisen mukaan sekä siunaus että kirous. – Esimerkiksi lukiossa joku haukkui Jodelissa juhlassa ollutta lauluesitystä ja käytännössä 80 prosenttia oppilaista näki sen. Kurssilla avattiin, miten some toimii. Eniten nuoret käyttävät sosiaalista mediaa iltaisin kello 18–21. Somen käyttö painottui kello 15–01 väliseen aikaan. Somea käytetään paljon musiikin kuunteluun ja katseluun. Erityisen suuren nousun suosiossa on tehnyt TikTok, jonka lyhytvideoita jaetaan ahkerasti myös muissa somepalveluissa. Some on olennainen osa nykypäivää ja nuorten olisi hyvä oppia jo varhain, miten se toimii. Vuonna 2013 vastaajista 92 prosenttia käytti Facebookia, kun nyt vastaava luku oli enää 46 prosenttia. Eniten nuoret käyttävät somea ennestään tuttujen ihmisten kanssa keskusteluun 1–5 hengen ryhmissä. Nuorista 97 prosenttia käyttää somea älypuhelimella. Tiedon etsintä on myös tärkeä osa nuorten somen käyttöä, koska ohjeita ja ohjevideoita löytyy aiheesta kuin aiheesta. Facebookin suosio puolestaan jatkaa hiipumistaan nuorten keskuudessa. Itse lähdin kokonaan | sosiaalinen media | opimme jo varhain, miten se toimii. Niinpä siellä näkee usein haukkumista ja mollaamista. Nykyään monet somejulkkikset kertovat avoimesti, että ovat itsekin kärsineet ulkonäköpaineista. Kyselyn mukaan suomalaisnuorten suosituimmat somepalvelut ovat WhatsApp, YouTube, Instagram, Spotify, Snapchat, TikTok, Facebook, Discord, Pinterest, Jodel ja Steam. Some inspiroi nuoria ja siellä keskustellaan myös vakaumuksista taisiaan on muitakin. Epäilyttäviä ja härskejä yhteydenottoja ainakin nuoret naiset saavat somen kautta tasaiseen tahtiin. – Ripari-isosena törmäsin esimerkiksi sellaiseen, että leiriläiset perustivat Snapchattiin ryhmän, mutta jotkut leiriläiset jätettiinkin sen ulkopuolelle. Joillekin nuorille tulee Tukiaisen mukaan somessa tarve jakaa itsestään kuvaa, joka ei ole totta. Tuoreimman kyselyn vastaajat käyttivät nettiä 35–42 tuntia viikossa, joista sosiaalisen me dian palveluita noin 15–20 tuntia. Seuraan myös joitakin julkisuuden henkilöitä. 79 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että sosiaalisen median käyttöä tulisi opettaa nuorille kotona tai koulussa. Kysely: Nuorten kokema somekiusaaminen on lisääntynyt Ebrand Group Oy toteutti yhdessä Oulun kaupungin sivistysja kulttuuripalveluiden kanssa helmi-maaliskuussa 2022 kyselyn 13–29-vuotiaiden suomalaisten sosiaalisen median käytöstä. Tukiaisen mukaan ne eivät kuitenkaan ole nykyään erityisen peiteltyjä. Lähes 78 prosenttia on sitä mieltä, että ei ole millään tavalla osallistunut kiusaamiseen somessa. Kavereiden kanssa jutusteluun käytän erityisesti Snapchattia. Tukiainen kävi puolitoista vuotta sitten netissä Aalto-yliopiston tarjoaman maksuttoman Sosiaalisen median ilmiöt -kurssin ja suosittelee lämpimästi vastaavaa muillekin. Samalla näen muiden vastaavia päivityksiä. Vastaajista vain reilut kaksi prosenttia tunnustaa itse kiusanneensa toisia. Iso ongelma on myös nettikiusaaminen. Niiden avulla löytää somesta itselle tärkeitä ja omaa maailmankuvaa tukevia sisältöjä. – Olisi tärkeä jossain määrin murtaa algoritmeja, jotta ihmiset saisivat monipuolisemman käsityksen maailmasta. Eristämistä on havainnut 72 prosenttia vastaajista. Pinterestistä puolestaan löytyy inspiroivia sisustusja kirjavinkkejä. Sitä huomaa, että koulujutut jäävät kesken, kun selaa somea tyhjänpäiväisesti. Somekanavista Jodel mahdollistaa täysin anonyymin kirjoittelun. EMILIA KARHU 4 5 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 uutiset. Nimellä ketään ei voi haukkua, koska sellaiset viestit poistetaan, mutta käytännössä moni tietää, kenestä puhutaan, vaikka nimeä ei mainittaisi. Valtaosalle nuorista some täydentää ja rikastaa reaalielämän sosiaalista viestintää ja ystävyyssuhteita. Tukiainen on äskettäin muuttanut Turkuun ja haaveilee luokanopettajaopinnoista. Somen kautta itsensä kotipaikkakunnallaan yksinäisiksi tuntevat nuoret voivat Tukiaisen mukaan huomata, että heidän kalpois TikTokista, koska huomasin sen vievän liikaa aikaa. Asiasta puhutaan niin paljon. Näin tehdään, koska halutaan kuulua joukkoon. – Monet kaverini ovat asettaneet itselleen sovelluksiin aikarajoja sille, paljonko voivat tiettyä somekanavaa käyttää päivässä. Toisaalta oma maailmankuva myös kapeutuu ja vääristyy. Kysely on toteutettu aiemmin vuosina 2019, 2016, 2015 ja 2013. Toisaalta 21 prosenttia vastaajista kertoo sosiaalisen median osittain tai kokonaan korvanneen reaalielämän sosiaalisen viestinnän ja kanssakäymisen. Parempi vain, että ” Ulossulkemista tapahtuu somessa paljon, ja aikuisten on vaikea sitä havaita. Tukiainenkin on havainnut somessa myös huonoja puolia – Pahinta on ehkä koukuttavuus. – Somen kautta pystyn pitämään todella matalla kynnyksellä yhteyttä ystäviini. Nuoret olisivat siellä silti: syntymäaika on helppo valehdella. Kerrottiin algoritmeista, somekuplista ja manipuloinnista. He avaavat kuviensa taustaa, josta löytyy ammattimeikkaajia, valoammattilaisia ja huippukameroita. Vajaa 34 prosenttia vastaajista on kokenut ainakin jonkinasteista kiusaamista somessa. – Kymmenen minuutin viestittelyn aikana selviää, jos joku haluaa vaikka ostaa alastonkuvia tai muuta typerää. Ulossulkemista tapahtuu somessa paljon, ja aikuisten on vaikea sitä havaita. Onneksi siellä myös puolustettiin esiintyjiä. – Somessa voin ilmaista itseäni ja kertoa ajatuksiani esimerkiksi uskonnosta ja kulttuurista. Kasvua on vuoden 2016 kyselystä 20 prosenttia. Nuori ei jääkään arvojensa ja ajatustensa kanssa yksin, vaan löytää somesta samanhenkistä seuraa. Yli 74 prosenttia on nähnyt sosiaalisessa mediassa toisten kiusaamista ja seksuaalista tai muuta häirintää. Jaan itselleni tärkeitä hetkiä teatteriharrastuksen parista ja perustelen uskonnollista vakaumustani. Kuopion piispa Jari Jolkkonen esitti Savon Sanomien kolumnissaan heinäkuun lopulla, että somekanavien ikärajoja pitäisi nostaa 16-vuoteen, koska nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Verkkokyselyyn osallistui 2653 vastaajaa eri puolilta Suomea. EMILIA KARHU Noora Tukiainen ei lämpiä somen ikärajojen nostamiselle. | Kuva: Pasi Leino S osiaalisen median aktiivinen käyttäjä Noora Tukiainen, 19, ammentaa erityisesti Instagramista elämäänsä uusia asioita: kiinnostavia biisejä ja artisteja, tulevia matkakohteita tai ideoita uusiksi harrastuksiksi ja kokemuksiksi. Ulkonäköpaineiden synty riippuu Noora Tukiaisen mukaan paljon siitä, mitä ja ketä somessa seuraa
– Koin aitoa yhdessäoloa ja identifioiduin omaan virtuaalihahmooni, vaikka onhan tietokoneruudun kautta kohtaamisessa erilainen etäisyys verrattuna siihen, kun ihmiset istuvat kosketusetäisyydellä toisistaan, hengittävät ja huokuvat lämpöä. Suovuo uskoo esimerkiksi autoilun muuttuvan sellaiseksi, että auton voi tilata nappia painamalla oven eteen. | haastattelu | K un kansalainen oli entisaikaan kuolemaisillaan, hän saattoi mennä papin pakeille puhumaan perimmäisistä. Tietojenkäsittelytieteen professori ja pappi Erkki Sutinen tarjosi tutkijalle mielenkiintoisia näkökulmia. Neljäs on digitaalinen kausi. Läsnä olossa on olennaista toisen ihmisen kuuleminen ja ymmärtäminen, jota tapahtuu vähän kömpelöllä tavalla myös digitaalisten palveluiden ja kielten käännösohjelmien kautta. Todellisuusoppaassa kuolevat voisivat jättää jälkeensä viestejä ihmisille, jotka päätyvät tulevaisuudessa samaan tilanteeseen, Suovuo visioi. – Ohjelmaa, joka tarjoaisi humaania vertaistukea ja lisäisi ymmärrystä omasta elämäntilanteesta, ei vielä tietääkseni ole. Suovuo tutki, miten voisimme opastaa kuoleman todellisuudessa eläviä ihmisiä, jotka etsivät tilanteeseensa tietoa digitaalisista palveluista ja internetistä. Kirkko oli keskeisesti mukana kommunikaation kolmannessa, painetun sanan vaiheessa. Kaksikko pohti digiteologian kannalta esimerkiksi sitä, miten pyhiä paikkoja rakennetaan virtuaalisesti. Jouduttuaan kolme vuotta sitten sydänleikkaukseen silloinen Tomi Mäntylä, jolla oli kahdeksan kaimaa, meni pikavauhtia naimisiin ja vaihtoi samalla sukunimensä äitinsä tyttönimeksi Suovuoksi. Kuvat edesmenneestä ystävästä oli ripustettu muistopöydäksi. 6 7 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 uutiset. Sydänleikkauksen jälkeen toipilaan on pitänyt seurata tarkkaan terveyttään ja veriarvojaan. Kuoleman kokemusasiantuntijoita ei ole välttämättä helppo haastatella, mutta se on ainoa mahdollisuus ymmärtää heitä. Tänään todennäköisempää on, että kuoleva googlaa ”kuoleman” ja toivoo löytävänsä netistä asiallista apua ja tietoa kiperän tilanteensa kohtaamiseen. Hänen väitöskirjansa Reality Guides for Life Before Death tarkastettiin kesäkuussa. ”Bgt” Suovuolla on ollut omat syynsä päätyä ateistiksi. Suovuo tutustui Second Life -todellisuudessa myös luterilaiseen pappiin, joka järjesti virtuaali jumalanpalveluksia. Edellämme kuolemaa kohti juuri kulkevien ja aiemmin kuolleiden kokemuksia on kuitenkin mahdollista hyödyntää käyttäjäkokemuksen kehittämisessä. Todellisuusopas kertoo käyttäjälleen häntä ympäröivästä todellisuudesta. Todellisuus voi olla hyvinkin realistinen ja aito, kuten autonavigaattoreissa ja matkaoppaissa, tai fiktiivinen, kuten Pokémon Go -pelissä. Tekoälystä, keinotietoisuudesta, tietokonepeleistä ja virtuaalitodellisuudesta kiinnostunut filosofian maisteri on harjoittanut Turun yliopistossa jo pitkään pelitutkimusta ja vuorovaikutusmuotoilua. Tutkijoilla itsellään ei ole Tomi Suovuon mukaan tarpeeksi tajua siitä, mikä tuossa elämänvaiheessa on tärkeää. – Meidän ei pidä vain kuunnella kuolevia, vaan suunnitella yhdessä heidän kanssaan sellaisia sovelluksia ja palveluita, joista on heille eniten hyötyä ja iloa. JANNE VILLA tässä ja nyt hänelle tulee maailmanloppu. He haastattelivat kuolevia, joiden kanssa mietittiin, millainen sovellus auttaisi heitä. Se auttaa tunnistamaan hänet samaksi mieheksi, joka on kirjoittanut aiemmat tieteelliset artikkelit. Kommunikaatiossa kyse on kirkon kannalta samasta asiasta. Pyhille toimituksille on netissäkin tarvetta. – Olisi aiheellista, että kuolemaan liittyviin kysymyksiin olisi vastaamassa myös luotettavia tahoja, kuten evankelis-luterilainen kirkko, eikä esimerkiksi hämärätyyppejä, jotka haluavat kalastella heikoilla olevien ihmisten rahoja. Nyt kirkon ei kannata hiljentää vauhtia, vaan sen kannattaa olla siellä missä ihmisetkin ovat, ”bgt” neuvoo. Suusanallisen kauden jälkeen tulivat kirjoitetun historian ajat, joihin Raamatunkin kertomukset kuuluvat. Suovuo on tehnyt yhteistyötä Porin diakonissalaitoksen palliatiivisen hoidon yksikön kanssa. – Kuolemisesta emme voi hankkia omakohtaista kokemusta käyttäjäkokemuksen suunnittelemiseksi siihen ja sitä edeltävään todellisuuteen. Hän ei niitä tässä avaa, mutta toteaa olevansa edelleen kiinnostunut teologiasta. – Olen kiinnostuneempi tutkimaan elämää ennen kuolemaa kuin sitä, mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. — Kirkko on ottanut digikaudella kommunikaatiossaan teknisiä askeleita eteenpäin, etenkin korona-aikana. Netistä löytyy jos jonkinlaatuisia vastauksia, mutta voisihan sinne rakentaa vastuullisiakin sovelluksia, jotka helpottaisivat kuoleman lähestymistä, katsoo tietojenkäsittelytieteilijä Tomi ”bgt” Suovuo, 48. – Omat oivallukset voisi jakaa sille ihmiselle, joka ajattelee, että Digitodellisuusopas voisi auttaa kuolevaa teknologia | Tomi ”bgt” Suovuo miettii digipalvelujen kehittämistä kuoleville. Suovuo hahmottaa viestinnän historiassa neljä keskeistä kautta. Ihmiset saapuivat sinne virtuaalihahmoineen. – Kun virtuaaliyhteisön jäsen kuolee, eri puolilta maailmaa tulevat ihmiset järjestävät seremonioita ja rituaaleja hänen muistokseen. Suovuo on perehtynyt pelinkehitystyökalujen ja digiteologian hyödyntämiseen virtuaalisten välineiden, kuten ”todellisuusoppaiden”, kehittämisessä kuoleville. Hän ei ole jäänyt ongelmineen yksin. Tomi Suovuon nimeen varsinkin virtuaalisissa yhteyksissä liitetty ”bgt” on peruja jo yläasteelta 1980-luvulta, jolloin pelihallien flippereissä ja videopeleissä piti antaa kolmikirjaiminen nimimerkki. Perustin Facebook-ryhmän Marevan-ralli: vertaistukea kuskeille ja apujoukoille. Käytön jälkeen auto häipyy vaivoitta lataamaan ja siistimään itsensä. — Digiteologia ei ole sen monimutkaisempaa kuin teologian yhdistäminen digitaaliseen teknologiaan. Tutkija ei ole perehtynyt tähän tematiikkaan. Suovuo oli itse osallistunut aiemmin Second Life -virtuaalimaailmaan kuuluvan kveekariyhteisön hartaustilaisuuksiin. Suovuo olettaa, että kasvokkain kohtaamisella on ihmisille edelleen korvaamaton arvo. – Joudun syömään Marevan-lääkettä loppuelämäni. Tutkimus on vienyt hänet äärimmäisten inhimillisten todellisuuksien ja perimmäisten kysymysten äärelle. YouTubessa nähtävissä olevassa väitöstilaisuudessa vastaväittäjä kysyi Suovuon näkemyksistä liittyen kuoleman jälkeisiin asioihin ja rajatilakokemuksiin. — Norsunluutornissamme Tomi Suovuota kiinnostaa tulevaisuuden horisontteihin katsominen ja tuntemattomien maaperien kartoittaminen. | Kuva: Pasi Leino ” Ohjelmaa, joka tarjoaisi humaania vertaistukea ja lisäisi ymmärrystä omasta elämäntilanteesta, ei vielä tietääkseni ole. Yhden Tomi Suovuon tutun virtuaalisilla muistosivuilla oli valokuvia, joissa esitettiin vainajaan liittyviä kuvakaappauksia. Uudesta-Seelannista hän löysi hallituksen ylläpitämän palvelun, joka auttaa kuolevia paperitöiden hoitamisessa, testamenttien laadinnassa ja hautajaisten järjestämisessä. Tukiryhmässä on 12 jäsentä. Toisia osallistujia tervehdittiin, uskonnollisia ajatuksia jaettiin teksteinä ja todistuksia uskosta annettiin. Yksi vieraimmista todellisuuksista, joihin ihminen elämänsä aikana törmää, on kuoleman lähestyminen. Tomi Suovuo tekee pioneerityötä, sillä kuoleville ei ole juuri rakennettu sovelluksia. Digimaailma ei ole lopulta sen kummempi kuin muutkaan ihmisten kohtaamispaikat. meillä tutkijoilla oli esimerkiksi käsitys, että kuolevilla on kovasti pelkoja ja katkeruutta, mutta ainakaan meidän haastattelemillamme ihmisillä ei ollut mitään kaunoja. Kuoleville suunnatuille nettisisällöille ja -sovelluksille saattaisi olla verrattomasti enemmän sosiaalista tilausta, sillä kohderyhmään kuuluu paljon väkeä. ”Bgt” pysyi nimessä. Ilmeisesti elämäntyö oli saatu tehtyä
8 9 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 uutiset 8. Viiniä lapsille tarjotaan minimaalisen vähän, yleensä ehkä intinktiona. Inkerin kirkko on Kristuksen kirkko eikä ”inkeriläisten kirkko”, Kuukauppi muistutti. Ne ovat yleensä luterilaisia, katolisia tai ortodoksisia. Niiden tärkeä rooli on kuitenkin tarjota uskonnollisille perheille mahdollisuus valita koulu, jonka arvot ovat samanlaiset kuin kodissa. Kristillinen kasvatus on kirkkojamme yhdistävä aihepiiri ja yksi keskeisimpiä tulevaisuuden kysymyksiä erilaisista toimintaympäristöistä huolimatta, Häkkinen luonnehti. Alustuksia kuultiin myös Romanian unkarilaisen luterilaisen kirkon pastorilta Zsolt Erzseltä sekä Suomen ortodoksisen kirkon koordinaattorilta Kaarina Lyhykäiseltä. Esitelmien ja seminaarien ohella kokouspäivien ohjelmaan kuului myös ryhmäkeskusteluja ja muuta ohjelmaa. Diasporassa eläminen haittaa nuorisotyötä. | Kuva: Jussi Rytkönen ” Yleisesti ei tiedetä, että yhtenä Euroopan maallistuneimmista maista pidetyssä Virossa on kunnallisten ja valtiollisten koulujen rinnalla myös yhdeksän kristillistä koulua. Unkarin kirkon eteläisen hiippakunnan piispa Péter Kondor ojentaa Unkarin kirkon lahjaa arkkipiispalle, tulkkina Klára Balicza. Vielä täydentyvällä sivustolla on kolme pääosiota: Kotoa kasvamassa, Koulun penkillä ja Seurakunnan toiminnassa. ”Koulusta, kirkkokoulusta ja katsomuskasvatuksesta” puhui Tarton yliopiston tutkija ja Tarton Johanneksen seurakunnan pappi Triin Käpp. | Kuva: Jussi Rytkönen Suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen päätteeksi vierailtiin arkkipiispa Tapio Luoman vastaanotolla. Kristilliset koulut ovat virolaisessa yhteiskunnassa vielä tuntematon asia, ja niihin kohdistuu Käppin mukaan paljon ennakkoluuloja. ”Sallikaa lasten tulla” yhdisti suomalais-ugrilaisia kirkkoja tivat esitystään ”Kaste, kummius ja perheen tuki” muun muassa niihin syihin, joiden perusteella vanhemmat nyky-Suomessa haluavat tai eivät halua, että heidän lapsensa kastetaan. Siihen liittyy myös kristillisen kasvatuksen ja tiedon nopea heikkeneminen. – Teemamme ”Sallikaa lasten tulla: kristillinen kasvatus” johtaa ajatukset tähän aikaan, kasvavaan sukupolveen ja tulevaisuuden kirkkoon. Yksi käytännön ongelma nuorisotyössä on usein ollut varsin eri-ikäisten nuorten osallistujien erilaiset kokemukset. Ongelmana Inkerin kirkossa on Keskisen mukaan myös se, että nuorisotyön tekijöitä ei ole tarpeeksi. Lisäksi kuultiin saamelaispastori Mari Valjakan esitys Suomen kirkon saamelaistyöstä. JUSSI RYTKÖNEN | sukukansat | Turun kokouksen piispat (vasemmalta) János Szemerei (Unkari), Péter Kondor (Unkari), Seppo Häkkinen, Aarre Kuukauppi (Inkeri) ja Tiit Salumäe (Viro) | Kuva: Jussi Rytkönen Turun kokouksen kasvatuskysymyksien esitelmöitsijöitä. Ensimmäiset suomalais-ugrilainen pappeinkokoukset pidettiin vuonna 1937 Budapestissä ja 1939 Lappeenrannassa. Näkökulmina kasteeseen taas voidaan tarjota Jumalan lapseksi tulemista, yhteisöllisyyttä ja yksilöllisyyttä, ajattelua kuolemasta ja synnistä pelastumisena eri aikoina, painopisteen muutoksia paavalilaisen ja johanneslaisen teologian sekä Jeesuksen kasteen ja yleensä uudestisyntymisen välillä. Tunnustuksellinen uskonnonopetus on Käppin mukaan mahdollista vain näissä kouluissa: Virossa se on muuten vapaaehtoinen kouluaine. Kokouksen pääteemaa pohjusti keynote-puheenvuorollaan Mikkelin hiippakunnan jumalanpalveluselämän ja yhteiskunnallisen työn asiantuntija Eriikka Jankko. Jankon esityksen näkökulmina olivat lapsen kaltaisuus Jeesuksen opetuksessa ja Lutherin tulkinta siitä, lapsena olemisen teologinen ydin luterilaisessa tunnustuksessa, sakramenttien ja jumalanpalveluselämän ydin lapseuden näkökulmasta sekä miten lapseuden teologia kutsuu kirkkoja keskusteluun lapsiteologiasta ja miten Jumalan lapsen identiteetti haastaa elämään sisaruksina ja sisarkirkkoina. Kaste ja opetus kuuluvat olennaisesti yhteen. Eturivi vasemmalta: Triin Käpp (Tarton yliopisto / Viron kirkko), Eszter Kodácsy-Simon (Unkarin luterilainen teologinen yliopisto), Eriikka Jankko (Mikkelin hiippakunta) ja Kaarina Lyhykäinen (Suomen ortodoksinen kirkko). Neljä kertaa vuodessa vietetään isoja nuorisotyön tapahtumia. Eri kirkkojen delegaatioita johtivat piispat Seppo Häkkinen, Tiit Salumäe (Viro), János Szemerei ja Péter Kondor (Unkari), pastori Zsolt Erzse (Romania) ja isä Heikki Huttunen (Suomen ortodoksinen kirkko). Taustalla Romanian unkarilaisen luterilaisen kirkon pastori Zsolt Erzse. Kokouksen osanottajat tutustuivat myös Turun tuomiokirkon pyhiinvaelluskeskukseen ja osallistuivat arkkipiispa Tapio Luoman vastaanotolle tämän virka-asunnolla. Koulut ovat itsenäisiä eivätkä hallinnollisesti osa kirkkoja. elokuuta pidetyn suomalais-ugrilaisen pappeinkokouksen aluksi Mikkelin piispa Seppo Häkkinen viittasi puheenvuorossaan paitsi näiden kokoontumisten jo pitkään historiaan ja tämän hetken epävarmaan maailmantilanteeseen, myös itse kokouksen aiheeseen. Sen vuoksi tämänkertainen pappeinkokouksen teema on mitä ajankohtaisin. Pyrkimyksenä on, että jokaiseen rovastikuntaan saataisiin lapsija nuorisotyön koordinaattori. Takarivi vasemmalta: Liliann Keskinen (Inkerin kirkko), Zsolt Erzse (Romanian unkarilainen luterilainen kirkko), Kaisa Aitlahti (STEP-koulutus), Raija Ojell (Kirkkohallitus). Kirkollisissa kouluissa opiskeli Käppin mukaan viime lukuvuonna yli 2 500 koululaista, mukaan lukien 265 kirkollisen päiväkodin tai esikoulun oppilasta. Nyt Turussa pidetty kokous oli järjestyksessä 14:s. Sunnuntaina eräät vieraista saarnasivat suomalaisissa seurakunnissa. Mitä suomen kielen käyttöön tulee, on se hiipunut melko vähiin ja riippuu inkeriläisten määrästä seurakunnissa. Unkarin luterilaisessa kirkossa on käyty keskustelua lasten osallistumisesta ehtoolliselle. Keskisen mukaan valtaisan suurella Venäjällä toiminta on tietenkin yleensä hyvin alueellista. Seuraavan kerran kokous järjestetään neljän vuoden kuluttua Unkarissa. Unkarin luterilaisen teologian yliopiston uskonnonpedagogiikan laitoksen johtaja Eszter Kodácsy-Simon käsitteli aihetta ”Messu ja ehtoollinen” – ja luonnollisesti lasta messussa ja ehtoollisessa. Ylipäätään lapseuden teologia rakentaa Jankon mukaan kirkkoa ja ihmisyyttä. Hänen aiheensa oli ”Lapseuden teologia”. Kirkkohallituksen asiantuntija Raija Ojell ja STEP-koulutuksen kouluttaja Kaisa Aitlahti pohjuskasvatus | Viime viikolla pidetyssä suomalais-ugrilaisessa teologikokouksessa perehdyttiin kristillisen kasvatuksen kysymyksiin Suomen, Viron, Inkerin, Unkarin ja Romanian unkarilaisvähemmistön luterilaisissa kirkoissa. Kirkolla on kaksi päiväkotia ja yksi koulu, jota valtio ei Erzsen mukaan tue taloudellisesti. Piispa Aarre Kuukauppi osallistui keskusteluun toteamalla, että ”suomen kieli on yksi evankeliumin este”. Niinpä vuodesta 2021 lähtien vähintään viisivuotiaat lapset ovat voineet osallistua ehtoolliselle vanhemman, kummin tai muun konfirmoidun aikuisen seurassa. Suomalais-ugrilaiseen pappeinkokoukseen osallistui Turussa runsaat 50 ihmistä. Lyhykäinen esitteli Suomen ortodoksisen kirkon uutuutta, netin ortodoksisto.fi-sivustoa. Hän totesi myös kasteiden määrän vähentyneen Suomessa viime vuosina. Yleisesti ei tiedetä, että yhtenä Euroopan maallistuneimmista maista pidetyssä Virossa on kunnallisten ja valtiollisten koulujen rinnalla myös yhdeksän kristillistä koulua. T urun kristillisellä opistolla 10.–13. – Tämä on huolestuttavimpia kehityskulkuja kirkon elämässä. Sivusto kokoaa yhteen tietoa ja taitoa ortodoksisesta kasvatuksesta ja opetuksesta. Luterilaiset ovat Romanian yli miljoonaisen unkarilaisvähemmistön vähemmistö: heitä on vain 25 000. Lisäksi voidaan painottaa kasteen muistamista, siihen palaamista ja siitä elämistä sekä Jumalan trinitaarista läsnäoloa luomakunnassa ja kaikissa luoduissa. Molempia on lukuisia. Inkerin kirkon tiedottaja Liliann Keskinen puhui lasten ja nuorten toiminnan kehittämisestä kirkossaan. – Siksi julistamme venäjän kielellä. Ukrainan sodasta ja kirkoista käytiin sekä paneeliettä ryhmäkeskustelut. Kodácsy-Simon analysoi esityksessään myös lasten ehtoollista ja sen oikeaa ikärajaa käsitteleviä raamatullisia, kirkkohistoriallisia, teologisia ja seurakunnallisia argumentteja. Erzse kertoi vähemmistötilanteessa keskellä Romaniaa sijaitsevassa Transilvaniassa elävien pienten unkarilaisseurakuntin todellisuudesta. Pitkän tauon jälkeen kokoukset jatkuivat vasta 1968
Se hyvä olo tulee opetuslasten ulkopuolelta, se ympäröi heidät ihmeellisellä tavalla ja voimalla. Älä sano ei! Kristillisestä vakaumuksesta ei ole testiä. Toisaalta sen ei tarvitse ollakaan, koska kyse on kristillisestä tulkinnasta koskien islamin profeettaa – ja sellaisena askeleesta uskontodialogin tiellä. Se ei kerro, mitä nämä kolme miestä tunsivat sisimmässään vai tunsivatko mitään. Näin saadaan myös henkilöstölle ja luottamushenkilöille oikeat työnkuvat. Siellä tarvitaan visiointia, kyllä se hengellisyys siinä sivussa menee ilman nikottelua. Siinä toteutuu se, minkä Dietrich Bonhoeffer sanoitti virressään: ”Hyvyyden voiman ihmeelliseen suojaan olemme kaikki hiljaa kätketyt.” Tuota ihmeellistä hyvyyttä eivät saaneet aikaan opetuslapset, vaan se oli jumalallista alkuperää. Olin siellä kirkkovaltuutettujen tuella vuosina 1993–2014 päättämässä. 62:10). Verot kyllä maksetaan. Valtuusto valitsee myös kirkon korkeimman päättäjän eli kirkolliskokouksen neljäksi tulevaksi vuodeksi. Istunnot käsittelevät sielläkin vain kirkon asioita kuten kotiseurakunnissakin. En ole opiskellut UT:n alkukieltä, joten todella kiinnostaisi tietää, mikä näistä käännöksistä on eniten alkukielen mukainen. Olen usein ääneen ihmetellyt sitä, kun seurakunnissa palkansaajien edustaja, työväestö on päättäjien vähemmistönä. Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Idän kirkon patriarkka Timoteus kävi 700-luvun Bagdadissa keskusteluja kalifi Al-Mahdin kanssa. Meillä ei ole ujosteltavaa. Se vain nousee sisimmästä itsestään. Poikkeuksetta vähätellään omaa olemustaan: en minä ole kristillisestä vakaumuksesta tunnettu. Myös Ruotsin kirkon arkkipiispan teologinen sihteeri Jakob Wirén julkaisi hiljattain aihetta käsittelevän kirjan. Patriarkka vastasi Muhammadin olevan ”ylistyksen arvoinen”, koska tämä ”kulki profeettojen tietä ja askelsi Jumalan rakastajien polkua”. Kyllä syntinenkin veisata saa. Muistuu mieleeni monet, jopa 1970 alkaen vaalit, joihin olen pyydellyt ehdokkaita. Vaarana toki voi olla, että seurakunnan kassa tuntuu niin isolta, että sieltä riittää rahaa ilman sen kummempia suunnitelmia ja strategioita miljoonainvestointeihin, kuten nyt meillä Ilmajoella näyttää olevan. Hyvää oli se, että he istuivat siellä vuorella. Kirkollinen kulkue oli vajaa. Tämä tarkoittaa sitä, että itsensä syntiseksi tuntevan seurakuntalaisen kannattaa nyt asettua ehdokkaaksi ja sitä kautta päästä vähäväkisen kaavussa veisaamaan alkuja loppuvirttä kirkkovaltuustoon. Uskontojen välillä vallitsee merkittäviä eroavaisuuksia. Heillä on hyvä alue aukeamassa: kirkkolippu. Tässä ei ole mitään uutta, sillä jo paavi Gregorius VII totesi asian kirjeessään Mauritanian kuninkaalle vuonna 1076. Samoin voidaan päättää, mitä mieltä seurakunta on paikallisista kysymyksistä ja miten toimitaan yhteistyössä muiden, kuten kunnan kanssa. 10 11 mielipiteet KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022. Asiaa ei helpota se, että kristillisessä teologiassa on vain vähän pohdittu Muhammadin arvoitusta – sitä, mitä kristittyjen tulisi ajatella islamin profeetasta. Onko sinulla mielipide. Monet tutukin ottavat helposti muutaman askeleen taakse, kun alan puhutella heitä kirkollisvaaleista ja vielä uskallan pyytää ehdokkaaksi. Jotkut ovat siksi päätyneet tarkastelemaan Muhammadia profeetan kategorian kautta. Toisaalta kirkon historiasta löytyy monia pyrkimyksiä ymmärtää islamia. Vuoden 1992 teksti on edelliseen verrattuna arkinen ja karu. Patriarkka viittasi siihen, että Muhammad opetti Jumalan ykseyttä ja opasti ihmisiä pois pahoilta teiltään. Myös omana aikanamme teologit ovat lähestyneet islamia uskontodialogin hengessä. Älä ole jäävi. TOIVE TYNJÄLÄ sosiaalineuvos Ilmajoki Omaa olemusta vähätellään – seurauksena on seurakunnan demokratiavaje seurakuntavaalit | Jokainen on omalla tavallaan kirkon näkökulmasta kelvollinen hoitamaan niitä asioita, joihin hän itse haluaa puuttua kirjoittaa Toive Tynjälä. Kirkon päätöksenteossa osaa toimia aivan samalla tavalla kuin toimii oman taloutensa ja elämänsä hallinnassa. Marraskuun seurakuntavaaleissa valitaan Ilmajoella 27 kirkkovaltuutettua. Vuoden 1938 tekstissä korostuu opetuslasten kokema vahva hyvänolon tunne. Se ei ilmennä lainkaan Jeesuksen kirkastumisen ydinsisältöä. Monet kunnassakin mukana olevat inttävät vastaan, kun puhutaan kotiseurakunnasta. Mutta olennaisinta on, että ilman sen kummempia voi myös rukoilla ja saa rukoilla, vaikkei siitä edes syntyisi varsinaista tapaa. Kirkkolippu innostaa eteenpäin myös hankalina aikoina. Sain paljon tietoa myös tänne kotiseurakuntaan, mutta sitä ei haluttu ottaa vastaan, mikä oli suuri vahinko. EINO LEHTISAARI Kotimaa.fi blogeissa sanottua Olen seurannut, miten rukouksen harjoittaminen on nykyisin muun muassa hiljaisuuden liikkeessä saanut ylleen moninaiset hengelliset harjoitukset. ”Kohottakaa lippu merkiksi kansoille” (Jes. Lähetä se meille. Kuninkaan viirit etenevät, Kristus-kuninkaan. Juhlallinen kulkue eteni pääkaupungin kaduilla, mutta merkillistä: ei kärjessä ollut ristiä, ei krusifiksia. Niin yksinkertainen, ettei se ole oikein määriteltävissä mihinkään muotoihin eikä ajallisiin kestoihin. Pietari puuttui puheeseen ja sanoi Jeesukselle: ”Herra, onpa hyvä, että mekin olemme täällä.” Se tavoittelee rennompaa puhetyyliä ja häivyttää kirkastustapahtuman jumalallisen voiman ja suojan taka-alalle, mutta korostaa ihmisen, opetuslasten, osuutta entisestään. Ristit ja viirit Helsingissä oli Luterilaisen maailmanliiton kokous vuonna 1963. Risti kelpaa kohottaa sekä kirkkorakennuksessa sisällä että kadulla. Fakta on, että Muhammadin perintö on inspiroinut ja voimaannuttanut satoja miljoonia ihmisiä vuosisatojen ajan. He taas valitsevat jäsenet kirkkoneuvostoon. Mitä he pelkäsivät. Jatkan pyyntöä kertomalla, että sinä maksat kirkon menoja ja annat aivan vieraille ihmisille oikeuden käyttää rahojasi, miten sattuu. Kaipaava mielen ailahdus: ”Oletko Sinä?” ”Sinäkö?” ”Jumala?” – – Voi olla, että kaipaava rukoilija kaipaa myös tuekseen muotoja, hiljaisuutta, seurakuntaelämää, retriittejä, vaelluksia, tanssia ja muita rituaaleja. Kristinuskoon kuuluu islamista poiketen ajatus, että Jumalan ilmoitus kietoutuu aina vajavaiseen ihmissanaan. Väljät kelpoisuussäännöksetkään eivät estä ehdokkaaksi asettumista. Ilmajoella valtuusto on luovuttanut valtaa liiaksi kirkkoneuvostolle ja viranhaltijoille. Profeetan käsite on jo Raamatussa laaja-alainen. Vuonna 1938 hyväksytyssä suomennoksessa Pietari sanoo Jeesukselle kirkastusvuorella: ”Herra / Rabbi / Mestari, meidän on tässä hyvä olla” (Matt. Ilmaisu ”kristillisestä vakaumuksesta tunnettu” kertoo siitä, että henkilö kuuluu kirkkoon ja on sitoutunut rakentamaan yhteisön tulevaisuutta. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa.fi-verkkosivustolla. Vanha ja hyvä tapa julistaa Kristusta on myös lipun käyttäminen. Vähitellen olemme kai oppineet, että kirkko eroaa muista instituutioista. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. 9:33). Näin ovat tehneet eturivin katoliset teologit Hans Küng ja Jacques Dupuis. Arviointia vaikeuttaa negatiivisten Muhammad-tulkintojen ryteikkö Danten Jumalaisesta näytelmästä tämän päivän Twitter-keskusteluihin. Eri asia, onko tämä muslimien näkökulmasta riittävä käsitys Muhammadista. Siinä opetuslapset ovat tavallaan pääosassa, tekijöinä, subjekteina. Siten sen kuviot ovat aina hyvin nähtävissä etäältäkin niin säällä kuin säällä. Islamin ja kristinuskon dialogi on kuitenkin haastavaa, kun mennään opillisen keskustelun alueelle. 9:5 , Luuk. ” Itsensä syntiseksi tuntevan seurakuntalaisen kannattaa nyt asettua ehdokkaaksi. PÄIVI HUUHTANEN-SOMERO 14.8. On kaikkea keskittymistä edistävää kuten oikeaa hengitystekniikkaa, mietiskelyä, laulua, tanssia, kehollisia harjoituksia, pyhiinvaellusta, kävelyä luonnossa, labyrintteja, maalaamista – – Miten olisikaan opettaa ja ohjata rukousta yksinkertaisimmassa muodossaan, joka toimii kaikkialla kaikessa elämässä! Jopa melussa eikä vain pyhitetyssä hiljaisuudessa tai erikoistilaisuuksissa. Väitän, että juuri tällaisten henkilöiden takia meillä läpi maan on suuri demokratiavaje kunkin meidän kotiseurakunnassamme. korvaa | kolumni | S eurakuntavaalit lähestyvät. Virsi ihastelee: ”Nyt liehuu viiri Kuninkaan ja loistaa ristin salaisuus.” Kirkkolippu riippuu vapaana salossa olevassa vaakasuorassa puussa. Jotta seurakunnan demokratiavajeesta päästään, on Ilmajoen seurakuntaan palautettava johtokunnat, jotka nyt on valittu ”sulle–mulle” -menetelmällä. Voiko kristitty tunnistaa Muhammadissa profeetan. Siinä se totuus! Tämä onkin tarpeen seurakunnan luottamus elimissä. – Ja väillä päättää viisaasti kulloinkin esillä olevista asioista. Se olikin mielenkiintoinen paikka. Kristillinen vakaumus ilmenee kullakin ihmisellä omista lähtökohdistaan. Olen monesti pohtinut Jeesuksen kirkastumiseen liittyvien Uuden testamentin tekstien erilaisuutta. Jonka yhteydessä ei tarvita sanontaa rukouksen harjoittaminen. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kerran kalifi kysyi patriarkalta, mitä tämä ajattelee Muhammadista. Taustalla on tietämättömyyttä mutta myös poliittista vastakkainasettelua. Enhän minä nyt sinne! Mutta maksathan sinä kirkollisveroakin. Suomessa on paljon oivallisia tekstiiliteosten tekijöitä, sekä ammattilaisia että harrastajia. Joo kyllä, mutta en minä. Uusi testamentti 2020 noudattaa käytännössä vuoden 1992 käännöstä. 17:4 , Mark. ERKKI LAITINEN lehtori (el.) Karttula Eri käännökset, eri merkityssisältö T eologiassa vallitsee laajahko konsensus siitä, että kristityt ja muslimit palvovat samaa Jumalaa. Kirkkojärjestyksen mukaan kirkkovaltuustossa, eli korkeimmassa päättävässä elimessä päätetään suurista asioista, kuten taloudesta, toiminnan tavoitteista ja keskeisistä henkilövalinnoista. Ketkä voisivat hankkia tällaisen lipun. Muhammadin voikin nähdä arabialaisena profeettana ja sosiaalisena uudistajana. ” Profeetan käsite on jo Raamatussa laaja-alainen. Jokainen on omalla tavallaan kirkon näkökulmasta kelvollinen hoitamaan niitä asioita, joihin hän itse haluaa puuttua. On myös huomionarvoista, että Muhammad paransi naisten asemaa omassa kulttuurissaan ja muistutti köyhien oikeuksista. Kirkolliskokous, hiippakunnat, paikallisseurakunnat, kirkolliset järjestöt, teologiset tiedekunnat, kansanopistot, pyhiinvaellusyhteisöt. Islamin profeetan voi asettaa seemiläisten profeettojen jatkumoon, joka on jo kristityille tärkeä Vanhan testamentin myötä. Siksi ei ole syytä ajatella, että Muhammadin tunnistaminen profeetaksi merkitsisi Koraanin kokonaisvaltaista hyväksymistä. Olen saanut olla vuodesta 1978 alkaen eri elimissä mukana aina 2010-luvulle saakka. Nyt on peruutuksen vuoro, jotta päästään takaisin demokratiaan. Se yhdistää niitä, jotka seuraavat lippua. Vuonna 1992 käyttöön otetun Raamatun mukaan Pietari sanoo Jeesukselle: ”Herra, on hyvä, että me olemme täällä.” Merkityssisällöltään nämä tekstit ovat erilaisia. JYRI KOMULAINEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja toimii johtavana asiantuntijana Kirkon tutkimus ja koulutus -yksikössä. On vain olemassa ilmiö rukous. Aarteemme on ainutlaatuinen
Arkkitehti ja puuseppä Reuter halusi osallistua vanhan rakennuksen pelastamiseen. He tarjoavat työtä työttömille ja tukea vammaisille. Satua tai pumpulielämää yhteisöasuminen ei kuitenkaan ole ollut. Eeva-Liisa Reuter vietti huhtikuussa 75-vuotisjuhliaan historian tallentamisen merkeissä. – Yhteisöasuminen on ehkä rassannut parisuhdetta, mutta myös suojellut, kun on aina ollut otettava huomioon muut ihmiset. Oman päivätyönsä ohessa he hoitavat suurta taloa ja sen pihapiiriä. Hartwig Reuter on tyytyväinen oltuaan osallisena kahden historiallisen puutalon pelastamisessa Jyväskylässä. Televisio vietiin kaatopaikalle, eikä sitä kukaan ole kaivannut. Lisäksi säälitti vanha rähjäinen talo ja nuoret naiset keskenään sen kanssa, Hartwig Reuter kertoo. – Kun ulkomaalaisena tuntee itsensä toisinaan muukalaiseksi, Äijälään olen kelvannut omana itsenäni. Äijälän miestä korkeampi kivijalka herättää ansaittua kunnioitusta. Nyt, lähes 40 vuotta myöhemmin Reutereilla on jo aikaa seurata vähintään aamuja iltauutiset. He elävät kuin sadussa keskellä Suomea, aivan Jyväskylän kaupungin kupeessa lampaineen, kaneineen ja kanoineen.” Näin kertoo 1980-luvun puolivälissä tehty artikkeli Äijälän elämästä. Äijälä, sen tuore ideologia ja elämä tuntui omalta toisellakin tapaa. Hartwigin isä oli laitoksen koulun rehtori, joten koko perhe asui vammaisten kylässä. Reuterit asuivat vuonna 2019 ensimmäisen kerran avioitumisensa jälkeen kahdestaan, kun viimeiset asukkaat Äijälästä lähtivät ja toiminta keskittyy vain päiväsaikaan. Samaisella vuosikymmenellä syntyneet Lauri ja Aapo ovat maailmankansalaisia, mutta osallistuvat silti Äijälän toimintaan. Huomasin, että tässä oli talo, jonka tulevaisuuteen voin vaikuttaa. Hetken he elivät herroiksi ilman herätyskelloa. Tarinan seuraavassa luvussa mukaan tuli Hartwig Reuter, Saksassa vuonna 1935 syntynyt suuren kehitysvammalaitoksen rehtorin poika. ” Yhteisöasuminen on ehkä rassannut parisuhdetta, mutta myös suojellut, kun on aina ollut otettava huomioon muut ihmiset. Se, että saa olla oma itsensä, on tärkeää. 1970-luvun lopulla Eeva-Liisa Hyytiäisellä ja hänen ystävällään oli unelma kodista, jossa erilaiset ihmiset muodostaisivat perheen ja eri tavalla apua tarvitsevat voisivat täydentää toisiaan. Ensimmäinen aidosti kahdenkeskinen koti heillä on ollut vasta ”Tämä on Isä Jumalan viisas käsikirjoitus” Eeva-Liisa ja Hartwig Reuter ovat yli 40 vuotta tarjonneet yhteisöelämää vammaisille Jyväskylässä. – Tämä on ollut Isä-Jumalan viisas käsikirjoitus, kuten ystäväni aikoinaan totesi. Ystävykset löysivät Äijälän talon ja perustivat Äijälän vammaisten tuki ry:n. Bethelissä oli myös oma teologinen instituutti, jossa useat suomalaisetkin teologit kävivät harjoittelemassa erilaisten ihmisten kohtaamista. Vaikka Hartwig oli viihtynyt Äijälän löytymiseen saakka Suomessa erinomaisesti, hän oli kaivannut erilaisten ihmisten yhteisöä, johon oli kotonaan Saksassa tottunut. Tuolloin sen jatkoksi tehtiin tupapääty lisäkamareineen. – Olin ihastunut suomalaiseen puutaloarkkitehtuuriin jo 1950-luvulla. Äijälän komea 30 metriä pitkä talo koostuu 1700-luvulla rakennetusta pappilasta, joka siirrettiin läheltä nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopulla. Sitä varten tarvittiin suuri talo. Takavuosikymmeninä joku puuskahtikin, että miten nämä hallituksen kokoukset tuppaavat olemaan aina tällaisia parisuhdeterapiaistuntoja. TEKSTI JA KUVAT – TARJARIITTA LEHTOLA » 12 13 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 reportaasi reportaasi. ” He jakavat kotinsa kodittomien kanssa. Äijälän 30 metriä pitkän pytingin vanhempi osa on 1700-luvulla rakennettu entinen Äijälän pappila, joka on siirretty nykyiselle paikalleen 1800-luvun lopulla. Edna Hong kirjoittaa kirjassaan Rakkauden laakson lapset, että ei ole nähnyt toista kaupunkia, jossa kristillinen rakkaus toimisi ja vaikuttaisi yhtä voimakkaasti kuin Bethelissä päivin ja öin, arkisin ja pyhäisin. Hartwig vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Bethelissä, joka oli Saksan sisälähetysseuran perustama suuri kehitysvammalaitos – itseasiassa yksi Bielefeldin kaupunginosa. Heidän tiensä erkanivat kuitenkin Äijälän tarinan alkutaipaleella, kun ystävä muutti pois paikkakunnalta. Jyväskylässä hävitettiin vanhoja puutaloja 1970-luvulla siihen tahtiin, että keskustan 1800-luvun taloista vain seitsemän on jäljellä. Artikkelin kuvassa Eeva-Liisa Reuter suihkii viikatteen kanssa pihamaata, ja kuvateksti kertoo, että työkuvia ei tässä talossa tarvitse lavastaa. Jyväskylässä jouduin jatkuvasti mukaan itselleni hyvin vaikeisiin tilanteisiin, jossa vanhaa purettiin että voitiin rakentaa uutta tilalle. Parisuhde on ollut työtoveruutta alusta alkaen, Eeva-Liisa Reuter toteaa. Työt ovat löytäneet tekijänsä, ja Reuterit saavat katsella kaikkea jo vähän etäämmältä. Olen oppinut, että saa olla, mutta pitää myös toisille antaa se sama mahdollisuus, Hartwig Reuter sanoo. Häitä juhlittiin 1984, tietysti Äijälässä ja yli sadan vieraan voimin. Heidän mielestään oli suurta tuhlausta, että vanhukset jakoivat elämänkokemuksensa ja viisautensa keskenään vanhainkodeissa ja vammaiset suljettiin laitoksiin. En voisi kuvitella elämäni menneen millään muulla tapaa
Täyttä elämää, joka antaa ja ottaa. Kodin ovat vuosien mittaan saaneet monet, jotka olisivat joutuneet muuten viettämään elämäänsä erilaisissa laitoksissa. Äijälän tarjoamien palveluiden lista on pitkä. Norjassa Hartwig tutustui ensimmäisen kerran elämässään juhannuksen viettoon ja Äijälän talon 1700-luvun pappilan sali huokuu rauhaa ja mennyttä aikaa. Kansainvälisyys on ollut alusta saakka osa Äijälän elämää. Kaikki on ihmisistä kiinni. . Silloin maailmaan mahtui vain kesä, poika ja polkupyörä. Viljely tapahtuu ilman teollisia lannoitteita ja torjunta-aineita. Tätä nykyä Äijälä tarjoaa toimintaa arkipäivisin keskimäärin kuudelle vammaiselle. Vaikeuksia on riittänyt, mutta ne osataan ottaa osana elämää. On kuntouttavaa työtoimintaa, vammaisten suojatyötoimintaa, harjoittelupaikkoja, vaihto-oppilaita, lasten luontoja perinneleirejä. Aloittaessaan Äijälän yhteisöasumisen Eeva-Liisa oli niin täynnä omaa utopiaansa ja ideaansa, että riitti, kun vain löytyi sopivan suuri talo sen toteuttamiseen. Oli myös uudelle avoimia ja ennakkoluulottomia, vaikuttavassa asemassa olevia viranomaisia. Eeva-Liisa Reuter huono kääntyy aina lopulta hyväksi. Tämän kohtaamisen muistolle järjestetään Äijälässä puutarhaja pihaseurat sunnuntaina 21.8. Äijälän talo sijaitsee Jyväskylän Väinölässä, idyllisellä Äijälän tilalla, josta matkaa Jyväskylän keskustaan on noin 5 km. Yhdeksän vuotta Eeva-Liisa oli päätoiminen äiti ja perhehoitaja, jollaisiksi he olivat molemmat Hartwigin kanssa kouluttautuneet. Kuusi kirjainta, jotka edelleen pitävät sisällään lupauksen aidosta, hyvästä elämästä. Eeva-Liisa Reuter toteaa ensimmäisten 75 vuotensa olleen todella rikasta elämää. Pohtiessaan Äijälän kirjoittamattomia sääntöjä, joihin kaikki siellä elävät ovat sydämessään sitoutuneet, Eeva-Liisa Reuter mainitsee ensimmäisenä ihmisten erilaisuuden näkemisen ja kunnioittamisen. Hartwig toimitti myöhästyneen lahjan perille, totesi että pyörässä ei ole pakkia ja parkkeerasi ajopelinsä Suomeen. klo 14. – Vasta vähitellen sitä alkoi ihmetellä, missä asutaan ja silloin ymmärsi, että tämähän on monella tavalla arvokas talo. Vuosikymmeniin on mahtunut paljon työtä, vastuuta ja vaikeita hetkiä, mutta vielä enemmän iloista yhteisöllisyyttä, lämpöä ja rakkautta. Ensimmäisen kerran hän oli ollut Suomessa koulun vaihdossa, mutta nyt sisko halusi toimittaa suomalaiselle kirjeenvaihtotoverilleen syntymäpäivälahjan. On uskottu, että seuraava päivä on yhtä hyvä tai parempi. Sen jälkeen hän palasi päivätyöhönsä yläkoulun kemian ja fysiikan opettajaksi. Monista heistä tulikin innostuneita vapaaehtoistyöntekijöitä Äijälään. Kun Äijälän talo on päivisin täynnä tohinaa, on Rauhaniemi nimensä mukaisesti levollisuuden tyyssija. Talossa on tarjottu erimuotoisia asumispalveluita yksilöllisesti jo vuodesta 1980 lähtien. Yksi pitkäaikaisista asukkaista oli Eeva-Liisan down-veli Kauko, jonka nimi koristaa edelleen entisen pappilan suurimman kammarin ovea. | Kuva: Äijälän talon arkisto Äijälässä eletään täyttä maalaiselämää, mutta kuitenkin lähellä Jyväskylän keskustan palveluja. On tarvittu seikkailumieltä, sillä kommelluksia ja katastrofeja on vuosiin mahtunut. Yhteisön koko vaihtelee. Se tuli myyntiin vuosituhannen vaihteessa. Eeva-Liisan harrastuksiin on viime aikoina kuulunut lähes päivittäinen historian tutkiminen. Kukapa elämäntavastaan ja -tehtävästään luopuisi, jos olosuhteet ovat otolliset jatkaa. Toisaalta velanmaksua on riittänyt, mutta monenlaista rikkautta on tullut lisää. Talo sekä puutarha tarjoavat monenlaisia virkistäviä elämyksiä, tapahtumia, leirejä ja palveluita. Saksassa täytyi käydä vielä opiskelemassa, mutta mahdollisimman pikaisesti, sillä polte palata Suomeen oli kova. Hän auttaa työntekijöitä käytännön asioissa ja suunnittelee toimintaa. keväästä 2020 heidän muutettuaan Rauhaniemeen, joka on Eeva-Liisan äidin syntymäkoti. Hänen toiveensa saada Äijälän ja Rauhaniemen 500-vuotiset historiat kansien väliin on toteutumassa. Hyvät yhteydet eri alojen asiantuntijoihin olivat myös avainasemassa. ” Kun annetaan aidosti ihmisten olla erilaisia, siitä syntyy rikas yhteinen elämä. Reuterien nykyinen koti Rauhaniemi ja sen likellä sijaitseva Äijälä ovat historiallisesti merkittäviä paikkoja. Äijälän talo . toteaa, että on hämmästyttävää miten hyvin on toteutunut sellainen yhteisö, mistä 1970-luvun lopulla haaveiltiin. Ihmettelemistä onkin riittänyt, kun tilat ovat vähä vähältä luovuttaneet tarinoitaan. Kesäaikaan eri puolilta maailmaa tulleet vapaaehtoistyöntekijät ahkeroivat suuressa hyötypuutarhassa ja nauttivat maalais elämästä kivenheiton päässä kaupungin keskustan palveluista. Mutta 14 15 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 reportaasi. Sateen sattuessa seurat pidetään Äijälän tuvassa. – Ympärillä sattui olemaan hyviä ihmisiä, joilla oli ideoita ja taitoa toteuttaa niitä. Puukkojen sijaan Hartwigille avautui Suomessa elämä, jota hän ei vaihtaisi mihinkään. Mutta edelleen he suuntaavat lähes päivittäin kulkunsa lähes naapuriin, rakkaaseen Äijälään. Kaikkea sitä oli pienessä mittakaavassa toteutettu jo partiohommissa. Seppä Jaakko Högman, jonka luo Paavo Ruotsalainen hakeutui uskonkysymystensä kanssa vuonna 1799, piti pajaansa ja torppaansa Äijälän tiluksilla. Kun kuningas Kustaa Vaasa alkoi asuttaa Keski-Suomea, olivat niiden tilukset ensimmäisiä asuinpaikkoja. Hartwigin mukaan hän ”ei ymmärrä jäädä eläkkeelle”. Ruotsissa häneltä kysyttiin, miksi hän haluaa Suomeen kun suomalaisilla on kaikilla puukot. Pisimpään Äijälässä viihtyneet asuivat talossa kymmenen vuotta. Reuterit remontoivat ensin neljä vuokralaisten asuntoa kunnes lopulta muuttivat viimeiseen itse. Niin – ja se yksi säästynyt punamultainen vanha puutalo. Eeva-Liisa on edelleen Äijälän sielu. ”Isä-Jumalan käsikirjoituksen mukaan” Hartwig tuli toisen kerran Suomeen opiskelujensa välissä vuonna 1955. Nykyään palvelut keskittyvät päivätoimintaan. ihmetteli miksi ihmiset polttavat juhlatamineissa roskia pihallaan. Suuressa puutarhassa viljellään vihanneksia, yrttejä, marjoja, hedelmiä ja kukkia. Äijälässä on pyritty luottamaan ihmisiin, tulevaisuuteen ja ihan arkielämään. Kukin yhteisöön tullut osallistuu töihin voimiensa, kykyjensä ja kiinnostuksensa mukaan. – Kun vanhat rakennukset häviävät ja ihmiset kuolevat, olisi tärkeää säilyttää tarinoita ja tietoa. Työtä tehdään puutarhassa, erilaisten kotitaloustöiden, korjaamisen, pihatöiden sekä tilan lampaiden ja kanojen hoidon parissa. Veli pisti lahjan pyörän tarakalle ja lähti polkemaan kohti Pohjolaa. Tehtiin yhdessä jotain, mitä virallinen sosiaalihuolto ei voinut silloin tehdä. – Kun annetaan aidosti ihmisten olla erilaisia, siitä syntyy rikas yhteinen elämä. – Jo 30-vuotiaana ennen Äijälän löytämistä ajattelin, että minulla on ollut jo niin monipuolinen elämä, että pitäisi alkaa maksamaan sille velkaa takaisin. . Äijälä
Sen myönteisen ilmapiirin luomisen ja kansallisen identiteetin kuvittamisen Wendelin katsoi tehtäväkseen. asti Taiteilijakoti Erkkolassa Tuusulassa. Aikansa tunnetuimman taiteilijan piirroksia, maalauksia ja postikortteja sekä lehtien ja kirjojen kansikuvia löytyi joskus joka kodista. Hänen elämäänsä ohjasi voima, joka ”otti hoiviinsa jo lapsena, kasvatti luonteeni, asetti vaikeudet eteeni, opetti ne voittamaan. Grönlannin kaakkoisosasta löytyneessä poikkeuksellisessa ryhmässä on noin 30 karhua, jotka poikkeavat geneettisesti muista jääkarhuista. Ilman katumusta ei saa synninpäästöä. Sandman pohjautuu sarjakuvaan, joka ei ole selkeästi etenevä tarina vaan kokoelma unenomaisia kokemuksia. Wendelinin yksityiselämä oli haasteellistakin, mutta määrätietoisena tavoitteena oli näyttää se valoisa tulevaisuus, joka kansalla olisi edessä, jos se jaksaisi tehdä parhaansa vaikeina aikoina. Erkkolassa Tuusulan Rantatiellä on nyt näyttely, joka keskittyy Wendelinin taiteeseen ja elämään sotien aikana 1910–1940-luvuilla. Kerrankin ilahduttava uutinen. Wendelin lahjoitti noin 2000 työtään kotikunnalleen Tuusulalle. 2020-luvun todellisuus ja kuvamaailma on erilainen. | viikon kirja | | näyttely | Martta Wendelin muokkasi 1900-luvun Suomen ihanteellista kuvastoa. Hän maalasi kesinä 1934–1936 Vanhassa Valamossa ja oli yksi Heinäveden Uuteen Valamoon vuonna 1977 valmistuneen kirkon suurimmista lahjoittajista. Sattuukin virhe, ja Burgess saa vangikseen Morfeuksen, joka on Unten valtias, Sandman – unihiekan heittäjä, perinteisesti suomeksi Nukkumatti. Oliko suomalaisten parhaita puolia ja pyrkimyksiä korostetun kauniisti kuvannut taiteilija ehkä eskapisti vai oliko oma elämä niin helppoa ja onnellista, ettei hän huomannut kansan kärsimyksiä. Vapauttaako se todella, vai sitooko entistä syvemmin väärään syyllisyyteen. Kirjassa käsitellään esimerkiksi syntiä ja häpeää, rippisalaisuuden ehdottomuutta ja sen seurauksia, ripin mahdollisuuksia osana toimituskeskusteluja ja sielunhoitoa, vihaa, myötätuntoa, taivasja helvettikäsityksiä, miehen surua, kuolemansyntejä sekä ripissä usein esiin nousevia elämän haasteita kuten seksiin, päihteisiin tai someen liittyviä ongelmia ja itsemurhaa. Luin sen Tiede-lehdestä 9/22, joka siteeraa amerikkalaisessa Science-lehdessä julkaistua tutkimusta. Oikeasti. Kokonaisuus on hajanainen mutta mielenkiintoinen. Sandman perustuu englantilaisen fantasiakirjailijan ja sarjakuvakäsikirjoittajan Neil Gaimanin sarjakuvaan. FREIJA ÖZCAN 16 17 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 kulttuuri. Jääkarhujen ongelmahan on, että ne liikkuvat meren jäällä pitkiä matkoja metsästäen norppia ja hylkeitä. Ripissä pappi ei kuulustele ripittäytyjää, vaan ripittäytyjä kertoo, mitä haluaa. | Kuva: Laurence Cendrowicz/ Netflix © 2022 Tässä kirjassa pappi, TT Johannes Alaranta ja psykoanalyytikko, retriitin ohjaaja Ritva Uhinki pohtivat monelta kannalta ripin mahdollisuuksia auttaa nykyajan ihmistä. Nämä jääkarhut eivät metsästä jäällä vaan pysyttelevät lähellä mannerta. Kuvituksillaan Martta Wendelin haastaa ja muistuttaa meitä silti yhä: etsi elämällesi tarkoitus ja toteuta kutsumustasi kykyjesi mukaan. Ryhmä on eriytynyt lajitovereistaan todennäköisesti jo satoja vuosia sitten. JANNE VILLA Täällä jossain — Martta Wendelinin taidetta ja elämää sodan aikaan -näyttely 11.9. Ne voivat myös hyppiä jäälautalta toiselle. Kotirintama kestää! Kuvissa hymyileväiset ja reippaat, puhtaat ja siististi puetut naiset ja lapset rakentavat parempaa tulevaisuutta kovia kokeneelle kansakunnalle. Ne auttoivat kansaa kestämään ja kasvamaan hyveissä. Jatta von Konowin kirjassa Martta Wendelin – piirtäjä ja maalari (1980) Wendelin kertoo kokemastaan johdatuksesta. Ei. Haastatteluissa kävi ilmi, miten eri tavoin kirkon työntekijät ripistä ajattelevat. Pohjana ovat paitsi molempien työja elämänkokemus sekä aiheesta aiemmin kirjoitettu, myös tätä kirjaa varten tehdyt kahdenkymmenenkahden rippipapin puhelinhaastattelut. ” Köyhän kansan Schjerfbeck”, piirtäjä Kari Suomalainen luonnehti Martta Wendeliniä (1893–1986). Englantilainen näyttelijä Tom Sturridge esittää Morfeusta, Unten valtiasta. Kun ilmaston lämpenemisen myötä jää sulaa, jääkarhuja uhkaa sukupuutto. Väyläkirjat, 2022. Martta Wendelin näki kaunista kaikessa mihin katsoi – tai muutti sen kauKodin, uskon ja isänmaan ihannekuvat niiksi kuvatessaan. | painettua sanaa | | sarja | Unimaailma sekaisin Netflixissä on nyt katsottavissa kiinnostava sarja, joka kutkuttaa toisaalta fantasiasta pitävien mieltä mutta on kiinnostava myös jälleen yhtenä kuvana siitä, miten tuonpuoleista maailmaa nykyään tarkastellaan. Hänen teoksiaan on säännöllisesti esillä runoilija J.H. Sen mukaan Grönlannin kaakkoisosissa elää jääkarhuryhmä, joka ei tarvitse jäätä metsästääkseen ruokaa. Monologi löytyy myös YouTubesta. Neil Gaimanin teoksille on tyypillistä se, että hän tuo eri uskontojen jumalat ja tuonpuoleisen myyttiset hahmot kosketuksiin nykymaailman ja nykyihmisten kanssa – humoristisesti mutta myös syvällisesti. Naiset ja lapset tekivät työt, ja kotirintamalla pärjättiin! | Kuva: Kotilieden kansikuvitus nro 19, lokakuu, 1942, guassi, yksityiskokoelma ” Elämällä oli nähtävä omaa itseä ja ajallisia kärsimyksiä suurempi merkitys ja tarkoitus. Elämällä oli nähtävä omaa itseä ja ajallisia kärsimyksiä suurempi merkitys ja tarkoitus, joita toteutettiin kodin, uskonnon ja isänmaan palvelemisen kautta. Kun Morfeus viimein onnistuu vapautumaan, unten valtakunta on raunioina ja ihmiskunta hunningolla. Hän kuvitti niin aapiset kuin lasten, nuorten ja aikuisten kirjat. Kirjassa painotetaan, että rippi ei ole terapiaa, mutta sillä voi olla terapeuttisia vaikutuksia. Tarmokas toimen nainen ja herkkä mietiskelijä Martta Maria Wendelin oli luterilainen, mutta myös ortodoksikirkko tuli hänelle läheiseksi. Tarinan myötä tavataan Morfeuksen ”loppumattomiin” kuuluvat sisarukset Epätoivo, Intohimo ja Kuolema. Se on visuaa lisesti kaunista katsottavaa, välillä myös hyvin raakaa, ehdottomasti viihdyttävää. Minulle ei täysin avautunut, miten nämä liittyivät rippiin. Nähtävissä lisäksi Päivi Ahdeoja-Määtän käsikirjoittama dokumenttivideo Rakkaudesta kultaisiin päiviin. Yksinomaan Kotilieteen Wendelin teki noin 300 kansikuvaa. EMILIA KARHU Johannes Alaranta ja Ritva Uhinki: Herkästi särkyvää – Ripin ja sielunhoidon kipupisteitä. Karhuryhmä kertoo toivosta: ehkä jääkarhut voivat sopeutua elämään ilman jäätä. Eniten kirjassa kosketti Alarannan kiteytys: Elämän uskomattomassa hauraudessa on sen mielekkyys ja sisältö: riittää, että elää tänään. Kotiliedessä lokakuussa 1942 äiti ja lapset tarkastelevat Suomen karttaa. Tarina alkaa siitä, kun erikoinen okkultisti Roderick Burgess yrittää vangita Kuoleman enkelin saadakseen sodassa menehtyneen poikansa takaisin. Määritelmät vaihtelivat lempeästä armokylvystä ja Jumalan syliin pääsemisestä tiukan ehdottomiin näkemyksiin, joiden mukaan ripissä on sanoitettava synti ja todettava katumus. Erkon taiteilijatalossa. Morfeus ryhtyy korjaamaan tilannetta. Samalla kuitenkin unten kylmä ja tunteeton valtias alkaa itsekin muuttua. Jäin miettimään, mitä tapahtuu, jos ihmiselle annetaan syntinä anteeksi jotain, mihin hän ei ole lainkaan syyllinen. 235 sivua. Oi, vanhoja hyviä aikoja, moni saattaa huokaista nähdessään Wendelinin kuvia. Hän ei kuvannut aikansa ankeaa puolta, vaan löysi ”huonostakin omenasta sen punaisen posken”, kirjoittaa Martta Wendelin -seuran aktivisti Kirsi Sukula-Ruusunen seuran kotisivuilla. Niinpä tv-sarjan juoni ei etene kuin juna, vaan se poukkoilee kuin unimaailma ainakin. Martan roolissa Marika Sampio-Utriainen. Elämä on nyt, ei huomenna tai joskus eläkkeellä. FREIJA ÖZCAN Sandman, ensimmäisen kauden 10 jaksoa on nähtävissä Netflixissä. Kansikuvissa sota näkyi miesten poissaolona. Hänen töitään voi pitää isänmaallisena, positiivisena propagandana. Niiden syntyaikaan sotien runtelema maa tosin kärsi monenlaisesta kurjuudesta ja puutteesta, vastoinkäymisistä ja vainolaisista. Juuri tuolla sitkeällä asenteella hyvinvointivaltiota rakennettiin. Kirjassa puhutaan paljon kuolemasta ja puolustetaan vahvasti eutanasiaa. Myös postikorttien jouluidylli, tonttuineen ja kristillisine kuvastoineen oli eritoten Wendelinin ja Rudolf Koivun maalaama. Vieraileepa Morfeus Helvetissäkin, mistä löytyy yhtymäkohta toiseen Netflix-sarjaan: oman spin-off-sarjansa Lucifer saanut Helvetin valtias Lucifer Morningstar on peräisin Gaimanin sarjakuvasta. Eteenpäin menemisen meininki on vahva. Gaimanin sanoma tuntuu olevan, että tuonpuoleisessakin ollaan erehtyväisiä ja ihmisestä voi oppia, koska ihminen kaikessa kuolevaisuudessaan itse asiassa on aivan ainutlaatuinen olento. Kohtaamisten myötä kaikki muuttuu, myös jumalat itse. Hänen opettajiaan olivat mestarit Eero Järnefelt ja Akseli Gallen-Kallela, mutta Wendelin ei uransa alkuvuosien jälkeen seurannut aikansa taidevirtauksia. Sata vuotta vankeutta laittaa maailman unet sekaisin. Tunsin selvästi, että joku auttoi ja tuki minua, antoi minulle taitoa tehdä tehtäväni.” Kutsumustietoisuutta tarvittiin, sillä kansan rakastamaa taiteilijaa väheksyttiin taidepiireissä liian herttaisena, viihteellisenä ja perinteisenä pidetyn tyylinsä takia. Siihen kuuluu myös Alarannan radiossa pitämiä aamu hartauksia. Erikoinen oli kirjan kohta, jonka mukaan ripin kannalta ei ole ollenkaan olennaista, mitä on oikeasti tapahtunut, vaan olennaista on, että taakkaa kantava ihminen pääsee vapaaksi. Hahmossa on ulkoisesti paljon samaa kuin animaation Viisi legendaa Nukkumatissa
Tiede tuo yhä uusia menetelmiä ja tutkimustuloksia, jotka muuttavat aiempia käsityksiä. Suomessa seurakuntien määrä kasvoi voimakkaasti uskonpuhdistuksen jälkeen 1500ja 1600-luvuilla ja lukuisia uusia kirkkoja pystytettiin eri puolille maata. Kirjallisia lähteitä on säilynyt runsaasti, ja kirkkojen rakennushistoria tunnetaan hyvin arkistolähteiden perusteella. Myös kasviornamentiikan, kuten köynnösten käyttö, oli tuttua keskiaikaisesta kuvastosta. – Todennäköisesti tämä johtui taloudellisista syistä. Kivikirkkojen rakentaminen kuitenkin alkoi toden teolla piispa Maunu Tavastin johdolla vasta 1400-luvun alkupuoliskolla. – Minua on vienyt kirjahankkeeseen myös se, että pyrin tuomaan esille muutakin tietoa puhdasoppisuuden uskonnollisesta elämästä. Katoliseen messuun verrattuna siirryttiin yhä enemmän sanajumalapalvelukseen, ja saarnan pituus piteni. – Uskon, että seurakunnilla olisi ollut halua maalata kirkot, mutta siihen ei ollut varaa. – Reformaation aikakautta käsittelevässä tutkimuksessa tuskin tulee ilmi vastaavanlaista yllätystä. Hiekkanen nostaa esimerkiksi Somerniemen 1800-luvun taitteeseen ajoittuvan kirkon. Joissakin tapauksissa ne ovat havaittavissa vielä 1800-luvulla rakennetuissa kirkoissa, Markus Hiekkanen kertoo. Kirkot ovat olleet hieman karuja paikkoja myös siinä mielessä, että niissä ei ole ollut lämmityslaitteita. Hiekkanen on havainnut, että niin sanotulla puhdasoppisuuden aikakaudella on huono kaiku ihmisten mielissä. Aikalaiset tiesivät, että ulkopinnan käsittelystä on hyötyä puuosien säilymisen kannalta. Vanhan kirkon tilalle rakennettiin uusi. Tänä päivänä pidetään itsestään selvänä, että puukirkko on laudoitettu sisältä. Pyhimyskuvia ei sentään enää esitetty reformaation ajan kirkoissa, mutta koristelutyylissä voitiin säilyttää keskiaikainen ilmaisu. Kyseessä on tietoteos ajasta ja aiheesta, josta ei tähän mennessä ole laadittu perusteellista yleiskatsausta. Muilta osin menot lyhenivät. – Monet kirkoista tuhoutuivat tulipaloissa tai ajan myötä lahosivat ja purettiin. Ajoitusmenetelmistä erityisesti dendrokronologia eli puunlustotutkimus on käytetyimpiä ja tarkimpia, Hiekkanen toteaa. Myös Norjassa on syrjäalueilla nähtävissä vanhojen piirteiden säilyminen, vaikka muualla maassa oli jo uudempaa ilmaisu muotoa. Niiden pelkistetty ulkoasu oli hyvin vaatimaton verrattuna keskiaikaisiin kivikirkkoihin. 18 19 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 historia. – Tutkimukseni käsittää noin 350 kirkkoa, joiden alkuperä ajoittuu 1500-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkuun. | Kuva: Santeri Viinamäki/Creative Commons Elimäen kirkko | Kuva: Creative Commons Somerniemen kirkko | Kuva: Aki Pitkänen/Creative Commons Uudenkaupungin vanha kirkko on harvinainen 1600-luvun kivikirkko. Kiempe käytti vielä 1800-luvulla Kristuksen kuvauksessa kuvatyyppiä, joka oli peräisin 1300-luvulta ja jo hylätty katolisten maiden taiteesta. Kyseessä on keskiajan jatkumo, joka on elänyt 250 vuotta varsinaisen ajanjaksonsa jälkeen. Hiekkanen kohahdutti aikanaan kirkkokansaa osoittamalla vuonna 1994 julkaistussa väitöstutkimuksessaan, että monet Suomen keskiaikaisista kivikirkoista ovat nuorempia kuin on ajateltu. Esimerkiksi arkkitehtuurissa tämä ilmenee siinä, että keskiaikainen pitkäkirkon tyyppi jatkuu jopa aivan 1700-luvun loppuun asti. Todennäköisesti taiteilija käytti mallinaan vanhoja painokuvia, joiden juuret olivat 1300-luvun taiteessa, Hiekkanen arvelee. ARJA-LEENA PAAVOLA Vöyrin kirkko on peräisin 1620-luvulta. Valta osa kirkoista rakennettiin puusta. Arkkitehtuurin lisäksi tavoitteena on käydä läpi niiden sisustus: esineistö sekä seinäja kattomaalaukset ja asettaa ne teologiseen ja historialliseen yhteyteensä. Huomiota ovat saaneet 1600-luvun noitaoikeudenkäynnit ja railakkaasti esitetty helvetin maailma painetuissa saarnoissa ja kirkkotaiteessa. Uudenkaupungin kirkko taas on yksi harvoista kivikirkoista, joita 1600-luvulla rakennettiin. | Kuva: Tomisti/Creative Commons ” Aikakaudelta on säilynyt vain joitakin puukirkkoja alkuperäisessä asussaan. Kyseisenä aikakautena kirkko kuitenkin toi lukutaidon opetuksen kansalle ja muutenkin papit olivat edelläkävijöitä uuden tiedon levittämisessä aina uusille sukupolville. – Voi siis sanoa, että maalauksessa tapahtuu huomattava muutos aiheistossa, mutta tyyli pohjautuu vanhaan kuvastoon. Seurakuntien ikää ei kuitenkaan nuorennettu: todennäköisesti kivikirkkoa oli edeltänyt puinen pyhättö. Suomen vanhin yhä käytössä oleva puukirkko on Vöyrin kirkko 1620-luvulta. Kirkkomaalari Thomas Kiempen (1752–1812) teokset ovat osoitus tästä. Sen katsotaan yleensä alkaneen 1100-luvulla ja päättyneen 1500-luvun puolivälissä Kustaa Vaasan valtaannousun ja kirkollisen reformaation myötä. Vanhoissa kirkoissa seinät kuitenkin tehtiin salvotusta hirrestä, eikä niitä peitetty lautavuorauksella ennen kuin vasta 1700-luvulta eteenpäin. Kuvailen laajasti niitä seikkoja, joita on säilynyt uuden ajan kirkkotiloissa keskiajan jälkeen. Usein käsityksenä on, että jumalanpalvelukset olisivat olleet todella pitkäkestoisia. Reformaation jälkeisen ajan puukirkkojen ulkoasu on ollut hyvin pelkistetty ja ne ovat olleet pääasiassa maalaamattomia aina 1700-luvulle asti. Rakennusten osien ajoittamisessa hyödynnettäviä luonnontieteellisiä menetelmiä on kehitetty 1960-luvulta alkaen. Sama koskee sisätiloja. Suomi oli hyvin köyhä maa, eikä ollut varaa tehdä monimutkaisempia ja hienompia rakennuksia. Kirkko edustaa ääripäätä siinä, että vielä niinkin myöhään rakennettiin 1300-luvun malliin. Tällainen on aihe Tuskien mies, jossa Kristus on esitetty koko keho täynnä verijälkiä. Joissakin seurakunnissa tulos oman kirkon nuoremmasta iästä herätti melkoisesti vastalauseita. Luterilaisen puhdasoppisuuden aikakaudesta huolimatta keskiaikaiset katoliset piirteet kirkkorakennuksissa jatkuivat. Reformaation ajan kirkoissa säilyi katolisia piirteitä P rofessori Markus Hiekkasella on käynnissä mittava kirjahanke, jota varten hän tutkii systemaattisesti Suomen uuden ajan alkupuolen kirkkorakennuksia. Ehkä kyse oli myös perifeerisen alueen vanhoillisuudesta tai jopa nurkkakuntaisuudesta. Esimerkiksi maalauksia tehtiin sarjakuvamaisina kenttinä, mikä oli hyvin keskiaikainen piirre. Esimerkiksi vuonna 1678 valmistunut Elimäen kirkko on alun perin ollut todella vaatimattoman näköinen. Aiemmin oletettiin, että keskiaikaiset kivikirkot rakennettiin osa kerrallaan 1200–1500-lukujen aikana. Todennäköisesti tämäkin oli kustannuskysymys. Aikakaudelta on säilynyt vain joitakin puukirkkoja alkuperäisessä asussaan. Maalattuna kirkko olisi myös erottunut korostetummin muista pitäjän rakennuksista, Hiekkanen huomauttaa. Ei mitään ihannoivaa, mutta olen huomannut, että on olemassa jonkinlaista vastenmielisyyttä aikaa kohtaan. – Aikalaislähteissä keskiajasta on säilynyt niukasti kirjallista tietoa. Monet niistä ovat piirteiltään katolisia, mutta saivat kuitenkin pysyä kirkoissa, kunnes alkoivat olla liian vanhoja tai kuluneita. Keskiaikainen traditio jatkui myös kirkkojen seinäja kattomaalauksissa. Sen sijaan monet voivat kokea yllättävänä, miten paljon kiinnostavia ja jopa jännittäviä fyysisiä jäänteitä kirkoissa on. Kamiinat otettiin käyttöön 1800-luvun loppupuolella. Keskiaika on Suomen osalta melko venyvä käsite
Oulussa koulutuksessa annettiin tilaa sielunhoidolle. Seppä viittaa varsinkin vuosiin, jolloin hän työskenteli diakonissana Utsjoella Lapissa. Kohtaamisiin vaikeissa tilanteissa Eija Seppä sai runsaasti eväitä diakoniaopistosta, jossa hän opiskeli 1970-luvun lopussa. Paluujunaa odottaessani ajattelin, että en pääse ikinä mihinkään. Pääsykoekirjoihin perehtyessä Sepän mieli muuttui. Hengellistä heräämistä Seppä koki nuoruudessaan Kaustisella kotiseuroissa, tyttökerhossa sekä kansakoulun opettajansa ja kotiseurakuntansa maallikkosaarnaajan kautta. Elin ihmisten syvissä haavoissa, kurjuudessa, sairaudessa Vapahtajan esimerkin mukaan: hänkään ei mennyt kenenkään ohi. Yhtäkkiä luokseni tuli elämää kokenut laiha vanhempi mies, joka antoi minulle ruusun sanoen, että tarvitsen sen nyt. – Kun tie on tukossa, se on kuitenkin olemassa ja löytyy. Oulun hiippakunnan pohjoisimmassa kolkassa diakonissaa tarvittiin usein tukemaan etenkin saamelaisia heidän hyvinkin julmissa kohtaloissaan, jotka juontuvat sukupolvien takaa. Alueen seurakuntalaisten parissa hän aloitti diakonissana aivan pohjoisesta, Kittilästä ja Utsjoelta. Teologiasta Eija Seppä on ollut kiinnostunut aina. – Opettaja Aune Kuortti puhui koulussa hymy kasvoillaan. Sepän elämään sen päivän kokemuksilla oli kauaskantoinen vaikutus. Myös luonnonolot, Teno ja tunturi, verottavat. Tuskin on sattumaa, että Eija Sepän nuoruudessa hänen kotiseurakuntansa diakoniatyöntekijä pyysi alle parikymmenvuotiasta isosta tuekseen surukotikäynnille. – Olen mennyt täällä monta kertaa rikki, mutta olen silti pysynyt eheänä, eläkkeelle nyt jäänyt Perhon kirkkoherra Eija Seppä sanoo. Siellä sain mennä ihmisten elämään, ja pidin saamelaisnaisten puolta. – Näin kuinka diakoni piteli surevan kättä. Hänellä oli vahva ääni, joka rauhoitti isääni ja jolla oli merkitystä myös omalle sielunhoidolleni. Maallikkosaarnaaja vieraili Sepän lapsuusperheessä usein, sillä Samuli Penttilä oli hänen isänsä rintamakavereita. Yksin harjoittelun tulosta kohtaamisen taidot eivät ole. Mies tuli tyhjästä, hän oli enkelini. Tunnetussa keskipohjalaisessa kansanmusiikkipitäjässä hengellisyys ammentaa evankelisesta herätysliikkeestä. Perillä pyrkijää odottivat tunteja kestäneet testit, haastattelut, psykologin tapaaminen sekä ryhmätyöt. – Samuli teki kotikäyntejä ja veisasi Siionin kannelta. Siinä oli jotakin pyhää kaikessa kauheudessaan. Muutaman viikon kuluttua Seppä sai tiedon, että hän on saanut haluamansa opiskelupaikan. Älä myösPuolen Suomen palvelutehtävissä Rovasti Eija Seppä on työskennellyt koko uransa Oulun hiippakunnassa. Eteeni tuli kuin punainen tiilimuuri. Yle puolestaan on dokumentoinut Sepän työtä Tosi tarina -sarjan osaan Utsjoen diakonissa. On vain annettava aikaa. Työhuoneeseensa keskipohjalaisen Perhon seurakunnan kirkkoherra toi kohtaamisia varten keinutuolin. Se kuva on kantanut minua: silloin ajattelin, että tätä minäkin haluan tehdä, ja olen saanut tehdä. Se aika on tehnyt minusta papin, joka nyt olen. Utsjoen naiset ovat antaneet Sepälle tunnustusta työstään: hänet nimettiin 2004 vuoden naiseksi. Työ ei ollut toimistossa istumista. – Utsjoki opetti selviytymään: pieni seurakunta avustusten varassa. – Ajattelin, että ei, minun Jumalani ei ole näin tieteellinen. Matka sinne taittui junalla, jolla matkustamisesta Sepällä oli kokemusta vain vähän. Hänessä oli saarnaajan olemus: lempeys ja laupeus. – Kuinka rikkaan elämän olen saanut elää, hän pohtii silmäillessään lehtijuttuja. Pappina Seppä on kokenut tärkeäksi välittää diakoniakoulutuksensa sielunhoidon oppeja myös teologian opiskelijoille, koska yliopisto-opintoihin sielunhoitoa sisältyy vähän. – Kaikki revittiin irti. On vain annettava aikaa. – Se oli hyvä koulu, Seppä sanoo. Muistan myös Samulin ahtisaarnoja: kuin hän olisi vyörynyt saarnastuolin yli. Pääsykoepäivän Seppä muistaa kuin eilisen. Sepän isä oli kylmettynyt sodassa vakavasti ja kärsi vaikeista keuhko-ongelmista. TEKSTI | ANNE SAARIKETTU – KUVAT | ESKO KESKI-VÄHÄLÄ ” Kun tie on tukossa, se on kuitenkin olemassa ja löytyy. – Minulle on ollut tärkeää harjoittaa opiskelijoiden kanssa kuuntelua ja läsnäoloa. Lukiossa hänen vakaana aikomuksenaan oli kouluttautua teologiksi, sillä tuohon aikaan kirkko salli naisille lehtoriuden. Oulu oli hänelle entuudestaan tuntematon kaupunki. Eläkkeelle Seppä jäi elokuun alussa hiippakunnan eteläisimmän seurakunnan, Perhon, kirkkoherran virasta. Diakoni kuunteli, antoi kaiken läsnäolonsa ja turvaa. – Lapsuudenkodissani asui huutolainen, jonka jo mummoni ja vaarini olivat ottaneet hoiviinsa, ja äitini huolehti myös naapuristamme, Seppä mainitsee. Äitinsä Seppä kertoo olleen pyyteettömän auttavainen. R ovasti Eija Seppä on tallettanut muovitaskuihin lukuisia lehtileikkeitä, jotka kiteyttävät kirkon pitkäaikaisen työntekijän monipuolista uraa. En muista mistä hän puhui, mutta muistan hänen tapansa puhua, innon ja sävyn sekä vahvan uskon, joka tarttui. Nurkassa se odotti jokaista, joka halusi tulla levähtämään ja keskustelemaan Sepän seurassa. » 20 21 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 haastattelu. Diakoniaopistoon hakeutumista siivitti kotiseurakunnan diakoniatyöntekijän sekä äidin esimerkki
Olenkin mennyt täällä monta kertaa rikki, mutta olen silti pysynyt eheänä. Sitä kautta teologiasta, tieteellisestä Jumalasta, tuli minulle tutumpi, ja olin valmis kohtaamaan yliopiston. – Väsyin avustusten antamiseen. Arvovaltaani pappina ei murenna se, että teen kaikkea, myös siivoan. Seurakuntalaisilta Seppä olisi kaivannut tukea paljon enemmän kuin on sitä saanut. Sitä ennen hän oli ehtinyt Utsjoella inspiroitua silloisen esimiehensä, kirkkoherra Arto Seppäsen saarnoista. Siellä kärsivä Kristus on, haavoissa. vaaleissa sain Kaustisella kolmanneksi eniten ääniä ja naisista eniten. Sitä ennen hän ehti toimia kehitysvammapappina eri puolilla Lappia sekä sijaistaa kappalaista Toholammilla, Himangalla ja Kalajoella. Latu on ollut sohjoinen, raskas tehdä, mutta ei umpimähkäinen. Pyynnöt ja onnistumiset tilanteissa antoivat itseluottamusta. – Toivon näkökulma! rovasti muistuttaa ja mainitsee, että esimerkiksi Englannissa anglikaaninen kirkko samalla kun myy rakennuksiaan, vastaavasti jalkautuu työpaikoille. – Kunpa pääsisi joskus kelkalla tai pyörällä töihin. Lehtileikkeistä ensimmäisiä vilkaistessaan Eija Seppä toteaa, että diakoniatyöntekijät ovat aina laittaneet asioita kuntoon. – Olen syntynyt palvelemaan, Eija Seppä sanoo. Edesmennyt suntio Hannu Hiekka teki Perhon kirkkoon aasin Eija Sepän toiveesta. Perhon seurakunnassa Seppä kokee sekoittaneensa asioita tuomalla hyvää, uusia toimintatapoja. Teologian maisteriksi Seppä valmistui Ullavan kappeliseurakunnan diakoniatyönsä ohessa. Utsjoella ”entäs jos?”-kysymys alkoi askarruttaa muistakin syistä. – Luovuus työssä on minulle tärkeää, ja olen syntynyt palvelemaan, rovasti linjaa. Seppä toimii toista kautta Kaustisen kunnanvaltuutettuna. Autoa, liukkautta ja porovaaroja en kaipaa, vaikka taivas onkin keikkailuni rajana. Seppänen on ollut kirkkoherra Sepän mentori. Papin työssäkin Seppä on työskennellyt koko ajan Oulun hiippakunnassa. Äitinsä esimerkin innoittamana Seppä on niin diakonissana kuin pappina korostanut ruokaa hengellisissä kohtaamisissa. – Kalajoella työskennellessäni keskityimme yhteen asiaan, opettamaan iltarukousta, Seppä vinkkaa. Perhon kirkkoherrana aloittaa hänen jälkeensä Juha Aronen Ilomantsista. – Haaste on ollut, että olen nainen, uskallan tehdä toisin eikä minulla ole samaa hengellistä herätystaustaa kuin monilla vanhoillislestadiolaisilla Perhossa. Myös pitkä ura diakonian parissa ” Joka uskaltaa tuoda hyvää, on riski. Rahat eivät ikinä riittäneet kaikkeen hätään, raha oli ytimessä. Aloin nääntyä kaikkeen jakamiseen. Eija Seppä korostaa toivon näkökulmaa Kirkon kohtaloa määrittelevät lähitulevaisuudessa milleniaalit, Z-sukupolvi, Eija Seppä arvioi. Kyläläiset tekivät Sepän ja saamelaistyöntekijän avulla voitavansa puolustaakseen lähipalveluitaan. Myös lääninrovasti Juha Karhulahtea Seppä kiittää tuesta. Olenkin mennyt täällä monta kertaa rikki, mutta olen silti pysynyt eheänä. korvaa haastattelu kään pelkää tilanteita: luota siihen, mitä olet sydämeesi jo saanut, hän muistuttaa. Siten Sepälle rakas Lappi on pysynyt koko ajan maantieteellisesti saavutettavissa. Siksi elän mieluummin arjessa. Toivon, että jäljet seuraavalle eivät peity. Vaalissa hänen kannallaan oli silti yli 400 äänestäjää. – Ja joka uskaltaa tuoda hyvää, on riski. Juttu sijoittuu Sepän alkuaikoihin Utsjoella, missä hän työskenteli ensin Karigasniemellä. Saa puoliso lähteä kuskiksi, hän tuumii. – Olin tavannut Jumalan Utsjoella monien haavoissa. Seppä on ollut järjestämässä lukuisia perinneruokaviikkoja eri seurakunnissa. Ne ovat koonneet paljon ihmisiä yhteyteen. Arto sanoi minulle myös, että minua ei voi laittaa häkkiin vaan että jos minulle antaa ilmaa, asioita toteutuu ja tapahtuu. Iän myötä kuoleman kysymykset ovat tulleet lähelle. Viime sai kaipaamaan uutta näkökulmaa seurakuntatyöhön. Perhon kirkkoherrana Eija Seppä työskenteli heinäkuusta 2018 alkaen. Luottamustehtävissä olen syvästi kiinni, ja olen niistä tykännyt. Jumala on kantanut myös minua, kun matto on viety alta. Työyhteisössä pappikollega Raimo Kytölä on ollut tärkeä keskustelukumppani, ystävä. Eläkkeelle 67-vuotias Seppä jäi elokuun alussa. Eläkepäivilläänkin Seppä aikoo tehdä voitavansa kirkon hyväksi. ” Olin tavannut Jumalan Utsjoella monien haavoissa. – Olen Lapin ihminen ja tykkään hiihtää, hän selittää. – Ehdolle lähtiessäni ajattelin, että jospa pääsisin kotikuntaani kuntalaisten palvelukseen, koska diakoniatehtävään Kaustiselle minua ei valittu. Hän oli oikeassa. Virallisesti Seppä on osallistunut yhteiskunnalliseen päätöksentekoon kuntaja aluepolitiikassa viimeisten viiden vuoden ajan. Diakonissana Seppä kohtasi yhä useammin tilanteita, joissa hänen odotettiin sanovan kuulijoille jotakin. Myös papin työssä Seppä on halunnut lähelle seurakuntalaisia mahdollisimman käytännön läheisesti. Jatkossa Seppä haluaa keskittyä myös läheisiinsä: perheeseensä ja etenkin lastenlapsiin sekä sisaruksiinsa. – Elämä on lahja, miten käytän sen oikein. En ole koskaan pysynyt yhdessä asiassa, minua ei voi lokeroida. Kotiseudulleen Seppä palasi vuonna 2009. Tuolloin pienestä kylästä lopetettiin monia palveluita. 22 23 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022. Teologina hän on halunnut korostaa hengellisyyttä ja sielunhoitoa sekä vetää Jumalaa hieman alemmas pilvistä. – Hän sysäsi minut tutkimaan teologiaa
S uomen jäsenyyden ratifioiminen sotilasliitto Naton jäsenmaissa on edistynyt kuluneena kesänä historiallisen nopeasti. – Valtiojohto pyrkii turvaamaan yhteiskunnan jatkuvuutta eri tavoin ja siksi on tehtävä merkittäväkin päätöksiä. Siinä Loiri lauloi viimeiset säkeet Eino Leinon Nocturnesta. – Siten Nato-jäsenyys tuskin ainakaan heikentää kirkollisen työn asemaa puolustusvoimissa. Hyvin luterilaisia sydänääniä kuuluu Pekka Simojoen laulussa 546: ”Hän ei mitään pyhimystä kaipaa sädekehineen, tee se itse yritystä yltää taivaaseen. Suomalaisilla sotilaspapeilla on hänen mukaansa kokemusta kansainvälisistä kriisinhallintatehtävistä, missä toimitaan ensi sijassa oman joukon kanssa. Keskeistä myös sotilaspappien työlle on kenttäpiispan mielestä kyky toimia yhteistyössä ja tehdä vastavuoroisesti osaa kumppanimaiden tehtävistä, kuten tukea henkistä kriisinkestävyyttä ja kaatuneiden huoltoa. Tilanne on toinen silloin, kun kansallinen joukko on pieni eikä sillä ole mukana omaa pappia. Entä koskeeko velvollisuus lähteä Naton operaatioihin ulkomaille myös sotilaspappeja. Loirin lähtö oli silläkin tavalla kiinnostava, että hänellä oli aikaa hyvästellä lähimmäisensä ja sanoittaa omaa lähtöään. Jussi Miettisen laulussa 507 voi aistia ristin teologiaa, ehkä vähän mystistäkin laulunpartta: ”Alla ahdistuksen, pelon valtavan, suuren Luojan näin kuulen puhuvan: ’Vaikka paha oletkin, usko siirtää vuoretkin, joskus käteni on taakka painavin.’” Monet lauluista ovat siis uusia tai kohtalaisen uusia. Viime viikolla koimme jälkimmäistä. Hänelle oli selvää, että matka jatkuu. – Sotilaina toteutamme meille annettuja tehtäviä henkilökohtai sesta Nato-kannasta riippumatta. Ne tiivistyvät Kenttäpiispa: Kansalliset piirteet säilyvät hengellisessä työssä Natossakin nyt entisestään kansainvälisen harjoitustoiminnan kautta. | kolumni | | kirja | | puolustusvoimien kirkollinen työ | Suomen tuleva Nato-jäsenyys vaikuttaa puolustusvoimien kirkolliseen työhön suhteellisen vähän, mutta kansainväliset tehtävät voivat lisääntyä. Ja syystä. Uskon, että hengellisessä työssä säilyvät edelleen kansalliset piirteet, Särkiö toteaa. Niinpä me ihmisparat joudumme muodostamaan tuonpuoleisesta omia käsityksiämme, jotka usein ovat sekoitus omaa uskontoamme ja toisaalta kulttuurista omaksumiamme mielikuvia. Suomalaisia sotilaspappeja on osallistunut kansainvälisiin kriisinhallintatehtäviin – parhaillaankin Libanonissa – sekä koulutuksiin jo pitkään. Miten matka jatkuu, se on kristinuskossakin harmittavan avoimeksi jäävä kysymys. 24 25 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 teologia. Siionin kannel 2 sisältää uusia ja uuteen muotoon muokattuja vanhoja lauluja, jotka kokoelman esipuheen mukaan on suunnattu etenkin nuorten ja nuorten aikuisten käyttöön. Särkiön mukaan sotilaspappi osallistuu operaatioihin osana joukkoa, johon hänet on sijoitettu. Tällä hetkellä eletään Särkiön mukaan sotien jälkeisen kauden suurinta murrosaikaa, joka koettelee niin sisäistä kuin ulkoista turvallisuutta. – Suomalainen pappi siis palvelee ennen kaikkea oman maan sotilaita. Silmiin katsoisit, jos me taivaassa nähdään.” Harvinaisen suorasukainen ja puhutteleva sanoitus on esimerkiksi Lauri Thurénin laulussa 574: ”Sinä kuolet, eikä yksikään voi auttaa, kun turpeen alle päättyy koko tie. Ne ovat ”Suurin rakkaus”, ”Isän haltuun”, ”Sydämemme laulaa!”, ”Yhteistä juhlaa”, ”Kuulit Herran kutsun”, ”Päivästä päivään”, ”Täältä ikuisuuteen”, ”Riemumessu” ja ”Uusin sävelin”. Pohjoismaiden keskinäinen ja Nato-maiden tiivistyvä yhteistyö on yksi keino varmistaa tulevaisuutta. Kuvittelen taivaallisen ”huoneeni” valkeaksi kalkituksi taloksi ikikukkivan kirsikkapuun alla. Nykyisessä tilanteessa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys näyttää tuovan Kuvassa puolustusvoimien 100-vuotistapahtuman rakennuspuuhia Helsingin tuomiokirkon edustalla Senaatintorilla. Toisaalta ne voivat olla ihmisaivojen viimeinen harha täältä poistuvalle. Joitakin hyviksi koettuja toimintatapoja voidaan Särkiön mukaan tarvittaessa oppia muilta. JUSSI RYTKÖNEN Siionin kannel 2. – Kansainvälisissä sotilasjoukoissa voi olla edustettuina monia eri tunnustustai uskontokuntia. Niin avoimeksi tuonpuoleinen kuitenkin jää, että ehkä Jeesus sittenkin oli enemmän kiinnostunut kristittyjen tämänpuoleisesta elämästä kuin sen jälkeisestä päämäärästä. Erityistä mo niin muihin maihin verrattuna on Suomen sotilaspapistoa ja muuta henkilökuntaa yhdistävä kokemus varusmiespalveluksesta tai naisten vapaaehtoisesta palveluksesta. Aika seisoo, nukkuu tuuliviiri FREIJA ÖZCAN freija.ozcan@kotimaa.fi Kirjoittaja ihmettelee ajankohtaisia teologisia aiheita. Hyvällä mielellä ja uteliaana hän odotteli, mitä rajan takana olisi vastassa. | Kuva: Ilmari Fabritius / Lehtikuva ” Kenttähartauksissa ja opetuksessa on otettava huomioon se, etteivät ne ole ulossulkevia. Tiedämme, että Jeesuksen ristintyön kautta meidät on sovitettu ja pelastettu ja Taivaallisen Isämme luona on monta huonetta. ” Miten matka jatkuu, se on kristinuskossakin harmittavan avoimeksi jäävä kysymys. Kun pankkitilin toinen kuluttaa ja ura katkeaa, ystävätkin ennen pitkää unohtaa. Se vei kuolemasta pelon. Rukouksen edellä pappi voi sanoa rukoilevansa oman traditionsa mukaan ja antaa kuulijalle mahdollisuuden liittyä halutessaan siihen, Särkiö hahmottaa. vakautta Itämeren ja Jäämeren alueelle, Särkiö linjaa. Kuolemanrajakokemuksia ihmiskunnalla on paljon. Mutta jos nyt luotat Jumalaan, niin pääset laulamaan, että aamulla me matkaa jatketaan.” Virsi tai hengellinen laulu on luterilaista perinnettä. Siksi esimerkiksi kenttähartauksissa ja opetuksessa on otettava huomioon se, etteivät ne ole ulossulkevia esimerkiksi tunnustuksellisuuden kautta. Tavallisen taapertajan hän vie työhön pelloilleen, kurjimmankin savimajan hän voi tehdä kirkokseen.” Laulu 573 on – Eric Claptonin tuttu klassikko, suomeksi ”Ehkä tuntisit, jos me taivaassa nähdään. Sen takaisessa joessa perhokalastan taitavasti. Vesa-Matti Loirin kuolinpäivänä MTV:n uutislähetys päättyi katkelmaan, jonka muisteleminen tässä kirjoittaessakin nostaa kyyneleet silmiin. Vesa-Matti Loirin lähtö kosketti, ja häntä surtiin median koko voimalla. Kalat nappaavat siimastani kiinni ja heittäytyvät sitten ilakoiden takaisin veteen. Esimerkiksi eettiseen toimintakykyyn ja henkiseen kriisinkestävyyteen liittyvä tutkimus ja koulutus Suomessa ovat hänen mukaansa saaneet vaikutteita Nato-maista, erityisesti Yhdysvalloista. Sen kauniimmin tuskin Loirin muistoa voi tiivistää ja toisaalta eipä kauniimmin ja suomalaisemmin voi lähdön hetkeä kuvata: En ma enää aja virvatulta, onpa kädessäni onnen kulta; pienentyy mun ympär’ elon piiri; aika seisoo, nukkuu tuuliviiri; edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie. Elämänsä aikana Loiri puhutteli tunneskaalaamme laidasta laitaan Uunosta Lapin kesään. Särkiö arvioi, että kunkin maan sotilaspapistolla on vahvuuksia ja omaan kulttuuriin sopivia toimintatapoja. Särkiö arvioi, että sotilaspapeilla on Nato-maissa varsin vakiintunut asema ja rooli. Tällöin voidaan turvautua toisen maan sotilaspappiin. Eikä hän kuolleista herättyäänkään antanut asiasta selostusta vaan paisteli mieluummin rannalla kalaa. Mikä voisi olla kenttäpiispan oma kanta Suomen Nato-jäsenyyteen. JUSSI RYTKÖNEN S uomalainen on sellainen, että sen tunteita koskettaa kaksi asiaa: Leijonien jääkiekkokulta ja rakastetun taiteilijan lähtö. Silloin pappi aivan turhaan hiekkaa heittää, ei sinua voi henkiin herättää. Kirjassa on yhdeksän osastoa, joiden alle Siionin laulut 493–603 on ryhmitelty. Sotilaspapiston kansainväliset yhteydet ovat jatkuneet Särkiön mukaan jo pitkään. Ne tuovat lohtua kuolemaa lähestyville. Uusia evankelisia lauluja. Omaani on selvästi vaikuttanut lapsena iltasaduksi luettu Astrid Lindgrenin V eljeni leijonamieli. Mutta se on myös elävää perinnettä, jonka ei pitäisi jämähtää paikoilleen. – Toisten maiden sotilaspappien työn tunteminen lisääntyy kontaktien kautta. – Naton asettamien velvoitteiden edellyttämät järjestelyt selviävät vasta jäsenyysprosessin edetessä, mutta on mahdollista, että henkilöstöä koskevaan velvoittavuuteenkin liittyvä lainsäädäntö tulee tarkasteltavaksi. Lyhyessä tilassa on mahdoton antaa näistä lauluista kokonaiskuvaa, mutta muutamat nostot kertovat toki jotakin. Joukon vanhoista, muualta tutuista lauluista voisi mainita esimerkiksi Hilja Haahden ”Saanhan Herra huolta vailla, tehdä matkaa lapsen lailla” (513). Siksi Herralle on ajoittain laulettava myös uutta virttä tai laulua, josta tämä yhden herätysliikkeen julkaisema kokoelma on yksi tuore esimerkki. Tietynlainen ”kenttäekumenia” voi Naton myötä lisääntyä. Sley-Media Oy 2022, 283 s. Kaiken laulun ja virren kohdalla aika ja käyttäjät lopulta päättävät, mitkä uutuudet osoittautuvat kestäviksi. Myös sotilaspapit sekä eri kirkot toimivat tämän puolesta, kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoo. – Suomessa sotilaspapeille ominaista on samaistuminen niin rivisotamieheen, siviilihenkilöstöön kuin upseeriin, sotilaspapit ovat kaikkia varten. Evankelisen herätysliikkeen perinteinen laulukokoelma Siionin kannel on saanut jatko-osan. Nuoruudessaan hänellä oli kuolemanrajan kokemus kukkaniitystä, jolta hän palasi takaisin tähän elämään. Kenttäpiispa Pekka Särkiö arvioi, että tuleva Nato-jäsenyys ei mitenkään mullista puolustusvoimien kirkollista työtä. Kiinnostavaa niissä on, että kokemukset tuntuvat olevan kuolevan oman ajattelun mukaisia eivätkä välttämättä todista jonkin tietyn uskonnon olevan oikeassa kuoleman jälkeisestä elämästä
Kallio haaveilee jäällä ja tulvivassa metsässä nukkumisesta. OLLI SEPPÄLÄ | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto / Lea Lappalainen E ntinen rovasti antoi kesäteologille opetusta saarnaamisesta. Kallio lähtee usein liikkeelle ex tempore. Kallio on toteuttanut livelähetyksiä pimeästä metsästä Lahden seurakuntien somekanavalla. Luonnossa aamuaurinko on iso herättäjä. Eva nke lis en her äty slii kkee n. 3. – Ulkona nukkumiseni liittyy vahvasti seikkailuun. Niitä voi olla ihan nurkan takana, hän vinkkaa. – Helposti ajatellaan, että upeat maisemat ovat jossain kaukana. Voin yhdistää siihen melonnan ja suppailun, ottaa eväät mukaan ja jäädä yöksi, Lahden seurakuntien nuorisomuusikkona ja tapahtumatuottajana työskentelevä Kallio kertoo. | Kuva: Jani Mahkonen / Lahden seurakunnat ” ”Ahvenanmaalla hylkeet herättivät keskellä yötä.” 26 27 KOTIMAA | 19.8.2022. Pehmeänlämpöisistä löylyistä nautimme pitkään, olimme kiireen rajan tuolla puolella. 1. Edellisen viikon mysteerikuvan yhdeksän ihmistä tunnistettiin usean viestin voimin seuraavasti (vasemmalta): rovasti Jaakko Elenius, Pakolaisneuvonnan juristi Johanna Suurpää, ulkomaalaiskuraattori Tarja Summa, arkkipiispa John Vikström, arkkipiispa emeritus Mikko Juva, professori Pertti Pesonen, professori Jouko Sihvo, ylijohtaja K.J. Kallio on Liikkuvan seurakunnan liikunta-agentti ja Suomen Ladun ulkoilulähettiläs. Ehkä lehmuspaneelikatto on yksi syy, ettei se ole unohtunut. Kallio pyrkii etsimään mahdollisimman kauniin yöpymispaikan. Hän seuraa itsekin muita ulkoilulähettiläitä saadakseen uusia ideoita. Ahvenanmaalla hylkeet herättivät keskellä yötä. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se viestillä osoitteeseen: kotimaa24@kotimaa.fi tai Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. En edes tiennyt sellaista sanaa, vaan sanakirjan avulla puulaji selvisi lehmukseksi. Peseydyttyämme kuivattelimme pukuhuoneessa, jonka kattolaudoitus kiinnitti huomioni. Tunnistatko kuvan ihmisiä. | harrastaja | U lkona liikkuminen oli Miikka Kalliolle aiemmin suorituskeskeistä. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. kirkkokahvit 26 KOTIMAA | 19.8.2022 | vastaus | | kasku | | 3 kysymystä | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistossa on monta laatikollista vanhoja kuvia, joissa ei ole kunnollista tietoa siitä, milloin ja missä tilanteessa kuva on otettu tai keitä kuvassa on. Kysyinkin, oliko puu mahdollisesti poppelia. He sanoivat, että puulaji oli ”li’pa”. Minkä herätysliikkeen laulukirja on Siionin kannel. Hän pudotteli aforistisia havaintojaan seuraavaan tapaan: – Jos sinulla on vähän sanottavaa, muista puhua pitkään. Isäntäväki tarjosi vaihtoehtoisesti koivusta tai tammesta tehtyä kuivattua vihtaa. Ajattelen olevani epäonnistunut varautumisessa, jos minulla on aamuyöstä viimeinen vaatekerta päällä. Missä ja milloin kuva on otettu. Mysteerikuva-sarjassa Kotimaa julkaisee kuvia arkistostaan. 2. – Huono kokemus ulkona nukkumisesta perustuu usein huonoihin varusteisiin. – Haluan antaa mahdollisuuden asioille. – Jos sinulla ei ole mitään sanottavaa, muista pitää äänesi tasaisena. Kuvan henkilöt muodostivat Kirkko ja turvapaikanhakijat -työryhmän. Mikä on Suomen vanhin yhä käytössä oleva puukirkko. Mietin asioille lisäkäyttötarkoituksia, esimerkiksi Miikka Kallio ulkona nukkuminen tyynyni muodostuu taukotakeista. – Muista että saarnaa kuuntelee seurakunta, ei Jumala. Saunomisesta on kulunut kohta kolme vuosikymmentä, mutta muistan sitä edelleen kiitollisena. – Jokaisessa saarnan vastaanotossa on kolme osaa: nukutus, unennäkö ja herätys. elokuuta) liittyen Lahden seurakuntien Instagramsivuilta. 1. Vaatteiden, ruoan ja puhelimen lisäksi Kallio pakkaa perussettiinsä riippumaton, hyttysverkon, tarpin eli katoksen ja kylmällä alushuovan. Kot ilie tee n. Kesäaikaan hän yöpyy ulkona kerran viikossa mieluiten riippumatossa, mutta myös teltassa. He istuvat kahvitauolla (yhdellä on kahvikuppi edessään). Puu oli tasaisen väristä kellertävän valkeaa, suoraa ja oksatonta. Kallio aloittaa ulkona yöpymisen helmi-maaliskuussa ja päättää kauden marraskuulle. Miehillä näkyy nimilaput rintapielessä. – Liitä jokaiseen saarnaan vähintään yksi vitsi, kaksikin menee, mutta kolme on synti. Lähetä muistosi sähköpostitse osoitteeseen: toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Saunamuistelo”. 2. Vöy rin kir kko . – Jos sinulla on paljon sanottavaa, muista puhua lyhyesti. | saunamuistelo | Olin keikkatöissä Kazanin ympäristössä Tatarstanissa kevättalvella 1993 ja pääsin löylyihin työkaverien ystävien saunaan. Hieman ennen korona-ajan alkua hän muokkasi harrastuksestaan aiempaa kokonaisvaltaisemman. Muusikko hakee luonnosta hiljaisuutta ja kuuntelee siellä sen omia ääniä; siellä aistitkin herkistyvät. Öitä ulkona on yksin ja kavereiden kanssa kertynyt satakunta. 3. – Yleensä valitsen sen puolen, johon aurinko laskee. Mikä tilanne on kyseessä. Isännät kertoivat naurahtaen, ettei poppeli kelpaa kuin polttopuuksi. Kuva on otettu joulun aikaan vuonna 1991 Kirkkohallituksen tiloissa Helsingin Katajanokalla. – Olen oppinut näkemään riskejä riskien takana ja varautumaan niihin. Vastaukset kysymyksiin löytyvät tästä lehdestä. VIRPI KIRVES-TORVINEN Pianistina, urkurina ja säveltäjänäkin tunnetun Miikka Kallion vinkkejä ja livelähetystä yöpymiskohteesta voi seurata Suomen Ladun Nuku yö ulkona -tapahtumaan (27. Tämän viikon mysteerikuvassa on neljä ihmistä, kolme miestä ja yksi nainen. ESKO VIIKARI Kotimaan kesäkisa Nyt kerätään sauna muisteloita! Kerro meille mieleenpainuvin saunamuistosi. Meillähän lehmus on pääasiassa puistopuu. Lång ja pankinjohtaja Jaakko Iloniemi. Mihin lehteen Martta Wendelin teki 300 kansikuvaa. Mukavinta se on kuitenkin ennen ja jälkeen hyttysajan
Apurahoja myönnetään kirkon ja seurakuntien päätöksenteolle ja toiminnan kehittämiselle tarpeelliseen kirkon ja uskonnollisen elämän sekä yhteiskunnan muutosten tutkimukseen. Kotimaa-lehdessä 23.9.2022: Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: HYÖDYNNÄ TURVALLINEN MEDIAYMPÄRISTÖ 725 000 Tavoita kerralla yli taloutta . Julistetaan haettavaksi MIKKELIN HIIPPA KUNNAN TUOMIOKAPITULI on julistanut uudelleen haettavaksi Kangasniemen seurakunnan kirkkoherran viran (aiempi hakemus huomioidaan) Hakuaika päättyy 9.9.2022 klo 15.00 . ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Lapuan Wanhassa Karhumäessä. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Kokous-, kurssija leiritilat Pyydä tarjous ja varaa mainospaikkasi 19.9.2022 mennessä. 24 %. Apurahaa haetaan sähköisellä lomakkeella https://www.mitietorakenteet.fi/ktk/apurahat/kirjaudu.php Hakemukset tulee lähettää viimeistään 16.9.2022 klo 23.59. + 14,9 snt / min, lankapuhelimesta 8,21 snt / puh. jumalanpalvelusverkossa.fi löydät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. SEURAKUNTAYHTYMÄ Tampereen Tuomiokirkkoseurakunta etsii palvelukseensa 1.1.2023 alkaen kirkon NUORISOTYÖNOHJAAJAA Sähköiset hakemukset: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Hakuaika päättyy 9.9.2022 klo 15.00. Paikkoja avoinna Apurahat Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Kirkon tutkimuksen ja koulutuksen APURAHAT vuodeksi 2023 julistetaan haettavaksi. 8 Kun sielu tarvitsee hoitoa suomeksi maailmalla s. 044 7191 260 tai riku.suokas@evl.fi. Tyttäret Hanna, Saara ja Maija perheineen | perheuutiset | | Kuva: Antti-Ville Reinikainen | hiippakuntauutisia | Kuopion hiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Sanna Marin Alavan seurakuntaan sijoitetun rovastikuntapastorin virkaan 1.9.22 alkaen. fi Tamperelainen seurakuntalehti K u v a: H an n u Ju k o la Marraskuu 2021 Apocalyptica: Kirkossa on tilaa ajatuksille Sivut A 8–10 1 Henki 2 | 2022 Arjen toivoa ja avaraa armoa ”Musiikki läpäisee kerroksia silloin, kun sanat loppuvat.” INTOHIMONA URUT KAUTTA HISTORIAN RAAMATTUUN ON TUTUSTUTTU KUUNTELEMALLA 2 2 2 2 Miina ja Tuomas Meurman: Ir to nu m er o 9 € Kirsti Ihamäki 90 vuotta 3.8.2022. Olemme koonneet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalanpalveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydettäväksi kokonaisuudeksi. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Lisätietoja apurahoista löytyy osoitteesta: evl.fi/kirkontutkimus/apurahat Lahden seurakunnat hakee diakonian viranhaltijaa 1.11.2022 alkaen vakinaiseen virkasuhteeseen. Sähköinen hakemus tulee toimittaa 5.9.2022 klo 12.00 mennessä täyttämällä osoitteesta www.lahdenseurakunnat.fi/info ja asiointi/avoimet työpaikat löytyvä hakulomake. 3 kk 23 € (säästä 30 %) KESÄDIGI3 6 kk 47 € (säästä 30 %) KESÄDIGI6 12 kk 94 € (säästä 30 %) KESÄDIGI12 kesän 2022 tarjoushintaan! Tilaa Kotimaa digilehti 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tilaus on määräaikainen. Lisäksi tilaajalle avautuu lukuoikeus kotimaa.fi sivustolla kaikille avoimien uutisten lisäksi tähdellä merkittyihin uutisiin, artikkeleihin ja reportaaseihin. kirkkojakaupunki.fi . Kotimaa painettuna, KotimaaPro-liite painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. Muutos koskee seuraavia tuomiokapitulin viranhaltijoita: Ulla-Maija Harju (diakonian asiantuntija), Eriikka Jankko (jumalanpalveluselämän ja yhteiskunnallisen työn asiantuntija), Anne Pöyry (diakonian asiantuntija), Timo Rosqvist (lähetyksen ja kansainvälisen työn asiantuntija), Ari Tähkäpää (kasvatuksen asiantuntija), Timo Vikman (musiikin ja jumalanpalveluselämän asiantuntija). kotimaa.fi . Turun arkkihiippakunta Viranhoitomääräyksiä: Outi Tukia-Takala Liedon seurakunnan kappalaiseksi 15.11.22 lukien, Ilona Koivisto osa-aikaisesti (40 %) Eurajoen seurakuntaan 1.9.22–31.5.23 ja täysiaikaisesti (100 %) 1.6.–2.9.2023. Lisätiedot: tampereenseurakunnat.fi/tyopaikat Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt / puh. 24 %. Mikkelin hiippakunta Tuomiokapituli päätti muuttaa hiippakuntasihteereiden virkanimikkeet asiantuntija -nimikkeiksi 1.10.22 lukien. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. 18 HYVÄN TÄHDEN. 28 29 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 tiedoksi. Tarjous on voimassa 31.8.2022 asti ja koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Kotimaa ja KotimaaPro-liite näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena• Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa KirkkoHR -palvelun kautta kirkkoon-toihin/ TAMPEREEN EV.LUT. 14 Vaikuttava taustaääni Television musiikki ohjelmista tuttu Jepa Lambert saa solistin loistamaan s. Tervetuloa jumalanpalvelukseen! Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. johtaja Riku Suokas puh. + 6,9 snt / min. Tiedusteluihin vastaa diakonian ja sairaalasielunhoidon vs. kirkonseutu.fi Armoitettu mokailija Outi Olani s. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: maanantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Digilehden tilaajana pääset lukemaan myös aikaisemmin ilmestyneitä lehtiä arkistosta. Onnittelut rakkaalle äidille, mummille ja isomummille! Kiitos ihanista juhlista jotka pidettiin lähisuvun kesken 2.-4.8. Vuoden määräaikaisen tilauksen voi maksaa kolmessa erässä. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. Lehti on verkossa luettavissa muutamaa päivää ennen kuin se toimitetaan kotiin. 13.1.2022 1 kirkkojakaupunki.fi Ilkko saapuu tiensä päähän Sivu A 5 Pyhäkoulu liittää lapset sukupolvien ketjuun Sivut A 6–7 Kaikilla ihmisillä on jokin suhde uskomiseen Sivu A 12 K u v a: T T T / K ar i S u n n ar i K u v a: H an n u Ju ko la K u v a: T u u la V ar ti ai n e n siltalehti
Yritän muistaa tämän ja toimia sen mukaan. Siellä on kastettu kuopuksemme ja kaksi lasten lastamme ja vihitty tyttäremme. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 21.8. To 25.8. kirkkoherra Heikki Sariola, Kurikka. Rohkeutta meiltä varmasti vaaditaan ja luottamusta. Alttarilla on kaksi kynttilää. Etsikkoajan loppuessa joudumme vaarallisempiin aikoihin. La 20.8. Vaarallista on viivytellä ja vaarallista myös jatkaa matkaa. Lämpeneminen on käynnissä ja kiihtyy. näyttelijä Sara Paavolainen lukee Toista Mooseksen kirjaa. Ilmastoon olisi pakko vaikuttaa pian, sillä helteet ja kuivuudet, tulvat, myrskyt ja luontokato ovat jo täällä, kuten ne ovat kaikkialla. | Kuva: Ari Andersin / Vastavalo ” Käsin tuntuva tutustuminen kirkkoon on ohjannut minua hengellisyyteen. Ti 23.8. To 25.8. Luukkaan evankeliumi 19:41–44 (UT 2020) – – Kun Jeesus lähestyi kaupunkia ja näki sen, hän alkoi itkeä sen vuoksi ja sanoi: ”Tietäisitpä sinäkin tänä päivänä, mikä toisi sinulle rauhan. pastori Heikki Lehti, Espoo. Erona on vain, että vähäinenkin toivo puuttuu. pastori Kai Henttonen, Lahti. Silloin lapsenkin piti vain istua ja kuunnella, vaikka olisin mieluummin leikkinyt napeilla. Suomen Pipliaseuran verkkoviestintäpäällikkö Hanna Paavilainen, Helsinki. Sillä Jumala on, aina. sunnuntai helluntaista | Etsikkoaika meni ohi ANNI PESONEN toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on teologian tohtori. Ympäristökriisien, sotien ja pakolaisuuden paineen alla valtioille ja myös tavallisille ihmisille jää kuitenkin yhä vähemmän rahaa käytettäväksi ilmastonmuutoksen torjuntaan. Kysymys on enää siitä, kuinka pahoiksi katastrofit äityvät. Myös Vanhan testamentin profeetat saarnasivat monille kaupungeille: ellette käänny, olette tuhon omat. Minulle riittää, että pääsen sinne kuulemaan sanaa, että voin vain istua kirkonpenkissä. En ymmärrä, miksi kirkossa yhä niin moni suhtautuu tuomitsevasti naispappeihin. Sieltä tahtoisin lähteä, kun aikani koittaa. Ti 23.8. Luin sen mummolan vanhoista papereista. Ei kaiken uskon tarvitse olla sitä oikeaoppista juutalaista. Mietin, mitä sillä tarkoitetaan. 11. seurakuntapastori Tapio Kilpiä, Savitaipale. Viimeisimmissä remonttitalkoissa 2010-luvun alussa olin minäkin mukana. Etsikkoaika, tilaisuuteen tarttumisen aika, on loppumassa tai loppu. Jokaiselle eurolle ja dollarille olisi käyttöä jo tapahtuvien katastrofien paikkaamisessa ja entisen elintason säilyttämisessä, ja niin on muuallakin. Liturginen väri on vihreä. Sitä voi etsiä pelottavia aikoja eläneiltä viisailta, vaikkapa rukouksesta, jonka Pyhä Birgitta kirjoitti 1300-luvulla, mustan surman vuosisadalla. Kun Rukoushuoneyhdistys 70-luvulla lopetettiin, Tirvan kirkko luovutettiin Valkealan seurakunnalle korvauksetta. Pe 26.8. Tirvan kirkko alkoi tulla tutummaksi vasta, kun hiljalleen päädyin mukaan siellä järjestettävään toimintaan. 3:1–6, Luuk. Vuonna 1932 vihityn kirkon suunnitteli rakennusmestari Anton Lehto. M ummoni Alina Nykänen oli Tirvan Rukoushuoneyhdistyksen perustajajäsen vuonna 1924. 30 31 KOTIMAA | 19.8.2022 KOTIMAA | 19.8.2022 pyhä. Tirvan jumalanpalveluksissa minua ovat koskettaneet etenkin naispappien saarnat. Siinä sanotaan näin: Herra, osoita minulle tie ja anna minulle myös halu sitä kulkea. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Etsikkoaikoja”. rovasti Toivo Loikkanen, Savonlinna. Sinuun ei jätetä kiveä kiven päälle, koska et ymmärtänyt tarttua tilaisuuteesi.” toivoa. 18:1–10, Ilm. Palasin juurilleni, kun perheemme vuonna 1989 asettui Tirvalle pysyvästi. liiketoiminnan kehityspäällikkö Janne Näreranta, Vantaa. toimittaja Heidi Sandholm, Adventtikirkko, Tampere. Kirkon remontti osui sopivasti eläkepäivieni alkuun. Se ei tartu tilaisuuteensa, kuten UT 2020 -käännös yksinkertaisesti sanoo. Luukkaan evankeliumissa Jeesus suree monessa kohtaa Jerusalemin tulevaa kohtaloa. He ahdistavat sinua joka puolelta ja murskaavat sinut ja sinun lapsesi maan tasalle. Alkaa näyttää siltä, että ilmaston muutoksen estämisessä meille on käynyt samoin. On jo selvää, että Jerusalem ei tajua etsikkoaikaansa. Ke 24.8. Pe 26.8. 33:12, Ps. Muistan yhä mummolan hiljaiset hetket sunnuntaisin radiojumalanpalveluksen aikaan. Siksi ollaan synkässä kierteessä. Jos sitä joskus aletaan myydä, toivomme että ensitarjous pyydetään meiltä tirvalaisilta. Ma 22.8. Ja vielä: Sano minun sielulleni, ettei mitään voi tapahtua, ellet sinä sitä salli, ja ettei mikään tilanne, minkä sinä sallit, ole toivoton. . Vuonna 1948 valetun kirkonkellon kupeeseen on kaiverrettu: ”Jos te tänä päivänä kuulette hänen äänensä, älkää paaduttako sydäntänne.” Tämä Heprealaiskirjeen jae 4:7 puhuttelee minua erityisen paljon. Se on kuitenkin salassa sinun silmiltäsi. Puhujana rehtori (eläk.) Tuula Löwendahl. Ilmastoteot eivät välttämättä takaa äänestäjiä, elintason suojeleminen sen sijaan takaa. Jeesuksen puheet ovat samaa jatkumoa. Tirvalla kunnioitetaan perinteitä. Kyläläisten lahjoittama kirkko Eero Nykänen Tirvan kyläkirkko . Koittaa näet aika, jolloin vihollisesi saartavat sinut ja rakentavat ympärillesi vallin. Iltahartaus klo 18.50 ja la klo 18. La 20.8. Sitäkö, että meidän pitäisi herkemmin kuulla hiljaisimmankin ääni ja myös nähdä hänet. Kirkko tarjoaa koko ajan koskettavia hetkiä. Vastaa siis kaipaukseeni ja osoita minulle tie. HANNELE NIEMI |K uv a: Si ni kk a Ny kä ne n Kansaneläkelaitoksen palveluksesta kymmenisen vuotta sitten eläkkeelle jäänyt Eero Nykänen on todellinen Tirvan mies. Ma 22.8. Ke 24.8. MAIJA P. Uusinta. Kanttoreina Lehterin kuorolaiset. Omat isovanhempani, jotka syntyivät 1900-luvun alussa, elivät sisällissodan ja toisen maailmansodan ajan ja näkivät niiden jälkeen myös pitkän rauhan ja vaurastumisen ajan. 55:6, Jer. Aina on | 11. Lähdin innolla talkoisiin mukaan. Nyt kirkko on minulle jo hyvin läheinen ja tärkeä. luutnantti Benjamin Hursti, Pelastusarmeija, Lahti. Ehtookellot soivat joka lauantai iltakuudelta. 81:9–17, Jes. Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.50. opetusneuvos Pertti Luumi, Helsinki. Kirkon rakentamisen aikaan Tirva kuului Valkealaan, joka nyt on osa Kouvolaa. Mutta elämä ei lopu edes katastrofeihin ja kaaokseen, niin pelottavia kuin ne ovatkin. Asun nyt samalla paikalla kuin mummoni aikanaan. Evankeliumeissa Jeesus ennustaa tämän tapahtuman. 19:41–48. Kiitos yhdistyksen, kylälle rakennettiin 1930-luvulla talkoilla kirkko. Radio 1 klo 11 Jumalanpalvelus Nummelan Adventtikirkosta. Urkurina Katri Syrjäniemi. Emmekö voisi vain olla kiitollisia siitä, minkä lahjaksi saimme: elämän! Me täällä Tirvalla toivomme, että raha ei ratkaisisi kirkkomme tulevaisuutta. Minun 70-luvulla syntynyt sukupolveni taas alkoi rauhan ja vaurauden ajasta ja tulee vielä näkemään uuden kaaoksen ja katastrofien ajan. Radio 1 klo 10 Jumalanpalvelus Haapajärven Kristuksen kirkastumisen kirkosta. Käsin tuntuva tutustuminen kirkkoon on ohjannut minua hengellisyyteen. Saarnaaja Ari Santaharju, liturgi Veli-Pekka Ottman, musiikki Aron ja Cool Company. Siitä vanhakansa ennen tiesi asettua pyhänviettoon. Kirkon lähetystyön keskuksen johtaja Elina Hellqvist, Espoo. Uskon omalla arkisella tavallani. TV1 klo 10 Bikers Church, Tampereen seurakuntien ja Sons of Abraham MCC:n motoristijumalanpalvelus Laukon torilla. Liturgina ja saarnaajana seurakuntapastori Kaija Tiirola. Koko yhteiskuntamme suhtautuu vieläkin naisiin usein hyvin törkeästi. Kolehti kerätään toivon sanoman välittämiseen internetissä, erityisesti Bible Toolbox -sivustolla Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen kautta. Tekstit: Ps. | kirkko & minä | | ensi pyhänä | | radio & tv | N elisenkymmentä vuotta Jeesuksen kuoleman jälkeen roomalaiset valloittivat Jerusalemin kaupungin, tuhosivat sen julmasti ja hävittivät sen temppelin. Uusinta klo 23
nut enkelit, niin miltei saman tien osa nousi vastustamaan Luojaansa. | Kuva: Olli Seppälä 32 KOTIMAA | 19.8.2022 luomakunta. – Ja miksi, jos saan kysyä. Niiden jälkeläisiä ovat keijut, metsänhenget, tontut ja peikot. Niin tapahtui. Kapinoiva enkelijoukko paiskattiin pois taivaasta, ja se putosi maan alle helvettiin. Onneksi elokorennolla on usein siipien tyvessä oranssinen alue. Aamen. Elokorennon, kuten kaikkien sudenkorentojen tunnistaminen on hieman hankalaa. E lokuun alkupuolelta lähtien on mökkimme pihapiirissä vilahdellut sudenkorentoja, joilla on punainen ruumis. Tässä kohtaa Jumalaa hymyilytti ja hän kysyi: – No mitä sinulla on mielessäsi. Tosin osa kapinoijista katui tekosiaan putoamisen aikana. Langennut, mutta katuva enkeli vaipui uneen, ja Jumala antoi poloiselle peitteeksi kotelon. – Muodonmuutos. Jumalaa hymyilytti ja hän sanoi: – Hyvä on, saamasi pitää, mutta sitä ennen vaivutan sinut uneen ja saat miettiä taivaan ja maan asioita. Kyseessä on elokorento ( Sympetrum flaveolum), sudenkorento, joka kuuluu syyskorentoihin. Elokorento on helppo tuntea väristään ja siitä, että sen siipien tyvessä on oranssin sävyä – tosin ei aina. – Niitä sopiikin ihailla, Jumala sanoi. Sen lentoaika alkaa muita aiemmin, jo heinäkuun lopussa. Eli ne eivät ole täysin pahoja. Irlantilaista alkuperää oleva tarina kertoo, että kun Jumala oli luoKerubi, joka muutti muotoaan Elokorento on samalla kertaa sekä kaunotar että hirviö. Jutun kuvaa varten kyttäsin elokorentoa parikymmentä minuuttia, että se asettui sopivasti ja valokin osui siipiin. Tosin läheltä katsottuna korento on kuin pieni lohikäärme. – Oi Luojani, vain yksi pyyntö, please. Jumala ei vastannut mitään. Läheltä tarkasteltuna väri on kuitenkin oranssiin vivahtava. – Niillä on neljä siipeä, se on niin kaunista ja juhlallista. Siellä enkeli nukkui ja heräsi viimein sudenkorentona – Mitä minulle on tapahtunut! Näin syntyi sudenkorennon kaksinainen luonto. – Kuule minua. Sen toukka on varsinainen peto, mutta aikuinen korento on iloksi ihmiselle kauneutensa tähden. – Oi Luojani, kuule minun pyyntöni. Sellainen, joka lentää taivaaseen ilman siipiä. Elokorento on keskiseen Suomeen saakka yleinen, pohjoisempana harvinainen. Syyskorentoja on Suomessa tavattu seitsemän eri lajia. – Oi Luojani, minkä menin tekemään, huusi eräs katuva enkeli. – Minä ihailin niin paljon kerubeja. – Mielenkiintoista, mitä se tarkoittaa käytännössä. Jumala ei edelleenkään vastannut mitään. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Luoja, älä tee minusta enkeliä äläkä sudenkorentoa vaan ihminen. – Minä haluaisin tulla kerubin näköiseksi. Ne jäivät Jumalan armollisuuden ansiosta asumaan maanpinnalle