tammikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 18 Lumesta tehty kirkko lumoaa Kirkkoherra Juha Eklund kolaa lumet Lappeenrannan lumikirkon pihalta 12 Yhteisvastuulla opiskeluvälineitä koululaisille Martat ja kirkko samalla asialla jo 120 vuotta. 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 5 31
Toivon myös, että minut otettaisiin hyvin vastaan ja että osaisin pappina toimia seurakuntalaislähtöisesti ja ihmisiä kohdaten. 4 Mitä hyvää voit tuoda helluntailaisuudesta pappeuteesi. Sieltä löytyy nimittäin ohjeet talouden suunnitteluun ja säästeliäisyyteen. Aloin tutkia asiaa ja halusin tuoda siihen uuden näkökulman. Tunnen myös sattumoisin tuota seurakuntaa ennestään jonkin verran. – Nuorena odotin helluntaiherätyksen painotuksien vuoksi Jeesuksen paluuta hyvin pian, tulevaisuutta ei ollut. Sieltä löytyy kaikki, mitä uustaidoton kodin pyörittäjä ohjeekseen tarvitsee. Siihen myllyyn ei tarvita lisää vettä: voin nyt julistaa anteeksiantoa paremmin kuin perinteisesti helluntaiseurakunnissa tehdään. | viikon henkilö | Helsinkiläinen Juha Partanen vihitään Oulussa kynttilänpäivänä papiksi. 2 Mitä odotat uudelta työltä. Martat ovat myös opettaneet meditatiivisen siivoamisen taitoa. Helluntailaisuudessa on unohdettu tämä näkökulma ja Ilmestyskirjaa on luettu meille kirjoitetuksi. Niinpä Martat ovat vapahtaneet minut naissukukunnan ikiaikaisesta perinnäissäännöstä, jonka mukaan koti on siivottava lattiasta kattoon aina perjantaisin ja ennen joulua vaatekomerosta alkaen. ”Katsopa Marttojen sivulta”, kehotin, kun perheen opiskelija laski elinkustannuksia ja mietti opiskelijakämpän hankintaa. Sieltä löytyy myös uutta tietoa ja ajattelua, jos haluaa oppia pois vanhentuneista malleista. Etsinpä sitten perinteistä runebergintorttujen ohjetta tai sopivaa siivousvälinettä, googlaamalla päädyn Marttojen nettisivuille. – Ainakin sitä, että papin työnkuva tulisi tutuksi. Ei tarvitse. Minusta ihmisen ajavat synnintuntoon sana, omatunto ja syyllisyys. | Kuva: Olli Seppälä juHa ParTanen Papiksi vihittävä apua arkeen Harvempi vanha järjestö on onnistunut mukauttamaan itseään nykymaailman tarpeisiin yhtä hyvin kuin tänä vuonna 120 vuotta täyttävät Martat. aluksi Freija Özcan Toimituspäällikkö on monin tavoin kiitollinen Martoista. Tulin siihen tulokseen, että Ilmestyskirja on ensisijaisesti kirjoitettu sen kirjoitusajankohdan ihmisille ja vain sovellettavaksi meille. En ole koskaan ollut järjestön jäsen enkä mukana marttakerhoissa, mutta niinpä vain Martat vaikuttavat tämän tästä elämääni. Silloin siivotaan rauhassa, läsnäollen ja keskittyneesti mietiskellen. 1 Olet menossa Helsingistä papiksi Keminmaalle Pohjois-Suomeen. Helluntailaiset ovat kysyneet, unohdanko nyt synnin julistamisen synniksi. Tässä lehdessä sivulla 18 kerrotaan Martoista ja järjestön suhteesta kirkkoon. juSSi ryTKÖnen ”Liityn helluntailaisuudesta luterilaisuuteen vievään vuotoon” Helluntailiikkeessä kasvanut juha Partanen vihitään pian luterilaisen kirkon papiksi. – Varmaankin tiettyä rentoutta ja välittömyyttä. 5 Olet kirjoittanut kolme kirjaa ilmestyskirjasta. – Helluntailaisessa tuttavapiirissäni on ilmiönä aivoja spiritualiteettivuoto luterilaisuuteen. Miksi nyt luterilaisuus ja pappeus. KOTIMAA | 31.1.2019 2. Miksi. Hengellinen koti ei monelle ole enää opillinen kysymys, vaan tärkeää on persoonaan sopiva jumalanpalvelus. Liityn siihen. – Valmistuin jo vuoden 2017 puolella, ja Keminmaan seurakunta oli ensimmäinen avautunut paikka: sinne siis. Kun siivoaa tasaisesti pitkin viikkoa, voi romahtaa työviikon päätteeksi ihan rauhassa sohvalle. 3 Taustasi on helluntaiherätyksessä. Mitenkähän kirkko osaisi olla yhtä yksinkertaisen tarpeellinen ja tavoitettavissa oleva kuin Martat. Miksi. Minussa luterilainen messu herättää aivan eri tavalla pyhyyden kokemuksen kuin perinteinen helluntailainen jumalanpalvelus
Kuitenkaan historiaa ei saa tekemättömäksi, eivätkä nykyiset toimijat ja päättäjät ole osallisia anteeksipyynnön kohteena olevista asioista päätettäessä. Pyytämällä anteeksi kertoo myös, että haluaa rakentaa luottamusta uudelleen. Anteeksipyyntö ei ole koskaan turha tulee aika ja on jo nyt, jolloin väite kristinuskon ainutlaatuisuudesta ja pelastuksesta vain Kristuksessa julistetaan muita uskontoja ja uskonnottomia syrjiväksi ja suvaitsemattomaksi. Samalla tulee sanoneeksi, ettei anteeksipyynnön kohteena olevia asioita pitäisi tapahtua enää koskaan. Y hteisöjen, instituutioiden ja organisaatioiden julkiset anteeksipyynnöt historiassa tehdyistä vääryyksistä ovat hyvä asia. Se tunnetusti on viisauden alku. Muita ei edes ole, vaikka ihminen palvontansa kohteet toki pystyttää minne milloinkin, niin muinaisessa maailmassa kuin nykyisessä olemistodellisuudessa. Herran viesti on tarkoitettu kaikille kansoille, koska Hän on ainoa oikea Jumala. Toisaalta ne herättävät myös ristiriitaisia tunteita. Yrjölän anteeksipyynnössä on huomionarvoista, ettei se kohdistunut vain menneisiin toimintatapoihin, vaan siinä puhuttiin nykyisyydestä ja tämän päivän seurakuntien hengellisistä käytänteistä. ”Herra on osoittanut pyhän käsivartensa voiman kaikkien kansojen silmien edessä, niin että maan kaikki ääret näkevät pelastuksen, jonka meidän Jumalamme on tuonut” kirjoittaa profeetta Jesaja Kynttilänpäivän tekstissä. Viime viikolla helluntailiikkeen Ristin Voitto -lehdessä pyydettiin anteeksi. Johtavassa asemassa olevien on kannettava vastuunsa myös menneisyyden haamuista. Yhteisön anteeksipyynnöllä on merkitystä, kun se tulee riittävän korkealta taholta. Ruotsin kirkko on päättänyt avata yliopiston Keski-Kiinassa. Ensinnäkin se on helpotus vääryyksien kohteille, vihdoin heidän kokemuksensa tunnustetaan. Toisekseen se on helpotus myös pahojen tekojen tekijälle tai yhteisölle, sillä enää ei tarvitse peitellä tai uskotella, ettei mitään koskaan tapahtunut. Tämän kristinuskon eksklusiivisuuden juuret ovat jo Vanhan testamentin Israelin julistuksessa. Suomen Helluntaikirkon johtaja Mika Yrjölä kirjoitti ensin vainoista yleisesti, mutta tuli sitten kipeään asiaan: helluntailaiset itse vainoajina. Ruotsin kirkon lähetysseura, joka sodan aikanakin on ollut vilkkaassa toiminnassa, on katsonut sangen tärkeäksi kasvattaa sivistynyttä kristillistä nuorisoa Kiinassa, nuorisoa, joka sitten voisi viedä Kristuksen evankeliumia kansansa miljoonille, päättänyt ottaa tämän rohkean askeleen. On hyvä, että katsotaan peiliin ja myönnetään pahojen tekojen, asenteiden ja käytänteiden olemassaolo. Tässä asiassa ei voida tehdä kompromisseja, vaikka koko maailma ulvoisi susien lailla ympärillä vaatien kirkkoa kieltämään uskonsa. Julkinen anteeksipyyntö on erityisesti tarpeen silloin, kun on rikottu luottamusta. Anteeksipyyntö ei kuitenkaan tullut tyhjästä, sillä helluntailiikkeen sisällä on viime vuosina ollut itsekriittistä pohdintaa enemmänkin. ?. Toki sekin on huomattava, että Yrjölä kirjoittaa ensisijaisesti edustamansa Suomen Helluntaikirkon, ei yhdistyspohjaisen helluntaiherätyksen nimissä. 1919 ???????. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 toimitussihteeri: Tuija Pyhäranta 040 549 6813, Noora WikmanHaavisto (virkavap.) Graafikot: Gun Damén, Ritva KaijasiltaHeinonen Valokuvaaja: Jukka Granström toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Matti Koli Lukijamäärä: 49?000 KMT S2017/2018 Kotimaa 31.1.1919. Tämä koskee niin kaupallisia yrityksiä kuin uskonnollisia yhteisöjä. KOTIMAA | 31.1.2019 3. Rivijäsenten anteeksipyytelyt eivät vielä riitä. Hänen mukaansa helluntaiseurakunnissa on asioita, joiden voidaan katsoa täyttävän vainon tunnusmerkkejä, kuten hyväksikäyttöä, painostusta, pelottelua ja uhkailua. Anteeksipyynnöllä on kuitenkin vapauttava vaikutus. Valmistaviin toimenpiteisiin on jo ryhdytty, ja lähimpinä kuukausina on odotettavissa tarkempia tietoja hankkeen lopullisesta toteuttamisesta. Vuoden 2016 Pride-marssin yhteydessä Ristin Voiton päätoimittaja Leevi Launonen pyysi helluntailiikkeen nimissä anteeksi homoseksuaalien kokemaa epäasiallista kohtelua. JUSSi RytKöNeN Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Viime syksynä arkkipiispa Tapio Luoma ja helluntaiherätystä edustanut pastori Klaus Korhonen pyysivät anteeksi omien kirkkokuntiensa puolesta toisen uskon vähättelyä ja mitätöimistä. Anteeksipyyntö on tosiasioiden tunnustamista. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 31.1. Usko yhteen tosi Jumalaan, joka on erityisellä ja täydellisellä tavalla ilmoittanut itsensä juuri Jeesuksessa, on kristittyjen ainoa johtotähti myös pluralistisen ja moniuskoisen nykymaailman keskellä
Ulla Järvi huomautti, että nykyihminen pyrkii helposti varmistamaan kaiken elämässään. Polion rampauttamia todistanut sukupolvi on jo isovanhempi-iässä. Törkeästä vahingonteosta annettu vankeusrangaistus on ehdoton. Vauvan rokottamisella on yhteiskunnallista merkitystä: kun rokotekattavuus on tarpeeksi suuri, taudit eivät pääse leviämään. – Muutokset rokoteohjelmissa voivat itsessään vähentää luottamusta, Jonas Sivelä sanoi. Asiantuntijat huomauttivat, että rokotekriittisyys ja rokotevastaisuus ovat eri asioita. Se on ymmärrettävää, sillä rokotettaessa omaan lapseen puututaan ulkopuolelta. Ulla Järven mukaan terveydenhuoltojärjestelmä ei pysty tällä hetkellä vastaamaan ihmisten keräämään tietomäärään. Rokotteiden pakollisuutta kukaan asiantuntijoista ei kannattanut. – Rokotekriittisyys on ihan hyvä asia, Ulla Järvi totesi. Keskustelijoiden yhteinen kanta oli, että Suomessa ideologiset syyt eivät ole lasten rokottamattomuuteen niin suuri syy kuin kohut antavat ymmärtää. Rokottamisen ympärillä liikkuu vahvoja tunteita. Rokottamisessa yhdistyvät henkilökohtainen ja epidemiologinen puoli, Harri Saxén muistutti. KOTIMAA | 31.1.2019 4. Ensi kesänä muistokiviä asennetaan viisi lisää. Luottamus ja epäluotRokottaminen voi muuttua uskon asiaksi maailmankuvat | Rokotusvastaisuudessa ja uskomushoitojen suosiossa on kyse luottamuspulasta lääketieteeseen, todettiin Helsingin yliopiston paneelikeskusteluissa. Paneelissa todettiin, että koska uutiset ovat yleensä luonteeltaan negatiivisia, terveydenhuollon positiiviset kehityskulut eivät pääse esiin julkisuudessa. – Se on vaikeampi käsittää kuin pillerilääkkeen vaikutus, Jonas Sivelä sanoi. He uskoivat, että rokotevastaisuus saattaa lisääntyä Suomessa ainakin hieman. Konservatiivisten kristillisten järjestöjen yhteenliittymä STI tunnetaan laitoksena, joka järjestää rinnakkaisopetusta liberaalina pitämälleen Helsingin yliopiston teologisen tiedekunnan opetukselle. Siitä on pitkälti kyse rokottamisessa ja rokottamattomuudessa. Tutkinto on suunniteltu teologeille: sen voivat suorittaa teologian opiskelijat ja yliopistosta teologian maisteriksi valmistuneet. Kivi on pieni betoninen kuutio, joka asennetaan uhrin kotitalon eteen. STI:n pääsihteerin Jari Rankisen mukaan STI-tutkinnon suorittamisesta voi olla hyötyä vaikkapa silloin, kun haussa on työpaikka jossain STI:n kymmenestä jäsenjärjestöstä. Mies tuomittiin lisäksi lähes kolmen miljoonan euron vahingonkorvauksiin. Elämäntieteiden teemaviikon keskustelussa pohdittiin rokotevastaisuutta ja Suomessakin pinnalle nousseita uskomusja vaihtoehtohoitoja. Stolpersteinit eli ”kompastuskivet” ovat alun perin saksalaisen taitelijan Gunter Demnigin taideprojekti, josta on kasvanut eri puolille Eurooppaa levinnyt tapa muistaa keskitysleireillä kuolleita. Pelko saattaa kohdistua rokotteisiin, sillä rokottamattomuuden seurauksia, tautien runtelemia lapsia ja aikuisia, ei enää nähdä. Jonas Sivelä totesi, että ilmiön ympärille rakentuu salaliittoteorioita, koska ne tekevät monimutkaisista asioista selkeämpiä ja siksi kiehtovia. uutiset | lyhyesti | Kiihtelysvaaran kirkon polttamisesta tuomio Pohjois-Karjalan käräjäoikeus tuomitsi viime viikolla 30-vuotiaan miehen Kiihtelysvaaran kirkon polttamisesta kahden vuoden ja kahdeksan kuukauden vankeusrangaistukseen. Sitä paitsi nykyaikanakin on jouduttu kohtaamaan rokotteiden ongelmia, viimeisimpänä merkittävänä sikainfluenssarokotteen aiheuttamat narkolepsiatapaukset vajaa vuosikymmen sitten. Helsinkiin viisi uutta ”kompastuskiveä” Suomi luovutti toisen maailmansodan aikana kahdeksan juutalaista natsi-Saksaan. | vaihtoehtohoidot | O lenko itsekäs vai solidaarinen. Keskustelua johti toimittaja Sonja Saarikoski. Rivityöntekijöillä ei ole valmiuksia keskustella riskeistä. Kolmelle heistä paljastettiin viime kesänä muistokivet Munkkiniemen puistotiellä Helsingissä. Rokotteista puhuivat Suomen tiedetoimittajain liiton pääsihteeri Ulla Järvi, HUSin uuden lastensairaalan ylilääkäri, professori Harri Saxén ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen terveysturvallisuusosaston asiantuntija Jonas Sivelä. Toisaalta rokotteiden vastustaminen ei ole uusi ilmiö, vaan se on ollut olemassa jo 1800-luvulla, Harri Saxén sanoi. Ulla Järvi huomautti, että tarinallisuuden aikaan sopivat hyvin median sankariäidit, jotka pelastavat lapsensa rokotusten vaaroilta. Siinä yksi tämän ajan suurista eettisistä kysymyksistä, joka liittyy myös päätökseen rokottamisesta, todettiin Helsingin yliopiston Tiedekulmassa viime viikolla. Lisäksi rokotteen toiminta ei ole kaikille selkeä. Pakolliset rokotteet kuitenkin voisivat kärjistää asenteita enemmän. ” Suomessa kuolee joitakin kymmeniä ihmisiä vuodessa, koska he kieltäytyvät hakeutumasta ajoissa lääketieteelliseen hoitoon. Suomen teologinen instituutti perusti oman tutkinnon Suomen teologisessa instituutissa (STI) voi tästä keväästä alkaen suorittaa 20 opintopisteen laajuisen teologisen STI-tutkinnon. Harri Saxén kertoi seuranneensa uransa aikana useita rokotteisiin liittyviä menestystarinoita: Suomessa on onnistuttu kukistamaan niin aivokalvontulehdus, rota-virus kuin vesirokkokin. Luottamus
Esimerkiksi elektroniikkayritys Applen perustajan, haimasyöpään kuolleen Steve Jobsin tiedetään hakeneen apua vaihtoehtohoidoista ennen syöpäleikkaukseen suostumista. Toisella ryhmällä on huonoja kokemuksia lääketieteellisistä hoidoista. Suosituimpia ne ovat saksankielisissä maissa, joissa niitä on käyttänyt lähes 40 prosenttia väestöstä. | Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva KOTIMAA | 31.1.2019 5. Panelistien mielestä lainsäädäntö on jäänyt jälkeen vaihtoehtohoitojen valvonnassa. Vakavissa sairauksissa niihin turvautuminen sen sijaan voi olla vaarallista. Panelistit totesivat, että vaihtoehtohoidoista tulee ongelma silloin, kun ne korvaavat hengen ja terveyden kannalta välttämättömiä toimenpiteitä. Kyse on maailmankuvasta: halutaanko näyttöä siitä, että jokin toimii, vai uskotaanko omaan tuntemukseen, Lasse Lehtonen sanoi. Lasse Lehtonen ja Pekka Louhiala ehdottivat, että valvontaa voitaisiin parantaa tekemällä lista oikeasti vaarallisista hoidoista. Pekka Louhiala epäili kuitenkin, että mitä vakavammin ihminen on sairas, sitä nopeammin hän yleensä etsii vaikuttavinta mahdollista hoitoa. Lääketieteellisistä hoidoista kieltäytyvät ihmiset perustavat Pekka Louhialan mukaan päätöksensä usein ideologisiin syihin: he haluavat olla luonnollisia tai heidän maailmankatsomuksensa on tiedekielteinen. tamus lääketieteeseen ovat keskiössä myös silloin, kun puhutaan vaihtoehtohoidoista. Suomessakin arviolta joitakin kymmeniä ihmisiä vuodessa kuolee siihen, että he kieltäytyvät hakeutumasta ajoissa lääketieteelliseen hoitoon, Lasse Lehtonen sanoi. Vaihtoehtohoitojen suosiossa on isoja eroja eri puolilla Eurooppaa. Vaihtoehtoisiin ja täydentäviin hoitoihin ja terapioihin kuuluu laaja kirjo erilaisia hoitomuotoja. Suomalaisista 35 prosenttia on Laura Kemppaisen mukaan kokeillut jotain vaihtoehtohoitoa. Laura Kemppainen huomautti, että tärkein syy hakeutua vaihtoehtohoitajan pakeille on lähelle tulevan kuuntelijan tarve. Laura Kemppainen huomautti, että hoidoista haetaan myös hyvää oloa. Lääketieteellisten hoitojen rinnalla ja vähemmän vakavissa terveysongelmissa nämä hoidot ovat usein harmittomia. Sitä eivät hae kuitenkaan niinkään perusterveet ihmiset kuin esimerkiksi epämääräisistä terveysongelmista kuten kiputiloista kärsivät. Keskustelijoiden mielestä suurin uhka vaihtoehtohoitojen joukossa ovat netistä tilattavat pillerit. Mukana listalla on varsin tavallisina pidettyjä hoitoja kuten hieronta. Viralliseen terveydenhuoltoon kuulumattomista hoidoista keskustelivat tutkijatohtori Laura Kemppainen Helsingin yliopiston ikääntymisen ja hoivan tutkimuksen huippuyksiköstä, HUSin hallintoylilääkäri, terveysoikeuden professori Lasse Lehtonen ja Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan dosentti Pekka Louhiala. Kun rokotekattavuus on tarpeeksi suuri, taudit eivät pääse leviämään. – Vaihtoehtoiset hoitomuodot eivät ole yhdentekevä asia siksikään, että ne sitovat yhteiskunnan varoja ja niitä on paineita ajaa korvausjärjestelmien pariin, hän sanoi. – Tämä on se oppi, joka koululääketieteen pitää ottaa, Pekka Louhiala sanoi. Osa niistä on vaarallisia, Lasse Lehtonen totesi. – Koululääketieteellä tarkoitetaan tieteellisesti hyväksyttyjä menetelmiä, ja vaihtoehtoiset hoidot ovat sen vastapuoli. Meri Toivanen vauvan rokottaminen on vanhemman henkilökohtainen päätös, jolla on yhteiskunnallista merkitystä. ” Rokotteen toiminta on vaikeampi käsittää kuin pillerilääkkeen vaikutus
Asiasta kertoo katolinen uutissivusto Crux Now. Englannin kirkon johtaja Justin Welby: Rukoilen päivittäin kielillä Englannin kirkon johtaja, Canterburyn arkkipiispa Justin Welby kertoi radiohaastattelussa rukoilevansa päivittäin kielillä. Terroristijärjestö Isis sanoi lausunnossaan olevansa iskujen takana. Arkkipiispa kertoi asiasta kristillisellä Premier-radioasemalla. Arkkipiispa Welby kertoi samassa haastattelussa myös, että hän odottaa muilta ”viisauden sanoja tai profetioita”. – Ennemmin luovun elämästäni kuin muutan lakia selibaatista, paavi totesi. Sanamuodoissa ei puhuta suoraan Britannian EU-erosta eli brexitistä, mutta aloitteen aiheet viittaavat siihen. | Kuva: Eyevine / Lehtikuva Englannin kirkon johtajat moittivat brittipoliitikkojen tukahduttavan sovinnon brexitissä Englannin kirkon johtajat ovat tehneet erikoisaloitteen helmikuiselle kirkolliskokoukselle, jossa puidaan sitä, miten ”sosiaaliset jakolinjat tuntuvat juurtuneen ja hankaloituneen enemmän kuin moneen vuoteen”. Nelipäiväisessä kirkolliskokouksessa aloitteelle on varattu kahden tunnin aika keskustelulle. Welbyn mukaan nämä viestit voivat olla toisinaan epäselviä, mutta hän aistii niissä jotain ”Jumalan hengestä”. Asiasta uutisoivat brittimediat The Guardian ja BBC. Koska teen niin usein hyvin varhain aamulla, se ei ole mitenkään erityisen ekstaattinen hetki, Welby sanoi. Welby on nuorempana kuulunut karismaattiseen seurakuntaan, jossa kielillä puhuminen ja profetioiden kuuleminen olivat osa seurakuntaelämää. Filippiinien puolustusministeri Delfin Lorenzana kutsui tekoa raukkamaiseksi. Paavi pui selibaattia ja pappeutta, koska hyväksikäyttöskandaalit ovat herättäneet kysymyksiä siitä, pitäisikö pappeus avata myös naimisissa oleville miehille. Aloitteen takana ovat Canterburyn arkkipiispa Justin Welby ja Yorkin arkkipiispa John Sentamu. Muita kirkolliskokouksen aiheita ovat muun muassa kodittomuus, ympäristö ja romanien syrjintä. – Omassa rukouselämässäni ja osana päivittäistä uskonharjoitusta rukoilen kielillä. Paavi: ”Ennemmin luovun elämästäni kuin muutan lakia selibaatista” Katolisessa kirkossa ei tule avata pappeutta naimisissa oleville miehille, totesi paavi Franciscus lentokonehaastattelussa. Paavi Franciscus järjestää helmikuussa johtaville piispoille seminaarin, jossa puidaan lasten seksuaalista hyväksikäyttöä katolisessa kirkossa. maailmalta Kaksi pommia tappoi 20 ihmistä ja vahingoitti kymmeniä katoliseen kirkkoon tehdyssä iskussa viime sunnuntaina Jolon saarella Filippiineillä. Paikallisten viranomaisten mukaan kirkko on aiemminkin ollut pommi-iskujen kohteena. KOTIMAA | 31.1.2019 6. Asiasta uutisoi brittilehti The Guardian. Paavi Franciscuksen lennoilla on usein toimittajia, jotka haastattelevat häntä ajankohtaisista aiheista
Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee myös tämä radikaali muutos: Vuosi vuodelta kastetut, siis kristityt, vanhemmat taipuvat yhä enemmän sille kannalle, että heidän lapsensa saavat uskonnollisen vakaumuksensa lähetystyön, eivät kasvatuksen kautta. Antti Berg | uutisessee | Kääntymiskasteesta saattaa tulla uusi normaali edelleen noin kaksi kolmasosaa syntyneistä saa kasteen. Kulkevatko papit ja muut seurakunnan työntekijät uskonnottomien rinnalla vai keskittävätkö he voimansa uskollisten palvelemiseen. Ennen kastamatonta 15-vuotiasta koskivat aikuisrippikoulun säädökset. Kun ihmiset harjoittavat uskonnonvapauttaan ja usein valitsevat eroavansa seurakunnasta, kirkonkin on voimavarojen vähetessä pohdittava, mihin se työntekijöitään rohkaisee. Olen kuullut useammista nimiäisistä, joissa on toivottu tuttua pappia tulemaan paikalle. Pappi on joko osallistunut tilaisuuteen esimerkiksi siunaamalla lapsen tai ollut vain läsnä. Rippikoulujen luonteeseen kuuluu vastaisuudessa yhä useammin lähetystyö. Kasteeseen kuuluu elimellisesti ajatus lahjasta, mutta vaikuttaa siltä, että yhä useampi haluaa antaa lapsellensa mahdollisuuden kieltäytyä siitä. Ehkä kasteesta tulee yhä useammalle rituaalipalvelu, jossa oman tai perheen uskon ilmaus jää taka-alalle. Kasteiden määrän väheneminen asettaa kirkon uudenlaisen paineen alle. Mitä se tekee rippikoulujen sisällölle, jää nähtäväksi. Varmaa on vain se, että asiat muuttuvat. Esimerkiksi pappi saattaa joutua yhä useammin lukemaan Isä meidän yksin, sillä kukaan ei tunne halua liittyä rukoukseen. Tällaisessa ajattelussa kääntyminen on turvallista, sillä siinä ihminen kantaa itse vastuun toiminnastaan. Siitä voi olla kauhuissaan tai sitä voi pitää luonnollisena. T ammikuinen uutinen oli mitaltaan pieni: piispainkokous helpottaa kastamista rippikoulussa. Lapset ovat siis käännynnäisiä. Kirkon yhteiskunnallisesta vallasta kertoo se, että sen edustajia toivotaan tilaisuuksiin, joissa heillä ei ole virallista roolia. Edelleen noin kaksi kolmasosaa syntyneistä saa kasteen. Tosin itse toimituksissakin on havaittavissa, kuinka jokin on jo muuttunut. Millaisia vaikutuksia tällä on kirkolle. Ehkä selvimmin se, että tässä näkyy, kuinka käsitys kansankirkosta murenee tulevien vuosikymmenten aikana. Mutta ei ärrytä tästä vaan jatketaan eteenpäin. Viime viikon Kotimaa-lehdessä tutkija Veli-Matti Salminen kommentoi ilmiötä siten, että ”jotakin on katkeamassa”. Milloin uskontokuntaan kuulumisesta tuli vaarallista. Toisin sanoen osalle vanhemmista lahja tuntuu velvoittavan lasta tavalla, joka voi olla hänelle vahingoksi. Puhetta valinnanvapaudesta voi provosoida kysymällä, mahtaako tällainen vanhempi antaa lapsensa valita äidinkielensä ja kotimaansa. Vielä ei pidä kuitenkaan ylireagoida. Merkillepantavaa on, että kaste on tällaisissakin tilanteissa ensisijainen vaihtoehto. Yhä useampi vanhempi haluaa kuitenkin antaa lapsellensa mahdollisuuden kieltäytyä siitä. Yhtenä keskeisenä syynä on vanhempien halu antaa lapsen valita. Runsaan vuosikymmenen päästä rippikouluikään tulevat ne ikäluokat, joiden syntymän aikaan kasteiden suhteellinen määrä syntyviin nähden alkoi laskea. | Kuva: Jukka Granström ” Kastetut vanhemmat taipuvat sille kannalle, että heidän lapsensa saavat uskonnollisen vakaumuksensa lähetystyön, eivät kasvatuksen kautta. Vuosi vuodelta yhä useampi kastettu vanhempi jättää lapsensa kastamatta. Silloin on entistä vaikeampi perustella, miksi ihmeessä kaste olisi lahja, joka jokaisen lapsen tulisi saada. Kääntymiskasteiden muodostuminen uudeksi normaaliksi koettelee luterilaista kasteopetusta. uutiset KOTIMAA | 31.1.2019 7. Pappi on palveluntuottaja, joka pyörittää koko show’ta. Pieni uutinen kielii suuresta muutoksesta. Käytännössä tämän valinnan paikka on kirkon hittituote rippikoulu. Tämän läsnäolon merkitystä ei pidä vähätellä. Jos viemme ajatusta vielä pidemmälle: lapsen olisi saatava valita itse, ottaako sakramentin vastaan vai ei. Tätä katkeamista Kirkon tutkimuskeskus on parhaillaan selvittämässä kyselytutkimuksella. Se tavoittaa selvästi enemmän ihmisiä kuin ikäluokassa on kastettuja, joten siellä pienelle osalle nuoria tulee eteen kysymys, haluaako kasteen vai ei. Vastedes hän voi saada kasteen rippikoulun alussa ja tasavertaisen aseman muiden riparilaisten kanssa. Käytäntö saattaa ajan myötä uurtaa jälkensä kasteen teologiaan. Tällaisten rituaalipalveluiden edustajaa kaivataan toisinaan myös uskonnottomien nimijuhlissa. Syyt ovat varmasti moninaiset
Lisäksi kuluja voi tulla koulumatkoista sekä esimerkiksi opintoretkistä tai vanhojentansseista. Yhteisvastuu-keräyksen kohteena on tänä vuonna lasten ja nuorten opiskelumahdollisuuksien tukeminen. Yhdelle perheelle Tukikummien avustus voidaan myöntää vain kerran. Niitä ei kuitenkaan voi ostaa käytettynä. Tukea annetaan myös peruskoululaisille esimerkiksi luistimiin ja suksiin, joita tarvitaan liikuntatunneilla. Tänä vuonna keräyksen teemana on lasten ja nuorten koulutus. Kaikkiaan Tukikummit tuki viime vuonna 1 355 lasta yhteensä 543 546 eurolla. Hakemukset Tukikummeille tehdään paikallisseurakuntien kautta. Keskimäärin ne ovat joitain satoja euroja. Jos nuori ei saa käyttää koneita kuten muut ikäisensä, hänen osaamisensa heikkenee niin, että työnsaanti tulevaisuudessa vaikeutuu, Nieminen sanoo. uutiset | koulunkäynti | S uomalaisilla on mielikuva maksuttomasta opiskelusta, mutta ainakaan toisen asteen opinnoissa mielikuva ei pidä täysin paikkaansa. Tietoteknisten välineiden lisääntynyt käyttö kouluissa näkyy myös hakemuksissa, kertoo Kirkon diakoniarahaston sihteeri Sari Nieminen. – Yläkoulussa tai toisella asteella ei enää pärjää ilman tietokonetta. Maailman katastrofialueilla keräyksen tuotolla tuetaan laadukasta koulutusta lapsille ja nuorille. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Yhteisvastuu-keräyksen helmikuun ensimmäisenä sunnuntaina. Ammattiopintojen kustannukset vaihtelevat alasta riippuen. Opintojen hintalappu ei ole pienentynyt, vaikka opinnoissa käytetään yhä enemmän perinteisiä kirjoja edullisempia sähköisiä oppimateriaaleja. Tietokone ja retkipäivät tekevät loven lompakkoon Yhteisvastuu 2019 Yhteisvastuu on evankelis-luterilaisen kirkon vuosittainen suurkeräys. ” Vanhempainyhdistyksiä on pyydetty hankkimaan kouluille oppikirjoja ja kopiopaperia. Opiskelu on kyllä maksutonta, mutta opinnoissa tarvittavat oppimateriaalit ja -välineet jäävät opiskelijan maksettaviksi. Viime vuonna Kirkon Diakoniarahastolla on ollut käytösyhteisvastuu | Opiskelu peruskoulussa ja toisella asteella on periaatteessa ilmaista, mutta käytännössä opiskelijoiden ja heidän vanhempiensa maksettavaksi jää monenlaista. Diakoniarahasto tukee lasten ja nuorten opiskelua ja harrastamista Tukikummit-säätiön lahjoitusvaroista. Perhekohtainen avustus vaihtelee 200 ja 2000 euron välillä. Opetushallituksen viime vuonna tekemän selvityksen mukaan lukio-opintojen välttämättömät kustannukset ovat noin 2 500 euroa. Tänä vuonna Yhteisvastuu-keräyksellä tuetaan lasten ja nuorten opiskelua. KOTIMAA | 31.1.2019 8. Tukikummit-avustuksista vajaa viidennes, 19,5 prosenttia, myönnettiin viime vuonna opiskeluvälineiden hankintaan. Oppikirjojen lisäksi ammattiin opiskeleva saattaa joutua hankkimaan jo opiskeluaikanaan työvälineitä ja -vaatteita sekä erilaisia maksullisia todistuksia osaamisestaan, kuten hygieniapassin. Avun vievät perille seurakunnat ja Kirkon diakoniarahasto. Turvalliset koulurakennukset ja koulutetut opettajat auttavat lapsia toipumaan traumaattisista kokemuksista, sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen ja oppimaan tulevaisuuden kannalta elintärkeitä taitoja. Keräyksen tuotosta 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun välityksellä katastrofiapuun, 20 prosenttia Kirkon diakoniarahaston kautta myönnettävään taloudelliseen apuun Suomessa ja 20 prosenttia paikallisseurakuntien tekemään avustustyöhön. Kotimaassa keräysvaroilla tuetaan opiskeluvälineiden hankkimista erityisesti toisen asteen opintoihin. Pakollisiin kuluihin lasketaan oppikirjat ja kannettava tietokone. Keskimäärin avustussumma on 400–500 euroa lasta kohden. Yhteisvastuu-keräystä koordinoiva Kirkkopalvelut ry on Kotimaata kustantavan Kotimaa Oy:n suurin omistaja. Tukea myönnetään esimerkiksi oppikirjojen, tietokoneen, ammattiopintoihin liittyvien työvälineiden sekä bussilippujen hankkimiseen
Ennen pääsi harjanvarteen, mutta nykyään ei pääse sinnekään, vaan pitää osata ja tietää teknisistä laitteista. Jotkut vanhempainyhdistykset ovat hankkineet opetuskäyttöön tietokoneita ja tabletteja. TuijA PyhärAnTA KOTIMAA | 31.1.2019 9. Nämä ovat haasteellisia tilanteita, koska aina joukossa on vanhempia, joilla ei ole siihen varaa, Siimes sanoo. | Kuva: Anni Reenpää / Lehtikuva sään tavallista enemmän varoja lapsiperheiden tukemiseen. Parhaillaan kansalaisaloitteella vaaditaan aidosti maksutonta toisen asteen koulutusta. – On mahdoton löytää työtä ilman toisen asteen koulutusta. Keväällä 2018 Sauli Niinistön vaalikampanjasta ylijääneistä varoista lahjoitettiin diakoniarahastolle 200 000 euroa lasten ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Tyypillisesti kustannuksia syntyy erilaisista retkistä ja leirikouluista, joihin rahaa keräävät usein vanhempaintoimikunnat. Muutos tulee voimaan tämän vuoden elokuussa. Toisella asteella oppikirjat ja muut oppimateriaalit jäävät opiskelijoiden kustannettaviksi. Opetushallituksen selvityksen mukaan lukion välttämättömät kustannukset ovat noin 2 500 euroa. Se eteni eduskuntaan, ja se on parhaillaan sivistysvaliokunnan käsittelyssä. Kuitenkin jo peruskoulussa opintoihin liittyy erilaisia kustannuksia, kertoo Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes. Ammattikoulutus maksaa alasta riippuen keskimäärin joitain satoja euroja. Aloitteen allekirjoitti runsaat 53 000 suomalaista. – Tukiyhdistykseltä saatu kertalahjoitus on auttanut meitä tukemaan lapsiperheitä. Viime vuonna hallitus päätti opintorahan uudesta oppimateriaalilisästä. Mieluiten tulisi tietysti työskennellä koulun laitteilla, Siimes sanoo. – Kannustamme miettimään, mikä on yhdistyksen rooli. Kannattaako tällaiseen lähteä vai kannattaisiko ennemmin pyrkiä vaikuttamaan kuntien päättäjiin. Niemisen mielestä on ehdottoman tärkeää, että kaikilla nuorilla on mahdollisuus peruskoulun jälkeiseen koulutukseen. Omien laitteiden käytöstä tulisi sopia yhdessä vanhempien kanssa. Vanhempainbarometrissä viime vuonna 40 prosenttia alakoululaisten ja lähes 70 prosenttia yläkoululaisten vanhemmista kertoi, että oppilaat käyttävät oppitunneilla omia tietoteknisiä laitteitaan. Lahjoituksen avulla diakoniarahasto on voinut myöntää myös suurempia 1500–2500 euron avustuksia, esimerkiksi kaikkien lukion oppimateriaalien hankkimiseen. – Opettajan tulee huolehtia, että jos oppilaalla ei ole omaa laitetta, hän saa koulun laitteen käyttöönsä. Nyt keräämme Yhteisvastuun kautta samaan tarkoitukseen, Nieminen sanoo. – Joissain kouluissa saatetaan todeta, ettei rahaa kerätä talkoilla vaan vanhemmat maksavat osuutensa suoraan tilille. Pienituloisten vanhempien lapsille tarkoitettu lisä on suuruudeltaan 46,80 euroa kuukaudessa. Pientä helpotusta opiskeluvälineiden hankintaan on tulossa. Uutta on Siimeksen mukaan se, että viime vuosina vanhempainyhdistyksiä on pyydetty hankkimaan kouluille myös oppikirjoja ja jopa kopiopaperia
Johannes, joka vaikuttaa hirveän konservatiiviselta, tosin väittää ensimmäisessä kirjeessään muuta: ”Me tiedämme myös, että Jumalan Poika on tullut ja antanut meille ymmärryksen, jotta tuntisimme hänet, joka on Todellinen.” anne JOutSiJärvi Hartola Onko kirkko todella pudonnut elämästä. Hiekan sirottaminen arkulle siunaussanojen kanssa jätettiin pois. Kysymys kuuluu, mitkä ovat kirkon tehtäviä. Pieni konservatiivinen uskovien ryhmä ei estä ketään tulemasta kirkkoon keskustelemaan vaikeistakin aiheista, vaikka olisi kenties eri mieltä yleisen mielipiteen kanssa. Kirkko todella ”on erityisen merkityksellinen ihmiselämän käännekohdissa, niin ilossa kuin surussa”, kuten Harjumaa kirjoittaa. Heidän kanssaan tulisi käydä kunnolliset toimituskeskustelut ja valmistella yksilöllinen siunaustilaisuus, kuten aikuisten vainajienkin kohdalla. Sairaalapappi teki varmasti parhaansa toimituksen hoitamisessa, mutta minulle jäi vaikutelma siitä, että hänen harteilleen oli jätetty liian suuri taakka kannettavaksi. Päinvastoin arvostan suuresti kirkon saavutuksia arkkitehtuurissa ja kirkkotaiteessa sekä hautausmaita, jotka Suomessa varsinkin kesäisin tarjoavat esteettistä puutarhamaista kukkaloistoa omaistemme muistoksi ja elävien iloksi. Keskustelut ja hautaan siunaaminen auttavat surussa eteenpäin ja luovat toivon näköaloja. Siunattavia lapsia ja heidän vanhempiaan sekä muitakin omaisia pitäisi käsitellä yksilöllisesti. Saattajina oli hyvin monenlaista väkeä. Samoin on myös tähän tilanteeseen kuuluvan musiikin laita. Näin vanhemmille jäisi valinnan mahdollisuus. KOTIMAA | 31.1.2019 10. Virren veisaamisen sijasta kuunneltiin nauhalta musiikkia. Kirkolla on kyllä riittävästi sakraalitiloja myös vauvojen hautaan siunaamisiin. Tulee mieleen kaksi: ilosanoman kuuluttaminen kaikille kansoille sekä diakonia. Koen kuitenkin pystyväni yhteistoimintaan muidenkin kanssa enkä koe, että olisin tietämättäni tärvelemässä kirkon perintöä. Saattojoukolla oli vaikeuksia mahtua kappeliin, ja hengitysilma alkoi pian loppua. Jos kirkko on pudonnut elämästä, niin miksi ihmiset, jotka eivät tule messuihin ja jumalapalveluksiin, tulevat hakemaan hätäänsä apua silloin, kun suuret katastrofit murtavat elämän turvallisuuden tunteen. Toisaalta näytti myös siltä, että mukana olivat vain vanhemmat tai äiti. Vanhempien kotiseurakuntien tulisi ottaa suurempi vastuu hautaan siunaamisista. Lapsen menettäminen jo ennen syntymää on vanhemmille suuri, elämän perusteita horjuttava kriisi. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. ”Näissä uskon asioissa kukaan ei tiedä varmasti mitään”, väittää Harjumaa. Ei kai kirkon tehtävänä ole pelkästään ”pohtia ja kummastella maanpäällisiä olemassaolon ihmeellisyyksiä”, vaikka se sitäkin tekee ainakin yksilötasolla. Kun tällaisesta yhteistyöstä olisi sovittu, sairaalapappi voisi tarjota lapsensa menettäneille vanhemmille kotiseurakunnassa tapahtuvaa hautaan siunaamista. O sallistuin muutamia kuukausia sitten keskensyntyneiden vauvojen yhteissiunaamiseen. Siunaustoimituksessa mukailtiin kirkollisten toimitusten kirjan kaavaa niin, että toimituksesta tuli riisuttu versio. Jos kirkko olisi pudonnut elämästä, se ei pystyisi ravitsemaan sekä ihmisen kuolematonta sielua että leipää tarvitsevaa kehoa. Tässä kirkolla on kaikki mahdollisuudet antaa heille tukea. Yhteisellä virren veisuulla on oma surua helpottava luonteensa. Tällaisista massasiunaamisista tulisi mielestäni luopua. Mitä kirkon julistuksen sisältöön tulee, tekee mieleni siteerata Paavalia, joka kirjoittaa ensimmäisessä kirjeessään korinttilaisille: ”Jos olemme panneet toivomme Kristukseen vain tämän elämän ajaksi, olemme säälittävimpiä kaikista ihmisistä.” Jos kirkko ei julista iankaikkista elämää Kristuksessa, silloin sen sanoman tärkeä elementti on pahasti hukuksissa. Siunaaminen tapahtui suuren sairaalan kellaritilassa pienessä, karussa ja tunkkaisessa kappelissa. Kirkolla on mielestäni kaikki mahdollisuudet parempaan. Tämä edellyttää uudenlaista tehtävien järjestelyä. Yhdessä isossa ”arkussa” lepäsi 10 pientä vainajaa. Hannu SOrri TT, dosentti Tammela Kuolleena syntyneiden omaiset kaipaavat tukea ” Kirkolla on kyllä riittävästi sakraalitiloja myös vauvojen hautaan siunaamisiin. Edelliseen käski Jeesus, jonka puheisiin diakoniakin sisältyy. Toimitus jäi persoonattomaksi ja etäiseksi. Tunnustan kuuluvani Harjumaan leimaamaan pieneen konservatiiviseen uskovien ryhmään. Pentti Harjumaan kirjoitus ”Kirkko jäi pienen porukan vangiksi” ( Kotimaa 10.1.) herätti ajatuksia. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Arvostuksestani kertoo se, että tuen seurakuntani kiinteistöjä ja hautausmaita maksamillani kirkollisveroilla. hautaan siunaaminen | Yhdessä arkussa lepäsi kymmenen vainajaa ja toimitus jäi persoonattomaksi, kirjoittaa Hannu Sorri lapsenlapsensa siunaustilaisuudesta. Joukkoon kuului perheitä isovanhempineen ja sisaruksineen. Yksi heistä oli minun lapsenlapseni
Mutta ensisuudelma olikin virhe! Joku näki! Se, joka oli osa samaa kristillistä yhteisöä, se joka kuvitteli olevansa Jeesuksesta seuraava! Nuorten seksuaalisuus on uhka! Poika ja tyttö avasivat sen, mitä ei olisi saanut! Seksuaalisesti estyneiden kristittyjen Pandoran lippaan! Suudelma muuttuu paholaisen juoneksi, automaattisesti seksiin johtavaksi teoksi. Jeesuksesta seuraava syyttää koulujen seksuaalikasvatusta, setalaisia vaikutteita, vihreitä. Ilo loppui lyhyeen. Ei pälyillyt arkana talon seinustalla, vaan seisoi rehtinä ovella, kätteli äidin, kätteli isän. antti KuoKKanen eläkeläinen, Pyhämaa Heikki Palmun essee herättää keskustelua KOTIMAA | 31.1.2019 11. Meitä kiinnostuneita olisi paljon. Eikö tätä tapahdu väistämättä myös silloin, kun ”Jumala sanoo” jotakin Raamatussa. Kokonaisvaltainen seksuaalikasvatus lisää yhdyntöjä ja saa nuoret puhumaan seksuaalisuudesta! Omaksumaan vääriä vaikutteita! Unohtamaan Jeesuksen! Toisaalla tyttö ja poika kaipaavat toisiaan. Jumalalle on kaikki mahdollista. On huolestuttavaa, jos tulkitsija ei tiedosta olevansa tulkitsija. Sen sijaan se ei pysty sanomaan, onko kyseessä Jumalan tarkoitus. O lipa kerran tyttö ja poika. Pia Rendic Kirjoittaja on teologi, tietokirjailija ja Vapauta Uhri ry:n toiminnanjohtaja. Poika ja tyttö lyödään hengellisesti mustelmille. Tyttö lähtee seurakunnasta, ei kykene enää näkemään poikaa. Kutsu pyhäkoulutyöhön pelasti minut pysymään kirkkomme jäsenenä. Sitten, hetki myöhemmin, utelias, tunnusteleva ensisuudelma. Jeesuksen tehtävä ei ollut puolustaa kirjoituksia vaan ihmistä. Se on se mikä on, eikä se mene rikki tulkinnoistamme. Ajatteli, miten onnekas onkaan. Rakentamiseen tarvitaan luja pohja. Heikki Palmu kirjoitti esseessään ”Uskon peruskivi” ( Kotimaa 24.1.), kuinka ”Puhe Raamatulle uskollisista kristityistä sisältää väitteen, että toiset olisivat sille uskottomia”. En kuitenkaan näe ristiriitaa Jeesuksen ja Paavalin välillä. Kaikkiin vaikeisiin kohtiin ei ole ratkaisua – vielä. Raamattu on uskomme peruskallio. Sillä kaikki tytössä oli täydellistä. Minua maallikkona on pitkään kiehtonut kysymys Raamatun tulkinnasta. Tieteellisen tutkimuksen metodit rajoittuvat vain näkyvään maailmaan. On kamppailtava Raamatun kanssa, ei puolesta eikä vastaan. Näistä ajoista on kulunut lähes 50 vuotta. Sillä poika on vanhempi! Totta kai poika haluaa seksiä! Totta kai tyttö tulee raskaaksi! Herrajumala! Esiaviollista seksiä! Helvetin lieskat polttavat jo! Poikaa täytyy puhutella! Pojasta on tulossa ylistyksenjohtaja, ei silloin voi olla seksihurjastelija! Tyttöä täytyy puhutella, on vaarallista harrastaa seksiä itseään vanhemman pojan kanssa! Sukupuolitauteja ja vaikka mitä! Sääntöjä täytyy noudattaa, täytyy olla rajat! Kaunis, vasta nupuillaan oleva tapetaan. Etsivät totuutta, mutta eivät löydä. Asiasta tulee ongelma vasta sitten, jos me itse haluamme päättää, mikä Jumalalle on mahdollista. Rauno SePPänen Mikkeli Olen samaa mieltä Heikki Palmun kanssa siitä, että joka ainoa kirkon kysymys on lopulta raamattukysymys. ” Jeesuksesta seuraava syyttää koulujen seksuaalikasvatusta, setalaisia vaikutteita, vihreitä. Tyttö oli nuori ja suloinen, poika lahjakas ja komea. Miksi Jumalan valtakunnasta puhutaan niin vähän. Olisivat halunneet tutustua, kunnioittaa toisiaan, rakentaa jotain kaunista ja kestävää, Jumalan tahdon mukaista. Tyttö ja poika katselivat toisiaan, hymyilivät. Kaikki uhkia, saatanasta seuraavia! Nuorille ei pidä kertoa liikaa. Raamattu on elävää sanaa meillekin. Tyttö kuunteli pojan äänen sointia, katseli kitaran kielillä leikkiviä sormia. Kun ihminen sanoo toiselle jotakin, kuullun ymmärtämisestä tulee usein luullun ymmärtämistä. Rakensi toisen sillan. Raamattu on täynnä jännitteitä, ristiriitojakin. Tyttö odotti pojan sanoja, ilmaan kirjoitettuja kirjaimia. Se voi aiheuttaa hämmennystä. Oli varmaan vuosi 1970, kun luin Kotimaasta Heikki Räisäsen artikkelin evankeliumeista, niiden synnystä, taustoista ja eroavaisuuksista. Toisistaan tietämättä lukevat samaa Laulujen laulun kohtaa: ”Älkää häiritkö rakkauttamme, älkää häiritkö, ennen kuin itse haluamme herätä.” Seksuaalikasvatus: rajoja vai luottamusta. Tyttö kokee syyllisyyttä, poika häpeää. Sen vastakohdaksi Jumala tarjoaa lapsenomaista uskoa. Tällainen puhe satuttaa. Ristiriita syntyy, jos ei ymmärretä, mitä he sanovat tai missä tilanteessa elivät, tai jos Raamatussa olevat epätäydellisyydet, kuten sen kopiointiprosessiin liittyvät kysymykset, määritellään todisteeksi siitä, ettei se ole Jumalan sanaa. Kartoitustehtävissä mittaustulokset vaativat monien eri tekijöiden huomioimista. Maaperän muodot, kivet ja kalliot kertovat historiaansa kymmenien tuhansien jopa miljardien vuosien taakse. Keskeisissä kohdin kumpikin opettavat samoin. Pidetään kriisikokous. Siitä on enää lyhyt matka hengelliseen vallankäyttöön. Kirkon riidat jäivät taka-alalle. Riemuitsin. Jeesuksen opetuksia sovellettiin jo silloin seurakuntien tilanteisiin. Olen työkseni tutkinut kiviä, kallioita ja maapohjaa Geologian tutkimuskeskuksessa. Seuraavassa Kotimaassa eräs piispamme kirjoitti, ettei eksegeettisiä asioita pitäisi esitellä seurakuntalaisille. Sitä minäkin mietin. Poika halusi nähdä uudelleen tytön kasvot, kuulla tytön äänen. Iloitsi musiikista, jolla poika rakensi siltaa heidän välilleen. Tieteellinen tutkimus voi kertoa, miltä Raamattu näyttää. LiiSa KiveKäS seurakuntalainen, 50 vuotta pyhäkoulutyössä Haluan kiittää Heikki Palmua. Tiede itse ei voi ottaa kantaa sellaiseen todellisuuteen, mikä ei ole tutkittavissa. Minkähän takia teologisen koulutuksen saaneet papit eivät kerro meille seurakuntalaisille erilaisista tulkintatavoista. Aikuisen perusongelma on tarve hallita omaa elämäänsä. Poika haki tytön ulos
Lum ikirkko KOTIMAA | 31.1.2019 12. Hän peri kirkon vetovastuun edeltäjältään Jukka Lehtiseltä. Lum ikirkko reportaasi Sammonlahden kirkkoherra Juha Eklund hoitaa Lappeenrannan lumikirkolla käytännön töitä
tekee kunniaa historialle Lappeenrannan lumikirkko on rakennettu paikalle, jossa sijaitsivat kaupungin kolme varhaista kirkkoa. Aurinko paistaa, taivas on sininen ja puiden oksat lumesta raskaina. Lumikirkko on paikoillaan kahdeksatta talvea, mutta seitsemättä kertaa. Lumikirkossa on läsnä historia sekä ihmisen rakentama hetkellisyys ja katovaisuus. Alueen asukkaat, sekä kaupunkilaiset että maalaiskunnan asukkaat, kuitenkin tarvitsivat kirkon, joten sellainen rakennettiin turvallisuussyistä hieman syrjemmälle. P akkaspäivä saa maiseman näyttämään liiankin kauniilta Lappeenrannan linnoituksessa. Linnoituksen paikalla oli jo 1500-luvun puolella rakennettu vaatimaton hirsirakenteinen kirkko. 1700-luvulla sodan melskeissä kirkko kärsi pahoja vaurioita, ja se korvattiin 1750-luvun puolivälissä uudella. Paikalla sijainnut ensimmäinen kirkko oli pyhitetty Pyhälle Laurentiukselle eli Laurille, joten myös lumikirkko on nimeltään Pyhän Laurin kirkko. Sammonlahden seurakunnan kirkkoherra Juha Eklund ottaa lumikolan esiin ja alkaa työntää lunta pois. Sitä ryhdyttiin rakentamaan, kun kaupunki perustettiin 1649. Lum ikirkko TeksTi ja kuvaT | olli seppälä tekee kunniaa historialle Lum ikirkko » KOTIMAA | 31.1.2019 13. Tilalle rakennettiin 1667 uusi kirkko. Sekin keikahti lauhassa säässä puolessatoista viikossa kumoon. Eklund kaivaa muistokiven juurelta lumen alta esiin pakkasen säilömän kukkakimpun, jossa on kortti: ”Menneiden sukupolvien työtä ja uskoa muistaen, Lumikirkon seurakunta.” Lappeenrannan linnoitus on Ruotsin vallan ajan peruja. Yhtenä talvena nimittäin oli niin vähän lunta, että sitä ei riittänyt seiniin, joten lumesta tehtiin vain risti. – Kirkko ei ole paikalla sattumalta. Nykyisin paikalla on Lappeen Pyhän Marian kirkko, ja se sijaitsee aivan Lappeenrannan keskustassa. Salama kuitenkin poltti kolmannen kirkon jo 1790, eikä linnoituksen muurien sisälle enää rakennettu neljättä. Lumikirkon vieressä on muistokivi, jossa kerrotaan, että paikalla on sijainnut Lappeenrannan kolme ensimmäistä kirkkoa. Nuori kirkko seisoo vanhojen kirkkojen perustuksilla, Eklund sanoo. Se kuitenkin lahosi omia aikojaan. Kivi pystytettiin vuonna 1949, kun kaupunki täytti 300 vuotta. Lumikirkon pihalle on satanut yön aikana lunta
– Oikeastaan mitään ilkivaltaa ei näinä vuosi ole sattunut, Eklund muistelee. – Lumi tampataan tiukaksi muoteissa. Siellä palaa kaksi kynttilää yötä päivää. Parhaimmillaan kirkossa on toimintaa hiljaiselle viikolle saakka. Lunta ei siis jäädytetä veden avulla, kuten moni luulee, Juha Eklund selittää. Puhdasta lunta saadaan kaupungin luistinradoilta. Kastemaljan on tehnyt ja jäädyttänyt Sammonlahden seurakunnan suntio Tanja Musto-Keijonen. Muotteja korotetaan vähä vähältä sitä mukaa, kun puhtaasta paakuttomasta lumesta saadaan tiivis kerros. Lumikirkossa pidetyt viikkohartaudet ovat nimeltään Hiutalehartauksia. Puhdasta lunta saadaan paikalle kaupungin luistinradoilta. – Tosin rippikoulun yhteydessä tapahtuva kaste siellä voisi hyvinkin olla, hän innostuu. Hänen aikataulunsa ei antanut myöten, mutta hän sanoi, että varaa ajan kalenteristaan seuraavan vuoden Lumikirkon vihkiäisiin. Turvallisuus ennen kaikkea. Kasteita kirkossa ei kuitenkaan ole toistaiseksi toimitettu. Vuosittain kävijöitä on tuhansia, mukana myös turisteja. Kirkko on osa Lappeenrannan seurakuntien talvikauden toimintaa, ja sinne otetaan varauksia kuten muihin toimitiloihin. Hän kertoo kävelleensä Linnoituksessa sattumalta ohitse, eikä ollut etukäteen tiennyt Lumikirkosta mitään. Vuodet ovat hioneet lappeenrantalaisia lumirakentamisessa. Lumikirkon katto ei ole lunta vaan peltiä. Yksi kävijöistä on nykyinen helsinkiläinen, entinen lappeenrantalainen Marjatta Mikkola. Marjatta Mikkola löysi kirkkoon sattumalta. Lehtiseltä vetovastuu periytyi hänen seuraajalleen Juha Eklundille. Talkootyön ansiosta kirkon vuosittainen budjetti on vain noin 2 000 euroa. Tosin tänä vuonna pääsiäinen on sen verran myöhään huhtikuun loppupuolella, että Eklundin mukaan Lumikirkko tuskin pysyy turvallisesti kasassa niin pitkään. – Tämähän on hieno, Mikkola sanoo ja ihastelee erityisesti kastemaljaa. Lumikirkon toiminta määräytyy sään ja kirkon rakenteiden kestävyyden mukaan. KOTIMAA | 31.1.2019 14. Lumikirkko on auki 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa. Lumikirkko on nimenomaan lumesta tehty. Jonakin vuonna lämmöstä johtuen kirkon seinät alkoivat kallistua ulospäin, minkä vuoksi katto otettiin nopeasti pois. Lumikirkko on syntynyt parinkymmenen miehen talkootyönä. Kirkon vihkiäisiin tänä vuonna yritettiin saada mukaan Mikkelin hiippakunnan piispa Seppo Häkkinen. Lämpö ja vesisade ovat myrkkyä. Juha Eklund kertoo, että Lumikirkossa on ollut avioliittoon vihkiminen ja muutamia muitakin kirkollisia toimituksia, ei kuitenkaan kastetta. – Tykkään touhuta ukkojen kanssa konkreettisissa hommissa, Eklund sanoo. Ensi vuonna on tarkoitus saada katosta näyttävämpi. Kastemaljan on jäädyttänyt suntio Tanja Musto-Keijonen. ” Lumikirkko on syntynyt parinkymmenen miehen talkootyönä. Kynttilät on saatu lahjoituksena. Niissä lauletaan Jukka Lehtisen Ystävä sä lapsien -virren 492 säveleen sanoittamaa laulua, joka alkaa: ”Muoto pienen hiutaleen / viittaa Luojan ihmeeseen.” Laulusta löytyy lumivertauskuvia enemmänkin: ”Huntu monen hiutaleen / viittaa Luojan lupaukseen” ja ”Puhdas väri hiutaleen / viittaa Luojan rakkauteen”. reportaasi Idean Lappeenrannan lumikirkosta esitti Kimmo Frosti, joka oli saanut koulutusta lumija hiekkarakentamisessa. Frosti esitti ideansa Sammonlahden seurakunnan silloiselle kirkkoherralle Jukka Lehtiselle, joka lopulta innostui asiasta. Tänä vuonna sisäkatto on tehty vähemmän esteettisestä muovista. – Vastasin piispalle, että valitettavasti olemme tässä Luojan luoman luonnon armoilla, eikä tarkkaa vihkimispäivää voi antaa vuotta etukäteen. Riippuu täysin lumija säätilanteesta, milloin lukikirkko valmistuu, Eklund kertoo. Hän on myös Lappeenrannan kesäisten hiekkalinnojen ja veistosten takana. Lumikirkko toimii ennen kaikkea hartauksien pitopaikkana. Lappeenrannan Lumikirkkoa tullaan ihastelemaan kauempaakin. Lumikirkko on auki 24 tuntia seitsemänä päivänä viikossa
Useimmat vihittävät parit tulevat Pasman mukaan ulkomailta, erityisesti Iso-Britanniasta. Lumikappeli rakennetaan joka vuosi uudestaan vaihtuvan teeman mukaan. Tänä vuonna alttaritauluna on jääveistos suojelusenkelistä. Niistä tunnetuin lienee Kemin lumilinnan ekumeeninen kappeli, joka siunattiin tänä vuonna käyttöön tammikuun loppupuolella. – Kappelissa on pienimuotoinen kirkkosali, penkkipaikat ja alttari, kertoo Kemin seurakunnan kappalainen John Bäckström. Lumikirkon rakentaminen on aloitettu tammikuun alussa. Lumikappeleita on lisäksi ainakin Lainion lumikylässä Ylläksen lähistöllä, Rovaniemellä sekä Kakslauttasessa Saariselän kupeessa. Kemin seurakunta on ollut mukana alusta asti. Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistöosasto on toimittanut festivaalin järjestäjälle Hokkaido Broadcasting Companylle valokuvia ja rakennuspiirustuksia, joiden pohjalta veistos tehdään. Se näkyy myös kappelin ulkoasussa, joka jäljittelee Baelorin septiä – sarjan kuvitteellisen uskonnon temppeliä. Tänä vuonna lumikylän teemana on television fantasiasarja Game of Thrones. Kappeleita markkinoidaan erityisesti vihkimisiin, eivätkä ne kaikki ole kristillisiä kappeleita vaan ennemmin tunnustuksettomia seremoniatiloja. Teos juhlistaa Japanin ja Suomen diplomatiasuhteiden 100-vuotisjuhlaa. Esimerkiksi Lainion lumikylän kappelissa ei ole esillä mitään tosimaailman uskonnollisia tunnuksia. Lainion lumikylän kappelia käytetään pääasiassa vihkimisiin, kertoo lumikylän tuotantopäällikkö Janne Pasma. Lumilinnan tiedottaja Noora Barria kertoo, että häitä järjestetään kauden aikana kymmenkunta. Tänä vuonna alttaritauluna on jääveistos suojelusenkelistä. Jos kirkollisen vihkimisen haluaa, niin luultavasti sekin onnistuu, Pasma sanoo. Pasma muistaa takavuosilta yhden kasteen. – Toiveita kirkollisista vihkimisistä lumikappelissa ei ole tullut vastaan. Lumikirkko vastaa kooltaan noin kolmannesta esikuvansa eli Helsingin tuomiokirkon todellisista mitoista. Helsingin Tuomiokirkon pienoismallista tulee perinteisen Sapporon lumifestivaalin pääteos. Järjestäjät ja rakentajan edustajat tutustuivat kohteeseen myös vierailullaan Helsingissä viime vuoden lokakuussa. Vihkimisten ohella kappelissa järjestetään vain harvoin muita tilaisuuksia. Jonain vuonna kappelissa on toimitettu myös yksittäinen kaste ja hautaan siunaaminen. Kappelin suunnittelusta ja rakentamisesta vastaavat Kemin lumilinnan väki, mutta suunnitelma käydään läpi yhdessä seurakunnan kanssa. Hän oli tänä vuonna siunaamassa kappelia yhdessä Oulun ortodoksisen seurakunnan rovastin Matti Porkan kanssa. Niistä osa on siviilivihkimisiä ja osa kirkollisia ja vihittävät pariskunnat niin suomalaisia kuin ulkomaalaisiakin. | Kuva: Kemin lumilinna KOTIMAA | 31.1.2019 15. Kauden aikana Lainion lumikappelissa vihitään noin 40–50 pariskuntaa. Pasman mukaan tilassa on toistaiseksi järjestetty vain siviilivihkimisiä. Lisäksi Kemin seurakunta järjestää kauden aikana kappelissa kymmenkunta hartaustilaisuutta. L apin lomakeskuksissa lumikappeleita on useita. Kun lumikappelissa ei ole tilaisuuksia, sitä voi käyttää hiljentymiseen. Kemin lumilinna ja lumikappeli rakennettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1996. Valmis veistos on esillä 4.–11. Vuosittain tilassa järjestetään joitakin vihkimisiä. Lumikappelin lisäksi Lainion lumikylän alueella on lämmin Pyhän Johanneksen puukappeli, jossa toimitetaan kirkollisia vihkimisiä. Veistoksesta tulee 17 metriä korkea, 24 metriä leveä ja 20 metriä pitkä. Rakennustöistä vastaa Japanin puolustusvoimat. Tuija PyhäranTa Kemin lumilinnan ekumeenisen kappelin ulkoasu suunnitellaan vuosittain uudestaan. helmikuuta. Lapin lumikappeleissa vihitään talvella kymmeniä pariskuntia Japaniin rakennetaan luminen Helsingin Tuomiokirkon pienoismalli Ensi viikolla Japanin Sapporoon kohoaa valtava lumikirkko, jonka ulkoasu jäljittelee Helsingin Tuomiokirkkoa
Silti tämä on todella epämodernia – säveltää nyt tähän maailmanaikaan suomenkielellä esitettävä saaristolaisista ja niiden papista kertova ooppera! Tarina itsessään on kuitenkin universaali. Laulajille ei ole sävelletty tarttuvia melodioita. Miten eri lailla ihmiset suhtautuvat elämään, sen hyviin ja huonoihin puoliin. TeksJää elää oopperanakin Kati lukan lavastus ja Thomas Hasen valaistusja videosuunnittelu saavat saaristolaistarinan elämään oopperan lavalla. Kati Lukan lavastus – haaksirikkoisten paattien pohjat meren hiomilla silokallioilla – hivelevät silmää. Kun hukkunut pappi tuodaan kotiin, näyttelijäntyö on huipussaan. Marja Uusitalon puvustus on luontevaa, myös oppaiden osalta. Teos palkittiin vuonna 2012 Finlandialla, kirjailija itse Kirkon kulttuuripalkinnolla 2013. Häneltä on monta kertaa pyydetty lupaa tehdä teoksesta näytelmä, mutta Lundberg odotti, että joku tekisi siitä oopperan. Toisen vastapoolin muodostavat kristinusko ja saarelaisten tuntemat oppaat, ”aina olleet / edeltämenneet”, joiden viestiä olisi myös hyvä kuulla. Miesvainaalle kahden kesken laulettu elämän ja kuoleman laulu herkistää kovimmatkin. Miten taidokkaasti kuvataan vaikkapa yksi vuodenkierto. Kun saarelaiset ovat lohduttomia heille niin valitettavan tutun näyn edessä, Marjukka Tepponen Monana kokoaa itsensä julkisesti. Thomas Hasen valaistusja videosuunnittelu on mykistävän hienoa. Kiitos Suomen kansallisoopperalle, joka pyysi Jaakko Kuusistoa säveltämään tämän teoksen. Ja kun Petter Kummel hukkuu jäihin, Kuusisto rakentaa siihen järisyttävän dramaattisen kulminaationsa, missä ohjaaja, lavastaja ja valosuunnittelija tekevät myös ehdottoman parhaansa. U lla-Lena Lundbergin kirjoittama romaani Jää on luettu tuhansissa ja taas tuhansissa kodeissa. Roolisuorituksissa kukaan ei nouse kenenkään yli. ti on tehty hyvässä yhteisymmärryksessä Lundbergin kanssa. Jää-ooppera tulee nauttimaan yleisön suosiota pitkään. Kuvat ja Anna Kelon suurenmoinen ohjaus tuovat tarinan lähelle myös niitä, joille meri on vieras elementti. Jotta dramaturgia saa särmänsä, perheidyllin vastapainoksi on nostettu Neuvostoliitosta paennut lääkäri Irina ( Jenny Carlstedt), joka suree sinne jättämäänsä lastaan. Kiitos oopperan päädramaturgi Juhani Koivistolle, joka on taidokkaasti tiivistänyt romaanista oleellisen sisältävän libreton. AnnmAri SAlmelA ” Jaakko Kuusiston säveltämä teos todellakin herättää koko Jään henkiin uutena kokonaisuutena. Lopussa pappi hukkuu jäihin. Länsija itäluotolaisten vastakkainasettelu taas on normaalia saaristolaiselämää, ja juuri sen painoarvon se saakin. Ja miten mitä tahansa voi sattua, myös paratiisissa. Niitä ei edes kaipaa siitä yksinkertaisesta syystä, että Jaakko Kuusiston säveltämä teos todellakin herättää koko Jään henkiin uutena kokonaisuutena. Autenttiset meri-, aavaja jääkuvat valuvat musiikin tahtiin näyttämöllä suurina pintoina. Tarinan keskiössä ovat itsestäänselvästi Kökarin saarelle saapunut lempeä pastori Petter Kummel ( Ville Rusanen) topakan puolisonsa Monan ( Marjukka Tepponen) ja lapsensa Sannan ( Sointi Vestman) kera. | Kuva: Stefan Bremer | ooppera | kulttuuri KOTIMAA | 31.1.2019 16. Vanhempi herrasmies niiskauttaa vaivihkaa, itse pyyhin kyyneleitä avoimemmin. Se tiedetään jo ennen oopperan alkua, mutta silti yleisössä itketään. Musiikin sisäinen rytmi viimeistään kavaltaa säveltäjä-kapellimestarin tietävän, mistä elementistä säveltää
Nelilukuisessa kirjassa lähdetään liikkeelle suomalaisuuden määrittelystä. Yle TV1 Su 3.2. TV1 Su 3.2. | viikon kirja | | viikon tv-vinkit | Kotimaan numeron 2 hyväksi jutuksi äänestettiin Kari-Pekka Kinnusen haastattelu Uudisraivaaja. KOTIMAA | 31.1.2019 17. klo 22.05 Ulkolinja: Naiskaupan ytimessä. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan kirjapalkinto. 235 sivua. Kaksitoistaosainen kolmas kausi nähdään Yle Areenassa keskiviikkoisin 6.2. Draamasarja kertoo brittisotilaista, naisista ja miehistä, jotka panevat henkensä likoon auttaakseen humanitäärisen kriisin keskelle joutuneita siviilejä. Kirjapalkinnon voitti Teemu Piksilä Kokkolasta. | Kuva: Yle kuvapalvelu Kielentutkimuksen professori Janne Saarikiven eloisaa ja sutjakkaa tekstiä voisi lukea pelkästä lukemisen ilosta, mutta ei asiaakaan kannata sivuuttaa. 8 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 4. vu os ik er ta 00 43 59 5– 19 –0 5 31. Päärabbi Bent Lexner kertoo juutalaisesta pääsiäisestä, jota juhlitaan Egyptistä lähtemisen ja orjuudesta vapautumisen kunniaksi. Kirjan toisessa luvussa tarkastellaan kielten eroja ja niiden yhteyttä kulttuurisiin eroihin, ja kolmas luku keskittyy suomen kielen erityispiirteiden esittelyyn. Ilman juonipaljastuksiakin voi kertoa, että etenkin kauden päätös on kirjaimellinen ”cliffhanger”, jossa melkein koko osaston kohtalo on vaakalaudalla. TV1 Pe 1.2. klo 6 alkaen. Nuoria naisia huijataan prostituoiduiksi. Suomen kieli ja mieli on essee, joka käsittelee suomen kielen ja suomalaisuuden suhdetta. Tyttömme maailmalla Kuvassa korpraali Georgie Lane, jota esittää Michelle Keegan. Voit myös lähettää viestisi postikortilla osoitteeseen PL 279, 00181 Helsinki. Teos 2018. klo 12.00 Tasavallan presidentti Sauli Niinistö avaa Yhteisvastuukeräyksen. Tässäkin tekee mieli nostaa esille kielen yhtymäkohdat kristinuskoon. | tv-sarja | Monien katsojien toivoma brittidraama Our Girl jatkuu nyt kolmannella kaudella. klo 17.25 Tietoisku uskonnosta 2/9. Valitettavan moni elää yhä sellaisessa poterossa, jossa nationalistiset Suomi-kliseet otetaan todesta. Jaksot esitetään myös Kakkosen myöhäisilloissa. Tämä tarjoaa arvokasta ajateltavaa myös käännöskirja Raamatun lukijoille. Nigeria on noussut Eurooppaan suuntautuvan ihmiskaupan merkittäväksi alkupisteeksi. Kulttuuri on elävää elämää, joten suomalaisuuskin on jotain ihan muuta kuin siniristilipun palvomista. PaaVo aLaJa Janne Saarikivi: Suomen kieli ja mieli. tammikuuta 2019 | hinta: 3,70 € 18 Lumesta tehty kirkko lumoaa Kirkkoherra Juha Eklund kolaa lumet Lappeenrannan lumikirkon pihalta 12 Yhteisvastuulla opiskeluvälineitä koululaisille Martat ja kirkko samalla asialla jo 120 vuotta Anna palautetta, kerro mikä on mielestäsi HYVÄ JUTTU Voita kirjapalkinto! Kerro mikä tässä Kotimaan numerossa on mielestäsi hyvä juttu. Saarikivi osoittaa, että eri kielten sanoihin liittyy sellaisia kulttuurillisia sisältöjä, jotka eivät toisille kielille käänny. Se tuo näkyväksi kielen luonteen elävänä ja muuttuvana, kulttuurisidonnaisena asiana. TV1 La 2.2. Voit myös perustella valintasi lyhyesti. klo 13.15 Pojat. TV1 To 7.2. Vastaava ajattelutapahan soveltuu myös uskonnollisuuden ymmärtämiseen. Uudet osat vievät korpraali Georgie Lanen ja Ryhmä 2:n maanjäristysalueelle Nepaliin, lapsikauppaan liittyvään peitetehtävään Afganistaniin, kapinallisryhmä Boko Haramin vastaiseen kamppailuun Nigeriaan ja lopulta vielä Belizen viidakoihin sekä Bangladeshiin. klo 22.45 Ulkolinja: Miehemme Kairossa. Vuonna 2011 Kairossa vanha valta kaatui ja demokratian uskottiin voittavan. Lähetä viestisi osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, otsikkokenttään viesti Hyvä juttu + lehden numero (löytyy kannesta). Lopuksi Saarikivi kertoo kulttuurista, jossa hänen oma suomensa on syntynyt ja kehittynyt. Teema & Fem Pe 1.2. Mikko Niskasen elokuva oululaisten poikien elämästä jatkosodan aikana. Kohta suomalainen sivistyneistö toteaa enää englanniksi, kuinka luonnon ja kulttuurin monimuotoisuus tuli tuhottua iankaikkisen talouskasvun orjuudessa. Vastausaikaa on seitsemän päivää lehden ilmestymisestä. klo 15.05 Pisara. Lajityyppinsä esimerkillisenä edustajana se sisältää perusteltuja havaintoja ja mielenkiintoisia huomioita, antaen tilaa myös lukijan omalle ajattelulle. Bisnes ei kukoistaisi, ellei Euroopassa olisi asiakkaita. Kulttuuri siis elää kielessä ja kieli kuvastaa kulttuurin ominaispiirteitä. Sarjaa ei ole kuitenkaan virallisesti lopetettu, ja pääosaa näyttelevä Michelle Keegan on twiitannut, että jatkoa saattaa hyvinkin olla luvassa. Pohdittavaksi jää, millä tavalla suomalaisuutta sen jälkeen määritellään. Pian valtaan nousi Abdel Fattah al-Sisi, joka johtaa Egyptiä itsevaltiaan ottein. Saarikivi ohjaa sen sijaan katsomaan pintaa syvemmälle. Ihmiskunnan harjoittama kulttuurillinen yhdenmukaistaminen on puolestaan kielelle uhka, joten Saarikivi on huolissaan suomen kielen tulevaisuudesta. Huomioithan, että osoitetietojasi voidaan käyttää markkinointitarkoituksiin
Tasa-arvo, kristilliset ihanteet, kotija perhearvot ja isänmaallisuus ovat lyöneet kättä konkreettisen kansalaistoiminnan kanssa. Hän hyökkäsi yhtä kärkkäästi niin siveettömyyttä ja epäsiisteyttä kuin juoppoutta ja ”jumalankieltäjiäkin” vastaan. Martta on aktivisti kotona, puutarhassa ja kirkossa V aarallinen ja vallankumouksellinen. Martat siirtävät kodin perustaitoja – ruoanlaittoa, puutarhanhoitoa, käsitöitä ja taloudenpitoa – sukupolvelta toiselle. Järjestön perustajat edistivät kristillistä lähimmäisistä välittämistä: vahvemman tuli auttaa heikompaa. Koulunjohtajana, kirjailijana ja kansanedustajana profiloitunut Nissinen oli oikeasti teräväkielinen ja -kynäinen vaikuttaja ja tasa-arvotaistelija. Sellaisena piti keisarillisen Suomen senaatti venäläisiin vallanpitäjiin kriittisesti suhtautuvaa ja suomalaista kulttuuria kohottavaa järjestöä, jonka nimeksi piti tulla Sivistystä kodeille. Ajankohtaisiin haasteisiin määrätietoisesti vastaava Martta on ollut toimeliaan naisen esikuva kirkossa ja 120 vuotta myös suomalaisessa yhteiskunnassa. historia Kainuun-matkalla olevat martat odottelivat Tampereen tuomiokirkon oven aukeamista kesällä 1955. Opettaja Aili Nissinen oivalsi, että nimi voisi olla kiltimmän mielikuvan antava Martat, ja se menikin senaatissa läpi vuonna 1899. Marttojen historia on kiehtova yhdistelmä jaloja aatteita ja riuskaa käytännön aktivismia. Marttaliitto viettää tänä vuonna 120-vuotisjuhlaansa teemalla Hyvä arki kuuluu kaikille. | Kuva: Martat KOTIMAA | 31.1.2019 18
Miehiäkin on runsaasti mukana Ilomantsin martoissa. Jo järjestön perustajat halusivat muuttaa maailmaa kristillisten arvojen pohjalta. | Kuva: Martat / Jani Laukkanen Ilomantsissa on Suomen vanhin maaseudun Martta-yhdistys, joka sekin täyttää 120 vuotta. Toimin myös jäsenenä Marttaliiton hallituksessa ja piirihallituksessa, Jeskanen kertoo. – Martat ovat seurakuntaan päin kallellaan. Janne Villa KOTIMAA | 31.1.2019 19. 2000-luvulla ”kotoilu” on tullut muotiin, ja martat ovat kaikkeen siihen liittyvän asiantuntijoita. – Martat ja kirkko ovat ihan samalla asialla. Sanoin, että seuraavan kerran lähetän tänne Pekan yksin, kun te naiset kaipaatte vain häntä, Jeskanen naurahtaa. Ihmisen hengellinen ja fyysinen puoli ovat kokonaisuus. Heikkilä kehitti Marttapyhä-konseptin, koska martat kentällä toivoivat, että kristillistä perinnettä pidettäisiin paremmin yllä. julkaistaan dosentti Ville Jalovaaran teos On suurempi koti – Martat 120 vuotta. Olemme erilaisia naisia ja miehiä, jotka eivät mahdu valmiisiin rooleihin tai mielikuviin. Olemme yllätyksellisiä, ja toimimme niin kuin martat vain toimivat; meillä on halua, kykyä ja tarmoa toimia ja edistää jäsenistömme hyvinvointia. Jalovaaran mukaan marttojen ja kirkon yhteistyö on ollut aina tiivistä ja monimuotoista. Tulevaisuus näyttää valoisalta ainakin Jeskasten vinkkelistä. Se avataan vasta siunauksen jälkeen, Mikkola selvittää. Jeskanen muistuttaa, että järjestön nimikin tulee Raamatusta. Tuemme niitä, jotka tarvitsevat erityisesti tukea ja vähennämme yhteiskunnan polarisaatiota. – Voimaannutamme ihmisiä elämään hyvää arkea. Se on sisältänyt niin käytännönläheistä toimintaa kuin hartauksiakin, joita kirkon työntekijät ovat järjestäneet erityisesti marttojen juhlissa. Martta huolehti ahkerasti siitä, että käytännöllisetkin asiat sujuivat, kun Maria-sisko keskittyi hartauden harjoittamiseen. Menin seurakuntaan töihin emännäksi. Virkavapaalla oleva pääsihteeri Heikkilä lisää, että martat osallistuvat ahkerasti myös yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Messussa martat keräävät kolehdin ja hoitavat vastuutehtäviä. – Kerran, kun menin yksin marttatilaisuuteen, minulta kysyttiin ensimmäisenä, missä Pekka on. Kaikki maakunnan kirkot on käyty läpi. Meillä päin ollaan yhteisöllisiä – yhdessä olemme enemmän, Jeskanen linjaa. – Kun tulin perheelliseksi, ei enää käynyt että äiti kiertää kaiket illat maailmalla. – Perheessämme on marttoja viidessä polvessa, mieheni 101-vuotiaasta äidistä seitsenvuotiaaseen lapsenlapsenlapseemme Siiri-prinsessaan. Joensuussa yhteistyö on ollut Mikkolan mielestä luontevaa. Tekstiili sulle, tila mulle! Seurakunnat ovat antaneet auliisti martoille tilojaan talkootyötä vastaan. Maallistumista alkoi näkyä 1980-luvulle tultaessa. – Arkkupeitto on kuin kastemekko, joka kulkee suvussa vainajalta vainajalle. – Martat olivat jo alkuvaiheessa lähellä perinteistä kirkkouskonnollisuutta. Nämä ovat Jeskasen mukaan varsin taitavia monissa askareissa, kuten kuljetusja roudaushommissa, piirakantekijöinä ja luennoitsijoina. 2010-luvulla järjestö lähti taas kasvamaan, ja nyt jäseniä on noin 46 000. Hän valmisti siellä arkkupeiton. – Järjestömme ei sulje pois mitään ryhmää. Marttojen perinteeseen kuuluu kyky elää täydesti sekä arkea että juhlaa. Uskonnollisuuden vähenemisen myötä tavasta luovuttiin, mutta tämä oli tuskin syynä siihen, että seuraavina vuosikymmeninä jäsenmäärä pieneni rajusti. Olemme järjestäneet kirkkopyhiä ja leivomme joka vuosi 400–500 piirakkaa Nenäpäivän hyväksi. Heikkilä painottaa, että martat edistävät edelleen myös tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Käsityötaidoistaan maankuulut martat ovat ommelleet seurakunnille lahjoituksina alttarivaatteita, alboja, vihkiryijyjä ja muita tekstiileitä. Sen jälkeen seurakuntasalissa jaetaan ansiomerkit, pidetään juhlapuheita ja iloitaan vapaaehtoistoiminnan voimasta. Ystävänpäivänä 14.2. Siihen asti yhdistysten tilaisuuksissa tavattiin laulaa alkuja loppuvirsi. Tarjoamme elinikäistä oppimista harrastavan yhteisön, jossa jaamme kestävän kehityksen mukaista arjenhallintaa, inspiraatiota ja iloa, Heikkilä visioi. Tämä on hyvä muistaa sekulaarissakin maailmassa, Heikkilä huomauttaa. Oman arkkupeittoni päällä näkyi kirje lapsille. Minkä varaan järjestön vetovoima tänään rakentuu. – Martoilla on edelleen melko vahva ”koti, uskonto ja isänmaa” -yhteys, mutta yhteiskunnan moniarvoistuminen näkyy siinäkin järjestössä, Jalovaara luonnehtii. Teimme arkkupeitoista näyttelynkin. – Marttojen yhteistyö kirkon kanssa on maan tapa. – Martat ovat muutosagentteja, jotka tiedostavat maapallon rajat ja kohtuuden ja tekevät hyvää työtä sekä lähiyhteisön että maailman puolesta, Marianne Heikkilä kiteyttää. Maija-Liisa Jeskanen aloitti marttojen kotitalousneuvojana vuonna 1965. ”Me Karelian Martat olemme avoimia, emme yhden ilmeen naisia – tai miehiä. Historiantutkija arvioi, että järjestön yhteys kirkkoon vahvistui, kun pappi Marianne Heikkilä valittiin Marttaliiton pääsihteeriksi vuonna 2010. Karelian Martoissa vaikuttava Eeva Mikkola on tehnyt käsitöitä Joensuun seurakunnan Toimentuvassa. Ilmastonmuutoksen lisäämä tarve säästää, kierrättää, elää ekologisesti ja suosia kotimaista ovat olleet aina marttojen peruskauraa. Saman sateenvarojen alla tapaavat kaikki paikkakunnan ihmiset. Orimattilan Marttayhdistys kirkkopyhässään. Me emme pidä yllä kulisseja tai uhraudu, vaan tahdomme olla elämäämme tyytyväisiä ja siksi toimimme kuten toimimme: järjestämme monenlaisia tapahtumia kokkikursseista kulttuuririentoihin”, jäsenyhdistys esittelee itsensä. He ovat vastanneet isoista ruokatarjoiluista pääsiäisjumalanpalvelusten, praasniekkojen, piispantarkastusten ja muiden juhlien yhteydessä. Tähän on liittynyt molempia osapuolia hyödyttävä vastikkeellisuusperiaate. – Samat henkilöt ovat monesti sekä seurakunnan että marttojen aktiiveja. Emme myöskään ole – tai edes halua olla – kiiltokuvia tai paperinukkeja. – Menemme aina adventtina laulamaan Hoosiannan johonkin Pohjois-Karjalan kirkkoon. Ne täydentävät toisiaan, ja niitä pitää hoitaa yhtä aikaa. Ole sinä se muutos, jonka haluat maailmassa nähdä! – Me nykymartat pyrimme olemaan luotettavia ja lähimmäisistä välittäviä tekijänaisia. Ilomantsissa martat ovat kunnostautuneet kirkollisina aktivisteina. Maija-Liisa Jeskanen vastaa epäröimättä, että martoissa on ollut aina hienointa yhteisöllisyys. – Rohkaisemme jokaista olemaan oman arkensa aktiivinen toimija. Järjestön jäsenmäärä oli 1960-luvulla suurimmillaan 96 000
Suomalaisten ystävä setripuun maassa haastattelu KOTIMAA | 31.1.2019 20
Etelälibanonilaisessa Arzunin kylässä syntynyt Yahya Shami oli työskennellyt 1970-luvun lopulta lähtien Saudi-Arabiassa. Tukikohdan käytävällä vieressäni kävelevän Yahya Shamin kännykkä hälyttää. Siellä hän edusti yritystä, joka markkinoi ruotsalaisia ja tanskalaisia maatalouskoneita ja -laitteita. Kuuden kilometrin päässä Israelin rajasta sijaitsevassa suomalaisten rauhanturvaajien tukikohdassa UNP 2-45 käy kova hyörinä: puoli vuotta palvellut rauhanturvaajien rotaatio on lähdössä takaisin Suomeen. Taustalla näkyvien kukkuloiden takana on Välimeri noin 25 kilometrin päässä. – Kaikkiaan olin Saudi-Arabiassa töissä yli seitsemän vuotta. Hänen mielestään suomalaiset ovat olleet puolueettomia ja paikallista väestöä kriisiaikoina auttaneita hyväntekijöitä. – Kuten näette, te suomalaiset olette elämässäni läsnä koko ajan. Sekä Israelilla että Syyrialla oli Libanonin alueella joukkoja. Seuraavat suomalaiset rauhanturvaajat tulevat palvelemaan toisessa tukikohdassa. Shami harjoitti hetken käytettyjen autojen kauppaa kotikylässään, joka sijaitsi suomalaisten rauhanturvaajien joukon eli Finbattin vastuualueella Etelä-Libanonin vesisuonen Litani-joen eteläpuolella. TEkSTi ja kuVaT| juSSi rYTkönEn » KOTIMAA | 31.1.2019 21. Shami työskentelee nykyisin YK:n tukikohdassa libanonilaisten paikallistyöntekijöiden työnjohtajana. Libanonin auringon lailla hymyilevän Shamin puheella on katetta, sillä kukaan Libanonissa ei tunne vuodesta 1982 maassa palvelleita suomalaisia rauhanturvaajia yhtä hyvin kuin hän. Libanonin hallitus ja sen armeija olivat romahtaneet jo aikaisemmin. Maassa riehui edelleen vuonna 1975 alkanut sisällissota, jossa vastakkain olivat eri uskontoryhmien aseelliset joukot. Lisää tohinaa tuo se, että UNP 2-45 tyhjenee suomalaisista kokonaan. Libanon 1987. Palasin kotimaahani syksyllä 1985, Shami kertoo. Kauppiaana hän tutustui suomalaisiin rauhanturvaajiin, jotka olivat partioidessaan ja myös vapaa-aikanaan tuttu näky alueen kylisMies kuin Etelä-Libanon: pinnalta karu, mutta sisältä lämmin. Nykyisin suomalaiskontakteja libanonilaisiin on vähemmän. Vastaavasti tuhannet ja taas tuhannet Libanonissa rauhanturvaajina palvelleet suomalaiset miehet ja naiset muistavat hyvin, kuka ”Jahja” on. Suomalainen kalusto ja infrastruktuuri leirissä puretaan tai siirretään toiselle rauhanturvaaja-kansallisuudelle. Sen jälkeen hän kiteyttää nauraen, mistä melodia hänen puhelimessaan kertoo. Etelä-Libanonissa Israelin vastaista rajaseutua valvoivat jo vuodesta 1978 alkaen YK:n UNIFIL-operaation monikansalliset joukot, joihin Suomikin liittyi vuodesta 1982 alkaen. Yahya Shami tuntee suomalaiset rauhanturvaajat hyvin yli kolmen vuosikymmenen ajalta. Sen soittoäänenä on Suomen kansallislaulu Maamme sinfoniaorkesterin esittämänä. M arraskuussa Etelä-Libanonin talvi on alkamassa, mutta aurinko paistaa silti korkealla taivaalla lämmittäen ilman suomalaisittain mukaviin lukemiin. Shami vastaa puhelimeen lyhyesti arabiaksi. Libanonilainen Yahya Shami on tehnyt kauan työtä suomalaisten rauhanturvaajien rinnalla
Tässä tilanteessa suomalaisten rauhanturvaajien sairaala palveli myös paikallista siviiliväestöä. Perhe: Puoliso, kolme aikuista poikaa ja aikuinen tytär sä, kaupoissa ja kuppiloissa. Uskon pitäisi näkyä ihmisestä hänen kaikissa toimissaan. Joskus apua haettiin öisinkin, ja sitä myös annettiin. Varsinkin monelle Euroopasta tulevalle ja uskontoa yksityisasiana pitävälle rauhanturvaajalle voi tulla yllätyksenä, että Lähi-idän maissa uskonto on luonteva osa elämää, oikeastaan elämän keskipiste. Nuorempana Yahya Shami työskenteli runsaat kymmenen vuotta suomalaisten rauhanturvaajien sairaalan tulkkina. . – Alueella oli paikallisten ihmisten lisäksi myös paljon Beirutin taisteluita turvaan siirtyneitä ihmisiä. Kylät, asunnot ja tiet olivat surkeassa kunnossa. Šiialainen islam opettaa Shamin mukaan uskontoaan harjoittavaa olemaan niin hyvä ihminen kuin vain pystyy olemaan. Etelä-Libanonin yhteiskunta ei sisällissodan, miehityksen, taisteluiden ja kaaoksen vuoksi enää toiminut. Tästä syystä me libanonilaiset hyväksymme jokaisen sellaisena, kuin hän on – myös juutalaiset. Olen hyvin ylpeä tästä taustastani, siis siitä, kuinka seuraan islamia, hän sanoo. Kaiken tämän keskellä monikansalliset UNIFIL-joukot hoitivat valvontatehtäväänsä puolueettomina, myös itse tappioita kärsien. Israeliin vuosien ajan rajan yli Libanonista käsin iskeneet palestiinalaississit oli karkotettu Libanonista jo vuonna 1982, mutta maan etelärajalla ajoittaiset taistelut ja tykkituli jatkuivat Israelin ja libanonilaisten aseellisen Amal-järjestön välillä. Shami kertoo esimerkkejä oikeasta elämäntavasta šiialaisuuden 600-luvulla eläneen imaamin Ali ibn Bin Talibin elämän kautta. – Te suomalaiset olette pelastaneet monen paikallisen ihmisen hengen. Šiiat ovat nykyisin Libanonin suurin uskontokunta. Kymmeniä paikallisia potilaita hoidettiin päivittäin – ilmaiseksi. Aika oli vaarallista. Shamin työ YK-joukkojen palveluksessa jatkui muutamia vuosia toisten kansallisuuksien avustajana. Kuka. Ei ihminen itse valitse uskontoaan. Kuten useimmat etelälibanonilaiset, Yahya Shami on šiiamuslimi. – Eräänä kesäkuun päivänä suomalaiset pyysivät minua pataljoonansa työtiimiin tulkiksi, Shami kertoo. – Kyllä me kunnioitamme myös juutalaisia, jos he toimivat kanssamme juutalaisesta taustastaan lähtien. Hän työskenteli päivittäin suomalaisten päätukikohdan sairaalassa sekä esikunnan palveluksessa. – Suomalaiset rauhanturvaajat, erityisesti lääkärit, hammaslääkärit ja sairaanhoitajat, tarjosivat apuaan avoimin sydämin ja käsin. Parakkimaisessa rakennuksessa on pidetty säännöllisesti sekä katolisia messuja englanniksi että suomalaisia luterilaisia jumalanpalveluksia. Juutalaisten kotimaaksi perustetun Israelin ja Libanonin välillä on periaatteessa edelleen vuonna 1948 alkanut sotatila. Sionismi on 1800-luvulla syntynyt poliittinen aate, joka johti Israelin perustamiseen. Rauhanturvaajat jopa luovuttivat vertaan leikkauksia varten. Shami kertoo kunnioittavansa kaikkia eri uskontojen kannattajia. Rauhanturvaajat käyvät jumalanpalveluksissa ja hartauksissa oman halunsa mukaan. Myös YK:n ambulanssit olivat silloin toistuvasti hänen työpaikkojaan. Sotilaspapit ovat heitä varten, työssä ja vapaa-aikana, ja osallistuvat partioivien ja muita töitä tekevien miesten ja naisten elämään kriisialueella. Tässä tullaan herkälle alueelle. Lääkäripalveluita ei ollut, paitsi hyvin kalliita yksityisiä palveluksia Tyroksessa, Shami kertoo. – Olen itse muslimi, koska vanhempani olivat muslimeja. Seuraavina tulevat sunnimuslimit, maroniittikristityt, ortodoksit, druusit ja kreikkalaiskatolilaiset. Libanon on moniuskontoinen maa. – Minun pitäisi elää elämääni kaikissa olosuhteissa rehellisesti ja kunnioittaen ja tehdä asioita parhaalla mahdollisella tavalla. Ammatti: Erään YK-leirin libanonilaisten paikallistyöntekijöiden työnjohtaja . Jos olisin kristittyjen vanhempien lapsi, olisin kristitty, tai sitten druusien lapsena druusi. Heitä arvioidaan olevan 30 prosenttia väestöstä. – Hän oli profeetta Muhammedin vävy ja ihmisenä uskollisuuden ja rehellisyyden symboli. Suomalaisilla oli Shamin mukaan hyvä maine ja hoidon taso oli UNIFIL-joukkojen parasta. Yahya Shami, 67 . Vuodet suomalaisten seurassa ovat antaneet hänelle myös kohtalaisen suomen kielen ymmärtämisen kyvyn: puhuessaan englantia suomalaisten kanssa hän pippuroi puhettaan toistuvasti kauniisti äännetyillä suomen sanoilla. Israel vetäytyi maasta vuonna 2000, samana vuonna suomalaisetkin poistuivat. Kaikkiaan maassa on 18 tunnustettua uskontokuntaa. Shami ylistää ajanjaksoa, jolloin hänen mukaansa luotiin taisteluiden ja levottomuuden keskellä hyvät ja lämpimät suhteet suomalaisten ja etelälibanonilaisten välillä. Sairaala oli Suomen pataljoonan laajin ikkuna paikalliseen libanonilaiseen yhteisöön päin, Shami kertoo innostuneena. Sisällissota 1975–1990 on vielä libanonilaisten kollektiivisessa muistissa ja siksi maan eri väestöryhmien herkkää tasapainoa ei haluta häiritä. Vuosikymmenien kylmä aselepo on usein puhjennut taisteluiksi. Asuu: Arzunin kylässä Etelä-Libanonissa . Kylässäkin käytiin, puolin ja toisin. Sen eri uskonsuunnat ovat kauan eläneet rauhassa rinnakkain, mutta usein myös taistelleet verisesti. Haastattelu tehdään suomalais-irlantilaisen pataljoonaan tukikohdan kirkossa. Monen libanonilaisen tavoin Shami puhuu arabian lisäksi englantia ja ranskaa. Yahya Shamin elämässä alkoi uusi vaihe suomalaisten rauhanturvaajien tulkkina. Mutta me erotamme vahvasti juutalaisen uskon sionismista! Shami sanoo. haastattelu KOTIMAA | 31.1.2019 22. Monessa suhteessa hän antoi esimerkin siitä, minkälainen koko ihmiskunnan pitäisi olla. Shamin oma identiteetti on selkeä. Libanonin sisällissota loppui vuonna 1990. Ei ollut polttoainetta autoihin, sähköt katkeilivat. – Olen muslimi ja seuraan šiia-traditiota
Beirutin hallitus ei käytä todellista valtaa maan kaikissa osissa, eikä valtio voi antaa kansalaisilleen paljoakaan. Tämän jutun kirjoittaja on palvellut suomalaisten rauhanturvaajien sotilaspappina Libanonissa 2014–2015 sekä 2018. Paikalliseen yhteiskuntaan ollaan aiempaa vähemmän välittömissä yhteyksissä. Nykyisin rauhanturvaajat elävät operatiivisten tehtäviensä ulkopuolella pitkälti tukikohdissaan. Sen sotilaalliset iskut taisteluissa Hizbollah-järjestöä vastaan – viimeksi vuoden 2006 kesäsodassa – ovat aiheuttaneet paljon tuhoa pienen pohjoisen naapurin ihmisille. Suhteet Libanonin virallisiin ja muihin toimijoihin eivät aina ole ongelmattomat. Yahya Shami, mitä pitäisi tapahtua, että libanonilaiset voisivat solmia Israelin kanssa rauhan ja paiskata kättä. Haastattelun aikanakin yksi UAV kaartelee korkealla suomalaisleirin yläpuolella. Koulutus ja terveydenhoito voivat maksaa paljon. Jotkut poliittiset ryhmät täällä eivät ehkä pidä YK-joukoista, mutta se on heidän ongelmansa: he eivät pidä kenestäkään ja he eivät ole täällä enemmistönä. Shamia loukkaa se, että oman maan puolustamista pidettäisiin kyseenalaisena. Vastaus tihkuu Lähi-idän sarkasmia ja eräänlaista huumoria. KOTIMAA | 31.1.2019 23. Tämä johtuu siitä, että maamme johtajat ovat täysin korruptoituneita. – Älkää ajatelko, että jokainen täällä on teidän vihollisenne, älkää pitäkö meihin etäisyyttä. Nuoret lähtevät mielellään ulkomaille, jossa asuu miljoonia libanonilaisia. Me haluamme pitää ylpeytemme! Shami toteaa kuitenkin, että monet ulkovallat ja muut voimat vaikuttavat pienen maan politiikkaan. Etelä-Libanonin taivaalta kuuluu liki päivittäin Israelin miehittämättömien lennokkien (UAV) ääntä. He ovat meidän sairautemme ja siksi he eivät voi olla meidän lääkkeemme, Shami tiivistää. Yahya Shami tiedostaa maansa ongelmat. Libanonin passi ei ole maailmalla mikään hyvä rahtikirja: moneen maahan vaaditaan viisumi. Te olette ansainneet luottamuksemme, eikä sitä ole saatu tyhjän vuoksi, Shami suitsuttaa. Suomalaiset palasivat UNIFIL-operaatioon vuonna 2012. Tukikohdan UNP 2-45 kirkko oli myös suomalaisten käytössä marraskuuhun 2018 saakka. Toisen naapurimaan Syyrian tavoin Israel oli osallisena Libanonin sisällissodassa. Shami kaipaa menneiden aikojen avointa lähestymistapaa paikalliseen väestöön. Sen seurauksena paikallisväestö ja rauhanturvaajat ovat entistä etäämmällä toisistaan. Hän toivoo, että suomalaiset eivät olisi niin suojautuneita ja varovaisia, kuin he nykyään joutuvat olemaan. Jos he eivät hyökkää kimppuumme ja jos sitten odotamme noin 500 vuotta, kyllä me voimme sitten puristaa kättä. Menneitten vuosikymmenien sairaanhoito sekä monenlaiset muut suomalaisten rauhanturvaajien operatiivisten tehtäviensä rinnalla toteuttamat rakennusprojektit, vesija jätehuoltojärjestelmät ovat luoneet vakautta ja parantaneet elämänlaatua. – Te suomalaiset olette olleet puolueettomia ja Libanonin kärsivien ihmisten ystäviä. He myös kyläilivät yleisesti paikallisten asukkaiden kodeissa, mutta nykyisin se on UNIFIL:in säännöissä tehty turvallisuussyistä hyvin kankeaksi. Muistomerkki kertoo, että kriisinhallinta ei ole riskitöntä. Jotakin oli kuitenkin yli vuosikymmenen aikana muuttunut. – Olen optimisti. Libanon on kuin lastu laineilla. Teette rauhanturvaajina työtänne järkevästi, ammattimaisesti ja tosiseikkojen pohjalta, suomalaisten reilujen arvojen mukaisesti. Vajaatyöllisyys on yleistä. – Teillä on ollut omat vaikeutenne suuren itäisen naapurinne kanssa. – Valitettavasti olen pessimisti Libanonin tulevaisuuden suhteen. Vaikeina aikoina teitä pidettiin UNIFIL:in erinomaisena pataljoonana ja täysin lahjomattomina. – Jos haluaisin mennä vaikkapa Ranskaan tai Yhdysvaltoihin, turvallisuussyistä taustani tarkistetaan aina vanhempiini saakka. Suomalaisten Libanonissa menehtyneiden rauhanturvaajien muistomerkki tukikohdassa UNP 9-1. Hän myöntää, että Libanonin sisällissota oli sotaa kristittyjen ja muslimien, mutta myös köyhien ja rikkaiden välillä. Me etelälibanonilaiset pidämme vieraista ja arvostamme heitä, libanonilainen Suomen-ystävä Yahya Shami sanoo. Vielä 1990-luvulla suomalaiset rauhanturvaajat saattoivat olla libanonilaisten keskuudessa helpommin. Lisäksi ulkovallat sekaantuivat asiaan. – Tämä merkitsee, että me emme ole itsenäisiä. Hän valittelee myös sitä, että Libanonissa ei tunneta lojaaliutta omaa kansakuntaa kohtaan vaan tukea etsitään naapurimaista. Arjen elämä on monille niukkaa ja kallista. Uskonnoltaan, kieleltään ja kulttuuriltaan erilainen, vauras ja sotilaallisesti ylivoimainen etelänaapuri on monille libanonilaisille vihan tai vähintään torjunnan kohde. Libanon on valtiona ja yhteiskuntana heikko ja hajanainen. Libanonissa puolestaan on nyt yli miljoona Syyrian sotaa paennutta. Monia Lähi-idän ja myös Libanonin muslimeja kalvaa nykyisin se, että äärijärjestöjen harjoittamien terrori-iskujen vuoksi heidät kaikki leimataan helposti terroristeiksi. Ne valvovat kameroillaan ja sensoreillaan raja-alueen tapahtumia päivällä ja yöllä, mikä ärsyttää libanonilaisia. Kylillä liikutaan panssaroiduissa autoissa tummennettujen lasien takana aseistettuina, kypärät ja luotiliivit mukana. Suhde Israeliin on Libanonissa vaikea. – Me haluamme elää omassa maassamme emmekä salli kenenkään ulkopuolisen antaa lupia siihen, kuinka täällä eletään. Suomalainen rauhanturvahistoria Etelä-Libanonissa on Shamin mielestä ollut menestys. Shami uskoo kuitenkin juuri suomalaisten ymmärtävän libanonilaisia
Muiden kirkkojen etu taas ei ole irrota vetovoimasta. Katolinen kirkko on keskus, johon kirkot vertaavat itseään. Tämä viesti liikkeen suunnasta kuullaan Saarisen mukaan maailmalla vapaamielisyytenä, vaikka paavi ei olekaan ensyklikoissaan dramaattisesti mitään muuttanut. Ennen vanhaan jonkun herätysliikkeen tarjonta riitti, mutta korkeasti koulutetussa yhteiskunnassa on selvää, että katolisen kirkon traditio on tuhat kertaa rikkaampi. – On merkillepantavaa, että kun Venäjän ortodoksinen kirkko on katkonut suhteitaan Ruotsin kirkkoon, Lundissa vuonna 2016 käydessään Franciscus ei pahastunut Ruotsin kirkon avioliittoteologiasta. Joku protestanttinen kirkKatolinen kirkko on ekumeeninen aurinko ko voisi Saarisen mukaan ajatella, että myös katolisen kirkon pitäisi olla yksi planeetoista ja tulla nykyistä enemmän vastaan ekumeniassa. – Taustalla voi olla jotakin sellaista, että henkilö, joka kannattaa perinteistä kristinuskoa ja vanhanaikaisia arvoja, löytää niitä katolisuudesta. – Piispat joutuvat tasapainoilemaan liberaalin ja konservatiivisen kristillisyyden välissä. – Olisi vuorovaikutussuhde. Erikoista kyllä, ekumeniassa Franciscusta eivät näytä häiritsevän monien luterilaisten kirkkojen toteuttamat naispappeus tai samaa sukupuolta olevien avioliitot. Hänen mielipiteillään päädytään Suomen luterilaisessa kirkossa marginaaliin tai käräjille. Katolista teologiaa ja muuta kirjallisuutta suomennetaan ja kirjoitetaan enemmän kuin ennen. Hän muistuttaa, että katolinen kirkko on valtavan suuri. – Mutta kyllä Franciscus pyrkii oikeasti uudistuksiin. Luterilaisia teologeja on kääntynyt katolilaisiksi. Keskuksen vetovoima on pysyvä. Tutustuessaan katolisiin teksKatolinen kirkko kiinnostaa suomalaisia entistä enemmän. Saarinen hahmottaa asiaa myös tähtitieteestä otetulla vertauksella. Mutta niin asia vaan ei ole: katolisen kirkon vaikutuksen vuoksi epäsymmetria on pysyvä. Jussi RytKönen KOTIMAA | 31.1.2019 24. Ekumeniassa Saarinen näkee mahdollisuuksia tällaiseen ”aurinkokunnan kommuunioon”. Kirkolla on paljon myönteistä kulttuurivaikutusta, Saarinen sanoo. Helsingin yliopiston ekumeniikan professori Risto Saarinen tunnistaa ilmiön. Tämä on erikoista, sillä monessa mielessä hän on äärikonservatiivinen. Yksi katolisen kirkon suosion syy on paavi Franciscus. – Tässä ei ole olennaista se, missä ääripäiden välisessä kohdassa Franciscus on, vaan liikkeen suunta. – Katolisella kirkolla on viime vuosina ollut hyvä tapa tulla mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Jos halutaan painottaa perinteistä ja hidastaa muutosnopeutta älyllisesti kestävällä tavalla, voidaan sanoa, että ei näin nopeasti: ekumenia katolisen kirkon kanssa osoittaa, missä kirkkojen globaali syke oikeasti menee, Saarinen arvioi. Moni huomaa, että kaikki viisaus ei ole Suomen teologisessa instituutissa tai Kansanlähetyksessä Ryttylässä. Nykyään jokaisen kirkon on mietittävä suhteiden järjestämistä Roomaan. – Kielikuva ei kaikilta osin toimi, mutta jos katolinen kirkko olisi aurinko, muut kirkot kiertävät sitä planeettoina. Vielä Seppo A. teologia | ekumeeninen ilmiö | Suomessa katolinen kirkko on luterilaisten keskuudessa entistä suositumpi. K atolinen kirkko on Suomessakin paistatellut jo pitkään lisääntyneen ekumeenisen kiinnostuksen loisteessa. Saarinen on huomannut asian. Yli puolet maailman kristityistä on katolilaisia. Hän painottaa etelää, ei Eurooppaa. Kuva on katolisen Pyhän Henrikin katedraalin messusta Helsingistä. Luterilaisen kansankirkon ekumeniassa etsitään entistä uutterammin tietä Roomaan ja ehtoollisyhteyteen katolisen kirkon kanssa. Suomen luterilaisen kirkon ekumeniassa Roomalla voi Saarisen mukaan olla kenties hieman kirkkopoliittistakin merkitystä. Hän vastustaa naispappeutta, samaa sukupuolta olevien avioliittoja ja aborttia. Uppsalan arkkipiispaa Antje Jackélenia hän kohteli arvostavasti Ruotsin kirkon priimaksena. Yhtäältä planeetat eivät murskaudu aurinkoon, mutta eivät ne singahda tyhjyyteenkään. Teinonen ajatteli niin, että muiden kirkkojen pitäisi sulautua keskukseen, mutta nykyisin ekumeniassa myönnetään, että kirkot ovat erikokoisia ja eri paikoissa, Saarinen sanoo. Hän on varovasti esittänyt, että moraalissa voitaisiin mennä vähän liberaalimpaan suuntaan: esimerkiksi ehkäisyyn, selibaattiin sekä eronneiden ehtoolliselle pääsemiseen voitaisiin suhtautua vähän lempeämmin. Asian taustalla on hänen mielestään monia syitä. – Niissä voi olla vetovoimaa. Saarinen on huomannut, että myös nuoria opiskelijoita on siirtynyt katoliseen kirkkoon. | Kuva: Olli Seppälä teihin nuoret havaitsevat Saarisen mukaan niiden intellektuaalisen rikkauden ja monipuolisuuden. Mikä katolisuudessa kiehtoo. Ekumeenikkona Saarinen arvioi, että keskuksen strategiana ei enää ole se, että kaikki planeetat syöksyisivät keskukseen ja sulautuisivat siihen. On suomalaissyntyinen piispa ja myös suomalaisia pappeja
66 sivua. Viime vuosi nosti naisten pappeuden esiin monessa kiistanalaisessa yhteydessä. STI:n paneelissa oli edustettuna kirkon rippikouluopetuksen koko laaja kirjo. Kristillisessä käytössä Siionilla on viitattu esimerkiksi seurakuntaan. Joissakin kohdin tätä katolista sakramenttipolkua voi luterilainen lukija hieman säpsähtää, sillä katolinen tapa ilmaista asioita voi tuntua vieraalta. Kynttilänpäivän Psalmi ja Jesajan teksti mainitsevat Siionin, joka on Jerusalemin vanhan ytimen liepeillä sijaitseva kukkula. Ja mitä koko sakramenttipaletin raamatullisiin juuriin tulee, kyllä katolinen kirkkokin kaikki sakramentit myös Raamatun teksteillä perustelee. Paimenkirjeitä sakramenteista on pieni suuri kirja, joka väläyttää niin katolilaisille kuin ei-katolilaisille jotakin siitä, mitä nämä katolisen opetuksen mukaan Kristuksen itsensä asettamat merkit uskoville ovat. Suomalaisessa perinteessä tunnetaan virsikokoelmia, kuten Siionin virret, Siionin kannel tai Siionin matkalaulut. Kohujen jälkeen halutaan tulla yhteen. Ei ollenkaan huono idea. V iimeviikkoinen uutinen kertoi muutoksesta suomalaisella teologisella kentällä: Suomen teologinen instituutti on perustanut oman, 20 opintopisteen laajuisen teologisen STI-tutkinnon. Kirjan seitsemän paimenkirjettä ovat ilmestyneet Fides-lehdessä vuosina 2011–2018. KOTIMAA | 31.1.2019 25. Virkateologiasta eri mieltä olevat puolestaan tulivat neuvottelupöytään pari viikkoa sitten Turussa. On se sellainenkin, mutta ensivaikutelma pettää. Raamatussa sitä käytetään myös koko Jerusalemin tai Israelin symbolina. Mitä tarkoittaa Siion Teemu Sippo SCJ: Paimenkirjeitä sakramenteista. Vuoropuhelua naisten pappeudesta on määrä jatkaa toukokuussa. Tästäkin syystä on mielenkiintoista lukea piispa Sipon yksinkertaisen viipyilevää, mutta selkeää ajattelua kaikista hänen kirkkonsa sakramenteista. Katolinen tiedotuskeskus 2018. Kuten tunnettua, luterilaisuus hyllytti katolisista sakramenteista useita. Tutkinnon suorittamisen mahdollisuus tekee opiskelusta aiempaa päämäärätietoisempaa, mutta kyse on täydentävistä opinnoista, eikä STI edelleenkään suunnittele omaa pappisseminaaria. Se on hyvä merkki. Osa näistä perusteluista on myös Sipon kirjasen sivuilla. STI tunnetaan Helsingissä naispappeuden vastustajien kotipesänä, joka pitää yliopiston teologista tiedekuntaa kovin liberaalina. Populaarikulttuurissa Siion-termi elää ties kuinka monennetta elämäänsä. Samaisessa STI:ssä käännyttiin viime viikolla myös yhteisen kirkon suuntaan, kun instituutissa järjestetyssä paneelissa puhuttiin rippikoulun seksuaaliopetuksesta. Askeleita kirkkoa kohti ja siitä poispäin MeRi ToivAnen Kirjoittaja ottaa kantaa ajankohtaisiin teologisiin aiheisiin. Sipon tekstiä lukiessa huomaa, että pienestä koostaan huolimatta kirjan kansien väliin on ladattu paljon: miltei jokainen rivi kirjassa tihkuu selkokielellä kirjoitettua teologista opetusta sakramenteista. Varsinaisesti jäljelle jäivät vain kaste ja ehtoollinen, joissa yhdistyvät merkki ja sana, siis aine ja Raamatun opetus. Tästä syystä ja ekumeenisen eetoksen vaatimista syistä ei-katolinen lukija tekee itselleen kuitenkin palveluksen, jos jaksaa mietiskellä, mitä katolinen kirkko esimerkiksi parannuksesta, pappisvihkimyksestä ja avioliitosta sakramentteina opettaa. Sinä, joka haluat lyhyen esityksen katolisen kirkon seitsemästä sakramentista: Helsingin katolinen piispa Teemu Sippo on kirjoittanut sellaisen. Suuret ekumeeniset neuvottelut käydään ehkä muualla, mutta kirkon sisällä on juuri nyt tarjolla yllin kyllin pienten pöytien ekumeniaa. Muutoksen voi kuitenkin nähdä yhtenä merkkinä kirkon konservatiivisen siiven eriytymiskehityksestä, uutena signaalina siitä, että valtavirta ei kelpaa. STI-tutkinnosta lupaillaan olevan hyötyä, kun haussa on työpaikka jossain instituutin kymmenestä jäsenjärjestöstä. Omalla koulutuksella halutaan siis merkitä omat, ”todelliset” teologit. Sekä seksiopetuspaneelissa että virkateologisessa seminaarissa käyttäydyttiin hyvin ja hillitysti. Esimerkiksi Matrix-dystopiassa Siion on ihmiskunnan salainen viimeinen piilopaikka, josta haetaan turvaa maailmaa hallitsevia konehirviöitä vastaan. STI:n paneelin jälkeen Sleyn nuorisotyön johtaja Juha Heinonen ja kirkon kasvatuksen johtaja Jarmo Kokkonen puolestaan vinkkasivat, että nuorten seksuaaliopetusta koskevaa keskustelua jatketaan kirkon työntekijäjoukolla pääsiäisen jälkeen. Hyvää lupaa sekin, että seksiettä virkakeskusteluille on odotettavissa jatkoa. Taustalla oli konservatiivisten järjestöjen julkaisema nuorten seksuaalietiikan opas Kutsuvat sitä rakkaudeksi ja sen herättämä huomio. Siionilla on alun perin tarkoitettu Daavidin kaupunkina tunnettua paikkaa. Turun seminaarissa asiasta eri tavoin ajattelevat pohtivat, millä edellytyksillä voivat kuulua samaan kirkkoon. Ja täysin päinvastoin myös: jos oman luterilaisen tradition tuntemus ei ole hanskassa, voi lukija jopa ihmetellä, miksi omassa kirkossa sakramentteja eli armonvälineitä onkin vain kaksi. Sosiaalisen median raivoa ei näkynyt, sillä samassa pöydässä ei istunutkaan oman kuplan jäsen vaan vastapuolen edustaja. Paimenkirjeitä sakramenteista voi käteen otettaessa tuntua ensin hartauskirjamaiselta. JuSSi RyTkönen | kirja | | kolumni | ” Muutoksen voi nähdä merkkinä kirkon konservatiivisen siiven eriytymiskehityksestä, signaalina siitä, että valtavirta ei kelpaa. Kyse on piispan paastonaikaan tarkoittamista mietiskelyistä, jotka vievät lukijaa sakramenttien salaisuuksia kohti. Raportin tilaisuudesta voi lukea Kotimaa24:stä. Konservatiivisten kristillisten järjestöjen yhteenliittymä on järjestänyt luentoja ja keskusteluja koko 30-vuotisen historiansa ajan. Asiaa ei siis kannata liikaa dramatisoida
K aksitoistavuotias Rebecca Atubo paimensi vuohia rutikuivalla savannilla ja odotti menevänsä sisarensa tavoin pian naimisiin. Ilmaston muuttuminen näkyy alueella konkreettisesti. Hän uskoo myös koko yhteisön kehittyvän, kun lapset ja nuoret käyvät koulua. Karjavarkaat vaanivat jäljellä olevia eläimiä, ja toimettomat ihmiset ryöstelevät toisiaan väkivaltaisesti. Hän haluaa nopeasti toiselle luokalle ja haaveilee opettajan tai lääkärin ammatista. KOTIMAA | 31.1.2019 26. Luoteis-Keniassa Turkanan alueella elävien paimentolaisten elämä karjatalouden parissa kuihtuu. Rebeccan isä David Edapal Ekulan kertoo, että heiltä varaskristityn vaellus ” Nyt vien lehmät laiduntamaan aamuisin ennen koulua ja koulupäivän jälkeen autan taas kotitöissä. Lähes 88 prosenttia alueen asukkaista elää köyhyysrajan alapuolella, vaikka Kenian talous on kasvanut vauhdilla viimeiset kymmenen vuotta. Monelle polttopuiden kerääminen ja myyminen markkinoilla on ainoa vaihtoehto hankkia edes vähän rahaa perheelle. Hän haluaisi lääkäriksi tai opettajaksi. Paljon karjaa on kuollut kuivuuteen ja nopeasti leviäviin eläintauteihin. Viime keväänä hän aloitti kuitenkin koulussa – ensimmäistä kertaa elämässään. Rebecca sanoo olevansa onnelKirkon Ulkomaanavun perustama koulu on muuttanut Rebecca Atubon elämää. Jos vapaata aikaa jää, leikimme ystävien kanssa, Rebecca kertoo. – Ennen hoidin vuohia ja olin päivät kotona. Turkoosi koulureppu on Rebeccalle niin tärkeä, ettei sitä malttaisi ottaa pois selästä kotonakaan. Veli pitää huolta vuohista, Rebeccan lisäksi kaksi muuta lasta on koulussa ja loput kotona. Paimentolaisvanhemmille tytön laittaminen kouluun oli vaikea päätös. Karjasta ruokansa ja toimeentulonsa saaneiden ihmisten on vaikeaa löytää uusia tulonlähteitä haastavassa elinympäristössä. Nyt vien lehmät laiduntamaan aamuisin ennen koulua ja koulupäivän jälkeen autan taas kotitöissä. Paimentolaiset muuttivat aiemmin useita kertoja vuodessa veden ja tuoreen laidunmaan perässä. Myös Rebeccan perhe muutti alueelle samasta syystä. | Kuvat: Kirkon Ulkomaanapu Paimenesta koululaiseksi linen, koska oppii koulussa monia taitoja. Lisääntyneen turvattomuuden vuoksi moni perhe on asettunut nyt pysyvämmin paikoilleen edes vähän turvallisemmalta tuntuvaan ympäristöön. Rebecca Atubo käy koulua jo toista vuotta. Täällä maata peittää punainen hiekka ja siellä täällä kasvaa piikikästä pensasta. Rebecca Atubon perhe – äiti, isä ja seitsemän sisarusta – asuu perinteisissä, oksista ja heinistä kootuissa paimentolaismajoissa Agelesin alueella Turkanassa. Kuivuus jatkuu liian pitkään, ja kun sateet lopulta tulevat, ne piiskaavat maata rajusti ja aiheuttavat tulvia. Turkana on Kenian maakunnista kaikkein köyhin
Lapset ja nuoret tarvitsevat taitoja, jotka vievät elämässä eteenpäin, David Edapal Ekulan sanoo. Vedenhakumatkalle on lähdettävä auringon noustessa, jotta ehtisi takaisin aamupäivän aikana. Menetys oli valtava. Ymmärsin kuitenkin, että maailma on muuttunut ja minun on uudistettava ajatteluani, Aseken Namasi toteaa. Jatkossa opetus on tarkoitus käynnistää myös vanhemmille lapsille ja nuorille. Minut on kasvatettu perinteiseen kulttuuriin, jossa tytöt menevät naimisiin. Tytöt ovat edustaneet vaurautta, sillä heidän myötäjäisistään perhe on saanut tuloja, tyypillisesti lisää eläimiä. – Istuimme vaimoni kanssa keskustelemaan asiasta ja tulimme siihen tulokseen, että koulutus on ainoa vaihtoehto parempaan tulevaisuuteen. Paimentolaiskulttuurissa koulunkäyntiä ei perinteisesti ole arvostettu. Toki jokainen perhe tekee omat päätöksensä, ei niitä oikein toiset voi arvostella, vanhemmat pohtivat. Sen jälkeen joelle olisi liian vaarallista mennä. – Tarkkailin pitkään ja huolellisesti kouluja sekä perheitä, joiden lapset olivat saaneet koulutuksen. SAllA PElToNEN Kirjoittaja on Yhteisvastuukeräyksen viestintäpäällikkö. Jos tytär on joutunut vaikeuksiin, häntä on autettu eläimillä, jotka hänestä alun perin saatiin. Rebeccan vastuulla on opastaa koulussa muita lapsia, jos he tarvitsevat apua tehtävissä. Piikikkäillä oksilla suojatussa aitauksessa köllöttää nyt muutama lehmä ja toisessa parikymmentä vuohta. – Päätös lapsien laittamisesta kouluun ei ollut helppo, varsinkaan minulle. Rebecca Atubon perheen koti. Rebecca Atubo vanhempiensa David Edapalin (vas.) ja Aseken Namasin kanssa. KOTIMAA | 31.1.2019 27. – Ehkä hoksaan joitakin asioita vähän nopeammin, koska olen muita jonkin verran vanhempi, Rebecca arvelee. Koulun jälkeen hän tekee kotitöitä ja varmistaa, että pienemmillä sisaruksilla on kaikki hyvin. – Toivomme todella, että Rebecca menestyisi koulussa ja voisi itse myöhemmin päättää, mitä työtä hän haluaisi tehdä aikuisena. tettiin yli 200 pään karja. kaksi tuntia suuntaansa. Karjavarkautta voi verrata pankkitilin tyhjentämiseen. Jäljellä olevia lehmiä ja vuohia ei myydä kuin viimeisessä hädässä. Kun Kirkon Ulkomaanavun tukema Agelesin koulu viime vuonna valmistui, perhe päätti, että lasten on päästävä kouluun. Alueella, jolle perhe asettui asumaan, ei ollut koskaan ollut koulua. Perheen isä lähtee aina mukaan, sillä yksin vettä hakevat tytöt ja naiset ovat suuressa vaarassa. Pojat ovat paimentaneet karjaa, ja tytöt menneet naimisiin – monet hyvin varhain. Koulussa hänet on valittu luokkansa johtajaksi. Koulussa on noin 150 oppilasta lähialueilta ykkösja kakkosluokilla. – Näin omin silmin, kun neljä naista tapettiin, Rebeccan äiti Aseken Namasi kertoo. Huomasin heidän pärjäävän hyvin elämässään ja tukevan vanhempiaan esimerkiksi uuden kodin rakentamisessa tai sairauskuluissa, David Edapal Ekulan kertoo. Vanhempien mielestä Rebecca on fiksu, ahkera ja huolehtivainen tyttö. Siihen asti yritämme tukea häntä koulutiellä parhaamme mukaan, vanhemmat lupaavat. Matka lähimmälle joelle vie Rebecca Atubo (vas.) oppitunnilla Kirkon Ulkomaanavun perustamassa koulussa Agelesin kylässä Turkanassa. – Tässä tilanteessa se tuntuu samalta kuin heittäisi vuohensa villieläinten syötäväksi, Rebeccan isä vertaa. Toimeentulon hankkimiseen ei ole nyt juuri muita vaihtoehtoja kuin polttopuiden kerääminen ja myyminen. Rebeccan vanhemmat surevat perheitä, jotka ovat kieltäytyneet lähettämästä lapsiaan kouluun
Isä Le Joly, kirjan kirjoittaja, oli pari vuosikymmentä Äiti Teresan perustaman järjestön hengellinen johtaja. tiedoksi Äiti Teresa oli pieni vaatimaton nunna, jolle myönnettiin vuonna 1977 Nobelin rauhanpalkinto. Hän halusi, että lukuisat ystävät ja auttajat eri puolilla maailmaa tietäisivät ja ymmärtäisivät, miksi Rakkauden lähettiläät tekevät raskasta työtään Kalkutassa ja muualla maailmassa köyhimmistä köyhimpien parissa. Vain yksi kukka. 25.9.1934 Paimio k. Hyvin läheiseksi tuli virolainen Kosen seurakunta ja sen kanssa käynnistetty yhteistyö. Äiti Teresa oli kommentoinut tämän kirjan valmistumista: ”Jos tämä kirja saa yhdenkään ihmisen tekemään yhdenkin rakkauden teon Jumalalle, se maksaa kaiken vaivannäön, joka sen kirjoittamiseen on tarvittu.” Äiti Teresa syntyi Skopjessa 1910 ja kuoli 1997 Intian Kalkutassa. 17-vuotiaana hänen elämäänsä siunaantui Lempäälän seurakunnassa syntynyt herätys, joka viitoitti tien paimeneksi. 210 sivua. LeenA HieTAmies | kuolleet | Rakas puolisoni, isämme ja vaarimme Rovasti Teuvo Mikko Kullervo VÄHÄKYLÄ s. Kaikkia hän kohteli yhtä vaatimattomasti ja lämpimästi. Erkki löysi kotinsa paimenena Hollolan seurakunnasta, jossa hän toimi ensimmäisenä kappalaisena vuodesta 1981 ja kirkkoherrana 1989–2007. Hän tunsi hyvin Rakkauden lähettiläiden työn ja elämän. Hänet tunnettiin periksiantamattomuudestaan, tunnollisuudestaan ja koskettavista saarnoistaan. Hän oli hyvä kuuntelija ja yksinoloa tarvitseva syvällinen pohdiskelija, joka pappina samastui tavalliseen kansaan kokien itse olevansa ennen kaikkea armahdettu syntinen. Muistotilaisuus Mikaelintalolla sen jälkeen. Mahdolliset muut muistamiset Kirkon Ulkomaanavun katastrofi rahasto, Nordea FI33 1572 3000 5005 04, Teuvo Vähäkylän muistokeräys. Tämä kirja on ainoa, joka on kirjoitettu Äiti Teresan omasta pyynnöstä. Äiti Teresan salaisuus kertoo Äiti Teresasta ja tämän työstä hätää kärsivien parissa olematta kuitenkaan varsinainen elämäkerta. Matkoillaan hän tapasi myös valtioiden päämiehiä ja kuuluisuuksia. mennessä leenavahakyla@yahoo.com tai 0505675356. ”Me palvelemme Jeesusta köyhissä. Kirja perustuu Äiti Teresan omiin sanoihin, keskusteluihin, julkisiin puheisiin ja kirjeisiin. sAArA LeHTonen Erkin kihlattu PekkA LeHTonen Erkin poika E. Le Joly: Äiti Teresan salaisuus. Kirjapaja 1977. Katolinen kirkko julisti Äiti Teresan autuaaksi vuonna 2003 ja pyhimykseksi vuonna 2016. Mukana on myös kertomuksia hänen kanssaan työskennelleiltä ihmisiltä. Vuonna 2004 hänelle myönnettiin Suomen Valkoisen Ruusun 1. erkki Lehtonen Rovasti erkki Lehtonen kuoli 1.2.2018 Hollolassa. Hän oli Makedonian albaani, alkuperäiseltä nimeltään Anjezë Gonxhe Bojaxhiu. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä KOTIMAA | 31.1.2019 28. Suomennos Taisto Nieminen. Hän oli syntynyt 3.12.1943 Tampereella kaksilapsisen työläisperheen kuopukseksi. V.p. luokan ritarimerkki. Arvokkaimmaksi rikkaudekseen hän kuitenkin koki arkisen yhdessäolon seurakuntalaistensa kanssa. Useiden vakavien sairauksien tummalla värittämien vuosien kamppailuissa häntä kosketti alati kirkkaammin Jumalan suuruus ja anteeksiantava rakkaus; armo, joka kätkee ansiottoman suojaansa elämässä ja kuolemassa – armo, jonka varassa hohtaa ikuisen elämän toivo. Hän joutui matkustamaan paljon ympäri maailmaa perustamassa sisartaloja. Palkintogaalassa hän pyysi jakamaan palkintorahat Kalkutan köyhille. Ps. Hän näki Kristuksen jokaisessa köyhässä ja kärsivässä ihmisessä. Ota yhteyttä ilmoitusmyynti p. Hän sai rinnalleen rakastavan puolison Maija-Liisan, jonka kanssa hän jakoi kutsumuksensa lähetystyöhön. 23:4 Elämästäsi kiittäen Hele-Anneli Marja, Ville, Otto, Tiia, Elia, Kukka ja Ari Leena, Alma, Petteri, Eino ja Aleksis Anna, Juha, Jaakko, Aino, Henri ja Elina Riitta, Jukka, Tarmo, Iines, Saara ja Reetta Liisa ja Petteri Ystävällisenä kutsuna ilmoitamme, että siunaustilaisuus pidetään Paimion kirkossa 16.2.2019 klo 10.00. 1977 nelihenkinen perhe lähti Suomen Lähetysseuran lähettämänä Angolaan. Sotiemme veteraaneja hän kunnioitti syvästi. Erkki Lehtonen muistetaan vaatimattomana, sydämellisenä ja huumorintajuisena ihmisenä. Pitkän palveluajan viimeisiä mit| klassikko | tavia ponnistuksia olivat Hämeenkosken seurakunnan liittäminen Hollolan seurakuntaan sekä Sovituksenkirkon rakennusprojekti. Shangalalan lähetysasemalla Erkki palveli raamattukoulun opettajana ja seurakuntapastorina ja Maija-Liisa sairaanhoitajana, kunnes 1980 heidän oli sisällissodan epävakaudesta palattava Suomeen. 17.1.2019 Raisio Vaikka minä kulkisin pimeässä laaksossa, en pelkäisi mitään pahaa, sillä sinä olet minun kanssani. Hän ei halunnut kerrottavan itsestään vaan työstään ja päämääristään. Sinä suojelet minua kädelläsi, johdatat paimensauvallasi. Kirjan alkuperäinen nimi We do it for Jesus kertoo sen, mitä Äiti Teresa halusi ihmisten ymmärtävän. 12.2. Me hoidamme Häntä, ruokimme Häntä, vaatetamme Häntä, käymme katsomassa Häntä, lohdutamme Häntä köyhissä, hylätyissä sairaissa, orvoissa ja kuolevissa”, Äiti Teresa sanoi. Vastapainoa työlle toivat Lapin vaellukset, kiinnostus filosofiaan ja historiaan, lukeminen, rotaryt, raamattupiiri ja musiikki. Erkin elämän ilo olivat kaksi lasta, kuusi lastenlasta ja rakas Maija-Liisa, jonka hän menetti 2016
24 %. 010 289 8100, 010 289 8101 (ryhmät) Saarenmaa Oberammergau KOTIMAA | 31.1.2019 29. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Esitelmiä pitävät raamatuntutki muksen asiantuntijat, sali 104. Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Lisätiedot ja hakuohjeet evl.fi/rekry. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi Lutherin kaupungit ja Oberammergaun kärsimysnäytelmä 25.-30.5.2020 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Kotimaa-lehden artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen ja asiantuntijaopas Sirkka-Liisa Aalto. kello 16.30 alkaen salissa 313. Ilmoitusmyynti Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Oulunkylän seurakuntaan haetaan suntiota toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen Hakuaika päättyy 15.2.2019. Hinta: 825 €/hlö. Paikkoja avoinna Koulutusta Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa24.fi/tyopaikat-ja-virat Kokous-, kurssija leiritilat 21.2.2019 Kotimaa-lehdessä. Ilmoitusvalmistus 70,00 € + alv. Suntion perustyön lisäksi tehtävään kuuluu AV-laitteista vastaaminen ja pääsuntion vuosilomasijaistukset. % 1.1.2013 lähtien ja digi lehden 24 ?% • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. Hinta: 2 598 €. Suomen Eksegeettisen Seuran vuosikokous n. Varaa ilmoituksesi 15.2.2019 mennessä. Lisätiedot: Matka-Agentit, p. Tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, tilauspalvelut@kotimaa.fi • Ilmoitusmyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv. Tervetuloa! Suomen Eksegeettinen Seura Matkailu Andalusia AURINKOINEN ANDALUSIA 1.-8.4.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana on Tarja Haapala. Lisätiedot: Lomalinja, p. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Kestotilaus Kotimaa-lehti 12 kk 132,00 €, jatkuva tilaus 129,00 €, Kotimaa-näköislehti 12 kk 108,00 € • Vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. 010 321 2800, helsinki@matka-agentit.fi SAARENMAAN OOPPERAPÄIVÄT 23.-26.7.2019 Kotimaan matkaklubin matkanjohtajana toimii Tarja Haapala. Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@ kotimaa.fi Kokouksia Eksegeettinen päivä 2019 Torstaina 7.2.2019 kello 10.00–16.30 Helsingissä, Tieteiden talossa (Kirkkokatu 6) Pyhä teksti. Työ alkaa 1.4.2019 tai sopimuksen mukaan. Hinta: 950 €/ hlö. 24 %
| ensi pyhänä | | radio & tv | Yle Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.15. Pyhä Henki oli sen hänelle kirkastanut. seurakuntapastori Nuusa Parkkinen, Paakki. Kanttori Harri Hakala. 11.00 Jumalanpalvelus Lahden Helluntaiseurakunnasta. khra Annakaisa Rantala, Orimattila. | kynttilänpäivä | Luukkaan evankeliumi 2: 22–33 Jerusalemissa eli hurskas ja jumalaapelkäävä mies, jonka nimi oli Simeon. To 7.2. Hän näki pelastuksen, valon ja kirkkauden, jotka tulevat ”kaikille kansoille”, ”pakanakansoille” ja ”kansallesi Israelille”. Teema & Fem klo 13.00 Katolinen messu Pyhän Henrikin katedraalissa Helsingissä. Siksi jokainen kastettu ihminen voi olla Kristus-voima, joka saa kaiken yhteyteen keskenään: ihmiset, eläimet ja luonnon. Virret: HL 568, HL 423. Ehkä Simeon näki Jeesuksessa tulevaisuuden, jolloin nälkäinen saa syötävää, koditon yösijan, yksinäinen yhteyden ja maapallo hoivan. Virret: 547, 326, 971, 932, 928:3-4, 501:3-4, 228:2-4, 342, 339. Onko se jokin asia tai arvo, jonka puolesta olet taistellut ja jonka näet edistyvän. LAuRA MänTYLä Kirjoittaja on yliopistopappi ja seksuaalineuvoja. Liturginen väri on valkoinen. Pelastus koskettaa siis kaikkia, mutta mitä se tarkoittaa. Pelastuksen tuoja |K uv a: G un D am én pyhä KOTIMAA | 31.1.2019 30. Ma 4.2. Pe 1.2. To 7.2. Liturgina yliopistopastori Risto Korhonen. Jumalanpalvelukset Sunnuntai 3.2. Muut ohjelmat Yle Radio 1 klo 12.05 Horisontti. Liturgi Riikka Miettinen. ”N yt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä”, totesi vanha Simeon saadessaan Jeesus-lapsen syliinsä. Piispa Simo Peura saarnaa, liturgina kappalainen Elina Mäki. Onko se lastesi hyvinvointi, sen näkeminen, että he pystyvät seisomaan omilla jaloillaan. pastori Anni Pesonen, Nurmijärvi. pastori Hilkka Laine, Metodistikirkko, Lappeenranta. Ti 5.2. pastori, kanttori Pauli Pietiläinen, Lahti. Yhteisvastuumessu. Hän näki nyt sen, mitä oli odottanut. Pe 1.2. Mitä pitäisi tapahtua, jotta voisit ylistää Jumalaa hänen suuruudestaan ja kiittää siitä, että olet saanut sen nähdä. Ke 6.2. Mitä sinun pitäisi nähdä tai kokea, jotta voisit huokaista Jumalalle olevasi nyt valmis lähtemään täältä. pastori Pekka Toivainen saarnaa. seurakuntapastori Ann-Mari Häggman-Niemi, Alajärvi. Kor. 2:22-33. nuorisotyönohjaaja Henna Luomala, Jyväskylä. Pelastus, joka on irti tämänpuoleisesta, irti paikasta ja ruumiillisen sorron kokemuksesta, ei tavoita mitään, koska kaikki eletty eletään tämänpuoleisten asioiden kautta. 3:18-4:6, Luuk. Siinä on pelastus. Lääketieteen professori Anneli Milén saarnaa. Hän odotti Israelille luvattua lohdutusta, ja Pyhä Henki oli hänen yllään. Kolehti kootaan Yhteisvastuukeräykselle, joka toteutetaan teemalla ”Yhdenvertainen oikeus koulutukseen”. Voimme vain jäädä ihailemaan ristillä riippuvan taideteoksen Jeesuksen kasvoja. Kristus on väkevämpi kuin mikään muu. Sytytän sen pelastuksen lähteelle, kolmiyhteiselle Jumalalle. Onko se yhteyden rakentaminen Jumalaan, toisiin ihmisiin tai koko luomakuntaan. Jeesuksen isä ja äiti olivat ihmeissään siitä, mitä hänestä sanottiin. Vain sellaisella pelastuksella on merkitystä, joka vapauttaa ja armahtaa tässä ja nyt. TV1 klo 10.00 Messu Alavuden kirkosta. Alttarilla on kuusi kynttilää. Ihmiskuntana olemme mukautuneet hallitsemisen ja alistamisen systeemeihin, joiden säilyttämiseksi olemme kehitelleet erilaisia ideologioita. Urkuri Paula Setälä. pastori Marko Halttunen, Helluntaikirkko, Keuruu. Minun silmäni ovat nähneet sinun pelastuksesi, jonka olet kaikille kansoille valmistanut: valon, joka koittaa pakanakansoille, kirkkauden, joka loistaa kansallesi Israelille. Tekstit: Ps. Me langenneet ihmiset olemme rakenteellisen synnin vankeja. Samalla katsomme lähimmäisen ohi, uhkaavan ekokatastrofin ohi. Hän elää jokaisen kristityn sisällä. Ma 4.2. Pelastuminen on sortavista rakenteista vapautumista. Pyhä Henki oli hänelle ilmoittanut, ettei kuolema kohtaa häntä ennen kuin hän on nähnyt Herran Voidellun. Pelkästään kuolemanjälkeiseen aikaan kiinnittyvä pelastus ei tuo riittävää muutosvoimaa elämäämme. 48:11-15, Jes. Jos Jumala on läsnä vain ihmisenä maan päällä eläneessä Jeesuksessa, joka on jo tehnyt kaiken, niin meidän ei tarvitse kohdata Jumalaa nälkiintyneen ihmisen kasvoissa tai paljaaksi hakatun metsän jäännöksissä. Tänä iltana sytytän kynttilän pelastukselle, joka Jeesuksessa tuli maailmaan ja joka tulee todeksi aina, kun sortavat järjestelmät murenevat. Sytytän sen jokaiselle sorretulle, joka on päässyt vapauteen. Kynttilänpäivä on aiheeltaan ”Kristus, Jumalan kirkkauden säteily”. Kiitän ja ylistän häntä, mutten ole vielä valmis lähtemään. Uusinta klo 23.00. Simeon tunnisti pienessä lapsessa pelastuksen tuojan. teol. Lupaukset olivat täyttyneet, ja hän oli valmis kuolemaan. khra Satu Linko, Kauhava. Se on totta jo täällä maan päällä, ei vasta kuoleman jälkeen. Timo Saarinen. tri Tapio Leskinen, Vantaa. Hengen johdatuksesta hän tuli temppeliin, ja kun Jeesuksen vanhemmat toivat lasta sinne tehdäkseen sen, mikä lain mukaan oli tehtävä, hän otti lapsen käsivarsilleen, ylisti Jumalaa ja sanoi: – Herra, nyt sinä annat palvelijasi rauhassa lähteä, niin kuin olet luvannut. Mitään suurempaa hän ei enää voisi kohdata. Saarnaa Isä Anders Hamberg. näyttelijä Katja Aakkula lukee Samuelin kirjaa. Ti 5.2. Hän sai nähdä pelastuksen, joka tulisi kaikille kansoille. 52:8-10, 2. Orkesterinjoht. Avustava pastori Tino Varjola. 10.00 Tuomasmessu Tampereen Aleksanterin kirkosta. Se toteutuu kansojen kohtaloissa. Iltahartaus klo 18.50, la klo 18.00. Ke 6.2. Joht. La 2.2. La 2.2. rovasti Timo Juntunen, Hailuoto. Jumala itsessään on täydellinen yhteys kolmen välillä: Isä, Poika ja Pyhä Henki
Suhteeni siihen on siis ristiriitainen, koska samalla tila tuntuu kodikkaalta. Kahvila kirkkosalissa Joskus haluaisin istua kirkkosalissa rauhassa, mutta melkein aina tutut tulevat tervehtimään, mikä on toisaalta hyvä ja luonteva asia. Olli Seppälä liisa Varho Skandinaavinen turistikirkko las palmasissa on liisa Varholle tärkeä paikka, vaikka se muistuttaakin hänestä enemmän seurakuntasalia kuin perinteistä kirkkosalia. Templo Ecuménico on ihan oikea kirkkorakennus, ja siellä on kirkon ja pyhyyden tuntu. | Kuvat: Olli Seppälä Skandinaavinen Turistikirkko . Minusta ne eivät kuulu kirkkoon. Kirkkosali muistuttaa enemmän seurakuntasalia, ei perinteistä kirkkosalia. Viihtymisestä kertoo sekin, että monilla on kirkonpenkissä vakiopaikka, jossa he pyrkivät aina istumaan. Tällä hetkellä kotikirkkoni on Gran Canarian suomalaisessa ev. Kirkko on myös sosiaalisesti tärkeä ja keskeinen kohtaamisen paikka. seurakunnassa, jonka seurakuntaneuvoston puheenjohtaja olen. Toki seurakuntaneuvoston puheenjohtajana haluan tavata myös Playa del Inglésissä asuvia suomalaisia. Sijaitsee Las Palmasissa Gran Canarialla. Moni satunnainen kävijä hämmästelee Turistikirkon tilan kauneutta, sillä ulkoapäin ei voisi päätellä, mitä rakennus kätkee sisäänsä. Nyt on menossa 13. Täällä sekin näkökulma saa uuden merkityksen, kun kirkkosali ja kahvila ovat samaa avointa tilaa. Katunäkymä ulkopuolella ei myöskään ole kaikkein paras, vaan varjoisa ja hieman nuhjaantunut. Meillä on käytössä kaksi kirkkotilaa, joista toinen on etelässä 50 kilometrin päässä Playa del Inglésissä. Kirkko on valmistunut 1972. Kirkko myös palvelee meitä suomalaisia ja tarpeitamme hyvin. Neljä kuukautta vuodesta lomailemme Suomessa Naantalissa, jossa meillä on kesäpaikka saaressa. Olen ehkä vanhanaikainen, mutta kaipaan kirkkotilasta tiettyä rauhaa ja pyhyyden tuntua, mitä Skandinaavinen Turistikirkko ei läheskään aina tarjoa. Koska asun Las Palmasissa, kaikkein läheisin suhde minulla on tällä hetkellä kuitenkin Skandinaaviseen Turistikirkkoon (Skandinaviska Turistkyrkan), jota seurakuntamme vuokraa käyttöönsä. Kirkon omistaa ruotsalainen helluntaiseurakunta, mikä johtaa mielessäni ristiriitaan. Olemme täällä myös kirjoilla. Leikillisesti kirkkokahveja on kutsuttu Suomessa joskus kolmanneksi sakramentiksi. Joskus menen etelään Templo Ecuménicoon ihan vain sen ”oikean kirkon” tunnelman vuoksi. Usein kun tulemme tilaan, siellä on valkokangas, mikrofonitelineitä ja jatkojohtoja. |Kirkko & minä| O lemme mieheni kanssa asuneet jo 12 vuotta talvikaudet Las Palmasissa Gran Canarialla. Maija p. Naantalin kirkko on minulle tärkeä jo lapsuudesta saakka. Tämä hieman harmittaa. KOTIMAA | 31.1.2019 31. . Siellä istuessani on pyhän tuntu ja tiedän, että siellä ovat sukulaiset ja sukupolvet ennen minua istuneet. talvikautemme täällä. lut. Monille viikoittaiset tapaamiset suomalaisessa messussa ovat tärkeitä henkireikiä. ” Monille viikoittaiset tapaamiset suomalaisessa messussa ovat tärkeitä henkireikiä
Jos lintujen ruokinnan aloittaa ja linnut oppivat sitä hyödyntämään, on syytä jatkaa ruokintaa läpi talven. Olenko kuollut. Ne yrittävät sinnitellä talven yli. – Olen aina epäillyt, että lintujen takana on jokin suunnitelma, jokin isompi kuva, jokin elämän tarkoitukseen liittyvä vaikutelma, mutta vasta nyt ymmärrän, mistä on kyse, mies kuiskasi. Minä jaksan, kun pörhistän höyheneni sinun kunniaksesi. Satunnaistalvehtijat hakeutuvat silloin ruokintapaikoille henkensä hädässä. Kottarainen on yksi varhaisimmista kevätmuuttajista, ensimmäiset ilmestyvät Suomeen jo maaliskuussa. Äkkinäinen ei ehkä heti tunnistaisi sitä kottaraiseksi, sillä mikään joka paikan talvilintu se ei ole. Joskus se onnistuu, joskus ei. Talveen eksynyt Joka vuosi yksittäiset muuttolinnut yrittävät talvehtimista. Silloin eräs vanha mies, kokenut lintuharrastaja, havaitsi puutarhassaan hieman joukosta poikkeavan linnun. Lintu käänsi katseen miestä kohti sanoen kottaraismaisesti: – Shalom. Monen untuvapallon henki voi olla siitä kiinni. S yksyisin valtaosa linnuista lähtee muuttomatkalle. Yhden sellaisen veljeni kuvasi Helsingin Tähtitorninmäellä. Kuvan lintu kamppaili kylmää vastaan Helsingin Tähtitorninmäellä. luomakunta KOTIMAA | 31.1.2019 32. – Lintu puhuu. Mies nielaisi ja tunsi kurkkunsa kuivaksi. Mutta Meidän Herramme oli silloin jo lentänyt pois. Kottaraisia kuitenkin talvehtii säännöllisesti maassamme, erityisesti Lounais-Suomessa. Uusvanha kristillinen legenda kertoo Meidän Herrastamme, joka päätti tulla katsomaan ihmisten elämää maan päällä. Onko aikani tulossa täyteen. Taivaallinen kottarainen lensi miehen luokse. | Kuva: Mika Seppälä Rukous Oi Luoja, minä jäin jumiin tänne kylmään ja karuun maahan, jossa eläminen on arpapeliä lämpömittarin mukaan. Aamen. – Näytät siltä kuin olisit nähnyt Jeesuksen, lintu visersi. Myös pörheä ja pilkullinen talvitakki hämäävät. Niin Meidän Herramme lehahti matkaan ja saapui talvipakkasilla Suomeen. Mutta sinä annat minulle jokapäiväisen jyväni ja lupauksen keväästä. Parhailla ruokintapaikoilla käy aamusta iltaan aikamoinen vilske ja lajeja voi nähdä helposti toistakymmentä, joukossa yllätyksiäkin. – Oho, kottarainen! Outoa, se ikään kuin hohtaa valoa, mies jupisi itsekseen kiikari silmillään. Myös sianihra sopii linnulle. Taivaallinen kottarainen kierteli katsomassa, kuinka ihmiset elivät pihapiireissään. Niille kelpaa sama ravinto mikä rastaillekin, hedelmät ja siemensekoitukset maistuvat hyvin. Viimeistään tammikuussa talvi näyttää luonteensa. Vanha mies muisti tuon kohtaamisen lopun elämäänsä. Leutojen talvien myötä lintuharrastajien iloksi eri puolilta maata löytyy talvea uhmaavia siivekkäitä. Olli Seppälä Muutamia kottaraisia talvehtii vuosittain Suomessa. Varsinkin kaatopaikat ovat kottaraisten suosiossa. Mutta kottaraisia tavataan myös ruokintapaikoilla. Mutta toisinaan yksittäiset muuttajat päättävätkin jäädä Suomeen. Hän otti kottaraisen hahmon. Jos vaikka syksy ja joulukuu olivat lauhoja, tammikuussa ilmanala saattaa muuttua radikaalisti