. . Sivut 10–12 31. Kansoja yhdistävälle liikkeelle keskeistä on rukous, hiljaisuus ja raamatunluku. Sivut 10–12 ju k k a g r a n s tr ö m Ylivieskan kirkon suunnittelukilpailu ratkeaa lokakuussa. vuosikerta | 0043595–17–36 35 RAUHAN LIIKE Kansainvälinen Taizé-tapahtuma toteutettiin viikonvaihteessa Haminassa. SIvU 13. Kansoja yhdistävälle liikkeelle keskeistä on rukous, hiljaisuus ja raamatunluku. ELoKUUtA 2017 | hinta: 3,70€ | 112. RAUHAN LIIKE Kansainvälinen Taizé-tapahtuma toteutettiin viikonvaihteessa Haminassa. SIvU 7 myrskyluoto on vertauskuva suomesta
Vaaliminen on huolenpitoa, kunnioittamista. Niin ajattelen kirkosta. Uusien syntyvien suomalaisten lisäksi Suomi tarvitsee yhä parempia keinoja tänne muuttaneiden kotouttamisessa. Sekin pitää muistaa, että mitä vauraampi valtio, sitä enemmän se käyttää luonnonvaroja. Niin siinä lukee, Vanhan testamentin Sananlaskujen kirjassa. Kielellä luodaan todellisuudet, jotka vievät meitä yhä kauemmas toisistamme. Kun asioiden pitää muuttua, sanotaan, että pitää keskustella. • Niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää, Sananlaskujen kirja toteaa. Suomalaisten osuus siitä on vajaa promille. Kirkko ja kaupungin haastattelussa. Antti rinne ja moni muu on siinä oikeassa, että Suomen ikärakenne edellyttää lisää tulevaisuuden veronmaksajia. On hyvin yksinkertaista olla vain protestantti. Joskus tuntuu, että elämä on nykyisin pelkkää puhetta. Jos kieli nöyryyttää, mitätöi, ajaa nurkkaan, niin kyllä. Ihmiskunta on jo noin kuukausi sitten käyttänyt kaikki tämän vuoden uusiutuvat luonnonvarat. sdp:n puheenjohtajan Antti Rinteen viime viikolla käyttämä yhdyssana synnytystalkoot on monella tapaa epäonnistunut. Kirjoituksen sisältö on päällekirjoituksen mukainen. Kielestä ovat lähtöisin viha ja unettomat yöt. viime numeronsa pääkirjoituksessa käsittelee Työmies-lehti uskonnonopetuskysymyksiä julkaisten mietteensä tuon selvän ja paljon puhuvan otsikon alla: Uskonnonopetus pois Suomen kouluista. Kaikkein eniten se on harkitsemista. Suomalaisten kohdalla tämä raja meni rikki jo kevätpuolella. • Kielen varassa on elämä ja kuolema. Maailman väkimäärä on nyt 7,6 miljardia ihmistä. Niin kuulostavat Jeesuksen sanatkin. On todella yksinkertaista olla katolilainen. Elämme nykyaikaa, jolloin miehen ei pidä määritellä naisen tehtävää yhteiskunnassa lisääntymisen kautta. Kun ollaan eri mieltä, sanotaan, että pitää keskustella kunnioittavasti. Mutta on miltei mahdotonta tulla kristityksi. Maa on pitkälle täytetty, jos ihmisten määrää arvioi esimerkiksi maapallon luonnonvaroilla. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi, hän lausuu evankeliumissa. Perheiden lapsimäärän rajoittaminen lainsäädännöllä johti Kiinassa aikanaan yhteen ihmiskunnan suurimmista murhenäytelmistä. valmistuvat vähitellen. Onko pienillä ja vaurailla kansakunnilla suurempi oikeus kasvattaa väestöään kuin suurilla ja köyhillä. Suomalaisten syntyvyys ei vaikuta suuntaan eikä toiseen koko maailman väestökehityksessä, mutta sillä on keskeinen merkitys Suomen tulevaisuudessa. väestönkasvun hillitsemiseen johtavien keinojen pitää olla eettisiä. Pelkkiä kauniita sanoja K ielen varassa on elämä ja kuolema – niin kuin kieltä vaalit, niin korjaat hedelmää. Tulevaisuuden veronmaksajat Uusien syntyvien suomalaisten lisäksi Suomi tarvitsee yhä parempia keinoja tänne muuttaneiden kotouttamisessa.. Eiväthän naispoliitikotkaan puhu miehistä siittäjinä. Toimivan perhepolitiikan ja nykyisten lapsiperheiden aseman parantamisen lisäksi yksi keskeinen tapa on vahvistaa niitä keinoja, joilla muillakin kuin kantasuomalaisilla on realistinen mahdollisuus toimia veronmaksajina. Se kuulostaa rajulta. Kysymys maapallon kestävyydestä suhteessa väkimäärän jatkuvaan kasvuun on enemmän periaatteellinen. MerI TOIvAnen R aamatun alkulehtien mukaan Jumala loi ihmisen kuudentena päivänä ja siunattuaan ihmiset Jumala sanoi: ”Lisääntykää ja täyttäkää maa ja ottakaa se valtaanne.” Monilla mittareilla mitattuna ihmiskunta on täyttänyt tämän tehtävän. 8. Juhlajulkaisut, syvien rivien käsityskantaa varten laaditut kansanomaisemmat kirjaset, muistolaulut ym. Kielen vaaliminen on puhumista ajallaan ja vaikenemista ajallaan. 2 01 7 Pääkirjoitus sATA vuOTTA sITTen TuhAT MerKKIä TAIvAAsTA MArI TeInIlä päätoimittaja, mari.teinila@kotimaa.fi lAInA KOTIMAA Perustettu 1905 sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@ kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite Hietalahdenranta 13 00181 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä 040 522 0566 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24 Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen 040 737 4722 Tuottaja Tuija Tiihonen 040 051 5513 Toimitussihteeri Noora Wikman-Haavisto 040 178 8423 Graafikko Gun Damén Toimittajat Antti Berg Emilia Karhu Saara-Maria Pulkkinen Jussi Rytkönen Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Botnia Print, Kokkola Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen 050 515 1440 Markkinointipäällikkö Minna Zilliacus 040 7747777 lukijamäärä 64 000 KMT Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 31.8.1917 Juhlavalmistukset syksyn uskonpuhdistuksen riemujuhliin edistyvät ripein askelin protestanttisissa maissa. Ja vain sitä meidän tulisi yrittää. Kun pitäisi tehdä hyvää, on vain kauniita sanoja. Yhden lapsen mallissa miljoonia tyttölapsia hylättiin ja tapettiin, koska vanhemmat toivoivat poikaa. Saksalaisen teologi ja psykoanalyytikko Eugen Drewermann 25.8. 2 KOTIMAA 3 1 . Kirkkovuoden teksteissä, ensi sunnuntaille valituissa. Rinne yritti epäonnistuneella sanavalinnalla kiinnittää huomiota perhepolitiikan merkitykseen. -Suomessa ei tietääksemme vielä ole mitään erikoissävellystä -sen sijaan voimme kertoa että Ruotsissa on valmistunut suursävellys nimeltä: Martin Luther, Jumalan mies. Sen varassa ovat elämä ja kuolema
Ne avaavat kiinnostavan näkökulman saarnaan. – Saarnoja on toistaiseksi mukana reilusti yli sadalta henkilöltä, joista selvästi suurin osa on miehiä. Saarnaaja voi käydä vilkaisemassa, mitä muut ovat tiettynä pyhänä tietyn vuosikerran mukaisesta tekstistä puhuneet. Kampanjan vetäjien mukaan Inkistä oli alkuviikkoon mennessä asettunut tukemaan runsaat 40 äänioikeutettua. Vapaan sanahaun lisäksi saarnoja löytyy muun muassa kirkkopyhien, tekstivuosikertojen ja päivämäärän mukaan. – Tarkoitus on kerätä luonnollisesti myös kaikkien muiden pyhäpäivien saarnoja. Maantieteellinen jakauma saarnojen pitopaikoissa on varsin kattava. NOOrA WIKMAN-HAAvISTO kotimaapro.fi/digipostilla uuTISvIIKKO Saarnan liittäminen osaksi Digipostillaa on helppoa, kertoo julkaisupäällikkö Olli Seppälä. Messutoiminta alkaa kymmenien vuosien tauon jälkeen. Tarvitaan tiedot siitä, milloin ja missä saarna on pidetty, mikä pyhä oli kyseessä, mikä vuosikerta ja mikä oli saarnaajan käyttämä raamatunteksti. Teinilän mukaan Digipostilla toimii jo nyt tarkoituksensa mukaan eli yleisenä saarnapankkina. Joka sunnuntai eri puolilla maata pidetään satoja saarnoja. Digipostilla on ollut verkossa viime vuoden keväästä lähtien. Saarnat ovat vuosisatoja olleet osa suomalaisuutta. Kapituliin selvityspyyntö avioliiton siunaamisesta . Osa papeista ja saarnan pitäjistä on itse liittänyt saarnansa osaksi saarnapankkia. Pääpaino Digipostillan teksteissä on kirjoitetussa saarnassa, mutta mukana on muutamia saarnoja, jotka ovat selvästi saarnan aihioita tai ranskalaisia viivoja aiheesta. Digipostillaan on vapaa pääsy. Digipostillan hakutoiminnolla saa esiin esimerkiksi saarnoja, joissa on käytetty sanaa terrorismi tai taivaspaikka. Se on hyötysivusto sekä saarnan pitäjille että kaikille muillekin kiinnostuneille. joulukuuta. Tilaisuudesta tekee poikkeuksellisen se, että paikalla oli Helsingin piispa Irja askola, joka lausui tilaisuuden lopuksi seurakunnalle Herran siunauksen. Vuosina 1994–2015 hän oli kasvatuksen hiippakuntasihteeri Turun tuomiokapitulissa. Ja aivan erityisesti, mistä puhutaan tänä vuonna, kun Suomi täyttää 100 vuotta. Saarnojen avulla on ihmisiä opastettu luterilaiseen oppiin ja saarnat ovat sisältäneet kommentteja ajankohtaisiin asioihin. Digipostilla löytyy Kotimaa Pro -sivuston alta. Ensin mainittuja saarnoja löytyy nyt 20, jälkimmäisiä viisi. Piispa Askolan mukaan tilaisuus toteutti Helsingin hiippakunnan ohjeistusta. 8. Aihetta lienee vaikea sivuuttaa kyseisen päivän saarnassa, sanoo Kotimaan päätoimittaja Mari Teinilä. aaltonen), 59, lähtee ehdokkaaksi ensi helmikuussa järjestettävään arkkipiispan vaaliin. Tutkija, Turun arkkihiippakunnan pitkäaikainen hiippakuntasihteeri Heli Inkinen (ent. 2 01 7 Kotimaan saarnapankki Digipostilla ja erityisesti sen itsenäisyyspäivänä pidettyjen saarnojen keräyskampanja ovat osa Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Mistä kirkoissa on puhuttu vuosien varrella 6. Valtioneuvoston kanslia teki asiasta päätöksen elokuussa. Digipostilla toimii hakujen avulla. Lisäksi papeilta ja saarnojen pitäjiltä toivotaan erityisesti 6.12.2017 pidettävien saarnojen liittämistä Digipostillaan. kuva: Jukka GranSTröm Digipostilla osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa Heli Inkinen lähtee arkkipiispan vaaliin . Yksityishenkilö on pyytänyt tuomiokapitulia selvittämään, oliko tilaisuudessa kyse kirkkokäsikirjan mukaisesta avioliiton siunaamisesta vai hiippakunnan ohjeen mukaisesta menettelystä. Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli selvittää Helsingin Kallion kirkossa heinäkuun alussa järjestettyä sateenkaariparin avioliiton siunaamista. Slef aloittaa messut Helsingissä . Naisten pitämät saarnat ovatkin erityisen tervetulleita osaksi Digipostillaa, Mari Teinilä sanoo. Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) ruotsinkielinen sisarjärjestö Svenska Lutherska Evangeliföreningen (Slef) alkaa viettää ruotsinkielisiä jumalanpalveluksia Helsingissä, kertoo Kyrkpressen. Ideana on tukea ja kehittää suomalaista saarnaa. Inkinen on vihitty papiksi 1989. Nyt hän työskentelee Åbo Akademissa. Myös tutkijoille Digipostilla tarjoaa arvokkaan lähteen. Teologian tohtori Inkisen väitöskirja käsitteli naisten tietä pappeuteen El Salvadorin luterilaisessa kirkossa. Toistaiseksi Digipostillasta löytyy 30 itsenäisyyspäivänä pidettyä saarnaa. Sley ja Slef vastustavat naispappeutta, eikä järjestöjen jumalanpalveluksissa nähdä naisia alttarilla.. Ennen Inkistä vaaliin on lupautunut kansanedustaja, entinen Turun hiippakunnan piispa Ilkka kantola, 60. – Ajatus saada mahdollisimman paljon itsenäisyyspäivänä pidettyjä saarnoja yhden digitaalisen katon alle on jännittävä. Helsingin hiippakunnan papit katariina kiilunen ja Tero massa kertoivat aiemmin Kotimaalle, että he toimittivat Kallion kirkossa avioliiton siunaamisen, jossa he käyttivät kirkkokäsikirjassa olevaa avioliiton siunaamisen kaavaa. Kun kasassa on paljon tekstejä, niin alkaa hahmottua jokin uusi kokonaisuus. Syys-marraskuussa Kotimaa järjestää kampanjan erityisesti itsenäisyyspäivänä pidettyjen saarnojen keräämiseen osaksi tietokantaa. KOTIMAA 3 3 1 . Tällä hetkellä sinne on kerätty lähes 2 400 saarnaa
AnAlyysI. Toisten mielestä kertaluonteisten tempausten yksi vahvuus on huomion herättäminen, toisten mielestä kyse on markkinointitempuista ja turhasta kosiskelusta. Mutta entä jos me menisimme ihmisten luo, lähtisimme kirkosta kohPop-up-kirkko tekee sanomaa näkyväksi TOIMInTAKulTTuurI Pop-upiksi kutsutut tempaukset vaativat järjestäjiltä rohkeutta ja näkemystä, kirjoittaa toimittaja Salla Ranta. 8. Sähköisenä julkaistavan materiaalin tarkoitus on auttaa seurakuntia ja järjestöjä uusien tapahtumien suunnittelussa. – Kun katselin työpaikkaani ulkoapäin, tulin ajatelleeksi, että me seurakunnan työntekijät seisomme kirkon ovella ja toivotamme ihmiset lämpimästi tervetulleiksi. Diakoniset nopeat liikkeet, kuten seurakuntien turvapaikanhakijoiden parissa tekemä työ viime aikoina, on tutkimustenkin mukaan koettu laajasti myönteiseksi viestiksi kirkon halusta olla läsnä siellä, missä tarvitaan. Helsingin seurakuntayhtymä teetti keväällä selvityksen seurakuntien pop-up-ilmiöstä. Seurakuntien erikoisimpien kertaluontoisten tempausten takana on halu tavoittaa myös ne, joille kirkko ei ole tuttu. Ihmisten tavoittamisen nykyhaasteita ovat esimerkiksi sähköisen median vaatimukset, kulttuurisen pirstaloitumisen ja kristillisen tapakulttuurin vähentyminen. Pop-up-kirkossa on myös nähty vallankumouksellista voimaa kääntää perinteiset roolit nurin: parhaimmat ideat eivät tulekaan aina työntekijöiltä. Toisaalta myös kirkkokahvit, nuorisotyö, valtuustokokoukset ja diakonialounaat on kaikki keksitty aikanaan. Enemmän kuin julkisuus, järjestäjiä kiinnostaa yhteyden rakentaminen. Pop-up-kirkko tekee sanomaa näkyväksi TOIMInTAKulTTuurI Pop-upiksi kutsutut tempaukset vaativat järjestäjiltä rohkeutta ja näkemystä, kirjoittaa toimittaja Salla Ranta. AnAlyysI Etukäteen ei tiedetä, mitä tapahtuu, mutta pappi on näkyvästi saatavilla siellä, missä ihmiset kulkevat. Kysymys siitä, miten ihmisiä kutsutaan, on ollut kirkon ydinkysymys sen alkuajoista lähtien. Popup on liike, jossa kirkko pyrkii lähelle ihmisten elämää. 4 KOTIMAA 3 1 . Edellä mainitut ylittävät uutiskynnyksen helpommin kuin kirkon perinteiset säännölliset työmuodot. 2 01 7 O vatko päiväunet kirkossa, jalkapallon EM-kisastudio alttarin alla, kirkkohäät konserttilavalla tai turvapaikanhakijoiden majoittaminen kirkon lattialle uudistumista vai turhia temppuja. Siinä haastateltujen pioneerien mielestä tärkeintä on se, että uudenmuotoinen toiminta ilmentää kirkon sanomaa. Puolet kirkon jäsenistä osallistuu toimintaan vain satunnaisesti. Kysymys on siitä, että kirkon tunnukset, symbolit ja sanoma yhdistetään johonkin uuteen toimintaan tai ympäristöön
Kallion kirkkoherra sai myöhemmin selitellä epäkristilliseksi moitittua kaaosta Herran huoneessa. 200 x 46 mm. Kaupallisella puolella popupin toteuttamisen riskit hallitaan. Siinäkään ei etukäteen tiedetä, mitä tapahtuu, mutta pappi on näkyvästi saatavilla siellä, missä ihmiset kulkevat. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Aitolehti kehittää työkseen seurakunnan yhteistyötä paikallisten asukkaiden ja toimijoiden kanssa. Turussa festivaaleilla on tarjottu ehtoollista ja festarihäitä on vietetty esimerkiksi Turussa ja Oulussa. Hän on yksi seurakuntayhtymän selvityksessä haastatelluista. Esimerkiksi Malmin seurakunta on irrottanut idearikkaan pappinsa Meri Ala-Kokon työaikaa ostoskeskukseen, jossa hän alkaa työskennellä ostaripastorina ilman kappelia. 3 1 . Osa pop-up-hankkeista on tehty yhdessä yritysten kanssa. Tulevaisuusennusteiden mukaan kirkon olisi syytä panostaa jäseniinsä. Tutustu Juhavan koko kastekynttilävalikoimaan www.sacrum.fi Kastekynttilä kolmiojalalla Valkoinen tai puunvärinen puinen kynttilän jalka metallimansetilla ja näyttävä juhla kruunukynttilä 410 x 26 mm. Monet tekevät seurakuntien työtä ihmisten kanssa uusin tavoin, mutta puhuvat siitä perinteisin kristillisin termein rukouksena, rakkautena, auttamisena, läsnäolemisena, sakramenttien jakamisena ja julistamisena. Hänestä kovaäänisistä luettu Herran siunaus tai rukous olisi riittänyt päättämään juhlan niin, että tilaisuus olisi sopinut kirkkoon. 6,55 ti ihmisten elämää, tiivisti sairaslomalla uusia ajatuksia saanut Paavalin seurakunnan yhteisöpappi Tuuli Aitolehti pop-up-asenteen. Ei saa pelätä virheitä, on tempauskonkarien neuvo. 020 754 2350 Suomalaiset Juhavan kastekynttilät ovat käsityönä 100 % steariinista valmistettuina turvallinen valinta kastekotiin. KIRKAS LIEKKI – PUHDAS ILMA! VERKKOKAUPPA : www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. kuVa: Mari LähteenMaa ta oman yhdistyksen perustamiseen. Aleppon kellot palkittiin viestintätoimiston järjestämässä kilpailussa viestintätekona. Helsingin Kalliossa katufestivaali päättyi kirkkoon. Ei pop-up-hankkeiden tieltä siivota sakramenttien jakamista ja Sanan julistusta. 8. 2 01 7 Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Pop up -ilmiö syntyi muodin ja ravintolayrittämisen maailmassa ja lipui sieltä järjestöihin ja kirkkoon, mutta myös kortteleihin ja kaupunginosayhdistyksiin. Kaupalliselta kalskahtava pop-up herättää monissa inhonväristyksiä. Hän oli mukana myös vastaanottokeskuksiin järjestettävässä keräyksessä, joka lähti seurakunnan jäsenten ideasta ja kanavoitui lopulSeurakunnat ovat osallistuneet musiikkifestivaaleille erilaisin tavoin jo pitkään. Jotkut pop-up-henkiset kirkolliset vaikuttajatkin kieltäytyivät esiintymästä asiayhteyksissä, joissa pop-upsanaa käytetään. Mutta eihän kirkko myy mitään eikä sillä ole tuotteita tai asiakkaita! Seurakuntapop-upin puolestapuhujien mukaan se ei tarkoita, ettei kirkko tarvitsisi uusia tapoja välittää uskoa ja pelastusta. Esimerkiksi kirkot soittivat viime syksynä yli sadassa kirkossa ympäri maan saattokelloja Syyrian sodan uhrien muistoksi. Ideana on tavoittaa uusia ihmisiä ja saada aikaan mielikuvia, joissa tuotteet tai palvelut muistetaan jossain uudessa asiayhteydessä. 8,90 Kastekynttilä Timotei Timo Sarpanevan suunnittelema kastekynttiläklassikko. Uskollisuus sanomalle on myös pop-up-kirkon ydin. Paavalissa kirkkoonkuulumisprosentti on maan pienin. 7,80 Kastekynttilä Maria Tukevasti pystyssä pysyvä ja kauniisti muotoiltu kastekynttilä. Mutta monien mielestä kirkon yhteisöllinen luonne säilyy parhaiten kuuntelemalla ihmisiä. Kirkon täytyy näkyä ja kuulua. Pop-upin onnistumista voi olla vaikea mitata ja tilastoida. Viime vuosina festareilla on myös vihitty etukäteen ilmoittautuneita pareja avioliittoon. Kun Paavalin kirkkoherra Kari Kanala viettää reformaation juhlavuonna avoimia saarnajatkoja sunnuntaisin kapakassa, voidaan siinä nähdä joko perinteiden vaalimista tai vaarantamista. Pop-up syntyy nopeasti ja vastaa ajan kutsuun. Kirkon suurin riski ei ole se, ettei se onnistu miellyttämään kaikkia, vaan se, että se lakkaisi olemasta kirkko. Kaupungeissa on yhä vaikeampi ennustaa, miten jäseniä tavoitetaan, miten heidän katseja kuuloetäisyydelleen päästään tai mikä heitä voisi kiinnostaa. Esimerkiksi sosiaalisessa mediassa voidaan laskea tykkäyksiä ja tilaisuuksissa osanottajia, mutta viestin ja uutisten vaikutusta on vaikea arvioida. Innostuneimmat pop-up-järjestäjät sanovat, että heidän esikuvansa on Jeesuksen tapa kohdata ihmisiä ja ideoiden reseptiksi riittää, että mennään esikuvan tapaan sinne, missä ihmiset liikkuvat. Satu ja Osmo ”Ose” Pitkäkangas menivät naimisiin Qstock-festivaaleilla Oulussa viime kesänä. Nopeaan ideoiden tarttumiseen ja kokeilumieleen liittyy myös riskejä. Kirkolla ei ole tuotetta, vaan sanoma. 330 x 46 / 13 mm. Osa kirkollisen pulpahtelun kritiikistä liittyykin sen taustaan ja motiiveihin. Ohikulkijoiden jalkoja on pesty Helsingissä ja Tikkurilassa pääsiäisenä papit ovat istuneet pantapaidoissa paikallisen yökerhon tiskillä. Salla Ranta Juttu perustuu selvitystyöhön, jota kirjoittaja teki vuosina 2016–2017 pop-up-kirkko-hankkeessa.. Idea lähti Helsingin Kalliosta, missä kirkkoherra Teemu Laajasalo sai idean viestinnän ammattilaiselta. Tyypillinen kaupallinen pop-up on myymälä, joka perustetaan tyhjillään olevaan tilaan vilkkaaseen paikkaan tai suuremman tapahtuman ajaksi
Miten meidän olisi muutettava suhtautumistamme onneen. Epävakaan ajan oireita ovat tunnottomuus, epävakaat suhteet ja tyhjyyden tunne. – Minulle Jumala ei ole yksilöllistä etsintää, jossa katsotaan yksin kukkulan huipulla kohti pilviä. Kaikki haluavat olla onnellisia, ja onni on jokaisen viimeinen päämäärä. Västeråsin seudulla on runsaslukuinen ruotsinsuomalainen vähemmistö.. – En puhu nyt kauheista asioista, joita tapahtuu, vaan normaaleista asioista. Hän piti aiheesta luennon Eurooppalaisen sielunhoitoverkoston ECPCC:n konferenssissa Järvenpäässä viime viikolla. – Epävakaan ajan käsite tulee psykiatrisesta diagnoosista epävakaa persoonallisuushäiriö. Myös tiedekuntaan hakeneiden määrä on laskenut viime vuosina. Mistä tällainen ajattelu oikein juontaa juurensa. Hiippakunnan tiedottaja Åke Paulsson on muokannut Mogrenista muumipiispan kuvankäsittelyssä. Meidän on tajuttava, ettei elämä ole vain yhtä juhlaa. – Länsimaisella ihmisellä on pakkomielle onnesta. AnTTI Berg Belgialainen professori Dirk de Wachter osallistui Eurooppalaisen sielunhoitoverkoston ECPCC:n konferenssiin Järvenpäässä viime viikolla. Siinä on samaa ajattelua. – En ajattele, että elämme pahassa maailmassa, vaan hyvässä. Ruotsin kirkon piispa mikael mogren on julkaissut Facebook-sivullaan kuvan, jossa hän poseeraa piispan asussa muumiksi muuntautuneena. Mutta meidän on oltava kriittisiä sitä kohtaan. Kaikki nämä oireet peilaavat länsimaista yhteiskuntaamme. En halua itse keksiä ratkaisuja, sillä ihmiset löytävät usein ongelmiinsa omia ratkaisujaan, jotka toimivat paremmin. Miten voimme päästä onnelliseen elämäntapaan. Suomalaisten into jonottaa ilmaisia ämpäreitä milloin mistäkin kaupasta on poikinut jo muutamissa seurakunnissa idean järjestää ämpärikirkkoja. 8. Ajatus tulee juutalaiselta ajattelijalta Emmanuel Levinasilta. Meillä on myös ongelma onnettomuuden kanssa. – Tämä on sitten huumoria. Teologian kandidaatin tutkintoa suorittamaan olisi voitu valita 170 opiskelijaa. Mielestäni spiritualiteetti käsittelee toisen ihmisen kohtaamista eli sitä, kun katson toiseen, hänen silmiinsä, kun hän pyytää minulta apua. Sellainen on elämää muiden kanssa yhdessä. Keskustelen niistä, mutta heidän on oivallettava itse ratkaisut. Mielestäni elämän tarkoituksena ei ole olla onnellinen vaan elää hyvä elämä. Yhdessäolo on kaikkein tärkeintä elämässä. – On totuttava pieneen tyytymättömyyteen ja onnen puutteeseen. Tunnoton onni tulee materiaalisista seikoista, todellinen onni muilta ihmisiltä. Kristinuskossa Jumala tulee ihmisten keskuuteen Jeesuksena. – Meillä on kuluttajuuteen pohjautuva malli elämästä. Sisään pääsi kuitenkin vain 132 opiskelijaa. Messuissa jaetaan ämpäreitä pilke silmäkulmassa . Tulevana pyhänä kirkkoämpäreitä on jaossa Akaan seurakunnassa ja Palokan alueseurakunnassa. Emme ajattele, että ihmiset saadaan pysyvästi kirkkoon ämpäreitä jakamalla, huomauttaa kirkkoherra ali kulhia. Muutokseen arvioidaan vaikuttavan muun muassa sen, että viime vuonna käyttöön otetut kiintiöt suosivat ensi kertaa yliopistoon valittavia. Helsingin yliopiston teologinen tiedekunta kelpuutti riveihinsä lähes 40 opiskelijaa vähemmän kuin sen kiintiö olisi antanut myöden. 2 01 7 vIIKOn henKIlö ”Länsimaisella ihmisellä on pakkomielle onnesta” I hmiset elävät länsimaissa epävakaata aikaa, sanoo belgialainen professori ja psykiatri Dirk De Wachter. ”Itsenäinen Suomi täyttää sata vuotta, ja tartun kaikkiin mahdollisuuksiin juhlia sitä”, Västeråsin hiippakuntaa kaitseva Mogren kirjoittaa kuvan saatteessa. Miten usko ja spritualiteetti vaikuttavat onnellisuuteen. – Ihmiset aina kysyvät minulta, mikä on hyvä tapa toimia tai elää. kuva: Jukka Granström Teologian opinnot aloitti helsingissä poikkeuksellisen pieni kurssi . ruotsalainen piispa juhlistaa muumina satavuotiasta Suomea . Syynä oli se, että tarpeeksi moni hakija ei yltänyt valintakokeessa pisterajaan, jonka tiedekunta oli määritellyt sisäänpääsyn vähimmäisehdoksi. Tavalliseen elämään kuuluu surua, murhetta ja vähemmän myönteisiä asioita. On kuitenkin niin, että esimerkiksi vanhemmiten meillä on terveyden kanssa ongelmia, lapsemme eivät toteuta unelmiamme ja pomomme ei ole mukava. Sen mukaan voimme ostaa onnea kaupasta, liikuntakeskuksesta tai huvipuistosta. Mikä on esimerkki väärään suuntaan menevästä asiasta. Jos jokin menee huonosti, se on ongelma ja emme tiedä mitä tehdä, joten menemme psykiatrille ja pyydämme lääkettä. Meillä on kuitenkin illuusio siitä, että me voimme tehdä kaiken fantastiseksi. Minulle Jumala on mysteeri, jonka löydän toisen ihmisen katseesta. Se on väärin. – Jokaisessa uskonnossa nämä arvot ovat tärkeitä. 6 KOTIMAA 3 1 . 200 vuotta täyttävän Akaan kirkon ulkomaalaus on saatu valmiiksi ja jaettavien ämpärien väri on kirkon sävyinen. Mitä tarkoitat epävakaalla ajalla
Leo Mehtälän mukaan tärkeässä roolissa on myös Kirkkotalakoot-keräys. – Vanhassa kirkossammehan oli alttaritaulu, missä Jeesus oli ristillä ja tausta oli musta. Uskomme Jumalan johdatuksen olevan koko ajan mukanamme, Mehtälä sanoo. TOMI OLLI Lahjoitusvarojen keräystoimikunnan puheenjohtajan Leo Mehtälä ja Ylivieskan seurakunnan kirkkoherra Timo Määttä iloitsevat uudesta kirkosta käytävän keskustelun monipuolisuudesta ja sopuisuudesta. Positiivista virettä on tuonut myös se, että raunioilla on pidetty hartauksia ja muita kirkollisia tilaisuuksia. Se jälkeen asia siirtyy kirkkovaltuuston päätettäväksi. – Lopullinen päätös asiasta saataneen marraskuussa. – Esimerkiksi vanhusten ryhmä valmisti myyjäisiä varten pullonkorkinavaajia ja pieni lapsi toi tyhjät pullonsa myyntipisteellemme. Kirkkoherra Timo Määtän mukaan keskustelua on aiheuttanut myös uuden kirkon rakennuspaikka, joka sijaitsee muutamien kymmenien metrien päässä vanhasta. – Toisaalta mukaan mahtuu myös esimerkiksi tiilisen kirkon kannattajia. Summa on kertynyt muun muassa konserteilla ja myyjäisillä. Hän toivoo uudessakin kirkossa vaellettavan Kristuksen ristin juurelle. Uuden kirkon rakentaminen alkaa vuonna 2019. Näkemysten vaihto on moninaisuudestaan huolimatta ollut sopuisaa, Mehtälä sanoo. Tällainen mukanaolo ja välittäminen tuntuu hyvältä. – Äänessä ovat muun muassa useat piispat, muusikko Jukka Leppilampi sekä Vimpelin Vedon pesäpallon mestarijoukkueen pelaaja, seitsemänkertainen etenijäkuningas Sami Haapakoski. Olemme myös saaneet suoria lahjoituksia. – Se on tuottanut tähän mennessä noin 350 000 euroa. Seurakunta tulee myös tekemään avustusanomuksen kirkolliskokoukselle. – Palkintolautakunta kokoontuu seuraavan kerran syyskuun alussa, milloin töitä todennäköisesti vähennetään edelleen. Lisäksi mukaan tarvitaan todennäköisesti lainarahoitusta. Kirkkoherra Määtän mukaan kilpailulautakunta on hiljattain valinnut jatkoon vielä 22 ehdotusta. – Olemme painottaneet myös rukouksen merkitystä. Leo Mehtälän mukaan on ollut mieltä lämmittävää huomata, miten eri-ikäiset ihmiset ovat olleet hengessä mukana. 8. Määtän mukaan jäljellä oleviin ehdotuksiin sisältyy hyviä ratkaisuja, mutta jatkosuunnittelua tarvitaan. Kirkkoherra haluaa uuden kirkon olevan sekä seurakunnan koti että Jumalan asuinsija ihmisten keskellä. Talkoissa on mukana myös taiteilija Juhani Palmu, jolta seurakunta osti kymmenen palaneen kirkon laudoista maalattua taideteosta talkoohintaan. YLIvIesKA On ollut mieltä lämmittävää huomata, miten eri-ikäiset ihmiset ovat olleet hengessä mukana.. – Yksi töistä on jo myyty ja yksi jätetään seurakunnan omistukseen. Lahjoitusvarojen keräystoimikunnan puheenjohtajan Leo Mehtälän mukaan monet seurakuntalaiset toivovat uudesta kirkosta puista. KOTIMAA 7 3 1 . Kirkkoherra on uuden sanankuulopaikan osalta varma yhdestä asiasta. – Monet uuden kirkon nousua palaneen paikalle halunneet ovat kyllä ymmärtäneet tilanteen, kun ovat saaneet kuulla, että kirkon rauniot pysyvät muistona menneestä. Eräs tempaus asian puolesta on Kirkkomatkalla-kirja, jossa eri julkisuuden henkilöt kertovat kirkkomuistoistaan. Lopulliseen valintaan vaikuttavat useat eri asiat, kuten arkkitehtoninen sekä kaupunkikuvallinen kokonaisuus, liittyminen kristilliseen kirkkorakennusperinteeseen, toimintojen luonteva sijoittuminen sekä tilaratkaisujen toimivuus. Projektin kustannusarvio on noin kymmenen miljoonaa euroa. kuva: ToMi oLLi uudesta kirkosta keskustellaan vilkkaasti UUsI KIrKKO Suunnittelukilpailu ratkeaa marraskuussa. Vanhan kotikirkon muistot ovat elävinä mielissä, mutta kaupungilla keskustellaan jo vilkkaasti uudesta. – Kirkon yhteydessä tulee olemaan korkea torni, kuten vanhassakin. Ylivieskan uuden kirkon rakennustyöt alkavat vuonna 2019. Vanhat kellot tulevat kuitenkin jäämään jollakin tavoin esille. Uuden kirkon suunnittelukilpailuun saapui 214 ehdotusta, jotka olivat kesällä julkisesti nähtävillä. Palkintolautakunta tekee ratkaisunsa voittajasta lokakuun aikana. Muut ovat edelleen ostettavissa Kirkkotalkoiden hyväksi, Mehtälä sanoo. Emme voi käyttää palaneen kirkon kahta kelloa, sillä ne ovat vaurioituneet. 2 01 7 Y livieskassa eletään nyt täysin toisenlaisissa tunnelmissa kuin vuoden 2016 pääsiäisenä, jolloin seurakuntalaisille rakas kirkko paloi tuhopolton seurauksena. Summasta kuusi miljoonaa on saatu vakuutuskorvauksena vanhan kirkon palosta. Tällöin kirkkokansa saapui kirjaimellisesti Jeesuksen ristin juurelle. Kustannusarvio on 10 miljoonaa. Olemme pyytäneet viisautta ja voimia viedä keräystä eteenpäin. Tällä hetkellä palkintolautakunta käy kilpailutöitä läpi karsien niitä
Harviaisen mukaan oikeampi muoto olisi ”ja on sieltä tuleva jakamaan oikeutta eläville ja kuolleille”. Hänen mukaansa Apostolisen uskontunnustuksen Jeesuksen paluuta koskeva nykyinen muoto ”ja on sieltä tuleva tuomitsemaan eläviä ja kuolleita” ei täysin vastaa alkutekstin tarkoitusta. 8. Onko oikein antaa ihmisten marssia kohti ikuista kadotusta siksi, ettei puhe synnistä ole muotia saati kivaa. Näinä aikoina, kun turvassa olon kokemuksemme on vaarassa saada säröjä, tarvitsemme rohkaisun sanoja. Olennaista on se, että ihmisen sielu on suojassa ja turvallisissa käsissä. Siinä ei ole enää mitään pontta ja ryhtiä. Nykyinen muoto korostaa liikaa tuomitsemista rangaistukseen. Samaa sukupuolta olevien liitossa tällainen yhtyminen ja yhdeksi ja samaksi lihaksi tuleminen ei ole mahdollista, uuden elämän syntymisestä puhumattakaan. Ihmisen psyykeen kannalta tilanne on kuitenkin sama, on kyse sitten vainosta tai terrorismista. Uskontunnustusta tarkistamaan Mikään ei liene kirkollisessa kielenkäytössä niin herkkä asia kuin puuttuminen uskontunnustukseen. PIA TIuSAnen Soini Pappien irtiottoja vaikea ymmärtää Sana ”rakkaus” on määritelty aivan uudelleen. Ei käy kateeksi. Mutta suomen kielessä kysymys on käännöksestä. Siksi on aiheellista kysyä: onko ihmissuosio tärkeämpää kuin kertoa Jumalan rakkaudesta, johon kuuluu erottamattomasti totuus ihmisestä ja synnistä. ”Pelolle ei saa antaa sijaa.”. Suurempi tasapuolisuus olisi toivottavaa. Miten kestän ajatuksen henkeeni kohdistuvasta uhasta. Aiheellisesti kansalaisia on kehotettu säilyttämään rohkeutensa. On vastuutonta, että esimerkiksi kirkon pappi puhuu kauniita sanoja rakkaudesta ja kaiken hyväksymisestä ilman Jumalan sanan, Raamatun, auktoriteettia. Olettehan te arvokkaampia kuin kaikki varpuset.” JOrMA PITKänen Jämijärven kirkkoherra Tarjoaako kirkko vaahtokarkkia vai oikeaa ruokaa. Sen sijaan Raamatun totuudet säilyvät maailman tappiin saakka. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Kotimaa ilmoittaa olevansa rakentavasti kriittinen, paras ja luotettavin kirkollinen lehti. Sen tulee vastata alkuperäistä tarkoitusta. ”Teidän jokainen hiuskarvannekin on laskettu.” Samassa yhteydessä todetaan, että edes varpunen ei putoa maahan Jumalan sallimatta. Sen jo vanhanajan kirkolliskokouksissa hyväksytty asiasisältö on luonnollisesti koskematon. Raamattua käytetään oikein, kun sitä sovelletaan oman aikamme kysymyksiin. Siihen ei sisälly vapauttaminen tuomiosta ja armahtaminen, jotka myös kuuluvat alkuperäisen tekstin tarkoitukseen. Kyllä sillä selkääntaputtelijoita saa, kun kirkon mies tai nainen on niin humaani ja ”cool”. Jeesus opetti: ”Sen tähden mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, niin että nämä kaksi tulevat yhdeksi lihaksi. Siinä ei ole enää mitään pontta ja ryhtiä, ei minkäänlaista särmää ja suolaa. ”Pelolle ei saa antaa sijaa.” On hyvä panna merkille, että Raamatussakin on kohta, Matt. Se rakkaus maistuu ihanan suolaiselta, ja se herättää eloon nälkäkuoleman partaalla olevan, jolle on tarjottu aiemmin vain vaahtokarkkia. ”Älkää siis pelätkö. Jumala ei lupaa Raamatussa, että saamme elää kuin pellossa. 8 KOTIMAA 3 1 . Sana ”rakkaus” on määritelty aivan uudelleen. Nykyistä käytäntöä puolustavia on monella tapaa pilkattu: he eivät elä nykyajassa eivätkä ymmärrä yhteiskunnan ja maailman muuttumista. Ja siinä vaikuttaa aika. Kirkon työntekijöillä on hirvittävän kova vastuu. Hän rakastaa meitä niin paljon, että näyttää totuuden meistä ja kutsuu omakseen elämään uutta elämää hänen armonsa varassa. Kirkon käsitys perustuu Raamattuun ja Jeesuksen opetukseen avioliitosta. Sen vuoksi otan sen esiin. 10:28–31, joka auttaa meitä kohtaamaan terrorismin herättämiä pelkoja. Mielestäni tämä uskontunnustuksen suomenkielinen ilmaus olisi muutettava professori Harviaisen esittämään muotoon. He eivät siis enää ole kaksi, he ovat yksi (Mark.10:7–8). 2 01 7 Mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Siksi on vaikeata ymmärtää yksittäisten pappien irtiottoja. SeIKKO eSKOlA Helsinki Kirkon kengännauhat pidettävä kiinni Olli Seppälä totesi Kotimaan (17.8.) pääkirjoituksessa, että uuden avioliittolain takia kirkko on kompastumassa omiin kengännauhoihinsa. Nyt olisi tärkeätä noudattaa hyväksyttyjä sääntöjä ja odottaa rauhassa kirkolliskokouksen päätöksiä. Missään muussa ammatissa tällainen ei tulisi kuuloonkaan. Jeesuksen sanat kuuluvat: ”Älkää pelätkö niitä, jotka tappavat ruumiin, mutta eivät kykene tappamaan sielua.” Tämän sijaan Jeesus kehottaa seuraajiaan oikeaan jumalanpelkoon. Se olisi jälleen Raamatun sanoma auttaa voittamaan pelon Olemme nyt Suomessakin joutuneet kokemaan iskun, jonka kaltaiset ovat tähän asti tapahtuneet maamme rajojen ulkopuolella. Historia osoittaa, että ihmisen mieltymykset ja yhteiskunnan arvot ovat heilahdelleet äärilaidasta toiseen. erKKI lAITInen lehtori (el.) Karttula naa tai ainakin hyväksyy niin sanotun sukupuolineutraalin avioliiton rakkauden nimissä, mutta millaisen rakkauden. Onko aitoa rakkautta tuudittaa ihminen väärään rauhaan. Kuitenkin avioliittoasiassa lehti on edustanut harvinaisen yksipuolisesti sateenkaariparien vihkimistä puolustavaa kantaa. Osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon työntekijöistä siuyksi keino murentaa Raamatun arvovaltaa ja selittää kristinuskon perusasioita ihmisen halujen mukaisella tavalla. Mainitussa kohdassa kontekstina on Jeesuksen opetuslasten kohtaama vaino. Se maistuu korkeintaan vaahtokarkilta ja jättää takuulla nälkäiseksi. Kirkon pitäisi jo oman etunsa takia suosiolla hyväksyä uuden avioliittolain mukainen käsitys avioliitosta. Tähän jo pappisvalakin velvoittaa. Tämän jälkeen Jeesus puhuu siitä, kuinka häneen turvautuvalle ei tapahdu mitään Jumalan sitä sallimatta. Sateenkaariparien avioliitto ei ole Raamatun mukainen, vaan ihmisen mielihalujen mukainen avioliitto. Syystä Jeesus varoitti meitä uhkaavista monista eksytyksistä. Sateenkaariparien vihkiminen ei ole isossa kuvassa vain pieni sivujuonne, kuten Olli Seppälä väittää. Olen ollut yllättynyt, että tähän asiaan ei kukaan ole Kotimaassa puuttunut. Aiheellisesti kansalaisia on kehotettu säilyttämään rohkeutensa. Seemiläisten kielten professori Tapani Harviainen puuttui tähän asiaan Kotimaassa (19.6.) tavalla, joka ansaitsee vakavaa huomiota. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä
Pietismi korostaa henkilökohtaista vastuutamme kristittyinä. Hän kertoi, että hänet pyydettiin lukijaksi juuri ennen messua ja kännykässä oli ainoa saatavilla oleva päivänteksti – teltassa kun oltiin. Missä koko valtava, koulutettu vapaaehtoinen auttamisverkosto digimaailmassa on, kun jotain mieltä perin juurin järkyttävä tapahtuu. Näissä kutsumuksissa rakennetaan hyvän elämän perustus ja sitten voi tulla jotain lisää uskollisuuden myötä. Lauri Lahtinen 25.8. Kun nyt olemme saaneet kotikirkon, pidämme Raamattua kunniapaikalla. Itse ainakin ottaisin mieluummin kriisiviestintävirrasta kiinni jostain hieman tunnetummasta organisaatiosta kuin kontaktoisin mesen kautta ”Mike87 voidaan jutella” -tyyppiä. Minulle sunnuntain jumalanpalvelukseen osallistuminen on ennen kaikkea osallistumista ja viettämistä – ei jumalanpalveluksen toimittamista tai johtamista. SAArA KINNUNeN Kirjoittaja on eläköitynyt perheneuvoja. Koska lukija oli tuttava, saatoin päivitellä hänelle ääneen tätä modernia ja teknistyvää aikaa, jossa ei enää Raamattua tarvita. Se on tärkeää. Olisin siellä vaikka työtuntini olisivat täynnä. Toivon, että heidän mieliinsä piirtyisi kuva, että Raamattu kirjana kuuluu sinne, missä Jumalasta puhutaan. en pidä lapsuuteni kotia mitenkään radikaalipietistisenä. Eri puolilla maailmaa kulkiessani huomaan, että monessa kirkossa ja messussa Raamattu on kunniapaikalla. Ohjaaja kysyy, mitä laitamme tänne alttarille. Olen siis jumalanpalveluksessakin läsnä nimenomaan hengellisen kutsun, kristityn velvollisuuden, vuoksi. Raamattu on visuaalinen elementti. Ihmisen ensimmäinen kutsumus on tulla Jumalan lapseksi. Siellä tilanne oli päinvastainen. Sitten joku vapaehtoinen lapsi saa kunnian viedä kirja alttarille. 8. Pietismin perinnön ei tarvitse silti olla elämän ylle laskeutuva varjo. En voinut olla tekemättä maallikon tulkintaa tilanteesta: Raamattu hävisi alttarilta samaan aikaan kun Raamatun arvovallan kyseenalaistaminen alkoi vahvistua. Tämä on syytä pitää mielessä silloinkin, kun arvostellaan Migrin virkamiehiä ja heidän tekemiään päätöksiä. 2 01 7 KOLUMNI Saara Kinnunen O len tehnyt epätieteellistä havainnoivaa tutkimusta kirkkojen alttareista. Manu Ryösö 24.8. ju k k a g r a n s tr ö m Poimintoja Kotimaa24:n blogeista Me emme ehkä koskaan saa varmuudella tietää, mitkä olivat [Turun puukkoiskun] tekijän todelliset vaikuttimet hänen yrittäessään saada Suomesta turvapaikan väärin perustein. Perustelin, että olemme kirjan uskonto. Rauhoituin ja ajattelin, että lukekoot tekstit vaikka mistä, kunhan Raamattua edelleen luetaan. Myös pakkopalautusten vastustajien kannattaisi pitää mielessä, että kaikki kielteiset turvapaikkapäätökset eivät lähtökohtaisesti ole vääriä: aidosti turvapaikkaa tarvitsevien joukosta löytyy nimittäin myös turvapaikkajärjestelmän hyväksikäyttäjiä, joista osalla saattaa olla pahat mielessään jo tänne Suomeen tultaessa. Seurakuntamme Kotisatama-messussa rakennetaan aina ensin lasten kanssa alttari. Sen verran huolestuin, että lähdin tutkimaan pyhäkoulujen ja päiväkerhojen alttareita. Annmari Salmela 22.8. Kuulema kirkkoherra. Miksei Raamattua. Tuomas Mäkipää 25.8.. Vastasin aikanaan monen vuoden ajan seurakuntamme King`s Kids ryhmän alkuhartauden järjestämisestä. Raamattu esille Raamattu hävisi alttarilta samaan aikaan kun sen arvovallan kyseenalaistaminen alkoi vahvistua. ”Teillä on vielä Raamattu kirkossa”, totesin kerran vieressäni istuvalle Inkerin kirkon jumalanpalveluksessa. Christer Lindholm 28.8. Jos Raamattu oli esillä noin kolmasosalla kirkkojen alttareista, lapsia kokoavissa tiloissa se oli näkyvillä kahdella kolmesta alttarista. Pidimme sitä piilossa alimmaisena tavaroiden joukossa. Ilmeisen kohtuuttomia, esimerkiksi pieniä lapsia vanhemmistaan erottavia turvapaikkapäätöksiä pitää toki arvostella asiallisella tavalla jatkossakin, mutta tuomioistuimen vahvistamien karkotuspäätösten toimeenpanoon ei sen enempää kirkon kuin sen yksittäisten palvelijoidenkaan pidä puuttua. Hän vastasi: ” Meidän raamattumme on kulkenut mukanamme Siperiassa. Vierailijoille annoin ohjeen: ”Puhutpa mistä tahansa, toivon, että sinulla on mukanasi raamattu”. Hänen tapauksensa on kuitenkin tervetullut muistutus siitä, miten äärimmäisen vaikeaa maahanmuuttoviranomaisten työ toisinaan voi olla. Jos olet avioliitossa, niin sinun seuraavaksi tärkein kutsumuksesi on olla aviomies tai vaimo. Suomen kirkkohistoria on kuitenkin sellainen, että suuri osa suurien ikäluokkien aktiivista seurakuntalaisista on elänyt pietismin läpäisemän kansankirkon vaikutuksessa, ja kuulun tämän hengellisen perinnön lapsenlapsiin. Kyllä minä niin mieleni pahoitin, kun tv-jumalanpalveluksessa tekstin lukija kantoi mennen tullen monistetta, josta luki päivän tekstin. Kirkollakin on tässä suhteessa peiliin katsomisen paikka. En ole siellä, jotta täyttäisin virkavelvollisuuteni. Lapset havainnoivat silmillään, mihin kirjaan opetuksemme ankkuroituu. Mutta silti toivon, että alttareille palautettaisiin Raamattu. Lapset muistavat aina Raamatun. Sitten on olemassa muita kutsumuksia, joita tavoittelemme ja usein laiminlyömme sen ilmeisimmän. Raamatut alkoivat kadota kukkien, kynttilöiden ja krusifiksin tieltä jumalanpalvelusuudistuksen jälkeen. Käytäntö on niin vaihteleva, että minun oli otettava selvää, kuka päättää, mitä alttarilla on. Ja silmät olivat pudota päästäni, kun hengellisten kesäjuhlien pääjumalanpalveluksessa tekstinlukija kaivoi kännykän ja luki tekstin sieltä. (Ei edes mennä siihen, että poikkeustilanteessakaan ”Palveleva chatti” ei enää palvellut ja ”Palveleva netti” jatkoi kesätaukoaan.) Joku somessa paniikissaan sähläävä olisi varmasti halunnut nimenomaan Kirkon keskusteluapua. Sitten luonnonohjauksen mukaan tulee kutsumus olla isä ja äiti. KOTIMAA 9 3 1 . – Vastuun korostamisen rinnalle, tai oikeastaan vastuun kantamisen pohjaksi, tarvitaan kuitenkin yhä syvenevää saarnaa Jeesuksen Kristuksen sydämeltä. Mutta mitä tapahtui [Turun puukkoiskun jälkeen] kirkon omalle auttamisverkostolle #kirkonkeskusteluapua #palvelevapuhelin virtuaalimaailmassa. Jo vuosia sitten havahduin toteamaan, että Raamatut ovat kadonneet alttareilta. No offence, Mike, mutta nimenomaan kirkon hätääntyneen avuksi kouluttamat vapaaehtoiset ovat lähempänä juuri minun sydäntäni. Olen nimittäin huomaavinani, että seurakunnissa ja yhteisöissä, joissa kuuluvat klassisen kristinuskon painotukset, Raamattukin on esillä
Kyläpahanen tunnetaan parhaiten samannimisestä ekumeenisesta veljesyhteisöstä, jon. Sudanilaiset opettavat suomalaisille rummunsoittoa. Haminassa viime viikonloppuna rauha kaikille -teemalla vietetty Taizé-tapahtuma tuntui olevan kohtaamisia täynnä. rilainen ja suomalainen teologianopiskelija majoittuvat samaan kotiin. Ranskalainen pappisseminaaTaizé tuli kylään Taizé-kokoontuminen toi Haminan pikkukaupunkiin nuoria ympäri maailmaa. Samalla toisensa kohtasivat myös kaksi pikkukaupunkia. Toinen niistä oli Hamina, runsaan 20 000 asukkaan kunta, joka tunnetaan niin armeijan kasarmeista kuin Haminan rauhansopimuksesta, jonka myötä Suomi kaksisataa vuotta sitten siirtyi Venäjän vallan alle. 10 KOTIMAA 3 1 . Toinen pikkukaupungeista taas on Burgundin alueella Ranskassa sijaitseva Taizén kylä. Ekumeenisessa tapahtumassa rauhaa etsittiin rajojen ja erojen yli. 8. 2 01 7 O rtodoksit ja luterilaiset istuvat samaan pöytään syömään. Vieraille tapahtuman sijoittuminen Haminaan tuntui johdatukselta. Luterilainen ja ortodoksinen seurakunta järjestivät tapahtuman yhdessä paikallisten yhteisöjen kans sa. teksti: saara-Maria Pulkkinen & kuvat: jukka granströM Kansainväliseen Taizé-tapahtumaan osallistui viime viikonloppuna noin kolme sataa nuorta
– Opiskelen Britanniassa, ja kävin toukokuussa Birminghamissa vähän vastaavanlaisessa kokoontumisessa. – Haluan ymmärtää jotain rauhan olemuksesta, ja siitä, miten maailmaan saadaan rauha. Luterilainen ja ortodoksinen seurakunta järjestivät tapahtuman yhdessä paikallisten yhteisöjen kans sa. Leong kuuluu katoliseen kirkkoon. Haminassa onkin kotoisa tunnelma. Yhteisön toimintaan kuuluvat myös alueelliset ja kansainväliset tapahtumat Taizén ulkopuolella. Vaikka toisaalta: – Ei voisi olla parempaa teemaa tähän kaupunkiin ja tähän ajankohtaan, kun maailmassa on niin paljon kaikkea meneillään, Leena Lappalainen sanoo matkalla kuoroharjoituksiin. Hän kertoo pohtineensa viime aikoina syvemmin sitä, mitä rauha kristityn elämässä tarkoittaa. Talkoolaisia on paljon, ja nuoret ovat innostuneita. Taizéhen Lappalainen kertoo tutustuneensa nuorempana seurakunnan retkellä, mutta arvelee, että monelle kaupunkilaiselle ranskalaisyhteisö on jäänyt vieraaksi. Hän ehti Haminassa käydä myös saunassa. 8. Pikkukylän ja sen yhteisön vaikutus on vuosien varrella levinnyt Ranskan rajojen ulkopuolelle. Kauemmas ei pienen lapsen äiti olisi välttämättä ehtinytkään. Marieanne Leong tuli Suomeen Britanniasta. Hengellisyyskin on täällä toisenlaista, yksityisempää. – Siihen nähden yllättävääkin nähdä, kuinka hienosti kaikki haminalaiset ovat tapahtumassa mukana. ne matkustaa vuosittain kymmeniä tuhansia nuoria keskustelemaan, tekemään töitä ja laulamaan yksinkertaisia rukouslauluja. KOTIMAA 11 3 1 . Kansainväliseen Taizé-tapahtumaan osallistui viime viikonloppuna noin kolme sataa nuorta. Siksi Taizé-tapahtumassa rukoillaan paljon. Syntyperäinen haminalainen kertoo päättäneensä jo varhaisessa vaiheessa, että omalla kotipaikkakunnalla järjestettävään tapahtumaan täytyy osallistua. Kauempaa tulleille on Taizé-tapaamisille tuttuun tapaan etsitty yösijat perheistä. Siellä oltiin hyvin avoimia ja vastaanottavaisia, kun taas täällä kukaan ei ensin edes oikein tuntunut huomaavan minua! Kerroin tästä isäntäperheessäni, ja he selittivät, että suomalaiset ovat hiljaisia. Malesiasta kotoisin olevalle Marieanne Leongille kotimajoitus on tarjonnut tilaisuuden tutustua suomalaiseen kulttuuriin. Pieneen tapahtumaan osallistuu kolmisensataa ihmistä, joista merkittävä osa tuntuu olevan paikallisia seurakuntanuoria. Tuntui johdatukselta, kun sain kuulla, Ei voisi olla parempaa teemaa tähän kaupunkiin ja tähän ajankohtaan, kun maailmassa on niin paljon kaikkea meneillään. – On ihana nähdä Mariankirkko täynnä laulavia ihmisiä, haminalainen Leena Lappalainen sanoo. Ateriat syödään seurakuntasalissa. Suomessa Taizé-lauluja lauletaan paikallisseurakuntien rukoushetkissä, tuomasmessuissa ja rippikouluissa. Kymenlaaksolainen kasarmikaupunki ei kuitenkaan tunnu itsestään selvältä vaihtoehdolta kansainvälisen, rauhateemaisen ekumeenisen tapahtuman viettopaikaksi. Vastauksia Leong on etsinyt myös historiasta. 2 01 7 Haminan Taizé-tapahtuman rukoushetkissä laulettiin yksinkertaisia rukouslauluja. Veli Stephenin mukaan ensimmäinen askel solidaarisuuteen on olla unohtamatta ihmisiä. Taizé onkin muuttunut synonyymiksi hiljaiselle hartaudenharjoittamiselle ja ekumeenisille kohtaamisille. Hän on tutustunut Venäjän historiaan ja Haminan rooliin jo aiemmin. Ortodoksikirkon ja luterilaisen kirkon välillä on ympyräkaavaisessa vanhassakaupungissa niin vähän matkaa, että vierailija ehtii ortodoksisen hetkipalveluksen jälkeen luterilaiseen Marian kirkkoon Taizé-lauluja laulamaan. Leena Lappalainen. Myös yhteisön veljet ovat kannustaneet nuoria aktivoitumaan omissa seurakunnissaan ja ympäristöissään
– Miten kristityt, hiljaisella mutta jatkuvalla läsnäolollaan, voisivat olla hapate leipätaikinassa. Haminan Taizé-kokoontuminen oli vain viikonlopun mittainen. Veljet ovat myös majoittaneet luokseen kolme pakolaisperhettä. Stephen pohtii. Koimme, ettei olisi kristillistä auttaa vain kristittyjä. 8. Se on rukousta. Hiljaista ja jatkuvaa läsnäoloa harjoitellaan rukouspalveluksissa, joissa rauhantoiminta saa yksinkertaisemman muodon. Sunnuntaina toisiinsa tutustuneet nuoret lähtivät jälleen omille teilleen. Se, että kokoontuminen on juuri täällä, on minulle hyvin merkittävää. ”Missä rakkaus, siellä Jumala.” ”Te kaikki kansat tulkaa nyt Herraa kiittämään.” ”Muistathan minua valtakunnassasi, Herra.” Laulujen välissä luetaan katkelmia Raamatusta, rukoillaan yhteisten asioiden puolesta ja vietetään aikaa hiljaisuudessa. Myös tapahtuman järjestämisessä voidaan puhua johdatuksesta. Rannalla eläydyttiin taiteen avulla pakolaisuuteen. Veli Stephen Marian kirkko Haminassa oli yksi Taizé-kokoontumisen tapahtumapaikoista.. Taizéssa on kutsuttu muslimeja ja kristittyjä yhteisiin keskusteluihin. – Kun suomalaiset laulavat kristillisiä lauluja, se ei ole vain laulua. Kun ihmiset lähtevät kotiin, he ovat vähän avoimempia ja ehkä vähän rohkeampiakin. Työpajoissa ja raamattukeskusteluissa pohdittiin, miten kristityt voivat rakentaa sovintoa ihmisten välille. Siinä on jonkinlaista erityistä mystiikkaa, ja se koskettaa minua, veli Stephen sanoo. Haminan tapaamisen suunnittelu sai alkunsa jo viime vuoden puolella vastauksena kansainväliseen pakolaistilanteeseen. Koska Keski-Euroopassa kesäkausi on vielä vilkkaimmillaan, Taizén yhteisöstä Haminaan ehti vain yksi jäsen. Etualalla helsinkiläinen Kristiina Kallinen rakentamassa unelmiensa kotia. Myös maallistuvassa yhteiskunnassa kristityt etsivät paikkaansa. Monikieliset rukoushetket noudattavat Taizésta tuttua kaavaa: yksinkertaisia, raamatunjakeesta tai hengellisestä ajatuksesta koostuvia neliäänisiä rukouslauluja toistetaan yhä uudestaan. Ikonit, kynttilänliekit ja suuri oranssi verho vievät tunnelman Taizéhen, vaikka rukousjakkaroiden sijaan suurin osa ihmisistä istuu kirkonpenkeissä. Haminalaiset Auli Metsälä ja Susanna Timperi Taize-henkisillä päiväunilla Johanneksen kirkossa. Suomalaisia hyvin tunteva veli Stephen kertoo, että pakolaistilanne puhuttaa nuoria ympäri Eurooppaa. 2 01 7 että Haminassa, rauhan kaupungissa, järjestettäisiin tällainen rauha-aiheinen tapahtuma. Taustalla kanavan ohjaajat Jaana Kivekäs ja Anna Mykrä-Siljander. 12 KOTIMAA 3 1 . – Tällaisissa kokoontumisissa tapahtuu jotain. Äänenpainojen koventuessa haminalaiset halusivat tehdä jotain suvaitsevaisuuden ja rauhan vahvistamiseksi. – Kaksi perheistä on kristittyjä, kolmas on muslimiperhe. Lisäksi tapahtumissa oli tilaisuus kohdata maahanmuuttajia ja turvapaikanhakijoita. Talkoolaisia tapahtumassa oli 150. Rukoushetkissä muistettiin kotinsa jättämään joutuneita ihmisiä. Veli Stephen uskoo tapahtuman vaikutuksen kestävän viikonlopun yli. Kun ihmiset lähtevät kotiin, he ovat vähän avoimempia ja ehkä vähän rohkeampiakin. Viikonlopun ohjelmassa rauhasta puhuttiin yhteisenä tehtävänä. Luterilainen ja ortodoksinen seurakunta järjestivät viime viikonlopun Taizé-kokoontumisen yhdessä kaupungin ja muiden paikallisten yhteisöjen kanssa. Suhtautuminen pakolaisiin ja maahanmuuttajiin on veli Stephenin mukaan pohdinnan aihe sekä yksilöille että kirkkoyhteisöille
Se kiinnittyy vahvasti alkutekstin maailmaan ja maisemaan. Syrjäinen ja karu, mutta rakas koti sen asukkaille. Esitys on tyylipuhdas ja itselleen uskollinen. Myrskyluoto on paikkana vertauskuva Suomesta. 8. Tapahtumat etenevät jopa unenomaisen luontevasti, varsinaisia wow-numeroita ei esitykseen sisälly, useita herkkiä kohtauksia senkin edestä. Silloinkaan aika ei pysähtynyt, ihmiset eivät lokeroituneet, vaan elämä vei eteenpäin – hitaammin kuin nykypäivänä, mutta eteenpäin kuitenkin. Maija vilkaisee kirjaa ja huomaa, että siinä puhutaan myös paavista ja muhamettilaisista. Parissa kohtauksessa kirkko esiintyy painostavana, esimerkiksi kun nainen synnytyksen jälkeen tulee saastaiseksi ja joutui odottamaan kirkotusta. Piirtyy kuva elämänkulusta, elämänkaaresta: Maija seisomassa laivan nokassa ja kaikki hänen elämänsä ihmiset patsaiksi jähmettyneinä pyörivällä näyttämöllä. Kotisaarelleen purjehtimassa Maija (Laura Alajääski) ja Janne (Aaro Wichmann). Aviomies Jannen mielestä on, sillä lasten on hyvä saada kotisaarta laajempaa kuvaa maailmasta. Mårtenson kuoli toukokuussa 2016. Kaikki lapset ovat jo maailmalla. Mårtenson ehti olla mukana Helsingin Kaupunginteatterin käynnistäessä 2014 musikaalia Myrskyluodon Maijasta. Lavastuksessa veneet, laivat, laiturit, talot ja saaret liikkuvat katsojan silmien eteen jouhevasti. Esitys tekee kunniaa hänen musiikilleen. OllI SEppälä Anni Blomqvist – Lasse Mårtenson: Myrskyluodon Maija Helsingin kaupunginteatterin suurella näyttämöllä. KuvAt: tApio vAnHAtALo MuSIKAAlI papin (Mikko vihma) aamenesta alkoi Maijan ja Jannen yhteinen matka.. 2 01 7 A nni Blomqvist (1909– 1990) kirjoitti useita romaaneja, jotka kertoivat Mariasta eli Maijasta, Ahvenanmaan saaristossa elävästä kalastajanvaimosta ja hänen perheestään. Mutta myös kristillinen elämännäkemys on vahvasti läsnä niin arjessa kuin kuoleman läheisyydessä. Meren muodossa luonto sääteli niin elämää kuin kuolemaa. Kun Suomi oli Myrskyluoto Helsingin Kaupunginteatterin musikaalissa Myrskyluodon Maija jätetään hyvästit vanhalle Suomelle sitä syvästi kunnioittaen. Myrskyluodon Maija on samalla kertaa Helsingin kaupunginteatterin panostus Suomen 100-vuotisjuhlaan ja rakennuksen uudelleen käyttöönoton avaus kaksivuotisen remontin jälkeen. Jäähyväiset alkoivat jo Maijan aikana. Onko niistä lukeminen sopivaa. Maija on uskonnollinen tavalla, joka kuului 1800-luvun vakaaseen elämänmenoon. Maija ( Laura Alajääski) ja Janne ( Aaro Wichmann) ovat tarinan rakastavaiset. Esityksessä korostuu Blomqvistin ihmiskuva, lämmin rakkaus kuvattaviin ihmisiin. Erityisen hykerryttävä on kohtaus, jossa suutari tuo lapsille kirjan – se on väriltään kirkkaan punainen, toisin kuin kaikki muut näyttämöllä nähtävät ruskeanharmaat kirjat. Alun hapuilun jälkeen pari löytää toisistaan elämänkumppanin ja suuren rakkauden. Myrskyluodon Maija on jäähyväiset 100-vuotiaan Suomen juurille yhtenäiskulttuurissa. Elämässä tapahtuu asioita, jotka eivät ole yksilön vallassa. KOTIMAA 13 3 1 . Alajääski ja Wichman sopivat osiin, he laulavat hyvin, heissä on lämpöä ja läsnäoloa. Maija kasvaa yllätyskihlatusta – hän oli toiseksi vanhin tyttö eikä isosisko ollut vielä naimisissa – kalastajanvaimoksi, jonka elämänasenne joutuu koetukselle, kun meri vie niin lapsen kuin miehenkin. Niiden pohjalta syntyi 1975 tv-sarja Myrskyluodon Maija, josta tuli yksi kaikkien aikojen rakastetuimpia suomalaissarjoja. Uskonto myös näkyy ajatuksissa ja puheissa, mutta mistään herätyskristillisyydestä ei ole kyse. Blomqvistin romaanien maailmassa 1800-luvun Ahvenanmaalla elettiin kahden voiman alla. Lasse Mårtensonin sarjaan tekemä nimikappale on yksi syvimmistä suomalaisen mielenmaiseman ilmaisuista. Ristiriidat eivät ole ihmisten välillä, vaan ne syntyvät, kun kohtalo eli kuolema, onnettomuudet ja vihollinen astuvat näyttämölle. Esityksen lopussa Maijan on lähdettävä saarelta. Varsinkin Maijan rooli on suuri ja keskeinen, hän on näyttämöllä miltei koko ajan. Myrskyluodon Maijassa ei arvoja piilotella. Myrskyluodon Maijan kantava teema on kristillinen tapa ottaa vastaan, mitä elämä tarjoaa. Meri ottaa aina omansa. Näyttämöteoksena Kari Rentolan ohjaama musikaali Myrskyluodon Maija ei yritä rikkoa rajoja
2 01 7 Nimet muuttuvat maailman mukana Suomalaisilla on käytössään jo yli 120 000 erilaista etunimeä. Kun käytössä on ennestään sellaisia naistennimiä kuin Anja, Sonja ja Tanja, niiden mukaan on luotu Henja, Inja, Lenja, Manja, Renja tai Vinja. Monet nykypäivän suosikkinimistä ovat taustaltaan vierasperäisiä, kuten latinankielinen Emilia ja kreikkalainen Sofia tai latinankielinen Leo ja ranskankielinen Noel. Monet harvinaiset nimet ovat myös yhdysnimiä, kuten tyttöjen Aamu-Aurinko ja Unna-Luuna tai poikien Remu-Mooses ja Sipi-Sulevi. Samoin Suomeen on omaksuttu eri aikoina etunimiä Ruotsista, Saksasta, Venäjältä ja muista Euroopan maista. Useimmat yleisimmistä nimistämme ovat taustaltaan kristillisiä tai muutoin eurooppalaiseen kulttuuriperintöön liittyviä. 2000-luvun suosikkinimet paljastavat viime aikojen vahvimman nimitrendin: lapsille annetaan nimiä, jotka ovat aiemmin olleet suosittuja noin sata vuotta sitten. Tällä hetkellä elossa olevien suomalaisnaisten yleisimmät etunimet ovat Tuula, Ritva, Anne, Anna, Päivi, Leena, Pirjo, Sari, Minna ja Marja. Euroopan nimimuoti onkin 2000-luvulla vahvasti yhdenmukaistunut. Esimerkiksi nimen Liisa taustalla on hepreankielinen Elisabet ja Antin taustalla kreikankielinen Andreas. Toiset vanhemmat haluavat taas antaa lapsilleen nimenomaan suomalaisia nimiä, kuten Aino tai Väinö, koska omakielinen nimi tuntuu heistä suomalaislapselle sopivalta. Uudet tyttöjen nimet ovat usein kauniita luontonimiä, kuten Kevät, Niitty tai Vanilja. Uusia nimiä muodostetaan myös muiden nimien mallin mukaan. Suomenkielisiä nimiä ovat taas Aino ja Pihla sekä Onni ja Väinö. Itsenäinen Suomi täyttää joulukuussa sata vuotta, mutta kuinka omaperäisiä tai kansainvälisiä etunimemme ovat. Esimerkiksi nimen Liisa taustalla on hepreankielinen Elisabet ja Antin taustalla kreikankielinen Andreas.. Uusvanhojen nimien suosiota on selitetty sillä, että vanhemmat eivät yleensä halua antaa lapsilleen oman tai omien vanhempien ikäpolven nimiä, koska ne tuntuvat liian tutuilta ja kuluneilta. Tällaisia ovat esimerkiksi Emma ja Helmi tai Eino ja Onni. Kristinuskon mukana maahamme omaksuttiin keskiajalla satoja raamatullisia ja kirkollisten pyhimysten nimiä, jotka ovat enimmäkseen heprean-, kreikantai latinankielisiä. Suomalaisten nykynimistö on kuin tilkkutäkki, jossa näkyvät kaikki kansakuntamme vaiheet muinaissuomalaisesta kulttuurista lähtien. Sen sijaan näitä vanhempien ikäpolvien nimet koetaan tuoreemmiksi vaihtoehdoiksi. Nimenantoa 2000-luvulla on leimannut yksilöllisyys ja monikulttuurisuus, kirjoittaa nimistöntutkimuksen dosentti Minna Saarelma-Paukkala. Osa, kuten Minna, Sari, Jari ja Mika, on taas annettu 1960-luvulla, jolloin nimenanto oli vielä hyvin yhtenäistä. Nykyistä nimenantoa leimaakin ennennäkemätön moniarvoisuus ja innovatiivisuus. Monet erikoiset nimet ovat uusia suomen kielen pohjalta muodostettuja nimiä. Suomen 5,5-miljoonaisesta väestöstä oli vuonna 2016 jo 6,5 prosenttia vieraskielisiä, kun vielä vuonna 1980 vieraskielisten osuus oli Usein vierasperäiset nimet ovat mukautuneet kieleemme niin, että ne tuntuvat nykyään täysin suomalaisilta. Pojannimen Jelmeri taustalla lienevät taas Elmeri ja Jalmari, ja Entti-nimen taustalla Antti ja Pentti. Usein vierasperäiset nimet ovat mukautuneet kieleemme niin, että ne tuntuvat nykyään täysin suomalaisilta. Lisäksi suomalaisten käytössä on omakielisiä etunimiä, kuten Rauha ja Urho, jotka tulivat suosituiksi 1800-luvulla kansallisuusaatteen vaikutuksesta. Uudempia suomalaisnimiä edustavat vaikkapa Lumi ja Sisu. Monet näistä, kuten Tuula, Ritva, Kari ja Markku, ovat tyypillisiä sotien jälkeen syntyneiden suurten ikäluokkien nimiä. Näin lapsen elämä kansainvälisissä yhteyksissä helpottuu. Erikoisia etunimiä etsitään ahkerasti ulkomaisista nimikirjoista ja verkkosivuilta. Tällaisia ovat esimerkiksi Ella ja Emma tai Leo ja Oliver. Miesten yleisimmät nimet ovat Timo, Juha, Matti, Kari, Mikko, Antti, Jari, Jukka, Markku ja Mika. Osa suomalaisvanhemmista haluaa valita lapselleen tietoisesti kansainvälisen nimen, joka tunnistetaan helposti tytöntai pojannimeksi ulkomailla, ja jonka ääntäminen ei tuota ongelmia. Poikien nimet ovat miehekkäämpiä, sellaisia kuin Jymy, Roihu tai Tahto. Kiintoisaa on, että tytönnimi Sofia (Sophia/Sofie) on tällä hetkellä trendikäs nimi monissa Euroopan maissa. 8. V uonna 2016 syntyneiden suomenkielisten tyttöjen yleisimmät etunimet olivat Sofia, Aino, Eevi, Venla, Emma, Aada, Pihla, Helmi, Ella ja Emilia. Samoin esimerkiksi Lumi-nimen pohjalta on kehitetty Lumiella, Lumilea, Luminella ja Luminia. M aahanmuuttajien mukanaan tuomat etunimet ovat samoin alkaneet näkyä nimistössämme. Nimenannon yksilöllistymisen taustalla on nähty monia länsimaisen yhteiskunnan ilmiöitä, kuten yhteisöllisyyden oheneminen ja elämäntavan yksityistyminen. 14 KOTIMAA 3 1 . Enää nimellä ei haluta korostaa lapsen kuulumista tavallisten tyttöjen ja poikien joukkoon, vaan nimellä halutaan erottautua muista. Poikien listan kärjessä olivat Onni, Väinö, Elias, Leo, Oliver, Eetu, Eino, Noel, Leevi ja Niilo. Niitä luodaan siis samaan tapaan kuin 1800-luvun kansallisuusaatteen aikana Kieloja ja Toivoja. Uusia nimiä löydetään paljon myös televisiosarjoista ja muusta kansainvälisestä populaarikulttuurista. Y hä useammat vanhemmat antavat lapsilleen myös täysin uudenlaisia, jopa itse keksimiään etunimiä. Vuonna 2016 jo yli puolet tyttöjen ja poikien erilaisista etunimistä oli vain yhdelle lapselle annettuja. Tällaisen ainutkertaisen nimen sai noin 5 prosenttia lapsista. T yttö nimeltä Oona ja poika nimeltä Väinö. Koko 2000-luvun ykkösnimet olivat taas Emma ja Eetu
Uuden lain tavoitteena on sujuvoittaa nimiasioiden käsittelyä ja turvata kansalaisten yhdenvertaisuus nimiasioissa. Tätäkin aiotaan väljentää niin, että etunimeksi ei saisi ottaa sukunimen tyyppistä nimeä. Vironkielisten etunimet eivät sen sijaan nouse nimistössämme juurikaan esille. Suurin vieraskielisten ryhmä on venäjänkieliset, joita oli viime vuonna yli 75 000, ja toiseksi suurin vironkieliset, joita oli yli 49 000. Muutamilla venäläisillä nimillä on jopa yli 500 nimenkantajaa. Uudistuksen pohjana ovatkin viranomaisten arkityön kokemukset. Suomessa on jo nyt etuja sukuniminä käytössä sentyyppisiä nimiä kuin Kanerva tai Lumme. Niissä vanhemmat yleensä pyrkivät siihen, että kummankin kulttuuri näkyy lapsille valituissa nimissä. Muslimiväestön arabianja somalinkielinen nimistö erottuu sen sijaan nykynimistössä selvästi. Tämä johtuu siitä, että Suomessa ja Virossa on käytössä paljon samoja etunimiä, kuten naistennimet Anne, Anu, Niina, Tiina ja Virve tai miestennimet Marko, Paavo, Raimo, Taavi ja Toivo. Jos jokin vierasperäinen nimi on jo hyväksytty Suomessa etunimeksi, se tulisi tasapuolisuuden vuoksi hyväksyä muillekin. Erikoisia etunimiä etsitään ahkerasti ulkomaisista nimikirjoista ja verkkosivuilta. Käsitys perheestä ja avioliitosta on muuttunut, ja maahanmuuttajat ovat tuoneet mukanaan uusia nimikäytäntöjä. Nykyisen nimilain mukaan etunimeksi ei saa antaa nimeä, joka on ”muodoltaan tai kirjoitustavaltaan kotimaisen nimikäytännön vastainen”. Tällaisia ovat Anastasia, Ekaterina, Natalia, Svetlana ja Tatiana sekä Andrei ja Ilja. Suomen kansalaisten tuhannen yleisimmän ensinimen joukosta löytyy myös aasialaisia nimiä, kuten vietnamilainen naisennimi Thi ja miestennimet Minh ja Thanh, sekä lukuisia muunmaalaisia nimiä. KOTIMAA 15 3 1 . 8. Nykynimistöstä löytyy kuitenkin harvinaisempina sellaisia virolaisnimiä kuin Kadri, Maarja, Triinu ja Ülle tai Andres, Elmar, Peeter ja Sander. Laki ottaisi näin huomioon sen, että Suomi on kansainvälistynyt, ja sen nimistö samoin. Yli 200 nimenkantajaa on esimerkiksi sellaisilla naistennimillä kuin Aisha, Amina, Fatima, Mariam, Miriam, Salma, Samira ja Yasmin ja sellaisilla miestennimillä kuin Abdirahman, Abdullahi, Ahmed, Amir, Ibrahim, Karim, Mohamed, Mohammad, Mohammed, Muhammad, Omar ja Samir. Tähän asti eri maistraatit ovat saattaneet tulkita nimilakia eri tavoin, nyt päätösten tekoa helpotetaan yhteisillä linjauksilla. Vierasperäisiä nimiä annetaan paljon myös kahden kulttuurin perheissä. Tämä kertoo siitä, että satavuotiaan Suomen väestö on yhä monimuotoisempaa. Ensinnäkin sallittujen etunimien määrä nousisi kolmesta neljään. Tällä hetkellä elossa olevien Suomen kansalaisten tuhannen suosituimman naistenja miestennimen joukosta löytyy lukuisia maahanmuuttajille tyypillisiä nimiä. Mitä uudistus sitten merkitsisi etunimien kannalta. Uusia nimiä löydetään paljon myös televisiosarjoista ja muusta kansainvälisestä populaarikulttuurista.. Jatkossa tällaisia hyväksyttäisiin etunimeksi, vaikka nimi olisi jo sukunimenä käytössä. Pä iv i K a r ja la in en MInnA SAArelMA-PAuKKAlA Kirjoittaja on Yliopiston almanakkatoimiston johtaja ja nimistöntutkimuksen dosentti. Uusi nimilaki selkiyttää myös seurakuntien ja maistraattien työnjakoa. Monien maahanmuuttajaperheiden kulttuuriin kuuluu neljän etunimen käyttö, ja tähän asti heidän on pitänyt hakea siihen lupa erikseen. Lakiehdotuksessa nimen sopivuutta ei tarkastella enää kielija kulttuurisidonnaisesti, vaan koko maassa käytössä olevaa etunimistöä vasten. Oikeusministeriön asettama työryhmä luovutti toukokuussa silloiselle oikeusja työministeri Jari Lindströmille mietintönsä nimilain uudistamiseksi. S uomen nykyinen nimilaki on vuodelta 1986. Yhdenvertaisuuden vuoksi kaikille suomalaisille suotaisiin sama oikeus. Voimassa oleva nimilaki edellyttää, että etunimeksi ei saa ottaa käytössä olevaa sukunimeä. 2 01 7 0,2 prosenttia. Esimerkiksi nen-loppuiset nimet ovat selvästi sukunimityyppisiä. Siksi nimilakia tulee aika ajoin uudistaa. Jos kaikki sujuu suunnitelmien mukaan, uusi etuja sukunimilaki voisi tulla voimaan vuoden 2019 alusta. Yhteiskunnassa on kuitenkin tapahtunut muutoksia, joita nykyinen laki ei ole ottanut huomioon. Kun maailma muuttuu, niin nimet muuttuvat
Haapala tekee selväksi, ettei suorasanaisten pamflettirunojen kirjoittaminen ole hänen leipälajinsa. Hukkuivatko he vai pakenivatko veneillä nousevia vesiä. – Halusin runokokoelmassa miettiä, mitä länsimaisen nykyihmisen elämä on, olemmeko me elossa vai kuolleita. Tänä syksynä julkaistaan hänen viides teoksensa, runokokoelma Valekuolleet. Mieluummin hän puhuttelee samalta tasolta toista kanssakulkijaa. Se on ikuisesti toistuva ja kuitenkin aina eri, hän sanoo. Jääkauden loppu nosti vedenpintaa ja kutisti Doggerlandin aluetta, erotti saaria ja Dogger-matalikon. 2 01 7 A lussa ei ollut kanaalia ja saarta. Valekuolema on joillekin eläimille keino selviytyä ankaran ajan yli. Matalikon viimeisten asukkaiden kohtaloista ei tiedetä. Vesa Haapala uskaltaa. kUVa: JUkka GraNStröM Halusin runokokoelmassa miettiä, mitä länsimaisen nykyihmisen elämä on, olemmeko me elossa vai kuolleita.. Runoissa on tiettyä klassisuutta. – Tuntuisi tyhmältä, jos kukaan ei ymmärtäisi, mitä yritän kirjoittaa. – Pyrin siihen, että olisin vilpitön ja että kirKaikki kääntyy hyväksi Vesa Haapalan runot ovat siitä epäajanmukaisia, että ne uskovat merkityksen mahdollisuuteen. Niissä ei ole selkeitä tiettyjen runolajien tunnuksia. Suuren Agassiz-jääjärven sulaminen ja maanvyörymät hautasivat Dogger-matalikon alleen. Oli iso Doggerland, joka kattoi kaiken nykyisistä Brittein saarista Keski-Eurooppaan ja Skandinaviaan. Kaikki eivät uskaltaisi piirtää näin laajoja kaaria, yhdistellä näin kaukaisia historian pisteitä. Haapala arvelee Valekuolleiden olevan aiempia runokokoelmia helpommin lähestyttävää tekstiä. 8. Haapala kuvattiin Vantaanjoen rannalla. Tästä on noin 8 000 vuotta aikaa. Silti luonnonkatastrofit, heittelehtivät elinolosuhteet, epätoivoiset venematkat ja hukkumiset ovat kuin suoraan ilmastonmuutoksen uutisvirrasta. Helsingin yliopistossa työskentelevä kotimaisen kirjallisuuden yliopistonlehtori kirjoittaa aina ehtiessään, töiden lomassa, junassa, bussissa, iltaisin, öisin. Miksi se on päässyt Vesa Haapalan runokokoelman nimeen. Vastaus kysymykseen jää avoimeksi. Valekuolleet on siitäkin poikkeuksellinen, ehkä viaton tai hyvällä tavalla vanhanaikainen teos, että siitä ei juuri ironiaa löydy. Vesa Haapalan runoista monet sijoittuvat jokimaisemaan. – Liikkuva vesi on yksin kertaisesti lumoava. 16 KOTIMAA 3 1 . Yritän kirjoittaa aika universaalia tekstiä. Uusimmassa Valekuolleet-teoksessa mukana ovat myös kristillisen mystiikan järkäleet Juliana Norwichilainen ja Mestari Eckhart. Siinä kuljetaan historiaa jääkauden reunoilta tähän päivään
Julianan vastinparina Valekuolleissa esiintyy Mestari Eckhart. Haapala haluaa nähdä sen toisin. – Kristinuskoon kuuluu yhtäältä Jumalan rakkaus ja toisaalta väkivallan, käsittämättömän uhrin ja teodikean kysymykset. On korostettu järkeä ja omaa mahdollisuutta tehdä maailma paremmaksi. • • Vesa Haapala • • Syntynyt 1971 • • Yliopistonlehtori Helsingin yliopistossa, opettaa ja tutkii kotimaista kirjallisuutta • • Väitteli Edith Södergranin runoudesta • • Julkaissut neljä runokokoelmaa: Vantaa, Termini, Kuka ampui Ötzin?, Valekuolleet • • Esikoisromaani Karhunkivi ilmestyi vuonna 2016 • • Kirjoittaa Versoja-runoblogia, www.versoja.blogspot.fi • • Nauttii muun muassa Tomas Tranströmerin runoista joittaisin maailmasta niin kuin tuntuu hyvältä ja oikealta, Haapala sanoo. Välimereen hukkuvien pakolaisten ja omien vanhempiensa surmaaman pikkutytön kärsimys ovat läsnä, mutta niin on myös kaiken yli käyvä rakkaus. Eikä siinä mitään, oikein kaunis ajatus, mutta sitten ristiretkeläiset ottivat sen iskulauseekseen. – Deus Vult on kaksiteräinen miekka. Sitä Haapala vierastaa. Valekuolleet jopa päättyy kuten luterilainen messu: Lähtekää rauhassa... Sitä pitää vähän selittää. Eckhartin teologiaan olisi helpompi uskoa, jos ruumiillista maailmassaoloa ei olisi, Haapala pohtii. Niitä ristiriitoja ei väistetä Haapalan runoissakaan. – Nihilistin maailma on tyhjä merkityksistä, mutta kristinusko on merkitysten uskonto, Haapala sanoo. Se on ikuisesti toistuva ja kuitenkin aina eri, hän sanoo. Nyt uusnatsit ovat omineet ristiretkisitaatin omakseen, ovatpa jotkut jopa töhrineet moskeijoiden seiniin Deus Vult -lauseita. Mikään niistä ei selity järjellä tai ratkea. 8. – Kokemus olemassaolosta kuitenkin on se, että maailmassa on paljon kärsimystä. – Julianan teologiassa korostuu, että pahassakin on olemassa hyvää. 2 01 7 KuKA. – Koska kristinuskon Jumala tuli lihaksi ja kärsi, maailma ei ole merkityksetön. Jumalan tahdon nimissä ryöstettiin ja raiskattiin. Ironia on mahdotonta, maailma tekee sen itse – sen näkee Vesa Haapalan runoistakin. Haluan pitää kiinni merkityksen mahdollisuudesta, ei vain tämän elämän jälkeen vaan jo tässä elämässä. Mutta silti alkaa tulla mieleen ikivanhoja myyttejä, joissa maa on täynnä pahuutta ja ihmiset hukkuvat omaan pahuuteensa. Vesa Haapalan runoista monet sijoittuvat jokimaisemaan. Hyvää sanomaa on käytetty monella tapaa, monet merkitykset ovat eläneet rinnakkain, Haapala sanoo. Haluan pitää kiinni merkityksen mahdollisuudesta, ei vain tämän elämän jälkeen vaan jo tässä elämässä.. Se kuva esiintyy myös Valekuolleet-kokoelmassa. KOTIMAA 17 3 1 . Alun perin Deus Vult esiintyy apostoli Paavalin ensimmäisessä kirjeessä Timoteukselle – siis Raamatun latinannoksessa Vulgatassa. En minä teknologiaa vastusta, on siinä paljon hyvääkin. Kristinusko pystyy kuvaamaan hyvin olemassaolon sovittamatonta ristiriitaa, Vesa Haapala pohtii. Se on paljon lohdullisempi ajatus kuin se, että pähkäillään, millä lailla Jumala on olemassa. Järkevät ihmiset ovat teknologisessa etevyydessään ja ahneudessaan pistäneet planeetan sekaisin. Pyhä Juliana Norwichilainen oli nunna, mutta hyvin poikkeuksellisella tavalla: hän asui kirkon seinään muuratussa pienessä kammiossa. Eckhartille Jumala oli tyhjyyttä ja ilmaisemattomuutta. SAIlA KeSKIAHO Koska kristinuskon Jumala tuli lihaksi ja kärsi, maailma ei ole merkityksetön. – Liikkuva vesi on yksin kertaisesti lumoava. Varsinkin postmodernissa ajattelussa, jota nykyrunouskin on täynnä, alleviivataan usein kommunikaation mahdottomuutta ja merkityksistä tyhjentynyttä maailmaa. Kun kirjan kannet sulkeutuvat, lukijan pitää mennä maailmaan ja elää siellä, rakastaa ja uskoa ihmisten ja kaiken luodun väliseen yhteyteen, Haapala ajattelee. Haapala kuvattiin Vantaanjoen rannalla. Samassa kaupungissa asui 1300-luvulla pyhä Juliana, joka näki sairasvuoteellaan ihmeellisiä näkyjä ja pohti niitä Jumalan rakkauden ilmestys -teoksessaan. Siellä, paksujen seinien sisällä, ruton riivaamassa Englannissa, Juliana näki sielunsa silmin, kuinka maassa makaavasta löyhkäävästä ruumiista nousi eloisa, pieni lapsi. Niin kuin vaikka Valekuolleissa esiintyvästä latinankielisestä lausahduksesta Deus Vult, Jumala tahtoo. Paavalin lauseen sisältö on heittänyt häränpyllyä jo monella vuosisadalla. Vesa Haapalan teoksia lukeneista kriitikoista yksikään ei ole tarttunut niiden tiheisiin kristillisiin viitteisiin. Sillä merkityksiin hän uskoo. KuVa: JuKKa GraNSTrÖm Deus Vult -lause löytyy myös Englannin itärannikolla sijaitsevan Norwichin kaupungin vaakunasta. Paavali kirjoittaa: Jumala tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat. – Hyvän sanoman mahdollisuus on hukattu monta kertaa. Julianan teologia tuntuu Vesa Haapalasta täysin epänihilistiseltä: kaiken kauhean keskellä Juliana ei kiellä kärsimystä mutta kuulee silti Jumalan vakuuttavan, kuinka kaikenlaiset asiat kääntyvät hyväksi. Sen sortin kilvoittelijoita kutsutaan anakoreeteiksi
Oppi ja rukous kulkevat käsi kädessä. Itse työ ei siitä muuksi muuttunut eikä palkkakaan parantunut, mutta ehkä titteli muuttui hieman ymmärrettävämmäksi. Niinpä ehtoollisen toimittaminen on yksi vaativimmista papin tehtävistä jumalanpalveluksessa. Naisvaltaistuvassa kirkossa on nyt kasvamassa jonkinlainen mieskriisi. Koivisto käy tutkimuksessaan läpi ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn teologiset ja historialliset ongelmat. Peura korostaa, että ehtoollismessua on vietettävä kirkon uskon ja opin mukaisesti. Naisvaltaistuvassa kirkossa on nyt kasvamassa jonkinlainen mieskriisi. Tämä voisikin olla järkevää. Ehtoollinen on vakava asia, jonka ei soisi enää kauan jakavan kristittyjä. Esimerkiksi miehen valinta piispaksi näyttää olevan lähtökohtainen tasa-arvo-ongelma, vaikka asian päättävät äänestäjät. Ehtoollisaineiden jälkikäsittely on kauan ollut kirkossamme linjatonta ja kirjavaa. Pitäisikö siitä tehdä neutraalisti kastepuku. Kävisikö tuomiokirkon nimeksi kuitenkin katedraali. Siihen liittyy edelleen teologisia kysymyksiä, joita myös suomalaisessa tutkimuksessa ansiokkaasti analysoidaan. Esimerkiksi miehen valinta piispaksi näyttää olevan tasa-arvoongelma.. Lisäksi pitäisi myös vakavasti miettiä sitä, ratkeavatko kirkon varsinaiset ongelmat todella sanoja vaihtamalla. Somessa on pohdiskeltu mahdollisesti muutettavia termejä. Toiminnassa ei olisi varaa siihen suurpiirteisyyteen, johon ekumeeniset kumppanimme Peuran mukaan kiinnittävät luterilaisissa messuissa huomiota. Reaalipreesensiin uskoville kristityille, siis myös luterilaisille, tämä on ongelma. Kuvassa messu Tapiolan kirkossa. Hyödyllistä on myös toisten kirkkojen – ortodoksisen, katolisen ja anglikaanisen – ehtoollisaineiden jälkikäsittelyä koskevien oppien ja käytäntöjen esittely. Tähän monia pappeja vaivaavaan kysymykseen vastaa teologian tohtori Jussi Koivisto kirjassaan Ehtoollisaineiden jälkikäsittelyn teologia ja käytännöt (STKS 283 2016). Jolkkosen puheenvuoro on ajankohtainen pohdinta ehtoollisen ekumeenisista ongelmista. Kallaveden rannoilta ehtoolliskeskusteluun osallistuu myös Kuopion piispa Jari Jolkkonen, jonka artikkeli Ehtoollinen ja ekumenia – onko luterilaisten ja katolilaisten yhteinen julistus ehtoollisopista mahdollinen. Siksi tämä kirja kuuluu jokaisen sakastin hyllyyn. Näistä hankalista teologisista ongelmista huolimatta kirkoilla on kirjoittajan mukaan kuitenkin myös yhteistä pohjaa, kun tietä yhteiseen ehtoollispöytään raivataan. Ehtoollisen sakramentti kuuluu uskomme ytimeen. Peura esittää ehtoollisesta systemaattisesti kymmenen teesiä. Naispiispan valinta saattaa tietysti aiheuttaa vastaavanlaista turbulenssia toisessa ääripäässä. Niissä hän lähtee uskon salaisuudesta, pohtii ehtoollisen sisällön ja merkityksen ulottuvuuksia ja päättää viimeisessä teesissään ekumeenisesti siihen, että ehtoollisyhteyden puute on koko ajan kipeämpi haava. ehtoollista käsittelee myös Lapuan piispan Simo Peuran pieni mutta tiivis kirjanen Teesejä ehtoollisesta (Perussanoma 2017). Onhan meillä kastemekkokin, johon puetaan myös poikalapset. Tuomiokirkon, -kapitulin ja -rovastin alkuosa tuntuu jo vanhastaan vaivaavan. Kirkon sanat eivät kaiketi saisi olla sukupuolittavia. Toiminnassa ei olisi varaa suurpiirteisyyteen. Niitä ovat katolinen transsubstantiaatio-oppi sekä varsinkin katolinen käsitys ehtoollisesta uhrina. Onhan tuomion merkitys tässä yhteydessä aiheeton. jussI ryTKönen Uusia tekstejä armon ja yhteyden ateriasta Ehtoollisen teologiaa käsitellään tuoreissa julkaisuissa. Seurakuntavuosinani muutuin itse hallinnollisen taikasauvan heilautuksella virallisesta apulaisesta seurakuntapastoriksi. 8. Kastemekko sukupuolittaa K irkon tulevaisuuskomitean viimevuotinen ansiokas raportti sisältää myös ehdotuksen selvittää virkaja hallintoterminologian uudistamista. yksi ongelma tuntuu olevan kirkollisen terminologian maskuliinisuus. Lääninrovastit ehkä vaihtuisivat rovasteiksi, jos kirkon hallintohimmeli uudistuisi. on ilmestynyt osana piispa Simo Peuran juhlakirjaa Usko, elämä ja yhteys (Kirjapaja 2017). Lisäksi asia kytkeytyy varsinkin katolisesta näkökulmasta virkateologiaan: onko luterilainen pappi oikein vihitty pappi. 2 01 7 KOluMnI jussI ryTKönen K ristinuskon ydin on Jumalan pelastusteko Jeesuksessa. Tätä seurakunta on elänyt todeksi alusta alkaen kokoontumalla yhteen murtamaan leipää, aivan Vapahtajan omien sanojen mukaisesti. Pateenille jää ehtoollisen päätyttyä muutama öylätti ja kalkin pohjalle pari desilitraa viiniä. Peuran ehtoollisteesit ovat mittaansa painavampaa luettavaa ja niitä sopii tutkiskella alttarikaiteen molemmin puolin ehtoolliseen osallistuvien kesken. Kuva: juKKa gransTröm ehTOOllInen Ehtoollisen toimittaminen on yksi vaativimmista papin tehtävistä jumalanpalveluksessa. Lisäksi hän nostaa esille asiaan liittyvien erilaisten uskomuksien kirjon. Mitä pitäisi tehdä näille ylijääneille ehtoollisaineille. Viemäriin, papin kurkkuun, kirkon kivijalkaan – vaiko takaisin öylättirasiaan. Entäpä jos kaikkien tuntema vakiintunut sana kuitenkin jätettäisiin käyttöön, kuten lautaja uskotut miehetkin. Olisivatko esimerkiksi piispan paikalliset sijaiset eli kirkkoherrat rovasteja tai vaikka johtavia pastoreita – vai latinan mukaisesti vikaareja. Miksi Tero puettaisiin kuin Terttu, ellei hän itse halua. Vanhahtavia, kenties sukupuolittavia sanoja ehkä täytyykin joskus ymmärrettävyyden vuoksi parannella, mutta lopputuloksen olisi syytä olla aidosti entistä parempi. Tilalle on ehdotettu piispankirkkoa ja -toimistoa – ja johtavaa rovastia. Liika miehisyys ammattisanoissa voikin olla maailman muuttuessa aiheetonta, mutta on se niinkin, että ”ei nimi miestä pilaa, ellei mies nimeä.” Tätä tulkitaan nykyisin herkästi niin, että nimenomaan miehuus sen nimen pilaa. 18 KOTIMAA 3 1
Joka tapauksessa: Se sana seisoo vahvana on täyspäistä, hillityn neutraalia raamatunselitystä tai jokamiehen taskutietoa kaikki tyynni. JyrI KOMulAInEn • Kirjoittaja on Helsingin yliopiston dogmatiikan dosentti, joka työskentelee piispainkokouksen pääsihteerinä Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa. Ilmestyskirja yltyy sellaiseen vimmaan, että kirjan mahdolliset ansiot uhkaavat jäädä apokalyptisen sanankäytön alle. • Kai Sadinmaa: Ilmestyskirja. Tällaisille kirjoille lienee entistä enemmän käyttöä kirkossa, jossa jäsenistön raamatunhistorian tuntemus ei enää ole aivan yhtä hyvässä hapessa kuin joskus ennen. Sadinmaa myös peräänkuuluttaa holistista näkemystä luomakunnasta, mutta ei tunnu tuntevan Franciscuksen kiertokirjettä Laudato Si’ vuodelta 2015, jossa tällainen tarjottaisiin. Sadinmaa käy dogmikriittistä taisteluaan sellaista uskonkäsitystä vastaan, joka on ekumeenisessa teologiassa jo päivitetty. KuVa: OllI Seppälä KIrJAT Ilmestyskirja yltyy sellaiseen vimmaan, että kirjan mahdolliset ansiot uhkaavat jäädä apokalyptisen sanankäytön alle. Sadinmaa asettautuu suuren tanskalaisen kanssa samaan nurkkaan armottomana kirkkokriitikkona, epäsystemaattisena ajattelijana ja äärimmäisenä protestanttina. 181 s.. Eräänlaisen avaimen kirjan ymmärtämiseen löydän siitä, että kirjallisuusluettelossa mainitaan Søren Kierkegaardin Pelko ja vavistus (WSOY 2001). Tämä pieni kirja noudattaa melko klassisia käsityksiä Raamatun keskeisten kirjojen olemuksesta, mutta ei jätä monimetrisiä jarrutusjälkiä toisenlaistenkaan näkemyksien lähtökohtaiseksi ja kategoriseksi kieltämiseksi. Kirjassa esitellään yleistajuisesti seitsemän Vanhan testamentin ja kuusitoista Uuden testamentin kirjaa. Jos näin ajattelee, sitä erikoisempaa on tutustua SRK:n kustantamaan pieneen raamattukirjaseen Se sana seisoo vahvana. Lisäksi selitetään tiiviisti ja pedagogisesti kirjan sisältö ja opetus. Sadinmaa satsaa paljon mustetta myös dogmikritiikkiin. Onkin ilmeistä, että Kai Sadinmaa toivoo dogmaatikkojen lukevan hänen kirjansa ja julistavan sen harhaoppiseksi. Valikoimaan ovat päässeet esimerkiksi Genesis, Deuteronomium, Jesaja, neljä evankeliumia, Korinttilaisja Johanneksen kirjeet. Kirkkokriittinen performanssi sisältää oikeitakin kysymyksiä Kai Sadinmaa Vihdoin vihille -tapahtumassa viime maaliskuussa. Olennaisinta Sadinmaalle on, että Suomen evankelis-luterilainen kirkko on mukana SuomiAreenassa. Oireellista on, että Ilmestyskirjan kirjallisuusluettelosta puuttuukin kokonaan vapautuksen teologia, johon jokaisen yhteiskuntakritiikkiä harjoittavan teologin luulisi ensimmäiseksi tarttuvan. SRK 2017. Huimaava esimerkki on kuvaus Porin SuomiAreenasta. KOTIMAA 19 3 1 . Pamfletti onneksi päättyy seesteiseen ja jopa viisaan mystiseen pohdintaan. 8. Kestävä ja rakentava kirkkokritiikki vaatii nimittäin sellaista teologista kurinalaisuutta ja lukeneisuutta, jota Ilmestyskirjan pasuunanpauhuisilta sivuilta ei nyt vain löydy. Jokaisen kirjan kohdalla käsitellään lyhyesti ja helppolukuisesti, eri näkökulmiakin asiallisesti pohdiskellen teorioita sen synnystä, viitteitä antiikin kirjoittajiin unohtamatta. Pureva ja sujuva kirjallinen ilmaisu ei vielä riitä nostamaan Sadinmaata sellaiseen ”harhaoppisuuden” mittaan, että häneltä voisi oppia jotain aidosti uutta. Sadinmaa maalaa kuvan ”eliittien omasta bakkanaalista”, jossa ”avattuja samppanjapulloja ei juoda koskaan loppuun”. Sanallinen ruoska viuhuu niin vimmaisesti, että kritiikki karnevalisoituu. Takakanteen on painettu sitaatti viidesläiseltä teologilta Eero Junkkaalalta: ”Sadinmaa on harhaoppinen”. Sadinmaa näyttäisi tehostetun protestanttisessa itseymmärryksessään sulkevan itsensä ekumeenisilta vaikutteilta. 240 s. Into 2017. Ratkaiseva ero on siinä, että Kierkegaard oli aikaansa edellä mutta Sadinmaa jäljessä. Retoriset ansiot Ilmestyskirjassa ainakin ovat kohdillaan, kun ”dogmaatikot istuvat oppiepäjumalansa vieressä paljastetut miekat käsissään kuin Jumalan kerubit paratiisin portilla ja iskevät armottomasti, jos joku yrittää päästä sisään ja saastuttaa pyhän opin”. Kun kirkkokritiikki pääsee kirjan puolivälissä vauhtiin, sitä ei pidätä mikään. Toisaalta visaisimmat eksegeettiset kysymykset eivät kaiketi yleensä yleistajuisiin teoksiin kuulukaan. Köyhät saavat seurata dionyysista juhlaa porttien läpi vartijoiden valvomana, sillä ”köyhän kadehtima samppanja maistuu paljon paremmalta”. Raamatun historiaa ja sanomaa. Sitä en kiusallanikaan tee, sillä kaiken paatoksen alla olen kuulevinani myös aidon evankeliumin äänen. JussI ryTKönEn Olli Lohi (toim.): Se sana seisoo vahvana. Sadinmaa kyllä viittaa edellisen sukupolven protestanttisiin klassikoihin kuten Paul Tillichiin ja referoipa myös hieman Sallie McFaguen feministiteologiaa, tosin tätäkin vain 1980-luvulta. lestadiolainen raamatunhistoria nythän on niin, että vanhoillislestadiolaisen raamattukäsityksen yleisesti tiedetään tai ainakin oletetaan olevan sangen vanhoillista. 2 01 7 K irkkokritiikistään muistetun dogmatiikan professori Osmo Tiililän kerrotaan suositelleen lukemaan harhaoppisten kirjoja, koska niistä oppii eniten. Hän ei viittaa siihen, miten paavi Franciscus uudistaa kirkkoa asettamalla köyhän kansan keskipisteeseen. Ajatus muistui mieleeni, kun tartuin pastori Kai Sadinmaan uuteen kirjaan. Tulilinjalle joutuvat niin Aleppon kellot, Mannerheimin päiväkäsky kuin ”happeningteologisia kuplia” puhaltavat ”Helsingin oikeistolaiset kirkkoherrat”. Ilmestyskirja jää lopultakin kirjalliseksi performanssiksi ja kirkkokriittiseksi bakkanaaliksi. Ehkä viimeisestä luvusta voisi aueta tie teologiseen reflektioon. Profeetallinen vaahtoaminen vaatii ylisanoja ja todellisuuden täydentämistä fiktiolla. Toki kirkossa on myös erilaisia vanhoillisuuden nurkkauksia, jonne kritiikki osuu
Aamen sille. Kuukauden ikäisen vauvan verisuoneen pitää saada kanyyli ja se on vaikeaa. saarnan jälkeen diakoniatyöntekijä Mari Kahra lukee rukouksen. Alkamassa on luontoväen messu, joka on sataa vuottaan juhlivan Hyvinkään kaupungin ja seurakunnan yhteistyötä. Vai joko heitä on. Ajattelin yksinhuoltajia, joilla ei ehkä ole ketään tukenaan. 8. Kuriton terrieri ja vuohet jätettiin kotiin, ettei syntyisi kaaosta. Yhdestä huoneesta ilmestyi nuori isä täyttä kurkkua kiljuva vauva käsivarrellaan. Katselin heitä molempia sydän täynnä rakkautta ja huolta. Kohta hänen luokseen tuli hoitaja ja otti vauvan syliinsä. Hän luulee, että Hyvinkäällä tehdään nyt suomalaista kirkkohistoriaa. Olin tullut sairaalaan yhdessä lapsenlapseni kanssa, jonka pienelle vauvalle oli noussut korkea kuume. Voisi kysellä ihan tavallisia asioita, kuten lapsen ikää ja nimeä, rauhoitella pelkällä läsnä olemisellaan. En voinut tehdä muuta kuin odottaa ja kuunnella. Istuskella odottajien kanssa, pitää sairasta lasta sylissään, että äiti saisi käydä kahvilla. KuVA: DAnIeLLe MIettInen Karvakuonoille kunniapaikka messussa luOnTOväen Messu Hyvinkäällä sai tuoda lemmikin siunattavaksi. 2 01 7 KOluMnI leenA hIeTAMIes S yvä suppa Hyvinkään Sveitsinpuistossa täyttyy kaikenkokoisista koirista ja yhdestä kissasta pyhäiltana kello viisi. Kuului lasten itkua, hoitajien ja lääkärin asiallista puhetta, askeleita. Vilkan mielestä ihminen tarvitsee muistutuksia siitä, että hän on syvästi riippuvainen kaikesta, minkä Jumala on luonut ennen ihmistä. DAnIelle MIeTTInen Ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkka (oik.) siunaa corgin. Eläimet ylistävät Jumalaa, ja ihminen voi osallistua luomakunnan ylistykseen, kirkkoherra toteaa. 20 KOTIMAA 3 1 . – Siunaaminen tarkoittaa jatkuvuutta. – Tälle täytyy tehdä jotain! hän huuteli hädissään. Kirkkoherra Ilkka Järvinen jakaa ehtoollista taustalla. Kyseessä oli tulehdus, jota hoidettiin antibiooteilla ja arvojen tarkkailulla sairaalassa muutaman päivän ajan. Hoitaja jutteli isälle rauhoittavasti. Lapsi sai olla äitinsä ja isänsä kanssa rauhassa omassa huoneessa, hoitaja oli milloin tahansa kutsuttavissa. Tunnistin toimenpidehuoneesta lapsenlapsenlapseni lohduttoman itkun ja tiesin, miksi hän itkee. Pari tuntia siinä vierähti. Se muistuttaa, että näin on hyvä nyt, ja näin tulee aina olemaan. ”Suljemme rukouksiimme kaikki ne eläimet, jotka ovat meille tärkeitä, kaikki ne luonnon alueet ja paikat, jotka juuri nyt ovat vaarassa.” Ehtoollisen jälkeen Vilkka laskee kätensä siunattaviksi tuotujen eläinten päälle. perheuuTIseT Korvina, käsinä, sylinä I stuin Lastensairaalan päivystysosaston tyhjällä käytävällä ja itkin. Monitorista näkyivät sydämen lyönnit, vauva oli kiedottu vihreään peitteeseen. Messu herätti median kiinnostuksen jo ennalta, koska sinne kutsuttiin mukaan myös lemmikit, ja niille luvattiin siunaus. Vilkka perustelee ideaansa sillä, että eläimet ovat suorassa yhteydessä Luojaansa. perheuutiset -palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kultaja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Monitorista näkyivät sydämen lyönnit, vauva oli kiedottu vihreään peitteeseen. Pikkuinen käsi tarrasi sormeeni kiinni ja äiti syötti vauvalle maitoa tuttipullosta. Niilläkin kerroilla näin äitejä ja isiä, jotka odottivat tuloksia ja olivat mukana lastensa hoitotoimenpiteissä. Huolestuneita kasvoja, urheita, väsyneitä hymyjä. Minulla oli auto ja läsnäoloni tuntui muutenkin tärkeältä. Neulanpistoja tulee useampi ja samalla lasta täytyy pitää paikoillaan. Pastori Petra Pohjanraito asettuu mikin taakse, kuoro laulaa, koirat haukahtelevat. Päivystysosastokummi saisi olla tavallaan Jumalan asialla, kuuntelemassa ja lohduttamassa, lähimmäisiään varten. Ihminen on Jumalan luomistyön hännänhuippu. Ystävällinen hoitaja kävi aina välillä tarkistamassa. Se on snautseri. professori Aarno Strömmer Oulussa perhepiirissä. Kävimme joka päivä viettämässä aikaa sairaalassa, pitämässä vauvaa sylissä, juttelemassa. Toimittaja haluaa puolestaan kysyä kirkkoherralta eläinten siunaamisen teologiasta, sillä se on jäänyt vaivaamaan. Jumala, joka on luonut kaiken, totesi omasta kädenjäljestään, että se on hyvää ja arvokasta. Tilaisuuden jälkeen kirkkoherra Ilkka Järvinen pyöräilee ohi ja kysyy, mitä rotua toimittajan koira on. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Valokuva palautetaan, jos mukana on osoitteella ja postimerkillä varustettu kirjekuori.killä varustettu kirjekuori.. Kokeiden tulosten odottamisen ajaksi isomummikin sai tulla lapsen vierelle. Vauva pääsi nopeasti tarkastukseen ja toimenpiteisiin. Kirsikka Vuoren (vas.) kultainen noutaja Aino odottaa vuoroaan. Eläimet ovat kaikessa Jumalan varassa, niin kuin ihminenkin. Myöhemmin vauva ja äiti siirrettiin osastolle. Olisiko hyvä idea olla päivystystukena käytävillä. Lemmikkien siunaaminen on Hyvinkään kirkkovaltuutetun, ympäristöfilosofian dosentti Leena Vilkan idea. 90 vuOTTA täyttää 6.9
13 29.3. Johan Helkkula 5.-17.6. 320€ Ilm. 4.1. Pääsiäisen tuplanumero 16 19.4. www.sacrum.fi Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. Kirja & kulttuuri (jaetaan Kirjamessuilla) 44 1.11. 31.10. Juhannuksen tuplanumero 27 5.7. Pidätämme oikeuden hintojen muutokseen. 020 741 6051 www.c2smartlight.com Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. 11.4. 21.3. 32 9.8. klo 18.00 Mikaelin kirkko, Turku La 23.9. 12.9. 24.10. 18.4. 0400 506 837 / raimo.lahteenmaa@sley.fi OHTAKARIN LEIRIKESKUS, LOHTAJA 6.-17.6. Lisämaksusta: yhden hengen huone: 420 € Vastuullinen matkanjärjestäjä: Matkapojat Oy Lisätiedot ja varaukset: Matkapojat Oy, p. 3.10. 320€ Ilm. Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkkinointiin henkilörekisteri lain puitteissa. 3000 kpl 28-29 12.7. 14.3. 320€ Ilm. 17.10. Kirkon musiikkijuhlat, Jyväskylä, lisäp. klo 17.00 Kangasniemen kirkko Su 24.9. ti 15.5. 2.5. 03 513 4151 MUSTAJÄRVEN LEIRIKESKUS,MELLILÄ 5.-17.6. SLEYN RIPARIT 2018 ESANTUVAN LEIRIKESKUS, LAPUAN KAUHAJÄRVI 6.-17.6. klo 17.00 Mikkelin tuomiokirkko La 7.10. www.kotimaa-yhtiot.fi www.h-y.fi hy@h-y.fi puh. 35 30.8. 26.9. 41 11.10. 18 3.5. 13.6. Ilmoitushintoihin lisätään arvonlisävero 23 %. Timo Nisula ja Samuli Luomaranta. Lasse Räty ja Juha Heinonen 4.-16.6. 7.3. klo 10-11.30. 25.7. To 31.8. Kokous-, kurssija leiritilat 11 15.3. 25-26 21.6. (06) 433 5700 FI44 4747 1020 0016 55 Lähetysyhdistys Rauhan Sana p. 040 703 1302 / manu.ryoso@sley.fi KARKUN EVANKELINEN OPISTO, KARKKU 4.-16.6. Markus Malmivaara 340€ llm. Adventti 49 pe 7.12. Hakuaika virkaan päättyy 15.9.2017 klo 15.00. 22.8. klo 18.00 Aleksanterin kirkko, Tampere 60-luvun herkkää Elvistä tulkitsee Elvis-band: Seppo Juntunen, Heidi Tuikkanen, Kim Ekblom, Joska Lakopoulos, Johannes Österlund ja Juha Kuivanen Tilaisuuden järj. 020 754 2000 Faksi 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Myyntija markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Ilmoitushinnat 2,50 e /pmm 1/2 -sivu vaaka 1950 e 1/1 -sivu 3900 e Määräpaikka s. % 1.1.2013 lähtien ja digilehden 24 ?%. Etsimme kokopäiväiseen työsuhteeseen kahta lastenohjaajaa. 7 16.2. 29.2. 5.9. 48 29.11. klo 18.00 Kuortaneen kirkko Su 8.10. Julkaisuaikataulu Palveluhakemisto joka numerossa alkaen 5.1.12. Pyydä tarjous p. 51-52 20.12. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm 825 e Takasivu ½-sivu vaaka 2145 e Takasivu 1/1-sivu 4290 e Nro Ilmestyy Varaus/aineisto Teema/erikoispainokset 1 5.1. 1.8. Pe 1.9. 30.5. Yhteisvastuu 6 9.2. 46 15.11. Pasi Palmu. Palkkaus on vaativuusryhmän 502 mukainen. 45 8.11. 37 13.9. 29.8. Raimo Lähteenmaa ja Joona Vuorinen. 3000 kpl 22 31.5. 9.5. 040 734 0760 / pasi.palmu@sley.fi HIETOINRANNAN LEIRIKESKUS, KOUVOLA 7.-17.6. Matkailu 4 26.1. HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Korson seurakunnan kirkkoherran viran Virka täytetään vaalilla, jonka toimit taa seurakuntaneuvosto. Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. 22.2. 4.7. Työsuhteeseen valittavan tulee ennen tehtävän vastaanottamista esittää hyväksyttävä todistus terveydestä sekä rikoslain 6 § mukainen rikosrekisteriote. 40 4.10. 19.9. 33 16.8. 39 27.9. Café Mikael Mikelintuvassa, Ingegerd Juntunen. Matkan hinta: 1415 € /hlö + toimitusmaksu 12 € /tilaus. 24 % Ilmoitusvaraukset ja aineistot: edellisen viikon perjantaina klo 12 mennessä Sähköpostitse tilauspalvelut@kotimaa.fi Tilaushinnat Kestotilaus 12 kk 127,00 € Kotimaa-lehti ja digipaketti 12 kk 147,00 € Digipaketti 12 kk 106,80 € Vähintään kuukauden ajaksi tilatta vien sanomatai aikakaus lehtien verokanta on 10. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.helsinginhiippa kunta.evl.fi. Ennen valintaa kirkkoneuvosto haastattelee ja arvioi hakijat. 20 pe 18.5. 010 2323 109 tai ryhmat.helsinki@matkapojat.fi http://matkapojat.fi/teemamatkat/lukijamatkat Muutama paikka vapaana!. 14-15 5.4. 040 676 5164 Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Ilmoitusmarkkinointi Pirjo Teva 040 680 4057 Minna Zilliacus 040 774 7777 Sähköposti: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi viite: ”Kotimaa” Ilmoitushinnat 2,50 € / pmm + alv. 8.8. Madrid – kaupunki täynnä elämää! Lähde Kotimaan Matkaklubin matkalle Espanjan pääkaupunkiin, joka tarjoaa välittömän ja rennon ilmapiirin lisäksi upeita taide-elämyksiä, viihtyisiä tapasbaareja, flamencoesityksiä, lumoavia aukioita ja puistoja sekä loistavat ostosmahdollisuudet. 12 22.3. 6.6. Tällä matkalla pääset tutustumaan madridilaisen elämänmenon lisäksi myös historialliseen Segovian kaupunkiin, jota sijaitsee lyhyehkön ajomatkan päässä Madridista. 23 7.6. 23.5. 18.7. ti 4.12. 11.1. 8.2. Erkki Koskenniemi 24.7.-5.8. Hakemukset Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta, Kirkkoesplanadi 3, 21600 Parainen tai sähköisesti juho.kopperoinen@evl.fi Tiedusteluihin vastaa kirkkoherra Juho Kopperoinen p 040-312 4421. 040 752 0868 www.lyrs.fi LED ulkovalaistusratkaisut pihoille ja hautausmaille. 19 10.5. 17 26.4. 34 23.8. 8. 24 14.6. Koulu ja uskonnonopetus 5 2.2. Lisäansioksi katsotaan kristillisen nuorisomusiikin osaaminen, bändisoitinten hallinta sekä kokemus urkujen virittämisestä. 42 18.10. 50 13.12. Kesämenot & kurssit 21 24.5. Kirjalliset ilmoittautumiset on toimitettava Ylitornion seurakuntaan 15.9.2017 mennessä osoitteeseen Alkkulanraitti 3, 95600 Ylitornio tai sähköpostitse osoitteeseen ylitornio.evl.fi Lisätietoja virasta antaa kirkkoherra Matti Salminen, puh. Länsi-Turunmaan suomalainen seurakunta Kaksi lastenohjaajan tehtävää Paraisilla Ylitornion seurakunnassa on haettavana KANTTORIN VIRKA Ylitornion seurakunnassa on haettavana muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä kanttorin virka 1.1.2018 alkaen. 28.3. 10.10. TAPAHTUMIA MATKAILU Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. 31 2.8. 15.8. 28.11. Kesän tuplanumero 30 26.7. 15.2. Kotimaan Matkaklubin matkanjohtajana toimii Kotimaa–lehden toimittaja, rovasti Jussi Rytkönen. syyskuuta klo 15.00. Manu Ryösö, Kirsi Ryösö ja Lukas Brenner. 8 23.2. 08 4639 200 Raamattuaiheisia kursseja Helsingin Raamattukoulu www.helsinginraamattukoulu.fi Teologiset kirjat myy ja ostaa teologinenkirjakauppa.fi Puh. 25.4. Herättäjäjuhlat, lisäp. 47 22.11. 05-755 6650 Fax 05-755 6670 PALVELUHAKEMISTO Kustantaja Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Ilmoitusmarkkinointi KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. 27.6. Kokous-, kurssija leiritilat 38 20.9. 9 1.3. 2 01 7 PAIKKOJA AVOINNA SEURAKUNNAT JULISTETAAN HAETTAVAKSI KOULUTUSTA www.karjalanevankelinenseura.net PÄIVÄN TUNNUSSANA Tikkupolku 1 49460 Hamina Puh. Joulun tuplanumero MEDIATIEDOT 2012 Lisäveloitukset Ilmoitusvalmistus 60 e /tunti + alv 23 %. 21.11. 7.11. 18.1. 10 8.3. 1.2. KOTIMAA 21 3 1 . klo 17 Lapsikuoron harjoitus Mikaelintuvassa, Kalliokoski. 25.1. 28.12.11 2 12.1. Tehtävässä on käytössä kuuden kuukauden koeaika. Hakijalta edellytämme piispainkokouksen päätöksen mukaista lapsija perhetyön tutkintoa tai vahvaa näyttöä seurakunnan lapsityössä hankitusta osaamisesta. 040 550 8246, etunimi.sukunimi(at)evl.fi. Viran täytössä noudatetaan 6 kuukauden koeaikaa. 36 6.9. 320€ Ilm. 3 19.1. Ennen virkamääräyksen antamista on esitettävä rikosrekisteriote. Hakuaika päättyy maanantain 11. Kanttorin tehtäviin kuuluu seurakunnan ainoana kanttorina vastata seurakunnan jumalanpalvelus, musiikki ja kuorotoiminnasta sekä soitinhuollosta. 14.11. 040 750 3036 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä Kotimaan matkaklubi Upea, kiehtova Madrid 6.–11.10. 050 4488 470 / leko.fi LISÄTIETOJA: NUORISO.SLEY.FI ELVIS IS BACK ELVISTÄ JA RUKOUSTA Pe 8.9. 43 25.10. 12.12. Rukouspalvelu ry ja srk:t Myös rukousta sairaiden puolesta
(U) Yle Teema & Fem Maanantai 4.9. TV1 Lauantai 2.9. Perjantai 1.9. klo 14.30 Afrikka valitsi minut. Vastaavasti he suhtautuvat uskossa olooni täysin hyväksyvästi. Näyttelijä Mikko Brendenberg lukee Danielin kirjaa. Rovasti Raili Pursiainen, Kuopio. Todellinen varmistus oli vanhan tuttavani toteamus lähtiessämme evankelisten opiskelijoiden illasta. Terapeutti, mindfulness-ohjaaja Miia Moisio. Maanantai 4.9. Virret: 728, 536:1– 3. Pian sainkin useamman vastauksen rukouksiini. (U) Sunnuntai 3.9. Lauantai 2.9. Vaikka olen uskossa, on minulla myös vähemmän uskossa olevia ystäviä. Saarnaa pastori Arto Koivukoski. Keskiviikko 6.9. Olen kohdannut uskoviin nuoriin kohdistuvaa arvostelua internetin keskustelupalstoilla, kuten esimerkiksi Jodelissa, joka on korkeakouluopiskelijoiden keskustelufoorumi. klo 13.38 Matkalla Aleppoon. Tämä ei ole ollut minkäänlainen este ystävyydelle. Kirjailija, lääninrovasti Risto Kormilainen, Suomussalmi. Sunnuntai 3.9. KUVA: ToMI oLLI Kun saan joltain ystävältäni rukouspyynnön, rukoilen mielelläni hänen puolestaan.. Dokumentti suomensyyrialaisesta Rami Adhamista, joka vie apua maailman vaarallisimman kaupungin lapsille. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Kanttori Keijo Piirainen, Pudasjärvi. Iltahartaus klo 18.50, lauantaina klo 18.00. Ehtookelloina Lapuan kirkon kellot. Pastori Tommi Hintsanen, Helluntaiseurakunta, Forssa. Hanna Harju MInun ruKOuKsenI rAdI0 & Tv Hartaudet Yle Radio 1 Aamuhartaus arkisin klo 6.15 ja 7.50. Keskiviikko 6.9. klo 22.05 Todellisia tarinoita. Maanantai 4.9. 22 KOTIMAA 3 1 . Pian viestiketjuun tuli kommentti myös toiselta henkilöltä, joka laittoi mukaan muun muassa Raamatun sanat: ”Jos maailma teitä vihaa, niin tietäkää, että se on vihannut minua ennen kuin teitä.” Tunsin tuolloin Jumalan vaikutuksen olevan vahvasti läsnä. Aho, kausityöntekijä Seija Mäkinen, opettaja Eeva Perjo ja ylipuutarhuri Ari Pipatti. klo 19.03 Urkuyö ja aaria. 10.00 Jumalanpalvelus Kangasniemen kirkosta. klo 15.05 Pisara. Se on toinen tutkintoni, sillä olen aiemmin valmistunut lähihoitajaksi. 6/6. Musiikissa avustaa Syvä Huokaus -yhtye. Saarnaajana ja liturgina kirkkoherra Matti Tolvanen. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Sunnuntai 3.9. Usko ja rukous ovat aina olleet luonnollinen osa elämääni, sillä opin Levolle lasken Luojani -rukouksen jo alle kouluikäisenä. Toiminnanjohtaja Sirkka-Liisa Raunio, Helsinki. Torstai 7.9. Torstai 7.9. Hän sanoi: ”Ihanaa, että olet täällä”. Hän on myös lähihoitaja. Maanantai 4.9. Espoon nuoret taitajat ja Feste Burg. Nämä sanat lämmittivät minua todella paljon, tunsin olevani oikeassa paikassa. ”Luotan Jumalan johdatukseen ” Vimpeliläinen Hanna Harju, 24, opiskelee äidinkielen opettajaksi. Rukoilin usein Jumalalta johdatusta asiaan, Pyysin häntä antamaan merkin, mikäli olen oikeassa paikassa. Tiistai 5.9. Tiistai 5.9. Haluan rukouksessani muistaa myös muita ihmisiä. Kanttorina Hanna Kuusjärvi. Vastasin kerran uskovaisia kohtaan esitettyyn arvosteluun. Ohjelmassa mukana kappelivahtimestari Hannu S. Minusta on erittäin mielenkiintoista käydä keskusteluja eri näkökulmista. Kun saan joltain ystävältäni rukouspyynnön, rukoilen mielelläni hänen puolestaan. Pastori Tapio Lohikko, Baptistikirkko, Tampere. klo 12.15 Horisontti. Toimittaja Viena-Inkeri Lounela, Asikkala. Päätymiseni opiskelemaan suomen kieltä ei ollut mikään automaattinen asia, olisin halunnut suuntautua enemmän muun muassa psykologiaan. 8. Pyrin jokaisessa rukouksessani lausumaan Hänelle ainakin yhden kiitoksen. Perjantai 1.9. Lauantai 2.9. Sellaisia olivat psykologian sivuaineoikeus sekä pääsy seuraamaan maahanmuuttotaustaisten sairaanhoitajien suomen kielen opiskelua. Pastori Sari Hakuri, Espoo. Pastori Panu Pihkala, Helsinki. Kirkkoherra Ville Niittynen, Kaarina. Hetkiä Helsingin Hietaniemen hautausmaalla. Pertti Söderlund lähti puolitoistavuotiaana matkalle lähetyssaarnaajavanhempiensa kanssa Aasian kautta Itä-Afrikkaan. Torstai 7.9. jumalanpalvelukset Sunnuntai 3.9. Tekstinlukijoina Outi Virtakallio, Anja Nieminen, Mirja ja Jaakko Illi. Kirkkoherra Risto Leppänen, Lieto. Ensimmäinen opiskeluvuoteni oli haastava, en kokenut kyseessä olevan oma juttuni. 11.00 Jumalanpalvelus Raision vapaakirkosta. Vuonna 1948 Bodil Koch avasi lopulta tien kohti saarnastuolia myös naisille. Olen Jumalalle todella kiitollinen saamastani avusta, luotan täysin Hänen johdatukseensa. 2 01 7 O len saanut rukouksesta paljon voimaa Jyväskylän yliopistossa tapahtuvaan suomen kielen opiskeluuni, minusta on lähitulevaisuudessa valmistumassa äidinkielen opettaja. Mitä uskonto ja kirkko merkitsevät tanskalaisille nykyään. Torstai 7.9. Sekä ”Viisikielinen”-laulukirjasta nrot 243, 245, 65, 66, 68 ja 246. Avustavana pappina Tuula Suuronen. TOMI OllI MAIjA p. klo 18.30 Tuhatvuotinen usko
Jeesuksen mukaan kaikkea ihmisen toimintaa saa ja tulee arvostella, myös hänen. Parantunutta ei saa syöstä takaisin sairauteensa, vaan hänen kanssaan on syytä iloon. Voit olla ymmällä ja epävarma siitä, mitä pitäisi ajatella, mutta älä kieltäydy kuulemasta, kun Jumala puhuu tapahtumissa, älä kieltäydy näkemästä, kun Jumalan hyvä teko tulee näkyväksi, älä puhu pilkaten, kun puhelahjan saanut mykkä kiittää ja ylistää. Kiitän Sinua tienviitoista ja vaaranmerkeistä, joilla se on merkitty joka käänteessä ja jotka voin tuntea tutkimalla Raamattua ja myös kaikkea historiaa ja maailman kirjallisuutta. KOTIMAA 23 3 1 . Herättäköön hän meidät kuolleista, niin että koko elämämme ylistää sinua. Mutta valmius itse on armon ensimmäinen lahja, jota ihminen voi varjella tai jonka hän voi kadottaa. 146:5-10, Sananl. Paul Tillich Muuttuvan maailman moraali. Millaisesta puusta nousevat aikamme vihapuheet ja vaihtoehtoiset totuudet. Liturginen väri on vihreä. Jos silmäsi sinua viettelee, repäise se pois. KArI peKKA KInnunen Eläkerovasti Tuusulasta Jeesuksen vastustajat eivät tapahtumassa ole katseiltaan ystävällisiä, korviltaan kuulevia ja sanoissaan lempeitä. raamatun lukijan on tärkeää ymmärtää tämä pilkkaamisen kuolemansynnin viitekehys. On kiinnostavaa, kuinka Jeesus pyhän eri vuosikertojen evankeliumeissa parantaa yhdessä kuuron, toisessa sokean ja nyt Matteuksessa mykkäsokean. Patsaan sanoma itämaisissa uskonnoissa on: älä kuuntele, katso tai puhu pahaa. sunnunTAI heLLunTAIsTA Millaisesta puusta vihapuheet ja vaihtoehtoiset totuudet nousevat. Jos siis näet aitoja Jumalan hyvyyden tekoja, älä käy pilkkaamaan Jumalaa. 12:33-37. 3:2-12, Matt. Jeesuksen mukaan heidän hedelmänsä ovat myrkyllisiä, kuin kyykäärmeen pistoksia. Fariseusten suut eivät suostu ylistämään Jumalaa, kun ihmiset parantuvat. He väittävät parantajaa Beelsebulin palvelijaksi. Kolehti kootaan kristilliseen nuorisoja opiskelijatyöhön Kansan Raamattuseuran kautta. Heidän syytöksensä nousevat heidän sisältään. Kunpa Jumala antaisi vieläkin sen armon, että kirves puumme juurella voisi lojua toimettomana tämänkin vuoden. 30:3-6, 12-13 tai Ps. Kunpa kätemme eivät apinanraivoisina alkaisi naputella someen solvauksia kaiken maailman nähtäväksi. g u n d a m én. He eivät suostu näkemään, mitä heidän silmiensä edessä tapahtuu. Uuden testamentin kaikkein jyrkin tuomio kohdistuu tässä luvussa fariseuksiin. Tulevan sunnuntain evankeliumissa hän varoittaa turhista sanoista. Hedelmistään puu tunnetaan Matteuksen evankeliumi 12:33–37 Jeesus sanoi: ”Jos puu on hyvä, sen hedelmäkin on hyvä, mutta jos puu on huono, sen hedelmäkin on huono. Kirjapaja herra, meidän Jumalamme. He saavat avun ja kykenevät kuulemaan, näkemään ja puhumaan. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan Jeesus, parantajamme. Opeta meitä puhumaan toisillemme sanoja, jotka ovat aitoja ja rakkautta täynnä. He näkevät, että sokeus, kuurous jäykkyys ovat poissa, mutta sanovat tuon hyvän olevan paholaisen työtä. Jumalan hyvyyttä on, kun ihminen voi olla kontakteissa ulospäin, sivulle ja ylös. John Baillie Rukoile kiittäen. Me kiitämme sinua uutta luovasta Sanastasi, Pojastasi Jeesuksesta Kristuksesta. hedelmästään puu tunnetaan. Hyvä ihminen tuo hyvyytensä varastosta esiin hyvää, paha ihminen pahuutensa varastosta pahaa. Alttarilla on kaksi kynttilää. Mutta kun Jumala ja hänen Henkensä on parantanut ihmisen, tulee suu pitää kritiikiltä supussa. Matteuksen 12. 18:4-8, 21, Jaak. 8. Moni on kantanut sielussaan taakkaa siitä, onko puhunut Pyhää Henkeä vastaan, niin ettei koskaan voi saada sitä anteeksi (Mt. Jolla on korvat kuulla, hän kuulkoon. Jeesukseltakin löytyy monta sanaa kuulemisesta, näkemisestä ja puhumisesta. Kun Jumalan valtakunta tulee näkyväksi Jeesuksen parantamistoiminnassa, näiden hyvien tekojen nimeäminen paholaisen työksi on Jumalan pilkkaa. Kirjapaja sinä, joka olit ja olet ja olet tuleva, kiitän Sinua siitä, että tämä kristityn tie, jota vaellan, ei ole mikään tuntematon ja kartoittamaton väylä, vaan valtatie, jota pyhät, apostolit, profeetat ja marttyyrit ovat lujasti polkeneet. Kunpa korvamme eivät ottaisi vaihtoehtoisia totuuksia tosiasioina. Jeesuksen vastustajat eivät tapahtumassa ole katseiltaan ystävällisiä, korviltaan kuulevia ja sanoissaan lempeitä. 2 01 7 ensI pyhänä OsuMIA ruKOus 13. Hedelmästään puu tunnetaan. Kunpa silmämme avautuisivat katsomaan elämää ja ihmisiä Jeesuksen silmillä, rajattomalla uskolla ja luottamuksella Jumalan mahdollisuuksiin. Yhdellä on kädet korvillaan, toisella silmien päällä ja kolmannella kädet sulkevat suun. Ja ennen kaikkea: Kunpa voisimme kantaa hyvää hedelmää. Tekstit: Ps. Te käärmeen sikiöt, kuinka teidän puheenne voisi olla hyvää, kun itse olette pahoja! Mitä sydän on täynnä, sitä suu puhuu. Tapahtumia ja ihmeitä voit mielessäsi kummastella, arvioida ja arvostellakin. 12: 32). 12: 22–45). Siksi sunnuntain evankeliumi tulisi kuulla kokonaisena (Mt. He kieltäytyvät kuulemasta parantuneiden todistuksia. Näillä ihmisillä ei ole ollut oma käsi korvillaan, silmillään ja suullaan, vaikka heidän maailmansa on ollut suljettu. Armo on jumalallinen lahja; se ei ole riippuvainen ihmisen ansioista, mutta kyllä ihmisen valmiudesta vastaanottaa se. He pelkäävät oman valtansa menettämistä ja apinanraivoinen, kateudesta sapenvärinen sisin oksentaa pahuuden varastoista solvauksia parantuneen kuullen. Meitä ei ole tarkoitettu sulkeutumaan maailmalta itämaiseen tapaan. Nämä Jeesuksen sanat on suunnattu tässä evankeliumin tilanteessa fariseuksia vastaan. Parantajia kritisoivat ”suun synnit” ovat anteeksiannettavia, jos edes syntejä ollenkaan. He joutuvat Jeesuksen mukaan kerran sanoistaan tilille, eikä heille koskaan anneta anteeksi. Pyhän otsikoksi on annettu ”Jeesus, parantajamme”. Minä sanon teille: jokaisesta turhasta sanasta, jonka ihmiset lausuvat, heidän on tuomiopäivänä tehtävä tili. T iedäthän patsaan kolmesta apinasta. Sanojesi perusteella sinut julistetaan syyttömäksi, ja sanojesi perusteella sinut tuomitaan syylliseksi.” 13. luvun hurjia kohtia ei tule lukea irrallisina tuomion lauseina, vaan koko kertomuksen valossa. Kuule meitä Poikasi Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme tähden. Tekstin ”turhat sanat” eivät tarkoita sanojen määrää, vaan pahaa ja tuhoavaa puhetta
Luomistyön hyvyydet on tarkoitettu koko ihmissuvulle, sanotaan katolisen kirkon Katekismuksessa, joka sivumennen sanoen on aika mainio tiiliskivi – niin hyvässä kuin pahassa. 20 13 al ka en vä hi nt ää n ku uk au de n aj ak si til at ta vi en sa no m aja ai ka ka us le ht ie n ve ro ka nt a on 10 % ja di gi le ht ie n 24 % . Ne ovat eri asioita kuin oma henkilöauto, sijoitussalkku tai ruohonleikkuri. 20 17 sa ak ka ja ko sk ee va in uu si a op is ke lij at ila uk si a Su om es sa . 1. Tavaraan takertuminen ja hysteerinen omaisuuden kartuttaminen lienee kaikkien mielestä surullista, joskaan ei laitonta. + 6, 9 sn t/ m in , m at ka pu he lim es ta : 8, 21 sn t/ pu h. Kristillisenä ihanteena omaisuus on yhteistä, arkisen tarpeiston ylittävää, luomakunnan hyvää, kuten vesi, ilma tai kaunis maisema. 8. Omistaminen on hyvä asia, koska silloin tavara pysyy kunnossa. Mutta vastauksesta seuraa kriittisiä lisäkysymyksiä. Liian yhteinen tavara kun tuppaa olemaan arvotonta. Kuten: kuinka paljon saa tai on hyvä omistaa. Kotimaa-lehti 4 kk vain (norm. Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 4 kk 29,(norm. Onko kristityn ylipäätään sopivaa omistaa mitään tavaraa. Kysymykseen on vain yksi oikea vastaus: On. Mikä on minun, ei ole sinun. 45,-). Al le 18 -v uo tia ilt a tu le e ol la hu ol ta ja n lu pa til aa m is ee n. Totta kai. Ti la us pä ät ty y au to m aa tt is es ti til au sj ak so n lo pu tt ua . Tietysti. + 14 ,9 sn t/ m in . Tilaa Kotimaa opiskelijalle! TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA > Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. > Soita 020 754 2333* > Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Kotimaa maksaa postimaksun. 2 01 7 TILAAJA/MAKSAJA Nimi ______________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________ Puhelin ____________________________________________________________________ Sähköposti _________________________________________________________________ SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi ______________________________________________________________________ Osoite ____________________________________________________________________ Postinumero ja -toimipaikka ____________________________________________________ Kyllä kiitos! Haluan opiskelijatilauksen itselleni lahjaksi. 24 KOTIMAA 3 1 . Tunne kirkkosi. Vastaväitteet ja kommentit teesiin: toimitus@kotimaa.fi Viikon teesi 39 Re formaatio • 500 vuo tta • maisuus kuuluu kaikille Kapitalistinen tapa katsoa maailmaa korostaa omaisuutta. Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys *P uh el un hi nt a: la nk ap uh el im es ta : 8, 21 sn t/ pu h. Ta rjo us on vo im as sa 31 .1 2. Olli Seppälä. 1. Tilaa hyödyllinen lahja lapselle, lapsenlapselle, kummilapselle – opiskelijalle, joka haluaa ottaa tuntumaa tulevaan työkenttään. Yh te ys tie to ja vo id aa n kä yt tä ä ja lu ov ut ta a su or am ar kk in oi nt iin he nk ilö tie to la in m uk ai se st i. 45 €) 29€ TILAUSKORTTI Kotimaa julkaisee vuoden ajan (27.10.2016 – 2.11.2017) jokaisessa numerossaan joka viikko yhden teesin reformaation merkkivuoden ja Lutherin vuonna 1517 naulaamien teesien kunniaksi. Yksilön pyhä oikeus kasvattaa maallista mammonaansa on syrjäyttänyt ihmiskunnan oikeuden Jumalan luomaan hyvään. Teesit on osoitettu niin kirkolle kuin jokaiselle kristitylle. Kotimaa tarjoaa yleissivistävää tietoa ja kirkollista sisältöä, josta on hyötyä opinnoissa