| . | . 0 04 3 59 5 –14 –3 2 lukijalla on oikeus tietää Suomen Kuvalehden eläköityvä päätoimittaja Tapani Ruokanen puolustaa sananvapautta viimeiseen asti. Sivulla 16. v u os i k e rta . 1 09. jukka granström 31. | . Sivuilla 8–10 ?31 Mari Teinilä Afganistan Avustustyö jatkuu surmatöistä huolimatta. SivuIlla 3 ja 5 sakramentti Esikoislestadiolaiset harkitsevat kasteen ja ehtoollisen toimittamista maallikkovoimin. Sivulla 4 Arvo Survo Lähetyspapin kitara soi edelleen Inkerin kylissä. h i n ta: 3,70 € . h e i n ä ku u ta 20 1 4
14 Vivamon Raamattukylässä on näytellyt jo yli 300 vapaaehtoista. Palestiinalaiset muslimit tuomitaan äärimuslimeiksi, vaikka alueella on uskonnollisia painotuksia laidasta laitaan. 22 Päivätyö perimmäisten kysymysten äärellä vaikuttaa myös rukoukseen. 18 Sylvi Kekkosen suunnittelema alttarivaate palasi Seilin saarelle. 12 Ympäristön tuho ruokkii maailmanlopun ennustuksia. Uskontojen edustajat ovat pikemminkin pyrkineet edistämään alueella rauhaa, silloinkin kun ovat tilanteen ratkaisuvaihtoehdoista hyvin eri mieltä. – Toimittajien pitäisi esittää paljon miksi-kysymyksiä. – Antaisin suomalaisen Lähi-itä-uutisoinnin arvosanaksi kuitenkin seiskan. – Yksi suuri ongelma on se, ettei meillä ole alueella omia kirjeenvaihtajia. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Annmari Salmela, Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 32963 kpl (LT 2012) 75 000 lukijaa (KMT Lukija 2012) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Mediatutkija Tapio Kujala, väittelit Tampereen yliopistossa joulukuussa 2012 aiheesta Lähi-idän mediasota – Journalismin ristipaineet Israelin ja palestiinalaisten välisessä konfliktissa. 17 Kari Hakala näyttelee Sokratesta Lempäälän kesäteatterissa. Ihmisillä nousevat pintaan omaan maailmankuvaan liittyvät kysymykset. Mitä toimittajien pitäisi erityisesti huomioida kirjoittaessaan Israelista ja Palestiinasta. 2 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 3 1 . Miten näet uskontojen roolin tässä konfliktissa ja sen uutisoinnissa. 11 Kulttuurien kohtaamisesta syntyy hyvää kaunokirjallisuutta. Kun tulee akuutti konflikti, lähetämme paikalle laskuvarjojournalisteja muutamaksi päiväksi tai viikoksi. Päästäkseen haastattelemaan viranomaisia ja sotilaita toimittajien on pakko hankkia israelilainen pressikortti. – Kansainvälinen suru ja huoli siviilien kohtalosta erityisesti Gazassa näkyy somessa vahvasti. – Suomalaiset tiedotusvälineet ovat varsin riippuvaisia angloamerikkalaisista uutistoimistoista. Lisäksi konfliktin molemmat osapuolet käyttävät äärimmäisen värittynyttä kieltä. Sitä vastaan pitää taistella myös tutkimuksen keinoin, sanoo aiheesta väitöstutkimuksen tehnyt Tapio Kujala. Jos tarkastelemme ihmisoikeusjärjestöjen tilastoja siitä, paljonko siviilejä on kuollut vuosikymmenten aikana kummallakin puolella, tulos on yksiselitteinen. 2 0 1 4 Sotapropaganda haastaa toimittajat Lähi-idässä yhä uudelleen ja uudelleen. KARI HAKALA s. HAUDANKAIVAJA s. Kyllä meillä tehdään myös monipuolisia taustoittavia artikkeleita ja kyetään suhteellisen tasapuoliseen uutisointiin. Miksi. Heidän näkökulmansa tapahtumiin on toisenlainen kuin suomalaisten. ALTTARIVAATE s. Samalla Israel tarjoaa toimittajille hyvin avokätisesti tietoa omasta näkökulmastaan. Journalistit työskentelevät keskellä propagandistisesti latautuneita sanoja eivätkä voi kokonaan välttää niiden käyttöä itsekään. Mielestäni Lähi-idässä ei ole kyse uskontojen sodasta. Israel tappaa siviilejä ja mittasuhde-ero on valtava. He eivät kuitenkaan tunne aluetta ja kulttuuria syvällisesti, ja ovat väistämättä sotapropagandan armoilla. Mitä uutta sosiaalinen media on tuonut Lähi-idän konfliktiin ja sotauutisointiin. – Toimitukset saavat tätä aihetta käsittelevistä uutisista poikkeuksellisen paljon palautetta. – Mielestäni Lähi-idän pitkään jatkuneen mediasodan vaikutus näkyy länsimaissa erityisesti islamofobiana. Ympäri maailmaa nousee viesti siitä, että konflikti on saatava loppumaan ja rauhanprosessia edistettävä. Rauha on Lähi-idässäkin tahdon asia, johon kansainvälisellä yhteisöllä ja USAlla on mahdollisuus vaikuttaa painostuksella ja pakotteilla. Toiseksi toimittajien on lopetettava puhe rauhan mahdottomuudesta. Emilia Karhu. MAAILMANLOPPU s. Lähdekritiikin on oltava jatkuvaa. 7. Minun on vaikea ymmärtää, että jotkut kristilliset sivustot julkaisevat Suomessakin Israelin armeijan materiaalia sellaisenaan. ”Tarvitsemme Lähi-itään suomalaisia kirjeenvaihtajia” Israel ja Palestiina Toimittajat työskentelevät Lähi-idässä keskellä sotapropagandaa. Mitkä ovat mielestäsi suomalaisen Lähi-itä-uutisoinnin ongelmat. TÄSSÄ NUMEROSSA KIRJAT s. Toisaalta some on myös sotapropagandan levittämispaikka. kuva: Matti Pirhonen RAAMATTUKYLÄ s. – Poliittisille päättäjille uskonto on yksi retorinen sodankäynnin väline. Suomalainenkin media on tullut osittain harhautetuksi
Lähetystyö toimii usein kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten puolesta. Afganistanissa tapahtuneet surmat ovat saattaneet lisätä lähetystyöhön liittyvää tietoa. Suomessa lähetysjärjestöillä onkin merkittävä osuus kansalaisjärjestöjen saamasta valtiontuesta. Paha ei ole saanut viimeistä sanaa. Rauhan säilymisen mahdolli- suudet yhä pienenemässä. Varsinainen merenkulku niin var- sinaisilla laivoilla kuin soutu- ja purjealuksillakin tapahtuva, on tästä päivästä pitäen toistaiseksi Viipurin vesillä kielletty auringon laskusta auringon nousuun asti.. Lisäksi taistelut Itä-ukrainassa ovat jatkuneet. Laura Mäkelä KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 31.7.1914 Yleiseuropalaisen sodan uhka. Se jatkuu Afganistanissa ja se jatkuu eri puolilla maailmaa. Paljon on tapahtunut luomisen jälkeen, ja nyt olemme tässä: kaupungeissa ja kylissä, joissa on kirkko. -- Toivottomalta tuntuu Europan asema tällä hetkellä. Tämä virheellinen käsitys käännyttämisestä elää sitkeästi myös osassa kirkon työntekijöitä. Paha ei ole saanut viimeistä sanaa. 6–8 miljoonaa sotilasta komennetaan silloin toisiaan surmaamaan ja toistensa maita raastamaan. Uutisoinnin myötä on kirkastunut, että vaikka julistus on osa lähetystyötä niissä maissa, missä se on mahdollista, niin lähetystyö ei ole käännyttämistä. Äärijärjes- jukka fordell Sittenkin hyvä voittaa iikko sitten Länsi-Afganistanissa Heratin kaupungissa surmattiin kaksi Suomen Evankelisluterilaisen Kansanlähetyksen työntekijää. Niitä ovat tekemässä kaikki ne ihmiset ja järjestöt, jotka pyrkivät osaltaan rakentamaan maailmasta oikeudenmukaisempaa ja tasavertaisempaa. Ellei viime hetkellä aivan odottamatonta käännettä tapahdu, saadaan lähipäivinä olla todistajina sodan syttymiselle, jolla ei ole vertojaan maailmanhistoriassa. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 3 1 . Kolmen viikon aikana siellä on kuollut jo yli tuhat ihmistä, valtaosa heistä siviilejä Gazassa. Heinäkuuhun ajoittuu myös Itä-Ukrainassa alas ammuttu malesialaisen lentoyhtiön matkustajakone. Viikko sitten Heratissa surmatut suomalaiset naiset olivat osaltaan rakentamassa parempaa maailmaa. Tänään päättyvä helteinen heinäkuu on tuottanut poikkeuksellisen huonoja uutisia. 7. Afganistanissa tehdään työtä muun muassa mielisairaiden ihmisten ja naisten aseman hyväksi. Jumalan henki liikkuu yhä siellä, missä on tyhjyyttä ja pimeää. Monissa paikoissa on rukoiltu myös surmatyön tekijöiden puolesta. Mieliala on tämän johdosta koko Europassa peräti painuksissa. Motiiveja tälle rakennustyölle löytyy useita, mutta Kristuksen antama lähetyskäsky on yksi tärkeimmistä. 2 0 1 4 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA V Kirkoissa on rukoiltu Afganistanissa edesmenneiden suomalaisnaisten ja heidän omaistensa puolesta. Suuresta surusta huolimatta kuluneen viikon aikana on tapahtunut myös hyviä asioita. Kun Jumala aikojen alussa loi maailman, hän täytti sen kahdella asialla: valolla ja hyvyydellä. Monilla eri tavoilla esille on noussut sekä afganistanilaisten että suomalaisten myötätunto uhreja ja heidän omaisiaan kohtaan. Ainakin toistaiseksi Heratin kaupungista siirretään pois kansainväliset työntekijät. tö Isis aiheuttaa kauhua eri puolilla Lähi-itää, etenkin Syyriassa ja Irakissa. Heidän työvuoronsa on nyt tullut päätökseen, mutta siitä huolimatta työ hyvän puolesta jatkuu. Uutisiin liittyneiden taustoitusten myötä moni suomalainen, myös seurakunnan lähetysmäärärahojen jakamisesta päättävä luottamushenkilö, on voinut tarkistaa käsityksiään. Valokuvaajan salama välähtää kuin Pyhä Henki. Valo ja hyvyys Monissa paikoissa on rukoiltu myös surmatyön tekijöiden puolesta. Mutta niin synkkää asemaa ei ole, ettei Herra voisi auttaa, jos se hänen maailmansuunnitelmaansa kuuluu. Tilanne Libyassa on kriistynyt. Norjassa on ollut vakava terroristiuhka. Jumalan henki liikkui niiden yllä, ja silloin alkoi tapahtua. Raamattu kertoo, että aluksi oli vain autio tyhjyys ja pimeän peittämät syvyydet. Siunauskappelissa on valkoinen arkku, sen päällä viisitoista pääsiäisenkeltaista ruusua, yksi jokaiselta saattajalta. Merenkulku Viipurin vesillä. Kansanlähetyksen lähetysjohtaja Mika Tuovinen kiittikin tiistaina lähetetyssä tiedotteessa osanotoista: ”Olemme syvästi liikuttuneita siitä, miten tämä traaginen tapahtuma on yhdistänyt kristittyjä.” 3 mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi Tavallinen lauantai kaupungissa, jossa on kirkko. Huonoista uutisista huolimatta koko ajan ta- pahtuu myös hyviä asioita. Jumala sanoo joka päivä: Tulkoon valo! Meidän tehtävänämme on toimia niin, että luomiskertomus voi toteutua tänään: Ja valo tuli. Kansanlähetys ja sen kansainvälinen yhteistyökumppani ovat joutuneet tekemään vaikeita päätöksiä työn jatkumisen suhteen Afganistanissa. Niitä ovat olleet Afganistanissa tapahtuneiden surmien lisäksi Israelin ja Gazassa toimivan äärijärjestön Hamasin väliset sotatoimet. Sillan kaidetta vasten nojaa morsian valkoisessa puvussaan. ¶ Valkoinen on luomisen väri. Irakissa on toteutettu lukuisia pommi-iskuja. Rukoilkaamme siis kaikki, jotka rukoilla osaamme, että Herra vielä suuressa armossaan antaisi rangaistuksensa väistyä kansojen päältä. Työtä pyritään jatkamaan paikallisten ihmisten voimin. Kaksikymmentä konfirmoitua nuorta valkoisissa alboissa lähtevät liikkeelle kuin kyyhkyset, kohti tulevaisuuttaan
Vatikaanin radion mukaan viimeisetkin kristityt ovat paenneet Mosulista. Joona Raudaskoski Lue lisää liikkeen maallikkojen jakamien sakramenttien valmistelun taustasta Kotimaa Pro:sta.. Hänen käsityksensä mukaan yhteistyö on sujunut, esimerkiksi jumalanpalvelukset ja rippikoulut ovat järjestyneet. Repo pitää käytäntöä ekumeenisesti ongelmallisena, kuten myös maallikon oikeutta toimittaa ehtoollinen hätätilassa Suomen luterilaisessa kirkossa. Tampereen piispa Matti Revon mukaan tapaus herättää hämmennystä ja huolta niin kirkossa kuin liikkeessä itsessään. Kaikkialla tähän ei ole suostuttu tai kaavaan on tehty lisäyksiä. Päätös työryhmän perustamisesta syntyi Karhun mukaan yhteistyössä Ruotsin Lapissa lestadiolaisuuden syntysijoilla olevan yhteisön vanhinten ja Suomen liikkeen puhujien kanssa. Hän saapui perheineen Italiaan viime viikolla ja tapasi L’Osservatore Romano -lehden mukaan paavi Franciscuksen. Suomen ennätyksen Peitsamo saavuttaa Sokea Joe -pitkäsoittonsa raidalla kuusi, jolta löytyvä Joh 9:25 on 843:s hänen levyttämänsä kappale. Herzog puhui Helsingissä Yhdysvaltalainen parantaja-evankelista David Herzog oli pääpuhujana viikonloppuna Helsingin Olympiastadionilla järjestetyssä Ihmeiden aika -tapahtumassa. on asettanut työryhmän pohtimaan sakramenttien toteuttamista liikkeen maallikkojen voimin liikkeen omissa tilaisuuksissa. kuva: Johannes Tervo Kuolemaantuomittu turvassa Kristinuskonsa takia kuolemaantuomittu sudanilaisnainen Mariam Ibrahim on päässyt pois Sudanista. Norjan kirkossa maallikko voi toimittaa koko jumalanpalveluksen. Ilmoitus työryhmän perustamisesta tuotiin esiin ensimmäistä kertaa Helsingissä heinäkuun alkupuolella pidetyissä seuroissa. LYHYET Vanha musiikki kiinnosti Suomen suurin vanhaan musiikkiin erikoistunut Sastamala Gregoriana -festivaali keräsi reilun viikon aikana yli 2900 kävijää. Perhe jatkanee matkaa Yhdysvaltoihin, jonka kansalaisuus Ibrahimin aviomiehellä on. Tämä voi muodostua liikkeen kirkkosuhteen kannalta ongelmalliseksi ja liikettä hajottavaksi tekijäksi, Talonen sanoo. Yhdistyksen puheenjohtaja Seppo Karhun mukaan syitä työryhmän perustamiselle ovat muun muassa naispappeus ja kirkon yleinen maallistuminen. Repo tai Karhu ei ota kantaa siihen, mitä hankkeen toteutuminen tarkoittaisi kirkon ja esikoislestadiolaisen liikkeen suhteille. Omat sakramentit voivat johtaa kaikkien suhteiden katkeamiseen kirkkoon, Repo kirjoittaa. Järjestäjät tiedottavat kymmenien ihmisten kokeneen ihmeparantumisia tapahtumassa. Sen tietojen mukaan kaupungissa asui vielä muutama kuukausi sitten noin 35 000 kristittyä. – Näin on käynyt Lähetyshiippakunnalle, joka Luther-Säätiönä alkoi viettää omia messujaan. Talosen mukaan Ruotsissa ja Norjassa luterilaisten kirkkojen piirissä toimivat esikoislestadiolaiset ovat jo pitkään viettäneet omia sakramenttejaan. Peitsamosta ennätysmies Teologian ylioppilas, muusikko Kari Peitsamosta tulee syyskuussa julkaistavan uuden albuminsa myötä levyttävien artistien Suomen ennätysmies. 4 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 3 1 . Siellä kirkko hyväksyy liikkeen maallikkojen kastamat lapset suoraan jäsenikseen. on asettanut työryhmän pohtimaan ehtoollisen ja kasteen toimittamista liikkeen maallikkojen voimin. – Sakramenttien omiin käsiin ottaminen voi omalla teologisella painollaan johtaa erottautumiseen omaksi yhteisökseen, vaikka liike itse katsoisi pysyvänsä kirkossa, Repo sanoo. Virkakantamme takia meidän on vaikea saada kaikkia palveluja kirkosta, Karhu sanoo. Liikkeen mahdollisen päätöksen arvellaan erkaannuttavan sitä kirkosta ja toisaalta jakavan liikettä sisältä. Sekä Kotimaan kysymyksiin sähköpostitse vastannut Repo että Jouko Talonen arvelevat asian jakavan liikettä, joka on halunnut pysyä kirkon sisällä. Esikoislestadiolaiset pohtivat sakramenttien ottamista omiin käsiin Sakramenttiseparatismi Suomen esikoislestadiolaiset ry. Repo kuitenkin toteaa, että kirkkojärjestyksen mukaan ehtoollisen jakaa ja kasteen toimittaa pappi. – Olemme keskustelleet piispojen kanssa vuosia ongelmista yleisellä tasolla. Tapahtuman päätöskonsertissa kuultiin suomalaista lauluyhtye Lumen Valoa, joka tulkitsi varhaisrenessanssin flaamilaisten säveltäjien musiikkia. Kristityt pakenevat Mosulista YK tuomitsee kannanotoissaan ISIS-järjestön vähemmistöihin kohdistaman vainon Pohjois-Irakissa. Eniten levytyksiä omalla nimellään tehneen suomalaisartistin titteliä on tähän mennessä hallinnut Georg Malmstén. 2 0 1 4 Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkkojärjestyksen mukaan ehtoollisen ja kasteen toimittaa pappi. Useimmissa seurakuntien kanssa järjestetyissä messuissa on käytetty vuo- den 1969 ehtoolliskaavaa. YK:n pääsihteeri Ban Ki-moon otti kantaa Pohjois-Irakin tilanteeseen viime viikolla. Jos sakramentteja aletaan toimittaa ilman pappeja tai yhteyttä kirkkoon, on Revon mukaan teologisesti pohditta- va, mitä yhteisestä jumalanpalveluksesta erilliset sakramentit ylipäätään ovat. Sitä varten alettiin vihkiä omia pappeja omiin seurakuntiin sekä omia piispoja toimimaan oman kirkkojärjestyksen mukaan. Esikoislestadiolaista liikettä Suomessa edustava Suomen esikoislestadiolaiset ry. Kuvassa suntio valmistelee ehtoollista Lakeuden Ristissä. Esikoislestadiolainen liike ei tee yhteistyötä naispappien kanssa. 7. Tapahtumaan odotettiin 50 000 osallistujaa, mutta kävijämäärä jäi noin seitsemään tuhanteen. Naispappeuden lisäksi nykyinen ehtoolliskaava koetaan liikkeessä ongelmalliseksi. – Ensivaikutelmaksi jäi, onkohan tätä harkittu loppuun asti. Lestadiolaisuutta tutkineen kirkkohistorian professori Jouko Talosen mukaan esikoislestadiolaisessa liikkeessä niin sanottuja Lapin vanhimpia kunnioitetaan auktoriteetteina uskonnollisissa asioissa
Paikalliset työntekijämme ovat erittäin kykeneviä jatkamaan työtä myös ilman ulkomaalaisia, IAM:n terveysjohtaja Heini Mäkilä kertoo puhelimitse Kabulista. IAM on surmatöiden seurauksena kutsunut ulkomaalaiset työntekijänsä pois Heratista. kuva: Heini Mäkilä / SEKL Kansanlähetyksen työyhteisö elää Tuovisen mukaan vielä tapahtuman shokkivaihetta. Tuovisen mukaan Kansanlähetys on vakuuttanut kaikki työntekijänsä myös kuolemantapauksen varalta. Sillä on merkittävä asema Afganistanin terveydenhuollon kehittämisessä, ja paikallinen väestö arvostaa sitä laajasti. Järjestön hollantilainen toiminnanjohtaja Dirk Frans ja Heini Mäkilä arvioivat parhaillaan työntekijöihinsä kohdistuvaa turvallisuusuhkaa. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 3 1 . Ulkomaalaisten läsnäolo voi olla turvallisuusuhka myös paikallisille työntekijöille, ja Mäkilän mukaan tämäkin on otettava huomioon päätöksiä tehtäessä. Kaksi taksiin ammuttua naista työskentelivät kristillisen International Assistance Mission -järjestön (IAM) palveluksessa. Surmatut suomalaisnaiset oli- vat avustustyössä. IAM on asiantuntija. – Olemme tyytyväisiä järjestön turvallisuusohjeisiin. Taustalla oli turvallisuuteen ja muihin lasten hyvinvointiin liittyviä syitä. Meidän tietojemme mukaan Heratissa toimittiin ohjeiden mukaan. Tämä työ on julkista. Tapahtuneen uutisoinnissa on usein mainittu, että Kansanlähetys on lähetysjärjestö. Heratin suru-uutiset ovat panneet kalenterin uusiksi keskellä heinäkuuta. Kotimaa on PRO. Kansanlähetyksen työnteki- jä on surmattu Afganistanissa myös aikaisemmin. Myös Suomen Afgaanijärjestö on ilmaissut osanottonsa ja tuominnut jyrkästi terrori-iskun. Kansanlähetys osallistui mielenterveyshoitajien kolutukseen Heratissa Afganistanissa. Tuovinen korostaa, että suurimman surutyön tekevät uhri- Kotimaa on nyt enemmän. Lähetysjohtaja Mika Tuovinen toivoo surun muuttuvan uudeksi haluksi auttaa maailman köyhiä. Ryttylän lähetyskeskuksessa pidettiin tapahtunutta seuraavana päivänä hartaus, johon oli kutsuttu puhumaan rovasti Matti Korpiaho Medialähetys Sanansaattajista. Surmien vuoksi projektit ovat tauolla. Toistaiseksi suomalaisnaisten murhaajien motiiveista ei ole tietoa, mutta jos sitä tai muuta lisätietoa saadaan, Tuovinen kuulee uutiset ensimmäisten joukossa. Hän toivoo, että työtä voidaan jatkaa suurista riskeistä huolimatta. ten antama esimerkki siitä, miten Jumalan rakkaus on koskettanut heitä. Surunvalitteluja on tullut myös Afganistanin viranomaisilta. Tuovisella ei ole vielä tietoa siitä, milloin surmattujen ruumiit voidaan tuoda Suomeen. Evakuoitujen joukossa on myös yksi Kansanlähetyksen kehitysyhteistyöntekijä. Sen jälkeen päätämme, voivatko projektit jatkaa toimintaansa. Käsitykseni mukaan järjestön ja vainajien omaisten suhteet ovat myös selvät. Kansanlähetyksen lähetysjoh- taja Mika Tuovinen vastaa puhelimeen väsyneenä. – Väärinkäsitysten välttämiseksi, henkilöiden turvallisuuden vuoksi ja oikean kuvan antamiseksi työstämme puhumme itse avustus- ja kehitysyhteistyöstä. – Tämän viikon projektit ovat kiinni Ramadanin päätösjuhlan vuoksi joka tapauksessa, mutta pidämme taukoa vielä ainakin ensi viikon paikallisten työntekijöittemme turvallisuuden vuoksi. IAM:n projektit Heratissa ovat nyt tauolla. Kansanlähetyksen avustus- työntekijöiden murha viime viikon perjantaina Afganistanin Heratissa on aiheuttanut muutoksia maassa toimivien kansainvälisten järjestöjen työssä. – Nyt surmatut työntekijämme olivat tietoisia Afganistanin vaaroista ja halusivat silti lähteä sinne. Emme tiedä, oliko teon takana jotakin suunnitelmallista vai oliko tämä vain jonkun oma päähänpinttymä, Tuovinen kertoo. – Kriisiryhmämme on käynyt asiaa läpi ammattilaisten kanssa. He olivat valmiita lähtemään vaarojenkin keskelle. Järjestön menetystä ei voi verrata siihen, mitä omaiset ovat menettäneet. – Jokainen alue on erilainen ja arvioimme tilannetta Heratin lisäksi myös muiden kaupunkien, kuten Kabulin ja Mazar-i-Sharifin osalta, joissa meillä on ulkomaalaisia. Työntekijöiden hyvinvointiin ja henkiseen huoltoon on nyt kiinnitettävä erityistä huomiota ja heitä on kuunneltava, Tuovinen painottaa. Eeva Barendsen murhattiin hollantilaisen miehensä kanssa Kabulissa 1980. Kansanlähetys on lähettänyt työntekijöitä Afganistaniin IAM:n palvelukseen 1960-luvulta alkaen. Surun keskellä minua puhuttelee näiden ihmis- Inspiroidu. Danielle Miettinen Jussi Rytkönen. Hän osoitti rakkautta jopa vihamiehilleen, Heini Mäkilä sanoo. – Meillä on kutsumus, jossa haluamme seurata Vapahtajamme Jeesuksen esikuvaa. en lähiomaiset. – Toivon, että tämä voi innostaa suomalaisia pohtimaan, voisinko minä lähteä jonnekin päin maailmaa auttamaan ihmisiä tai viemään evankeliumia eteenpäin. Kansanlähetys haluaa olla heidän tukenaan. 2 0 1 4 5 Suomalaiset haluaisivat jatkaa Afganistanissa Kristilliset järjestöt punnitsevat Afganistanissa työskentelemisen riskejä. Tuovinen ei näe tarvetta työntekijöiden kotiuttamiseen tapahtuneen johdosta. Haluamme tarjota kaikille työntekijöillemme Suomessa ja maailmalla apua asian käsittelyssä. Tapahtuneesta huolimatta Tuovinen kiittää IAM:n käytäntöjä. Surmatut suomalaisnaiset olivat Tuovisen mukaan heratilaisten arvostamia. Lap- siperheet Kansanlähetys veti pois Afganistanista jo muutamia vuosia sitten. 7. – Kukaan ei ole ottanut tätä vastuulleen. Tuovinen toivoo, että se suuri uhri, jonka surmatut antoivat, voisi Jumalan avulla muuttua myös siunaukseksi
Ammattijargon on maailmaa syleilevää, mutta välttämättä ei tuoda lainkaan esiin, mitä tuo kaikki käytännössä tarkoittaa. Saattaa jäädä unholaan, että vauraus ja aito lapsirakkaus eivät aina kulje käsi kädessä. Jos kunta, joka on nuorempi instituutio kuin seurakunta, yhdistetään toiseen kuntaan, seurakunnan on valitettavasti seurattava perässä. Yksi näytelmä 12 e, molemmat 18 e. klo 11, 14 Marian miekka & Kalastajat • 7.8. Sosiaalityö on vaativaa. Se vasta vaativaa onkin. Onkin kysyttävä, milloin auttamishalu on todellisuudessa vallan halua. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. 7. Näkemys huolista ja lasten edusta tuntuu vaihtelevan kulloisenkin työntekijän mukaan. Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki, sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi Raamattukylän kesä 2014 KESÄN VIIMEISET ESITYKSET: 1.8. Lastensuojelijat kun tuntuvat tämän tästä tietävän vanhempia paremmin, millaista apua perhe tarvitsee. Vähävaraiset yksinhuoltajat ovat mustalla listalla, samoin syystä tai toisesta uupuneet tai masentuneet ihmiset. Vanhemmuus on vaativaa. Entinen toimiva seurakunta on joutunut pahasti kärsimään. Vetoan nyt kaikkiin lukijoihin: etsikäämme sisimmästämme aito lähimmäisenrakkaus. Jumalanpalveluselämä on luonteeltaan sellainen, ettei sen säännönmukaisuutta tulisi katkaista. Sitä paitsi kulissien Sanotaan, että huostauksia ei tehdä turhaan, vaan erittäin vahvoin perustein, usein jopa liikaakin pitkittäen. Emme etukäteen voi tietää kuka milloinkin tarvitsee kirkossa käyntiä. Seurakuntaelämään kuuluu sielujen ruokkiminen. Kurttila peräänkuuluttaa varhaisen tuen merkitystä. Oivallinen oli toteamus, että lasten oikeuksien puolustajan on ymmärrettävä elämän epätäydellisyyttä. Tilaa esite! Vivamon Raamattukylä Vivamontie 2, LOHJA 0207 681 760, vivamo@sana.fi Lastensuojelu Näkemys lasten edusta tuntuu vaihtelevan kulloisenkin työntekijän mukaan. Osaa heistäkin tuntuvat ohjaavan stereotypiat yhteiskunnan onnistujista ja luusereista. Kurttilan sanoin: lastensuojelu on kova ja pelottava sana. Hän luki postillaa seurakunnalle niinä pyhinä, jolloin Karjalohjan papisto ei päässyt Sammattiin tulemaan. Tästä kertovat karut perhetragediat. Toiminta tuntuu mielivaltaiselta ja ennakoimattomalta. kirjaamalla yhteistyöhaluttomuus uudeksi lastensuojelulliseksi ongelmaksi. Kuka ryhtyy Lönnrotin perinteen jatkajaksi. Mutta nähty on myös, että ylilyöntejä tapahtuu; heppoisin perustein tehdyt huostaanotot kehkeytyvät usein oikeustaisteluiksi. Kukka-Maaria Cleve Lempäälä Kuka ruokkii sielut. Voisikohan työhaastatteluissa herauttaa muutaman lisäpisteen niille hakijoille, joilla on tämän kaltaista kokemusasiantuntijuutta. Tai ovat saaneet täysin vääränlaista apua. Syynä on vanhentunut lainsäädäntö. Elias Lönnrot eläkkeelle siirryttyään huolehti siitä, että pyhäpäivinä kirkon ovet olivat auki. Toimittaja Danielle Miettisen kirjoitus Joonan kaupunki itkee (Kotimaa 24.7.) oli sekä asiallinen että koskettava. Lapsia huostaillaan köyhistä lähiöistä idyllisiin omakotitaloihin, ”parempiin perheisiin”, joissa lapsille ”kyetään järjestämään riittävän virikkeellinen elämä”. Lapsiasiavaltuutettu Tuo- mas Kurttila esitti (24.7.) hyviä näkemyksiä lapsiperheiden asemasta. Lastensuojelu on kriisissä, siitä ei pääse yli eikä ympäri. Eikä se ole sitä aivan syyttä. Syvän uupumuksen taannoin kokeneena, tuen piiriin kuuluneena kolmen pojan yksinhuoltajana haluan esittää muutaman näkemyksen kyseisestä aihepiiristä. Osa ymmärtää elämän epätäydellisyyttä, osa suunnistaa teoriatiedon ja vaateliaan vanhemmuusihanteen viitoittamana. inen si vuodelta heikkenevä asema heidän kotimaassaan ei ole saanut suurta huomiota suomalaisessa lehdistössä. klo 14 Kalastajat Katso tarkemmin netistä! www.vivamonraamattukyla.. suojissa saatetaan kamppailla aivan samanlaisten ongelmien kanssa kuin autettavatkin kamppailevat. Koko kirkossamme on muu- tettava lakia niin, ettei kuntien yhdistämisestä automaattisesti seuraa seurakuntien yhdistäminen. Vanhempien pitäisi olla reippaita puuhapirkkoja ja -pettereitä, järjestää lapsille sitä ja tätä, ”organisoida, strukturoida”, rajata ja rakastaa. Oli hyvä huomata vetoomus vauraalle keskiluokalle: silmiään ei saa ummistaa vähävaraisten ahdingolta. Näin Sammatin seurakunnan itsenäisyys menetettiin. klo 11, 14 Marian miekka & Kalastajat • 3.8. Sammatin alueseurakunnan ti- lanne on jatkuvasti sydämelläni. Vanhemmalle jää vain epämääräinen riittämättömyyden tunne. 6 TÄ N Ä Ä N K o t i m a a 3 1 . klo 11, 14 Marian miekka & Kalastajat • 9.8. Paavo Pinomaa Sammatin seurakunnan kirkkoherra 1977–1988. klo 11, 14 Marian miekka & Kalastajat • 8.8. Joku niuhottaa koirankarvoista, toinen ei ota vakavasti edes lasten rypemistä nälässä ryyppybileiden keskellä. Tietysti suuri seurakunta voi tarjota eräitä työaloja (kuten perhetyö) paremmin kuin pieni seurakunta, mutta kokonaisuuden kannalta pienempi paikallisseurakunta hoitaa jäseniään paremmin kuin suuri. Lukuisat perhetyöntekijät kieltäytyvät tekemästä kotitöitä ja istuvat sen sijaan sohvalla ”kartoittamassa kriisiytynyttä tilannetta” tai neuvomassa ”avuttomia” vanhempia. Ensinnäkin sosiaalityön ammattilaisten kirjo on laaja. Hyvä niin. Myös kahvi- ja lounasmahdollisuus. Myöskään Suomen valtion maahanmuuttopolitiikka ei ole suonut tässä maassa tilaa kovin monelle irakilaiselle kristitylle, vaikka Suomeen on otettu Irakista kohtuullisen paljon pakolaisia. Otan esimerkin karjanhoidosta: jos navetassa on vain kaksi eläintä, ei niitä laiminlyödä niiden vähälukuisuuden vuoksi. Lämpimät kiitokset siitä hänelle! helm Irakin kristittyjen vuo- Perheitä tuettava inhimillisesti ja lämmöllä gun Irakin unohdetut kristityt Raportointiin kulutetaan kohtuuton aika käytännön kenttätyön kustannuksella. Mikäli vanhemmat kieltäytyvät ottamasta kotiinsa näitä istuksijoita, rangaistaan heitä Pahimpia ylenkatsojia ja heikkojen väheksyjiä saattavat olla itse työntekijät. Huostaamisiin ajaudutaan monesti silloin, kun vanhemmat ovat aikansa huutaneet apua ja jääneet sitä vaille. 2 0 1 4 MIELIPITEET Veijo Koivula puheenjohtaja Marianne Kantonen sihteeri Suomi–Assyria-yhdistyksen hallituksen puolesta Mielipiteet Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Samoin, vaikka kirkkoon ei samanaikaisesti kokoontuisi kuin muutamia henkilöitä, silti jumalapalvelus toteutetaan. On ollut surullista huomata, että pahimpia ylenkatsojia ja heikkojen väheksyjiä saattavat olla itse työntekijät. Ennakkovaraukset. Katsokaamme toisiamme kuten ihminen katsoo ihmistä. Ymmärrystä heruu erityisesti heiltä, joilla on omakohtaista kokemusta arjen koettelevuudesta
itse kokouksessa sattunutta isompia kysymyksenasetteluita: Mitä meidän kaupungissamme Helena Paalanne merkitsee se, että merkittävää poliittista ja taKirjoittaja on Jyväskylässä asuva ?oululainen loudellista valtaa käyttävien henkilöiden juupappi, joka opiskelee ?parhaillaan perheret ovat vanhoillislestadiolaisessa liikkeessä. Jos tulkitsen raamattua oikein, Matt. Ja muutenkin tämä ei ole ainoa tällainen taolisi voinut miettiä, että kun paus tältäkään kesältä. si nähdä jumalanpalveluksen Leena Katriina Leppänen Se on lesta T aannoin Oulun kaupunginvalei puhuta. Pohjoisessa on valittu vaikenemisen tie. Mutta enemmän on ollut mielipiteitä, että asiasta voitaisiin alkaa vuoropuhelu. Katselemme sitä vain eri puolilta. Tämän tä sen keskustelun myötä avautuisi loputtoseurauksena nainen muutti kantaansa ja Sanmasti kokemuksia kaltoinkohtelusta, ohikatginjoen alueen suojelu hävisi äänestyksen yhsomisista, kiusaamisista. Ei kutsu! Ja nuorten leiriin. Pohjoisessa on molemminpuolinen tahto estää avoin keskustelu elämästä vahvan herätysliikkeen vaikutuspiirissä. Se on yhteistä mielenmaisemaa. Asiasta ja an i fö hr MIELIPITEET Emerituspiispa Gustav Björkstrand kirjoitti Kotimaassa 19.6. Mutta mikkertaan tulijat. 16:19 sanotaan: ”Mikä on sidottu maan päällä, se on sidottu taivaissa, ja minkä sinä vapautat maan päällä, se on myös taivaissa vapautettu.” Voitto Niskanen riviluterilainen, Viitasaari Konfirmaatiomessut jäykkiä Olin sunnuntaina konfirmaa- markkinointitilaisuuksina. Samoin saarna päivän aiheesta ei liittynyt ero nuorten leiMissä mitenkään nuorin ja vakaan kirkon ilo riin. Sellainen keskustelu on raskasta ja kiusallista. Oman sukuni tyvän osuuden. Tapahtuma nosti esiin sessä. 7. Asiakeskustelun käyminen on vaikeaa. Ehkä siksi, etohjeistuksen kohteeksi. Suviseurojen lähestyessä kaikki tietävät miksi toisella on vapaa viikonloppu ja toisella ei. Liikkeen ulkopuolella kasvaneet suhtautuvat usein epäluuloisesti vanhoillislestadiolaisuuteen. Ehkä siksi, ettei kukaan loukkaantuisi. jo pienenä, että Pohjoisessa opimme jo pienenä, jotkut meistä pääsevät taivaaseen ja jotkut eivät. 2 0 1 4 KOLUMNI Helena Paalanne Anteeksi antaminen ty asian eteen, mutta ovatko ne niin suuria, että toista anteeksi antamista ei voisi tehdä. Joku on sitä mieltä, että vanhoja haavoja ei saisi repiä auki. tä, että he haluavat sitoutua Päivän aiheen mukaiset virseurakuntaan. ten konfirmaaja nuoriin liittiossa. Miksi sitten tehdään ja tuovan niin nuoret kuin niin pitkäksi. ”kirkko on ihan ok” -henkiVaikka en teologi olekaan, olilöt sanoivat, ettei tarvitse taas sin liittänyt päivän aiheen kirkkoon mennä. heidän sukulaisensa toisteTällaiset ”ihanaa, nyt on kin kirkkoon. Pohjoisessa on paljon traumaattisia tarinoita, jotka liittyvät vanhoillislestadiolaisuuden ja sen ulkopuolella olemisen rajapintaan. Tieyleensä tavalliset jumalanpaldän, että osataan tehdä myös velukset ja messut on saatu jo reippaita, iloisia, nuorten leilähes tuntiin, niin miksi konristä puhuvia, mutta kaikelfirmaatiomessut pidennetään le kansalle tarkoitettuja meskahteen. suja. että jotkut meistä pääsevät taivaaseen ja jotkut eivät. KaiSuuri paikalliskeskustelu syntyi siitä, että killa on helpompaa, kun ei vain puhuta. Kunmolempien edustajien tausta on vanhoillislesnes joku ohjeistaa puoluetoveriaan äänestyktadiolaisessa liikkeessä. Olisiko mahdollista, että Suomen kansa kävisi syvällisen pohdinnan ja keskustelun sisällissodan aikaisista asioista. Missä on ilo siivan kautta. ”Se on lesta” on pohjoisessa yleinen kadunmiehen selitys ties mihin asioihin. Onko kyse ”vain poPohjoilitiikasta” vai onko kyse kulttuurissessa ta, joka saa käyttövoimaa vanhoilopimme lislestadiolaisuuden patriarkaalisuudesta. Ja sen päälle kokansan elämän nuorsaarnaaja jatkoi välillä ei houkutvielä sen leiriin tele. Asumme Euroopan äärilaitaa rinta rinnan tiedostaen, että hänen juurensa ovat vanhoillislestadiolaisuudessa, minun eivät. Liturgi sanoi ehtoolliskutVaatii toki enemmän suunsussaan, että tämä messu vänittelua ja enemmän rohhän kestää, emme katso pahal- keutta tehdä vähän toisin. Liike nähdään jonkinlaisena mafiana, joka on soluttanut kätyreitänsä yhteiskunnan eri tasoille ja kaikki heistä vetävät kotiinpäin saavuttaakseen etuja itselleen ja herätysliikeveljilleen. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Mitä kaupunkimme päätöksenteossa merkitsee se, että nuori mies käy antamassa äänestyskäyttäytymisestä ohjeita itseään vanhemmalle naiselle. Se järjestettiin la ja pönötyksellä karkotetaan normaalin messun yhteydeskaikki mahdolliset toiseen sä, kuten usein on. Meidän sisällissodastamme on kohta kulunut sata vuotta, mutta arpi oirehtii edelleenkin. Luultavasti moni ”lesta” on tietoinen siitä, että tekipä mitä tahansa, se tulkitaan herätysliiketaustaa vasten. Paittuustossa ryhmäkurista livennyt si silloin, kun pöytään istuu liikkeeseen idennainen joutui kesken äänestyktifioitava henkilö. Mutta tämä tiin. Maton alle on lakaistu paljon inhimillistä, henkilökohtaista moskaa. Mutta raskaudella, pituudeltiomessussa. Olisiko mahdollista, että Suomen luterilainen kirkko pyytäisi anteeksi punaisiin kohdistunutta väkivaltaa ja SAK pyytäisi anteeksi punaisten terroria. la paikallisia, jotka haluavat Mutta uskoisin sen kantavan poistua. TÄN Ä ÄN K o t i m a a 3 1 . si tässä messussa tehtiin kaikMissä on ilo nuorten konki pisimmän mahdollisen kaafirmaatiossa. Se ei ota parantuakseen vaikka koetamme olla kuinka hiljaa. Suomen kirkon syntymäpäivästä. sen toisen edustajan antaman Ehkä siksi, että se on kiusallista. Leireillä kylret ja kaikki säkeistöt veisatlä on mukavaa. Voisiko samaa syntymäpäivää käyttää anteeksi antamisen päivänä. Taivaslaulusta puhuvat kaikki. dellä äänellä. Joitakin eleitä on teh- 7. Syntyy kiusaantunut hiljaisuus. terapeutiksi. Leikimme samat leikit, käymme samat koulut, ihastumme tyttöihin ja poikiin herätysliiketaustoista riippumatta, menemme samoihin työpaikkoihin, mutta eri naimisiin. Eikä vain pakokirkko täynnä” - messut pitäitettuna. Olen keskustellut asiasta joidenkin kanssa. Mieleen tulee, että kahta kastettakaan ei voi antaa. Silloin se on taas lesta. Olisiko meissä ainesta keskustella tämä asia puhtaaksi
Se on olennainen osa demokraattista yhteiskuntaa. Mutta kun olin Kotimaassa, minut yritettiin panna kuriin. – Tämä luopuminen on kyllä jollakin lailla kuolemaan verrattava asia. Ruotsin kirkon tavoin se vain myötäilee yleistä mielipidettä ja koettaa sopeutua siihen. Se antaa kuvan, että joku tarvitsee salailua. Minua on kyllä epäilty sellaiseksi, samoin kuin keskustalaiseksi ja kokoomuslaiseksi. Mutta minulla ei ole minkään puolueen jäsenkirjaa ja olen vaaleissa äänestänyt aina henkilöä, en puoluetta. Se joka lähtee työyhteisöstä, joutuu luopumaan kaikesta. DDR-asioihin ja suomettumisen historiaan liittyy myös kuuluisa Tiitisen lista, jonka julkistamista Ruokanen on vaatinut. Montesquieun vanha vallan kolmijako, lainsäädäntö-, toimeenpano- ja tuomiovalta on saanut rinnalleen median, ay-liikkeen ja kansalaisjärjestöt. – Se tapa, jolla ne poliitikot yrittivät panna Kotimaan päätoimittajaa järjestykseen, jätti minuun pysyvän vamman. teksti: Jussi Rytkönen & kuvat: jukka granström P äätoimittaja Tapani Ruokasen Otavamedian talossa Helsingin Pasilassa sijaitsevan työhuoneen nurkassa kohoaa valtava pino mapitettua paperia. – On aivan ehdottoman tärkeää, että poliitikot eivät ryhdy määräilemään lehdistöä. Ruokanen on vielä sen polven journalisteja, joka on uskonut paperilla olevan tiedon säilymiseen. Suomen kaltaisessa, suuren naapurin varjossa eläneessä pienessä maassa tämä ei Ruokasen kokemuksen mukaan ole itsestäänselvyys. Valintojen tärkeä peruste on, että lukijalla on oikeus saada tietää. Lehdillä on velvollisuus kertoa mitä tapahtuu, mutta ei-puoluelehdillä ei saa olla salaisia poliittisia agendoja. Hänen äänensä kiristyy, kun hän muistelee alkuvuoden 1994 ”kriisiä”. Lisäksi hän on kokenut poliittisten puolueiden painostusta. – On suuri vaara, että tämä traditio jatkuu, vaikka maailma muuttuu. Hän on nähnyt sisältä monet vallan kammarit ja tavannut ympäri maailmaa vaikutusvaltaisia ja mielenkiintoisia ihmisiä. Mikä on pitänyt liikkeellä, mikä on ollut sitä tärkeintä. Kotimaan suorasukaiset pääkirjoitukset ja muut kannanotot herättivät närää silloisessa pääministeripuolueessa. Jos lukija luottaa siihen, syntyy luottamus, Ruokanen tiivistää journalismin roolia ja tehtävää. – Medialla on oltava vapaus itse päättää, mitä se julkistaa. Median itsenäisyys on Ruokasen mielestä samanlainen asia kuin usko: se ei siirry perintönä, vaan jokaisen polven on omaksuttava sananvapauden idea uudelleen. Suomen yya-ajan perintö pitäisi Ruokasen mielestä ylipäätään perata tarkasti ja nostaa luurangot esiin. Se on: oikeus julkaista kenenkään ennalta estämättä, perustuslain mukaan. 8 M AT K A LL A K o t i m a a 3 1 . Ongelma tuntuu olevan, että liian moni tuon ajan vaikuttaja on vielä asemissa. Päätoimittajan urallaan hän on ollut oikeudessa puolustamassa lehtensä väitteitä. Tarja Halosta kannatin. Tästä Ruokasella on omakohtaistakin kokemusta. Yli 900 pääkirjoitusta nykyiseen lehteensä vuosina 1996–2014 kirjoittanut mies tietää, mistä puhuu. Oletko sitä. vion mukaan täysin pyyteettömästi puolusti DDR:n agentiksi aiheetta epäiltyä Alpo Rusia. 2 0 1 4 Vallan vahtikoira Eläkkeelle jäävän Suomen Kuvalehden päätoimittajan Tapani Ruokasen mielestä Suomi on pysähtynyt. 7. Tässä joukossa median täytyy olla ehdottoman itsenäinen päätöksissään. Ja minä olen kyllä saanut puhua suuni puhtaaksi, Ruokanen sanoo. – On käsittämätöntä, että meillä peitellään menneisyyttä. Työyhteisö puolestaan luopuu vain lähtijästä, Ruokanen pohdiskelee. Työhuone tyhjenee, sillä eräs pitkä ura printtimedian palveluksessa on päättymässä. Isolla työpöydällä näkyy jo enemmän viilupintaa kuin A-nelosia. Hän on lähtenyt ennenkin. Suomalaiset poliitikot eivät lehdistön vapautta vieläkään ihan ymmärrä. Suomen Kuvalehti on niin iso, että poliitikot pelkäävät sitä. Asialla oli Keskustapuolue ja Esko Aho, Ruokanen sanoo. Mapit on käyty läpi työhuonetta riisuttaessa. – En. – Suomen Kuvalehden päätoimittajan virka on vaikutusvaltainen. Menneinä vuosikymmeninä esimerkiksi poli- tiikan, hallinnon, talouselämän ja ay-liikkeen kellokkaat tottuivat siihen, että asioista sovitaan eliitin kesken suljettujen ovien takana. Lisäksi hyvinvointiyhteiskunta maksaa liian paljon. Viimeinen Ruokasen kirjoittama pääkirjoitus Suomen Kuvalehdessä ilmestyy 1. Palsamia syntyneeseen Keskustapuolue-allergiaan tarjosi vuosia myöhemmin vasta Suomen Keskustan Olli Rehn, joka Ruokasen ar- Suomen luterilainen kirkko on toimittajien näkökulmasta tylsä. Hän on ylpeä lehdestään. Moni pitää Ruokasta oikeistososiaalidemo- kraattina. Suomen Kuvalehden lisäksi Sanan ja Koti- maan (1987–1989 ja 1993–1996) päätoimittajana työskennellyt Ruokanen on päässyt journalistina niin ylös kuin Suomessa voi päästä. elokuuta. – Kaikkein tärkeintä minulle on ollut sananvapauden tekeminen kouriintuntuvaksi
Varsinkin nykyisinä vai-. Myös tulevaisuudessa tarvitaan Ruokasen mielestä sellaista journalismia, joka selvittää varsinkin vaiettujen asioiden taustoja. Suomalaisella printtimedialla on mennyt 2000-luvulla yhä heikommin. Oltiin sitten Irakissa tai muualla, suomalaiset toimittajat ovat yhtä hyviä kuin vaikkapa suurten amerikkalaisten medioiden ihmiset. – Suomalainen media kyllä säilyy, jos suomen kieli säilyy. – Ihmisten on voitava muodostaa näkemys tästä maailmasta. Siksi tarvitaan hyviä suomenkielisiä lehtiä ja suomenkielistä kirjallisuutta. – Monipuolisuuden takaamiseksi suomalaisten pitäisi jaksaa tilata myös muita kuin kaikkein suurimpia lehtiä. Toisaalta Halosenkin ensimmäinen presidenttikausi osoitti, että toiseksi kaudeksi häntä ei olisi enää pitänyt valita, Ruokanen kuittaa. 2 0 1 4 9 Päätoimittajana Tapani Ruokanen on voinut tarkkailla aitiopaikalta koko yhteiskuntaa: politiikkaa, hallintoa, taloutta, kirkkoa ja kulttuuria. Ruokanen on kaikesta huolimatta optimistinen. Hetken maanittelun jälkeen hän taipuu. – He ovat erittäin ammattitaitoisia. Vaarana nykyjournalismissa on, että sitä ruvetaan tekemään yhä suuremmissa ja keskittyneemmissä tehtaissa. Se tapahtuu lehdistön kautta. Kotimaan kristillis-yhteiskunnallista ääntä tarvitaan Ruokasen mielestä edelleen. 7. Valtiovallan tehtävä on huolehtia myös suomen kielestä ja kulttuurista. Ruokasen mukaan olisi myös tajuttava se hienonhieno ero, joka journalismin muutokseen kuuluu: Joukkotiedotuksen aika on päättynyt, mutta kommunikaation aika alkanut. Siksi pari vuotta sitten säädetty lehtien arvonlisävero on käsittämätön. Ihmiset tahtovat toki sähköisiä medioita, mutta myös printtiä. Siihen ei riitä mikään chattailu tai some. Esimerkiksi alue-, paikallis- ja erikoislehtien ääntä tarvitaan. M AT KAL L A K o t i m a a 3 1 . Hän lisää vielä, että toimittajan työ on usein ”hain hampaiden puhdistamista”. Lehdet ja kirjat pitäisi vapauttaa siitä verosta, Ruokanen puuskahtaa. Yhtälö on printtimedian kannalta hankala. – Kotimaa on erittäin tärkeä lehti suomalaisessa yhteiskunnassa. hänen ensimmäisen kautensa alla lähinnä siksi, että oli aika naisen päästä presidentiksi, ja Ahoa en missään tapauksessa voinut kannattaa sen jälkeen, miten hän minua kohteli. Siinä oma poliittinen identiteetti ei saa olla ratkaiseva. Pitkiä ulkomaankeikkoja aikoinaan tehnyt Ruokanen puolustaa suomalaisia journalisteja. Yhä harvempi haluaa maksaa lukemastaan. Kuvassa hän katsoo kaupunkia Katajanokan maailmanpyörän gondolista. Levikit laskevat, nuoret lukevat yhä useammin vain verkkotekstejä ja viihtyvät somessa. Siksi se tulee varmasti säilymään. Lisäksi verorahoitteisen Yleisradion ilmainen tarjonta verkossa koetaan lehtitaloissa pahana kilpailijana. Kotimaan entisenä päätoimittajana Ruokanen ei mielellään arvioi nykyistä Kotimaata ja sen roolia
– Tilanne on avoin. Mutta kohta olen uudessa elämänvaiheessa, jossa on paljon vähemmän velvoitteita kuin nyt. Yksi asia on kuitenkin varma. Työpaikat vähenevät, kansantalous yskii ja julkinen sektori tarpoo yhä syvemmällä. Minusta Suomen kirkko on menettänyt jotakin, kun se on menettänyt Miikan. – Varsinkin Savon herännäisyys oli esipoliittinen liike. – Hyvinvointiyhteiskuntamme koko on käynyt liian suureksi siihen nähden, mitä meidän taloutemme pystyy tuottamaan. Hän haluaa puhua toimittajana, ei teologina. – Eihän siitä mihinkään pääse, Tapani Ruokanen hymyilee. Ortodoksinen kirkko on onnistunut vielä paremmin, sillä on vain traditio, johon muut eivät pääse käsiksi. Puolisolle, jälkeläisille, lukemiselle ja harrastuksille on kuitenkin entistä enemmän aikaa. Hän ei vielä tiedä, mitä hän tulee tekemään. Ruokanen lämpenee aiheesta. avioliitosta, yksi tyttärentytär • Lempivirsi: 105 Aurinkomme ylösnousi Tapani Ruokanen on syntynyt 1951 Rova- niemellä. Nyt se on toimittajien näkökulmasta tylsä. Viimeisten vuosikymmenien aikana Suomi on muuttunut. Samalla ihmisten täytyy antaa olla vapaita ja päättää itse eettiset ja muut ratkaisunsa. Ruokasen mielestä uskonto ei ole joutunut marginaaliin. Viimeksi mainittuihin kuuluvat myös rakkaimpana kalastus ja uusimpana metsästys. Ehkä tämä vaikutti siihen, että nykyisin teologinen identiteettini on herännäisyys, eikä jokin muu suuntaus. Jos Suomen luterilainen kirkkokin kannattaisi jotakin selkeää dogmia, siitä tulisi paljon mielenkiintoisempi. Kodinperintönä hän sai äidin puolelta vaikutteita herännäisyydestä. Yya-aika väistyi, 90-luvun lama runnoi, Nokia-ilmiö nosti. – Toimittajat ovat kiinnostuneita omituisista ilmiöistä. Kuinka tässä näin kävi. Kotimaa on kirkon olemassaololle aivan keskeinen väline. Ruotsin kirkon tavoin luterilainen kirkkomme vain myötäilee yleistä mielipidettä ja koettaa sopeutua siihen, Ruokanen lukee madonlukuja. Nyt olisi aika satsata Kotimaahan, uskoa siihen ja antaa sille resursseja. – Siksi on ollut tilanteita, joissa minulla on ollut tarvetta näyttää, että olen hyvä journalisti. Niin demokratian pitää toimia. – Hän on täysin perusteettomasti joutunut kirkkopoliittisesti kaltoin kohdelluksi. Se merkitsi myös talonpoikaissäädyn nousua kansalaisuuteen. Ruokanen ei halua moittia toimittajia. Se on johtanut siihen, että pidämme yllä palveluja syömävelkana. Sanoman toimittajakoulusta hän valmistui 1974. Ruokanen selittää myös persu-jytkyä sillä, että kansalaiset ovat aavistaneet maan pysähtymisen. Vuonna 2010 hän hävisi äärimmäisen niukasti arkkipiispanvaalin Kari Mäkiselle. Syntyi kirja Paavo Ruotsalainen, talonpoikien herättäjä (WSOY, 1989). Arkkipiispa Mäkinen on tänä kesänä tätä tehnyt, mutta ei hänkään mikään suuri visionääri ole, Ruokanen sanoo. • Heikki Tapani Ruokanen, 62 • Asuinpaikka Helsinki, sukutila Rovaniemellä • Perhe: Puoliso Sirkku Ruokanen. Ruokanen päätyi opiskelemaan teologiaa. – Kirkko ei voi enää sanella. Mutta nuoruusvuosien tärkeimmäksi vaikuttajaksi tuli Kansan Raamattuseura. Kirkko ei voi enää puuttua niihin. – Demareista oli tullut keskiluokkaa, vasemmistoliitto taas edustaa urbaaneja nuoria älykköjä. Tapani Ruokanen kertoo olevansa hengellisesti ja teologisesti monessa asiassa veljensä kanssa eri mieltä, mutta hän paheksuu tapaa, jolla Miikka Ruokasen ajattelua ja persoonaa on kirkossa riepoteltu. Se on kuin osa sote-uudistusta. Joitakin isoja asioita täytyisi tarkastella uudelleen. tyytymättömille äänestäjille uutta näkökulmaa. Edellytyksiä uudelle nousulle on, sillä yhteiskuntamme on hänen mielestään erittäin hyvin toimiva, järjestäytynyt, rauhallinen ja yhteistyökykyinen. Lapset: 15-vuotias poika, kaksi aikuista tytärtä 1. SYP:ssä sen sijaan oli sivistynyt henki, eikä teologitausta herättänyt siellä kummastusta. – Paradoksi on siinä, että vaikka katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat paljon vanhoillisempia, juuri luterilainen kirkko koetaan meillä vanhan, väistyvän, säädellyn hallintokulttuurin osaksi. Seurakunta ja kristilliset piirit tulivat hänelle tärkeiksi jo nuorina. Perussuomalaiset sen sijaan tarjosivat Suomessa tarvitaan rohkeampaa politiikkaa, vaalituloksen mukaan tietoisemmin oikeistolaista tai vasemmistolaista. Kirjoittaminen jatkuu, jossakin muodossa. – Kotimaa heijastaa kirkon ääntä valtakunnallisesti ja siksi myös piispojen pitäisi hoitaa sitä hellästi. Hänen mielestään tarvitaan rohkeampaa politiikkaa, vaalituloksen mukaan tietoisemmin oikeistolaista tai vasemmistolaista. Infrastruktuurimme ja koulutussektori ovat hyvässä kunnossa. 2 0 1 4 keina aikoina toivon, että Kotimaan omistajat ymmärtävät, että se on enemmän kuin seurakuntalehdet. Isän puolelta tuli lestadiolaisuutta. Hän on kuitenkin tehnyt koko työuransa journalistina. Hänet vihittiin papiksi 1973. Katolisessa kirkossa viehättää sen vanhoillisuus ja sen pitäytyminen omissa sosiaalieettisissä periaatteissaan. KUKA. Poikkeuksena olivat vain vuodet Suomen Yhdyspankissa 1989– 1993, jossa hän toimi muun muassa viestintäjohtajana. Journalisteille nimenomaan luterilainen kirkko näyttäytyy jäykkänä, vähän menneisyyteen kuuluvana organisaationa. – Tätä taustaa vasten on aivan kummallista, että miksi tämä yhteiskunta ei lähde liikkeelle! Meillä on kaikki edellytykset todelliseen menestykseen, hän puuskahtaa. Uskonnon merkitys mediassa ei ole vähentynyt, mutta Suomessa kirkon läsnäolo julkisuudessa on heikentynyt. Osittain se johtuu siitä, että meiltä puuttuu keskustelijoita, jotka pyrkisivät nostamaan tärkeitä eettisiä kysymyksiä esiin. Tämä on vaarallinen tie. 2000-luvulla ollaan jälleen uusien vaikeuksien edessä. Siitä löytyy jutunaiheita. Kirkon profiili olisi toisenlainen ja siitä keskusteltaisiin toisella tavalla, jos Miik- • Motto: Rikotaan nyt kaava ka olisi kirkossa vaikuttamassa missä tahansa tehtävässä. Myöhemmin Ruokanen perehtyi herännäisjohtaja Paavo Ruotsalaisen ajatteluun. Ruokanen muistuttaa, että ihmiset ovat koko läntisen teollistuneen maailman protestanttisissa ja katolisissa maissa myös lopullisesti aikuistuneet ja vapautuneet holhouksesta. Ruokasen pikkuveli Miikka Ruokanen on tällä hetkellä Helsingin yliopiston dogmatiikan professori. Ihmisen spiritualiteetti on monen asian summa ja se voi myös muuttua. Jos se kuihtuu pois, sitä ei enää perusteta uudelleen. Myös Suomen kirkko on elänyt muutoksien keskellä. On hirveän myönteinen asia, että tyytymättömyydelle löytyi kanava. Journalistina Tapani Ruokanen on saanut katsella korkealta koko suomalaista yhteiskuntaa. Journalistipiireissä hänen epätavallinen koulutustaustansa on joskus herättänyt pientä epäluuloa. Suomen pitäisi Ruokasen mielestä taas löytää ”tekemisen meininki”. Sen ykköskysymys on, miten se pystyy julistamaan evankeliumia niin, että ihmisissä syntyy usko. 7. Lue lisää Tapani Ruokasen ajatuksia Kotimaa24:stä.. Hengellisenä ajattelijana Ruotsalainen jatkoi minusta Paavalin ja Lutherin linjaa. Ruokanen on ollut asiasta huolissaan ja myös ihmeissään Suomen pysähtymisestä. Yksi ongelma on Ruokasen mielestä nykyinen liian laaja hallituspohja. On paradoksaalista, että hyvät ja vahvat seurakuntalehdet ovat syöneet Kotimaata. Runsaan kuukauden kuluttua Tapani Ruoka- nen on eläkeläinen. 10 M AT K AL L A K o t i m a a 3 1 . Sen kautta Ruokanen päätyi myös journalistiksi, ollen jo lukioikäisenä kesätoimittajana Sanassa. – Itse asiassa uskonto on islamin noususta ja näkyvistä paaveista johtuen noussut yhä keskeisemmäksi uutisaiheeksi
Tammi 2014, 609 s. ”Halusimme koko maailman tietävän, että olimme olemassa ja että emme pelänneet.” Marja Kuparinen Nura Farah: Aavikon tyttäret. Niinpä Khadijakin lopulta rukoilee äitiään ympärileikkaamaan hänet, jotta koulutoverien kiusaaminen loppuisi. Ankara äiti pyrkii veljen kuoltua kasvattamaan ainakin siivon ja säädyllisen tytön. Kirjasta syntyy komea kasvutarina, jonka lopussa kysytään, saako vanha Masume viimein seurata omaa sydäntään. Tämä joutuu sovittamaan itseensä sekä intialaiset juurensa että amerikkalaisen elämänsä. Tulvaniityn henkilögalleriaan kuuluvat poikien vanhemmat, Udayanin rakastettu Gauri, Subhashin ystävätär amerikkalainen Holly sekä viimein, mutta ei vähiten Gaurin tytär Bela. Suomentanut Sari Karhulahti. Tämä toteutuu myös Aavikon tyttäret -romaanin Khadija-tytön elämässä. Millaista on aikuistua Iranissa, elää 1980-luvun vallankumouksen ja poliittisen aktivismin vuodet, olla vaimo ja äiti sekä kohdata lopulta uudelleen nuoruuden unelmansa. Voimaa hän saa runoilijan lahjoistaan: koskettavat tarinat virtaavat hänen sisältään pakotta. Vangittujen ja teloitettujen lapset kasvavat sukulaisten hoivissa. Udayan liittyy naksaliitteihin, intialaiseen kommunistiseen puolueeseen, Subhash taas lähtee opiskelemaan Yhdysvaltoihin. Yksilö saa turvan yhteisöstään, eikä silloin auta pahemmin korostaa omaa itsenäisyyttään. He tuntevat usein, että lopulta vain saman ajan eläneet ymmärtävät. Masume tarkkailee miehensä poliittista aktivismia sivusta, kunnes yksinhuoltajuus pakottaa hänet ottamaan täyden vastuun omasta ja lastensa elämästä. Sanieen yksityiskohtainen ja rikas iranilaisen perhearjen kuvaus on mielenkiintoista luettavaa, samoin Masumen sisukkuus työn ja opiskelujen suhteen. Suomentanut Laura Jänisniemi. Lapset kantavat mukanaan vaikenemista ja omia kokemuksiaan. Lopulta ainut vapaus oli se, että vanki pyrki heräämään omia aikojaan ennen kuin sellissä kaikui heräämiskäsky. Sahar Delijani: Jakarandapuun lapset. Kirja pohjautuu osittain Delijanin vanhempien ja sukulaisten kokemuksiin poliittisina aktivisteina ja vankeina 1980-luvun Iranissa. Otava 2014, 286 s. Sahar Delijanin Jakaranda- puun lapset jatkaa siitä, mihin Sanieen Kohtalon kirja päättyy. Myös seuraava sukupolvi löytää äänensä, kun lapset aikuistuvat. WSOY 2014, 285 s.. Joku saa tietää vasta ai- ADUCATE ASKEL KERRALLAAN KOHTI PÄÄMÄÄRÄÄ Hinta 10€ Homiletiikka 2 op Kirkkomusiikki slaavilaisessa perinteessä 2 op Sielunhoito ja pastoraalipsykologia 3 op Johdatus opin historiaan 3 op www.uef.fi/avoinyliopisto kuisena, ettei isä kuollutkaan syöpään. Iranilaisen sosiologin ja psykologin Parinoush Sanieen Kohtalon kirja on kiehtova kertomus iranilaisen Masumen elämästä viiden vuosikymmenen ajalta, tyttövuosista vanhuuteen. Kirja kiellettiin Iranissa kahdesti ennen sen vapautumista sensuurista. Vankilassa taitavat kädet vapauttivat ihmisen muistoistaankin. 7. Hän menettää isänsä ja saa taistella monella tapaa selvitäkseen paimentolaisten elämässä. Vuonna 2009 Teheranissa tuhannet lähtivät kaduille vastustamaan vaalitulosta. Suomeen 13-vuotiaana muuttaneen Nura Farahin romaani on täynnä arvaamattomia uhkia, mutta myös riemukkaita värejä, tuoksuja ja nuoren tytön haaveita omista mahdollisuuksistaan. Jakarandapuun lapset näyttää hienosti, ettei halu vapauteen kuole. Erottamattomat veljekset leikkivät, seikkailevat ja opiskelevat yhdessä, kunnes kuohuva 1960-luku vie heidät erilleen. Vanha somalimies opastaa nuorta tyttöä: Klaanit ovat kuin vaarallinen tauti; ne erottavat somalit toisistaan ja saavat viisaan kansan erilleen. Ne saavat perheenjäsenet vihaamaan ja tappamaan toisiaan. Lahiri on ollut jo novelleissaankin taitava kuvaamaan ihmisten välisiä suhteita ja kulttuurisia ristiriitoja. Se kertoo ajasta, jolloin Iranin vallankumous on jo kääntynyt uskonnolliseksi vallankäytöksi ja unelma demokraattisesta maasta on vaihtunut kidutuksiin ja teloituksiin. Lahirilla on taito yhdistää yhteiskunnalliset virtaukset ja yksityisen ihmisen elämä. Lahiri Itse on Intiasta Yhdysvaltoihin muuttaneiden siirtolaisten tytär. Koetuista kulttuurisista ristiriidoista syntyy lisäksi hyviä kirjoja. Tammi 2014, 438 s. Jhumpa Lahirin rikaskuvioinen ja elämäntunnoissaan syvä romaani Tulvaniitty kertoo palan Intian historiaa mutta piirtää myös vaikuttavan kaaren sukupolvien välisistä suhteista, velvollisuuk- sista ja vapauden kaipuusta. Farah kirjoittaa sujuvaa ja värikästä kieltä, jota on ilo lukea. Menetyksistä vaietaan. Hiukan Khadijassa on myös uhmakasta kapinallista ja paljon sitkeää voimaa. Aavikon tyttäret näyttää, miten pieni on ikänsä paimentolaiselämää viettäneen lapsen liikkumavara. Toivottavasti Sanieen muita kirjoja käännetään pian suomeksi. Kirja panee pohtimaan, mikä lopulta saa meidät tekemään valintojamme ja miten ne vaikuttavat meihin ja ihmisiin lähellämme. M AT KAL L A K o t i m a a 3 1 . 2 0 1 4 11 Oman aikansa lapsia Kirjat Ihmisen elämänkaareen vaikuttaa hyvin paljon se, milloin ja mihin hän sattuu syntymään. Parinoush Saniee: Kohtalon kirja. Romaanissa niille on entistä enemmän tilaa. Intian poliittiset murrokset vaikuttavat suuresti Kalkutassa asuvien Subhashin ja Udayanin elämään. Jhumpa Lahiri: Tulvaniitty. Saniee vie lukijan nuoren koulutytön rakkaushaaveisiin, pakkoavioliittoon ja sen yllättäviin seurauksiin. Suomentanut Anna Lönnroth
2 0 1 4 päivi karjalainen 12 Kauan odotettu maailmanloppu Maailmanlopun odotus antoi rohkeutta alkuseurakuntien vainotuille jäsenille. M AT K AL L A K o t i m a a 3 1 . 7. Nykyään maailmanlopun ennustuksia ruokkivat ympäristön tuhoutuminen ja ydinsodan pelko, kirjoittaa dosentti Ville Jalovaara.
Roomalaiset vallanpitäjät vainosivat alkuseurakuntien kristittyjä, jotka odottivat Kristuksen pikaista paluuta ja ajan nopeaa päättymistä. tyy profeetta Muhammedin opetusten kokoelmasta, jossa on kerrottu tuomiopäivän lähestymistä edeltävistä merkeistä. Siinä joukko astronautteja onnistuu viime hetkellä estämään jättiasteroidin iskeytymisen maahan. Sen suojelemisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen päämäärä. Esimerkiksi heti sodan jälkeen Kainuussa toimi johtajansa Adam Härkösen mukaan nimetty härkösläinen lahko, joka ennusti nopeaa maailmanloppua. Silloin kuului temppelin valtaistuimelta mahtava ääni, joka sanoi: ”Hetki on tullut.” Salamat leimusivat, ukkonen jylisi, ja tuli ankara maanjäristys, niin ankara järistys, ettei sellaista ole ollut koko sinä aikana, jonka ihminen on ollut maan päällä. Tyypillinen esimerkki genren elokuvista on vuonna 1998 ilmestynyt Bruce Willisin tähdittämä Armageddon. Heinäkuun alussa Iso-Britannian Oxfordiin kokoontui lopunaikojen odotuksen tematiikka tavalla tai toisella töissään sivunneita tutkijoita. Luonnosta on pidettävä huolta niin, että se säilyy elinkelpoisena. On asioita, joihin emme voi vaikuttaa, mutta on myös paljon asioita, joiden hyväksi jokainen maailmankansalainen voi tehdä osuuteensa. Myöhemmin julistuksessa viitattiin myös Ruotsin ja Norjan olevan vaarassa tuhoutua ydinaseiskuissa. He olivat tehneet joukkoitsemurhan päästäkseen avaruusalukseen, jonka uskoivat seuraavan taivaalla näkynyttä Hale-Bopp komeettaa. Sen ohjelmasta saattoi havaita, että lopun odotus näyttää olevan nykyaikanakin suosittua. Juutalaisuudessa lopunajan lähestymisen merkkejä ovat paluu diasporasta luvattuun maahan, juutalaisten messiaan tuleminen ja kuolleiden ylösnousemus. M AT KAL L A K o t i m a a 3 1 . Lahkon toiminta päättyi murhenäytelmään keväällä 1997, kun poliisi löysi sen 39 jäsenen ruumiit. Isoja, järkälemäisiä rakeita satoi taivaalta ihmisten päälle, ja ihmiset herjasivat Jumalaa tämän raevitsauksen tähden, sillä vitsaus oli tavattoman ankara.” Näin Johanneksen Ilmestyksen kirjoittaja kuvaa Uudessa Testamentissa Jumalan vihollisten kerääntymistä Pedon johtamana viimeiseen suureen taisteluun Harmageddonin laaksoon lähelle Megiddon muinaista kaupunkia Israelissa. Miten sitten ajatukseen maailmanlopusta tulisi suhtautua nykyaikana. 2 0 1 4 ”S eitsemäs enkeli tyhjensi maljansa ilmaan. Kun näin ei tapahtunut, kristillinen kirkko joutui sopeutumaan osaksi aikansa yhteiskuntaa. 13 Esitelmäni Oxfordissa käsitteli 1960-luvun alussa Oulun profetiana tunnettua uskonnollista liikettä, jonka toimintaa olen sivunnut myös vuonna 2007 ilmestyneessä väitöskirjassani Kirkko, Kekkonen ja kommunismi poliittisina kriisivuosina 1958–1962. Perinteisen näkemyksen mukaan Ilmestyskirja kertoo maailmanlopusta, mutta monet nykyiset raamatuntutkijat ovat asettuneet sille kannalle, että kirja on pikemminkin suunnattu rohkaisuksi syntyaikansa vainotuille seurakunnille. Sittemmin lukuisat kristityt ovat tulkinneet Johanneksen Ilmestystä ja yrittäneet vuosisatojen kuluessa päätellä maailmanlopun ajankohtaa. Tämänkaltaiset ilmiöt eivät kuitenkaan ole vain fiktion tuotetta, vaan maailmanlopun odotukseen keskittyneitä äärimmäisyysliikkeitä löytyy niin ulkomailta kuin meiltä Suomesta. Härkösläiset kokoontuivat vuonna 1948 Kiantajärvelle odottamaan ilmalaivaa, joka veisi heidät Kuhmoon vastaanottamaan maan päälle palaavaa Kristusta. Kaikki saaret katosivat, eikä vuoria näkynyt enää. Amerikkalainen Marshall Applewhite perusti 1970-luvun alussa Heaven’s Gate UFO-kultin, joka on viime vuosikymmenten tunnetuimpia esimerkkejä maailmanlopun fanaattisesta odotuksesta. Samaan aikaan tunnetut jumaluusoppineet ovat arvioineet, että Ilmestyskirja on vaikeimmin avautuva Raamatun teos. Sen suojelemisen tulisi olla meidän kaikkien yhteinen päämäärä. Oxfordin konferenssissa ilmeni, että ympäristö-apokalypsin vaaraan on havahduttu viime vuosina myös Kiinassa, jonka monissa kaupungeissa ilmansaasteet vaarantavat jo nyt asukkaiden terveyden. Maapallon elämän uhanalaisuus ei ole fiktiota. Yhteistä maailmanloppua käsitteleville elokuville on, että ne pyrkivät nostamaan katsojien mieleen uhkakuvia ja tarjoamaan viime hetkellä onnellisen ratkaisun. Karikatyyrimäinen kuva maailmanlopun odotuksesta on ulkopuolisesta yhteiskunnasta eristäytynyt ja johtajansa opetuksiin vahvasti uskova lahko. Aikakauden tapahtumista on etsitty enteitä siitä, onko enkeli puhaltanut pasuunaansa lopunajan alkamisen merkiksi. Jumala ei ollut unohtanut suurta Babylonia, vaan se joutui juomaan täyden maljan hänen vihansa ja vimmansa viiniä. Ilmestyskirja on kirjoitettu todennäköisesti ensimmäisen vuosisadan lopulla. Apokalypsi on viime vuosikymmeninä ollut yksi elokuvien, science fiction -kirjojen ja tietokonepelien kestoaiheista. 7. Ville Jalovaara Helsingin yliopiston Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian dosentti. Kansainvälinen tapahtuma järjestettiin kolmannen kerran. Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen vastakkainasettelun vuosiin mahtuu useita tapauksia, joissa suurvaltakonfliktin toinen osapuoli luuli olevansa ydinaseiskun kohteena ja valmistautui ampumaan takaisin kaikella varastoista löytyvällä arsenaalilla. Islaminuskossa eskatologisia opetuksia löy- Maapallon elämän uhanalaisuus ei ole fiktiota. Kriisin hälvennyttyä Heinosen kannattajien ympärille alkoi vuoden 1962 alussa muodostua tiukasti jäsenpiirinsä elämää kontrolloinut uskonlahko, jonka toiminta nousi 1960-luvun kuluessa ajoittain julkisuuteen. Suomessa kirkon johto yritti ensin vaieta huomattavaa julkista mielenkiintoa herättäneen julistustoiminnan kuoliaaksi, mutta joutui ottamaan siihen kantaa äärivasemmiston tehtyä siitä poliittisen propagandan välineen. Jo 300-luvun lopulla kirkkoisä Johannes Krysostomos ja eräät muut piispat ajattelivat, ettei Ilmestyskirjaa tulisi sisällyttää Uuden testamentin kaanoniin monitulkintaisuutensa takia. Konstantinus Suuren vaikutuksesta kristinuskosta tuli vähitellen 300-luvun alussa Rooman valtakunnan virallinen uskonto. 1940-luvun lopulta alkaen maailma on joutunut elämään ydinsodan vaaran varjossa. Fiktiossa lopun uhka tulee useimmiten meteoriitin, tulivuorenpurkauksen, ilmastonmuutoksen, ydinsodan tai avaruusolentojen invaasion kautta. Samoin maailmanrauhan eteen on tehtävä työtä, jotta planeettamme olemassaolo voidaan turvata tuleville sukupolville. Täystuhon tematiikka on esillä monissa ei-uskonnollisissa yhteyksissä. Koska talouskasvusta ei olla valmiita tinkimään, ratkaisua yritetään löytää ympäristöystävällisemmästä teknologiasta. Kyseisessä liikkeessä Oulun lääninhallituksen kanslisti Laila Heinonen kertoi syksyllä 1960 saaneensa Jumalalta ilmoituksen, että Neuvostoliitto tulisi miehittämään Suomen, jos kansa ei seuraavan vuoden kuluessa tekisi parannusta synneistään. Syksyn 1961 noottikriisi Suomen ja Neuvostoliiton suhteissa osui otollisesti Laila Heinosen edellisenä syksynä julistamaan etsikkoaikaan ja lisäsi hetkeksi profetiaan uskovien määrää. Myös muissa suurissa maailmanuskonnoissa on omat opetuksensa maailmanlopusta. Viime vuosikymmenet on kannettu huolta siitä, että elämän maapallolla tuhoaisivat ihmisen aiheuttama ympäristön saastuminen ja kasvihuoneilmiö. Suuri kaupunki hajosi kolmeen osaan, ja joka maassa kaupungit sortuivat. Hindulaisuudessa tunnetaan Kali Yuga eli pimeyden aikakausi, jonka kuluessa maan päälle ilmestyy valkoisella hevosella ratsastava Vishnun kymmenes ja viimeinen inkarnaatio Sri Kalki. Viime hetkellä havahduttiin virheellisiin tutkahavaintoihin, eikä maailma joutunut kokemaan laajamittaista ydinsotaa seuraavaa täystuhoa ja sen jälkeistä ydintalvea. Suomalaisissa lopunajan lahkoissa ei ole yleensä ajauduttu edellä kuvatun kaltaisiin ääritekoihin, mutta jäsentensä mielenterveyteen niiden toiminnalla on voinut olla merkittäviä vaikutuksia. Lähimpänä atomiasein käytävän sodan syttymistä käytiin Kuuban ohjuskriisin aikana syksyllä 1962. Kylmän sodan päättymisestä huolimatta ydinaseita on edelleen runsaasti, joten elämme edelleen ydinsodan uhan varjossa. Siitä huolimatta, että pidämme aikaamme maallistuneena
Kesän mittaan näyttelijät kuitenkin kokevat todellisuuden monipuolisempana. Olimme likomärkiä, varsinkin näyttelijät. Eipähän se meitä haitannut, Nyman toteaa. Lavalla Joosefin puolisona oli Aasenat, mutta tosielämässä Joosefia esittävä Panu Haavisto on naimisissa Raamattukylän koordinaattorin, Johanna tuaan Haavisto ei ehdi juttelemaan. Tuolloin nyt peruskoulunsa päättänyt Bonney oli vielä viidennellä luokalla. Siltä hänestä itsestään tuntuukin. Veljeni, Joosef on palautettu ohjelmistoon yleisön pyynnöstä. Tänä vuonna musiikin lisäksi näkyvässä roolissa ovat koreografi Sari Pertun laatimat tanssit. Sen merkittävin ominaispiirre on vapaaehtoiset näyttelijät ja heidän määränsä. Hänen edessään istuu Vivamon Raamattukylän Veljeni, Joosef -musiikkinäytelmän yleisö. 2 0 1 4 Raamattukylä on kertomus isosta perheestä Kymmenvuotisjuhlaansa viettävä Vivamon Raamattukylä on koonnut suojiinsa jo kolmisensataa vapaaehtoista näyttelijää ja kymmeniä tuhansia katsojia. Nymanin mukaan toiveena on, että yksi näyttelijä olisi mukana aina kaksi viikkoa. Välillä hän on esimerkiksi osana kansanjoukkoja, jotka eri tilanteissa ovat mukana tarinassa. Kaiuttimista soi kitaralla ja lyömäsoittimilla tehty musiikki. – Eilen satoi kaatamalla vettä koko esityksen ajan. – Tämä on kuin iso perhe. Nymanin mukaan suurin osa vapaaehtoisista on ollut mukana jo pitkään, osa hänen itsensä tavoin lähes koko Raamattukylän olemassaolon ajan. Myös he ovat tutustuneet ollessaan mukana Raamattukylän toiminnassa. Nuoresta iästään huolimatta Bonneylla on pitkä kokemus Raamattukylästä. Eikä Nyman ole ainoa perheen Raamattukylässä perustanut. Saan sekä laulaa että tanssia, Bonney sanoo. – Mutta missä on Joosef. Lause tuntuu toistuvan monen vapaaehtoisen puheissa. Vapaaehtoisista näyttelijöistä suurin osa asuu Vivamossa pitkiäkin aikoja. Pari alle kymmenvuotiasta tyttöä haluaa tulla kuvatuksi hänen kanssaan. – Tähän jää helposti koukkuun. 14 MAT K AL L A K o t i m a a 3 1 . Näytelmät esitetään, pääasiassa ulkona, satoi tai paistoi. kuvat: Jukka Granström tän Maiya Bonneyn, joka vaikuttaa olevan kuin kotonaan. – Varo, etteivät ne laita sinua kaivoon, Matias Nyman ohjeistaa vitsaillen kuvaajaa pysymään poissa lavalta. Toinen perustajista huutelee juuri Jaakobiksi pukeutuneena poikiaan kokoon. Heti lavalta astut- Faarao Perttu Nieppo lähtee esityspaikalta pakettiautolla. Kymmenessä vuodessa kolmeatoista Kaskisen Raamattukylää varten kirjoittamaa näytelmää on käynyt katsomassa yli 90 000 ihmistä. Näytelmän esitykset jatkuvat jälleen elokuussa. Hän ohjaa näytelmät ja huolehtii kylän toiminnan kokonaisuudesta. Esimerkiksi Matias Nymanin vaimo, Rosa Nyman näyttelee parhaillaan pienessä roolissa Ruutia, Ruubenin vaimoa. Seisomme ohjaajan kanssa Veljeni, Joosef -näytelmän ensimmäisellä näyttämöllä. Heidän perustamastaan harrastelijateatterista on kasvanut vuosien mittaan kymme- nien näyttelijöiden ja tuhansien katsojien ilmiö. Kun tänne kerran tulee, ei täältä pääse pois, sanoo hoviherra Potifarin palvelijaa näytellyt Bonney. Monelle tämä on kuin iso suku, Raamattukylän ohjaaja Matias Nyman kuvaa teatteriyhteisöä. Niillä on elävöitetty erityisesti paljon esillä olevien unien kerrontaa. Veljeni, Joosef -näytelmän juonta ja Raamattukylän tarinaa voisi helposti kuvailla samoilla sanoilla. Kalevi Rautjoen lisäksi Raamattukylää oli perustamassa kirjailija Anna-Mari Kaskinen. Osa jopa niin läheisiä, että se johtaa avioliittoon. – Täällä on jonkin verran lapsia ja lapsesta asti mukana olleita, vahvistaa Panu Haavisto. Joka kesä Raamattukylässä on esitetty vähintään yksi uusi näytelmä. – Tämä rooli on suosikkini. Lavalta tulee myös muinaista egyptiläistä tyyliä jäljittelevään mustaan peruukkiin sonnustautunut tyttö. Noin viikon mittaisilla esityskausilla jouluna ja pääsiäisenä katsojia käy pari tuhatta. Auringossa kylpevä Vivamo näyttää hieman paratiisimaiselta, täydelliseltä ulkoilmate- atteriin. Talvella Jeesus saattaa tarpoa lumihangessa. Näytelmän jälkeen näyttelijät hajaantuvat tai jäävät juttelemaan ja kuvattaviksi yleisön kanssa. Pelto esittää Kanaaninmaata, Jaakobin suvun kotia. Se kertoo suuresta perheestä ja sen jäsenten välisistä suhteista. Ensimmäistä kertaa hän oli mukana joulunäytelmässä viisi vuotta sitten. Kaikki roolisuoritukset tehdään vapaaehtoistyönä, jota vastaan näyttelijät saavat ylläpidon Vivamossa. Lopulta myös veljet osoittavat hänelle kunnioitusta. Varsinkin koko kesän mukana olevat solmivat läheisiä ystävyyssuhteita. Puheroolina hänellä on esimerkiksi ollut Marian sukulaistyttö kesän uutuusnäytelmässä. Pienemmässä roolissa olleet eivät vaikuta vetävän yhtä paljon ihmisiä puoleensa, mutta näyttelijälle roolin koko ei aina kerro kaikkea sen merkityksestä. Kun muutaman kymmenen ihmisen joukko asuu ja viettää aikansa muutenkin tiiviisti yhdessä, tutustumiselta toisiin ei voi välttyä. Katsojalukujen myötä on kasvanut myös tekijöiden kunnianhimo. Mukaan Raamattukylään Suomessa syntynyt, mutta taustaltaan japanilais-englantilainen Bonney päätyi vierailtuaan Vivamossa ensimmäisen kerran äitinsä kanssa. Veljeni, Joosef -näytelmää voi Raamattukylän mittakaavassa pitää klassikkona. S ebulon! Isaskar! Joosef! Benjamin! Yksitoista kaapuihin pukeutunutta miestä lähestyy pellolta. Jaakob kysyy. Raamattukylän kymmenvuotisen taipaleen taustalla on viimekädessä kaksi henkilöä, jotka molemmat ovat edelleen mukana. Lohjalla Kansan Raamattuseu- ran toimintakeskuksessa toimivan harrastajateatterin perhejoukko viettää tänä vuonna kymmenvuotisjuhlaansa. Monet ovat toivoneet uutta kierrosta, vaikka edelliselläkin kerralla näytelmää esitettiin useana kesänä. 7. Näytteleminen oli hänelle tuttua jo ennen Raamattukylää ILMI Ö -teatterin harrastajaryhmistä. Hän kertoo, että suurimmalla osalla rooleista on pari näyttelijää, jotka vuorottelevat eri näytöksissä. Kesän kolmen kuukauden esityskauden aikana katsojia on vuosittain noin 6000. Kymmenessä vuodessa vapaaehtoisia näyttelijöitä on ollut jo 300. Hetkeä myöhemmin veljekset nimittäin aikovat retuuttaa sinne Joosefin. Mukaan on palkattu joukko nuoria kesätyöntekijöitä ja kaksi kokopäiväistä työntekijää. Raamattukylä kuitenkin vei hänet ja viime vuonna hän suoritti Vivamossa myös rippikoulunsa. Kaiken hälinän keskeltä yhy- Haaviston kanssa. Hänen oma näyttelijänuransa alkoi viisi vuotta Vivamos-. Vanhan testamentin alkupuolelta tutusta tarinassa isän suosimasta ja siksi veljien vihaamasta laiskasta Joosefista kasvaa ahkera ja toisten kunnioittama työmies. Heistä Nyman on kokoaikainen ja ympärivuotinen. Vaikka vapaaehtoiset näyttelijät antavatkin teatterille edelleen sympaattisen harrastajateatterin ilmeen ja tekevät suurimman työn, puitteisiin on laitettu myös rahaa. Orjaksi myydyn Jaakobin pojan ja tämän veljien tarina esitettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 2008. Tämän vuoden uutuus, Marian miekka, nähtiin ensimmäisen kerran toukokuussa. Kaapuihin pukeutuneet miehet esittävät Ensimmäisen Mooseksen kirjan kertomusta Joosefista, jonka veljet myyvät orjaksi Egyptiin. Osa on jopa koko kesän. Varsinainen näytelmissä esillä oleva joukkokin on iso
Haavisto ei uskalla luvata mitään varmaa. Hän toimi aikaisemmin Helsingin kansainvälisen seurakunnan palveluksessa. Nyman on käyttänyt raamattukyläläisten kanssa aamupäivän kysellen ihmisiä puhelimitse tukijoiksi. Aikanaan mukaan lähtemiseen vaikuttivat rippikoulukaverit ja myöhemmin ystäviä on saanut lisää. Raamattukylässä on nimensä mukaisesti kyse Raamatun kertomuksien esittämisestä ja myös hengellisestä tulkinnasta. Sittemmin Haavisto on ehtinyt näytellä jo muutaman pääroolin, esimerkiksi Tuhlaajapojassa, pääsiäisnäytelmässä ja Salomossa. Nyman kuitenkin kertoo, etteivät lipputulot riitä kattamaan työntekijöistä ja vapaaehtoisten huoltamisesta koituvia kuluja. Joona Raudaskoski. Järjestön toimintaa rahoitetaan esimerkiksi tukirenkaiden avulla. Mieleenpainuvin kokemus tietysti on ollut vaimon löytymi- nen, Haavisto kertoo naurahtaen. Kertomusten hengellistä sisältöä ei peitellä, vaan jopa korostetaan lauluis- sa ja vuorosanoissa. Musiikkitiedettä viidettä vuotta opiskeleva Haavisto sanoo monien yhteisöjensä koostuvan melko samanikäisistä ja muuten taustaltaan samanlaisista ihmisistä. Kymmenen vuoden jälkeen Raamattukylän toiminta ei osoita hiipumisen merkkejä. Raamattukylän toinen perustaja Kalevi Rautjoki esitti Jaakobia ja hänen lapsenlapsensa Roope Mäki Benjaminia. M AT KAL L A K o t i m a a 3 1 . Tukirenkaat ovat tuttuja Vivamon taustalla olevan Kansan Raamattuseuran toiminnasta. Panu Haavisto esitti Joosefia. – Täällä on niin nuoria kuin vanhoja ja esimerkiksi maahanmuuttajia. Kuinka kauan Bonney ja Haavisto aikovat vielä olla mukana, kumpikaan ei tiedä varmasti. Tässäkin esityksessä oli yksi Afganistanista aikoinaan Suomeen tullut, Haavisto kertoo. sa käydyn rippikoulun jälkeen. Sil- lanrakentajana maahanmuuttajien ja Vivamon sekä näytelmässä Jaakobin poikien välillä on toiminut erityisesti Timo Keskitalo. Rahan keräämiseksi on perustettu oma Raamattukylän tukirengas. Raamattukylässä hän sen sijaan on tekemisissä huomattavan erilaisista taustoista tulevien ja monenikäisten ihmisten kanssa. Hän on palkattuna kesätyöntekijänä huolehtimassa Raamattukylän muonittamisesta ja toisaalta näyttelemässä vapaaehtoisena siinä missä muutkin. Bonney arvelee jatkavansa, jos lukio ei käy liian raskaaksi. Raamattukylä onkin luonteva osa uskonnollisen yhteisön toimintaa. Yhdeksän vuotta Raamattukylässä mukana ollut Matias Nyman on nykyään ohjaaja. Esimerkiksi Veljeni, Joosef käsittelee kateutta, veljesten suhdetta toisiinsa ja isään, muukalaisuutta ja ihmisen suhdetta Jumalaan. 2 0 1 4 15 Lyhde-tanssi kuvitti Joosefin näkemää unta. Siinä missä Bonney on mukana puhtaasti vapaaehtoispohjalta, Haavisto vetää kaksoisroolia. Joosefin roolissa oli Panu Haavisto. – Vivamo on hieno ja rakas paikka, mutta ihmiset tämän kaiken tekevät. Vaikka näytteleminen jäisikin, tästä isosta perheestä kumpikaan ei aio kokonaan luopua. Vaikka näyttelijät pitävätkin näyttelemistä tärkeänä osana kokemustaan Raamattukylästä, mieleenpainuvimmat kokemukset liittyvät hetkiin, kun yleisö ei ole enää paikalla. 7. Raamattukylän vapaaehtoisiksi on päätynyt useita turvapaikan Suomesta saaneita. Palvelijatar Femin roolissa Maiya Bonney pääsi tanssimaan ja laulamaan
Mullistukset Neuvostoliitossa nostattivat suomensukuisten kansojen parissa kansallistunteen, joka sai ihmisiä liikkeelle Suomea myöden. lehtereitä myöten. Arvo Survosta toivottiin aika- naan kirkolleen piispaa, mutta hän kiertää mieluummin tapaamassa vanhuksia Inkerin kaukaisissa kylissä ja innostaa pyhäkoulunpitäjiä. simputuksen kohteina. Kastoin ja siunasin hautaan myös lukemattomia ortodokseja, koska he eivät saaneet paikalle omaa pappiaan. Hän oli poikajoukon kanssa rakentanut pyssyt ja niitä oli tietysti kokeiltava. Tämän evankeliumin vuok- si pakettiauto käynnistyy parkkipaikalla vuodesta toiseen ja mies sen ratissa jaksaa ajaa yön hiljaisuudessa Inkerin kyliin ja kaupunkeihin. Jyväskylän ollessa pitkillä matkoilla. muistelee. Huomaakko, siekkii liikutuit. Tulilinjalle joutui isovanhempien kana. Kirkot olivat täynnä ja Kirkon Ulkomaanavun kautta kerättiin malaiällistyttäviä kolehteja, lähinnä set olivat Kupanitsan kirkon jälleenraarmeijassa muita useammin kentamiseen. – Pyhä, kaiken Luoja kuoli meidän puolestamme, eikä se liikuta meitä, mutta koiran kohtalo koskettaa. Pojat säikähtivät. Venäjän romanikielelle hän on sanoittanut lauluja ja kääntänyt lasten evankeliumikirjan. Arvo Survo kiersi ahkerasti Suomea kitaransa kanssa 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. – Inkerin ja sen kirkon ympärille syntyi talvisodan ilmapiiri. Survo on kirjoittanut kalevalaiseen runomittaan esimerkiksi vatjan- ja suomenkielisen Korpimessun, jota on esitetty Venäjällä, Virossa ja Suomessa. Vuonna 1992 hän pistäytyi myös Kotimaan toimitalossa Helsingin Lauttasaaressa. Se on saman verran kuin Jeesus eli maan päällä, Arvo Survo kertoo 24 vuotta myöhemmin. Pöydän toiselle reunalle on pinottu hengellistä kirjallisuutta. 7. – Olen palvellut Inkerin kirkkoa 33 vuotta. – Juot sie maion kans. Kerran tämä eloisa pappi väritti sanomaansa tosikertomuksella omasta nuoruudestaan. kee vähemmistökielille messu– Baltian pojat ja inkerinsuoja ja muuta musiikkia. Auton tavaratilassa on vuode ja tarvikkeita, jotka tekevät matkustamisen mukavaksi pitkillä matkoilla Inkerissä ja välillä kauempanakin. Arvo Survo tuli Suomessa tunnetuksi 1980-luvun lopulla. Hän lusikoi pari mitallista Kulta Katriinaa venäläisen oluttuopin pohjalle ja kaataa päälle kiehuvaa vettä. Kiipeämme toiseen kerrokseen Arvo ja Krista Survon kotiin. – Synnistä on puhuttava niin että se kolahtaa, tai sitten ollaan hetki vaiti. 16 m at k a l l a K o t i m a a 3 1 . Talo on hiljainen – kunnes taiteilija ottaa käteensä kitaran. Danielle Miettinen Kirjallisuutta: Heikki Tervonen: Arvo Survon matkassa Viipurista Volgan mutkaan. Virolainen puoliso Krista on parhaillaan työvuorossa vanhusten palvelukeskuksessa. Seurakuntatyön lisäksi hän Suomeen muutto tuli ajankohtuuraa Inkerin kirkon lähetystaiseksi 1990-luvun alussa, joljohtajaa Ivan Laptevia kun täloin Arvo Survo oli jo valmistumä on lähetysmatkoilla Itä-Sinut papiksi Tallinnan teologiperiassa. – Luterilaisena sain liikkua aika vapaasti. I nkerin kirkon lähetys- pappi Arvo Survo pysäköi sinisen pakettiautonsa kerrostalon parkkipaikalle Lappeenrannan Huhtiniemessä. PushTaulumäen kirkossa suntio oli kinin päihteidenkipeät varkaat ajatellut, että maaryskyttivät ovilla Syytön ja uhkailivat. Arvo Survo kysyy ja ilahtuu, kun löytää kaapista vieraan mekon väriin sopivan mukin. 1980-luvulla Pushkinissa oli innostavaa nuorisoherätystä ja inkeriläiset alkoivat haaveilla kirkkonsa rekisteröimisestä uudelleen. – Jumalan Pojan sijaiskuolema syntisen ihmisen puolesta on maailmankaikkeuden suurin ihme. Venäjälle ole Lapnavetan taakse ja Kirkko oli kuipeenrannasta pitammuttiin. Vatjankielinen haikea laulu tunkeutuu seinien läpi taatusti ylimpään kerrokseen asti. Nämä kolme raknäiden tarvitsisi suorittaa Neukautta yhdistyvät, kun hän tevostoliitossa asepalvelusta. He keksivät vierittää syyn talon koiran niskoille, joka oli pari kertaa käynyt kanojen kimppuun. Survolta sujuu myös romanikieli, mordva ja inkeroinen, sekä tietysti suomi ja venäjä. 2 0 1 4 vanha kuva: jukka granström, uusi kuva: danielle miettinen Pakettiautolla Inkeriin jälleennäkeminen Sukukansojemme laulava saarnamies kiertää kylissä edelleen. Koira vietiin navetan taakse ja ammuttiin. Pojat kauhistuivat, kun he huomasivat mitä valheesta seurasi, mutta eivät sittenkään uskaltaneet tunnustaa syyllisyyttään. Näissä innostuksen kuohuissa Arvo Survo kävi Suomessa puhumassa ja laulamassa. Kielitaidosta on ollut hyötyä myös raamatunkääntäjille, jotka kyselevät häneltä silloin tällöin neuvoja. Kolehti Nykyisin Arvo Survo palvelee kannettiin tien toiselle puoInkerin kirkkoa Suomen luterilelle Osuuspankkiin isoislaisen evankeliumiyhdistyksen sa muoviämpäreissä, Survo lähetystyöntekijänä. Hän asui silloin Neuvostoliitossa ja toimi Pushkinissa inkeriläisten pappina, vaikka Inkerin kirkko lepäili vielä talviunessa. sesta instituutista. Me kuitenkin helpos- ti totumme siihen, toistelemme sanoja synnistä ja sovituksesta niin että ne muuttuvat lähes yhdentekeviksi kliseiksi, Survo pahoittelee. tenkin täynnä kä matka. nantaina keskelle päivää ajoitettuun Perhe on viihtykoira tilaisuuteen tulee nyt Suomessa eikä vietiin tuskin ketään. Elokuussa 60 vuotta täyttävä inkerinsuomalainen lähetyskonkari alkaa hauduttaa kahvia. Messuja toimittaessaan hän rukoilee, että saisi sanoihinsa viisautta ja voimaa Pyhältä Hengeltä. Isäntä pyytää istumaan keittiön pöydän ääreen, vastapäätä mordva–viro-sanakirjaa ja kansanperinteen muistiinpanovihkoja. Lähetyspappi Arvo Survon evankeliumi taipuu myös Kalevalan mittaan. Kirjapaja 2007.. Arvo Survo on paitsi papVanhemmat halusivat kolme pi myös muusikko ja suomapoikaansa hyvään suomenkielilais-ugrilaisen kansatieteen seen kouluun ja toivoivat, ettei harrastaja. Ennätys tehtiin Kuopion tiLisäksi Krista Survo koki itlaisuudessa, jossa lahjoitettiin sensä turvattomaksi miehensä 60 000 markkaa
Katolinen kirkko voi 20 vuoden kuluttua olla joissakin mantereen maissa vähemmistön uskontokunta. Myös tiedot Latinalaisen Amerikan uskonnollisen tilanteen Syvällistä yläpilveä teatteri Juhlavat lauseet jäävät saippuakupliin, jotka leijuvat metsän ja mielen uumeniin. Marianna Sandströmin liitelevä kii vastaamaan moneen ja onnistuu osin. Teos pyr- tekemiseen. veden äärelle ja poikjärvelle. Pala luontopolkua toimii myös sävelille. Esitys ei kaiSitä ennen hän tekee kohtapaa vettä vaan vauhtia ja ilmalentoa. Uusi näytelmä Miehen tie sydämestä. Myös katolinen kirkko kasvaa. SoutuvenekohtausPäähenkilö (Lasse Saari) sen keaa kesäteattereiden ten idea on hyvä ja tuo pienen sanoo: Minut tunnetaan. viihdevirrasta. Siinä ihmisyys punoutuu rooleista ja tasapainoilusta niikeskellä. Mies ei usko itseensä, eikä tauoin sanottu dialogi kajahtaa onneksi virne elämään, vaan puhkuu vihaa ja kaipuuta. tanssi antaa kepeyttä pohdiskelun lomaan. Matka sielun porteille katkeilee, kun mennyt on kohdat- silmäkulmassa. Lauluja olisi kannattanut lyhentää, nyt ne hajottavat kerronvastakaikuna esityksen väitMiehen tie taa. Se on ajaton ja yleismaailmallinen teeden vaatimuksissa. Trubaduuri musisoi lavalla koko näytelmän Merunlahden peilityyni järvimaisema ottaa ajan. Huuliharppu, lisuutta, kiitollisuutta, iloa ja surua sekä Juakustinen kitara ja tamburiini antavat virtaa malaa. tumman Näyttämöä laajennetaan Kaikki järjestyy. Suurin protestanttien ryhmä ovat helluntailaiset. Siellä, missä on vietetty jumalanpalvelusta ehkä 1800 vuotta, on jälleen muutama rauniokirkko lisää. 7. arvon juoneen. Y HD E SSÄ K o t i m a a 3 1 . Erilaisten ihmispopulaatioiden yhteenotoissa toteutuu inho- realistisesti katsoen eräänlaista uskontojen darwinismia. Sielläkin helluntaikirkot ja muut ei-perinteiset protestanttiset ryhmät nousevat. Matka itseen tekee terää kaiken tietoteknisen Elisa af Hällström Sirpa Pursiaisen käsikirjoittama ja ohjaama teos hengittää yhtä lukua tuoreesta kirjasta Sie- Miehen tie Birgitan teatterissa Lempäälässä 10.8. Ja vaikka metsien keskelle leijaivähällä. muutoksesta ovat mielenkiintoisia. Juhlavin lokkaan erehdyksen. Kaikella on tarkoitus. Toinen syrjäyttää toisen. Vaari (Taisto Bister) amma, johon tarjoutuu oiva tilaisuus Birgitan teatmentaa tekonsa sodan ja viinin tärvelemästä terissa Lempäälässä. Vaikka poliittisesti korrektissa puheessa kaikkien uskontojen ääriliikkeet ovat samanlainen ongelma, on islamin ja kristinuskon ajoittain kolkon kilpailun pistetilanne viimeisen tuhannen vuoden ajalta 9–1 edellisen hyväksi. Sata vuotta sitten intiaanikansojen uskontojen ohella miltei sataprosenttisesti katolinen manner on tänään todellisuudessa katolis-protestanttinen. 17 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Vahvin uskonto säilyy K kuva: Rosa-Maria Melin ristittyjen exodus Lähi-idästä ei ole uutta, mutta äärimuslimien Mosulin kristityille antama häätö muine terrori-ilmiöineen on silti eräänlainen ajan merkki. Kutistumassa USA:ssa ovat monet länsieurooppalaistaustaisten valkoisten amerikkalaisten ”valtavirran” protestanttiset kirkot: episkopaalinen, metodistinen, reformoitu, presbyteerinen, kongregationalistinen ja luterilainen. Ensi-illassa ukkosen jyritämälle, joka on raadollinen nä loi äänimaisemaan jännitotuus: Meillä ei ole mitään johdattelee tettä. Jussi Rytkönen jussi.rytkonen@kotimaa.fi. 2 0 1 4 Kuoleman (Liisi (Marianna Sandström), SokraHämäläinen), Sokrateen (Kari Hakala) ja miehen (Lasse Saari) matka kulminoituu reppuun, jonne pakataan huolet ja unelmat. Heidän viimeisiä tukikohtiaan alueella ovat lukumäärien perusteella Egypti ja Libanon. Yhdysvalloissa on tapahtumassa suuri muutos. Suomeen tämä uskontojen evoluutio tulee kansankirkon institutionaalisuudesta johtuen hitaasti. Suuri ajattelija katsoo suoraan silmiin ja lee tosikkomaisuus, se peittyy hyväntahtoiseen kysyy: Kuljenko näkymättömien puitten läpi päivittäin kohdatakseni kohtaamattoman. pohtii todellisuutta ja arvoja. lun porteilla, kastepisaroita iholla. Tummasävyinen teos pistää Sokrateen (Kari Hakala) ilkikurinen nauru ja miettimään, ketä ja mitä varten oikeastaan kuljuhlavasti lausuttu kysymystulva ei päästä ketään jemme täällä. tä valtavirrassa on. Petri Willmanin melankolia vetoaa, syliin, jossa alkaa kuin itsestään ajatella lopultosin se toistaa tarinan alakuloa. Mutta kirkoista jäädään kokonaan poiskin. Kun se tulee, onko muutos Lintukodossa sitäkin hurjempi. Birgitan polulla kannattaa poiketa, jos toitava kasvotusten. Tie etenee kolmen sukupolven voo kokevansa erilaista kesäteatteria kuin mikautta episodimaisesti. Vain jälkimmäisessä he ovat jonkinlainen poliittinen voima, joka voi pitää päätään pystyssä ja lyö joskus takaisinkin. Olen mutta pakotetun oloisen lisävalmis siihen, mikä läsnä jo on. Ja mitä kristittyihin tulee: Kaik´ on niin hiljaa mun ympärilläin. Kristittyjen lähdössä Lähi-idästä on jotakin apokalyptista. asti. Sanotaanhan, että luonnossa Hänet on helppo kohdata. hätää
7. Yksi silitti valkoisen makasiinin kulmalautaa jatkuvasti, niin että maali kului kokonaan pois. Vaimo Aulikki Vikström työskenteli 10 vuotta tutkimuslaitoksen keittiössä. Sama henkilö pesi rannassa kiviä putipuhtaiksi. Tältä saarelta, sen rajuista talvista ja eristyneestä omintakeisesta elämänpiiristä olen saanut elämääni suuren energian ja voiman, Fagerlund kertoo. Entisessä mielisairaalassa sijaitsee nykyisin Saaristomeren tutkimuslaitos. Mielisairaalan asukkaita hän ei muista koskaan pelänneensä. 2 0 1 4 Seurakunta odottaa jumalanpalveluksen alkua 1700-luvulla rakennetun Seilin kirkon edustalla. Lapsena Birger Vikström muis- taa seikkailleensa ympäriinsä kavereiden kanssa ja osallistuneensa lukuisiin hautajaisiin. Seilin kirkon uusi alttariliina on täydellinen kopio Sylvi Kekkosen lahjoittamasta vanhasta liinasta. – En minä lapsena tiennyt hänen taustastaan ja meillä oli ihan hauskaa yhdessä. Fagerlundin tytär Meri-Tuu-. Työkseni ajoin tutkijoita näytteenottoon eri puolille ulkosaaristoa, joten aluksen päällikkö olisi ollut oikeampi nimike. Ensimmäiset kivirakennukset sairaalan käyttöön rakennettiin 1800-luvun alussa. Vuodesta 1889 alkaen potilaina oli pelkästään naisia. – Erityisesti mieleeni ovat jääneet yhden ortodoksipotilaan hautajaiset. Heitä oli viitisenkymmentä kerrallaan, kaikki syyllistyneet johonkin vakavaan rikokseen. kuvat: Emilia ja sauli Karhu Elämän ja kuoleman saari Seili Mielisairaalasaarelta eivät tarinat lopu. Birger Vikström on syntynyt tällä saarella. Seilissä lapsuutensa viettänyt Kirsti Fagerlund kertoo, että hänen hoitajanaan ennen kouluikää työskenteli sairaalan potilas, joka oli murhannut kolme omaa lastaan vauvoina. Muistan, miten hyvälle papin suitsutus tuoksui. Yksi mummo hakkasi aina tiettyä mäntyä ja kirosi raivokkaasti kolmella eri kielellä, Vikström muistelee. Sittemmin hän teki 44 vuoden työuran Saaristomeren tutkimuslaitoksen leivissä. Seilin kirkkokalliolta avautuu näköala Airistolle. Saarelle saapuessaan potilaiden piti tuoda mukanaan laudat ruumisarkkua varten. Osa rakennuksista on itsensä arkkitehti Engelin suunnittelemia. – Olihan joillakin aika outoja tapoja. Tämän jälkeen Sei- li toimi vain mielisairaalana. N auvon lähellä sijaitseva saari on pituudeltaan vain noin 2,5 kilometriä ja leveimmillään puolitoista. Nuorena Vikström ahkeroi Seilissä heinätöissä hevosen kanssa ja harvensi vihannek- sia pellolla. Ihme kyllä en ajanut karille kuin pari kertaa. Yksi ei puhunut mitään muuta kuin kyseli vain, mitä kello on. He saivat kulkea saarella miten tahtoivat, marjastaa ja tehdä maatilan töitä sekä seurustella saarelaisten kanssa. Jälkeenpäin toki hiukan hirvittää, että tällaisen naisen hoitoon minut aivan luottavaisesti jätettiin. Mutta mitään en lapsuudestani vaihtaisi. Mielisairaala lakkautettiin 1962. Työtä aloittaessani merikortissa oli vielä paljon valkoisia, luotaamattomia alueita, Birger juttelee. Mielisairaalan potilaista osa oli niin sanottuja vapaakävelijöitä. Hurjat ihmiskohtalot ja huikea luonto pitävät siitä huolen. – Minun tittelini oli lopulta laboratoriomestari. Vuonna 1619 tänne ryhdyttiin sijoittamaan kuningas Kustaa II Aadolfin määräyksestä spitaalipotilaita ja mielenvikaisia. Miten näin kaunis paikka voi kätkeä multiinsa niin paljon traagisia elämänkohtaloita. 18 Y H DE S SÄ K o t i m a a 3 1 . Viimeinen spitaalipotilas kuoli 1785. Kerran saarelle tullut ei päässyt sieltä enää koskaan pois. Tätä mietin, kun astun laivasta Seilin saarelle, jolla on raju historia. Nykyisin tiloissa toimii Saaristomeren tutkimuslaitos
Liinakankaassa on puuvillaloimi ja kuteena ryijylanka. lija Toini Nyströmin suunnitMyös saaren eläimistö on ritelema. On matkallaan aalloilla AirisAlastalo saapui itse saarelle ton / Sofia, ryysyläinen. Oli vaikea löytää täsmälleen samat värisävyt kuin viisikymmentäluvun liinassa. Saaren hisko suuri kivinen sairaalarakentoriasta ja ihmiskohtaloista on nus lämmitettiin puilla. Vuonna 2010 kansa kuuli Seilin mielisairaalaan pyykkäSeilistä Jenni Vartiaisen lauriksi, kun hänen majakanvartilamana, Mariskan sanoin: jamiehensä menehtyi. Suomen kieli tuottaa hänelle ilmeisiä vaikeuksia, mutta urheasti hän etsii sanoja. Työ kesti kaksi vuotta. Paraisten kesäkanttori Markus Ollila selviää ihailtavasti poljettavan urkuharmonin tuomista haasteista. pyykinpesuvesi lämpesi puilla. / Kun vastasyntyneenä. Spitaalisille eristettyyn kirkon osaan ehtoollinen tarjottiin pitkällä puukepillä.. Satu Rasilan käsikirjoittaman Polttopuille olikin valtavasti Seili-musikaalin ensi-ilta on lukäyttöä 1950-luvulla, jolloin kovassa tänä syksynä. Emilia Karhu 19 Maisema merelle Seilin saarelta. Lopulta virsikirjatkin löytyvät ja jumalanpalvelus pääsee alkamaan. ho Kekkonen vieraili saarella Seilin luonto todellakin on Sylvi-vaimonsa kanssa kesällä hämmästyttävä. Minulla oli ulkomaanmatkoillakin väritilkut mukana ja yhden kirjontalangoista löysin Portugalista, Henriksson kertoo. Nykyisin merikotkat ovat täysin tavallinen näky Seilissä. Asukasyhdistys tarjoaa seurakunnalle kirkkokahvit kesäkioskilla. Nekin ovat kasvaneet nomissa. Henrikssonin mies Helge Vikström joutui leventämään vaimonsa kangaspuita, jotta juuri oikeanlevyinen kangas syntyi. Nykyisin Alastalo tulee saa”Mahtava luonto ympäröi tätä relle pääsiäisen aikaan yhdessä kirkkoa ja niinpä se onkin kuin itsestään luonnosta kummunnut muuttolintujen kanssa ja lähtee talviasunnolleen lokakuuspyhättö. Kirsti Fagerlund asui lapsuutensa Seilin saaressa. Jo vuotta aiemmin ilmestyi Sinikka Lehtisen Tein peltotöitä ja polttopuita ja remontoin vanhoja rakennukromaani Kohtalona Seilin saari. Saaristomeren tutkimuslaitoksen johtaja Ilpo Vuorinen pyysi asukasyhdistystä selvittämään, kuka voisi tehdä kirkkoon uuden alttariliinan. Myös tehty myös neljä väitöskirjaa. neet jo vuosisatojen ajan ja meri on sen äärellä laulanut ja laulaa edelleen omia juhlavia hymSaaren nykyinen pieni puunejään.” Näin kuvailee Viikkirkko on rakennettu vuonna kosanomien toimittaja Kirsti 1733. Alttariliina on taiteisuuriksi. Seilin saarella nykyisin eläkepäiviään viettävä kudonnan opettaja Birgitta Henriksson otti haasteen vastaan ja kävi tutkimassa alkuperäistä kangasta Kansallismuseossa useita kertoja. Pajapellot ja kallioluodot ovat sitä riskunta toimii aktiivisesti Seisuojanneet ja sille tukensa antalin asukasyhdistyksessä. on parantunut entisestä: Birger Vikström muistaa vielä ajan, jolloin Seilistä ajettiin Nötöön lähelle saakka ihmettelemään hylättyä merikotkan pesää. Rukouksessa seurakunta pyytää, että uusi alttariliina saisi olla kirkossa vieraileville iloksi ja siunaukseksi. Kun presidentti Urvuonna 1957. Kirkkoherran poika Martin Granström soittaa viulullaan komeasti Bachia. (Seilin naiset). Luovutustilaisuuteen kas. Nauvon kappeliseurakunnan kappalainen Kjell Granström toivottaa kirkkoväen sydämellisesti tervetulleeksi. Pelkästään 1956, rouva Kekkonen järkyttyi sammaleita ja jäkäliä löytyy kirkon autiudesta niin, että lumaastosta 460 eri lajia. Turkulainen jelualuetta, kertoo Keijo Alaslauluntekijä Kapa Ahonen sätalo, jonka isoäiti Emilia Jovelsi ja sanoitti Balladin Seilin hansson muutti ulkosaaristossaaresta jo 1990-luvun puoliväta seitsemän lapsensa kanssa lissä. / Halki synkän Lasruhdimme äitini veen / vene hiljalleen / lipuu saatenhoi- kanssa sotaa pareen syrjäiseen. Nyt kansaa on kokoontunut muutama kymmenen henkeä Seilin kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa uusi alttariliina vihitään käyttöön. Seilissä kasvava peltomaitikka on hyvin harvinainen. tajana- koon Seiliin. Uhanpasi hankkia sinne alttarivaatalaisia kasvejakin löytyy useita. mää. vasti Sederqvist sekä piispa Jossakin asiassa luonnon tila Rosenqvist Porvoosta. – Toukokuusta saakka koEi ihme, että saari on kiehtonut ko saari on ollut luonnonsuomyös taiteilijoita. Y HD E SSÄ K o t i m a a 3 1 . Se on sisältä karu ja pelJaantila Seilin saaren kirkkoa kistetty. Sodan loputtuakin Mikaela Weurni oli nainen, joka vietin täällä aina lander teki vuonoli murhannut kesät Emmi-mumna 2008 dokuomat vauvansa. Seilistä on luetteloitu 141 oli saapunut runsaasti kansaa hämähäkkilajia ja siellä on haNauvosta, mielisairaalan asukvaittu lähes 500 eri suurperkaita, Nauvon kirkkoherra rohoslajia. Tekijä löytyi läheltä. Usein seurana saarella on hat puut, kumpuiset niityt, vilmyös vaimo Anja Alastalo. Sittemmin liina on vaurioitunut ja sitä on säilytetty vuodesta 2003 Kansallismuseossa. Maan meren anna kantaa runsaasti lahjojas. Sairaalan ja maatilan ta”Vaate on pehmeänpunaista, loudenhoitajana pitkään vaikäsin kudottua kangasta, jolle kuttaneen Armas Hollänrouva Kekkonen itse on kirjaillut derin vaimo Aina istutti Seisymboliset kullanväriset kuviot, lin paahteisten teiden varsilkeskellä olevan karitsan ja risle vaahteroita suojaamaan autikuviot,” kerrotaan Viikkosaringolta. – Sairaalan lakkauttamisen jälkeen jumalanpalveluksessa ei ole ollut kertaakaan näin paljon väkeä kuin nyt, Keijo Alastalo toteaa. teen. mun ja mielisaimenttielokuvan raalassa hoitajana Kvinnorna på Själö työskennelleen tätini hoivissa. Hän valmistaa myös käsitöitä myyntiin yhdistyksen hyväksi. 7. Kirkkolehdon ikivansa. Virsikirjat ovat kadoksissa, mutta tunnelma on karun juhlallinen. – Pyrin tekemään uudesta liinasta täysin edeltäjänsä kopion. taakseen hän katsoo niin siel– Sain Helsingissä hätäkaslä yhä on / tuttu tie joka kotiin teen ja sitten kiivie. sia, Alastalo kertoo. Birgitta Henriksson teki uutta alttariliinaa kaksi vuotta. Hän ei unohtanut lupausValtavat saarnipuut ihastuttaan, vaan lunasti sen seuraavatavat niihin tottumattoman silna kesänä. Suvivirren viimeinen säkeistö sopii loistavasti päättämään tilaisuuden. 2 0 1 4 li Fagerlund toimii nykyään Pro Seili-Sjählö -asukasyhdistyksen sihteerinä ja mökkeilee saarella ympäri vuoden
TAMPERE Pastori Markku Mustajärvi on suorittanut pastoraalitutkinnon. alkaen toistaiseksi, Riitta Huhtala Raahen seurakuntapastorin virkaan 17.8. 2 0 1 4 HIIPPAKUNNAT ESPOO Hangon suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaa ovat määräaikaan mennessä hakeneet seuraavat henkilöt: Inkoon seurakunnan vs. kappalaiseksi 1.9. kappalainen Sebastian Widjeskogille. lukien ja hyväksynyt neuvottelukunnan ohjesäännön. Leena Jalkanen määrättiin Ylöjärven ma seurakuntapastoriksi 1.6.–31.8. OULU Piispa Samuel Salmi toimitti 15.6. kirkkoherran virkaan ajalle 1.9.–31.12., vs. diakonian virkaan vihkimyksen Oulun tuomiokirkossa. kirkkoherraksi 1.9. VII seurakuntapastoriksi 1.9.2014–31.1.2015. Todettiin seuraavat irtisanoutumiset: pastori Zacharias Onditi Kokkolan suomalaisen seurakunnan määräaikaisesta seurakuntapastorin virasta 1.9. 20 Y H DE S SÄ K o t i m a a 3 1 . kirkkoherran virkaan 1.8.2014 alkaen siihen saakka kunnes Kempeleen seurakunnan kirkkoherran virka vakinaisesti täytetään, kuitenkin enintään 31.12.2014 saakka, pastori Pentti Tepsa Kemijärven vt. alkaen siihen saakka, kunnes virka vakinaisesti täytetään. Toholammin kirkkoherran virka jätettiin julistamatta haettavaksi. Merja Olin määrättiin Riihimäen seurakuntapastorin virkaan 1.9. Myönnettiin seuraavat virkavapaudet: kirkkoherra Anita Leppälä Sievin kirkkoherran virasta 10.11.2014–3.11.2015, Pentti Tepsa Rovaniemen kappalaisen virasta 1.9.–31.12., Elias Majuri Kokkolan suomalaisen seurakunnan seurakuntapastorin virasta 1.9.2014–31.7.2015, Tuuli Kapraali Tornion kappalaisen virasta ajalle 25.8.2014–9.7.2015. Annettiin seuraavat viranhoitomääräykset: vt. kirkkoherraksi ajalle 10.11.2014– 3.11.2015, Jaakko Tuisku Kempeleen vt. Viran hakuohjeet ja tarkemmat tiedot internet-sivuillamme www.paimionseurakunta.fi.. Marja Kalliokoski on määrätty Hangon suomalaisen seurakunnan vt. kappalainen Sebastian Widjeskog Toholammin vs. Uusina jäseninä on kutsuttu toimikaudeksi 1.7.2014 31.1.2016 monikulttuurisuustyön sihteeri Matti Peiponen (Espoon seurakuntayhtymä) ja seurakuntapastori Pauliina Tuomanen (Lohjan seurakunta). VIII seurakuntapastoriksi 1.7.–6.10. Tuomiokapituli on muuttanut Espoon hiippakunnan lähetystyön neuvottelukunnan nimen Espoon hiippakunnan kansainvälisen työn neuvottelukunnaksi 1.7. – 21.8.2014 klo 12.00 mennessä. alkaen siihen saakka, kunnes virka vakinaisesti täytetään. Hakuaika 1.8. kappalaiseksi 10.11.2014– 3.11.2015, Teemu Kakkuri Raahen seurakuntapastorin virkaan 17.8. Vaihde 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi TAPAHTUMIA PAIKKOJA AVOINNA PAIMION SEURAKUNNASSA on avoinna NUORISOTYÖNOHJAAJAN (varhaisnuorisotyö) VIRKA 1.11.2014 alkaen. Kirsi Kniivilä määrättiin Hämeenlinna-Vanajan ma seurakuntapastoriksi 1.9.2014– 31.8.2015. alkavaksi kolmivuotiskaudeksi. Pastoraalitutkinnon ovat suorittaneet pastorit Juha Maalismaa ja Paulus Pikkarainen. Sivutoimilupa myönnettiin vs. Päätös on voimassa korkeintaan 9.6.2015 saakka. Heikki Marjanen on määrätty Lohjan vs. kirkkoherran virkaan, kunnes virka vakinaisesti täytetään, enintään 9.6.2015 saakka, kappalainen Tapani Kirsilä Sievin vs. kirkkoherran virkaan 1.9.–31.12., Ari Rautakoski Enontekiön ja Muonion vt. Neuvottelukunnan jäseniksi on nimetty nykyisen lähetystyön neuvottelukunnan jäsenet lähetyssihteeri Eeva Halonen (Nurmijärven seurakunta), pastori Jari Hiekkanen (Vihdin seurakunta), lähetyssihteeri Minna Kotajärvi (Järvenpään seurakun- Kotimaa Oy ilmoitusmarkkinointi ta), kansainvälisen työn sihteeri Markus Silvola (Olarin seurakunta) ja kirkkoherra, asessori Mauri Vihko (Kauniaisten suomalainen seurakunta). seurakuntapastorin virkaan 1.9.2014–31.7.2015. kappalaisen virkaan, kunnes kirkkoherran virka vakinaisesti täytetään, enintään 9.6.2015 saakka, Sirpa Miettunen Rovaniemen vs. Pauliina Tuomanen on määrätty Lohjan vs. V kappalaiseksi 1.9.2014–31.1.2015. alkaen. Jari Turunen määrättiin Hämeenlinna-Vanajan ma seurakuntapastoriksi 4.8.2014– 30.4.2016. Johannes Tikka on määrätty Hangon suomalaisen seurakunnan vs. Tuula Lehto määrättiin Harjun ma seurakuntapastoriksi 16.6.– 15.8. kappalaisen virkaan 1.9.–31.12., Olli Luhtasela Sievin vs. Erica Stick on määrätty Lohjan vs. Matti Mikkola määrättiin Ylöjärven määrä- ja osa-aikaiseksi (60 %) kappalaiseksi 1.9.2014– 31.5.2018. kirkkoherra Per-Olof Moberg Toholammin vt. Nina Tetri-Mustonen määrättiin Lahden Salpausselän ma kappalaiseksi 29.6.–10.8. Vihkimystä ovat anoneet seuraavat henkilöt: Arja Ansamaa, Maarit Ervasti, Teija Ervasti-Inkala, Mia Haapakorva, Outi Hokkanen, Risto Imponen, Miia Jokiranta, Jonna Jääskö, Tarja Kemi, Seija Kiiveri, Nina Kontio, Laura Kuusansalo, Marjo Käsmä, Kaija Lauri, Heidi Mäkimaa, Essi Ojanaho, Arja Ollikainen, Satu Pesonen, Hanna-Kaisa Pohjola, Riitta Raappana, Miia Rautio, Taina Saarijärvi, Erja Selin, Katriina Sipilä, Jenni Siuvatti, Pia Tahvola, Marjo Tauriainen, Veera Tervo, Outi Tolonen, Reija Ukkola, Teija Ulander-Aaltomaa, Anu Vanhatupa, Marja Vedenoja, Sirpa Vähäaho-Kuusisto, Tiina Vähämaa. lukien. Anu Vaarnamo määrättiin Janakkalan määrä- ja osa-aikaiseksi (50 %) kappalaiseksi 1.9.2014– 31.8.2015. Ylemmän pastoraalitutkinnon on suorittanut pastori Matti Laurila. VIII seurakuntapastoriksi 29.9.– 23.10.2014. I seurakuntapastoriksi 1.–28.9. kirkkoherra Tom Sjöblom ja pastori Johannes Tikka. Aino-Elina Kilpeläinen on määrätty Hyvinkään ma. alkaen toistaiseksi, Emilia Teerikangas Kokkolan suomalaisen seurakunnan vs. Pappisasessorin vaalissa valituksi on tullut Sääksmäen kirkkoherra, teologian tohtori Markku Antola 1.9. 7. ja 24.10.2014–31.8.2015 sekä vs. Johannes Melander määrättiin Akaan ma seurakuntapastoriksi 20.8.–31.12
Hakemukset 1.9.2014 mennessä os. 1234 Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaassa Ota yhteyttä ilmoitusmarkkinointi p. Palkkaus vaativuusryhmän 502 mukainen (peruspalkka 2273,75 e). Tehtävänkuvauksena jumalanpalveluksen, toimitusten ja yleisen seurakuntatyön lisäksi nuorten musiikin kehittäminen. Hakemukseen on liitettävä nimikir janote, josta ilmenee esteettömyys hakea kappalaisen virkaa. Seurakunnassa on kolme kanttorin virkaa. Lahdessa Keski-Lahden seurakunnassa on haettavana diakonian virka Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa www.kotimaa24.fi/tyopaikat Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Piispankatu 2, PL 60, 62101 Lapua. 044 7191 406. 2 0 1 4 21 JULISTETAAN HAETTAVAKSI PAIKKOJA AVOINNA Lapuan hiippakunnan tuomiokapituLi Sääksmäen seurakunnassa on haettavana KANTTORIN VIRKA on julistanut haettavaksi ilmajoen seurakunnan kappalaisen (i) viran. Virkaa täytettäessä noudatetaan 6 kk:n koeaikaa. Tiedusteluihin vastaavat johtava diakoniatyöntekijä Pia Lempinen, puh. C-kanttorin virka. Hakemukset tulee toimittaa 27.8.2014 kello 16.00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomio kapitulille os. Sääksmäen seurakunta, kirkkoneuvosto, PL 18, 37601 Valkeakoski tai sähköpostitse: markku.antola@evl.fi. 7. 16000 hengen seurakunta Pirkanmaalla. Virkaan valitun on esitettävä hyväksyttävä lää kärintodistus ja RLL 6 §:n mukainen rikosrekisteriote. Y HD E SSÄ K o t i m a a 3 1 . 08 4639 200 Täydellinen hakuilmoitus löytyy www.lahdenseurakuntayhtyma.fi, www.evl.fi/rekrytointi ja mol.fi/tyopaikat. vt.kirkkoherra Miika Hämäläinen p. alk. Lisätietoja kirkkoherra Markku Antola, puh. Virkaan valitun tulee esittää rikosrekisteriote ja hyväksyttävä lääkärintodistus terveydestään. Haettavana on 1.1.2015 alkaen täytettävä ”muuta piispainkokouksen hyväksymää tutkintoa edellyttävä”, ns. Virka edellyttää suomen kielen suul lista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. 044 7191 541 ja 18.8. 0400 546444, markku.antola@evl.fi, sekä www.saaksmaenseurakunta.fi Olarin seurakunnassa on haettavana Vahtimestarin vakituinen työsuhde Lisätietoja: www.espoonseurakunnat.fi/tyopaikat. Sääksmäki on n. 020 754 2000 ilmoitusmyynti@kotimaa.fi
Kun ajan sille jo ennen kuin minut haukaivinkoneen hautausmaan dataan. Saarnaajana kirkkoherra Jouni Heikkinen. Kun tätä kirjoitan, minut valtaa kiitos, sillä Jumalalta olen saanut kaiken, mitä minulla on. Sen jälkeen kiitän päi- vallista työtä. Ossi Kajava. Kappalainen Maria Huhtasalo, Salo. Se tärkeää, kun palvelen haudansaa unohtamaan, että olemkaivajana eri tavoin uskovia, me täällä vain käymässä. Kanttori Maria Takala-Roszczenko, Ortodoksinen kirkko, Joensuu. Raamatun luku. 4:8-11). (Uusinta) Yle Teema Sunnuntai 3.8. Yle Fem Sunnuntai 3.8. Piispa Jari Jolkkonen, Kuopio. Ajattelen, että jos tämä on viimeinen päiväni, se on se. Temppeliaukion kirkon suunnittelijat Timo ja Tuomo Suomalainen syntyivät ja elivät lapsuutensa Suursaaressa. Usko on elämäni tukijalka. Olen ajattelutavaltani kumaan. (Suomi 1937) Pohjanmaan körttiläisalueelle sijoittuva draama nuoresta insinööristä, joka rakastuu rampaan tyttöön. Jumalanpalvelus Muhoksen kirkosta. Kun tulee paha olo, jos jollakulla on katsoo haudan jälkeen paha olo. 19.30 Arkkitehtiveljekset Suursaaresta. Tärkein rukoukseni on iltaru- portista, minut ympäröi hiljaikous. Pastori Anna Holopainen, Joensuu. Vihdin Nummelassa). maltillinen, en kiihkeä. Liturgina seurakuntapastori Simo-Pekka Pekkala. 7. Ihmisellä on vain kolme tarSeurakunta on aina ollut läsnä elämässäni, nykyisin myös vetta: että ei ole nälkä, ei paleluottamushenkilötehtävien le eikä pelota, kun menee nukkautta. Se ei ole taEnsin luen Levolle lasken Luojani. Lauantai 2.8. Eeva Vainio RADIO & TV YLE Radio 1 Aamuhartaus klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 1.8. Silloin rukoilin, ettei menisi kaikki, mitä oli hankittu. Rukoilen oman yritykse- ni puolesta, sillä muistan 1990-luvun laman. Kanttorina Ossi Kajava. Lehtori Pekka Kivekäs, Vantaa. Toivon, että elämä olisi rauhanomaista rinnakkaiseloa ja että jokainen saisi olla sitä mitä on, toisia loukkaamatta. ta osakkeita eikä optioita. Itse luterilaisten lisäksi ortodoksehaluan hoitaa asiani niin, etja ja vapaa-ajattelijoita. Tervehdyksen esittää Tempelscouterna -partiolippukunnan johtaja Juhani Laaksonen. Torstai 7.8. Hovisaarnaaja Erland Ros vie katsojan yhdelle hautausmaan hautakivelle. siunausta kaikille ihmisille. nen kukat takaisin. 22 Y H D E S SÄ K o t i m a a 3 1 . 10.00. Saarnaajana luutnantti Kati Kivistö. Pastori Mari Leppänen, Helsinki. Raamattuun vedotaan samaa asiaa puolustettaessa ja vastustettaessa. 11.05 SVT: Kesähartaus Tukholmasta. Ehtookelloina Tampereen Pyhän Aleksanteri Nevskin ja Pyhän Nikolauksen kirkon kellot. tä jälkeeni ei tule perintöriitoja. Maanantai 4.8. toisen puolesta. En ole koskaan sitten myöhemmin peittelen unohtanut sitä, ja olen sentään haudan, teen kummun ja pajo yli kuudenkymmenen. Meillä oli viisikymmentä sormea kiinni leivässä, eikä kukaan lähtenyt töihin. Se on Ahneus sokaisee ihmisen. Muut ohjelmat: Yle Radio 1 Sunnuntai 3.8. Maanantai 4.8. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Sunnuntai 3.8. Musiikki: Muhoksen seurakunnan kamarikuoro ja kamariorkesteri, joht. Sydän takoo rauhallisesti, ja uni tulee melkein ennen kuin olen viimeisen sanan sanonut. Raamattu. Illalla rukouksen jälkeen tulee levollinen olo ja tiedän, että ei ole mitään hätää. Itse Lopussa pyydän asiassa niitä ei tarvita koskaan. 2 0 1 4 Maanrakennusalan yrittäjä Setti Heikkinen, 64, kaivaa hautoja ja rukoilee uskovien yhteyden puolesta. Natalia Penttinen. (Uusinta). Tiistai 5.8. Lauantai 2.8. 11.05 Pisara. 18.00 Pelastusarmeijan kesäjuhla lasten juhlaleiriltä Vihdistä. Torstai 7.8. Pastori Panu Pihkala, Helsinki. 11.00 Horisontti. Silloin tulee levollinen olo ja pohjalle, ymrukoukseen tumärtää, että tiedän, että ei ole lee jatkoselostus siellä ei tarvimitään hätää. Teen ihmiselle viimeisen leposijan, ja jasta lähtien. Nuorisotyöntekijä Klaus Myllymäki, Parkano. Toimittaja Jan Ahonen, Espoo. 13.05 Kuin uni ja varjo. Kirkkoherra Ingmar Johánsson keskustelee pastori Annika Björnströmin kanssa. Yle TV 1 Sunnuntai 3.8. Kokouksen johtaa MAIJA P. Keskiviikko 6.8. Meillä on kuitenkin sama Jumala. Pastori Ilpo Jokimäki, Helluntaiherätys, Kajaani. 18.30 Tuomas Enbuske - Sivistyksen käsikirja. Virret: 178, 128, 200: 3,4, 324, 461: 1,4,6. kuva: Eeva Vainio Kaiken olen saanut Jumalalta MINUN RUKOUKSENI Kajaanilainen Setti Heikkinen on luterilaisten, ortodoksien ja vapaa-ajattelijoiden hautoja kaivaessaan perimmäisten kysymysten äärellä. Porvoon kirkkoherra Heikki Hakamies (2.Kor. 10.00 Jumalanpalvelus Suomen Lähetysseuran rippileirillä Oriveden Päiväkummussa. Iltahartaus arkisin klo 18.50, la klo 18.00 Perjantai 1.8. (Nauhoitettu 2.8. Keskiviikko 6.8. Rukoilen, että ahneus ei olivästä ja pyydän siunausta yösi enää vallashön, perheelle ja Illalla suvulle. Niin on ollut pikkuposuus ja minä hiljenen. Rukoilen, että uskovat lähentyisivät toisiaan. Tekstinlukijoina Erja Seppä ja Anja Hämäläinen. Minulle sa tässä maarukouksen ilmassa. Maanantai 4.8. Pastori Tiina Keinänen, Laihia Tiistai 5.8. Silloin oli vaikea olla aviopuoliso, yhden tyttären ja kahden pojan isä. Urkurina Lauri-Kalle Kallunki. Yle TV1 Lauantai 2.8. Siksi toiveeni on, että oliHaudan kaivaminen on yhsin jakanut omaisuuteni lapdenlaista rukousta
Näin tunnustuskirjatkin lopulta opettavat. Liturginen väri on valkoi- nen. 2 0 1 4 ENSI PYHÄNÄ Kirkastussunnuntai (Kris- tuksen kirkastumisen päivä) on aiheeltaan ”Kirkastettu Kristus”. Jumala voi on päivänselvä. Joka lopettaa vastustamisen, pelastaa itse itsensä. sunnuntai helluntaista Joudumme kannattamaan joko harhaoppia ihmisen vapaasta tahdosta tai harhaoppia kaikkien pelastumisesta. Hänen päänsä ja hiuksensa hohtivat valkoisina kuin valkoinen villa, kuin lumi, ja hänen silmänsä olivat kuin tulen liekit. Vapaan tahdon kouluPredestinaatio on siis kakkunnan mukaan jokaisella on sinkertainen, Jumala on valinyhtäläinen kyky uskoa. Ehkä hän epäsuorasti vastasikin. kessa rauhassa kasvattaa heisTämä on looginen päätelmä sä tuntua Jumalan läsnäolosta Jeesuksen ylösja uskon todelJoka lopet- nousemukseslisuudesta. Kiitos, että annat meille juhlahetkiä, aikoja, jolloin voimme kokea sinun läsnäolosi erityisen voimakkaasti. Päädytäänkö siis väkisinkin universalismiin, vaikka se onkin julistettu harhaopiksi jo 500-luvulla. Barth itse kielsi opettavansa universalismia, mutta se hänen opistaan silti seuraa. HENGEN AARTEITA Ihminen, tuo rahtunen luomakunnastasi, tahtoo kiittää Sinua. Juniin vähän. Jos kykenevät uskoon ja niihin jotusko on lahja, uskosta osattoka eivät kykene. Toinen lukukappale Johanneksen ilmestys 1:11–14 gun helminen Ääni sanoi: Kirjoita, mitä näet, ja lähetä kirja seitsemälle seurakunnalle: Efesokseen, Smyrnaan, Pergamoniin, Tyatiraan, Sardekseen, Filadelfiaan ja Laodikeaan. Hän ei voi tehdä pahaa eikä jättää tekemättä mitään mahdollista suurta hyvää. Totta, mutta Jumalan oma olemus sitoo häntä. 9:2–8. Hän voisi kai- uskoon ja tulivat mukaan seurakuntaan. 7. Kiitos Raamatun sanasta, joka ei muutu. Auta, ettemme kuitenkaan perustaisi uskoamme tunteiden varaan. Näin ollen hän ei voi hylätä ketään kadotuk- seen. vät usko. Näyn aitous man kysymyksen. mille Jumala ei ole antanut täSen sijaan olemme samalla tä lahjaa. Kirjapaja 23 Valinnan arvoitus 7. Emme voi sanoa etukäteen, että Jumalan täytyy pelastaa kaikki sielut. Moos. Jörg Zink Mitä sinulle toivoisin. Ihmiset eivät jakaudu jättää toiset uskon ulkopuolelkahteen joukkoon, niihin jotka le. Sidonut myös kadotukseen joututun tahdon mallissa taas katso- vat, joskin epäsuorasti. Olisipa Jeesus siinä ohessa vastannut näihin valintaa koskeviin kysymyksiin. Jeevalinneen heidät omikseen. oppia hallitsee valinnan idea. Monelle uskon asiat ovat tosi vaikeita eivätkä toiset usko mihinkään tuonpuoleiseen. Kirjeiden vahva kehotuspuhe nimittäin vetoaa ihmisten tahtoon ikään kuin itse päättäisimme uskon ja epäuskon välillä. viivalla. Sinä innoitat hänet iloiten itseäsi kiittämään, sillä Sinä olet luonut meidät itsellesi, ja levoton on sydämemme, kunnes se Sinussa löytää levon. Pohjimmiltaan jokainen uskoo sisimmässään, vaikka kaikki eivät osaakaan tietoisesti kokea heissä olevaa uskoa. Tekstit: Ps. Y HD E SSÄ K o t i m a a 3 1 . 97: 1–2, 5–6, 10–11, 2. Mikään meidän tietämämme tai uskomamme ei sido Jumalaa. Suomen Lähetysseura Minä toivotan sinulle ruumiin ja sielun varjelusta. 1:9–18, Mark. Barthin mukaan emme voi avoimesti opettaa universalismia, koska mikään ei voi rajoittaa Jumalan valtaa ja vapautta. Pahaltaan, ettei sellaista ole kenelta kuulostaa, etenkin kun tämä läkään omasta takaa, vaan usidea näyttää sisäänrakentuvan ko on aina Jumalan vaikutusmyös sidotun ratkaisuvallan ta meissä. En usko Onko siis Jumala päättänyt tähän. Jeesukvakuuttaa vapaat tahdot itsessen ylimaallinen läsnätään ja sidotut tahdot hän voi olo löi Johanneksen kauhuisvapauttaa. Käännyin nähdäkseni, mikä ääni minulle puhui, ja kun käännyin, näin seitsemän kultajalkaista lamppua ja lamppujen keskellä hahmon, joka oli ihmisen kaltainen. Alttarilla on neljä kynttilää. 3:9–15, Ilm. Karl Barth ratkaisi ongelman nerokkaasti. laan, jotkut selittävät. Ehmalan valinta ratkaisee, ei ihkä ihmiset eivät halua kohdata Jeesusta ja uskoa Jumamisten omat uskonkyvyt. luterilaisuuteen. Sitä, että eräs kantaa ja suojelee sinua ja ohjaa sinua läpi kaiken, mitä sinulle tapahtuu, kohti päämäärääsi. Joudumme kannattamaan joko harhaoppia ihmisen vapaasta tahdosta tai harhaoppia kaikkien pelastumisesta. RUKOUS Vapahtajamme Jeesus Kristus. I lmestyskirjan alussa Jeesus ilmestyy JohanKumpikin malli herättää sanekselle. taa vastus- ta. Jos hän toToki hän tedella on läsnä, keekin tätä, tamisen, mutta miksi pelastaa itse itsensä. Kadotusvalinta kohdistuu vain yhteen ihmiseen, Jeesus Nasaretilaiseen. sus voisi lähestyä epäileviä ja Sen seurauksena he kääntyivät etsiviä varovasti. Augustinus Hippolainen Afrikka rukoilee. Mutta silloinhan pelastus on omassa varassamme. Ehkä ongelmaan ei löydy joka suhteessa oikeaoppista vastausta. Jeesus saneli Johannekselle kirjeet seitsemälle seurakunnalle. hän pystyy vakuuttamaan kehän saa aikaan net tahtoo. Kadotusvalinta täyttyi Kristuksessa, joten pelastusvalinta kohdistuu kaikkiin muihin ihmisiin. Miksi siis hän ei tee saan maahan. Miksi kaikki eiTästä herää päivän kysymys. KARI KUULA Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä.. Ihminen siis kykenee vastustamaan Jumalaa. Hänet valittiin kadotetuksi, jotta kenenkään muun ei tarvitsisi kokea sitä. Hänellä oli yllään pitkä viitta ja rinnan ympärillä kultainen vyö. Kolehti kootaan Inkerin evankelis-luterilaiselle kirkolle Kazanin kirkkoprojektiin. niin kaikille. Kiitos, että olet luvannut olla kanssamme kaikki päivät maailman loppuun asti. Vain Jeesuksen sisin koki täydellisen yhteyden katkeamisen (miksi minut hylkäsit?), kun taas meidän muiden epäusko on vain mielen pintakuohua. Näin kait on pääteltävä. MikUuden testamentin pelastussi Jeesus ei ilmesty heille. En peräänkuuluta mielen räKristityt ajattelivat Jumalan jäyttävää ilotulitusnäkyä
24 Y H DE S SÄ K o t i m a a 3 1 . 590 6 00 2490 (16,90) Maaria Leinonen Raimo Mäkelä Gil Guile Hoida meitä hiljaisuus Kärsimys ja lohdutus Taapero-Piplia Maaria Leinosen (1933–2013) väkevissä runoissa väikkyvät elämän kaikki sävyt. Puut saattavat murtua toukkien käytävien kohdalta kovalla tuulella. Toukka on jopa 10 senttimetriä pitkä. Puuntuhoojan toukka on hätkähdyttä- vä ilmestys. Olli seppälä Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa, josta löydät kaikkien kustantajien kristilliset kirjat. Aikuisen perhosen suu on surkastunut, eikä se nauti lainkaan ravintoa. Tällöin ihminenkin törmää niihin. Viimein paholaisen ote lipesi, mutta sen sormet jäivät porttiin kiinni. Mitä ihminen kokee, kun hän kärsii, entä mikä häntä lohduttaa. Aluksi toukat elävät yhteisöissä, myöhemmin ne erakoituvat. Itse asiassa kaikki elävät olennot ovat hätkähdyttäviä: niissä on henki ja elämä. Puuntuhooja (Cossus cossus) on suuriko- koinen harmaanruskea yöperhonen, jota näkee perin harvoin, vaikka se on melko yleinen Suomessa. – Top tykkänään, sanoi Jumala rauhallisesti. PERUSSANOMA Raamattu on jännittävä kirja! Oletko kuullut maailman vahvimmasta miehestä, Egyptin prinssistä tai Jeesuksen ihmeteoista. Toukka erittää pahaa hajua, joka muistuttaa etikkaa tai tärpättiä. 20 tuttua raamatunkertomusta värikkäästi kuvitettuna. Taustansa vuoksi toukat kuitenkin näyttävät iljettäviltä ja myös haisevat pahalta. Toukan kehitys perhoseksi kestää kahdesta neljään vuotta. Nimensä mukaisesti puuntuhooja aiheuttaa vahinkoa metsissä, puistoissa ja puutarhoissa. Ikäsuositus 0-5 vuotta. Kaikella on tarkoituksensa. Sen selkä on lihanpunainen ja kyljet kellertävät. kuva: Kim Meyer / Vastavalo Luomakunta Puuntuhooja aiheuttaa nimensä mukaisia tuhoja. www.sacrum.fi 800. Perhosta tavataan Etelä-Lappia myöten. Puuntuhoojan toukka elää lehtipuiden rungoissa ja se vahingoittaa erityisesti vanhoja puita. 020 754 2350 Suojelusenkeli-hiirimatto Tekstiilipintainen hiirimatto, jossa klassinen suojelusenkelikuva sekä rakastetun Maan korvessa -lastenlaulun sanat. – Mikään luotu ei ole koskaan pelkästään hyi. Samalla se on äärimmäisen yksityistä. Miten paljon elämässä onkaan kiitoksen arvoista! Kärsimys on yhteistä kaikille ihmisille. Kun paholaista oltiin karkottamassa tai- vaasta, se tarttui viimeisillä voimillaan taivaan porttiin. UUSI TIE MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17 puh. Naaras ehtii munia 700–1000 munaa. 7. Miten Jumala lohduttaa kärsivää ihmistä. Hanna-Maria Helenius 2200 Pisaroita Hanna-Maria Heleniuksen kolmas soololevy on pääosin akustisesti säestettyä herkkää ylistystä, rukousta ja lohdutusta. Enkelijoukot hätistivät sitä vimmatusti. – Hyi, heittäkää pois nuo iljetykset, huusi kerubi sormia katsellessaan. 2 0 1 4 Paholaisen sormi Puuntuhooja on isokokoinen yöperhonen, mutta ihminen näkee sen yleensä vain toukkana. Tervetuloa ostoksille myymälään ja verkkokauppaan! Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Se mikä näyttää pahalta on sitä vain katsojan silmissä. Tavallisimmin puuntuhoojia näkee toukkina, kun ne vaeltavat pitkiäkin matkoja ravintopuusta etsiessään sopivia tal- vehtimispaikkoja. Ja niin Jumala muovasi paholaisen sormista toukkia, joista kehittyi perhosia. Arvokkainta on käsillä oleva hetki ja tärkeintä on säilyttää toivo, aina