vu os ik er ta 00 43 59 5– 23 –3 1 Kesäjuhlien kävijämäärät lähtivät koronan jälkeen nousuun. elokuuta 2023 | hinta: 3,90 € | www.kotimaa.fi Ka nn en ku va : Pa si Le in o 11 8. Tarinoita Tansaniasta Voimakkaiden naisten toteuttamat uudistukset tekivät vaikutuksen Irja Aro-Heinilään. 10. Pauliina Parhiala haluaisi vahvistaa lähetysjärjestöjen yhteistyötä. 6 4 N:o 31 | 4
Nyt markkinat raikuvat kännykän näytöllä koko ajan ja vielä ihmetellään, miksi niin moni kärsii stressistä ja uupumuksesta. Mutta esimerkiksi totalitaristinen Kiina on tehnyt kansalaisten valvonnasta jo orwellmaista todellisuutta. Tahdomme edesauttaa yhteisöllisyyden leviämistä sekä hengellistä uudistumista. Toteamus on syntynyt maailmassa, jossa ihminen oli hädän tullen lähinnä perheensä ja sukunsa varassa. Muuta apua taisi tulla lähinnä kirkolta. On erikoista, että ihmiset ovat niinkin tolkuissaan kuin ovat. ”Armo” käsitteenä esiintyy toki muissakin uskonnollisissa traditioissa. Vain omaan sukuun voi luottaa. Tämän lehden sivuilta 14–15 löytyvässä Helena Vaarin haastattelussa taiteilija kertoo, kuinka luonto merkitsee hänelle luovuuden lähdettä. Aikaisemmin niiden ajateltiin olevan vain ihmisen oma asia. – Kesäjuhlamme järjestetään nyt viidettä kertaa Lempäälän Ideaparkissa. NIILO RANTALA ”Pyhä Henki synnyttää omasta keskuudestamme kaiken mitä tarvitaan” Hengenuudistus kirkossamme ry:n puheenjohtaja Matti Hernesaho lomaili Hiidenportin kansallispuistossa Kainuussa ennen tulevan viikonlopun Kesä Spiritiä. Tietoa kertyy varsinkin sosiaalisen median ja muun viestiliikenteen, sekä sähköistyneiden palveluiden ja kaupankäynnin kautta. Luotan siihen, että Pyhä Henki synnyttää omasta keskuudestamme kaiken mitä tarvitaan. kommunistiset toimihenkilöt, jotka tavalla tai toisella ovat sekautuneet kommunistien valtiopetolliseen toimintaan. 3 Mitä uutta Kesä Spirit -tapahtuma tuo suomalaisen kesäjuhlien kirjoon. Välillä kristittyjen puheet ja arkielämä ovat liian kaukana toisistaan ja siksi kristityt nähdään niin usein kaksinaismoralisteina. Erilaisten rekistereiden pitäminen on toki laissa säädeltyä, tietosuojasta ja kyberturvallisuudesta kannetaan yhteiskunnassa huolta, aina Euroopan Unionia myöten. Koska oma ja kaikkein lähimpien suu varmasti on hädän tullen aina lähinnä, ovat juutalais–kristillisen tradition suuret opettajat aina muistuttaneet myös säälistä, armahtamisesta ja auttamisesta – Jumalan tahdosta tässä asiassa. Kuinka paljon valtion on vapaassa yhteiskunnassa kansalaisistaan tiedettävä. Kaikesta huolimatta kansalainen törmää jatkuvasti verkossa liikkuvaan kyberrikollisuuteen. Kristitylle jokainen on lähimmäinen. Voiko digitaalisesta häkistä päästä enää vapaaksi. | Kuva: Kotialbumi MATTI HERNESAHO pastori & Hengen uudistus kirkossamme ry:n puheenjohtaja Mansikkapaikkoja saa etsiä I hmisen pitää hallita kaikkea – suorittamisesta ja aikatauluttamisesta on tullut elämäntapa ja taitolaji. Asioista puhutaan ja opetusta kuullaan, mutta tahdomme myös pitää huolta siitä, ettei kaikki jää vain puheen tasolle. Digitalisaation myötä on ensimmäistä kertaa ihmiskunnan historiassa käynyt mahdolliseksi seurata ja kerätä reaaliajassa käsittämättömän paljon tietoa esimerkiksi miljardien ihmisten kulutuskäyttäytymisestä, mielipiteistä ja liikkumisesta. Mihin ympäröivä kulttuuri meitä haastaa. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. 70 henkilöä. Saamme myös usein lukea uutisia hakkeroinneista ja tietomurroista. Pidätettäväksi oli määrätty kommunistisen eduskuntaryhmän kaikki vielä vapaina olevat jäsenet, kommunistisen puolueen päätoimikunta, kommunistilehtien toimittajat, kommunistisen puolueen piirisihteeri y.m. Uudella ajalla valtio ja kunnat alkoivat hitaasti ottaa ihmisestä vastuuta. Siihen tarpeeseen vastaamme me. Pohjimmiltaan ihmisen ja Jumalan välisiin asioihin ei toisilla ole oikeutta sekaantua. Riitasointu on vahva. ”Autuas se, joka köyhää säälii”, sanotaan Sananlaskuissa. – Haluamme nöyrästi lähestyä sitä, että olemme Jeesuksen seuraajia. – 1970-luvulla perustetun yhdistyksen tarkoituksena on edistää karismaattisia hengellisyyden muotoja evankelis-luterilaisen kirkon sisällä. NIILO RANTALA niilo.rantala@kotimaa.fi Toimittaja pohtii kesäajan herättämiä tuntojaan. En ainoastaan pidä raamattutuntia, vaan yritän johdattaa seurakuntaa yhdessä toteuttamaan jotakin. Perjantaina ja lauantaina vietetään Pyhän Hengen iltaa ja päivisin työskennellään. – Me pyrimme vakavissamme kohtaamaan sen jännitteen mikä perinteisen herätyskristillisyyden ja tämän ajan välillä on. Mutta onkohan tulevaisuuden tavoiteltua elämänlaatua myös se, että ihmisen yksityisyydestä tiedetään mahdollisimman vähän. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | Kotimaa kuuluu Julkisen sanan neuvoston itsesääntelyn piiriin ja on sitoutunut noudattamaan journalistin ohjeita. Sekä että ja oli mitä oli, se on monelle tarpeen. Köyhän ja heikon rakastamista ei voi eikä pidä delegoida vain esivallalle. Politiikkaa, vallankäyttöä, julkista päätöksentekoa tai muita yhteiskunnallisesti merkittäviä asioita on aina tarkasteltava julkisuudessa ja kriittisesti. Näitä kysymyksiä ei turhan paljoa ja näkyvästi käsitellä. Jokaisen ei ole pakko mennä metsään, mutta sopii miettiä, mistä arjessa mansikkapaikkansa löytää. JUSSI RYTKÖNEN Viranomaisten määräyksestä on tänä aamuna toimitettu eri osissa maata kommunistien pidätyksiä. Tänä vuonna teemanamme on kohtuullinen elämä ja kohtuuton armo. Todettakoon, että kirkossa on yksityisyyden suoja tajuttu jo kauan sitten: rippisalaisuus on ehdoton. Onko pakeneminen itsekästä eskapismia vai luvallinen linssinvaihto. 3.8. On kehityttävä ja oltava aktiivinen osa ympäröivää yhteiskuntaa. ?. Tapahtuman kanssajärjestäjinä toimivat Tampereen, Lempäälän ja Sääksmäen seurakunnat ja sitä voi seurata myös verkon välityksellä. Hän kertoo, kuinka saattaa ”kävellä pitkiä aikoja ja katsella, kosketella ja halaillakin puita”. Tietotekniikka etenee nopeasti. Meillä Pohjolassakin tämä oli hyvin kauan asiain laita. päivä vietetään Lempäälän Ideaparkissa Kesä Spirit -tapahtumaa, joka on Hengen uudistus kirkossamme ry:n kesäjuhla. JUSSI RYTKÖNEN artikkelitoimittaja jussi.rytkonen@kotimaa.fi 2 3 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 aluksi. Kaikkiaan on pidätetty n. Mutta ihmisen yksityiselämää on suojeltava. Mutta käsitteiden tarkka sisältö voi olla kovin erilainen. Rikollisuus saattaa lisätä paineita monenlaisen digitaalisen valvonnan lisäämiseen. Onko todellista yksityisyyttä enää olemassa. Jäljet pelottavat. Oman liikkeemme väki vastaa ohjelmasta eikä varsinaisia ”Amerikan vieraita” ole luvassa. | viikon henkilö | Elokuun 4.–5. 1923 Yksityisyyden katoaminen uhkaa vapautta M onien muutoksien ja uhkien aikakaudella yksi suurista yksityistä ihmistä koskevista uhista on ollut ihmisen yksityisyyteen kuuluvien asioiden rajojen hämärtyminen. Seitsemän veljeksen Simeonille riitti maailman järkkymiseen yksi markkinamatka eikä sielläkään sielu pysynyt vauhdissa mukana. Mutta suurimmassa osassa maailmaa eletään näissä asioissa edelleen hyvin ”raamatullisesti”: köyhät, korruptoituneet tai hajonneet valtiot eivät anna kansalaisilleen juuri mitään. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Kysymys on periaatteellinen. Oma rauha ja yksityisyys on paitsi ihmisen perusoikeus, myös osa hänen vapauttaan, ja samalla jotakin syvästi inhimillistä ja pyhää. Tyyni järvenpinta ja myrskyisä hallituskriisi, rauhallinen grillihetki, nälänhätä ja sota maailmalla. ???????. Aina on tarpeen painottaa sitä, että hengen asiat otetaan tarpeeksi tosissaan. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00131 Helsinki www.kotimaa.fi Käyntiosoite: Eteläranta 8, 00130 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Freija Özcan 040 683 8431 Toimitussihteeri: Noora Wikman 040 1788423. – Oman osuuteni teemana on profeetallisuus. Tietotulvan aikana maailma seuraa mökkilaiturillekin. Uutiset kulkeutuvat satelliitista kännykkään sekunneissa ja sosiaalisen median selkkaukset huomataan korvessakin. Graafikot: Pupu Design Oy Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu, Piia Klemi, Tuija Pyhäranta, Niilo Rantala, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Mari Teinilä Aikakausmedia ry:n jäsen ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Sacrum -Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: Kotimaa 63 000 (2022 KMT) Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Haluamme tietoisesti nostaa oman yhteisömme pastoreiden ja opettajien profiilia ja antaa heille mahdollisuuden päästä esille. Demokraattisissa maissa ihmistä toki yritetään suojella. 1 Mikä on Hengen uudistus kirkossamme ry. Mistä on kysymys jos arvot ja valinnat eivät vastaa sitä mihin uskon pitäisi johtaa. 2 Millaiset ovat tulevat kesäjuhlanne. Mikrokosmokseen käpertymisen hetket ovat harvassa. Se on ymmärrettävää, mutta sellaisella on yhteiskunnissa oltava yhteisesti hyväksytyt ja lain määrittelemät rajat. Entäpä pian valloilleen pääsevä tekoäly ja yksityisyyden suoja
Tutkija: Raamatulla on vastustettu ja puolustettu rasismia Heimola lisää, että vihamielisyyteen kannustaminen on vain yksi puoli. Syrjälän mukaan liikenteen ruuhkautumiseltakin vältyttiin, vaikka seurojen päättyessä ihmiset lähtivät samaan aikaan kotejaan kohti. Butlerin mukaan vihkimisten kaupallistaminen olisi omiaan kaivamaan maata kristillisen avioliittokäsityksen alta. EELK ei perinteisen avioliittokantansa vuoksi ole valmis vihkimään samaa sukupuolta olevia pariskuntia. Kun apartheid-hallintoa purettiin, Raamatulla myös vastustettiin rasismia ja ihmisryhmiin kohdistuvaa vihaa. Esimerkiksi Matteuksen ja Johanneksen evankeliumeissa juutalaisia syytetään kokonaisena kansanryhmänä Jeesuksen kuolemasta. Tosin laskutavassa suhteessa tähän vuoteen on Peltolan mukaan voinut olla eroavaisuuksia. Kansanlähetyspäivät Ryttylässä onnistuivat yli odotusten, kertoo Kansanlähetyksen apulaislähetysjohtaja Teijo Peltola. | Kuva: Stephen Chung/LNP/ Shutterstock ” Ihmisten täytyy tehdä omat ratkaisunsa eivätkä kaikki tulkinnat ole samanarvoisia. Matteus linjaa juutalaisista jopa, että ”tulkoon hänen verensä meidän ja meidän lastemme päälle”. Viron evankelis-luterilaisen kirkon piispainkokous käsittelee avioliittoon vihkimistä ja rekisteröimistä muuttuvissa olosuhteissa kokouksessaan lokakuussa ja tehnee asiassa varsinaisen EELK:ta koskevan päätöksen. Heimolan mukaan Raamatusta löytyy kuitenkin paljon kohtia, joilla voi puolustella rasismia ja epäluuloa. Hengelliset kesäjuhlat ovat yhä suosittuja Messu alkamassa evankeliumijuhlassa Toholammilla. | Kuva: Mari Teinilä | lyhyesti | Ilmoita Kotimaassa kesätarjoushintaan! Tavoitat kerralla enemmän, Helsingistä Rovaniemelle. Saimme paljon kiitosta järjestelyistä, kertoo leirityön asiantuntija ja suviseuratyössä mukana oleva Asko Syrjälä Suomen Rauhanyhdistyksestä. Osa juhlien järjestäjistä ilmoittaa yksittäisen päivän korkeimman kävijämäärän, osa taas koko päivien yhteenlasketun vierailijamäärän. Vuonna 2019 Muhoksella laskettiin suosituimman päivän keränneen paikalle 79 000 henkilöä. Viilma tarkastelee muodostuvaa uutta tilannetta mielipidekirjoituksessaan Viron yleisradion Eesti Rahvusringhäälingin (ERR) verkkosivuilla. Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Mediamyynti: Viron kirkko ehkä luopumassa avioliittojen rekisteröimisestä Viron evankelis-luterilainen kirkko (EELK) on arkkipiispa Urmas Viilman mukaan ehkä luopumassa avioliittojen rekisteröimisestä 1.1.2024 alkaen. Paikalle saapuneen juhlakansan määrä ylitti odotukset 10 000 kävijällä, kerrotaan Suviseurojen nettisivuilla. Jos aloittaa tarkastelun Vanhasta testamentista, voi nopeasti huomata suhtautumisen ”vierasmaalaisiin” olevan hyvin kahtiajakautunut. Vaikka väkimäärä yllätti, seuravieraita pystyttiin silti Syrjälän mukaan palvelemaan hyvin. Pääohjelman lisäksi Herättäjäjuhlilla kuultiin paljon oheisohjelmaa, joihin kaikkiin riitti myös kävijöitä. Rasisminvastaisia mielenosoituksia on pidetty eri puolilla maailmaa, myös Suomessa. The Timesin mukaan Durhamin piispa Paul Butler sanoi heinäkuussa kokoontuneessa Englannin kirkon synodissa, että vihkijöiden käsitteen laajentaminen avaisi ovia entistä kaupallisemmille vihkijöille. Se viittaa siihen, että jopa tulevat sukupolvet ovat syypäitä Jeesuksen kuolemaan. Kiistanalaisia kohtia voi tarkastella esimerkiksi rakkauden kaksoiskäskyn tai kultaisen säännön valossa. Kansan Raamattuseuran järjestämillä Sanan Suvipäivillä Jyväskylässä vieraili yhteensä 3 300 ihmistä. Se oli hyvä paikka ja palveli meitä hienosti seurapaikkana. Myös Sanan Suvipäivillä palattu koronaa edeltäviin kävijämääriin, kerrotaan järjestön nettisivuilla. – Tiettyjä raamatunkohtia käytettiin toistuvasti sen perustelemiseen, että on Jumalan tahdon mukaista pitää eri kansanryhmät täysin erillään toisistaan. | kesäjuhlat | M onilla hengellisillä kesäjuhlilla kävijämäärät palasivat tänä kesänä koronapandemiaa edeltävälle tasolle. Ohjelmasta tuli hyvää palautetta toiminnanjohtaja Tom Säilän mukaan, myös lapset oli huomioitu erikseen ohjelman suunnittelussa. Tuon ajankohdan jälkeen kirkossa tapahtuvaa vihkimistä täytyisi edeltää maistraatissa tapahtuva vihkiminen. Kuva Lontoosta viime maaliskuulta. – Jonkin verran suuri väkimäärä näkyi siinä, että jonottaa piti hieman pidempään, mutta ruoka kuitenkin riitti kaikille. Viikonlopun kokonaiskävijämäärä oli hieman pienempi kuin ennen koronaa vuonna 2019, jolloin se oli 14 250. Kaikesta kuitenkin selvittiin. Herättäjäjuhlilla Seinäjoella koko viikonlopun kävijämäärä oli 22 000, joka oli sama määrä kuin Nivalassa ennen koronapandemiaa vuonna 2019. ” Oheisohjelmaa todella tarvittiin, koska väkeä oli niin paljon liikkeellä. – Huomattuani, että Raamattua käytettiin perusteluna molemmilla puolilla, sain kipinän aiheesta kirjoittamiseen. – Toisaalta muistutetaan myös siitä, että joukossamme asuvaa vierasmaalaista ei saa sortaa ja muistutetaan omasta orjuuden ajasta. Järjestäjien kannalta Lakeuden Ristin kirkkopuisto oli Väyrynen-Sin mukaan haastava, sillä kaikki sähköstä, vedestä ja vessoista lähtien piti toimittaa alueelle erikseen. Lauantaipäivä veti alueelle yhtä aikaa 7 500 ihmistä, mikä aiheutti jo paineita parkkialueelle ja jonoa suosituimpiin tapahtumiin. Lainmuutos väljentäisi tällä hetkellä suhteellisen rajattujen avioliittoon vihkimiseen lisensoitujen paikkojen määritelmää, lisäisi niiden määrää, ja antaisi siviilivihkimisoikeuksia nykyistä useammille toimijoille. PIIA KLEMI kävijämäärät | Juhlakansa on pandemiavuosien jälkeen taas liikkeellä. Olimme ensimmäistä kertaa Kauhavan lentokentällä. 4 5 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 uutiset 4 5. Ristinkantajana Tiina-Liina Tastula. Kun Egyptin orjuudesta palataan luvattuun maahan, sävy on jopa militaristinen. – On tosi tyytyväinen ja kiitollinen mieli. – Suureen osallistujamäärään vaikutti varmasti seurojen hyvä sijainti. Se oli vähemmän kuin Porissa vuonna 2019, tuolloin juhlavieraiden määräksi laskettiin 10 000. Säilä kehuu myös Keski-Pohjanmaalaista talkoohenkeä, joka vielä on voimissaan ja näkyy siinä, miten runsaasti ihmiset osallistuivat juhlien järjestelyihin. – Juutalaisvastaisuus on tästä erityinen esimerkki. Heimola itse näkee, että rasistiset tulkinnat voivat olla eksegeettisesti perusteltuja, mutta eettisesti eivät. Samaan hengenvetoon Heimola täsmentää, että vaikka Raamattua voi käyttää molempiin suuntiin, ei se tarkoita molempien tulkintasuuntien olevan yhtä oikeutettuja. Kirkko joutuu vielä miettimään menettelytapojaan uudessa tilanteessa. – Paikoin teksti on todella jyrkkää. Viholliset ja naapurikansat edustavat pahuutta ja epäjumalanpalvelusta. Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Kesätarjous ei koske luokiteltuja ilmoituksia. Taustalla on Viron sukupuolineutraaliksi muuttunut avioliittoa koskeva uusi lainsäädäntö. Eri kesäjuhlien kävijämäärien laskutavoissa on hieman eroja, mikä vaikuttaa niiden vertailukelpoisuuteen. – Herättäjäjuhlilla oli tänä vuonna todella hyvä tunnelma, ihmiset olivat iloisia ja tyytyväisiä. Suviseurojen kävijämäärä ylitti vuoden 2019 tason. Raamattua osattiin onneksi käyttää toisinkin. – Oheisohjelmaa todella tarvittiin, koska väkeä oli niin paljon liikkeellä, Väyrynen-Si sanoo. Apartheid-hallintoa ja rasistisia rakenteita oli monessa yhteydessä puolustettu Raamatulla. Suviseuroilla kävijämäärä jopa ylitti reilusti koronaa edeltäneiden vuosien kävijämäärän. Englannin kirkossa pelätään vihkimisten kaupallistumista Englannin kirkossa pelätään Britannian hallituksen ajaman, vihkimiseen soveltuvia paikkoja koskevan, lainmuutoksen johtavan vihkimisten kaupallistumiseen ja ”amerikkalaistumiseen”. Tänä vuonna vieraita laskettiin käyneen päivien aikana 12 000. NIILO RANTALA Lue Minna Heimolan laajempi haastattelu Kotimaa.fi-sivustolta. Kun teologian tohtori Minna Heimola aikanaan luki Etelä-Afrikan historiasta, hän hämmentyi. Muutamaa vuotta myöhemmin Heimolalta ilmestyi aihetta käsittelevä kirja Raamattu ja rasismi (Suomen eksegeettinen seura, 2016). Paikkaa kehuttiin kovasti, samoin kuin seurapuheita, jotka koettiin yhteisöllisyyttä rakentavina, kertoo Herättäjäyhdistyksen Uudenmaan aluesihteeri ja mediavastaava Leena Väyrynen-Si. – Toholampi oli paikkana hyvä, tiivis ja kodikas. Koristelutiimi oli onnistunut hyvin saamaan paikalle mukavaa, maalaismaista tunnelmaa. Sleyn Evankeliumijuhlaa vietettiin tänä vuonna Toholammilla ja koko viikonlopun kävijämäärä oli yhteensä 8 000 henkilöä. Viholliskansojen jäsenet murhataan ja sitä pidetään Jumalan tahdon mukaisena. Kauhavalle on kohtuullinen matka monelta suunnalta, Syrjälä sanoo. Teoksessaan Heimola perkaa läpi Raamatun ja rasismin vaiherikasta historiaa. – Ihmisten täytyy tehdä omat ratkaisunsa eivätkä kaikki tulkinnat ole samanarvoisia. Kesä-heinäkuun taitteessa Kauhavalla järjestetyillä Suviseuroilla laskettiin lauantaina olevan juhlijoita yhteensä 86 000
Lähetysseuran tavoite on edelleen 0,7 prosenttia bruttokansantulosta kehitysyhteistyöhön. Kirkossa on kahdeksan virallista lähetysjärjestöä, joista Lähetysseura on suurin. Oulun hiippakunta on vahvaa lähetystyön tukemisen aluetta. Hallituksen vaihtuminen merkitsi kehitysyhteistyövarojen vähenemistä. toiminnanjohtajana silloisen johtajan Antti Pentikäisen virkavapauden aikana. – Tämä kehitys herättää kysymyksen, millaista missiologista koulutusta annetaan kirkon töihin opiskeleville, ja miten voimme sitä tukea, Parhiala sanoo. Vähennykset vaikuttanevat enemmän tulevaisuuden suunnitelmiin. Helsingin Sanomien haastattelussa 7.6. Työhön lähetetään asiantuntijoita toteuttamaan hankkeita. – Nämä asiat nousivat esiin taas uudestaan Tansaniassa Arushan Lähetyskonferenssissa viisi vuotta sitten etelän kirkkojen edustajärjestöt | Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajana aloittanut Pauliina Parhiala toivoo yhteistyötä suomalaisten ja ulkomaisten lähetysjärjestöjen kanssa. Vuosikokous valitsee hallituksen. Valtioneuvostokin sijaitsee vain muutaman sadan metrin päässä. Lähetysseura toimii noin 30 maassa. – Virkamiestasolta olemme saaneet tietoa, ettei käynnissä oleviin sitoumuksiin puututa. Vieressä on Eteläsatama, josta kymmenet elleivät sadat lähetystyöntekijät aikanaan lähtivät työalueille. Ajankohtainen rasismikeskustelu koskettaa Parhialan mukaan myös Suomen Lähetysseuraa. | Kuva: Jukka Granström tehtävissä. – Paikallisten olojen tuntemus on ollut Lähetysseuran vahvuus. Lähetysseuran kohdalla se voisi merkitä laaja-alaisuuden sijaan keskittymistä joihinkin tehtäviin. hän kysyy. Lähetystyö ei useinkaan ole seurakuntatyön keskiössä. Parhialalla on edeltäjiinsä verrattuna erityinen suhde Kirkon Ulkomaanapuun, sillä hän työskenteli sen vt. – Näinä vuosina Suomen yhteiskunnallisessa ilmapiirissä on tapahtunut hämmentävän iso eriytymiseen ja eriarvoisuuden kasvuun liittyvä muutos. Edellisen hallituksen aikana kehitysyhteistyön osuus oli 0,42 prosenttia. Myös Suomen Lähetysseuran työ ja siitä kertova kieli on muuttunut vuosien varrella. – Ulkomaanapu keskittyy kansainväliseen diakoniaan. Tällä hän tarkoitti muun muassa sitä, että kirkot ovat merkittävässä roolissa terveydenhuollon ja opetuksen palveluntuottajina. Hänen yhtenä lähivuosien tavoitteenaan on Lähetysseuran läsnäolon vahvistaminen seurakunnissa ja seurakuntalaisten elämässä. Hän on toiminut muun muassa Crisis Management Initiative ry:n, Luterilaisen maailmanliiton, Act-allianssin sekä Norjan Kirkkojen Ulkomaanavun johto| haastattelu | si ry:n pääsihteerin tehtävissä sekä setlementtiliikkeen luottamustoimissa. – Tavoitteena on se, että kumppanit tahtovat olla kumppaneita myös ilman taloudellista yhteyttä koska yhteistyömme tuo lisäarvoa. Hän nostaa esille myös uskon synnyttämisen ja vahvistamisen, johon liittyy kumppanikirkkojen teologisen koulutuksen tukeminen. Parhiala sanoi, että monissa kehittyvissä maissa kirkon yhteiskunnallisen jalanjälki on paljon suurempi kuin Suomessa. Mäen toisella puolella on punatiilinen talo, jossa Lähetysseuran toimisto sijaitsi noin sadan vuoden ajan ennen muuttoaan Länsi-Pasilaan. Pauliina Parhialan kansainvälinen ura on vaikuttava. Riihimäeltä kotoisin oleva Parhiala sanoo tuntevansa Suomea takavuosilta muun muassa Allins6 7 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 uutiset 6. Parhiala aikoo selvittää myös yhteistyön kehittämisen mahdollisuuksia Lähetysseuran ja pohjoismaiden sekä eurooppalaisten lähetysjärjestöjen kesken. Uusi hallitusohjelma sanoo: ”Vallitsevassa talous tilanteessa kehitysyhteistyöhön kuitenkin kohdistuu hallituskaudella säästöjä, jotka toteutetaan asteittain ottaen huomioon tehdyt sitoumukset.” Se koskee myös Suomen Lähetysseuraa. Hallitusohjelman säästöjen käytännön vaikutuksia ei voi vielä nimetä. Kirkon Ulkomaanavun ja Suomen Lähetysseuran toiminta näyttää ulospäin muistuttavan entistä enemmän toisiaan. Parhiala muistuttaa, että edelleen Suomessa ja suomalaisilla on isot resurssit, vaikka osa joutuu elämään köyhyydessä. MARI TEINILÄ ” Onko Suomeen tulossa taas aika, jolloin kirkon tehtävä on paikata yhteiskunnan turvaverkkoa. Sitä kautta luodaan kumppanikirkoille edellytyksiä viedä evankeliumia eteenpäin ja tukea lähimmäisenrakkautta. Syksyllä henkilöstölle järjestetään jo aiemmin sovittu antirasismikoulutus. Vuosittain sen osuus on noin neljäsosa Lähetysseuran tuloista. – Suomen Lähetysseuran työssä painottuvat uskon synnyttäminen ja vahvistaminen sekä Jumalan rakkaudesta kertominen sanoin ja teoin sekä vaikuttaminen paremman tulevaisuuden puolesta. Ensi vuonna lähetysjärjestöjen kumppanuuskirkoista 60:stä eri maasta tulee edustajia Suomeen yhteiseen kumppanuusneuvotteluun. – Resurssien väheneminen voi vahvistaa entisestään järjestöjen erikoistumista. Kirkon työntekijöiden asenteet lähetystyötä kohtaan ovat vuosien varrella muuttuneet ainakin mutu-tuntumalla aiempaa välinpitämättömimmiksi, jopa kielteisemmiksi. – Lisäksi luotan kollegoitten hyvään Suomi-tuntemukseen. P auliina Parhialan kuvauspaikka, Tähtitorninmäki Helsingissä, sopii erityisen hyvin Suomen Lähetysseuran uudelle toiminnanjohtajalle. – Siinäkin yhteydessä voisi miettiä lähetysjärjestöjen yhteistyön vahvistamista. – Lähetysseuran yksi tehtävä on puhua ja toimia ihmisten yhteyden puolesta yhteiskunnallisen tilanteen kiristyessä. Yhteistyötä eri lähetysjärjestöjen kesken voisi Parhialan mukaan olla nykyistä enemmän esimerkiksi lähetyskasvatuksessa. Parhiala muistuttaa siitä, että yhdistyspohjainen Lähetysseura on syntynyt vuonna 1859 täysin toisenlaisissa olosuhteissa kuin toisen maailmansodan jälkeen perustettu Kirkon Ulkomaanapu. Lähetysseuralla on kokonaisvaltainen lähetysnäkemys, johon yhtenä osana kuuluu kansainvälinen diakonia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana hän on työskennellyt Genevessä, Jordaniassa, ItäJerusalemissa sekä Tansaniassa. Valtaa pohjoisesta etelään jien taholta, Parhiala sanoo. – Onko Suomeen tulossa taas aika, jolloin kirkon tehtävä on paikata yhteiskunnan turvaverkkoa. Jokainen seurakunta ja jäsenyhdistys voivat lähettää sinne edustajansa. Hajaantuminen moneen maahan saattaa heikentää sitä. Lähetysseuran vuosikokous järjestetään seuraavan kerran lauantaina 19.8. Päätöksenteossa Parhiala korostaa toimivan johdon lisäksi luottamushenkilöiden roolia. Parhialan mukaan Lähetysseuran toimintaa kuvaa kumppanuuslähtöisyys. Toivon saavani seurakunnista vierailupyyntöjä. Parhialan mukaan Lähetysseuralla on myös paljon kohdemaita suhteessa järjestön kokoon. Lähetyssihteerien ja lähetystyöstä vastaavien pappien määrä on vähentynyt. Edellisen hallitusohjelman linjausten mukaan Lähetysseura saa vuosina 2022–2025 ulkoministeriön ohjelmatukirahoitusta yhteensä 24,5 miljoonaa euroa. – Kun yhteiskunnassa voimistuvat rasistiset äänenpainot, kirkkona ja jokaisella kristityllä on peiliin katsomisen paikka, olemmeko tehneet tässä asiassa kaiken voitavamme. Kiitollisuus ja halu jakaa omastaan voisi olla Suomessa vahvemmin läsnä. Pauliina Parhiala aloitti Suomen Lähetysseuran toiminnanjohtajana 1.8. Parhialan mukaan inklusiivisuuden vahvistaminen, eli muun muassa vammaisten oikeuksien toteutuminen kirkossa ja yhteiskunnassa, on Lähetysseuran erityisalaa. – Odotan kovasti muiden lähetysjärjestöjen johtajien tapaamista, Parhiala sanoo. Lähetysjärjestön kohdalla kysymys on myös siitä, miten valtaa siirretään pohjoisesta etelään ja siitä, kuka ylipäätään käyttää valtaa ja minkälainen ajattelu on vallankäytön taustalla. – Odotan kovasti muiden lähetysjärjestöjen johtajien tapaamista. – Tarvitaanko vielä jotain pandemiaa ja Venäjän hyökkäystä Ukrainaan isompaa, että ymmärrettäisiin miten paljon Suomessa on kiitoksenaiheita
Lähes jokainen perhe ja perhekunta joutuu toteamaan vuorollaan, että se ja se lapsi tai lapsenlapsi ei enää halunnut lähteä seuroihin. Hengen uudistus kirkossamme -liike edistää tätä tarjoamalla vapauttamistyötä tekeville vertaisja rukoustukea sekä varustamalla heitä vaativaan tehtäväänsä – tehtävään, jota yksikään tuntemani ei tee omasta aloitteestaan tai huvikseen, vaan suurella myötätunnolla auttaen luokseen tulevia, monesti pitkään ahdistettuja ja kärsineitä ihmisiä. Yhteisvastuukeräyksen aika on ohi Kotimaa (25-26/23) kertoi, että Yhteisvastuukeräyksen kulut ovat viime vuosina kasvaneet merkittävästi suhteessa keräyksen tuottoon. Olen sitä mieltä, että Yhteisvastuukeräyksen aika on ohi – eikä ainoa perusteeni ole kulujen prosenttiosuuden kasvu. Näin ei tietenkään ole. Seurapenkissä istuva läheiseni huokaisi, että puhujat voisivat saarnata synnin, syyllisyyden ja anteeksiannon lisäksi myös siitä, kun synnintuntoa ei ole. Eläinten kaltoinkohtelu on syntiä. Kummastakin tapahtumasta on pääasiassa vaiettu. Sota, jossa Venäjän tarkoituksena oli mieluiten tuhota koko kansa. PENTTI KORTESLUOMA Eläkerovasti Oulu ” Onko puhe syyllisyydestä ja armosta oikeassa suhteessa. Takana olivat suuret kuolonvuodet (1695–1697), pahin yksittäistä kansakuntaa Euroopassa kohdannut nälänhätä, ja edessä Ison vihan kauhut. Lestadiolaisuudessa puhe synnistä on usein puhetta elämäntavoista ja -valinnoista: mitä voi harrastaa, millaista viihdettä kuluttaa, miten seurustella. Nousiko hän todella kuolleista voittaen samalla Saatanan, synnin ja kuoleman vallat. Ylikuluttaminen on syntiä. Kysyttiin, onko se paimenen huolta yhdestä lampaasta. Monien ajattelu kulkee niin, että jos Yhteisvastuukeräys lopetetaan, kaikki tämä vaivannäkö mitätöidään. Keskustelu on osoittanut, miten ohut yhteys meillä on omaan historiaamme ja kulttuuriimme. Jumalan tahto meille on selvästi ilmoitettu Raamatun sivuilla, jota kaikki kristityt epäilemättä ahkerasti tutkivat ja sen mukaan elämäänsä ojentavat. Kesä, elämän ehto on tullut. He nimenomaan toimivat piispojen kaitsennassa, mitä Özcan peräänkuuluttaa. ” Se on ihmisten iloa siitä, että jokin mahdollisuus elämään on. Oma kysymyksensä on, onko puhe syyllisyydestä ja armosta oikeassa suhteessa. Uudistaminen merkitsee usein sitä, että päättäjiltä vaaditaan rohkeutta lopettaa jotain vanhaa ennen kuin näköpiirissä on vielä uutta. Toki puhutaan myös oikeista synneistä kuten itsekkyydestä tai oman edun tavoittelusta, mutta tulkinnat puhutun merkityksestä vaihtelevat. Itse olen väsyksiin asti kantanut mukanani syyllisyyttä, johon on kutoutunut lestadiolaista syntikäsitystä, velvollisuudentuntoista kansalaisuutta ja suhteettoman hyväosaista länsimaalaisuutta. Rasismi on syntiä. Tärkeintä olisi ettei kirkko kadottaisi sisintä voimaansa ja juuriaan. Vastaus on ei, ainakin siinä mielessä, että pois jääneitä todella on paljon. Keräys kannattaa lopettaa siten, että viimeisenä vuonna muistellaan ja juhlitaan sitä kaikkea hyvää, jota vuosikymmenten kuluessa on saatu aikaan ja samalla todetaan, että nyt on uuden aika. Tunnen useita henkilöitä, jotka ovat kunnioittavassa ja rauhallisessa rukoushetkessä saaneet avun, jota mielenterveyspalvelujen puolella ei ole voitu antaa. Olen syvästi pahoillani jokaisen ihmisen puolesta, joka on kokenut hengellistä väkivaltaa osaamattomassa ja painostavassa eksorkismitilanteessa. Ymmärrän, että perinteistä keräystä, jolle moni ihminen on uhrannut aikaansa ja energiaansa, on vaikea lopettaa. 1700-luvun maailmassa tuollaiset sanat olivat ainoa traumaterapia, jota oli tarjolla. Vallan väärinkäyttö on syntiä. Perättömien puhuminen ja toisen solvaaminen on syntiä… Avautuisivatko nuorten korvat kuuntelemaan. Mitä napakammin kirjoitat, sitä todennäköisemmin tekstisi julkaistaan. Mitä tapahtuisi, jos puhe synnistä viritettäisiin uudelle taajuudelle. JOHANNA SANDBERG TM, Hengen uudistus kirkossamme Edellisen johdosta Tähän Johanna Sandbergin mielipiteeseen on syytä huomauttaa, että pelkän ammatin puolesta ei pidä olettaa mitään toisen ihmisen hengellisestä osaamisesta. Sitä juuri Jeesuksen risti ja ylösnousemus julistavat. Jos nuori ei kaipaa armoa. Valitettavasti otsikosta puuttui toinen, ainakin yhtä korkea näköala kristityn velvollisuuksiin, sillä meidän tulee rakastaa Jumalaa jopa enemmän kuin itseämme ja siksi myös enemmän kuin lähimmäisiämme. Tärkein ja lohduttavin saarna, jota tämän kesän seuroissa sain kuulla, oli vakuutus siitä, että ihminen saa nostaa katseensa pois itsestään ja omista teoistaan, Kristuksen kasvoihin. Tämä pohjautuu täysin Raamatun opetukseen ja Jeesuksen esimerkkiin. Kysymys liittyy siihen syvästi koskettaneeseen keskusteluun jota Suvivirrestä on viime vuosina käyty. 8 9 mielipiteet KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Liitä viestiin myös yhteystietosi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla.. He eivät lähde ihmisten harhoihin mukaan vaan selvittävät, mitä ihminen kokee ja onko sen taustalla mahdollisesti sidos henkivaltoihin. Siinä paimenpoika laulaa: ”Nyt metsä kirkkoni olla saa.” Tuo lause ei kuitenkaan tarkoita, että runoilija ihannoisi metsää Jumalan kohtaamisen paikkana. Hän sanoi löytäneensä vain tämän vastauksen: heidän voimansa oli lähimmäisapu ja Jumala-usko. LIISA TUOVINEN Rovasti, Järvenpää Suvivirren syvät juuret Metsä kirkkona. Yhdyn täysin Özcanin sanoihin: Jumalan rakkaus on aina kaikkea pahaa voimakkaampi. Syyt ovat monet: nuori saattaa esimerkiksi todeta, että hän uskoo kyllä, mutta ei samalla tavalla kuin lestadiolaiset, tai että uskovaisen elämäntapa ei tunnu sopivalta itselle. Kun katsoo ympärilleen tässä sotien ja kuumuuden runtelemassa maailmassa, se tuntuu melko epätodennäköiseltä. Suuret kuolonvuodet liittyivät tilaan, jossa luonnonkirjat olivat sekaisin, kevättä ei tullutkaan, halla vei eri puolilla maata useana vuonna peräkkäin sen vähän mitä oli jäänyt. Onnea on, että hän Raamatun sivuilla kertoo meille, mikä meille on parhaaksi myös ikuisessa mielessä. Uudenlainen syntipuhe voisi saada nuoretkin kuulolle Kotimaan (27-28/23) mielipiteet sivulla Simo Viinikkala kysyi onko Suvivirsi liian hengellinen kirkkoonkin. Kuten piispa Jolkkonen totesi, Jeesus oli eksorkisti eikä kirkon tule siitä vaieta. Nuoren näkökulmasta taas pienempi perhe voi olla vastuun kantamista ja kohtuullisuutta. FREIJA ÖZCAN Demonien vaikutuksen kieltäminen ei auta kiusattuja eksorsismi | Monet ovat kunnioittavassa ja rauhallisessa rukoushetkessä saaneet avun, jota mielenterveyspalvelujen puolella ei ole voitu antaa, kirjoittaa Johanna Sandberg. Pohjimmiltaan suhtautumisessa henkivaltoihin ja vapauttamiseen (jonka äärimmäisin muoto eksorkismi on) on kyse Jeesuksesta: vapauttiko hän todella ihmisiä riivaajista ja kehottiko hän seuraajiaan tekemään samoin. Hengellistä todellisuutta tuntemattomat psykologit esiintyivät asiantuntijoina kertomassa, että riivaustapauksissa on kyse pahan ulkoistamisesta tai psykoosista. Perinteinen keräystapa, listakeräys, toimii enää harvoilla paikkakunnilla johtuen sekä vapaaehtoisten, käteisen että yhteisöllisyyden vähenemisestä. Mietin, voiko olla mahdollista, että tässä ajassa elävä nuori ei koe tarvitsevansa pelastusta ja taivastoivoa. Pitkän kirjoituksen maksimipituus on 3000 merkkiä välilyönteineen ja lyhyen 1000 merkkiä. Mieleeni muistuu useampikin keskustelu, jossa vanhemmat kipuilivat saman asian äärellä: mitä jos lapsi ja nuori kokee, että ”uskonasia” ei kosketa häntä. Kirjoittajilta jäi toteamatta – ehkäpä tilanpuutteen vuoksi – että suurinta rakkautta lähimmäistä kohtaan on tietenkin se, että häntä tulee auttaa tuntemaan Herra Jeesus Vapahtajanaan. korvaa | kolumni | K otimaassa (23/23) käsiteltiin näkyvästi eksorkismia. Keräys sitoo liikaa seurakuntien resursseja ja estää siten uusien innovaatioiden syntymisen. Niin ei pitäisi tapahtua. Kun siis Suvivirressä iloitaan siitä, että ruoho ja kukat nousevat ja linnut laulavat, se ei ole vain 1940–50 luvun lasten iloa siitä että voikukat kukkivat ja edessä on kolmen kuukauden kesäloma. Neljännessä säkeistössä, jota ei saa laulaa vaikka kolme ensimmäistä vielä menettelisivät, sanotaan: ”Oi Jeesus Kristus jalo, sä kirkas paisteemme, sä sydäntemme valo, ain asu luonamme. Silloinhan voisi tehdä mitä tahansa, kun vain sanoisi tehneensä mitä milloinkin rakkauden vaatimuksesta. Ratkaisu vahingollisen eksorkismin harjoittamiseen ei olekaan ilmiön todellisuuden kieltäminen vaan terveiden periaatteiden ja järjestyksen mukaan toimiminen. ANNAMARI JUKKO FM, TK, MBA Helsinki Kristityn korkein velvollisuus ”Kristityn korkein velvollisuus on lähimmäisen rakkaus.” Näin otsikoivat kirjoituksensa Alvar Külmasu ja Pentti Rauhala Kotimaassa (7.7.). Tämän hän sanoi vakaumuksenaan siitä huolimatta, ettei itse usko ja on sen johdosta rehellisyyden vuoksi eronnut kirkosta. Kysymys lieneekin siitä, että rakastammeko me häntä silloinkin, kun Hänen neuvonsa ei meitä miellytä. Ne ovat liian vaikeita muistettavaksi. Esille nostettiin huoli siitä, että ihmisiä satutetaan tulkitsemalla heidän ongelmansa henkivaltojen aiheuttamiksi. Pastori Lea Kujanpään ja Eero Junkkaalan sekä piispa Jari Jolkkosen asiallisten haastattelujen rinnalla oli kaksi päätoimittaja Freija Özcanin kirjoittamaa tekstiä, joissa kyseenalaistettiin demonien vaikutus ihmisiin ja leimattiin vapauttamistyötä tekevät amerikkalaisesta muoti-ilmiöstä innostuneiksi, pettyneiksi karismaatikoiksi. Luontokato tarkoitti sitä että ensin kuolivat kasvit, sitten hyönteiset ja linnut, siitä eteenpäin eläimet ja lopulta ihmiset. Ja jos lähimmäinen on kulkemassa synnin houkutuksiin langenneena kohti ikuista eroa Jumalasta, on lähimmäisen korkeinta rakkautta kertoa se hänelle. Rohkaiseva esikuva, sydämen valo, rakkauden liekki, uusi mieli auttavat tukemaan myös toisia ja kantamaan omaa murhetta. Mutta mitä merkitystä tällaisella on maailmassa, jota uhkaa ekokatastrofin muodossa oleva maailmanloppu. Nykyinen maailmantilanne tekee Suvivirrestä syvästi ajankohtaisen. Vanhempi väki voi nähdä itsekkyytenä esimerkiksi sen, kun kaikki nuoret eivät suostukaan suurperheen vanhemmaksi. Se on ihmisten iloa siitä, että jokin mahdollisuus elämään on, että jäljelle jääneillä on toivoa koska luonto elää sittenkin. Tänä kesänä vastaani tuli kuitenkin uudenoloinen ajatus. Özcanin kuvaus menee kuitenkin täysin ohi Kujanpään ja Junkkaalan esittelemästä toiminnasta. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Juttukokonaisuudessa asiantuntijana haastateltu psykoterapeutti Aili von Schulman on erittäin perehtynyt hengellisyyteen. Minuun syvästi vaikuttaneessa esityksessään suomalaisen perheen historiasta – jossa ensimmäisen kerran myös kuulin kuvauksen suurista kuolonvuosista – Kaari Utrio sanoi kysyneensä itseltään, minkä varassa suomalaiset ovat voineet selviytyä kovan elämänsä vaatimusten keskellä. Voisiko paremmin muotoilla kristityn tehtävää arjen keskellä. JUKKA NORVANTO pastori MATLEENA YLIKOSKI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja freelance-toimittaja. Vapauttamiseen lähdetään vain, kun löytyy selkeä syy demoniselle kiusaamiselle, kuten okkultismi tai noituus. Ajatella, mihin tämä maailma joutuisi, jos rakkaus olisi jumala. Suvivirsi tuli vuoden 1701 Virsikirjaan. Sun rakkautes liekki sytytä rintaamme, luo meihin uusi mieli, pois poista murheemme”. K otimaa-lehti uutisoi 3.7., että suviseuroissa näkee paljon lapsia ja nuoria, mutta silti puheissa oli läsnä suru niistä nuorista, jotka eivät olleet paikalla. Paimenpoika on haikeana, kun ei voi olla muiden seurassa kirkkotiellä. Ovatko nuoret nauttineet niin korkeasta elintasosta, turvallisuudesta ja mahdollisuuksien runsaudesta, että käsitys omasta epätäydellisyydestä ja kuolevaisuudesta on kadonnut. Metsä on hänelle kirkon korvike. Usein siteerataan Immi Hellénin runoa Paimenpoika, johon Mikael Nyberg on säveltänyt kauniin melodian. Raamatun sivuilla myös todetaan, että Jumala on rakkaus. Sen sijaan mahdollisemmalta tuntuu se, että seurojen puhe synnistä ja armosta on vain viritetty nuoren näkökulmasta väärälle taajuudelle. Mutta onneksi rakkaus ei ole Korkein, vaan meitä rakastava Jumala
Tarina kuvaa naisia, jotka ovat rohkaistuneet kertomaan elämästään ja heränneet vaatimaan ruumiilleen rauhaa. Tohara silpoo tulevaisuuden TEKSTI | KAISA RAITTILA – KUVAT | PASI LEINO ” Vieläkin nousevat ihokarvat pystyyn, kun sitä ajattelen. Pudota Aro-Heinilät savannille, niin siellä se Veikko jo kohta pyörittää konetta. Lähetystyö oli Irja ja Veikko Aro-Heinilän suuri unelma. K un ensimmäisen kerran kohtasimme, Irja Aro-Heinilä ja minä, olin hukkua riveihin. Mutta ennen kaikkea se näyttää toharan, tyttöjen sukuelinten silpomisen. Saan siitä tärkeää tietoa Krishna-liikkeestä. Keniassa Aro-Heinilät ymmärsivät, että papilla on enemmän arvovaltaa ja paremmat mahdollisuudet toimia ja saada asioita eteenpäin. » 10 11 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 haastattelu. Suuressa lähetyskonferenssissa 1977 kysyin mahdollisuuksiamme, mutta meidät tyrmättiin. – Helppohan siitä on kirjoittaa, kun se vilisee koko ajan mielessä. Irja Aro-Heinilästä ja Ruth Mmarista tuli ystävät. Siitä alkoi luoTansanialaisten naisten karu tarina teki Irja Aro-Heinilästä romaanikirjailijan. ” Ensin valmistui sauna ja siinä asuimme pitkään. – Olimme jo ajatelleet, että unelmamme on mahdoton. Ei siis ihme, että vuonna 2006 Morogorosta tuli kirjekuori, joka oli liimattu täyteen postimerkkejä. Ensimmäisen keräyksen varoilla aloitettiin työt. Ainakin vielä 1900-luvun lopulla, kun Irja Aro-Heinilä johti Tansanian luterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnan naistyötä, tansanialainen yhteiskunta oli miesten. Toharan todellisuuteen Aro-Heinilä törmäsi 1980-luvun Keniassa, masaija kisiiheimojen rajalla. Kaivo saatiin porattua Lemun Rukoushuoneyhdistyksen naisten keräämillä rahoilla. Luen parhaillaan Seija Helanderin kirjaa Mangopuun alla. Lähetystyö oli Irja Aro-Heikkilän ja miehensä Veijon unelma. Onneksi Suomen Lähetysseuralla oli tarjota paikka samalta kielialueelta, Tansanian puolelta. Ympärileikkaus on tuhoisaa todellisuutta ja siitä on puhuttava ääneen. – Yhteisö alkoi lähettää heitä turvaan. Veitsi upposi kirjoitetuilla riveillä mehevään mangoon, malariasääsket inisivät, heinikossa mateli käärme ja hökkelitalojen kupeessa tuntui palavan renkaan haju. Konttasimme saunan parvelle nukkumaan. Mutta kun alttarille kutsuttiin niitä, jotka ovat saaneet kutsun lähteä, pappiveljeni Aatos kysyi: mennäänkö. Minua kiehtoo seurata, miten kaikki rakentuu. Ja minä sanoin: mennään. Lempäälässä on edelleen vappuna kirkonmäki mustanaan, kun hankitaan varoja keskeneräiseen hankkeeseen. ”Voisitko lähteä vetämään tällaista hanketta”, Ruth Mmari kysyi. Mahdolliset kirjoituspalkkioni menevät sen tukemiseen. Niin kuin Matti Vehviläinen teki. – Mutta ei auta vain puhua ja näyttää ja kuulla. Se oli velvoittava päätös. – Luulimme, että eniten apua tarvitsevat naiset, mutta heidän sijastaan tulivatkin tytöt, Irja Aro-Heinilä kertoo. Täällä on Reijo Arkkila Suomen Evankeliumiyhdistyksestä, miesääni sanoi. Nyt ne muutamankin mankelin läpi kulkeneet rivit ovat kovien kansien välissä. – Käsitykseni naisten ongelmista syveni, kun lähdin puupenkkisellä autolla kuljettamaan heitä kyliin kertomaan kokemuksistaan. Ruth Mmari oli ymmärtänyt, että naiset tarvitsevat turvallisen paikan, johon paeta kotiväkivaltaa, pakkoavioliittoa ja toharaa. Ympärileikkaus oli puheena jo lähetyskurssilla, jossa tulevat lähetit koulutetaan kulttuuriin, johon he ovat menossa. Suurimpiin unelmiini kuuluu tyttöjen turvakoti Kimbilio. Mikään kaunis tarina Irja Aro-Heinilän Tansania-sarjan ensimmäinen romaani Kun emme mitään muuta voi (Warelia 2023) ei ole. Meidän tehtävämme on hoitaa heitä jonkin aikaa ja sitten joko sijoittaa heidät turvallisempaan paikkaan tai palauttaa toipuneina kotiin. Naiset pitivät sitä yllä, mutta miehet käyttivät valtaa. Muutamaa vuotta myöhemmin Irjan opettajakollega sattui Nousiaisissa tilaisuuteen, jossa Sley:n Reijo Arkkila kysyi, onko teillä täällä sellaisia nuoria ihmisiä, jotka voisivat lähteä. Hyvästä dekkarista katson ensin ratkaisun ja sitten alan alusta. Juuri ennen paluutaan Suomeen Irja Aro-Heinilä ehti perehdyttää hänet naistyön jatkajaksi. Minä olin opettaja, mutta aloin haastatella naisia ja levittää tietoa siitä, mitä he minulle kertoivat. Sen jälkeen Sley ei enää ollut kiinnostunut lähettämään heitä molempia entiseen työhön. Sellainen voimanainen oli Ruth Mmari, Kimbilion turvakodin perustaja. Sellainen paikka ei synny ilman rahaa. – Olimme molemmat perheistä, jossa sitä arvostettiin. – Meillä oli ystäväpiiri, jossa sairaanhoitajina toimivat lähetit kertoivat, miten kauheaa oli kohdata näitä leikattuja ja kiinni ommeltuja naisia synnytyksissä. Toiminta on vielä pienimuotoista. Keniasta palattuaan Irja Aro-Heinilä ja miehensä Veikko lukivat itsensä papeiksi. Majoitustilassa on kahdeksan kaunista huonetta, vessat, suihkut, kerrossängyt. Se näyttää juopot miehet, ylikuormittuneet naiset, köyhyyden ja kouluttamattomuuden hinnan. Kyllä, opettajakollega oli sanonut. Niitä tulvi tämän minulle ennestään tuntemattoman naisen kynästä niin, että kun rupesimme kirjoittamaan ryhmässä ja lähetimme tuotoksiamme pari kertaa viikossa, häneltä liuskoja vyöryi kymmenen kerrallaan. Kuka. Teillä on liian pieni koulutus, meille sanottiin. Irja Aro-Heinilä kutsui Ruth Mmarin kolme kertaa Suomeen. Kolmas osakin on jo pariin kertaan kirjoitettu. On myös tehtävä. – Seuraavana päivänä puhelin soi. Irja Aro-Heinilä, 75 kirjailija, pastori, luokanopettaja, hieroja Juuri nyt viimeistelen kakkoskirjaani, jossa Rosen tarina jatkuu. Vieläkin nousevat ihokarvat pystyyn, kun sitä ajattelen, Irja Aro-Heinilä sanoo. Kiertueen aikana sadat suomalaiset kuulivat naisten järkyttäviä tarinoita. Kun lähetystyöstä vastannut Matti Vehviläinen kuuli Ruth Mmarin hankkeesta, hän sanoi kolme käänteentekevää sanaa: Me teemme tämän. Miesten valta ei estänyt voimakkaita naisia toteuttamasta uudistuksia ja muuttamasta vähin erin kanssasisartensa elämää kouluttamalla ja suojelemalla heitä. – Siitä kertoakseni minä kirjoitan. Paikan, jossa he voivat keskustella siitä, millaista on olla tansanialainen nainen. Seuraavalla jatkettiin. – No se nyt oli sellaista, ihan tavallista afrikkalaista arkeani, Irja Aro-Heinilä sanoo
Lapsia oli silloin vain yksi, lapsenlapsemme, joka on ehtinyt jo armeijaikään. Mutta ne olivat kristitylle tytölle syntisiä paikkoja. Tyttöjen turvakoti Kimbilio on pitänyt Irja Aro-Heinilän työssä vielä työiän jälkeen. + 14,9 snt/min, lankapuhelimesta 8,21 snt/puh. Printtilehtitilaus sisältää digilehden luku oikeuden ja pääsyn Kotimaa.fi sivuston kaikkiin uutisiin ja artikkeleihin. Isälle olisi sopinut maatilanemäntä vielä paremmin. Lastenlapsia ei voinut tavata eikä hoitaa. – Asuimme Helsingissä ja viihdyimme hyvin. He tarvitsivat maksajia ja maaseudun töiden taitajia aikeen toteutukseen. – Me yhdeksän aloimme raivata elämistä tänne vuonna 2007. – En lakannut yliopiston käytävillä ihmettelemästä, että minä, minä saan kävellä täällä. Kesän 2023 tarjoukset! Lehti + digi 3 kk 28 €, säästösi 12,50 € KOODI: KE3/28€ Lehti + digi 6 kk 57 € , säästösi 24 € (norm. Saimme lainan ja meistä tuli osakkaita. Kotona arvostettiin kuitenkin enemmän sitä, että Irjasta tuli opettaja. Morogoroon ei ollut meneminen. Irja sai antaa taidonnäytteensä ja pääsi kuin pääsikin jatkamaan. Lapsuus silti kahlitsi Irja Aro-Heinilän tiettyyn suuntaan. Taitavat kirurgit onnistuvat antamaan hänelle myös paremman kokemuksen naiseudesta. Tansania-sarjaan on jo tekeillä toinen ja kolmas osa. – Siihen, että vaikka tietää töiden jo odottavan, voi unelmoida siinä pyöriessään. Kunnes sitten kuudennen luokan jälkeen isä kävi kansakoulunopettajan kehotuksesta kolkuttamassa oppikoulun ovea. Irjan ja Veikon yhdessä rakentama talo on tehty viereisen pellon savesta. Kauppakassit tuotiin oven taakse. Viikonloppuisin Irja tavasi Veikon luentomuistiinpanoja ja kävi iltaseltaan Eurajoelta Helsingissä tenttimässä. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti. Olin nimittäin luultavasti kuitenkin sellainen, joka oli halukas kokeilemaan niitä pahoja paikkoja ja tapoja. Hehtaareita alueessa oli alkuun kuusikymmentä, kolmasosa kallioita ja metsää, kolmasosa peltoa ja kolmasosa rantaa. ensimmäinen osa. Etenkin kaltaiselleni. Korona tyhjensi yhtäkkiä kalenterin vierailukeikoista. Mutta Aro-Heinilät ovat tulleet tunnetuiksi myös poikkeuksellisen kotipaikkansa vuoksi. – Siihen aikaan oli vielä niin, että Veikolle tarjottiin vihkimystä, mutta minun piti nähdä sen eteen vaivaa. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. Kun Livonsaaren yhteisökylä Oy löysi Maaseudun Tulevaisuudesta ilmoituksen ja lähti katsomaan myynnissä olevaa paikkaa Naantalin saaristosta, perustajajäseniä oli yhdeksän. Kun sitten Rauman seurakunnan pappeina lähdimme Tansaniaan, sanoi esimiehemme kauniisti, että jatkamme kotiseurakuntamme työtä siellä. Niin meni pitempään kuin oli tarkoitus, kun samaan aikaan rakensimme turvakotia Morogorossa. – Emme olleet kovin kiinnostuneita. Lopulta Irja Aro-Heinilästä tuli myös teologian tohtori. Tunsin itseni kevyeksi kuin hyrrä. Puhelun hinta matkapuhelimesta 8,21 snt/puh. Oppikouluun hän ei päässyt, koska ei ollut rahaa. Äiti oli jyrkästi sitä mieltä, että niissä oppisi pahoille tavoille. Irja-Aroheinilästä tuli kirjailija, kun korona tyhjensi kalenterin. – Halusin Ateneumiin tai Teatterikorkeakouluun. Irja jatkoi opettajantyötään, Veikko lähti Helsinkiin. 72 €) KOODI: KE6/57€ Lehti + digi 12 kk 113 €, säästösi 49 € (norm. Yhtä aikaa he valmistuivat. Vaikka olin iloinen evankelinen, Jumalan lapsen elämä oli aika Irja-Aroheinilä johti Tansanian luterilaisen kirkon Morogoron hiippakunnan naistyötä 1900-luvun lopussa. kapea. Kun Irjan ja Veikon luona oli tilaa, suunnittelemaan kokoonnuttiin heille. Mutta sitten Esa sanoi: Me vaihdamme teille vaipat sitten. Pieni pukuhuone oli olohuoneena, ruokasalina, työhuoneena ja vierashuoneena. Se on tarkoittanut paitsi Tansaniassa käymistä myös väsymätöntä matkasaarnaajan virkaa. Äiti oli taitava ompelija. Nyt osakkaita on kolminkertaisesti ja lapsia kolmisenkymmentä. Siltä istumalta päätimme mennä pankkiin. – Ensin valmistui sauna ja siinä asuimme pitkään. 12 13 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 haastattelu. Veikko ja Irja Aro-Heinilän kotipaikka on Livonsaaren yhteisökylä Naantalin saaristossa. Tarjous koskee vain uusia tilaajia Suomessa. Romaanikirjailija Irja Aro-Heinilästä tuli olosuhteiden onnellisessa raossa. Halusin olla kevyt ja vapaa. Yhteisössä on toiveena, että jokainen rakentaa talonsa paikallisista ja uusiomateriaaleista, naavasta, savesta, puusta, oljesta. Paperilaskulisä 3 € + alv 10 %. Koulutusta Irja Aro-Heinilä on osannut arvostaa lapsesta asti. Konttasimme saunan parvelle nukkumaan. Niin sai alkunsa omaa elämäntarinaa seurailevan blogin lisäksi fiktiivisen Tansania-sarjan ” En lakannut yliopiston käytävillä ihmettelemästä, että minä, minä saan kävellä täällä. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Rose johdattaa Mama Maijan toharajuhliin ja naisten tragediaan. – Silloin ymmärsin, että nyt minulla on aikaa kirjoittaa. asiakaspalvelu@kotimaa.fi • 020 754 2333 Tilaukset ovat määräaikaisia. Kun emme mitään muuta voi esittelee Mama Maijan, ympärileikkauksista tutkimusaineistoa keräävän suomalaisen sairaanhoitajan, ja Rosen, nuoren masainaisen, joka kantaa toharan häpeää ja haluaa varjeltua pakkoavioliitolta. + 6,9 snt/min. – Pyörin sen hameen kanssa yhtä päätä, eikä minua pyörryttänyt. Mutta Irja Aro-Heinilän unelmat liittyvät kellohameeseen, joka nousee vaakasuoraan lepattamaan. Sarjan jatko-osissa hän nousee tärkeään rooliin juristina, joka hakee nuorille tytöille oikeutta koulutukseen ja vapautta sukujensa mielivallasta. Aro-Heinilä muistaa kesän, jona hänellä ja vuotta nuoremmalla siskolla oli samanlaiset kauniit kellohameet. Jotakin sellaista kohti halusin mennä. Siellä meidän pojat tapasivat ihmisiä, jotka halusivat asua maalla, yhteisönä. Talo ja piharakennukset ovat pyöreitä kuin masaikylässä. 144 €) KOODI: KE12/113€ kanopettaja Irjan ja diakoniatyöntekijä Veikon opintoputki. Kerran toinen pojista pyysi Irjaa ja Veikkoa mukaan
– Mietimme muun muassa, mikä on kirkon tärkein kohta ja toisaalta sitä, minkälainen tunnelma kirkossa on. | haastattelu | Puutarhanhoito antaa Helena Vaarille vastapainoa ja tukea tekstiilitaiteilijan työssä. – Omissa töissäni olen myös pyrkinyt tuomaan esiin erityisesti suomalaista luontosymboliikkaa, kuten pihlajanmarjoja, -lehtiä ja -kukkia, joita käytin muun muassa piispa Mari Leppäsen Siunattu maanimisessä piispankaavussa sekä Pyhtään kirkon kirkkotekstiileissä. Vaarin töiden taustalla on aina selkeä luonnos. Luonnon mikromaailma on aivan ihmeellinen. Vaarilla puutarhanhoitoon liittyy myös löytämisen iloa – koskaan ei tiedä, millaiseksi puutarhaliikkeestä hankittu taimi kasvaa ja menestyy. Puutarhan ohella läheiset metsät Salpausselällä ovat Vaarille tärkeitä latautumisen paikkoja. Kauhea teos kasvaa moniselitteiseksi kuvaukseksi rasismista tuoden mieleen Amartya Senin kylmäävän toteaman siitä, kuinka Ruandan kansanmurhan aikaan hutut näkivät itsensä vain hutuina ja tutsit vain tutseina. Tiemestarin Pojat -bändi, Heini Kataja-Kantola | klo 18 Ely 15 vuotta Kesäjuhlaseurat | klo 20 Ida Elinan konsertti, Ilmajoen kirkko, vapaa pääsy | klo 21.30 Jatkot iltanuotiolla SU 6.8. Suunnitteluyön ohessa Vaari perehtyy myös rukouksiin, virsiin ja Raamatun symboleihin. klo 9.15 Aamuhartaus | klo 10 Juhlamessu, piispa Matti Salomäki, khra Jani Latva-Nikkola, kanttori Terttu Iso-Oja, urkuri Viljo Harju, srkn Kamarikuoro | klo 13 Rauhaa maailmaan pääjuhla, Antero Rasilainen, Kari Tynkkynen, Merja Kramsu, Mannermaat Myös lapset on huomioitu juhlapäivien ohjelmassa. Kankaat ja langat ovat värejäni. – Luonnos on työväline siihen, että voin kertoa asiakkaalle omia ideoitani. – Langan värit vaikuttavat paljon siihen, miltä pohjakankaan väri näyttää. Katsottavissa 3.9. | Kuva: Jukka Granström T ekstiilitaiteilija Helena Vaarin terassilta aukeaa upea näkymä perheen pieteetillä suunniteltuun puutarhaan. NIILO RANTALA Valkoinen koira Yle Areenassa osana Teeman elokuvafestivaalia. Työn nimi on Varjo ei ole koskaan harmaa. Sammal onkin päätynyt Vaarin viimeaikaisiin luonnoksiin ja ” Kun kävelen metsässä, hoidan puutarhaani tai teen työtäni, uskon, että minua johdatetaan. Ajatuksena oli siinä se, että muistot ovat ne, jotka tuovat lohtua. asti. Vaarin taideteoksia voi nähdä myös läheisen Päijät-Hämeen keskussairaalan uuden sairaalaosan eri tiloissa. Sen lisäksi Vaari käyttää paljon aikaa tutkiakseen kunkin kirkon historiaa, värejä, muotokieltä ja mahdollisia maalauksia. klo 12 Kaikenikäisten juhla | klo 14.30 Rauhani annan teille, mm. Saatan kävellä pitkiä aikoja ja katsella, kosketella ja halaillakin puita. Osa työtä on myös kirkon yksityiskohtien valokuvaaminen. Onko seinillä jotain katsottavaa, joka vie ajatukset pois kivusta ja huolesta. Kun hoidan puutarhaani, se hoitaa minua, kertoo Vaari. Helena Vaarin töistä ilmestyi huhtikuussa Veijo Koivulan kirjoittama kirja Neula siveltimenä – Helena Vaarin kirkkotekstiilit. – Projekti oli ihana, koska taiteella on suuri merkitys sairaalatiloissa. Perusasetelma kertoo allegorioita lukevalle katsojalle paljon: näyttelijätär pelastaa maantieltä koiran, josta ryhtyy pitämään huolta. – Ajattelen, että tekniikkani tulee tosi lähelle luontoa. Lehtien muoto ja väri ovat tärkeitä. Yksi taidetekstiileistä on sairaalan sielunhoidon tiloissa. Värit, tunnelmat ja symboliikka ovat kaikissa kirkoissa erilaisia. PIIA KLEMI | elokuva | Vihaamaan opetettu Yhteiskunnallisiin epäoikeudenmukaisuuksiin usein elokuvissaan tarttuneen Samuel Fullerin raskaimpiin ja erikoisimpiin elokuviin kuuluva Valkoinen koira oli pitkään ”kadonneen” kulttiteoksen maineessa. On erilaisia perennoja, pioneja, poimulehtiä, maksaruohoja ja viimeisimpinä hankintoina muun muassa Peace -niminen keltainen ruusu, jota Vaari ylpeydellä esittelee. Vaari toivoo, että kirkkotekstiilit voivat olla jotain sellaisia, jotka puhuttelevat kirkossa kävijää yhtä lailla kuin virret, saarna tai musiikki. Raamatusta löytyy todella paljon luontoon liittyvää symbolikieltä. Varjo ei koskaan ole harmaa. Kiiltoa, kierrettä ja väriä Vaari ”maalaa” taidekirjontatekniikalla, jossa hän parsii ompelukoneella eri värisillä ja laatuisilla langoilla kuvioita useimmiten villakankaan päälle. Symboli on vertauskuva jostain, joka tuo iloa, lohtua, voimaa tai hyviä muistoja, miksei suruakin. Näin ompelemalla kankaasta ja lopullisesta työstä tulee myös äärimmäisen kestävä, mikä on Vaarille tärkeä arvo. – Luonto merkitsee minulle valtavan paljon. Esimerkiksi se, miltä sammal näyttää läheltä katsottuna, aivan kuin pienenpieniä tähtiä. Pihlaja on vanha suomalainen symboli. Lanka on pieni ja ohut, mutta silti kolmiulotteinen. Tutkimustyö on keskeinen osa Vaarin työskentelyä, hän käyttää siihen paljon aikaa. Vaarille tärkeintä on, että symboliikka on sellaista, joka puhuttelee myös tämän päivän ihmistä. Muistoissa voi näkyä värejä ja tunteita. Luonnos lähtee liikkeelle käsillä olevasta työstä ja tilaajan toiveesta. Siitä löytyy kiilto, kierre ja väri. – Kun kävelen metsässä, hoidan puutarhaani tai teen työtäni, uskon, että minua johdatetaan. Maalauksellisella kirjonnallani voin sävyttää tekstiilit eri kirkkoihin sopiviksi. Toinen on pihlaja ja toinen on omenapuu. Sammalta Vaari on ommellut ompelukoneellaan, samalla taidekirjonta-tekniikalla kuin hänen muutkin työnsä ovat syntyneet. 14 15 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 kulttuuri. Monet ideat töihin nousevat luonnosta ja sen kiertokulusta. – Puutarhassa, samoin kuin taiteessakin, toimivat hyvin kontrastit, suuri ja pieni, pyöreä ja soikea, tumma ja vaalea. | Kuva: Wikimedia commons ra varoittaa, miten propagandaa hyväksikäyttämällä saadaan jokainen ihmisryhmä näyttämään uhalta eroja korostamalla. Kirkkotekstiilien suunnittelu alkaa aina ideointipalaverista seurakunnan henkilökunnasta ja luottamushenkilöistä kootun tiimin kanssa. Vaari ottaa myös kävelylenkeillään paljon valokuvia, jotka saattavat päätyä luonnoksiin. Vaarin teoksia on myös vastasyntyneiden osastoilla, vanhempien olohuoneissa. tekstiilitöihin, joita on parhaillaan esillä Vaalassa Kassu Halonen Taidetalossa. Puihin lisätään aina pieni vuorikristallin palanen, kun vauva syntyy. Ilman hyvää ideaa ei synny mitään, Vaari kertoo ja esittelee kotoaan löytyviä peitevärimaalauksia, piirroksia ja näytetilkkuja. – Nämä ovat taideja käyttötekstiilejä, niiden tulee kestää kulutusta ja aikaa. Kaikki on itse istutettu omenapuita myöten. Valkoinen koiSamuel Fullerilla oli myös läheinen suhde Suomeen Kaurismäen ohjaajaveljesten kautta. Koirassa on kuitenkin jotain outoa – se on koulutettu vihaamaan tietynvärisiä ihmisiä. Langoilla saa aikaan juuri jotenkin samankaltaista jälkeä kuin mitä luonnosta löytyy, naavamaista jälkeä, jossa langat kietoutuvat toisiinsa. Yhdistävät tekijät, kuten afrikkalaisuus, ruandalaisuus ja ihmisyys, unohdettiin ja ohitettiin tyystin. piispa Matti Salomäki, TT Eija Harmanen, rovasti Eija Seppä | klo 16.30 Kanteleen laulut tutuiksi mm. Siihen saa erilaisia heijastuksia ja sävyjä valitun langan mukaan. Taide on parantavaa. Helena Vaari maalaa käyttäen neulaa siveltimenään Katso lisätietoa ja koko ohjelma: www.evankeliset.net Evankeliset kesäjuhlat Ilmajoella 5.-6.8.2023 Tilaisuudet Ilmajoen kirkossa ja Etelä-Pohjanmaan Opistolla LA 5.8
– Sifridus-kalkki on luokiteltu maailman kymmenen arvokkaimman kalkin joukkoon, Porvoon museon kokoelmapäällikkö Juha Jämbäck kertoo. – Kalkkia korjattaessa myöhemmin 1800-luvulla, varren koristeellinen nodus eli solmu, on asetettu vahingossa vielä väärinpäin. Ehtoollinen ymmärretään näin enemmän muistoateriaksi, jossa Pyhä Henki on läsnä, mutta viini ja leipä eivät ihmeenomaisesti muutu. Ruotsalainen sotaväki ryösti kalkin Osnabrükin tuomiokirkosta 30-vuotisen sodan aikana vuonna 1633. Immonen kertoo Laitilan Untamalan kappelin Suomen vanhimmasta puisesta vakasta, jonka sisällä pidetään hopeista ehtoollismaljaa ja -lautasta. Ajoitusta hankaloittaa se, ettei kalkin varsinainen maljaosa ole enää alkuperäinen. Transsubstantiaatio-opin mukaan ehtoollisaineiden uskottiin ihmeenkaltaisesti muuttuvan todelliseksi Kristuksen lihaksi ja vereksi viinin ja leivän ulkomuodon säilyessä ennallaan. Kirkon piirissä 1000-luvun jälkeen vahvistunut uusi käsitys ehtoollisesta vaikutti Immosen mukaan siihen, millaisia esineitä kirkossa käytettiin. Ehtoolliskalkin kappale kuuluu Suomen kansallismuseon kokoelmiin. | Kuva: Rami Marjamäki Sari Mankinen. Seurakuntalaiset voivat nähdä vanhan ehtoollismaljan Pälkäneen Pyhän Mikaelin rauniokirkon messussa 1?2 kertaa vuodessa. Kantokylän kartanon isäntä Hans Eckholt (1600–1637) palveli 30-vuotisessa sodassa Ruotsin kuninkaan Kustaa II Aadolfin sotamarsalkka Åke Tottin suomalaisessa ratsuväessä. Pälkäneen seurakunnan kirkkoherran, lääninrovasti Jari Kemppaisen mukaan Pälkäneen kalkki ja pateeni ovat hyvässä kunnossa. Kalkkia ei säilytetä Porvoon tuomiokirkossa, vaan turvallisessa paikassa. Uskonpuhdistus muokkasi myös ehtoolliskäsitystä. Suomen alueen vanhimmat säilyneet jalometalliset ehtoollismaljat ja -lautaset, joilta ehtoollinen on messussa jaettu, ovat Immosen mukaan 1300-luvulta. Suomen vanhin tunnettu messukäytössä ollut ehtoollismalja on Porvoon tuomiokirkon esineistöön kuuluva Sifriduksen kalkki. Immonen kertoo Untamalan kappelin ehtoollismaljan ja -lautasen olevan niukasti koristeltuja, kullattua ja hopeoitua kuparia. Lahjoittajan nimi ja sukuvaakuna olivat tärkeä osa esineiden koristelua. Näyttelyssä oli esillä muutakin tuon ajan arvoesineistöä ja turvatoimet olivat mittavat, paikalla ollut Mankinen kertoo. Arkeologin ja keskiajan tutkijan, professori Markus Hiekkasen mukaan se on valmistettu Saksassa vuoden 1230 tienoilla. Eckholt lahjoitti sotasaaliina tuomansa preussilaisen kalkin ja siihen kuuluvan pateenin Pälkäneen seurakunnalle vuonna 1633. Esineitä ei säilytetty kappelissa, vaan kulloisenkin kappelinvartijana toimineen talonpojan kotona. Alttarilla esillä kalkki oli viimeksi jumalanpalveluksen yhteydessä vuonna 1999. Kirkkoherra Jari Kemppaisen mukaan pateeni on käytössä säännöllisesti. Immosen mukaan kirkko oli seurakuntalaisten yhteinen muisti, sillä esineiden hankkimisella oli yhteys seurakunnan omaan historiaan sekä poliittisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Puisen kappelin tiedetään palaneen usein, mutta ehtoollisvälineet ovat säästyneet. Markus Hiekkasen mukaan Koroisissa sijaitsi Turun tuomiokirkkoa edeltänyt piispankirkko, ja ehtoolliskalkin kappale löydettiin kirkon lattian alla olleesta tiilihaudasta. Pyhät esineet oli valmistettava jalometallista, kullasta tai hopeasta, tai ainakin niiden pintojen, jotka koskettivat leipää ja viiniä, oli oltava kullattuja. Kirkkopalojen yhteydessä myös arvokkaat ehtoollisvälineet tuhoutuivat. katolinen transsubstantiaatio-oppi poistettiin kirkon dogmeista. | Kuva: Museovirasto Pälkäneen seurakunnan esineistöön kuuluvat 30-vuotisesta sodasta sotasaaliina tuodut astiat. Suomen vanhin, ei-messukäytössä ollut ehtoolliskalkin osaksi tulkittu kappale taas on löytynyt Turun Koroisista. Ruotsin valtakunnassa tehtiin 1500-luvulla uskonpuhdistuksen myötä radikaaleja opillisia muutoksia, ja mukana ehtoollisen nauttija saa kuitenkin Kristuksen ruumiin ja veren – kyse ei siis ole symboliikasta. S uomen vanhin tunnettu messukäytössä ollut ehtoollismalja on Sifriduksen kalkki. – Esine on nykytiedon mukaan ajoitettu noin 1380–1480-luvuille, mutta se voi olla vanhempikin. Hans Eckholt kohosi everstiksi ja aateloitiin vuonna 1628. Bergenin yliopistossa keskiajan arkelogian professorina työskentelevä Visa Immonen on väitellyt vuosien 1200–1600 välisen ajan kirkkojen ja kartanoiden kultaja hopeaesineistä Suomen alueella. Pohjoismaiden luterilaisessa kirkossa Immosen mukaan oppina on, että ehtoollisella leipä säilyy leipänä ja viini viininä. Viini ja leipä symboloivat Kristusta. Kirkollisia esineitä lahjoittivat pääasiassa pitäjän merkkihenkilöt, joista osa oli kirkonmiehiä, osa varakkaita maallikoita. Viinin ja leivän kanssa kosketuksessa olevat ehtoollismalja ja -lautanen, ehtoollisleipien säilytysastia sekä astia, johon ehtoollisleipä laitettiin seurakuntalaisten nähtäväksi, olivat pyhiä esineitä. – Pateeni on käytössä jumalanpalveluksissa säännöllisesti, ei joka pyhä vaan silloin kun tarvitaan useampi pateeni, Kemppainen kertoo. Kalkkeja ja pateeneja on säilynyt Ahvenanmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan kirkoissa. – Kalkki on ollut viimeksi julkisesti esillä vuonna 2012 Saksassa Münsterissä paikallisen museon järjestämässä Goldene Pracht -näyttelyssä, kertoo Porvoon seurakuntayhtymän hallintojohtaja ” Esineitä ei säilytetty kappelissa, vaan kulloisenkin kappelinvartijana toimineen talonpojan kotona. Kalkki kulkeutui ensin Viipurin tuomiokirkkoon, josta se vuonna 1723 siirtyi Porvoon tuomiokirkon esineistöön. TARJA VÄNSKÄ Lähteenä on käytetty Markus Hiekkasen teosta Suomen keskiajan kivikirkot sekä Visa Immosen teosta Kirkkojen ja kartanoiden kätköistä. Vanhin tunnettu ehtoollismalja on valmistettu 1200-luvulla. Kirkkoesineet oli tarkoitettu ihailtavaksi, joten liturgisia välineitä katsomalla sai käsityksen sekä pitäjän hengellisestä elämästä että sen mahtisuvuista. Ehtoollisastiat valmistettiin kuparista, pronssista tai tinasta. Pälkäneellä seurakuntalaisten nähtävänä on 30-vuotisesta sodasta sotasaaliina tuodut kalkki ja pateeni. Niiden 16 17 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 historia. Kirkolliset esineet kertoivat pitäjän hengellisestä elämästä ja mahtisuvuista Arvokkaita ehtoollisastioita vuosisatojen takaa on säilynyt kirkoissa eri puolilla Suomea. Pälkäneen seurakunnan esineet on inventoinut Jyväskylän yliopiston taidehistorian tutkija, filosofian tohtori Paula Mäkelä. Kyseessä on todennäköisesti piispan yksityinen hautakalkki. Antiikin aikaan ja varhaiskeskiajalla ehtoollisella muisteltiin Jeesuksen viimeistä ateriaa. Ehtoollisaineita täytyi siten kohdella erityisen kunnioittavasti. Isäntä säilytti vakkaa sänkynsä alla, jotta yöllä tulipalon sattuessa hän ehti ottamaan sen mukaansa. Siksi ei välttämättä tarvita jalometallista valmistettuja pyhiä astioita. Hauta kuului piispa Kettilille (Catillus), joka kuoli 1286. Se oli esillä jumalanpalveluksen yhteydessä viimeksi vuonna 1999. Jalkaan on ruotsiksi kirjoitettu teksti: ”Vuonna 1597 Henrik Storm ja vaimonsa Elin sekä Skova ja hänen vaimonsa Hartta Bergia, jotka asuvat Riiassa, antoivat tämän maljan Jumalan kunniaksi.” Solmuun on upotettu punaisia ja valkoisia lasinpaloja, joista yksi on kadonnut
Erityiskiitos niille kahdelle vääräleualle, jotka tunnistivat kuvasta Franklin Delano Rooseveltin sekä Petri Järveläisen. kirkkokahvit | 3 kysymystä | 18 KOTIMAA | 4.8.2023 | riparimuistelo | | vastaus | Mysteerikuva K otimaan valokuva-arkistosta löytyy monta laatikollista kuvaa, joista ei kunnolla käy ilmi keitä kuvassa on ja missä ja milloin se on otettu. Kol me 3. Hän oli 92-vuotias, syntynyt Kiuruvedellä 25.11.1930. Tunnistatko henkilön ja tilanteen. 2. SILMINNÄKIJÄ 1. Hän toimi tuolloin kolmen arkkipiispan – Martti Simojoen, Mikko Juvan ja John Vikströmin – aikana. Kuvan tunnistamisesta kiitos kuuluu lukuisille henkilöille, joista erikseen mainitsen Simo Jouhin, Eero Lehtipuun, Rauno Myllylän ja Pirjo Niemisen. Tällä kertaa te rakkaat lukijat yllätitte iloisesti Kotimaan arkistonhoitajan. Murtorinne vihittiin papiksi 1956 Kuopiossa. Yliopiston hallintoon siirtyneen Juvan sijaisena Murtorinne hoiti vuodesta 1971 Suomen ja Skandinavian kirkkohistorian professuuria, sai seuraavana vuonna nimityksen kirkkohistorian apulaisprofessoriksi – hoitamatta virkaa koskaan – ja 1975 uusimman ajan kirkkohistorian henkilökohtaiseksi ylimääräiseksi professoriksi. Harmitti niin, että päätin olla käymättä koko rippikoulua. Hiid enp ort in kan sal lis pui sto ssa Kai nuu ssa . Arkistonhoitaja ei kuitenkaan aio luottaa vain omaan mutu-tuntumaansa ja siksi pyytää lukijoilta apua. Ripariin kuului kirkossa käyntien lisäksi vähintään yksi käynti srk:n nuortentilassa. Murtorinne kantoi omalta osaltaan vastuuta luterilaisen kirkon ekumeenisista ja kansainvälisistä suhteista 1970-luvun puolivälistä 1990-luvun alkuun. Niitä tulikin runsaasti. Murtorinne antoi merkittävän panoksen myös kirkko– valtio -problematiikan sekä kirkon ja kulttuurin suhteiden pohdintaan. Kotimaan lukijakisa Nyt kerätään riparimuistoja Kerro meille mieleenpainuvin muistosi rippikoulusta! Lähetä muisto sähköpostitse osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi ja laita aiheeksi ”Riparimuistelo”. Murtorinne oli koulutuksensa ja suuntautumisensa perusteella laaja-alainen teologi. Myöhemmin Murtorinteen oli tehtävä valinta tieteelliselle uralle suuntautumisen ja käytännön papintyön välillä. Marraskuussa 2020 Murtorinne sai Luterilaisen kulttuurin säätiön tunnustuspalkinnon elämäntyöstään. Vastaukset löytyvät tästä lehdestä. Emeritusprofessori ilmaisi huolensa siitä, että kansankirkko ei välttämättä heijasta kaikki kansalliset rajat ylittävää uskonnollisuutta. Murtorinteen hyvää ajan hengen ”vainua” osoitti, että hän kiinnostui 1980-luvun puolivälissä kirkkojen asemasta ItäEuroopan sosialistisissa maissa ja ryhtyi organisoimaan sitä koskevaa tutkimusta. Murtorinne väitteli syksyllä 1964 tutkimuksellaan Papisto ja esivalta routavuosina 1899– 1906, joka oli käänteentekevä tuodessaan kirkkohistorian tutkimuksen melko lähelle nykyaikaa ja liittäessään siihen poliittisen aspektin. Hän oli mukana luterilaisen kirkon oppineuvotteluissa Venäjän ortodoksisen kirkon kanssa. Tamminen ja rovasti K.R. Hän oli vuonna 1992 Raamatun juhlavuoden toimikunnan puheenjohtaja. Olin menossa rippileirille kesällä 1969. Murtorinne rupesi määrätietoisesti suuntaamaan omaa ja oppilaidensa mielenkiintoa kirkon ja papiston asemaan suomalaisessa yhteiskunnassa 1900-luvulla. U usimman ajan kirkkohistorian emeritusprofessori Eino Murtorinne kuoli Helsingissä 15.7. WSOY julkaisi Suomen kirkon historian 1990-luvun ensimmäisellä puoliskolla professorien Kauko Pirisen, Pentti Laasosen ja Eino Murtorinteen yhteistyön tuloksena. Jäljellä oli enää torstai-ilta ja silloin meidän oli mentävä. 2. Montako osaa on tulossa Irja Aro-Heinilän Tansania-sarjaan. Jälkimmäinen kirjoitti siihen 1800ja 1900-lukua käsittelevät laajat osat. Murtorinteen melko lyhyessä ajassa julkaisema laaja tuotanto pätevöitti hänet korkeimpiin akateemisiin virkoihin. Murtorinne kykeni tutkimuksissaan säilyttämään tieteellisen objektiivisuutensa eikä kansallissosialismin vaikutukseen liittyvästä aiheestaan huolimatta noussut miksikään ”kohututkijaksi”. Hänen johdollaan käynnistyi Suomen akatemian rahoittama tutkimusprojekti Suomen kirkko uusimman ajan aatteellisissa, poliittisissa ja sosioekonomisissa muutoksissa. Hän toimi muun muassa kirkon oman kirkko–valtio -komitean sihteerinä 1960-luvun lopulla ja Kristillisen kulttuurin liiton hallituksen jäsenenä. Oli jäljellä enää kaksi mahdollisuutta ennen konfirmaatiota, seuraava sunnuntai tai torstai. Hän eli ajan hermolla elämänsä loppuun asti. Kotimaan verkkosivuilla on julkaistu laajempi kooste vastauksista. Julkaisin viimeksi vanhan kuvan, josta etukäteen oletin etten ehkä saa lainkaan vastauksia. Kirkon korkeimman kunnianosoituksen perusteena olivat hänen akateemiset ja ekumeeniset ansionsa. Arkistonhoitaja pyytää Kotimaan lukijoiden apua kuvien tietojen selvittämisessä. Silloisessa nuoren rippikouluoppaassa oli mielestämme kovin vanhanaikainen kuva nuortenilloista ja jätimme tuon kohtalokkaan käynnin viimeiseksi. Hän oli kirkon ulkoasiain neuvoston teologisten asiain jaoston pitkäaikainen jäsen ja puheenjohtaja. Jos sinulla on tietoa kuvasta, kerro se sähköpostiviestillä osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi, aiheeksi mysteerikuva, tai kommenttina Kotimaan Facebook-sivulla, jossa kuva myös julkaistaan. Luemme tarinat ja julkaisemme niistä parhaita paloja Kotimaan Kirkkokahvit-sivulla. Ystäväni ja hänen katseensa kohtasivat. Tälle viikolle arkistonhoitaja on valinnut kuvan henkilöstä, joka näyttää tutulta. Paras ystäväni keksi iltariparin, ja puhui minut sinne mukaansa. Missä Untamalan kappelin ehtoollisastioita säilyettiin. Murtorinne rupesi tutkimaan 1800ja 1900-luvun vaihteen sortokauden eli niin sanottujen routavuosien oikeustaistelua kirkon ja papiston näkökulmasta. Se ei onnistunutkaan, koska täytin 15 vasta syyskuussa. Kuvassa vasemmalla Vihdin kirkkoherra Aukusti Oravala, teologian tohtori Ilmari Salomies, runoilija Lauri Pohjanpää, säveltäjä Armas Maasalo, rovasti Kauko V. 3. 1. HANNU MUSTAKALLIO Eino Murtorinteen ystävä ja työtoveri MINNA MURTORINNE-LAHTINEN Eino Murtorinteen tytär, kasvatustieteiden tohtori ja erityisopettaja Eino Murtorinne | kuolleet | | Kuva: Mari Teinilä 18 19 KOTIMAA | 4.8.2023. Eino Murtorinne pääsi 1950 ylioppilaaksi herännäispainotteisesta Raudaskylän keskikoulusta ja lukiosta. Kyseessä on virsikirjakomitean kokoontuminen Vihdin pappilassa vuonna 1936. Porkkalan mökki oli Murtorinteelle tärkeä hengähdyspaikka. Tutkimustyöhön paneutumisen mahdollisti osaltaan Seija-puolison tuki. Murtorinne tutki muun muassa kirkon ja papiston roolia suomalaisen yhteiskunnan murrosvaiheissa ja suomalaisen teologian vaiheita. Hän pääsi keräämään aineistoa Saksan ja Pohjoismaiden kirkkojen suhteista kolmannen valtakunnan aikana. He ovat naimisissa tänäkin päivänä. Entä onko tietoa milloin kuva on otettu. Viimeisen artikkelinsa Murtorinne julkaisi kesällä 2023 ilmestyneessä Kanava-lehdessä. Pui ses sa vak ass a kul loi nki n kap pel inv art ijana toi min een tal onp oja n sän gyn alla . Hän kirjoitti kaksi osaa Suomen kirkon historiaan. Ajan tavan mukaan hän suoritti korkeimmat arvosanat useasta oppiaineesta. Luterilaisen esivaltateologian problematiikka vei Murtorinteen kohta uusille urille, tutkimaan Saksan kirkkotaistelua. Murtorinne tutki myös kirkkojen asemaa Itä-Euroopassa kylmän sodan aikana. Pimeänä sunnuntai-iltana marras-joulukuun vaihteessa satoi kaatamalla, nuorten tilan ovi oli vielä kiinni ja ystäväni totesi päättävästi: tuonne minä en mene. Saksan kirkkotaistelun tutkimus tuotti yhteensä neljä merkittävää monografiaa. Tutkimusaiheen valintaan vaikutti ratkaisevimmin Turun yliopistossa Suomen historian professorina toiminut Mikko Juva. Seuraavana vuonna piispa Eino Sormunen pyysi hänet nuorisotyöstä vastaavaksi hiippakuntapapiksi. Neuvostoliittoon, Inkeriin, Baltiaan, Itä-Saksaan ja muuhun Itätai Keski-Eurooppaan kohdistuneen tutkimuksen ajankohtaisuuden osoitti lopullisesti Berliinin muurin murtuminen 1989. Oli joulukuu 1970 ja olimme kuusitoistavuotiaita. Kares. Hän aloitti kohta teologian opinnot Helsingissä. Hänen tutkimuksensa Pohjoismaiden kirkkojen suhteista Saksaan kolmannen valtakunnan aikana tekivät hänet kansainvälisesti tunnetuksi. Missä Matti Hernesaho oli lomalla. Seurasin vierestä ja yhdessä sekunnissa tajusin, mitä tapahtui. Silloin piti täyttää 15 -vuotta ennen konfirmaatiota. Murtorinteelle kaikkein rakkainta oli oma perhe – puoliso Seija ja tytär Minna Kari-puolisoineen. Itä-Eurooppaan kohdistuneen kirkkohistoriallisen tutkimuksen viriäminen tuotti niin oppilaiden väitöskirjoja kuin muuta asiantuntijatietoa tiedeyhteisölle ja kirkoille. Hän valitsi edellisen. Kyllä huumoria pitää myös olla, vaikka kyse on vakavista arkistoinnin asioista. Raotimme varovasti ovea ja meille huudettiin heti: hei, tulkaa sisälle! Tilassa oli vain yksi poika, ikäisemme, edellisen vuoden riparilainen. Suomen evankelis-luterilainen kirkko myönsi Murtorinteelle vuonna 2014 Pyhän Henrikin ristin
Sakari Vainikka Filosofian tohtori Sakari Vainikka kuoli 12. 24 %. Selviytymistaidoistaan ja positiivisuudestaan hän oli tunnettu niin pappina kuin ystävänä. Pian pappisvihkimyksen jälkeen kielitaitoisena tunnettu Mattila kutsuttiin siirtolaispapiksi Kanadan Port Arthuriin. Pystymme puuttumaan vain tiedossa oleviin ongelmiin ja hoitamaan asian kuntoon. Hänen mukaansa työ etääntyi kauaksi maalaispapin toimesta, kun saarnastuoli ja ”Pappi ottaa-nyt kakkua” -ilmaisu muuttuivat hetkessä laivan kannelle kiipeilyksi ja merimiesslangiksi. Kotimaa näköislehtenä sekä digitaalinen arkisto) 12 kk 132 € kestotilauksena • Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan luovuttaa ja käyttää asiakas suhteen hoitamiseen sekä lain sallimaan asiakasmarkki nointiin henkilörekisteri lain puitteissa • Pidämme oikeuden hintojen muutokseen. kirkkoherra Johanna Pesonen 229 ääntä. Hän kutsui sairauttaan ”uskolliseksi opaskoiraksi”, joka johdattaa hänet tästä ajasta ikuiseen valoon. Pesonen vihittiin papiksi 1995. jumalanpalvelusverkossa.fi Haluamme osaltamme helpottaa ihmisille merkityksellisten tapahtumien saatavuutta ja löydettävyyttä. Vainikan taiteelliseen tuotantoon kuului muun muassa Suomen kirkon v.1986 Virsikirjan täydellinen soinnutuskokoelma, musiikit Veikko Sinisalon viimeisiin monodraamoihin, viulukonsertto Orbis factor sekä jonkin verran elektronija kuoromusiikkia. Väitöskirjassaan Radices Canorvm hän loi musiikinteoreettisen mallin keskiaikaisten gregoriaanisten melodiaidiomien genealogian ymmärtämiseksi. Kotimaa vain diginä -tilaus (sis. Hänen tehtävänään on kehittää Sansan ulkomaantyön prosesseja, kumppanuuksia ja sopimusyhteistyötä. Toimitus editoi julkaistavia tekstejä. Viimeinen sävellys oli arkkienkeli Mikaelille omistettu The Dream of an Angel. Kittilän kirkkoherraksi hän siirtyy Tikkurilan seurakunnan kappalaisen virasta arviolta syyskuun aikana. Ilmoitathan meille jakeluhäiriöistä mahdollisimman pian, jotta voimme tehdä siitä selvityspyynnön Postille. Puhelinsoitto keväällä 1971 viitoitti Mattilan viisihenkisen perheen seuraavat vuodet. Kotimaa painettuna, näköislehdet, digitaalinen arkisto, kalenteri) 12 kk 156 € kesto tilauksena. elokuuta 1934. Päivämäärien osalta ne on täydentänyt hänen poikansa, arkkitehti Otto Vainikka. Tervetuloa verkkojumalanpalvelukseen! Palvelustamme löytyvät viimeisimmät tulevat ja tallennetut lähetykset yli 130 seurakunnasta 20 21 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 tiedoksi. Helén vihittiin papiksi 1998. Heikki Mattila syntyi hämeenlinnalaiseen liikemiesperheeseen esikoiseksi. Hän siirtyi takaisin Suomeen papiksi, ensin Korpilahdelle, Forssaan ja sieltä Hämeenkyröön. Varhaislapsuuden leikit Suomen Kasarmien ympäristössä keskeytyivät, kun sota pakotti sisarukset lähtemään Ruotsiin sotalapsiksi. Vainikka kirjoitti myös muutamia romaaneja, joista hän itse arvosti eniten Sardes-nimistä dekkaria. päivänä heinäkuuta 2023. Ilmoitusvalmistus 80,00 € + alv. Vainikka aloitti muusikon uransa abiturienttivuotenaan Helsingin Kansankonservatorion kitaransoiton opettajana. Vuonna 2019 hän kirjoitti Ruumiinvalvojaiset -nimisen omakustanteen, jossa hän kuvaili niitä elämäntuntoja, joiden varassa hän uskaltaa kohdata kuoleman. Lisätietoa KirkkoRekrystä, hakuavain 957. Lisätietoja: www.kirkkorekry.fi (työavain 945) Hakemukset viimeistään torstaina 17.8.2023 klo 16.00. Viimeisen kirkollisen toimituksensa hän teki Suomessa toukokuussa 2023, vain kuukautta ennen tapaturmaista kuolemaansa. Tarjous on voimassa kesä-, heinäja elokuun. Korkeasta iästään huolimatta hän lenkkeili ja puuhaili mökillään viimeiseen ihanaan kesäpäivään asti. Helén sai 210 ääntä ja vastaehdokkaana ollut Helsingin Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntapastori Asko Nuorkivi 97 ääntä. Hän oli syntynyt Oulussa 6.10.1945. Juri Veikkola on valittu Medialähetys Sanansaattajien kehittämispäälliköksi. Kanadassa Mattila toimi lopulta kolme vuotta, ja siellä hän sai esikoisensa. Hakijoita oli kaksi, joista toinen, Keski-Lahden seurakunnan seurakuntapastori, director cantus Pauli Pietiläinen sai 177 ääntä ja rovasti, Anjalankosken vt. Vaalin äänestysprosentti oli 5,1. | nimitykset | Päivi Helén, 55, on valittu Kittilän seurakunnan kirkkoherraksi sunnuntaina 18.6. Hän on työskennellyt aiemmin Imatran, Kotkan Kymin sekä Kittilän seurakunnissa. Kirjan opit tulivat ajankohtaisiksi keväällä 2022, jolloin hän sai haimasyöpädiagnoosin. Viran vaatimuksena on soveltuva korkeakoulututkinto ja seurakuntatyön käytännön tuntemus. Tehtävän palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen. 1980-luvulta alkaen hän toimi myös Hämeenkyrön rovastikunnan lääninrovastina. Olemme koon neet eri puolilta Suomea seurakunnista lähetettäviä jumalan palveluksia, hartauksia ja konsertteja helposti löydet tä väksi kokonaisuudeksi. Koti Reeperbahnin lähellä ja ympärivuorokautinen työ merimiesten, siirtolaisten ja turistien kanssa vaati sopeutumista. Tekstin enimmäispituus on 2500 merkkiä välilyönteineen. DIGI 1 kk 7,50 € https://kamp.jaicom.com/kotimaa/add-to-cart/1593 Kampanjakoodi: DIGIKESÄ23 KIRKON ULKOSUOMALAISTYÖ¤ Kiinnostaisiko lähteä siirtolaispapiksi Norjaan. Kuolinilmoitukset ja -kiitokset Kotimaa-lehdessä. Kysy lisää mediamyynnistämme Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi Juha Kurvinen 040 665 5983 juha.kurvinen@kotimaa.fi Lehdessä julkaistut työpaikat verkossa kotimaa.fi/tyopaikat-ja-virat Ilmoitukset osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Paikkoja avoinna Eikö lehti tullut perille perjantaina. SAKARI VAINIKKA Muistokirjoitukseen päätyneet elämänkertatiedot on valinnut vainaja itse keväällä 2023. PÄIVI MATTILA, ANTTI MATTILA, SARI KRAPPE Kirjoittajat ovat Heikki Mattilan lapsia. Espoossa asuva Juri Veikkola on työskennellyt aikaisemmin muun muassa Lähetysyhdistys Kylväjässä ja Suomen Lähetysseurassa. Ylioppilaaksi hän valmistui Ressusta, opiskeli teologiaa Helsingissä ja Genevessä, toimi vuosikymmenen ajan Suomen Kirkon pappina ja opiskeli papin työn ohella Sibelius-Akatemiassa, viimeisenä tutkintonaan sävellysdiplomi. vu os ik er ta 00 43 59 5– 22 –2 7 Lohtu on toivon sisko Kansanedustaja Anu Vehviläinen ymmärsi menetyksen hetkellä, että hän selviää 12 Hyvä yleissivistys suojaa suomalaista salaliittoteorioilta Mistä aineksista on kristillinen sionismi tehty. Heikki Mattila oli huumorintajuinen ja lämmin isä kolmelle lapselleen sekä viidelle lapsenlapselleen ja rakastava aviomies vaimolleen Sointulle. Neljä vuotta myöhemmin Mattila valittiin Ikaalisten seurakunnan kirkkoherran virkaan, jossa hän toimi eläköitymiseensä saakka. Papin työ ei kuitenkaan loppunut eläkkeeseen, koska vuonna 1999 tullut tekstiviesti ”Soita Kirkkohallitukseen” johdatti hänet vuosituhannen vaihteeksi Australiaan, jossa hän toimi Sydneyn Bass Hillin suomalaisen seurakunnan pappina runsaan vuoden. Hän oli tavannut tulevan vaimonsa Marjan vain vähän aiemmin, joten heittäytymistä vaadittiin, kun muutto Suomesta tapahtui Rotterdamin kautta puolalaisella laivalla, joka toimi toisen maailmansodan aikaan joukkojenkuljetuksissa. Tapahtuma opetti paljon. heinäkuuta 2022 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : Ju kk a G ra ns tr öm 11 7. kirjoituksen osoitteeseen toimitus@kotimaa.fi. Ylioppilaaksi Mattila valmistui Hämeenlinnassa 1954 ja reservin upseeriksi seuraavana vuonna. Hän menetti pappeutensa käännyttyään katolilaiseksi. Merimieskirkon tiivis yhteisö ja lomamatkat kuplavolkkarilla perheen kanssa Etelä-Euroopassa toivat tervetullutta vastapainoa. KIRJOITA MUISTOKIRJOITUS Voit lähettää muisto. | kuolleet | Heikki Mattila Lääninrovastina, kirkkoherrana sekä eri puolilla maailmaa siirtolaisja merimiespappina toiminut Heikki Mattila menehtyi äkillisesti 21.6.2023 kesämökillään. Hän on asunut Anjalankoskella 27 vuotta ja työskennellyt Anjalankosken seurakunnassa vuodesta 2011. 24 % / h • Ilmoitusvaraukset ja aineistot: torstaina klo 12 mennessä sähköpostitse ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Tilaushinnat: Koko Kotimaa -tilaus (sis. Lapsuutensa hän vietti vuokrakasarmissa Malmilla, myöhemmin perhe pääsi muuttamaan vanhempien työsuhdeasuntoon Kruununhakaan. Tämän jälkeen hän siirtyi opiskelemaan Helsingin teologiseen tiedekuntaan. Kotimaa kulkee kesällä siellä missä sinäkin Tilaa nyt digilehti! 18 6 N:o 26 | 1. Tällä kertaa oli edessä muutto merimiespapiksi Hampuriin. Hän opetti musiikinteoriaan ja -historiaan liittyviä aineita Sibelius-Akatemiassa sekä Tampereen Yliopistossa ja Konservatoriossa. järjestetyssä suorassa vaalissa. 24 %. Ilmoitukset toivomme sähköosoitteeseen: asiakaspalvelu@kotimaa.fi tai puhelinnumeroon: 020 754 2333 asiakaspalvelu@kotimaa.fi 020 754 2333 Tilaus sisältää kotimaa.fi sivuston tilaajille tarkoitetut uutiset ja artikkelit sekä näköislehden lukuoikeuden. Johanna Pesonen, 56, on valittu Anjalankosken uudeksi kirkkoherraksi suoralla vaalilla. Paikkoja avoinna ilmoitukset 2,70 € / pmm + alv. Lähetysten katseleminen ja kuunteleminen on palvelussamme on ilmaista. hakuilmoitus www.liperinseurakunta.fi Avoin työpaikka: Kasvatuksen johtaja Porvoon suomalainen seurakunta siirtyy yhteen kasvatuksen työalaan, jota luotsaamaan etsitään nyt vahvan kokemuksen omaavaa kasvatuksen ammattilaista. Eläkepäivät jatkuivat turistipappina Kanariansaarilla ja Rodoksella. Liperin seurakunnassa on avoinna DIAKONIAN VIRKA Ks. Hän oli 88-vuotias, syntynyt Hämeenlinnassa 3. ASIAKASPALVELU tilaukset ja osoitteenmuutokset: puhelin 020 754 2333, asiakaspalvelu@kotimaa.fi • Ilmoitustrafiikki: Jukka Heinänen 040 750 3036, ilmoitusmyynti@kotimaa.fi • Mediamyynti: Pirjo Teva 040 680 4057, pirjo.teva@ kotimaa.fi, Juha Kurvinen 040 665 5983, juha.kurvinen@kotimaa.fi • Ilmoitushinnat: 2,50 € / pmm + alv
Alttarilla on kaksi kynttilää. Radio 1 klo 11 Ortodoksinen liturgia Kristuksen kirkastumisen kirkosta Porvoosta. Opiskelija Annu-Tuulia Kehusmaa, Baptistiyhdyskunta, Turku. Konservatiivisuus ei tule suoraan kasvoille, se lymyää rakenteissa. Kolehti on seurakunnan valittavissa. Minut valittiin myös kirkkovaltuuston puheenjohtajaksi, ja niinpä olen mukana kaikessa mahdollisessa kirkkoon liittyvissä asioissa. Alun perin goottilainen arkkitehtuuri muutettiin vuonna 1743 edustamaan barokkia, arkkitehtina J.E. Se on erityistä siksi, että saan osallistua sen toteuttamiseen. Kun rappaukset alkoivat putoilla kirkon ulkoseinistä muutama vuosi sitten, se hälytti selvittämään tornin ja julkisivun kunnon. Joka toinen pyhä palvelen kirkossa jumalanpalveluksen avustajana eri tehtävissä. La 5.8. O len pitänyt lukuisia talenttisaarnoja ja kuullut kymmeniä. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Uskollisuus Jumalan lahjojen hoitamisessa”. Hän kutsui puheilleen palvelijat ja uskoi koko omaisuutensa heidän hoitoonsa. Täällä on rukoiltu vuosisatojen ajan ja esitetty kirkkomusiikkia. Julkisivun entisöinti vuoden 1743 väreihin valmistui toukokuussa. Luen tämän kertomuksen hitaasti nyt uudelleen niin, että yksilön paikalla on yhteisö. Kohokohtia Suurkirkossa riittää valtiopäivien juhlallisista avajaisista kuninkaallisiin häihin. Toisessakin yhteydessä kuulin samaa: ”Täällä et puhu.” Suoraa puhetta pahempaa on kuitenkin se, jos oppii, kuin karja sähköpaimenaitojen sisällä, tottelemaan asetettuja rajoja jo kaukaa. . Tämä teksti saa ihmisen helposti ahdistuneeksi: Mitä minun pitäisi tehdä toisin. Ottakaa pois hänen talenttinsa ja antakaa se sille, jolla on kymmenen talenttia. Kirkko maalattiin sen ajan värisävyin. 66 metrin korkeuteen kohoava torni oli sen verran huonossa kunnossa, että sitä kannattelevat palkit piti uusia. Perheestä, suvusta, työyhteisöstä, kaveriporukasta. Siihen ei monta sähköiskua tarvita. Ti 8.8. Päätoimittaja Freija Özcan, Helsinki. Artikkelitoimittaja Jussi Rytkönen, Tuusula. Bernt Notken suunnittelema veistos Pyhä Yrjänä ja lohikäärme sijoitettiin kirkkoon 1489. Ja sitten niistä kaikista kukoistuksista tulee yhdessä hyvää kasvava yhteisö ja ilmapiiri. Ke 9.8. Psykoterapeutti, retriittikodin isäntä Seppo Laakso, Lavia. To 10.8. Aina on kyse ollut yksilöstä, hänen kyvykkyydestään tai kyvyttömyydestään. Tervehditään, ei juoruilla, ollaan tasa-arvoisia, puhutaan selän takana hyvää. Horisontti su 6.8. – Shh, suntiot sanoivat. – Annetaan hänen nukkua. Ma 7.8. Lämmin läikähdys kulki lävitseni. Carlberg. Iso vastuualue on kirkon taideaarteet, jotka tarvitsevat jatkuvaa huolenpitoa. – – Pitkän ajan kuluttua isäntä palasi ja vaati palvelijoiltaan tilitykset. Täällä, jos missä, yhteisö osaa nostaa ja painaa alas. Kirkko on minulle niin tärkeä, että monesti on pitänyt poiketa sinne jo aamulla ennen töihin menoa. Radio 1 klo 10 Polku-leirin päätösmessu Keuruulta. Ke 9.8. 119:137, Sananl. | Kuva: Kaj Aalto Tukholman Suurkirkko . Mutta kyllä Oulussa myös osataan tukea. Tukholman Suurkirkko (Storkyrkan) on Ruotsin pääkaupungin vanhin kirkko ja tuomiokirkko, joka sijaitsee kuninkaanlinnan vieressä. Väitöstutkija Johanna Tykkyläinen, Savonlinna. ”Tässä pirtissä eivät naiset puhu” totesi kerran korkeassa asemassa oleva pappi minulle. Samasta pohjoisesta yhteisöstä on kasvanut, kuin vastapainona kaikelle, koko maan tarpeisiin upeita tanssinopettajia ja yksi valtakunnan parhaista teattereista. Saarnaajanan Lastenkirkon päätoimittaja Anita Ahtiainen. Uusinta. Näyttelijä Krista Kosonen lukee Johanneksen evankeliumia (UT2020). La 5.8. Ilmapiirissä, jossa ihmiset voivat sekä syttyä toimintaan, että levätä, on uskoa ja toivoa, mutta ennen kaikkea rakkautta. Keskustelemassa kirjailija Ida Rauma ja koulutussosiologian emeritusprofessori Hannu Simola. Ihastuin niihin jo ennen muuttoamme Vanhaankaupunkiin 13 vuotta sitten. | ensi pyhänä | | radio & tv | Aamuhartaus ma-la klo 6.50. Ma 7.8. Suurkirkko on elävä museo. Silloinhan sinun olisi pitänyt viedä minun rahani pankkiin, niin että olisin palatessani saanut omani takaisin korkoineen. Rovasti Tuula Sääksi, Helsinki. sunnuntai helluntaista | Talenttikysymys koskeekin yhteisöä SATU KREIVI-PALOSAARI toimitus@kotimaa.fi Kirjoittaja on Haagan seurakunnan pappi, toimittaja ja ämmi. Ensivaikutelmani Suurkirkosta oli ihastus kirkon kauneuteen ja sen taideaarteisiin. Nykyisin olen korviani myöten mukana toiminnassa. Sitä ennen olin aktiivijäsen Tukholman tuomiokirkkoseurakunnan toisessa kirkossa Sankta Klarassa. Matteuksen evankeliumi 25:14–30 Jeesus sanoi: ”Silloin on käyvä näin: Mies oli muuttamassa pois maasta. Liturginen väri on vihreä. . Kolmannessa yhteisössä on suurin vaikutin pelko. Musiikilla on tärkeä rooli Suurkirkossa. Ensimmäinen kirkko tällä mäellä on ollut jo 1200-luvulla, ja siksi nämä kirkon seinät huokuvat hengellisyyttä. Tekstit: Ps. Jumalanpalvelukset: Sunnuntai 6.8. | kirkko ja minä | Kirkkoon Kåkbrinkeniä pitkin S uurkirkko Tukholman Vanhassakaupungissa on kotikirkkomme, ja joka sunnuntai kävelen vaimoni kanssa kirkonmäelle Kåkbrinken-kujaa pitkin. Ti 8.8. Rovasti Tuija Kruus, Pori. Hän on varmasti väsynyt. Kirkon piirissä monet räpsyjä tarpeeksi saaneet tai elintilansa kapeaksi kokeneet, usein lahjakkaat naiset, ovat kaivaneet talenttinsa maasta, nousseet kuopasta ja suunnistaneet väljemmille vesille. Pe 11.8. Kesäisin turistit tungeksivat kirkon liepeillä ja päivittäin tuhannet ihmiset tutustuvat kirkkoon, mutta julkisivuremontin ajan kirkko oli silti avoinna joka päivä. Täällä Händelin oratorio Messias esitettiin ensi kertaa Ruotsissa 1928. Osaamista ei saa näyttää, se kannattaa piilottaa, koska talenttinsa kanssa liikkeelle lähtevä joutuu kärsimään ikävistä seurauksista. – – Viimeksi tuli se palvelija, joka oli saanut vain yhden talentin – – Isäntä vastasi hänelle: ’Sinä kelvoton ja laiska palvelija! Sinä tiesit, että minä leikkaan sieltä, minne en ole kylvänyt, ja kokoan sieltä, minne en ole siementä viskannut. Projektin aikana olen noussut rakennushissillä monta kertaa katolle katsomaan töiden etenemistä. Jospa kertomuksessa talentin kasvamaan saaneet ovat päässeet vuorovaikutukseen, saaneet ympäriltään kannustusta, jos yksinkertaisesti heidän kykyjään tarvitaan. Päivärukousten ja hartauksien vetäminen on aina hienoa. Kirkkoherra Kaarlo Saarento, Ortodoksinen kirkko, Jyväskylä. – – 10. Hiippakuntadekaani Juha Rauhala, Oulu. klo 15 Sorrammeko me aikuiset lapsia. Carl Wretenblad |K uv a: Ka j Aa lto 22 23 KOTIMAA | 4.8.2023 KOTIMAA | 4.8.2023 pyhä. 119:129–136, Ps. Jokaiselle, jolla on, annetaan, ja hän on saava yltäkyllin, mutta jolla ei ole, siltä otetaan pois sekin mitä hänellä on. Toisaalta Bachin kuuntelemisesta en saa koskaan kyllikseni loistavien urkuriemme ansiosta. KAJ AALTO ” Kohokohtia kirkossa riittää valtiopäivien avajaisista kuninkaallisiin häihin. Restauroitua kirkkoa juhlittiin messussa 31.5.2023. Sunnuntain messut ovat joka kerta Jumalan kohtaamista. Ollaan vähässä uskollisia. Entä jos vastaus on: Ei mitään! Entä jos kyse onkin yhteisöstä ihmisen ympärillä. Koko kylä kasvattaa -sanonta muuttui mielessäni koko kylä rakastaa -sanonnaksi, niin paljon kehitysvammainen poikani sai Oulussa tukea. Ensimmäisessä ja toisessa yhteisössä on avointa vuorovaikutusta ja se myös näkyy aivan pienissä asioissa. Nykyään joulu ei tule ennen kuin olen saanut kuulla Messiaan. | 10. TV1 klo 10 Jumalanpalvelus Suomen Lähetysseuran rippileirillä Oriveden Päiväkummussa. Professori Lauri Thurén, Helsinki. Usein lahjakas ihminen on herkkä ja altis piilottamaan torjunnan pelossa osaamisensa. Vaikka minulle psykologina ihmisiin tutustuminen on itsestään selvää, se on tosi antoisaa. Ensimmäinen maininta Suurkirkosta on vuodelta 1279. Kolme vuotta kestänyt restaurointi on tehty pieteetillä huippuammattilaisten avulla vuoden 1743 asuun. Nykyisen muotonsa se sai 1400-luvun puolivälissä. To 10.8. Iltahartaus ma-to klo 18.50, pe klo 18.30 ja la klo 18. Seurakuntaväki on osa perhettäni. 14:21–22, 25,31, 2.Kor.8:9–15, Matt.25:14–30. Onko yhteisö sellainen, jossa yksilön on lupa kukoistaa. Seurakuntapastori Tiina Mononen, Tampere. Kirkon sisäremontti oli tehty aikaisemmin. Kirjoitan tätä selitystä lomamatkalla Oulussa. Pe 11.8. Yhtenä aamuna, kun kävelin Haagassa töihini, säpsähdin, kun huomasin kirkkopihan penkillä ihmisen nukkumassa. Asiat eivät ole näkyvillä, vaan vaikuttavat pinnan alla. 119:169, Ps
– Oi, Jumala, maisema on kuin minun sieluni, tyttö huudahti hiljaa mielessään. Anna meidän nähdä elämässä toivo ja toivossa rakkaus. – Mikä se on, kysyivät toiset uteliaina. 1940-luvun lopussa maassamme oli jäljellä enää muutama kymmenen laulujoutsenparia. Isä, äiti ja kolme poikasta. Kansallislintumme joutsen ei ole enää vain salojärvien ylväs vartija. Samassa usvan keskellä näkyi toinen enkeli, joka lipui ensimmäisen enkelin perään. Nyt niitä on 10 000 ja ylikin. Se valitsee pesimäpaikoikseen jopa outoja ja pieniä vesikohtia. Ehkä ne ovat tulleet läheiseltä järveltä. M ökillä alkoi sataa illansuussa. Yksi tytöistä heräsi yöllä ja näki että usva on peittänyt järven. Sain muutaman kuvan usvan keskellä olevista joutsenista. Joen rannalle kävellessäni havaitsin joutsenperheen. Sateen lakattua ja päivän tähyillessä yöhön, nousi jokilaaksoon usva. Joutsen eli laulujoutsen on nykyisin Suomessa varsin tavallinen Enkelit usvan keskellä Laulujoutsen on kokonsa ja värinsä vuoksi näkyvin pesimälintumme. Hän nousi ylös ja istuutui rantakivelle katsomaan sisälle hämärään. En ole aiemmin nähnyt niitä poikasten kanssa joella. Vuosia myöhemmin tyttö kertoi kokemuksestaan kihlatulleen. Aamen Joutsenpariskunta uskaltautui iltausvan turvin poikasineen lähelle mökkirantaa. Iltanuotion ja tarinaniskennän jälkeen lapset, kaksi poikaa ja kolme tyttöä, nukahtivat kesäiseen yöhön. Heidän oli tarkoitus yöpyä siellä olevalla laavulla. OLLI SEPPÄLÄ Rukous Ihmisten ja joutsenten, hyttysten ja enkeleiden Herra. Pysyttelin pensaan suojissa. Mutta tyttö piti viestin omana tietonaan ja muisteli sitä aina masennuksen yllättäessä. – Ne olivat valkoisia ja kävelivät veden pinnalla kuin Jeesus. – Jumala, tarkoittaako tuo, että minullakin on tulevaisuudessa joku jonka kanssa elää sinun rakkautesi valaisemaa elämää. – Anna minulle jokin merkki, että olet minun kanssani masennuksen keskellä. Enkelit katosivat usvan keskelle ja tyttö jäi yksin mietteisiinsä. | Kuva: Olli Seppälä 24 KOTIMAA | 4.8.2023 luomakunta. – Tiedän kyllä, että ne olivat joutsenia, mutta uskon silmin katsottuna ne olivat minulle enkeleitä, hän sanoi ja kihlattu oli samaa mieltä. Äkkiä tyttö näki enkelin. Enkeleillä oli minulle viesti. Se peitti maiseman lempeän sadunhohteiseksi. Aamulla tyttö kertoi nähneensä kaksi enkeliä. Annoimme paikalle nimen Hanhisaari. Ne katselivat uteliaan varautuneesti minuun päin. Tarina kertoo seurakuntanuorista, jotka lähtivät retkelle läheisen järven rannalle. – Oi, Jumala, minä olen kuin tuo yksinäinen enkeli. Sen sijaan kanadanhanhi kyllä hautoi tontillamme olevalla pienellä tulva-ajan synnyttämällä saarekkeella. pesimälintu, ja näkyvä sellainen