vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –3 2. 3,5 N:o 31 | 7. elokuuta 2020 | hinta: 3,90 € Kirkolliskokous koolla poikkeusoloissa 15 Elokuva ylistää yli 70-vuotiaiden rakkautta Vaellus kohti pyhää Helenan polku Turussa vie kävelijän kirkon historiaan 10 Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä 11 5
Se koskee kaikkia jollakin tavalla ja kaikilla on vastuu tilanteesta. – Minulla alkoi tällä viikolla neljäs vuosi yrittäjänä ja joka vuosi liikevaihto on kasvanut kolmanneksen. Teattereissa pyörii myös muun muassa Isäni Marianne ja riparileffa Eeden. 1 Miten olet nuorena yrittäjänä selvinnyt koronakeväästä. 2 Mitä Koronaliitto -keskustelun järjestäminen kirkossa sinulle kertoo. Elokuvia voi onneksi katsoa kotisohvaltakin käsin, mutta onhan elokuvissa käymisessä oma viehätyksensä. Ison budjetin elokuvilla on myös suuret paineet lipputuloista. Kirkolla on vahva vuosisatojen tietämys siitä, miten lähestyä ihmistä, joka tarvitsee apua. Yrittäjät pusertavat usein viimeiseen tippaan asti, eivätkä tajua hakea apua, kun voimat ovat jo vähissä. Itse ainakin haaveilen leffaan menemisestä. Sen tuoma näperrys on hyvä vastapaino verhoomon fyysisesti raskaille päiville. 3 Mitä kirkko ja yrittäjät voisivat oppia toisiltaan. Hän osallistui tiistaina Kuopion hiippakunnan ja Savon yrittäjien järjestämään Koronaliitto -paneelikeskusteluun, jossa etsittiin yhdessä vastauksia koronan tuomiin haasteisiin. Avasin juuri verkkokaupan, jossa myyn valmistamiani koruja. | Kuva: Tuija Hyttinen PAULIINA HAIMIVAARA Verhoomoyrittäjä 2 KOTIMAA | 7.8.2020. Ja lapsenvahti. Toisten nuorten yrittäjien puolesta oli paha mieli, kun heistä monen yritys kärsi. Verhoomossa pusersin sitten yksin töitä. Vaikka leffateatterit avattiin kesällä, on ala vieläkin vaikeuksissa. Kun teatterit keväällä suljettiin, alan isolta toimijalta, Finnkinolta jäi lehtitietojen mukaan laskuja maksamatta. Sitä varten tarvittaisiin ehkä hengityssuoja. Popcornit, mukava penkki ja iso valkokangas. Suomessa on kuitenkin elokuun alkaessa tullut ensi-iltaan paljon mielenkiintoista katsottavaa. Kuopiolainen yrittäjä Pauliina Haimivaara on Savon Nuorten yrittäjien varapuheenjohtaja. Moni voi miettiä, uskaltaako elokuviinkaan mennä. Siinä olivat yrittäjä, kotiäiti, työntekijä, yritysjohtaja ja presidentti – kaikki samalla viivalla. 4 Millaiset ovat omat tulevaisuuden näkymät. Kun korona tuli, laitoin oven kiinni ja purin kasautunutta työjonoa. Kaksi odotettua kassamagneettia, Disneyn näytelty versio Mulanista ja Christopher Nolanin toimintajännäri Tenet ovat lykänneet ensi-iltaansa useita kertoja. – Ei ole hävettävää, että tiedostaa omat rajansa. Mikroyritykset ovat suurin yrittäjyyden muoto Suomessa, ja yksin yrittämisen taakka on asia, josta pitäisi puhua kuuluvammin. Ihmiset ovat edelleen, syystäkin, varovaisia julkisilla paikoilla liikkumisen suhteen. NOORA WIKMAN-HAAVISTO Toimitussihteeri odottaa Muumipeikko ja pyrstötähti -elokuvaa. aluksi | viikon henkilö | Jos leffaan haluat mennä nyt E lokuvateatterit ovat monen muun tavoin kärsineet koronapandemian aiheuttamista rajoitustoimista. – Minun onneni oli se, että olen käsityöyrittäjä. – Tätä olen miettynyt paljon. Siinä kirkko voisi rakentaa oikeanlaisia ketjuja, että apu tavoittaisi tarvitsevat. Olen erittäin positiivinen. KAJ AALTO Yritykset ja kirkko koronaliitossa. – Kun on kyse tällaisesta kriisistä, jonka korona aiheutti, silloin ei Suomen kansan sisällä ole rajoja. Yksin yrittämisen taakasta pitäisi puhua kuuluvammin, sanoo verhoomoyrittäjä Pauliina Haimivaara. Tämän lehden sivulla 15 on arvostelu Anu Kuivalaisen dokumenttielokuvasta Lauluja Rakkaudesta
Käytännössä järjestäytyminen tarkoittaa muun muassa varapuheenjohtajien valintaa sekä valiokuntien jäsenten valintaa. Poikkeusoloista kertoo kirkkohallituksen täysistunnon kesäkuussa tekemä talousarvion muutos, jota kirkolliskokouksen talousvaliokunta ja täysistunto käsittelevät. 7.8. Partiotyttöjen suurleiri Enossa puhuu ja toimii puhtaan luonnon puolesta. Kyseessä on neljän miljoonan euron lisätuki seurakunnille ja kirkollisille järjestöille pandemiasta selviämiseen. OLLI SEPPÄLÄ Kirjoittaja on Kotimaa24:n julkaisupäällikkö. KOTIMAA perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki Asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Janica Pörhönen, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Tuija Pyhäranta (virkavap.), Meri Toivanen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Kati Kinnunen Lukijamäärä: 50?000 K Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. maist. Yritämme elää sopusoinnussa luonnon kanssa, mutta myös toistemme kanssa, sanoi avajaisissa Neljän tuulen leirin johtaja fil. Kenelläkään ei ole tietoa koronan aiheuttaman poikkeusajan pituudesta. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Kokous järjestetään koronan aiheuttamissa poikkeusoloissa. Olisi helppoa kuitata kysymykset sanomalla, että ei voi. Partiotyttöjen maailmanliiton lippu nostettiin salkoon kansainvälisellä suurleirillä Enossa. Ritva Jussila. Kumpikin tilanne vaikuttaa äkkiseltään erikoiselta, mutta eivät ne tosielämässä kovin harvinaisia ole. Koronan seurauksena järjestäytymiskokous siirtyi toukokuulta elokuulle. Jäsenistö on elänyt poikkeusaikoja kirkkosuhteessaan. ?. Tai oikeastaan kysymyksiä oli kaksi. 3 KOTIMAA | 7.8.2020. 1970 Kotimaa 7.8.1970. Ja vastaavasti joku saattaa rukoilla, vaikka ei osaa tai uskalla sanoa uskovansa Jumalaan. Kun jakoperusteista päätetään ja rahaa jaetaan kristillisille järjestöille, nähtäväksi jää, miten kirkolliskokous ottaa, ja ottaako ylipäätään, huomioon joidenkin edustajien järjestösidonnaisuuksia. Me emme näe toistemme sisimpään, mutta sen Jumala näkee, johon uskotaan tai jonka kanssa kamppaillaan. Kirkolliskokous edustaa noin 3,8 miljoonaa kirkon jäsentä. Hautajaisia on jouduttu järjestämään pienillä saattojoukoilla, eikä ehtoolliselle päässyt moneen kuukauteen. Rukous tuottaa hänelle rauhaa ja antaa merkitystä, vaikka sen syytä hän ei ymmärräkään. Törmäsin outoon hengellisen elämän kysymykseen. 1. 2. Ahvenisen hietikkokankaille Pielisen rannalle on noussut laaja telttakylä, neljään eri telttakylään jakaantuneena, pohjoiseen, etelä-, itä-, ja länsituuleen sekä johtajiston kylään, ristivetoon. Tätä kirjoittaessa ei ole vielä selvillä, käyttävätkö edustajat kokousviikon aikana maskeja. Moni sellainen järjestö, jonka tulot painottuvat kolehteihin tai eri tapahtumista saataviin tuloihin, on kevään ja kesän jäljiltä erityisen tukalassa asemassa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Samalla monella kirkon jäsenellä on toive siitä, ettei kaikkea muutettaisi. Entisestään tiukentuneen taloustilanteen lisäksi kirkolliskokousedustajilla on ratkaistavanaan isoja koronapandemian tuomia kysymyksiä. Ne tosin liittyivät yhteen. Pohdittuani edellä mainittuja kysymyksiä ymmärsin, että minun on parempi keskittyä omaan hengelliseen elämääni. Kirkolliskokous koolla poikkeusoloissa H elmikuussa valittu kirkolliskokous kokoontuu ensi viikolla Turun kristillisellä opistolla. Istumajärjestystä on väljennetty, eikä paikan päälle toivoteta tervetulleiksi vieraita saati mediaa. Voiko rukoilla säännöllisesti ilman, että uskoo Jumalaan. Onko seurakuntien digiloikalla pysyvä vaikutus. Mihin toimenpiteisiin pitää ryhtyä, jos korona vähentää pysyvästi jumalanpalveluksissa kävijöiden tai kasteiden määrää. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | MARI TEINILÄ päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Varmaa on, että se on entisestään lisännyt muutospaineita kirkossa. Voiko uskoa Jumalaan ilman, että koskaan rukoilee. Joku saattaa uskoa sillä tavoin järjellään tai kamppailla älyllisesti Jumalan kanssa koko ikänsä, että Jumala on tosiasiallisesti ollut läsnä hänen elämässään. Mutta tarkemmin mietittyäni päädyin vastamaan, että kyllä voi. Ihminen on riippuvainen luonnosta ja tämän päivän luonto ihmisestä. Uskominen harvoin noudattaa tiukkaa kaavaa tai sääntöjä
– Näin on monin paikoin tapahtunut, mutta mobiilikeräykset eivät ole tuottaneet samassa määrin kuin normaaliolojen kirkkokolehdit, Pekka Huokuna sanoo. – Normaalitilanteeseen ei kuitenkaan olla päästy, sillä esimerkiksi laajasti väkeä kokoavia konfirmaatiomessuja ei ole ollut mahdollista toimittaa. Viime vuonna hiippakuntien suurimmat kolehtitulot keränneessä Mikkelin hiippakunnassa kolehtitulojen pudotus näyttäisi olevan kaikkein suurin: vuoden 2019 tammi-kesäkuun kolehtitulot olivat siellä 644 365 euroa, mutta tänä vuonna 317 682 euroa. JUSSI RYTKÖNEN 4 KOTIMAA | 7.8.2020. – Kirkkohallitus on tehnyt elokuussa kokoontuvalle kirkolliskokoukselle talousarvion muutosesityksen, jossa osoitetaan harkinnanvaraista tukea niille kirkollisille järjestöille, joiden toimintaedellytykset ovat huomattavasti heikentyneet nimenomaan koronapandemian seurauksena. Vähiten näyttäisi kärsineen Espoon hiippakunta. Pudotusta on 37 prosenttia. Koko vuoden kaikkien kolehtien tuotto on viime vuosina liikkunut kymmenen miljoonan molemin puolin. Voisiko kirkko poikkeuksellisesti kompensoida kolehtitulojen menetystä järjestöille suoralla tuella. Poikkeusolojen aikana seurakunnat ovat voineet jumalanpalveluksissa kehottaa seurakuntalaisia lahjoittamaan yhteistyöjärjestöille niihin keräyksiin, joilla on asianmukaiset rahankeräysluvat. – Kolehtia ei kerätä omaan perustoiminnan rahoittamiseen, vaan tärkeinä pidettyjen palvelujen lisäresurssiksi ja heikompien tueksi. uutiset Kolehtituotot hiippakunnittain tammi-kesäkuu (euroa) Hiippakunta 2018 2019 2020 Borgå 443 285 283 480 156 376 Espoo 198 279 222 497 139 583 Helsinki 538 529 534 046 318 085 Kuopio 496 123 462 946 268 549 Lapua 520 656 507 701 253 415 Mikkeli 566 909 644 365 317 682 Oulu 489 542 471 996 287 528 Tampere 541 136 543 722 305 425 Turku 528 002 514 186 287 859 | koronan vaikutukset | S uomen evankelis-luterilaisen kirkon jumalanpalveluselämän sulkeutuminen koronapandemian vuoksi maaliskuusta kesäkuuhun romahdutti kolehtitulot. Hiippakunnittain tarkasteltuna esimerkiksi vuoden 2019 ja koroKirkon kolehtitulot romahtivat talous | Kolehtien menetyksistä on koitunut merkittävää haittaa seurakuntien avustustoiminnalle sekä kristillisten järjestöjen työlle. Pahimpien koronakuukausien kolehtitulot jäivät tänä vuonna siis viidennekseen aikaisemmasta. Kesäkuun alusta lähtien jumalanpalveluksissa on saanut olla paikalla rajoitettu määrä seurakuntalaisia ja kolehti on voitu kerätä. Tietysti myös järjestöjen tulopohja vaihtelee huomattavasti. Vuosineljänneksittäin tarkasteltuna kevään pudotus oli vielä rajumpi: tämän vuoden huhti–kesäkuussa kolehtien valtakunnallinen tuotto oli vain 254 000 euroa. Vertailuvuosina 2017–2019 vuoden toinen kvartaali on tuottanut kolehtituloja vuosittain runsaat 1,3 miljoonaa euroa. Jukka Granström navuoden 2020 kolehtituotot paljastavat mielenkiintoisia eroja. Kirkkohallituksessa ollaan kuitenkin tietoisia ja huolestuneita myös kirkollisten järjestöjen tilanteesta. Kirkkohallituksen kansliapäällikön Pekka Huokunan mukaan kolehtivaroja käytetään vakiintuneesti diakonian, kristillisen kasvatuksen ja lähetystyön tukemiseen. | Kuva. Viime vuoden alkupuoliskon kolehtituotot olivat 222 497 euroa, tänä vuonna vastaavana aikana 139 583 euroa. Tämä merkitsee yli 50 prosentin pudotusta. Huokunan mukaan kolehtia ei lähtökohtaisesti pitäisi ajatella järjestöavustuksena, vaan ihmisten antamana uhrilahjana. Koko vuoden kaikkien kolehtien tuotto on viime vuosina liikkunut kymmenen miljoonan euron molemmin puolin. ” Mobiilikeräykset eivät ole tuottaneet samassa määrin kuin normaaliolojen kirkkokolehdit. Kolehtilahjoitus on Huokunan mukaan sidoksissa tilaisuuteen, aikaan ja paikkaan. – Tiedän, että järjestöjen henkilöstöä on jouduttu lomauttamaan ja suunniteltuja projekteja supistamaan tai siirtämään. Pudotus on huomattava, sillä vuosina 2017–2019 kolehtien tuotto vastaavana aikana on ollut 4,0–4,4 miljoonaa euroa. Seurakuntien yksittäisille omille erityishankkeille kolehtitulojen menetyksillä saattaa olla huomattavaakin haittaa, Huokuna toteaa. Kolehtitulojen menetyksellä on siis vaikutusta seurakuntien mahdollisuudelle tukea toimintaa, joka on koko kirkon kannalta merkittävää. Kolehtitulojen merkittävällä laskulla on vaikutuksia myös kolehteja saavien kristillisten järjestöjen toimintaan Suomessa ja ulkomailla. Kirkkohallituksen tilastojen mukaan kirkon kaikkien kolehtien yhteenlaskettu summa tammikuun alusta kesäkuun loppuun on tänä vuonna ollut noin 2,3 miljoonaa euroa
Hiippakuntavaltuustojen esityksiä on kaksi. Nyt kokoontuva Kirkolliskokous kokoontuu koronaviruksen sulkemin ovin Turku | Elokuussa pidettävä kirkolliskokouksen istunto on poikkeuksellisesti tämän vuoden ensimmäinen. JUSSI RYTKÖNEN 5 KOTIMAA | 7.8.2020. kirkolliskokous tulee valitsemaan kirkolliskokouksen valitsijamiehet sekä tekemään henkilövalintoja Kirkkohallitukseen ja kirkolliskokouksen valiokuntiin. Kirkolliskokous saa hyväksyttäväkseen myös kirkon keskusrahaston vuoden 2019 vuosikertomuksen, henkilöstötilinpäätöksen ja tilinpäätöksen, sekä kirkon eläkerahaston vuoden 2019 tilinpäätöksen. Ensimmäinen koskee hiippakuntavaltuustojen ehdokkaita Kirkkohallituksen jäseniksi 2020–2024. Edustaja-aloite on tehty tilastoinnin vähentämiseksi kirkossa. Toukokuun kirkolliskokous siirrettiin keväällä tehdyn päätöksen mukaisesti elokuuhun. Uusi kirkolliskokous kokoontuu ensi viikolla ensimmäistä kertaa Turun kristillisellä opistolla. Samalla se on uuden kirkolliskokouksen järjestäytymiskokous. Normaalioloissa kirkolliskokous kokoontuu vuosittain toukokuussa ja marraskuussa. Kirkolliskokous voi saada käsiteltäväkseen muita edustaja-aloitteita vielä kirkolliskokousviikon keskiviikkoon saakka. Kirkolliskokouksen aulatiloihin ei ole tällä kertaa mahdollisuutta pystyttää esittelytai materiaalinjakopisteitä. . Ensiksi mainittuja ovat tulevaisuustoimeksianto hiippakuntavaltuustojen lakkauttamisesta sekä kirkkolain kokonaisuudistuksen tilanne. Aloitteen mukaan kirkkojärjestystä tulisi muuttaa siten, että avioliittoon vihittäessä riittää, että vähintään toisen vihittävistä tulee olla rippikoulun käynyt kirkon jäsen. Kirkolliskokouksen työjärjestyksen muuttaminen merkitsisi sitä, että valiokunnat ja puhemiesneuvosto voisivat pitää kokouksensa sähköisesti. Kirjeet koskevat kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jakoa, sihteeristöä, koollekutsumista poikkeusoloissa ja tilintarkastusyhteisön valintaa. Ne ovat Kirkkohallituksen väliaikainen määräys seurakunnan ja seurakuntayhtymän sekä Kirkkohallituksen hallinnon järjestämisestä poikkeusoloissa, Kirkon keskusrahaston vuoden 2020 talousarvion muutos, kirkolliskokouksen työjärjestyksen muuttaminen sekä kirkolliskokouksen lainoppineet asiantuntijat toimikaudelle 2020–2024. Lisäksi esitetään, että valtion mahdollinen ylimääräinen tuki keskusrahastolle pandemian vuoksi saamatta jäävien verotulojen kattamiseksi jaetaan seurakunnille euroa/kunnan jäsen -jakoperusteen mukaisesti. Käsiteltäviin asioihin kuuluu myös Kirkkohallituksen ilmoituksia ja kirjeitä. Koronaviruspandemian vuoksi kirkolliskokouksen istuntoviikolle saapuvat vain kirkolliskokousedustajat, läsnäoloja puheoikeutetut sekä ne työntekijät, joiden työ edellyttää läsnäoloa paikan päällä Turun kristillisellä opistolla. Olosuhteista johtuen istuntosalissa on edustajien käyttöön otettu myös normaalisti yleisölehterinä toimiva alue. Tallenteet ovat katsottavissa myöhemmin YouTubessa. Lisäksi Kirkkohallituksen kansliapäälliköllä, viidellä Kirkkohallituksen kirkkoneuvoksella ja kahdella lainoppineella asian tuntijalla on kirkolliskokouksessa läsnäoloja puheoikeus. Kokouksen asialistalla on ensinnäkin joukko Kirkkohallituksen esityksiä. Keskusrahaston talousarvion muutos tarkoittaisi neljän miljoonan euron lisätukea seurakunnille ja kirkollisille järjestöille pandemiasta selviämiseen. Elokuun kirkolliskokous on samalla viime vuonna valitun uuden kirkolliskokouksen järjestäytymiskokous. Heitä ovat hiippakuntien piispat, kenttäpiispa, 96 hiippakunnista valittua edustajaa (32 pappia ja 64 maallikkoa), saamelaiskäräjien valitsema edustaja sekä valtioneuvoston määräämä edustaja. Toinen on Helsingin hiippakuntavaltuuston esitys avioliittoon vihkimisen ehtojen muuttamisesta kirkkojärjestyksessä. Muut vieraat, yleisö tai median edustajat eivät tällä kertaa voi tulla seuraamaan kokousta kokouspaikalle. elokuuta poikkeusoloissa. | Kuva: Jani Laukkanen | päätöksenteko | K irkolliskokous kokoontuu Turussa 10.–14. Tällä pyritään siihen, että edustajat voisivat asettautua täysistuntojen aikana normaalia kauemmaksi toisistaan. Kirkolliskokouksessa on 109 edustajaa. ” Kirkolliskokousta voi seurata internetissä striimin välityksellä. Kirkolliskokousta voi kuitenkin eräiden aikaisempien kertojen tavoin seurata internetissä striimin välityksellä. Kirkolliskokous
Biden on tavannut nykyisen paavi Franciscuksen sekä tä. uutiset | lyhyesti | | presidentinvaalit | T oivon, että hän toisi. Jaakkiman kristillinen opisto yhdistyi 1.1.2016 Seurakuntaopistoon, jota ylläpitää Kirkkopalvelut ry. Myös Vivamossa samanaikaisesti järjestetty toinen rippileiri keskeytettiin varotoimenpiteenä. Asiaa selvitti Pew Forum ?tutki. nin aborttinäkemykseen. kaan uskonnollinen. jia pyydettiin nimeämään Trum. vät Trumpin haastajaksi nousseen Bidenin mahdollisuuksia. taminen mellakkapoliisien kyy. ten kisannutta Hillary Clintonia. merkiksi viidennen käskyn, joka kieltää tappamasta. nelkaasun avulla. lisena ihmisenä. Kuvanottoa edelsi reitillä olleiden, rasismia vastusta. Aikuisena Biden on pu. listen aborttien toteuttamiseen. Kuva Bidenin ja Francis. tiehdokas Joe Bidenin kesäkui. neiden mielenosoittajien karkot. Kun vastaa. raa filosofi Søren Kierkegaardin ”Jospa hän joskus myös avaisi Raamattunsa” USA | Yhdysvalloissa kamppailu vallasta on myös taistelua kristinuskon pyhästä kirjasta. Jaakkiman kristillinen opisto täyttää vuosia Jaakkiman kristillisen opiston perustamisesta on kulunut 90 vuotta. kaumuksille. dentiltä moraalisuutta sekä tukea kansalaisten uskonnollisille va. 37 henkilöä rippileirillä olevista nuorista ja leirin henkilökunnasta on altistunut koronavirukselle 22.–28.7. nen kommentti presidentti Donald Trumpista oli naseva poliit. Trump oli edellisenä päivänä marssinut Valkoisen talon naapu. rissa sijaitsevan Pyhän Johannek. Nämä yleisön odotukset lisää. Lisäksi hän sitee. nimediassa esitettiin retorinen kysymys siitä, kuinka hyvin Biden oman Raamattunsa tuntee. Syksy ratkaisee, hallitseeko Valkoista taloa seuraavaksi maan historian toinen katolinen presidentti. välisenä aikana. hunut siitä, miten hänen uskon. kastamaan toisiamme niin kuin me rakastamme itseämme, Biden sanoi. Vivamon rippileirillä koronatartunta Kansan Raamattuseuran lomaja kurssikeskus Vivamossa järjestetyllä rippikoululeirillä todettiin viime viikolla koronavirustartunta. Altistuneet asetettiin karanteeniin. Lisäksi hieman yli puolet kansasta odottaa sitä, että myös presidentillä itsellään on vahva uskonnollinen vakaumus. suun kotikaupungissaan Green. sa on auttanut hänet vaikeiden aikojen läpi. Bidenin kommenttien saamn julkisuuden jälkeen republikaa. Pohjois-Pohjanmaalle tulossa ensimmäinen pyhiinvaellusreitti Opetusja kulttuuriministeriö on myöntänyt Oulun seurakuntayhtymälle 60 000 euron rahoituksen, jonka avulla suunnitellaan Oulujokivartta etenevä, niin sanottuun tervareittiin tukeutuva Pyhän Olavin pyhiinvaellusreitti. tolinen, ja hän aloitti koulutien. Kansan enemmistö odottaa presi. Kommentti oli viittaus Bide. to?onnettomuudessa vuonna 1972, ja vanhin poika Beau menehtyi ai. Tavoitteena on myös kehittää interaktiivinen mobiilisovellus, jota käytetään ulkoilmaan ja maastoon sijoittuvien reittien opastuksessa. tia ei ollut varma, mitä uskontoa hän edustaa, ja 16 prosenttia ar. Saman Pew Forumin kyselyn mukaan yli puolet amerikkalaisista pitää Bide. luttelisi sitä. tun, hän olisi oppinut jotakin: sen, että meidät kaikki on kutsuttu ra. tinen sivallus. Minulle se on uskomattoman lohduttavaa, Biden kertoo videolla. matun kanssa. Historiikin on toimittanut Jouko Siitonen ja julkaisijana on Jaakkiman kristillisen opiston ystävät ry. – Minulle usko on tärkeä asia, koska se antaa minulle perustan toivolle ja tarkoitukselle, Biden on todennut uutiskanava CNN:n mukaan. Juhlavuoden kunniaksi on valmistunut opiston 90-vuotista historiaa kuvaava historiikki Kansanopiston tie Jaakkimasta Ruokolahdelle. Trumpin osalta Pew Forumin vastaajista 63 prosenttia katsoi, ettei presidentti ole kovin tai lain. Biden ja hänen vaimonsa Jill Jacobs Biden ovat katolilaisia ja osallistuvat säännöllisesti mes. pin uskonto, 44 prosenttia sanoi hänen olevan kristitty, 34 prosent. Hänen ensimmäi. Rippikoululeiri keskeytettiin. sä katolisessa koulussa Philadel. Hän suhtautuu myönteisesti siihen, että valtion varoja käytetään lail. Biden tuomitsi manööverin. Reitti on tarkoitus avata Oulussa 21.–23.5.2021 järjestettävien Kirkkopäivien yhteydessä. män edeltäjän, paavi Benedictus XVI:n. Esi. – Käyn messussa ja rukoilen ruusukkorukousta. Altistumisesta johtuvia koronavirustartuntoja ei ole todettu. sen episkopaalikirkon edustalle otattamaan itsestään kuvia Raa. sena ihmisenä. vosyövän seurauksena 2015. nen vaimonsa Neilia ja heidän Naomi?tyttärensä kuolivat au. Hankkeessa rakennetaan fyysinen ja virtuaalinen pyhiinvaellus-, elämysja matkailureitti Oulun seudulle välille Oulunsalo-Oulu-Muhos-Utajärvi-Rokua-Vaala. mokraattisen puolueen president. muksestaan. Ei olekaan yl. Häntä pidetään uskonnollisempana kuin Trum. Viime vuosina tapahtuneesta yleisestä maallistumisesta huolimatta maa on edelleen hyvin uskonnollinen. Yhdysvaltain de. 6 KOTIMAA | 7.8.2020. muslaitos keväällä. Bidenin lapsuudenperhe oli ka. mattunsa eikä vain hei. dokkaan yhdellä vaalivideolla, jossa hän kertoo uskonvakau. villessa Delawaressa. veli, että hänellä ei ole uskontoa lainkaan. nia vähintäänkin melko uskonnol. cuksen tapaamisesta näkyy eh. Yhdysvalloissa taistelu vallasta on taistelua Raamatusta. naan myös avaisi Raa. phiassa. pia sekä uskonnollisempana kuin Trumpia vastaan neljä vuotta sit. – Jos hän olisi avannut Raama. lätys, että presidenttiehdokkaat haluavat profiloitua uskonnolli
ta Trump näyttää menettäneen ja Biden kasvattaneen kannatustaan sekä katolilaisten että valkoihois. kolle, joka on tukenut aborttioi. Asias. taisesta hengellisyy. kaalien että katolisen kirkon pii. ti ovat: Onko kyse ollut pelkästä poliittisesta laskelmoinnista vai jostakin syvemmästä. Jotkut Trumpiin myönteises. | Kuva: AP/Lehtikuva/Andrew Harnick 7 KOTIMAA | 7.8.2020. delmöityksestä, mutta kieltäydyn määräämästä tätä kantaani muil. Katolisesta opetuksesta polii. Kennedy 1960?luvulla. HEIKKI SALMELA ” Hyväksyn omassa elämässäni kirkkoni kannan, mutta kieltäydyn määräämästä sitä muille. toteamusta ”usko näkee parhaiten pimeässä”. Mediatietojen perusteella hän näyttää kuitenkin aidosti viihtyvän evankelikaalisista pastoreista ja järjestöjohtajista koostuvan hen. ten evankelikaalien keskuudessa. Mikäli näin käy ja Biden voittaa vaalit, hänestä tulee maan histo. sensä presbyteeriksi ja osallis. osavaltioissa tapahtuneiden siir. Merkittävämpi vai. tuu satunnaisesti jumalanpal. sidentistä hyvin suositun mus. Trumpin läheisin hengellinen mentori on kiistelty helluntai. set kristilliset arvot hänelle oikeas. Hän on kannattanut sukupuoli. Oudoksuntaa kristillisissä piireissä ovat herättäneet esimer. Peale yh. Bidenin rasitteista huolimat. laistaustainen tv?pastori Paula White. Samalla Trumpin putoaminen Valkoisesta talosta todennäköises. Maltilliseksi keskitien demokraatiksi luonnehdittu Joe Bidenin vaalikampanja on pyrkinyt luomaan hänestä kuvan empaattisena, henkisesti ja hengellisesti kypsänä maan isänä. mistöihin suhtautumisen osalta. si toimia, ja on sanonut katolisen kasvatuksena vaikuttaneen sosiaa. Bidenin taakkana on sekin, että hän toimi konservatiivien inhoa. kaudellaan tullut tunnetuksi lä. kohtaisessa elämässäni kirkkoni kannan siinä, että elämä alkaa he. le, Biden on sanonut. rian toinen katolinen presidentti. Lapsena Trump osallistui pres. tolisten pyhäkköjen lisäksi Biden on nähty toistuvasti muun muas. Koska koko vaalien tulos ratke. tajat ovat pyrkineet tulkitsemaan tämän puheita ja käytöstä hyvän. sa afroamerikkalaisten baptistien jumalanpalveluksissa. Ensimmäinen oli John F. keutta turvaavia lakeja. kutus hänen maailmankuvansa kehittymiseen oli kuitenkin posi. byteeriseurakunnan pyhäkouluun New Yorkissa. gellisen tukiryhmänsä seurassa. disti opetuksessaan raamatullisia teemoja ja populaaripsykologiaa. – Hyväksyn omassa henkilö. aa usein yksittäisissä vaa’ankieli. heisistä suhteis. ta kertoi muun muassa Vatican News Service. aa tai Raamattua kovin syvälli. Tällaiset arvot ovat tehneet Barack Obaman entisestä varapre. Kuva heinäkuun lopussa järjestetystä kampanjatapahtumasta Wilmingtonissa. neutraalia avioliittolakia. tymien perusteella, suhteellisen pienikin muutos äänestyskäyttäy. Donald Trump on presidentti. veluksiin eri kirkoissa. vakristityksi” tai ”kasvavaksi kris. Ka. ja avioliittonäkemys. Trump on kertonut rakastaneen. Mikään ei kuitenkaan viittaa siihen, että hän tuntisi kristillistä teologi. sesti. tahtoisesti kutsumalla häntä ”vau. ti paljastaisi sen, kuinka rakkaita asioita Raamattu ja konservatiivi. tikko?Biden poikkeaa sekä abort. destään sen sijaan on vaikeampi saada selkoa. tiivisen ajattelun popularisoijana tunnetulla pastori Norman Vincent Pealella (1898–1993), jon. tien kristittyjen keskuudessa. kiksi hänen toistuvat komment. tikantansa että seksuaalivähem. tinsa siitä, ettei hän koe tarvitsevansa anteeksiantamusta Jumalalta. Abortti. tensä vuoksi Bidenia vierastetaan sekä konservatiivisten evankeli. sa Pealen saarnoja. Viime vuoden lokakuussa eräs katolinen pappi kielsi eh. Hänen henkilökoh. miseen. Biden on kutsunut Jeesusta esi. ti suhtautuvat hengelliset vaikut. lipoliittiseen ajatteluunsa muun muassa oikeudenmukaisuuden korostamisena. ka seurakunnassa Trumpien per. rissä. kuvaksi siitä, miten ihmisten tuli. Nykyään Trump identifioi it. he myöhemmin kävi. tityksi”. tymisessä voi riittää vallan vaihtu. dokkaalta ehtoollisen vedoten hiippakunnan antamiin ohjeisiin olla antamatta ehtoollista poliiti. ta konservatiivisiin herätyskristittyihin. nä. man Obaman varapresidentti
Me papithan niitä kuulemme. En ole paljastanut enkä tule paljastamaan mitään niistä keskusteluista. Siinä kaikki on vaitiolovelvollisuuden alaista. Näin on tapahtunut täsmällisesti tässäkin tilanteessa. 8 mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Olen tästä täysin samaa mieltä. Huovinen on tunnetusti toiminut pitkään Suomen hiihtomaajoukkueen kisapappina. Luottamus aina säilyttäen. Rippi ja sielunhoito ovat kirkon aarteita. Siltä osin kun voin julkisuuteen vaikuttaa, mietin sen tarkkaan ja ammattitaitoisesti. Hannu Sorri nostaa esille sielunhoidon tilanteen kertoen, että sielunhoidossa kuullusta ei pidä laittaa mitään kiertoon. Näin ei kuitenkaan ole. Kirkon tulevaisuus ratkaistaan siellä, missä papit ja muut kirkon vastuun kantajat kuuntelevat ja tukevat ahdingossa olevia ihmisiä, ja osoittautuvat myös luottamuksen arvoisiksi. Tämän puolen esillä pitäminen ja keskustelu siitä on myös tärkeää. Sitä kannattaa myös meidän kirkon ihmisten tehdä. Sielunhoidossa kuulluista kertomuksista ei pidä laittaa mitään kiertoon. oppilaitospastori Leena Huovisen haastattelun. Minun kysymykseni ei kohdistu siihen, mitä tässä tukea antavassa suhteessa on tapahtunut vaan siihen, mitä tapahtui jälkikäteen. korvaa L uin hämmästyneenä Ilta-Sanomien verkkolehdestä 29.7. Hänellä ei ole tietoa siitä, kuka on keskustellut kenenkin kanssa ja miltä pohjalta nämä keskustelut on käyty. Julkisuudella kirkko pyrkii lisäämään valtaansa. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Suomen evankelis-luterilainen kirkko elää osana ympäröivää yhteiskuntaa. Tässä voi tulla kiusaus toisten tarinoiden kertomiseen. Rippija sielunhoitotilanteisiin liittyvä vaitiolovelvollisuus on minulle itsestäänselvää ja luovuttamatonta. HANNU SORRI Pastori, TT, dosentti Tammela Kulkeeko tieto sielunhoidosta iltapäivälehteen. Kirkkolaissa sanotaan rippisalaisuudesta seuraavasti: ”Yksityisessä ripissä tai muuten sielunhoidossa papille uskottua asiaa ei saa ilmaista eikä myöskään sitä henkilöä, joka papille on uskoutunut.” Taidatkos sen selkeämmin sanoa. Kun saarnojamme kuunnellaan entistä vähemmän, tiedotusvälineistä voi tulla kauas kantava saarnastuoli. Lukija ymmärtää, että tukea silloin kyllä tarvittiin ja varmasti Huovinen pystyi sitä myös antamaan. Julkisuuden avulla kirkko pyrkii pois marginaalista, johon se uhkaa joutua. Ymmärrän toki senkin, että joidenkin mielestä kaikki papin kanssa käyty vuorovaikutus kuuluu vaitiolovelvollisuuden piiriin. Julkisuus on papille suuri mahdollisuus mutta myös kiusaus. Niitä ei saa rapauttaa ja uhrata julkisuuden alttarille. En usko tällaiseen kirkkoon. ” Julkisuus on papille suuri mahdollisuus mutta myös kiusaus. Huovinen päättää kertoa Nousiaisen viimeisistä vaiheista julkisuuteen ja perustelee sitä sillä, että ”hyvä pitää laittaa kiertoon” ajatellen ilmeisesti sitä, että Nousiaisen esimerkki rohkaisisi muitakin. Vaikka Mona-Lisa Nousiainen oli yksilöurheilija, jonka menestyäkseen oli ajateltava itseään, elämässään hän halusi tehdä hyvää ja saada sen hyvän kiertoon. Työhöni liittyy myös julkisuudessa olemista halusinpa sitä itse tai en. Näin ei kuitenkaan ole. media | Rippiä ja sielunhoitoa ei saa rapauttaa ja uhrata julkisuuden alttarille, kirjoittaa Hannu Sorri. Siihen kuuluu myös oman työmme näkyväksi tekeminen silloin, kun se on järkevää. Tässä ominaisuudessa hän kertoi tutustuneensa hiihtäjä Mona-Liisa Nousiaiseen. LEENA HUOVINEN Rovasti, johtava oppilaitospappi ja kisapappi Edellisen johdosta: Papin vaitiolovelvollisuus pitää ” Papin rooli voi olla muutakin kuin käydä sielunhoitoja rippikeskusteluja, hän voi olla myös muuta kuin pappi. Pappi voi olla myös työtoveri, ystävä ja kanssakulkija. Varsinkin julkisuuden henkilöiden elämä on kiinnostavaa ja lehtien kaupalliseen käyttöönkin sopivaa. Heidän välilleen oli syntynyt luottamussuhde, ja Huovinen kertoi antaneensa tukea hänelle, kun Nousiainen sairastui vakavasti ja kuolema lähestyi. Rippiin ja sielunhoitoon liittyvä vaitiolovelvollisuus on papille rikkomaton ja tätä salaisuutta ei voi rikkoa edes kertojan suostumuksella. Tästä roolista Sorri ei näytä tietävän esille nostamassaan tapauksessa. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Mutta papin rooli voi olla muutakin kuin käydä sielunhoitoja rippikeskusteluja, ja hän voi olla myös muuta kuin pappi. KOTIMAA | 7.8.2020
” Kuvan tekijä ei voi koskaan olla varma, että kuvan katsoja ymmärtää hänen tarkoitustaan. Hän tuo kuvan katseluun oman kokemuksensa, tietonsa ja tunteensa. Muistatko, miten edellä mainittu laulu jatkui. Miksi tuomiokapituli on kieltänyt vapaaehtoisten vetämien tilaisuuksien ilmoittamisen kirkollisissa ilmoituksissa. Kuvia oli suosittu kirkollisissa ja uskonnollisissa yhteyksissä, koska hurskaat kristityt halusivat koristaa kirkkoja kauniilla kuvilla, mutta kuvariita kielsi koristelun. Toimin seurakunnassani vapaaehtoisena. Kuitenkin on asia, jota en ymmärrä. kuvakiellon eli ikonoklasmin kynsissä. Siihen sisältyy kristittyjen kohtaaminen, vaikka se olisi ”vain” juttuhetki, eikä siellä pidettäisi pitkiä puheita, veisattaisi virsiä tai saarnattaisi. Vain sanan turvissa äiti oli tallella siellä. Jumala puhuu meille myös luonnon välityksellä. Taiteen kauneus ei ole pintakiiltoa tai kauniita ihmisiä kauniissa paikoissa. Bysantissa käsitys uskonnollisesta kuvasta kulki omaan suuntaansa, josta kehittyivät ikonit. Tai hän voi uppoutua kuvaan, eläytyä, nähdä jotain, mikä nostaa hänet hetkessä oivaltamisen ilon ja kauneuden ympäröimäksi. Ei ollut lupa esittää ihmisen kuvia uskonnollisessa yhteydessä. JOUKO PITKÄRANTA Seinäjoki Metsäkirkko K ristillisen maailman taide ja kuvallinen ilmaisu kitkutteli 700-800 luvuilla jKr. julkaistu essee ”Kutsumuksesta on kysymys” sai minut kirjoittamaan, sillä olen pahoittanut mieleni. Näissä kirkonmenoissa ei ole tärkeintä se, että me palvelemme Jumalaa, vaan se, että hän palvelee meitä. Se ei ole heti tunnistettavaa, heti nähtyä, heti koettua. Kuva on voimakas viesti. Paimentytöllä, joka tässä laulaa, oli myös eväät mukana. Maallisen ja kristillisen taiteen kehitys kulkivat käsi kädessä. Oli yhteys, liturginen rikkaus ja tavallisten ihmisten kohtaaminen. Ruumiinravinnon lisäksi oli myös hengen ravintoa. ”Mä otin kirjani kontistain, jonka äidiltä muistoks sain, hän on jo tallella siellä, tallella siellä”. Kun sulkee ulkoa tulevan kuvavyöryn, pääsee katselemaan sisäisiä kuvia, jotka voivat kuljettaa rauhan ja ilon maisemiin. Koronakevät kuitenkin opetti meille seurakuntayhteyden ja Jumalan Sanan kuulemisen merkityksen. Taiteilija ei voi määrätä kuviensa vaikutusta ja tulkintaa. ANJA KÄNKÄNEN Eläkkeellä oleva diakonissa Onko vapaaehtoiset unohdettu. Kuvien tekeminen on islamin mukaan Jumalan luomistyön matkimista ja suuri synti, joka vie tekijänsä suoraa päätä helvettiin. Ennen kinkeriaikaiset diakoniakylätoimikunnat olivat suuri tuki työntekijöille. Se ajoi kirkot ja kappelit tyhjäksi sanankuulijoista ja ihmiset luontoon. Seurakunnalle tulisi enemmän kanssakäymistä, kun olisi vapaaehtoisia esimerkiksi vetämässä tilaisuuksia. Onko meitä niin vähän, että meidät voi unohtaa. Älkää istuko toimistoissanne vaan kohdatkaa ihmisiä, seurakuntalaisia ja katujen kulkijoita. Mikä on kristityn kutsumus pandemian aikana. Myös jokin, perinteisessä mielessä ei niin kaunis, voi herättää katsojassa samastumisen ja oivalluksen tunteen. Avaa uudestaan kirkkopolkusi, kun saat palata luontoretkeltäsi. Kuvataide alkoi uusiutua kuvariidan päätyttyä 843 jKr. Ei tarvitse kuin muistella, mitä talebanit hiljakkoin tekivät Afganistanissa muinaisille buddhalaisten pyhille kuville, tai uskonpuhdistuksen aikaista kuvien piiloon kalkitsemista meillä Suomen kirkoissa. Luther sanoi aikanaan, että luomakunta on Jumalan naamio, jonka taakse hän kätkeytyy. | kolumni | Kotimaassa 10.7. Monelle meistä on tuttu laulu ”Nyt metsä kirkkoni olla saa, saan siellä palvella Jumalaa”. Kuvien kauheus ja kauneus KAIJA PISPA Kirjoittaja on kirjailija ja kirjoittamisen opettaja. Seurakunnan ei tulisi hylätä vapaahtoisiaan koronapandemian aikanakaan. Katsoja on kuvan edessä kuningas. Kuka antaa seurakuntiin määräyksiä, ettei vapaaehtoisia tarvita. Juutalaisuudessa Jumalasta ei myöskään saanut, eikä edelleenkään saa, esittää kuvaa. Se voi tuottaa oivalluksen myös jälkeen päin. Samoihin aikoihin sai alkunsa islam, ja sen ajatteluun liittyi alusta asti jyrkkä kielto ihmiskuvien esittämisestä. Tästä käytetään nimitystä yleinen ilmoitus, mutta se ei korvaa Raamattumme erityistä ilmoitusta Jeesuksesta. Kun kuulemme kirkon kellojen kutsuvan äänen, ne kutsuvat meitä kaikkia sanan ääreen. Kristillinen kuvariita vaikutti kuvataiteen kehitykseen taannuttavasti. Kuitenkin ihmismielessä on paljon hyviä kuvia omastakin takaa. Jos vapaaehtoisten vetämiä tilaisuuksia ei voi ilmoittaa lehdissä, pyydän teitä seurakunnan työntekijät: tulkaa pitämään yhteyttä juttuhetkiin, käsityöpiireihin, lauluja rukouspiireihin. Mennäkkö piiloon vai ollako esillä. 9 KOTIMAA | 7.8.2020. Nykyaikanakin kuvataide ja kulttuurien kuvat herättävät tunteita ja tuhoamishaluja. Kuvan tekijä ei voi koskaan olla varma, että kuvan katsoja ymmärtää hänen tarkoitustaan. Meillä on ollut ennen koronakriisiä aktiivista toimintaa seurakunnan työntekijöiden avuksi. Todella koettu ja nähty kuva jää mieleen ja voi hautua siellä pitkään. Meillä taitaa olla meneillään ikonolatria eli kuvainpalvonta. Me tarvisemme siis, kaikesta huolimatta, Jumalan erityistä ilmoitusta. Me voimme kuulla sanaa luonnon temppelissä, kun muut temppelit ovat kiinni. Vapaaehtoisuus seurakunnassa on harrastus. Kaikki olemme nähneet ja kokeneet mitä koronavirus sai aikaan muutamassa kuukaudessa. Meitä puhuttelee luonnon kauneus, joka muistuttaa hänestä. Nykyhetkessä ulkopuolelta tulevat kuvat täyttävät mielemme kuvaston, ellemme osaa sulkea niitä tuottavia laitteita. Hän voi kääntyä pois ja hylätä kuvan, jos se ei häntä miellytä. Hän voi vain toivoa, että kuvasta jäisi katsojan mieleen häivähdys, joka kasvaisi kaipuuksi taiteen kokemiseen. Ymmärrän, että pandemian takia yhteiset tapaamiset loppuivat ja nyt, kun jumalanpalveluksia ja hartauksia on aloitettu varovasti uudelleen, pitää olla turvavälit eikä flunssaisena saa tulla tilaisuuksiin
S äätiedotus lupasi etukäteen kelvollista keliä. Se ei edellytä vaeltajalta muuta kuin halua kävellä ja olla hieman kiinnostunut historiasta. Matkalle tarvitaan – reitin pituudesta riippuen – säätilaan sopiva asu, reppu, juomaa, välipalaa ja kaikissa tapauksissa hyvät kengät. Vakavasti otettu ja perinteeseen nojaava pyhiinvaellus sisältää viisi osaa: valmistautuminen, matkanteko, perillä oleminen, paluumatka ja jälkivaikutelmat. TEKSTI JA KUVAT???|???OLLI SEPPÄLÄ lisuutta. Mutta matkalla Turkuun pilvisyys alkoi lisääntyä ja sadepisaratkin ilmestyivät auton tuulilasiin. Pyhiinvaellus on aina rooliin asettumista. Pyhiinvaellus on matalan kynnyksen kirkolAika pysähtyy pyhiinvaelluksella Pyhiinvaellus on sekoitus reippailua ja hengellistä syventymistä. Kello muistuttaa pyhiinvaelluksella ajattomuuden näkökulmasta. Ensi vuonna Aurajoen rantamille on tarkoitus avata myös konkreettinen paikka, keskus. Pyhiinvaelluskeskus on paitsi turkulainen, myös koko kirkon hanke (vuodet 2020–2022), joka toistaiseksi on vain verkossa. Valmistautuminen pitää sisällään ulkoisen ja sisäisen valmistautumien. 10 KOTIMAA | 7.8.2020 hengellisyys. Helenan polku alkaa Turun tuomiokirkolta. Kukaan ei tenttaa omaehtoisesti liikkuvan vaeltajan sieluntilaa. Kotimaa testasi Turun uuden kaupunkipyhiinvaelluksen. Tarkoituksenani oli kävellä Turun pyhiinvaelluskeskuksen heinäkuun alkupuolella esittelemä kahdeksan kilometrin kaupunkipyhiinvaellus eli Helenan polku. Tarjolla olisi myös pitempi, 32-kilometrinen Pietarin polku, mutta se saisi jäädä toiseen kertaan. Kannattaa muistaa, että jos kenkää alkaa hiertää, sieluakin alkaa hiertää. Otin repustani vanhan rukousnauhan, joka on tehty arva” Kannattaa muistaa, että jos kenkää alkaa hiertää, sieluakin alkaa hiertää. Kyse ei ole vain tavallisesta lenkistä tai vaelluksesta, vaan liittymisestä pitkään ketjuun, jossa ihmiset ovat vaivoja säästelemättä tehneet oman uskonsa mukaisen pyhiinvaelluksen. Liian tiukkaan vedetty matkan hengellistäminen tosin saattaa tuottaa pettymyksen. Toisaalta pyhiinvaellus voi toimia hengellisen pohdinnan välineenä, onhan vaellus ja liikkeellä olo niin kristityn kuin kirkonkin pohjimmainen luonne. Sisäinen valmistutuminen on hengellistä laatua
Kasarmikatu vaihtuu Caloniankujaksi ja saavun Turun yliopistolle. Koroistenniemellä sijaitsi piispanistuin 1200-luvulla. Eläytymiseeni kuului myös matkasauva, jonka pitäisi olla puuta, mutta minulla se on kevyttä metallia eli moderni kokoon menevä vaellussauva. Ole kanssani matkan ajan, kun kuuntelen kehoani ja mieltäni, kun etsin elämäni tarkoitusta. Lähdin liikkeelle tuomiokirkon portaiden edestä, josta alkaa Aurajoen suuntainen Piispankatu. Kirkonpenkissä lausuin rukouksen, jonka olin kirjoittanut matkalle valmistautuessani: Jumala, sinun luotasi sinun luoksesi. Reitti kulkee vinottain kävelytietä ylipistoalueen lävitse vilkkaan Helsinginkadun alikulkutunneliin, josta käännytään oikealle. Paikalla on muistolaatta ja valkoinen risti. Se on valmistunut 1890. Vaellus jatkui edelleen Piispankatua pitkin aina Kasarmikadun risteykseen saakka, josta käännytään oikealle. Lausuin mielessäni kunnon pyhiinvaeltajan tavoin rukouksen arkkipiispan puolesta, että hän jaksaisi nähdä kirkon ja sen jäsenten kokonaisuuden puheissaan ja päätöksissään. tittelin kantaja. Sen » Viehättävät yksityiskohdat ilahduttavat vaeltajaa. Nauha on saatu perintönä. Laitoin sauvan kärkeen kumisen tulpan, sillä vaellus kulkee aluksi kaupungin katuja pitkin ja ilman tulppaa sauvan teräskärki kolisee katukivillä ikävästi. tenkin jostain siemenistä. Tapio Luoma on järjestyksessä 12. 11 KOTIMAA | 7.8.2020. Ehkä olin rukouksessa hieman mahtipontinen, sillä kahdeksan kilometriä ei ole mitenkään pitkä matka, mutta halusin eläytyä asiaan laajemmin. Vastaan tuli tienvarressa hämmentävä ilmestys, porsaan ja ankan sekoitus, taitelija Alvar Gullichsenin suunnittelema veistos, Posankka. Jumala, sinun luotasi tästä kirkosta lähden ja sinun luoksesi tähän kirkkoon palaan mukanani kaikki se, minkä minulle matkalla annat. Helenan polku vie kulkijan keskiaikaisen Turun ja kristinuskon Suomeen tulemisen maisemiin. Mitähän keskiajan pyhiinvaeltajat sanoisivat tästä hienostelusta. Sen vasemalla puolella on metsikkö, joka oli aikoinaan Kairisten kylä. Agricolankatua ylitettäessä vasemmalle jää komea Arkkipiispantalo. Koroistenniemelle tultaessa pyhiinvaeltajaa tervehtii puinen enkeli. Laitoin sen taskuuni. Sitä kuljetaan suoraan eteenpäin
Museovirasto on määritellyt Harjun kaupunginosassa sijaitsevan Pyhän Katariinan kirkon ja sen ympäristön yhdeksi Suomen valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä. Saavuin maalaistalon luo. Kuulin jostain fasaanin äänen. Paikoitellen pyhiinvaeltaja saa käsityksen kadonneesta Turusta. Otin kävelysauvan kumitulpan pois, sillä se luistaa hiekkatiellä. Ristiltä on matkaa Turun tuomiokirkkoon Luonto tarjoaa pyhiinvaeltajalle kauneuttaan. Keskiajalla pyhiinvaellus ei ollut mikään pillimehuretki, vaan pitkä ja vaarallinen matka. Sieltä lähdin kulkemaan Aurajoen rantareittiä kohti Halistenkosken siltaa. Se seisoo paikalla, jossa sijaitsi 1200-luvulla piispankirkko ja piispanistuin. Käsidesi keskiaikaisessa Maarian kirkossa muistuttaa nykyhetkestä. Nyttemmin eletään suoranaista pyhiinvaellusbuumia. Kävelin reippaasti tumman taivaan alla. Sadan metrin päässä näin viljapellossa vilahtavan ukkofasaaniin. Luterilaiset ehkä karalueesta osa oli piispan omistuksessa. 12 KOTIMAA | 7.8.2020 hengellisyys. Paikalla on myös suuri parvi pikkuvarpusia. Tavallisin on hakea innoitusta hengelliseen elämään. Pyhiinvaelluskohteissa oli jotain erityistä, kuten merkittävä pyhäinjäännös. Helenan polku -pyhiinvaelluksen eräänlaisena hengellisenä päätepisteenä voi pitää Aurajoen ja siihen laskevan Vähäjoen risteyksessä olevaa Koroistenniemeä, ja sen valkoista ristiä. ” Keskiajalla pyhiinvaellus ei ollut mikään pillimehuretki, vaan pitkä ja vaarallinen matka. Joen toisella puolella on peltoja. Taivaalta alkoi tippua harvakseltaan vesipisaroita. Siellä on kahvila Koroinen, joka ikävä kyllä ei ole arkisin auki. Helenan polku kulkee paikoin puiden siimeksessä aivan Aurajoen rantaa seuraillen. sastivat ajatusta ja tapa jäi meillä lähes unholaan. Jätin nyt kahvit väliin. Kaikki eivät palanneet elävänä takaisin, sillä sairaudet ja maantierosvot vaanivat hurskasta kulkijaa. Suomessa on omia reittejä ja moni suomalainen on käynyt tai haaveilee käyvänsä reitillä, joka johtaa Santiago de Compostelaan Espanjassa. Metsikön jälkeen reitti kääntyy vasemmalle Suntiontielle ja siitä niin ikään vasemmalle Kirkkotielle, jonka päässä on Pyhän Katariinan kirkko. Raajarikkona syntynyt. Laitoin kameran laukkuun turvaan. Se on yksi vanhimmista Turussa yhä pystyssä olevista rakennuksista. Kirkko sijaitsee nykyisessä Nummen kaupunginosassa. Niiden ero on sisäisessä asennoitumisessa. Vielä nytkin kannattaa tehdä ero pyhiinvaelluksen ja suoranaisen matkailun välillä. Katselin puuveistoksia, joiden joukossa on enkeli, jonka toinen siipi on tynkä. Pyhiinvaelluksille on alusta lähtien ollut monia syitä. Mitä lie taiteilija ajatellut, mutta tuskin pyhiinvaellusreittiä, sillä veistos on selvästi seissyt paikoillaan jo vuosia. Piipahdin kirkossa ja sain kuulla lyhyen selostuksen sen vaiheista. Pyhiinvaelluksilla on ollut merkittävä asema erityisesti katolisessa kirkossa. Maisemat ovat kauniita, joen varret on jätetty rakentamatta. Pyhiinvaellus saattoi myös olla katumusharjoitus tai suoranainen rangaistus. Tosin roolit voivat sekoittua, eikä turistia pidä syyllistää, sillä kuka näkee hänen sisimpäänsä, ja tietää mitä siellä liikkuu hänen käydessään uskonnon pyhässä paikassa. Turisti töllistelee, pyhiinvaeltaja etsii Jumalaa ja vahvistusta uskolleen. Kirkon takaa Pyhän Katariinan kirkkoaukion reunasta reitti jatkuu kävelytielle, joka laskeutuu Turun ylioppilaskylän sivuitse kohti Aurajoen rantaa. Kuljin sillan yli, vaikka virallinen reitti kulkee sen alta kaffittelupaikkaan. Tosin Suomen katoliset ovat jo vuodesta 1950 järjestäneet Pyhän Henrikin vaelluksia
Yhdessä kohtaa lautapolku kulkee aivan emeritusarkkipiispa John Vikströmin parvekkeen alta. Olisipa minulla ollut mukanani termospullossa kahvia ja markkinarinkeli, niin siinä olisin istunut ja katsellut muinaista piispankirkon paikkaa mielikuvituksen lentäessä. Halutessaan reitin voi kiskaista pariin tuntiin, mutta sitten mennään jo kuntoilun puolelle, mikä ei ole pyhiinvaelluksen idea – korkeintaan sivutuote. 13 KOTIMAA | 7.8.2020. Kiitos hyvä Jumala, että vanhat jalkani kestivät ja kaipaava sieluni sai ravintoa. Turun tuomiokirkon torni vilahteli oksien välistä. 1400-luvun puolivälistä peräisin olevassa Maarian kirkossa oli meneillään esittely. Istuin hetken kirkonpenkissä ja lähdin jatkaman matkaa. pari kolme kilometriä. Koroistenniemeltä on näköyhteys Turun tuomiokirkkoon. Ne olivat osa kahdeksan kahvipöydän kokonaisuutta. Kolmen turistin seurue kuunteli kiinnostuneena. Nyt oli vuorossa paluumatka reitin lakipisteestä, yhtä tärkeä ja arvokas osa pyhiinvaellusta kuin itse kohteeseen pyrkiminen. Pieneltä mäentöyräältä löysin kolme tuolia ja pöydän. Reitistä jäi miellyttävä olo, vaikka aurin” Tilasin ravintolateltasta tuplaespresson. Helenan polku on mitä mainioin ja melko helppo tapa tutustua Turkuun, kristinuskon historiaan ja ehkä myös oman hengelliseen elämään. Helenan polkua varten kannattaa varata aikaa kolmesta neljään tuntiin. Sinne päästäkseen täytyi ylittää Mauno Tavastin katu. Jotenkin koin teoksen osana pyhiinvaellusta. Tuomiokirkosta saa myös esitteitä, joissa on reitin kartta. Kierrätyshuonekaluista koottuja kahvipöytiä on ripoteltu eri puolille Turkua. Olen märehtinyt pyhiinvaelluksen vaikutelmia kuin lehmä vihreää ruohoa. Sinne jouduin juoksemaan viimeiset parisataa metriä kaatosateessa. Otin kulauksen vettä pullostani ja puraisin palan energiapatukasta. Autoni oli parkissa tuomiokirkon takana. Reitti kulki tovin urbaanissa lähiötunnelmassa Vanhan Tampereentien reunaa kunnes kääntyi Vähäjoen ylityksen jälkeen vasemmalle Jokipellonkujalle. Kumpikin on hyvä vaihtoehto. Siinä kohtaa evankelis-luterilaista kahvihammastani alkoi vihloa. Helenan polku päättyy samaan paikaan kuin mistä se alkoi eli Tuomiokirkontorille. Se myötäili ensin Vähäjokea, muuttui ulkoilutieksi ja tuli lähelle Koroistenniemeä (jonne olisi päässyt siltaa pitkin), jatkoi sitten Aurajoen rantareittiä pitkin aivan joen varteen pitkospuille (lautapolulle) eli Lönrotintielle. ” Turisti töllistelee, pyhiinvaeltaja etsii Jumalaa ja vahvistusta uskolleen. Tilasin ravintolateltasta tuplaespresson. ko ei paistanutkaan kuin parin ohikiitävän hetken verran. Lähdin pohjoiseen kohti Räntämäen kaupunginosaa ja Maarian kirkkoa. Lausuin mielessäni pienen rukouksen: Sinun luotasi sinun luoksesi. Tarkempaa tietoa Helenan polusta saa netistä: pyhiinvaellussuomi.fi. Kirkon torni näkyy Koroistenniemelle. On myös suuri ero siinä, tekeekö pyhiinvaelluksen porukassa vai yksin
Seurakunnan itselleen lunastama taulu on esillä Toimitalo Pietarissa, ja osa tauluista odottaa vielä myymistä uuden kirkon rakentamisrahaston kartuttamiseksi. Vuonna 2016 Lapuan tuomiokirkossa Urkufestivaalien yhteydessä pidetty taidenäyttely jätti taitelijan työn kirkkoon. Elämä onkin kaikesta huolimatta myös toistuvia valintoja, Palmu pohtii. Olen samalla hieman pahalla mielellä siitä, että nykyihmiset ovat vieraantuneet hengellisyydestä, tähän syynä on esimerkiksi kiireinen elämä sekä ahneus. Tieto tapahtuneesta veti hiljaiseksi, en voi ymmärtää miksi joku halusi polttaa kirkon. Siinä on myös käytetty muun muassa Afganistanista tuotua ultramariinia. Kirkkotyöt herkistävät Juhani Palmun – Kyseessä on erittäin suurikokoinen öljyvärimaalaus. En osaa sanoa paljonko olen niitä maalannut, mutta puhutaan kymmenistä töistä. kulttuuri | haastattelu | Taitelija Juhani Palmun kädenjälki näkyy monissa seurakunnissa taiteen muodossa. – Toivosin ihmisten auttavan enemmän toisiaan, jo pienet teot ovat tärkeitä. Sen tekeminen kesti useamman kuukauden, eli sekin teki työstä läheisen. – Kirkon palo oli todella koskettava. Jopa vieläkin pysäyttävämpää oli tehdä taidetta 1700-luvulla palaneen Porvoon tuomikirkon puulle. Lisäksi se, että työ meni alttaritauluksi, merkitsi minulle paljon. Hän sanoo uskovansa siihen, että kaikella on tarkoitus. Näitä töitä on esillä galleriassani Kauhavan Alahärmässä. Hän maalaa kuitenkin viikoittain. Läheisimpänä hän pitää Paavo Väyrysen Keminmaalla sijaitsevaan Pohjanranta-kirkkoon tekemäänsä alttaritaulua Mooses ja kymmenen käskyä. Hengellisyys ja kirkot ovat olleet läpi vuosien läsnä Palmun töissä. Hän sai tuolloin pahoja palovammoja, joiden vuoksi muun muassa yhdeksän varvasta jouduttiin amputoimaan. Palmu maalasi kymmenen taulua Ylivieskan seurakunnalle kirkkotalkoisiin sopivalla hinnalla. H einäkuussa 76 vuotta täyttävän taitelijan Juhani Palmun viimeiset vuodet eivät ole olleet helppoja, sillä hän joutui vuoden 2017 kesäkuussa kotonaan onnettomuuteen. Palmun kädenjälki näkyy useissa eri seurakunnille tehdyissä töissä. Olen maalannut esimerkiksi modernin version kotikaupunkini Kauhavan Alahärmän kivikirkosta. Rajut vammat heijastuivat myös muualle kehoon, ja hänen vasen kätensäkin on edelleen liikerajoitteinen. – Silti ihmisten omat valinnat merkitsevät paljon, jokainen voi vaikuttaa elämäänsä hyvällä tai ikävällä tavalla. Minulla ei myöskään ole ollut mainittavia kipuja kesän aikana, Palmu sanoo. TOMI OLLI ” Minua kiehtoo kirkkojen historia, se on puhuttelevaa. Läheisiä ovat myös Ylivieskan vuonna 2016 palaneen kirkon hirsille maalatut työt. Toisten auttaminen on vahvaa hengellisyyttä, se täytyy kuitenkin tapahtua tekoina eikä pelkkinä puheina. – Olen myös tehnyt maalauksia vuonna 1997 palaneen Tyrvään kirkon kattopaanuille. Hän on maalannut esimerkiksi paljon kivikirkkotauluja, joissa malleina ovat alkuperäiset kivikirkot. Palmu päätti Leila-vaimonsa kanssa lahjoittaa Itkumuuri-teoksen kirkkoon, missä sitä voi edelleen ihastella. Palmu sanoo hengellisyyden olevan hänelle kokonaisuudessaan tärkeää, hänelle kyseessä on ihmisen yhteys Jumalaan Kristuksen kautta. – Onneksi käden liike on parantunut vähitellen, ja maalaan jo viikoittain. Tauluun on lisäksi liitetty pasuuna sekä useita kullattuja ja patinoituneita Raamattuja. – Teoksen taustalla on Jerusalemin itkumuuri. – Minua kiehtoo kirkkojen historia, se on puhuttelevaa. Palmu toivoisi hengellisyyden olevan enemmän läsnä nykyihmisten elämässä. – Näin koen asian. Paanukirkon vihki vuonna 2010 käyttöön silloinen Oulun piispa Samuel Salmi. Koin töitä tehdessäni myös vahvaa herkistymistä. Juhani Palmun maalaaminen on hankaloitunut onnettomuuden jälkeen. – Vetää mielen hiljaisen nöyräksi maalata niille. | Kuva: Tomi Olli 14 KOTIMAA | 7.8.2020. Ensimmäinen ajatukseni tuolloin oli: joko taas. Kirkon osille maalaaminen nostaa Palmun mieleen suurta kunnioitusta
| viikon tv-vinkit | | painettua sanaa | Yle Radio 1 Pe 07.08. SIRKKU NYSTRÖM Lauluja rakkaudesta. Fuengirolan leirintäalueelle kokoontuu syksyisin uskollinen joukko ruotsinsuomalaisia. Teemme mm. Yle Radio 1 Ma 10.08. klo 19.02 Urkuyö ja Aaria: Oopperan voima! Oopperan helmiä kuorokohtauksista ooppera-aarioihin. klo 20.00 Ihanaa elämää Espanjassa. Pappi, kirjailija Hilkka Olkinuora (Joh. Nyt he ovat vanhenemassa yhdessä ja yli 30 vuotta kestänyt rakkaus kantaa, kun toisen voimat vähenevät toista joutuisammin. Kaikkein vaikeimmalla hetkellä. Vain viikkoja ennen kuolemaansa Kennedy piti Amherst Collegessa runoilija Robert Frostin inspiroimana legendaarisen puheen, joka vaikutti suuresti monen opiskelijan elämään. | dokumenttielokuva | nen Antti on mukana kaikissa Mariccan perhejuhlissa, mutta tätä ei ole kertaakaan kutsuttu miehen perheen juhliin. Suomen Kuvalehdessä (31.7.) taiteen tohtori Hanna Weselius kirjoittaa paineesta kirjoittaa oivaltavia päivityksiä, kiteytyksiä ja tallenteita. Kahdeksankymppiset Sirkka ja Yki tapasivat tanssin ja karaoken merkissä ja he ovat olleet yhdessä vasta muutaman vuoden. Ohjaaja Anu Kuivalainen on onnistunut luomaan niin luottavaisen suhteen haastateltaviinsa, että nämä päästävät kuvaaja Saija Mäki-Nevalan ja samalla katsojan aivan lähelle ikäihmisten rakkautta. Käytänkö minä Facebookia vai käyttääkö Facebook minua. On jotenkin liikuttavaa nähdä ryppyisen käden silittävän ryppyistä poskea tai paljasta olkavartta. klo 21.00 Historia: Kennedyn viimeinen puhe. 70 min. Dokumenttiin on kuvattu paljon sekä kaupunkiettä maaseutumaisemaa lisäämään viipyilevää tunnelmaa. Keskinäinen hellyys on elokuvan pariskuntia yhdistävä asia. Äänitetty 6.8.2020 Espoon Tuomiokirkossa. TV1 To 13.08. Teema & Fem Ti 11.08. Esiintyjinä Suomen kansallisoopperan laulajat, johtajina kuoromestarit Marge Mehilane ja Marco Ozbic. klo 18.30 Hengellisen musiikin toivekonsertti. Katsoja voi vain ihailla mukana olevien rehellisyyttä ja aitoutta. Suuri osa elokuvan musiikista on mukana olevien ihmisten tekemää. Lopputulos on ylistyslaulu yli 70-vuotiaiden rakkaudelle. MARI TEINILÄ 15 KOTIMAA | 7.8.2020. Ohjaus Anu Kuivalainen. Kustakin kerrotaan perusasiat, mutta sukunimiä tai asuinpaikkakuntia ei mainita. Ahdin ja Paavon parisuhde alkoi lehti-ilmoituksesta. Yleensä aikaa löytyy siihen, mitä tahtoo tehdä. Kummallakin oli takanaan kovia vaiheita ja pelko yksin jäämisestä. burleskiteatteria yhdessä. Ratkaisin mahdollisen liikakäytön asentamalla Facebookin aikahälyttimen, joka kertoo, kun olen viettänyt siellä päivässä puoli tuntia. Tarkoitus oli tutkia, mitä rakkaudelle tapahtuu, kun ihmiset vanhenevat. – Siihen pitää vain varautua, että jonain päivänä hän löytää omanikäisensä simasuun, jonka mukaan lähtee. Ritva Oksanen on itse yksi haastatelluista, vaikka hänen nykyiseen elämänvaiheeseensa ei kuulu parisuhdetta. | Kuva: Eija Mäki-Nevala/BonsaiFilms ” Siihen pitää vain varautua, että jonain päivänä hän löytää omanikäisensä simasuun. Siitä on seurannut, että viisikymppiLaulu vanhojen rakkaudesta Anu Kuivalaisen dokumentti Lauluja rakkaudesta käsittelee myös ikäihmisten seksuaalisuutta. Yksi lauloi vaimolleen, toinen miehelleen ja kolmannet yhdessä karaokea. Mikä saa niin monet istahtamaan asuntoautoon ja ajamaan koko matkan Ruotsista Espanjaan. 20:11-16). – Tuntuu kuin silmät olisivat vähitellen avautumassa ja alan nähdä muitakin ihmisiä. klo 12.15 Pisara. Painopiste on siinä, millainen suhde parin välillä tällä hetkellä vallitsee. ”En ihmettele, jos jollekulle tulee suorituspaineita ja olo, että olisipa mukavaa vain tehdä sitä leipää.” Jokainen käyttäköön aikansa, miten tahtoo. Elokuvaan valikoituneilla pariskunnilla on hyvin erilaisia historioita: yli seitsenkymppisinä toisensa löytäneistä Sirkasta ja Ykistä omaishoitajana avioliittonsa päättymistä odottavaan Ristoon. Siihen asti meillä on hauskaa. Mariccalla ja Antilla on merkittävä ikäero. K orona-aikana lähes kaikki 70 vuotta täyttäneet on niputettu yhdeksi suojeltavaksi harmaaksi massaksi. Mutta jos joku sanoo, ettei hänellä ole aikaa lukea kirjoja, kyse voi olla myös siitä, että hän on tehnyt ajankäytöllisen valinnan Facebookin ja kirjojen välillä. Näyttelijä Ritva Oksanen laulaa kolme laulua Pedro Hietasen säestämänä. Dokumentissa mukana: Ritva Oksanen, Sirkka&Yki, Ahti&Paavo, Raija, Maricca&Antti, Risto&Pirjo. TV1 La 08.08. Lauluja rakkaudesta on elokuvana epätavallinen. Toinen yksineläjä on Raija, joka suree edesmennyttä miestään, vaikka on jo hieman pääsemässä eroon surustaan. Heidän kauttaan elokuvaan tulee mukaan myös ikääntyvien ihmisten seksuaalisuus, jonka käsittelyä pidetään usein vaivaannuttavana. Sirkka ja Yki ovat olleet yhdessä muutaman vuoden. Elokuva alkaa syksyisten puiden latvuksista, kulkee talven läpi ja päätyy kesän kautta taas hiljaiseen maisemaan. Siksi on raikasta nähdä dokumenttielokuva, jossa ikäihmisiä lähestytään kunnioittavasti ja lämmöllä. Hän on seurannut Facebookin hapanjuurileipurit-ryhmää, jossa on 19 000 jäsentä. Kuvat leivistä ovat määrätynlaisia, uunit hienoja. Siinä ei ole varsinaista juonta, vaan mukana olevien ihmisten elämää lomitellaan vain heidän itsensä kertomana
Nuori urkurinalku tallensi omia sovituksiaan kirkossa kasetille ja toimitti ääninäytteet Kalevi Kiviniemelle. TEKSTI JA KUVAT???|???TARJARIITTA LEHTOLA ” Super-urut saa kuulostamaan miltä haluaa. Lähes parikymmentä vuotta myöhemmin Elias Niemelä ja Kalevi Kiviniemi pitivät ensimmäisen yhteisen konserttinsa. – Motivaatio alalle oli niin kova, että tein paljon töitä ja hain opiskelemaan heti, kun pystyin, Hannu Niemelä muistelee. Harrastan liikuntaa, autoja, rakentamista sekä isoisältäni perittyä yökuppaamista. Alakouluikäiset lapset vielä kuitenkin jarruttavat intoa suuremmille konserttikiertueille. » Kuka. Kuka. Hän haluaa murentaa sitä mielikuvaa, että uruilla soitetaan vain virsiä tai kirkkomusiikkia, ja tuoda esille urkujen monipuolisuutta. Luen rauhallisella temmolla E. Ammatinvalinnasta ei Hannu Niemelän kohdalla tarvinnut keskustella. Musiikki ja soittaminen on kuitenkin kuulunut elämääni aina, vaikka sen opiskelu ammatiksi ei ollutkaan itsestäänselvyys. Ilman nuotteja, kuten Elias nykyäänkin suosittuna konserttiurkurina ja kirkkomuusikkona lähettää säveliä kirkon kupolia kohti. Urkuja pidetään vain tylsänä virsisoittimena. Hannu Niemelä, 58 Juuri nyt olen palannut lomalta töihin ja olen toiveikas, että mm. Elias Niemelä, 33 Juuri nyt olen lähdössä rautakauppaan ostamaan rakennustarvikkeita. Valmistuttuaan kirkkomuusikoksi ja ottaessaan Haukiputaalla pestin vastaan armeijan jälkeen vuonna 1983 hän oli sillä hetkellä Suomen nuorin kanttori. – Nuoruusikääni asti kävin pianotunneilla vaihtelevalla innokkuudella. Harrastan kuntourheilua ja haaveilen harrastavani vielä monia muitakin asioita. – Urut ovat yhden miehen orkesteri, mutta lyömäsoittimet niistä puuttuvat, se on aina harmittanut. 16 KOTIMAA | 7.8.2020. 1970-luvulla Erkki-isä keskeytti lauantaisin maatilan työt ja kuskasi lapsia pianotunneille. Väliin mahtui kuitenkin yli kymmenen vuotta, jolloin Niemelä ei koskenut urkuihin lainkaan ja kouluttautui aivan toiseen ammattiin. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen saanut palvella tätä seurakuntaa jo 37 vuotta. Hannu Niemelän poika Elias Niemelä haluaa kuitenkin urkusovituksillaan murtaa mielikuvaa siitä, että uruilla voi soittaa vain virsiä. Niemelä soittaa esimerkiksi tunnettuja elokuvateemoja ja omia sovituksia tunnetuista orkesterisävellyksistä. Hänen mielestään monet urkurit ovat vieraantuneet kuulijoista. haastattelu H aukiputaan kirkko toukokuussa 1996. Ympäroivä yhteiskunta on muuttunut, mutta vanha kirkkorakennus edustaa pysyvyyttä. Asun Kiimingissä. Traktorikin olisi käynyt ahtaaksi, sillä se otettiin kulkupeliksi silloin, kun auto sattui olemaan ajokelvoton. Siksi äänikerrat jäljittelevät soittimia ja kuoromusiikkia. kuorotoiminta saadaan normaalisti käyntiin. Jo 15-vuotiaana hän tuurasi kanttoria kotiseurakunnassaan. Hannu Niemelän lapsuuden perheessä Haapaveden Aittokylällä arvostettiin musikaalisuutta ja soittotaitoa. Hänen omilla digitaalisilla ”super-uruillaan” musiikIsä, poika ja urkupenkki Haukiputaan kirkkorakennus on pitkäaikaista kanttoriaan, Hannu Niemelää, tasan 200 vuotta vanhempi. Urkuihin on aina liittynyt ajatus siitä, että ne voivat jossain määrin korvata puuttuvan orkesterin. Tollen Läsnäolon voimaa. Talonrakentajaksi opiskelemisen jälkeen Elias Niemelä tiedosti sisäisen urkurinsa, ja nykyään konsertteja on ollut joulunalusviikkoina jopa neljä päivässä. Elias Niemelä korjasi tämän puutteen alkamalla soittaa sovituksiaan rumpujen kanssa. Yhdeksänvuotias Elias Niemelä istuu koulun kevätkirkossa isänsä vieressä ja pyytää herättämään, kun tulisi hänen vuoronsa soittaa. Kaikki 18 sisarusta eivät isän onneksi kuitenkaan olleet soittoharrastuksesta innostuneet, joten ennen ehtookellojen soittoa tulivat vielä lauantain työtkin tehtyä. Tilaisuuden lopuksi kajahtaa Bachin Pieni preludi F-duuri. Asun Oulun Haukiputaalla vaimoni sekä kahden nuorimman lapsemme kanssa. Rukoilen siunausta ja varjelusta läheisilleni. Elämässäni olen ylpeä siitä, että olen saanut rinnalleni hienoja ihmisiä kuten upean vaimon, mukavat pojat, mahtavat sukulaiset sekä läheisiä ystäviä. Haapaveden silloisen kanttorin ja hiljattain edesmenneen musiikkineuvos Martti Kilpeläisen kannustus oli erittäin merkittävä Hannu Niemelän uravalinnalle
Isän ja pojan yhteisissä musiikkihetkissä Elias istahtaa urkupenkille. 17 KOTIMAA | 7.8.2020
18 KOTIMAA | 7.8.2020. haastattelu Soittaminen on yhdistänyt Hannu ja Elias Niemelää Eliaksen lapsuusvuosista lähtien
Konsertit ovat erikseen, vaikka Raamatussa sanotaankin, että ylistäkää Jumalaa rumpua lyöden, hän naurahtaa. Aloittaessaan Haukiputaalla hän sai heti johdettavakseen kolme kuoroa. Mikael Toppeliuksen maalaamien taidonnäytteiden joukossa, katossa keskellä kirkkoa on kuvattu aurinko ja sen ympärillä psalmin katkelmia ja kukkia. Urkujen kehitys kirkkokäyttöön alkoi 900-luvulla. 19 KOTIMAA | 7.8.2020. Elias Niemelän viihtyessä urkupenkillä Hannu Niemelä puolestaan on ottanut kanttorinsydämelleen erityisesti kuorolaulun. Kävijän täytyy suunnata pääovesta oikealle sen löytääkseen. Herkässä toimituksessa hääparin rakkaus, ilo ja onni ovat lähes käsinkosketeltavina läsnä. – Musiikin tulee mielestäni olla jumalanpalveluksessa aina niin korkeatasoista kuin resursseissa on varaa, koska esillä oleva asia on niin valtava. Lisäksi näillä uruilla on mahdollisuus tuottaa sekaan aidon orkesterin kuuloista ääntä. Monet kanttorit ja papit kertovat vihkitilaisuuksien olevan mieluisimpia työtehtäviä. – Musiikki ei ole neutraalia, koska siihen, miten koemme musiikin sisällön vaikuttaa se, missä musiikki on syntynyt ja missä sitä on yleensä totuttu kuulemaan. Sanan pyhä etymologia kertoo sen alun perin tarkoittaneen aidattua, eristettyä ja rauhoittamalla suljettua. – Toisinaan hääparit pyytävät soittamaan kirkossa elokuvasävelmiä tai viihdeartistien tunnetuiksi tekemiä kappaleita. Lauantai-illan ehtookellot ovat menettäneet merkityksensä eivätkä luo tilaa, joka erityisellä tavalla mahdollistaa pyhän kohtaamisen, nousemisen arjen kiireiden yläpuolelle. Kun arki ei enää erotu pyhästä ja pyhä arjesta, elämä puuroutuu. – Tänä aikana vaaditaan, että jumalanpalveluksen musiikin tulisi olla ihmisille tuttua ja lähellä heidän jokapäiväistä musiikkimakuaan. – Musiikki ei todellakaan ole neutraalia, vaan saa aikaan monenlaisia tunnetiloja ja erilaisia maailmoja. Joskus kanttori saattaa joutua kyseenalaistamaan vihkimiseen liittyvät musiikkitoivomukset. J. Jos kirkko lähtee kritiikittömästi suosimaan uusia musiikkityylejä, ollaan alati vaihtuvien tyylilajien armoilla. Soittamiseen tarvittiin kaksi soittajaa, ja kahtakymmentäkuutta paljetta oli polkemassa kokonaiset 70 miestä. Urutkaan eivät sijaitse totuttuun tapaan lehterillä, koska sellaista ei ole. Kirkon perustehtävä on pysyvä. Niemelän mukaan keskustelua, jossa tulisi esille esimerkiksi kirkon musiikin perusteet, luterilainen musiikin teologia ja musiikin psykofyysiset vaikutukset, ei juuri käydä. Seurakuntalaiset myös valitsivat kanttorinsa kuusi vuotta sitten Vuoden haukiputaalaiseksi. Tuon aikaiset urut koostuivat 400 pillistä ja 40 koskettimesta. Jopa pyhää. Yksi määritelmä pyhälle on sen vastakkaisuus arjen kanssa. Aika muuttuu, paikat vaihtuvat, mutta tehtävä on sama. Urkujen historia vie Aleksandriaan 200-luvulle ennen Kristusta. Populäärimusiikin tuominen jumalanpalveluselämään ei ole Niemelän mielestä aivan ongelmatonta. Myöskään alttari ei ole omalla paikallaan vastapäätä sisäänkäyntiä. Hän on saanut johdattaa haukiputaalaisia tasokkaan, mieltä hoitavan musiikin äärelle kahdella vuosituhannella. Vaikka pyhän olemassaoloa ei kiistetä, ero arjen ja pyhän väliltä pyritään häivyttämään. Haukiputaan kaunis kuvakirkko on isälle ja pojalle tärkeä pyhäkkö. Jumalanpalveluksen musiikin tulisi siis arkipäiväistyä. – Mielipiteet perustuvat paljolti siihen, miten yksittäinen ihminen on kokenut erilaisen musiikin jumalanpalveluksessa ja millaisia tunteita musiikki on hänessä herättänyt. Nämä vesiurut olivatkin antiikin Kreikassa erittäin suosittu soitin. – Niissä on hyvä pitäytyä tutuissa ja turvallisissa sovituksissa. V. Kyseinen maalaus on Hannu Niemelän mielestä kirkon kauneimpia kohtia. Astuessani pimeänä talvi-iltana ensimmäisen kerran sisälle kirkkoon lähes 40 vuotta sitten en heti huomannut sen ainutlaatuisuutta. Luther on todennut: ”Mitä taidokkaampaa musiikki on, sitä voimakkaammin se koskettaa sisintä.” Virsikirjamme yhdessä hienoimmista säkeistöistä lauletaan: ”Hänestä kaunein laulu soi, ei suloisempaa kuulla voi”. Kirkko saa olla pyhä paikka ” Musiikki ei todellakaan ole neutraalia, vaan saa aikaan monenlaisia tunnetiloja ja maailmoja. Kuoronjohtaja lienee tavoitteessaan onnistunut, siitä kertovat vuosi toisensa jälkeen täysille saleille pidetyt Joulumusiikkia kynttilänvalossa -konsertit. Toinen asia, mitä pyydän pohtimaan, tuoko kappale toimitukseen mielleyhtymiä, jotka eivät tuohon herkkään ja pyhään toimitukseen sovi, Hannu Niemelä sanoo. Onko kuitenkin parempi pysyä koetellulla ja kestävällä pohjalla, jolloin jumalanpalvelukseen tuleva ihminen voi musiikistakin päätellä: ”taisinpa tulla kirkkoon”. – Super-urut saa kuulostamaan miltä haluaa. Hän pitää tärkeänä saada aikaan puhdasta ja tulkinnallisesti täysipainoista kuorolaulua. Vastustuksen vuoksi vasta 1300-luvulla urkuja alettiin rakentaa laajemmin Euroopan kirkkoihin ja luostareihin. Myöhemmin olen kyllä oppinut arvostamaan kaunista kuvakirkkoamme, Hannu Niemelä toteaa. – Voihan olla, että sellaista keskustelua löytyy Facebookista, sinne en ole vielä ehtinyt, hän sanoo. O ulun tuomiorovastikunnan kirkkomusiikin rovastikuntavastaava Hannu Niemelä sanoo ajoittain kaivanneensa kirkossa syvällisempää musiikkikeskustelua. Rakennuksessa on monia yllättäviä ratkaisuja: esimerkiksi alttarimaalausta ei ole lainkaan. Snellmanin setä Benjamin Snellman toimi virassa lähes koko 1800-luvun ajan. – Urkujen edestä olen kirkkoa katsellut eniten tilaisuuksien aikana, ja se on paras ja läheisin paikka kotikirkossani. Kirkkomusiikkia käsittelevä Kotimaa Pro -liite ilmestyy 4.9. Eikö jumalanpalveluksen musiikin tulisi myös olla erilaista kuin maallistuneen ja individualistisen ihmisen arkipäivän musiikki. Yleisö on tykännyt myös siitä, että se näkee soittajan, sillä nämä urut pystytetään kirkon etuosaan, hän kertoo. Athos-vuoren munkki Andreas toteaa ohjeissaan kirkkomuusikoille: ”Musiikin tarkoitus on helpottaa rukoilijoita kokemaan taivaan valtakunta jo maan päällä”. Tuolloin keksittiin hydraulis-soitin, jossa ääni syntyi veden ja pillien kautta. Elias Niemelä toteaa olevansa samoilla linjoilla kirkollisten toimitusten suhteen. Eikä Eliaskaan enää tarvitse kirkossa hereillä pysymiseen unilukkaria, sen verran intohimoisesti hän tätä nykyä soittamiseensa suhtautuu. Renessanssiaikana urkujen pillit jaettiin pillistöihin, jolloin kaikille pillistöille luotiin oma kosketinsoittimisto. – Kirkko ja sen jumalanpalvelus ovat erilainen, arjesta erotettu, pyhä asia. Hannu Niemeläkin palvelee seurakuntaansa jo neljännen kirkkoherran aikana. Arjen ja pyhän sekoittuminen kuuluu moderniin elämäntapaan. kielämys on mahdollista viedä myös kirkkoihin, joissa akustiikka ei ole paras mahdollinen. On hämmentävää, jos musiikin tyylilaji on täysin toisesta maailmasta kuin virren tai messun osan sanoma. Musiikki vaikuttaa aivoissa siihen osaan, joka säätelee muistia ja tunne-elämää. Silloin käydään keskustelua, onko kappale ensinnäkään uruilla hyvin soitettavissa. Toki tiedostan, että pyhä on subjektiivinen kokemus. Kanttorit ovat Haukiputaalla pysyväistä laatua
teologia | Luterilainen skisma | Kun Luther-säätiö esiin marssi Lähetyshiippakunnan dekaani Juhana Pohjola muistelee nettikirjoituksessaan vuoden 2004 Mellunkylän tapahtumia, jolloin piispa Eero Huovinen suljettiin ehtoolliselta. helmikuuta 2004 olleet Luther-säätiön perustajan ja puheenjohtajan Simo Kivirannan hautajaiset. Kirjoitus on julkaistu toukokuussa Lähetyshiippakunnan internet-sivuilla. Mellunmäen tapahtumat 2004 tekivät tunnetuksi jo vuonna 1999 perustetun Luther-säätiön nimen kirkossa ja hieman laajemmaltikin. Julkisuusmylläkän myötä alkoi prosessi, joka vuosien mittaan johti Luther-säätiön ja myöhemmän Lähetyshiippakunnan irti Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta. Skandaali: Ennen messun alkua Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pappi ja Luther-säätiön dekaani Juhana Pohjola pyytää messuun seurakuntalaisena yllättäen saapunutta Helsingin piispaa Eero Huovista olemaan tulematta messussa ehtoolliselle. Tilanne: Luther-säätiön Markus-yhteisön messu. Tekstinsä aluksi Pohjola arvioi käsityksenään, että piispa Huovinen ei tullut Luther-säätiön messuun sattumalta. Paikka: Mellunkylän seurakuntakeskus Helsingissä. Toiseksi syyksi Pohjola arvioi jo 6. Taustalla olisi ollut ainakin neljä tekijää, jotka olivat herättäneet piispan mielenkiinnon. Kolmanneksi Pohjola pitää mahdollisena, että säätiön uuden puheenjohtajan Raimo Savolaisen piispan teologiselle sihteerille Jussi Rytköselle mahdollista Sana-lehteen tulevaa juttua varten antamaa säätiötä koskevaa materiaalia olisi kulkeutunut piispa Huoviselle. Tällaisina asioina Pohjola mainitsee ensinnäkin piispa Huovisen ja Mellunkylän kirkkoherran Pentti Miettisen keskustelut, joissa piispa oli puolustanut Luther-säätiön mahdollisuutta pitää omia jumalanpalveluksiaan seurakunnan tiloissa. A ika: Paastonajan Oculi-sunnuntai 14.3.2004. Tapahtuma teki Luther-säätiön tunnetuksi ja käynnisti kehityskulun, joka johti myöhemmin myös Lähetyshiippakunnan perustamiseen. Se julkaistaan myös syksyllä ilmestyvässä Lähetyshiippakunnan Vuosikirjassa 2020. Se oli aiheuttanut eräille säätiöläisille – myös Pohjolalle itselleen – omantunnon kriisin: oliko mahdollista polvistua saman Herran pöydän ääreen naispappeuden hyväksyvän piispan kanssa, kuten Pohjola itsekin oli juuri tehnyt. Pohjola kirjoittaa omasta näkökulmastaan ja perustaa ajatuksiaan jo vuonna 2004 tekemäänsä muistioon. Neljäntenä syynä saattoi Pohjolan mukaan olla edellä mainittujen Simo Kivirannan hautajaisten yhteinen ehtoollisen vietto. Pohjola arvioi Huovisen Mellunkylään tullessaan saattaneen hy|K uv a: To m as G ar ai si |K uv a: Ja ni La uk ka ne n 20 KOTIMAA | 7.8.2020. Paikalla Espoon Tapiolan kirkossa oli runsaasti kirkollisia vaikuttajia virkakysymysbarrikadin eri puolilta. Käytännössä tehtiin suomalaista kirkkohistoriaa: pappi ei virkateologiasta johtuvien näkemyserojen vuoksi halunnut jakaa ehtoollista piispalle. Nyt Lähetyshiippakunnan hiippakuntadekaani Juhana Pohjola muistelee Mellunkylän tapahtumia ja niihin hänen näkemyksensä mukaan yhä liittyviä Suomen Luther-säätiön dekaani Juhana Pohjola ja Helsingin piispa Eero Huovinen olivat kevään 2004 Mellunkylän dramaattisen ehtoolliskiistan keskipisteessä. arvoituksia kirjoituksessaan Luther-säätiö vedenjakajalla – Mellunmäki, piispa Huovinen ja ehtoollisyhteys