vu os ik er ta 00 43 59 5– 20 –1 8 Kirja, joka ei ilmestynyt 1990-luvun alussa joukko pappeja kirjoitti kutsumuksestaan. huhtikuuta 2020 | hinta: 3,90 € Ka nn en ku va : O lli Se pp äl ä ja ar ki st ok uv ia 11 5. 7 22 27 N:o 17 / 30. Kotimaa kysyi, mitä he nyt ajattelevat siitä. 12 Kirkollisverotulot voivat laskea viitisen prosenttia Essee: Jos kuolema on peto, se pitää kesyttää Lastenohjaajat ulkoiluttavat lapsia Keravalla
tuijA PyHärANtA Toimittaja kaipaa ajankohtaisohjelmiin perheneuvojia. – Kyllä ne ovat ihan peruskysymyksiä. Tässä ajassa, jos missä, on tärkeää puhua omista tarpeistaan, rajoistaan ja tunteistaan. Katselukertoja on ollut 570 000. – Arjen rytmittäminen ja työnjako ovat nousseet uudella tavalla esiin. Miten erilaiset ryhmät, joiden kokemus kriisistä on valtavan erilainen, tulisivat kuulleeksi toistensa ääntä. 3 Aloit reilu kuukausi sitten tehdä videoita suositulle Parisuhteen joulukalenteri -sivustolle. Sillä on ollut 110 000 katselukertaa. Kun rajoitukset alkoivat, meille tuli vaimoni Mirca Mäensivu-Puukon kanssa tunne, että nyt täytyy kokeilla jotain uutta. Sama ilmiö näkyy pidempien lomajaksojen jälkeen. Mistä idea syntyi. Tavallisimmat syyt perheneuvontaan hakeutumiselle ovat vuorovaikutuksen ongelmat, eron kysymykset sekä uskottomuus. Nyt kodissamme toimii toista kuukautta parin etätyöpisteen lisäksi etäpäiväkoti, ja jokainen työtehtävä on soviteltava paitsi omaan myös puolison kalenteriin. Entä kenen vika on se, ettei maskeja ole riittävästi. KOTIMAA | 30.4.2020 2. – Tämä ei nyt ole mitään tajunnan räjäyttävää, mutta kyllä se on se keskinäinen puhuminen. Suosituin on ollut 4.4. 4 Miten parisuhdettaan voi hoitaa poikkeusoloissa. Pari”Tässä ajassa, jos missä, on tärkeää puhua” Pekka Puukon mukaan on tärkeää, että kirkko on läsnä myös netissä, missä ihmisetkin ovat. Hetkeksi kriisi yhdisti suomalaiset. | Kuva: Kristiina Kontoniemi PekkA Puukko perheneuvoja suhteen joulukalenterin ylläpitäjä Jarno Hellström tarjosi mahdollisuutta käyttää alustaa ja Juhani Viitala tuli mukaan editiomaan videoita. 1 Miten poikkeusolot näkyvät perheneuvonnassa. Sainko varmasti yhtä paljon kuin toinen. Ajankohtaisohjelmissa poliitikot olivat samaa mieltä tai ainakin ilmaisivat erimielisyytensä korostetun hillitysti. julkaistu video, jossa puhutaan tulevaisuudesta ja mistä haaveilee koronakriisin jälkeen. Se on helppo uskoa. aluksi | viikon henkilö | Perheneuvoja Pekka Puukko on asiantuntijana mukana Kirkkohallituksen, kirkon perheneuvonnan ja A-lehtien yhdessä toteuttamassa Rakkausklinikka-neuvontapalvelussa. Tilanteen jatkuessa on sieluun alkanut hiipiä kateus. Rutiinit on luotu ja niiden kanssa eletään. Pian kuitenkin alkoi syyllisten etsintä ensin somessa ja sitten laajemmin. Asiakkaiden kanssa keskustellaan poikkeusolojen vaikutuksesta perheeseen, mutta aika paljon puhutaan niistä asioista, joiden takia meihin alun perin on otettu yhteyttä. Entä yli 70-vuotiaat, heidänhän pitäisi olla karanteenissa! Ja nuoriso, se vasta holtitonta onkin. NoorA WikMAN-HAAvisto risteävät edut V iereisessä jutussa perheneuvoja Pekka Puukko toteaa, että kysymys ajankäytöstä nousee perheissä koronakriisin myötä esiin uudella tavalla. Toisaalta oma kokemukseni on, että perheet ovat jo tottuneet tilanteeseen. Mutta miten vaalia koko yhteiskunnan tunneyhteyttä. – Kussakin videossa on parisuhdeteema, tehtävä tai kysymys. 2 Minkälaiset asiat perheitä koettelevat juuri nyt. Kun keskustelu on vähitellen siirtymässä rajoitusten hallittuun purkamiseen, nousevat eri ryhmien risteävät edut toden teolla esiin. Esimerkiksi koulujen avaaminen olisi monen lapsen ja nuoren, mutta ei välttämättä riskiryhmien etu. Siis puhua ja olla lähekkäin. Tunnelman kiristyminen näkyy myös julkisessa keskustelussa. – Tuossa meidän keittiön pöydän ääressä. Luulin eläväni ruuhkavuosia jo ennen koronaa, mutta vähänpä tiesin. Miksi lapsiperheet ulkoilevat. Ennakoimme, että kun liikkumisrajoitukset poistuvat, palvelulle on enemmän kysyntää. Parisuhteessa poikkeusoloissa tärkeintä olisi kuulemma vaalia tunneyhteyttä. Perheneuvojille olisi nyt kysyntää myös julkisen keskustelun fasilitoimisessa
Se liittää meidät yhteen, sillä ilman sitä meitä ei ole. Mouhijärvi on satakuntalainen ”kesämökkiläispitäjä”. Mistäs tuo oikein tuli, ihmettelin, ja aloin kuulostella sanoja. Lisäpaineita valmistuville tai opintonsa päättäneille on tuonut se, että jatko-opintoihin mahdollistavien pääsykokeiden toteutus on koronan takia edelleen osin auki. Valmistujaisjuhlat ja ylioppilasjuhlat ovat ennen kaikkea perhejuhlia. Yhtäkkiä me kaikki keskitymme turvaamaan peruselintoimintoa, hengitystä. Ylioppilaskokeita aikaistettiin koronan takia. Viime kesänä Mouhijärven kirkkoherra Toivo Tunturi asetti tavoitteekseen vierailla alueen kaikissa kesämökeissä. KOTIMAA | 30.4.2020 3. Meri ToiVanen Kirjoittaja on Kotimaan toimittaja. Valtiot seisahtuivat, jotta hengityskoneet riittäisivät tarvitseville. Kotimaa 28.4.1970. Eri puolilla kirkkoamme on herännyt kysymys, miten viedä sanoma kesäaikana mökkiläisille. Kävelyn tahdissa päässäni alkoi soida poptähti Jenni Vartiaisen kymmenen vuoden takainen hitti ”Missä muruseni on”. Siksi osa kokelaista joutui kirjoittamaan viisi eri ainetta samalla viikolla. Nyt jos koskaan nuorta pitää kannustaa K orona koettelee jokaista ikäryhmää, vaikkakin eri tavoin. Seurakunnan alueella on järviä kuutisenkymmentä ja yli 300 kesämökkiä. Ja Herra Jumala muovasi maan tomusta ihmisen ja puhalsi hänen sieraimiinsa elämän henkäyksen, kertoo luomiskertomus. Herra puhalsi meihin ensimmäisen hengenvetomme ja viimeisen, ja hänen varassaan on niiden määrä. Yliopistot ovat linjanneet, että valinnat järjestetään kevään ja kesän aikana vaihtoehtoisilla fyysistä kontaktia välttävillä tavoilla. Tänä keväänä ylioppilaskirjoitukset kokonaan tai osittain on kirjoittanut lähes 40 000 abiturienttia. Jakelusta aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen vaikutuksen Posti neutraloi rahoittamalla päästöjä vähentäviä, valvottuja ilmastohankkeita. Yksi koronan aikaansaama muutos on se, että koulunsa tai opintonsa päättäneiden valmistujaisjuhlat on tältä keväältä peruttu. Vaikka yli kymmenen hengen perhejuhlat eivät olisi enää kiellettyjä toukokuun lopussa, niin viisainta on jättää ne nyt pitämättä ja siirtää kaikki isompia ihmismääriä kokoava juhlinta elokuun lopulle. Nyt jos koskaan on kannustavien ja uskoa tulevaisuuteen sisältävien onnittelupuheluiden aika. Hengityssuojaimista on pulaa. KoTiMaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Porkkalankatu?7 B, 00180 Helsinki asiakaspalvelu: 020 754 2333 Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 Toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 Toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikot: Gun Damén, Ritva Kaijasilta-Heinonen Valokuvaaja: Jukka Granström Toimittajat: Emilia Karhu (virkavap.), Vesa Keinonen, Tuija Pyhäranta, Jussi Rytkönen (artikkelitoimittaja), Meri Toivanen aikakauslehtien liiton jäsenlehti iSSn 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy Toimitusjohtaja: Otto Mattsson lukijamäärä: 50?000 KMT Kotimaa painetaan ympäristöystävällisesti kierrätyskuidusta ja puujätteestä valmistetulle paperille ilman kemikaaleja, vettä tai öljyä. Ulkoilupolulla kulki kiusallisen paljon ihmisiä. Onnitteluja ja kannustusta ei pidä kuitenkaan siirtää loppukesään. Ammattikouluissa tutkinnon suorittaa tänä vuonna noin 80 000 opiskelijaa ja ammattikorkeakouluissa 30 000 opiskelijaa, valtaosa heistä keväällä. 1970 Mari Teinilä päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi ???????. Samaa ilmaa hengitämme, jokainen elollinen maan päällä, ja se ilma on elämän henkäys. Nuori joutuu rakentamaan tulevaisuuttaan moninkertaisessa paineessa ja epävarmuudessa verrattuna aikaan ennen koronaa. Urakka jäi kesken, mutta rovasti Tunturi totesi saaneensa rikkaita kokemuksia ja yleensä vastaanotto oli ollut myönteinen. Omalla kierolla tavallaan se on vaikeuttanut lukioissa ja ammattioppilaitoksissa olevien nuorten opintojen loppusuoraa. Painojäte kierrätetään 99 %:sesti. Koulutusjärjestöt ovat Kuntaliiton ja opiskelijajärjestöjen kanssa neuvoteltuaan päätyneet suosittamaan, että ylioppilasjuhlat ja ammattiin valmistuvien juhlat järjestetään oppilaitoksissa elokuun lopussa. Taudin vakava muoto aiheuttaa hengitysvaikeuksia. ?. Se on ihme, se on lahja. Seurakunnassa on jo useampana vuotena järjestetty kesämökkiläisten kirkkopyhä. Tavoitin mieleeni laulun säkeen: ”Ilma jota hengitämme samaa ilmaa on...” Voi alitajuntaa! Kun puhutaan koronaviruksesta, puhutaan hengittämisestä. Todistukset tutkinnoista lähetetään koteihin postitse. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | 28.4. Saman ilman liian likeisestä hengittämisestä tuli uhka
Avustuksia jaettiin sekä valtion rahoituksesta että Kirkon keskusrahastosta. Työntekijöitä ja kävijöitä ei haluta vaarantaa tilanteessa, jossa koronaviruksen leviäminen on yhä mahdollista. Maailmalla pandemiaan suhtautuminen on vaihdellut pitkälle menevistä rajoitustoimista eräänlaiseen tosiasioiden kieltämiseen. Herättäjäjuhlien siirtyminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia menetyksiä, ja Herättäjä-Yhdistys tiedottaa aloittavansa välttämättömiin säästöihin tähtäävät yt-neuvottelut. Suomessa tehohoidon resurssit on epidemian takia nyt kaksinkertaistettu, joten tämän ennusteen potilasmäärä pystytään hoitamaan, Turun yliopistollisen sairaalan teho-osaston ylilääkäri, Suomen tehohoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mika Valtonen toteaa. Aiheeseen liittyvälle eettiselle pohdinnalle on tarvetta myös mahdollisten tulevien kriisitilanteiden ennakoimiseksi. Tiekirkkokesä perutaan Tulevan kesän tiekirkkokausi kesäkuusta elokuuhun perutaan koronaepidemian vuoksi. Asiasta päätti Herättäjä-Yhdistyksen hallitus viime lauantaina. Kuopion hiippakunnalle myönnettiin 1,6 miljoonan euron summa, josta noin 670 000 euroa myönnettiin Paltaniemen 1700-luvun kuvakirkon ja kellotapulin julkisivukorjaukseen. Ratkaisu perustuu valtioneuvoston viime viikon linjaukseen, jonka mukaan yli 500 hengen yleisötapahtumien kielto jatkuu heinäkuun loppuun. Osa kirkoista tosin saattaa pitää ovensa avoinna tutustumista ja hiljentymistä varten, kertoo Kirkkopalvelujen kehityspäällikkö Jari Kupiainen. Kyky suojella haavoittuvassa aseTehohoidon priorisoinnista pitäisi keskustella etiikka | Koronaepidemia on synnyttänyt eri puolilla maailmaa keskustelua tehohoidon priorisoinnista. Turun hiippakunnassa Mynämäen keskiaikaisen kivikirkon paanukaton korjaukseen myönnettiin lähes puoli miljoonaa euroa. KOTIMAA | 30.4.2020 4. – Tämän laskelman mukaan tehohoitoon päätyisi 5 000 potilasta, jolloin tehohoidon huipputarve olisi maksimissaan 560 potilasta. Kuvassa Keski-Suomen keskussairaala. uutiset | lyhyesti | | korona | S uomessa valtiovallan asettamilla rajoitustoimilla koronaepidemian eteneminen on saatu toistaiseksi hillittyä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen laatimassa ennusteessa tarttuvuusluvulla 1.8 on oletuksena, että puolet väestöstä saa tartunnan. Seurakunnille rakennusavustuksia Kirkkohallituksen täysistunto on jakanut seurakunnille rakennusavustuksia yhteensä kahdeksan miljoonaa euroa. Suomessa hoitoresurssit jaetaan arvioidun ennusteen mukaan, eikä potilaita laiteta arvojärjestykseen. Viime kesänä 269 tiekirkossa vieraili lähes 350 000 matkailijaa. – Mitä synkemmäksi ennuste muuttuu, sitä tärkeämmäksi kuitenkin tulee tehohoidon oikea kohdentaminen niille, jotka siitä voivat hyötyä. | Kuva: Lehtikuva / Tommi Anttonen Herättäjäjuhlat siirtyvät vuodella Ensi kesän herättäjäjuhlat siirretään järjestettäväksi Kauhavalla vuotta suunniteltua myöhemmin. Tilanne voisi myös meillä olla toinen, mikäli edessä olisi uusi tautiaalto ja tehohoitopaikoista tai hoitohenkilökunnasta tulisi pulaa. Lapuan hiippakunta sai lähes kaksi miljoonaa euroa, josta 1,5 miljoonaa euroa myönnettiin 1950-luvulla rakennetun Teuvan kirkon peruskorjaukseen ja suunnitteluun
– Mikäli joutuisimme vaiheeseen kaksi, jossa tehohoidon kysyntä ylittää jatkuvasti tarjonnan, tulisi sairaalan johdon päätöksellä siirtyä niin sanotun kolmen viisaan järjestelyyn. Oman käsitykseni mukaan suomalainen systeemi turvaakin aivan eri tavalla koko kansakunnan yhdenvertaisen terveydenhoidon, Mika Valtonen sanoo. Espanjassa taas oli jopa pohdittu potilaan merkittävyyttä sosiaalisessa arvoasteikossa hoidosta päätettäessä. – Potilaita kohdeltaessa pitäisi ottaa huomioon ainakin pääsääntöisesti vain lääketieteellinen tila, eikä käyttää muita tietoja henkilöistä. Siksi päätöksiä pohditaan usein isommalla joukolla. Tosin tämä lääketieteellinen tila itsessään kaipaisi moniäänistä määrittelyä ja eri tahojen näkökulmia. Ehkä ajatellaan, että lääkäreiden tontille ei tohdita tulla. Valtosen mukaan on ymmärrettävää, että Pohjois-Italiassa kriisin ollessa päällä eettisille pohdinnoille jää vähemmän aikaa. Myös Suomessa on liikkunut tietoja siitä, että tiettyjen asukasyksikköjen vammaisia asukkaita pyrittäisiin sairaalan sijasta hoitamaan kyseisessä yksikössä COVID-19-taudin kohdalla, mikä voi olla ongelmallista, Saxén kertoo. ArjA-LeenA PAAvoLA Virtuaaliset kesätapahtumatkin tarvitsevat mainontaa! Ota yhteyttä: Pirjo Teva 040 680 4057 pirjo.teva@kotimaa.fi KOTIMAA | 30.4.2020 5. Satasairaalassa Porissa on laadittu kaksivaiheinen protokolla pandemiatilanteen mahdollisen kriisiytymisen varalle. Ruotsi on valinnut muista EU-maista poikkeavan linjan ja pyrkii laumaimmuniteetin synnyttämiseen. Priorisointia varten tulisi luoda kansallinen organisaatio yhtenäisyyden ja joustavan tilanteeseen reagoimisen turvaamiseksi. Kyseiset lääkärit muodostaisivat yhteisen poolin, josta määrätään aina vuorokaudeksi kolme lääkäriä, jotka sen vuorokauden ajan tekevät priorisointipäätökset perusteluineen ja potilassekä omaiskeskusteluineen. Mika Valtonen muistuttaa, että koronatilanne on koko maailmassa vakava ja Suomessa pahin saattaa vielä olla edessä. Tämä kamppailu on voitettavissa. Priorisointiin on luotu ohjeistus, joka toimii päätösten tukena ja turvaa yhtenäisen ja oikeudenmukaisen päätöksenteon. – Mielestäni tehohoidon priorisointipäätöksistä sairaaloissa tulisi vastata eri henkilöiden kuin niiden, jotka hoitavat potilaita. – Joissakin maissa tehohoidon kuormittumista on ennakoitu julkaisemalla tarkempia kriteereitä siitä, kuka saa hoitoa, jos paikat käyvät vähiin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pääasiassa perusterveet, suhteellisen nuoret ihmiset ovat turvassa. He ovat tottuneita arvioimaan kriittisesti sairastuneita ihmisiä ja tehohoidon mahdollisuuksia, osastonylilääkäri Björn Jäschke Satasairaalasta kertoo. – Esimerkiksi Yhdysvalloissa vammaiset on osin määritelty hoidon ulkopuolelle. Toiminta keskittyy mahdollisimman monen hengen pelastamiseen ja auttamiseen. Muut kollegat voivat silloin keskittyä potilaiden hoitoon. Hoidon rajaamispäätökset ovat usein raskaita niitä tekeville niin ammatillisesti kuin inhimillisestikin. Katson edelleen luottavaisena tulevaisuuteen. Potilasmäärien valtavan kasvun takia on käyty ajoittain epätoivoista eloonjäämistaistelua niukoilla resursseilla. Hoitoresurssit jaetaan arvioidun ennusteen mukaan ja etusijalla ovat tehohoidosta todennäköisesti hyötyvät potilaat. Tehohoidon oikea kohdentaminen on jokaisen suomalaisen teholääkärin arkea. Saxén on kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi kirkon edustajat eivät ole ottaneet kantaa asiaan, vaikka juuri tällaisten kysymysten luulisi herättävän huolta. Joissakin maissa äkillinen, sairaalahoitoa vaativien potilaiden määrän lisääntyminen on kuitenkin johtanut pakkotilanteeseen, jossa normaaliolojen käytännöt eivät enää päde. ” Saxén on kiinnittänyt huomiota siihen, että esimerkiksi kirkon edustajat eivät ole ottaneet kantaa asiaan, vaikka juuri tällaisten kysymysten luulisi herättävän huolta. massa olevia on nähtävä myös eettisenä kysymyksenä. Lääkärin etiikan perusarvoja ovat potilaan paras sekä ihmisarvo ja elämän kunnioittaminen. Se tarkoittaa useamman vastuualueen, eli Satasairaalan tapauksessa päivystyksen, sisätautien, tehohoidon ja tarvittaessa palliatiivisen yksikön kokeneita erikoislääkäreitä. Erillinen toimielin voisi taata puolueettomuuden. – Toisaalta on ollut ilahduttavaa nähdä suomalaisissa herännyt voimakas yhteishenki, jolla tätä vitsausta koetetaan selättää. The New England Journal of Medicine -lehden artikkelissa kerrotaan, että joissakin Italian kriisisairaaloissa oli ääneen lausumattomana periaatteena, että tiettyjä hoitoja ei anneta yli 65-vuotiaille. Myös oman henkilökuntani rautainen ammattitaito, pelottomuus ja vastuuntunto ovat lämmittäneet mieltäni. Väärin kohdennettu tehohoito voi pitkittää potilaan kärsimyksiä, Valtonen muistuttaa. – Suomessa potilaita ei laiteta arvojärjestykseen. Ulkopuoliset saattavat nähdä kaiken vammaisuuden samana, ja arvioida heidän elämänlaatunsa huonoksi. – Yhdysvalloissa taas ilmaista julkista terveydenhuoltoa on ollut aiemmin hyvin rajoitetusti tarjolla, ja hoitoon pääsyä on saattanut merkittävästi rajata rahan tai vakuutuksen puute. Tärkeintä on puolueettomuus ja oikeudenmukaisuus, siihen kuuluu se, että kaikkia koskevat samat säännöt, Saxén toteaa. Hintana on suuri kuolleisuus, joka painottuu yli 70-vuotiaisiin ja riskiryhmiin, kuten diabetesta sairastaviin, vakavasta ylipainosta, keuhkosairauksista tai immunologisista häiriöistä kärsiviin. Valtosen mukaan potilaiden priorisointi ennusteen perusteella on tehohoidon arkea normaalioloissakin, eivätkä koronaviruspotilaat siten eroa muista potilaista. Bioetiikan tutkijan Heikki Saxénin mukaan viimeistään nyt olisi välttämätöntä käydä laajempaa yhteiskunnallista keskustelua hoidon priorisoinnista. Yhteiskunnallinen asema tai muut ulkoiset tekijät eivät vaikuta, sen sijaan vakavat perussairaudet, huono toimintakyky ja korkea ikä heikentävät mahdollisuuksia toipua vakavista sairauksista. Huoli esimerkiksi vammaisten ihmisten syrjimisestä tehohoidossa on kansainvälinen
– Talouspuoli, toimintakertomukset, tilinpäätökset ja muu edellyttäisivät sitä, että kirkolliskokous saa aikaan lainvoimaisia päätöksiä. – Ilman valitsijamiehiä ei voida muodostaa valiokuntia, ilman valiokuntia ei asioita voida ottaa käsittelyyn ja kirkolliskokous ei pääse tekemään työtään. – Se täytyy jatkossa huomioida, kun kirkolliskokouksen työtä kehitetään, Hämäläinen sanoo. Lisäksi olisi käsitelty tilintarkastusyhteisön valintaa. Tässä roolissa hän painottaa sitä, että olisi monin tavoin hyvä, että kirkolliskokous tavalla tai toisella pääsisi kokoontumaan. – Esimerkiksi kirkolliskokouksen aiemmin valitsemat Kirkkohallituksen täysistunnon pappisja maallikkojäsenet jatkavat, kunnes uudet on aikanaan valittu, Birgitta Hämäläinen toteaa. Luoma luottaa siihen, että yhteistyössä Turun opiston kanssa löydetään turvalliset ihmisten väliset etäisyydet ja hygienian takaavat poikkeusratkaisut. Valitsijamiehet päästäisiin valitsemaan ja he pääsisivät töihin, Luoma sanoo. Asialistalla olisivat olleet myös Kirkkohallituksen jäsenten vaali toimikaudeksi 2020– 2024 sekä kirkon keskusrahaston vuosikertomus, henkilöstötilinpäätös ja tilinpäätös Kirkolliskokous siirtyi toukokuusta elokuuhun päätöksenteko | Arkkipiispa Tapio Luoman mielestä kirkolliskokouksen pitäisi voida jatkaa toimintaansa myös poikkeusoloissa, koska kirkko tarvitsee lainvoimaisia päätöksiä. Koronaepidemia on hänen mielestään muistutus siitä, että keskushallinnollekin tällaisia poikkeuksellisia tilanteita voi tulla. – Myös eduskunta kokoontuu, vaikka sielläkin lienee poikkeusjärjestelyjä. Kaikki muu kutistettaisiin minimiinsä tai lykättäisiin tulevaisuuteen. Tämä olisi Luoman mielestä kovin myöhään. Arkkipiispa Tapio Luoma on kirkolliskokouksen puheenjohtaja. Muita käsiteltäviä asioita olisivat olleet Kirkkohallituksen kirjeet kirkolliskokouksen valitsijamiespaikkojen jaosta toimikaudella 2020–2024, kirkolliskokouksen sihteeristöstä ja kirkolliskokouksen koolle kutsumisesta poikkeusoloissa. Istuntoviikko toteutuu elokuussa, ellei Kirkkohallitus pandemiatilanteen jatkumisen vuoksi päätä myöhemmin toisin. Nyt olisi tyydyttävä siihen, että eletään poikkeusoloissa ja otetaan huomioon viranomaisten ratkaisut, Tapio Luoma sanoo. Jussi RyTKönen KOTIMAA | 30.4.2020 6. – Kaikkein olennaisinta on, että uusi kirkolliskokous voisi järjestäytyä. uutiset | koronan vaikutukset | K irkkohallitus on päättänyt istunnossaan 21.4., että kirkolliskokouksen vuoden ensimmäinen istuntokausi pidetään Turun kristillisellä opistolla 10.?14.8. Kirkolliskokous kokoontuu tavallisesti kahdesti vuodessa, toukokuussa ja marraskuussa Turun kristillisellä opistolla. vuodelta 2019 ja Kirkon eläkerahaston tilinpäätös 2019. Kirkolliskokouksen pääsihteeri Birgitta Hämäläinen arvioi, että kirkolliskokouksen syksystä saattaa nykynäkymin tulla kiireinen. Toukokuun kirkolliskokouksessa olisi käsitelty muun muassa Kirkkohallituksen ilmoitus hiippakuntavaltuustojen tilanteesta. – Lisäksi kokoontumisessa pitäisi keskittyä vain välttämättömimpään. Rinnasteisesti kirkolliskokouksenkin pitäisi pystyä kokoontumaan, jotta välttämättömät asiat saataisiin hoidettua. Normaalitilanteessa kirkolliskokous olisi kokoontunut Turkuun toukokuun ensimmäisellä viikolla. Sillä on seurauksia myös muulle keskushallinnolle. Jo maaliskuussa Kirkkohallitus linjasi, että toukokuuksi kirkolliskokousta ei valmistella. Toukokuun kirkolliskokouksen siirtyminen merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että uusi kirkolliskokous ei pääse järjestäytymään. Kyseessä on ketjureaktio. Jos vuoden ensimmäinen kirkolliskokous jouduttaisiin kokonaan jättämään pois, kokoonnuttaisiin vasta marraskuussa. | Kuva: Olli Seppälä ” Kirkolliskokouksen siirtyminen merkitsee lähtökohtaisesti sitä, että uusi kirkolliskokous ei pääse järjestäytymään. Luoma muistuttaa myös siitä, että kirkolliskokouksella on merkittävä lakia valmisteleva rooli
Myös tähän kriisiin seurakunnat lähtivät keskenään erilaisista tilanteista. Tuija PyhäranTa Talouden supistuessa myös kirkollisveron tuotto pienenee. Palaako työllisyys sille tasolle, jolla se oli helmi–maaliskuussa. Niinpä Peranderin mukaan on odotettavissa, että jo toukokuun tilityksessä kirkollisverotuotto jää tavallista pienemmäksi. Kokonaisuudessaan kasvua oli 1,8 prosenttia. – Esimerkiksi Pellervon taloustutkimus ei tänä keväänä julkaise normaalia suhdanne-ennustetta suuren epävarmuuden takia. Se ei vielä taloutta kaada, Perander toteaa. Se alkaa näkyä seurakuntien taloudessa pian, arvioi taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander. Kolmen kuukauden kesto Peranderin arviossa perustuu valtiovarainministeriön huhtikuussa julkaisemaan arvioon kriisin vaikutuksista Suomen talouteen. – Se on koko taloudessa iso kysymys, että kun palataan normaaliin, niin mihin palataan. Todellinen vaikutus on kiinni siitä, kuinka paljon lomautuksia todella tulee ja kuinka pitkään ne kestävät. | koronan vaikutukset | T oistaiseksi koronakriisi ei vielä näy seurakuntien taloudessa. Mutta jos yrityksiä menee konkurssiin ja lomautukset muuttuvat irtisanomisiksi, on tilanne toinen. Kirkkohallituksen taloussuunnittelupäällikkö Pasi Perander arvelee, että ne voivat olla esimerkiksi keräämättä jääneitä leirimaksuja. Tilanne kuitenkin muuttunee pian. Lomautettujen ja työttömien määrä on ollut kasvussa siitä lähtien, kun Suomeen julistettiin poikkeustila 16.3. Ministeriö esitteli kaksi skenaariota, joista toisessa rajoitusten kestoksi arvioitiin kolme ja toisessa kuusi kuukautta. Verottaja tilittää maaliskuun palkoista tehdyt ennakonpidätykset veronsaajille huhtikuun lopussa. Maaliskuussa seurakunnilta on jäänyt saamatta joitain toimintatuottoja. Mikäli rajoitukset ja siten myös lomautukset jatkuisivatkin kolmen sijaan kuusi kuukautta, olisi vaikutus kirkollisverotuottoon Peranderin mukaan noin kuusi prosenttia. – Nyt koronatilanne heikentää seurakuntien lähtötilannetta tähän. Suomen 268 seurakuntataloudesta 140:ssä jokin Kirkkohallituksen määrittelemistä talouden puuttumiskynnyksistä toteutui viime vuonna. Leirejä on peruttu ainakin kesäkuulta. Viime vuonna kirkollisverotuotto kasvoi kolmessa neljästä seurakuntataloudesta. – Tällekin vuodelle ennustimme vielä talvella verotuoton kasvua, kun työllisyys parani ja työmarkkinaneuvotteluissa alettiin sopia palkankorotuksista, Perander kertoo. Kirkkohallituksessa yritetään kuitenkin ennakoida, milloin kirkon jäsenmäärä on vähentynyt niin paljon, ettei talouden suotuisa kehitys enää riitä paikkaamaan kirkosta eroamisen kirkollisverotuottoon tekemää lovea. Sitä, kuinka paljon verotulot tippuvat, epäilemättä pohditaan nyt muuallakin kuin kirkossa. Pasi Perander esittää karkean arvion: – Lomautetun verotettava ansio pienenee noin 40 prosenttia. Myös ne ovat nyt ennustuksissaan tavallistakin varovaisempia. Se ei kuitenkaan ole vielä näkynyt täysimääräisesti seurakuntien talou dessa, sillä työikäisistä ja Pandemia saattaa haukata kirkollisverosta viisi prosenttia talous | Lomautukset alkavat näkyä kirkollisveron tilityksissä toukokuussa. Ihan vielä kriisi ei vaikuta myöskään kirkollisveron tuottoon. | Kuvat: Olli Seppälä ja Aarne Ormio KOTIMAA | 30.4.2020 7. Emme välttämättä puhu kahdesta tai kolmesta prosentista, mutta emme toisaalta myöskään 30:sta. Peranderin mukaan hetki saattaa koittaa vuonna 2022 tai 2023. Kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia kirkon talouteen on vielä liian aikaista arvioida. – Ei saatu tuloja, mutta ei toisaalta tule kesällä menojakaan. Jos palaa, niin silloin verotuotto palaisi myös. Tähän asti suurin piikki uusia lomautuksia alkoi huhtikuun taitteessa. Ennakkotiedon mukaan kirkollisverojen osuus tilityksistä on huhtikuussa normaalin suuruinen. Seurakuntakohtaiset erot ovat tosin suuria. Perander seuraa tarkasti valtiovarainministeriön, taloustutkimuslaitosten ja pankkien ennusteita talouden kehityksestä. – Tämänhetkisen tiedon perusteella seurakuntien tulisi varautua tänä vuonna noin 5 prosentin laskuun verotuloissa. Kriisin pitkän aikavälin vaikutuksia seurakuntien talouteen on Pasi Peranderin mukaan vielä liian aikaista arvioida. Työja elinkeino ministeriön mukaan uusia lomautusjaksoja on poikkeus tilan aikana alkanut 161 000 ja uusia työttömyysjaksoja 20 000. Ennustetaloillakin on nyt vähän kädet pystyssä, enkä lähde minäkään liikoja ennustamaan. Laskelmaan sisältyy useita ehtoja. Alijäämäisiä seurakuntia oli viime vuonna 12. Jos kolmasosa työvoimasta olisi lomautettuna ja jos lomautukset kestäisivät kolme kuukautta, sen vaikutus kirkollisveron tuottoon olisi noin kolme prosenttia. Mielestäni tässä vaiheessa tärkeintä on hahmottaa suuruusluokka. Seurakuntien talouteen vaikuttaa myös pitkäaikaisempi kirkon jäsenmäärän väheneminen. varsinkin eläkeläisistä kirkkoon kuuluu yhä suuri joukko
Tähän vaaliin konservatiivien pitäisi kuitenkin Auvisen mukaan löytää laajemman joukon ehdokas, jolla on mahdollisuudet tulla valituksi. Asetelmat ovat lähtökuopissaan, mutta soittokierros hiippakuntaan nostaa esiin mahdollisia ehdokasnimiä. Toisaalta samat messut ovat monelle naispuoliselle papille syy olla asettumatta Huhtalan taakse. Toissa viikolla Rantala kuitenkin valittiin seurakuntayhtymän johtajaksi Tampereelle, missä hänen työnsä alkaa 1.8. Konservatiivisella puolella puuhattiin ehdokkaaksi Uudenkaupungin seurakunnan kirkkoherraa Juhana Markkulaa, 52. Porin Teljän seurakunnan kirkkoherra, hiippakunnan pappisasessori Kaisa Huhtala, 56, ilmoittautui mukaan maaliskuussa 2019, kun Kotimaa24 kysyi häneltä asiasta. Markkula oli aktiivisesti mukana Tapio Luoman arkkipiispakampanjassa, ja hänen sovinnollisella linjallaan uskottiin olevan mahdollisuuksia piispakisassa. Markkula toteaa Kotimaalle, että ajankohta on huono, sillä hän aloitti virassaan Uudessakaupungissa vasta vuoden alussa. Niiden takia osa ihmisistä pitää Huhtalaa sillanrakentajana. Hän oli ehdolla jo kymmenen vuoden takaisessa arkkipiispanvaalissa, jossa Kari Mäkinen tuli valituksi. Kannatusta pidettiin huomattavana siihen nähden, että Auvinen ei tee alttariyhteistyötä naispuolisten pappien kanssa. Nämä nimet pyörivät Turun piispapelissä KOTIMAA | 30.4.2020 8. Arikka ei vahvista ehdokkuuttaan Kotimaalle. Liberaalipuolella mahdollisena ehdokkaana on pidetty Turun kristillisen opiston rehtoria, Herättäjä-Yhdistyksen puheenjohtajaa Tapani Rantalaa, 59. Siksi hän ei lähtökohtaisesti aio itse ehdolle. Piispa Kaarlo Kallialan pitää lain mukaan jättää tehtävänsä ensi syksynä, jolloin hän täyttää 68 vuotta. Hän on tehnyt ison osan työurastaan Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymässä. Spekulaatioissa on mainittu myös Turun Mikaelinseurakunnan kirkkoherra Jouni Lehikoinen, 58. Piispaehdokkuutta varten tarvitaan valitsijayhdistys, johon kuuluu vähintään 30 vaalissa äänioikeutettua pappia tai maallikkoa. Auvinen oli mukana arkkipiispanvaalissa 2018 ja sai ensimmäisellä kierroksella 13 prosentin äänisaaliin. Kotimaan tietojen mukaan Arikka on pohjustanut kampanjaansa hiippakunnassa jo pitkään. Lisäksi seurakunta käy parhaillaan raskaita yt-neuvotteluja. Hän sanoo, että häntä on kysytty tehtävään ja hän on miettinyt ehdokkuutta paljon. Huhtala tunnetaan muun muassa siitä, että hän antaa Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) järjestää naispapittomia messuja seurakunnassaan. Markkula kertoo, ettei koe tehtävään tällä hetkellä myöskään voimakasta sisäistä kutsua. Yksi piispaehdokas on ollut tiedossa jo vuoden. Runsas viikko sitten sekä piispa että tuomiokapituli vihdoin ilmoittivat, että piispanvaali järjestetään syksyllä. Määräajan lähestyminen on ollut tiedossa, mutta koska Kalliala on viivästyttänyt eläkeilmoitustaan viimeiseen saakka, vaaliasetelmat ovat jääneet lähtökuoppiinsa. Äskettäin Markkula kuitenkin vastasi kyselijöille, ettei ole käytettävissä. Maltillisen konservatiivin maineessa oleva Lehikoinen sanoo, että häntä ei ole pyydetty ehdokkaaksi mutta hän on asialle avoin. Osa hiippakunnan väestä uskookin, että Kaarlo Kallialalle saatetaan järjestää maailmantilanteen takia vielä pieni jatkoaika. Kaiken yllä leijuu pandemian aiheuttama epätietoisuus siitä, millaisissa oloissa vaali käydään. uutiset | analyysi | T ilanne on odottava ja asetelmat ovat aidosti auki. Arikka lupaa kertoa asiasta lisää muutaman viikon päästä. Pohdinnoissa esiin on nostettu myös Sleyn lähetysjohtaja Ville Auvinen, 54. Nyt Auvinen sanoo, että hänestä oli tärkeää olla mukana arkkipiispanvaalin keskusteluissa. Mahdolliset ehdokkaat odottavat, löytyykö heille pyytäjiä. Moni piti tätä merkkinä siitä, ettei Rantala harkitse ehpiispanvaali | Turun piispanvaali on määrä käydä syksyllä. Se olisi mahdollista poikkeusjärjestelyillä. Äskettäin Arikka avasi kotisivut, joilla hän ei viittaa piispanvaaliin, mutta korostaa juuriaan Turussa ja Varsinais-Suomessa. Soittokierros hiippakuntaan osoittaa, että vaikka kuvio on vielä avoin, keskusteluissa pyörii paljon nimiä. Tämä on monen äänioikeutetun kokemus Turun arkkihiippakunnan tulevasta piispanvaalista. Tukijoukot pohtivat nyt, millaista piispaa hiippakunta tarvitsee ja kuka voisi pärjätä vaalissa ketäkin vastaan. Näin varhainen ilmoittautuminen piispanvaaliin ei ole tapana, mutta Huhtala ei ole laskelmoija. Hiippakunnassa pidetään selvänä, että ehdolle on lähdössä myös Helsingin Malmin seurakunnan kirkkoherra Heikki Arikka, 48. Kotimaa kysyi joukolta mahdollisia ehdokkaita, olisivatko he valmiita lähtemään mukaan vaaliin
Turun arkkihiippakuntaa pidetään sisäänpäin lämpiävänä seutuna. Jos häntä päädytään kysymään, hän on luvannut harkita asiaa vakavasti. Hiippakunnan ulkopuolisista nimistä puheissa ovat olleet ainakin Oulun tuomiorovasti Satu Saarinen, 46, ja Kuopion Männistön seurakunnan kirkkoherra Aulikki Mäkinen, 52, joka tosin on lähtöisin Varsinais-Suomesta. Särkiö kertoo vastanneensa kysyjille tuolloin, että on tyytyväinen kenttäpiispan tehtävään ja haluaa sitoutua siihen niiksi neljäksi vuodeksi, jotka hänellä jäljellä on ennen 61,5 vuoden eroikäänsä. Valitsijayhdistykset saanevat vauhtia toimiinsa viimeistään toukokuun puolivälissä. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli vahvistaa piispanvaalin aikataulun 13.5. Meri Toivanen ” Tukijoukot pohtivat nyt, millaista piispaa hiippakunta tarvitsee ja kuka voisi pärjätä vaalissa ketäkin vastaan. Ulkopuolelta tulevista nimistä esillä oli aiemmin myös kenttäpiispa Pekka Särkiö, 57. Suurin osa soittokierroksella mainituista kandidaateista tuleekin hiippakunnan alueelta Varsinais-Suomesta tai Satakunnasta. | Kuva: Olli Seppälä KOTIMAA | 30.4.2020 9. Hän sanoo seuraavansa keskustelua ja harkitsevansa sen jälkeen ehdokkuutta, jos sille on tarvetta. nyt valittava arkkihiippakunnan piispa johtaa tuomiokapitulia ja vastaa 42 seurakunnasta. Hän ei kuitenkaan aio olla itse aktiivinen asiassa. Hiippakunnan omista papeista keskusteluissa pyörivät aiemmin mainittujen lisäksi ainakin tuomiokapitulin hiippakuntapastori Pauliina Järvinen, 48, Raision kirkkoherra, pappisasessori Sari Lehti, 53, ja Piikkiön kirkkoherra Merja Hermonen, 57. arkkipiispan vastuulla on yhdeksän seurakuntaa. Jos arkkihiippakunnasta kuitenkin kutsutaan piispaehdokkaaksi, hän pitää mahdollisena, että harkitsee asiaa. Sen jälkeen pelikenttä on vapaa. Piispan virkaan kutsutaan. Pauliina Järvinen on vastannut, että ei ole käytettävissä vaaliin. dokkuutta piispanvaalissa. Risto Leppänen kertoo, että hän ei harkitse ehdokkuutta. Moni haluaisi nähdä piispanvaalissa arkkihiippakunnan hiippakuntadekaanin Mari Leppäsen, 41, tai hänen puolisonsa, Liedon kirkkoherran Risto Leppäsen, 43. Mäkinen puolestaan on vastannut selvästi, ettei ole käytettävissä vaalissa. Rantala itse suhtautuu asiaan avoimesti. Rantalan mukaan tehtävät ovat luonteeltaan erilaisia: Seurakuntayhtymän johtajaksi hän haki ja tuli valituksi. Mari Leppänen sanoo, että nyt on tärkeää keskustella siitä, millaisen piispan arkkihiippakunta tarvitsee. Saarinen tietää, että hiippakunnassa pohditaan nyt, keitä halutaan pyytää ehdolle. Turussa on kaksi piispaa. Sari Lehti kertoo, että hänen kiinnostustaan ehdokkuuteen on kysytty eikä hän ole kysymyksiä tyrmännyt. Hän sanoo, että lähtee Tampereelle innostuneesti ja vakain mielin. Merja Hermonen toteaa, että jos hänelle löytyisi kannatuspohjaa, hän ei kieltäytyisi ehdokkuudesta. Muuten hän keskittyy kirkon yhteisiin asioihin
Sen sijaan rippikoulun kehittämisessä on havaittavissa muutos reformaation luterilaiselle teologialle ominaiseen tulkintaan, jossa rippikouluopetus tai laajemmin kristillinen kasvatus nähdään uskon vahvistajana eli konfirmaationa. Voidaan sanoa, että elinympäristömme kaikkineen on luomakunta. Sellainen tilanne tarjoaa mahdollisuuden antaa anteeksi, ja siitä seuraa jotain ihmeellistä: tietää saaneensa myös itse anteeksi. Tutkimuksissa on päädytty tulokseen, että noin miljoonaa eläinja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Yksityisesti ja henkilökohtaiseen kokemukseen perustuen jonkinlainen vastaus on mahdollinen. Ruotsi-Suomessa käytettiin yhteisiä liturgisia käsikirjoja, joista vielä 1600ja 1700-luvuilla puuttui konfirmaatio. Minusta on selvää, että puhuu, puhuu myös kriisien kautta – ja etenkin niitten, niin kuin juuri nyt. ”Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji,” olen lukenut jostakin. Sitä ja sen suomennosta käytettiin Suomessa yleisesti, samoin jossakin määrin Venäjän luterilaisen kirkon käsikirjoja 1800-luvulta lähtien. Konfirmaatioon sisältyvä vahvistamisen eli konfirmoimisen motiivi liitetään siinä sellaisiin elementteihin, jotka eivät ole varsinaisia konfirmaation elementtejä, nimittäin Jumalan sanaan ja ehtoolliseen. Yksi näkökohta on sen toteaminen, että jos ei pahaa olisi, miten erottaisimme hyvän. Konfirmaation kehitys Suomessa 1960-luvulta 2000-luvulle asti osoittaa konfirmaation teologiassa tapahtuneen painopisteen siirtymän: konfirmaatiosiunaus on saanut yhä selkeämmin uskoa vahvistavan painotuksen. Kun luterilaisen reformaatioliikkeen ydinalueilla painotettiin armonvälineiden eli sanan ja sakramenttien uskoa vahvistavaa luonnetta, eteläsaksalaisen reformaatioliikkeen alueilla kehitettiin konfirmaatio, jossa konfirmaatiosiunauksella tulkittiin olevan uskoa vahvistava sisältö. Suomalaisen konfirmaation kehityksessä voidaan siis havaita vähittäinen siirtyminen konfirmaation alkuperäisille historiallisille juurille, reformaation eteläsaksalaiseen tulkintakehykseen, joka on jännitteinen luterilaisen opintulkinnan kannalta. Emerituspiispa Eero Huovisen kirjoitus Kotimaa24:n sivuilla antoi maallikolle aiheen tarttua asiaan ja miettiä samoja asioita. Puhuuko Jumala ihmiselle myös kriisien kautta. Kaavan rakenteessa on kuitenkin jäänne tälle tulkinnalle jännitteisestä korostuksesta. Nykyaikaisen konfirmaation hahmotelmana voidaan pitää vuoden 1963 käsikirjan kaavaa, jonka otsikkona oli nyt ensimmäistä kertaa yksiselitteisesti Konfirmaatio. Konfirmaatio sai yleistyvää kannatusta 1700-luvun jälkipuoliskolla. Siinä on jo reformaatiosta tutun konfirmaation kolme elementtiä: uskontunnustus, konfirmaatiosiunaus ja rukous nuorten puolesta. Ensiehtoollisen edellytyksenä oli vain rippi, johon liittyi ”rippikuulustelu” eli kristinopintaitojen tutkiminen. Tätä havaintoa tukee sekin, että Jumalan sana ja ehtoollinen vahvistaminen ovat jääneet syrjään. Kun kirkko sai uuden käsikirjan vuonna 1811, siihen sisältyi konfirmaatiokaava, jota tosin ei kutsuttu konfirmaatioksi. Konfirmaatiolta näyttää puuttuvan uskon vahvistamisen sisältö, mutta tämä voidaan liittää rippikouluun ja konfirmaatiomessuun. Ruotsissa eräät piispat pyrkivät kehittämään konfirmaatioita muun muassa Englannista ja Tanskasta saamiensa vaikutteiden pohjalta. Ruotsissa ensimmäinen ehdotus konfirmaatiokaavaksi valmistui vuonna 1793. Mutta pahan kohtaaminen voi olla myös siunaukseksi. Puhuuko Jumala ihmiselle myös kriisien kautta. Suomessa konfirmaation kehitys on ollut riippuvaista Keski-Euroopassa, Tanskassa ja Ruotsissa tapahtuneesta kehityksestä 1700ja 1800-luvuilla. Miksi Jumala sallii pahan. Tämä ilmenee vuoden 2003 konfirmaatiokaavasta. Kimmo Heinilä teologian tohtori Konfirmaation käsite edellyttää päivittämistä teologia | Suomalaisen konfirmaation kehityksessä voidaan havaita vähittäinen siirtyminen konfirmaation alkuperäisille historiallisille juurille, kirjoittaa teologian tohtori Kimmo Heinilä. Kaava miellettiin paikoin 1960-luvulle asti rippilasten tai -nuorten ensiehtoolliselle laskemiseksi, mitä kuvastaa esimerkiksi toimituksen otsikointi. Suomalaiset kuluttivat osuutensa jo huhtikuun aikana. Rippikoulun ja konfirmaation teologiset sisällöt ovat lähentyneet toisiaan, sillä molempia leimaa ajatus vahvistamisesta eli konfirmaatiosta. Ja se mikä on annettu anteeksi ajassa, on annettu anteeksi myös taivaassa. Tämä korostus viittaa luterilaiselle opintulkinnalle vieraaseen piirteeseen, joka palautuu liturgianhistoriassa luterilaisen reformaatioliikkeen ulkopuolelle. Elinympäristöään, luomakuntaa, sen uusiutuvia luonnonvaroja, ihminen käyttää niin, että koko vuotta varten tarkoitettu varanto loppui viime vuonna ennen elokuun alkua. Yhä vielä enin osa nuorista käy rippikoulun ja osallistuu konfirmaatiomessuun. Antti RäiHä Ei panna päätä pensaaseen KOTIMAA | 30.4.2020 10. Eikä se siihen lopu: lajien kuoleminen kiihtyy valtavaa vauhtia. Minusta yksistään tässä on yksi syy Jumalalle kurittaa, suorastaan rangaista meitä. mielipiteet S uomalaisella konfirmaatiolla on vakiintunut perinne. Lienee selvää, että yleisellä tasolla on mahdotonta vastata tuohon kysymykseen, vaikka kysymys sinänsä on tärkeä. Ensirippi ja konfirmaatio tulkittiin siten samaa toimitusta tarkoittaviksi termeiksi. Se näkyy konfirmaatiosiunaukseen liittyvästä liturgisesta ohjeistuksesta: ennen siunausta nuoria kutsutaan konfirmoitaviksi, siunauksen jälkeen konfirmoiduiksi. Kuitenkin vasta vuoden 1886 käsikirjassa Suomen evankelis-luterilainen kirkko otti virallisesti käyttöön konfirmaation. Siksi konfirmaation käsite edellyttää päivittämistä. Niiden sijasta korostetaan uskontunnustuksen, konfirmaatiosiunauksen ja rukouksen uskoa vahvistavaa luonnetta. Koronaepidemian aiheuttamassa myllerryksessä emerituspiispa Eero Huovinen sai tuonnottain Kotimaan toimittajan haastattelussa vastattavakseen kaksi kysymystä: Miksi hyvä Jumala sallii pahan
Kirkkolain tunnustuspykälään on lisäksi suora viittaus esi merkiksi pappisviran velvolli suuksia koskevassa kirkkolain 5 luvun 3 §:ssä. Kaiken huipuksi valiokunta loukkaa vakavasti kirkon lain säädäntöautonomiaa neuvo malla kirkkoa helpottamaan kirkkolain säätämisjärjestystä, käytännössä määrävähemmis tövaatimusta! Perustuslakivaliokunta huo mautti, ettei varsinkaan kirk kolain 1 luvun 2 § (ns. ” Esiin on kuoriutunut somempi kirkko. Ei välttämättä, jos tyy dytään tekemään vain perus tuslakivaliokunnan vaatimat tärkeimmät korjaukset ja pi detään kiinni kirkon vakiin tuneesta perusoikeudellisesta asemasta ja lainsäädäntöauto nomiasta. Joidenkin asiantuntijoiden mielestä olisi parempi toteuttaa vain muutama korkeatasoinen striimaus sen sijaan, että jokaisessa seurakunnas sa puuhastellaan puutteellisen osaamisen ja heikkojen teknisten valmiuksien kanssa. striimattu seu rakunnan omien kanttorien kirkkokonsertti, jota seurasi suorana yli 19 000 ihmistä. Vieläkin huikeampi on samasta kirkosta 26.3. Lisäksi on tarkas teltava, mikä osa yleisestä lain säädännöstä koskee myös kirk koa. Tä mäkin pitää tehdä kirkon lähtö kohdista, ei ulkopuolisten pai nostamana. Alkuhämmennyksen jälkeen heittäydyttiin prosessiin mu kaan. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Valiokunnan näkemyksen mukaan kirkkolakiehdotuksen käsittelyn yhteydessä siihen jat kossa tehtävien muutosten kä sittelyä on syytä helpottaa. Tarkoitan sitä päätös tä, että jumalanpalvelusten viettämistä jatketaan ilman kirkkotilassa läsnä olevaa seurakuntaa ja palvelukset striimataan verkkoon. Monelle on tärkeä asia, että rukous jatkuu omassa rakkaassa kotikirkossa. Perustuslain 76 §:n mukaan kirkko päättää lakiesityksen si sällöstä, ja eduskunta joko hy väksyy lain tai on sen hyväk symättä. Enkä nyt todellakaan tarkoita kauniita ja rohkeita pappeja, vaan kirkkoa sel laisena kuin se on: perustehtävälleen uskollisena, kokeilunhaluisena, osaa vana ja rosoisenakin. Sysmän pastorin hyväntuulinen suhtautuminen pieniin kommelluksiin ju malanpalveluksen striimauksessa on kevään kirkollisia merkkita pauksia. Uusi ehdotus saa sisältää vain pe rustuslain 76 §:n mukaisesti kirkkolain alaan kuuluvia sään nöksiä. päätöksen, jolla väitän olleen iso mer kitys siihen, millaiseksi kirkkomme yleisilme on koro nakevään keskellä muotoutunut. Vaikka osallistujamäärät eivät ole olennaisimpia asioita, on sil ti hyvä todeta, että paikoitellen striimatut jumalanpalvelukset ja konsertit ovat keränneet hämmästyttävän suuria osanottajamää riä. Helsingin Sanomien arvostettu toimittaja Anna-Stina Nykänen kirjoitti tästä koronakevään kir kollisesta ilmiöstä, että netissä näkyy nyt naurava kirkko. sähköposti: toimitus@kotimaa.fi osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Näin onkin, mut ta sen lisäksi tunnustuspykälä merkitsee, että myös maallis ten tuomioistuimien on otetta va kirkon tunnustus huomioon kirkkolain tai kirkkojärjestyk sen säännösten soveltamisessa. Tästä syystä osa sään nöksistä on siirrettävä kirkko järjestykseen ja osa muuhun mahdolliseen kirkolliseen lain säädäntöön. Jukka keskitalo Kirjoittaja on Oulun hiippakunnan piispa. Silloin on syytä ottaa esiin OTT Pekka Leinon kirjallinen tuotanto alkaen väitöskirjasta (Kirkkolaki vai laki kirkosta) vuodelta 2002 ja asettaa uusi tulevaisuuskomitea pohtimaan kirkon olemusta kansankirkko na, tunnuskirkon luontoisena uskonyhteisönä tai julkisoikeu dellisena virastokirkkona. Puolitoista kuukautta myöhemmin vaikuttaa siltä, että se mitä jotkut pelkäsivät katastrofiksi, onkin kääntynyt voitoksi. Oma paradoksinsa on siinä, että joskus viimeisen päälle hiottu ja teknisesti korkeatasoinen toteutus jättää etäisen vaikutel man, mutta inhimillistä rosoa sisältävä aitous puhuttelee. Risto tuoRi asianajaja, oik.lis. Virtuaalisia ihmeitä Eduskunnan hallintovaliokun ta on palauttanut kirkkolain ko konaisuudistuksen kirkon uu delleen valmisteltavaksi. Sastamala Kirkkolain uudistus uusille linjoille KOTIMAA | 30.4.2020 11. Jeesuksen sanat ”missä kaksi tai kolme on koolla minun nimessäni, siellä minä olen heidän keskellään” saa vat nyt uutta sisältöä. tunnus tuspykälä) kovin hyvin sovellu eduskunnan säätämään lakiin, mutta se voi olla tärkeää kir kon uskonnollisen identitee tin kannalta. Jos sen sijaan ryhdytään sel vittämään, mitkä asiat edus kunnan hallintovaliokunnan mukaan on siirrettävä kirk kolain alaan kuulumattomina kirkkojärjestykseen, niin aikaa tarvitaan huomattavasti enem män. Seurakunnissa piispojen päätös sen sijaan otettiin innolla vas taan. Koronakeväänä on siis saatu todistaa pieniä ja suuria virtuaalisia ihmeitä. Esiin on kuoriutunut somempi kirkko. Esimerkiksi Oulun tuomiokirkon pääsiäispäivän jumalanpal velukseen osallistui Virtuaalikirkon suorassa lähetyksessä noin 3 000 ihmistä. On siten varsin poik keuksellista, että eduskunnan hallintovaliokunta asettaa etu käteen ehdot, joiden vallitessa lakiesitys voitaisiin hyväksyä. Siihen, että jokaisessa seurakunnassa pidetään koronasta huo limatta sinnikkäästi jumalanpalvelukset, sisältyy syvempi hengel linen merkitys. P iispat tekivät 16.3. Piispojen päätös kirvoitti tuoreeltaan myös kritiikkiä. Asian tärkeyttä kuvastaa myös kirkkojärjestyk sen 1 luvun 1 §, jonka mukaan: ”Kirkko pitää korkeimpana oh jeenaan sitä tunnustuskirjojen periaatetta, että kaikkea oppia kirkossa on tutkittava ja arvioi tava Jumalan pyhän sanan mu kaan.” Menikö kirkolliskokouksen nyt loppuvan kauden suurin lain säädäntötyö kokonaan huk kaan. Pappien ja kanttorien lisäksi verkossa työtään tekevät nyt nuorisotyönohjaajat, lastenohjaajat, diakonit ja monet muut
Viisi kirjaa varten kirjoittanutta pappia kertoo nyt, mitä heidän kutsumukselleen tänään kuuluu. historia Kutsumuksen käsikirjoitus Kolmekymmentä vuotta sitten Olli Seppälä ja Mari Teinilä alkoivat toimittaa kirjaa, jossa papit kertovat kutsumuksestaan. TeksTi | Olli seppälä ja Mari Teinilä » |K uv a: O lli Se pp äl ä KOTIMAA | 30.4.2020 12. Kirja ei koskaan ilmestynyt, mutta käsikirjoitus on tallella
– Kirja ei koskaan ilmestynyt, sillä 1990-alun lama karsi kustantajien julkaisunimikkeitä. Kirjoittajien tekstit on otsikoitu lainauksilla. KOTIMAA | 30.4.2020 13. Käsinkirjoitettu hahmotelma Pastorin uudet vaatteet -kirjan sisällysluetteloksi
Hieman kärjistäen voinee sanoa, että kirjan sanomaksi tuli ”pappikin on ihminen”. Kohtaus palautuu vuoteen 1990. Idea kirjasta, jossa papit kertovat kutsumuksestaan, oli itänyt keskusteluissamme jo pitempään, eikä ollut sinänsä erityisen omaperäinen. | Kuva: Taneli Törölä ” Luulen, että Jumalan valtakunnan työhön on sisäänrakennettu tietty kriisiytyminen kutsumuksen suhteen. Vaimoni on joutunut oman vaativan työnsä ohella huolehtimaan Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja Raimo Mäkelä kuvattiin 1988 Kotimaan haastattelua varten. Mikä pappeudessa on vaikeaa tai hankalaa. Mitä ihmisessä tapahtuu, että hän ryhtyy papiksi. ”K atsellessani taaksepäin 28 vuottani pappina voin murheellisena todeta, että olen tietyissä asioissa toiminut tyhmästi. Paikalla on pastorin lisäksi kolme muuta pappia. Tähänkö on tultu. Myös naispappeuden toteutuminen on arkipäiväistänyt pappeutta – sanan myönteisessä merkityksessä”, kirjoitimme oman ilmestymättömän kirjamme alkusanoissa. Minkälainen pappi olen. Kauan uppouduin työhöni niin innostuneena ja kokonaisesti, että perheelle jäi liian vähän huomiota. Me, tämän jutun kirjoittajat, työskentelimme vuonna 1990 Helsingin seurakuntien Kirkko ja kaupunki -lehdessä. Kirjan alkusanoissa määriteltiin, että sen seitsemäntoista kirjoitusta käsittelevät papin kutsumusta, roolia ja identiteettiä. Kirjassa Viro ja kaksitoista pappia pohtivat ammatinvalintaansa. Olihan 1969 ilmestynyt Voitto Viron kokoama kirja, jossa oli sama idea. historia Korkeakoulupappi istuu Helsingin seurakuntayhtymän johtajan huoneessa. Tunnelma on vähintäänkin jännittynyt. ”Pappeus ei ole enää samalla tavoin arvostettu ammatti kuin pari kolmekymmentä vuotta sitten. Hän kirjoitti tunnelmiaan kyseisestä tapaamisesta tekstiin, joka oli tarkoitettu kirjaan nimeltä Pastorin uudet vaatteet. Tuskin pappeus koskaan arkipäiväistyy niin, ettei siinä ole kadunkulkijan mielestä edes hitusta salaperäisyyttä. Lääninrovasti sanoo: ”Minä olen niin surullinen, että olen palkannut sinut meille töihin. Nykyisin se on itsestään selvää, kuten oli jo 1990-luvun alussakin. Kirjalla oli hauska nimi Itsestään paha pappi saarnaa. Pappeus on muutoksessa, päättelimme tuolloin monen muun tavoin, sillä naisia oli alettu vihkiä papeiksi pari vuotta aikaisemmin, vuonna 1988. Ellet sinä marraskuuhun mennessä eroa, niin teen sinusta valituksen ja pyydän tuomiokapitulia keskeyttämään virkamääräyksesi...” Korkeakoulupappi vilkaisee paikalle pyydettyä esimiestään, hänkin näyttää yllättyneeltä. Raimo Mäkelä |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm KOTIMAA | 30.4.2020 14. Korkeakoulupappi, joka haluttiin saada eroamaan, on nimeltään Ari Tammi. Pastorin uudet vaatteet joutui 1990-luvun alun laman uhriksi, sillä kustantamot vähensivät julkaistavien nimikkeiden määrää ja mylläsivät organisaatioitaan uusiksi. Pappeus oli 30 vuotta sitten, ja on yhä, olennainen osa kirkkoa ja sen itseymmärrystä. Nykyisin hän on eläkeläinen ja asuu Kauniaisissa. Kirja ei kuitenkaan koskaan ilmestynyt, vaikka se oli kahden kustantajan listoilla, Kirjapajan ja WSOY:n. Miten vastaan minuun kohdistuviin odotuksiin. Miksi minusta tuli pappi. Nuoren papin toiminta on suututtanut vanhemman papiston perusteellisesti
Toinen vakava kriisi iski, kun Mäkelä oli toiminut nuorisopappina puolitoista vuotta. Pitkään tekeillä ollut yli 500-sivuinen väitöskirja aiheesta valmistui 2011. Siihen pyydettiin häneltä elämäkertaa. P yysimme alkuvuodesta 1991 seitsemäätoista pappia eri puolita Suomea mukaan kutsumuskirjaan. Mäkelä esitti Freudia. Se on mukaelma teatterineuvos Eino Salmelaisen muistelmien ensimmäisestä osasta vuodelta 1954, Aioin papiksi – jouduin teatteriin. Olimme innoissamme. Kirjoittajien joukossa oli valtakunnallisesti tunnettuja ja vähän tuntemattomampiakin kirkonmiehiä ja -naisia. Vuonna 2015 Mäkelälle tehtiin juhlakirja ( Raimo Mäkelä – lain ja evankeliumin julistaja) hänen täyttäessään 75 vuotta. Mäkelä sanoo, että hänelle on ollut erityisen tärkeää, antoisaa ja innostavaa tutkia Jeesuksen jumaluuden ja ihmisyyden, ja toisaalta lain ja evankeliumin suhdetta. S. Mäkelä suoritti yliopistossa myös teatteritieteen perusopinnot. Luokkamäki toimi koko työuransa kehitysvammaisten parissa. Raimo Mäkelä toimi vuodesta 1980 lähtien Suomen Raamattuopiston säätiön toiminnanjohtajana, josta hän jäi eläkkeelle 2005. | Kuva: Clarissa Lindeman ” Turha on ihmisille saarnata tai puhua, jos ei pysty kohtaamaan heitä. – Tosin murhe omasta typeryydestä ja laiminlyönneistä ei ole päällimmäinen tunne pappisvuosilta, vaan kiitollisuus ja ilo, Mäkelä sanoo ja arvelee, että aika on nyt toinen ja nykypapit osaavat löytää perheelleen paremmin tilaa. Alussa mainitun helsinkiläisen korkeakoulupastorin Ari Tammen ja Kauniaisissa sijaitsevan Suomen Raamattuopiston toiminnanjohtajan Raimo Mäkelän lisäksi mukana miehistä olivat sotilaspastori Vesa Aurén Haminasta, muusikko Tarvo Laakso Kauhajoelta, kirkkoherra Veli-Matti Hynninen Loviisasta, kirkkoLeena Luokkamäki vuonna 1993 yhdessä Sanna-tyttärensä kanssa. Kirjan myötä minulle avautui uusi suuren ja syvän kärsimyksen maailma, jonka narsistinen ihminen lähiympäristölleen aiheuttaa. Hän on jäämässä kesäkuussa eläkkeelle. Mäkelän teksti Pastorin uudet vaatteet -kirjaan olisi otsikoitu ”Aioin teatteriin – päädyin papiksi”. Teatterista tuli harrastus ja elämänmittainen kiinnostuksen kohde. Hän koki olevansa sopimaton hengelliseen työhön ja ahdistui jo pelkästä ajatuksesta. Naamiona terve mieli -kirjasta on otettu tähän mennessä 11 painosta. Sen keskeisen osan muodosti tallessa ollut vanha teksti, muun muassa edellä ollut lainaus on juhlakirjassa pienin lisäyksin. Heidän kirjoituksensa syntyivät kevään ja kesän aikana. Tekijänpalkkiot oli tarkoitus antaa Kirkon Ulkomaanavulle. Kirjan suosio yllätti, ja varsinkin ne lukuisat yhteydenotot, joita tuli niin kirkon piiristä kuin muualtakin. Hän kirjoitti vuosien ajan teatterikritiikkejä Kristityn vastuu -lehteen (nykyisin nimeltään KD-lehti). Mäkelä on nyt 79-vuotias, ja sanoo olevansa asiasta edelleen samaa mieltä. Teatterintekijä oli pitkään Raimo Mäkelän toiveammatti, mutta pappeus vei voiton, vaikka varsinaista mittelyä kahden kutsumuksen välillä ei ollutkaan. Parhaillaan suunnitteilla olevaan 12. Kolmas syvä kriisi koitti 1977, jolloin Mäkelä oli Oslossa kokoamassa tutkimusaineistoa. Tässä toimisin toisin, jos voisin aloittaa alusta”, kirjoitti Raimo Mäkelä 51-vuotiaana Pastorin uudet vaatteet -kirjaan. – Sittemmin ei niin syviä kriisejä ole kohdallani ollut. Paneuduin asiaan myös teoreettisesti. Lewisin kuvitteellisesta tapaamisesta toisen maailmansodan syttymispäivänä. Leena Luokkamäki |K uv a: Ko tia lb um i » KOTIMAA | 30.4.2020 15. Mäkelä on ollut työuransa mittaan mukana useissa teatteriprojekteissa, viimeksi pari vuotta sitten näytelmässä, joka kertoi Sigmund Freudin ja C. Ensimmäinen oli opintojen alussa 1959. Raimo Mäkelällä oli 1990-luvun alkuun mennessä ollut kolme papin kutsumukseen liittyvää syvää kriisiä, joista hän kertoi kutsumuskirjaan tarkoitetussa tekstissään. – Kirja syntyi, kun olin kohdannut narsistisia luonteita. Kirja teki nuoreen Mäkelään voimakkaan vaikutuksen. Kirja ilmestyisi kustannussopimuksen mukaan 1992. Mutta luulen, että Jumalan valtakunnan työhön on sisäänrakennettu tietty kriisiytyminen kutsumuksen suhteen. Aloimme työstää käsikirjoitusta ja muokata tekstejä sitä mukaa, kun niitä alkoi tulla. Raimo Mäkelän kirjoitus vuodelta 1991 ei jäänyt vain epäonnisen kirjaprojektin osaksi. Wikipedia esittelee hänet ”suomalaisena pappina ja luonnehäiriöasiantuntijana”. pitkälle yksin myös lapsistamme, koska työssäni olen paljon matkustanut ja ollut iltaisin ja viikonloppuisin poissa kotoa. Olen saanut rauhan omassa kamppailussani. Kyse oli siitä, onko hän kelvollinen Jumalalle ja voiko Jumala käyttää häntä työssään. Alkusanat on päivätty ”Helsingissä 1991 kun jouluvalot ovat syttyneet”. painokseen kirjan nimessä sana luonnehäiriöinen on tarkoitus korvata sanalla narsisti. Mäkelän 1997 kirjoittama Naamiona terve mieli: kuinka kohtaan luonnehäiriöisen osoittautui bestselleriksi, joka kosketti lukijoita laajasti kirkollisten piirien ulkopuolellakin. Erossa perheestään hän koki olevansa epäonnistunut kaikessa, ihmisenä, kristittynä, aviomiehenä, isänä, pappina
L eena Luokkamäki, 62, on koko työuransa ollut kehitysvammatyössä Seinäjoella, pääosan ajasta Eskoon palvelukeskuksessa. Sitä on ulkoista ja sisäistä laatua. Niinpä kirjoitin Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille: Anon kunnioittavasti, että minut vihittäisiin papiksi”, Luokkamäki kertoi vuonna 1991. Nykyisin työelämässä olevista papeista puolet on naisia, papiksi vihittävistä yli puolet. Leena Luokkamäki jää eläkkeelle 1. V uonna 1991 Suomessa oli vajaat 3 500 evankelisluterilaisen kirkon papiksi vihittyä henkilöä. ”Pappien kutsumus liittyy paitsi heidän työhönsä, myös heidän maailmankuvaansa ja parhaassa tapauksessa myös heidän elämäntapaansa”, kirjoitimme Pastorin uudet vaatteet -kirjan johdannossa. Omassa yhteisössään heillä ei ole mahdollisuutta päästä kasteelle, jos he eivät vammansa takia pysty lausumaan uskontunnustustaan. Luokkamäki sanoo, että hänen kutsumuksensa on pysynyt samana ja vahvana koko työuran ajan. Pappi saattoi vielä viisi vuosikymmentä sitten kyseenalaistaa senkin, että kehitysvammaisia tuotiin kirkkoon. Ennen pappisvihkimystä 1988 Luokkamäki toimitti lehtorina vuosien ajan kehitysvammaisten jumalanpalvelukset lasten jumalanpalveluskaavan mukaan, jotta ei olisi rikkonut kirkkolakia toimimalla liturgina. Yrjö Sariola oli piispakunnassa näissä asioissa pioneeri. Teologit puhuvat vokaatiosta, kutsusta. Parin kuukauden ajan leikkauksen jälkeen hän luuli kuolevansa. Alussa pappiskollegoidenkin joukossa oli kyseenalaistajia, miksi kehitysvammaisia opetetaan, kun he eivät mitään opi. Olen nyt paljon rennompi ja armeliaampi. Mari-Anna Auvinen |K uv a: Ku va -a rk is to KOTIMAA | 30.4.2020 16. Naisia oli kirjoittajien joukossa viisi: perheneuvoja Eeva Ylihurula Rovaniemeltä, sairaalapastori Lahja Sarkkinen Kajaanista, rovastikuntapappi Sisko Raitis Turusta, seurakuntapastori Mari Pöntinen Helsingistä ja kehitysvammatyön pappi Leena Luokkamäki Seinäjoelta. Koska viran avautuminen naisille oli niin uusi ja kyseenalaistettu asia, miespapeille piti näyttää onnistuvansa 150-prosenttisesti. Heistä noin 2 000 oli seurakuntatyössä. Kolmekymmentä vuotta sitten papiksi vihittävillä oli – ja on yhä – koko joukko ulkoisia vaatimuksia, kuten koulutus. Mutta lisäksi heiltä vaaditaan tai toivotaan myös kutsumusta. – Hän sanoi, että kehitysvammaiset ovat meille muille esimerkkejä ja että kirkko on löytänyt aarteensa, kun se ottaa kehitysvammaiset huomioon. – Turha on ihmisille saarnata tai puhua, jos ei pysty kohtaamaan heitä. Leena Luokkamäki sairastui syöpään noin kymmenen vuotta sitten. Nykyisin hän työskentelee Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä. – Kun jäin eloon, en enää ole ollut sama ihminen. – Asenteet ovat muuttuneet suhteessa kehitysvammaisiin. Vuosien varrella Luokkamäellä on entisestään vahvistunut sielunhoidon korostus, painotus ihmisen kohtaamiseen ja kuuntelemiseen. Nuorelle papiksi vihitylle Luokkamäelle hän lähettää terveisiä, että ei kannata nipottaa tai stressata, eikä varsinkaan ottaa niin paljoa paineita. Naisia papistossa oli tuolloin noin 500. Luokkamäen rippikouluoppilaina on vuosien varrella ollut kehitysvammaisia nuoria myös helluntailaisista perheistä. ”Minusta tuli pappi, koska työtehtävieni hoitamisen kannalta se on helpompaa ja mielekkäämpää. | Kuva: Jani Laukkanen ” Minut otettiin 1989 Munkkiniemen upeassa seurakunnassa vastaan pitkine saappaineni ja lyhyine hameineni. En ole irtisanoutunut kasteen armoliiton painotuksista, vaikka SLEY:stä olen irtautunut. – Mutta vuodet ovat tuoneet armahtavaisuutta virkasisaria, veljiä ja kaikkia ihmisiä kohtaan. – Minulla on evankelinen tausta mumman perintöä. Luokkamäen työuran alussa Lapuan hiippakunnan silloinen diakoniasihteeri Lauri Ruotsalainen oli yksi edelläkävijöitä suhteessa kehitysvammaisiin. historia herra Martti Miettinen Ilomantsista, kappalainen Tapani Nuutinen Kontiolahdelta, kirjailija Lasse Reijomaa Espoosta, pankinjohtaja Tapani Ruokanen Helsingistä, lähetystyöntekijä Anssi Simojoki Keniasta, seurakuntapastori Seppo Särkiniemi Espoosta ja toimittaja Olli Valtonen Helsingistä. Kolme vuosikymmentä sitten kirjoittamassaan tekstissä Leena Luokkamäki korosti kasteen merkitystä. Ulkoinen on ikään kuin työpaikkailmoitus, sisäinen kutsu on halu hakea tehtävää. Paineiden ottamista hän selittää naispappeudella. kesäkuuta. Mari-Anna Auvinen valmistui teologian maisteriksi 1988
S uomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerin Mari-Anna Auvisen, 59, (entinen Pöntinen) ura pappina alkoi kolme vuosikymmentä sitten Munkkiniemen seurakunnassa. » Apokry. raamattu on kovat, vihreänhohtavat sijaitsevat n.200 -sivuiset apokryfikirjat. Minusta ei mitenkään saisi jäykkää, pönäköityvää mieshenkilöä, joka vakaasti opettaa uskonoppia ja joskus kovallakin kädellä ohjaa seurakuntalaisiaan.” – Minut otettiin [1989] Munkkiniemen upeassa seurakunnassa vastaan pitkine saappaineni ja lyhyine hameineni ja sain laulaa sydämeni kyllyydestä niin siunauksen liturgiaa kuin jazzsä vyisiä rytmejä. 92-käännös. – Keskeistä työssäni oli kehittää kirkon kansainvälisen työn erikoistumiskoulutusta ja vastata kulttuurisesta ja uskontokoulutuksesta lähetystyöhön lähteville. Vuonna 1996 Auvinen lähti perheineen Botswanaan kouluttamaan tulevia pappeja. raamattu Keskikokoisessa Raamatussa on kovat, vihreänhohtavat kannet. T apani Nuutisen, 66, työura vastaa odotuksia papin kutsumuksesta. Kutsumukseni keskiössä oli silloin kohtaaminen. Raamatun keskellä sijaitsevat n.200 -sivuiset apokryfikirjat. Siinä on papille työtä riittämiin.” – Perusajatukset kutsumuksesta ovat pysyneet samoina. Väitöskirja aiheesta valmistui 2011. koodilla PIPLIAKEVÄT saakka Tilaukset pipliakauppa fi Sinä olet arvoka Laadukas nahkakantinen lahjaraamattu tai virsikirja kultaisella nimipainatuksella koodilla PIPLIAKEVÄT Rauhaa Raamatusta Keskikokoinen Raamattu, Grafiitti. Vuosikymmenten varrella kutsumustietoisuuteni on kuitenkin syventynyt, nuorempana papintyö oli myös eräänlaista velvollisuutta. Kirjan nimi viittasi nurinkurisesti vanhaan satuun kuninkaan uusista vaatteista. pipliakauppa f i . Nuutinen toimi liki koko työuransa pappisvihkimyksestä 1976 lähtien seurakunnissa eri virkatehtävissä. Vuonna 1991 Nuutinen kirjoitti: ”Uskon papistolta odotettavan tulevaisuudessa yhä enemmän rohkeata, yksinkertaista julistusta elämän perustotuuksista. – Kutsumukseni keskiössä ovat pysyneet kohtaaminen ja osallisuus. 1:9). Työn ohella hän teki tutkimusta tswanojen teologisesta ajattelusta ja erityisesti sen kontekstilähtöisistä tulkinnoista. Hän palasi vuonna 2000 takaisin Munkkiniemen seurakuntaan, josta hänet kutsuttiin Suomen Lähetysseuraan entiseen Lähetysopiston rehtorin toimeen. Auvinen sanoo tunteneensa itsensä aina ennen kaikkea papiksi, ei naispapiksi. Hän kirjoitti vuonna 1991: ”Minua askarrutti eniten oman identiteettini sopivuus pappisvirkaan. Siihen liittyy myös avartuminen ja nöyrtyminen kutsumuksen suhteen. 92-käännös. KOTIMAA | 30.4.2020 17. Kun materialismi etenee tarjoten vain kuoria, ihmiset kaipaavat elämäänsä yhä enemmän toivoa, turvaa ja perustaa antavaa sisältöä. – Olen kuitenkin saanut tehdä koko ajan papillisia tehtäviä, ekumeniassa ja koulutuksissa sekä toimituksissa ja jumalanpalveluksissa. Mari-Anna Auvinen on ollut pidempään töissä muualla kuin paikallisseurakunnassa. Seuraavana vuonna hänet kutsuttiin Lähetysseuran teologisen erityisasiantuntijan tehtävään. – Tärkeitä esikuvia minulle ovat olleet paitsi upeat esimieheni ja kansainväliset ystäväni myös suomalaiset uraa uurtaneet naiset pappisvirassa. Viimeiset viisi vuotta Mari-Anna Auvinen on työskennellyt Suomen Ekumeenisen Neuvoston pääsihteerinä ykseyden ja ihmisarvon näkökulmista. Rauhaa Raamatusta Rauhaa Raamatusta Rauhaa Raamatusta Kassillinen rohkeutta Sujauta lahjaraamattu Rohkeus-kangaskassiin, jossa raamatunteksti (Joos. Nuutinen oli viimeiset 24 vuotta Joensuun Pielisensuun seurakunnan kirkkoherra, ennen kuin jäi eläkkeelle 2017. Keskikokoisessa Raamatussa Apokry. ”Me ajattelemme, että nykyajassa toimivalla papilla on yllään uudet vaatteet (lue: aatteet, roolit ja ehkäpä identiteettikin). Kaksivärnen teksti 33/38 -käännös. TILAUKSET • pipliakauppa.. Hän ei ole kohdannut pappeutensa kyseenalaistamista. Tärkeää on toisen ja toiseuden kohtaaminen niin muissa ihmisissä kuin itsessänikin. Monet eivät vain halua nähdä niitä, sillä vanhat käsitykset ja rooliodotukset muokkaavat sitkeästi käsityksiämme papista”, päättelimme 29 vuotta sitten. Oma äitini on viisaasti tuonut tietoisen naisnäkökulman keskusteluun johtajuudesta
Tapani Nuutisen kutsumukseen on alusta pitäen kuulunut se, että pappi on eri tavoin aktiivinen omassa yhteisössään. Instituutiot rapisevat jopa valtiollisella tasolla, saati sitten kirkossa. Nuutinen on osallistunut myös tulevien pappispolvien koulutukseen toimimalla soveltavien opintojen ohjaajana Läntisen teologian laitoksella Itä-Suomen yliopistossa. Kirjoitus ei ole hänellä tallessa. Tavoitteena oli saada seurakuntalaiset mukaan. Niistä oli todisteena valokuva. – Tein kirkolliskokouksessa aikoinaan Ari Tammen ja Hannele Revon kanssa aloitteen kirkon eko-ohjelmasta eli ilmasto-ohjelmasta. Mielestäni tärkeää on, että jokainen saa palvella omilla lahjoillaan. Sekin kuului kutsumukseeni. Vuosikymmenten aikana Tapani Nuutinen sanoo tehneensä havainnon, että papin työ kristinuskon perusasioiden opettajana on korostunut samalla kun ihmisten raamatuntuntemus on ohentunut. Tammi sai etumatkaa nettimaailmaan ja verkkoviestintään työskennellessään Helsingissä yliopistopappina vuosina 1986–1997. Nuutinen lainaa Lutheria sanoessaan: – Sydän on se seimi, johon Jeesus syntyy uudestaan. Nuorena Tapani Nuutisen kutsumukseen kuului myös mahdollinen lähetystyöhön lähteminen. | Kuva: Jyri Keronen ” Vuosikymmenten varrella kutsumustietoisuuteni on syventynyt, nuorempana papintyö oli myös eräänlaista velvollisuutta. historia – Yksi konkreettinen muutos nuoruuden pappistyöhön on ekumeenisuuden painotus. – Viimeisinä virkavuosina sielunhoidon osuus työssäni vahvistui entisestään. – Nykyisin teen papin töitä enää satunnaisesti. Itse asiassa hän muistaa tapauksen edelleen 62-vuotiaana hyvin, vaikka hän ei muistanutkaan kirjoittaneensa siitä Pastorin uudet vaatteet -kirjaa varten. – Lääninrovastin reaktion taustalla oli muutakin minuun kohdistunutta epäluottamusta pidemmältä ajalta. Jumala on keskellä vajavaista ja tavallista elämää. Se ei koskaan toteutunut, mutta lähetystyö on ollut aina hänelle tärkeää. Ajat muuttuvat ja johtajat vaihtuvat. – Toinen keskeinen muutos oli osallistuminen jumalanpalveluselämän uudistamiseen. Kokonaiskirkollisissa luottamustehtävissä esimerkiksi kirkolliskokousedustajana hän piti esillä paikallisseurakuntien näkökulmaa, mutta katsoi myös niiden yli. A lussa kerrottu tapaaminen seurakuntayhtymän johtajan huoneessa sattui vuonna 1990. Nuutinen jäi eläkkeelle Pielisensuun seurakunnan kirkkoherran virasta 2017. Opiskelijoiden juomasta oluesta saatiin tekosyy. Minulla oli pitkiä sielunhoitosuhteita etenkin miesten kanssa. Lääninrovastin esittämän erottamisuhkauksen perusteluna oli seurakuntayhtymän saunassa juodut oluet. – Kysyä, mitä kuuluu, ja jos mahdollista, antaa elämään tukea ja sitä kautta välittää ilosanomaa. Nuutinen on ollut mukana urheiluseurojen toiminnassa, Lionseissa, käynyt keilaamassa ja pelaamassa lentopalloa sarjatasolla asti sekä tehnyt yhteistyötä Joensuun kaupunginorkesterin ja Joensuun Jazz-ker hon kanssa. Se oli siis Ari Tammella tuoreena mielessä hänen kirjoittaessaan kutsumuksestaan 1991. Pappi ei ole syntynyt antamaan ensimmäisenä periksi.” Ari Tammi on vuodesta 2008 työskennellyt Helsingin kaupungilla, aluksi verkkoviestintäpäällikkönä, nykyisin erikoissuunnittelijan nimikkeellä. Tapani Nuutinen katsoo olleensa ennen kaikkea paikallisseurakuntien pappi. Varsinkin Kanalaa on Tapani Nuutinen kuvattuna 1990-luvun alussa Joensuussa Pielisensuun kirkossa. Yliopistossa kun oltiin muuta yhteiskuntaa ja kirkkoa edellä digitalisoitumisessa. – Sielunhoidollisuuden pitää olla mukana opetuksessa niin, ettei ketään nujerreta, vaan ollaan rinnalla. Joensuun seurakuntayhtymä olikin yksi ensimmäisiä kirkon Ympäristödiplomin saajia. – Yhtenä keskeisenä asiana opetuksessa on ollut inkarnaatio, Jumalan ihmiseksi tuleminen. -Tapani Nuutinen |K uv a: Ku va -a rk is to KOTIMAA | 30.4.2020 18. Käytännössä se on merkinnyt yhteyden etsimistä muihin kirkkokuntiin ja kristillisiin yhteisöihin. En myöskään seuraa kirkon asioita kovinkaan aktiivisesti, paitsi Kari Kanalan ja Kai Sadinmaan toimintaa. Nuutinen sanoo, että työvuosien myötä aina vain tärkeämmäksi muodostui ihmisten kanssa keskusteleminen esimerkiksi toimitusten yhteydessä. Tammi kirjoitti tapauksen jälkeen: ”Pyhän yksinkertaisuuden keskellä rakastan kaikesta huolimatta työtäni pappina. Ennen kaupungille siirtymistään Tammi oli Helsingin seurakunnissa internet-toimittajana ja verkkotuottajana. Yliopistopappi Ari Tammi oli vienyt opiskelijoita saunaan, ja sen yhteydessä oli nautittu alkoholipitoista mallasjuomaa. Olin muun muassa arvostellut Pappisliiton Crux-lehdessä Helsingin seurakuntayhtymän käytäntöjä. Olen kasvanut vähitellen elämän kirjavissa kouluissa. Haluan seurata mestariani, tehdä työtä ihmisen ja elämän puolesta
Tarvitaan isompien apua, syliä, lohdutusta ja riitojen selvittelyä, että leikit sujuvat taas. – Säännöllinen yhteys kirkkoon minulle on 25 vuoden ajan ollut pappien jalkapallojoukkue Stadi-Papit, jota olen valmentanut. Vahvojen tunteiden kanssa pärjääminen vaatii kuitenkin harjoittelua. – Nämä pätevät yhä, eivät vain papin kutsumukseen, vaan muuallakin työelämässä. On vaikeaa mennä muiden mukaan, kun leikit ovat jo käynnissä. Kirja tarjoaa monipuolisen ja toiminnallisen tavan käsitellä lapsen kehitykselle ominaisia haasteita ryhmässä. Pappeudesta Ari Tammi ei ole ajatellut luopua, vaikka ei Pappisliiton jäsen enää jäsenmaksuteknisistä syistä olekaan. Hän on nyt myös siinä asemassa kirkkoherrana, että voi laittaa uudistamisajatuksiaan käytäntöön, Tammi sanoo. s a c r u m . Saako lapsi kilarit, tai repiikö hän pelihousunsa. Hän tuomitsee vuosittain noin 150 jalkapallo-ottelua. P u h . Muutenkin jalkapallo, valmentaminen ja tuomarina toimiminen on Tammelle elämässä tärkeää. | Kuva: Kari Jurva ” Säännöllinen yhteys kirkkoon minulle on 25 vuoden ajan ollut pappien jalkapallojoukkue Stadi-Papit. Tammi oli aikanaan aktiivisesti kehittämässä Pappisliittoa. Ari Tammi |K uv a: Ju kk a G ra ns tr öm Ve r k k o k a u p p a : w w w. Olethan reipas! Iso huudahtaa ja jättää Pikin keskelle päiväkotiryhmää. hauska seurata, sillä hän oli opiskelija, kun minä olin opiskelijapappina. Pulmakorttien samaistuttavat tilanteet puolestaan auttavat lasta harjoittelemaan toisen asemaan asettumista ja ongelmanratkaisua. Yliopistopappi Ari Tammi kuvattuna Kotimaan haastattelua varten 1989. Matkalla päiväkotiin vain kiukuttaa, ja Isokin on pahalla tuulella. Kortteihin on koottu lasten elämään sopivia tunteita sekä tunnepitoisia tilanteita. Piki päättää olla kuin Myrsky – hurjin supersankari, joka ei pelkää mitään. Mutta Myrskynä eivät leikit suju muiden kanssa, tulee riitaa ja kiukku vain kasvaa. Hän tunnistaa edelleen vuonna 1991 kirjoittamaansa neljä kutsumuksensa peruspilaria: muutokseen suostuminen, subjektina eläminen eli osallisuus, horisontin pitäminen mielessä ja luottamus. Pikillä on huono päivä. 19,90 (25,00) Haapsalo, Kauppila, Kirkkopelto, Nousiainen, Repo Meidän juttu – Kiusaamisen ehkäisy lasten vertaisryhmissä Opas muodostaa yhdessä Pikin pöljä päivä -kuvakirjan kanssa tärkeän työkalun kasvattajille. Nykyisin Tammi on töissä Helsingin kaupungilla ja toimii vapaa-aikanaan jalkapallotuomarina. 30,90 (35,00) KUMMA P Ö L JÄ PÄ I VÄ. Tavoitteena on luoda lapselle mahdollisuus toimia ryhmässä tasavertaisena, vahvistaa vuorovaikutus-, tunne-, ja itsesäätelytaitoja, ehkäistä kiusaamista sekä tukea yhteistyötä lapsen perheen ja varhaiskasvatuksen välillä. KOTIMAA | 30.4.2020 19. 33,90 (39,00) PS-KUSTANNUS Julia Pöyhönen, Heidi Livingston Fannin tunnetaitokortit Fannin ja ystävysten kanssa tunnetaitojen harjoittelu on helppoa ja hauskaa! Tunnetaitokortit auttavat lasta toimimaan kaikenlaisten tunteiden kanssa – oli kyse sitten hykertelevästä ilosta tai karvaasta pettymyksestä. Piki tuntee itsensä pieneksi ja yksinäiseksi. Kiukku on yksi perustunteista ja osa jokaisen ihmisen elämää. Jutun loppuun Ari Tammi haluaa lauseen: Mestarin seuraaminen – työ ihmisen ja elämän puolesta – jatkuu. Tammi myös sanoo hämmästelevänsä, kuinka vähän kirkon ulkopuolella työskennellessään törmää kirkkoon ja sen sanomaan. Kirjassa kerrotaan tunnesäätelytaitojen kehittymisestä ja tukemisesta sekä käydään läpi väkivaltaista käytöstä selittäviä tekijöitä. 2 7 5 4 2 3 5 30 90 19 90 33 90 Katri Kirkkopelto Piki ja pöljä päivä Liikuttava tarina ryhmään kuulumisen haasteista, tunteista, itsetunnon vahvistamisesta ja ystävyydestä. 22,90 (28,00) 22 90 Riikka Riihonen, Minna Koskinen Kuinka kiukku kesytetään – Lasten aggressiokasvatus Katkeaako pinna. f i M y y m ä l ä : m a – p e 9 – 1 7 , l a s u l j e t t u p o i k k e u s t i l a n a j a n . Teoksessa annetaan myös paljon käytännön keinoja lasten ja nuorten vihanhallintataitojen edistämiseksi
Sekään ei ratkaise hautaamiseen liittyvää ongelmaa, sillä yhden vainajan polttohautaus kestää noin tunnin, eikä jonoja kyetä purkamaan. Potilaan kuoltua omaisilla ei ole mahdollisuutta nähdä ruumista tai noutaa vainajaa. Epidemian pahoin koettelemassa Bergamossa kuolleiden määrä vuorokaudessa on ollut niin korkea, että sairaaloiden ruumishuoneet ovat täyttyneet ääriään myöten. kulttuuri | suru ja kuolema | Koronaepidemian hillitsemiseksi Italian terveysministeriö on kieltänyt hautajaisten järjestämisen kirkoissa tai muissa tiloissa. Vainajia pyritään kohtelemaan mahdollisimman kunnioittavasti, mutta vallitsevissa olosuhteissa on mahdotonta noudattaa perinteitä ja ihmisille tärkeitä riittejä. Tartuntataudin vuoksi käytetään sinkkiarkkua, joka suljetaan. Yleensä vakavista hengitysvaikeuksista kärsivä nukutetaan hoidon ajaksi. Hautaustoimiston työntekijät ovat yleenItaliassa koronaepidemia muutti suremisen muotoja sä omalta osaltaan auttaneet surevia ja lohduttaneet heitä, mutta nyt omaisten kanssa ei olla tekemisissä kasvotusten. – Vainajat joudutaan hautaamaan sairaalapuvussa sen sijaan, että kukin puettaisiin omiin lempivaatteisiinsa tai parhaimpiinsa, kuten yleensä on tapana. Arkunkantaja ottaa kuvaa vainajan karanteenissa oleville omaisille Grassobbion hautausmaalla Bergamossa. E uroopassa koronaepidemia on iskenyt pahiten Italiaan ja erityisesti maan pohjoisosassa sijaitsevan Lombardian alueelle. Sairaalahoitoon joutuva koronapotilas jää eristyksiin, ja omaiset voivat pitää yhteyttä tähän vain videopuhelujen välityksellä. Ruuhkan vuoksi ruumishautauksen sijasta polttohautaukset ovat lisääntyneet. Vainajien suuren määrän vuoksi myös kuolinkelloja on päädytty soittamaan vain kerran päivässä, sillä muuten soitto olisi jatkuvaa. – Normaalisti hautajaisiin osallistuu paljon väkeä. Täytyy muistaa, että yleensä myös vainajan omaiset ovat karanteenissa, eivätkä siten rangaistuksen uhalla voisikaan osallistua hautajaisiin, Bosi toteaa. Tuhansien kuolemantapausten seurauksena viranomaiset ovat joutuneet puuttumaan myös hautajaiskäytäntöihin. Nopeasti edenneen epidemian poikkeuksellisen suuri sairastuneiden määrä on asettanut sairaanhoidon koetukselle. Tartuntojen alkupiste oli 16 000 asukkaan Codogno, jonka sairaalassa diagnosoitiin ensimmäinen tapaus 21. Monet läheisensä menettäneet jäävät vaille mahdollisuutta hyvästelyyn. Koronan vuoksi tilaisuuksia ei siis voida järjestää, ja siunaus toimitetaan hautaan laskemisen yhteydessä, Italian hautaustoimistojen liiton sihteeri Alessandro Bosi kertoo La Stampa -lehden haastattelussa. Hautajaisjärjestelyistä sovitaan esimerkiksi WhatsAppin kautta. Joukkohautaukseen ei kuitenkaan ole turvauduttu. Omaiset voivat myöhemmin seurata siunausta videotallenteesta tai saavat kuvia tilaisuudesta, jotkut seurakunnat järjestävät hautaamisen ja siunaamisen liveseurantana. helmikuuta. Tilanne on raastava omaisille ja potilaalle, joka joutuu olemaan yksin ilman tukea ja läheisyyttä. Viimeisimpien tietojen mukaan yli 25 000 ihmistä on kuollut koronan aiheuttamaan COVID-19-tautiin Italiassa. Uutiskuvissa onkin nähty, kuinka 11 armeijan kuorma-auton kolonna kuljetti yön hiljaisuudessa Bergamon seudun koronavainajien arkkuja muualle haudattavaksi. ArjA-LeenA PAAvoLA ” Kuolinkelloja on päädytty soittamaan vain kerran päivässä, sillä muuten soitto olisi jatkuvaa. Kuolemaan liittyvissä rituaaleissa hautajaisilla on tärkeä rooli menetyksen käsittelyssä. | Kuva: Lehtikuva / AFP Piero Cruciatti KOTIMAA | 30.4.2020 20