vu os ik er ta 00 43 59 5– 17 –4 9 22 Adventista alkaa rauhaisa ja nöyrä armon odotus Arkkipiispa kysyy, kuullaanko profeettojen ääni 4 30. 12 Ka nn en ku va : A nn uk ka La in e M ik ae l, yk si ty is ko ht a tr ip ty yk is tä Im m an ue l 11 2. marraskuuta 2017 l hinta: 3,70€ 48 17 Kotimaa listaa 100 Suomen kirkon vaikuttajaa Lapuan mielenmaisema menee äärimmäisyyksiin
Kannustaakseen tässä lajissa muita medioita Kotimaa-säätiö julkistaa 5.12. – Sain entistä vahvemman käsityksen siitä, että katolisella kirkolla ja ammattiyhdistysliikkeellä on, jos ei identtinen, niin samankaltainen arvopohja. Paikalle oli kutsuttu ammattijärjestöjen edustajia. Tunnistan saman vireen luterilaisessa kirkossa. Kehitystä ei voi ajatella vain talouden ehdoin. Kotimaa tuottaa uskontojournalismia. – Me edustamme pienipalkkaisia ihmisiä. – Tämä oli historiallinen tapaus, jota kaikki seminaarissa kiittivät. Seminaarissa Vatikaanin edustajat korostivat, että työ on enemmän kuin toimeentulon lähde ja että ihminen ei ole työtä varten, vaan työ on ihmistä varten. Tämä Kotimaan uusi koko, niin sanottu leikattu tabloid, tukee paremmin viikkolehden sisältöjä. Uudistuksen myötä Kotimaa asemoituu entistä rohkeammin seurakuntia ja kirkkoa käsitteleväksi erikoislehdeksi. aluksi | viikon henkilö | Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja Ann Selin osallistui viime viikolla paavi Franciscuksen koolle kutsumaan seminaariin Vatikaanissa. Suomalaisesta mediasta löytyy siihen liittyvää osaamista sekä kehittämistä. 1 Tapasitko paavi Franciscuksen seminaarissa. Seminaari toi henkistä selkärankaa asiamme edistämiseen. ensimmäistä kertaa Hyvän uskontojournalismin palkinnon. Kirkko on Kotimaan maakunta, johon kuuluu lähes neljä miljoonaa jäsentä. 4 Minkä maailmassa pitäisi muuttua. Paavin oli kuitenkin keskityttävä Myanmariin ja Bangladeshiin, minne hän matkusti viikonloppuna. Toivon, että se välittyy meidän tavoitteidemme kautta konkreettisesti. – Seminaarin läpileikkaavana ajatuksena oli, että tämä maailma on meitä ihmisiä varten. Rohkeasti tulevaisuutta kohti! MAri Teinilä Päätoimittaja kertoo lehtiuudistuksesta sekä uudesta palkinnosta. – Hänen piti tulla paikalle, turvamiehetkin olivat valmiina käytävillä. Ennen joulua lehti vie lukijansa vielä ainakin Betlehemiin ja Luulajaan. | Kuva: Jukka Granström Ann Selin Palvelualojen ammattiliiton PAMin puheenjohtaja rohkeasti eteenpäin T ämä on uudistuneen Kotimaan ensimmäinen numero. Selin edusti tilaisuudessa palvelualojen työntekijöiden maailmanjärjestöä Uni Globalia. Keväällä aloitetun uudistustyön pohjana on ollut muun muassa laaja lukijatutkimus. Näin on jatkossakin. Kaikki kokivat olevansa omien joukossa, vaikka tavat puhua asioista poikkeavat toisistaan. Seminaari pohjautui paavin Laudato Si -kiertokirjeeseen, joka käsittelee muun muassa ilmastonmuutosta. Yhteiskunta ja kulttuuri ovat jatkossakin keskeisiä sisältöaiheita, sillä kirkko ei voi elää umpiossa ympäristöstään. Kotimaalle on aina ollut tärkeää kertoa tapahtumista maan rajojen ulkopuolella. AnTTi Berg ”Kirkolla ja ay-liikkeellä on samankaltaiset arvot” – Tilaisuuden pohjavireenä oli se, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä olisi säällistä pitää huoli, paavin koolle kutsumaan seminaariin osallistunut Ann Selin sanoo. 3 Millaisia oivalluksia saitte seminaarissa. Koko seminaarin pohjavireenä oli se, että kaikkein heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä olisi säällistä pitää huoli. Kyseisenä päivänä Kotimaa-lehti täyttää 112 vuotta. 5 Toiko seminaari uusia näkökulmia työehtosopimusneuvotteluihin, joita käydään monella alalla nyt syystalvella. KOTIMAA | 30.11.2017 2. 2 Millaisen vastaanoton ensi kertaa järjestetty seminaari sai. Lehden sivumäärä kasvaa samalla kun sivukoko hiukan pienenee. Sivukoon muutosta perustelee se, että nykyisin valtaosa päivälehdistä ilmestyy perinteisessä tabloid-koossa
Tänä syksynä opetushallitus antoi ohjeet siitä, ettei päiväkotien varhaiskasvatukseen saa kuulua uskonnon harjoittamista. Lauri KEmPPaiNEN Kirjoittaja on rap-artisti, pastori ja teologian tohtori. Siitä huolimatta se todistaa kuin huomaamattaan, kuinka vaistomaisen vaikeaa ihmisen on hyväksyä kuoleman lopullisuutta, olemassaolon raukeamista tyhjiin, kosmista merkityksettömyyttä. Adventinaika on valmistautumisen aikaa. Kotimaa perustettu 1905 Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi osoite: PL 279, 00181 Helsinki www.kotimaa24.fi/kotimaa Käyntiosoite: Hietalahden ranta?13, 00181 Helsinki Päätoimittaja: Mari Teinilä 040 522 0566 toimituspäällikkö: Freija Özcan 040 683 8431 Julkaisupäällikkö, Kotimaa24: Olli Seppälä 040 587 7411 Päätoimittajan sihteeri: Irja Karppinen 040 737 4722 tuottaja: Tuija Tiihonen (virkavap.) toimitussihteeri: Noora WikmanHaavisto 040 178 8423 Graafikko: Gun Damén toimittajat: Antti Berg, Emilia Karhu, Saara-Maria Pulkkinen, Jussi Rytkönen, Meri Toivanen aikakauslehtien Liiton jäsenlehti iSSN 0356-1135 Paino: Botnia Print, Kokkola Kustantaja: Kotimaa Oy toimitusjohtaja: Juha Ruotsalainen 050 515 1440 markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 040 774 7777 Lukijamäärä: 70 000 KMT 30.11. Sana Markin puheista leviää räjähdysmäisesti. Buddhan patsasta saatetaan sietää paremmin kuin Jeesus-lapsen kuvaa. Muutamien viikkojen päästä meillä on joulu, jolloin vietämme Vapahtajamme ja Kuninkaamme syntymäpäivää. Suomessa uskonnonvapauslaki oli astunut voimaan jo vuonna 1923. Itsenäisyyden tasavuosi ei kuitenkaan merkitse sitä, että yhteiskunta on valmis. ?. Veteraanit taistelivat myös uskonnonvapauden puolesta, Neuvostoliitossa ei ollut edes sitä vapautta. Monesta vanhasta elämänihanteesta on luovuttava ja monia elämänarvioita on uudestaan arvioitava, ennen kuin sille kohdalle tulemme, joka kelpaa perustaksi uuden elämän uudelle rakennukselle. Pian koko maailma odottaa kiihkeästi yksityiskohtaisempia tietoja kuoleman jälkeisistä tapahtumista. Elokuva on komedia ja satiirin kärki lienee kohdistettu uskonnollisen uskon järjettömyyteen. Hän lohduttaa äitiä puhumalla rakkaiden jälleennäkemisestä, siitä että kuoleman jälkeen siirrytään parempaan paikkaan. Sen onnistuminen mitataan jo nyt, ja se mitataan tulevaisuudessa siinä, miten hyvin yhteiskunta pitää huolta köyhimmistä ja heikoimmista jäsenistään. Yksi suuri kiitollisuuden aihe on se, että elämme demokratiassa, jossa jokainen kansalainen saa itse vapaasti määritellä, tunteeko enemmän kiitollisuutta vai tyytymättömyyttä kotimaataan kohtaan. Ovatko enemmistökirkon edustajat aina toimineet muita kirkkokuntia, uskonnollisia yhteisöjä ja etenkin uskonnottomia kohtaan suvaitsevassa ja arvostavassa hengessä. He taistelivat aikoinaan demokratian puolesta. Kulkekoon jatkossakin rinnakkain suomalaisten tuntema kiitollisuus sekä tyytymättömyys isänmaata kohtaan. Kokemusta ei sanella ylhäältä päin. ´´Valmistautukaatte vastaan, nyt kaikki riemuiten, kun tulee taivaasta se sankar´ihmisten. Joissakin päiväkodeissa ruokarukouksen sijaan lausutaan ruokaloru. Esimerkiksi ikääntyneimmistä kansalaisistaan, joiden ääni kuuluu usein liian heikosti päätöksenteossa. Sillä vain tyytymättömyys pakottaa muutoksiin ja sitä kautta entistä parempaan hyvinvointiin. Päiväkotilapsien kanssa voi jatkossakin käsitellä uskontoja tai uskonnottomuutta, mutta ruokarukousta ei voi enää lausua. | pääkirjoitus | | tuhat merkkiä taivaasta | ???????. Tästäkin vapaudesta kiitos kuuluu veteraaneille. Mitkä tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että osalla kansaa käsitys kristinuskosta on niin kielteinen. O n aika juhlia satavuotiasta Suomea. Yhteiskunnan uskontokielteistä kehitystä päivitellessä on syytä harjoittaa myös itsekritiikkiä. Mutta kun historiadokumenttien käsikirjoittaja Mark katsoo kuolemaa tekevän, pelokkaan äitinsä silmiin, hän keksii ajatuksen kuoleman jälkeisestä elämästä. Jos kuolema on vain luonnollinen osa elämää, on kaikkein inhimillisin elämälle vierasta. Toinen hyvinvointivaltion mittari on lasten ja nuorten asema. Lainsäädäntö turvaa vapauden uskoa tai olla uskomatta, kuulua uskonnolliseen yhteisöön tai olla kuulumatta. Sataa vuotta on syytä juhlia myös hyvinvointivaltion näkökulmasta. Koska valehteleminen on täysin tuntematon käsite, ei kenelläkään käy mielessäkään, että Mark laskettelisi pokkana omiaan. 1917 Valehtelemisen sietämätön keveys -elokuva kertoo maailmasta, jossa kukaan ei osaa valehdella. -Yhä selvemmäksi käy meille, miten paljon meillä on tilitettävää Herralle. Sata vuotta on kunnioitettava ikä. Tehdäänkö tulevaisuudessa kaikki mahdollinen nuorten mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi, tai hoitoon pääsemisessä. Niin syntyy uusia aiheita kiitollisuuteen. Seuraavat sata vuotta vapautta ja hyvinvointia KOTIMAA | 30.11.2017 3. Tuorein Suomessa uskonnonvapautta koskeva laki tuli voimaan elokuussa 2003. Yhä useammin etenkin pääkaupunkiseudulla näyttää kuitenkin siltä, että uskonnonvapaus käsitetään vapaudeksi kaikesta uskontoon liittyvästä, varsinkin kristinuskosta
Suomelle ominaista on myös se, miten se on hankautunut omannäköisekseen itäistä traditiota vasten. Palaveri keskeytettiin. – Huolestuttavaa on se, että tapahtuma muutti turvallisuutta koskevan keskustelun näkökulmaa. Pahimmillaan niissä ehdotettiin, että paperittomien ihmisten auttamisesta tehtäisiin rangaistavaa. uutiset | haastattelu | K irjahyllyt peittävät arkkipiispantalon työhuoneen seiniä. Arkkipiispan mukaan ei ole satArkkipiispa | Kari Mäkinen puhuu profeetoista ja Jumalan antaman elämän uomista. Uutiskuvissa näkyi vakavaa valtiojohtoa. Reformaation merkkivuoden ajoittuminen satavuotiaan Suomen juhlavuoteen on arkkipiispan mukaan auttanut tunnistamaan kotimaassa toteutuneita syviä pohjavirtoja. Kaikki luterilaisuuden linjat eivät Suomesta vie suoraan Lutheriin. – Yksi erityispiirre on se, että Suomessa kirkko on vähitellen muuttunut luterilaiseksi. – Varsinainen turvattomuus koskee köyhiä ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääviä, ei hyväosaisia ihmisiä. Samalla on ohentunut käsitys siitä, että huono-osaisuuteen pitäisi liittyä ennen kaikkea oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon näkökulmat. Murtorinteen mukaan Mäkisen tavassa hoitaa arkkipiispan virkaa on näkynyt kristillisen ihmiskäsityksen johdonmukainen painottaminen. Sohvaryhmän viereisellä pöydällä on Raamattu, mustia huopakyniä ja muistikirjoja. Arkkipiispa oli tapahtumahetkellä työhuoneessaan pitämässä palaveria. Nyt yhä useammin tässä yhteydessä puhutaan huono-osaisista turvattomuuden tuojina. Yksi erityinen tapahtuma olivat kuitenkin Turun Kauppatorilla elokuussa tapahtuneet puukotukset. Jokin muuttuu elämässä, ja olen nyt tämän muutoksen keskellä. Puoliso Eija Mäkinen tuli yläkerrassa sijaitsevasta kodista kertomaan, mitä hän oli juuri verkkouutisissa nähnyt. Hän oli 1970-luvulla teologian ylioppilas Kari Mäkisen opettaja ja vaikutti osaltaan siihen, että kirjailijaryhmä Tulenkantajat valikoitui Mäkisen tutkimuskohteeksi. – Oli luontevaa pitää illalla kristillinen rukoushetki Tuomiokirkossa. Arkkipiispan mukaan puukotus ei muuttanut turkulaisten arkea. Toivo ei ole koskaan turhaa Arkkipiispan joulu Joululaulu: Sylvian joululaulu Kirja yöpöydällä: Lauri Mäkisen 50/50 Joululahjatoive: Oman perheen kokoontuminen yhteen Viimeinen joulu arkkipiispana, haikeus vai helpotus: Vielä ei kumpikaan. Me emme jaa jakautuneen kirkon traumaa. Tuon arkkipiispa Kari Mäkiselle terveisiä edellisiltana teatterissa sattumalta tapaamaltani kirkkohistorian emeritusprofessorilta Eino Murtorinteeltä. – Puukotuksen jälkeiset tapahtumat nostivat esille jotakin pinnan alla ollutta kovaa. Paikalla oli myös muiden uskontojen edustajia, jotka toivat tervehdyksiä. Suomalaisessa luterilaisuudessa korostuu vahva ankkuroituminen kieleen ja arjen identiteetin rakentamiseen. Arkkipiispa otti julkisessa keskustelussa voimakkaasti kantaa paperittomien ihmisarvon puolesta. Arkkipiispan mukaan Turun puukotusten jälkeisessä ilmapiirissä käytettiin myös onnettomia puheenvuoroja. Nuoren, terrorismista motivoituneen tekijän iskussa kuoli kaksi ihmistä ja kahdeksan haavoittui. Monet turkulaiset kävivät pitkään läpi sitä, missä he olivat tapahtumien aikana, missä läheiset olivat, ja miten he saivat tiedon tapahtuneesta. KOTIMAA | 30.11.2017 4. Haastattelussa on tarkoitus käydä läpi kulunutta vuotta ja aloittaa kohokohdista. Arkkipiispa sanoo, ettei hän osaa nostaa erillisiä tapahtumia, koska vuosi ei etene hänen mielessään kalenterivuoden mukaan. Hyllyissä on kymmeniä metrejä kaunokirjallisuutta, tietokirjallisuutta ja teologiaa. Tämä näkökulma ei kuitenkaan toimi. Minussa herää uteliaisuus seuraavaa elämänvaihetta kohtaan. On sen tiedostamisen aika, että aaton vankilakäynti tai joulu tässä talossa toteutuu nyt viimeisen kerran. Kaupunki on sama, kauheita asioita on tapahtunut aiemminkin
Lääkäri oli puhunut siitä, miten erilaisia toivonaiheita syöpädiagnoosin saaneilla ihmisillä on. – Maailma ei ole värähtänyt merkkivuoden seurauksena suuntaan eikä toiseen. Turhaa toivoa ei ole olemassa. Hänen mukaansa se on leimannut kirkollisen elämän puheita, mutta samalla ihmisten arkinen elämä on kulkenut omia latujaan. Arkkipiispa ei anna reformaation merkkivuodelle sitä itseään suurempaa merkitystä. Arkkipiispa nostaa toivoa koskevan esimerkin keskustelusta syöpälääkärin kanssa. KOTIMAA | 30.11.2017 5. Toivo saatetaan ripustaa siihen, että keksitään uusi lääke, tai lääkäreiden mahdollisuuksiin parantaa, tai rukoukseen. – Kirkon tehtävä ei ole esittää pelkästään moraalisia vaatimuksia, vaan antaa tilaa myös voimattomuuden kokemukselle. Askolan heittäytyminen koko persoonallaan viranhoitoon tuntuu pitkään. Siihen liittyy taju ihmisenä olemisen yhteisyydestä. Puhutaan siitä, mikä on vahvan julkisen vallan rooli ja miten paljon lasketaan kansalaistoiminnan ja vapaiden markkinoiden varaan. Askolassa oli rohkeutta, joka ei ole liittynyt vain sukupuoleen. – Nyt kuitenkin käydään tätä ravistelevaa keskustelua. Kysymykseni on, kuullaanko se, arkkipiispa sanoo. – Piispa Irja Askolalla on varsin tuntuva jälki. Historia näyttää, mitkä jäljet ovat pysyvimpiä. Arkkipiispa on ilmaissut, että hän olisi valmis vihkimään avioliittoon samaa sukupuolta olevat parit. Tai se voi perustua rukoukseen. Uusi arkkipiispa aloittaa tehtävässään kesäkuussa. Mäkiselle valitaan helmi-maaliskuussa seuraaja. Marraskuun alussa Helsingissä aloitti uusi piispa. Arkkipiispan vaihtuminen on lyhyen ajan sisällä toinen muutos piispakunnassa. Ennen kaikkea toivo rakentuu sen varaan, että arjessa rakennetaan elämää ja tulevaisuutta. Mäkisen mukaan muutoksen arvioiminen on vielä aikaista. Tai siihen, että talouselämässä etsitään ympäristöystävällisiä ratkaisuja. Samalla Mäkinen korostaa, ettei piispoja pidä verrata toisiinsa, jokainen jättää omanlaisensa jäljen. – Näiden profeettojen ääni on entistä voimakkaampi. Hänen persoonallinen ja yhtä aikaa pastoraalinen ja teologinen tapansa hoitaa piispanvirkaa jätti jäljen. – Toivo hakee erilaisia ilmenemismuotoja. – Kirkon tehtävä ei ole esittää pelkästään moraalisia vaatimuksia, vaan antaa tilaa myös voimattomuuden kokemukselle. tumaa, että pohjoismainen hyvinvointivaltio on syntynyt luterilaisessa ympäristössä. Se voi liittyä siihen, että riittävän moni sanoo Yhdysvaltain presidentille, ettei hänen pidä vähätellä ilmastonmuutosta. Toivo voi olla joskus väärää toivoa, mutta aina se auttaa ihmistä menemään eteenpäin. Keskeistä on ollut oppiminen seksuaalija sukupuolivähemmistöjä edustavilta ihmisiltä sitä, miten Jumalan antama elämä hakee uomiaan. Samuutta on enemmän kuin toiseutta. Tämä näkyy keskustelussa sotesta. Sietämättömästä vaikeudesta huolimatta ilmastonmuutokseen liittyy arkkipiispan mukaan myös toivo – se, mihin itse kukin tässä yhteydessä rakentaa toivonsa. Uuden avioliittolain vaikutukset kirkkoon ovat yhä vaiheessa. | Kuva: Jukka Granström ” Varsinainen turvattomuus koskee köyhiä ja yhteiskunnan ulkopuolelle jääviä, ei hyväosaisia ihmisiä. Mari Teinilä arkkipiispa Kari Mäkisen mukaan on rehellistä tunnustaa vaikeus, joka liittyy väestönkasvuun, kulutukseen ja ihmiskunnan tulevaisuuteen. Arkinen matala katse on tarjonnut juuret toimivalle demokratialle, joka yhdistyy vahvaan julkiseen valtaan. Pari viikkoa sitten 15 000 tutkijaa eri puolilta maailmaa antoi julkilausuman, jonka mukaan ihmiskunnan tulevaisuus on vaarantunut, jos väestönkasvu ja kulutus kasvavat nykyistä vauhtia. Samalla hänen mielestään on rehellistä ja tarpeellista tunnustaa voimattomuus näissä ”sietämättömän vaikeissa asioissa”. – Tätä näkemystä on edeltänyt perusteellinen sisäisen maailman matka ja teologinen prosessi
Kantelija pitää seurakuntalaisiin kohdistuvana seksuaalisena häirintänä juttua, jonka kuvassa on mies ilman vaatteita. Esimerkiksi Oulussa päiväkodeissa säännöllisesti järjestetyt seurakunnan pikkukirkot joutuivat katkolle. Esimerkiksi joulukirkoissa päiväkodit ovat seurakunnan vieraina. uutiset | lyhyesti | | lapset | U usi varhaiskasvatussuunnitelma on syksyn aikana muokannut seurakuntien lapsityön ja kunnan varhaiskasvatuksen välisiä käytäntöjä eri puolilla Suomea. ” Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on parasta, että pääsimme kaupungin kanssa saman pöydän ääreen. Uuden varhaiskasvatussuunnitelman takia hartauksien pitäminen ei ollut enää itsestäänselvyys. – Ajateltiin, että tilannetta olisi syytä päivittää. Vastuu katsomuskasvatuksesta on kunnan varhaiskasvatuksen työntekijöillä. Päiväkotien ja perhepäivähoitajien on kohdeltava kaikkia uskontoja ja uskonnottomuutta tasaveroisesti. Elokuussa voimaan tullut valtakunnallinen suunnitelma koskee alle kouluikäisten kasvatusta. Yksityishenkilön tekemä kantelu koskee lehden 19.10. Haapsalon mukaan osa kunnista ja seurakunnista on säikähtänyt muutosta ja tehnyt hätäisiä ratkaisuja. Kapituli on pyytänyt vastausta Espoon yhteiseltä kirkkoneuvostolta. Turussa järjestetyillä Maata Näkyvissä -festareilla. Kovács sai kapitulilta lokakuun alussa kirjallisen varoituksen toimittamastaan samaa sukupuolta olevan parin kirkollisesta vihkimisestä. Kirkko ja kaupunki -lehdestä kantelu kapituliin Pääkaupunkiseudun seurakuntien Kirkko ja kaupunki -lehdestä on tehty kantelu Espoon hiippakunnan tuomiokapituliin. Uskonnolliset tilaisuudet taas ovat entistä selvemmin uskonnollisten yhteisöjen vastuulla. Oikaisuvaatimuksessaan Kovács katsoi, ettei ole toiminut vastoin pappisviran velvollisuuksia ja pappislupausta. Lastenohjaajien vetämiin kynttilähetkiin on kuulunut myös hartaus. Kokouksessa sovittiin päiväkotien ja seurakunnan yhteistyön pelisäännöistä. Haminassa päiväkodeista lähdetään yhä kirkkoon. – Yhteistyön katkaiseminen ei ole vastaus. Yksi esimerkki yhteistyön uudelleen järjestämisestä löytyy Haminasta, missä seurakunta on pitkään vieraillut päiväkodeissa. Helsingin Sanomat uutisoi, että naispapit olivat kohdanneet sanallista ja sanatonta syrjintää 17.–19.11. Se tuntui tässä tilanteessa tärkeältä jo palautteen saamisen vuoksi, kertoo Haminan seurakunnan lapsija perhetyön pappi Anna Kinnunen. – Maltti on valttia, toteaa varhaiskasvatuksen kouluttaja Tiina Haapsalo kirkon lapsija nuorisotyön järjestöstä Nuori kirkko ry:stä. Nyt olisi tärkeää mennä yhteiseen pöytään ja etsiä yhteistyöhön uusia tapoja. Oulun kapituli hylkäsi Árpád Kovácsin oikaisuvaatimuksen Oulun hiippakunnan tuomiokapituli on hylännyt pastori Árpád Kovácsin tekemän oikaisuvaatimuksen, joka koskee hänelle annettua varoitusta. Muutos onkin aiheuttanut huolta seurakuntien roolista päiväkotilasten kasvatustyössä. Suunnitelmassa seurakunnat mainitaan kuitenkin yhtenä varhaiskasvatuksen yhteistyökumppanina. Sateenkaarihäistä kertovassa jutussa puolestaan rikotaan kantelijan mukaan uskonrauhaa, kirkkojärjestystä ja kirkkolakia. Monet naispuoliset papit lähettivät Instagramissa itsestään kuvia festarien kuvavirtaan ja muistuttivat näin olemassaolostaan. Mallissa yleissivistävä opetus ja uskonnolliset tilaisuudet ovat eri koreissa. Haminassa sovittiin, että aina kun seurakunta vierailee päiväkodissa, se osallistuu päiväkodin katsomusopetukseen eli järjestää tunnustuksetonta ohjelmaa kaikille lapsille. Päiväkotien työntekijät sopivat vanhempien kanssa, osallistuvatko lapset niihin ja huolehtivat, että tarjolla on korvaavaa ohjelmaa. Kaikissa kunnissa seurakunnan työntekijät eivät pääse enää päiväkoteihin. Pohjana käytettiin Kirkkohallituksen Kumppanuuden korit -mallia, jossa katsomuskasvatukseen liittyvät teemat on jaettu neljään koriin. Joissain kunnissa päiväkotien ovet on suljettu seurakunnan työntekijöiltä. KOTIMAA | 30.11.2017 6. Sley: Sanoudumme irti syrjinnästä Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) toiminnanjohtaja Tom Säilä sanoo, että järjestö sanoutuu irti syrjinnästä ja huonosta käytöksestä. ilmestynyttä numeroa. Uutta suunnitelmaa on tulkittu kunnissa eri tavoin. Siitä vastaavat kunnan työntekijät, mutta seurakunta voi toimia yhteistyökumppanina. Haapsalon mukaan uusi varhaiskasvatussuunnitelma tarjoaakin mahdollisuuksia sekä päiväkodeille että seurakunnille. Kinnusen mukaan päiväkodin työntekijät toivoivat seurakunnalta katsomusopetusta esimerkiksi Seurakuntien ja päiväkotien suhde koetuksella Varhaiskasvatus | Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa kunnan päivähoito kantaa vastuun lasten katsomuskasvatuksesta. Naispuoliset papit eivät voi toimia ohjelmansuorittajina Sleyn ja turkulaisten seurakuntien järjestämässä tapahtumassa. – Pitkälti toimitaan kuten ennenkin, mutta päiväkodeissa ei enää esimerkiksi rukoilla lasten kanssa, vaikka rukouksesta voidaankin puhua, Kinnunen kertoo. Ensimmäinen on tunnustuksetonta, eikä sen tarkoitus ole sitouttaa mihinkään katsomukseen. Suunnitelmassa puhutaan nyt uskontojen sijaan uskonnollisesti sitoutumattomasta katsomuskasvatuksesta. Seurakunta päätti kutsua kaupungin varhaiskasvatuksen esimiehet yhteiseen palaveriin. Silloin, kun lapset vierailevat seurakunnan tiloissa tai tilaisuuksissa, ohjelma on aina tunnustuksellista ja siihen pyydetään lupa vanhemmilta. En muista, että olisimme aiemmin istuneet kaikki saman pöydän ääressä
– Vanhassa suunnitelmassa uskontokasvatus jäi jalkoihin, mutta nyt katsomuskasvatus kulkee suunnitelman punaisena lankana, Haapsalo sanoo. Uudessa varhaiskasvatussuunnitelmassa on parasta juuri se, että pääsimme kaupungin kanssa saman pöydän ääreen. Tulevaisuudessa seurakunnan on tarkoitus tukea myös varhaiskasvatuksen työntekijöitä. SAArA-MAriA PulKKinen KOTIMAA | 30.11.2017 7. YhHaminassa päiväkotiryhmät kutsutaan kirkkoon monta kertaa vuodessa. Kinnunen näkee asian toisin. Kirkkoa suunnitelma ei velvoita, mutta sen periaatteita aiotaan noudattaa myös kirkon oman varhaiskasvatussuunnitelman kokoamisessa. Myös kriisitilanteessa seurakunta on valmis tukemaan niin työntekijöitä kuin lapsia. Se on mahdollista myös uuden varhaiskasvatussuunnitelman tultua voimaan. Kinnunen on yhteistyöhön tyytyväinen. – Lapset ovat samoja päiväkodissa ja seurakunnassa, sanoo Nuori kirkko ry:n Tiina Haapsalo. Vanhemmat antavat luvan, vaikka lapset eivät kuuluisikaan kirkkoon. Uudet linjaukset ovat saaneet kirkon työntekijät pohtimaan, miksi seurakunnat edes menisivät päiväkoteihin, jos opetuksen pitää olla tunnustuksetonta. Heille suunnitellaan mahdollisuutta osallistua seurakunnan järjestämään hiljaisuuden retriittiin. – Ajattelin palaverin jälkeen, että tämä taisi olla yksi vuoden tärkeimmistä työtehtävistäni. Ja kun seurakunnan työntekijöiden kasvot ovat tutut, kunnan varhaiskasvatuksen luottamus kasvaa, ja kanssamme on helppo tehdä enemmänkin yhteistyötä. – Tapaamisessa esimiehet olivat tyytyväisiä ja sanoivat voivansa kertoa omalle henkilökunnalleen, että meihin voi luottaa. Niistä voidaan tunnustuksettomuuden puitteissa puhua myös Raamatun kertomusten pohjalta. Olen kuullut, että päiväkotien ovet menevät herkästi kiinni, jos seurakunnan työntekijät eivät siihen sitoudu. Kuva on toukokuulta 2014. – Tietysti haluamme mennä sinne, missä lapset ovat. | Kuva: Seppo Sirkka / Eastpress Ytimessä ovat lapsi ja leikki Varhaiskasvatuksen uusi suunnitelma ohjaa muun muassa päiväkoteja ja perhepäivähoitoa. Vastuu katsomusopetuksesta on aina päiväkodilla. Muuten olisi voinut olla, että olisimme tehneet miettimättä samaa kuin aina ennenkin. Ajattelen, että kristillinen identiteetti on paljon muutakin kuin hartaudenharjoitusta. Hän kiittää uutta suunnitelmaa lapsilähtöiseksi ja selkeäksi. Haapsalon mukaan suunnitelma korostaa leikin merkitystä ja lapsen osallisuutta. luottamuksesta, anteeksiannosta ja ystävyydestä. teisessä palaverissa sovittiin, että vanhempien luvalla lapsia tuodaan kirkkoon jouluna ja pääsiäisenä. Tunnustuksettomuus tarkoittaa, ettei lasten vanhemmille tarvitse enää erikseen ilmoittaa seurakunnan työntekijän vierailusta päiväkodissa. Haminassa kaupunki toivoi lopulta enemmän yhteistyötä kuin seurakunnilla on resursseja. Kuvassa lapsityön pappi Anna Kinnunen perhemessussa Haminan seurakunnan Virolahden kirkossa. Päiväkotilapset saavat Haminassa edelleen myös tunnustuksellista, kristillistä opetusta. Kerroimme, että sitoudumme katsomusneutraaliin opetukseen. Jotkut päiväkotiryhmät ovat alkaneet käydä seurakunnan kirkkomuskarissa. Kun seurakunta järjestää Haminassa päiväkodeille toimintaa, Kinnusen mukaan siihen osallistuu usein koko ryhmä. Yhteistyössä päiväkotien kanssa järjestetään tutustumisretkiä kirkkoon ja kouluun lähtevien siunaamisia. Lapsi ja vanhemmat saavat vaikuttaa oppimisen sisältöihin, myös katsomusaiheissa
Kirjoituksessaan Korn viittaa Lutherin kirjoituksiin juutalaisista ja juutalaisuudesta. Kirkkojen maailmanneuvosto esitti surunvalittelunsa ja tuomitsi iskun tiedotteessaan. Pedersen Videke totesi, että joihinkin rukouksiin on lisätty sukupuolineutraaleja tapoja viitata Jumalaan. maailmalta Paavi Franciscus vilkutti katujen varsille kokoontuneille ihmisille Yangon kaupungissa Myanmarissa. Paavi aloittaa matkansa Liettuasta, missä 75 prosenttia asukkaista on katolilaisia. Viestimet kertoivat yli 300 ihmisen kuolleen ja yli 120 ihmisen haavoittuneen. – On tuskallista ymmärtää, että hyökkäyksen kohteena olivat rukoilevat ihmiset, neuvoston pääsihteeri Olav Fykse Tveit sanoi. Hallitusta on syytetty etnisestä puhdistuksesta. Kirkolliskokouksen jumalanpalvelusvaliokuntaa johtava Sofija Pedersen Videke kertoi Ruotsin kirkon verkkosivuilla uuden kirkkokäsikirjan ohjeistavan, että Jumalaa olisi parempi puhutella Jumalana kuin Herrana. Kornin mukaan ne kuitenkin toimivat ”jo syttyneen maastopalon kiihdyttäjinä”, kun natsit valtaan päästyään aloittivat juutalaisten vainoamisen. Kirjoittajan mukaan Luther ei missään vaiheessa ollut juutalaisten ystävä, vaan näki heidät potentiaalisina kristittyinä. Paavi Franciscus Viroon Paavi Franciscus vierailee Virossa, Latviassa ja Liettuassa ensi syyskuussa, kertovat kansainväliset viestimet. KOTIMAA | 30.11.2017 8. Monet kansainväliset tiedotusvälineet kertoivat käsikirjan linjaavan, että Jumalasta ei enää käytetä ruotsin kielen maskuliinista pronominia ”Han” tai ilmausta ”Herra”. | Kuva: Lehtikuva / AFP Photo / Ye Aung Thu Kirkot tuomitsivat Egyptin moskeijaiskun Egyptin Pohjois-Siinailla tehtiin viime perjantaina tuhoisa terrori-isku moskeijaan. Paavi Johannes Paavali II kävi Baltiassa 1993. Rohingat ovat kärsineet Myanmarin hallituksen sortotoimista. Viime viikolla Myanmar ja Bangladesh allekirjoittivat aiesopimuksen rohingojen palaamisesta takaisin kotiseuduilleen. Syksyllä 2016 paavi Franciscus vieraili Ruotsissa. nelipäiväiselle vierailulle pääosin buddhalaiseen Myanmariin, joka on ollut kansainvälisen huomion kohteena maasta yli 600 000 maasta Bangladeshiin paenneen rohinga-muslimin vuoksi. Kornin mukaan Luther odotti nuorena reformaattorina, että juutalaiset kääntyisivät joukoittain reformaatiota kannattaviksi kristityiksi. Vierailu juhlistaa Baltian maiden itsenäistymistä Venäjän vallan alta sata vuotta aiemmin. Franciscus saapui 27.11. Ruotsin kirkko totesi, että uutisissa oli tulkittu käsikirjaa väärin. Saksalaislehti: Lutherin juutalaisvastaisuus vaikutti natseihin Martti Lutherin kirjoitukset eivät olleet 400 vuotta myöhemmin toteutuneiden natsien hirmutekojen syy, Frankfurtin juutalaisen seurakunnan puheenjohtaja Salomon Korn kirjoittaa Saksan suurimmassa sanomalehdessä Frankfurter Allgemeine Zeitungissa. Ruotsin kirkon uusi käsikirja poiki valeuutisia Ruotsin kirkko nousi viime viikolla uutisaiheeksi uuden kirkkokäsikirjansa takia
Ei ole väliä, minkä värinen varusmies on, mikä on hänen uskontonsa tai äidinkielensä. Sekä elämän menettämisen uhka että sen ottaminen toiselta ovat hyvin traumatisoivia asioita. Siviilipalveluksen ja asepalveluksen perimmäiset ideat ovat siis lähentyneet toisiaan: molempien tavoitteena on, että demokraattinen yhteiskunta toimisi mahdollisimman normaalisti myös kriisitilanteessa. Kuvassa sotilaita mikkelissä tämän vuoden heinäkuussa. Silti perinteistäkin sotilaskoulutusta tarvitaan, kenttäpiispa Pekka Särkiö sanoo. Tämä tuo turvaa ja lohtua. Näissä hyökkäyksissä aseina ovat puolin ja toisin tietokoneet. Nykyään puhutaan arjen inhimillisestä turvallisuudesta, johon kuuluvat vaikkapa riittävä ruoka, juoma ja terveydenhoito. Niillä pyritään lamaannuttamaan yhteiskunnan perustoiminnot, kuten veden tai sähkön saanti, pankkijärjestelmä tai terveydenhuolto. Sekin on hyvä asia, Reijonen sanoi. Särkiö painotti, että armeija on suomalaisille nuorille nykyään kokemus, jossa tasa-arvo korostuu. Kun ihmisiltä jää kolme lämmintä ateriaa väliin, he ovat jo valmiita väkivaltaiseen ryöstelyyn. Suomessa myös kynnys poikkeuslakien käyttöönottoon on äärimmäisen korkea. Nykyään Puolustusvoimissa koulutetaan paljon asiantuntijoita, joiden tehtävä on estää kyberhyökkäyksiä. Papin tehtävä on antaa kriisitilanteessa psykososiaalista ja hengellistä tukea. Aiemmin turvallisuudella on tarkoitettu kapeasti valtion turvallisuutta. – Papin paikka on siellä, missä ihmiset kuolevat ja haavoittuvat. Kumpikin puhui ihmisarvon, ihmisoikeuksien ja demokratian puolesta. Toinen puoli kokee suorittavansa maanpuolustustehtäväänsä siviilipuolella. Jokin valtio tai ryhmittymä voi tavoitella Euroopan maiden vakauden tuhoamista toimimalla niin, että etelästä lähdetään sankoin joukoin pakolaisiksi. | paneeli | U hkat rauhalle muodostuvat nykyään erikoisesti ja epäsuorasti. Aseelliseen puolustautumiseen on hänen mielestään kuitenkin oikeutus suuremman pahan tai hyökkäyksen estämiseksi. – Tutkimusten mukaan askel anarkiaan ei ole kaukana. Emilia Karhu Demokratia ja ihmisoikeudet takaavat rauhaa uhkat rauhalle ovat entistä moninaisempia. Epävakautta ja konflikteja voidaan saada aikaan myös häiriköimällä ja provosoimalla sosiaalisessa mediassa tai julkaisemalla valeuutisia. Koko termi aseistakieltäytyminen onkin jäämässä jossain määrin vanhanaikaiseksi. Näin pohtivat siviilipalveluskeskuksen johtaja Mikko Reijonen ja kenttäpiispa Pekka Särkiö. Tämä saattaa olla merkittävä turvallisuuskysymys, Särkiö sanoi. Särkiö ja Reijonen eivät kokeneet edustavansa vastapuolia, mikä yllätti yleisön. Kaikki ovat Suomen kansalaisia ja suorittavat palvelustaan. Hänen tehtävänsä on siunata ihmisiä, ei aseita. He pitivät niitä rauhan parhaana takeena toimivan oikeuslaitoksen ja poliisivoimien ohella. Aseistakieltäytyjiksi itsensä mieltää noin puolet yli kahdestatuhannesta vuosittain siviilipalvelukseen hakeutuvasta nuoresta miehestä, Mikko Reijonen sanoi. He osallistuivat viime viikolla Porvoossa seurakunnan järjestämään keskustelutilaisuuteen, jonka aiheena oli rauha ja turvallisuus. – Suomessa on tavattoman hyvin varauduttu poikkeustilanteisiin. | Kuva: Lehtikuva / Anni Reenpää KOTIMAA | 30.11.2017 9. Särkiön mukaan sodat ovat suuri onnettomuus ja johtuvat ihmisluonnon turmeltuneisuudesta. Realistinen pasifisti oli määritelmä, jolla Pekka Särkiö luonnehti itseään
Uskon ydinasiassa, pelastuksessa ja luomisuskossa Raamattu on täydellistä Jumalan Sanaa, muussa ei, vaikka Raamattu on edelleenkin kokonaisuudessaan hyvää ja hyödyllistä luettavaa elämää, uskoa ja autuutta varten. mielipiteet Sähköposti: toimitus@kotimaa.fi Osoite: Kotimaa, Mielipiteet, PL 279, 00181 Helsinki Kirjoita lyhyesti ja lähetä myös yhteystietosi. ” Yli 30 vuotta pappeutta ei ole saanut minua muuttumaan uskollisemmaksi Jumalan Sanalle. Raamattu ei ole luonnontieteiden oppikirja, eikä tiede voi selittää pois Jumalaa ja hänen luomistöitään. Onneksi muutkaan eivät ole niin uskollisia Jumalan Sanalle. Minua ei voi pitää kaikessa Jumalan Sanaan täydellisesti kiinnittyvänä ja siitä kokonaan kiinni pitävänä. Vanhasta testamentista olemme hylänneet sapatin ja kuvantekokiellon sekä kiellon syödä sianlihaa. Ne eivät tee oikeutta tytöille, pojille eikä vanhemmille – puhumattakaan siitä, miltä kirjoitus tuntuu meistä, jotka emme omaa kykyä asettua niihin sukupuolittaviin kulttuurisiin valmiiksi annettuihin raameihin, joita Kinnunen meille tyrkyttää läpi kirjoituksensa. Rippikoulutyössäni asiat tulivat esille heterolähtöisesti, vaikka tuomion pasuunaa en puhaltanut. Kinnusen esiin maalama maailma ei onneksi ole enää tavoiteltava eikä siihen tarvitse suostua. Uskonnonopettajani opasti minut lukemaan Aimo T. Eivätkö tytöt saa olla vahvoja ja nokkelia. Asia oli siis esillä jo yli kymmenen vuotta sitten ja seurakuntalaiset olivat epäraamatullisen suvaitsevaisia. Tarkistaakseni käsitykseni kävin kolumnin läpi 19-vuotiaan salskean kaksimetrisen keskimmäiseni kanssa. Miksi poikien pitäisi käyttäytyä huonosti. Nuori mies piti onnellisena sitä, ettei tyttöjä ja poikia tarvitse enää takapajuisesti ja lapsellisesti erotella. Tapio pasTila vankilapastori, Mynämäki Raamatullinen vai epäraamatullinen. Minun poikani, vaikka itse olen ollut poikatyttö, ovat olemukseltaan juuri sellaisia, mitä Kinnunen pitäisi miehekkäänä. Nuori mies ei voinut käsittää, miksi jutussa puhuttiin pojista. Muutakin Jumalan Sanaan kuuluvaa olemme hylänneet. Miksi tyttöjen pitäisi olla hiljaa ja kiltisti, elleivät pojatkaan ole. Jännitin reaktioita, mutta vastaväitteitä en saanut, eikä kantelua tuomiokapituliin. Sukupuoliasioissa olen tullut entistä suvaitsevaisemmaksi. Olen elänyt 50 vuotta, ensin kahden pojan pikkusiskona ja sittemmin viiden pojan äitinä. Kotimaa-lehden tehtävä olisi tukea ihmisarvoista maailmankuvaa, missä ei pönkitetä syrjiviä elämänkäsityksiä, eikä pidetä yllä elämästä vääristäviä ja todellisuudelle väkivaltaa tekeviä malleja. Heteroiden tavoin homoillakin pitää julistaa synniksi vain se, mitä väärää he tekevät eli se minkä kuudes käsky kieltää, ja noudattaa kaikkia muita hyviä ohjeita ja neuvoja. Saara Kinnusen kirjoitus pojista tuntuu aluksi parodialta ja sitten kaikessa vakavuudessaan järkyttävältä. Pidän tällaisia kirjoituksia vaarallisina. Elin heteronormatiivista elämää avioliittoon ja avioeroon asti ja olen elänyt senkin jälkeen, mutta eronneena sinkkuna. Eivätkö tytöt saa taistella. Kinnusen esittelemät ajatukset ovat järkyttävän monotonisia. sUsanna airola pappi, TM, VTM sosiaalityöntekijä Saara Kinnusen kirjoitus järkytti KOTIMAA | 30.11.2017 10. Osa teksteistä voidaan julkaista Kotimaa24-verkkosivustolla. Toimituksella on oikeus lyhentää ja käsitellä tekstejä. Kaiken alku on ollut tieteen evoluutioteorioissa ja luomiskertomuksessa. Usko l Raamattu ei ole luonnontieteiden, lääketieteen, kriminologian, sosiologian tai yhteiskuntatieteiden oppikirja. Kinnusen kirjoitus nousee todellisuudelle vieraasta maailmasta. Nuori mies vahvisti käsitykseni Kinnusen maailmankuvan vieraudesta. Totisen paikan eteen jouduin eräillä kinkereillä helmikuussa 2007. Epäraamatullisuuteni alkoi jo kauan ennen pappisvihkimystä. Mutta onneksi he eivät ole asenteiltaan ja käytökseltään Kinnusen esittelemien käsitysten mukaisia! Osaavat käyttäytyä, ovat vastuullisia, helliä, hoivaavia ja huomaavaisia. Joidenkin mielestä seuraan orjallisesti yleistä mielipidettä ja olen luopunut elävästä Jumalasta ja Hänen Sanastaan. Eduskuntakin meni Jumalan asettamana esivaltana päättämään laista, joka herjaa kaikkea jumalallista sallimusta ja säädyllisyyttä vastaan. Loppuvuosina oma kysymykseni rippikoulussa liittyi kuudenteen käskyyn: Miten toteutan omaa sukupuolisuuttani kehdosta hautaan oikein yksin, eri-ikäisenä, erilaisissa elämänpiireissäni ja ihmissuhteissani. Nyt kypsyttyäni ajan saatossa entistä avarakatseisemmaksi, mietin oliko tuo yli 40 vuotta sitten saamani viisaus minulle kaikkein korkein opastus Jumalan Sanan salaisuuksien ymmärtämiseen: Raamattu ei ole luonnontieteiden oppikirja! Eikä lääketieteen eikä kriminologian eikä sosiologian eikä yhteiskuntatieteiden oppikirja. Otin käsittelyyn Room. O len kaiketi melkoisen epäraamatullinen. Kyläläisten keskeltä tuli pohdintaa homoista ja toivomus, ettei kirkko suhtautuisi niin kielteisesti homoseksuaaleihin. Nuoret eivät löydä niistä tilaa itselleen ja moninaisuudelleen. Sieltä sain ymmärryksen, ettei tieteen tutkimustuloksia ja Raamatun luomisuskoa tarvitse nähdä vastakohtina vaan toisiaan täydentävinä. Minun (epä)raamatullisuuteni juuret ovat teinivuosien keskikoulussa ja lukiossa. Hänen mielestään on kyse lapsista. Yli 30 vuotta pappeutta ei ole saanut minua muuttumaan uskollisemmaksi Jumalan Sanalle. Nikolaisen kirjasen 1940-luvun alusta. 1:n loppujakeet ja kerroin, etten voi olla samaa mieltä Paavalin siis Raamatun eli Jumalan Sanan kanssa. On epäoikeudenmukaista ja kaiken nykytietämyksen vastaista, että synniksi mainitaan sukupuolinen suuntautuneisuus, jota ihminen ei voi hallita. Sukupuolisen suuntautuneisuuden asioissa olen avioeron myötä avartunut
Sodan kokeneita on yhä vähemmän. Omasta herätysliikkeestä voi tehdä miesvallan linnakkeen. mIIkka ruokanen Dogmatiikan professori ” Omasta herätysliikkeestä voi tehdä miesvallan linnakkeen. Itsenäisen ja hyvinvoivan Suomen hinta on ollut raskas. Ei käy poramine.” Lopulta hän kaatuu konekiväärisuihkuun auttaessaan jalattomia ulos palavasta ambulanssista. Kaksi englantilaista entistä sotilasta ja nykyistä pappia kommentoi minulle innostuneesti näkemäänsä. Evankeliumin vapauttava voima – ja sekulaarit vapauspyrkimykset – ovat vähitellen syrjäyttäneet perinteisen, Raamatulla perustellun käsityksen naisen olemuksesta ja paikasta. Kulman takana odottavat ilmaston kuumenemisen liikkeelle ajamat pakolaiset ja ruokapula maailmalla. Kasvojen uurteissa pöly on hien tummentamaa. Niin kutsuttuun perinteiseen virkakäsitykseen vetoaminen on sanakikkailua. Kuva päätösmessun ehtoollisen jakajien all male panel -veljestöstä julkaistiin laajalevikkisissä sanomalehdissä. KOTIMAA | 30.11.2017 11. Aku Louhimiehen ohjaama uusi Tuntematon sotilas -elokuva toimii muistuttajana tuleville polville. Näkönsä menettänyt Hietanen rohkaisee muita huumorilla: ”Silmi ei ol. Eikö kirkolliselta johtajalta voida odottaa – suuntaan tai toiseen – teologisesti perusteltua kantaa, jota hän johdonmukaisesti puolustaa. Tätä taustaa varten häneltä voi syystä odottaa teologisesti punnittuja ja johdonmukaisia kannanottoja, mutta kyselytunnin lausahdukset eivät anna tällaista kuvaa. Espoossa rakennettiin Nokian menestystarinaa. Terveys riitti raskaisiin porarin hommiin vielä ikämiehenä. Niihin on vedottu, kun on vastustettu naisten oikeutta päättää ruumiistaan, elämästään ja omaisuudestaan. Pitelikö hän sodassa konekiväärin kahvoja vai hevosen ohjaksia, en tiedä. Miehet veisasivat virsiä ja rukoilivat. Luulen, että kuljettu tie näyttää kuitenkin oikealta. Tuolle paikalle Espoossa rakennettiin uusia taloja. Siinä oli yksi Suomen hyvinvoinnin rakentaja, varmaankin sotien veteraani. Se herättää kiitollisuutta. Raamatunkohdilla, joihin sen tueksi viitataan, on vuosisatojen ajan estetty naisia saamasta koulutusta, kehittämästä itseään ja osallistumasta päätöksentekoon. S uurikokoinen mies painaa raskasta, tärisevää poraa kallioon. Raskaat kokemukset eivät antaneet rauhaa. Hietanen osoitti, kuinka kaveria ei jätetty. Myös Sley:ssä miespappeuden tueksi esitettyä raamatuntulkintaa on viime vuosikymmeninä rajattu sopivasti niin, ettei Raamatusta enää lueta velvoitetta vaatia naisten alamaisuutta yhteiskunnallisissa asioissa. Porari on valkean kivipölyn peitossa. Sosiaalinen media tarjosi pappisvirkaan vihityille naisille mahdollisuuden tuoda julkisuuteen vaietut kokemuksensa. Sodasta kärsineet tarvitsevat edelleen muistamista. pitävänsä avioliittoa miehen ja naisen välisenä suhteena. Sen sijaan yhtenäisyyden repeäminen, osattomuuden kasvaminen uhkaavat. 100-vuotiasta itsenäisyyttä ei pidä juhlia vain menneitä muistellen. Miehen täytyy olla kuudenkymmenen. Instagram-kooste pappisnaisista kertoi, ettei tilaisuuden järjestäjien näkemys edusta todellisuutta. Hän nousee kuopasta auttamaan toista ja saa sirpaleesta silmilleen. Tärkeää on katsoa eteenpäin. Työ ja perhe hävisivät alta. Tapio Luoma väitteli teologian tohtoriksi dogmatiikassa eli opin tutkimuksen oppiaineessa. Alkoholista etsittiin helpotusta. Sley:n edustama tapa suhtautua papiksi vihittyihin naisiin vastaa sanan kaikkia merkityksiä. Kersantti Hietasen hahmo on sympaattinen. Samaan aikaan metsien miehet yöpyivät kojuissaan – kovilla pakkasilla Lepakkoluolan pahveilla Lauttasaaren sillan pielessä. Hän on apua tarvitsevien puolella. Ensimmäinen uhka ei liene sota. Sitten hän kuitenkin totesi samaa sukupuolta olevien parien kirkollisesta vihkimisestä: ”Jos kirkko sellaisen päätöksen tekee, varmaankin olisin valmis vihkimään, koska se on kirkon yhteinen päätös.” Luoman lausunnot tuntuvat ristiriitaisilta: Eikö piispan pitäisi johtaa laumaa eikä lauman piispaa. Hän sanoo vangituille ”Lähtekää” ja pimeydessä viruville ”Tulkaa valoon!” (Jes 49:8-9). Syrjiminen on diskriminoimista. Tämä koituu myös Hietasen kohtaloksi. On tekopyhyyttä unohtaa tämä. Joillakin oli toisin. Onko tämä opportunistista vaalipuhetta. Nyt Luoma ilmoittautuu ajopuuksi, joka seuraa muiden tekemiä ratkaisuja. Maata näkyvissä -festarit saivat tänä vuonna poikkeuksellisesti näkyvyyttä muuallakin kuin kirkollisissa tiedotusvälineissä. Lopulta pulituuri ja putka sanelivat suunnan. Kohtasin hänet ohimennen yli 35 vuotta sitten, yksin työmaallaan. Adventin Jeesus rohkaisee eteenpäin. Jaana Hallamaa Pastori, Helsinki Syrjintää sanakikkailun suojissa Tapio luoma, nyt tarvitaan johtajuutta espoon piispa Tapio luoma sanoi Radio Dein ja Kotimaan kyselytunnilla 22.11. He olivat vaikuttuneita uskonnon näkymisestä. ” Itsenäisen ja hyvinvoivan Suomen hinta on ollut raskas. Hän kuului kuitenkin sodan ajasta selviytyjiin. Joidenkin maksama hinta on ollut muita raskaampi: hengen, terveyden, kodin, omaisten menetys. Porari muistuu mieleeni, kun Suomi täyttää ensi viikolla 100 vuotta. ( Turun Sanomat 23.11.) Sana ’syrjiä’ tarkoittaa, että jotakuta pidetään muita huonompana, häntä kohdellaan huonommin tai hänet asetetaan muita huonompaan asemaan. Kirkon korkeimpaan virkaan pyrkijältä voi perustellusti odottaa johtajuutta. Eli hän kannattaa kirkon perinteistä näkemystä. Itsenäisen Suomen rakentajia Pekka SärkIö Kirjoittaja on kenttäpiispa. Sley:n Juhana Tarvainen ilmoitti, ettei järjestö hyväksy minkäänlaista syrjintää ja ettei sen virkanäkemys ole syrjivä. Naiset raportoivat myös vähättelevistä, mitätöivistä ja tuomitsevista kommenteista festivaaleilla
Olli Seppälä 12 historia KOTIMAA | 30.11.2017. vinjetti kirkon vaikuttajaa Kotimaa listasi Suomen itsenäisyyden ajalta sata merkittävää kirkollista vaikuttajaa sekä kymmenen tulevaisuuden nimeä
Saarnasi ensimmäisessä suorassa radiojumalanpalveluksessa. 8. 1. 5. 7. Hän oli myös diakoniatyön puolestapuhuja, ja oli tekemässä kirkolliskokoukselle aloitetta Yhteisvastuukeräyksestä. Koskenniemi (1881–1957) Evankelisen liikkeen vaikuttaja, pappi, lähetystyöntekijä, Lutherin teosten suomentaja. Aino Miettinen (1885–1980) Diakonissa, kehitysvammahuollon uudistaja ja kehittäjä, Rinnekodin perustaja. 6. Väinö Malmivaara (1979–1958) Kirkkoherra, kansanopistomies, kansanedustaja, Oulun piispa sotien jälkeen, kirjailija, Siionin virsien sanoittaja. Puhui työläisten parissa tehtävän kristillisen työn puolesta. Eino Sormunen (1893–1972) Dogmatiikan professori, Kuopion piispa, aktiivinen kristillinen kirjailija, kulttuuripersoona. S » Martti Simojoki oli arkkipiispana vuosina 1964–1978. Paavo Virkkunen (1874–1959) Kirkkoherra ja poliitikko, Kokoomuksen puheenjohtaja, eduskunnan puhemies, ministeri. Vartija-lehden päätoimittaja. 3. Toiset ovat tehneet hiljaisesti tärkeitä avauksia, toiset ovat keskustelleet eturivissä yhteiskunnan muutoksista ja kirkon asemasta. Urho Muroma (1890–1966) Rovasti, herätyspuhuja, Suomen Raamattuopiston perustaja. | Kuva: Kotimaan kuva-arkisto KOTIMAA | 30.11.2017 13. adan vuoden aikana Suomen evankelis-luterilaisessa kirkossa on vaikuttanut useita merkittäviä persoonia. Sigfrid Sirenius (1877–1961) Pappi, suomalaisen setlementtiliikkeen perustaja. Antti J. 2. Kannatti eronneiden vihkimistä ja naispappeutta. 9. A. Naisia on listalla vähän, mikä kertoo kirkollisen toiminnan ja valtakulttuurin luonteesta varsinkin takavuosikymmeninä. Laati vuonna 1948 hyväksytyn ja pitkään kouluissa ja rippikoulussa käytössä olleen Kristinopin. 4. Pietilä (1878–1932) Itsenäisyyden alkuvuosien keskeinen kirkollinen vaikuttaja, dogmatiikan ja siveysopin professori. 10. Sitä ennen hän toimi muun muassa sotilaspappina sekä Mikkelin hiippakunnan piispana ja Helsingin hiippakunnan piispana. Aleksi Lehtonen (1891–1951) Professori, Tampereen piispa, arkkipiispa heti sotien jälkeen. E. Herää valvomaan -lehden julkaisija. Huomattava kirkon vaikuttaja erityisesti ekumeenisten yhteyksien rakentajana. Lauri Ingman (1868–1934) Kokoomuslainen poliitikko, oli kaksi kertaa pääministerinä, käytännöllisen teologian professori, arkkipiispa
40. Naispappeuden edistäjä, opettaja. 37. 30. 35. 16. 19. Heikki Waris (1901–1989) Sosiaalipoliitikko, professori, akateemikko, ministeri. Arvosteli kirkkoa hengellisen tehtävän laiminlyömisestä ja maallistumisesta. 15. Nikolainen (1912– 1995) Eksegetiikan professori, kirkollinen vaikuttaja, raamatunkäännöskomitean puheenjohtaja. Erkki Kario (1919–1984) Kirkko ja kaupungin ja Kotimaan päätoimittaja. Perusti Kovaosaisten ystävät ry:n. 39. Tuki kirkollisia uudistuspyrkimyksiä. Kirjoitti sielunhoidon suositun teoksen Osaammeko kuunnella ja auttaa. 32. Organisoi uskonnolliset radiolähetykset vastatessaan Yleisradion uskonnollisista ohjelmista, oli myös mukana järjestämässä ensimmäisiä uskonnollisia tv-lähetyksiä. Ekumenian äänekäs arvostelija. 13. Elias Simojoki (1899–1940) Pappi, innostava puhuja ja vaikuttaja 1930-luvun laitaoikeistolaisessa liikehdinnässä. Sana-lehden päätoimittaja. 38. 26. 20. Irja Kilpeläinen (1911– 1999) Teologi, puhui kirkossa naisten ja tyttöjen osallistumisen puolesta, oli kehittämässä sairaalasielunhoitoa. ”Iso-Parta”, Partaharjun leirikeskuksen johtaja, Poikien Keskuksen toiminnanjohtaja. Matti Hakkarainen (1925– 2014) Kirkkoherra, kirjailija, pakinoitsija ”Puukirkon pappi”. 23. 12. Uuras Saarnivaara (1908– 1998) Teologian ja filosofian tohtori, tutkija, uuspietistinen kirjailija ja hengellinen vaikuttaja. Joonas Kokkonen (1921– 1996) Arvostettu taidemusiikin säveltäjä, jonka ooppera Viimeiset kiusaukset mullisti suomalaisen kirkollisen näköalan oopperaan ja sen ilmaisuvoimaan. Juhani Rekola (1916–1986) Kirjailija, arvostettu esseisti, Tukholman suomalaisen seurakunnan kappalainen. 28. Ulla-Christina Sjöman (1928–) Saarnaaja, sielunhoitaja, Lauri Ingman | Wikipedia KOTIMAA | 30.11.2017 14. 1960-luvulla ensimmäinen tv-pappi. Seppo A. 14. Bey Heng (1925–) Arkkitehti, joka 1980-luvulta lähtien erikoistui hautausmaiden suunnitteluun ja hautausmaa-ajattelun uudistamiseen. 17. Antoi kasvot uudenlaiselle politiikan ja uskonnon yhdistelmälle. 21. Teki oman raamatunkäännöksen, Jumalan Kansan Pyhä Raamattu 1993. Eira Paunu (1908–2013) Ensimmäinen Suomessa teologian tohtoriksi väitellyt nainen (1952). 31. Alpo Hukka (1916–2016) Rovasti, lähetystyöntekijä Ambomaalla (nykyinen Namibia), Suomen Lähetysseuran johtaja 1967– 1981. Tarjoamme apuamme vaikeuksissanne”. Helsingin hiippakunnan piispa. Kirjoitti 1952 synodaalikirjan Maallinen ja hengellinen, joka synnytti laajan keskustelun luterilaisuuden luonteesta. Erkki Leminen (1922– 1992) Kansan Raamattuseuran evankelista ja tuottelias hengellinen kirjailija. Kerttu Vainikainen (1905– 1994) Opetusneuvos, diakonissa, Helsingin Raamattukoulun perustaja, monipuolisen raamattuopetuksen puolestapuhuja. Mukana setlementtiliikkeessä, kirkollisesti uusien työmuotojen ja työväestön tavoittamisen puolestapuhuja. 34. Pentti Tapio (1918–2016) Opetusneuvos, pappi, kirkollisen poikaja kasvatustyön kehittäjä. Aarre Lauha (1907–1998) Eksegetiikan professori, Kotimaan päätoimittaja ja Helsingin piispa. Alun perin pelastusarmeijalainen, mutta työskenteli sotien jälkeen Helsingin seurakuntien diakoniatyössä erityisesti asunnottomien parissa. Kirjoitti herännäisyydestä muun muassa viisiosaisen Heränneen kansan vaelluksen. Voitto Viro (1914–1999) Kirkkoherra, kirkollinen keskustelija, tuottelias kirjailija. Vanhoillislestadiolaisen liikkeen saarnaaja, pappissuunnan edustaja, joka häädettiin liikkeestä, kun maallikkosuunta otti vallan. Aapeli Saarisalo (1896– 1986) Arkeologi, teologian tohtori, itämaisen kirjallisuuden professori. P. 41. Arvid von Martens (1903– 1993) Suomalaisen sosiaalisen katulähetyksen uranuurtaja. 36. Toivo Rapeli (1905–1995) Kirkkoherra, kanslianeuvos, SLEY:n toiminnanjohtaja, poikkeuksellisen tuottelias kirjailija. Osmo Tiililä (1904–1972) Aikansa vaikutusvaltaisimpia teologian opettajia, dogmatiikan professori, suosittu puhuja ja kirkkopoliittinen keskustelija. 27. Aimo T. Toimi ennen arkkipiispaksi tuloaan piispana myös Mikkelissä ja Helsingissä. Suhtautui aikanaan myös tavallista ymmärtäväisemmin erilaisiin uskonnollisiin näkemyksiin ja rajatietoon. Keskeinen toimija, kun kirkon tiedotuskeskusta perustettiin. Olavi Kares (1903–1988) Kuopion piispa, herätysliikejohtaja, jonka nuoruuteen kuului osallistuminen Lapuan liikkeen toimintaan. Aloitti köyhien joulujuhlan Messuhallissa. 42. Matti Joensuu (1915–2003) Teologian kunniatohtori, kirkon perheneuvonnan perustaja sotien jälkeen. 33. Rolf Arnkil (1923–1964) Metsänhoitaja, jonka kirjeenvaihdoista ja ajatuksista koottiin 1960-luvulla kolme uskontoa ja elämänkatsomusta käsittelevää kirjaa, muun maussa Perimmäisten kysymysten äärellä. 22. Erosi luterilaisesta kirkosta ja liittyi katoliseen kirkkoon. 43. 18. Yrjö Knuutila (1917–2003) Teologi, yliopistonlehtori. historia Urho Muroma | Kotimaan kuva-arkisto Toivo Rapeli | Kotimaan kuva-arkisto Sigfrid Sirenius | Kotimaan kuva-arkisto Kerttu Vainikainen | Kotimaan kuva-arkisto Aleksi Lehtonen | Wikipedia Eino Sormunen | Wikipedia 11. 44. Mukana yhteiskunnallisessa arvokeskustelussa muun muassa Salama-oikeudenkäynnin yhteydessä. Raino Westerholm (1919– 2017) Metsänhoitaja, maallikkopuhuja, Kristillisen liiton ensimmäinen kansaedustaja ja puheenjohtaja. Kirjoitti useita kirjoja muun muassa kirkollisista vaikuttajista ja Pyhästä maasta sekä Raamatun sanakirjan. Teinonen (1924– 1995) Dogmatiikan professori, kirjailija ja aktiivinen teologisen kirjallisuuden kääntäjä, teki katolista teologiaa tunnetuksi. Toimi pappina 80 vuotta. Mauri Tiilikainen (1915– 2008) Rovasti, Kansan Raamattuseuran pitkäaikainen toiminnanjohtaja, hengellinen puhuja. 25. Martti Simojoki (1908– 1999) Arkkipiispana kirkkoa höykyttäneen radikalismin vuosina 1964–1978. Erosi protestiksi kirkosta. 29. Antoi oikeistolaiselle kirkolle kasvot. 24. Päivö Parviainen (1912– 2015) Lähetystyöntekijä, Kiinan tuntija. L. Sai professorin arvon 91-vuotiaana. Erkki Niinivaara (1907– 1985) Kirkkoherra. Tapaninen (1893–1982) Pappi, IKL:n kansanedustaja, Oulun piispa. Ilmo Launis (1912–1995) Töölön seurakunnan kappalainen, ohjasi lyhytelokuvia ja kirjoitti Pyhästä Maasta. Laittoi Aamulehteen vuonna 1944 pienen ilmoituksen ”Älkää ottako avioeroa
67. Nikolainen | Matti Karppinen UllaChristina Sjöman | Jani Laukkanen John Vikström | Åbo Akademis bildbank Irja Kilpeläinen | Kotimaan kuva-arkisto Seppo A. 54. 51. Hänen aikanaan hyväksyttiin naispappeus ja uusi virsikirja. 57. 46. Näin Suomessa saarnataan. Niilo Rauhala (1936–) Sairaalapappi, runoilija, virsirunoilija. Matti Väisänen (1934–) Pappi, Kansanlähetyksen pääsihteeri. 52. TULE MUKAAN RAKENTAMAAN YHTEISTÄ SAARNAPANKKIA! www.kotimaapro.fi/digipostilla KOTIMAA | 30.11.2017 15. 47. Laajasti mukana kirkollisten tekstien uudistamistyössä. 50. Patmos Lähetyssäätiön pitkäaikainen toiminnanjohtaja. 48. Kuronen (1940–) Rovasti, perheneuvoja, kirjailija, omintakeinen kirkon kielen sanoittaja. 62. Yksi naispappeuden vastustamisesta syntyneen Paavalin synodin ideoijista. 59. John Vikström (1931–) Arkkipiispa 1982–1998. Vaikutti virsikirjakomiteassa. Anna-Maija Raittila (1928– 2012) Uskonnonopettaja, kirjailija, runoilija, virsirunoilija, kääntäjä. Pirkko Jalovaara (1941–) Ekonomi, rukousja parantamistoimintaan erikoistunut saarnaaja. Teinonen | Kotimaan kuva-arkisto Voitto Viro | Kotimaan kuva-arkisto rukoilija. Liisa Tuovinen (1938–) Rovasti, perhetyön kouluttaja, puhunut kirkossa sukupuolivähemmistöjen puolesta. Pentti Lempiäinen (1932–) Teologi, tutkija, Kotimaan päätoimittaja, tuottelias tietokirjailija ja kristillisen kalenterija symbolitietouden popularisoija. 45. Aimo T. Digipostilla on vapaasti kaikkien käytössä. 65. Puhunut taloudenpidon ja -suunnittelun merkityksestä kirkossa. Ekumenian edistäjä. 60. 55. Arvostettu yhteiskunnallinen keskustelija. Mikko Juva (1935–2004) Arvovaltainen yliopistomies ja arkkipiispa. Porvoon piispa ennen arkkipiispuutta. Leo Meller (1942–) Luterilainen saarnaaja, omintakeinen mediapersoona, jonka julistuksessa on nähty vahva amerikkalainen tyyli ja ote. Ura joutui katkolle niin sanotun riivaajakohun ja rahankeräysrikoksen jälkeen. Olavi Rimpiläinen (1937–) Oulun hiippakunnan piispa vuoteen 2000, viimeinen naispappeutta vastustanut piispa. Pertti Luumi (1936–) Kirkon kasvatus ja lapsityön puolestapuhuja, kirjailija. Monin tavoin ristiriitaisia tuntoja herättävä hahmo. Ahti Hirvonen (1931–) Pankinjohtaja, kirkollinen taustavaikuttaja muun muassa Tuomasmessussa ja HelsinkiMissiossa. Billy Grahamin tulkki Helsingin olympiastadionilla 1987. Heikki Räisänen (1941– 2015) Professori, kansainvälisesti arvostetuimpia suomalaisia eksegetiikan tutkijoita, antoi nimen ja kasvot historiallis-kriittiselle raamatuntutkimukselle. Toi Suomeen hengellisiä vaikutteita muun muassa Taizésta. Juha Leiviskä (1936–) Kansainvälisesti tunnettu nykyarkkitehti, suunnitellut useita merkittäviä kirkkorakennuksia muun muassa Vantaalle, Ouluun ja Kuopioon. Saarnoissa kuuluu suomalaisen kirkollisuuden sydänäänet. Anneli Janhonen (1936–) Pappi, toimittaja, Kirkon tiedotuskeskuksen johtaja, Luterilaisen maailmanliiton viestintäjohtaja. kirkosta. 63. Simo Kiviranta (1936– 2004) Pappi ja teologinen taustavaikuttaja, assistentti yliopistolla. 53. Vaikutusvaltainen herännäisyyden teologian sanoittaja. Suostui Missionsprovinsenin piispaksi ja menetti pappisoikeutensa. 58. Tuomo Mannermaa (1937– 2015) Ekumeniikan professori, suomalaisen Luther-koulukunnan keskeinen toimija, kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia Luther-tutkijoita. Antoi kasvot luthersäätiöläisen liikehdinnän lopulliselle irtautumiselle Suomen ev.-lut. Pia Perkiö | Ville Palonen » Pappi, saarnaaja, liitä saarnasi DIGIPOSTILLAAN Kotimaan Digipostillaan on koottu jo yli 2500 saarnaa, jotka on pidetty erityisesti viime vuosina eri puolilla Suomea – ja on mukana muutama ulkomaillakin pidetty. Toimi myös valtakunnan politiikassa, kansaedustaja. Kalevi Lehtinen (1936– 2011) Rovasti, kansainvälisesti tunnetuimpia suomalaisia evankelistoja. 49. Aloitti luterilaisessa kirkossa säännölliset sairaiden puolesta rukoilemisen illat. Jaakko Elenius (1939– 2010) Yliopistoteologi, pappi, herännäisjohtaja, Kotimaan päätoimittaja. 61. Niin vanhat kuin uudet saarnat ovat tervetullut ja arvokas lisä kokonaisuuteen. 56. Marjatta Haapanen (1944– 2015) Teatteriohjaaja, jonka näytelmät ja opetustoiminta olivat keskeisesti vakiinnuttamassa kirkkodraamaa 1960–1980-luvuilla osaksi seurakuntien toimintaa. Reijo Pajamo (1938–) Kanttori, kirkkomusiikin professori, kuoromies, virsituntija, -tutkija ja -tietouden levittäjä. 66. Digipostilla ja erityisesti itsenäisyyspäivän saarnojen keräysprojekti on hyväksytty osaksi Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa. Raimo Mäkelä (1940–) Rovasti, Suomen Raamattuopiston Säätiön toiminnanjohtaja, kirjailija. Saarnojen liittäminen Digipostillaan on helppoa – tarvitset vain perustiedot saarnatestistä, vuosikerrasta ja kirkkopyhästä. 64. Matti J
75. Listalle pääsivät vain alle 40-vuotiaat. Eero Junkkaala (1947–) Nuorisonohjaaja, rovasti, tuottelias tietokirjailija, raamattuopettaja. Sanan päätoimittaja ja Askelen perustaja-päätoimittaja. 79. 80. 87. Irja Askola (1952–) Helsingin piispa vuodesta 2010–2017, ensimmäinen nainen piispan virassa. Satu Saarinen (1974–) Teologian tohtori, kirkkoherra Oulussa, ensimmäinen vaaleilla valittu naispuolinen tuomiorovasti. Tapani Ruokanen (1951–) Pappi, journalisti, Kotimaan ja Suomen Kuvalehden päätoimittaja. Niilo Rantala, teologian ylioppilas, muusikko. Heidi Zitting, espoolainen pappi, tutkija. 99. Antti Siukonen, pappi, Suomen Pipliaseuran seurakuntapalvelujen johtaja. Mari Leppänen, pappi, piispa Kaarlo Kallialan avustaja. Meri-Anna Hintsala, pappi, Vantaan seurakuntien viestintäjohtaja. 100. Riitta Kalliorinne (1959–) Lastentarhanopettaja, radiotoimittaja ja -juontaja. 94. 84. Kirkollisessa keskustelussa joutunut ennen näkemättömän vihapuheen kohteeksi sukupuolensa ja näkemystensä vuoksi. Martti Lindqvist (1945– 2004) Teologi, arvostettu eetikko ja tuottelias kirjailija. 81. Miika Ahola, turkulainen pappi. 74. Terho Pursiainen (1945–) Pappi, teologian tohtori, yhteiskuntatieteilijä, poliitikko. 91. Vihittiin marraskuun alussa Helsingin piispaksi. 97. Kuka puuttui listalta. 68. Hänen toimintansa romahti syyteisiin ja tuomioon seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Leif Nummela (1955–) Teologi, Inkerin kirkon pappi, kirkolliskokouksen maallikkoedustaja, Uusi Tie -lehden päätoimittaja. Anna-Mari Kaskinen (1958–) Tuottelias kirjailija, sanoittaja ja virsirunoilija. Katri Korolainen filosofian maisteri, Nuoren Kirkon viestintäpäällikkö. Jouluradion ideoija ja perustaja. Johanna Korhonen (1968–) Journalisti, aktiivinen kirkon luottamushenkilö ja keskustelija. Kirkkoherra, dekkarikirjailija, Kuopion hiippakunnan notaari. 89. Seppo Juntunen (1949–) Pappi, karismaattisten rukousja parantumisiltojen järjestäjä, ”kaatajapappi”. ”Julkkispappi”, oli muun muassa ehdolla arkkipiispanvaalissa vuonna 2010, jonka hävisi niukasti. Antti Pentikäinen (1972–) Teologi, Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja. Ketkä olivat listalla turhaan. Sukupuolivähemmistöjen oikeuksien puolestapuhuja. Teologian popularisoija. Teemu Laajasalo (1974–) Kirkkoherra, yrittäjä, tv-esiintyjä. Marja-Sisko Aalto (1954–) Ensimmäinen julkisesti transsukupuolinen pappi Suomessa. Harri Heino (1944–1999) Kirkkososiologi, Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja. 92. Antoi kasvot radikalismille kirkossa 1960–1970-luvuilla. Miikka Ruokanen (1953–) Dogmatiikan professori, Kiinan tuntija. Pekka Simojoki (1958–) Muusikko, tuottelias säveltäjä, teologi. 77. 72. Olli Valtonen (1950–) Pappi, journalisti ja HelsinkiMission toiminnanjohtaja. Ollut mukana ihmisoikeusja rauhantyössä. Liturgiseen lauluun erikoistuneen Vox Silentii -yhtyeen toinen perustaja. 96. Jaakko Heinimäki (1965–) Pappi, tuottelias tietokirjailija, Kirkko ja kaupunki -lehden päätoimittaja. 73. Marjaana Toiviainen (1985–) Pappi, yhteiskunta-aktivisti, toiminut erityisesti turvapaikanhakijoiden hyväksi. Edustaa maltillista viidesläisyyttä, jonka vuoksi hänen näkemyksensä herättävät poikkeuksellista kiinnostusta. Markku Koivisto (1954–) Kirkkoherra, innostui karismaattisuudesta niin, että ajautui ristiriitaan luterilaisen kirkon kanssa ja perusti oman uskonnollisen yhdyskunnan, Nokia Mission. Päikki Priha (1948–) Tekstiilitaiteilija, professori. Tehnyt ainakin 600 hengellistä laulua, virsikirjassa on viisi hänen säveltämäänsä virttä. 85. 98. Tehnyt paljon kirkkomusiikkia, tunnetuin teos on Armolaulu. Hilkka Olkinuora (1948–) Taloustoimittaja, pappi, kirjailija. 70. Kirjoittanut ja sanoittanut lauluja erityisesti lapsille. Oliko lista kattava vai puuttuiko siitä joitain olennaisia nimiä. Antti Kylliäinen (1963–) Pappi ja kouluttaja, jonka kirja, teologinen pamfletti Kaikki pääsevät taivaaseen (1997) synnytti laajan kirkollisen keskustelun opista ja sen rajoista. 93. Oli vaikuttamassa siihen, että kirkkotekstiileistä tuli arvostettuja taide-esineitä. 86. historia Anna-Mari Kaskinen | Olli Seppälä Terho Pursiainen | Joona Raudaskoski Marjaana Toiviainen | Olli Seppälä Irja Askola | Jukka Granström Jaakko Heinimäki | Matti Karppinen Martti Lindqvist | Matti Karppinen 10 tulevaisuuden kirkon vaikuttajaa Seuraavat tai monet heistä voidaan lähivuosina nähdä entistä vaikuttavimmissa asemissa tai näköalapaikoilla kirkossa. Tuomas Antola, Myrskylän kirkkoherra, valittu juuri samaan tehtävään Vantaan Korsoon. Lauri Kemppainen, pappi, rap-artisti, teologian tohtori, piispa Teemu Laajasalon erityisavustaja. Kristillisdemokraattien puheenjohtajana viidesläinen Räsänen edusti lausunnoillaan suurelle yleisölle osin tahattomastikin kirkon ääntä ja asenteita. Vaikutti keskeisesti kirkon avoimempaan suhtautumiseen muihin uskonnollisiin yhteisöihin. 90. Eero Huovinen (1944–) Helsingin hiippakunnan piispa emeritus, kirkollinen vaikuttaja, tuottelias kirjailija ja pidetty puhuja. Jätti yliopistouran ja ryhtyi vapaaksi kirjoittajaksi ja kouluttajaksi. 76. 88. Kuutti Lavonen (1960–) Taidemaalari ja taidegraafikko, Pyhän Olavin kirkon maalausten tekijä yhdessä Osmo Rauhalan kanssa. Oli julkisuudessa ensimmäinen, joka vihki sateenkaariparin, mistä sai Helsingin tuomiokapitulilta vakavan moitteen. Kari Tikka (1946–) Säveltäjä, kuoronjohtaja. Heikki Kotila (1960–2010) Käytännöllisen teologian professori, Sana-lehden päätoimittaja, tietokirjailija. Pia Perkiö (1944–) Diakoni, toimittaja, tuottelias ja monipuolinen kirjailija. Kai Sadinmaa (1964–) Pappi, kirjailija, yhteiskunta-aktivisti, ”kapinapappi”. 69. Lähetä näkemyksesi osoitteeseen toimitus@ kotimaa.fi KOTIMAA | 30.11.2017 16. 78. Päivi Räsänen (1959–) Lääkäri, kansanedustaja, ministeri. Runoilija. 95. Jaakko Löytty (1955–) Muusikko, laulaja-lauluntekijä. Kirsi Rostamo (1961–) Radio Dein perustaja, toimitusjohtaja ja päätoimittaja. 71. 82. Katri Malmi, teologian ylioppilas, NAVI:n puheenjohtaja. 83. Suomigospelin perusnimi
Soita 020 754 2333* Tilaa sähköpostilla: asiakaspalvelu@kotimaa.fi *Puhelun hinta: lankapuhelimesta: 8,21 snt/puh. Kotimaa maksaa postimaksun. Tilaus päättyy automaattisesti tilausjakson loputtua. Teologian tohtori, Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen (Sley) vs. Kotimaata lukemalla tiedät mitä kirkossa on tekeillä juuri nyt. Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti SAAJA, JOS ERI KUIN MAKSAJA Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka . Vastauslähetys Tunnus 5001582 00003 Vastauslähetys Tilaan Kotimaa-lehden määräaikaisena tilauksena 5 kk vain 30 € (norm. Kotimaa kertoo kaiken oleellisen, mitä haluat tietää kirkosta ja hengellisestä elämästä. Ehdokkaat aakkosjärjestyksessä: 1. Kotimaa on valtakunnallinen kirkon elämästä ja sen piirissä käytävistä keskusteluista kertova lehti. Uudistunut Kotimaa on entistä rohkeammin kirkon ja sen jäsenen puolella. Mutta missä on kirkon paikka tämän päivän Suomessa. Erikoislehti, jossa yhdistyvät niin asia ja tunne kuin ihminen ja yhteisö sekä historia ja nykyhet ki. Kenet sinä näkisit mieluiten maamme 34. Porvoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Björn Vikström Kyllä kiitos! Tilaan Kotimaa-lehden itselleni lahjaksi. 55 €). Kotimaa uudistuu. Miten rippikoulu on muuttunut. arkkipiispana. Tilaa lehti, joka on sinun puolellasi. Hintatarjous on voimassa toistaiseksi ja koskee vain tilaajia Suomessa. Osallistun vain kilpailuun TILAUSJA ARVONTAKORTTI Kenestä tulee uusi arkkipiispa. mennessä. Kerro suosikkisi numero tai nimi ja lähetä se alla olevalla lipukkeella tai sähköpostilla: toimitus@kotimaa.fi otsikkokenttään teksti: Arkkipiispakilpailu. Lähetä vastauksesi 15.12. Entä kuka kelpaa kummiksi. lähetysjohtaja Ville Auvinen 2. Mari Teinilä, päätoimittaja TEE TILAUS HALUAMALLASI TAVALLA Postita tilauskortti, postimaksu on maksettu puolestasi. A rkkipiispaksi on viisi ehdokasta. Rovasti, teologian tohtori Heli Inkinen 3. 1.1.2013 alkaen vähintään kuukauden ajaksi tilattavien sanomaja aikakauslehtien verokanta on 10?% ja Digilehden 24?%. Kansanedustaja, teologian tohtori Ilkka Kantola 4. h Tilaa verkosta: www.kotimaa.fi/tarjous Osallistun kilpailuun! Arkkipiispaksi valitaan nro KOTIMAA | 30.11.2017 17. KM_48_17 Minulle saa lähettää tietoa ja tarjouksia sähköpostilla ja tekstiviestillä. Alle 18-vuotiaalla tulee olla huoltajan lupa lehden tilaamiseen. + 6,9 snt/min, matkapuhelimesta: 8,21 snt/puh. Tilaa itsellesi tai lahjaksi Kotimaasta, hyvää päivää! Laitetaan kirkko keskelle kylää, sanottiin ennen. Äänestä! Kenestä seuraava arkkipiispa. Espoon hiippakunnan piispa, teologian tohtori Tapio Luoma 5. Kaikkien äänestäneiden kesken arvotaan kymmenen kirjapalkintoa. + 14,9 snt/min. Ulkomaisiin tilauksiin lisätään postikulut. Yhteystietoja voidaan käyttää ja luovuttaa suoramarkkinointiin henkilötietolain mukaisesti
klo 18:00– 18:02 Suomen aikaa gallerioissa, museoissa ja kulttuuritiloissa eri puolilla maailmaa. Taideprojekti juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Näin syntyy 25 videota, joissa esiintyy neljä vapaaehtoista kussakin. Projektin nimi on 100 Finns eli sata suomalaista. Manninen löysi Arposen ehdokkaiden listalta ja soitti tälle kysyäkseen, haluaisiko hän osallistua projektiin. Virrestä otetaan aina kaksi versiota. Ryhmäkuvat ovat olleet tänä vuonna esillä Torinossa, Genevessä, Mumbaissa. Videot estetään 6.12. Viime vuonna ryhmäkuvia oli esillä 13 näyttelyssä. Mukaan tuli laaja vapaaehtoisten kirjo. Ari-Pekka Arponen seisoo sukelluspuvussa rantakalliolla Helsingin Lautasaaressa ja katsoo kameran linssiin. Tuomo Manninen, 55, on arvostettu valokuvaaja. Marraskuinen päivä on vaihtumassa iltaan. Arponen oli ehdolla Vuoden vapaaehtoiseksi 2014. Arponen suostui muitta mutkitta. Manninen on opiskellut myös teologiaa ja kuvannut takavuosina myös moniin kristillisiin lehtiin. Arponen laulaa säkeistöt Poliisien majana tunnetun kesäkodin ja juhlatilan saunalla. Osa kuvista on jo ollut näytteillä, muun muassa Kirkkopäivillä Turussa. Mukana on muun muassa Lontoon merimieskirkko ja Budapestin Suomen-lähetystö. Uusimmassa projektissaan Manninen kuvaa 100 vapaaehtoista eri puolilla Suomea. Taideprojekti juhlistaa Suomen itsenäisyyttä. Niinpä kaikki mukana olevat vapaaehtoiset laulavat videolle vain kaksi säkeistöä. Imaami sanoi, että kaksi ensimmäistä säkeistöä sopivat, mutta kolmas säkeistö, jossa puhutaan Jeesuksesta, ei. Tuomo Manninen tunnetaan eri puolilla maailmaa otetuista ryhmäkuvista. Tämä puolestaan kysyi imaamiltaan, sopiiko se. Hänen taakseen Manninen viritti taustakankaan. | Kuvat: Olli Seppälä KOTIMAA | 30.11.2017 18. Hänet tunnetaan ennen kaikkea eri puolilla maailmaa otetuista ryhmäkuvista, joista monet esittävät ammattiryhmiä. Alun perin Tuomo Mannisen oli tarkoitus kuvata vapaaehtoisia aivan erityisesti kirkon piirissä. Projektin ohella syntyi myös eri puolilla maailmaa esitettävä videoteos. Niiden ei anneta häiritä. Olli Seppälä Tuomo Manninen kuvaa Ari-pekka Arposta Helsingissä lauttasaaressa sijaitsevalla poliisien majalla. Manninen pyytää kuvattavia Maa on niin kaunis soi taidemuseoissa Valokuvaaja Tuomo Mannisen näyttelyssä esitellään sata vapaaehtoista. Projekti kuitenkin niin sanotusti eli ja kehittyi. vapaaehtoisia myös laulamaan videolle virren Maa on niin kaunis. Manninen pyysi projektin alkuvaiheessa myös erästä muslimia laulamaan virren Maa on niin kaunis. Videoinnin aikana lentää matalalla pienkone ja maastopyöräilijä suhahtaa ohitse. kulttuuri | valokuvanäyttely | A urinko värjää pilvet ensin keltaisiksi, sitten oransseiksi. Hän on myös yksi valokuvaaja Tuomo Mannisen taideprojektin osallistujista. Tavoitteena oli saada valmista reformaation merkkivuodeksi. Arponen on yksi Vapaaehtoisen pelastuspalvelun sukeltajista ja sukelluskouluttajista. Projektin nimi on Vapaaehtoinen 2017. Salama välähtää
Alkukristillisyydessä eläimet otettiin huomioon ja niiden puolesta rukoiltiin. FrEiJa Özcan Laura ”LimPPu” WiTicK eläinteologi ja taiteilija KOTIMAA | 30.11.2017 19. Ihmiset sen sijaan koskettavat sydäntä ja jäävät mieleen elämään. Tämä näkyy alkukristittyjen etiikassa, kuten Iisak Niniveläisellä ja Johannes Krysostomoksella. | viikon kirja | | viikon vinkit | | 3 kysymystä taiteilijalle | Heikki Turusen karjalaisten elämään liittyvä Kuokka ja kannel -sarjan toinen osa Vinoristin kansa on suoraa jatkoa edelliselle. 316 sivua. YLE TV1 maanantai 4.12. Tarkoituksenani oli ottaa huomioon koe-eläimet, turkiseläimet ja ruokatalouden eläimet, mutta lemmikit alkoivat tuntua yhtä tärkeiltä. Siitä syntyi idea tehdä näyttely. Yle TV1 lauantai 2.12. | Kuva: Pentti Potkonen 1 Olet teologian maisteri ja tutkinut gradussasi ja taiteessasi eläinteologiaa. Kiinnostus eläinteologiaa kohtaan on alkanut kasvaa Suomessakin. Suomi-Filmi Oy:n ja Puolustusvoimain arkistoista koottu dokumenttielokuva marsalkka Carl Gustaf Mannerheimistä. Tutut henkilöt jatkavat elämäänsä sodan jaloissa. Yle TV1 lauantai 2.12. Tuonosen Manja ja muut evakot joutuvat kokemaan kovia. Toimittaja: Nina Granvik-Wallgren. Turusella on sotahistoriamme hyvin hallussa. WSOY 2017. Opettelen vegaaniutta. Eläinteologiassa ajatellaan, että Jumala loi eläimet ihmiselle seuraksi ja ystäviksi. klo 8.05 Kiehtova maailma: Salattu Italia. 90-vuotias Aira Samulinin haastatteluissa puhuvat Kaunialan sairaalan asukkaat. Siellä heitä, heidän tapojaan ja karjalankieltään ei ymmärretty. (U). Vasta myöhemmin vedenpaisumuksen yhteydessä annetaan lupa syödä eläimiä. Asioita, joista ei ole haluttu puhua. Maalauksistani suosiota on erityisesti saanut teos nimeltä Vihdoinkin, jossa possulta pestään pois leikkausmerkkejä. Mieluummin itketään salassa, ääneen lauletaan ja rukoillaan, kerrotaan hauskoja juttuja. Vain sipulikupoli vinoristeineen on jäänyt korkealle katolle. Halusin tehdä lohduttavan näyttelyn, koska olen niin kyllästynyt kliseisiin kuviin eläinten oikeuksista. Yle TV1 torstai 7.12. Yli kymmenen rivin pituisilla lauseilla lukijaa koetellaan ja herpaantumistakin tapahtuu. Välillä ylitsepursuavaa ja polveilevaa. Turusen kieli on runsasta, mehevää ja aitoa. Oli täysin yksityisistä ihmisistä kiinni, miten eriuskoiset ja erikieliset evakot otettiin vastaan ja kuinka heidän annettiin sopeutua uuteen elämäänsä. 2 Ensimmäinen näyttelysi on esillä Joensuun pääkirjastossa ja ensi keväänä Helsingissä Paavalinkirkossa. Italialaistaustainen toimittaja esittelee epätavallisempia matkavinkkejä. Jäätyneet vainajat sekä syöpäläisiä vilisevät parakit vankileirillä ovat epäinhimillisiä koetuksia. Välillä maalaileva kuvaus ja värikäs dialogi vaihtuvat melkein tietokirjatekstiksi. Jääkylmästä luostarikirkosta on riisuttu kaikki uskonnon merkit pois. Alun perin tein vegaaniliitolle Suojelusenkeli-taulusta joulukorttia, jossa lasten tilalla on possuja. Käsittelen myös metsästystä. Nyt tutustutaan maanalaiseen kirkkoon ja Pantellerian saareen. mitä se on. Kun surkeassa kunnossa olevat ortodoksievakot ohjataan ovesta sisälle, he tekevät ristinmerkin. Ihmeen merkkinä pidetään sitä, kun huojuva pöytä paljastuu nurinpäin käännetyksi Neitsyt Marian ikoniksi. Meidän vanhempamme ja isovanhempamme joutuivat kestämään paljon epäinhimillistä ja julmaakin kohtelua. Taiteilijana käytän mahdollisimman paljon kierrätysmateriaalia työskennellessäni ja vältän eläinperäisiä aineita sisältäviä tarvikkeita sekä materiaaleja. millainen se on. sen nimi on ”armoa!”. Etelä-Sisilia. Hirveitä asioita on tapahtunut, eikä siitä ole kauan. Kirkkoherra Roger Rönnberg kertoo elämästä, luottamuksesta ja seksuaalisuudesta. Myös karjalankieliset tekstinpätkät ovat hitaita lukea. Viime vuonna olin eläinteologiaa käsittelevässä konferenssissa Englannissa. Pappi Elina Koivisto sai rukousystävältään voimauttavan tekstin Raamatusta: voin luottaa siihen että Jumala luo jotain uutta ja hyvää. Tieto lisääntyy, ja samalla tuska. klo 13.30 Mannerheim – Suomen marsalkka (12). Yle Teema & Fem tiistai 5.12.klo 10.00 Taivaallista menoa: Syövän jälkeen. 3 Koetat myös itse noudattaa eläinteologian periaatteita. Kristinusko ei ole välinpitämätön eläimiä kohtaan. Evakoita sijoitettiin eri pitäjiin. klo 15.00 Pisara. Rajanpinnassa asuvien kyläläisten kohtalona oli joutua kuljetetuksi pois, vieraisiin kyliin. LEEna HiETamiEs Heikki Turunen: Vinoristin kansa. Vinoristin kansa alkaa kuvauksella kovasta pakkasesta, ja kuorma-auton avolavalle tungettujen ihmisten hädästä. miten. se on suomessa uutta. Ympäri Suomea on paljon Karjalasta siirrettyjä ihmisiä ja meitä, heidän jälkeläisiään. klo 9.30 Aira ja viimeiset veteraanit
Sacrum palvelee seurakuntia kattavalla kirkollisten tarvikkeiden, virka-asujen, kirkollisten tekstiilien ja kynttilöiden valikoimalla. Verkkokaupasta 24h ilman palvelumaksua. ja 15.–22.10. Korkeus 5,5 cm, hahmot 3,5 cm. 1 325 € huoneistossa 1 550 € hotellissa Asiantuntijaopas Mika Palo HOLLANNIN KEVÄT – puutarhoja ja pikkukaupunkeja 30.3.–2.4., 12.–15.4. 010 289 8101 Palvelumaksu 26 €/varaus. 010 289 8100 I HELSINKI p. Tallin korkeus 8 cm, Maria ja Joosef 5 cm. Lähde vaeltamaan reitin viimeiset sata kilometriä! Hintaan sisältyy • Lufthansan reittilennot • majoitukset kahden hengen huoneessa • ohjelman mukaiset ateriat (7 x aamiainen, 7 x illallinen) • bussi vaelluksen aikana matkatavaroille, huoltoauto • pyhiinvaelluspassi, -todistus Asiantuntijaopas Ulla Lipasti tai Pekka Katainen HINTA 1 398 € PITKÄ MATKA PORTUGALIN NAZARÉEN 3.-25.3. ja 3.–6.5. 020 754 2350 JOULUN ILOSANOMAA Pienet seimihahmot ja talli Suloinen pieni seimiasetelma kestävää valuhartsia. Tutustu tarkemmin osoitteessa www.botniaprint.fi CAMINO FRANCES – Sarriasta Santiago de Compostelaan 31.3.–7.4., 2.–9.9. Alk. www.sacrum.fi MYYMÄLÄ : HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI AVOINNA: ma–pe 9–17, la 10–15 puh. Eri kokoja ja malleja. 6,90 Oliivipuiset seimet Taidokkaat oliivipuiset jouluseimet. Tämä ranskalainen tie on tunnetuin yli tuhat vuotta vanhoista vaellusreiteistä Santiago de Compostelan katedraaliin, apostoli Jaakobin haudalle. 3,90 Kirkon Ulkomaanavun joulukortit 2017 Taiteilija: Christian Chavarria el Salvadorista. ja 18.-23.5.2018 1 226 € 1 386 € *pääsiäinen Asiantuntijaopas Piia Suominen, Virpi Ekstedt tai Leena Knuuttila KEVÄÄN MATKOJA OTA YHTEYTTÄ JA VARAA LOMASI I 24H VERKKOKAUPASTA LOMALINJA.FI TAMPERE p. 1 038 € Asiantuntijaopas Urpu Nuottamo IDYLLINEN TOSCANA 28.3.-2.4.*, 4.-9.4., 18.-23.4., 9.-14.5. 17,50 Pieni seimiasetelma Kiinteä pieni seimiasetelma kestävää valuhartsia. 2-osaiset, taitettavat kortit + kirjekuoret 24,00 1-osaiset kortit 12,00 Parasta painolaatua luonnollisesti Kokkolassa sijaitseva Botnia Printin lehtitehdas painaa maamme luontoystävällisimmät ja korkealaatuisimmat sanomalehtituotteet. Valmistettu käsityönä Betlehemissä. 010 289 8102 I RYHMÄT p. 10 kpl/paketti. kulttuuri Sacrumista saat kristilliset kirjat, hengellisen musiikin ja elokuvat kuten myös Kirkon Ulkomaanavun ja Yhteisvastuun tuotteet. KOTIMAA | 30.11.2017 20. Puhelut 8,35 snt/puh + 17,17 snt/min. Saatavana suomentai ruotsinkielisellä joulutoivotuksella