lo k a ku u ta 20 1 4 . | . Sivu 4 Kokouksen hinta Kotimaa selvitti, mitä kirkolliskokouksen työskentely maksaa vuodessa. h i n ta: 3,70 € . | . Sivut 3, 10–12 ja 14–15 ?44 Eropiikki Kirkosta eroamisten määrä moninkertaistui viime päivinä. matti karppinen 30. 0 04 3 59 5 –14 – 4 5 Pyhät ihmiset Pyhäinpäivä yhdistää kristittyjä tässä ja tulevassa elämässä. Sivu 6 Kutsumustyö Anna-Liisa Jaanu Ismudjito, 73, on äitinä hylätyille lapsille lastenkodissaan Jaavalla. v u os i k e rta . | . 1 09. Ystävä muistelee Afganistanissa kesällä surmattua suomalaista avustustyöntekijää. Sivu 16
– On tärkeää, että potilas voi kuolla kodinomaisissa oloissa lähellä kotiaan tai halutessaan kodissaan, eikä välttämättä teho-osastolla. Etsimme koko ajan uusia ratkaisuja esimerkiksi mobiililaitteilla maksamiseen. – Useimmille kuoleville riittää kivunhoito ja hyvä perussaattohoito. 2 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. Hengen ytimessä s.23 Pelastus ei ole tuontitavaraa, kirjoittaa Kari Kuula. 1 0. Meillä on niitä neljä: Helsingissä, Turussa, Tampereella ja Hämeenlinnassa. Omaiset ja sairaat ovat tiedostaneet potilaan oikeuden hyvään kuolemaan ja sairaanhoitopiirit ovat alkaneet omatoimisesti kehittää kuolevan potilaan kokonaisvaltaista hoitoa. Tapio Pajusen mukaan Yhteisvastuukeräys nostaa esiin ongelmia ja lievittää lähimmäisten hätää lähellä ja kaukana. – Keräyksen herättämä keskustelu on tuonut jo runsaasti tuloksia. kuva: Matti Karppinen Yhteisvastuun keräyssumma pieneni VIIKON HENKILÖ Yhteisvastuukeräyksen johtaja Tapio Pajunen toteaa, että keräystapoja on kehitettävä. Sakari Sarkimaa Helsingissä järjestetään Hiljainen kynttiläkulkue 7.11. Taivashetkiä s.12 Sairaalateologi Lilli Alapiessa kohtaa viikoittain kuoleman. Tällä hetkellä oikeus osaavaan saattohoitoon ei valitettavasti toteudu kaikkien kohdalla. – Jatkossa kuolevan hoitoa tehostetaan koko maassa saattohoidon erikoislääkärien, saattohoitoon erikoistuneiden sairaanhoitajien, sairaalapappien ja seurakuntien työntekijöiden voimin. Saattohoitokoti on erityisen vaativaa saattohoitoa tarvitsevan hoitopaikka. KOTIMAA Perustettu 1905 Puhelin 020 754 2000, vaihde Sähköposti toimitus@kotimaa.fi tai etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Osoite PL 279, 00181 Helsinki Käyntiosoite Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki Päätoimittaja Mari Teinilä Päätoimittajan sihteeri Irja Karppinen Toimituspäällikkö Tuija Tiihonen Uutispäällikkö Johannes Ijäs (virkavapaalla) Toimitussihteerit Leena Hietamies, Anna-Kaisa Pitkänen Graafikko Gun Helminen Toimittajat Emilia Karhu, Danielle Miettinen, Laura Mäkelä (virkavapaalla), Jussi Rytkönen (virkavapaalla), Olli Seppälä, Meri Toivanen Valokuvaaja Matti Karppinen Aikakauslehtien Liiton jäsenlehti ISSN 0356-1135 Paino Hämeen Paino, Forssa Kustantaja Kotimaa Oy Toimitusjohtaja Juha Ruotsalainen www.kotimaa.fi Liiketoimintajohtaja Jarmo Lipiäinen Levikki 29 508 kpl (LT 2013) 69 000 lukijaa (KMT Lukija 2013) Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 sähköpostitse asiakaspalvelu@kotimaa.fi Tämän vuoden Yhteisvastuukeräyksen tilitys luovutettiin keräyksen suojelijalle, tasavallan presidentti Sauli Niinistölle 21.10. Potilasta ei pidä ylihoitaa varmuuden vuoksi teho-osastoilla. Puolet kansasta maksaa kaikki ostot kortilla, jolloin käteistä ei ole mukana välttämättä lainkaan. – Sairaanhoitopiirit ovat alkaneet antaa sisäistä koulutusta työntekijöilleen siitä, miten kuolevan kärsimystä parhaiten hoidetaan. – Ensi vuoden Yhteisvastuukeräys tukee Suurella Sydämellä -vapaaehtoistoiminnan avulla huono-osaisia Suomessa ja auttaa lapsia kouluun Haitissa. Eurojen lisäksi tärkeää on keräyksen vaikuttamistoiminta. – Ei. Tarvittaisiin vielä pari lisää. Se ei aina ole kaunis eikä helppo keräyskohde. Kolumni s.9 Kaarlo Kalliala kirjoittaa Jumalan jäljistä. Nostamme esiin ihmisten hätää. Saattohoitoon kuuluu fyysi- sen kivun lievittämisen lisäksi henkisen, sosiaalisen ja hengellisen hädän kohtaaminen. – Käteisen rahan puute on suurimpia keräysongelmia. Tämä edellyttää vanhainkotien ja terveyskeskusten hoitohenkilökunnalta sekä ammattitaitoa että rohkeutta. Samalla voimme kertoa, mitä viisi vuotta sitten toteutetulla Haitin keräyksellä on saatu aikaan maanjäristyksen jälkeen. – Inhimillinen ja kivuton kuolema on jokaisen perusoikeus. Miten kuolevan hoitoa on kehitetty ja kehitetään. Sen johdosta on käynnistetty toimenpiteitä saattohoitoon liittyvien ongelmien lievittämiseksi. Onko Suomessa tarpeeksi saattohoitokoteja. Millaisin keinoin kehitätte Yhteisvastuun keräystapoja. Suomen rukous s.22 Marja Zabiega on kiitollinen suomalaisuudesta. – Tulevan Yhteisvastuukeräyksen käynnistää sunnuntaina 1.2.2015 Espoon hiippakunnan piispa Tapio Luoma Lohjalla. Miten keräys onnistui tänä vuonna. – Keräyssumma jäi nyt ensimmäisen kerran hitusen alle neljän miljoonan euron. Keräystuotossa on ollut lievää laskua viimeiset neljä vuotta. Sen tulee toteu- tua riippumatta asuin- tai hoitopaikasta. Myös kodeissa voi toteuttaa ja kehittää saattohoitoa, kun asia järjestetään hyvin ja siellä on joku, joka ottaa vastuun hoidosta. Ystävän lähtö s.10 Jukka Sariola suree ystäväänsä Seija Järvenpäätä. Mihin ensi vuonna kerätään apua. Varoilla parannetaan saattohoitoa Suomessa ja turvataan ihmisoikeuksia Guatemalassa. kello 18 eduskuntatalolta tuomiokirkolle paremman saattohoidon puolesta.. 2 014 TÄSSÄ NUMEROSSA Pyhä sota s.5 Vuoden kristillinen kirja käsittelee pappien sotaretoriikkaa. Tunnettu huuto s.18 Edward Munchin näyttely pysäyttää
Näin on siis saksalaismielinen aines Turkissa vihdoinkin päässyt ratkaisevasti voitolle. Ministerineuvosto on päättänyt, et- mari teinilÄ Päätoimittaja mari.teinila@kotimaa.fi tä niin kauan kun sotatila on voimassa, sallitaan Suomessa väkijuomain tarjoilua ainoastaan ensiluokan ravintoloissa ruuan yhteydessä. Tässä surussa ulkopuolisten ihmisten pitäisi osata vaieta ja sytyttää kynttilä edesmenneille ja ajatella myötätunnolla heidän omaisiaan. Vielä vähemmän pyhiä ovat ne, jotka päivästä toiseen rukoilevat, mutta unohtavat palvelevan rakkauden teot. Usein on myös tapana lukea jokaisen vainajan nimi ja sytyttää hänen muistokseen kynttilä. Mutta pyhiä. Pyhäinpäivä muistuttaa siitä, että kristittyjen kansa muodostuu jo perille päässeistä ja vielä matkalla olevista. Sitten on myös niitä, joiden kanssa on luonteva ja helppo panna käsiä ristiin ja antaa armon tulvia. Mitään sodanjulistusta Turkki ei tosin ole vielä antanut, mutta sen laivasto on tehnyt hyökkäyksen useita Mustanmeren rannalla olevia Venäjän kaupunkeja vastaan pommittaen niitä. Rajojen ylittäminen toteutuu erityisellä tavalla ensi lauantaina, pyhäinpäivänä. Marja-Sisko Aalto kirjoittaja on rovasti ja Kuopion tuomiokapitulin notaari KOTIMAA SATA VUOTTA SITTEN 30.10.1914 Maailmansota laajenee. Monella on kokemus lähimmäisestä, joka on omasta mielestään hyvä uskova, mutta jonka lähellä olo on kiusaantuneen pinnistelevää. Siksi läheisen haudalle pyhäinpäivänä kynttilää viedessä voi surusta, ikävästä tai kaipauksesta huolimatta ajatella tätä maalaispapin ajatusta. Kaikki kristityt, edesmenneet ja elävät, kuuluvat pyhäinpäivän tarkoittamiin pyhiin ihmisiin. Kuollut ei ole elävää pyhempi. 3 Pyhät keskellämme Lopulta kaikki on paljon kauniimpaa ja yksinkertaisempaa. Ketkä ovat meille pyhiä. Kynttilöiden hauras valo hautausmailla uhmaa marraskuun pimeyttä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 3 0. Uskonpuhdistajalle mieluisa pyhä ihminen oli esimerkiksi piika, joka huuhtoi lapsenpyykkiä avannossa. Georges Bernanosin kirjoittamassa teoksessa Maalaispapin päiväkirja pappi tulee kuvanneeksi pyhäinpäivää, vaikka tarkkaan ottaen hän ei siitä puhukaan. Lemisen Erkki sanoi vuosia sitten saarnatessaan, että pyhä on ihminen, jonka lähellä on helpompi uskoa. ovat vain häviävän pieni murto-osa kirkon todellisuudesta. Voi olla, mutta tuollainen ajatuskulku vieraannuttaa pyhät meistä, joiden vaellus on vaikeampaa ja kasvu kehnoa. Ehdottomasti paras kaikin puolin.. Monet seurakunnat järjestävät tilaisuuksia, joissa muistellaan kuluneen vuoden aikana edesmenneitä seurakuntalaisia. Ellei maailma lopu huomispäivänä, niin kirkot ja hautausmaat myös jäävät tänne meidän jälkeemme. Vaikka jokainen Kristuksen oma on pyhä ja osallinen näkymättömästä pyhien yhteydestä, niin kenellekään ihmiselle ei ole annettu valtaa vetää rajaa siihen, kuka on Kristuksen oma ja sitä kautta pyhä. Nykyhetki ei ole myöskään viimeinen totuus tässä elämässä vielä kilvoittelevan yksittäisen ihmisen vaiheista. Suurinta huomiota herättänyt uutinen viime päiviltä on se, että Turkki lopultakin on epäselvältä kannaltaan siirtynyt selvälle sotakannalle. ¶ Tuohon sanaan tuntuisi sisältyvän jokin hengellinen lataus. 2 014 PÄÄKIRJOITUS TUHAT MERKKIÄ TAIVAASTA S Kristillinen kulttuuriperintö toteutuu usein käytännön tekoina. Tätä pyhäinpäivää sävyttää erityisellä tavalla Rautavaarassa sunnuntai-iltana tapahtunut tragedia, jossa menehtyi äiti ja kolme lasta. Lopulta kaikki on paljon kauniimpaa ja yksinkertaisempaa. Denaturoidun väkiviinan, pulituurin ja lakan myynti sallitaan ainoastaan poliisin erityisellä luvalla. Ajan armotonta henkeä kuvaa se, että verkkokeskustelussa on jo esitetty varmoja mielipiteitä ja tuomioita tapahtumista, joiden taustoista ei tiedetä. Koettakaa Suomi&Taffel-Vegetarian kasvisvoita ja ette koskaan osta toista. Pyhäinpäivä on kävijämäärältään kirkkovuoden neljänneksi suosituin pyhä. Ilmoitus. Siksi hyvä lähtökohta kristitylle on ajatella jokaista ihmistä pyhänä ihmisenä. Huoli ja murhe päättyvät aikanaan. Juovutusjuoman myynti. Luther otti ja rojautti pyhät maan päälle. 1 0. Iso osa hautausmaista on meitä edeltävältä ajalta. Maalaispappi sanoo, ettei ole elävien valtakuntaa, eikä kuolleiden valtakuntaa, on vain Jumalan valtakunta ja me kaikki olemme siellä, elävät ja kuolleet. Olisiko pyhä ihminen lähempänä Jumalaa. Kynttilöiden vieminen pyhäinpäivänä haudoille yleistyi Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Kun seuraa esimerkiksi keskustelua seurakunnan paikasta seksimessuilla on hyvä muistaa, että tämän päivän uutiset jukka fordell Elävien ja kuolleiden valtakunta uurin osa Suomen kirkoista on rakennettu jo kauan ennen nyt elävien ihmisten syntymää. Oluen ja portierin myyntiä sallitaan ainoastaan tehtaista vähintään 24 pullon erissä. Kun pyhäinpäivään on sulautunut vainajien muistopäivä, on edesmenneiden sukulaisten ja ystävien mieleen nouseminen odotettua. Vaikka me emme enää ole edesmenneen läheisemme kanssa samassa maassa, niin silti me olemme samassa valtakunnassa. Siksi kirkkorakennukseen sisälle astuminen tai hautausmaalla kulkeminen on aina pyhä hetki, joka ylittää tämän puoleisen ja tuonpuoleisen, ajan ja iankaikkisuuden rajan. Pyhiä eivät olekaan vain menneiden aikojen suuret nimet, joita ihaillen muistellaan. Tämä aika ei ole kaiken mitta
Niiden suorittamisesta vastaavat maallikot. Tilastoissa hän ei ole huomannut vaalivuosiin osuvaa eropiikkiä. Kotimaa24:n tietojen mukaan syytteet liittyvät sähköpostitse levinneeseen nimettömään kirjeeseen, joka käsittelee Lempäälän kiusaamistapauksessa uhria puolustanutta henkilöä. Seuraavaksi ehdotus etenee ohjausryhmän kautta kirkkohallituksen täysistuntoon, työryhmän sihteeri Samuli Koivuranta kertoo. Hallintotieteiden tohtori Pete Hokkanen oli väitellessään hallintotieteiden maisteri. Vastaukset lukittiin viime viikolla niiden osalta, jotka ovat jo ehtineet vastata. Petri Karisman mukaan homoillan vaikutus näkyy vuoden 2010 tilastoissa loka- ja marraskuussa, joten vaalinäkyvyyden vaikutuksesta on vaikea vetää johtopäätöksiä. Noora Wikman. Yhtenä eropiikin syynä eroakirkosta.fi-si- vusto mainitsee seurakuntavaalien näkyvyyden. 4 TÄNÄÄN LYHYET Omat sakramentit esikoislestadiolaisille Ko t i m a a 3 0. Taustalla ovat muun muassa piispojen ja Lahden seudun kirkkoherrojen kannanotot. 1200 1200 1000 1000 800 800 600 600 Lähde: eroakirkosta.fi 400 400 200 200 0 27 28 29 30 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 0 27 28 29 30 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 Kirkon medianäkyvyys aiheutti eropiikin jäsenyys Viikonlopun poikkeuksellisten eromäärien taustalla ei ole yhtä erityistä syytä. Liikkeen sisällä kerätään adressia, jotta päätöstä ei tehtäisi. Oikaisu Kotimaan verkkopoiminnoissa (23.10.) kerrottiin virheellisesti, että uskonnonvapaudesta monikulttuurisessa koulussa väitellyt Pete Hokkanen olisi humanististen tieteiden maisteri. Taustalla on se, että on aika paljon ihmisiä, joilla on jalka oven välissä jo valmiiksi. Normaalina päivänä lokakuussa eroamisia on noin 100–120, sivuston tiedottaja Petri Karisma kertoo. Edellisinä vuosina lokakuun aikana kirkosta on eronnut reilut 4?000 ihmistä, mutta tämän vuoden lokakuussa eronneita oli tiistaiaamuna jo yli 6?000. – Ajattelen kuitenkin, ettei ole sattumaa, että eroakirkosta.fi tiedottaa tästä juuri nyt. Leppäsen mukaan kirkon tehtävä on kertoa rohkeasti siitä hyvästä työstä, jota kirkossa tehdään ja rohkaista ihmisiä vaikuttamaan. Ennen kuin seurakuntalainen saa lisävihon käteensä, ehdotus käy vielä piispainkokouksessa, kirkolliskokouksessa ja valiokuntatyöskentelyssä. Vaalikone avattiin aiemmin ehdokasnäkymän muokkauksia varten, mikä herätti hämmästystä vaaliasiantuntijoissa. johtaja Kimmo Ketola näkee eropiikin taustalla sen, että kirkko on ollut näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Silloin niin kutsutun ”homoillan” jälkimainingeissa noin 40 000 ihmistä erosi kirkosta. On vaikea uskoa että tästä vuodesta tulisi mikään ennätysvuosi, Kimmo Ketola sanoo. Kirkon näkyminen tiedotusvälineissä on kasvattanut kirkosta eroavien määrää. Ketola ei usko, että Päivi Räsäsen lausunnot sisältönsä puolesta tai erotiikkamessut olisivat merkittävällä tavalla aiheuttaneet tämänkertaista eropiikkiä. Luulen, että he haluavat ottaa tästä kaiken irti ja vaikuttaa niin, että kirkko pelkäisi julkisuutta. Seurakuntavaalien projektipäällikkö Mari Leppänen kertoo, että kirkon näkyvyyden vaikutus eroamiseen on tiedostettu seurakuntavaaleja suunniteltaessa. He tarvitsevat vain kimmokkeen mennäkseen nettiin ja klikatakseen itsensä ulos, Ketola sanoo. Vaalikone kiinni sittenkin Kirkkohallitus perui päätöksensä pitää Seurakuntavaalikoneen vastauskentät avoimena vaalipäivään saakka. Tänä vuonna kirkosta on eronnut yli 29 000 ihmistä, mikä on kuitenkin vähemmän kuin viime vuonna ja kirkosta eroamisen huippuvuosina 2010 ja 2013. – Eroajien määrä lisääntyy aina, kun kirkko ylipäätään on julkisuudessa. – Palautteiden perusteella suurimmat syyt ovat kirkollisvero ja oma ateismi. fi-sivuston tilaston mukaan 962 ihmistä. Sunnuntain aikana Suomen evankelis-luterilaisesta kirkosta erosi eroakirkosta. Maanantaina kirkosta erosi 1?882 ihmistä. Kiusaamistapauksesta kunnianloukkaussyyte Kolmea vanhoillislestadiolaisen herätysliikkeen piirissä toimivaa henkilöä syytetään kunnianloukkauksesta Lempäälän rauhanyhdistyksen kiusaamistapaukseen liittyen. – Tänä vuonna eroajien määrä näyttäisi jäävän vähän pienemmäksi, ellei loppuvuodesta tapahdu mitään erityistä. Muutamissa palautteissa eroamisen syyksi mainittiin Päivi Räsänen, erotiikkamessut tai seurakuntavaalit. Eropiikin taustalla eroakirkosta.fi-sivusto tiedotti olevan seurakuntavaalikampanjoinnin, sisäasiainministeri Päivi Räsäsen lausunnot tasa-arvoisesta avioliittolaista ja Tikkurilan seurakunnan osallistuminen Sexhibition -messuille lokakuun lopulla. Niissä ilmaistaan, että päätös sulkee liikkeen kirkon ulkopuolelle, vaikka sen jäsenistö jäisi kirkon yhteyteen. Päiväkohtaisista syistä Päivi Räsänen näkyi joka neljännessä tai viidennessä palautteessa. Virsikirjan lisävihko eteenpäin Virsikirjan lisävihkotyöryhmä on päättänyt työskentelynsä ja saanut ehdotuksensa valmiiksi. 1 0. Kimmo Ketola ei kuitenkaan usko, että vaaleihin liittyisi erityistä eroamista lisäävää tekijää. 2 014 Erolukemat 27.9.–27.10.2014 Esikoislestadiolainen liike ottaa käyttöön omat sakramentit tulevaisuudessa, Esikoislestadiolaiset ry:n puheenjohtaja Seppo Karhu kertoo. Kirkon tutkimuskeskuksen vs. Tämän vuoden lukuja ei myöskään voi verrata edelliseen vaalivuoteen 2010. Muutamia mainintoja oli seksimessuista ja siitä, että kirkko näkyy nyt niin paljon, Petri Karisma kertoo Kotimaalle. 2000 2000 1800 1800 1600 1600 1400 1400 Yksittäisinä syinä eroakirkosta.fi -sivuston palautteessa mainittiin muutamia kertoja Päivi Räsänen, kirkon näkyvyys ja erotiikkamessut
Keskeistä on sopimuksellinen osallistuminen hyvinvointipalvelujen tuotantoon, jotta kirkko voi vahvistaa merkitystään ihmisten hyvinvoinnin tukijana. Hänellä on myös ystäviä, jotka ovat seurakunnissa töissä. Paidan käytöstä ei ole annettu virallista ohjeistusta. Tilalle nousee outoa jengiä, jolla ei ole perinteistä kirkollista sivistystä tai herätysliiketaustaa. Olli Seppälä olli.seppala@ kotimaa.fi. Ensimmäinen kerta oli hänestä ennalta arvaamaton kokemus, varsinainen pikaterapia. Myös paidan värisävystä on liikkeellä erilaisia versioita. Seurakuntavaaleista halutaan tehdä kaikkien jäsenten, avoimuuden ja erilaisuuden sietämisen vaalit. Sen käyttö liittyy myös vuosikymmeniä tekeillä olleeseen diakonian viran uudistamiseen. Mitäs jos sattuu torkahtamaan. Hän sanoo tutustuneensa eri herätysliikkeisiin ja niiden kielenkäyttöön nuoruudessaan. Pauliina Rauhalan perustelujen mukaan Suomen pyhä sota on ajankohtainen ja ajatuksia herättävä teos uskonnolli- sen kielen merkityksestä sodassa: ”Teos osoittaa, kuinka erottamattomasti uskonnollinen ja isänmaallinen julistus kietoutuivat yhteen. Se voi nimittäin toteutua. Lähetysrahakeskustelu oli yksi esimerkki tästä. Edellisellä vaalikaudella muutamissa paikoissa perinteiset turvalliset rakennelmat järkkyivät ja julkisuuteen alkoi kuulua ennenkuulumattomia ääniä. ”Minua se ei häiritse, niin kauan kun kuorsaus ei päihitä Suomen suurimpia urkuja! Penkkien mukavuus ei ole ihan Tempurin tasoa, mutta kyllä se välttää”, urkumusiikista vastaava kanttori Olli Kinnunen tuumaa. Hänen mukaansa muutokset sosiaali- ja terveyspalveluissa ja seurakuntarakenteessa sekä talouden niukkuus ovat tekijöitä, jotka tulevat heikentämään varhaiskasvatuksen, nuorisotyön ja diakonian yhteiskunnallista osallistumista. Tilli teki väitöskirjastaan hieman laajennetun version kansainväliselle kustantajalle vuonna 2013. Paitaa haluttaisiin käyttää tilanteissa, joissa on hyvä erottautua seurakunnan työntekijäksi sekä juhlallisissa tilaisuuksissa. – Nykylukija ei voi pestä itseään pois historiasta ja sodan kielestä. Hyvä niin, sillä kirkon jäsenyys ei saa olla liian hankalaa tai muodollisesti tukalaa. Yhä suurempi joukko äänestäjistä käyttää tilaisuutta hyväkseen, jos siihen vain annetaan mahdollisuus tai jos ennakkoäänestyspaikka sattuu sopivasti reitin varrelle. 5 Kotimaa Pro on kaikkien kirkosta kiinnostuneiden verkkopalvelu. Lapuan tuomiokirkossa kuunneltiin viime perjantaina urkukonserttia oman peiton ja tyynyn kanssa. Äänestäminen on yritetty monin paikoin tehdä helpoksi ja kynnystä madaltaa niin paljon kuin ikinä voidaan. Jouni Tillin palkittu teos käsittelee uhriretoriikan ja sotatodellisuuden välistä ristiriitaa. Vuosikausia istu- VIIKON POIMINNAT VERKOSTA Nuorisotyöntekijöiden virkapaidan eli sinisen pantapaidan käyttöön liittyy sekavia käytäntöjä. Haavisto ei tiettävästi ole evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Aamukonsertti pidettiin ensimmäistä kertaa viime vuonna. Mitä tapahtuu, jos valta oikeasti vaihtuu. Sillä, sanotaanko sitä puheeksi vai saarnaksi, ei ole meille kovin paljon merkitystä.” Kotimaa24 kertoi aikaisemmin, että kirkkojärjestyksen mukaan jumalanpalveluksessa ei saa saarnata kuin kirkon jäsen. Lisää voi olla tulossa. Olli Seppälä TEOLOGIASSA TAPAHTUU Toimittajalta TOIMITTAJALTA Voiton pelko Seurakuntavaalien ennakkoäänestys on käynnissä. 2 014 Vuoden kristillinen kirja tutkii pappien sotapuhetta Vuoden kristillinen kirja 2014 on Jouni Tillin teos Suomen pyhä sota, papit jatkosodan julistajina. Kaikki on äänestäjistä kiinni. Nyt kyse on niin sanotuista vaaran vuosista eli toisen maailmansodan jälkeisistä vuosista. Suomen pyhä sota, papit jatkosodan julistajina perustuu Jouni Tillin Jyväskylän yliopistossa vuonna 2012 tekemään englanninkieliseen valtio-opin väitöskirjaan. Kallunki kehottaa kirkkoa päättämään, haluaako se jatkossa osallistua hyvinvointipalvelujen tuottamiseen julkisella rahoituksella. Konsertissa penkeillä saa makoilla ihan rauhassa, osa istuu perinteisesti. Kirjassa pohditaan isänmaallisen ja uskonnollisen julistuksen yhteyksiä. Niissä toivotaan, että myös kirkon hiljaisen enemmistön ääni kuuluisi. Helsingin Kirjamessuilla julkistettiin tutkija Valdemar Kallungin raportti, joka tarkastelee, millaiset mahdollisuudet kirkolla on uudistaa suhdettaan julkisiin palveluihin. Sota-aika on kovaa. 1 0. kuva: Olli Seppälä Vuoden kristillinen kirja julkistettiin viime sunnuntaina. Suomen pyhä sota on suurelle yleisölle tarkoitettu kirja, jossa käsitellään pappien puhetta pyhästä sodasta ja valistusta jatkosodan aikana. Kirkossa kannattaisi miettiä, mitä vaaleista puhutaan ja mitä niiltä toivotaan. Se nostaa esiin ylevän uhriretoriikan ja julman sotatodellisuuden välisen ristiriidan.” Jouni Tillin seuraava tutkimus keskittyy myös papistoon ja sen retoriikkaan. Kokeile saman tien: www.kotimaapro.fi neet luottamushenkilöt huomaavat jääneensä varasijoille tai kokonaan ilman paikkaa. Kieli on sen mukaista varsinkin, jos kokee olevansa valittu kansa pyhässä sodassa. TÄ N ÄÄN Ko t i m a a 3 0. Löydä kiinnostavaa sisältöä ja poimi keskustelunaiheita. Pekka Haaviston esiintyminen YK:n päivän jumalanpalveluksessa muutettiin saarnasta puheeksi asian saaman julkisuuden vuoksi, sanoo Kotimaa24:n haastattelema Helsingin Tuomiokirkkoseurakunnan tuomiorovasti Matti Poutiainen. Ikola toteaa, että kirkko koetaan yleensä pönötyspaikaksi, jossa ihmiset varovat jopa yskähdyksiään. Jouni Tilli on kotoisin Reisjärveltä. Haavisto puhui YK:n päivän jumalanpalveluksessa viime perjantaina. – Olen joutunut ajamaan itseäni sisään teologiseen kielenkäyttöön. Valtio-opissa on harvemmin tutkittu uskonnollisia aiheita. ”Kyseessä on puheenvuoro erikoisjumalanpalveluksessa. Yksi ideaan ihastuneista on terveydenhoitaja Johanna Ikola
Kokoukset pidetään opiston auditoriossa. Sen toiminta tukeutuu kirkon ja herännäisyyden eli körttiläisen herätysliikkeen arvoihin. – Kokouspaikan tulee pystyä tarjoamaan täysistuntosali, valiokuntien kokoushuoneet ja muut työskentelytilat, kokoustekniikka, tarvittava henkilökunta avustaviin tehtäviin, ravitsemuspalvelut sekä majoitus, kirkolliskokouksen pääsihteeri, varatuomari Katri Kuuskoski kertoo. Heistä 32 on pappia ja 64 maallikkoa. Kirkon demokratia Kirkolliskokouksen syysistunto alkaa maanantaina Turussa. kuva: Matti Karppinen Mitä kirkolliskokous maksaa. Kirkolliskokouksen pitopaikka kilpailutetaan istuntokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. Kokouspaikan tulee tarjota täyden palvelun kokous- ja majoitustilat. Lisäksi kokouksiin osallistuvat piispat, saamelaisten ja valtionhallinnon edustaja, kirkkoneuvoksia sekä lainopillisia asiantuntijoita. Istuntojen aikana opiston kaikki tilat ovat vain kirkolliskokouksen käytössä ja opiske- lu taukoaa. 2 014 Turun kristiilinen opisto on ollut 40 vuoden ajan kirkolliskokouksen pitopaikka. Turun kristillinen opisto on yk- sityinen, säätiöpohjainen oppilaitos. Kirkolliskokouksen pyörittä-. Kirkolliskokoukseen osallis- tuu vuosittain noin 130 henkeä, joista 96 on vaaleilla valittuja kokousedustajia kaikista hiippakunnista eri puolilta Suomea. 6 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. Mukana on valiokuntien sihteereitä, jotka eivät ole valtuutettuja. Se sisältää täysihoidon, majoituksen, kokoustekniikan, kaikki työskentelytilat ja henkilökunnan. Kirkolliskokous päättää kokoontumispaikkakunnan. Valiokunnat työskentelevät myös istuntokausien välissä. Kirkolliskokouksen pitopaikka kilpailutetaan istuntokausittain neljäksi vuodeksi kerrallaan. – Kirkolliskokous on ollut olennainen osa opiston elämää vuodesta 1974 lähtien, ja jaksotamme opiskeluviikot sen mukaan, opiston rehtori Tapani Rantala kertoo. Kuuskosken mukaan kilpailevien konferenssikeskusten hinnat ovat paljon suurempia ja palvelut riittämättömiä esimerkiksi kokous- tai majoitustilojen suhteen. Kokousten järjestäminen maksaa kirkolle vuosittain kokonaisuudessaan noin 720 000 euroa. Kirkolliskokous kokoontuu kahdesti vuodessa viikon istuntoon Turun kristilliselle opistolle. 1 0. Turun kristillinen opisto on vakiintunut kokouspaikaksi jo 40 vuoden ajan. Turun kristillinen opisto on valikoitunut tehtävään jo 40 vuoden ajan. Kokouspai- kan kokonaiskulut ovat noin 120 000 euroa viikon istuntokerralta
Kirkon keskusrahasto jakaa rahoituksen edelleen seurakunnille. Valiokuntien sih- yhteisöveron tuotto on ollut, kirkkoneuvos Pirjo Pihlaja sanoo. Ismenettämisestä. Mitä rakkaus on, ja rakkaus alkaa tulla ymmärretyksi vasta, kun ymmärrämme, mitä Jumala on.” 21,51 (23,90) 1700 Juliana Norwichlainen Jumalan rakkauden ilmestys Englantilainen Juliana Norwichlainen (1342– n. myös säännöllisen työajan ulKirkolliskokousedustajille ja kopuolisesta työstä sekä korvalainoppineille asiantuntijoille uksia istuntokausien välillä teh- maksetaan päivärahaa ja matdystä työstä. Lakiehdotuksen mukaan kirkon saama tuki olisi vuosittain 114 miljoonaa euroa sidottuna kuluttajahintaindeksiin. Heistä monet ovat kirkkohallituksen, tuomiokapitulin tai seurakuntien palveluksessa, mutta eivät kaikki. Pelkästään hautaustoimen nettokulut maksoivat kirkolle viime vuonna 106,8 miljoonaa euroa. Teoksessa hän kuvaa syvää yhteyttään Jumalaan läheisen ja kotoisan rakkauden ilmentymänä. Rahoitus ei ole yhtä suhdanneherkkää kuin minen maksaa kaikkine kuluineen vuosittain reilut 700 000 euroa. Pihlaja toteaa, että jatkossa tulot jakautuvat tasaisemmin seurakuntien kesken. Ansionmenetys voi johtua Kaikkien tehtäviin kuuluu varsinaisen työpaikan palkanmuutakin kuin kirkolliskokoukmenetyksestä kokousajalta, seen liittyvä työtä. 17,00 (18,90) MYYMÄLÄ: HIETALAHDENRANTA 13, HELSINKI Ma–pe 9–17 puh. Kaikkien yhteiskunnallisten tehtävien kulut olivat viime vuonna noin 125 miljoonaa euroa. Summaan sisältyvät myös valiokuntasihteereiden kulut. Kirkolliskokouksessa toimii iso joukko valiokuntasihteereitä. Valtion rahoitusta koskevan lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2016 alusta. 2 014 Yhteiskunnallisten tehtävien rahoitus järkevöityy Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kun seurakunnat eivät enää ole yhteisöverotuoton saajia, ne eivät myöskään vastaa niiden aiheuttamista verotuskustannuksista. menetys pitää osoittaa. Yhteisöveron epätasainen jakautuminen on ollut yksi suurimpia seurakuntien taloudellista eriarvoisuutta aiheuttavista tekijöistä. 1 0. kakustannusten korvauksia kirAnsionmenetyskorvauksia kon yleisen virka- ja työehtosovoivat saada ne pimuksen muKirkollis- kaisesti. Kirkon valtiolta saama yhteisöverotuotto muuttuu talousarviomäärärahoista maksettavaksi rahoitukseksi. Valtion rahoituksen myötä summa pysyy paremmin ennakoitavana. Jos ei tule kuulluksi, ei myöskään voi tulla hyväksytyksi. Ko t i m a a 3 0. Yhteisöverotuoton osuus kirkolle on vaihdellut vuodesta toiseen. – Toisaalta uusi rahoitusmalli sitoo kirkon entistä tiukemmin valtion rahoituksen yhteiskunnallisiin tehtäviin eli hautaustoimeen, väestökirjanpidon tehtäviin ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimistojen ylläpitoon. Osa sihteereistä on esimerkiksi tutkijoita, jotka palkataan työhön tuntitaksalla. Valtionavustus ei kuitenkaan jatkossakaan korvaa kaikkia yhteiskunnallisten tehtävien hoidosta aiheutuvia kuluja. Sen kor- Sakari Sarkimaa 2150 Martti Lindqvist Pieni kirja ihmisestä Rakastetun eetikon pohdintaa ihmisenä olemisen salaisuudesta! ”Tarina tarvitsee kuuntelijan. Mari Teinilä teereille maksetaan korvauksia vauksista on tarkat säännökset. Muutos vähentää myös seurakuntien verotuskustannuksia. Kirja kuuluu Hengen tie -sarjaan. Kirkkohalmahdollisesta sijaisen palkkaalituksen kääntäjä työskentelee misesta tai sosiaalietuuksien myös kirkolliskokouksessa. sihteeri. Suurin osa summasta kertyy kokouspalkkioista sekä matka-, päiväraha- ja ansionmenetyskorvauksista. Kirkolliskokous Valtio muuttaa rahoitusmallin, jolla se korvaa osan kirkon yhteiskunnallisista tehtävistä. Minut nähdään tarinani kautta, kun joku tulee siihen mukaan, ottaa sen vakavasti ja liittää sen omaan tarinaansa.” 21,51 (23,90) 2150 Tuomo Mannermaa Pieni kirja Jumalasta Pohdintaa Jumalan salaisuudesta – toiveklassikko! ”Jumala alkaa tulla todelliseksi vasta ymmärtäessämme. 020 754 2350 www.sacrum.fi. Summaan ei sisälly niiden edustajien ja viranhaltijoiden palkkakustannuksia, jotka ovat seurakunnan, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen palveluksessa ja saavat samalta ajalta varsinaisen palkkansa, Kuuskoski sanoo. 1416) oli keskiajan suuri mystikko ja näkijä, jonka merkittävyys perustuu kykyyn ilmaista selkeästi vaikeitakin teologisia ajatuskulkuja. ri, hallintosihteeri ja toimistoSiitä ei ole yleisiä säädöksiä. Niistä vasmukaan on maal- lähtien, ja jaksotam- taa kirkkohallikkoedustajan ja lituksen hallinme opiskeluviikot tämän työnantato-osastolla kolsen mukaan. Työnantajille tuntoviikolle hankitaan toinen ei makseta korvauksia. Ansionkääntäjä ostopalveluna. – Vuoden 2013 tilinpäätöksen mukaiset kulut olivat 720 000 euroa. jan välinen asia, me työntekijää, millä ehdoilla työntekijä voi kirkolliskokouksen pääsihteeosallistua kirkolliskokoukseen. Kuuskosken lä. – Muutos tuo vakautta ja ennustettavuutta seurakuntatalouksiin. Rahoitus kattaa yhteisöverotuoton tavoin kirkon yhteiskunnallisia tehtäviä, joista suurin on hautaustoimen hoitaminen. Verotuskustannukset vähenevät kirkossa yhteensä kuusi miljoonaa euroa. Ne tekevät noin 440 000 euroa vuodessa. Kirkolliskokous tekee ensi viikolla tähän liittyviä kirkkolakia ja -järjestystä koskevia muutoksia. Silloin myös yksittäisen seurakuntalaisen vastuu esimerkiksi hautaustoimen menojen kattamisesta vähenee. Pihlaja kertoo, että uuden mallin tavoitteena on kuitenkin kattaa aiempaa vakaammin yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvat kulut. kirkolliskokouksen osallistujat, Kirkolliskokokous jotka eivät ole kirkouksen asioion ollut kon eivätkä seuta pitää hoitaa olennainen osa rakunnan päätoimyös istuntoopiston elämää misessa palvelukkausien välilvuodesta 1974 sessa
Eikö poisnukkuneiden pappien jäämistöä olisi voinut lukea ahkerammin. 5:19–21). seen kuuluu niitä, jotka ovat Esikoislestadiolaiset ry Suovalmiit omaehtoiseen elämessa on suunnittelemassa mään ja jotka näkevät kirkeriytymistä kirkostamme otkomme pahimmillaan myrktamalla kasteen ja ehtoollisen kysyöttinä eläville kristityille. Minun korvissani on vieras se tulkinta, että papit olisivat pyhittäneet aseita ja sotaa. Eikö pieni Suomi taistellutkaan olemassaolonsa puolesta. Olihan talvisota ”Suomen yksinäisin ja jylhin kamppailu olemassaolonsa puolesta”. Ja minun käsitykseni mukaan se on vasta tämän taipaleen alussa. Liikkeevaikutuksiin”. siin loppukesällä 1981 saatuaSeurakuntaa ei tässä suunnini heidän keskuudessaan mertelmassa ole kuultu lainkaan, kittävän hengellisen avun. omiin käsiinsä. Kenttäpiispa Pekka Särkiö huomauttikin tästä asiallisesti (Kotimaa 2.10.). Jäin pohtimaan, eikö kuva olisi kokonaisempi ja rehellisempi, jos pappien käsitykset myös talvisodasta olisi käsitelty tutkimuksessa. Oppaina isä Petri Korhonen (ort.), isä Matti Wallgren (ort.) ja kappalainen Antti Kruus (ev-lut.), joka on järjestänyt 30 pyhiinvaellusmatkaa Italiaan. Tätä en usko. le. mm. Emme saisi arvioida isiemme ja äitiemme puheita ja tekemisiä vuodesta 2014 käsin. suorat lennot, kuljetukset, majoitus Casa di Santa Brigida (aamupala), La Rocca Assisi (puolihoito) asiantuntevan opastuksen ym.Tied. Alkuaan saksalainen pappi Gustav Frenssen lausui ajattoman totuuden: ”Monet kirkot ja uskonnot väittävät, et- tä Jumala on sanonut niin tai näin, ja että se tai tämä on Jumalan tahto. Pappina en voinut sola Bertalla” seuraväen keskelpeutua tähän kehitykseen. Tunnen täon omaa vertaus- tynyt vasta päätöksenteon jälmän liikkeen haltani käyttäen keen. Varhaiset kirkolliskokoukset ovat määränneet tuhottaviksi kaikki hepreankieliset evankeliu- mit Jeesuksesta. Rintamalle lähtevät miehet siunattiin, ei aseita. 2 014 MIELIPITEET Puhuivatko rintamapapit pyhästä sodasta. Alkuperäiseen Jeesuksen sa- nomaan on vaikeaa päästä käsiksi. Uudistuksen pitäisi kuitenkin kulkea aivan eri suuntaan kuin Auvinen ehdottaa. Pyhien Pietarin ja Paavalin elämän viimeiset vaiheet; paavi Franciscuksen yleisvastaanotto; umbrialainen viinitila, Pyhän Franciscuksen elämä ja muisto ovat vain osa viikon intensiivisen matkan annista. Sitä nykyiset johtajat eivät salli. Tämä pappien käsitys oli yleinen vielä jatkosodan aikana. Auvisen mukaan uusi aika tuo aina muassaan uudet tavat, uuden uskon ja uuden moraalin. Matti Aaltonen rovasti, Pöytyä Moraalillamme voi olla syntinen Kotimaassa 16.10. Papit jatkosodan julistajina.Pidän erinomaisena, että aiheeseen on tartuttu. Mahtavatko paimenet lähteä autiomaahan etsimään heitä, vai esitetäänkö heidät pelkästään varoittavina esimerkkeinä tottelemattomuudesta paimenia kohtaan. Jeesus itse puhui Galileassa länsi-arameaa. vaikka asiaan Sain toimia useiRuotsis- niin kuuluisi. muotoutuneista kreikankielisistä evankeliumeista on valittu vain neljä. Valaa kyllä pidettiin pyhänä. Hänen perusajatuksiaan on se, että täydellistä ihmistä ei ole koskaan ollutkaan. Se on vastustusta jopa Pyhää Henkeä kohtaan. Jeesuskin muistuttaa, kuinka tärkeää elämässämme on laskea kustannukset. korjattu kuukausi) Majoitus Roomassa aivan keskustassa upeassa birgittalaisluostarissa, piazza Farnesella! Huolellisesti laadittu ja ainutlaatuinen ohjelma vie kristinuskon juurille. Huom! Matka täytetään ilm.järjestyksessä. Jäin ammuttu viime kirkkomme on sittemmin pois läheinen, jopa lähetysmiehen kesänä ”Paksulla tehtävästä, kun Bertalla” seuravä- rakas. ta vuosia myös sa tehty Sen tähden keslähetysmiehekustelu on synnä eli saarnaajapäätös na. En usko, että ainakaan pap- pien enemmistö olisi pyhittänyt sotaa. Noin vuosina 90–300 jKr. Tess. Kaikki ”esikoiset” eivät halua sakramentteja omiin käsiin sakramenttikiista Seurakuntalaisia ei ole kuultu esikoislestadiolaisten sakramenttikiistassa. Teko osoittaa, millaista on kuuliaisuus herätysliikkeen johtoa kohtaan. tuotu ”neuvona” suomalaisille Liityin esikoislestadiolaiesikoisille. Tavallisena luterilaisena kansalaisena olen uskonpuhdistuksen tarpeellisuudesta samaa mieltä. Kirjasta puuttuu kokonaan monta oman aikansa tärkeää nimeä, muun muassa Erkki Hilke, Olavi Ojala, Toivo Laitinen, Jukka Malmivaara, Pentti Tapio, Eero Lehtinen, Aaro Pyrhönen, Reino Rönneikkö, Jouko Leino, Lauri Knuutila, Yrjö Massa, Hannes Leinonen, Miika Tarna sekä monet muut. Siinä hän te- kee mielestäni perustavan virheen. Kristinuskon uudistamista ja uudenlaista ajattelutapaa on kannattanut anglikaanikirkon piispa John Shelby Spong. Haluan viePäätös sakramentteja koskelä kommentoida asiasta anvasta asiasta on kuitenkin tehnettuja selityksiä ja päätöksen ty Ruotsin Lapissa, josta se on taustaa. Selailin kirjakaupassa nuoren tohtori Jouni Tillin uutta kirjaa Suomen pyhä sota. Paimenet ovat vastuussa seurakunnalle ja seurakunnan vastuuseen kuuluu ”koetella kaikki ja pitää se, mikä hyvää on” (1. Todellisuudessa Jumala ei ole milloinkaan sanonut, mikä on hänen tahtonsa.” Juuri sitä löytämään ihmiskunta on lähetetty matkalle. Tulos olisi ehkä ollut parempi, jos lähteitä olisi kerätty ja siivilöity uskollisemmin. Kristinuskon oppeihin suuresti vaikuttanut paratiisikertomus ja syn-. Onko kirjoittaja ollenkaan ollut selvillä 1930–1940-luvun henkisestä ilmapiiristä Suomessa ja Neuvostoliitossa. Hän hyppää suohon ajattelematta, pääseekö sieltä vielä ylös. omaa vertaustaerossa luterilaini käyttäen amsesta kirkosta limuttu viime kesänä ”Paksulsääntyi. 1000€ (2hh) Sis. On kiellettyä epäröidä, selvittää asioita loppuun asti tai esittää kysymyksiä. Ruotsissa tehty päätös on painostus pysyä en keskelle. Kirjallisuusluettelossa näkyy olevan runsaasti sekundääristä, asiaan kuulumatonta englanninkielistä oheislukemistoa. Hinta n. Rintamapappien oma tulkinta 1940-luvulla oli: ”Me emme tahtoneet sotaa, mutta kansa taisteli sen tähden, että me emme nähneet muuta tietä.” Matti Huovinen pastori, rintamapappien kasvatti Ekumeeninen pyhiinvaellus Roomaan (4pv) ja Assisiin (3pv) 2.-9.2.2015 (huom. Niiden jotka koettavat suoYhdistyksen puheenjohjautua sirpaleilta, katsotaan taja Seppo Karhu on sanoasettuvan vanhimpia ja heidän nut haastattelussa uskovan”neuvoaan” vastaan. ja Ilm: Antti Kruus, sp@anttikruus.com tai tekstiviestillä 040 5460 844. Nekin on moneen kertaan uusittu, ei suinkaan tarkasti elämäkerrassa pysyen, vaan tarkoituksellisesti kulloisenkin kehityssuunnan mukaan. Eikö kirjan raflaava nimi ole kaupallinen, lukijoita harhaanjohtava, suorastaan epärehellinen. Näillä paimenilla ei näytä olevan myöskään huolta siitä, että yksittäiset jäsenet saattavat jättää liikkeen. Ville Au- vinen vaatii uutta uskonpuhdistusta Raamatun eli Jumalan sanan mukaisesti. Väinö Havas sentään mainitaan. 1 0. sa ”suurimman osan esikoislestadiolaisista tukevan omien On todettu, että ”Karhu ei hasakramenttien ottamista käyt- lua ottaa kantaa päätöksen töön”. 8 TÄ N Ä Ä N Ko t i m a a 3 0. Monille lintotapaa
Ainakin se liikuttaa mieltä sen verran, että sen muistaa. Näin ensimmäiset ihmiset oppivat erottamaan hyvän ja pahan – heille oli kehittynyt moraali. pelotYlimpänä katossa on mosaiikki, tavat, usein josta alhaalla olijoita katsoo Krisihastuttavat. Jäljityksistä helppolukuisinta – vaan ei sen vuoksi yhtään helppohintaista – on se, mikä Paavalin mielestä on ainoa tärkeä: rakkautena vaikutta-. Kiinteinkin seuraaja saa nähdäkseen enimmäkseen ja nimenomaan jälkiä. Joskus jäljet pelottavat, usein ihastuttavat. Nykyajan looginen ihminen ei kykene sitä käsittämään. Rauno Aro Muhos va usko. Toisen Mooseksen kirjan (33:23) mukaan Mooses sai katsoa vain Jumalan perään. Keskustelun aika on jo ohi. Se jäljet kertoo kirkkaasti, millaisessa kokonaisuudessa kristitty on mukana. Jos tuo moraali todella on syntynyt synnin seurauksena, on Paavalin peruste koko kristinuskolle kerrassaan omituinen. Siksi pyhäinpäivä on aivan olennainen osa Jumalan jälkiin katsomista. Abortti on yleismaailmallisesti suuri eettinen ongelma. Semmoinen liikuttaa. Lainsäädännöllisen epäkohdan korjaamiseksi on tehty kansalaisaloite. Maailma on jo muuttunut. Eikä häntäkään voi tänä aikana katsella niin kuin ketä tahansa. Aikuiset lukevat niitä ja keskustelevat niistä kotona. Pidän sitä korvaamattomana. pa s i l e in o Tasa-arvoisen avioliittolain tausta tiinlankeemus ovat vain sellaisen aikakauden tuotoksia, jolloin elämän hitaasta kehittymisestä ei tiedetty mitään. Tämä on jäänyt mieleeni Emmanuel Levinasilta, liettualais-ranskalaiselta filosofilta. Raamattunsa lukeneet ja muut kirjanoppineet kirjoittavat käsityksiään ja kommenttejaan samaa sukupuolta olevien parisuhteista. Abortin suorittaminen ei rinnastu millään tavalla yhteenkään toiseen sairaalassa suoritettavaan toimenpiteeseen. Sellaiseen, joka suuntautuu kohti toisia. Millaisen jäljen Jumala on painanut. Mahdollisesti se liikuttaa jopa siinä määrin, että elämä liikahtaa toiseen asentoon. Hän ei vielä ymmärrä sitä teologista saivartelua, jolla armottomat kristityt perustelevat kantojaan. Kaarlo Kalliala Kirjoittaja on arkkihiippakunnassa piispana toimiva Suomen evankelis-luterilaisen kirkon jäsen. Vaikka kristillinen traditio siitä onkin joskus lipsunut, sen enempiä kasvoja kuin Nasaretin Jeesuksen ei Jumalalle pitäisi kuvitella, kuvata tai kuvittaa. Kävin keväällä Istanbulissa Theo- män yhden vuoksi.” Mielestäni Eevan ”synti” syödä hyvän- ja pahantiedon puusta oli ymmärrettävää kansalaistottelemattomuutta. Näytelmäkirjailija Dennis Potter totesi: Usko on minulle haava, ei lääke. Lasten sotkeminen tähän keskusteluun on armotonta. Alin kerros ovatkin sitten kirkossa kulloinkin olevat ihmiset, kristityt, me. tus Kaikkivaltias. Muistettakoon tässä yhteydessä, mitä apostoli Paavali toteaa roomalaiskirjeensä kohdassa 5: 17–19: ”Yhden ihmisen rikkomus aiheutti sen, että kuolema pääsi hallitsemaan tä- Jumalan jäljillä M eidän on katsominen Jumalan jälkiin. Sen vuoksi kenenkään ei pitäisi joutua tekemään aborttia sosiaalisista syistä tai avustamaan siinä – ainakaan julkisessa terveydenhoidossa. Laajemmat perustelut aloitteen yksityiskohdista löytyvät osoitteesta omantunnonvapaus.fi. Anne Paulo, psykologi Hannele Nykänen, teologi Kuopio Tästä seuraa, että Jumala ei tarvitse mitään verilunastusta ihmisten syntien sovittamiseksi. Juutalainen Levinas tunsi perinteensä hyvin. Pieni lapsi, jolla on kaksi äitiä, kohtaa suvaitsemattomien vanhempien asenteet muiden lasten käytöksessä. Nuori Jeesus tiesi hyvin, että Jeremia ja Miika vastustustivat syntien sovitusta eläinten verellä. Ei hän ole ollut ainoa. Jumalan ja ihmisen vuorovaikutussuhteen toinen pää on näkymättömissä. Lapset kuulevat ja kuuntelevat. Mutta ei se niin ole: mitä sitten tarkoittaisi kehotus ottaa ristinsä, jos aikoo seurata Jeesuksen jälestä. Alemmas laskeuduttaessa Jumalan jäljet eivät katoa, vaan muuttuvat tunnistettaviksi. Häpeän ja kelpaamattomuuden leima lyödään tällä tavoin syvälle ihmissieluun. Tämän alla on vastaava sarja Jumalansynnyttäjäksi kutsutun Marian elämän mysteereistä ja seuraavana pitkä rivi pyhiä. Sen hän ymmärtää, että heidän perheessään on jotain vikaa, että hän on vääränlainen eikä saisi oikeastaan olla olemassa lainkaan. 2 014 KOLUMNI Kaarlo Kalliala MIELIPITEET Omantunnonvapaus terveydenhuollon henkilöstölle Armotonta kristillisyyttä Suomen lainsäädännössä on merkittävä epäkohta, joka mielestämme sotii avoimen ja ihmisoikeuksia kunnioittavan yhteiskunnan periaatteita vastaan. Abortti voi joskus olla aiheellinen, jos ilman sitä menetetään sekä äiti että lapsi. Ennen pidettiin lapsen suurena onnettomuutena yksinäiselle äidille syntymistä ja eroperheessä kasvamista. Sateenkaariperheissä elää satoja tai jo tuhansia lapsia. Toisessa päässä näkyvät jäljet. Nyt tätä paikkaa tarjotaan sateenkaariperheiden lapsille. Palaute: toimitus@kotimaa.fi Joskus tokos Pammakaristos -kirkossa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomessa terveydenhoitohenkilökunnalla ei ole lakisääteistä oikeutta kieltäytyä omantunnon syistä abortin suorittamisesta tai siinä avustamisesta vaarantamatta työpaikkaansa tai etenemismahdollisuuksiaan uralla. Kannatuksensa lakialoitteelle voi antaa valtiohallinnon kansalaisaloite.fi -palvelussa: Maija Koivu lääket.lis., Inkeri Hänninen sairaanhoitaja, Leena Kosonen terveydenhoitaja, Riitta Lahdensuo psyk. 9 Mistään saarnasta ei mikään niin jää mieleen kuin kuvaus siitä, mitä usko jonkun ihmisen elämässä on teettänyt. sairaanhoitaja käsittely eduskunnassa nostattaa taas keskustelua kristittyjen parissa. Mitä käsitteellisempää puhe on, sitä herkemmin se haihtuu. Tottahan olisi mukavaa väittää, että Jumalan jäljet olisivat kauttaaltaan kauniita eivätkä kivistäisi. Vain selkäpuolta, ei kasvoja. Enkä ollenkaan kummastele, että luterilaisessa kirkossa vielä pitkään reformaation jälkeen saarnattiin pyhien elämästä. Pyhinä tai pyhimyksinä pidetyt ihmiset ovat usein menneet äärimmäisyyksiin juuri tässä. TÄN Ä ÄN Ko t i m a a 3 0. Sen alapuolella seiniä kiertää sarja ikoneita Kristuksen elämän tapahtumista, joita hyvin sopii nimittää salaisuuksiksi. Sitä eläviä nimitetään pyhiksi ja muistetaan pyhäinpäivänä. Sitten he soveltavat kuulemaansa koulussa kyseenalaistamalla ja kiusaamalla. Jumalasta saattaa nähdä vain selkäpuolen, mutta kyllä meille kasvotkin näytetään: Jumalan jälki maailmassa on ihmiskasvoinen elämä. 1 0
Hän sai elää kutsumuksensa mukaan ja oli valmis siihen, että se maksaisi koko elämän. Olohuoneen pöytää somistaa käsin kirjottu pöytäliina, keittiössä roikkuu patalappu kabulilaisen kamelin kuvalla. – Pidän inhimillisesti mahdottomana, että he voisivat saada elävän yhteyden Kolmiyhteiseen Jumalaan ja sen kautta armon kosketuksen. Hermostuneena hän etsi kännykästään Ylen nettiuutiset. Järvenpää ja Sariola olivat mukana ryhmässä, joka suunnitteli kaupunkiin nuorten aikuisten toimintaa. Surman tehneille Sariola toivoo oikeudenmukaisen rangaistuksen lisäksi jotakin, mihin hänen oma uskonsa ei riitä. 2 014 Näkemiin, Seija! P yhäinpäivänä Jukka Sariola sytyttää kynttilän ystävänsä, kehitysyhteistyöntekijä Seija Järvenpään muistoksi Helsingin Kulosaaren kirkon lähetyskynttelikköön. Jukka Sariola oli merkonomi ja Seija Järvenpää Kansanlähetyksen toiminnassa herätykseen tullut laborantti, kun he tutustuivat 1990-luvun alussa Seinäjoella. Kotimatkalla bussissa istuessaan Jukka Sariola sai kännykkäänsä viestin, että Afganistanissa on tapahtunut jotakin hyvin vakavaa. Ystävyksiä yhdisti halu koetella rajoja. Seuraavana aamuna molemmat naiset ammuttiin taksiin. Aamulla 24. Hän päätti käydä saman tien ostamassa uuden Ala-Tikkurilan Biltemasta. 10 M AT K AL L A Ko t i m a a 3 0. Seija Järvenpää oli toista mieltä. He olivat ostosmatkalla kotikaupunkinsa Heratin basaarikadulla. – Seija sanoi, että kyllä hän uskaltaa lähteä kanssani reissuun, vaikka lentäminen hengityskoneen kanssa oli aikamoista touhua. Ne kertoivat, että Heratissa oli ammuttu kaksi suomalaista avustustyöntekijää. Sariola uskoo, että Jumala antaa rauhan kuoleman edessä. Kehitysyhteistyön konkari pyysi esirukousta maan pohjoisosassa aloitetulle mielenterveystyölle ja Järvenpään työtoverille Kaija Martinille, joka oli juuri palannut takaisin maahan. Seija Järvenpää muutti Afganistaniin vuonna 1998, ajan mittaan sieltä kertyi monenlaisia tuliaisia. Sariola kirjoittaa: ”Onko elämässä loppujen lopuksi mitään tärkeämpää kuin että meillä on yhteys elävään Jumalaan. – Ilkka oli lomalla, mutta hän rupesi saman tien suunnittelemaan Kallion kirkon torstai-illan messuun virsiä, esirukouksia ja muistohetkeä. Kirjassa on Seijan Afganistanissa ottamat valokuvat ja Jukan tekstit. Sariola tiesi, että kaupungissa työskenteli yhteensä kolme suomalaisnaista. – Se on mahdollista, kun ihminen uskoo, että hänen elämänsä on osa paljon suurempaa kokonaisuutta, jota johtaa jokaista ihmistä äärettömästi rakastava persoona. Tästä huolimatta Jukka Sariola on kokenut, mitä on kuolemanpelko. Hän on varannut meille paikan aivan toisenlaiseen todellisuuteen tämän elämän jälkeen. Mies kysäisi, haluaisiko Seija tulla hänelle töihin henkilökohtaiseksi avustajaksi. heinäkuuta Juk- ka Sariola huomasi, että häneltä oli mennyt rikki sähköjakaja. vistaa minun askeleeni. Jukka Sariola uskoo, että Jumala voi auttaa niitä, jotka kärsivät Kristuksen nimen vuoksi ja todistavat hänestä kuolemaan asti. Herra on minun paimeneni, ei minulta mitään puutu.” Jukka Sariola ihaili ystäväänsä, joka jaksoi välittää viestiä Hyvästä Paimenesta maassa, jossa hänestä ei oikeastaan voinut puhua. He ajelivat tämän kanssa viisi päivää autolla ja Järvenpää esitteli työhönsä liittyviä paikkoja ja ihmisiä. Jumalalle on kuitenkin kaikki mahdollista. Jukka Sariola uskoo, että rak- kaalla ystävällä on nyt kaikki hyvin. – Seija oli avustajani siihen asti, kun hän lähti kansainvälisiin tehtäviin. – Evankeliumi oli tuotava esille tekoina ja asenteina. – Kun kuulin Kirsin äänen, tiesin mitä oli tapahtunut. Jukka Sariolan Kulosaaren kaksiossa on paljon muistoja heinäkuussa menehtyneestä ystävästä. Puhelin alkoi soida. Ainut joka vastasi puhelimeen, oli Kirsi Jokela. jukka sariolan arkisto Jukka Sariola suree Afganistanissa ammuttua ystäväänsä, kehitysyhteistyöntekijä Seija Järvenpäätä. Seija Järvenpää auttoi Jukka Sariolan veneestä juhannuksena 1986 Sariolan perheen kesämökillä Virroilla. – Minä en oikeastaan sure Seijaa, vaan sitä, mitä minä hänessä menetin. Nuorena ylioppilaana hän. Sitten meidän roolimme vaihtuivat. Taivas on Jukka Sariolan aja- tuksissa sellainen kuin Raamattu sen Ilmestyskirjassa kuvaa. Kyyneleet jättävät poskille vanat, sillä lihastautia sairastava Sariola ei pysty itse pyyhkimään kasvojaan. Sariolasta tuli ystävänsä yhdyshenkilö, joka piti yhteyttä ulkomailla asuvan työntekijän ja työhön Suomesta käsin osallistuvien ihmisten, seurakuntien ja järjestöjen välillä. Seija tilasi liinan Heratin basaarista Jukalle lahjaksi kirjan julkistamistilaisuuteen. Rakkain muisto on olohuoneen sohvan ylle kehystetty liina. Siellä ei ole mitään epätäydellistä, ei itkua, kipua, murhetta eikä kuolemaa. Astiakaapin päälle on aseteltu Heratin kuuluisasta sinisestä lasista puhallettuja pulloja. Kuva on teoksesta Hyväosainen (Uusi Tie). Kun Jukka Sariola joutui hengityskoneeseen, hän ajatteli, ettei enää koskaan voisi matkustaa ulkomaille. Ensimmäinen ajatukseni oli, että Seija pääsi perille ennen minua. Hän kutsui Jukka Sariolan katsomaan uutta kotimaataan. Seija tiesi, ettei hän välttämättä koskaan näe työnsä vaikutuksia. Häneen, joka kantaa meitä eläessä ja kuollessa. Kun Sariola joutui sairaalaan, häneltä tuli ottamaan verikoetta tuttu laborantti. Viikkoa ennen dramaattisia uutisia Sariola välitti Seija Järvenpään työn ystäville viimeisen ystäväkirjeen. Seija Järvenpään ensimmäi- nen palveluspaikka oli Viro. 1 0. Siihen on kirjailtu ystävien yhteisen kirjan nimi Hän vah- Evankeliumi oli tuotava esille tekoina ja asenteina. Kävimme Marokossa Seijan ja veljeni Ilkka Sariolan kanssa. Sen avulla saattoi sammuttaa yhdellä komennolla kaikki jakajaan kytketyt sähkölaitteet. Hän oli kuullut tapahtuneesta ja tuli veljensä tueksi niin pian kuin ehti. Ensimmäisenä yhteyttä otti Jukka Sariolan pikkuveli Ilkka Sariola, Kallion seurakunnan pastori. Seija tiesi, ettei hän välttämättä koskaan näe työnsä vaikutuksia
Koska hänellä on hyvä tahto meitä kohtaan, uskon, että hän myös tekee tämän. – Sairaalan teho-osastolla pelkäsin ihan kauheasti, että kuolen. Psykologian opiskelupaikkaa hän ei saanut, mutta hänestä tuli fysiikan ylioppilas hyvillä papereilla. Hoitovirheen vuoksi Sariola oli jo liukumassa rajan toiselle puolelle. Jukka Sariola hyräilee elokuvan kappaletta Romanssi Seijan ja hänen viimeisiä yhteisiä hetkiä muistellessaan.: ”Ja jos kauas sun luotasi joutunen, kuvas seuraa mun matkallain.” danielle miettinen. kuva: Matti Karppinen MAT KALLA 11 haaveili psykologian opinnoista Helsingin yliopistossa. Viimeisen kerran Seija Järvenpää ja Jukka Sariola tapasivat helluntaina Herttoniemen kartanolla. Hän oli jo aiemmin opiskellut sosionomiksi ja halusi nyt paneutua kansainväliseen sosiaalityöhön. • Jukka Sariola, 51 • Koulutus: merkonomi • Työ: yhden hengen ohjelmointiyritys JS-ohjelmointi • Perhe: vanhemmat Yrjö ja Anna-Maija Sariola sekä veljet Heikki, Olavi ja Ilkka perheineen. • Luottamustehtäviä: Kirkon vammaistyön neuvottelukunnan, Lihastautiliiton ja Hengityslaitepotilaat ry:n puheenjohtaja • Teoksia: Hyväosainen ja Hän vahvistaa minun askeleeni. He halusivat käydä yhdessä syömässä ennen Seijan paluuta Heratiin. Jukka Sariola sytyttää pyhäinpäivänä kynttilän Kulosaaren kirkon lähetyskynttelikköön ystävänsä Seija Järvenpään muistoksi. Jukka popsi kanaa ja Seija kertoi ateriansa lomassa jatko-opintoihin liittyvistä suunnitelmistaan. 2 014 KUKA. Herttoniemen kartanon puistossa filmattiin sotavuonna 1943 elokuva Katariina ja Munkkiniemen kreivi. – Jumala voi antaa rauhan kuoleman edessä. Olenhan saanut syntini anteeksi. Akateemiset haaveet oli kuitenkin haudattava, kun hänen keuhkojensa voimat lopahtivat kolme viikkoa Helsinkiin muuton jälkeen. Pelkäsin, vaikka järjelläni tiesin, ettei minulla ole mitään pelättävää. Kasvokkain kuoleman kanssa hän ei enää pelännytkään. Silti olin äärimmäisen onnellinen, että sain elää. 1 0. – Seuraavat päivät olivat fyysisesti ihan kauheita. Kylkiluideni välistä työnnettiin putki keuhkopussiin, mistä aiheutui karmeita kipuja. Kuolemanpelko on Jukka Sariolan mielestä ymmärrettävää ja inhimillistä. Kuolema on pelottava, koska se on tuntematon ja elämän vastakohta. Päivä oli kaunis. Ko t i m a a 3 0. Hän hoitaa jokaista omalla tavallaan. Suunnitteilla kirja ystävyydestä. Olin myös puhekyvytön. Kartanon pihalammessa uiskenteli hanhia, Seija halusi käydä ottamassa niistä valokuvia
Toiset ihmiset voivat kehottaa surevaa rauhoittumaan ja lopettamaan itkemisen. kuva: Kemin Kuvaamo / Mika Ahonen Joskus Alapiessa kohtaa su- revia omaisia vielä omaisen kuoleman jälkeen. ”Sekään ei avaa ihmisen salaisuutta kokonaan”, hän sanoo. Haluamme miellyttää, jotta meitä ei hylättäisi. Ihmisen ei tarvitse lähteä kätkemään omaa haavoittuvuuttaan. – Veljeni kuolema pysäytti. – Muistan hyvin, kun äitini kuoli. Surevan on tärkeää kuunnella sisintään eikä ympäristön neuvoja siitä, mitä pitäisi kokea ja tuntea. Niin paljon kuin olinkin tätä työtä tehnyt, en osannut toimia. Normaalisti voimme ilmaista melko kapeaa tunneskaalaa muiden ihmisten nähden. Vanhainkodin hoitajien piti sanoa minulle, että seuraavaksi sinun pitää soittaa seurakuntaan tai hautaus- toimistoon. Suruun ei Alapiessan mielestä ole olemassa muuta lääkettä kuin itkeminen ja puhuminen. Hän hyväksyy, että elämä on loppumassa ja että hän on matkalla kohtaamaan Kristuksen. Myös syyllisyydentunne on osa surutyötä. Rukoilee hänen puolestaan ja julistaa synninpäästön. – Hän joutuu toteamaan, että ei voi kuolemalle mitään. Terapia merkitsee sitä, että kuljemme jonkin aikaa yhteistä matkaa. – Meissä on pelkoa ja syyllisyyttä. Suruun ei ole olemassa muuta lääkettä kuin itkeminen ja puhuminen. Myös surulla on aikansa. Yksi perimmäinen tarve ihmisessä on se, että hän tulee hyväksytyksi ja vastaanotetuksi. Alapiessa korostaa, että kaikissa meissä on särkyvyyttä, kipua ja pelkoa. – Suru on pitkä prosessi. Riitta Ahonen. Lilli Alapiessa on aikoinaan menettänyt lähiomaisensa muutaman vuoden sisällä. Sureva käy mielessään läpi sitä, olisiko jonkin asian voinut tehdä toisin. Meidän aikamme ei aina tue surevaa ihmistä. Emme voi kertoa, miten pahalta tai hyvältä todella tuntuu. Sama toive on niin kuolevalla kuin hänen omaisillaan. Sureva ei välttämättä kuitenkaan tarvitse sanoja. Sairaalateologi Lilli Alapiessa on hankkinut myös psykoterapiakoulutuksen. Se on yritystä ymmärtää toista ihmistä. Aivan samalla tavalla kuin synnymme tähän maailmaan, me varmasti kuolemme jonakin päivänä. Tietyssä sairauden vaiheessa ihminen voi toivoa kuolemaansa. Kuoleman äärellä voi tulla hyvin voimakkaita tunteita, kun potilas ja hänen omaisensa joutuvat hyväksymään sen, että paluuta ei ole, vaikka toisin toivoisi. Se ei ole muutamassa kuukaudessa ohi. Elämätön elämä kaduttaa lähdön hetkellä. L änsi-Pohjan keskussairaalassa työskentelevä sairaalateologi Lilli Alapiessa tunnustaa päivittäin työssään sen tosiasian, ettei edes papilla ole kuoleman edessä vastauksia. – Minäkin olen avuton kuoleman kohtaamisessa, mutta voin tarjota ihmiselle Kristuksen armoa, rukoilla ja viestittää sitä, että olemme kuoleman hetkellä Jumalan kasvojen edessä ja Vapahtajan käsissä. – Terapiaopintojen jälkeen ihmisen salaisuus ei avaudu täydellisesti. On aika, että haluaa puhua surusta ja aika, että haluaa varjella omaa sisintään. – Meidän kulttuurissamme pitäisi puhua paljon enemmän kuolemasta. 1 0. Kaikkea ei kuitenkaan ole menetetty. Alapiessa on yksi noin 20 suomalaisesta, jotka ovat saaneet psykoterapeutin koulutuksen. Se antaa syvyyttä elää tätä päivää rohkeasti ja aidosti, uskallusta toteuttaa unelmia siirtämättä niitä tulevaisuuteen. Hän tuntee olevansa valmis lähtemään. – Raamattu sanoo, että aika on nauraa, aika itkeä, aika puhua ja aika olla vaiti. Ihmisen salaisuus liittyy Alapiessan mukaan siihen, että meissä on niin monia kerroksia. – Pelkäämme, että emme osaa sanoa mitään surevalle ja jätämme menemättä hänen luokseen. Voimakasta surua tai iloa ei aina ole mahdollista ilmaista. – Leena Impiö on todennut, että vaikka meidät opetetaan muuten rehellisiksi, opimme valehtelemaan tunteiden kohdalla. Ensin kuolivat vanhemmat, sitten veli. Hän tarvitsee vain olkapään, jota vasten itkeä ja toisen ihmisen läsnäoloa. – Saamme olla ihmisiä, jotka uskaltavat elää tätä hetkeä ja tuntea tunteita, joita mielessä on. – Apostoli Paavali on sanonut, että heikkoudessani minä olen väkevä. He haluavat keskustella surustaan sairaalapapin kanssa. – Isä meidän -rukouksen rukoileminen on juuri se, mitä voin tehdä, kun kaikki toivo on inhimillisesti katsottuna menetetty. Sairaalateologi kohtaa työssään kuitenkin tunteita laidasta laitaan. Näin papit ovat kautta historian tehneet, Alapiessa pohtii. Kuoleman edessä meistä kukaan ei ole ammattilainen. 2 014 ”Kuoleman edessä kukaan ei ole ammattilainen” Taivashetkiä sairaalateologin työssä ovat ne kohtaamiset, joissa ihminen on sinut kuolemansa kanssa, sanoo kemiläinen Lilli Alapiessa. Alapiessa harmittelee, että kulttuurimme jättää surevan liian usein yksin. Alapiessa muistuttaa, että ihminen voi kuolla missä iässä hyvänsä. – Siksi on tärkeää uskaltaa käydä läpi ja hyväksyä se, että olen kuoleva ihminen. Kiire katosi ja ymmärsin, että kaikki täällä jää kesken, elämässä ei saa mitään valmiiksi. Omien läheisten kuoleman hetkellä sairaalapappikin on omainen, ei ammattilainen. 12 M AT K AL L A Ko t i m a a 3 0. – Taivashetkiä tässä työssä ovat ne hetket, kun ihminen on sinut kuolemansa kanssa. Monet odottavat kuolinvuoteen vierellä olevalta papilta, että hän pitää pienen rukoushetken ja siunaa kuolemaa lähellä olevan ihmisen. Meidän pitäisi yrittää tehdä ratkaisuja ajattelematta, mitä mieltä muut ovat niistä. Sairaalateologi muistuttaa, että kuoleman kohtaaminen tuo syvyyttä elämään. Kristuksen armo ja anteeksiantamus jää voimaan
Hannu Mäkelän muistelmien kolmas osa Elämän oppivuodet on hellyttävä kuvaus nuoren miehen ponnistuksesta maailmaan: paljon uhoon ja kömpelyyteen kätkeytyvää epävarmuutta, kunnes viimein löytyy työpaikka ja asettuminen tuntuu mahdolliselta. Tammi, 354 s. Mäkelä ei säästele itseään kuvatessaan sitä sisäistä haparointia, josta on ponnistettava. Kirja sai minut muistelemaan omaa samanaikaista nuoruuttani ja vertaamaan kokemuksia. Kirja on kirjoitettu tarpeellisen välimatkan päästä. Ekola ymmärtää, miltä naisesta tuntuu kun ei osaa eikä pysty. Suhteessa omaan itseen, vanhempiin ja ystäviin voi silti löytyä samoja kipupisteitä. Lauria piinaa isän katoamisen arvoitus. Rakkaudesta Ekola kirjoit- taa samalla maanläheisesti ja sydämen viisaudella, valoisasti ja rehellisesti. Otava, 334 s. Mäkelä tiivistää: Mennyttä ja tapahtunutta ei mikään enää voi muuksi muuttaa, muisti vain. Lukijalle ei tuota vaikeuksia istahtaa pienen kellarihuoneen pöydän ääreen tuoksuva teemuki kädessään ja kuunnella tulevaisuuden askeleita. Kirjassa on myös runoja ja Ekolan valokuvia. Samalla kun Lauri kulkee kohti lapsuutensa ristiriitaisen ja häpeän leimaaman perhe-elämän huipentumaa, Annen avioliittoa koetellaan eikä uusi romaanikaan synny helposti. Päästä lähellesi ne ihmiset, jotka tulevat muuttamaan sinut. Berliinissä opiskeleva nuori Harald nousee erityisen mielenkiintoiseksi hahmoksi. Yksityinen ihminen on kovin pieni, kun uutta maailmaa tehdään. Suuri vuosisatani III. Like, 377s. Tällaisena Hanna Ekola kuvaa tärkeää käännekohtaa puolisonsa kuoleman jälkeen. Pian siitä tytöstä, joka hiihti unelmiensa kaupunkiin, ei ole jäljellä mitään. Kun sitten syyllisiä etsivä aika pakottaa polttamaan pihatynnyrissä papereita, se tuntuu sivullisestakin muistojen teloittamiselta. Punaisen ja mustan välissä kuvaa ensimmäisen ja toisen maailmansodan välistä aikaa norjalaisten Lauritzenin veljesten relle miehelle haaste: kuinka selvitä näyttämättä viheliäiseltä turistilta. Suomentanut Taina Rönkkö. •Hannu Mäkelä: Muistan. Armelias unohdus. Poliittiset intohimot kuohuvat, mutta toiveet upeasta tulevaisuudesta ovat kirkkaita: Kuka nyt voisi enää haluta uutta sotaa. Ehkä kirjailijaksi kehittynyt Anne voisi auttaa häntä muistamaan. Toinen muistaa häpeän, toista kantaa ylpeys. •Pirjo Hassinen: Sauna Paradis. Marja Kuparinen •Sirpa Kähkönen: Graniittimies. Ruotsalainen kirjailija Jan Guillou jatkaa suurta kertomustaan 1900-luvusta. Me olemme muistojemme kanssa kaikki hyvin erilaisia ihmisiä. Uskon, että moni sureva löytää itsensä näistä teksteistä. 2 014 KIRJAT 13 Muista, jotta ymmärtäisit Romaanit Menneisyydessä tila ei lopu koskaan. Kansalaissodan jälkeen Neuvostoliittoon lähteneiden nuorten suomalaisten tarinassa on pakahduttavaa hellyyttä, myötätuntoa ja ymmärrystä. Ehkä me siksi haemme menneestä tämän päivän ymmärrystä. Entä miten olla kotona itsenäinen, kun eläminen on kiinni äidin anteliaisuudesta. Berliinistä on tuleva jälleen uusi maailman pääkaupunki. Kähkönen maalaa pienten arkisten yksityiskohtien kautta niukan elämän väkeviä kuvia. Elämän oppivuodet. Gun Helminen Hanna Ekola: Leskenlehti. Kun he rakentavat Pietarissa unelmiensa maailmaa, muisto taakse jääneestä elämästä antaa toisille voimia jatkaa, toiset se saa palaamaan kotiin. Kirjan lopussa syttyy toinen maailmansota. Ja uuden rakkauden mahdollisuudesta. Aurinko Kustannus, 79 s. Muistot ja teot lakkasivat olemasta, suihkusivat kipinöinä tummalle taivaalle. Kähkönen kuvaa Iljan ja Klaran avioliiton taustalla vaikuttavia voimia, mutta pääpaino on henkilösuhteissa. Otava, 253 s.. Hassisen teksti on hienointa kuvatessaan molempien lasten suhdetta isäänsä. Kaksi saman kadun kasvattia elämässä. sas ja nähdä toisten virheet. Kirjailija solmii taitavasti yksityisten ihmisten tarinoita ajan poliittiseen ja taloudelliseen historiaan. Samalla hän joutuu myöntämään, että jälkeenpäin on helppo olla vii- Yksityinen ihminen on kovin pieni, kun uutta maailmaa tehdään. Miten kuolema päättää myös avioliiton, vaikka ei sitä itse haluaisi ja miten elää yksinhuoltajana vaikka ei koskaan ajatellut siihen päätyvänsä. Ekola kirjoittaa lempeän lohduttavasti ja reilusti arjesta käsin. Klara avartuu ja syvenee. Vaikka en ole kokenut puolison kuolemaa, tekstit lohduttivat ja liikuttivat minua. •Jean Guillou: Punaisen ja mustan välissä. Mielenkiinnolla odotan, miten nuori Harald pysyy koossa, kun tappio paljastaa aivan toisenlaisen totuuden. Vapauden valtakunta muuttuu vähitellen vieraaksi, mutta Klaraa pitää pystyssä työ kaupungin katulasten parissa. Erityisesti Pariisi on nuo- tapaa aikuisina. Hassinen kirjoittaa menneestä lapsen silmin: viattomasti todeten, turhia selittelemättä, hyväksyen sen, mikä eteen avautuu. Siitä, miltä tuntuu ensimmäinen rautakaupassa käynti ilman puolisoa ja miten pienet katastrofit, kuten auton hajoaminen, voivat tuntua ylivoimaisilta. Edessä olevan tuhon muistavaa lukijaa kylmää. Kokemukset ovat nyt kirkkaat ja ajatellut, vuosien punnitsemat. Pirjo Hassinen rakentaa Sauna Paradis -kirjassaan muistojen kierteen, jossa yksi asia kutsuu esiin kokonaisen muistojen laahuksen. Heidän kauttaan hän oppii suuren totuuden: Älä yritä muuttaa itseäsi. M ATKALLA Ko t i m a a 3 0. Aika kääntyi virtaamaan taaksepäin, niin kuin vesi kanavissa myrskyllä – nousi ja vei muassaan kaiken. 1 0. Elämä näkyy ihmisten ruumiissa, hajut ja tuoksut eivät ole hälvenneet. Hänen kauttaan Guillou tutkii vilpitöntä uskoa uuteen Saksaan ja kansallissosialismiin. un pääsin Sirpa Kähkösen Graniittimiehen loppuun, minulta pääsi itku. Uutta maailmaa rakennetaan suurin toivein Saltsjöbadenissa ja Berliinissä. K Toivoa jäisen roudan jälkeen Ensimmäisen raskaan su- rutalven jälkeen nurmen pälvestä nousee roudan alta esille yksinäinen leskenlehti. Sauna Paradisin omistajan tyttärenä Anne on kerännyt muistoihinsa ihmisten paljaaksi riisutun kirjon. Kukka symboloi toivoa ja selviytymistä ja siitä myös kirjan nimi Leskenlehti. Kansallissosialismi voimistuu, juutalaisia aletaan syrjiä, mutta Oscar Lauritzen siirtää perheen saksalaista omaisuutta Berliinin ja Dresdenin asuntokantaan. Jelena, riehakkaan iloinen sydänystävä, opettaa häntä pois vallankumouksen teorioista, kunnes elämä nujertaa ilon
Aluksi kuljin hautausmaalla katse tiiviisti vanhoissa tammissa, koivuissa ja istutuksissa. Sykemittarit on siis syytä sammuttaa ja kiivain askellus hidastaa. M inulle selvisi aika pian muutettuani, että hautausmaa oli naapurustossani suosittu vapaa-ajanviettopaikka. Pelkästään hautausmaan kukkaistutukset ja puut riittivät syyksi lähteä hautausmaakävelylle. Hautausmaalla raahataan kauppakasseja tuulessa ja tuiskussa, siellä hiihdetään, lenkkeillään, nukutetaan vauvoja, tehdään lasten eväsretkiä, ulkoilutetaan koiria, juoruillaan työjuoruja. Jokaisen muurien sisäpuolella liikkuvan pitää kuitenkin ymmärtää, että alueella liikkuu paljon surevia ja yksinäisiä. Eräs huonokuntoinen vanhus kertoi ystävälleen, että hän uskaltaa tulla rollaattorillaan kävelemään hautausmaalle, vaikka ei enää mielellään kävelisi kaupungin kaduilla. Paikallislehdessä käytiin joitain vuosia sitten kiivas vääntö siitä, mitä hautausmaalla on sopivaa tehdä: saako siellä lenkkeillä, entä tuo- Hautausmaalla kävely on suorastaan riippuvuutta aiheuttavaa. 14 MAT K AL L A Ko t i m a a 3 0. Se oli käsitykseni myös minun ja tulevan naapurini vuorovaikutuksesta. Mieleeni ei kuunaan tulisi mennä hiihtämään kesänviettopaikkakuntamme kirkon kupeessa sijaitsevalle pienelle hautausmaalle, mutta Malmilla se on luontevaa ja mahdollista. 1 0. Tietenkään vastaavia kysymyksiä ei synny läheskään kaikilla hautausmailla. Ennen muuttoamme hautausmaan naapureiksi olin käynyt silloin tällöin jättämässä kynttilän tai kukkakimpun kuolleiden sukulaisten haudoille. Sen kanssa jaetaan monta väkevää muistoa edesmenneestä. Muuttomme aikoihin tätini haudattiin Malmin hautausmaalle, joten minullakin oli hyvä syy lähteä tutustumaan paljon mainostettuun uuteen naapuriini. Malmin vanhimmat nykypäivään säilyneet haudat ovat vuodelta 1895. M ieleeni ei ikinä olisi voinut juolahtaa, mitä kaikkea hautausmailla voi tapahtua. P ikkuhiljaa aloin kuitenkin kiinnostua myös haudoista. Toisaalta ymmärrän hyvin niitä, jotka haluavat ottaa koiransa mukaan muistaessaan vainajaa. On kuin kävelisi samaan aikaan metsässä, puistossa, taidemuseossa ja ruuhkaisella kadulla. Kummia tyyppejä, jotain hautausmaafriikkejä, tuumailin, kunnes ymmärsin: Hautausmaa on eläviä varten. Olen tullut siihen tulokseen, että hautausmaalla on soveliasta käydä rauhallisella kuntokävelyllä tai sen läpi voi hitaaseen tahtiin hölkätä, pyöräillä tai hiihtää. 2 014 Eläviä varten Asuminen hautausmaan naapurina saa katselemaan sitä uusin silmin, kirjoittaa Anna-Kaisa Pitkänen. Malmin hautausmaalla rupatellaan, tavataan ystäviä ja tuttavia. Ihmiset kävivät siellä pikku retkillä. He ovat erittäin huomaamattomia ja hiljaisia naapureita. Huomasin pian, että vanhimmissa haudois-. Koirahan on perheenjäsen. ”O letteko hulluja, hautausmaan viereen! Eihän siellä saa edes nukuttua!” ”Eikö teitä pelota, siellä vainajien vieressä...” Saimme kuulla monenlaisia kommentteja, kun muutimme muutamia vuosia sitten Helsingin Malmin hautausmaan viereen. Junalla kulkivat paitsi vainajat, myös hautausmaan työntekijät. Miksi lähteä kasvitieteelliseen puutarhaan, kun sellainen sijaitsee aivan oman kodin vieressä! Pian huomasin, että hautausmaalla kävely on suorastaan riippuvuutta aiheuttavaa. Ehkä sekin muistaa vainajaa, joskin eri tavalla kuin ihminen. Samoihin aikoihin siitä tuli hautausmaa. Hautausmaa on turvallinen liikkumispaikka lapsille ja vanhuksille, koska siellä ei saa ajaa autoilla pääreittejä lukuun ottamatta. Jos omaa pihaani ei voi kuvailla aina niinkään kukoistavaksi, lohtua saattaa hakea hautausmaan runsaista, kekseliäistä ja hyvin hoidetuista istutuksista. Erityisesti ensimmäisenä keväänä hämmästelin tulppaanien ja rhodojen loistoa. 1950-luvulle asti Malmin hautausmaalle kulki oma junarata. Tuntui jotenkin vähän nololta olla tavallisella kävelyllä paikassa, johon käsitykseni mukaan kuuluu mennä vakavin ja surullisin mielin, hartiat lysyssä ja puhumattomana. Lukuisat ihmiset työskentelevät päivittäin hautausmaan kunnossa pitämiseksi. da koiraa mukanaan haudalle. Hautausmaa on paikka, jossa ihmisen on lupa hieman hidastua, omistaa muutama ajatus omalle ja kanssaihmisten katoavaisuudelle. Hautausmaata halkovat tiet, jotka ovat kulkureittejä kaupunginosien välillä. Sitten tajusin, että se on hautausmaalla. Kun ei jakseta pitää kahvikutsuja sukulaisille, järjestetään sukulaistapaaminen kerran vuodessa hautausmaan kahvilassa. Jo ensimmäinen käyntini vakuutti, että tänne kannattaa tulla, vaikka ei olisi niin asiaakaan. Alue oli alkujaan kruunun hallinnossa oleva sotilaiden harjoitus- ja leiripaikka. Malmin hautausmaa on kooltaan suuri, peräti 65 hehtaaria. Kuoleman läsnäolo antaa mittasuhteet elämälle ja sen ongelmille. Luulen, että en lähtisi varta vasten ulkoiluttamaan omaa koiraani hautausmaalle. On kuin kävelisi samaan aikaan metsässä, puistossa, taidemuseossa ja ruuhkaisella kadulla. Sen sijaan heidän lopullinen asuinpaikkansa, hautausmaa, on vilkas ja eläväinen. Vaikka luulen, että olisipa asiasta päätetty miten vain, niin hautausmaan eläväinen elämä olisi jatkunut. Sitä tarvittiin, koska vainajat tuotiin leposijoilleen Kalliosta Harjun ruumishuoneelta. Ihmisillä tuntui olevan amerikkalaisten kauhuelokuvien synnyttämä ennakkoluulo, jonka mukaan kuolleet nousevat öisin kummittelemaan luitaan kalistellen. Eläkeläiset, kotona olevat äidit, etätyöläiset ja työttömät suosivat hautausmaan lounaskahvilaa, josta saa ostaa tuoreita kahvileipiä ja lounaita. Ihmettelin pitkään, mistä ”kahvilasta” viereisen taloyhtiön mummot puhuivat keskenään, enhän ollut nähnyt lähiseuduilla mitään kahvilaa. Kun tutustuimme eläviin naapureihimme, useimmat heistä ryhtyivät ensitöikseen ylistämään hautausmaata. Lumisina talvina kävelytien reunassa kulkee uskollisesti pikku latu, jota pitkin ihmiset hiihtävät läheisten peltojen reiteille. Olen opettanut poikaani pyöräilemään hautausmaan hiekkakujilla, kun liikenteeseen lähteminen tuntui vielä liian uskaliaalta. Viranomaisten päätös oli, että saa. Nyt voin lähes kuuden vuoden kokemuksella vakuuttaa: Eivät nouse. Hau- tausmaa herättää aistimaan ja ajattelemaan keskittyneesti, mutta hidastahtisesti
Vaikka useimmat Suomen historian suurmiehistä lienee haudattu Hietaniemeen, niin Malmilla lepäävät monet suomalaisen kulttuurielämän tunnetut nimet kuten Tauno Palo, Ansa Ikonen, Tapio Rautavaara ja Armi Aa- 15 vikko. Malmilta leposijan ovat saanet esimerkiksi monet suomalaisen kulttuurielämän julkkikset. Kynttilätkin ovat välillä mielikuvituksekkaita ja persoonallisia. Sotien muistomerkit löytyvät tietysti Malmiltakin. Hän kuoli vakavaan sairauteen yllättäen, hautajaiset pidettiin vain lähimpien omaisten piirissä, ja surun keskellä haudan etsiminen oli jäänyt. Kun nostin katseeni, se osui epätodellisen kauniiseen, vaaleanpunaisenaan kukkivaan koristeomenapuuhun. Alueella on kaksi yksityishautausmaata, Åbergin ja Rundmanin hautausmaat. Isä on kuollut melko hiljattain ja nuorena, lasten ollessa vielä pieniä. Siinä luki kuusi vuotta sitten kuolleen ystäväni nimi. Lapset käyvät selvästi usein isänsä haudalla ja tuovat sinne omia askartelujaan ja kuviaan. autausmaa tarjoaa jatkuvasti yllätyksiä ja pohdittavaa, välillä tapaukset ovat kuin pieniä lahjoja. Eräs koskettavimmista muistolauseista löytyy aseistakieltäytyjä Arndt Pekurisen hautakivestä. Kun saavuin ihan lähelle, katseeni osui viereiseen hautaan. Vappuna he olivat jättäneet haudalle pieniä ilmapalloja. Yksi Malmin hautausmaan kolkka on varattu Diakonissalaitoksen edesmenneille työntekijöille. Myös kristillisiä tunnuksia näkee uusissa haudoissa entistä vähemmän. Perinteisen ristin tilalla voi olla vaikkapa kelttiläinen risti. Muistomerkin tekevät kauniiksi lukuisat kukat ja kynttilät, joita omaiset ovat jättäneet alueelle. 2 014 sattumanvaraisesti. Eräs hauta puhuttelee minua erityisesti. Hautamuistomerkin ei enää tarvitse olla perinteinen kivi. Ne olivat katkenneet maantieteellisen etäisyyden vuoksi, jos niitä oli ollutkaan. Silti Olavi Virran haudalla näyttää lähes aina olevan tuoreita kukkia. Nyt olin aivan yllättäen päätynyt ystäväni haudalle. Uudemmissa haudoissa näkyykin jo paljon sukujen ja perheiden hautoja. Perhehautoja Malmille alkoi tulla vasta 1920-luvulla. Usein kiveen on veistetty luonnon elementtejä, vaikkapa vainajan rakastama metsämaisema, auringon säteitä tai erilaisia kasviaiheita. Mahtipontisten sukuhautojen sijaan tuhkattujen vainajien alueella on pelkkä kallioseinä, johon on kiinnitetty metallisia nimilaattoja. Kyseessä on perheen hauta. Sittemmin hautausmaalle on noussut myös monien mahtisukujen hautoja. Siellä ovat näkyvällä paikalla niin 1918 teloitettujen muistomerkki kuin fasismin vastustajien muistomerkki. Siinä lukee ”Elit rauhalle, siksi sinut ammuttiin.” Se taitaa tarkemmina ajatellen päteä useimpiin sodissa henkensä menettäneisiin. Lähdin heti ostamaan kukkia, ja toin ne haudalle seuraavana päivänä. Anna-Kaisa Pitkänen Kirjoittaja on Kotimaan toimitussihteeri. Erilaisia pieniä patsaita ja koriste-esineitä näkee paljon, joskus myös kortteja. E niten olen kiinnostunut sellaisista haudoista, joihin katseeni on tarttunut syystä tai toisesta, usein hieman Hautamuistomerkit ovat nykyään useammin vaatimattomia kuin pröystäileviä. Jotkut ovat kuolleet hyvin nuorina tai hyvin vanhoina. Malmia ei varsinaisesti voi verrata Pariisin Père-Lachaiseen, jossa turistien virrat vaeltavat muistamaan taiteilijoita ja popidoleita. Vaikuttaa siltä, että ihmiset tuovat haudoille nykyään paljon muutakin kuin perinteisiä kukkia tai kynttilöitä. M AT KAL L A Ko t i m a a 3 0. H kuvat: Matti Karppinen sa on usein vain yhden ihmisen nimi, perhe- ja sukuhaudat puuttuvat. Malmin hautausmaa perustettiin 1800-luvun lopulla työläisten hautausmaaksi. Puu oli erityisen kaunis, kuin jostain vanhasta satukirjasta. Nykyään se on Suomen suurin hautausmaa, jonka puistomaisessa miljöössä voi törmätä mitä erilaisimpiin hautoihin. Tulin iloiseksi, kuin olisin tavannut hänet pitkän tauon jälkeen. Viime keväänä kävelin mietteissäni pitkin erästä hautausmaan lukuisista lehmuskujista. 1 0. Halusin kävellä lähemmäs puuta, katsella sitä oikein kauan. Sen sijaan itse hautamuistomerkit ovat nykyään useammin vaatimattomia kuin pröystäileviä. Vielä pari viikkoa sitten huomasin ilokseni kukkieni kukoistavan haudalla, mutta nyt ensimmäiset pakkaset ovat varmasti vieneet ne. Luterilaisten hautojen joukossa on myös muita uskontokuntia edustavien hautoja, vaikka esimerkiksi muslimien viralliset hautausmaat sijaitsevat muualla. Ehkäpä ensi viikonloppuna vien hänelle kynttilän. Joillakin vainajilla on kiinnostavia nimiä tai muistolauseita. Malmi oli aluksi työläisten hautausmaa, jossa oli yksittäishautoja. Talvi- ja jatkosotien hautakivijonojen ohi ei voi koskaan kulkea ajattelematta, millaiset vaikutukset sodalla on ollut minun ikäisteni isovanhempiin ja edelleen eläviin ihmisiin. Merkkihenkilöiden haudat ovat oma lukunsa. Myöhemmin kuulin, että asialle on olemassa selitys. Helsinkiin saapuneilla työläisillä ei ollut perhesiteitä
Nyt koko kylä kutsuu meitä Mamiksi ja Papiksi, naurahtaa Jaanu-Ismudjito. Sitten tulee vielä kaksi muuta kouluun, kertoo Jaanu-Ismudjito vakavana. – Lapsille on aluksi vaikeaa hyväksyä, että he ovat lastenkodista. Silloin he sanoivat, että olet niin kova nainen, että annamme rahat, mutta sinun pitää olla Indonesiassa rakentamisen ajan. Anna-Liisa ja Suprato Ismudjito kävivät kesällä Suomessa tapaamassa lastenkodin tukijoita. Ismudjitot eivät auta vain lapsia vaan koko yhteisöä. Asenteet lepraa kohtaan ovat vuosikymmenten aikana muuttuneet, ja tauti on saatu alueella hallintaan. Kehitysvammaiset lapset jäävät lastenkodille töihin. 1 0. kuva: Matti Karppinen Suprapto Ismudjito, 84, on tullut sakastiin Kristillinen lastenkoti aloitti toimintansa vuonna 1986 Keski-Jaavalla Keletin kylässä. Lastenkodilla Jaanu-Ismudjito eli Mami työskentelee iltaan asti eikä malta mennä iltahartauden jälkeen nukkumaan, koska silloin jokaisella lapsella on jotakin asiaa. Hän tietää ja ymmärtää ilman sanoja. Nykyisin Yayasan Penghiburiin tullaan äärimmäisen köyhyyden ajamina, orpoina tai sotaa pakoon. Jaanu-Ismudjito kertoo, että aluksi kylässä oli paljon ennakkoluuloja, mutta ei enää, kun ihmiset ovat nähneet, miten hyvin lapset voivat. Kysyn hänen vaimoltaan, millaiset roolit Mamilla ja Papilla on lastenkodissa. Yhteensä lapsia on ollut lähes kaksisataa. He eivät myöntäneet varoja. 16 M AT K AL L A Ko t i m a a 3 0. – Lopulta matkustin Sveitsiin asti Emmaukseen puhumaan. – Tahdon tehdä työtä lasten ja vammaisten oikeuksien puolesta. Siitä kuultaa ikävä, huoli ja rakkaus. kirjeitä ja tulevat lomilla kotiin, kun on niin kova ikävä. Sanoin, että ne lapset tarvitsevat kodin, ja minä rakennutan sen joka tapauksessa. – He ovat omia lapsiani, hän sanoo empimättä. Siellä Anna-Liisa Jaanu vihittiin koesisareksi vuonna 1962, ja siellä hän on nyt kuvattavana juttua varten miehensä Suprapto Ismudjiton kanssa puoli vuosisataa myöhemmin. – Läheiset suhteet mutta erilaiset. Syynä olivat lepraa sairastavat lapsipotilaat, jotka oli sairauden takia hylätty kodeistaan. Hän avioitui Suprapto Ismudjiton kanssa, joka edisti leprasairaiden asiaa sanomalehden toimittajana. Silloin sanon heille, että näyttäkää mitä osaatte. Jaanu-Ismudjito naurahtaa ja myöntää hankkeen olleen hullu hänestä itsestäänkin. D iakonissalaitoksen kirkkoon lankeaa luonnonvalo suurista ikkunoista. Ehto muutti Jaanun ajatuksen jättää hanke toisten käsiin ja lähteä muualle maailmaan töihin. Eihän lastenkodille ollut mitään edellytyksiä, paikalliset pitivät lepraa kirouksena eikä resursseja ollut. 2 014 Koko kylän Mami Anna-Liisa Jaanu-Ismudjito, 73, herää joka aamu kolmelta. Lapasen läpi tunsin, miten oikean käden sormet olivat koukussa, pysyvästi. Ajattelen, että hän on kantanut lasten sairaudet. Valkeakoskelaiselle sairaanhoitaja-diakonissalle Anna-Liisa Jaanulle auttamistyö on kutsumus. Minun on pakko kysyä, miten niin järkevältä vaikuttava ihminen teki niin hullun uskonhypyn. Hänellä on kuulolaite ja keppi. Jokainen lapsi tarvitsee turvallisen kodin, sanoo Jaanu-Ismudjito sellaisella äänenpainolla, että kivikin uskoisi. Jaanu-Ismudjiton ääni muuttuu pehmeäksi, kun hän puhuu lapsista. Ismudjito on sairastanut lepran kaksi kertaa. Ulkona olin kätellyt Papia. Osa lapsista on kehitysvammaisia. – Meillä on nyt lapsia 33, mutta jouluna tulee kolme lisää Malesiasta. Lapset juoksevat koulun jälkeen Papin huoneeseen tervehtimään. Hänen hiljaisuutensa on väkevää läsnäoloa ja seesteisyyttä, joka tunkeutuu läpi. mukaan ja istuu vieressäni nojatuolissa. Hän huolehtii lapset lypsylle ja kouluun ja työskentelee iltamyöhään asti. Hyväntuulisen naisen olemuksesta huokuu lujuus ja lahjomattomuus. Hän on indonesialaisen lastenkodin Mami. He ovat olleet mukana rakentamassa kaivoja ja vessoja alueen köyhimmil-. Hän lähti väliaikaisesti Indonesiaan sairaanhoitajaksi vuonna 1974 – eikä enää palannut. Mikään taho ei ensin lähtenyt tukemaan sitä. miten se sanotaan, disciplined, kurinalaisia. Lapset käyvät koulua, opiskelevat ammatin ja itsenäistyvät. Aikuiset lapset kirjoittavat vanhemmilleen Toivon, ettei heidän tarvitsisi hävetä sitä, että he ovat lastenkodista. Heidän isänsä on kuollut. Tila on kaunis ja pieni, intiimi. Heitä pidetään koulussa toisen luokan kansalaisina. Aviomiehestä tuli lastenkodin, Yayasan Penghiburin eli Lohduttaja-säätiön, toinen perustaja ja isä, Papi. He pukeutuvat hyvin, opiskelevat paljon ja ovat... – Ne hetket ovat parhaita. – Tämä on koti, ei laitos
Anna-Liisa Jaanu-Ismudjito haluaa vie- lä kertoa lastenkodin pojasta, josta tuli merimies. Kyllä se on Indonesiassa, Suomi on minulle vähän niin kuin toinen koti. – Tilanne on katastrofaalinen. samaan aikaan realisti ja idealisti. Katson ikääntynyttä pariskuntaa. – Emme me jaksakaan. Lastenkodilla on paljon ystäviä mutta vain vähän kummeja. 2 014 17 Kun Yayasan Peghiburin lastenkoti aloitti toimintansa vuonna 1986, lapset oli hylätty lepran vuoksi. • Anna-Liisa Jaanu-Ismudjito, 73 • Asuinpaikka: Keletin kylä Keski-Jaavalla Indonesiassa • Työ: Äitinä lastenkodissa • Perhe: Mies ja lastenkodin lapset • Mielikirjat: Gerard W. Kun olen siellä, ikävöin tänne ja toisinpäin. Täällä on aina kaikki muuttunut, kun tänne tulee. Lehmien lisäksi on kanoja, ankkoja ja kissakala-altaita. Kysyn vielä, missä on tämän naisen koti, kun hän on asunut puolet elämästään Suomessa, puolet Indonesiassa. Käymme parhaillaan neuvotteluja lastenkodin siirtymisestä eteenpäin. Miten hän ensin ikävöi paljon kotiin ja itki aina lomien päättyessä, että pitääkö mennä takaisin. Lapset käyvät koulua, valmistuvat ammattiin ja itsenäistyvät, mutta pitävät yhteyttä Mamiin. Silti mietin, miten ihmeessä he jaksavat. Misku Välimäki Lisätietoa: penghiburintuki.fi, Marjatta Jaanu-Schröder: Naisena Jaavalla (Amanda 2011). Yayasan Penghibur omistaa maata läheisellä Guwo-vuorella, jonne on Emmauksen tuella istutettu kymmeniä tuhansia puita ehkäisemään eroosiota. Silmissä on tahtoa ja paloa, kehokin on muokkaantunut sitkeäksi ruumillisessa työssä. M AT KAL L A Ko t i m a a 3 0. Toivon, että löytyisi pariskunta, joka pitäisi Yayasan Penghiburin edelleen kotina. Tulot ja tuki eivät kuitenkaan enää riitä. Hämmästyn uudelleen hänen kykyään olla KUKA. Hughes: Jalkaisin Jerusalemiin ja Frank Mc Court: Seitsemännen portaan enkeli • Motto: Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen kotiin. Ismudjitot pyörittävät Keletin kylässä myös diabetesklinikkaa, jonka he rahoittavat lihakarjasta saatavilla tuloilla. Mamin hymyssä näkyy ylpeys ja ilo pojan menestyksestä. – Se on vähän complicated, monimutkaista. ”Mun täytyy nyt mennä, Mami”, hän oli sanonut vakavana, ”työt kutsuvat”. Kotipuutarhassa kasvaa vihanneksia ja hedelmiä. Nykyisin lastenkotiin tullaan köyhyyden tai sodan vuoksi. 1 0. Emme tiedä, mitä tehdä, sanoo Jaanu-Ismudjito, joka on nyt Suomessa tapaamassa tukijoita ja ystäviä. – Otamme päivän kerrallaan. Sakastin ovella käy tummahiuksinen nainen huikkaamassa, että Diakonissalaitoksen Aurora-salissa on paljon ihmisiä odottamassa Ismudjitoja ja illan tilaisuutta, jossa pari kertoo lastenkodin kuulumisia. Jos olemme, jäämme Indonesiaan. Entä Mami ja Papi, mitä he tekevät, kun ja jos pääsevät eläkkeelle. Emmauksen lisäksi lastenkotia tukevat suomalaiset kummit. kuva: Yayasan Penghiburin arkisto le ja pitävät omaa hammasklinikkaa. Siirtymäaika on ainakin kolmesta viiteen vuoteen, enkä tiedä, olemmeko viiden vuoden päästä enää elossa. – Olen jo valmistanut muualle muuttaneita lapsia siihen, että kun johtajat vaihtuvat, tämä ei ole enää heidän kotinsa, sanoo Jaanu-Ismudjito murhetta äänessään. Lastenkoti on osin omavarainen. Että lapset kokisivat olevansa hyväksyttyjä, eikä heidän tarvitsisi hävetä sitä, että he ovat lastenkodista. Sitten hän äkkiä miehistyi, itsenäistyi. He vaikuttavat yhtä aikaa väsyneiltä ja virkeiltä
Kuolema, pel- ko, ahdistus, suru ja elämä ovat Munchin teemoja. Kojosen englanninkielinen väitöskirja on luettavissa Helsingin yliopiston E-Thesis-palvelussa. kuva: Didrichsen Munchin teos Huuto on yksi maailman tunnetuimpia taideteoksia. Se on – aiheellisesti tai aiheetta – leimattu jopa vain (fundamentalistista) luomisajattelua edustavien äärikreationistien juoneksi, jolla kristillinen luomisusko saisi ylleen tieteen viitan. Munch vaikuttaa helpolta, mutta yllättää katsojansa. Yksittäisiä töitä on saatu mukaan muualtakin, N iin sanottu älykäs suunnittelu (intelligent design, ID) on 80-luvulla Yhdysvalloissa syntynyt liike. Didrichsenin pienellä museolla on syynsä korostettuun turvallisuuteen, sillä museossa on esillä poikkeuksellista herkkua taiteenystävälle, kuutisenkymmentä Edvard Munchin työtä, öljyvärimaalausta ja grafiikkaa. 18 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 3 0. Näyttely kertoo synkästä, syvissä vesissä uivasta taitelijasta, jonka vahvat symbolit ja ekspressiivinen ilmaisutapa sekä värien käyttö koskettavat myös nykykatsojaa. Munchia voi pitää myös lohdullisena taiteilijana. Sen sijaan hän painottaa, että olennaista on, miksi ihmiset uskovat tai eivät usko luonnon suunnitelmallisuuteen. Ilmiselvä ja jopa naiivi, mutta samalla puhutteleva. Munchin maalaus Huuto on yksi tunnetuimpia maalauksia maailmassa ja siitä on tehty lukuisia versioita ja väärennöksiä. Jussi Rytkönen Kirjoittaja jää virkavapaalle.. Mitä tämä ID voisi olla teologian mittareilla mitattuna. Kojonen keskittyy analysoimaan sitä, että kaikki ID:n asemasta jotakin mieltä olevat käyttävät perusteluissaan merkittävästi myös filosofisia ja teologisia argumentteja ja oletuksia. Näyttelyn ydin muodostuu Norjan Munch-museon Stenersen-kokoelman öljyvärimaalauksista. Olli Seppälä Edvard Munch – Elämän tanssi -näyttely esillä Didrichsenin museossa Helsingin Kuusisaaressa 1.2.2015 saakka. Katsojaa vedetään mukaan yksityiseen mielen järkytykseen, joka ankkuroituu yleisiin, tunnistettaviin kuviin. Esimerkiksi ihmisen silmää voidaan ID:ssä pitää niin ihmeellisenä ja tarkoituksenmukaisena, että sellainen ei synny alkulimasta sattumalta. Grafiikka-Huutokin pysäyttää. Edvard Munch on Pohjoismaiden tunnetuin taiteilija maailmalla. Nyt asiaa on selvittänyt Helsingin yliopistossa viime viikolla tarkastetussa dogmatiikan väitöskirjassaan Intelligent design: A Theological and Philosophical Analysis Rope Kojonen. Edvard Munchin töitä on Suo- messa nähty vuosien mittaan, mutta ei suurempaa näyttelyä 15 vuoteen. kuva: Didrichsen erityisesti Tukholman Thielska Gallerietin kokoelmista. Ateneumin ja Turun taidemuseon kokoelmissa on muutamia taiteilijan töitä, jotka ovat myös Didrichsenillä esillä. Suunnit- Koskettava Sairas lapsi puhuttelee vahvalla tunnelmallaan. Lisäksi tutkimus osoittaa, että jopa ID-liikkeen sisällä voidaan samanaikaisesti hyväksyä luonnon jumalallinen suunnittelu ja evoluutioteoria. En muista Suomessa aiemmin menneeni taidenäyttelyyn turvatarkastuksen läpi ja vartijan syynin alla. Valitettavasti Didrichsenin näyttelyssä ei ole yhtään Huudon neljästä öljyväriversiosta, mutta grafiikan lehtenä työ löytyy näyttelytilan alakerrasta, kellarista, ja sen äärimmäisestä nurkasta ikään kuin palkintona katsojalle. Sen mukaan luonnonjärjestys sisältää merkkejä, joiden perusteella voidaan päätellä jotakin kaikkeuden luojasta. Lopullista vastausta itse ID:n dilemmaan ei saada. teluargumentin uskottavuus riippuu Kojosen mukaan siitä, mitkä ovat filosofiset ja teologiset taustaolettamuksemme ja miten käsitämme luonnontieteellisen todistusaineiston. kuva: svein Andersen Huuto elämälle Taidenäyttely Edvard Munchin työt pysäyttävät vahvalla ilmaisullaan. Teosta voisi erehtyä pitämään teinitytön luomuksena ja epävarmuuden ilmaisuna elämän edessä, mutta se on aikuisen miehen näkemys elämän hauraudesta. Suurikokoinen teos Elämän tanssi kuvaa elämän haurautta. Kojonen ei tutkimuksessaan niinkään keskity siihen, pitäisikö ID ymmärtää luonnontieteeksi vai teologiaksi ja filosofiaksi. On itsestään selvää, että ainakin Suomessa ID on julkisuudessa nuijittu suohon. Näyttelyn nimi Elämän tanssi viittaa suurikokoiseen teokseen, jossa musta- ja valkopukuinen nainen seisovat kuvan laidoissa ja kuvan keskellä auringonlaskussa on meneillään tanssiaiset. Öljyväritöitä on esillä kolmisenkymmentä, grafiikkateoksia parikymmentä. Öljyväritöiden hinnat lienevät aina vähintään seitsennumeroisia. Luonnontieteen ja teologian välillä voidaan Kojosen mielestä olettaa olevan molempia hyödyttävää vuorovaikutusta. 2 014 TEOLOGIASSA TAPAHTUU Jumala loi – älykkäästi. Hänen töistään maksetaan käsittämättömiä summia, jos niitä ylipäätään on myynnissä. 1 0. Munchin töitä on ollut ainakin kahdesti paljon julkisuutta saaneiden varkauksien kohteena, viimeksi vuonna 2004. Rolf Stenersen (1899– 1978) oli taidemesenaatti, joka keräsi laajan kokoelman Munchin teoksia. Didrichsenin Munch-näyttely on pienimuotoinen, mutta palkitseva. Hän analysoi työssään ID-liikkeen käyttämiä keskeisiä argumentteja ja niiden taustaoletuksia
Yhdeksän lastenlasta olisivat vielä mummun pitäneet. al- dintaan, uskoon, seurakuntien nuorisotyön piiriin ja kirkon palvelukseen. Vilppu Huomo on määrätty Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vs. Washingtonissa hän oli tunnettu suomen kielen, kulttuurin, kansanrunouden ja kirjallisuuden tuntijana. Saattoi olla, että orvoksi jäämisen kipu ohjasi osaltaan Liisan elämänkatsomusten poh- dan (415/2014) nojalla, ettei Ilomantsin kappalaisen virkaa julisteta haettavaksi. KUOPIO ESPOO Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille annettiin suostumus pastori Kristiina Hannulan viranhoitomääräykseen Vantaan seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön oppilaitospastorin virkaan 1.8.–31.12. Naisten Pankin Anna naiselle ammatti -hanke kasvoi 4500 euroa, mikä ohjataan Kirkon Ulkomaanavun kautta tukemaan naisten yrittäjyyttä ja ammattikoulutusta kehitysmaissa. Helsingintie 10, Kauniainen www.sro.fi. Päätettiin kirkkojärjestyksen 6 luvun 14 §:n 2 momentin 2) koh- Maija Saario on määrätty Leppävaaran seurakunnan vs. Tuomiokapituli on määrännyt yhteisten kirkkoneuvostojen puheenjohtajat 2015–2016 seuraavasti: Espoon seurakuntayhtymään tuomiorovasti Antti Kujanpää, Kauniaisten seurakuntayhtymään Kauniaisten ruotsalaisen seurakunnan kirkkoherra Ulrik Sandell, Kirkkonummen seurakuntayhtymään Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Timo Posti, Siuntion seurakuntayhtymään Siuntion suomalaisen seurakunnan kirkkoherra Ismo Turunen. Selja Väistö on määrätty Karkkilan kappalaisen virkaan 1.11. Tulisi osata rohkaista omantunnon rauhaan ja Vapahtajan turviin. Diplomaattien kielenopetuksen rinnalla hän laati useita suomen kielen oppikirjoja. Kun Liisa oli vasta viisivuotias, sotilaskouluttajana toiminut isä kuoli tapaturmaisesti Niinisalossa. Hannu Haikonen aloittaa uudessa virassa 1.3.2015. VI seurakuntapastoriksi 1.1.–31.5.2015. HIIPPAKUNNAT Aili Belliä jäivät kaipaamaan lapset Risto Bell ja Maija Bell Samei ja neljä lastenlasta sekä Suomessa Eero-veli perheineen ja sisaren lapset perheineen. VI seurakuntapastoriksi 21.10.2014–30.9.2017 Nonna Lemola-Palm on määrätty Järvenpään vs. Hän oli myös perustajajäsen amerikkalaisessa Kääntäjien Yhdistyksessä. klo 12.00 Pihtiputaan Vanhaan pappilaan. 09 5123 910, info@sro.fi. Todettiin, että kirkkoherra Heikki Holkerin virkasuhde Liperin kirkkoherran virkaan päättyy 31.10.2015 irtisanoutumisen johdosta. Puolisolle, kolmelle lapsellemme ja heidän perheilleen Liisa-mummu oli tärkeä yhteyden rakentaja. Kuolemaa lähestyvä tarvitsee ihmisen, joka ei pelkää olla läsnä ja kuunnella. Siihen kuuluvat myös 67 kielellä tehtävät, naisille suunnatut radio-ohjelmat, joita lähetetään viidessä maanosassa 900 radioaseman kautta. mennessä, p. Hän suoritti filosofian maisterin tutkinnon Turun Yliopistossa pääaineinaan suomi ja sen sukukielet sekä yleinen kirjallisuus. Tiina Tasmuth, Tuula Portin ja Erkki Lehtonen. Liisa teki elämäntyönsä uskonnonopettajana, sitten seurakuntalehtorina, sairaalapappina ja työnohjaajana sekä myöhemmin enenevästi hengellisenä ohjaajana. KOULUTUSTA Kuolevaisena kuolevan rinnalla Mielenterveys- ja ihmissuhdetyön kurssi 14.–16.11. Hän toimi ensin Suomen Kristillisen Ylioppilasliiton koululais- ja naissihteerinä. III kappalaiseksi 21.10.2014–30.9.2017. Vaikka suomalaisuus ja suomen kieli olivat etualalla Aili Bellin elämässä, lähetys ja pakolaistyö saivat oman osuutensa siitä. Juhani Nousiainen Ailin sisarenpoika Liisa Nieminen Sairaalasielunhoitaja, ro- vasti Liisa Kyllikki Nieminen (os. Valinnan teki seurakuntaneuvosto. 1 0. Aili Bell toimi yli 20 vuotta suomen kielen vanhempana opettajana Yhdysvaltain ulkoministeriön ulkomaanpalvelussa. Kiitos Liisa! Hyvää kotimatkaa! Erkki Nieminen Kirjoittaja on vainajan puoliso kaen, Antti Salmisto on määrätty Kuopion hiippakunnan tuomiokapitulin suostumuksella Leppävaaran vs. Hän oli myös pitkäaikainen Savon Sanomien avustaja. 2 014 KUOLLEET Aili Rytkönen Bell Filosofian maisteri Aili Rytkönen Bell syntyi Pielavedellä vuonna 1926 ja kuoli 10.10.2014 Chapel Hillissa Pohjois-Carolinassa USA:ssa. Kristillisessä leirityössä tapasimme ja meistä tuli aviopari. Ollessaan opiskeluaikana kesän Skotlannissa hän viehättyi Presbyteeriseen kirkkoon, jonka työntekijänä ja jäsenenä hän toimi 60-luvulta lähtien. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti englantilaisille Suomen kielen lukuoppaan. Pyrimme löytämään eväitä kohdata niin saattajan kuin saatettavankin tunteet ja tarpeet sekä pelot ja ahdistukset. Orpa Välimäki PERHEUUTISET 70 VUOTTA täyttää Unto Niemelä. IV seurakuntapastoriksi 3.12.2014– 15.8.2017. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 3 0. Sairasvuoteellakin hän kertoi saaneensa hyvän elämän. Avioiduttuaan amerikkalaisen Donald Bellin kanssa he viettivät kolme vuotta Presbyteerisen kirkon työntekijöinä Gordon Collegessa Rawalpindissa, silloisessa Länsi-Pakistanissa. Hanna-työ (Project Hannah) on medialähetysjärjestö TWR:n maailmanlaaja naisten rukousliike. kirkkoherra Tom Sjöblom, Hangon suomalaisen seurakunnan vs. Palattuaan Yhdysvaltoihin NIMITYKSET Medialähetys Sanansaattajien (Sansa) lähetystyöntekijä, luokanopettaja ja erityisopettaja Eeva Vähäsarja, 57, on nimitetty naisten parissa tehtävän Hanna-työn Euroopan alueen koordinaattoriksi. Mahdolliset muistamiset: Herättäjä-Yhdistys, FI26 1095 3000 0135 89. Tiedot ja kuva palstalle toimitetaan kahta viikkoa ennen toivottua julkaisupäivää kirjallisesti osoitteella Kotimaa, Perheuutiset, PL 279, 00181 Helsinki tai sähköpostitse: toimitus@kotimaa.fi Emerituspiispa Mikko Heikka kiittää Lämmin kiitos onnitteluista ja lahjoista syntymäpäivänäni. Viesti Unto Niemelä 70 v. Ilmoittautuminen 7.11. Liukas), sotasyksynä 1941 syntynyt tyttö, aloitti iäisyysmatkansa 22.10.2014. Kirsi Perämaalle annettiin viranhoitomääräys Kuopion tuomiorovastikunnan rovastikuntapastorin viran hoitamiseen viransijaisena ajalla 15.10.2014– 30.9.2015 ehdolla, että Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli antaa suostumuksen viranhoitomääräykseen. Antti Luoma on määrätty Olarin määräaikaiseksi VII seurakuntapastoriksi (50?%) 1.1.–30.4.2015 sekä (100?%) 1.5.–31.8.2015 Hangon suomalaisen seurakunnan kirkkoherran virkaa ovat määräaikaan mennessä hakeneet: Pitäjänmäen seurakuntapastori Haka (Harri) Kekäläinen, Kirkkonummen suomalaisen seurakunnan IV kappalainen Leena Salmensaari, Inkoon vs. Tuula Kiiski on määrätty Vihdin vs. Perheuutiset-palstalla julkaistaan tietoja kastetuista, vihityistä, timantti-, kulta- ja hopeahäistä, kihloista sekä syntymäpäivistä. Pauli Kiviojalle myönnettiin palkatonta virkavapautta Pyhäjärven seurakuntapastorin virasta ja annettiin hänelle viranhoitomääräys avoinna olevan Ristijärven kirkkoherran viran hoitamiseen 15.10.2014–30.4.2015. VII seurakuntapastoriksi 1.1.– 1.8.2015. Hänen toimipaikkansa on Wienissä, Itävallassa. Lappeenrannan seurakunnan kirkkoherraksi on valittu Lauritsalan seurakunnan kappalainen Hannu Haikonen. VII seurakuntapastoriksi 1.10.–31.12. 19 Lämmin kiitoksemme kaikille, yksityisille ja yhteisöille, jotka muistitte meitä, Hannu Välimäen omaisia, surussamme. Siitä Liisa kiitti Taivaan Isää. Tervetuloa syntymäpäiväseuroihin 1.11. Puolisoni ja lastemme äiti, monien lohduttaja ja sielunhoitaja lähti. Häneltä saimme vuosien varrella eväitä, joiden kanssa jatkamme elämää. VI seurakuntapastoriksi 9.9.–31.12., Anu Ristimäki on määrätty Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulin suostumuksella Espoon tuomiokirkkoseurakunnan vs. Antti Kurkola on määrätty Vihdin vs. kappalainen Johannes Tikka. Kasvatuskodistaan länsirannikolta tyttö lähti kaksitoistavuotiaana Turkuun oppikouluun. Washingtonissa ollessaan Aili Bell oli aktiivinen Finlandia Foundationin toiminnassa ja muun muassa perusti sen kirjaston. Asiantuntijoina mm. Todettiin, että pastori Matti Malisen virkasuhde Vaalan seurakuntapastorin virkaan päättyy 30.4.2015 irtisanoutumisen johdosta. Eeva Vähäsarja on toiminut Medialähetys Sanansaattajien lähetystyöntekijänä TWR-Euroopan työyhteydessä syyskuusta 2013 lähtien. Erityiskiitoksen välittää kauttamme Inkerin kirkko, joka kiittää siunauksen toivotuksin runsaslukuista lahjoittajajoukkoa. Koulunkäynti mahdollisti myöhemmin opiskelun Åbo Akademin teologisessa tiedekunnassa. Vuonna 1960 hänet lähetettiin Lontooseen aloittamaan ylioppilastyö nuorten kirkkojen luterilaisten opiskelijoiden parissa
Hakemuksia ei palauteta. sakasti.fi/ tyopaikat tai Kirkkohallituksen kirjaamoon, osoite Eteläranta 8, PL 00131 Helsinki tai sähköpostilla kirkkohallitus@evl.fi viimeistään 21.11.2014 klo 15 mennessä. Hänen vastuualueeseensa kuuluu yhdistyksen rahoitus, omaisuuden hoito ja varainhankinta. Tiedustelut Päivi Kähkönen, p. 045 8742 405 Ilmoitusaineistot osoitteeseen ilmoitusmyynti@kotimaa.fi 22.10.2014 16:03:21 Lastenohjaajan toimi Seurakunnassamme on 2 vuoden määräaikainen lastenohjaajan toimi. Viran täyttämisessä noudatetaan 6 kk koeaikaa. 040 1424835, paivi.kahkonen@evl.fi www.evl.fi/rekrytointi Laihian seurakunnassa on haettavana kirkkoherran virka Laihian seurakunta on noin 7000 jäsenen yhteisö Vaasan kaupungin kupeessa. Pätevyysvaatimuksena on piispainkokouksen hyväksymä lapsi- ja perhetyön tutkinto tai vastaava. Hakemus tulee olla perillä viimeistään ke 12.11.2014 klo 15 mennessä. Seura kunta odottaa kirkkoherralta hengellistä johtajuutta. Lisätietoja antaa kirkkoherra Riku Laukkanen 044 575 5813.. Hakuaika päättyy 15.11.2014, hakemukset osoitetaan tehtävää väliaikaisesti hoitavalle Arto Kiiskiselle (050 590 1255). Hakemukseen on liitettävä nimikirjanote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa, sekä hyväksyttävä lääkärintodistus. Hakemukset tulee toimittaa 11.11.2014 kello 16.00 mennessä Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille os. Palkkaus on kristillisten järjestöjen työehtosopimukseen pohjautuva sopimuspalkka. Hämeenkatu 13, PL 60, 20501 TURKU. kirkon lähetysjärjestö. kirkon jäsen. Tarjoamme kansainvälisen, dynaamisen, vastuullisen ja mielenkiintoisen tehtävän, jossa talousjohtamisella tuetaan yhdistyksen lähetystyötä. Haemme nyt TALOUSJOHTAJAA toimistollemme Tikkurilaan. P. Teemme julistus- ja palvelutyötä 16 maassa noin 45 lähetystyöntekijän sekä määräaikaisten ja paikallisten työntekijöiden voimin. TALOUSPÄÄLLIKÖN VIRKA Pihtiputaan seurakunnassa on haettavana TALOUSPÄÄLLIKÖN vakinainen, osa-aikainen 80 % virka. Budjettimme loppusumma on noin 4 milj. Hakemukset toimitetaan Lapuan hiippakunnan tuomiokapitulille 11.11. Ennen viran vastaanottamista valitun tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Haastatteluun kutsutuille ilmoitetaan asiasta erikseen. Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan luettavissa hiippakunnan kotisivuilla osoitteessa: www.evl.fi/helsinginhiippakunta. Hakemus ja ansioluettelo todistusjäljennöksineen tulee lähettää osoitteeseen Pihtiputaan seurakunta, Sallilantie 4, 44800 Pihtipudas. Laihian seurakunnassa on innostuttu jumalanpalvelus elämän kehittämisestä ja toivomme hakijan sitoutuvan tähän työhön. Lisätietoja antaa vt. Edellytämme hakijalta esimiestaitoja ja hallinnon osaamista sekä hyviä yhteistyötaitoja. Kalevankatu 9 B 50, PL 160, 60101 Seinäjoki. Lisätietoja tehtävästä hänen lisäkseen antaa myös lähetysjohtaja Pekka Mäkipää (050 597 3405). Tule kirkkoherraksi Pöytyälle, vireään 7500 jäsenen maalaisseurakuntaan. Katso koko ilmoitus kirkon rekrytointisivuilta. 1 0. 2 014 PAIKKOJA AVOINNA Kylväjä on ev.-lut. Toimipaikka sijaitsee Helsingin Etelärannassa. Seurakuntaelämä Laihialla on aktiivista ja yhteistyötä tehdään monien eri sidosryhmien kanssa. Hän toimii yhteistyössä perheiden ja parisuhteiden parissa työskentelevien tahojen ja toimijoiden kanssa kirkossa ja yhteiskunnassa. Talousjohtaja vastaa talouden järjestelmäkehityksen lisäksi yhdistyksen tietohallinnosta. Kirkkoherra osallistuu myös seurakuntatyöhön muiden pappien kanssa ja vastaa viestinnän kokonaisuudesta. Lapuan hiippakunnan tuomiokapituLi on julistanut haettavaksi: Laihian seurakunnan kirkkoherran viran. Haastattelut järjestetään 17.11.2014 klo 17 alkaen. KIRKKOHALLITUS¤ Lähde siirtolaispapiksi lounaiseen Saksaan, asemapaikkana Frankfurt am Main. Hakemus ja ansioluettelo todistusjäljennöksineen tulee lähettää osoitteeseen Pihtiputaan seurakunta, Sallilantie 4, 44800 Pihtipudas. Yksikössä on 13 työntekijää. Toimen vastaanotto on 1.1.2015 tai sopimuksen mukaan. Toimen palkkaus on vaativuusryhmän 402 mukainen. Kristillinen vakaumus kuuluu keskeisesti tehtävään, lähetystyön tuntemus on eduksi. Hänellä on laaja-alainen tehtäväkenttä, joten hän on keskeisesti mukana yhdistyksen mission toteuttamisessa. €. Viran vastaanotto on 1.1.2015 tai sopimuksen mukaan. Ota rohkeasti yhteyttä. Haku 20.11.2014 mennessä Lisätietoja: evl.fi/ulkosuomalaiset Kirkkohallitus hoitaa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa. kirkkoherra Tiina Keinänen p. Edellytämme hakijalta kaupallista koulutusta ja kokemusta taloushallinnon alalta. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Tehtävänkuvaan sisältyy myös kesän leiritoiminta. 20 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 3 0. 044 477 7779, tiina.keinanen@evl.fi. Asiantuntija osallistuu kirkon perheneuvontatyön ja perhetyön valtakunnalliseen kehittämiseen. Toimita hakemuksesi 7.11.2014 kello 16.00 mennessä Turun arkkihiippakunnan tuomiokapitulille os. klo 16.00 mennessä, osoitteeseen PL 160, 60101 Seinäjoki. Toimeen kuuluu pääsääntöisesti päiväkerhotyötä ja tarvittaessa varhaisnuoriso- ja nuorisotyötä. Toimeen valittavan on ennen työsopimuksen solmimista esitettävä rikosrekisterilain 6 § 2mom. PALVELUJA TARJOTAAN RE-sielunhoitoterapeutti ottaa vastaan Espoossa. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan sekä lisätietoja virasta ja kelpoisuudesta on osoitteessa sakasti.fi/tyopaikat. Vaalitapa on välitön vaali. Perheasioiden asiantuntijana hän osallistuu kirkolliseen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun omaan työalaan liittyvissä kysymyksissä. Hän on analyyttinen tiimipelaaja, joka kehittää tehtäväkenttäänsä oma-aloitteisesti. Talousjohtaja raportoi lähetysjohtajalle ja hän on johtoryhmän jäsen. Haastatteluun kutsutuille ilmoitetaan asiasta erikseen. Haastattelut järjestetään 17.11.2014 klo 17 alkaen. Hän on esimiehenä kirjanpitäjälle ja toimistopalveluhenkilökunnalle. Lisätietoa virasta antaa kirkkoherra Arja Huuskonen, puhelin 040-524 4541. kylvaja.fi/rekry/tyopaikat/ talousjohtaja.indd 1 JULISTETAAN HAETTAVAKSI HELSINGIN HIIPPAKUNNAN TUOMIOKAPITULI julistaa haettavaksi Helsingin tuomiokirkkoseurakunnan V kappalaisen viran Hakuaika virkaan päättyy perjantaina 21.11.2014 klo 15.00. Etsimme sitoutunutta ja innostunutta työ kaveria 20 henkilön työyhteisöön. Hakemukseen on liitettävä nimikirjan ote, josta ilmenee esteettömyys hakea kirkkoherran virkaa, sekä hyväksyttävä lääkärintodistus. Hakijalla tulee olla näkemystä seurakunnan toiminnan kokonaisuudesta sekä kykyä sen johtamiseen ja kehittä miseen. Hakemus tulee olla perillä viimeistään ke 12.11.2014 klo 15 mennessä. Toimen täyttämisessä noudatetaan 6 kk koeaikaa. Talousjohtaja vastaa Kylväjän taloushallinnosta, sen suunnittelusta, raportoinnista ja tilinpäätöksistä. Vaalitapa on välitön. Tuemme ja kehitämme lasten, nuorten, perheiden ja parisuhteiden parissa tehtävää työtä yhdessä seurakuntien, hiippakuntien ja muiden yhteistyötahojen kanssa. Toiminnallisen osaston kasvatus ja perheasiat – yksikkö on Kirkkohallituksen asiantuntija- ja yhteistyöyksikkö, joka on oman alansa aktiivinen toimija suhteessa yhteiskunnan eri tahoihin. Toimeen valitun tulee olla ev.lut. Pääset tutustumaan laajasti Lounais-Suomeen (seurakunnan pinta-ala 800 km²), saat johdettavaksesi monipuolisen ja osaavan 25 työntekijän tiimin, ja seurakunnan jossa kirkkomme kaikki herätysliikkeet ovat kotonaan. Kirkkohallituksessa on avoinna Asiantuntijan virka, perheasiat ja perheneuvonnan koulutus Asiantuntija vastaa kirkon perheneuvonnan erikoistumis- ja täydennyskoulutuksesta sekä vastaanottosihteerien koulutuksesta ja näiden koulutusten kehittämisestä. Hakemukseen tulee merkitä, mitä tehtävää hakee. Kirkkohallitukselle osoitetut hakemukset liitteineen pyydämme ensisijaisesti sähköisen rekrytointipalvelun kautta os. Virka edellyttää suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä ruotsin kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. mukaisen otteen rikosrekisteristään sekä hyväksyttävän lääkärintodistuksen terveydentilastaan
Lisäksi hänellä tulee olla vakinaiseen papinvirkaan vaadittava pätevyys, perehtyneisyys tehtävänalaan ja johtamistaitoa. klo 16.00 kirkossa. Pyhäinpäivä klo 19 Kaksi kielinen iltamessu kirkossa, Holmberg, Lönnqvist, kirkkokuoro laulaa. 25.1. 1 0. 15.8. asiakasmarkki henkilörekisteri25-26 21.6. Kuopion Kallaveden seurakunnassa on haettavana NUORISOTYÖNOHJAAJAN VIRKA Kuopion ev.lut. 20 pe 18.5. 27.6. tilattavien sanoma- tai aikakauslehtien 18 3.5. klo 13.00 Mikaelintuvassa, Jeannette Sjögård-Andersson. hallitus Hakuilmoitus on kokonaisuudessaan kirkon rekrytointisivuilla osoitteessa www.evl.fi/rekrytointi ja www.kuopionseurakunnat.fi SUOMEN TEOLOGISEN INSTITUUTIN syyskokous pidetään 26.11.2014 klo 16 STI:ssä, Kaisaniemenkatu 13 A. 1.8. 7.3. 22.2. 6 kk 66 €28.3. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 3 0. 2 014 PAIKKOJA AVOINNA 21 KOKOUKSIA Lomakotiyhdistys Ilonpisara r.y:n syyskokous pidetään Hämeenlinnassa Lomakoti Ilonpisarassa 18.11.2014 klo 14.00. 5 oikea alakulma, 2 x 150 mm Ilmoitustrafiikki: Takasivu ½-sivu vaaka Jukka Heinänen 020 754 2292 Takasivu faksi 0201/1-sivu 754 2343 Sähköposti: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi Lisäveloitukset viite: ”Kotimaa” Ilmoitusvalmistus 60 €/tunti + alv 23 %. klo. ti 15.5. 29.8. 28-29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 12.7. 13.6. 16.8. 18.7. 08 4639 200 HELSINGIN RAAMATTUKOULU voimasanoja PIPLiA. 21.3. 010 838 6520 myynti@piplia.fi www.pipliakauppa.fi LAHJOITUKSET FI58 8000 1800 0557 83 Suomen Pipliaseura | www.piplia.fi PL 54 | 00241 HELSINKI Ilmoitusmarkkinointi www.helsinginraamattukoulu.fi Kaikkea maan ja taivaan väliltä. Vähintään kuukauden11.4. Hakuilmoitus kokonaisuudessaan kirkon rekrytointisivuilla osoitteessa: www.evl.fi/rekrytointi ja www.kuopionseurakunnat.fi www.kuopionseurakunnat.fi www.kirkkojakoti.fi Hakuaika päättyy 14.11.2014 klo 16.00. 6.9. 1.2. luovuttaa ja käyttää asiakassuhteen 23 7.6. saakka Keskusrekisterinjohtajan tulee olla pappi. 11.10. Herättäjäjuhlat, hintojen muutokseen. Virka vapautuu 1.12.2014, joten viran tehtävien hoidosta pyritään sopimaan mahdolli simman pian. 22.8. tilauspalvelut@kotimaa.fi 7 16.2. Koskenkylän eläkeläispiiri: ke 5.11. 2.5. 27.9. 12 kk 132 €,5.4. 5 195 390 Matkailu Koulu ja uskonn Yhteisvastuu Kokous-, kurssi- 14.3. 040 484 8200 ja yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Hannu Koskelainen puh. 11 15.3. 30.8. 3.10. Kesämenot & ku 4.7. 18.4. 82 214 429 Ilmoit Varaus/aineisto Teema/erikoisp Ilmoitusvaraukset ja28.12.11 1 5.1. 18.10. net/seurakunta – ajankohtaista sekä kirkon rekrytointisivulla www.evl.fi avoimet työpaikat. 18.1. 040 484 8329. Kokous-, kurssi-. 10.10. 8.2. 13.9. www.kylvaja../lahjoita Tikkupolku 1 49400 Hamina Päätoimittaja: Mari 05-755 Teinilä 6670 Puh. hoitamiseen sekä lain30.5. 15.2. 040 484 8289. Faksi 020 754 2000 020 754 2343 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Sari Havia 020 754 2284 Jaana Mehtälä 020 754 2309 Kauniit ja nopeat nettisivut Myynti- ja markkinointipäällikkö: Minna Zilliacus 020 754 2361 Ilmoitustrafiikki: Laajan valikoiman ja hyvän palvelun kristillinen kirjakauppa. 23.5. 4.10. Tilaushinnat 9 1.3. aineistot: 2 12.1. vankkaa kokemusta taloushallintotehtävistä ja hyvää seurakuntahallinnon tuntemusta. Kesän tuplanum 21 24.5. KotimaaPro 145 € 12 22.3. Tiedusteluihin vastaavat nuorisotyön lähiesimies Eija Huuskonen puh. 2.8. puh. lut. Kestotilaus 12 kk ja 29.2. 18.30 Naisryhmä seura kuntakodissa. digilehden 24?%. Hakuohjeet ja tarkemmat tiedot internetsivuillamme www.somero. tradenomi AMK) tai muuta soveltuvaa koulutusta ja hänen tulee olla Suomen ev. 19.9. 26.7. Kestotilaus 12 kk 125 € 10 8.3. 23.8. Määräaikaiset 13 29.3. kirkon konfirmoitu jäsen. 9.5. 12.9. Lomakotiyhdistys Ilonpisara r.y. Kauhajoen seurakunnassa on haettavana DIAKONIAN vIrKA Kyntäjäntie 1 61800 KAUHAJOKI Hakuaika päättyy 13.11.2014 klo 16. 4.1. lain puitteissa. www.sujuu.fi Pirjo Teva 020 754 2292 Aineistot: ilmoitusmyynti@kotimaa.fi (otsikoksi lehden nimi ja julkaisupäivä) Puh. 040 484 8378 ja kirkkoherra Matti Pentikäinen puh. Tiedusteluihin vastaavat hallintojohtaja Timo Korhonen puh. 20.9. Katso tarkemmat tiedot: www.kauhajoenseurakunta.fi Pyhäinpäivän kaksikielinen hartaus: la 1.11. 8 23.2. lähtien ja verokanta on 10?% 1.1.2013 19 10.5. perjantaina 11.1. seurakuntayhtymän Keskusrekisterinjohtajan viran hakuaikaa on jatkettu 7.11. 010 838 6500 info@piplia.fi MYYNTIPALVELU puh. 05-755 6650 Fax Levikki ja lukijamäärä 38.563 kpl (LT 2010) 76.000 lukijaa (KMT Lukija 2011) Uusheräyksen Keskusliitto ry www.uusherays.fi p. Tii 4.11. edellisen viikon 3 19.1. Esillä sääntöjen määräämät asiat. 9.8. 040 752 0868 www.lyrs.fi Tilaukset ja osoitteenmuutokset puhelin 020 754 2333 Kustantaja FI57 4405 0010 0212 96 Rahankeräyslupa: 2020/2012/4280 Kts. Hakuaika päättyy 14.11.2014 klo 16. 5.9. 020 754 2350 www.sacrum.fi Yhteistyössä: Ilmoitusmarkkinointi Pirjo 020 754 2284 2,50Teva €/pmm Minna Zilliacus 020 754 2361 1/2 -sivu vaaka Sähköposti: 1/1 -sivu etunimi.sukunimi@kotimaa.fi Määräpaikka s. klo 4 14 mennessä 26.1. KOTIMAA-YHTIÖT Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki Puh. Ilmoitushinnat 2,50 €/pmm + alv 24?% Julkaisuaikataulu rivi-ilmoitukset (10–30 mm) 2,20 €/pmm + alv 24?% Nro Ilmestyy 2.2. Kirkon musiikkij Kotimaan tilaajarekisteritietoja voidaan 22 31.5. Sähköpostitse 6 9.2. Vakinaisesti virka täytetään 1.2.2015 lukien. 25.4. ajaksi 17 26.4. Arvostamme mm. Hallitus www.kuopionseurakunnat.fi www.kirkkojakoti.fi SEURAKUNNAT Someron seurakuntaan, Tampereen hiippakunnan lounaisreunalle, etsitään TALOUSPÄÄLLIKKÖÄ itsenäiseen, haasteelliseen ja monipuoliseen tehtävään! Viranhaltijalta edellytetään kaupallista (esim. 26.9. 14-15 Pääsiäisen tupla 16 19.4. Viran palkkaus määräytyy vaativuusryhmän 603 mukaisesti. JEPUAN SEURAKUNTA La 1.11. 25.7. Valtakirjojen tarkastus ja kahvitus alkaa 13.30. sallimaan 24 14.6.nointiin 6.6. Pidätämme oikeudenJuhannuksen tu 27 5.7. 8.8. Hakuaika päättyy 7.11.2014 klo 16.00. www.kotimaa-yhtiot.fi PALVELUHAKEMISTO MEDIATIEDOT 2012 Lähetysyhdistys Rauhan Sana Ilmoitushinnat Kustannus-Osakeyhtiö Kotimaa www.karjalanevankelinenseura.net Hietalahdenranta 13, 00180 Helsinki PL 279, 00181 Helsinki PÄIVÄN TUNNUSSANA p
10.00 Jumalanpalvelus Kiimingin kirkosta. Pastori Panu Pihkala, Helsinki. Rippi: Harri Isopahkala. Maanantai 3.11. Addictio-kuoro, joht. Virret: 146:1–4; 396:1,4; 631:1,5,6; 142: 1,6,7. Torstai 6.11. 22.00 Ulkolinja: Vatikaanin pankin skandaali. Ichtys-kuoro ja lauluyhtye Trinity. Kiimingin seurakunnan Poikakuoro Pohjantähdet/Ulla Metsänheimo. pia rukoilemaan Työskentelin Yksiyhdessä muiden aluksi hostellistyinen kanssa. Pastori Jori Brander, Metodistikirkko, Tampere. Pastori Mari Leppänen, Helsinki. On helppoa olla ni ja tutustutti yhteisöllisemhuolissaan vaikkapa siitä, mipään elämään. Olin välapsuuden kesiä, mutta muulillä aika vastahakoinen uusien haasteiden edessä. Lauantai 1.11. Katolisia pappeja syytetään kavalluksesta ja Vatikaanin pankkia epäillään rahanpesusta. Lauantai 1.11. malta majoittunut juuri tuoLiityin Lontoon merimieshon hostelliin. Torstai 6.11. 14.17 Lauletaan ilosta. rukoilemaan yhmatkalla ja sattudessä. Jumalanpalvelukset Yle Radio 1 Lauantai 1.11. Uskontokasvatussihteeri Pekka Hiltunen, Helsinki. Puh. Monet myönteiset muutokset elämässäni ovat tulleet toisten ihmisten aloitteesta. Pyhäinpäivänä puhutaan luopumisesta, kärsimyksestä ja kuolemasta sekä toivosta. Tiistai 4.11. Palasin Suorein maalattu! meen 13-vuotiaana, ja opintoKoska olin ollut yksinäinen jeni päätyttyä muutin yksin tanuori, kesti hetken aikaa opkaisin Lontooseen. Sunnuntai 2.11. Pastori Mimosa Mäkinen, Kauniainen. Pian tapasin nuo- Raamattu kehot- kouselämän ulottuvuuksista. kous: Anne Schönberg, Janette Schönberg, Ada Nevalainen. ulottuvuuksista. Naimisiinmenostamme taessa ja siitä keskusteltaessa. Muusikkovieras Janna Hurmerinta. Muusikot: Petri Laaksonen, laulu ja flyygeli; Jukka Ojala, harmonikka ja Make Perttilä, kitara. 19.03 Kirkkomusiikin ja hengellisen musiikin sävel on vapaa. 1 0. Kiitokseen on siis aihetta, ja rukouselämässäni luonnollisinta onkin jokapäiväinen kiitollisuus. Uusi paavi on luvannut tutkia vääryydet.. käy niin, että vastaukset ruPiirissä myös rukoilemme yhkouksiin tunnistaa vasta jäldessä niistä aiheista, jotka noukeenpäin, mutta silloin välähti ihan heti, että tämäpä merkilsevat esiin Raamattua luetlistä. Esiru- MAIJA P. on vain yksi ja tajusin, että ykRukoilin, että Jurukouselämän sityinen rukous mala auttaisi vaion vain yksi rukeassa tilanteessa. Myös messun yhteiset rukoukset ovat minulle tärkeitä. Raaren skottimiehen, taa rukoilemaan mattu kehottaa joka oli läpikulkuyhdessä. Lehtori Pekka Kivekäs, Vantaa. Saarna ja liturgia Pauli Niemelä. tulee tänä vuonna 39 vuotta. Minun ei ole koskaan tarvinnut luopua suomalaisuudestani, vaan se on vuosien varrella vain vahvistunut. Keskiviikko 5.11. Mukana Tarja Jalli, Kirsi Heikinheimo, Rebekka Naatus, Markku Yli-Mäyry ja Kimmo Saares. Palveluksen toimittaa Mitro Repo. Raamatun luku, professori Hannu-Pekka Björkman, Helsinki. 10.00 Pyhäinpäivän jumalanpalvelus Oulunkylän kirkosta, Helsingistä. Kanttorina Jarkko Metsänheimo. Visa Yrjölä. Moni ihmiten asuin perheeni kanssa ulnen pitää tarinaamme romantkomailla, Saksassa, Ranskastisena, mutta ei sitä pastelliväsa ja Englannissa. Pyhäinpäivä. 15.10 Pisara. Todistus Fredrik Åbacka. Pyhäinpäivä. Suomalaisuus on muutakin kuin suomen kieli, se näkyy luonteessani ja elämäntavoissani. Keskiviikko 5.11. Ajattelen, että minulla on ollut matkalla paljon apua. Saara-Maria Pulkkinen klo 18.50, la klo 18.00 Perjantai 31.10. Muut ohjelmat Yle Radio 1 Lauantai 1.11. Vietin Suomessa opetella paljon uutta. Alida Friman. Maanantai 3.11. Tiistai 4.11. Teologian tohtori Petri Merenlahti, Helsinki. Virret: 424:1–3; 126; 426:1–4; 733; 428. Silloin rukoileminen ja huolien jättäminen Jumalalle on haastavaa. Ulkomailla asuminen on ri- kastuttanut elämääni ja tuonut valtavasti mahdollisuuksia. TV1 Lauantai 1.11. Kanttorina ja urkurina Taru Hämäläinen. Pianisti Stefan Jansson. Monet tilanteet valaistuvat sillä, kun niistä saa kiittää Jumalaa. Koska mieheni on monikulttuurisesta perheestä, hän suhtautuu avosylisesti myös minun kulttuuriseen taustaani. 2 014 Marja Zabiega, 64, vetää Lontoon merimieskirkon raamattupiiriä. Olen oppinut katsomaan myös omaa identiteettiäni laajemmasta näkökulmasta. Viulisti Sinikka Ala-Leppilampi. kuva: Saara-Maria Pulkkinen RADIO & TV Aamuhartaus Yle Radio 1, klo 6.15 ja 7.50 Perjantai 31.10. Olen ollut ulkosuomalainen jähdysmäinen ja minun piti pienestä asti. Kirkkoherra Ulla Kosonen saarnaa, liturgina pastori Tapio Leinonen. Usein nykyään toimia sen vetäjänä. 11.00 Ortodoksinen liturgia Helsingin ortodoksisesta seurakunnasta, Järvenpään ortodoksisesta kirkosta. Tekstinlukijat: Petra Richards ja Esa Määttä. 10.00 Nojatuolikirkko. Urkurina Ismo Hintsala. TV1 Lauantai 1.11. (09) 144 800. Seurakuntapastori Riikka Hämäläinen, Ikaalinen. Kirkkoherra Tiina Keinänen, Laihia. Opettelen yhä Jumalaan turJohn veti minut ulos kuorestavautumista. Yle Fem Sunnuntai 2.11. Yhteisössa, ja tunsin oloni yksinäiseksi ja rukous sä myös oma minäkuva kirkastui, eristäytyneeksi. Myös John oli kirkon raamattupiiriin ja saan rukoillut Jumalan apua. Muutos oli rä- ten aikuiset lapset pärjäävät, ja jumiutua huoleensa. Musiikkihartauden juontaa Per Stenberg. 22 Y H D E S SÄ Ko t i m a a 3 0. Torstai 6.11. Iltahartaus ”Tulin ulos kuorestani” MINUN RUKOUKSENI Lontoossa asuvalle Marja Zabiegalle suomalaisuus on kiitoksen aihe
Ja kun tulette johonkin taloon, sanokaa ensiksi: ’Rauha tälle kodille.’ Jos siellä on joku, joka on rauhan arvoinen, hän saa teidän toivottamanne rauhan. En tarkoita sen humanitaarista puolta. Moos. Kolehti kootaan Vammaisten oikeuksien toteuttamiseen Suomen Lähetysseuran kautta. 1:9–11, Luuk. Evankeliumin julistamista. Ellei ole, toivotuksenne palaa teille. Heidän e l m h kuuluu Paavalin tavoin saat- u n taa ihmisiä pimeydestä valoon ja Saatanan vallasta Jumalan luo (Apt. Jeesus nimittäin kulki ympäri Israelin maata ja suuntasi lopuksi kohti Jerusalemia. Tämä on toki selvä asia. Älkää siirtykö talosta toiseen. Tästä aukeaa avarampi näky lähetystyöhön. Silti on selvää, etteivät ihmiset hallinnoi pelastushistoriaa. Siksi on Jumalan tahto, että olemme tietoiset synnistä ja rukoilemme hartaasti ja kilvoittelemme määrätietoisesti sekä nöyrästi etsimme opetusta, jotta emme lankeaisi siihen. Joskus Jeesuksen nimi vapauttaa ihmisen sydänjuuriaan myöten. Kuule meitä Jeesuksen Kristuksen nimessä. Siksi evankeliumia levitetään ja kirkkoja perustetaan. Pelastuksesta ei kerrota siksi, että sitä pitäisi viedä jonnekin, vaan koska se on jo olemassa. Mutta sinun tielläsi, Herra, tulevaisuus saapuu vähin varustein: ei leipää, ei laukkua, ei rahaa. Nämä ja monet muut raamatunkohdat näyttävät puhuvan siitä, että lähetystyön tarkoitus on johdattaa sieluja taivaaseen. Katolisen kirkon katekismus ottaa huomioon sen, ettei suu- rin osa koskaan eläneistä ihmisistä ole koskaan kuulleetkaan Jeesuksesta. Älkää ottako mukaanne rahakukkaroa, älkää laukkua älkääkä jalkineita. Hän sanoi heille: ”Satoa on paljon, mutta sadonkorjaajia vähän. 4:12). Näin siis Jeesuksen maanpäällisen elämän vaiheessa. 89: 6–8, 16–19, Jes. 21:1–4, Matt. Niitä pitkin, näin ymmärrän, ihmiskunnan valtaosaa talutellaan taivaan autuutta kohti. Ei minnekään, koska hän on kaikkialla. KARI KUULA Kirjoittaja pohtii viikon Uuden testamentin tekstejä.. Luukkaan evankeliumi 10: 1–12 Herra valitsi vielä seitsemänkymmentäkaksi opetuslasta ja lähetti heidät kaksittain edellään jokaiseen kaupunkiin ja kylään, johon hän aikoi itse mennä. t. Budjetit ja viestintästrategiat ratkaisevat, kuinka monella on mahdollisuus pelastukseen. Tältä tosin kuulostaa, kun oikein korostetaan Jumalan toimivan vain sanan eli kristillisen julistuksen ja sakramenttien kautta. Tekstit: Ps. t. sunnuntai helluntaista on aiheeltaan ”Jeesuksen lähettiläät”. Hän on jo puhuttelemassa ihmissieluja ja auttamassa heitä syvempään ystävyyteen Jumalan kanssa. Menkää, minä lähetän teidät kuin lampaat susien keskelle. Joskus kristillinen taivastoivo tuo aivan uuden syvyyden ihmisenä olemiseen. Kirjapaja Pelastus ei ole tuontitavaraa 21. 21. Alttarilla on neljä kynttilää. 10:1–12. Se ei ole merkki maallistumisesta, vaan taustalla olevan teologian syvenemisestä. 31:6–8, Kol. Jumala haluaa ihmisten tietävän enemmän siitä hengestä, joka vaikuttaa jo heidän sisimmässään. Kolehti on seurakunnan vapaasti valittavissa. Hän haluaa tehdä ihmisille tiettäväksi hänen nimensä ja tekonsa. Y HD E SSÄ Ko t i m a a 3 0. 2 014 Pyhäinpäivä on aiheeltaan ”Pyhien yhteys”. Mutta ilmankin syvempää tietoa Jumalasta ja ihmisen osasta pärjätään. Luukkaan olemassa. Mutta mitä tekee ylösnoussut Jeesus. Lähetykkin, vaan koska se on jo sellä on aina tulipalokiire. Kristinuskon opettamista. Pelastus ei siis ole tuontitavaraa. 26:17–18). Juliana Norwichlainen Jumalan rakkauden ilmestys. Alttarilla on kaksi kynttilää. Harvemmin kuitenkin todetaan, mitä se merkitsee lähetystyölle. Seurakuntien perustamista. Me rakennamme tulevaisuutemmekin terveyden, omaisuuden ja turvallisuuden varaan. Pelastussanoma toki kuuluu lähetysretoriikkaan. Liturginen väri on punainen. Ja jos lankeammekin, Herra tahtoo meidän nousevan jälleen pian, sillä sielulle tuottaa suurinta tuskaa olla Jumalasta poispäin kääntyneenä synnin tähden. Jeesus ilmoitti ihmisille Isän, joten kristityt vievät tätä tietoa eteenpäin. Älkää matkan varrella pysähtykö tervehtimään ketään. Toki joskus tapahtuu valtavia astumisia pimeydestä valoon. 145: 8–13, 5. Sen sijaan humanitaarinen apu on joskus elämälle välttämätöntä. Jumalan salatut tiet kun ovat aina auki. Suuntaa mielemme sitä kohti ja auta meitä luottamaan yksin sinuun. Pelastaja on jo saapunut kaikkiin kyliin ja kaupunkeihin. Jo ennen inkarnaatiota hän on ollut kotona maailmankaikkeudessa, sen jokaisessa huoneessa. evankeliumin mukaan Jeesus lähetti oppilaansa kaksittain niihin kaupunkeihin, joihin hän itse aikoi mennä. Jumala itse taas näyttää puunukelta, jota hänen palvelijansa kuljettavat sinne tänne. ’Mutta jos teitä johonkin kaupunkiin tultuanne ei oteta vastaan, menkää sen kaduille ja julistakaa: ’Me pyyhimme pois pölynkin, joka teidän kaupungistanne on jalkoihimme tarttunut – pitäkää hyvänänne! Mutta tietäkää, että Jumalan valtakunta on tullut lähelle!’ Minä sanon teille: Sodomakin pääsee tuomiopäivänä vähemmällä kuin sellainen kaupunki.” M iksi lähetystyötä tehdään. RUKOUS Herra, meille opetetaan, että viisas varmistaa nykyhetken onnen. HENGEN AARTEITA Sielu, joka katselee her- ramme Jeesuksen rakkautta, ei käsittääkseni voi vihata muuta helvettiä kuin syntiä. Oppilaat kulkivat hänen edellään valmistaen hänelle tietä. Siksi lähetystyö etenee usein diakoninen kärki edellä. Ajattelen lähetystyön perimmäistä ideaa. Ihmisten kun on uskottava Jeesukseen saadakseen syntinsä anteeksi, sillä vain hänen nimensä voi pelastaa (Apt. Mitä enemmän panostetaan lähetykseen, sitä useammin taivaan ovet aukeavat. Pelastuksen sijaan lähetystyössä on kyse tiedosta. Niinpä Jeesus on jo siellä minne lähetystyö tulee perässä. Siksi lähetyskannatuksista päättävät eivät vakavissaan ajattele, että kyse on nyt sielujen pelastuksesta. 60:18–21, Ilm. Pyytäkää siis herraa, jolle sato kuuluu, lähettämään väkeä elonkorjuuseen. sunnuntai helluntaista Jumala haluaa ihmisten tietävän enemmän siitä hengestä, joka vaikuttaa jo heidän sisimmässään. Siksi Jeesus lähetti oppilaanen in sa kaikkeen maailmaan. Jääkää siihen taloon ja syökää ja juokaa mitä teille tarjotaan, sillä työmies on palkkansa ansainnut. Siksi se puhuu näkyvän kirkon ulkopuolella olevista Jumalan salatuista teistä. On selvää, että hädässä olevaa autetaan, koska toiselle kuuluu tehdä niin kuin toivoisi itselle tehtävän. Sehän tarkoittaa, että ihmisten autuus riippuu kristittyjen lähetysaktiivisuudesta. Siksi lähetystyö liikkuu aina kotimaaperällä. Tekstit: Ps. Miksi tätä työtä tehdään. Se puhuu Jumalasta, joka on jo täällä. 1 0. Ihmisiä autetaan syvempään uskon iloon, johon kuuluu myös ymmärrys. Kun tulette kaupunkiin ja teidät otetaan siellä vastaan, syökää mitä teille tarjotaan, parantakaa kaupungin sairaat ja kertokaa kaikille: ’Jumalan valtakunta on tullut teitä lähelle. Tämä on innoittanut monia lähettejä kautta historian. Että mahdollisimman moni kuulisi Jeesuksesta ja pääsisi taivaaseen, kuuluu perinteinen vastaus. Liturginen väri on vihreä. Mutta sillä ei tarkoiteta aivan sitä miltä kuulostaa. Jotkut ovat jopa nähneet näPelastukseskyjä pakanoista syöksymästa ei kerrota sä tulimereen, jolta muutamat siksi, että evankelistat yrittävät heitä epäsitä pitäisi viedä jonnetoivoisesti pelastaa. 5:1–12. g ENSI PYHÄNÄ 23 Jokin perinteisessä vastaukses- sa tökkii. Minne Jumalan Poika nyt menee
1 0. Erityisesti koen olevani osa suurta radioseurakuntaa aamuisin, kun aloitan päiväni radion aamuhartaudella. Radiot alkoivat levitä koteihin enemmän 1920-luvulla, silloin ne olivat vielä kidekoneita. Lauantain ehtookellot ilmoittivat pyhärauhan alkaneeksi. RSO:n konsertit, Tämän runon haluaisin kuulla, Sävel on vapaa – monia rakkaiksi tulleita ohjelmia. Musiikkia seuraa iltahartaus. Lapsena kuuntelin lastenohjelmia sekä joitain kuunnelmia, kuten Kalle Kustaa Korkin seikkailut. Siunaa kaikkia radiotyötä tekeviä ja ohjelmia kuuntelevia ihmisiä. 24 Y H DE S SÄ Ko t i m a a 3 0. 2 014 Kiitos radiosta TÄSTÄ KIITÄN Pitkän päivän jäl- scanstockphoto keen lysähdän kotona nojatuolin uumeniin, avaan distää radion ja annan Radio yh ri ä p m hartaiden sävely iä ihmis ten viilentää oloaSuomen. ni. Olen korjannut laitteen katkenneen antennin ilmastointiteipillä. Kiitos sinulle lahjastasi! Evankeliointimahdollisuudet heikkenevät Venäjällä. Tuhannet koulutetut vapaaehtoiset ovat valmiina jakamaan kirjoja ihmisille, joilla on Sanan nälkä. Siunaus oli ennennäkemätön; miljoonan venäläisen kanssa on saatu rukoilla viimeisen 16 kuukauden aikana. Alkoi kuulua huminaa ja surinaa ja laatikon yläkulman lasisilmään syttyi vihreä valo. Monet juontajat ovat äänensä kautta tulleet tutuiksi, kuten myös monien sarjojen toimittajat. Lapsuuskodissani oli Philipsin suuri putkiradio, joka käynnistettiin painamalla yhtä kellertävää nappulaa isoja hampaita muistuttavasta rivistöstä. Kehitys on mennyt eteenpäin hurjaa vauhtia, ja nykyisin nettiradion ansiosta meillä on pääsy jopa tuhansiin radioasemiin. Uutisten jälkeen alkaa konsertti. Vain 30 eurolla voidaan painaa ja jakaa 100 kirjaa. Etsimen pystysuora viiva kulki nappulaa väännettäessä hirveän särinän ja vinkunan saattelemana ihmeellisten nimien ohi: Motala, Hilversum, Praha, Paris, Milano, London, Moskva. Mökillä kuljetan matkaradiota kainalossani huoneesta toiseen, alakerrasta yläkertaan ja jopa pihalle. Yksi kirja maksaa 30 senttiä. 800 000 kirjan lisäpainos on juuri valmistunut. Alussa radiota kutsuttiin langattomaksi lennättimeksi. Lahjoituksesi voi pelastaa monia! Anna lahjasi: • 1 kampanjakirja maksaa 30 senttiä • 100 kampanjakirjaa maksaa 30 euroa • 1000 kampanjakirjaa maksaa 300 euroa Osuuspankki FI80 5132 0520 0090 28 Nordea FI85 1063 3000 2104 23 Tai lahjoita web-sivujemme kautta www.irrtv.?. Jos puuhaan jotain toisessa huoneessa, avaan radion myös siellä. Kiitän radiosta, jonka seurassa minun on hyvä olla. Lahjoitettavissa kampanjakirjoissa on vaikuttavia muutoskertomuksia Venäjältä, pelastusrukous sekä johdatus ensi askeleisiin uskon tiellä. Italialainen Guglielmo Marconi perusti maailman ensimmäisen radioaseman Englantiin, Isle of Wightin saarelle vuonna 1897. Radiolla oli perheessämme tärkeä osa juhlapyhien vietossa. Leena Hietamies KIIREELLINEN PYYNTÖ VENÄJÄN SEURAKUNNILTA: TARVITSEMME 5 MILJOONAA EVANKELIOINTIKIRJAA VIIPYMÄTTÄ! IRR-TV toimitti miljoona evankelioivaa kirjaa Venäjän 2.200 seurakunnan käyttöön. Radioaaltojen hyödyntäminen keksittiin 1800-luvun loppupuolella, ja erilaisten radiolaitteiden keksijöitä oli ympäri maailmaa